s. 9 - Stora Enso

Tämä lehti kaikille 

puunmyyjille s. 5 

TakuuMetsä - 

uusi etu sopimustiloille s. 4 

Lyhyt kiertoaika lisää 

kannattavuutta s. 12-15 

Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille kesäkuu 2006 

Puulla 

huippukysyntä 

s. 9 

Vastan tekoohjeet 

s. 24-25 

www.storaenso.com/metsa

Sisältö 

Stora Enso Metsän 

lehti metsänomistajille 

Päätoimittaja Raimo Summanen 

Stora Enso Metsä 

Toimitus: Anfangi Oy 

Painopaikka: PunaMusta 

Painopaperi: Lumiart Silk 115 g 

Osoitteenmuutokset: 

Ohjeet ja palvelukortti sivulla 27. 

Metsäpäällikön palsta ........... 3 

TakuuMetsä takaa kehityskelpoisen 

taimikon ................ 4 

Laatukilpailun voitto 

Vieremälle .............................. 5 

Tsekin matkaajat arvottu ...... 5 

Tämä lehti suurjakeluna ........ 5 

Mäntytukkia Veitsiluotoon.... 6 

Investointi varmistaa 

Varkauden tulevaisuuden...... 6 

Noin puolet metsänomistajista 

yli 60-vuotiaita...................... 7 

Pakina ..................................... 7 

Stora Enso hyvin vastaan 

uusilla alueilla ........................ 8 

Puulla huippukysyntä ............ 9 

Tapio Tilli: Puun reaalihinta 

säilyy vakaana ........................ 10 

Puukauppaa hyvillä ehdoilla .11 

Metsä kannattaa uudistaa 

entistä aiemmin..................... 12 

Uudet metsänomistajat 

kaipaavat tietoa ja palvelua .. 16 

Omatoiminenkin hyötyy 

metsäpalvelusopimuksesta ... 18 

Metsäpalvelua keskellä Oulua 19 

Yhteismetsillä jarruja tilojen 

pirstoutumiseen..................... 20 

Heikki Mikkola: Metsä on 

hyvä turva ja tuki ................... 21 

Nuorten luontokasvatus 

hyvällä mallilla Oulussa ......... 22 

Vastan teko-ohjeet................. 24 

Metsäomaisuuden lakiasiat ... 26 

Runokilpailun satoa ............... 27 

Palvelukortti ......................... 27 

ISSN 1235-1687 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Puun reaalihintaan ei muutoksia 

Puun reaalihintaan ei ole odotettavissa muutoksia ja nimellishinnatkin 

nousevat vain lievästi parin seuraavan vuoden aikana, Tapio Tilli 

Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta ennakoi. 

Puun hintakehityksestä enemmän sivulla 10. 

Metsäpalvelusopimukset 

kiinnostavat 

Nykyaikaiset metsänomistajat 

vaativat hyvää palvelua 

metsäasioiden hoidossa. 

Metsäpalvelusopimukset 

kiinnostavat ja hyödyntävät 

niin omatoimisia kuin muitakin 

metsäomaisuutensa 

hyvästä kunnosta ja tuotosta 

kiinnostuneita. Stora 

Enson Alpo Särkelä palvelee 

metsänomistajia Oulussa. 

Sivut 16-19. 

Nuorille metsäelämyksiä 

Luontosuhde syntyy jo lapsuudessa. 

Vanhemmilla ja koululla 

on myönteisissä luontoelämyksissä 

tärkeä rooli. Myös Stora 

Enso on mukana tässä työssä. 

Oululaisen Hönttämäen 

koulun yhteydessä toimiva 

luontokoulu antaa nuorille 

monipuolisia luontoelämyksiä. 

Kuvan 5-luokkalaiset kävivät 

puhdistamassa Stora Enson lahjoittamat 

linnunpöntöt. Mahdollisten 

lintukirppujen takia 

Sarita Takkula (vas.), Heidi 

Saikkonen, Heli Honkanen ja 

Kristiina Viitala keräävät 

kumihanskat kädessä pöntön 

jätökset sanomalehdestä 

tehtyyn pussiin, joka 

poltetaan. Sivut 22-23. 

2

Metsäpäällikön palsta 

Puu liikkeelle ja uusi metsä 

tilalle - takuulla 

Metsäteollisuuden tuloskehitys on alkaneena 

vuonna ollut edelleen nihkeä. Stora Enso paransi 

kylläkin alkuvuodesta tulostaan edellisvuoteen 

nähden selvästi, mutta se on edelleen 

epätyydyttävä. Hyvä asia on, että kysyntää 

tuotteillemme on. Ongelmana on edelleen 

tuotteiden alhainen hintataso. 

Kuluvan vuoden puukauppa on käynnistynyt 

vaisusti. Tämä oli osin odotettavissa. 

Metsäverotuksen kolmentoista vuoden siirtymäkauden 

aikana ladattiin siirtymäkauden 

jälkeiseen aikaan paljon odotuksia puun 

hintakehityksen suhteen. Luotiin mielikuvaa, 

että puunhinta romahtaa siirtymäkauden 

lopussa ylitarjonnan seurauksena ja siirtymäkauden 

päätyttyä pomppaa taas ylös. 

Todellisuudessa minkäänlaista romahdusta 

ei tapahtunut hintatasossa, vaan se on säilynyt 

vakaana ja myötäillyt markkinatilanteen 

kehitystä. Alkuvuoden puukaupan nihkeys 

selittynee osin todellisuuden ja mielikuvien 

välisellä ristiriidalla. 

Siirtymäkauden aikana metsäteollisuuden 

asema on muuttunut oleellisesti. Devalvaatiomahdollisuutta 

kilpailukyvyn palauttajana 

ei enää ole ja kansainvälistyminen on 

siirtämässä tuotannon painopistettä entistä 

enemmän Aasian ja Etelä-Amerikan kasvaville 

markkinoille. Samanaikaisesti metsäteollisuustuotteiden 

reaalihinta on jatkanut 

trendinomaista laskua. Näistä lähtökohdista 

voidaan vallitsevan kantohintatason säilymistä 

pitää erinomaisena lähtökohtana kotimaan 

puukaupalle. 

Stora Enso haluaa omalta osaltaan tehdä 

kaikkensa, jota puukaupan edellytykset olisivat 

mahdollisimman suotuisat. Kuukausi sitten 

ilmoitimme kolmesta merkittävästä asiasta. 

Alensimme mänty- ja koivukuitupuun 

minimiläpimitat kuteen senttimetriin ja 

korjuukelpoiselle hakkuutähteelle alamme 

maksaa korvausta. Kolmantena vaan ei vähäisimpänä, 

otamme ensimmäisenä valtakunnallisena 

toimijana käyttöön sopimuskumppaneittemme 

metsäuudistusaloilla istutustakuun, 

Takuumetsän. Takaamme, että 

vuoden kuluttua istutuksesta, uudistusalalla 

on riittävästi kehityskelpoisia taimia. Takuumetsällä 

haluamme viestiä halustamme panostaa 

vahvasti laadukkaisiin metsäpalveluihin 

ja luoda turvallisuutta metsien uudistamiseen. 

Puukauppasopimuksilla ja erityisesti kokonaispalveluillamme 

pyrimme lähestymään 

metsänomistusta entistä enemmän varainhoitonäkökulmasta. 

Oikea-aikaiset hakkuut 

ja hoitotoimenpiteet ovat varainhoitotoimia 

metsäomaisuudelle. Sopimuksiin sisältyvä 

hinnantarkistus antaa hintaturvallisuuden 

mahdollisiin hintatason nousuihin seuraavan 

vuoden kuluessa ja bonuksilla palkitsemme 

toistuvista myynneistä yhteistyökumppaneitamme. 

Sopimusmyyjille tarjoamme 

kaiken tämän lisäksi paljon muita 

etuja ja tapahtumia. 

Asiakastehtaidemme puunkäyttö nousee 

tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen 

eli yli 27 milj. m 3 :iin. Olemme Stora Ensossa 

viestineet vahvasti halusta lisätä kotimaisen 

puun käyttöä. Tehtaat tarvitsevat puuta ja 

puut tehtaita. Toimiva puukauppa on myyjän 

ja ostajan yhteinen etu. Metsänomistuksen 

kannattavuus perustuu puukauppatuloihin. 

Laitetaan pinot pitkiksi ja metsätalous kannattamaan. 

Se on kaikkien etu! 

Matti Karjula 

metsäpäällikkö 

Stora Enso Metsä 

3

Uutisia 

Lisäetu sopimustiloille 

TakuuMetsä takaa 

kehityskelpoisen taimikon 

Stora Enso Metsän sopimustilojen 

edut laajenivat metsänuudistamisen 

osalta 

merkittävästi, kun yhtiö otti 

käyttöön istutusalojen metsänviljelytakuun,TakuuMetsän, 

ensimmäisenä valtakunnallisena 

toimijana. Tiloille 

taataan, että uudistusalalla 

kasvaa kehityskelpoinen 

taimikko vuoden kuluttua 

istutuksesta. 

”Jos metsänomistajalle tarjotaan vaihtoehtoina 

taimenistutus tai kehityskelpoinen 

taimikko, on itsestään selvyys, 

että valinta kallistuu kehityskelpoiseen 

taimikkoon”, toteaa metsäpalvelupäällikkö 

Janne Partanen Stora 

Enso Metsästä. 

TakuuMetsässä on kysymys uudistamisen 

laadusta. Takuun piiriin kuuluvat 

taimet sekä yhtiön teettämä työ. 

Metsäpalvelutilat ja Puukaupan yhteistyösopimustilat 

saavat laatutakuun 

ilmaiseksi, kun koko uudistamisketju 

on tilattu Stora Ensolta. 

”Takuu on voimassa vuoden. Pitemmälle 

sitä ei voi ulottaa, koska sen jälkeen 

tapahtuvat taimikuolemat johtuvat 

yleensä joko taimikon varhaishoidon 

laiminlyönneistä tai luonnontuhoista, 

joista istutuksen tekijä ei voi 

olla vastuussa”, Partanen kertoo. 

Uudistamistuloksissa 

parantamisen varaa 

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut 

vuodesta 2001 alkaen Metsäntutkimuslaitoksen 

hanketta metsänuudistamisen 

laadusta. Hankkeen 

perustana on ollut huoli uudistamismenetelmän 

valinnasta ja työn laadun 

vaikutuksesta metsän kehitykseen. 

Kuusen istutuksissa tavoitteen täyttäviä 

kohteita oli alle puolet, 42 prosenttia. 

Kuusen kylvön ja luontaisen 

uudistamisen tulokset olivat heikot. 

Männyn istutustaimikot täyttivät tavoitteet 

lähes tyydyttävästi, kylvön tulokset 

olivat välttäviä ja luontainen 

Edellytykset takuun myöntämiselle: 

� Takuu koskee vain männyn, kuusen ja rauduskoivun istutustaimikoita 

� Metsänomistajalla on voimassa oleva metsäpalvelu- tai puukaupanyhteistyösopimus. 

(puukaupan yhteistyösopimuksen yhteydessä 

kauppakohtainen uudistamissopimus) 

� Koko uudistamisketju on tehty Stora Enso Metsän toimesta 

(muokkaus - taimet - istutus) 

� Kohteelle valittu uudistamisketju on Stora Enso Metsän suosittelema 

(ts. kohteelle valitaan oikea muokkaus ja taimi). Myös istutustiheyden 

on oltava Stora Enso Metsän suosittelema. 

LaatuMetsä antaa sopimustiloille takuun siitä, että vuoden kuluttua istutuksesta alueella 

kasvaa kehityskelpoinen taimikko. 

uudistaminen oli onnistunut huonosti. 

”Tulokset herättävät aiheellisesti kysymyksen, 

millaiset tulevaisuuden 

hakkuumahdollisuudet on huonosti 

onnistuneilla uudistamisaloilla menetetty 

ja millaiset kustannukset niiden 

kohteiden hoidosta jatkossa aiheutuvat”, 

toteaa maa- ja metsätalousministeri 

Juha Korkeaoja. 

”Metsänomistajana olen kovin kiin- 

nostunut, että uudistamiseen sijoittamani 

investointi maksaa itsensä aikanaan 

optimaalisesti takaisin. Huonolaatuista 

metsänuudistamista emme 

kerta kaikkiaan voi hyväksyä”, Korkeaoja 

sanoo. 

Hän pitää Stora Enson käyttöön ottamaa 

metsänviljelytakuuta hyvänä ja 

toivoo muiltakin toimijoilta vastaavaa. 

4

Laatukilpailun voitto Vieremälle 

Stora Enson Iisalmen tiimi edisti 

puunkorjuun laatua järjestämällä 

korjuuketjuille laatukilpailun 

viime talvena. Kilpailun voitti 

Veljekset Hukkanen Oy Vieremältä, 

jossa hakkuukoneen kuljettajana 

toimii Janne Rivioja ja ajokoneen 

kuljettajana Matti Raatikainen. 

Korjuujälki on kiinni konekuskien ammattitaidosta 

ja huolellisuudesta, 

mutta myös metsänomistaja voi vaikuttaa 

tulokseen harvennushakkuilla 

raivaamalla näkyvyyttä haittaavan 

aluspuuston ennen hakkuuta. 

”Ennakkoraivauksesta on huomattava 

etu. Raivatuilla kohteilla on helpompi 

tehdä hyvää jälkeä kuin raivaamattomilla”, 

Rivioja viestittää metsänomistajille. 

Laatukilpailu oli Riviojalle ja Raatikaiselle 

tervetullut ”piiska” tehdä 

työnsä mahdollisimman laadukkaasti. 

Kilpailussa työmaat tarkistettiin pistokokein 

neljä kertaa kuukauden välein. 

”Saisivat ulottaa kilpailun koskemaan 

koko vuotta. Aina se lisää pa- 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Tsekin 

matkaajat 

arvottu 

Luumäkeläinen Hannu Laapas on 

yksi neljästä onnellisesta, joita 

arpa suosi Tsekin matkan arvonnassa. 

”Ihan mukava yllätys ja lisä 

puukaupan kylkiäisiksi”, hän 

kertoo. 

Laapaksella on Stora Enson kanssa 

Puukaupan Yhteistyösopimus, joten 

puukauppaa on käyty ennenkin. Tällä 

kertaa hän myi noin tuhannen kuutiometrin 

leimikon. 

”Ainahan metsänomistaja toivoo 

puun hinnan olevan korkeampi, mutta 

nyt se on ihan kohtuullinen. Varsinkin 

kuusitukin hinta on hyvä”, 

Laapas pohtii. 

Laapas toivoo puukaupan piristyvän 

alkuvuoden lukemista. Hänelle sillä on 

suuri merkitys, sillä hän tienaa leipänsä 

metsäkoneurakoitsijana. ”Toistaiseksi 

hakkuita on riittänyt, mutta kesän 

ja syksyn töistä ei ole vielä var- 

nostusta, kun tietää, että työn laatua 

arvioidaan ja arvostetaan”, Raatikainen 

toteaa. 

