RAKENNUSTAPAOHJEET - anttilanmaki.fi

anttilanmaki.fi

RAKENNUSTAPAOHJEET - anttilanmaki.fi

historiaHISTORIALahden eteläpuolella sijainnut Asemantausta alkoirakentua Riihimäen – Pietarin radan rakentamisenaikoihin 1870- luvulla. Rautatieaseman tuntumassasijaitsevan Anttilanmäen itäosa oli Anttilan talonomistuksessa, kun taas länsiosan omisti Saksalantalo. Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin läheisyysaiheutti voimakasta muuttopainetta Hollolankuntaan kuuluneelle Anttilanmäelle, jolloin alue palstoitettiinvuokratonteiksi. Alueelle rakentui pääosin1900 – 1920-lukujen aikana tiivis, ilman rajoituksiasyntynyt, mutta yhtenäinen pientaloalue.Anttilanmäki oli edullinen asumisvaihtoehto alhaisenverotuksen ja rakennusjärjestyksen puuttumisenvuoksi. Halpa tonttimaa, Lahden kaupungin läheisyys,hyvät liikenneyhteydet sekä alueella sijainneiden teollisuuslaitostentarjoamat työpaikat houkuttelivat asukkaita.Rakennusjärjestyksen ja asemakaavan puuttumisenvuoksi Anttilanmäelle sai rakentaa ilman ammattihenkilöidenlaatimia suunnitelmia. Rakentamisessa käytettiinmielikuvitusta ja sovellettiin esimerkiksi jugendiaja klassismia.Vuoden 1933 alueliitoksessa Anttilanmäki liitettiinLahden kaupunkiin, jolloin kaupunki alkoi ohjata uudisrakentamistaja kunnallistekniikkaa. Kaksi vuottamyöhemmin järjestettiin Lahden eteläisiä osia koskevaasemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti professoriCarolus Lindberg. Hän esitti Anttilanmäelletehokkaampaa esikaupunkimaista rakentamista, jokatarkoitti vanhan rakennuskannan lähes täydellistä hävittämistä.Asemakaava vahvistettiin vuonna 1937.Kaavaa tarkennettiin vuonna 1951, jolloin muun muassamoottoriajoneuvoille taattiin sujuvammat liikkumismahdollisuudetleventämällä kapeat kujat 10-metrisiksi ajoväyliksi. Vuonna 1976 Anttilanmäenpohjoisosa kaavoitettiin kerrostalovaltaiseksi alueeksi,kun taas etelärinteen miljöö pyrittiin säilyttämään.Anttilanmäen uudistussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumattasuurelta osin, joten niistä luovuttiin vuonna1981. Tällöin kaupunginvaltuusto asetti alueen pohjoisosanrakennuskieltoon. Nykyisessä, vuoden 1983asemakaavassa määrättiin Anttilanmäki erillispientalojenalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaava eiole kuitenkaan suojellut rakennuksia, joten kaavansallima suuri tonttitehokkuus on johtanut useiden vanhojenrakennuksien purkamiseen ja uusien suurempientalojen rakentamiseen.Vihdinkadulla rautatien puoleisen pään näkymä onmuuttunut oleellisesti 1970-luvulta.(Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, ValokuvaajaYrjö Puuperä 1974)Peltotie on säilynyt nykypäivään asti suurilta osin lähesmuuttumattomana.Anttilanmäelle tyypillinen yksinkertainenkatos on tärkeä osa historiaa.

More magazines by this user
Similar magazines