Yritykset ja ihmisoikeudet

fibsry

FIBS-yritykset_ja_ihmisoikeudet__2015

Yritykset ja ihmisoikeudet

Ohjeita YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien

ohjaavien periaatteiden toteuttamiseen


© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

Julkaisu löytyy pdf-muodossa osoitteesta www.fibsry.fi

Julkaisun sisältöä voi lainata mainitsemalla lainauksen yhteydessä julkaisijan

(FIBS yritysvastuuverkosto). Julkaisua ei saa laajamittaisesti kopioida, jakaa

tai myydä nykymuodossaan tai uudelleen muotoiltuna ilman FIBSin lupaa.

Julkaisun ohjeita tulee soveltaa oman organisaation sisäisten käytäntöjen

ja huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti. FIBS ei vastaa julkaisun sisällön

soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa

liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa: tarjoamme tietoa uusista innovatiivisista tavoista

kehittää liiketoimintaa sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa käytännön

kokemuksia niin eri toimialojen yritysten kuin muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden

kanssa. Palveluihimme kuuluvat mm. seminaarit, työpajat ja tapahtumat, koulutus- ja

kehittämishankkeet sekä tutkimukset, uutiskirjeet ja julkaisut. FIBS–verkostossa on mukana

jo 270 yritystä ja yhteisöä. www.fibsry.fi


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

Sisällys

Lukijalle 4

Ihmisoikeudet – taustasta ja sisällöstä 5

Ihmisoikeuksien taustaa ja historiaa 5

Ihmisoikeuksien sisältö 6

Keskeiset ihmisoikeusnormit 7

Ihmisoikeuksien täytäntöönpano 8

Yritykset ja ihmisoikeudet 9

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet 9

Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia 9

Yritystoiminnan kannalta merkitykselliset ihmisoikeusnormit 11

Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutukset 11

Ihmisoikeusvastuu 14

Miksi ihmisoikeudet - liiketoimintahyödyt 15

Ihmisoikeussitoumus 16

Ihmisoikeuksia koskeva due diligence –prosessi 18

Yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit 18

Ihmisoikeuksien integroiminen yrityksen toimintoihin 21

Seuranta, viestintä ja raportointi 23

Ihmisoikeusviestintä medialle 25

Valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet 27

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

4

LUKIJALLE

FIBS ON JÄRJESTÄNYT VUOSINA 2014 JA 2015 YRITYKSILLE

ihmisoikeuskoulutusta, jonka tavoitteena on ollut täsmentää

ihmisoikeuksien sisältöä ja merkitystä yritystoiminnassa sekä antaa

osallistujille välineitä ihmisoikeuksia koskevan vaikutus- ja

riskienarvioinnin tekemiseksi ja edustamansa yrityksen

ihmisoikeusstrategian laatimiseksi tai täsmentämiseksi. Koulutuksessa

keskityttiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin

periaatteisiin ja niiden vaatimuksiin.

YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2011 Yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Niiden taustalla on erityisesti

globaalien suuryritysten kasvanut valta ja vaikutusmahdollisuudet moniin

yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Periaatteiden tavoitteena on vähentää ja

estää yritystoiminnasta koituvia negatiivisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin.

Suomen valtio hyväksyi syksyllä 2014 periaatteiden kansallisen

toimeenpanosuunnitelman. Vaikka YK:n ohjaavat periaatteet eivät ole

oikeudellisesti sitovia, on niistä muodostunut yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskeva maailmanlaajuinen ohjeistus. Periaatteissa

korostetaan valtioiden ensisijaista velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia ja

yritysten vastuuta kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Tähän työkirjaan on koottu FIBSin ihmisoikeuskoulutuksen keskeinen

sisältö. Pääkouluttajana on toiminut OTT Merja Pentikäinen (Opinio

Juris), jonka asiantuntemusta ovat täydentäneet vierailevat luennoitsijat

Jean-Babtiste Andrieu (BSR), Haley St Dennis (Institute for Human

Rights and Business), Jana Heinze (Econsense), Stefanie Koch (Holcim-

Lafarge), Sari Kuvaja, Niina Mikolanniemi (Plan Suomi), Laura Okkonen

(Nokia), Alice Perdetti (CSR Europe), Linda Piirto (Työ- ja

elinkeinoministeriö), Susanna Saikkonen (Plam Suomi), Aulikki Sippola

(FIBS) sekä Lotta Suistoranta (Mainostoimisto Taskut). Lisäksi julkaisua

on täydennetty mm. FIBSin muista tilaisuuksista kerätyillä esimerkeillä ja

hyvillä käytännöillä. Tämän julkaisun on laatinut FIBS.

Tästä julkaisusta saat perustietoa ihmisoikeuksista sekä YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden saattamisesta

käytäntöön. Lisätietoa aiheesta löytyy sinisiin laatikoihin koottujen

verkkosivulinkkien kautta.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

5

IHMISOIKEUDET – TAUSTASTA JA

SISÄLLÖSTÄ

Ihmisoikeuksien taustaa ja historiaa

IHMISOIKEUDET OVAT OSA ensisijaisesti valtioita sitovaa

kansainvälistä oikeutta. Ensimmäiset valtioiden hyväksymät kansainväliset

ihmisoikeusnormit hyväksyttiin 1800-luvulla.

Nykyisen ihmisoikeusjärjestelmän perusta on vuonna 1945 laaditussa

YK:n peruskirjassa. Tämä on ensimmäinen valtioiden hyväksymä

kansainvälinen asiakirja, jossa mainitaan, että ihmisillä on

luovuttamattomia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, joita kansainvälisen

yhteisön on kunnioitettava ja edesautettava. Vuonna 1948 YK:n

yleiskokouksessa hyväksyttiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus,

joka täsmentää YK:n peruskirjassa yleisesti mainittuja oikeuksia ja osaltaan

luo pohjan nykyiselle ihmisoikeusnormistolle ja -keskustelulle.

Ihmisoikeudet ovat valtioiden hyväksymiin kansainvälisiin asiakirjoihin -

sopimuksiin mutta myös ei-sopimusluonteisiin asiakirjoihin (mm.

julistukset) kirjattuja normeja. Ne määrittävät valtioiden velvoitteet,

esimerkiksi antamaan yksilöille suojaa julkisen vallan mielivaltaa vastaan.

Valtioiden tulee kohdella oikeudenkäyttönsä alaisuudessa olevia yksilöitä ja

ryhmiä normien edellyttämällä tavalla: kunnioittaa, suojella ja edistää

ihmisoikeuksia. Valtioiden tulee antaa suojaa myös yksityisiltä tahoilta,

kuten yrityksiltä, tulevia ihmisoikeusuhkia vastaan. Kansainväliset

ihmisoikeusnormit sitovat ja velvoittavat suoraan valtioita. Normit tulevat

yritystoimijoita sitoviksi epäsuorasti valtioiden säätäessä kansallista

lainsäädäntöä ihmisoikeuksien täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

6

Globaaleilla markkinoilla toimivilla yrityksillä on tänä päivänä enenevässä

määrin valtaa sekä vaikutuksia ihmisten elämään ympäri maailmaa.

Erityisen haastavia tilanteita syntyy, kun valtiot, joissa globaalit yritykset

toimivat, eivät joko halua tai pysty laittamaan kansallisesti täytäntöön

kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmisoikeusnormeja. Tällöin on tärkeää, että

yritykset huolehtivat siitä, että niiden toiminta ei heikennä ihmisoikeuksia.

Tätä varten on tehty kansainvälisiä ohjeistuksia siitä, miten yritysten tulisi

huomioida ihmisoikeudet toiminnassaan. Yritysten kannattaakin panostaa

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen osana yritysvastuutyötään.

