Pohjanmaan Opettaja 1/2016

aohynone

Kuntokortti 2016

Opettaja:______________________________________________________________________

Osoite:________________________________________________________________________

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 12–21 (21.3.–29.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimiaika

on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.

Palauta kuntokortti 31.5.2016 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie

98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut

kolmen repun arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettajan -lehden

syksyn numerossa.

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika___________

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji


Onko julkisen sektorin

työntekijöiden tehtävä laittaa

julkistalous kuntoon?

Ska offentligt anställda

sätta offentliga ekonomin

i skick?

Maahan on väännetty monin

mutkin työmarkkinaratkaisua,

jonka tahtipuikko on poikkeuksellisen

selkeästi työnnetty yksityisen

sektorin työnantajille. Yksityisen sektorin

palkansaajat ovat osoittaneet

solidaarisuuttaan julkisen sektorin

ahertajille kertomalla julkisesti, että

heidänkin tavoitteenaan on niin sanottu

Ruotsinmalli. Sen ydin on siinä,

että jatkossa aina, siis aina, sopimusten kattotason

määrittäisi vientiteollisuus tai yksityinen

sektori.

Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki julkisen

sektorin palkat alkaisivat nykyistäkin enemmän

jäädä jälkeen yksityisen sektorin palkkojen kehityksestä

niin euroina kuin prosentteina. Syynä

on se, että palkkataso julkisella sektorilla on nyt

valmiiksi selkeästi alhaisempi, jatkossa varmuudella

korotukset olisivat pienempiä tai maksimissaan

samoja (uskokoon ken tahtoo) ja yksityisen

sektorin palkkaliukumat kasvattaisivat eroa.

Maata johtavat poliitikot, KT:n tuella, pitävät

ratkaisua hyvänä, koska meidän on tasapainotettava

julkista taloutta ja kuntatalous on

kriisissä. Ei siis ole varaa maksaa työstäsi niin

kauhean hyvin niin kuin nyt tapahtuu. Itseasiassa

KT haluaisi paikallisin sopimuksin tehdä säästösopimuksia,

joilla paikallisesti sovittaisiin joko

palkan alentamisesta tai palkattomista lomista.

I

Finland har man efter flera turer i

långdansen diskuterat ett utkast till

arbetsmarknadslösning där arbetsgivarna

inom den privata sektorn har

fått ange takten. Privata sektorns löntagare

har visat sin ”solidaritet” med

offentliga sektorns anställda genom

att öppet ange att även deras mål är

den så kallade Sverigemodellen. Den

går ut på att exportindustrin eller

privata sektorn alltid, jag menar faktiskt alltid, i

fortsättningen definierar nivån på avtalen.

Det här skulle innebära att alla löner inom

den offentliga sektorn skulle släpa ännu mera efter

löneutvecklingen inom den privata sektorn.

Både i eurobelopp och procentuellt, eftersom

lönenivån inom den offentliga sektorn redan nu

är klart lägre. I fortsättningen skulle förhöjningarna

vara mindre. Eller högst samma som nu,

tro den som vill. Och då skulle privata sektorns

löne glidningar ytterligare öka gapet.

Våra ledande politiker anser, med stöd av

KT Kommunarbetsgivarna, att lösningen är bra

eftersom den offentliga ekonomin måste balanseras

och kommunekonomin är i kris. Man har

alltså inte råd att betala lika bra för ditt arbete

som nu. I själva verket vill KT ingå lokala sparavtal

om lägre löner eller oavlönade semestrar.

Dessutom vill man förkorta de längre semestrarna,

som har kompenserat underdimen-

3


Lisäksi nyt halutaan lyhentää alimitoitettuja

palkankorotuksia kompensoivia pitempiä lomia.

Miksi? No siksi, että tarvittaisiin vähemmän

työvoimaa ja siten säästettäisiin kustannuksissa.

Yksityisen sektorin palkansaajien pekkaspäivistä

ei kukaan uskalla meitä lukuun ottamatta puhua

mitään. SAK ja AKT voivat suuttua. Naisvaltainen

julkinen sektori urputtaa, mutta sen ei uskota

muuhun kykenevän.

Näin se menee.

On syytä havaita myös se, että ainakin kaikki

neljä suurinta puoluetta näyttävät olevan samaa

mieltä tästä asiasta. Eli tukea julkisen sektorin

alempipalkkaisten puolesta ei tule mistään. Vastuu

on otettava omiin käsiin tai sitten on turhaa

mussuttaa.

Samaan aikaan KT kertoo, ettei sen ole tarvis

ottaa palkan piiriin opettajan työhön kuulumattomia

tai työhön vuosien saatossa liitettyjä lisätehtäviä,

koska opettajat jo ne nyt ilmaiseksi ne

tekevät. Miksi niistä nyt heidän kannattaisi alkaa

maksamaan?