Laatukilpailussa kiinnitettiin huomiota 

mm. jäävän puuston tiheyteen, 

runko- ja juuristovaurioihin, puulaji- 

Hyvän korjuujäljen tekeminen vie enemmän aikaa kuin huonon, mutta silti laadusta ei 

tingitä, toteavat Janne Rivioja (sylissä Veeti-poika) ja Matti Raatikainen. 

muutta”, hän toteaa. 

Stora Enso Metsä arpoi 1.1.-23.3. välisenä 

aikana puukaupan tehneiden 

kesken neljä Tsekin matkaa. Matkalle 

lähtevät: Hannu Laapas, Taavetti; Jarkko 

Kettunen, Ilomantsi; Marko Kärkkäinen, 

Sonkajärvi ja Keijo Lääkkölä 

Kyläjoki. Onnea voittajille! 

valintaan, latvuskerrokseen, jäävän 

puuston tasaisuuteen, ajouraväleihin, 

kantojen ja latvojen hukka-ainespuuhun, 

katkaisutarkkuuteen ja konemittaukseen. 

Tämä lehti 

100 000:lle 

lukijalle 

Kädessäsi oleva lehti on 

postitettu myös yli 100 000:lle 

muulle Stora Enson puunmyyjärekisterissä 

olevalle metsänomistajalle 

ympäri Suomea. 

Terve Metsästä saat hyviä 

neuvoja ja vinkkejä metsäomaisuutesi 

hoitoon. 

Lehti lähetetään sinulle jatkossakin 

neljä kertaa vuodessa. 

Jos kuitenkin haluat kieltäytyä 

tästä ilmaisesta edusta, 

lähetä meille sivulla 27. oleva 

kortti tai viesti sähköpostitse. 

Katso ohjeet sivulta 27. 

”Ihan mukava lisä puukauppaan”, 

toteaa yksi Tsekin matkan voittajista, 

metsäkoneyrittäjä Hannu Laapas. 

5

Ajankohtaista 

Mäntytukkia jälleen Veitsiluotoon 

Vuoden verran seissyt Stora 

Enson Veitsiluodon saha Kemissä 

tarvitsee jälleen pohjoisen 

mäntytukkia. Sahaa ajetaan 

yhtä vuoroa ainakin tämä vuosi. 

Syksyllä on edessä uuden arvioinnin 

aika, jolloin päätetään, 

missä mittakaavassa sahaus 

jatkuu. 

”Sahan käynnistäminen oli hieno juttu. 

Se vaikuttaa positiivisesti koko 

maakuntaan”, tehdaspäällikkö Mika 

Kuusela Veitsiluodon sahalta toteaa 

tyytyväisenä. 

Stora Enso katsoi, että sahan pyörittäminen 

omana toimintana on kannattavampaa 

kuin esimerkiksi sen 

myyminen. ”Koko prosessi on käyty 

suurennuslasilla läpi. Pääsimme sopuun 

joustavasta työaikamallista. Pienentynyt 

tuotanto merkitsee sitä, että 

tukit tuodaan sahalle lyhyiltä kuljetusmatkoilta, 

mikä myös karsii kustannuksia. 

Samoin tukin hintaan on saatu 

korjausta”, Kuusela kertoo. 

Joustava työaika merkitsee sitä, että 

sahan työntekijät ovat valmiita tuotannon 

tarpeiden mukaisesti tekemään 

joko lyhyempää tai pidempää 

työviikkoa sekä pidempää tai lyhyempää 

työpäivää. 

”Tukin hinta oli yksi suurimmista 

syistä, minkä takia saha jouduttiin vii- 

Stora Enson Varkauden 

tehtaiden puunkäsittelyinvestointi 

varmistaa, että 

puunjalostus jatkuu Varkaudessa 

tulevaisuudessakin. 

Investoinnin myötä tehdas 

pystyy käsittelemään 

jatkossa myös paksumpia 

tyvipuita. 

Paikallisjohtaja Reino Panulan mukaan 

noin 47 miljoonan euron investointi 

viestii siitä, että konsernin johto 

näkee Varkauden merkittävänä yk- 

me vuoden keväällä pysäyttämään. 

Raaka-aineen osuus kustannuksista on 

70-75 prosenttia, joten sahan kannattavuuden 

kannalta tukin hinnalla on 

oleellinen merkitys”, Kuusela korostaa. 

Hän toivookin, että tukin hintapolitiikka 

olisi maltillista, eivätkä metsänomistajat 

elättäisi toiveita tukin hinnannoususta. 

”Kyllä meillä on halu 

jatkaa sahausta Veitsiluodossa ja jalostaa 

paikallista tukkipuuta.” 

Mäntytukin sahaus jatkuu jälleen Kemissä. Yhden vuorossa sahattava tukkimäärä pyritään 

hankkimaan sahan lähialueelta. 

Investointi varmistaa Varkauden 

tehtaiden toimintakyvyn 

Yhtä vuoroa käyvä saha tarvitsee 

puuta runsaat 220 000 kuutiota vuodessa. 

Tämän vuoden puuntarve on 

noin 150 000 -160 000 kuutiota. Kuusela 

uskoo, että muualla Suomessa sahoja 

vaivannut tukkipula ei tule näkymään 

Pohjois-Suomessa. Puuta on sahan 

kentällä tällä hetkellä kesäkuun 

loppuun asti. Uutta tukkia tulee sahalle 

heinäkuun alusta lähtien. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

sikkönä, jonka toimintakelpoisuus halutaan 

varmistaa pitkälle tulevaisuuteen. 

Tehtaiden perustoimintojen kunnostusta 

oli myös kaksi vuotta sitten 

valmistuneen kuumahierrelinjan rakentaminen. 

”Meillä on terve pohja jatkaa tämän 

jälkeen panostuksia tuotantopuolella 

tuotteiden laatuun ja tuotantomääriin”, 

Panula luotaa. 

Puunkäyttö tehostuu 

Varkauden neljä vanhaa kuorimarumpua 

käsittävä puunkäsittely korvataan 

kaksilinjaisella kuorinta-, haketus- ja 

seulontalaitteistolla. Uusi puunkäsittelylaitos 

ei vaikuta tehtaan käyttä- 

miin puumääriin, mutta puun käyttö 

sen sijaan tehostuu. 

”Vanhassa prosessissa syntyi hävikkiä 

muun muassa puiden katkaisussa. 

Uudet laitteet eivät vaadi katkontaa ja 

ne käsittelevät puita muutoinkin hellävaraisemmin. 

Hävikki vähenee ja siitä 

syntyy säästöjä”, Panula kertoo. 

Uudet puunkäsittelylaitteet pystyvät 

käsittelemään myös entistä paksumpia 

tyvipöllejä. Tähän asti maksimiläpimitta 

on ollut 50 senttimetriä. Vuoden 

2007 syyskuusta lähtien - jolloin investointi 

valmistuu - prosessin läpi menee 

arviolta jopa 75-senttimetriset pöllit. 

Jatkossa sahaukseen kelpaamattomat 

tyvipölkyt voidaan siten hyödyn- 

6

tää massan tuotannossa. 

Puuntarve 2,4 miljoonaa 

kuutiota 

Varkauden tehtailla käytetään raakapuuta 

kaikkiaan 2,4 miljoonaa kuutiometriä 

vuodessa, josta runsaat 70 prosenttia 

on kuitupuuta. Varkauden sahan 

käyttämästä runsaasta 700 000 

tukkipuukuutiosta siirtyy tästäkin lähes 

puolet sahahakkeena integraatin 

massatuotantoon. 

Konsernin aiemmin ilmoittaman 

suunnitelman mukaan tehtaiden päällystettyjä 

hienopapereita valmistava 

paperikone ykkönen lopettaa tuotantonsa 

tämän vuoden lopussa. Se ei kuitenkaan 

vähennä puunkäyttöä. Sellua 

valmistetaan entiset määrät, osa vain 

menee kuivauskoneen kautta markkinoille. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Noin puolet 

metsänomistajista 

yli 60-vuotiaita 

Työtehoseuran tutkimusten 

mukaan lähes puolet (48 %) 

metsänomistajista on täyttänyt 

jo 60 vuotta. Alle 40-vuotiaita 

on vain kahdeksan prosenttia. 

Eläkeläiset ovat suurin metsänomistajaryhmä. 

Heidän osuutensa on 43 prosenttia 

metsänomistajista. Palkansaajia 

on vajaa kolmannes ja maa- ja metsätalousyrittäjiä 

vajaa viidesosa metsänomistajista. 

Tiedot perustuvat Työtehoseuran 

vuonna 2003 tekemään 

kyselytutkimukseen. 

Kolme neljäsosaa tiloista on yhden 

henkilön tai puolisoiden ja/tai lasten 

yhteisomistuksessa. Perikunta omistaa 

16 prosenttia metsistä ja yhtymien 

osuus on 9 prosenttia. 

Nainen vastaa neljäsosalla tiloista 

metsäasioiden hoidosta. Tämä luku on 

kuitenkin aliarvio, sillä puolisoiden 

yhteisesti omistamilla tiloilla, mies 

kirjataan usein omistajaksi. 

Vuosittain tapahtuu noin 10 000 

omistajanvaihdosta. Suuret ikäluokat 

hallitsevat metsiä aina 2020-luvun alkuun 

saakka, jolloin heidän lapsensa 

tai lasten lapset saavat metsät omistukseensa. 

Sen jälkeen nykyistä suurempi 

osa metsänomistajista on kaupunkilaismetsänomistajia, 

joiden yhteys 

metsään on aiempia sukupolvia 

heikompi. 

Pakina 

Harmaan 

alueen muisto 

Suomi on urheilumaa, erityisesti 

hiihtourheilumaa 

tai ainakin oli. Lahden doping-skandaali 

oli shokki kaikille 

hiihdon ystäville. Eihän tässä näin 

pitänyt käydä. Suomi on metsämaa, 

erityisesti metsäteollisuusmaa. 

Viime aikojen uutiset metsäteollisuuden 

tilasta ja siitä seuranneista 

toimenpiteistä ovat olleet 

shokki suomalaisille, erityisesti 

metsänomistajille. Eihän tässäkään 

näin pitänyt käydä. 

Äkkiseltään hiihdolla ja metsätaloudella 

on kovin vähän yhteistä, 

jos ei oteta lukuun metsässä 

kulkevia hiihtolatuja. Muitakin 

yhtymäkohtia on. Lahden tapahtumien 

yhteydessä vakiintui käsite 

harmaa-alue. Se oli niin harmaa, 

että kukaan ei tarkkaan tiedä mitä 

se todella tarkoittaa. Epämääräisesti 

vihjailtiin tyyliin: Ehkä käytin, 

ehkä en. Että ruisleipää väkevämpää 

oli otettu, jotta voittamisen 

pakosta selvittiin. Puolustuksena 

oli, että eihän se silloin ollut 

edes kiellettyä ja tekihän sitä 

muutkin. Mikä ei ole jyrkästi kiellettyä, 

on lähes sallittua. 

Metsäteollisuudessakin on ollut 

harmaa-alue. Eikä se ollut edes kovin 

harmaa, täysin sallittu, lähes 

sinivalkoinen. Se oli D-vitamiini, 

devalvaationa paremmin tunnettu. 

Kun paperirullien ja sahatavaranippujen 

kilpailukyky ei riittänyt, 

ruutattiin valtiovarainministeriön 

toimesta oikein kunnolla 

D-vitamiinia, alentamalla silloisen 

valuuttakurssin ulkoista arvoa. Ja 

taas alkoi vienti vetää. Tuli se niin 

sanottu suhdanne. Nimellisiä kantohintoja 

voitiin nostaa. Puukauppa 

kävi ja kaikilla oli mukavaa, 

vähän aikaa. Harva muistaa, että 

samanaikaisesti inflaatio laukkasi, 

eikä puun reaalihinta välttämättä 

noussut paljonkaan. 

Liittyminen yhteisvaluuttaan ja 

sittemmin euroon, merkitsi sitoutumista 

taloudellisen antidopingin 

sääntöihin. D-vitamiini ruutat 

takavarikoitiin. Tulos piti tehdä aidolla 

kilpailukyvyllä. Samanaikaisesti 

poistui toinen vauhtia parantanut 

apu, inflaatio. Rahalle tuli 

reaalikorkoa. Velka alkoi muuttua 

entistä enemmän veljenpojaksi. 

Nyt ovat hiihto- ja metsämiehet 

samassa tilanteessa. Pitää pärjätä 

omilla eväillä, kun vippaskonsteja 

ei voi käyttää. Samalla kilpailu kiristyy, 

kun uusilta alueilta tulee 

kovia kilpailijoita. Molemmissa lajeissa 

Skandinavian mahtiasemaa 

horjutetaan. Vanhan hyvän ajan 

suhdanteita taitanee olla yhtä turha 

odotella tänne pohjolan perukoille, 

kuin hiihdon arvokisoissa 

Suomen kolmoisvoittoa. Harvoista 

pistesijoistakin kannattaisi olla 

ylpeitä. 

Tuumailija on puhtaan urheilun 

kannattaja, niinpä aion osallistua 

näihin kisoihin tekemällä 

puukaupan. Saavatpa sahat ja paperitehtaat 

siltäkin pieneltä osin 

hiukan voidetta, että metsäteollisuuden 

vahti riittäisi jatkossa edes 

pistesijoille. 

Tuumailija 

7

Stora Enso otettu hyvin vastaan 

uusilla alueilla 

Stora Enson puunhankinta 

Etelä-Pirkanmaalla on lähtenyt 

hyvin käyntiin. Yhtiön 

liittyminen alueen puunostajien 

joukkoon on otettu 

myönteisin mielin vastaan. 

Alueen runsaille kuitupuuvaroille 

on saatu yksi ostaja 

lisää. 

”Meidät on toivotettu lämpimästi tervetulleiksi. 

Vastaanotto ja suhtautuminen 

ovat olleet positiivisia. Myös 

omat kokemukseni ovat pelkästään 

hyviä”, kertoo puunostaja Eino Kiiveri. 

Kiiveri aloitti puunoston Etelä-Pirkanmaalla 

marraskuun alussa. Sitä ennen 

hän toimi samoissa tehtävissä Itä- 

Suomessa, Savonlinnan alueella. 

Stora Enson viime syksyinen päätös 

laajentaa puunhankintaa Länsi-Suomen 

suuntaan liittyi yhtiön kasvaneeseen 

kuitupuun tarpeeseen Oulun sellutehtaalle 

ja kotimaisen kuitupuun 

käytön lisäämiseen omilla tehtaillaan. 

