Teatterilähtöiset työmenetelmät vanhustyössä - Salon kaupunki

Muistoja matkalaukustaTeksti: Tiina Puranen ja Heidi FredrikssonNukketeatteritaiteilija Tiina Puranenja näyttelijä Heidi Fredrikssonovat Rahtiteatteri - Fraktteatern.Teatteri toimii kahdella kielellä jatuottaa kahdesta kolmeen produktiotavuodessa.kiinnostus soveltavaan teatteriinKeväällä 2010 aloimme työstää apurahojen turvinvanhuksille suunnattua Muisto-esitystä.Samoihin aikoihin Framil etsi tekijöitä Hymykuopat-projektiin.Päätimme hakea Muistoesityksellämmeja työpajaehdotuksellammemukaan hankkeeseen. Molemmilla oli kasvavamielenkiinto soveltavaa teatteria kohtaan.Hankkeen aikana olemme suunnitelleet kaksikulttuurihoitopakettia, jotka esittelemme tässälyhyesti. Ensimmäinen työpajapaketti sopii kaikenlaisillevanhuksille, myös hieman huonokuntoisemmillekin.Toinen sisältää sekä esityksen ettätyöpajan, jotka perustuvat vanhoihin valokuviin.Työpaja: Muistojen matkalaukkuMuistojen matkalaukku on matkalaukku, jostajokaisena työpajakertana paljastuu uusi muisteltavatapahtuma tai tarina. Aihetta muistellaanvanhusten kanssa teatterin keinoin. Laukusta ilmestyyaiheeseen liittyvää rekvisiittaa: musiikkia,teatterinukkeja sekä kuvallista materiaalia.Vanhukset pääsevät itse elävöittämään tarinankulkua omassa roolissaan. Roolityön ei tarvitseolla suurta, vaan vanhus voi istua pyörätuolissaanja eläytyä vaikkapa hattu päässään omaanrooliinsa. Tärkeintä on päästä leikkimään muistoihin.Muisto-esityksessä vanhan rouvan valokuva-albumintapahtumat alkavat elää. Kuva: Timo VäntsiMuistojen matkalaukun aiheita ovat erilaisetjuhlat, vanhat sadut ja arkiset tapahtumat kutensaunominen tai torilla käyminen. Työpajoissakäsitellään myös vuodenaikoja ja tehdään kuvitteellisiaretkiä esim. talviseen metsään, jossapehmometsäneläimet voivat hypätä yksitellentyöpajalaisten syliin.Työpaja sisältää tarinan ja sen elävöittämisendraamallisin, visuaalisin ja aistillisin keinoin.Vanhukset saavat itse osallistua tarinan kulkuun,jolloin suunnitellussa rungossa on aina paikkaimprovisaatiolle. Aiheita pyritään valitsemaanmyös ryhmäläisten intressien ja kykyjen mukaan.Esitys ja työpaja: Muistojen näyttämöEsitys kertoo erään vanhuksen, Muiston, elämästäja muistoista. Lavastus on olohuoneennurkka keinutuoleineen ja tavaroita pursuavinepöytineen ja hyllyineen. Muisto selaa valokuvaalbumiaan,jonka kuvat ilmestyvät projisoituinahänen takanaan olevaan kehykseen. Jokaiseenkuvaan liittyy oma äänimaailmansa ja kuvan tapahtumatalkavat elää Muistolle esineistä muodostuviennukkien kautta. Muisto lähtee mukaanmuistojensa leikkiin, kunnes albumin kuvat onkatseltu läpi ja tunnelma palaa alun arkisuuteen.Esitys on lähes sanaton, runollisen koskettava,mutta paikoin myös naurulihaksia kuntouttavateos. Näytelmän kollaasimaista rakennetta onmyös dementiapotilaiden helppo seurata.Työpajojen lähtökohtana ovat niin ikään valokuvatsekä mahdollisesti vanhat lehdet ja muu kuvamateriaali.Työpajan ensimmäinen kerta on jokoheti esityksen jälkeen tai seuraavana päivänä.Ensimmäisellä kerralla keskustellaan esityksestä,ajatuksista ja muistoista, joita esitys on katsojassaanherättänyt. Esityksen maailmasta siirrytäänsulavasti katsojien omakohtaisiin muistoihin.”Kotiläksyksi” pyydämme vanhuksia tuomaanseuraavalle kerralle omia kuvia tärkeistä muistoista.Niistä lähdemme rakentamaan pieniä paperiteatterikohtauksia.Kuvia voidaan skannataja tulostaa sekä tietenkin piirtää itse. Tulostetutkuvat liimataan ohuelle pahville ja niissä oleviahenkilöitä leikataan paperiteatterinukeiksi.Nukkeja voi kukin myös parannella. Jos muistaaesimerkiksi mustavalkokuvassa olevan leninginvärin, sen voi värittää. Niin ikään taustakuvatvoidaan skannata ja tulostaa tai maalata itse.”Työpaja sisältää tarinanja sen elävöittämisendraamallisin, visuaalisinja aistillisin keinoin.”