näkökulmia ja ohjeita tsearviointiin - Sosiaalitaito
näkökulmia ja ohjeita tsearviointiin - Sosiaalitaito
näkökulmia ja ohjeita tsearviointiin - Sosiaalitaito
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KEHITTÄMISPROSESSI NÄKYVÄKSINäkökulmia <strong>ja</strong> <strong>ohjeita</strong> i<strong>tsearviointiin</strong>Syyskuu 2007Sosiaalitaidon työpapereita
SISÄLLYS1 ESIPUHE ....................................................................................................................................12 ITSEARVIOINTI KOKEMUKSELLISENA OPPIMISENA...............................................23 ITSEARVIOINNIN TARKOITUS ..........................................................................................54 ITSEARVIOINNIN LIITTÄMINEN OSAKSI KEHITTÄMISTYÖTÄ .............................64.1 IMPULSSI HANKKEELLE .........................................................................................................64.2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA ................................................................................................74.3 HANKKEEN TOTEUTUSVAIHE: KÄYNNISTYMINEN JA VÄLIARVIOINNIT ..................................84.4 LOPPURAPORTTI....................................................................................................................95 NÄKYVÄ KEHITTÄMISTYÖ HANKEARJEN APUNA ..................................................105.1 MISSÄ MENNÄÄN – PROSESSIEN JA NIIDEN VAIHEEN MÄÄRITTELY......................................115.2 MITÄ OLEMME TEHNEET – HANKKEEN TOIMINNAN KUVAUS ...............................................125.3 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN – OHJAUSLOMAKE JATKOTYÖSKENTELYLLE...............................145.4 DOKUMENTOINTI, RAPORTOINTI JA PORTFOLIOMALLI APUVÄLINEENÄ ...............................156 KOKEMUKSIA ITSEARVIOINNISTA ...............................................................................17LÄHTEET ........................................................................................................................................20LIITE: LOMAKKEET....................................................................................................................18KUVIOTKUVIO 1. KOKEMUKSELLISEN OPPIMISEN MALLI. ............................................................................................................... 3KUVIO 2. HANKEARJEN OPPIMISEN SOVELLUS KOKEMUKSELLISESTA OPPIMISEN MALLISTA. ............................................. 3KUVIO 3. ITSEARVIOINNIN VAIKUTUKSET KEHITTÄMISPROSESSIIN.................................................................................... 11KUVIO 4. KEHITTÄMISTOIMINTA. ...................................................................................................................................... 19
1 ESIPUHESosiaalialan kehittämistyötä toteutetaan pääosin hankkeiden <strong>ja</strong> projektien kautta. Kunnissakehittämistyötä toteuttavat erilaiset hankeryhmät, -tiimit <strong>ja</strong> verkostot. Kehittämistyön <strong>ja</strong> perustyönerillisyys saattaa johtaa kahden eri käytännön <strong>ja</strong> prosessin olemassaoloon. Nyt käsillä olevaitsearvioinnin ohjeistus on tarkoitettu tukemaan näiden käytäntöjen yhdistymistä <strong>ja</strong> käytännön työtäedistävien tavoitteiden saavuttamista.Tämä ohjeistus käsittelee kehittämishankkeiden itsearviointia. Tässä yhteydessä itsearvioinnillatarkoitetaan hankkeen systemaattista <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvaa kehittämistä; etenemisen arviointia <strong>ja</strong>dokumentointia suhteessa tavoitteisiin. Kyseinen lähestymistapa ei kuitenkaan korvaa hankkeenjohtamisen, budjetin toteutumisen, tulosten eikä vaikuttavuuden arviointia. Arvioinnin muodot,kriteerit, kohteet <strong>ja</strong> keinot sekä toteutta<strong>ja</strong>t pitää määritellä jokaisessa hankkeessa erikseen.Itsearviointi antaa mahdollisuuden tarkastella hanketta sen eri vaiheissa <strong>ja</strong> ennakoida muutostarpeitaajoissa. Itsearviointi antaa tarvittaville suunnanmuutoksille perustelut. Arviointi on osittaintoiminnan <strong>ja</strong> sen tulosten arvon määrittelyä, jota suhteutetaan hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin.Toiminnan arvottaminen, sen <strong>ja</strong>kaminen oikeaan tai väärään <strong>ja</strong> onnistuneeseen taiepäonnistuneeseen, on vaikeaa. Hankkeen suunnitellusta etenemisestä vastaaminen saattaa ollahanketyöntekijälle haastavaa. Tämä asettaa myös itsearvioinnille omat vaikeutensa. Tässälähestymistavassa itsearviointi toteutetaan aina toimijoita osallistavasti siten, että mukana ovatkaikki hankkeen toteuttamisen kannalta keskeiset toimi<strong>ja</strong>t, kuten hanketyöntekijät, johtoryhmät,tiimit, oh<strong>ja</strong>usryhmät <strong>ja</strong> sisältötyöryhmät.Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on opastaa itsearvioinnin lähestymistavan omaksumisessa <strong>ja</strong>tukea arvioinnin toteuttamista. Lähestymistavan taustalla on teoreettinen viitekehys muutostyöstä,muutoksen johtamisesta, oppimisesta, työn kehittämisestä <strong>ja</strong> ammatissa kehittymisestä. Ohjeistuson kuitenkin rakentunut käytännönläheiseksi eikä siten sisällä laa<strong>ja</strong>a teoreettista katsausta. Tässäitsearvioinnin ohjeistuksessa on laadittu lomakemuotoon muutamia peruskysymyksiä, joidenvarassa itsearviointiprosessi voi edetä. Nämä kysymykset tulee aina muokata kuhunkinhankkeeseen sopiviksi <strong>ja</strong> tiettyä prosessin vaihetta palveleviksi. Ohjeistus toimii runkonaitsearviointiprosessissa, mutta vastuun itsearvioinnin onnistumisesta kantavat aina hankkeenkeskeisimmät toimi<strong>ja</strong>t.1
