alueen rakentamisohjeisto - anttilanmaki.fi

anttilanmaki.fi

alueen rakentamisohjeisto - anttilanmaki.fi

YLEISTÄ 3TAVOITTEETHISTORIA 4YMPÄRISTÖÄ JA PIHOJA KOSKEVAT OHJEET 5YMPÄRISTÖN LUONNE JA PERINTEINEN PIHAPIHOJEN SUUNNITTELU, RAKENTEET, AIDAT JA PORTITVANHOJEN RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITO JA KORJAUS 7ENNEN VUOTTA 1960 RAKENNETUT 7RAKENNUKSET 7JULKISIVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄTKUISTIULKOSEINÄT / JULKISIVUTPERUSTUKSETKATTOIKKUNAT JA OVETRAKENNUKSEN YKSITYISKOHDATLISÄTIETOA VANHOISTA RAKENNUKSISTALÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINENRAKENNUKSEN SISÄPUOLISET RAKENTEETMÄRKÄTILATHUOLTO JA ILMANVAIHTOSIIRRETTÄVÄT HIRSIRAKENNUKSETVANHA TALOUSRAKENNUS 111960­LUVULLA TAI MYÖHEMMIN 12RAKENNETUT RAKENNUKSET 12YMPÄRISTÖÖN SOVITTAMINENVANHOJEN RAKENNUSTEN LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN 13VANHAN PÄÄRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN 13UUSI PÄÄRAKENNUS 13MASSOITTELU JA MITTAKAAVAKUISTIJULKISIVUT, IKKUNAT JA OVETKATTO JA RAKENNUSTEN YKSITYISKOHDATTALOUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMINEN 15UUSI TALOUSRAKENNUS 16TALOTEKNIIKKA, MAALAUS JA VÄRIT 16TALOTEKNIIKKA 16MAALAUS JA VÄRIT 16KIRJALLISUUS JA LÄHTEET 17


YLEISTÄYLEISTÄTAVOITTEETRakennustapaohjeiden tavoitteena on ohjata rakentajiaja korjaajia voimassa olevan asemakaavan mukaisestisäilyttämään Anttilanmäen valtakunnallisesti arvokas ympäristö.Ympäristön säilymisen ehtona on alueen asukkaidenperinteitä kunnioittava asenne omaan tonttiinsa jasiinä tehtäviin muutostöihin. Alue voi kehittyä nykyaikaisellatavallaan säilyttäen samalla sille tyypilliset ominaispiirteetja historiallinen perintö.Anttilanmäen ympäristö koostuu julkisten alueiden jakatujen lisäksi asukkaiden yksityisistä pihoista ja rakennuksista.Pihat, rakennukset, puut ja kasvit ovat osa kokonaisuutta,joten yksityisellä tontilla tehtävät muutoksetheijastuvat koko alueen ilmeeseen. Asukkaiden tuleeomalta osaltaan vaikuttaa alueen ympäristön säilymiseennoudattamalla tätä rakentamistapaohjetta.Alueen ympäristön säilymisen kannalta on tärkeää, ettäpihat, puusto ja muu kasvillisuus säilyvät perinteisinä. Pihoillasaavat näkyä nykyajan jäljet, mutta on muistettava,että esimerkiksi uusien rakennelmien ja kasvilajien tuleesoveltua perinteiseen ympäristöön. Vanhat rakennuksetja puut kertovat alueen historiasta, joten niiden merkityson erittäin suuri ympäristön kannalta. Uusien rakennustensuunnittelun lähtökohtana tulee olla vanhan ympäristönkunnioitus, ja niiden tulee alistua ympäristöönsä eikähallita sitä.Anttilanmäen alueella kaikenlainen rakentaminen sekäpihamaan järjestelyt vaativat rakennusvalvontaviranomaisenluvan. Näissä asioissa teitä palvelee Lahdenkaupugin rakennusvalvonta.Rakennustapaohjeet on laadittu Lahden teknisen virastonmaankäytön kaupunkisuunnittelun osastolla. Laatimistaon ohjannut työryhmä:Anne Karvinen­Jussilainen, kaupunkisuunnitteluAnne­Maj Rope, kaupunkisuunnitteluLeena Hynynen, rakennusvalvontaRiitta Niskanen, kaupunginmuseoKirsi Kujala, vihertoimiTarja Tolvanen­Valkeapää, liikennesuunnitteluRisto Sihvonen, valvonta­ ja ympäristökeskusLahdessa 30.9.2003arkkitehti yo Hannu TylliAnttilanmäen rakennustapaohjeet on laadittu täydentämäänalueen asemakaavaa A­2396 ja se vahvistuu samanaikaisestiasemakaavan kanssa.Rakennustapaohjeet on päivitetty asemakaavaan A­2396liittyen.Leena Roppola, kaupunkisuunnitteluAnne­Maj Rope, kaupunkisuunnitteluLeena Hynynen, rakennusvalvontaRiitta Niskanen, kaupunginmuseoHannu Neuvonen, vihertoimiRakennustapaohjeet 23.3.2009 / vahvistettu 00.00.200?3


HISTORIAHISTORIALahden eteläpuolella sijaitseva Asemantausta alkoirakentua Riihimäen – Pietarin radan rakentamisenaikoihin 1870­ luvulla. Rautatieaseman tuntumassasijaitsevan Anttilanmäen itäosa oli Anttilan talon omistuksessa,kun taas länsiosan omisti Saksalan talo.Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin läheisyysaiheutti voimakasta muuttopainetta Hollolan kuntaankuuluneelle Anttilanmäelle, jolloin alue palstoitettiinvuokratonteiksi. Alueelle rakentui pääosin 1900– 1920­lukujen aikana tiivis ilman rajoituksia syntynyt,mutta yhtenäinen pientaloalue.Anttilanmäki oli edullinen asumisvaihtoehto alhaisenverotuksen ja rakennusjärjestyksen puuttumisenvuoksi. Halpa tonttimaa, Lahden kaupungin läheisyys,hyvät liikenneyhteydet sekä alueella sijainneiden teollisuuslaitostentarjoamat työpaikat houkuttelivat asukkaita.Rakennusjärjestyksen ja asemakaavan puuttumisenvuoksi Anttilanmäelle sai rakentaa ilman ammattihenkilöidenlaatimia suunnitelmia. Rakentamisessa käytettiinmielikuvitusta ja sovellettiin esimerkiksi jugendiaja klassismia.Vuoden 1933 alueliitoksessa Anttilanmäki liitettiinLahden kaupunkiin, jolloin kaupunki alkoi ohjata uudisrakentamistaja kunnallistekniikkaa. Kaksi vuottamyöhemmin järjestettiin Lahden eteläisiä osia koskevaasemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti professoriCarolus Lindberg. Hän esitti Anttilanmäelletehokkaampaa esikaupunkimaista rakentamista, jokatarkoitti vanhan rakennuskannan lähes täydellistä hävittämistä.Asemakaava vahvistettiin vuonna 1937.Kaavaa tarkennettiin vuonna 1951, jolloin muun muassamoottoriajoneuvoille taattiin kitkattomammat liikkumismahdollisuudetleventämällä kapeat kujat 10­metrisiksi ajoväyliksi. 1976 Anttilanmäen pohjoisosakaavoitettiin kerrostalovaltaiseksi alueeksi, kun taasetelärinteen miljöö pyrittiin säilyttämään.Anttilanmäen uudistussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumattasuurelta osin, joten niistä luovuttiin vuonna1981. Tällöin kaupunginvaltuusto asetti alueen pohjoisosanrakennuskieltoon. Nykyisessä, vuoden 1983asemakaavassa määrättiin Anttilanmäki erillispientalojenalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaava eiole kuitenkaan suojellut rakennuksia, joten kaavansallima suuri tonttitehokkuus on johtanut useiden vanhojenrakennuksien purkamiseen ja uusien suurempientalojen rakentamiseen.4