Yhtiön tavoitteena on korvata tuontipuuta 

mahdollisimman paljon kotimaisella 

kuitupuulla. 

Kuitupuuta 

runsaasti 

Kiiverin mukaan Etelä-Pirkanmaan 

metsistä näkee, että metsällä ei ole ollut 

samaa merkitystä tulojen antajana 

kuin Itä-Suomessa. Hoitohakkuut ovat 

jääneet monissa metsissä tekemättä. 

Osittain tähän on varmaankin vaikuttanut 

myös se, että aika ajoin kuitupuun 

kysyntä ei ilmeisesti ole ollut 

riittävää. 

”Stora Enson tavoite on kotimaisen 

kuitupuun käytön lisääminen. Tämän 

toteutuminen alkaa näkyä Etelä-Pirkanmaankin 

metsissä lisääntyvinä 

hoitohakkuina”, Kiiveri sanoo. 

Etelä-Pirkanmaalla on monia tukkeja 

ostavia pieniä ja keskisuuria sahoja, 

mutta kuitupuun ostajia on ollut vain 

kaksi. Stora Enson myötä ostajia tuli 

yksi lisää, mikä on omiaan kasvattamaan 

hakkuita. 

”Nyt on sopiva aika laittaa nuoret 

metsät tuottavaan kuntoon, kun hakkuiden 

toteutus ei ole kiinni kuitupuun 

menekistä”, Kiiveri innostaa 

metsänomistajia. 

Tarjontaa 

koko ajan 

Puuta on ollut Kiiverin mukaan koko 

ajan hyvin tarjolla hänen toimialueel- 

Stora Enson hankinta-alueen laajennus 

uuteen maakuntaan oli onnistunut ratkaisu. 

Puuta on ollut runsaasti tarjolla 

siitä lähtien, kun aloitin ostot marraskuussa, 

Eino Kiiveri kertoo. 

laan, vaikka puukauppa muuten hiljenikin 

vuoden alkukuukausiksi lähes 

koko Suomessa. 

Stora Enso ostaa alueelta sekä tukkiettä 

kuitupuuta, mutta hankinta painottuu 

kuitupuihin. ”Kuitupuuta täältä 

on ensisijaisesti lähdetty hakemaan”, 

Kiiveri luonnehtii. 

Puhtaille kuitupuuleimikoille ei viime 

vuosina ole Etelä-Pirkanmaalla 

aina löytynyt ostajaa, koska pinta-alaverossa 

olleiden metsänomistajien 

tukkivaltaiset leimikot ovat olleet ostajille 

ensisijaisia ostokohteita. Kiiveri 

arvioi tämän selittävän osaltaan sitä, 

että puukauppa kävi myös alkuvuodesta. 

Metsänomistajat ovat nähneet harvennushakkuut 

tärkeänä osana hyvää 

metsän hoitoa ja hyvänä tapana turvata 

metsän tuleva tuotto. Hyvästä kysynnästä 

johtuen puuta on tarjottu 

myyntiin koko ajan. 

8

Kaikilla puutavaralajeilla 

huippukysyntä 

Stora Enson 

Veitsiluodon 

saha on jälleen 

toiminnassa. 

Myös mäntytukilla 

on erittäin 

hyvä kysyntä 

muiden puutavaralajien 

tapaan. 

Päätehakkuut ja 

kesällä korjattavissa 

olevat harvennukset 

ovat 

ostoslistamme 

kärjessä. Näin kasvukauden 

alussa 

on aika laittaa 

kuviot kuntoon. 

Ottakaa yhteys 

puunostajaamme 

ja sopikaa tilakäynnistä. 

Meiltä 

löytyy ratkaisuvaihtoehdot 

niin 

hakkuisiin kuin 

hoitotöihinkin. 

Puukauppa ei pysähdy kesäksi. Stora Enso ostaa puuta ympäri vuoden. Kesäkorjuukelpoisilla 

kohteilla hakkuut tehdään jo kesän aikana. Talvikorjuukohteet 

hoidetaan maan routaannuttua. 

Alkanut kesä on oivallista puukaupan aikaa. Metsänomistajilla on poikkeuksellisen 

hyvä tilanne saada kaikki tarjottava puu kaupaksi ja tehdä puukaupoilla 

hyvä tili. Kaikkien puutavaralajien kysyntä on nyt korkealla. 

Alla olevassa taulukossa puun kysyntätilanteesta kerrotaan hankinta-alueittain. 

Puun kysyntää on kuvattu kellotaulun viisareilla. Ylöspäin osoittava viisari viestii, 

että on hyvä aika tarjota kyseistä puutavaralajia myyntiin. Päinvastaisessa tapauksessa, 

viisarin osoittaessa alaspäin, on puuta tarjolla enemmän kuin sitä voidaan 

ostaa. Kellotaulujen vieressä olevat alueittaiset kommentit ovat kunkin 

hankinta-alueen aluejohtajan viesti puunmyyjille. 

Kaikilla puutavaralajeilla 

on hyvä kysyntä.Kesäkohteista 

halutuimpia 

ovat havutukkivaltaisetpäätehakkuuleimikot 

ja mäntyharvennukset. 

Mäntykuitupuun 

tarve kasvaa syksyllä 

reilusti, kun Oulun 

sellutehdas ryhtyy 

tekemään pelkkää 

havusellua. 

Kaikkien puutavaralajien 

osalta kysyntätilanne 

on 

poikkeuksellisen 

hyvä. Ostoslistan 

kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset 

päätehakkuut, 

mutta kauppaa 

käydään myös kesäkelpoisistaharvennuksista. 

Kysyntä 

9

Tutkija Tapio Tilli, PTT: 

Puun reaalihintataso 

säilyy vakaana 

Puukauppapäätösten pitkittäminen 

ei näyttäisi suhdanne-ennusteen 

valossa tuovan 

metsänomistajalle lisätuottoa. 

Puun reaalihinnassa ei 

odoteta tapahtuvan suuria 

muutoksia seuraavaan pariin 

vuoteen. 

”Pidemmällä aikavälillä puun reaalihinta 

ei ole nousussa, mutta ei laskussakaan”, 

ennakoi tutkija Tapio Tilli 

Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta 

PTT:stä. PTT seuraa säännöllisesti 

metsäsektorin eri osa-alueiden kehitystä 

ja laatii ennusteita seuraavalle 

kahdelle vuodelle. Puun kysynnän ja 

hintatason muutokset ovat osa näitä 

ennusteita. 

Puun reaalihinnan kehityksen on 

usein puhuttu olevan laskeva. Tillin 

mukaan tosiasia kuitenkin on, että puu 

on säilyttänyt reaalihintansa 1950-luvulta 

saakka. Välillä on ollut laskuja, 

välillä nousuja. 2000-luvulla reaalihinta 

on ollut laskeva, mutta nyt näyttäisi 

olevan edessä tasainen kausi. 

”Reaalihinnan nousun toivossa puukauppoja 

ei kannata siirtää”, Tilli tiivistää. 

Puun nimellishintojen PTT ennustaa 

nousevan tänä ja ensi vuonna parin 

kolmen prosentin verran. Ennusteet 

vakaasta hintatasosta helpottavat metsänomistajien 

puukauppapäätöksiä. 

Heidän ei tarvitse pohtia, mikä olisi sopivin 

myyntiajankohta. Ratkaisut voi 

tehdä oman rahantarpeen ja metsän 

hoidollisen tilan perusteella. 

Hoitohakkuut ajallaan 

Kuitupuun hinnasta puhuttaessa Tilli 

kääntää keskustelun metsänhoitoon. 

Harvennushakkuiden viivästyttämisellä 

metsänomistaja ei lisää metsätaloutensa 

kannattavuutta. Hyvään tuottoon 

pyrkivä metsänomistaja toteuttaa 

harvennushakkuut ajallaan, jotta kasvatettavaksi 

valittu puusto saa kasvutilaa 

ja pääsee järeytymään tukkipuuksi. 

”Harvennushakkuut olisi miellettävä 

ensisijaisesti metsän hoitohakkuiksi. 

Puun hinta ei ole niissä niin ratkaisevaa 

kuin oikea ajoitus”, Tilli toteaa. 

Puun reaalihintaan ei ole odotettavissa 

muutoksia ja nimellishinnatkin nousevat 

vain lievästi parin seuraavan vuoden aikana, 

Tapio Tilli Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta 

ennakoi. 

Sama pätee usein myös päätehakkuisiin. 

Etenkin Etelä-Suomen vanhoissa 

kuusikoissa on vaara, että hakkuun 

pitkittyessä hakkuutulot laskevat 

maannousemasienen ja muiden 

tautien lahottaessa puustoa. 

”Kuusitukin hinta on nyt historiallisesti 

tarkastellen erittäin hyvä. Reaalihinta 

on selvästi noussut. Myös 

mäntytukin hinta on hyvä, joten siltä 

osin puukaupoille ovat edellytykset 

kunnossa”, Tilli sanoo. 

Sahojen maksukyky 

heikko 

Puukauppa on ollut alkuvuoden tavanomaista 

hiljaisempaa. Kuitupuuta 

käyttävälle teollisuudelle tästä ei ole 

ollut haittaa, koska yhtiöillä oli vuoden 

alussa suuret katkaistun kuitupuun 

varastot. 

Tukkipuuta ei sen sijaan ole voitu 

varastoida, joten sitä olisi ostettu 

enemmän kuin on tarjottu. Sahateollisuus 

on ollut raaka-ainehankinnassaan 

vaikeuksissa. 

Tillin mukaan sahoilla onkin rat- 

kaistavanaan hankala yhtälö; supistunut 

tukin tarjonta ja heikko kannattavuus. 

Tukin tarjontaa pitäisi pystyä piristämään, 

mutta siihen sahoilla on 

heikosti taloudellisia edellytyksiä. 

”Sahatavaran vienti vetää, mutta sahauksen 

kannattavuuteen ei ole odotettavissa 

parannusta, vaikka vientihintojen 

ennakoidaan nousevan 2-3 

prosentilla. Näin ollen puun hinnan 

merkittävään nostoon sahoilla ei ole 

eväitä”, Tilli pohtii. 

Sahauksen Tilli ennakoi jäävän tänä 

vuonna tasolle, jolle se aleni viime 

vuonna. Jos sahat eivät saa tarvitsemaansa 

tukkipuuta kohtuullisella hinnalla, 

on riski, että tuotanto kääntyy laskuun. 

Se taas ei olisi eduksi sen enempää 

sahoille kuin metsänomistajillekaan. 

Puukauppa palaa 

normaaliksi 

Alkuvuoden hiljainen puukauppa ei 

Tillin mukaan ollut yllätys. Sitä osattiin 

ennakoida hyvissä ajoin, kun oli 

tiedossa, että pinta-alaverotuksen siirtymäkausi 

päättyy. 

Viime vuoden loppuun saakka pinta-alaverotukseen 

kuuluneet metsänomistajat 

vetävät nyt vähän aikaa 

henkeä ennen kuin aloittavat taas 

puun myynnin. Myyntiverotukseen 

kuuluneilla oli puolestaan siirtymäkauden 

päättymiseen liittyviä hintaodotuksia. 

”Poikkeuksellinen tilanne on vain 

tämän vuoden juttu. Sen jälkeen palataan 

normaaliin puukaupparytmiin. 

Ainakaan verotus ei ole sille esteenä”, 

hän arvioi. 

Tillin mukaan puukaupassa on eletty 

viimeinen vuosikymmen erikoista 

aikaa, kun verotus on lisännyt puun 

tarjontaa. Nyt totutellaan normaaliin 

tilanteeseen, jossa puukaupan tahdin 

määräävät kysyntä ja tarjonta sekä 

puun hinta. 

”Näkymät puukaupan piristymiselle 

ovat hyvät. Venäjän puutullit, Baltian 

puun kallistuminen ja katkotun puun 

varastojen supistuminen yhdessä puun 

teollisen ja energiakäytön lisääntymisen 

kanssa ovat tekijöitä, jotka pitävät 

yllä kotimaisen puun korkeaa kysyntää”, 

Tilli sanoo. 

10

Puukauppaa hyvillä ehdoilla 

Stora Enson tämän vuoden 

toimitustavoite asiakastehtaille 

on totuttua suurempi, 

27 miljoonaa kuutiota. Tavoitteen 

toteutumiselle ei 

pitäisi olla esteitä, sillä ajankohta 

on puukaupoille poikkeuksellisen 

hyvä. Metsänomistajilla 

on nyt mahdollisuus 

toteuttaa sekä harvennus- 

että päätehakkuitaan 

hyvin kauppaehdoin. 

”Olemme toteuttaneet toimenpiteitä, 

jotka tähtäävät niin harvennushakkuiden 

kuin päätehakkuidenkin vilkastuvaan 

kauppaan. Näitä ovat muun 

muassa latvaläpimitan alentaminen, 

hakkuutähteiden hinnoittelu ja metsänuudistamispalvelujenkehittäminen”, 

Stora Enso Metsän ostojohtaja 

Ari Mikkilä kertoo. 

”Vuoden alkukuukausien hiljaisemman 

kauden jälkeen viestit puukaupan 

puolesta ovat olleet kannustavia. Metsänomistajalle 

puun hinta on hyvä, 

tukkipuulla se on erittäin hyvä”, hän 

toteaa. 

Stora Ensossa puukauppa on käynyt 

valtakunnan keskiarvoa paremmin. 

Etenkin sopimustilat ovat olleet aktiivisesti 

liikkeellä. ”Sopimusmyyjillemme 

kuuluu kiitos siitä, että he ovat tarjonneet 

puuta myyntiin. 

Alkanut haasteellinen vuosi on 

osoittanut sopimusten edut molemmille 

osapuolille. Haluamme olla jatkossakin 

paras vaihtoehto silloin, kun 

metsänomistaja miettii metsäomaisuutensa 

kokonaisvaltaista hoitoa”, 

Mikkilä sanoo. 

Tuotemarkkinat 

vetävät hyvin 

Stora Enson kasvava kotimaisen puun 

tarve on suorassa yhteydessä metsäteollisuuden 

tuotteiden menekkiin. 

Siellä markkinanäkymät ovat positiiviset. 

Tuotteiden hintoihin ei ole odotettavissa 

mainittavia muutoksia, 

mutta kysyntä kasvaa. 

Mikkilä luonnehtiikin alkanutta kesää 

ja tulevaa syksyä puunostajille 

haasteelliseksi ajaksi. Metsänomistajille 

on saatava viesti siitä, että puun kysyntä 

on nyt poikkeuksellisen hyvä. 

Sahat tarvitsevat sekä kuusi- että mäntytukkia 

niin kesän kuin syksynkin sahauksiin. 

Tilanne ei ole yhtään hei- 

Latvaläpimitan alentaminen kuuteen senttiin kasvattaa harvennushakkuiden puukauppatiliä. 