2 ITSEARVIOINTI KOKEMUKSELLISENA OPPIMISENAKehittämistyö sisältää aina a<strong>ja</strong>tuksen siitä, että osallisten on opittava jotakin uutta, <strong>ja</strong> että hanke onoppimisen areena. Hyvä kehittämistyön prosessi voidaan kuvata kokemuksellisen oppimisenperiaatteiden kautta, jolloin oppiminen nähdään tiedon luomisen yhteistoiminnallisena prosessina.Tämä prosessi tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön <strong>ja</strong> toimijoiden kanssa (Leppilampi &Piekkari 1999, 9). David Kolb (1984) on <strong>ja</strong>kanut oppimisen kahteen ulottuvuuteen:tiedostamattomaan <strong>ja</strong> tiedostettuun ymmärtämiseen. Näihin liittyy neljä oppimista eri tavoinpainottavaa vaihetta: välitön omakohtainen kokemus, pohdiskeleva havainnointi, ilmiön abstraktikäsitteellistäminen <strong>ja</strong> aktiivinen, kokeileva toiminta (kuvio 1).Nämä vaiheet muodostavat spiraalimaisen kuvion (kuvio 2). Kehittämistyö etenee osallistujienomien kokemusten, niiden <strong>ja</strong>kamisen <strong>ja</strong> johtopäätösten tekemisen kautta kehittämistyön <strong>ja</strong>tkamiseentai muutosten tekemiseen vahvistettujen lin<strong>ja</strong>usten mukaisesti. Itsearviointiprosessi on paitsi omantyön pohdiskelua, myös vuorovaikutusta ympärillä toimivien hanketyöntekijöiden <strong>ja</strong>yhteistyökumppaneiden kanssa. Itsearviointi on lisäksi tiedon yhteistä punnitsemista <strong>ja</strong><strong>ja</strong>tkokäyttöön <strong>ja</strong>lostamista. Arviointispiraali (kuvio 2) alkaa ongelman tunnistamisesta omienvälittömien havaintojen <strong>ja</strong> kokemusten poh<strong>ja</strong>lta, minkä jälkeen ongelma käsitteellistetään.Seuraavaksi ongelmaan puututaan aktiivisen, kokeilevan toiminnan kautta. Tämän jälkeenkokeilevaa toimintaa arvioidaan kriittisesti <strong>ja</strong> tarvittaessa siihen tehdään muutoksia. Lopuksireflektoidaan oman kokemuksen muutosta alkuperäiseen tilanteeseen nähden. Prosessi toistetaankoko hankkeen a<strong>ja</strong>n uudelleen <strong>ja</strong> uudelleen.Kehittämistyössä on käytetty reflektion (peilaus, hei<strong>ja</strong>stus) käsitettä <strong>ja</strong> sitä, miten se <strong>ja</strong>etaanmeneillään olevan sekä jo menneen toiminnan reflektioon (ks. Yliruka 2000; Schön 1995, 40–43).Kokemuksellisen oppimisen vaiheista refleksiivinen tarkastelu liitetään erityisesti toiminnankriittiseen <strong>ja</strong> pohdiskelevaan havainnointiin. Tätä vaihetta pidetään uuden oppimisen <strong>ja</strong>kehittämistyön kannalta useimmiten kaikkein tärkeimpänä, sillä siinä luodaan poh<strong>ja</strong> uusillekäsitteille, malleille <strong>ja</strong> teorioille (Leppilampi & Piekkari 1999, 10). Hankkeen kannaltakehittämistyön refleksiivinen pohdinta antaa mahdollisuuden uusien toimintatapojen omaksumiselle<strong>ja</strong> tarpeenmukaiselle muutokselle omassa toiminnassa.2
Kuvio 1. Kokemuksellisen oppimisen malli.Välitön omakohtainenkokemusTiedostamatonAktiivinen,kokeileva toimintaKokemusten muuttaminenPohdiskelevahavainnointiTiedostettuymmärtäminenIlmiön abstraktikäsitteellistäminenKuvion 1. lähde: Kolb 1984.Kuvio 2. Hankearjen oppimisen sovellus kokemuksellisesta oppimisen mallista.Oma kokemus:Verkoston työskentely ei toimitarkoitetulla tavalla eikä tueprosessin etenemistäKäsitteellistäminen:Johtamisen, osallisten arvioinnin <strong>ja</strong>operationalisoinnin ongelmaAktiivinen kokeileva toiminta:Toiminta käynnistetään uusinrakentein <strong>ja</strong> sisällöin <strong>ja</strong> arvioidaan<strong>ja</strong>tkuvastiKriittinen pohdinta:arviointi verkoston rakenteesta,tavoitteista, kokoonpanosta <strong>ja</strong> tehtävistä=> tarvittavat tarkistukset <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uksetOma kokemus:Verkostot toimivatparemmin, tarkistuksiatehdään vielä3
Ian Shaw’n mukaan refleksiivisessä arvioinnissa on kolme piirrettä (1999, 20). Ensinnäkinrefleksiivinen evaluaatio huomioi hil<strong>ja</strong>isen tiedon, tiedämme enemmän kuin mitä osaamme sanoa.Toiseksi refleksiivinen käytäntö ottaa huomioon myös maallikkotiedon merkityksen. Kolmanneksirefleksiivinen arviointi on toimijoita osallistavaa evaluointia. Kehittämistyöhön sovellettuna nämäa<strong>ja</strong>tukset antavat jokaiselle hankkeeseen osallistuvalle mahdollisuuden tuoda esiin omathavaintonsa <strong>ja</strong> kokemuksensa hankkeen etenemisestä, kunhan heille vain annetaan välineet, joidenavulla <strong>ja</strong>kaa tätä tietoa. Kaikki tieto on yhtä arvokasta. Hankkeissa verkostoituminen <strong>ja</strong>kumppanuus ovat usein keino<strong>ja</strong> saavuttaa tavoitteet. Arvioinnin osallistavuus antaayhteistyökumppaneille paremmat mahdollisuudet sitoutua hankkeen tavoitteisiin. Se antaa myösmahdollisuuden suunnata tavoitteita uudestaan sekä konkretisoida <strong>ja</strong> määritellä niitä paremmin.Itsearvioinnin tausta-a<strong>ja</strong>tuksena on, että meneillään olevan kehittämistyön reflektio olisi osajokapäiväistä työtä. Työyhteisön piirissä tapahtuva tiedon <strong>ja</strong> kokemusten arkinen <strong>ja</strong>kaminen ontärkeää kaikille hankkeeseen osallistuville. Täytetyt itsearvioinnin lomakkeet <strong>ja</strong> niistä tehdytyhteenvedot dokumentoidaan. Tällaisen dokumentoidun arjen pohdinnan <strong>ja</strong> reflektion on oltavasäännöllistä, jotta se olisi itsearvioinnin kannalta riittävää. Tämä mahdollistaa reagoimisen <strong>ja</strong>ennakoimisen kehittämistyön tapahtumiin.4