YMPÄRISTÖÄ JA PIHOJA KOSKEVAT OHJEETPihan rakenteissa tulee suosia aitoja vettä läpäiseviäluonnonmateriaaleja. Keinotuotteet, kuten betonikivetja asfaltti, tuovat vaihtelevuuden sijasta sekavuuttaympäristöön.Perinteiseen pihaan kuuluvat rakennelmat kuten maakellaritja kaivot ovat oleellinen osa vanhaa pihamiljöötä,ja ne tulee säilyttää (is­1). Pihalle sijoitettavathuvimajat, grillikatokset, pergolat tai erilliset valaisinpylvääteivät perinteisesti sovellu alueelle. Edellämainitut toiminnat ja pienet laatoituspinnat muunmuassa luonnonkivilaatoitukset enintään 3*3 metriä,voidaan kuitenkin sijoittaa huolellisesti suunniteltuinatalousrakennuksen, oleskelutilojen tai pääsisäänkäynninedustan yhteyteen. Pintakäsittelemättömän kestopuunkäyttö ei ole perusteltua muualla kuin maatakoskettavissa rakenteissa. Kyllästetyn puun käyttö onkielletty pohjaveden muodostumisalueella.Katutilaan läheisesti liittyviä alueita koskevat seuraavatmääräykset.is­2Katutilaan liittyvä, aluetta yhtenäistävä merkittäväpihan osa. Kadun varren puut, pensasaidatja muut istutukset sekä arvokaspuusto on säilytettävä ja tarvittaessa uudistettava.Alueelle tulee rakentaa yksinkertaisiapuisia pystysäle­ tai pensasaitoja. Alueellesyntyneitä tukimuureja, laajoja laatoitus­ jaterassipintoja sekä keinotekoisia maastonmuotoilujatulee korjaustöiden yhteydessämuuttaa rakennustapaohjeiden mukaisestialueelle paremmin soveltuviksi. Ajoneuvoliittymänmaksimileveys on 3,5 m.Pihaan on varattava tila asukkaan ajoneuvolle ja senlisäksi huolto­ tai kotipalveluautolle tai vieraspysäköintiävarten esimerkiksi päärakennuksen päätyyn. Autopaikatvoivat olla peräkkäisiä. Jos piha on ahdas, voiasukkaan autolle varattava tila olla myös pelkästäänautotallissa. Alueella pihatila on liittynyt pehmeästikasvillisuuden ja pihan pintojen välityksellä katutilaan.(is­2)Vanhaa pihaa kunnostettaessa omenapuut kannattaasäilyttää. Penkereiden rakentamista ja kallion räjäyttämistäei sallita. Tontin rajoilla ei korkeussuhteita saamuuttaa. Näyttävien maisemapuiden kaatoon vaaditaanlupa. Tonteilla on kunnoltaan heikkenevien taipoistettavien puiden tilalle kasvatettava ajoissa uudetpuut. Maankaivaustöissä on varottava vahingoittamastavanhojen puiden ja pensaiden juuristoa. Koivuaei tule istuttaa pieneen pihaan, eikä rakennuksenviereen, koska sillä on laaja juuristo.Pihapuiksi sopivat suomalaiset luonnonlajit koivu, pihlajaja mänty sekä kirsikka, omena­ ja luumupuu. Yksittäisiksikoristepensaiksi tai pensasaidaksi sopivatjuhannusruusu, rusopajuangervo, pihasyreeni, idänvirpiangervoja orapihlaja. Asukasyhdistyksen ylläpitämäkasvipankki tarjoaa alueella jo pitkään kasvaneitaperennoja eli monivuotisia ruohovartisia koristekasvejaasukkaiden käyttöön. Anttilanmäen tyypillisimmätkukkivat kukat ovat sinikukkainen ukonhattu, keltakukkainenpäivänlilja, punakukkainen harmaamalvikki,valkonarsissi ja sinikukkainen puistolemmikki. Uudetmuodissa olevat kasvit (pylväshaapa, pylvästuija,terijoen salava) eivät ole suositeltavia. Vanhojen pihapuidenja omenapuiden kaatoon tarvitaan lupa.Alueelle tyypillinen katutila on hyvin kapea, mutkittelevaja vaihteleva. Katutilaa rajaavat paikoin katuunkiinni sijoitetut rakennukset, aidat sekä kasvit. Katutilanvaihtelevuuden takia aitaa ei tarvitse rakentaakaikkialle, vaan aidan sijasta katu voi rajautua myöspensaisiin tai rakennuksen seinään. Tonttien liittymiensekä katujen risteyksien kohdalla aitojen, porttien taikasvillisuuden sijoittamisessa tulee huomioida riittävänäkyvyys. Aitojen ja porttien tulee olla perinteisen mallisia,sahatusta laudasta rakennettuja ja punaisella,vihreällä tai ruskealla peittomaalilla maalattuja. Portitvoivat olla vaaleita (käyntiportti 70­90 cm, ajoportti220­250 cm).6


