Moniammatillinen kasvatuskumppanuus - Sosiaalitaito

I. 1. Moniammatillisen yhteistyön lähtökohdatII.III.IV.2. Moniammatillisen yhteistyön muotoja3. Moniammatillinen kumppanuus4. KasvatuskumppanuusI. 4.1 Kasvatuskumppanuuden lähtökohdatII. 4.2 Kasvatuskumppanuus ammatillisena suhteenaIII. 4.3 Kasvatuskumppanuus vuorovaikutuksenaIV. 4.4 Kasvatuskumppanuus yhteistyöprosessinaI. VarhaiskasvatusympäristössäII. Koulun toimintaympäristössäMarjatta Kekkonen

Kasteohjelma2008-2011LastensuojelulakiOppilashuolto&kodin jakoulunyhteistyöPerhekeskustoiminta

LastensuojelulakiLastensuojelulain tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinninedistäminen: hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen, palvelujenkehittäminen kasvatuksen tukemiseksi, tuki koulunkäyntiin, lapsenhuomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa(Heino 2008)Marjatta Kekkonen

Oppilashuolto Oppilaan oikeus oppilashuoltoon – perusopetuslaki Oppilashuolto tavoitteena luoda terve ja turvallinen oppimis- jakouluympäristö, suojata oppilaan mielenterveyttä jaehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisönhyvinvointia Oppilashuolto yhteisöllisenä ja yksilöllisenä tukenaOppilashuolto koostuuOpetussuunnitelmaan sisältyvästä oppilashuollostaOppilashuollon palveluista: Kouluterveydenhuolto (kansanterveyslaki) Koulunkäynnin tukeminen (lastensuojelulaki)Marjatta Kekkonen

OppilashuoltoEhdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- jaopiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästäsuun terveydenhuollosta: 2§ Palvelujen järjestäminen Koko ikäluokan yksilöllisten terveystarkastusten ja niiden pohjaltasuunnitellun terveysneuvonnan tulee muodostaa lapsen, nuoren japerheen kannalta yhtenäinen ja saumattomasti jatkuva kokonaisuus.Palveluja järjestettäessä tulee kiinnittää huomiota lapsen ja nuorensekä koko perheen, osallistumiseen ja lapsen ja nuorenkehitysympäristöihin.Jotta terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältö voidaan saadatarkoituksenmukaiseksi, kunnan kansanterveystyöstä vastaavanviranomaisen tulee vahvistaa 1) neuvolatyölle 2) koulu- jaopiskeluterveydenhuollolle sekä 3) suun terveydenhuollolleyhtenäiset toimintaohjelmat huomioiden yhteistyö sosiaali- japäivähoito-palvelujen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjänkanssa.Marjatta Kekkonen

Kodin jakoulunyhteistyöLAATUA KODIN JA KOULUN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖNPerusopetuslain (628/1998) 3 § mukaan koulun tulee ollayhteistyössä kotien kanssa. Asetuksessa (1 435/2001) määritellään kodin ja koulunyhteistyön tavoite: “Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotienja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsaja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaanerityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksenerot”.Esiopetuksen osalta asetuksessa todetaan, että“esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajienkanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsensosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemustenavulla”.http://www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007

Oppilashuolto& kodin jakoulunyhteistyö Yhteisvastuullisuus Opettajien aloitteellisuus, keskustelu ja tiedottaminen Huoltajille tulee antaa tietoa Huoltajille mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja arviointiin Lähtökohtana kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukeaooOppilashuoltotyötä koordinoidaan moniammatillisessaoppilashuoltoryhmässäOppilashuoltotyötä tehdään hyvässä yhteistyössä kotienkanssa Oppilashuollon tavoitteet liittyvät• A) Oppilaan yksilölliseen tukemiseen• B) Kouluyhteisön toimivuuden edistämiseenMarjatta Kekkonen

Kasteohjelma ”Lasten ja nuorten kehitys tapahtuuvuorovaikutuksellisissa ihmissuhteissa lastenvanhempien, muiden aikuisten sekä toistenlasten ja nuorten kanssa tavanomaisissaympäristöissä, kuten kodissa, päivähoidossa,koulussa ja vapaa-ajan eri ympäristöissä.” ”Yhteisöllinen tuki ja pitkäaikaiset ihmissuhteetkaikissa näissä kehitysympäristöissä edistäväthyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisevätsyrjäytymistä.”Marjatta Kekkonen