3 ITSEARVIOINNIN TARKOITUSItsearvioinnin keskeisin tehtävä on varmistaa, että kehittämistyössä toteutetaan asetettu<strong>ja</strong> tavoitteitatai tehdään tavoitteisiin perusteltu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yhteisesti sovittu<strong>ja</strong> muutoksia sekä suhteutetaan toimenpiteetnäihin. Itsearvioinnin tarkoitus on saada kaikkien osallisten tieto, kokemukset <strong>ja</strong> näkemyksetyhteiseen käyttöön kehittämistyön resursseiksi.Itsearvioinnin tarkoituksena on (vrt. Lyytinen 1995, 39–40):o oman kehittämistyön jäsentäminen, hallittavaksi tekeminen <strong>ja</strong> uudelleen suuntaaminen.Hallittavuus tekee hanketyöstä mielekästä.o hanketiimin, sidosryhmien, oh<strong>ja</strong>usryhmän <strong>ja</strong> yhteistyökumppaneiden tiedon, osaamisen,kokemuksen <strong>ja</strong> näkemysten hyödyntäminen <strong>ja</strong> osallistaminen.o kohderyhmien <strong>ja</strong> asiakkaiden osallistaminen hankkeeseen.o hankkeen toiminnan tukeminen, uudelleen suuntaaminen tai muuttaminen siten, ettätoiminta tukee tavoitteiden saavutettavuutta tai että kehittämistyössä muutetaan tavoitteitatarvittaessa tarkoituksenmukaisemmiksi.o tavoitteiden saavutettavuuden kannalta oikeiden toimien <strong>ja</strong> valintojen tekeminen oikeaanaikaan.o vaikuttavuuden, tehokkuuden <strong>ja</strong> laadun todentaminen kehittämistyön eri vaiheissa <strong>ja</strong>prosesseissa.o kehittämistyössä syntyneen tiedon <strong>ja</strong> kokemuksen <strong>ja</strong>kaminen.5
4 ITSEARVIOINNIN LIITTÄMINEN OSAKSI KEHITTÄMISTYÖTÄItsearvioinnin pitäisi rakentua kehittämisprosessin sisään osaksi kehittämistyöntoteutussuunnitelmaa <strong>ja</strong> osaksi kokonaisarviointisuunnitelmaa. Tässä osiossa kiinnitetään huomiotahankearjen <strong>ja</strong> meneillään olevan kehittämistoiminnan arviointiin. Itsearvioinnissa jokainenhankkeen työntekijä arvioi <strong>ja</strong> pohtii omaa työtään hankkeen kuluessa. Välillä on kuitenkin hyväkoota <strong>ja</strong> kiteyttää arviointiprosessia sekä lausua ääneen hankkeen tavoitteita eteenpäin vieneet taisitä mahdollisesti <strong>ja</strong>rruttaneet tekijät. Samalla tieto analysoidaan <strong>ja</strong> arvioidaan. Näin saadaan tiedonpoh<strong>ja</strong>lta ennakoitua tulevaa työskentelyä. Näin kehittämistyö tulee systemaattisestidokumentoiduksi, näkyväksi <strong>ja</strong> verbalisoiduksi.Itsearviointiprosessi on hyvä kytkeä luontevaksi osaksi kehittämistyötä. Itsearvioinnin kokoaminen<strong>ja</strong> yhteinen pohdinta kytketään hankkeen tavoitteisiin <strong>ja</strong> osatavoitteisiin. Samalla, kun osallisettyöstävät tavoitteita <strong>ja</strong> toimenpiteitä, arvioivat he niiden arvoa, toimivuutta <strong>ja</strong> vaikuttavuutta.Hankkeen laajuus, moninaisuus <strong>ja</strong> kesto vaikuttavat väliarviointien kulkuun, rakentumiseen sekätoteuttamiseen. Itsearviointia koskevat ratkaisut on jokaisessa hankkeessa tehtävä riittävän laajoiksi<strong>ja</strong> hyvissä ajoin.4.1 Impulssi hankkeelleHankkeen alkuvaiheen arviointi on esiarviointia <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong> tulevan suunnittelulle. Toiminnassa onkohdattu ongelma, haaste tai muutostarve, jonka ratkaisemiseksi käynnistetään kehittämishanke.Hankkeelle on tehty tarvekartoitus tai analyysi esimerkiksi esiselvityksellä. Hanke voi poh<strong>ja</strong>utuaulkoa tulevaan muutostarpeeseen <strong>ja</strong> myös aiempien hankkeiden tuloksia voidaan käyttäähankesuunnittelun apuna. Hankkeen ideoi<strong>ja</strong>t ovat keskustelleet omien sidosryhmiensä <strong>ja</strong>yhteistyökumppaneidensa kanssa <strong>ja</strong> todenneet hankkeen tarpeellisuuden.Esiarviointi voidaan tehdä haastattelemalla hankkeen ideoijia. Näin voidaan paikallistaa osallistentieto <strong>ja</strong> osaaminen hankkeen taustalla olevista tarpeista. Tietoa voidaan kerätä myös tutustumallaasiakirjoihin, dokumentteihin <strong>ja</strong> tutkimuksiin. Aikaisempi kokemus samankaltaisista hankkeistaauttaa näkemään hankkeen hyödyllisyyden konkreettisten saavutusten kautta. Jatkon kannalta ontärkeää saada hankkeelle oikeutus <strong>ja</strong> kartoittaa, mitä haasteita hankkeella on tarkoitus ratkaista.Tämä poh<strong>ja</strong>työ auttaa toteuttamissuunnitelman tekemistä <strong>ja</strong> antaa hankkeelle uskottavuutta.Itsearvioinnissa voidaan palata hankkeen perusteluihin <strong>ja</strong> todentaa niiden paikkansa pitävyys6
hankkeen edetessä. Siten varmistetaan se, että hanke rakentuu oikeille perusteluille <strong>ja</strong> oikean tiedonvaraan.4.2 ToteuttamissuunnitelmaHankesuunnitelma on usein etukäteen sidottu tiettyihin raameihin. Toteuttamissuunnitelman tekotaas on vaihe, jossa hankkeen toimi<strong>ja</strong>t vaikuttavat hankkeen tavoitteisiin niiden konkretisoinninkautta. Arviointi kytketään osaksi hankkeen toteuttamissuunnitelmaa. Itsearvioinnin kytkeminentoteuttamisen suunnitteluun antaa työryhmille, yhteistyökumppaneille, johtoryhmälle,oh<strong>ja</strong>usryhmälle <strong>ja</strong> muille toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen sisältöihin <strong>ja</strong> sitoutuasiihen.Toteutussuunnitelmassa keskitytään pääasiassa tavoitteiden täsmentämiseen, realisointiin,konkretisointiin <strong>ja</strong> mitattavuuteen. Suunnittelussa tärkeintä on tarpeiden tunnistaminen <strong>ja</strong>arvioiminen. Tavoitteiden konkretisoimisessa voi auttaa tavoitteiden <strong>ja</strong>kaminen pitkän, keskivälin <strong>ja</strong>lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, jotka on mahdollista toteuttaahankkeen resurssien, keston <strong>ja</strong> toimintaympäristön asettamissa rajoissa.Jotta tavoitteet saataisiin konkretisoitua, pitäisi niiden olla mitattavia <strong>ja</strong> kuvailtavia, mikä on yksiarvioinnin haastavimmista tehtävistä. Tämän ohjeistuksen lomakkeiden poh<strong>ja</strong>lta