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSVANHOJEN RAKENNUSTEN KUNNOSSA­PITO JA KORJAUSENNEN VUOTTA 1960 RAKENNETUTRAKENNUKSETKaavassa nämä rakennukset on esitetty sr­5 merkinnällä.sr­5Suojeltava asuinrakennus. Alkuperäistäasuinrakennusta ei saa purkaa. Rakennuksenpurkaminen edellyttää poikkeuslupaa.Rakennuksille ei ole merkitty rakennusoikeutta.Rakennuksia voidaan laajentaa ullakolleja kellarissa olemassa olevan vaipansisällä pohjavesiolosuhteet huomioiden.Käyttämätön rakennusoikeus on merkittylaajennusalana tontin rakentamiskelpoisuushuomioiden. Rakennusta laajennettaessaon noudatettava rakennustapaohjeita.Rakennuksen alkuperäiseen tyyliin sopeutumattomatmuutokset tulee korjata. Korjaustöissäjulkisivujen ja vesikaton kulttuurihistoriallistatai rakennustaiteellista arvoaei saa turmella.Rakennusoikeudet on tutkittu tonttikohtaisesti. Käyttämätönrakennusoikeus on pyritty osoittamaan tonteilleantamalla rakennuksille laajennusmahdollisuus taiosoittamalla tontille uudisrakentamista. Lisärakentamisenarvioinnissa on otettu huomioon tontin rakentamiskelpoisuusja olevat rakennukset.Anttilanmäen vanhat rakennukset ovat oleellinen osaalueen miljöötä, joten niiden säilyttäminen on kaavanensisijainen tavoite. Vanhan rakennuksen luonteeseenkuuluvat usein ajan jättämät kulumajäljet. Vanha rakennuskestää myös nykyaikaista elämäntapaa suhteellisenhyvin, mutta asukkaiden on silti hyväksyttäväjoitakin vanhan rakennuksen puutteita, kuten esimerkiksikapeat ja jyrkät portaat tai piharakennukseen sijoitetutsaunatilat.Korjauksen tulee perustua kuntoarvioon. Rakennustaon seurattava jonkin aikaa, jolloin voidaan selvittäävaurion laatu. Korjaaminen tulee aina edullisemmaksimitä aikaisemmassa vaiheessa vauriot havaitaan.Ennen suunnittelu­ ja korjaustoimenpiteisiin ryhtymistäasukkaan on hyvä asua asunnossaan jonkin aikaa,jotta todelliset muutostarpeet tulevat esiin. Rakennuksenkuntoarvion laatiminen, korjaus ja suunnittelu onannettava kokeneen asiantuntijan tehtäväksi. Huolellinenrakennukseen tutustuminen sekä suunnittelusäästävät oleellisesti työkustannuksia, sekä vähentävätvirheitä.Vanhat rakenteet säilytetään perinteisiä työtapoja noudattaentukemalla, vahvistamalla sekä paikkaamalla.Vaurioituneita osia voidaan yleensä vahvistaa tukemallaniitä uusilla rakenteilla, jolloin saadaan säästöjäkorjauskustannuksissa. Korjaukset on tehtävä siten,että korjattu rakennusosa voidaan tarvittaessa uusiajos aikaisempi korjaus osoittautuu virheelliseksi.Useimmiten pienin ja huolella harkittu korjausvaihtoehtoosoittautuu parhaaksi.Purkaminen ja uusiminen on viimeinen vaihtoehto,kun korjaus ei enää ole mahdollista. Uusituissa rakennusosissahuomioidaan niiden luonteva liittyminenvanhaan rakennukseen ja ympäristöön. Uusittaviarakennusosia kannattaa myös etsiä vanhojenrakennusosien kierrätyskeskuksista, varaosapankeistasekä purkutyömailta. Liika uusiminen johtaa useintasapainottomaan ja häiritsevään lopputulokseen.Rakennuksen korjaamista suunniteltaessa kannattaatutustua Lahden kaupunginmuseon kuva­arkistonvanhoihin Anttilanmäen valokuviin. Museovirastonkorjauskorteissa on tietoa vanhojen rakennusten korjausmenetelmistä.Anttilanmäen vanhimpien säilyneiden rakennustenjulkisivujen pituudet ovat keskimäärin noin 8 – 10 metriä.Runkosyvyys on vaihdellut 4,5 – 8 metrin välillä.Ikkunat olivat yleensä pystysuuntaisia ja symmetrisestisijoiteltuja aukkoja julkisivupinnassa.Vanhan rakennuksen korjaamisessa tärkeitä huomioonotettavia tekijöitä ovat sen historia, rakennustekniikkasekä rakentamisessa käytetyt materiaalit. Korjausrakentamisessasuositellaan käytettäväksi samojamateriaaleja sekä vanhoja hyviksi koettuja työtapoja,kuin alkuperäisessäkin rakennuksessa. Vanhoissapuutaloissa on käytetty hengittäviä, puupohjaisiamateriaaleja, kuten hirttä, lautaa, sahanpurua, kutterinlastua,pellavarivettä, puukuitulevyä, pahvia sekäpaperia.Aikojen kuluessa asuinrakennuksia on yleensä muuteltuja niihin on tehty laajennuksia. Kaikki nämä eriaikojen rakennusvaiheet muodostavat olemassa olevanrakennuksen ja sen historian, joten aikaisempienmuutosten poistaminen ja rakennuksen palauttaminenalkuperäiseen asuun ei yleensä ole suotavaa.Poikkeuksena voidaan mainita rakennusvirheet sekäerityisen häiritsevät rakennuksen historiaan sekä ympäristöönsoveltumattomat rakennusosat (minerit,aaltopeltikatto). Rakennuksen tulevat korjaustyöt jalaajennukset ovat siis uusia kerrostumia sen historiassa.7


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSJULKISIVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄTKUISTIAnttilanmäen vanhojen rakennusten sisäänkäynninkohdalla on usein umpikuisti. Umpikuisti rakennettiinuseimmiten taloihin, jotka sijaitsivat tuulille alttiilla paikalla.Kevytrakenteinen ja siro peltikatos ulko­ovenyläpuolella on myös yleinen ratkaisu.Kuisti on alun perin rakennettu lämmittämättömäksitilaksi, jollaisena se suositellaan säilyttää. Erityisestikuistit, joissa on pienistä ruuduista kasattuja yhtenäisiälasipintoja, ovat alueen ympäristöä rikastuttavia tekijöitä.Vanhaa kuistia ei ole järkevää purkaa. Kuistialämmöneristettäessä, tulee kuistin mittasuhteet pyrkiäpitämään ennallaan. Kuistin rakennusosat korjataansamoja menetelmiä käyttäen kuin päärakennuskin.Kuisteja voidaan tapauskohtaisesti laajentaa. Lisärakentaminensuositellaan sijoitettavaksi ensisijaisestimuualle kuin kuistille.ULKOSEINÄT / JULKISIVUTUlkoseinien vauriot vaihtelevat suuresti rakennukseneri osissa, jolloin käytettävät työmenetelmät vaihtuvatmyös sen mukaan. Julkisivuverhouksesta uusitaanvain ne laudat jotka ovat korjauskelvottomia. Paikkaamallakorjaten saavutetaan onnistunein, edullisinsekä historiaansa parhaiten säilyttävä lopputulos. Ulkoverhouksenaon käytettävä sileäksi höylättyä lautaa,ei sahalautaa.Ympäristöön soveltumattomat ja verrattain uudetmuutokset, kuten esimerkiksi Minerit­ levyverhouksetsuositellaan tulevissa korjauksissa palautettavaksialkuperäiseen asuunsa. Erityistä huomiota on kiinnitettävärakennuksen koristeaiheisiin, joiden pitääolla alkuperäistyylin mukaiset eikä niitä tule muuttaaalkuperäistä koristeellisemmiksi. Sattumanvaraisiaalueelle sopeutumattomia muotoaiheita ja rakenteita,kuten ulkonevia parvekkeita ei tule käyttää. Rakennuksenmaalausohjeita esitellään kappaleessa Maalausja värit.PERUSTUKSETPerinteiset perustamistavat hallitsevan asiantuntijankäyttö säästää kustannuksia sekä vähentää virheidenmahdollisuutta. Rakennuksen alustatilan riittävästätuuletuksesta on huolehdittava, koska kosteus voiaiheuttaa sieni­, laho­ ja hyönteisvaurioita ja lopultatuhota koko alapohjan.Perustusten paikkaukset tehdään alkuperäisiä materiaalejaja työmenetelmiä käyttäen. Vanhaa sokkelipintaaei tule maalata tai pinnoittaa kivimurskalla taivastaavilla nykyaikaisilla rakenteilla. Routasuojaustaja salaojitusta tulee harkita tapauskohtaisesti. Perustustenvierustoilla maan pinnan pitää kallistua rakennuksestapoispäin, jolloin rakennuksen alusta pysyykuivana. Rinteiden puoleisilla seinustoilla pintavesikannattaa ohjata kouruilla tai ojituksilla rakennuksestapoispäin.8