Kasteohjelma Kehitetään peruspalveluja siten, että niistärakentuu lasten, nuorten ja perheiden sekävarhaiskasvatuksen ja koulun suunnastasaavutettavia, toimivia ja vaikuttaviakokonaisuuksia• Palvelujen vahvistaminen lapsen kehitysympäristöissä• Peruspalvelujen keskinäisten yhteistyörakenteidenkehittäminen; ph, koulu, vapaa-aika, perhe• Erityispalvelujen ja peruspalvelujen sektorirajat ja yhteistyöhyvinvoinnin edistämiseksi ja pahoinvoinnin korjaamiseksi• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssaMarjatta Kekkonen

Kasteohjelma Kehitetään toimintamalleja ja työtapoja, jotka• lisäävät lapselle läsnä olevien aikuisten tukea jaapua lapsen omissa kehitysympäristöissä• vahvistavat lasten, nuorten ja perheiden omiasosiaalisia ympäristöjä, osallisuutta ja vertaisuutta• vähentävät lähisuhdeväkivaltaa ja lasten ja nuortenkaltoin kohtelua• ehkäisevät lastensuojelun tarvetta• vahvistavat varhaisen puuttumisen työotetta• kehittävät lasten- ja nuorisopsykiatrian tietopohjaaja toimintakäytäntöjäMarjatta Kekkonen

PerhekeskustoimintaPeriaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi.Oletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia.Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä.Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta,koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissaammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsenhyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen.Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla ontärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla.Periaate: Luodaan yhteistyö- ja kumppanuuskulttuuria.Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus)työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamistaperustyössä.Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita.Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä(kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusiatoimintamalleja.14 15.1.2009 Riitta Viitala

Perhekeskustoiminta Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan,varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyönpaikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lastenhyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja ovatongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tilaasuinalueella. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen,seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavienerityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota.15 15.1.2009 Riitta Viitala

”Ammattilaisilla /asiantuntijoilla on yhteinen työtai tehtävä suoritettavanaan, ongelmaratkaistavanaan tai päätös tehtävänään. Jotta hepääsisivät tavoitteeseensa, he yhdistävättietonsa ja osaamisensa.” (Isoherranen 2008) Multiprofessional Interprofessional Trans- /crossprofessionalMarjatta Kekkonen

1. Ketjuuntunut moniammatillinen yhteistyö• Saumattomat hoito- ja palveluketjut• Eri sektorit ja toimijat tekevät työtä erillään,mutta tietoisina omista ja toistensa tehtävistä,vastuista ja työnjaosta• Peruspalvelut – erityispalvelut – kolmas sektori• Palveluohjaus, seuranta ja arviointi• Hoito- ja hoivapolkujen toimivuuden jatehokkuuden varmistaminen• Viranomaistoiminnan laadun kehittäminenMarjatta Kekkonen

2. Organisaatiolähtöinen moniammatillinen toimintamalli• = yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin, johonkuuluu eri ammattikuntien edustajia (esim. lääkäri,terveydenhoitaja, psykologi, opettaja, puheterapeutti jne.)ja joka ohjaa ja määrittelee, mitä palveluja perheille jalapsille tarjotaan – ammatillisen asiantuntemuksenyhdistäminen• Vakiintuneet työkäytännöt ja toimintatavat• Tavoitteena kartoittaa ongelma eri näkökulmista• Yhteistyötä yli sektorirajojen tekevät pääsääntöisestiyksittäiset työntekijät tilanteittain• Perheiden osallistumisen tapaamisiin määrittävätviranomaiset• perheen tehtävänä kuulla ammattilaisten yhteinentilannearvio lapsen/perheen tilanteesta• Tavoitteena kokonaisvaltaisuus ja vaikuttavuus(M. Larsson, 1999, Child:Care, Health and Development)15.1.2009