muodostuukolmitasoinen arviointimalli; mitä, miten <strong>ja</strong> keneltä täytyy kysyä tieto<strong>ja</strong>, jotta saataisiin vastauksialomakkeissa esitettyihin kysymyksiin. Jos kysymyksiin ei kyetä vastaamaan, täytyy tavoitteidenkonkretisointiin palata uudelleen. Tietoa itsearviointia varten voidaan kerätä laadullisesti taimäärällisesti.Arviointikohteiden <strong>ja</strong> osa-alueiden valinta vaihtelee jokaisessa hankkeessa. Mikäli kohteita onpaljon, voi valintakriteereinä käyttää esimerkiksi aineiston keskeisyyttä <strong>ja</strong> merkityksellisyyttähankkeen päätöksenteolle: missä kohdassa on epävarmuutta tai mihin erityisesti käytetään hankkeenresursse<strong>ja</strong>. On oleellista pohtia keneltä, mistä <strong>ja</strong> miten kerätty tieto on merkityksellistä.Arviointikohteen on oltava hankkeen kannalta mielekäs <strong>ja</strong> informatiivinen.7
Yksinkertaistaen arviointimalli muodostuu kolmesta tasosta:Mitä kysytään,jotta saadaan tietää, onkohankkeessa toimittuMiten kysytään,onnistuneesti <strong>ja</strong> tehdäänköhankkeessa sitä, mitä siinä onKeneltä kysytään,suunniteltu tehtäväneli eteneekö hanke tavoitteidenmukaisesti?Jos ei etene, miksi ei, <strong>ja</strong> mitäpitäisi muuttaa?Toteutussuunnitelman itsearvioinnin yhteydessä oleellisia arviointikysymyksiä ovat:o Ovatko tavoitteet realistisia, konkreettisia <strong>ja</strong> mitattavia?o Onko hankkeen toteutta<strong>ja</strong>verkosto koottu oikein (ovatko keskeiset asiantunti<strong>ja</strong>t mukana)?o Onko hankkeen organisointi oikeanlainen?o Onko hankkeeseen valittu oikeat toimintamenetelmät?o Ovatko kohderyhmät oikeat <strong>ja</strong> saavutettavissa?o Mikä on yhteistyökumppaneiden <strong>ja</strong> sidosryhmien sitoutumisen aste?o Onko hankkeessa suunniteltu toimintatapa (prosessit) oikeanlainen <strong>ja</strong> realistinen?o Mitä pitäisi tehdä, jotta hanke onnistuisi?o Mitä pitäisi välttää, jotta hanke onnistuisi?Toteutussuunnitelmavaiheessa itsearviointi keskittyy tavoitteiden, keinojen <strong>ja</strong> resurssienyhteensopivuuteen. Peruskysymys on, voidaanko tällä toteutussuunnitelmalla saavuttaakehittämistyölle asetetut tavoitteet.4.3 Hankkeen toteutusvaihe: käynnistyminen <strong>ja</strong> väliarvioinnitHankkeen käynnistyessä arviointikysymykset kohdistuvat meneillään oleviin prosesseihin <strong>ja</strong>toimenpiteiden tuloksiin, joita tarkastellaan asetettuihin tavoitteisiin nähden. Arvioinnissa esiinnousseet teemat luovat poh<strong>ja</strong>n, jolle prosessit tarkentuvat, <strong>ja</strong> jolle tavoitteet voidaan rakentaa.Arvioinnin tässä vaiheessa kehittämistyön tavoitteet, toiminta <strong>ja</strong> teot käyvät keskinäistävuoropuhelua. Tavoitteet määrittävät sen, miten hanketta toteutetaan. Itsearviointi tuottaamateriaalia sekä tavoitteiden uudelleentarkasteluun että määrittelyyn <strong>ja</strong> keinojen arviointiin. Myöstoiminnan vaikutuksia kohderyhmiin tarkastellaan jo tässä vaiheessa. On oleellista tunnistaatoiminnan odottamattomat vaikutukset.8
Toiminnan vaikutuksiin liittyviä mittareita <strong>ja</strong> kysymyksiä tulisi tehdä jo prosessin alkuvaiheessa,jotta tiedettäisiin, onko jollain tietyllä toiminnalla vaikutusta hankkeen lopputulokseen. Arviointiatehtäessä on usein hankala osoittaa sitä, johtuuko jokin tietty vaikutus tai muutos juuri esimerkiksihankkeessa kehitetystä mallista, palvelusta tai tuotteesta. Itsearviointi tuottaa kuitenkin arvokastatietoa keskusteluun vaikuttavuuden arvioinnista. Arvioinnin tarkoitus on toimia päätöksenteontukena. Sen avulla voidaan perustella mahdolliset muutokset hankkeen tavoitteissa, toiminnassa taiaikataulussa. Rahoitta<strong>ja</strong>n voi olettaa olevan tietoinen hankkeen käytännön toteuttamisesta elitavoitteiden, resurssien <strong>ja</strong> toiminnan nivoutumisesta toisiinsa hankkeen <strong>ja</strong>tkuessa. Hyvin toteutetulla<strong>ja</strong> dokumentoidulla itsearvioinnilla voi osoittaa päätöksenteon tapahtuneen perustellusti <strong>ja</strong> hallitusti.4.4 LoppuraporttiLoppuraportissa pohditaan kehittämishankkeen tavoitteiden toteutumista <strong>ja</strong> tuotoksia. Siinäkeskitytään hankkeen tulosten, vaikutusten <strong>ja</strong> vaikuttavuuden tarkasteluun. Samalla kir<strong>ja</strong>taan muunmuassa onnistumisia, epäonnistumisia <strong>ja</strong> resurssien (henkilöstö/taloudellisten) kohdentumista.Tärkeää on myös selvittää, mitä hankkeessa on opittu niin hanketodellisuuden kuin kehitettävänsisällönkin kannalta. Systemaattinen itsearviointi tuottaa informaatiota hankkeen toteutuksesta <strong>ja</strong>prosessin kulusta loppuraporttia varten <strong>ja</strong> sen osaksi. Näin raportti vastaa tarkimmin kysymykseensiitä, miten nyt toteutetun kehittämistyön tulokset saatiin aikaan.Loppuraportti koostuu myös muusta aineistosta, mutta informaation systemaattinen dokumentointion luontevinta jäntevän itsearviointiprosessin avulla. Loppuraportista on hyötyä myös muilletuleville hankkeille <strong>ja</strong> niiden toteuttajille. Raportissa kerrotaan, mitä ratkaisu<strong>ja</strong> hankkeentoteuttamiseksi on tehty suunnittelu- <strong>ja</strong> toteutusvaiheessa, <strong>ja</strong> pohditaan ratkaisujen onnistumistasuhteessa tavoitteisiin.9