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSKATTOTavoitteena tulee olla vanhan katteen kunnostus perinteisiätyötapoja käyttäen. Katetta korjattaessa korjataanvain se osa, joka on kunnostuksen tarpeessa.Anttilanmäen yleisimmät katemateriaalit ovat konesaumattusinkitty peltikate ja kolmiorimahuopakate.Peltisiä tiilikatejäljitelmiä, muita proilipeltejä ja palahuopiaei tule käyttää. Jos rakennuksen aiemmissakorjauksissa on käytetty edellä mainittuja materiaaleja,ne on tulevissa korjauksissa palautettava alkuperäiseenasuunsa.Jalkarännit, räystäskourut ja syöksytorvet sekä savupiippujenpellitykset kunnostetaan tai uusitaan alkuperäisenmallisiksi sinkitystä pellistä. Räystäslaudattulee kunnostaa tai uusia alkuperäisten mallisiksi.Uusien ullakon kattolyhtyjen ja –luukkujen koon, sijoittelunja rakentamisen pitää olla harmoniassa kokorakennuksen sekä ympäristön kanssa ja vanhan rakennuksenehdoilla toteutettua. Kattoikkunoita voi rakentaakorkeintaan kaksi kappaletta yhdelle lappeelle.Vesikaton uudet hormit tai muut katolle sijoitettavatrakenteet pyritään sijoittamaan pihan puoleiselle lappeellesiten, että ne eivät näy kadulle. Lappeen suuntaisetikkunat ovat kiellettyjä.IKKUNAT JA OVETVanhat ikkunat ja ovet ovat olleet rakennuksen arvokkaimpiaosia. Ikkunat ja ovet kuluvat yksilöllisestisään vaikutuksesta, mutta ovat lähes poikkeuksettakunnostettavissa, joten niiden vaihtoa energian säästönvuoksi ei suositella. Ikkunat ja ovet saadaan riittäväntiiviiksi kunnostamalla ja tiivistämällä huolellakarmit sekä puitteet. Vanhat ikkunat ja ovet kestävätlähes poikkeuksetta uusia pitempään, koska ne ontehty käsityönä korkealuokkaisesta, tiheästä ja vähäoksaisestapuusta.Uusien ikkunoiden tulee olla puisia ja sisään – ulosaukeavia, jolloin uloin ikkunalasi avautuu ulospäinja sisempi sisäänpäin. Ikkunoissa ei tule olla alumiinisiatai muovisia osia, koska nämä materiaalit eivätole tyypillisiä Anttilanmäelle. Ikkunoissa suositellaankäytettäväksi puusepän verstaassa vanhan mallinmukaan teetettyjä tyyppejä. Erityisen arvokkaita ovatpuhalletut lasiruudut. Lasiruudut kannattaa kiinnittääpuitteisiin perinteisellä tavalla kittaamalla ulkopuolelta,jolloin saavutetaan kaunein lopputulos.Tehdasvalmisteisia rakennuksen tyyliin sopimattomiaikkunaratkaisuja ei tule käyttää, koska ikkunoilla onsuuri merkitys koko rakennuksen ulkoasun sekä ympäristönkannalta. Ikkunan puuosat peittomaalataanöljymaalilla ja asennetaan ulkoseinän ulkopintaan.Ikkunoiden valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiotapuitteiden muotoon ja ruutujakoon, joiden tuleeolla rakennuksen tyylin mukaiset. Ikkuna­aukkoihinliittyviä tuuletussäleikköjä ja keinotekoisia irtopuitteitaei sallita.Vanhat ovet kannattaa useimmiten korjata. Ovien valinnassakannattaa käyttää käsityönä tehtyjä peittomaalattujamassiivipuisia paneeli­ tai peiliovia. Ulkoovinaei tule käyttää tehdasvalmisteisia ovia, joidenkoristeaiheet on usein tehty prässäämällä. Rakennuksenalkuperäisiä ovia ei kannata korvata uudemmillatai pariovea vaihtaa yhteen leveämpään ovilevyyn.Aikaisemmassa korjauksessa vaihdetut, rakennuksentyyliin soveltumattomat erityisen häiritsevät ikkunat jaovet suositellaan vaihdettavaksi alkuperäisen mallisiksi,lukuun ottamatta rakennuksen historiaan kuuluneitamerkittäviä ovia ja ikkunoita. Jos rakennuksessaon ollut aikaisemmin liike­ tai teollisuustoimintaa onsuositeltavaa, että siitä ajanjaksosta jätetään näkyviinjoitakin merkkejä rakennuksen julkisivuihin.­ +9