Hakkuutähteen ostolla on sama vaikutus päätehakkuissa, Ari Mikkilä sanoo. 

kompi kuitupuumarkkinoilla. Sellutehtailla 

toteutetut muutokset lisäävät 

kotimaisen kuitupuun ostotarvetta 

noin miljoonalla kuutiolla. Tämä luo 

erinomaiset edellytykset toteuttaa 

metsien hoitohakkuita sekä pysty- että 

hankintakaupoin. 

Latvaläpimitta 

kuuteen senttiin 

Stora Enso alensi mänty- ja koivukuitupuun 

sekä sellukuusen latvaläpimitan 

seitsemästä sentistä kuuteen senttiin 

toukokuun alussa. Se kasvattaa 

metsänomistajan puupinoa, kun puu 

otetaan entistä tarkemmin talteen. 

Selvimmin puumäärän lisäys näkyy 

ensiharvennuksilla. 

”Uskon, että latvaläpimitan alentamisella 

on myönteinen vaikutus harvennushakkuisiin, 

koska se kasvattaa 

metsänomistajan puukauppatiliä. Samalla 

se vahvistaa entisestään asemaamme 

metsänomistajan ensisijaisena 

puukauppakumppanina”, Mikkilä 

toteaa. 

Toki tehtaiden kuorintalaitteissa osa 

pieniläpimittaisesta latvaosasta silpoutuu 

ja menee energiajakeeseen 

”Tämä sopii meille, sillä päästökaupan 

ja energian hinnan nousun myötä 

bioenergian kilpailukyky on parantunut. 

Stora Enson käyttämästä polttoaineesta 

biopolttoaineiden osuus onkin 

jo yli 70 prosenttia”, hän sanoo. 

Hakkutähteelle 

tarkka hinta 

Erityisesti kuusikoiden päätehakkuiden 

kannattavuutta parantaa Stora 

Enson hakkuutähteiden ostomenettely. 

Hakkuutähteen hinta on sidottu ostettuun 

ainespuumäärään, ollen 0,10- 

0,30 euroa hakattua ainespuukuutiota 

kohti. Metsänomistajan kannalta 

tämä on selkeä ja tarkka hinnoittelutapa. 

”Hyvässä kuusikossa metsänomistaja 

saa hakkuutähteestä leimikolleen lisähintaa 

jopa sata euroa hehtaarilta”, 

Mikkilä arvioi. Stora Enso on ottanut 

hakkuutähdettä vastaan aikaisemminkin, 

mutta Mikkilän mukaan sen 

muuttaminen ostettavaksi tuotteeksi 

tuli nyt ajankohtaiseksi, kun yhtiö sai 

valmiiksi bioenergiaa käyttävän yhteistyöverkoston, 

jonka turvin hakkuutähdettä 

voidaan ostaa koko 

maasta. 

11

Metsä kannattaa 

uudistaa entistä aiemmin 

Kannattavuus uusien metsänhoitosuositusten 

peruspilari 

Metsienhoidon ja -käsittelyn 

vaihtoehdot lisääntyvät 

Tapion uusien metsänhoitosuositusten 

myötä. Parasta 

mahdollista tuottoa hakevan 

metsänomistajan kannattaa 

uudistaa metsänsä entistä 

varhaisemmassa vaiheessa. 

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 

väljentää metsien käsittelyn ja hoidon 

suosituksiaan. Uudet suositukset antavat 

metsänomistajalle lisää liikkumatilaa 

metsänsä käsittelyssä. 

Uudistuskypsän metsän keskiläpimittavaatimukset 

alenevat männyllä 

enimmillään viisi ja keskimäärin kaksi 

senttimetriä ja kuusella yhden sentin. 

Metsikön kiertoaika lyhenee 5-20 vuotta. 

Esimerkiksi eteläsuomalaisessa tuoreen 

kankaan kuusikossa päätehakkuun 

voi tehdä parhaimmillaan 60-65 

vuoden iässä. 

Uusissa suosituksissa Suomi jaetaan 

kolmeen alueeseen: Etelä-, Väli- ja Pohjois-Suomeen, 

joilla kullakin on omat 

suosituksensa. Jako on tehty lämpösummakäyrien 

mukaan. 

Metsänhoitosuositukset muuttuvat 

eniten Väli-Suomen tuoreen kankaan 

männiköissä. Niillä hakkuukypsyyden 

määrittelevä puuston keskijäreys on 

entisiä suosituksia selvästi alhaisempi. 

Kiertoajan lyhenemisen toivotaan 

tuovan markkinoille lisää puuta ja parantavan 

metsänhoidon kannattavuutta. 

Uudet suositukset otetaan 

käyttöön jo elokuun alussa, jos metsälain 

muutokset etenevät suunnitellusti. 

Erilaiset tavoitteet johtavat 

erilaisiin kiertoaikoihin 

Tapion uudet suositukset antavat etenkin 

kannattavuuden etusijalle asettavalle 

metsänomistajalle mahdollisuuden 

tehostaa metsänsä käyttöä. Jos 

muut arvot ovat metsänomistajan 

mielestä tärkeämpiä, eivät uudet suosi- 

”Puuntuotoksen maksimointi tapahtuu kannattavuuden kustannuksella ja kannattavuuden 

maksimointi taas puuntuotoksen kustannuksella. Tämä on uusien suositusten viesti 

yksinkertaisimmillaan. Kannattavuuden tavoite johtaa lyhyisiin kiertoaikoihin ja laatupuun 

kasvattamisen tavoite pidempiin kiertoaikoihin”, Ruotsalainen toteaa. 

tukset välttämättä aiheuta mitään 

muutoksia nykytilaan. 

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion 

Matti Ruotsalainen korostaa, 

että nykyisetkin suositukset voivat 

metsänomistajan tavoitteista riippuen 

olla erittäin hyvä vaihtoehto. Ne johtavat 

keskimäärin hyvään kannattavuuteen. 

Uusissa suosituksissa vaihtoehtojen 

määrä vain kasvaa. 

”Pyrimme siihen, että metsänomistaja 

määrittelee itselleen sopivat tavoitteet. 

Metsäammattilaisen tehtävä 

on sen jälkeen kertoa, mitä metsässä 

tulee tehdä näihin tavoitteisiin pääsemiseksi”, 

Ruotsalainen sanoo. 

Jos metsänomistaja painottaa kannattavuutta, 

hän lyhentää kiertoaikoja. 

Pääoma kiertää nopeammin. Metsästä 

saatavan hyvälaatuisen tukkipuun 

määrä kuitenkin vähenee. Puustot 

ovat harvempia ja kokonaispuumäärät 

jäävät pienemmiksi. Jos metsänomistaja 

taas haluaa kartuttaa 

puustopääomaa ja hänen tavoitteensa 

on saada loppuhakkuussa mahdollisimman 

paljon hyvälaatuista tukkipuuta, 

hän valitsee pidemmän kiertoajan, 

mutta hän joutuu samalla alentamaan 

tavoitteitaan kannattavuuden 

suhteen. 

Tehokkuus lisää 

kannattavuutta 

Ruotsalainen toteaa uusien suositusten 

olevan tarpeen, sillä metsätalouden 

kannattavuus on pitkään ollut 

laskussa. Mäntykuitu- ja koivukuitupuun 

reaalihinnat ovat pienentyneet 

viimeiset kymmenen vuotta. Samoin 

mäntytukin hintakehitys on heikentynyt. 

”Metsäteollisuus painii kustannusten 

karsimisen kanssa. Tuhansien työpaikkojen 

menetys ei ole leikin asia. 

Tämä heijastuu myös metsätalouteen,” 

hän toteaa. 

Vaikka kannattavuus onkin suosi- 

12

tuksia tehdessä ollut päällimmäisenä, 

ei se Ruotsalaisen mukaan tarkoita 

sitä, että luonnonhoito tai ympäristöasiat 

olisi pudotettu suosituksista pois, 

päinvastoin myös niiden osalta on 

tehty tarkennuksia. 

Uusi tutkimustieto ja paremmat välineet 

muun muassa kannattavuuden 

laskemiseksi ovat edesauttaneet uusien 

suositusten tekoa. Lisäksi se seikka, 

että viljelymetsät kehittyvät luonnonmetsiä 

nopeammin vaikuttaa kiertoaikojen 

lyhenemiseen. 

Ruotsalainen harmittelee, että metsänomistajat 

tuijottavat useimmiten 

vain päätehakkuutulojen suuruutta. 

Sen maksimoiminen ei kuitenkaan riitä. 

Hyvä kannattavuus syntyy siitä, 

että metsänomistaja valitsee sellaisten 

metsänkäsittelytapojen ja kiertoaikojen 

yhdistelmän, joka valitulla korkokannalla 

antaa mahdollisimman hyvän 

tuoton koko kiertoajan kuluessa. 

Metsäkin on riskisijoitus 

Metsätalouden ongelma on pitkä aikajänne. 

On arpapeliä arvioida millä 

puutavaralajilla on menekkiä 50-70 

vuoden päästä. 

”Jos minulta kysytään kannattaako 

mäntytukki kasvattaa 32-senttiseksi, 

niin minun pitäisi pystyä ennustamaan, 

onko järeälle mäntytukille hyvä 

kysyntä 30 tai 50 vuoden päästä. Sitä 

ei kukaan osaa sanoa. Tämä on se riski, 

jonka metsänomistaja joutuu ottamaan. 

Suositusjäreyden alarajaa kannattaa 

käyttää, jos reaalikantohinnoissa 

ei ole odotettavissa parannusta 

ja hakkuutuloille löytyy kolmen prosentin 

reaalikorkon tarjoava sijoituskohde. 

Kiertoaika lyhenee selvästi ja 

tuotto paranee olettaen tietysti, että 

metsänomistaja saa muualta paremman 

tuoton”, Ruotsalainen toteaa. 

Metsä on sijoituskohde siinä missä 

mikä tahansa muu sijoituskohde. Eri 

metsänomistajilla on oma arvomaailmansa 

ja arvostuksen kohteet. Mielihyvätekijä 

on yksi niistä. Jos pystyt ostamaan 

metsätuloilla itsellesi mielihyvää 

ja lasket, että sillä on erittäinkin 

korkea korko, niin silloin metsänomistajan 

kannattaa panna metsäänsä 

nurin. 

Päätökset jo taimikkovaiheessa 

Metsänomistajan kannattaa jo taimikonhoitovaiheessa 

ratkaista, mitkä 

ovat hänen tavoitteensa, sillä eri käsittelyvaihtoehdot 

vaikuttavat kannattavuuteen. 

Lyhyeen kiertoaikaan tähtäävä 

jättää kalliit metsän kasvatustoimenpiteet 

vähemmälle. Taimikonhoito 

on tehokasta ja ensiharvennus on 

Männyn kasvatusstrategiat Etelä- ja Väli-Suomessa 

Kasvupaikka ja 

uudistamis- 

Vaihtoehdot menetelmät 

Perusmalli Tuore kangas, 

istutus 

Kuivahko kangas, 

kylvö (tai istutus) 

Laatupuun VT, kylvö 

kasvatus (luontainen) 

CT, 

luontainen 

Intensiivinen MT ja VT 

kasvatus 

Uudistamisen 

tavoitetiheys ja 

taimikonhoito Harvennushakkuut **) 

4000-5000 Ensi-/laatuharvenkpl/ha 

*) nus 13-15 m:ssä 

Taimikonhoito 900-1000 kpl/ha, 

5-7 m:n valtapit., 2. harvennus ala- 

1800-2000 harvennuksena, 

kpl/ha (3. harvennus 

tarvittaessa yläharvennuksena) 

4000-5000 kpl/ha Ensi-/laatuharvennus 

Taimikonhoito 11-13 m:ssä 

5-7 m:n valtapit. 1000-1200 kpl/ha, 

noin 2000-2500 2. harvennus, alakpl/ha 

harvennuksena, 

(mahd. pysty- 3. harvennus, yläkarsinta) 

harvennuksena 

Taimikonhoito Ohjeet kuten yllä 

3-5 m:n valtapituudessa 

Uudistaminen ja Noin 700 kpl/ha, 

taimikonhoito Pystykarsinta, 

kuten perus- Laatuharvennus 

mallissa. 11-13 m:ssä, 

2. harvennus alaharv. 

Metsäverovinkit 

voimakas. Uudistettavasta metsästä 

jää hakattavaksi silloin keskimääräinen 

tukkisato. 

Sen sijaan, jos metsänomistaja haluaa 

kasvattaa järeää, hyvälaatuista tukkipuuta 

hän myös panostaa metsänkasvatukseen 

enemmän. Taimikko jätetään 

tiheämmäksi. Harvennushakkuita 

on useampia ja niissä puuston 

laatukasvatus on etusijalla. Samalla 

kiertoaika pitenee. Lisäksi pystykarsinta 

on syytä tehdä sille sopivilla kohteilla. 

Taimivaiheessa harva metsänomistaja 

jaksaa ajatella vuosikymmenten 

päässä olevaa metsän päätehakkuuta. 

Ruotsalaisen mielestä sitä kannattaisi 

kuitenkin ajatella. ”Kun taimi on istutettu, 

on sen kasvuun lähdöstä myös 

huolehdittava. Jos taimikko lähtee 

huonosti kasvamaan ja taimikonhoitokin 

viivästyy, viivästyy myös päätehakkuu 

ja sillä saadaan syntymään 

kymmenien prosenttien tuottoerot”, 

hän muistuttaa. 

Vaativa yläharvennus 

käyttöön 

Uudet suositukset suosittelevat yläharvennuksen 

käyttöönottoa. ”Ja tällä ei 

sitten todellakaan ole mitään tekemistä 

harsinnan tai jatkuvan kasvatuksen 

kanssa”, Ruotsalainen painottaa. 

Puun laatu 

Uudistamisjäreys päätehakkuussa 

22-26 cm Keskilaatuinen 

tukki, järeähkö 

kuitupuu jo 

ensiharvennuksessa 

25-32 cm Hyvälaatuinen 

järeä tukki 

24-26 Hyvälaatuinen 

järeä tukki 

Oksaton järeä 

tyvitukki 

*) Istutustiheys on 2000 kpl/ha, tavoitetiheys saavutetaan luontaisilla siemensyntyisillä taimilla. Muokkausmenetelmä valitaan siten, 

että se suosii luontaisen taimiaineksen syntymistä. 

**) Toinen ja kolmas harvennus pohjapinta-ala - valtapituus harvennusmallien mukaan. 

131 13 

Lähde: Tapio

Tehtyjen laskelmien mukaan yläharvennus 

siihen sopivilla kohteilla parantaa 

harvennuksen kannattavuutta 

10-20 prosentilla. Hakkuu tehdään 

hoidetuissa metsissä siinä vaiheessa, 

kun osa puustosta on selvästi siirtynyt 

kuitupuusta tukkipuuksi. Yläharvennuksessa 

kaadetaan osa metsän järeimmistä 

puista ja kuitupuuta siten, että 

jäljelle jäävä puusto säilyy elinvoimaisena. 