5 NÄKYVÄ KEHITTÄMISTYÖ HANKEARJEN APUNAArkityön reflektointi sekä kokemusten <strong>ja</strong>kaminen systemaattisesti <strong>ja</strong> hyvin dokumentoidusti ontärkeää. Jos arkityössä tulee <strong>ja</strong>tkuvasti eteen yllätyksiä <strong>ja</strong> eteneminen muuttuu vaikeaksi, antaa sehyvän syyn pysähtyä <strong>ja</strong> tarkistaa suunta. Tällöin voidaan käynnistää syvällisempi arviointiprosessi.Tässä itsearviointiohjeistuksessa pidetään tärkeänä arkityön tapahtumien säännöllistä kir<strong>ja</strong>amista.Kir<strong>ja</strong>ttua materiaalia kootaan osaksi laajempaa arviointia <strong>ja</strong> reflektointia. Kehittämishanke <strong>ja</strong>kautuuerilaisiin osaprosesseihin. Hyvä hanke on kokoelma tietoisia <strong>ja</strong> hallittavissa olevia osaprosesse<strong>ja</strong>,joita itsearvioinnin avulla voidaan kehittää (Kuoppala 2007, 49).Tämä itsearviointi toteutetaan kolmella lomakkeella, jotka tukevat hankkeidenitsearviointiprosessia. Lomakkeissa kuvaillaan hanketta <strong>ja</strong> kootaan tietoa sen nykytilasta,saavutuksista <strong>ja</strong> tulevaisuudesta. Ensimmäisessä lomakkeessa ”Missä mennään” määritelläänprosessit <strong>ja</strong> niiden vaiheet: missä vaiheessa hanke on, mikä on kunkin osaprosessin vaihe(käynnistyminen, toteutus, päättyminen) <strong>ja</strong> mitä konkreettista on tehty edelliseen dokumentointiinverrattuna. Toisessa lomakkeessa ”Mitä olemme tehneet” kuvataan tavoitteiden saavuttamista:mitä hankkeessa on tehty, miten kehittämistyö on edennyt suhteessa tavoitteisiin <strong>ja</strong> mitä vaikutuksiaon ilmennyt. Kolmas lomake ”Miten tästä eteenpäin” suuntaa tulevaisuuteen, siinä esitetäänjohtopäätöksiä <strong>ja</strong>tkotyöskentelyyn.Lomakkeisiin kir<strong>ja</strong>taan teemat aina edellisen arviointikerran jälkeen, siten koko kehittämisprosessitulee kronologisesti dokumentoiduksi. Arviointiprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan kuviossa 3.Lomakkeissa olevat kysymykset on kirjoitettu hankkeisiin yleisesti sopiviksi. Jokaisessahankkeessa tulee kuitenkin toimijoiden kesken yhteisesti työstää <strong>ja</strong> muotoilla hankkeelle omatkysymykset <strong>ja</strong> määritellä, millaisilla mittareilla näihin saadaan vastaukset. Kysymystensisäistäminen etukäteen auttaa tarkastelemaan hankkeen tavoitteita niin, että niistä saadaanmitattavia. Arviointikohteiden <strong>ja</strong> -kysymysten määrittely on hyvä väline johtaa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>takehittämistyötä. On tärkeää, että arvioinnin kohteet ovat merkittäviä <strong>ja</strong> kuvaavat hyvin meneilläänolevan kehittämistyön keskeisimpiä tavoitteita.10
Kuvio 3. Itsearvioinnin vaikutukset kehittämisprosessiin.Kehittämisprosessin a<strong>ja</strong>llinen eteneminenItsearviointien dokumentoitu <strong>ja</strong> kumuloitunuttieto hankkeen käyttöönYksilön <strong>ja</strong>ryhmänitsearvioinnitvaikuttavatkehittämisprosessiinseneri vaiheissa.Yhteinensopimus<strong>ja</strong>tkotoimistaRyhmä, kollektiivinen käsittelyo yhteinen prosessio arviointio analysointio sopimus <strong>ja</strong>tkostaLomakkeidentäyttäjä eliryhmän jäsenMissä mennäänlomake 1:Prosessin vaihe <strong>ja</strong>eteneminenMitä olemme tehneetlomake 2:Dokumentoitu tietoteoista <strong>ja</strong> toiminnoistaMiten tästäeteenpäin lomake 3:Näkemys <strong>ja</strong>tkosta11
5.1 Missä mennään – prosessien <strong>ja</strong> niiden vaiheen määrittely”Missä mennään” –lomakkeeseen dokumentoidaan, missä kehittämistyön vaiheessa tieto on koottu,<strong>ja</strong> mitä osaprosessia arviointi koskee. Koottu itsearviointimateriaali muodostaa kehittämistyötäkronologisesti kuvaavan kokonaisuuden. Jokaisessa hankkeessa pitää ensimmäiseksi määrittää, mitäosaprosesse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toiminto<strong>ja</strong> käynnistetään <strong>ja</strong> on käynnistetty. Lomakkeessa luetellaan vain joitakinkeskeisiä toiminto<strong>ja</strong>. On tärkeää, että arviointiin osallistuvat osaavat tunnistaa <strong>ja</strong> kuvailla omaaprosessiaan.Toiseksi tavoitteena on määritellä, missä vaiheessa toiminnot ovat: alkamassa, käynnissä vaipäättymässä. Osaprosessit kulkevat limittäin <strong>ja</strong> eri tahtia hankkeen aikana, jolloin osa niistä voimyös olla pysähdyksissä. Kolmanneksi kuvaillaan, mitä konkreettista kunkin toiminnon osalta ontehty verrattuna edelliseen arviointihetkeen. Myöhemmin voidaan arvioida, miten uuden toiminnanaloittaminen on vaikuttanut hankkeen etenemiseen. Lopuksi kir<strong>ja</strong>taan hankkeen tavoitteet.Hankkeen vetäjä voi kirjoittaa ne valmiiksi lomakkeeseen, mutta myöhemmin arviointiinosallistuvat täyttävät tavoitteet itse. Näin varmistetaan, että hankeryhmässä puhutaan samoistaasioista <strong>ja</strong> teemoista.Tällä lomakkeella voidaan varmistaa, vastaavatko tehdyt toimet <strong>ja</strong> asetetut tavoitteet toisiaan.Hankkeen vetäjä voi koota lomakkeen valmiiksi yhteenvedoksi tulevalle itsearvioinnille. Tällöin ontärkeää, että lomakkeen sisältö käydään läpi ennen etenemistä. Koottu informaatio on hyvä johdantoesimerkiksi hanketiimin arviointikeskustelulle, jossa voidaan yhdessä hahmottaa hankkeenkokonaistilannetta.5.2 Mitä olemme tehneet – hankkeen toiminnan kuvaus”Mitä olemme tehneet” –lomake kokoaa <strong>ja</strong> dokumentoi tiedon siitä, mitä hankkeessa onkonkreettisesti tehty <strong>ja</strong> tapahtunut. Tarkoituksena on koota konkreettista tietoa kehittämistyöstä.Tämä tieto suhteutetaan kehittämistyön tavoitteisiin. Toimijoita pyydetään lukemaan hankkeentavoitteet läpi ennen arviointityön aloittamista. Hanketta arvioidaan sen suhteen, miten hankkeentoteutus tukee tavoitteita.Lomakkeen täyttäjä arvioi hanketta konkreettisesti antamalla sille arvosanan (esimerkiksi 4–10).Lomakkeen kysymysten vastaukset ovat perustelu sille, miksi hanke saa tietyn arvosanan <strong>ja</strong> mitä jää12