Ihmisoikeuksien sisältö

IHMISOIKEUKSIEN YTIMEEN KUULUU ajatus kaikille ihmisille

kuuluvasta samanlaisesta ihmisarvosta ja lähtökohtana on ihmisoikeuksien

kuuluminen kaikille ihmisille. Ihmisoikeudet ovat myös luovuttamattomia.

Tasavertaisuus ja syrjintäkielto ovat läpileikkaavia periaatteita, jotka

edellyttävät ihmisoikeuksien turvaamista kaikille riippumatta henkilön

henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten etnisestä taustasta (”rotu”),

sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta tai muusta mielipiteestä

jne.

Ihmisoikeudet jaetaan usein seuraavasti:

• Kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet)

Mm. oikeus elämään, orjuuden kielto, kidutuksen kielto,

ilmaisunvapaus, yhdistymisvapaus, kokoontumisvapaus,

uskonnonvapaus, jne.

• Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet)

Mm. oikeus koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, riittävään

elintasoon, jne.

Lisäksi puhutaan kollektiivisista oikeuksista, joita ovat esimerkiksi oikeus

rauhaan, kehitykseen sekä puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

7

Keskeiset ihmisoikeusnormit

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal

Declaration of Human Rights) hyväksyttiin vuonna 1948. Sen sisältöä

tarkentavat kaksi YK:n yleissopimusta:

• Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva

yleissopimus (TSS-sopimus; Covenant on Economic, Social

and Cultural Rights, 1966)

• Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus

(KP-sopimus; Covenant on Civil and Political Rights, 1966)

(+ lisäpöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta, 1989).

Yhdessä näistä kolmesta puhutaan ns. International Bill of Human Rights

-normeina. Näihin viitataan usein yritysten eettisissä toimintaohjeistoissa,

mutta asiakirjojen sisällöstä ei aina ole syvällistä ymmärrystä. Asiakirjoihin

kannattaa tutustua, sillä ne määrittävät pitkälti myös sen, mihin

ihmisoikeuksiin yritysten tulee kiinnittää huomiota. Eri luonteiset

ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä, vaikuttavat toinen toisiinsa ja yhden

oikeuden toteutuminen voi edellyttää myös toisen oikeuden toteutumista.

Edellä mainittujen YK:n

yleissopimusten lisäksi YK:ssa on

laadittu lukuisia muitakin

ihmisoikeusasiakirjoja, joista saa tietoa

esimerkiksi eri ryhmiin, kuten naisiin,

lapsiin, siirtotyöläisiin, vähemmistöihin

tai alkuperäiskansoihin liittyvistä

kysymyksistä. On tärkeää huomata, että

globaalin YK:n sääntelyn lisäksi

ihmisoikeusnormeja on hyväksytty myös

mm. alueellisten kansainvälisten

järjestöjen piirissä. Alueellisiin

normeihin kannattaa perehtyä, kun

suunnitellaan tai arvioidaan

liiketoimintaa tietyissä (riski)maissa:

yritysten toimenpiteisiin vaikuttaa se,

onko maa hyväksynyt jonkin alueellisen

ihmisoikeusasiakirjan ja mihin se

valtiota velvoittaa.

Työkaluja ja lisälukemista

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen

julistus:

http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pa

ges/Language.aspx?LangID=fin

Taloudellisia, sosiaalisia ja

sivistyksellisiä oikeuksia koskeva

yleissopimus:

http://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti

/1976/19760006

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia

oikeuksia koskeva yleissopimus:

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sop

steksti/1976/19760008

ILO:n verkkosivut: www.ilo.org

(runsaasti hyödyllistä tietoa ja tukea

työelämän kysymyksiin)

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

8

Ihmisoikeuksiin kuuluvat myös työelämää koskevat kansainväliset normit

ja ohjeistukset, joita on laadittu erityisesti kansainvälisessä työjärjestössä

(ILO). ILO on itsenäinen kansainvälinen järjestö, joka on liitetty YKjärjestelmään

YK:n erityisjärjestönä. Valtiot ovat laajasti hyväksyneet

ILO:n työelämää koskevia sopimuksia. Työelämään liittyviä kysymyksiä

ovat muun muassa

• lapsityö, pakkotyö, ihmiskauppa

• työturvallisuus, järjestäytymisvapaus

• palkka, työaika, työolot.

ILO:ssa laaditut ei-sopimusmuotoiset, liike-elämälle merkitykselliset ja

keskeiset asiakirjat ovat julistus monikansallisia yrityksiä ja

sosiaalipolitiikkaa koskevista periaatteista sekä julistus työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista.

Ihmisoikeuksien täytäntöönpano

IHMISOIKEUKSIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ON valtioiden vastuulla.

Valtion hyväksymät kansainväliset ihmisoikeusnormit ohjaavat

kansallisten toimijoiden työtä. Valtioiden on ryhdyttävä ko. normien

velvoitteiden täyttämiseksi vaadittaviin konkreettisiin kansallisiin

täytäntöönpanotoimiin, esimerkiksi säädettävä tarvittaessa kansallista

lainsäädäntöä ja huolehdittava sen toimeenpanosta.

Valtioiden säätäessä kansallista lainsäädäntöä ihmisoikeusvelvoitteidensa

täytäntöön panemiseksi, ihmisoikeuskieli tai termi ’ihmisoikeus’ usein

katoaa ja kansallisesti puhutaan harvoin ihmisoikeuksista. Suomessakin on

paljon ihmisoikeuksia koskevia kansallisia lakeja, kun Suomea sitovat

ihmisoikeusnormit on siirretty perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön.

Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sekä lukuisten työelämää

(mm. työturvallisuutta, luottamuksellista viestintää ja yksityisyyden suojaa)

koskevien kansallisten lakien taustalla on ihmisoikeusnormeja.

Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämistä hankaloittaa se,

ettei monia kansallisia kysymyksiä mielletä ihmisoikeuskysymyksiksi, vaan

ihmisoikeudet yhdistetään usein virheellisesti ainoastaan kansainväliseen

toimintaan. Ihmisoikeuksien sisällön ymmärtäminen on edellytys myös

liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutusten ymmärtämiseksi.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

9

Yritykset ja ihmisoikeudet

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat

ohjaavat periaatteet

KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSNORMIT VELVOITTAVAT

ensisijaisesi valtioita ja ihmisoikeuksien suojelu on valtioiden vastuulla.

On kuitenkin selvää, että myös liiketoiminnalla on vaikutusta

ihmisoikeuksien toteutumiseen. Samoin globaaleilla suuryrityksillä on

monin paikoin enemmän valtaa kuin yksittäisillä valtioilla. Tätä taustaa

vasten YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2011 yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Periaatteiden tavoitteena on

ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Suomen valtio hyväksyi syksyllä 2014 periaatteiden kansallisen

toimeenpanosuunnitelman.

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet

rakentuvat kolmen pilarin varaan:

• valtion velvollisuus suojella ihmisoikeuksia

• yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia

• korjaavat toimenpiteet (oikeussuojakeinot).

Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia

PERIAATTEET KOSKEVAT KAIKKIA YRITYKSIÄ, myös pieniä.

Valtioilla on edelleen ensisijainen vastuu suojella ihmisoikeuksia. Yritysten

kunnioitusvastuu on kuitenkin valtion vastuusta riippumaton ja itsenäinen.

