kaava - anttilanmaki.fi

4SENAATINKARTTA 1885Alkuperäinen kartta Kansallisarkistossa.Lahden kylä erottuu tiiviinä rakennusryhmänä kuvan yläosassa. Kylä rajautuu selkeästiympärillä olevasta peltoalueesta, joka on kartalla vaaleata aluetta korkeuskäyrineen.Anttilanmäen alue radan eteläpuolella on vielä asumaton. Lahden kylän varsinainenkotipelto Kallioisten pelto, joka otti osaa isoonjakoon, ulottui Anttilanmäelle saakka.Mäen eteläpuoli on havumetsän peitossa. Vihdinkadun itäpuolella kasvaa lehtipuustoaja pensastoa. Porvooseen menevän maantien länsipuolella sijaitsee kaksi taloa.Rautatieasema on maantien itäpuolella ja lennätin länsipuolella. Kartalla heinäniityt onväritetty keltaisella, havumetsät punertavalla ja lehtimetsä sinisellä värillä.

5TOIMITUSKARTTA 1924Karttakopio Lahden maanmittaustoimistossa.Vuosisadan alussa lohottiin Anttilanmäellä eri suuruisia tiloja. Niitä ostettiin taivuokrattiin maanomistajalta. Jyrkällä Antinkadulla kulkee vielä polku. Viimeisenäpalstoitettiin Vilhonkadun varsi. Näin Anttilanmäki syntyi ilman asemakaavaa.Vuoden 1924 maanmittaustoimituskartan mukaan Anttilan talo sijaitsi Anttilanmäenkorkeimmalla kohdalla ja sen pihapiiriä ympäröi viisitoista rakennusta. Rakennustenlomassa on ollut kasvimaita ja eläinsuojia. Päärakennus tuhoutui talvi- ja jatkosodanpommituksissa. Puistossa on vielä merkkejä vanhasta asutuksesta. Kolme kivijalkaa jasyreenipensaat osoittavat vanhojen pihojen paikat.Iso-Saksalan ja Anttilan talojen maanomistusraja kulki Anttilankatua pitkin. Isonjaonjärjestelyn jälkeen myös Lahden kylän ja Järvenpään kylän raja kulki katua pitkin. Iso-Saksala oli v. 1852 halottu Lahden ryhmäkylässä sijaitsevasta kantatalosta. Ison-Saksalan päärakennus oli aikaisemmin kallion korkeimmalla kohdalla, mutta se paloiv. 1918 taisteluissa. Uusi rakennus rakennettiin mäen rinteeseen, jossa se säilyi 70-luvulle saakka. Talossa oli taitekatto, jonka räystäät kartuivat hieman ylöspäin. Alueenomistaa nykyään Lahden kaupunki ja paikalla sijaitsee vanhustenkoti.

6Saksalan talo 1974. Talo oli alkujaan hirsipintainen ja pärekattoinen.Alkuperäinen kuva Lahden kaupunginmuseon arkistossa.Saksalan talon lähellä on säilynyt joitakin merkkejä vanhasta asumisesta. Keskellävanhainkodin pihaa on jäljellä pihapiiri kallioineen ja Moisionkadun varrella kasvaamuutama omenapuu ja saarnikujanne.PITÄJÄNKARTTA 1900-luvun ensivuodet.Alkuperäinen kartta Hämeenlinnan maanmittaustoimistossa.Kartalla näkyy Saksalan ja Anttilan talot piharakennuksineen.