mahdollisesti puuttumaan. Ensimmäisellä kysymyksellä ”Mitkä toimet ovat olleet onnistuneitaasetettujen tavoitteiden kannalta?” nostetaan esiin toiminnot, jotka ovat edistäneet tavoitteidensaavuttamista. Nämä toiminnot ovat sellaisia, joita kannattaa <strong>ja</strong>tkaa <strong>ja</strong> huomioida<strong>ja</strong>tkotyöskentelystä päätettäessä.Toimintaympäristöstä tai hankkeen toimijoista johtuen on saattanut syntyä ongelmia, jotka estävättiettyjen osaprosessien tavoitteiden saavuttamisen. Nämä ongelmat pyritään saamaan näkyviintoisella kysymyksellä: ”Mitä sellaisia ongelmia on ollut, jotka saattaisivat estää näidentavoitteiden toteutumisen?” Jatkotyöskentelyn kannalta täytyy pohtia, estävätkö nämä ongelmattoiminnan <strong>ja</strong>tkamisen kokonaan vai muuttaako se esimerkiksi aikataulu<strong>ja</strong> tai näiden osa-alueidenpainotusta. On myös pohdittava, pystytäänkö ongelmaa ylipäätään ratkaisemaan hankkeenresurssien puitteissa.Hankkeen käynnistyessä on vaikea nähdä sen kaikkia vaikutuksia, mutta ne konkretisoituvathankkeen edetessä. Ensimmäiset vaikutukset voivat olla pieniä vihjeitä hankkeen suunnasta <strong>ja</strong>onnistumisesta. Jatkotyöskentelyn kannalta on oleellista havaita, että vaikutukset ovat odotettu<strong>ja</strong> taiennakoitu<strong>ja</strong> eli niitä, joita on a<strong>ja</strong>teltu saatavan tavoitteiden toteutumisen myötä. Mikäli vaikutuksiaei ole nähtävissä on pohdittava sitä, onko hankkeessa tehty kaikki tarvittava <strong>ja</strong> onko se tehty oikein.Kolmannella kysymyksellä ”Millaisia odotettu<strong>ja</strong> vaikutuksia toimilla on ollut?” halutaan saadatietoa hankkeen ennakoiduista vaikutuksista.Hankkeella voi olla myös odottamattomia vaikutuksia. Neljännellä kysymyksellä ”Millaisiayllätyksellisiä tai ennakoimattomia (positiivisia/negatiivisia) vaikutuksia toimilla on ollut? Miten nevaikuttavat hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen?” pyritään kartoittamaan näitä seurauksia. Jatkonkannalta odottamattomien vaikutusten huomaaminen on tärkeää. Pahimmassa tapauksessa hanke eiedistä niitä tavoitteita, joita sen pitäisi edistää. Odottamaton vaikutus voi olla myös positiivista.Tällöin <strong>ja</strong>tkotyöskentelyssä voidaan pohtia toiminnan <strong>ja</strong> tavoitteiden uudelleen suuntaustavahvistamaan odottamatonta vaikutusta.Lopuksi jokaiselta arvioi<strong>ja</strong>lta pyydetään suosituksia <strong>ja</strong> ehdotuksia hankkeen <strong>ja</strong>tkosta. Tällä tavallalomakkeen täyttäjä pääsee vaikuttamaan hankkeen tulevaisuuteen. Hankkeen vastuuhenkilöt <strong>ja</strong>päätöksentekijät saavat neuvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> informaatiota <strong>ja</strong>tkotyöskentelyyn. Kir<strong>ja</strong>llisesti näitä neuvo<strong>ja</strong> voisaada myös niiltä, jotka eivät tavallisesti tuo keskusteluissa kokemustaan esille.13
5.3 Miten tästä eteenpäin – oh<strong>ja</strong>uslomake <strong>ja</strong>tkotyöskentelylleTässä osiossa on muutamia kysymyksiä päätöksentekoa varten. Tavoitteena on, että vastauksillavoidaan perustella tarvittavia muutoksia <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>uksia tai perustella toiminnan <strong>ja</strong>tkamistaalkuperäisen suunnitelman mukaan. Hankkeissa voi tulla vastaan muitakin muutosta (esimerkiksilainsäädännön muutokset, organisaation muutokset) vaativia tilanteita. Itsearvioinnin kannalta ontärkeää lisätä kysymyksiä tarvittaessa, jotta saadaan tarpeelliset tiedot <strong>ja</strong> ehdotukset hankkeeneteenpäin viemiselle. Lopuksi vastaajia pyydetään tekemään suositukset <strong>ja</strong>tkotyöskentelylle. Mikälioh<strong>ja</strong>usryhmä on täyttänyt lomakkeen, saadaan erilaisia ohjeistuksia päätöksentekijöille myössellaisilta jäseniltä, jotka eivät kokouksissa tuo näkemystään esille.”Miten tästä eteenpäin” –oh<strong>ja</strong>uslomake on avuksi päätöksenteossa <strong>ja</strong> tehtävissä valinnoissa. ”Mitentästä eteenpäin” –lomakkeelle tiivistetään ne tiedot, jotka on kerätty toiminnan kuvauksesta.Samalla tiivistetään niiden poh<strong>ja</strong>lta käyty arviointikeskustelu. Vastaa<strong>ja</strong>t ovat antaneet arvosanankoko hankkeelle. Tulevilla kysymyksillä eritellään arvosanan sisältöä. Ensimmäisessäkysymyksessä ”Eteneekö hanke tavoitteiden mukaisesti?” hahmotetaan hankkeelle asetettujentavoitteiden saavuttamista. Toisessa kysymyksessä ”Jatketaanko toiminto<strong>ja</strong> suunnitellullatavalla?” halutaan vastaa<strong>ja</strong>n erittelevän toiminto<strong>ja</strong>.Muutoksia eritellään seuraavien kysymysten avulla. ”Millainen on toimintojen suhde toisiinsa?Onko toiminta tasapainossa vai onko jonkin toiminnan osuus yli- tai alikorostunutta?”kysymyksellä halutaan vastaa<strong>ja</strong>n pohtivan toimintojen suhdetta toisiinsa <strong>ja</strong> sitä viekö jokin toimintaresursse<strong>ja</strong> toiselta. Resurssien uudelleenjärjestely saattaa parantaa kokonaisuutta <strong>ja</strong> edistäätavoitteiden saavuttamista.Miten toimintaa olisi muutettava tai parannettava, jotta asetetut tavoitteet toteutuisivat? –kysymyksellä halutaan tietoa yksittäisistä toiminnoista <strong>ja</strong> niiden tehostamisesta. Toisaaltatoimintaympäristö voi muuttua, jolloin itse tavoitteita on muutettava. Tätä selvitetään kysymyksellä”Ovatko asetetut tavoitteet yhä paikkansa pitäviä vai pitäisikö niitä muuttaa? Miten?” Mikäli itsetavoitteisiin tehdään muutoksia, täytyy pohtia, miten muutokset vaikuttavat hankkeen toimintaan.Aikataulun muutoksia kartoitetaan kysymyksellä ”Mitä muutoksia asetettuun aikatauluun olisitehtävä?” Aikataulun muuttuessa on pohdittava voidaanko asetetut tavoitteet saavuttaa. Mikälihankkeen eteneminen on aiottua hitaampaa, on asetettu<strong>ja</strong> tavoitteita mahdollisesti muutettava.14