”Toimenpide vaatii osaamista ja konekuskiltakin 

hyvää metsänhoidollista 

silmää. Jos elinvoimaista valtapuustoa 

hakataan liikaa ja jäljelle jäävä 

puusto ei toivu enää riittävästi, voi 

metsänomistajalle aiheutua hakkuusta 

mittavat tappiot”, Ruotsalainen varoittaa. 

Uudistuskypsien 

metsien määrä kasvaa 

Uudistuskypsiä metsiä on uusien suositusten 

jälkeen kymmeniä prosentteja 

enemmän kuin tällä hetkellä. Myös 

uudistushakkuilla hakattavan tukkipuun 

määrä kasvaa neljänneksellä. 

Tämä on kuitenkin vain teoriaa, sillä 

tiukka kannattavuusajattelu tuskin 

menee koko metsänomistajakunnan 

läpi. Esimerkiksi metsänomistajatutkimusten 

mukaan vain vajaa 20 prosenttia 

metsänomistajista asettaa hyvän 

tuoton metsänomistuksensa päätavoitteeksi. 

Uusien suositusten pelätään johtavan 

kuitupuun määrän hallitsemattomaan 

kasvuun. Ruotsalaisen mukaan 

laskelmat eivät tue tätä ajatusta. ”Olisin 

pikemminkin huolissani hyvälaatuisen 

mäntytukin kasvattamisen kannattavuudesta. 

Jos kaikki metsänomis- 

Kuusen kasvatusstrategiat Etelä- ja Väli-Suomessa 

Kohteet Vaihtoehto Uudistamisen tavoitetiheys 

ja taimikonhoito 

OMT, MT Perusmalli Istutus 1600-1800 

kpl/ha 

Taimikonhoito 

1600-1800 kpl/ha. 

OMT Järeä tukkipuu Istutus 1600-1800 

kpl/ha. 

Taimikonhoito 

1600-1800 kpl/ha 

OMT Nopea Istutus 1600 kpl/ha. 

kiertoaika Taimikonhoito 

1400-1500 kpl/ha. 

Puiden minimijäreys metsää uudistettaessa 

uusien suositusten läpimitta, cm *) 

Mänty 

- tuore kangas tai parempi 

- kuivahko kangas 

- kuiva kangas 

Kuusi 

- lehtom. tai parempi 

- tuore kangas 

Rauduskoivu 

- lehtom. tai parempi 

- tuore kangas 

Hieskoivu 

*) puun läpimitta mitataan 1,3 metrin korkeudelta. 

Harvennushakkuut 

Ensiharvennus 

12-16 m:n valtapit. 

alaharvennus 

900-1000 kpl/ha, 

2. harvennus, yläharv. 

Ensiharvennus 

12-16 m:n valtapit. 

900-1000 kpl/ha, 

2. harvennus alaharvennus 

3. harvennus yläharv. 

Ensiharvennus, 

15-17 m:n valtapit., 

800-900 kpl/ha, 

alaharvennus 

tajat siirtyisivät lyhennettyihin kiertoaikoihin, 

loppuisi sahoille tuottoja 

tuovan laatutyven kasvatus kokonaan”, 

Ruotsalainen teoretisoi. 

Hän uskookin, että suositukset pakottavat 

teollisuuden ottamaan mäntytukin 

laatuhinnoittelun entistä vakavammin 

käyttöön. Hintahaitari 

huonon ja hyvän mäntytukin välillä 

tulee hänen mukaansa todennäköisesti 

laajenemaan huomattavasti. 

”Jos markkinat toimivat oikein, on 

hyvälaatuisesta tukista saatava selvästi 

parempi hinta kuin huonolaatuisesta 

tukista.” 

“Uusien metsänhoitosuositusten käyttöönotto 

edellyttää vastuuta kaikilta metsäammattilaisilta. 

Hakkuut on suunnattava sinne, 

missä metsänomistajan etu ensisijaisesti 

toteutuu. Runsaasti koulutusta vaatii 

myös yläharvennuksen käyttöönotto. Hakkuussa 

voi koitua suuretkin tappiot, jos se 

tehdään väärin”, Ruotsalainen sanoo. 

Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi 

26-32 24-28 23-27 

25-30 23-27 22-26 

22-26 22-25 21-25 

28-32 26-30 23-26 

26-30 25-28 22-25 

28-32 27-30 21-23 

27-30 26-28 21-23 

23-27 22-25 19-21 

Uudistamisjäreys Puun laatu 

päätehakkuussa 

22-28 cm Tukkipuu ja 

kuitupuu 

26-31 cm Järeä tukkipuu, 

sorvityvi 

23-25 cm Tukkipuu, 

runsaasti 

kuitupuuta 

14 

Lähde: Tapio

Hyvien kasvupohjien kuusikoissa metsänomistaja saavuttaa helposti viiden prosentin reaalisen tuoton. Kuusikon päätehakkuu kannattaa 

useimmiten tehdä järeyssuositusten alarajoilla, sillä kuusitukilla järeys ei nosta hintaa samalla lailla kuin männyllä. 

15

Oulu on aktiivinen kasvukeskus. Se näkyy myös metsänomistuksessa. Metsänomistajat ovat hyvin koulutettuja, jotka arvostavat metsää 

myös hyvänä sijoituskohteena, Alpo Särkelä Stora Enson Oulun metsäpalvelupisteestä toteaa. 

Uudet metsänomistajat 

kaipaavat tietoa ja palvelua 

Palvelusopimukset tarjoavat molempia 

Metsän vastikään, yleensä sukupolvenvaihdoksen 

kautta omistukseensa saaneet 

uudet metsänomistajat ovat pikku hiljaa 

kasvussa oleva omistajaryhmä. He kaipaavat 

ja osaavat myös vaatia palvelua ja 

tietoa. ”On siten aika luontevaa, että he 

ovat erittäin kiinnostuneita myös metsäpalvelusopimuksista”, 

markkinointiesimies 

Alpo Särkelä Stora Enson Oulun metsäpalvelupisteestä 

toteaa. 

Oulun alueella asuu noin 8 000 metsänomistajaa. 

Heidän omistamansa 

metsät sijaitsevat yleensä usein satojen 

kilometrien päässä Oulusta: Koillismaalla, 

Kainuussa ja Lapissa. Valtaosa 

oululaisistakin metsänomistajista on 

eläkeläisiä. Stora Enson järjestämissä 

tilaisuuksissa eläkeläisten osuus on ollut 

vähän yli puolet. Lähes saman verran 

on aktiivi-ikäisiä, työssäkäyviä ihmisiä. 

Maatilametsänomistajia on 

vain muutama prosentti. 

”Sukupolvenvaihdosten myötä metsät 

siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. 

Nuoria metsänomistajia on vielä vähän, 

mutta heidänkin osuutensa kasvaa 

tulevina vuosina. Uudet metsänomistajat 

haluavat tietoa metsänomistuksesta. 

He ovat yleensä hyvin koulutettuja. 

Heille metsänomistus on sekä 

harrastus- että sijoitustoimintaa. Metsässä 

halutaan harrastaa, kuten marjastaa 

ja metsästää sekä samalla ko- 

16

Puukaupan Yhteistyösopimus 

� Koskee puukauppoja 

� Ostositoumus 

� Bonus 

� Hinnantarkistus vuosittain 

� eMetsä-verkkopalvelut 

Metsäpalvelusopimus 

� Puukaupan Yhteistyösopimuksen ehtojen lisäksi Metsäpalvelusopimus 

kattaa tilan metsänhoitotyöt. 

� Metsäpalvelusopimus on luonteeltaan ”avaimet käteen” -sopimus, jossa 

Stora Enso hoitaa tilan metsiä pyrkien maksimoimaan metsien taloudellisen 

tuoton. 

� Toteutettavat toimenpiteet sovitaan vuosittain metsänomistajan kanssa 

Stora Enson metsäasiantuntijan laatiman ehdotuksen pohjalta. 

hentaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia. 

Toisaalta metsästä odotetaan myös 

hyvää tuottoa”, Alpo Särkelä selvittää. 

Metsäpalvelulla 

paras tuotto 

Stora Ensolla on tarjolla palvelupaketit, 

joilla metsänomistaja pystyy toteuttamaan 

metsänomistukseen liittyviä 

tavoitteitaan olivat ne sitten taloudellisia, 

virkistyksellisiä tai ekologisia. 

Sopimuksia on kahdenlaisia: Puukaupan 

Yhteistyösopimus ja Metsäpalvelusopimus. 

Puukaupan Yhteistyösopimus 

koskee puukauppoja. Sillä metsänomistaja 

turvaa puunsa menekin, 

kerää bonukset tehdyistä puukaupoista 

ja varmistaa hintatakuun, myy hän 

puut sitten mihin aikaan vuodesta tahansa. 

Metsäpalvelusopimus taas kattaa 

kaikki metsänomistamiseen liittyvät 

toimenpiteet. Se on tavallaan palvelua 

”avaimet käteen” -periaatteella. 

”Metsänhoidolliset tarpeet ja pitkäjänteisyys 

ovat toimintamme ohjenuoria. 

Samalla pyrimme siihen, että 

metsänomistaja saa parhaan mahdollisen 

tuoton metsästään. Metsänomistaja 

kuitenkin lopulta itse päättää 

mitä hänen metsässään tehdään. Tapaamme 

metsänomistajan säännöllisesti 

ja sovimme aina kaikki toimenpiteet 

ennakolta”, Särkelä sanoo. 

Tietotekniikka 

helpottaa asiointia 

Metsänomistajat ovat kiinnostuneita 

sopimuksista ja muun muassa oman 

metsän tietojen saaminen tietokoneelle 

eli niin sanottu eMetsä-palvelu on 

tärkeä palvelu, joka sisältyy kumpaankin 

sopimusmuotoon. 

eMetsä vaatii, että tilan metsistä on 

voimassa oleva metsäsuunnitelma, 

jonka tiedot siirretään sähköiseen 

muotoon. 

”Metsäsuunnitelma on lähes 80 prosentilla 

metsänomistajista, mutta sitä 

ei aina osata hyödyntää. eMetsä konkretisoi 

suunnitelman paremmin ja esimerkiksi 

kuviotiedoista pystyy tulostamaan 

erilaisia yhdistelmiä. Sen avulla 

pystymme laskemaan myös sukupolvenvaihdoksessa 

tarvittavan tila-arvion”, 

Särkelä toteaa. 

Uudet metsänhoitosuositukset lisäävät 

eMetsän käytettävyyttä entisestään. 

Särkelän mukaan ohjelman avulla 

metsänomistaja pystyy vertaile- 

maan eri metsänkäsittelyvaihtoehtoja. 

Haluaako hän kannattavuutta ja nopeita 

tuottoja kiertoaikaa lyhentämällä 

vai haluaako hän kasvattaa puustopääomaa 

ja saada päätehakkuussa 

mahdollisimman paljon hyvälaatuista 

tukkipuuta. 

Papereiden täyttö 

osa palvelua 

Metsänkäyttöilmoitusten, Kemera-tukihakemusten 

ym. hakemusten täyttö 

ja muun paperiviidakon hoito kuuluvat 

Stora Enson palvelusopimusten 

palveluihin. Ne ovat täysin ilmaisia. 

Metsänomistaja saa neuvoja myös 

metsäverotuksen kiemuroissa. 

Storaensolaiset auttavat myös tilasta 

luopuvaa metsänomistajaa selviämään 

mutkikkaasta sukupolvenvaihdoksesta 

ja opastavat tilan haltuun ottavaa, 

uutta metsänomistajaa ohittamaan 

metsänomistuksen pahimmat karikot. 

”Sukupolvenvaihdoksessa on monta 

vaihtoehtoa. Niistä etsitään kyseiseen 

tapaukseen parhaiten sopiva. Koko 

prosessiin menee parhaimmillaankin 

aikaa kuukausi. Autamme metsänomistajaa 

kaikessa muussa, paitsi varsinaisten 

sukupolvenvaihdosasiakirjojen 

laadintaan hankimme alan ammattilaisen”, 

Särkelä selvittää. 

Oululainen metsänomistaja Heikki Kössö ei ole sukupolvenvaihdostapaus. Hän on hankkinut 

metsänsä ostamalla. Kössö on Stora Enson metsäpalveluasiakas. Hän kävi Stora Enson 

Oulun metsäpalvelupisteessä kertomassa tekemiensä nuoren metsän hoitotöiden määrän, 

noin kolme hehtaaria. Alpo Särkelä päivitti tiedot eMetsä-tietokannassa oleviin tilatietoihin. 

Samalla Särkelä hoiti Kössön puolesta kohteen Kemera-tukihakemuksen. 

17

Omatoiminenkin hyötyy 

metsäpalvelusopimuksesta 

Kannattaako omatoimisen ja 

työteliään metsänomistajan 

solmia metsäpalvelusopimus 

Stora Enson kanssa? Kyllä 

kannattaa. Tätä mieltä on 

oululainen maanmittausalan 

diplomi-insinööri Heikki Kössö, 

jonka intohimona on metsä. 

Hän viettää lähes kaiken vapaa-aikansa 

metsätöissä. Päivätyökseen 

Kössö hoitaa Pohjois- 

Pohjanmaan maanmittauslaitoksessa 

erilaisten suojeluhankkeiden, 

kuten Naturan 

käytännön toteutusta. 

Heikki Kössön reippaasta olemuksesta 

näkee jo heti, että tätä miestä eivät 

pienet kolotukset vaivaa. Hyvä kunto 

on hankittu metsän hakkuissa ja hoitotöissä. 

”74-vuotias isäni harmittelee, että ei 

jaksa enää sahata kuin kuusi tankillista 

päivässä. Hänellä ei syö lääkkeitä 

eikä hänellä ole verenpainetta, mistä 

olen tehnyt sen johtopäätöksen, että 

metsän omistaminen ei taida olla yhtään 

huono asia”, Kössö sanailee. 

Metsäopin Kössö on saanut Veitsiluodon 

metsurina toimineelta isältään, 

mutta 340 hehtaarin metsäomaisuus 

ei ole syntynyt perinnön 

vaan ostojen kautta. Ensimmäisen 

metsätilansa Heikki osti 24 vuotta sitten 

parikymppisenä nuorena miehenä 

Tervolasta. Pääosa puolison kanssa 

hankituista metsistä sijaitsee kuitenkin 

tällä hetkellä Tyrnävällä. 

Mahdollisuuksia, ei haittoja 

Metsäpalvelusopimuksen solmiminen 

oli Kössön mielestä aika selvä juttu. 