Vastuullisen yrityksen on omien yritysvastuustandardien sekä valvonta- ja

ohjausmekanismiensa avulla pyrittävä varmistumaan toimintatapojensa

vastuullisuudesta myös sellaisilla markkinoilla, joilla paikallisen

lainsäädännön puutteet tai aukot toimeenpanossa mahdollistavat

yritystoiminnan negatiiviset vaikutukset ihmisoikeuksiin, esimerkiksi

luottamuksellisten asiakastietojen käsittelyyn, työoloihin tai maankäyttöön

liittyen. Periaatteet kattavat paitsi yrityksen oman toiminnan myös sen

liiketoimintasuhteet oli kyse sitten alihankkijoista, agenteista tai

asiakkuuksista.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

10

Kunnioitusvastuun huolellinen toteutus edellyttää yrityksiltä seuraavia

asioita ja toimenpiteitä:

• Ihmisoikeuksia koskeva sitoumus

• Due diligence – huolellisuusperiaate

− Ihmisoikeusvaikutusten ja riskien arviointi

− Arvioinnin tulosten integrointi toimintoihin ja aktiiviset

toimet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi

− Seuranta

− Viestintä ja raportointi

• Valitusmekanismit ja korjaavat toimenpiteet.

Kaikkiin edellä mainittuihin vaiheisiin sisältyy runsaasti yksityiskohtaisia

toimenpiteitä yrityksen toiminnan luonteesta ja toimialasta riippuen.

Prosessin vaiheita kuvataan tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Yrityksen on toiminnassaan lähtökohtaisesti noudatettava paikallista

lainsäädäntöä. Joskus tästä voi seurata yrityksille haastavia tilanteita, sillä

kansallinen lainsäädäntö voi olla ristiriidassa kansainvälisten

ihmisoikeusnormien kanssa. Esimerkkinä toimii Malesia, jossa yritykset

ovat lain mukaan velvoitettuja

pitämään siirtotyöläisten passeja

hallussaan. Passien hallussapito taas

on ristiriidassa ihmisoikeudeksi

määritellyn liikkumisvapauden

kanssa. Tällaisissa tilanteissa yritysten

on kehitettävä joskus luoviakin

ratkaisuja: yritys voi esimerkiksi pitää

passit hallussaan, mutta

siirtotyöläisillä pitää koska tahansa

olla mahdollisuus saada passinsa.

Toisena esimerkkinä ovat maat, joissa

paikallinen lainsäädäntö ei salli

työntekijöiden järjestäytymistä. Tämä

on ristiriidassa ILO:n

järjestäytymisvapautta koskevien

sopimusten kanssa.

Työkaluja ja lisälukemista

UN Guiding Principles on Business

and Human RIghts (2011):

http://www.ohchr.org/Documents/Pu

blications/GuidingPrinciplesBusinessH

R_EN.pdf

Interpretative Guide:

http:///ohchr.org/Documents/Issues/

Business/RtRInterpretattiveGuide.pdf

Frequently Asked Questions about

the Guiding Principles on Business

and Human Rights:

http://www.ohchr.org/Documents/Pu

blications/FAQ_PrinciplesBussinessH

R.pdf

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

11

Yritystoiminnan kannalta merkitykselliset

ihmisoikeusnormit

YRITYSTEN TULEE KUNNIOITTAA KAIKKIA IHMISOIKEUKSIA.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja KP- ja TSSsopimukset

sekä ILOn julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista

ovat lähtökohta: yritysten tulee minimissään huomioida näissä asiakirjoissa

listatut oikeudet. Yrityksen toimintaympäristöstä riippuen erityistä

huomiota on kiinnitettävä erilaisiin haavoittuviin ryhmiin, esimerkiksi

naisten, lasten, vähemmistöjen alkuperäiskansojen, siirtotyöläisten ja

vammaisten asemaan (ja huomioitava näitä ryhmiä koskevat

ihmisoikeusasiakirjat). Lisäksi alueellisiin ihmisoikeusasiakirjoihin

tutustuminen kannattaa, kun kehitetään kansainvälistä toimintaa.

Konfliktitilanteissa kansainvälinen humanitaarinen oikeus ohjaa myös

yritysten toimintaa.

Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutukset

YRITYKSET VAIKUTTAVAT IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTTAMISEEN

työnantajina, ostajina, myyjinä ja markkinoijina, tuotteidensa ja

palveluidensa kautta, keräämällä tietoa asiakkaistaan ja henkilöstöstään,

käyttämällä maata, hankkimalla raaka-aineita jne. Lähtökohtaisesti lähes

kaikilla yritysten toiminnoilla on jonkinlaisia ihmisoikeusvaikutuksia. Isoja

riskejä liiketoiminnan negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin on yleisesti

tunnistetuissa riskimaissa ja riskimaiden toimitusketjuissa. Myös

tehdasinvestoinnit vaikuttavat monen ihmisen elämään ja niissä saattaa

piillä esimerkiksi vähemmistöjen ja/tai alkuperäiskansojen oikeuksiin

liittyviä riskejä. YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan liiketoiminnan

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä humiota myös

mahdollisiin sukupuolikohtaisiin vaikutuksiin (gender perspective).

Yritys voi heikentää ihmisoikeuksia myös tuotteidensa ja palveluidensa

sekä markkinointinsa kautta. Suomen toimintojen ihmisoikeusvaikutuksia

ei saa unohtaa. Keitä työllistämme ja miten? Tukeeko työkulttuurimme

syrjimätöntä työllistymistä? Kenelle myymme tuotteitamme? Onko

tuotteidemme ja palveluidemme tarjonta syrjimätöntä? Ovatko ne

terveydelle vaarallisia?

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

12

Suomessa uudistettiin sekä tasa-arvolakia että

yhdenvertaisuuslakia vuoden 2015 alussa. Lait

velvoittavat yrityksiä edistämään sukupuolten

tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta.

Vähintään 30 henkeä työllistävien yritysten

tulee laatia konkreettiset tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelmat. Lainsäädäntö

Työkaluja ja lisälukemista

FIBS: Yhdenvertaisuussuunnittelun opas

yksityiselle sektorille (2015):

http://www.fibsry.fi > Media > Julkaisut

koskee mm. välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää sekä kohtuullisia

mukautuksia.

Alla muutamia esimerkkejä yritysten toiminnan negatiivisista

ihmisoikeusvaikutuksista, joissa monista kyse on myös lakien rikkomisesta.

Pitkissä arvoketjuissa haastavaa on varmistua yhteistyökumppaneiden

toiminnan laillisuudesta 1 :

• Syrjinnän kielto: ravintola epää ulkomaalaisten sisäänpääsyn,

hotelli kieltäytyy majoittamasta romaneja tai yritys jättää

asiantuntijan rekrytoimatta sen vuoksi, että hän on muslimi tai

hänellä on liikuntavamma (olettaen, ettei työ edellytä

liikkumista).

• Orjuuden ja pakkotyön kielto: yritys tai yrityksen alihankkija

pakottaa työntekijänsä ylitöihin eikä maksa näistä korvausta tai

sitoo siirtotyöläisiä vuosiksi tehdastyöhön, jotta nämä voivat

maksaa velkansa työnvälittäjille.

• Liikkumisen vapaus: yritys tai sen alihankkija pitää

työntekijöidensä passeja hallussaan ja vaatii työntekijöitään

pysymään tehdasalueella työajan ulkopuolella.

• Oikeus perhe-elämään: yrityksen henkilöstöllä ei ole

mahdollisuutta yhdistää työtä ja perhe-elämää ja yritys kieltää

työntekijöiltään avioitumisen.

• Yksityisyyden suoja: yritys ei suojele riittävästi luottamuksellisia

asiakastietojaan tai käyttää niitä väärin. Telekommunikaatioalalla

yritys myy tuotteitaan ja palveluitaan toimijoille, jotka käyttävät

niitä henkilöiden seurantaan.

• Oikeus riittävään toimeentuloon: yritys asettaa ostajilleen niin

tiukat hintavaatimukset ja tiukat toimitusajat, ettei alihankkijoilla

ole mahdollisuutta maksaa elämiseen riittävää palkkaa

työntekijöilleen.