A<strong>ja</strong>lliset, taloudelliset <strong>ja</strong> henkilöstöresurssit <strong>ja</strong> niiden riittävyys on otettava huomioon. Tätäselvitetään kysymyksellä ”Onko toiminta riittävää tai riittämätöntä suhteessa resursseihin(henkilöstö/taloudelliset)? Perustele:”Miten tästä eteenpäin –lomake on tärkeä kooste yhteiselle keskustelulle <strong>ja</strong> vuorovaikutukselle. Näinvarmistetaan se, että toimi<strong>ja</strong>lta saatu informaatio (lomake 1 <strong>ja</strong> 2) on käsitelty, arvioitu <strong>ja</strong> senperusteella on tehty yhteisesti johtopäätöksiä. Tässä prosessissa tiedon kokoaminen muodostuuarviointitoiminnaksi.5.4 Dokumentointi, raportointi <strong>ja</strong> portfoliomalli apuvälineenäDokumentoinnilla tarkoitetaan hankkeen etenemisen, tekojen <strong>ja</strong> tapahtumien kir<strong>ja</strong>amistamahdollisimman tarkasti. Tästä aineistosta kootaan raportti, joka sisältää analysoidun kuvauksenhankkeesta, hankkeen arvioinnin <strong>ja</strong> johtopäätökset. Dokumentointi varmistaa sen, että hankkeenarviointi tapahtuu systemaattisesti <strong>ja</strong> että arvioinnin tulokset ovat läpinäkyviä. Dokumentoinnillahanketyöstä saadaan koottua tärkeää hil<strong>ja</strong>ista tietoa myös hankkeen aikana. Dokumentoitu aineistokootaan kumuloituvaksi yhteiseksi tiedoksi hankkeen osallisten käyttöön.Tässä itsearvioinnissa lomakkeet on kehitetty dokumentoinnin välineeksi <strong>ja</strong> apukeinoksi.Hankearvioinnille tärkeitä ovat myös kokousmuistiot, arviointikaavakkeet,asiakastyytyväisyyskyselyjen analyysit <strong>ja</strong> päiväkir<strong>ja</strong>muistiinpanot. Näiden dokumentoimiselle olisihyvä etsiä systemaattisia keino<strong>ja</strong>.Systemaattisen <strong>ja</strong> hyvin dokumentoidun itsearvioinnin tuotoksena voidaan kootadokumenttiportfolio. Portfoliota on tärkeää kerätä systemaattisesti, sen muoto on vapaa, sitä voikoota esimerkiksi kansioon, salkkuun tai lokeroon. Lokerosalkkuun kerättäessä kullekin hankkeessakäynnistyvälle toiminnolle omistetaan oma lokeronsa. Arviointimateriaalin voi lokeroida myösarviointikertojen mukaan, jolloin vertailtava aineisto valmistuville tiivistelmille löytyy ainaedellisestä lokerosta.Portfoliota voi käyttää myös näyteportfoliona. Näyteportfolioon laitetaan hankkeesta tehtyväliarviointi onnistumisineen sekä kehittämistarpeineen. Tämä voi olla esimerkiksi lyhyt selvityshankkeelle annetuista arvosanoista, hankkeen onnistumisista, muutostarpeista perusteluineen <strong>ja</strong><strong>ja</strong>tkotoimenpiteistä. Näyteportfolio voi olla poh<strong>ja</strong>na loppuraportille, johon syventävää aineistoa15
saadaan dokumenttiportfoliosta. Dokumentoinnin muoto <strong>ja</strong> tavat voivat vaihdella. Keskeisintä onsen tarkkuus, systemaattisuus <strong>ja</strong> kattavuus.16
6 KOKEMUKSIA ITSEARVIOINNISTATämä itsearviointiohjeistus on ollut kehittämisvaiheessaan kokeilukäytössä muutamissaSosiaalitaidon <strong>ja</strong> sen sidosryhmien hankkeissa. Kehittämisvaiheen kokemusten perusteella onnoussut esiin tiettyjä asioita itsearvioinnista.Arvioinnin käyttöönottoa helpottaa, jos:o hankkeen vetäjä on tarpeeksi perehtynyt i<strong>tsearviointiin</strong> <strong>ja</strong> siihen, miksi sitä tehdään.o oh<strong>ja</strong>us- tai johtoryhmän kannalta tärkeä avainhenkilö on perehtynyt i<strong>tsearviointiin</strong> <strong>ja</strong> siihen,miten <strong>ja</strong> miksi sitä tehdään.o ryhmä keskustelee siitä, miksi itsearviointia tehdään. Samalla ryhmä ottaa arvioinnin osaksiomaa toimintaansa luomalla aikataulun <strong>ja</strong> omat arviointikäytäntönsä.Keskustelun mahdollistaminen on olennainen osa lomakkeiden käyttöä:o hankkeissa, joissa on säännöllisesti kokoontuva operatiivinen ryhmä <strong>ja</strong> hanketta oh<strong>ja</strong>ava <strong>ja</strong>hallinnoiva ryhmä. Itsearvioinnin avulla voidaan rakentaa toimiva keskustelu- <strong>ja</strong>tiedonvälityskanava näiden ryhmien välille.o kun tiedon a<strong>ja</strong>nkohtaisuudesta huolehditaan sovittamalla itsearviointi ryhmissä niin, että sepalvelee hankkeen tiedontarvetta.o kun lomakkeiden tuottama tieto voidaan keskustelun avulla vielä arvioida <strong>ja</strong> tarkentaa.Tällöin saadaan tietää, onko kyseessä yksittäinen huomio vai useamman henkilön näkemysasiasta.o lomakeyhteenvedot käsitellään aina myös niillä foorumeilla, joissa ne on koottu.Lomakkeiden tuottama tieto on erityyppistä hankkeissa, joissa oh<strong>ja</strong>usryhmä kokoontuu vainmuutaman kerran vuodessa <strong>ja</strong> operatiivinen oh<strong>ja</strong>us on pääosin hankkeen vetäjän käsissä, kuinhankkeissa, joissa oh<strong>ja</strong>usta on vahvemmin <strong>ja</strong> vastuuta on <strong>ja</strong>ettu useammalle henkilölle.o Näin ollen lomakkeiden antaman tiedon oh<strong>ja</strong>avuutta <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaisuutta voi yrittää vahvistaakeräämällä hankkeessa mukana olevista henkilöistä projekti-/sisältöryhmän, joka tuottaisioh<strong>ja</strong>avalle ryhmälle a<strong>ja</strong>nkohtaista tietoa.Tiedon keräämistapo<strong>ja</strong> voidaan muokata hankekohtaisesti.o Parhaaksi tavaksi on osoittautunut palautteen kerääminen suoraan tapaamisten yhteydessä.17
o Sähköpostin käytöstä on sovittava erikseen.o Lomakkeet on tehty muodoltaan joustaviksi. Niihin voi lisätä hankkeen kannalta oleellisiakysymyksiä <strong>ja</strong> niitä voi myös vähentää. Lomakkeet <strong>ja</strong> niiden käyttöidea kannattaa kuitenkinottaa esille käyttäjäryhmien kanssa sellaisenaan, <strong>ja</strong> sopia niiden käyttötavasta yhdessä.Itsearviointi on systematisoinut <strong>ja</strong> säännöllistänyt kehittämistyötä hankkeissa. Hankkeenosallistujien vuoropuhelua on voitu dokumentoida. Parhaimmillaan itsearviointi on lisännytennakoitavuutta, tehnyt uusia teemo<strong>ja</strong> näkyväksi <strong>ja</strong> kehittänyt palautteen antoa hanketta oh<strong>ja</strong>avaksi<strong>ja</strong> keskustelevaksi. Itsearviointi kehittämistoiminnan osana on kuvattu kokonaisuudessaan kuviossa4.18