”Katsoin, että siinä on enemmän 

mahdollisuuksia kuin haittoja ja haittoja 

ei tähän asti ole tullut vielä eteen. 

Myös erikoispuutavaraeristä on päästy 

aina sopimukseen”, hän sanoo. 

Kössö toteaa palvelusopimuksesta 

olevan hyötyä muun muassa uudistusaloille 

istutettavien taimien hankinnassa. 

Sopimusasiakas saa ne yhtiön 

kautta edullisempaan hintaan. Kössö 

on lisäksi hankkinut vapautuksen metsänhoitomaksusta, 

sillä yhtiön metsä- 

ammattilaiset takaavat, että metsiä 

hoidetaan hyvin. 

Sekä Tervolan että Tyrnävän tiloista 

on ajan tasalla olevat metsäsuunnitelmat. 

Viimeisin osa tuli valmiiksi tämän 

vuoden tammikuussa. Samalla loputkin 

metsätiedot siirrettiin Kössön 

luvalla Stora Enson eMetsä-tietokan- 

taan. 

”Kun kaikki tiedot metsieni tilasta 

ovat yhtiöllä, ei pääse enää tapahtumaan 

samaa virhettä toista kertaa, 

mikä tapahtui muutama vuosi sitten”, 

hän muistelee vieläkin harmissaan. 

Silloin Kössö teki runsaan 200 kuutiometrin 

hankintakaupan koivukuidus- 

“Rinnastaisin metsäpalvelusopimuksen sijoitusneuvontaan. Kuten pankissakin on sijoitusneuvojia, 

niin Alpo Särkelä on minun henkilökohtainen sijoitusneuvojani metsäasioissa”, 

Heikki Kössö toteaa. 

18

ta. Jälkeenpäin Stora Enson Alpo Särkelän 

kanssa puhuessaan selvisi, että 

osasta puita olisi voinut tehdä sorvikoivua 

tai oksatonta, lyhyttä sahatukkia. 

“Ostaja tiesi metsänomistajaa paremmin, 

miten metsästä olisi voinut 

saada vielä paremman tuoton”, hän 

toteaa. 

Kolmannes tuotosta 

sivutuotteista 

Kössö tekee kaiken itse. Vuotuinen 

hankintapuumäärä on noin 300 kuutiometriä. 

Hän kaataa puut moottorisahalla, 

ajaa ne pois metsästä omalla, 

hydraulisella kuormaimella ja vetävällä 

peräkärryllä varustetulla nelivetotraktorilla. 

Hän mittaa tekemänsä 

puut, jotta voi ilmoittaa hankintaesimiehelle 

puutavarapinon koon ja sijainnin 

koordinaatteina. Kaiken lisäksi 

Kössö osti viime vuonna kaivurin, 

jolla opettelee tänä kesänä kunnostamaan 

umpeen kasvaneita metsäojia. Ja 

ikään kuin metsätöissä ei olisi vielä 

tarpeeksi: Hakkuuseen tulevilta alueilta 

hän kerää perheen kanssa kilpaporojen 

isännille myytäväksi palleroporonjäkälää. 

Hakkuissa syntyvä, alle 

myyntimittainen puuaines kerätään 

sekin talteen ja myydään pilkkeinä. 

Muitakin sivutuotantosuunnitelmia 

on kehitteillä, mutta niistä hän ei halua 

puhua vielä mitään. 

”Meillä on metsässä ja koneissa kiinni 

kohtuullisen suuret pääomat. Olen 

vaimolle antanut ohjeet, että jos minulle 

tapahtuisi jotain, niin metsiä ei 

kannata myydä. Koneista voi luopua. 

Kun yhtiön kanssa on metsäpalvelusopimus, 

niin mikään ei siltä osin muutu 

vaan työt metsissä jatkuvat entisellään”, 

Kössö pohtii. 

Selkeä tuottotavoite 

Kössön ohjenuora metsänomistuksessa 

on suunnitelmallisuus. ”Tähtään taloudelliseen 

tulokseen siten, että metsästä 

jää itsellekin jotain.” 

Hän sanoo kunnianhimoiseksi tavoitteekseen 

päästä metsiensä hoidossa 

siihen, että metsäsuunnitelman 

kaikki 1-5 vuoteen tehtävissä olevat 

työt olisi tehty. ”Myönnän, että se voi 

jäädä tavoittamatta. Pinta-alat ovat 

kuitenkin niin suuret:” 

Kiireellisiä nuoren metsän hoitotöitä 

on Kössöllä tekemättä Tyrnävällä 

noin viisi hehtaaria. Se on ohjelmassa 

tänä vuonna. Tervolassa on samalla 

kohteella sekä nuoren metsän kunnostusta 

että ojitusta yhteensä 22 hehtaaria, 

mikä on tarkoitus tehdä kolmen 

seuraavan vuoden aikana. 

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ 

Tapani Vainionpää (vas.) ja Alpo Särkelä toivottavat oululaiset metsänomistajat tervetulleeksi 

Hallituskatu 11:sta metsäpalvelupisteeseen. 

Metsäpalvelua 

keskellä Oulua 

Oululaisen metsänomistajan 

on helppo hoitaa metsäasiansa. 

Stora Enson metsäpalvelupiste 

sijaitsee keskellä 

kaupunkia, kahden korttelin 

päässä Rotuaari-kävelykadulta, 

Kirkkokadun ja Hallituskadun 

kulmauksessa. 

Oulun metsäpalvelupiste avasi ovensa 

helmikuun alussa. Toimistoa isännöivät 

Stora Enson markkinointiesimies 

Alpo Särkelä ja metsäpalveluesimies 

Tapani Vainionpää. 

”Toimistolle oli selvä tarve. Meillä 

piipahtaa päivittäin 2-4 metsänomistajaa. 

Yleensä kuitenkin varaamme 

ajan tapaamiselle”, Särkelä kertoo. 

Tilaisuudet 

kiinnostavat 

Metsäpalvelupiste on järjestänyt oululaisille 

useita tilaisuuksia. Vuoden 

alun metsäveroilloissa kävi noin kaksi 

sataa metsänomistajaa. Sukupolvenvaihdos-illassa 

oli noin 60 henkeä ja 

omien metsätietojen saaminen tietokoneelle 

eli eMetsä kiinnosti suunnilleen 

yhtä suurta joukkoa. Stora Enson 

Oulun tehtaiden tehdasvierailulle tulijoita 

olisi ollut enemmänkin, mutta 

mukaan mahtui 70 henkeä. 

ABC metsään 

”Olemme järjestäneet uusille metsänomistajille 

yhdessä Pohjois-Pohjanmaan 

Metsäkeskuksen kanssa kaksi 

ABC metsään -päivää. Kummassakin 

kävi puolen sataa henkeä”, Särkelä toteaa. 

Tilaisuudet ovat tärkeitä senkin takia, 

että metsänomistaja ja metsäyhtiö 

tutustuvat toisiinsa. Yhteydenottopyyntöjä 

onkin iltojen jälkeen kertynyt 

metsäpalvelupisteen pöydälle vino 

pino. 

”Metsänomistajia kiinnostaa eniten 

oman tilan hoito- ja hakkuutarpeet. 

Kolmasosalla on mielessä puukauppa 

ja noin joka kymmenes on kiinnostunut 

sukupolvenvaihdoksesta”, Särkelä 

kertoo. 

19

Yhteismetsillä jarruja 

tilojen pirstoutumiseen 

Yhteismetsä on oivallinen ratkaisu 

haluttaessa välttää metsien 

pirstoutumista esimerkiksi 

sukupolvenvaihdoksissa. Erillisten 

metsäpalstojen sijasta 

perilliset saavat silloin yhteismetsäosuuksia 

suurempaan 

metsäkokonaisuuteen. 

Yhteismetsälaki uudistettiin vuonna 

2003. Siinä yhteydessä yhteismetsän 

perustamisen ja hallinnoinnin byrokratiaa 

kevennettiin siinä määrin, että 

yhteismetsän perustaminen tuli houkuttelevaksi. 

Sonkajärveltä hiljattain Iisalmeen 

muuttanut Olavi Juntunen sai yhteismetsänsä 

perustamisasiakirjat hyväksytyksi 

huhtikuussa. Hän perusti yhdessä 

veljensä kanssa noin 250 hehtaarin 

yhteismetsän. Yhteismetsä muodostuu 

erillisistä tiloista, jotka sijaitsevat 

kolmessa eri läänissä. 

”Meitä oli kaksi osakasta, mutta yksikin 

olisi riittänyt. Näin esimerkiksi 

vanhemmat voivat perustaa yhteismetsän 

ja antaa perinnöksi yhteismetsäosuuksia. 

Silloin metsä säilyy kokonaisuutena, 

ja edellytykset pitkäjänteisen 

metsätalouden harjoittamiselle säilyvät”, 

Juntunen sanoo. 

”Yhteismetsä yksinkertaistaa metsäomaisuuden 

siirtoa tuleville sukupolville 

ja antaa sellaisen metsän omistamisen 

mahdollisuuden, joka ei vaadi 

yksittäiseltä osakkaalta alan ammattitaitoa”, 

hän jatkaa. 

Perustaminen helppoa 

ja edullista 

Juntusen mukaan yhteismetsän perustaminen 

on nykyisen lain puitteissa 

helppoa ja edullista. Perustamiskulut 

maksaa valtio. Puun myyntituloista 

yhteismetsä maksaa veroa 26 prosenttia. 

Yhteismetsän hallinnointiin ei vaadita 

enää hoitokuntaa. Hallinnon hoitaa 

toimitsijamies, joka voi olla yhteismetsän 

osakas tai vaikka ulkopuolinen 

metsäammattilainen tai yhteisö. 

Yhteismetsää on hoidettava taloudellisen 

tuloksen pohjalta. Toiminta 

perustuu lakiin, hyväksyttyihin sääntöihin 

ja voimassa olevaan metsätaloussuunnitelmaan. 

Toimintaa valvovat 

alueelliset metsäkeskukset. 

”Tässä tähdätään metsäomaisuuden 

kasvattamiseen ja metsästä saatavien 

tulojen maksimointiin pitkällä tähtäimellä. 

Koko toiminnan pääperiaatteena 

on jatkuvuus ja pitkäjänteisyys 

niin kuin metsänkasvatukselle ja metsäluonnonhoidolle 

sopiikin”, Juntunen 

toteaa. 

Koneiden kanssa ei 

kannata kilpailla 

Juntunen on tutustunut metsätalouteen 

paitsi metsänomistajana myös lukuisten 

metsäalan luottamustehtävien 

kautta, joista osassa hän jatkaa edelleen, 

muun muassa Pohjois-Savon 

metsäkeskuksen puheenjohtajana. 

Luottamustoimissaan hän on pohtinut 

metsäalalla tapahtuneita muutoksia 

ja uskoo, että paljon on vielä tulossa. 

Monia tehtäviä hoidetaan vielä 

vanhakantaisen ajattelun pohjalta. 

”Välillä tuntuu, että omia työpaikkoja 

suojellaan liiankin tarkasti. Kilpaillaan 

koneiden kanssa siellä, missä 

se ei ole järkevää”, Juntunen toteaa. 

Ensimmäisenä hän odottaa uusien 

tuulien puhaltavan metsänuudistamisessa. 

Koneellisesta istutuksesta on jo 

riittävästi myönteisiä kokemuksia. 

”Istutuksen koneellistuminen on 

metsänomistajalle merkittävä asia ta- 

loudellisesti sekä metsänuudistamisen 

onnistumisen kannalta. Sillä on myös 

laajempi rationaalinen vaikutus , joka 

tuo suoria säästöjä metsätalouteen, 

Juntunen pohtii. 

Suunnittelu keveämmäksi 

Metsäsuunnitelmien teko on myös 

työvaihe, johon Juntunen odottaa 

muutoksia. Nykyinen satelliittitekniikka 

mahdollistaa suunnittelun jolla 

maastotyön osuutta voidaan vähentää. 

Juntusen mielestä metsäsuunnittelussa 

tulisi pyrkiä siihen, että metsänomistajille 

suunnitellaan ohjelmistot, 

joilla he voivat itse päivittää suunnitelman 

tietoja toteutuneiden töiden 

osalta. 

”Eivät ne työpaikat välttämättä vähene, 

vaikka toimintatapoja uudistettaisiin. 

Työpanosta olisi silloin entistä 

enemmän suunnattavissa muun muassa 

neuvontaan, jonka tarve kasvaa sitä 

mukaa kuin metsänomistajakunta 

kaupunkilaistuu”, hän sanoo. 

Metsänomistajille työsarkaa olisi 

tarjolla taimikonhoidossa. Metsänuudistaminen 

epäonnistuu liian monessa 

kohteessa sen takia, että taimikon 

varhaishoito jää tekemättä. Työ 

on helppoa, soveltuu ”vauvasta - vaariin”, 

eikä vaadi kalliita koneita. 

Yhteismetsä tarjoaa toimivan mahdollisuuden siirtää metsää sukupolvelta toiselle ilman, 

että tiloja tarvitsee jakaa. Yhteismetsän perustaminen on helppoa ja edullista, Olavi Juntunen 

rohkaisee. Juntunen eläköityy hiljalleen seuraten maailmanmenoa keinutuolista. 

20

Heikki Mikkola: 

Metsä on hyvä 

tuki ja turva 

1970-luvun moottoriurheilun 

kirkkain tähti Heikki Mikkola 

on jättänyt moottoripyörät 

ja keskittynyt viimeiset kaksi 

vuosikymmentä maatilansa 

hoitoon. Tallissa ei ole minkäänlaista 

moottoripyörää. 

Nyt Mikkola käyttää itsestään jo nimitystä 

eläkeläinen. Täyttäessään vuosi 

sitten 60 vuotta hän jäi maanviljelijän 

ammatista luopumiseläkkeelle. Ti- 

lan isännyys siirtyi pojalle. Itselleen 

hänelle jäi enää 30 hehtaarin metsäpalsta. 

Heikki Mikkola kilpaili motocrossissa 

MM-tasolla yli kymmenen vuotta. 

Parhaiksi saavutuksiksi jäivät neljä 

maailmanmestaruutta, joista viimeinen 

vuodelta 1978. Näillä saavutuksillaan 

Mikkola tallensi nimensä moottoriurheilun 

historiaan yhtenä menestyneimmistä 

urheilijoista. 

”Reissuilla törmää silloin tällöin ihmisiin, 

jotka tunnistavat, mutta aika 

rauhassa tässä saa nykyisin elellä ja 

liikkua”, Mikkola luonnehtii julkisuuskuvaansa. 

Metsänomistajaksi 

vuonna 1973 

Moottoriurheilutaustastaan huolimatta 

Mikkola kuvaa itseään luontoihmiseksi. 

Ensimmäisen metsäpalstansa 

hän osti vuonna 1973. Mieltymys 

metsään syntyi isän perintönä, joka 

toimi Paloheimolla puunostajana. 