3. Perhekohtainen moniammatillinen toimintamalli• Palvelutiimi rakennetaan tilannekohtaisesti tietyn lasta taiperhettä koskevan kysymyksen, huolen tai asiantilanhoitamiseksi• Palvelutiimissä perhe ja työntekijät arvioivat yhdessäpalvelutarpeita perheen ja/tai lapsen, fyysisen taisosiaalisen ympäristön sekä näiden keskinäisenvuorovaikutuksen näkökulmasta ja tarpeista• Palvelutiimissä voi olla mukana sekä erityis- ettäperuspalvelujen työntekijöitä• Perhekohtaiselle toimintamallille ominaista on Lähestyttävyys Osallisuus, vaikuttaminen Kokonaisvaltaisuus Jatkuvuus, pysyvyys(M. Larsson, 1999, Child:Care, Health and Development)15.1.2009

4. Moniammatillinen verkostotyöskentely• Läheisverkostojen ja ammattilaisverkostojen keskinäistäkohtaamista• Verkostotyöskentelyssä läheisverkostoja hyödynnetään perheentilanteen ratkomisessa• Läheisiä ei kutsuta mukaan autettaviksi vaan tuomaan omanäkemyksensä ja panoksensa pulmien ratkaisemiseksi.• Heitä ei pyydetä mukaan asiakkaiksi vaan pikemminkinasiantuntijoiksi.• Verkostojen kohtaamisissa voi muodostua jaettuaasiantuntemusta.• Parhaimmillaan verkostotiimissä ammattilaiset tietävät, kehenolla yhteydessä, kun täydentävää apua tarvitaan ja perheet saavatapua ja palveluja asiantuntevilta ammattilaisilta• Pahimmillaan verkostotiimityö on epätietoisuutta vastuista jaomasta tehtävästä sekä loputtomia kokouksia, joissa perhe ei tulekuulluksi tai heidät määritellään vieraalla, heidänelämäntilanteeseensa huonosti yhteensopivalla tavalla(Seikkula & Arnkil, 2005)15.1.2009Marjatta Kekkonen,Erikoissuunnittelija

ValtaVastuuAmmattialakohtainentietoperustaAmmattialakohtaisetkäsitteetAmmattialakohtaisettyökäytännötAmmatillisettyökulttuuritAmmattialakohtainensääntely

AmmatillinenkumppanuusPerheenkohtaaminenVuorovaikutustaidotTyöntekijöidenvoimaantuminen

Ammatillinen kumppanuus (ma:nen yhteistyö)• Toisten työn ja työntekijöiden tuntemaan oppiminen• Oman perustehtävän ja työnkuvan selkiytyminen ja rajaus Perheen ja lapsen kohtaaminen• Auttamisprosessin herkkyyden ymmärtäminen• Tunnetyöskentelyn osaamisen lisääntyminen• Yhteiseen asiakkaaseen sitoutuminen Vuorovaikutustaidot, auttamisprosessin kokonaisuus• Puhumisen ja kysymisen taito• Kohtaamisen taito• Käytännön työkalut ja työkäytännöt Työntekijöiden voimaantuminen• Rauhallisen keskustelun mahdollisuus• Yhdessä työskentelyn elvyttävä vaikutus ja kokemuksellinenoppiminenMarjatta Kekkonen

”Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaanvanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaanyhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessientukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta,tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla onlastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Henkilöstölläon koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja sitä ohjaalapsen etu ja oikeudet. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvätlapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien javarhaiskasvatuksen kasvattajien tiedot ja kokemukset. Erityisenä tavoitteena on tunnistaa herkästi lapsen erityisentuen tarve ja luoda henkilöstön ja vanhempien väliselleyhteistyölle kumppanuuden ilmapiiri.”Marjatta Kekkonen

KasvattajaVanhempiKulttuuri ja arvotKasvattajan rooliHenkilökohtaisetominaisuudetOdotukset, tavoitteetVuorovaikutustaidotLapsuuden tietousAmmatillinen osaaminen jataidotKulttuuri ja arvotVanhemman rooliHenkilökohtaisetominaisuudetOdotukset, tavoitteetVuorovaikutustaidotOman lapsen tuntemus( Carol Keyes)