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSRAKENNUKSEN YKSITYISKOHDATRakennuksen säilytettäviä ulkopuolisia yksityiskohtiaovat esimerkiksi portaat, tikkaat, ovet, ikkunat, vesipellit,vuorilaudat, valaisimet ja osoitekyltit. Teknisetlaitteet kuten esimerkiksi vanhat tuuletusluukut jalaitteet kannattaa myös säilyttää ennallaan. Rakennuksensisällä olevia säilyttämisen arvoisia rakenteitaovat esimerkiksi uunit, liedet, komerot, ovet, alakatot,tapetit, pinkopahvit ja listat.LISÄTIETOA VANHOISTA RAKENNUKSISTALÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINENLisälämmöneristämisellä saatava säästö on niin pieni,ettei eristyksen lisääminen yleensä ole kannattavaamuualla kuin yläpohjassa. Tärkeämpää on rakenteentiivistäminen sekä ilmavuotojen tukkiminen. Tiivistäminenvoidaan tehdä esimerkiksi vuorauspaperilla taipahvilla. Tilkkeenä käytetään mieluiten tervaamatontapellavarivettä. Nurkkien sekä lattian reuna­alueidentiivistäminen on erityisen tärkeää.Vanhoissa perinteisesti rakennetuissa puutaloissaon käytetty puupohjaisia luonnonmateriaaleja, jotenlisäeristämisessä on järkevää käyttää samoihinmateriaaleihin perustuvia eristeitä. Epäorgaanistenaineiden, kuten kivivillan ja muiden kiviaineisteneristeiden, höyrynsulkumuovin sekä polystyreenin japolyuretaanin käyttöön liittyy suurempia riskejä, koskanämä materiaalit toimivat puusta poikkeavalla tavalla.Puutalon lisäeristyksessä rakenteiden toimintaja hengittävyys ei saa muuttua. Paksuissa lisäeristekerroksissakosteuden tiivistymisen myötä rakenteenlahoamisriski kasvaa.Yläpohjan lisäeristäminen on yleensä taloudellisestikannattavaa. Eristäminen tehdään rakenteen yläpuoleltajos se on mahdollista. Helpoin tapa on lisätä esimerkiksivanhan eristeen kaltaista eristettä lisäkerrosvanhan eristeen päälle. Vesikaton ja yläpohjan lämmöneristeenvälissä täytyy ehdottomasti olla riittävätuuletusväli, jolloin ilmankosteus pääsee vapaasti tuulettumaanpois. Alapohjaa eristettäessä rakennuksenriittävästä alustatilan tuulettumisesta on huolehdittava.kuitenkin ymmärrettäviä. Sisäpuoliset pinnat kuluvatkäytössä, joten rakennuksen sisäverhouksia uusittaessavanhat tapetti­ ja maalikerrokset on hyvä säilyttääainakin osittain historiallisina kerrostumina.MÄRKÄTILATMärkätilojen, kuten esimerkiksi wc:n ja pesuhuoneensuunnittelussa sekä rakentamisessa tulee käyttää kokenuttaammattihenkilöä, koska virheiden seurauksetvoivat olla mittavat. Kosteiden tilojen vauriot syntyvätvirheellisten rakenneratkaisujen tai vesivahinkojenseurauksena. Esimerkiksi pieni vuoto vesiputkissa voiaiheuttaa lyhyessäkin ajassa suurta vahinkoa.Märkätilat kannattaa sijoittaa keskitetysti, jolloin mahdollisetvesi­ ja kosteusvahingot jäävät pienelle alueelle.Vesiputkien sekä vesipisteiden asennukset toteutetaansiten, että mahdolliset vesivahingot huomataanvälittömästi. Jos märkätiloja sijoitetaan vanhan rakennuksensisälle, pyritään ne rakentamaan vanhasta rakenteestakokonaan erillisenä pakettina. Rakenteidenriittävistä tuuletusväleistä sekä tilojen ilmankosteudentuuletuksesta on huolehdittava. Aiemmissa korjauksissarakennettujen kosteiden tilojen rakenteita on tutkittavaja tarkkailtava ajoittain mahdollisten virheidentai kosteusvaurioiden havaitsemiseksi.HUOLTO JA ILMANVAIHTORakennuksen säännöllinen tarkastus ja huolto tulevatpoikkeuksetta halvemmaksi kuin pahoin rapistuneentalon laaja korjaus. Vaurioiden löytämiseen sekä tuleviinkorjauksiin pitää varautua hyvissä ajoin. Seuraavassaon lueteltu rakennuksen nopeimmin vaurioituviaosia ja näiden rakennusosien kuntoa onkinseurattava tasaisin väliajoin: Rakennuksen ulkoseinienalaosat sekä alimmat hirret, yläpohjan kohdanulkoseinät, ikkunoiden alaosat sekä niiden alla olevatulkoseinät, märkätilat ja vesipisteiden kohdat, piippujenjuuret sekä palomuurien taustat.Ulkoseinän lisäeristeenä on järkevää käyttää huokoistapuukuitulevyä seinän sisäpuolella. Jos ulkolaudoitusjoudutaan uusimaan, voidaan sen alle lisätäesimerkiksi vuorauspaperi tai ohut säänkestävä huokoinenkuitulevy siten, että rakennuksen julkisivunmittasuhteet eivät muutu. Paksua ulkopuolista lisäeristystäei tule käyttää, koska silloin rakennuksen ikkunatjäävät syvennyksiin ja räystäät lyhenevät.RAKENNUKSEN SISÄPUOLISET RAKENTEETSisätilojen rakenteiden korjauksen yhteydessä lattialaudat,alakatot yms. kannattaa purkaa ehjinä jakäyttää uudelleen. Pintamateriaaleina ei tule käyttäähengittämättömiä materiaaleja, kuten esimerkiksimuovimattoja tai muovitapetteja, koska kosteuden tiivistymisenmyötä rakenteiden lahoamisriski kasvaa.Vanhan rakennuksen huonejako suositellaan säilyttämäänmahdollisimman entisellään. Nykyaikaisenelämäntyylin saavuttamiseksi pienet muutokset ovat10


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSVANHA TALOUSRAKENNUSHuoltotoimenpiteistä kannattaa pitää huoltokirjaa,jolloin rakennusosien huoltovälit pysyvät muistissa.Huoltokirja voi olla hyvä apu myös rakennusta myytäessä.Seuraavien rakennusosien kunnosta kannattaahuolehtia vuosittain: Katon, sadevesikourujen ja­ rännien tiiviyden tarkistaminen sekä puhdistaminenroskista, ikkunoiden tiiviyden sekä niiden vesipeltientarkistaminen, kasvillisuuden poistaminen ulkoseinienvälittömästä läheisyydestä, sokkelin tuuletusluukkujenavaaminen keväällä ja sulkeminen syksyllä.Vanhan rakennuksen painovoimainen ikkuna­ jahormituuletus suositellaan säilytettäväksi pääilmanvaihtojärjestelmänä.Keittiössä sekä märkätiloissailmanvaihtoa kannattaa tehostaa esimerkiksi pienilläkanavapuhaltimilla. Koneellista ilmanvaihtoa ei suositellavanhoihin rakennuksiin, koska ilmanvaihtotekniikanasentaminen vaati kohtuuttomia muutostoimenpiteitärakenteisiin, sekä vanhan rakennuksentiivistäminen koneelliseen ilmanvaihtoon soveltuvaksisaattaa aiheuttaa myöhemmin rakenteellisia vaurioita.Nykyisiä ilmanvaihtomääräyksiä tulee noudattaasoveltuvilta osin.SIIRRETTÄVÄT HIRSIRAKENNUKSETPerinteisessä rakentamisessa vanhan hirsirakennuksenrungon siirto oli varsin yleinen tapa. Hirsirakennuksensiirtoa voidaan suositella paikkoihin, joissavanhan rakennuksen lisääminen ympäristöön eheyttääympäristöä oleellisesti. Anttilanmäelle voidaantapauskohtaisesti siirtää alueen tyyliin sopivia 1900­ 1920 luvuilla rakennettuja hirsirakennuksia. Soveltuviarakennuksia voivat olla esimerkiksi lähialueillasijaitsevat purku­uhan alla olevat hirsirunkoiset rakennukset.Kaavassa vanhat talousrakennukset on esitetty suojeltaviksisr­6 merkinnällä.sr­6Suojeltava talousrakennus. Alkuperäistätalousrakennusta ei saa purkaa. Talousrakennuksenkorjaus­ ja muutostöiden onsopeuduttava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseenympäristöön. Käyttämätön rakennusoikeuson merkitty laajennusalanatontin rakentamiskelpoisuus huomioiden.Rakennusta laajennettaessa on noudatettavarakennustapaohjeita. Talousrakennuksentyypilliset piirteet tulee säilyttää. Tällaisentalousrakennuksen kerrosala saa ylittäätontin sallitun rakennusoikeuden. Rakennustaei saa korvata uudella.Talousrakennukset ovat kuuluneet olennaisina osinaAnttilanmäen miljööseen. Talousrakennuksia oli tapanalaajentaa asukkaiden tarpeiden mukaan, minkäseurauksena vanhojen talousrakennusten julkisivuistaon selvästi luettavissa eri aikoina tehdyt laajennukset.Nämä historialliset kerrostumat tulee säilyttää.Talousrakennukset ovat perinteisesti kapeita, pitkiä jayksikerroksisia. Talousrakennuksen julkisivuverhousoli yleensä puna­ tai keltamullalla maalattu sahapintainenpeiterimalaudoitus. Katto oli usein kolmiorimahuopakate.Vanhan hirsirakennuksen rungon siirto ja uudelleenpystyttäminenvaatii erittäin kokeneen asiantuntijankäyttöä. Rakennuksen yksityiskohtien, kuten esimerkiksijulkisivuverhouksen, katon, sokkelin, ikkunoidenja ovien tulee vastata alkuperäistä rakennusta.11