• Oikeus terveyteen: yrityksen tuotteet tai palvelut vaarantavat

käyttäjien terveyttä eikä yritys kerro riittäväsi tuotteidensa

väärinkäytön seurauksista.

1

Ks. esim Monas University – Human rights translated:

http://law.monash.edu/castancentre/centre-publications-research/centrepublications/human-rights-translated.pdf

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

13

Ihmisoikeusvaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyy käytännössä monia

problemaattisia tilanteita. Tällaisia ovat erityisesti erilaiset oikeuksien tai

intressien ristiriidat. Usein varsinkin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien

rajoittamista perustellaan uskontoon tai kulttuuriin liittyvillä argumenteilla

Kansainvälisesti hyväksytyt ihmisoikeudet kuuluvat kuitenkin tasaarvoisesti

ja syrjimättömästi myös naisille ja tytöille. Onko

alkuperäiskansojen oikeus maahansa merkittävämpi kuin metsäkadon

ehkäiseminen, jolla voi pitkällä tähtäimellä olla vaikutusta koko

ihmiskuntaan? Jokaisen yrityksen eteen tulee haasteita, joihin ei aina ole

yhtä ja oikeaa ratkaisua. Usein yrityksillä on kuitenkin hyvät

mahdollisuudet erilaisin omin toimin vahvistaa esimerkiksi naisten asemaa

niin, että toimet tukevat naisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia ei myöskään voida kompensoida:

”There’s no equivalent of carbon off-set for human rights. Failure to

respect human rights in one area cannot be cancelled out by a benefit in

another. 2 ” Huonoa ihmisoikeustilannetta, esimerkiksi vaarallisia työoloja,

ei voi kompensoida panostamalla toisaalla työturvallisuuteen erityisen

paljon.

Valitettavan usein yrityksiä kritisoidaan julkisuudessa asioista, joihin niillä

ei ole käytännössä vaikutusvaltaa, vaan ongelmien korjaaminen edellyttää

toimia valtiolta. Kollektiivisesti yrityksillä, esimerkiksi toimialajärjestöjen

kautta, on monesti mahdollisuus vaikuttaa valtioiden toimiin. Vakaa

toimintaympäristö, jossa on samat pelisäännöt kaikille, palvelee myös

liiketoimintaa.

Liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja negatiivisten vaikutusten

ehkäisemistä pohdittaessa ja toimenpiteistä viestittäessä on hyvä kiinnittää

huomiota YK:n ohjaavissa periaatteistakin luettavissa olevaan

terminologiaan: koska ihmisoikeudet ovat valtioiden velvoitteita ja sitovat

välittömästi valtioita, näiden velvoitteiden täyttämättä jättäminen on

valtion ihmisoikeusloukkaus (violation of human rights). Koska

kansainväliset ihmisoikeudet eivät sido suoraan yrityksiä, ohjaavat

periaatteet eivät myöskään puhu yritysten tekemistä

ihmisoikeusloukkauksista vaan viittaavat (esimerkiksi) yritystoiminnan

negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. Laiminlyömällä kunnioitusvelvoitettaan

yritys voi siis heikentää ihmisoikeuksia.

2

Periaatteiden tulkintaopas, Interpretative Guide:

http://www.ohchr.org/Documents/Issues/Business/RtRInterpretativeGui

de.pdf

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

14

Liiketoiminnan vaikutukset ihmisoikeuksiin eivät ole yksinomaan

negatiiviisia. Liiketoiminta synnyttää myös positiivia

ihmisoikeusvaikutuksia. Vaikka YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevat ohjaavat periaatteet keskittyvät yritystoiminnasta aiheutuviin

negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, yritysten kannattaa analysoida myös

toimintansa positiiviset vaikutukset ja hyödyntää niitä viestinnässään.

Yritystoiminnalla on merkittäviäkin positiivisia ihmisoikeusvaikutuksia

mm. työntekijöiden työllistämisen kautta, ICT-teknologia on osaltaan

myötävaikuttanut sananvapauden vahvistumiseen, jne.

On hyvä huomioida, että YK:n ohjaavat periaatteet eivät edellytä, että

yritys sitoutuu toimillaan edistämään ihmisoikeuksia. Ensisijainen tavoite

on pyrkiä estämään yritystoiminnan haitallisia vaikutuksia toiminnan

piirissä oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin sekä puuttua oikea-aikaisesti

ihmisoikeuksia heikentäviin vaikutuksiin.

Liiketoiminnan negatiivisten vaikutusten

ehkäiseminen kannattaa: panostaminen

vaikeidenkin kysymysten hallintaan luo

yritykselle ’turvaverkon’ ja mahdollistaa siten

suurienkin riskien paremman johtamisen.

Työkaluja ja lisälukemista

Monash University – Human Rights

Translated

http://law.monash.edu/castancentre/ce

ntre-publications-research/centrepublications/human-rightstranslated.pdf

Ihmisoikeusvastuu

YRITYKSEN IHMISOIKEUSVASTUU ULOTTUU MYÖS SEN

LIIKETOIMINTASUHTEISIIN, esimerkiksi toimitusketjuihin. Kuten

aiemmin esitetyistä esimerkeistä ilmeni, yritys voi heikentää

ihmisoikeuksia paisti välittömästi itse aiheuttamalla (cause) myös omalla

toiminnallaan myötävaikuttamalla (contribution) tai liiketoimintasuhteiden

(business relationships) kautta (no contribution, but linkage).

Esimerkki ihmisoikeuksien heikentämisestä oman toiminnan kautta on se,

että ravintola ei salli asiakkaikseen ulkomaalaisia (syrjintä etnisin

perustein) tai yritys edellyttää omassa tehtaassaan ylitöitä maksamatta

niistä korvauksia (orjuus ja pakkotyö). Yritys myötävaikuttaa

ihmisoikeuksien heikentämiseen, jos se esimerkiksi tietoisesti painaa

ostohintansa niin alas, ettei toimittajilla ole mahdollisuutta maksaa

elämiseen riittäviä palkkoja tai jos se myy tuotteitaan tietäen niitä

käytettävän ihmisoikeuksia heikentäviin tarkoituksiin.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

15

Myötävaikuttamisen ja liiketoimintasuhteiden kautta linkittymisen välinen

rajanveto on joskus haastavaa, sillä molemmat voivat liittyä yrityksen

toimitusketjuihin. Toimitusketjuissa on usein kyse linkittymisestä

ihmisoikeuksia heikentävään toimintaan liikesuhteen kautta. Jos yritys on

esimerkiksi tehnyt toimittajia koskevan vaikutus- ja riskiarvioinnin ja

pyrkii toiminnallaan (esimerkiksi code of conductin ja toimittajaauditointien)

ehkäisemään väärinkäytöksiä, mutta silti toimitusketjussa

paljastuu esimerkiksi pakkotyövoimaa, on yritys linkittynyt

ihmisoikeuksien heikentymiseen ja ihmisoikeusloukkaukseen. Jos taas

yritys ei ole hoitanut kotiläksyjään eikä valvo toimittajiaan tietoisina

riskeistä, yritys on myötävaikuttanut negatiivisen ihmisoikeusvaikutuksen

syntymiseen. Myötävaikuttamisesta on kyse myös silloin, kun yritys jatkaa

ostojaan entiseen malliin pakkotyövoiman paljastumisen jälkeen.

Avainkäsite on siten ’yrityksen huolellisuus’ (due diligence).

Jako voi paikoin tuntua keinotekoiselta, mutta se määrittää kuitenkin sen,

millaisia toimenpiteitä yritykseltä odotetaan asian korjaamiseksi ja auttaa

yrityksiä suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa

ihmisoikeuksien kunnioitus.