Kuvio 4. Kehittämistoiminta.HankkeentarvekartoitusHankesuunnitelmaToteuttamissuunnitelmaToteutus PäätösvaihePäätösaloittamisesta <strong>ja</strong>mahdollinenrahoituspäätösKäynnistymineno Rekrytoinnito Organisoitumineno HankkeentavoitteidentarkennusHankkeen toteutuso Toimintatavato Verkostoto AsiantuntijoidenyhteistyöPäätösvaiheo Arviointio Johtopäätökseto ProsessienpäättäminenItsearviointiprosessiJatkuva dokumentointi:dokumentoidun tiedon kumuloituminenItsearviointiprosessissa kootaana<strong>ja</strong>tukset <strong>ja</strong> ehdotukset tulevantoiminnan poh<strong>ja</strong>ksio Lomakkeiden täyttöo Yhteenvedot lomakkeidentuottamasta informaatiostao Yhteenvetojen käsittelyryhmässäo Mahdolliset muutostarpeet <strong>ja</strong>niiden toteuttamineno Itsearvioinnin kehittäminenItsearviointiprosessitoistuu hankkeenkaikissa vaiheissaItsearviointi muodostuuosaksi arkityötä19
LÄHTEETKolb, David (1984) Experiantial learning. Experience as the source of learning and development.Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall, Inc.Kuoppala, Mikko (2007) Itsearvioinnin toteutus projektin eri vaiheissa. Teoksessa Anna-KaisaMäkinen & Petri Uusikylä (toim.) Tiedosta – arvioi – paranna: Itsearviointi ESR-projektienkehittämisen välineenä. Työministeriö. URL:Sivut 39–56. Viitattu 7.8.2007.Leppilampi, Asko & Piekkari, Ulla (1999) Opitaan yhdessä. Aikuiskoulutusta toiminnallisesti.Lahti: Asko Leppilampi Oy.Lyytinen, Heikki K. (1995) Johdatus oppilaitosten arviointiin. Teoksessa Berit Kilpinen, Kai<strong>ja</strong>Salmio, Leena Vainio & Antti Vanne. Itsearvioinnin teoriaa <strong>ja</strong> käytäntöä. Arviointi 1/195. Helsinki:Opetushallitus, 37–56.Robson, Colin (2000) Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille <strong>ja</strong> tilaajille.Helsinki: Tammi.Schön, David (1995) Reflective Inquiry in Social Work Practice. Teoksessa Peg McCart Hess &Edward J. Mullen (toim.) Practioner Researcher Partnerchips. Building Knowledge from, in, and forPractice. Washington DC: NASW Press, 31-55.Shaw, Ian (1999) Evaluoi omaa työtäsi. Reflektiivisen <strong>ja</strong> valtuuttavan evaluaation opas. StakesinFinSoc -ryhmän työpapereita 4/1999. Helsinki: Stakes.Seppänen-Järvelä, Riitta (2003) Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin.Työpapereita 1/2003. Helsinki: Stakes.Yliruka, Laura (2000) Sosiaalityön itsearviointi <strong>ja</strong> hil<strong>ja</strong>inen tieto. Työpapereita 2/2000. Helsinki:Stakes.20
LIITE: LOMAKKEETMISSÄ MENNÄÄN (lomake 1)TÄYTTÄJÄ/TÄYTTÄJÄRYHMÄ:___________________________________KOKOAMISKERTA HANKKEESSA:________________________________PVM:_________Hankkeen ydintoimintojen kuvaus:oooEsimerkkejä hankkeen perustoiminnoista: projektinhallinta, verkostoituminen, kumppanuus,asiakastyöskentely, kohderyhmätyöskentely, tiedotus, oh<strong>ja</strong>usryhmä jne.Esimerkkejä muista toiminnoista: suunnittelutyöskentely, selvitystyöskentely, kehittämistyöskentely,projektiryhmätyöskentelyEsimerkkejä hankkeen päättymisvaiheen toiminnoista: tuotteistaminen, mallintaminen, oppiminen,juurruttaminen, levittäminenMissä vaiheessa nämä toiminnot ovat?Mitä konkreettista kunkin toiminnon kohdalla on saatu aikaiseksi tähän mennessä (edellisen täyttökerranjälkeen)?Hankkeen tavoitteet:ooAlkuvaiheessa hankkeen/työryhmän vetäjä voi tiivistää tavoitteet tähänKun kaavake tulee tutuksi, voi täyttäjä ne kirjoittaa. Näin voidaan tarkastella puhuvatko kaikki samastahankkeesta.
MITÄ OLEMME TEHNEET (lomake 2, täytetään lomakkeen 1 poh<strong>ja</strong>lta)TÄYTTÄJÄ/TÄYTTÄJÄRYHMÄ:___________________________________TÄYTTÖKERTA :_________________________________________________PVM:_________1. Miten kuvailisit rooliasi hankkeessa?TyöntekijäAlulle laitta<strong>ja</strong>Suunnitteli<strong>ja</strong>KehittäjäJoku muu, mikä:PäätöksentekijäAsiantunti<strong>ja</strong>Ulkopuolinen tarkkaili<strong>ja</strong>Arvioi<strong>ja</strong>2. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit hankkeelle tässä vaiheessa? ________3. Lue hankkeen tavoitteet läpi (lomake 1). Miten arvioisit tehtyjen toimien tukevan asettu<strong>ja</strong> tavoitteita?Mitkä toimet ovat olleet onnistuneita asetettujen tavoitteiden kannalta?Mitä sellaisia ongelmia on ollut, jotka saattaisivat estää näiden tavoitteiden toteutumisen?Millaisia odotettu<strong>ja</strong> vaikutuksia toimilla on ollut?Millaisia yllätyksellisiä tai ennakoimattomia (positiivisia/negatiivisia) vaikutuksia toimilla on ollut? Miten nevaikuttavat hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen?Suosituksia hankkeen eteenpäin viemiseksi:
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN (lomake 3)TÄYTTÄJÄ/TÄYTTÄJÄRYHMÄ:___________________________________TÄYTTÖKERTA :_________________________________________________PVM:_________Eteneekö hanke tavoitteiden mukaisesti?Jatketaanko toiminto<strong>ja</strong> suunnitellulla tavalla?Millainen on toimintojen suhde toisiinsa? Onko toiminta tasapainossa vai onko jonkin toiminnan osuus yli- taialikorostunutta?Miten toimintaa olisi muutettava tai parannettava, jotta asetetut tavoitteet toteutuisivat?Ovatko asetetut tavoitteet yhä paikkansa pitäviä vai pitäisikö niitä muuttaa? Miten?Mitä muutoksia asetettuun aikatauluun olisi tehtävä?Onko toiminta riittävää tai riittämätöntä suhteessa resursseihin (henkilöstö/taloudelliset)?Perustele:Jatkotyöskentelysuositukset: