Koulukohtainen opetussuunnitelma - Salon kaupunki
Koulukohtainen opetussuunnitelma - Salon kaupunki
Koulukohtainen opetussuunnitelma - Salon kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
OPS – koulukohtainen osio5.2.1.1 <strong>Salon</strong> <strong>kaupunki</strong> –kodin ja koulun välinen yhteistyöKODIN JA KOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN MUODOT JA TAVOITTEET VASKION KOULUSSAKouluSanomat: Koulusanomat eli KouSa on tiedotuslehtinen, joka suunnattu oppilaille ja heidänkotiväelleen. Tiedote ilmestyy n. kerran viikossa ja se laaditaan yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa jaitse tiedotteen kirjoittaa rehtori. Tiedote välittyy Wilman kautta. Tiedotteessa kerrotaan kouluarjentapahtumista, tarvittavista välineistä ja varusteista, kokeista, muutoksista arjessa, opetuksen ja kasvatuksenteemoista yms. Tiedote laitetaan myös koulun kotisivuille, jossa on näkyvillä myös kolme edellisiätiedotteita. Tiedote on koulua ja koteja palvelevaa ja koulun taholta yksipuolista viestintää kodeille jaoppilaille, joka kyllä saattaa poikia kahdenkeskeistä sähköpostiviestintää jostakin aiheesta. Tiedotevälitetään sähköisenä myös keskeisille yhteistyötahoille esim. terveydenhoitajalle, kiertäville opettajilletoisilta kouluilta, taksinkuljettajalle ja oman koulun koko henkilöstölle.Kotisivut: Koulun kotisivuilta löytyy tietoa koulun ominaispiirteistä ja sen yhteystiedoista. Kotisivujenensisijainen tehtävä on perustietojen kertominen. Kotien ja koulun välinen yhteistoiminta toimii Wilmakäyttöjärjestelmänkautta.Koti ja koulu –yhteistyö: Koulu kutsuu koteja huoltajineen avuksi erilaisiin koulun tapahtumiin tarpeen jatyösuunnitelman mukaisesti. Koulumme koti ja koulu - yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja huoltajienaktiivisuuteen.Vanhempainillat ja keskustelut: Koulu järjestää vanhempainiltoja luokittain sekä koko koulun vanhemmilleyhteisesti. Niissä käsitellään koulun esille ottamia asioita joko asiantuntijoiden tai koulun omanhenkilökunnan voimin. Vanhempainilloissa on pyritty lisäämään vanhempien välistä vuorovaikutusta.Opettajan, kodin sekä oppilaan välisissä keskusteluissa kerran vuodessa on tilaisuus viestittääkaksisuuntaisesti oppilaan tasolla ja päästä vuorovaikutukseen perheen kanssa koskien lapsenkoulunkäyntiä ja kasvua. Ekaluokkalaisten huoltajille tarjotaan myös syyslukukauden aikana tilaisuuskeskustella oppilaan koulunkäynnin aloittamisesta opettajan kanssa.Reissuvihko: Koulussamme on käytössä Wilma, joka toimii sähköisenä reissuvihkona.Sähköposti: Sähköpostia voi käyttää huoltajayhteistyössä, mutta pääasiallinen yhteistyöväline on Wilma.Koulun juhlat ja tapahtumat: Koulun juhlat ovat yksikössämme olleet kotien suosiossa ja osallistuminenniihin on runsasta. Juhlista on tullut myös viestinnän väline. Koulu viestii tietenkin mielikuvaa itsestäänopinahjona ja kasvupaikkana ohjelman välityksellä, mutta myös kohtaaminen ja viestiminen kotien kanssapositiivisessa tapahtumassa tuo esiin tunteita kodeilta, joita koulu ei muissa foorumeissa saisi. Yhteistyövapaamuotoisesti helpottaa luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden luomisen.
4.4.3 Pedagogiset asiakirjatPedagogisten asiakirjojen paperiset mallilomakkeet ovat kansioituna opettajanhuoneessa.Opettajanhuoneen hallintokoneen työpöydällä on kansio, josta pedagogiset asiakirjat löytyvät sähköisenä.Samat lomakkeet löytyvät myös intranet Santrasta. Täytettyjä asiakirjoja ei talleteta koneelle, vaanasiakirjoja varten varatulle muistitikulle. Tulostetut ja allekirjoitetut valmiit pedagogiset asiakirjatsäilytetään rehtorin kanslian lukitussa arkistokaapissa niille varatussa kansiossa. Pedagogisilla asiakirjoillatarkoitetaan pedagogista arviota ja selvitystä, hojksia sekä oppimissuunnitelmaa. Pedagogisten asiakirjojenyhteydessä säilytetään myös muut oppilaskohtaiset asiakirjat esim. lausunnot. Hojksit ja niihin liittyvätarvioinnit (pedagoginen selvitys, lausunnot yms.) säilytetään arkistoituina oppilaan oppivelvollisuusaika+ 10vuotta. Jos asiakirjat ovat normaalista poikkeavat, säilytysaika on 50v. Oppilaan muuttaessa asiakirjoistalähetetään vastaanottavaan kuntaa asiakirjojen kopiot.Pedagoginen arvio ja selvitys laaditaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Varsinaiset lomakkeettäyttää luokanopettaja tai luokanopettaja ja erityisopettaja työparina. Asiakirjojen sisältö käydään läpioppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota seuraava oppimissuunnitelma ja pedagogista selvitystäseuraava hojks laaditaan aina yhteistyössä huoltajan/huoltajien kanssa. Huoltajat perehtyvät asiakirjaanennen sen allekirjoittamista ja suunnitelmien laatimisen yhteydessä sovitaan aina seuraava tapaamiskertasuunnitelman toteutuksen arviointia ja päivittämistä varten. Päivämäärä kirjataan itse suunnitelmaan.Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa tai tarpeen mukaan useammin, jossuunnitelmassa on niin sovittu. Oppimissuunnitelmat voidaan päivittää käyttäen koulun sovittujaarviointitapaamisia. Hojksien päivitystä varten sovitaan huoltajien kanssa erikseen aika.Oppimissuunnitelmat voidaan laatia ja päivittää luokanopettajan, huoltajien sekä oppilaan kesken. Hojksinlaadintaan tulee osallistua tarkoituksenmukaisin oppilashuollon edustaja tai edustajat (erityisopettaja,koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri).5.2.4.1. <strong>Salon</strong> <strong>kaupunki</strong> – Koulun kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoimintaVaskion koulussa perusopetusta tukeva muu toiminta tulee olla tavoitteiden osalta <strong>opetussuunnitelma</strong>atukevaa ja/tai noudattavaa.Aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee sen oma tavoitteisto ja ohjeistus. Koulu tekee iltapäivätoiminnankanssa yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Tiedottaminen on kaksisuuntaista eli koulu tiedottaasellaisesta omasta toiminnastaan, jolla on vaikutusta iltapäivätoimintaan ja päinvastoin. Iltapäivätoiminnanon mahdollista käyttää koulun tiloja ja välineitä esim. tietokoneet, urheiluvälineet, kopiointi. Pienet välineetja materiaalit iltapäivätoiminta hankkii itse. Iltapäivätoiminta tiedottaa koteja omasta toiminnastaan.Tarvittaessa koulu voi toimia tiedon välittäjänä esim. jakaa lomakkeita tms.Kerhotoimintaa voidaan Vaskion koulussa järjestää sekä oman opetushenkilöstön että kaupungin jonkinmuun tahon toimesta. Kerhotoiminta määritellään vuosittain työsuunnitelmassa ja kerhorahoitustahaetaan kaupungilta ohjeiden mukaisesti. Hakulomakkeessa kerrotaan kerhon sisällön tavoitteet sekäkerhon kesto. Kerhoista tiedotetaan koteja koulun tiedotuskäytäntein.
Vaskion koulu tiedottaa koteja omien tiedotuskanaviensa kautta kaupungin ja alueen tapahtumista jaharrastusmahdollisuuksista. Vaskion koulu tekee <strong>opetussuunnitelma</strong>a tukevaa yhteistyötä myösseurakunnan, paikallisen teatterin, urheiluseurojen sekä erilaisten yhdistysten kanssa. Yhteistyö voi ollatoiminnallista tai tiedottamiseen liittyvää. Yhteistyöaloite voi olla lähtöisin sekä koululta että muultayhteistyötaholta.4.3.1.Erityinen tuki (5.1.3.1 Erityisopetus)Yleinen tukiTavoitteena on, että yleisen tuen avulla oppilas selviää yleistavoitteista ilman tehostettua tukea jaoppimissuunnitelmaa. Yleistä tukea on myös tilapäisesti oppimisessa jälkeen jääneen oppilaan tukeminen.Yleinen tuki on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaan erilaisuus. Yleisen tuen menetelmiä ovateriyttäminen ylös ja alas, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajan tuki luokassa ja työpariapu esim.samanaikaisopetus.Luokanopettaja tiedottaa huoltajille oppilaan tukiopetustarpeesta sekä osa-aikaisen erityisopetuksentarpeesta. Yleistä tukea voidaan järjestää myös kodin aloitteesta. Koulunhenkilökunnan sisäinen yhteistyöhoituu arjen työtilanteissa sekä opettajankokouksissa ja oppilashuoltoryhmäpalavereissa. Yhteistyöoppilashuoltohenkilöstöön hoidetaan oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu keskimäärin kerrankuukaudessa (ennaltaehkäisevissä ja arvioivissa ohr-palavereissa).Yleisen tuen tarvetta arvioidaan tuntityöskentelyn seurannan, kokeiden ja läksyjen sujumisen keinoin.Tuen tarve voi tulla esiin myös avustajan tai erityisopettajan huomaamana. Tuen järjestämisen suunnittelukuuluu opettajan normaaliin perustehtävään. Suunnitteluun opettaja saa tukea esim. kollegalta taierityisopettajalta. Yhteistyö avustaja tai erityisopettajan kanssa suunnitellaan arjessa.Tehostettu tukiJos oppilas ei suoriudu opiskelustaan yleisen tuen keinoin, on oppilas tehostetun tuen oppilas. Tuentavoitteena on, että oppilas kykenisi jatkamaan opiskeluaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ilmanerityisen tuen päätöstä. Tuen tavoitteen on ehkäistä ongelmien monimutkaistumista ja kasvamista.Tuen aloittaminen tapahtuu oppilashuoltoryhmän päätöksellä opettajan tai ryhmän tai huoltajanaloitteesta. Luokanopettaja tekee pedagogisen arvion ja sen jälkeen oppimissuunnitelman. Se voidaantehdä yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Myös avustaja voi olla mukana laatimassa suunnitelmaa, josavustajan tuki on tehostetun tuen keskeinen työmuoto. Oppimissuunnitelma tulee hyväksyttää huoltajallaja oppilaalla. Suunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain. Suunnitelman arvioinnin yhteydessä voidaantehdä päätös siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Tähän tarvitaan oppilashuoltoryhmän yhteinen kanta.Oppimissuunnitelma tulee aina esitellä oppilashuoltoryhmässä.Tuen muodot ovat yleisen tuen menetelmien lisäksi avustajan henkilökohtainen tuki (vrt.oppimissuunnitelma), pienryhmätyöskentely opettajan ja avustajan tai erityisopettajan johdolla (osaaikainen,sillä koulussa ei ole pienryhmäopetusta). Kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu ja kodilla onyhteistyössä jokin oppimissuunnitelmassa määritelty tehtävä tai rooli. Tehostettu tuki voi olla hyvinyksilöllistä oppimissuunnitelmassa määriteltyä tukea. Näissä tukimuodoissa on tärkeää, että oppilaalla onjokin rooli tuen toteutumisessa.