Miksi ihmisoikeudet - LIIKETOIMINTAHYÖDYT

IHMISOIKEUKSIEN ETEEN TEHTÄVÄ TYÖ ON myös taloudellisesti

kannattavaa. Ihmisoikeudet ovat niin perustavanlaatuisia ja niiden

ydinsisällöstä on olemassa niin vahva globaali konsensus, että ilman niiden

kunnioitusta sosiaalista toimilupaa on hyvin vaikea ansaita.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on myös liiketoiminnan kannalta

monessa suhteessa hyödyllistä ja vaikuttaa myönteisesti mm.

• sidosryhmäsuhteisiin (mm. ammattiliitot, kansalaisjärjestöt,

alihankkijat ja muut liikekumppanit)

• työnantajaimagoon (parhaiden osaajien rekrytointi ja henkilöstön

sitoutuminen)

• yritysmaineeseen / -brändiin

• riskienhallintaan (operatiiviset, taloudelliset, oikeudelliset ja

maineriskit)

• kuluttajasuhteisiin (luottamus, boikottien väheneminen) sekä

• sijoittajasuhteisiin.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

16

Ihmisoikeussitoumus

Periaate 16

Ensimmäisenä askeleena ihmisoikeusvastuun toteuttamiseksi yrityksen on

annettava ihmisoikeussitoumus. Sitoumuksen on oltava yrityksen ylimmän

johdon hyväksymä ja se pitää laatia sisäiseen ja/tai ulkoiseen

asiantuntemukseen nojautuen. Ihmisoikeussitoumuksen tulee olla

julkisesti saatavissa, löydyttävä esimerkiksi yrityksen verkkosivuilta, ja siitä

tulee tiedottaa aktiivisesti. Sitoumuksessa yrityksen tulee mainita, että

yritys kunnioittaa kaikkia ihmisoikeuksia. Sitoumuksessa voidaan

kuitenkin myös viitata aiemmin mainittuihin merkityksellisimpiin ja

yleisimpiin kansainvälisiin asiakirjoihin:

• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus

• Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KPsopimus)

• Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva

yleissopimus (TSS-sopimus)

• ILOn julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista

Sitoumuksessa voidaan viitata kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin,

vaikka yritys toimisikin maissa, jotka eivät ole ko. asiakirjoja hyväksyneet.

Sitoumusta voidaan täydentää esimerkiksi kertomalla, että yritys pyrkii

etsimään innovatiivisia toimintatapoja kansainvälisesti hyväksyttyjen

ihmisoikeuksien täyttämiseksi paikallisen lainsäädännön ollessa

ristiriidassa kansainvälisten normien kanssa. Esimerkiksi SAP on

ratkaissut sitoumuksensa seuraavasti:

”If the implementation of these international standards is restricted by local law,

we will develop innovative approaches to adhere in our actions to the principles

proclaimed in the international standards” (SAP Human Rights Policy)

Tämä tietysti edellyttää, että yritys on valmis panostamaan ja etsimään

luovia ihmisarvoa ja kansainvälisiä ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja

myös hankalissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

17

Sitoumuksen ei tarvitse olla monisivuinen dokumentti, vaan lyhyt

arvolinjaus on aivan riittävä. Arvolinjauksen lisäksi yritys voi esittää, miten

se toteuttaa ihmisoikeusvastuutaan listaamalla sitoumuksen oheen muut

ihmisoikeuksia koskevat dokumentit ja työtä ohjaavat periaatteet, kuten

eettiset ohjeet, toimittajaohjeistot, markkinoinnin eettiset ohjeet,

henkilöstöjohtamisen periaatteet

jne. Tämä on tärkeää, koska

periaatteet sisältävät ns. know

and show –vaatimukseen.

Yrityksen tulee tunnistaa ja

ymmärtää toimintansa

ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit

ja sen lisäksi näyttää, että se

toimenpiteidensä kautta pyrkii

välttämään ja vähentämään

negatiivisia vaikutuksia.

Työkaluja ja lisälukemista

Business & Human Rights Resource

Center: http://businesshumanrights.org/en/company-policystatements-on-human-rights

(kymmenittäin eri yritysten

sitoumuksia)

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

18

Ihmisoikeuksia koskeva

due diligence –prosessi

Yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutukset ja -riskit

Periaate 18

Huolellisuusperiaate (due diligence) on sekä kansallisesta että

kansainvälisestä oikeudesta, mm. ympäristöoikeudesta, tuttu periaate.

Tilanteissa, joissa on syntynyt negatiivisia vaikutuksia, vastuuta punnitaan

sen mukaan, onko taho toiminut huolellisesti vai ei. Sama pätee

ihmisoikeusperusteiseen due diligence –prosessiin. Due diligence ei ole

pelkkä vaikutusten ja riskien arviointia, vaan se sisältää myös arvioinnin

tulosten integroinnin yrityksen toimintoihin sekä seurannan, viestinnän ja

raportoinnin.

Ihmisoikeusvaikutusarviointiin sisältyy muutamia elementtejä, jotka

erottavat sen muista vastuullisuusriskeistä 3 :

• Kuka? Vaikutuksia ja riskejä tulee arvioida nimenomaan sen

kohderyhmän näkökulmasta, johon vaikutus kohdistuu.

Vaikutuksia ei voi ymmärtää kuulematta sidosryhmiä ja

priorisoinnit tulee tehdä sen perusteella, miten suurta haittaa

liiketoiminnasta eri sidosryhmille aiheutuu ja miten suurta

joukkoa vaikutus koskee. Samoin on hyvä kuunnella herkällä

korvalla kansalaisyhteiskunnan viestejä.

• Mitä? Vaikutuksia tulee arvioida suhteessa kansainvälisiin

ihmisoikeusnormeihin, keskeisinä YK:n KP- ja TSSsopimukset

sekä ILO:n julistuksiin sisältyvät neljä perusnormia.

• Miten? Arvioinnin on oltava tarkoituksenmukainen. Koska

arvioinnissa tulee kuulla sidosryhmiä, on tehtävä priorisointeja

ja keskityttävä niille alueille, joilla riskit ovat suurimmat.

3

Haley St Dennis, Institute for Human Rights and Business, 31.10.2014

ja 21.8.2015

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

19

• Missä? Arvioinnin tulee kattaa kaikki yrityksen toiminnot sekä

liikesuhteet alihankkijoista kumppaneihin ja asiakkaisiin.

• Milloin? Vaikutusarvioinnin tulisi olla jatkuvaa.

Ihmisoikeusriskit tulisi arvioida erityisesti silloin, kun mennään

uusille markkinoille, tehdään yrityskauppoja, solmitaan uusia

hankintasopimuksia, lanseerataan uusia tuotteita tai palveluita

jne. Arviointien jatkuvuus on tärkeää myös siksi, että

entuudestaan tutussa toimintaympäristössä voi tapahtua

yrityksen ihmisoikeusvaikutuksiin ja –riskeihin vaikuttavia

muutoksia.

Alkuun voi toteuttaa ylätason vaikutusarvioinnin, jossa yrityksen

ihmisoikeusriskejä arvioidaan keskeisten ihmisoikeusnormien, yrityksen

toimintojen ja toiminta-alueiden sekä vaikutuksen kohteena olevien

ryhmien näkökulmasta. Arvioinnin voi aloittaa vastaamalla seuraaviin

kysymyksiin:

• Millaisiin konkreettisiin ihmisoikeuksiin (KP- ja TSSsopimusten

ja ILO:n neljän perusnormin valossa)

yritystoiminnalla on joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia?

- Kenen (mihin ryhmiin kuuluvien ihmisten) ihmisoikeuksiin?

- Ovatko vaikutukset erilaisia miehiin ja naisiin tai poikiin ja

tyttöihin?