LapsiJaettuna kasvatustehtävänäLapsi-vanhempi –suhteenkannattelunaLapsen kokemustenkuulemisenaVanhempien osallisuutenaKasvatustietoisuutenaTyöntekijäVanhempiMarjatta Kekkonen

DialogiKuunteluLuottamusKunnioitus

6. Varhaiskasvatuskeskustelut5. Päivittäiset kohtaamiset javanhempien osallisuus4. Lapsen vastaanotto ja päivähoidon aloitus3. Lapsen ja vanhemman yhteinen tutustumisjakso.2. Aloituskeskustelu kotona - tutustuminen lapseen ja perheeseen.1. Vanhemman ensikontakti päivähoitoon - hoitopaikan haku.

Keskustelutila• Ajan ja paikan luomista kiireettömälle ja avoimellevuoropuhelulle lapsesta ja tämän kasvusta• Kohtaamisen mahdollistavat rakenteet Kasvatuskeskustelut• Päivittäiset kohtaamiset• Lapsikohtaiset ’kehityskeskustelut’• Lapsen vasu –kasvatussuunnitelmakeskustelut Tiedottaminen• Sähköiset tiedotuskanavat• Säännölliset kirjeet, reppuvihot, viestit, tiedotteet Vanhempainillat ja yhteiset tapahtumat(N= 685 /3 564; 24% < 3 –v.; 9/10 vastaajasta äiti, 52% pk:ssa, 44 % pph:ssa, 4 % avop.)Marjatta Kekkonen

”Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuulapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Koti ja perhe on lapsentärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Myös koulu on lapsenkasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö. Koulunkasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivatyhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisiatoiminnassaan. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa,kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä.Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroistakasvatuskumppanuutta.”(Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus 2007)Marjatta Kekkonen, Stakes15.1.2009

Marjatta Kekkonen

Tiedottamisenkulttuuristadialogisuuteen• Kouluissa vahva tiedonjakamisen kulttuuri• Keskustelukulttuurin ja rakenteiden vahvistaminen• Uudet, sähköiset yhteydenpidon välineetKoulutason tilaisuuksistaluokkakohtaisiintapaamisiin• Vanhempi liittyy kouluun oman lapsensa ja tämän luokan kautta• Luokan vanhempien tutustuttaminen toisiinsa• Yleisestä puheesta lapsi- ja luokkakohtaiseen puheeseenOps -keskeisyydestälapsen kehitysympäristölähtöisyyteen• Oppimistavoitteiden ohella lapsen rooli ja toiminta luokka- jakouluyhteisössä• Lapsen siirtymätilanteet ja eri toimijoiden yhteistyö: koulu –aamu- ja iltapäivätoiminta – nuorisotoimi - koti – asuinalueOpettajavetoisuudestamoniammatilliseenyhteistyöhön• Opettajavetoisesta kodin ja koulun yhteistyöstämoniammatilliseen toteuttamiseen• Vanhempainillat• Vanhempainvartit

• OPS: Ensimmäisten vuosiluokkien aikana luodaan pohja huoltajienkeskinäiselle vuorovaikutukselle => yhteistyön muotoja tuleekehittää erityisesti siirryttäessä kouluasteelle toiselle taisiirtymävaiheissa• Koulutulokkaiden tutustumispäivä/-ilta (kevät)• Perustiedot (opettajat, luokat, tilat jne.)• Ensimmäiset mielikuvat, vaikutelmat• Avoimet kysymykset• Koulun alkaminen ja ensimmäiset päivät• Lapset luokkiin - vanhemmille omat ryhmät• Koulunaloitus vahva tunnekokemus• Pikkukoululaisten vanhempainillat (syksy)• Tiedonjakamisesta vuoropuheluun• Koulutason tilaisuuksista luokkakohtaisiin ryhmiin• Yleisestä puheesta lapsi- ja luokkakohtaiseen puheeseen• Opettajapainotteisuus – moniammatillinen toteutus• Vanhempainvartit• Oppilaskohtaisuus – luokkakohtaisuus• Ops -keskeisyys – kehitysympäristölähtöisyys• Lapsen ja vanhempien kuuleminenMarjatta Kekkonen