Erityinen tukiErityisen tuen tavoitteena on, että oppilas kykenee suorittamaan perusopetuksen saamansa tuen avulla.Tavoitteena on, että erityisen tuen toimet avustaisivat oppimisessa ja että oppilas voisi palata tehostetuntai yleisen tuen piiriin. Erityisen tuen aloittamiseen tarvitaan pedagoginen selvitys. Selvityksen laatiiluokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä ja selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Huoltajat tekeväthakemuksen erityisen tuen päätöstä varten. Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se täytyy uusia ainatoisen ja kuudennen luokan jälkeen, jos tarvetta erityiseen tukeen on yhä. Tarvittaessa päätöksen tukenavoi olla asiantuntijalausunto esim. psykologilausunto. Päätöksen jälkeen laaditaan hojks. Hojks laaditaanyhteistyössä huoltajien ja erityisopettajan, luokanopettajan ja rehtorin kanssa. Hojks kirjataan Primukseen.Hojks päivitetään koulussa vähintään vuosittain. Samalla arvioidaan tuen jatkamisen tarpeellisuutta.Tuen muotoja tehostetun tuen muotojen lisäksi ovat yksilölliset oppikirjat, oppiaineen yksilöllistäminen,avustajapalvelun lisääminen tai jopa henkilökohtaistaminen. Opetushenkilöstön välinen yhteistyö onkeskeistä nivelvaiheissa opettajalta toiselta siirryttäessä sekä päivittäisessä avustaja-opettaja yhteistyössätai esim. opettajavaihdoksissa (esim. kieltenopettaja).Vaskion koulussa erityinen tuki järjestetään integroituna yleisopetuksen luokassa.5.1.2.1 Osa-aikainen erityisopetusOsa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on, että oppilas selviytyy opetuksen turvin yleisopetuksenoppimäärästä eikä häntä tarvitse ottaa tehostetun tuen piiriin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteenaon antaa lisätukea oppilaalle hänen ongelmissaan.Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta laaja-alaisen erityisopettajan antamana yksin, ryhmässä tailuokassa samanaikaisopetuksessa. Erityisopetus suunnitellaan yhdessä luokanopettajan ja erityisopettajankesken. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada puheen, lukemisen ja kirjoittamisen tai matematiikanongelmiin.Koulu ilmoittaa kodille oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeesta ja opetukseen osallistumisesta.Osa-aikainen erityisopetus voidaan aloittaa myös kodin aloitteesta esim. puheongelmissa. Kotien vastuullaon huolehtia erityisopetuksessa oppilaalle annettujen harjoitusten ja tehtävien tekemisestä. Kouluntehtävä on konsultoida oppilashuoltoryhmää, jos osa-aikaisen erityisopetuksen oppilas tarvitseeoppilashuollon tai muun asiantuntijan palveluita. Koulun sisäisessä yhteistyössä on keskeistä suunnitelmienjoustavuus. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi suunnitellaan ryhmien tarpeiden mukaisesti ja sitämuokataan tarvittaessa lukuvuoden aikana yhteistyössä erityisopettajan kanssa.5.1.1.1 TukiopetusTukiopetus yleisessä tuessaYleisessä tuessa tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääminen oppimisen ongelman taisairauden takia. Koulusta vapaaksi anotun loman takia opinnoissa jälkeen jääminen ei oletukiopetuksenantoperuste. Annettava tukiopetus voi tapahtua koulun alkua ennen tai koulupäivän jälkeen.Tukiopetusta voidaan antaa myös välitunneilla ja oppituntien aikana. Oppimisen ongelmissa tukiopetustavoidaan antaa keskimäärin lukukauden ajan kouluvuodessa. Tällöin voidaan vielä pitää tukiopetustayleisenä tukena. Opetusta voidaan antaa yksilötasolla tai ryhmälle.
Tukiopetus tehostetussa tuessaTehostetussa tuessa tukiopetus on oppimissuunnitelmaan kirjattu tukimuoto. Tällöin tukiopetus voi ollasäännöllistäkin ja se voi olla kestoltaan koko lukuvuoden mittainen. Myös tehostetun tuen tukiopetustavoidaan antaa oppituntien aikana tai välituntien aikana. Tukiopetusta voidaan antaa pienelleoppilasryhmälle tai kyseinen tukiopetusryhmä voi saada tukiopetusta myös oppituntien sisällä.Tukiopetus erityisessä tuessaErityisen tuen päätöksellä olevan oppilaan tukiopetustarve on kirjattu hojksiin.TiedottaminenLuokanopettajan vastuulla on ilmoittaa kodeille oppilaan tukiopetustarpeesta. Tukiopetuksesta on ainailmoitettava jollain muotoa kirjallisesti esim. reissuvihossa tai Wilmassa, vaikka siitä olisi jutellen sovittutapaamisissa tai soittaen. Opettaja huomioi kuljetusoppilaan tarvitsemat järjestelyt. Tukiopetus ei saakasvattaa kuljetuskustannuksia.Tukiopetusten kirjaaminenOpettaja kirjaa tukiopetukset päiväkirjaansa. Sekä tehostetun että erityisen tuen oppilailla tukiopetuksetkirjataan lisäksi Wilmaan.5.1.5.1 Pidennetty oppivelvollisuusPidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevan oppilaan huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssasovitaan siirtopalaveri, jossa käydään läpi oppilaan oppihistoria ja pidennettyyn oppivelvollisuuteenjohtaneet asiat. Siirtopalaveriin osallistuu myös koulun oppilashuollon edustajat. Siirtopalaverin jälkeensuunnitellaan yhdessä huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa oppisisällöt ja yhteistyön muodot.