KUNNOSSAPITO JA KORJAUSVanhat talousrakennukset muodostavat tärkeän osanpihamiljöötä, joten niitä ei tule purkaa. Alueelle tyypillisettalousrakennukset tulee pyrkiä säilyttämäänulkopuolisilta osiltaan alkuperäisessä asussa. Talousrakennustenkunnostaminen ja laajentaminen on ainaparempi vaihtoehto kuin purkaminen. Erityistä huomiotaon kiinnitettävä katujen varsien talousrakennuksiin,jotka ovat merkittävä osa julkista katutilaa.Talousrakennuksiin voidaan sijoittaa esimerkiksi sauna,kodinhoito­ sekä varastotiloja. Myös mahdollinenverstas tai autotalli suositellaan sijoitettavaksi talousrakennukseen.Päärakennuksen laajentamisen vaihtoehtonatalousrakennukseen tai sen laajennukseenvoidaan sijoittaa myös esimerkiksi asuin­ ja työhuoneitasiten, että pihamiljöö, ympäristön luonne sekävanha rakennus säilyvät. Asuin­ tai työhuoneita suunniteltaessatalousrakennuksen mittakaava sekä silletyypilliset piirteet tulee säilyttää.1960­LUVULLA TAI MYÖHEMMINRAKENNETUT RAKENNUKSET1960­ luvun ja sitä nuorempien talojen rakenteet poikkeavatoleellisesti perinteisistä puurakennuksista,koska viime vuosikymmenien aikana on tullut suurimäärä uusia rakennusmateriaaleja. Rakennustekniikatovat myös kehittyneet toisenlaisiksi, joten korjauksessasuositellaan noudatettavaksi rakennuksentoteutustavan mukaisia menetelmiä.Seuraavanlaisia muutostoimenpiteitä kannattaaharkita:Puhtaaksi muuratun julkisivun rappaaminen sileäksi.Rakennus voidaan maalata paremmin ympäristöön soveltuvillaväreillä.Nykyaikaiset materiaalit kuten esimerkiksi muovit voidaankorvata alueen henkeen paremmin soveltuvilla perinteisemmillämateriaaleilla, esimerkiksi peittomaalatuilla metalli­ taipuuosilla.Muovipintaiset pellitykset voidaan vaihtaa perinteisillä käsittelyilläpeittomaalattuihin osiin.Sattumanvaraisista koristeaiheista tulee luopua.Ikkunat tulee siirtää ulkoseinän ulkopintaan.Räystäät tulee muuttaa kevyemmiksi korvaamalla useammanotsalaudan räystäsratkaisut yksinkertaisilla siroillaräystäillä.Ensimmäisen kerroksen katujulkisivun tai päätyseinien pienetikkunat tulee suurentaa normaalikorkuisiksi.Pihojen laajat asfaltti tai betonikivipinnat tulee korvata alueenhenkeen soveltuvimmilla materiaaleilla kuten soralla jaluonnonkivillä.YMPÄRISTÖÖN SOVITTAMINENAnttilanmäelle on noussut viime vuosikymmenien aikanaalueen vanhan rakennuskannan mittakaavan,massoittelun ja julkisivumateriaalien osalta poikkeaviarakennuksia. Näitä rakennuksia korjattaessa suositellaanottamaan huomioon myös mahdolliset toimenpiteetrakennuksen ympäristöön sovittamiseksi.Nämä toimenpiteet ovat hyvin yksilöllisiä eikä niidentavoitteena saa olla tarkoitus muuttaa rakennusta Anttilanmäenalkuperäisen tyylin tai nykyaikaisen tyylinmukaiseksi. Ympäristöön sovittamistoimenpiteidentavoitteena tulee olla ainoastaan rakennuksen yksityiskohtienparantaminen ympäristöön soveltuviksi.12


LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINENVANHOJEN RAKENNUSTENLAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINENVANHAN PÄÄRAKENNUKSEN LAAJENTAMINENKaavassa vanhat päärakennukset on esitetty suojeltaviksisr­5 merkinnällä.sr­5Suojeltava asuinrakennus. Alkuperäistäasuinrakennusta ei saa purkaa. Rakennuksenpurkaminen edellyttää poikkeuslupaa.Rakennuksille ei ole merkitty rakennusoikeutta.Rakennuksia voidaan laajentaa ullakolleja kellarissa olemassa olevan vaipansisällä pohjavesiolosuhteet huomioiden.Käyttämätön rakennusoikeus on merkittylaajennusalana tontin rakentamiskelpoisuushuomioiden. Rakennusta laajennettaessaon noudatettava rakennustapaohjeita.Rakennuksen alkuperäiseen tyyliin sopeutumattomatmuutokset tulee korjata. Korjaustöissäjulkisivujen ja vesikaton kulttuurihistoriallistatai rakennustaiteellista arvoaei saa turmella.Kaavassa on esitetty vanhojen päärakennusten laajentamismahdollisuudet.Jokaisen vanhan rakennuksenlaajentaminen on yksilöllistä, ja vaatii aina pätevänsuunnittelijan. Asuinrakennuksen laajentamisensijaan ensisijaisesti suositellaan tarvittavien lisätilojensijoittamista valmiiksi rakennettuihin tiloihin kuten ullakolle,kellariin ja talousrakennukseen.Rakennusten pidentäminen kadun suunnassa onhyvä ja perinteinen laajennustapa. Tasapainoisenlopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää sommitellahuolellisesti uusi osa huomioiden vanhan julkisivunaukotus ja jako. Yli 13 metriä pitkiä rakennuksia eitule laajentaa jatkamalla, koska rakennuksista tuleeliian pitkiä.sijoittaa autotallia.UUSI PÄÄRAKENNUSKaavassa uuden päärakennuksen rakennustapa onmääritelty ju­merkinnällä.juPoistetun päärakennuksen paikalle onrakennettava rakennus, jonka rakennusmassaja ­vaippa ovat samanmuotoiset paikallaaiemmin olleen rakennuksen kanssa. Uudisrakentamisentulee edustaa modernia, korkeatasoista,olevaan rakennustapaan soveltuvaaarkkitehtuuria. Rakennusten tulee ollasatulakattoisia.Uudet rakennukset on luontevinta rakentaa puurakenteisiksi,koska näin voidaan jatkaa jo varsin mittavaaAnttilanmäen puurakentamisen perinnettä. Rakennustensuunnittelussa tulee käyttää ammattitaitoistasuunnittelijaa, jolla on riittävä kokemus kulttuurihistorialliseenympäristöön rakentamisesta, perinteisistärakentamistavoista sekä uuden ja vanhan yhteensovittamisesta.Nykyaikaiset tyyppitalot eivät sovellualueelle. Rakentamisen tulee tapahtua puustoa jakasvillisuutta säästäen ja ympäristön ehdoilla.Nykyaikaiset rakentamistekniikat ovat sallittuja. Uudisrakentamisessasuositellaan paikalla rakentamista.Elementtirakentamistekniikkojen käyttöä rakentamisessaei suositella, koska esimerkiksi elementtirakentamisessakäytettävien koneiden vaatima tilantarveon kohtuuttoman suuri, jolloin piha sekä lähiympäristökärsivät vaurioita. Uudisrakentamisessa tulee käyttääalueen alkuperäisille rakennuksille tyypillisiä materiaaleja.Jäljitelmät, kuten esimerkiksi tiiliproilisetpeltikatteet tai muoviset julkisivumateriaalit eivät olesallittuja. Uusissa rakennuksissa ei tule käyttää erillisiäpilareihin tuettuja parvekkeita. Rakennuksessasallitaan pitkään julkisivuun alisteiset kuistit tai kattamattomatja kaiteettomat terassit/patiot (enintään3*3m), joiden tulee olla rakennusten lattiapintaa sel­Lisäsiiven rakentamista ei suositella. Anttilanmäen rakennuksilletyypillinen suorakulmainen pohja muuttuulisäsiipeä rakennettaessa. Asuinrakennukseen ei saa13


LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINENvästi alempana.MASSOITTELU JA MITTAKAAVAJotta alueen uusien rakennusten mittakaava pysyisiympäristöön nähden samana, uusien päärakennustenjulkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä ja runkosyvyyspääosin enintään 8 metriä. Räystäskorkeudensuhde runkosyvyyteen tulee olla 0,6 ­ 0,9. Rakennustentilojen suunnittelussa kannattaa huomioida myösmahdollinen laajennustarve.Rakennuksen pohjan tulee olla malliltaan suorakaiteenmuotoinen. Erkkerit ja vastaavat eivät ole alueenrakennuksille tyypillisiä. Kahden suuren asunnonmuodostamaa paritaloratkaisua tulee välttää, koskarakennuksen koko kasvaa lähes poikkeuksetta liiansuureksi. Nykyaikaisen paritaloratkaisun sijaan tontistariippuen suositellaan joko kahden erillisen pientalontai normaalikokoisen asunnon ja pienen sivuasunnonyhdistelmää. Asuinrakennukseen ei saa sijoittaaautotallia.KUISTISisäänkäynnin kohdalle suositellaan rakennettavaksikuisti tai pieni siro peltinen katos. Kuisti suositellaanensisijaisesti rakennettavaksi yksikerroksiseksi. Kuistinpäälle voidaan joissain tapauksissa rakentaa pienikattamaton parveke. Kuistin suunnittelussa on kiinnitettäväerityistä huomiota lasiaukkojen rakenteidensirouteen sekä sisätilojen valoisuuteen. Terassit eivätkuulu perinteiseen pihaan.JULKISIVUT, IKKUNAT JA OVETRakennusten julkisivumateriaaliksi suositellaan höylättyäpeittomaalattua paneelia tai sahattua peiterimalaudoitusta.Puhtaaksi muuratut tiilijulkisivut jalomalaudoitukset eivät ole soveltuvia alueelle. Julkisivuverhouksentulee jatkua yhtenäisenä pintana räystäälleasti. Rakennukset maalataan vaaleilla maanläheisilläväreillä. Tarkempia maalausohjeita esitelläänkappaleessa Maalaus ja värit.Rakennuksen sisätilat tulee suunnitella siten, että ensimmäisenkerroksen kadunpuoleisessa julkisivussaja päätyjulkisivuissa on ainoastaan normaalikorkuisiaikkunoita.Ikkunoiden sijoittelun tulee olla tasapainoista ja rauhallista.Uusien rakennusten ikkunoiden tulee ollapystysuuntaisia, jolloin leveyden suhde korkeuteenvoi vaihdella välillä 1:1,2 – 1:1,6. Ikkunat suositellaanjaettavaksi kahteen tai useampaan ruutuun, jolloinjoku ikkunan osa voi toimia tuuletusikkunana. Ikkunaaukkoihinliittyviä tuuletussäleikköjä ja keinotekoisiairtopuitteita ei sallita. Kellarissa sekä ullakolla pientenikkunoiden käyttö on sallittu, jolloin ne voivat myöspoiketa edellä mainituista mittasuhteista. Ikkunoidentulee olla puurakenteisia sekä valkoisella tai vaaleallamaanläheisellä värillä peittomaalattuja. Ikkunat tuleesijoittaa mahdollisimman lähelle ulkoseinän ulkopintaa,jolloin rakennuksen luonne näyttää keveältä.Uusissa rakennuksissa ei suositella käytettäväksi koristeaiheita,koska sattumanvaraisten muoto­ ja koristeaiheidenkäyttö tuntuu usein häiritsevältä ja ristiriitaiseltaalueen muiden rakennusten kanssa.PERUSTUKSETUusien rakennusten sokkeli kannattaa tehdä betonista,jolloin pinta voidaan jättää käsittelemättömäksi.Harkoista rakennetut sokkelit tulee rapata riittävänpaksulla kerroksella, jotta harkkojen saumat eivät näy.Sokkelia ei tule pinnoittaa kivirouheella, koska tämäbetonipinnan käsittelytapa on verrattain uusi menetelmäja hyvin vieras alueen rakennuksissa. Sokkelinkorkeus kannattaa mitoittaa viereisten rakennusten jamaaston mukaan, mutta vähimmäiskorkeuden tulee14


LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINENolla yli 40 cm.KATTO JA RAKENNUSTEN YKSITYISKOHDATUudisrakennuksiin tehdään jyrkkä satulakatto. Katonkaltevuuden tulee olla 30­45 astetta. Konesaumattuja maalattu sinkitty sileä pelti on suositeltavin katevaihtoehto.Alueella on alun perin ollut erittäin vähäntiilikattoja, joten niiden rakentamista uudisrakennuksiintulee välttää. Räystäät tulee tehdä yksinkertaisiksi,keveän näköisiksi sekä alta avonaisiksi. Räystäsvarustetaan yhdellä otsalaudalla. Paksut, raskaannäköiset ja useamman laudan räystäsratkaisut eivätole Anttilanmäelle tyypillisiä. Räystäiden tulee ulottua40­ 60 cm seinäpinnan ulkopuolelle. Räystään alareunanja ikkunan yläreunan välisen kulman tulee olla20­40 astetta, jolloin rakennuksen ulkoseinä korostuukattoa enemmän. Sadevesi ohjataan joko jalkarännientai riippukourujen kautta syöksytorviin. Jäljitteleviärakennusmateriaaleja tulee välttää.Rakennuksen yksityiskohtien tulee sopeutua ympäristöönmuodoiltaan, materiaaleiltaan ja käsittelytavoiltaan.Rakennuksissa kannattaa noudattaa alueelletyypillisiä ratkaisuja, mutta niiden ei tule suoraanjäljitellä vanhojen rakennusten aiheita.TALOUSRAKENNUKSEN LAAJENTAMINENTalousrakennuksen laajentaminen toteutetaan ympäristönsekä olemassa olevien rakennusten ehdoilla.Anttilanmäelle sopivin piharakennuksen leveyson enintään 4 metriä. Yleensä on järkevämpää laajentaatalousrakennusta, koska talousrakennuksenlaajentamisesta johtuvat muutokset eivät vaikutakatunäkymiin.Autotalli saa olla korkeintaan yhden ajoneuvon levyinen.Pituussuunnassa autotallin saa rakentaa kahdenperäkkäisen ajoneuvon mittaiseksi. Paikastariippuen talousrakennukseen saa rakentaa avonaisenautopaikan myös siten, että pitkällä julkisivullarakennusmassan keskellä voi olla kaksi autopaikkaavierekkäin. Autokatokset eivät perinteisesti sovellualueelle. Talousrakennuksen yksityiskohdissa, kutenesimerkiksi ovissa, ikkunoissa, syöksytorvissa jaräystäissä kannattaa noudattaa vanhoille talousrakennuksilletyypillisiä mittasuhteita. Oviksi suositellaanpuisia saranallisia paneeliovia. Nosto­ ja liukuoviaei tule käyttää Anttilanmäen alueella.15


LAAJENTAMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN/TALOTEKNIIKKA, MAALAUS JA VÄRITUUSI TALOUSRAKENNUSKaavassa uuden talousrakennuksen rakennustapaon määritelty ju­merkinnälläjuTalousrakennuksessa tulee käyttää alueelletyypillistä talousrakennuksen yksinkertaistarakennustapaa ja sen tulee olla selvästiasuinrakennusta pienempi. Autotalli saaolla korkeintaan yhden autopaikan levyinen.Talousrakennuksen runkosyvyys saa ollakorkeintaan 4 metrin levyinen. Talousrakennukseenvoi sijoittaa autopaikkoja siten, ettäpitkällä julkisivulla, rakennusmassan keskellävoi olla kaksi autopaikkaa vierekkäin.Alueelle ei saa rakentaa autokatoksia.Talousrakennuksen julkisivuverhoustyypin, värin sekäkatemateriaalin tulee myös poiketa päärakennuksesta.talousrakennuksissa suositeltavin katevaihtoehtoon kolmiorimahuopakate. Talousrakennukseen sopivinjulkisivuverhous on sahattu peiterimalaudoitus.Talousrakennuksen suunnittelussa noudatetaan uudenpäärakennuksen suunnitteluohjeita soveltuviltaosin.TALOTEKNIIKKA, MAALAUS JA VÄRITTALOTEKNIIKKARakennusten energiahuoltoon kuuluvat laitteet, kutenilmalämpöpumput tulee sijoittaa siten, että laitteet eivätnäy katutilaan (ju). Esimerkiksi ilmanvaihtokoneethormeineen, muoviset katolle ja maahan sijoittuvatilmastointiputket tulee sijoittaa rakennuksen pihanpuolelle.MAALAUS JA VÄRITAnttilanmäen uusissa ja vanhoissa rakennuksissasuositellaan käytettäväksi perinteisiä maaleja sekävärisävyjä. Vanhojen rakennusten paneelijulkisivutovat perinteisesti maalattu peittävällä pellavaöljymaalilla.Sahapintaiset peiterimalaudoitetut julkisivut onsen sijaan lähes aina maalattu puna­ tai keltamultakeittomaaleilla.Öljymaalin tai keittomaalin käyttö eikuitenkaan ole mahdollista, jos rakennus on maalattumyöhemmin jollain muulla maaliseoksella, kutenesimerkiksi lateksilla tai alkydimaalilla. Asiantuntijankäyttö maalia valittaessa on tarpeellista, koska tutkimallaaikaisemmat maalikerrokset ja valitsemalla oikeamaaliseos saattaa valittu maali kestää seinässämoninkertaisen ajan verrattuna summittaisesti valittuunmaaliin. Oikean maalin valinta on tärkeää, koskamonet nykyaikaiset maaliseokset ovat osoittautuneetepäonnistuneiksi valinnoiksi vanhoissa rakennuksissa.Perinteisiä maaliseoksia on käytetty jo satoja vuosia,joten ne ovat luotettavia ja niiden toimintatavattunnetaan. Perinteisiä maaleja on mahdollista valmistaamyös itse. Valkoista väriä on sävytettävä.Päärakennukset on perinteisesti Anttilanmäellä maalattuvaaleilla maanläheisillä värisävyillä. Talousrakennuksetsuositellaan käsiteltäviksi punamullan sävyillä.Aidat, portit ja muut pihaa täydentävät rakenteet ovatyleensä maalattu joko pää­ tai talousrakennuksestavalituilla värisävyillä, kuten esimerkiksi punamultakeittomaalilla.Ikkunoiden puitteet, karmit, ovet, vuorilaudatja koristelistat maalattiin usein seinäväristähieman poikkeavalla sävyllä. Ulko­ovien ei tule ollavalkoisia. Rakennusten syöksytorvet, jalkarännit,räystäskourut sekä piipun pellitykset maalattiin useinsamalla värillä kuin katto.Alueelle soveltuvia värisävyjä on esitelty Museovirastonjulkaisemassa rautatierakennusten korjausohjeissa,joista kortti nro. 6 käsittelee eri aikakausien rakennustenväritystä. Ohjekorttiin voi tutustua Lahdenkaupungin rakennusvalvonnassa.16


KIRJALLISUUS JA LÄHTEETKIRJALLISUUS JA LÄHTEETRAKENNUSTEN KORJAUSOHJEITAMuseovirasto: Korjauskortisto, Museovirasto 2001(www.nba.)KK1 YleiskorttiKK2 Lämmöneristyksen parantaminenKK3 Ulkolaudoituksen korjausKK4 Huopakaton korjausKK5 Peltikaton korjausKK 6 Tiilikaton korjausKK 7 Peltikaton maalausKK 8 Ikkunoiden korjausKK 9 Ovien korjausKK 10 Kuistin korjausKK 11 Kosteiden tilojen rakentaminenKK 12 KeittomaaliKK 13 ÖljymaaliKK 14 TulisijatKK 15 Puukaupunkien pihat ja aidatKK 16 Hirsitalon rungon korjausKK 17 Hirsirakennusten siirtoKK 18 PinkopahviKK 19 PärekattoKK 20 Sisäpinnat, tapetit, verhotut seinätKK 21 Kalkkirappauksen korjaus, julkisivutKK 22 Kalkkimaali, julkisivutINTERNET:kaavojen valossa, TEVI 2008www.nba.Museoviraston sivuilta löytyy paljon ohjeitaja linkkejä korjausrakentamisen alalta.http:/restaurointikuvasto.nba.Museoviraston restaurointikuvasto on korjauskortistoatäydentävä korjausrakentamisenja restauroinnin tietopaketti.Kotina suojeltu talo. Arkea, elämää ja rakennussuojeluaSuomessa ja SaksassaKaila, Panu: Talotohtori – Rakentajan pikkujättiläinen,WSOY 1997Keinänen, Wäinö: Rakennusopin tietokirja, 1949,WSOY 2001Siikonen, Heikki: Pienviljelijän rakennusoppi, 1946RAKENNUSTEN MAALAUSOHJEITAMuseovirasto: Rautatierakennusten korjausohjeet6, Väritysohjeet, Museovirasto 1998Kaila, Panu: Kevät toi maalarin ­ Perinteinenulkomaalaus, RAK 2000PIHAT JA KASVITAlanko, Koivunen, Regårdh, Saario: Suomalainenpiha ja puutarha, Gummerus 2003Lahden tekninen virasto, maankäyttö, Anne­Maj Rope:Anttilanmäen miljöön erityispiirteitä,TEVI 2008Lahden tekninen virasto, maankäyttö, Anne­Maj Rope:Anttilanmäen historiaa karttojen ja17

More magazines by this user
Similar magazines