”Metsä on ollut taloudellisestikin 

katsoen melkoisen varma ja vakaa sijoitus. 

Se on maanviljelijälle hyvä tuki 

ja turva. Tämänkin tilan tuloista metsästä 

on tullut suunnilleen puolet”, 

hän pohtii. 

Maatilanomistaja Mikkolasta tuli 

vuonna 1980 ostaessaan Lopelta autiotilana 

olleen maatilan peltoineen 

ja metsineen. Tila on erikoistunut suoramyyntiin. 

Suoramyyntipisteessä 

myydään oman tilan tuotteita, muun 

muassa perunaa, porkkanaa, sipulia, 

hernettä, jauhoja, omia leivonnaisia. 

”Kesäaikana saa olla aika vikkelänä, 

mutta talvella on hiljaisempaa, kun tilalla 

ei ole karjaa. Tosin nyt tila on pojan, 

mutta minä vähän jeesailen”, 

Mikkola kertoo. 

Kevään peltotyöt alkavat varhaisperunan 

istutuksella tavallisesti huhtikuun 

puolivälissä tai ennenkin. Tänä 

vuonna aloitus venyi huhtikuun viimeiselle 

viikolla, mutta silti juhannuksen 

viettäjille on luvassa uudet perunat 

suoramyyntipisteestä. 

Hakkuukypsät metsät 

uudistettu 

Mikkolalla on ollut Stora Enson kanssa 

Puukaupan Yhteistyösopimus jo 

useita vuosia. Hänellä on siitä pelkästään 

myönteisiä kokemuksia. 

”Sopimus on metsänomistajalle tosi 

hyvä asia. Vuosittain tehtävän hinnantarkistuksen 

ansiosta ei tarvitse 

miettiä sopivinta myyntiajankohtaa. 

Lisänä ovat vielä edellisten vuosien 

kauppojen perusteella maksettavat bonukset”, 

Mikkola toteaa. 

Yhteydenpito Stora Enson puunostajan 

Marko Helstelän kanssa on ollut 

tiivistä, koska tilalla oli pinta-alaverotus 

ja runsaasti hakkuusäästöjä, jotka 

myytiin pinta-alaverotuksen voimassa 

ollessa. 

”Hakkuissa olen toteuttanut aika 

säästeliästä linjaa, mutta pinta-alaverotuksen 

päättyminen ohjasi myynteihin. 

Metsistä hakattiin uudistuskypsät 

alueet sekä toteutettiin harvennushakkuut, 

mutta ylihakkuisiin ei menty, 

jotta puuta jää seuraavallekin sukupolvelle”, 

Mikkola kertoo. 

21

Nuorten luontokasvatus 

hyvällä mallilla Oulussa 

Oululainen Hönttämäen koulu 

on kaupungin luonto- ja ympäristökasvatuksen 

tukipiste. 

Koulun sivupisteenä toimiva 

Timosenkosken luontokoulu on 

lukuvuoden aikana tekemisissä 

noin 330 ryhmän eli noin 6 000 

peruskoululaisen kanssa. Stora 

Enso on osaltaan mukana 

koululaisten luontokasvatustyössä. 

Huhtikuun lopun kauniina kevätaamuna 

käy Timosenkosken luontokoululla 

hienoinen kuhina. Parikymmentä 

Hönttämäen koulun 5-luokkalaista 

kokoontuu opettajansa Riitta Kärkkäisen 

kanssa linnunpönttöjen puhdistusoperaatioon. 

Stora Enson lahjoittamat 

pöntöt laitettiin luontokoulun 

lähimetsän puihin viime keväänä 

ja samat oppilaat puhdistavat nyt 

pöntöt. 

Ryhmä käy heti aluksi puhdistuksen 

vaiheet läpi luontokouluna toimivan 

vanhan puukoulun kodikkaissa sisätiloissa. 

Lintukirppujen takia pönttöjen 

jätökset laitetaan sanomalehdestä 

tehtyyn pussiin, joka sitten poltetaan. 

Jokainen oppilas saa kumihansikkaat 

käteensä, sillä kirput saattavat aiheuttaa 

herkimmille ihottumaa. Pöntöt 

on merkitty suunnistuskarttaan, joten 

huonomuistisimmatkin löytävät helposti 

omansa. Helakka auringonpaiste 

nostaa osaltaan tunnelmaa, mutta 

kaikesta päätellen näiden viitosluokkalaisten 

mielestä pönttöjen puhdistus 

ja metsässä kulkeminen on hauskaa 

hommaa. 

Kosketus luontoon 

katoamassa 

”Oulussakin oppilaat alkavat olla jo 

kolmannen polven kaupunkilaisia, 

joilla ei ole enää luontevaa kosketusta 

luontoon. Maaseudulla asuvia mummoja 

tai muita sukulaisia ei kaikilla 

ole”, Hönttämäen koulun rehtori Seppo 

Saloranta sanoo. 

Luontokoulun tavoite on, että myös 

kaupunkilaislapsille syntyisi myönteinen 

luontosuhde. ”Tärkeintä ei ole 

niinkään tietojen opettaminen, vaan 

pyrimme antamaan oppilaille elämyksiä 

ja tunnetta siitä, että metsään on 

mukava mennä. Sitä kautta syntyy 

myönteinen asenne luontoon”, Salo- 

Oulun Hönttämäen koulun oppilaista suurin osa on kaupunkilaisia. Kosketus luontoon on 

melko vähäistä. 5-luokkalaiset Heli Honkanen (vas.), Kristiina Viitala, Heidi Saikkonen ja 

Sarita Takkula sanovat, että metsässä ei tule liikuttua omalla ajalla. Vanhempien kanssa 

tulee joskus kuitenkin käytyä marjassa. Luontokoulun tunnit ja koulun kanssa tehdyt metsäretket 

ovat tyttöjen mielestä kuitenkin tosi kivoja. 

ranta selvittää. 

Elämyksellisyydestä kertovat luontokoulun 

opetusteematkin: aistirata, talven 

taikaa, metsäpolku tai majan rakennus 

jne.. Koululla on kaikenlaisia 

luonnon havainnoimiseen tarvittavia 

välineitä: haaveja, luuppeja, kiikareita, 

kasviprässejä, mikroskooppeja... 

”Kullekin luokka-asteelle valitaan 

siihen ikäkauteen sopivat teemat. Nuorimmille 

luontoa esitellään sadunomaisin 

keinoin. Isommilla apuna käytetään 

seikkailullisuutta tai luonnon 

tutkimista esimerkiksi mikroskoopeilla”, 

rehtori kertoo. 

Luonto- ja ympäristökouluja on 

Suomessa kaikkiaan 24, joista Timosenkosken 

luontokoulu on pohjoisin. 

Se on toiminut jo 12 vuotta. 

Metsäteema hyvin esillä 

Timosenkosken luontokoulussa on 

kaikkiaan 20 erilaista opetusohjelmaa, 

jotka liittyvät mm. metsään, suohon, 

lintuihin tai vesistöihin. Koululla on 

oma kokopäivätoiminen luontokouluopettaja. 

Hönttämäen koulun jokainen 

luokka käy keskimäärin kaksi kertaa 

vuodessa 500 metrin päässä sijaitsevalla 

luontokoululla. Luontokoulu 

palvelee myös Oulun alueen muita peruskouluja. 

Ne voivat varata päivän 

opetuspaketin tai luontokoulun opettaja 

käy kouluilla pitämässä luontokoulupäivän. 

”Luontokoululla on vuoden aikana 

kaksi merkittävää tapahtumaa: keväisin 

järjestettävä 5-luokkalaisten luontokisa 

ja syksyisin Oulun alueen 5. ja 

8. luokan oppilaille järjestettävä metsäviikko”, 

Saloranta listaa. 

Kevään ”Sykähdyttävä luontoseikkailu” 

-kisassa 6-henkiset joukkueet 

22

kiertävät päivän aikana kymmenen 

rastia, joilla on joko erilaisia taitotehtäviä 

tai kysymyksiä, joihin pitää vastata. 

Hönttämäen koulu kuudennen 

luokan oppilaat valmistelevat kilpailun 

tehtävät ja arvostelevat myös ne. 

Lisäksi he toimivat rasteilla valvojina. 

Stora Enso ja nuoret 

kohtaavat metsässä 

Luontokoulun metsäviikko on järjestetty 

jo neljä kertaa. Stora Enso on ollut 

mukana alusta lähtien. Viikon aikana 

noin tuhat oululaista 5. ja 8. 

luokan oppilasta kiertää eri metsätoimijoiden 

ja muiden luontoon liittyvien 

organisaatioiden rakentaman metsäpolkuradan. 

Polun varrella on seitsemän rastia. 

Stora Enso esittelee omalla rastillaan 

puun matkaa metsästä tehtaalle ja 

tuotteeksi asti. Muilla rasteilla ovat 

metsähallitus, metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos, 

riistanhoitopiiri, 

Luontoliitto ja Oulun kaupungin ym- 

päristövirasto. Oppilaat saavat kokeilla 

muun muassa taimien istutusta, 

kasvien ja sienien tunnistamista, syvän 

ojan ylitystä pitkospuita pitkin ja 

puiden iän määrittämistä. 

”Metsäviikon toteuttaminen on tehty 

mahdollisimman helpoksi kouluille. 

Opettajan tarvitsee vain ilmoittaa 

luokkansa mukaan, jonka jälkeen 

luontokoulu ja yhteistyökumppanimme 

hoitavat loput”, Saloranta sanoo. 

”Metsäteollisuuden rastilla on mm. 

Oulun sellutehtaan selluloosaa purkissa, 

jota lapset saavat haistella. Päivän 

jälkeen kouluilla pidetään minimetsävisa, 

jossa koulujen parhaimmat saavat 

eri metsäalan toimijoiden lahjoittamat 

palkinnot. Palkitsemistilaisuus 

on Stora Enson Oulun paperitehtaalla, 

johon lapset pääsevät samalla tutustumaan”, 

Stora Enson Tapani Vainionpää 

kertoo. 

Vainionpään mukaan Stora Ensolle 

on tärkeää, että suomalainen nuoriso 

ymmärtää metsiemme merkityksen hy- 

Hönttämäen koulun jokainen luokka käy luontokoululla lukuvuoden aikana keskimäärin 

kaksi kertaa. Viitosluokkalaiset, kuten myös kuvan Joona Stenius kävi viime syksynä luontokoulun 

maastossa järjestetyssä metsäviikon tapahtumassa. 

vinvoinnin, mutta myös virkistyksen 

lähteenä. ”Emme puhu pelkästään 

metsien hyödyntämisestä vaan myös 

metsien monikäyttö ja luonnonhoito 

ovat meille tärkeitä”, hän korostaa. 

Tunnustusta monelta taholta 

Hönttämäen koulu on saanut tunnustusta 

monelta taholta. Se on ns. Vihreä 

lippu -koulu. Tunnus annetaan 

koululle, jossa ympäristökasvatus on 

onnistunut hyvin. Yhtenä kriteerinä 

on, että lapset ovat itse aktiivisesti 

mukana toiminnassa ja että heillä on 

mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. 

Vuoden 2005 valtakunnallisilla metsäpäivillä 

Lahdessa, Hönttämäen koulu 

sai kunniakirjan, joka oli tunnustus 

”aktiivisesta ja idearikkaasta toiminnasta 

metsäopetuksen parissa”. 

Koulu noudattaa omaa ympäristöohjelmaa. 

Joka vuosi valitaan aiheet, 

joihin erityisesti sinä vuonna panostetaan. 

”Luontokasvatus ja hyvä yhteistyömme 

metsäalan kanssa on ollut 

mallina muillekin. Olen kertonut siitä 

eri tilaisuuksissa. Ilman yhteistyökumppaneitamme 

ei monikaan asia 

olisi mahdollista”, Saloranta kiittelee. 

Stora Enson Tapani Vainionpää toivoo, että nämäkin 

lapset saisivat luontokoulun tunneilta ja vaikkapa 

tästä pönttöjen kunnostuksesta kipinän luonnossa 

liikkumiseen. Tapani auttaa Heidi Saikkosta pöntön 

katon avaamisessa (yläkuva). 

Pönttöjen puhdistajat tuikkasivat lopuksi sanomalehtipussit 

tuleen. Kirppujen joukkohautausta todistamassa 

vasemmalta oikealle Joonas Pesonen, 

Aleksi Kokko, Joona Stenius ja Niko Leinonen. 

23

Itse tehty vasta 

kruunaa kesäisen saunareissun 

Kesäiseen saunareissuun 

kuuluu ehdottomasti hyvältä 

tuoksuva vasta. Vastan tai 

länsisuomalaisittain vihdan 

teko on taito, joka kulkee 

perintönä sukupolvelta toiselle. 

Jos perinteiden lenkkiin 

on tullut katkos, on oppi 

hankittava jostain muualta. 

Vastan teossakaan ei selviä ilman 

oppiriitoja. Toisen koulukunnan 

mukaan varvut kasataan 

vastaan siten, että lehden kiiltävä 

puoli tulee uloimmaksi. Toisen oppisuunnan 

mukaan taas varvut ladotaan 

siten, että lehden vaalea puoli tulee 

kylpijän ihoa vasten. Kiiltävän 

puolen kannattajat sanovat, että lehti 

ei tartu ihoon ja nurjan puolen kannattajat 

ovat sitä mieltä, että vastasta 

tulee paremman muotoinen ja koivun 

lehden eteeriset öljyt ja tuoksu pääsee 

tällä tavoin paremmin esille. Niin tai 

näin. Itselleen sopivimman tavan löytää 

vain kokeilemalla. 

Vastan teossa on kuitenkin kaksi perusasiaa, 

joista ei kannata tinkiä: Vasta 

tehdään aina rauduskoivusta ja ilman 

kiirettä, sillä vastan teko - kuten 

saunominenkin ennen muinoin - on 

pyhä toimitus, jossa sielu on oltava 

mukana. 

Pannan teossa on monta eri tapaa. Tavoite 

on kuitenkin, että vastasta tulee napakka 

ja se kestää hyvin yhden kylpemiskerran. 

Juhannuksesta 

heinäkuun alkuun 

Paras aika vastojen tekoon on juhannuksesta 

heinäkuun alkuun. Koivun 

lehti on silloin suurimmillaan ja lehdet 

pysyvät parhaiten kiinni vastottaessa. 

Vastavarvuiksi kannattaa kerätä napakoita, 

urvuttomia koivun oksia. 

Nuoret koivut sopivat vastantekoon 

paremmin kuin vanhat ja isot koivut. 

Riippakoivun rennot oksat piiskaavat 

inhottavasti kylpijän paljasta pintaa. 