• Onko kyse yrityksen välittömästä omasta toiminnasta (mikä

toiminto), myötävaikuttamisesta vai liiketoimintasuhteesta?

• Mihin ja kenen ihmisoikeuksiin yritystoiminnan negatiiviset

vaikutukset ovat tai voivat olla suurimmat? (Ihmisoikeusriskit ja

riskien priorisointi)

- Tulisiko joissain tilanteissa (toimintaympäristö: markkina, maa,

alue, tuotteet) kiinnittää huomiota joihinkin erityisen

haavoittuviin ryhmiin?

- Mihin ryhmiin?

Ylätason vaikutusarviointi paljastaa osa-alueet, joihin on syytä paneutua

tarkemmin. Toimintaympäristöjen riskien arvioinnissa auttavat erilaiset

riskimaalistat, esimerkkeinä Freedom House Index sekä UN Human

Development Index, MapleCroft Human Rights Risks Atlas, BSCI

Countries’ Risk Classification (Worlwide Governance Indicators), World

Bank Worldwide Governance Indicators, jne.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

20

YK:n ohjaavat periaatteet määrittävät, mitä vaikutusarvioinnissa tulee

huomioida, mutta ne eivät kuitenkaan anna yksityiskohtaisia ohjeita

arvioinnin tekemiseksi. Yrityksen toiminnan luonne, esimerkiksi toimiala

ja tuotettavat tuotteet sekä toimintaympäristö vaikuttavat siihen, missä

laajuudessa vaikutusten arviointi kannattaa tehdä. Kevyen oman toiminnan

vaikutusarvioinnin voi tehdä muutamassa kuukaudessa tutustumalla

sähköisiin lähteisiin, esim. koko toimialaa koskeviin vaikutusarviointeihin,

haastattelemalla yrityksen eri liike- ja tukitoimintojen edustajia sekä

keskustelemalla asiantuntijoiden, kuten ihmisoikeusasiantuntijoiden ja

kansalaisjärjestöjen kanssa.

Globaalisti toimivien yritysten, joiden toimialaan liittyy erityisiä

ihmisoikeusriskejä – esimerkkinä luonnonvarateollisuus – kannattaa

harkita syvällisemmän vaikutusarvioinnin tekemistä, jossa alustavan

vaikutus- ja riskikartoituksen jälkeen syvennytään kaikkein riskialttiimpiin

toimintaympäristöihin tai liiketoimintoihin. Vaikutusarvioinneissa

haastatellaan paitsi yrityksen omaa henkilöstöä, käydään läpi myös

keskeiset liikesuhteet ja puhutaan

sidosryhmien sekä vaikutusten kohteina

olevien ryhmien tai näiden edustajien Työkaluja ja lisälukemista

kanssa. Usein myös ulkopuolisen

asiantuntemuksen ostaminen

vaikutusarvioinnin tai sen osa-alueiden

tueksi on perusteltua. Vaikutusarviointia

ei kuitenkaan kokonaan kannata

ulkoistaa, vaan on tärkeää panostaa

myös oman henkilöstön osaamiseen ja

osaamisen vahvistamiseen.

Koska kaikkien toimintojen ja

liikesuhteiden läpikäyminen on

käytännössä katsottuna mahdotonta, on

jo vaikutusarviointivaiheessa tehtävä

priorisointeja.

Econsense: Respecting human rights – tools

and guidance materials:

http://www.econsense.de/sites/all/files/Respect

ing_Human_Rights.pdf (hyödyllinen esittely

jokaiseen vaiheeseen sopivista työkaluista)

IBLF, IFC & UNGC: Guide to Human Rights

Impact Assessment and Management:

http://www.ifc.org/wps/wcm/connect/Topics_

Ext_Content/IFC_External_Corporate-

Site/Guide+to+Human+Rights+Impact+Asse

ssment+and+Management

Danish Institute for Human Rights : Human

rights comoliance assessment:

http://www.humanrights.dk/business-humanrights

BSR: Conducting en Effective Human Rights

Impact Assessment:

http://www.bsr.org/en/our-insights/reportview/conducting-an-effective-human-rightsimpact-assessment

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

21

Ihmisoikeuksien integroiminen yrityksen

toimintoihin

Periaate 19

Ihmisoikeuksia koskevan vaikutusarvioinnin tulokset on integroitava

yrityksen toimintoihin. Integroinnin tavoitteena on estää yrityksen eri

toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset

sekä kehittää yrityksen sisäistä yhteistyötä eri toimintojen kesken

ihmisoikeusvaikutusten ja –riskien ymmärtämiseksi. Integrointi vaatii

toimintaa, jonka avulla ehkäistään potentiaalisia haittavaikutuksia,

korjataan jo syntyneitä haittoja, tai edistetään positiivisia vaikutuksia.

Integroinnin on oltava tehokasta ja se on toteutettava asianmukaisilla

tasoilla ja toiminnoissa, toisin sanoen yrityksen on mm. sisäisellä

vastuunjaolla, päätöksenteolla, budjettiallokoinnilla sekä

valvontaprosesseilla varmistettava, että yksiköt, joiden toiminnasta seuraa

vaikutuksia, ymmärtävät roolinsa ja toimivat negatiivisten vaikutusten

ehkäisemiseksi.

Ylimmän johdon rooli integroinnissa ja resurssien allokoinnissa on

keskeinen. Ihmisoikeuskysymykset kuuluvat myös muiden yksiköiden,

kuten henkilöstöhallinnon, riskienhallinnan, hankinnan, myynnin ja

markkinoinnin sekä tuotannon vastuulle. Mahdollisen yritysvastuuyksikön

asema suunnannäyttäjänä, kouluttajana ja koordinaattorina on monissa

yrityksissä luonnollisesti merkittävä.

Muita toimintamuotoja, joilla voidaan edistää integraatiota ja haitallisiin

ihmisoikeusvaikutuksiin puuttumista ovat esimerkiksi

• hyvin tehty riskikartoitus ja vaikutusten arviointi

• oikealla ”kielellä” puhuminen: miten ihmisoikeuden kääntyvät

liike-elämän kielelle

• sisäiset työryhmät, joissa mukana edustajia yrityksen eri

yksiköistä

• yhteistyö toimialan yritysten kesken tai yli toimialarajojen

• kansalaisjärjestökumppanuudet

• kiinnostava, hyvin toteutettu verkkokoulutus koko henkilöstölle

• omien yksiköiden arviointi globaalisti ja kaikkia yksiköitä

koskevien minimivaatimusten asettaminen

• aktiivinen ja läpinäkyvä viestintä.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

22

Mikäli yrityksessä ei ole sisäistä osaamista ihmisoikeuskysymysten

huomioon ottamiseksi yritystoiminnassa, YK:n ohjaavat periaatteet

korostavat ulkopuoliseen asiantuntija-apuun turvautumista. Periaatteet

alleviivaavat myös sitä, että ihmisoikeusosaamista ei tule systemaattisesti

ulkoistaa, vaan yrityksen tulee vahvistaa talonsisäistä osaamistaan.

Toimenpiteet ihmisoikeusriskin välttämiseksi tai korjaamiseksi riippuvat

yrityksen roolista (oma toiminta, myötävaikuttaminen, linkittyminen).

1. Omaan toimintaan liittyviin negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin on

puututtava välittömästi tavoitteena ihmisoikeuksia heikentävän

toiminnan lopettaminen tai negatiivisten vaikutusten estäminen.

Esimerkkinä tästä on omien tehtaiden työturvallisuuspuutteiden

korjaaminen tai asiakkaiden terveyden kannalta vaarallisen tuotteen

myynnin lopettaminen. Mikäli riskit ovat jo toteutuneet, on yrityksen

ryhdyttävä negatiivisia vaikutuksia korjaaviin toimenpiteisiin.