7KARTTA noin 1910-luku.Monet Anttilanmäen taloista oli jo tuolloin rakennettu.Saksalan taloa vastapäätä sijaitsi Lahden vanha puinen rautatieasema. Sen puistossaoli kaarevia käytäviä ja nurmisaarekkeita, joissa kasvoi puita ja pensaita.Anttilankadulta oli suora yhteys Lahden vanhalle puuasemalle. Kujanteella kasvoisaarnia, joita on vielä muutama jäljellä paikoitusalueen ja teollisuustontin välissä.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossaKARTTA 1925Anttilanmäki kuului vielä 1925 Hollolan kuntaan. Rakentaminen Lahden kaupunginrajojen ulkopuolelle houkutteli, koska asuminen oli edullisempaa. Ei tarvinnut liittyäkunnallistekniikan piiriin. Anttilanmäellä tontin ja talon koon saattoi itse päättää. Lisäksialueelle sai rakentaa ilman asemakaavaa ja rakennuslupien kanssa oli väljempää.Paloturvallisuudesta tuli kuitenkin pitää huoli. Tuli jättää palokujia ja istuttaa lehtipuurivitontin reunaan. Merkkejä vanhoista paloturvallisuusmääräyksistä on vielä havaittavissaAnttilanmäen alueella.

8ANTTILANMÄKI LIITETÄÄN KAUPUNKIIN 1933Vuosi 1933 oli merkittävä rajakohta Anttilanmäen asuinalueen kehityksessä. Muutos olisuuri, koska tuolloin alettiin kaupungin taholta ohjaamaan ympäristöä jarakennuskantaa uusilla suunnitelmilla, jotka koskivat rakentamista jakunnallistekniikkaa.ENSIMMÄINEN ASEMAKAAVA ANTTILANMÄELLE 1937Kun eteläiset esikaupunkialueet liitettiin Lahteen 1933, Lahden kaupunki järjesti aluettakoskevan asemakaavakilpailun. Arkkitehti Carolus Lindberg voitti kilpailun jaasemakaava vahvistettiin 1937. Radan eteläpuoli oli kaavoitettu kaupunkimaiseksipientaloalueeksi, jossa kadut, aukiot, pientalot ja rivitalot muodostivat tiivistäkaupunkitilaa. Puistot piti sijoittaa pääosin kaupungin omistamalle maalle, joka vaikuttiniiden sijaintiin ja laajuuteen.Kaavassa Anttilanmäen mutkaiset kadut oli suoristettu ja olemassa olevarakennuskanta sai väistyä katujen varsilta. Uudet rakennukset oli ryhmitelty riviinkatonharja kadunsuuntaisesti. Mäen korkeimmalle kohdalle oli esitetty julkisellerakennukselle tonttia. Lindbergin kaavan yhteydessä vuonna 1937 vahvistettiin monetAnttilanmäen kadunnimet, jotka ovat vielä käytössä. Kaava oli myös lähtökohtana kunrautatien eteläpuolla olevia alueita ruvettiin rakentamaan. Mm. Kerinkallio on saanuthahmonsa tästä kaavasta.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

9ASEMAKAAVA 1951Anttilanmäelle laadittu ensimmäinen asemakaava (Lindberg 1937) ei toteutunut koskase ei noudattanut maanomistusrajoja. Kaupungin arkkitehtiosaston arkkitehtiTauno Niemioja pyrki 1951 laatimassaan suunnitelmassa noudattamaan asukkaidenomistamia tai vuoraamia tilojen rajoja. Vanhat kujat levennettiin kaavassa 10 metrinlevyisiksi.Alkperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

10ASEMAKAAVA 1960Asemakaava koskee Pyöräkadun ja Peltotien välistä aluetta. Kaavassa on esitettyuudet rakennusalat olemassa olevien rakennusten viereen. Katuverkkoa on levennettyja korttelin keskellä kulkeva palokuja on liitetty tontteihin.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

11LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA 1969Asemantaustan alueelle laadittu tiesuunnitelma, jossa Kylä-Kittelän ja Anttilanmäenpuutaloalueet jäävät isojen teiden alle ja puristuksiin.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

12ASEMAKAAVA 1974Kaava, jossa koko Anttilanmäki ja Kylä-Kittelä on esitetty muutettavaksikerrostaloalueeksi. Suunnitelmassa ylitettiin kaikki ennätykset ympäristön huomioonottamattomuudessa. Sisäasiainministeriö ei vahvistanut kaavaa (merkkinä ruksitkaavan päällä) ja asetti alueen jatkosuunnittelua varten rakennuskieltoon.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