Katko valmiiksi reilu kasa samanmittaisia 

oksia. Poista kädensijan kohdalta 

oksanhaarat ja lehdet. Lado oksat 

kimpun puoleen väliin siten, että 

lehdet tulevat mielesi mukaan kiiltävä 

pinta joko ylös- tai alaspäin. Käännä 

kimppu ja jatka oksien latomista siten, 

että valintasi mukana joko lehtien 

kiiltävät tai nurjat puolet tulevat vastakkain. 

Lisää uusi oksa aina toisen 

oksan päälle. Nipusta olisi tarkoitus 

tulla viuhkamainen ja hieman litteä. 

Vitsaksen 

vääntäminen 

Vastan teon vaikein vaihe on sopivan 

vitsaksen löytäminen ja sen notkistaminen 

kiertämällä. Kiertämisen voi 

jättää poiskin, mutta silloin on suuri 

vaara, että panta murtuu vitsasta taivutettaessa. 

Pannan voi tehdä koivun varvusta 

24

tai pajusta. Paju on aloittelijalle ehkä 

helpompi, sillä se kestää koivua paremmin 

taivuttelua. Parhaan koivuvitsaksen 

saa nuoresta, kannon lähellä 

kasvavasta koivun juurivesasta. Latvaan 

voi jättää pienelle matkalle lehtiä 

toppariksi. Pantavitsasta saa näyttävämmän, 

jos sen vielä kuorii. 

Laita vitsaksen tyvipää tukevasti jalan 

alle ja ala kiertää latvapäästä myötäpäivään 

kohti tyveä. Teroita tyvi. 

Napakka panta kestää 

kovankin käsittelyn 

Työnnä valmiiksi kierretyn vitsaksen 

tyvipää kädensijan läpi lehtien läheltä 

(kuva). Vedä pantavitsas kädensijan 

läpi niin, että latvusta jää näkyviin 

noin 15-20 senttiä, joka taivutetaan 

oksien suuntaisesti kämmenen alle. 

Tee pantavitsakseen kierteitä ja pyöräytä 

vitsas kaksi kertaa kädensijan 

ympäri. Pujota vitsas solmuun molempien 

kierroksien alta ja kiristä tiukalle. 

Työnnä vitsaksen pää uudelleen kädensijan 

läpi noin 10-15 sentin päähän 

edellisestä sidoksesta. Pyöräytä 

vitsas uudelleen kaksi kertaa kädensijan 

ympäri. Tee solmu ja kiristä hyvin. 

Työnnä loppupää kädensijan läpi toiselle 

puolelle ja leikkaa poikki (kuva). 

Tasoita oksien päät puukolla tasapitkiksi. 

Ja sitten vain saunaan vihtomaan! 

Vasta kärsii 

kuumasta 

Ja muutama sana vastan käytöstä: 

Upota vasta vihtomisen välillä viileään 

veteen. Vastaa ei saa laittaa kuumaan 

veteen tai jättää hetkeksikään 

kuumalle lauteelle. 

Hies vai raudus 

Rauduskoivun lehti on kolmiomainen 

ja pitkäsuippoinen. 

Lehden sahalaidan isojen 

hampaiden reunassa on 

pienempiä hampaita. Vasta 

tehdään rauduksesta, koska 

sen lehdet ovat hieskoivua 

kestävämpiä. 

Hieskoivun lehdet ovat lyhytsuippuisia 

ja pyöreähköjä. 

Sahalaita on säännöllisemmän 

näköinen kuin rauduksella. 

Vaikka hieskoivusta ei tehdä 

itse vastaa, sopii notkean ja 

sitkeän hieskoivun vitsas 

pannantekoon. 

Vastan 

varastoiminen 

Tuoreen vastan voi 

pakastaa tai kuivattaa. 

Pane vasta muovipussiin 

ja purista ilma pois 

ennen pussin sulkemista. 

Vastat pysyvät hyvinä, 

jos pussin vetää sopivan 

mittaiseen pahviputkiloon 

tai laittaa vastat 

pahvilaatikkoon ja sitten 

vasta pakkaseen. 

Pakastettu vasta sulaa 

huoneenlämmössä 

1,5-2 tuntia. 

Kuivatettavat vastat 

laitetaan roikkumaan 

viileään, ilmavaan ja 

pimeään tilaan. Hauduta 

vasta ennen käyttöä 

lämpimässä vedessä 

1,5-2 tuntia. 

25

Lakiasiat 

Kysy 

Terve Metsä -lehden lukijoilta on jälleen 

tullut kysymyksiä, joista julkaisemme 

tällä kertaa kaksi. Ensimmäinen 

käsittelee naapurusten metsäpalstojen 

välisen rajan pitämistä auki ja 

toinen liittyy metsänkäyttöilmoituksen 

voimassaoloon. 

Kysymys 1. 

Onko mökkinaapurilla oikeus tulla 

avaamaan omistamaani maan 

rajaa mitään minulle ilmoittamatta, 

mikäli hän ei omista maata 

rajan toisella puolella? Mökkinaapurilta 

en saa selitystä. Onko 

tämä luvallista toimintaa? 

Kysymys on puun ostajan kannalta 

hyvin tärkeä. Usein tilojen väliset rajat 

ovat kasvaneet umpeen ja rajan sijaintia 

on vaikea määrittää. Rajapyykkien 

etsimisessä saattaa kulua huomattavastikin 

aikaa. Usein tehtävä on ilman 

teknisiä apuvälineitä mahdoton. 

Jos sitten leimikko rajataan huonosti 

tunnetun rajan perusteella, voi hakkuu 

ulottua naapurin puolelle. Tällaisten 

ongelmien välttämiseksi olisi tärkeätä, 

että tilojen väliset rajat pidettäisiin 

avoimina. 

Vanha maakaari velvoittikin maanomistajat 

pitämään tilojensa väliset 

rajat auki. Kyseinen velvoite on kuitenkin 

kumottu. Nykyisin asiaa koskevat 

naapuruussuhteista annetun lain 

varsin tuoreet säännökset. 

Naapuruussuhteista annetun lain 

mukaan metsämaalla asemakaava-alueen 

ulkopuolella sijaisevien kiinteistörekisteriyksiköiden 

omistajat saavat 

avata yksiköidensä välisen rajan, jos se 

on aikaisemmin maanmittaustoimituksen 

yhteydessä avattu eikä sen paikasta 

ole riitaa tai epäselvyyttä. Raja 

metsäomaisuuden hoitoon 

liittyvistä asioista 

Terve Metsä -lehti vastaa tällä palstalla kysymyksiisi metsäomaisuuden 

hoitoon ja käyttöön liittyvistä lakiasioista. Lähetä 

kysymys joko postitse osoitteella Stora Enso Metsä, PL 486, 

00101 Helsinki, kuoreen maininta ”Terve Metsä - lakiasiat” tai 

sähköpostitse: terve.metsa@storaenso.com. 

Kysymyksiin vastaa Stora Enso Metsän lakimies, varatuomari, 

metsänhoitaja Seppo Niiniaho. 

saadaan avata edellä säädetyllä tavalla 

myös ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön 

osoitetulla alueella. 

Laki antaa siis valtuutuksen tilojen 

välisen rajan aukaisemiseen. Valtuutus 

ei anna kuitenkaan lupaa lähteä aukaisemaan 

rajoja ilman lupaa muualta 

kuin oman ja naapuritilan väliltä. 

Raja on avattava siten, että rajalinja 

on avatun raja-aukon keskellä ja selvästi 

havaittavissa. Raja-aukon saa 

avata enintään puolitoista metriä leveäksi, 

jolleivät omistajat toisin sovi. 

Mikäli rajan avaamisesta ei päästä 

sopimukseen, rekisteriyksikön omistaja 

saa avata rajan rajanaapurin suostumuksetta 

ilmoitettuaan tälle siitä ensin. 

Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat 

sen rekisteriyksikön omistajalle, 

jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. 

Puiden omistajan on huolehdittava 

niiden talteen ottamisesta. Rajan 

avaamiskustannuksista vastaa se, joka 

rajan avaa, jolleivät rekisteriyksiköiden 

omistajat muuta sovi. 

Jommalla kummalla naapurilla on 

näin oikeus avata raja yksipuolisestikin, 

jos asiasta ei päästä sopimukseen. 

Lain vaatimus ennakkoilmoituksesta 

kuulunee normaalin naapurisovun pelisääntöihin. 

Koska lyhyt kysymys ei anna riittävää 

kuvaa tilanteesta, on kysymykseen 

vaikea ottaa tämän yksityiskohtaisemmin 

kantaa. 

Kysymys 2. 

Olen tehnyt leimikosta metsänkäyttöilmoituksen 

vuoden 2005 

kesällä. Onko minulla yhä oikeus 

aloittaa hakkuu mainitun ilmoituksen 

perusteella vai edellyttääkö 

hakkuu joitakin lisätoimenpiteitä? 

Metsälain 14 §:n mukaan metsän- 

käyttöilmoitus on tehtävä vähintään 

14 päivää ja enintään kaksi vuotta ennen 

hakkuun tai muun toimenpiteen 

aloittamista, jollei metsäkeskus hakemuksesta 

myönnä poikkeusta määräajasta. 

Hakkuu voidaan siis aloittaa kyseisen 

kahden vuoden kuluessa. Jos hakkuun 

aloittaminen viivästyy kyseisestä 

ajasta, on lain mukaan tehtävä uusi 

metsänkäyttöilmoitus. 

Mikäli ennen hakkuun aloittamista 

huomataan, että jokin ilmoitettu seikka 

ei pidä paikkaansa, on syytä olla 

yhteydessä paikalliseen metsäkeskukseen 

asian korjaamiseksi. Tällöin metsäkeskuksella 

saattaa olla mahdollisuus 

metsänkäyttöilmoituksen oikaisuun 

ilman, että tarvitsee tehdä uutta 

ilmoitusta. 

Muistutan, että laissa säädettyjä 

määräaikoja tulee noudattaa. Niiden 

rikkomisesta voi seurata rangaistus, 

joka käytännön tapauksissa on ollut 

sakkoja. 

Metsäasioihin liittyviä lakikysymyksiä 

voi edelleen toimittaa Terve 

Metsä -lehden toimitukseen allekirjoittaneen 

nimellä. Kysyminen on 

maksutonta. Varsinaisia toimeksiantoja 

emme ikävä kyllä kuitenkaan 

voi ottaa hoitaaksemme. 

Seppo Niiniaho 

Varatuomari, Metsänhoitaja 

26

Hyvä lukija 

Tuleeko lehtesi väärällä osoitteella? Oletko pikapuoliin muuttamassa? 

Tai haluat vaihtaa lehden saajan nimen. Voit ilmoittaa muuttuneen yhteystietosi 

tällä kortilla tai lähetä viesti sähköpostitse osoiteella: terve.metsa@storaenso.com. 

Ilmoita sähköpostissa myös entinen osoitteesi ja/tai vastaanottajan nimi. Muistitko, 

että osoitteenmuutoksen voit tehdä myös eMetsä-palvelun kautta. 

Nimi: 

Osoitteenmuutos 

Vastaanottajan nimi vaihtuu 

En halua lehteä toistaiseksi 

Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden 

Olen kiinnostunut Stora Enson taimikonhoitopalveluista. 

Ottakaa minuun yhteyttä. 

Lähettäkää minulle ilmainen Metsänomistajan vero-opas. 

Uusi osoite: 

Puhelinnumero: 

Sähköpostiosoite: 

Runokilpailun satoa 

Maisemapuut 

Olimme nuoria, vehreys päällä 

viihdyimme metsässä - rinteellä täällä. 

Seurana meillä ol männyt ja haavat, 

kysyimme - minnekäs muut kyydin 

nyt saavat? 

Tulivat koneet - matkaan puut lähti, 

aukion takana loistavi tähti. 

Kirkas on taivas, ei seuraa oo meillä, 

muut ovat jossakin maailman teillä. 

Täällä me seisomme - tyhjä on ”takki” 

allamme taimien vehreä sakki. 

Nouskoon nyt rinteelle uus sukupolvi, 

täyttäköön aukion huojuva holvi. 

Herkko Rautakorpi 

Päin mäntyä 

Kun metsään menee elämä, 

päin mäntyä ajatus, 

on parasta mennä perässä 

ja hakea vastaus. 

Suuntaanko tänne vai tuonne? 

Polku risteilee edessä. 

Vielä mielessä pohdiskelen, 

kun joku vastaa jo vieressä: 

”Elämä tähän minut heitti, 

antoi pohjan tarpeeksi hyvän. 

En kysellyt, minne lähtisin, 

vaan kasvatin juuren syvän. 

Sen varassa suorana seison 

ja toteutan tehtävää, 

ja hiljaa tuulessa taivun 

en koveta sisimpää. 

Kasvun voimasta valon ja veen, 

annan suojan pienemmille. 

Hyvän siemenen jälkeeni teen, 

näin viestin vien tuleville. 

Turhat oksani hiljaa karsin 

ja iho jo parkkiintuu, 

mutta latva on vihreä varsin 

ja sisällä nuori puu.” 

Niin puhui tietäjä vanha 

ja humisi perääni. 

Lähdin metsästä viisaampana, 

taisin ymmärtää virheeni. 

Olin liian kaukana itsestäin. 

Joskus nähnyt ei muita puita. 

Nyt paikkani tiedän metsässä. 

Ehkä näen metsänkin puilta. 

Riitta Talsi 

Kotipolku 

Päältä sammalkumpujen, 

halki korven, 

viereltä kuusien, 

ohi lammen hopeisen 

kulkee polku kultainen. 

Annabella Kiviniemi, 13 v 

P A L V E L U K O R T T I 

Metsä 

Stora Enso Oyj 

Metsäkonttori 

VASTAUSLÄHETYS 

Tunnus 5005565 

Info: TM 

55803 IMATRA 

Stora Enso 

maksaa 

postimaksun 

Olipa kerran puu. 

Sitten se kaatui. 

Jänis jäi sen puun alle. 

Tuli lappalaismies paikalle 

ja jäniksen vartaaseen iski, 

ja nuotiossa käristi. 

Yhtäkkiä alkoi mies kovin yskiä, 

ja pöllöllä oli taas lystiä. 

Lopulta mies maahan rysähti, 

sydän viimeisen kerran jysähti. 

Paikalle saapui korppilauma, 

jäi siitä pöllölle trauma. 

Touhu oli varsin kannibaalia, 

ei siinä ehditty miehen muistoa vaalia. 

Saapui siihen vaimo ja huusi: 

”Nyt maistuupi korppimuusi!” 

Korpit päätyivät pataan 

ja sitä kautta vaimon mahaan. 

Yhtäkkiä kaatui toinenkin puu. 

ja pöllö huusi: “Huhuu” 

Susanna Sihvonen, 15 v 

ja Annamaari Hyttinen, 15 v 

27 

�

s. 9 - Stora Enso

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?