2. Omalla toiminnalla myötävaikuttaminen (contribution) edellyttää,

että yritys vaikuttaa sellaisen yhteistyökumppanin toimintaan, johon

liittyy negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten riski. Yritys voi

esimerkiksi aloittaa toimittaja-auditoinnit tai kouluttaa agentti- ja

jälleenmyyjäverkostoaan ihmisoikeuksia kunnioittavista

periaatteistaan ja -toimintatavoistaan. Mikäli riskit ovat jo

toteutuneet, on yriytksen ryhdyttävä negatiivisia vaikutuksia

korjaaviin toimenpiteisiin.

3. Haastavimpia ovat tilanteet, joissa haitta syntyy liiketoimintasuhteen

kautta. Näissä tilanteissa yrityksellä on yleensä vähiten vaikutusvaltaa.

Yrityksen on kuitenkin pyrittävä käyttämään vaikutusvaltaansa

tilanteen korjaamiseksi tai negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

Isona ostajana yritys voi vaatia toimittajiltaan toimintatapojen

muutosta, ja hyödyntää tässä työssä myös omaa johtoaan.

Vaikutusvalta ja käytettävissä olevat keinot kasvavat, jos yritys

liittoutuu yhteen muiden ostajayritysten kanssa. Se, millaisia toimia

yritykseltä edellytetään, riippuu paitsi yrityksen vaikutusvallasta

liiketoimintakumppaniin myös liiketoimintasuhteen merkityksestä,

negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vakavuudesta. On tärkeää

huomioida, että liiketoimintasuhteen päättäminen jonkin

ongelmallisen liikekumppanitahon kanssa voi jopa johtaa entistä

vakavampiin negatiivisiin ihmisoikeusvaikutuksiin. YK:n ohjaavat

periaatteet korostavatkin sitä, että ongelmallisen liikekumppanitahon

tapauksessa ensisijaisesti ei katkaistaisi liiketoimintasuhdetta, vaan

pyritään vaikuttamaan liikekumppaniin niin, että se muuttaisi

toimintatapojaan ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

23

Integrointi ja vaikutusten ehkäiseminen ei ole

helppoa. Tekemättä jättäminen ei kuitenkaan ole

oikea vaihtoehto ja usein ratkaisut löytyvät.

Kun suunnittelet toimenpiteitä negatiivisten

ihmisoikeusvaikutusten ehkäisemiseksi, selvitä

seuraavat asiat:

• Mikä yrityksen toiminta aiheuttaa

negatiivisia vaikutuksia, mihin

ryhmään / ryhmiin sekä mikä

ihmisoikeus tai oikeudet voivat

heikentyä

• Onko kyseessä yrityksen oma toiminta,

myötävaikuttaminen vai

liiketoimintasuhde

• Minkä yrityksen

yksiköiden/toimijoiden tulisi osallistua

ihmisoikeusriskin minimointiin ja

miten

• Millainen vaikutusvalta yrityksellä on

vaikuttaa toisen toimijan

ihmisoikeuksia heikentäviin toimiin,

jos kyseessä on myötävaikuttaminen tai

liiketoimintasuhde ja miten yritys voi

käyttää vaikutusvaltaansa

Työkaluja ja lisälukemista

UNGC/Maplecroft: Human Rights

and Business Dilemmas Forum:

http://hrbdf.org

BLIHR / UNGC / OHCHR: A

Guide for Integrating Human Rights

into Business Management:

http://www.integratinghumanrights.org/

ShiftWorkshopReport2012-

RespectingHumanRightsThroughGlo

balSupply Chain

http://shiftproject.org/sites/default/file

s/%20Respecting%20Human%20Righ

ts%2

0Through%20Global%20Supply%20

Chains%20Report.pdf

BSR 2010 – Supply chain

sustainability, a practical guide for

continuous improvement

http://www.bsr.org/reports/BSR_UN

GC_SupplyChainReport.pdf

Seuranta, viestintä ja raportointi

Periaatteet 20 ja 21

Seuranta ja raportointi

Yritysten tulisi seurata ihmisoikeuksia koskevan vaikutusarvioinnin avulla

tunnistettuja ihmisoikeusriskejä ja luotava tätä työtä varten asianmukaiset

seurantajärjestelmät. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että yritys

tuntee merkittävimmät ihmisoikeusriskinsä sekä reagoi tunnistettuihin

riskeihin oikealla tavalla. Seurannan tulee:

• perustua oleellisiin kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin

indikaattoreihin, sekä

• sisältää palautetta sekä sisäisistä että ulkoisista lähteistä,

erityisesti toiminnan vaikutusten alaisilta sidosryhmiltä.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

24

Seurantajärjestelmän tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä käsitys

ihmisoikeusriskien nykytilanteesta. Seurantajärjestelmän tulisi kiinnittää

erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin.

Seurantajärjestelmää mietittäessä on hyvä hyödyntää yrityksessä jo

olemassa olevia välineitä ja prosesseja, ja integroida prosessi

mahdollisimman pitkälle yrityksen sisaïsiin raportointiprosesseihin.

Viestintä

YK:n ohjaavat periaatteet edellyttävät

ihmisoikeuksiin liittyvää viestintää sekä yrityksen

sisäisesti että ulkoisesti. Sisäiseen viestintää

kuuluu mm. YK:n ohjaavien periaatteiden

jalkauttamisen yrityksen sisällä, eri toimintojen

roolien selkeyttäminen ja sisäisten toimintojen

välisen ihmisoikeuksiin liittyvän yhteistyön

rakentaminen.

Yritysten tulisi olla valmiita kommunikoimaan

myös ulkoisesti toiminnan

ihmisoikeusvaikutuksista, erityisesti silloin, kun

vaikutusten alaiset sidosryhmät tai heidän

edustajat ovat tuoneet esille ihmisoikeuksiin

Työkaluja ja lisälukemista

UN Guiding Principles

Reporting Framework

http://www.ungpreporting.org/re

porting-framework/

The Corporate Human Rights

Benchmark (CHRB)

http://www.ihrb.org/ourwork/corporate-human-rightsbenchmark.htm

liittyviä huolenaiheita. Erityisesti sellaisten yritysten, joiden toimintaan

kohdistuu vakavia negatiivisia ihmisoikeusriskejä, tulisi raportoida asian

eteen tekemistään toimenpiteistä. Viestinnän tulisi kaikissa tapauksissa

• heijastaa muodoltaan ja laajuudeltaan negatiivisten

ihmisoikeusvaikutusten vakavuutta

• olla eri kohderyhmien saatavilla

• olla luotettavaa ja tarpeeksi kattava, jotta yrityksen toimet

ihmisoikeusriskien hallitsemiseksi voidaan ulkoisesti arvioida.

• Olla vaikuttamatta kielteisesti sidosryhmiin ja henkilökuntaan tai

legitiimeihin liikesalaisuuksiin.

Viestinä voi olla eri muotoista eri kohderyhmille. Esimerkiksi viralliset

raportit voivat olla osa ihmisoikeusviestintää, mutta niin ovat myös

henkilökohtaiset tapaamiset sekä konsultaatiot sidosryhmien kanssa.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

25

Ihmisoikeusviestintä medialle

MEDIA ON YRITYKSILLE HAASTAVA SIDOSRYHMÄ ja valitettavan

usein yritykset saavat hyvästä työstä huolimatta ihmisoikeuskysymyksissä

ainoastaan negatiivista huomiota. Objektiivinen keskustelu etenkin

median kanssa on usein erittäin vaikeaa ja yritys on valitettavan usein

viimeinen taho, jota keskusteluissa uskotaan.