13ASEMAKAAVA 1976Kaava koski vain Anttilanmäen pohjoispuolta. Se oli sisällöltään samanhenkinen kuinkaksi vuotta aikaisemmin laadittu kaava. Ehdotuksessa oli osoitettu rakennusalakolmelletoista 5-6 kerroksiselle kerrostalolle. Kaava vahvistettiinsisäasiainministeriössä.Suunnitelma vaikutti epäedullisesti ympäristön säilymiseen. Taloja myytiin kaupungilleja rakennusten korjaus pysähtyi. Vuonna 1981 kaupunki omisti Anttilanmäen tiloistanoin 60% ja yksityiset noin 40%. Kaavaa ei kuitenkaan lähtenyt toteutumaan, koskakaikkia tiloja ei saatu ostettua kaupungille. Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1981Anttilanmäen pohjoisosan (Kivenkujan ja Riihitien pohjoispuoli) rakennuskieltoon uudenasemakaavan laatimista varten.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.

14ASEMAKAAVA 1983Anttilanmäen ns.suojelukaava vahvistettiin kaupunginvaltuustossa 1.8.1983. SiinäAnttilanmäen alue on erillispientalojen alue, jolla ympäristö säilytetään. Korjattavienrakennusten ja uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöön. Asuinrakennustenjulkisivujen tulee yleensä olla peittomaalattua, hienosahattua puupaneelia. Soveltuvissatapauksissa voi käyttää sileää rappausta. Kattokaltevuuden tulee olla 24-25º.Yksittäisten rakennusten suurin sallittu kerrosala on 280m². Tontille saa rakentaaenintään kaksi asuinrakennusta. Tontit on rajattava puisto- ja katualueita vastaanpensas- tai puuaidoin. Pientalojen lisäksi Moisionkadun eteläpuolelle voidaan rakentaamatalien kerrostalojen kortteli.Asemakaavaan on myöhemmin tehty pieniä muutoksia. Asemakaavan liitteeksi onlaadittu Teknisessä virastossa rakentamisohjeisto vuonna 2003. Kaava ei käytännössäsuojellut rakennuksia ja hyväkuntoistenkin rakennusten korvaaminen uudella olimahdollista.Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.1983 LAADITUN ASEMAKAAVAN TARKISTAMINENLahden kaupunki aloitti vuonna 2007 asemakaavamuutoksen laatimisen, jonkatavoitteena on tarkentaa olemassa olevan kaavan (1983) asemakaavamääräyksiäsellaisiksi ettei vanhan rakennuskannan purkaminen ole mahdollista. Lisäksi kaavantavoitteena on ohjata yksityiskohtaisilla asemakaavamääräyksillä lisärakentamista japeruskorjausta. Vanhat rakentamisohjeet vuodelta 2003 on uusittu ja ne vahvistuvatasemakaavan yhteydessä.SANOMALEHTIEN KERTOMAALehtiartikkeleissa kuvastuu asukkaiden huoli tulevaisuudesta. Asuminen Anttilanmäelläoli vuosikymmeniä epävarmaa. Kuitenkin monet asukkaat jaksoivat rakentaa, korjata jahoitaa talojaan.Anttilanmäen kaavahistoriassa on eletty jännittäviä aikoja. Pientalon villisti syntynyttärakennuskantaa ja sen sokkeloisia katuja on haluttu muuttaa kaavalla aivan viimevuosiin saakka. Onneksi asumisen ja ympäristön arvostukset muuttuvat. Anttilanmäkinähdään harvinaisena asuinalueena, joka halutaan säilyttää.