Usein haastattelut ja yhteydenotot koskevatkin eri nousseita väitteitä

negatiivisista ihmisoikeusvaikutuksista. Tässä lähtökohdassa yritysten rooli

keskusteluissa on hankala ja usein keskusteluihin mennään vain

selviytymään. Tärkeää on tasapaino - yrityksen tulee vastaa median

esittämiin kysymyksiinn, mutta siitä huolimatta oman viestin voi aina

ujuttaa lomaan. Yrityksen tulee uskaltaa puhua negatiivisista asioista,

mutta se voi tuoda esiin myös hyviä käytäntöjä: kun toimitusketjuista

paljastuu epäkohtia ja yritystä haastatellaan aiheesta, voi yritys

toimitusketjujen ohella kertoa edistyksellisistä henkilöstökäytännöistään.

On myös tärkeää tuoda esiin se, että tilanteen vakavuus tiedostetaan ja

yritys on ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi. Kun

toimintasuunnitelma on olemassa, se on hyvä tuoda reilusti esiin, vaikka

prosessi olisikin keskeneräinen. Viestinnän asiantuntijoita media pitää

usein tulppana, joten yritykselle voi olla hyvä ratkaisu tuoda

substanssiosaaja median eteen.

Kun toimintasuunnitelma on olemassa, se on hyvä tuoda reilusti esiin,

vaikka prosessi olisikin keskeneräinen. Viestinnän asiantuntijoita media

pitää usein tulppana, joten yritykselle voi olla hyvä ratkaisu tuoda

substanssiosaaja median eteen.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

26

Median haastattelun ei tarvitse olla selviytymistaistelu, vaan hyvin

valmisteltuna se voi olla myös mahdollisuus. Alla on pieni muistilista 4

ihmisoikeuksia koskevaan (kriisi)viestintään:

1. Aloitteellisuus: esitä omat näkökantasi – muist akeskeiset

viestinne

2. Avoimuus ja läpinäkyvyys: myös negatiivisissa asioissa

3. Rehellisyys: ole totuudenmukainen

4. Luotettavuus: perusta faktoihin

5. Myönnä virheesi: kerro kaikki kerralla

6. Osoita myötätuntoa: kyse on ihmisistä

7. Älä syyttele muita: kanna vastuusi osaltanne

8. Kerro mitä tehdään: kuvaile korjaavaa prosessia

9. Ymmärrettävyys: anna konkreettisia esimerkkejä, jotka jokainen

voi ymmärtää

10. Palveluasenne: ole nopea ja käytettävissä

11. Varautuminen: Toteuta yrityksenne kriisiviestintäsuunnitelmaa

Lisäksi on hyvä muista seuraavat asiat, kun ihmisoikeuksista halutaan

viestiä uskottavasti, ymmärrettävästi – ja innostavasti:

• Pääviestit: muista keskeiset viestinne yleisölle

• Luotettavuus: opettele faktat

• Selkeys: käytä riittävän yksinkertaista kieltä

• Inhimillisyys: kyse on ihmisistä, osoita kunnioitusta – kerro

tunteita herättäviä esimerkkejä

• Konteksti: liitä asia isoon kuvaan, anna mittasuhteet

• Tarinallisuus: kerro käytännön esimerkki yrityksenne teosta

• Viraalisuus: anna puolestapuhujille jaettavaa.

4

Mainostoimisto Taskut 5.12.2014 ja 7.10.2015

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

27

Valitusmekanismit ja korjaavat

toimenpiteet

!

Periaate 22 sekä yrityksiä koskevat periaatteet 29–31 ”Access to remedy”-

pilarista

Valitusmekanismien järjestäminen ja korjaavien toimenpiteiden tekeminen

ovat periaatteiden haasteellisimpia osioita, sillä niistä liike-elämässä on

vähiten kokemusta.

Yrityksen velvoitteet järjestää korjaavia toimenpiteitä koskevat omaa

(välitöntä) toimintaa (causing) sekä myötävaikuttamista (contribution). Jos

ihmisoikeudet ovat heikentyneet likketoimintasuhteen kautta, YK:n

ohjaavat periaatteet eivät velvoita yritystä ryhtymään korjaaviin

toimenpiteisiin. Asia on hyvä pitää mielessä, kun suomalaisia yrityksiä

asetetaan tilivelvollisiksi toimitusketjujen alimpien portaiden epäkohdista

ja tilanteista, joissa kyse on liiketoimintasuhteista. Toisaalta yrityksen on

maineensa ja toimintansa tehokkuuden vuoksi ajoittain puututtava myös

liiketoimintasuhteisiin.

Korjaavia toimenpiteitä tulee toteuttaa aktiivisesti. Niissä ei ole kyse

ainoastaan rahallisesta korvauksesta, ja onkin syytä huomata, että

rahallinen korvaus ei aina edes ole paras korjaava toimenpide. Korvaus voi

olla esimerkiksi anteeksipyyntö, lupaus prosessien kehittämisestä haitan

toistamisen estämiseksi tai – usein viimeisenä vaihtoehtona – tietys

liiketoiminnan tai liiketoimintasuhteen katkaiseminen. Osapuolet voivat

myös yhdessä sopia kumpaakin osapuolta tyydyttävästä

korjaustoimenpiteestä.

Valitusmekanismien keskeisenä tehtävänä on identifioida mahdollisten

negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten kohteeksi joutuneiden huolenaiheita

ja siten yrityksen toiminnan ihmisoikeusriskejä. Mekanismi auttaa yritystä

identifioimaan toiminnan mahdolliset negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset

ja tukee näin due diligence –prosessia. Se myös mahdollistaa negatiivisten

vaikutusten korjaamisen ajoissa ja suoraan yrityksen toimesta.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!


!!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !

! ! ! ! ! ! !

28

Valitusmekanismit voivat olla yrityksen itse tai yhteistyössä muiden

tahojen kanssa operoimia. Valituksia voidaan ohjata myös ulkopuoliselle

asiantuntijataholle.

Hyvin tavallista on, että yrityksen verkkosivulla

on sähköpostiosoite, jonka kautta yrityksen

henkilöstö ja joissain tapauksissa myös

sidosryhmät voivat jakaa huolenaiheensa.

Tällainen järjestelmä on harvoin kaikkien

sidosryhmien saavutettavissa. Toinen tapa

järjestää valitusmekanismi on ulkopuolisen

tahon operoima monikanavainen ”hotline”-

palvelu, jonka olemassaolosta tiedotetaan

sidosryhmille. Tehtaiden ympäristössä tai

projektikohteissaan paikallinen kansalaisjärjestö

voi toimia kanavana, jonka kautta

lähiyhteisöjen huolet tulevat yrityksen tietoon.

Työkaluja ja lisälukemista

CSR Europe: Management of Complaints

Assessment (MOC-A):

http://www.csreurope.org/sites/default/files/

MOCA%20brochure%20WEBSITE.pdf

Ipeca: Operational level grievance

mechanism: IPIECA Good Practice Survey:

http://www.ipeca.org/publication/operational

-level-grievance-mechanisms-good-practicesurvey

Hyvälle valitusmekanismille on asetettu joukko kriteereitä. Yrityksen

kannattaa pohtia, täyttääkö sen käytössä oleva valitusmekanismi seuraavat

kriteerit:

• Legitiimisyys (mm. sidosryhmien luottamus)

• Saavutettavuus

• Ennakoitavuus

• Tasapuolisuus

• Läpinäkyvyys

• Ihmisoikeusperustaisuus

• Itseoppivuus (kokemukset huomioiva)

Lisäksi valitusmekanismien tulisi perustua osallisuuteen ja vuoropuheluun.

© FIBS yritysvastuuverkosto 2015

!

More magazines by this user
Similar magazines