20ALUEELLE LAADITTUJA YLEISSUUNNITELMIAKaupungin ensimmäinen yleiskaava valmistui 1946 asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaarenlaatimana. Anttilanmäki oli 1-2 kerroksisten talojen tonttialuetta ja radan varsiteollisuusaluetta.Vuosina 1963-64 järjestettiin kaupungin keskustaan ja sitä ympäröiville kaupunginosilleyleinen aatekilpailu. Asemantaustassa suorakulmaisen katuverkoston varrelle oli esitettykookkaita rakennusmassoja, jotka muuttivat aikaisemman mittakaavan. Olemassaolevapuutaloasutus edellytettiin purettavaksi. Suunnitelman antamat suuntaviivat ovat olleetuseiden muiden myöhempien ratkaisujen taustalla. Anttilanmäellä varauduttiin purkamiseen.Suunnitelman laativat Rastimo, Sipinen ja Kaila. Alkuperäinen kartta Lahden teknisen toimen arkistossa.Päijät-Hämeen seutukaava vuodelta 1977 osoitti Anttilanmäen alueen kulttuurihistoriallisestiarvokkaaksi pientaloalueeksi.Launeen yleikaavan v. 1977 maankäyttö oli seuraava: Pohjoinen Anttilanmäkikerrostaloaluetta, eteläinen Anttilanmäki väljää pientaloaluetta, Vihdinkadun itäpuoliset alueetteollisuusaluetta.Keskustan osayleiskaavoitukseen liittyen on Asemantaustan kaupunginosaa tarkistettu 1981hyväksytyssä osayleiskaavassa seuraavasti: Pohjoinen Anttilanmäki osittain asuntoaluetta,jolla nykyinen kaupunkikuva säilytetään, osittain pientalovaltaista aluetta jakerrostalovaltaista, mutta matalasti rakennettavaa asuntoaluetta. Eteläinen puoliAnttilanmäkeä asuntoaluetta, jolla nykyinen kaupunkikuva säilytetään.Vuoden 1988 yleiskaavassa Anttilanmäen pohjoisosa Moisionkadun varrella on esitettyasuinkerrostaloalueeksi ja muu osa on esitetty asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään.

21Kaupunginvaltuuston 1998 hyväksymässä koko kaupungin yleiskaavassa Anttilanmäki,Kittelä ja Kerintien sekä Leantien varsi ovat alueita, jotka ovatympäristökokonaisuutena arvokkaita kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti.Määräystekstissä todetaan, että asemakaava on erityisesti näillä alueilla laadittavapaikallisten olojen ehdoilla siten, että kaupunkiympäristön luonne säilyy ja mahdollisetpuutteet korjaantuvat. Lisäksi, mikäli alueella on kulttuurihistoriallisesti,rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakenteita,niiden ulkoasu ja luonne ympäristön osana tulee säilyttää. Maankäyttö- ja rakennuslainmukaan yleiskaava on ohjeena kun tehdään tarkempia suunnitelmia.ANTTILANMÄEN NIMISTÖÄVuosien 1750 ja -52 isojakokartoissa esiintyy Anttilanmäen kohdalla nimiKallioistenmäki, joka on ilmeisesti ollut Anttilanmäen varhaisempi nimi.Carolus Lindbergin v. 1937 laatimassa kaavassa nimettiin useita Anttilanmäen katuja,jotka ovat vielä käytössä. Tällaisia ovat Annantie, Antinkatu, Heikinkatu, Liisankatu,Vilhonkatu, Kurhilankatu, Nousukatu, Peltotie, Polkukatu, Riihitie, Umpikuja,Vihdinkatu, Vihdinhaara ja Moisionkatu. Nimiä annettiin mm. alueella asuvienasukkaiden ja siellä toimivien verstaiden mukaan.Vuosien varrella on poistunut vanhoja kadunnimiä käytöstä. Näitä ovat ainakinKaitakatu, Koulukatu, Puukatu, Pienikatu ja Rinnekatu.Anttilanmäkeä on kutsuttu myös kissamäeksi, koska kissoja oli melkein joka talossa.Justiina kissa seuraa ikkunasta muiden kissojen liikkeitä.LÄHTEET:Kaarlo Nieminen, Lahden kauppalan historia, 1920Olli Järvinen, Lahti ennen meitä, 1965Timo Tuomi, Lahden historia, 1992Marjukka Laapotti, Lahden nimistö, 1994Hannu Takala, Hannu Poutiainen, Nuoren kaupungin pitkä historia, 1999Lahden ja Hämeenlinnan maanmittaustoimiston arkistotLahden teknisen toimen arkistoLahden kaupunginmuseon kuva-arkisto