Julkinen talous ei tule kuntoon sillä, että

otetaan 500 € tai 1000 € pois vaikkapa lastentarhanopettajan

tai rehtorin palkasta. Sillä ei pelastu

edes väliaikaisesti yksikään kunta. Sillä ei

lähde puhelinten tai moottoreiden tai voin vienti

tasan yhtään käyntiin.

Nyt tehdään suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa

periaatteellisia ratkaisuja, joiden vaikutus

tuntuu pitkälle tulevaisuuteen. Jos suuntaa

halutaan muuttaa oikeudenmukaisemmaksi, se

tapahtuu vain voimalla.

Oletko siihen valmis? Vai tyydytkö tarjottuun

ja annettuun osaasi?

Olli Luukkainen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

puheenjohtaja

sionerade löneförhöjningar. Varför? Nå, för att

då behövs mindre arbetskraft vilket skulle spara

pengar. De så kallade pekkasdagarna inom privata

sektorn vågar ingen nämna förutom vi. FFC

och AKT kan ju bli arga! Den kvinnodominerade

offentliga sektorn gnäller och kan inte så

mycket annat. Tror man.

Så här ser alltså manuset ut.

Det är också skäl att notera att åtminstone

alla de fyra största partierna tycks vara av samma

åsikt i den här frågan. Det finns inget stöd

för de lågavlönade inom offentliga sektorn. Vi

måste själva bära ansvar, annars är det onödigt

att gnälla.

Samtidigt säger KT att de inte behöver betala

lön för uppgifter som inte hör till lärarens arbete.

Inte heller för extra uppgifter som har pådyvlats

lärarna under årens lopp, eftersom lärarna utför

det arbetet gratis redan nu. Varför skulle man nu

börja betala lärarna?

Den offentliga ekonomin sätts inte i skick genom

att man tar bort femhundra eller tusen euro

av exempelvis lönen för en barnträdgårdslärare

eller rektor. Med det räddar man inte en endaste

en kommun ens tillfälligt. Med det börjar inte

exporten av telefoner, motorer eller smör dra det

minsta.

Nu ingås principiella lösningar inom den finländska

arbetsmarknadspolitiken och effekterna

kommer att sträcka sig långt in i framtiden. Det

krävs styrka för att ändra riktningen till en mera

rättvis sådan.

Är du beredd? Eller nöjer du dig med den lott

som erbjuds dig?

Olli Luukkainen

Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ

ordförande

Toimituskunta:

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

040 559 4033

Sara Nyholm, YLL

Anne Ojalehto, OAO

Tiina Kankkonen, OAY

Antti Hynönen, OAY

Mikko Metsäranta OAY

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL

Hanna Ikonen, LTOL

Taina Saikkonen

ISSN:

0785-9260

Painopaikka:

Waasa Graphics Oy

Kansikuva:

Matti Sippola

4


Epävarmaa

aikaa

Osäkra

tider

T

ätä kirjoittaessani helmikuun

puolivälissä yhteiskuntasopimusneuvottelut

ovat taas käynnissä. Niille

toivon onnistumista. Opettajat ovat

valmiita vyön kiristykseen, kunhan

asiat hoidetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tuntuu, että aina kun näkyy vähän

valoa Suomen ankeassa taloustilanteessa,

tulee jokin uusi ulkopuolinen

isku, joka murentaa toivon paremmasta

kehityksestä. Venäjän talousvaikeuksiin ajaneet

pakotteet ovat vaikuttaneet selvästi Suomeen ja

nyt sama tilanne uhkaa toistua Kiinan kasvun

hidastuessa. Vain pörssiyhtiöiden osakkeenomistajille

ennustetaan positiivisia asioita, kun

yritykset jakavat isoja osinkoja tänä keväänä. Ne

eivät halua investoida epävarmana aikana uuteen

tuotantoon ja jakavat voittonsa osinkoina. Palkansaajat,

jotka ovat onnistuneet säilyttämään

työpaikkansa, voivat vain haaveilla paremmista

ajoista ja palkankorotuksista.

Talousvaikeudet ovat vähentäneet valtion

ja kuntien verotuloja. Niiden hiipuessa julkisia

menoja on karsittu isolla kädellä. Koulutusvaroja

ovat leikanneet kaikki eduskuntapuolueet, myös

nykyisin oppositiossa olevat edellisellä hallituskaudella.

Lapsista ja nuorista säästetään, vaikka

monet talousviisaat ovat varoitelleet tällaisesta

kehityksestä. Viimeksi OECD Suomi-raportissaan.

Silti huhutaan, että ensi vuoden budjettiin

suunnitellaan koulutukseen vielä 300 miljoonan

euron lisäleikkauksia nykyisten päälle.

Säästöjen keskellä Suomi tavoittelee koulutuksen

digiloikkaa. OAJ:n teettämän tutkimuksen,

”Askelmerkit digiloikkaan”, mukaan tällä

hetkellä digitalisointi on parhaiten onnistunut

ammattikorkeakouluissa. Siellä lähes kaikki

opiskelijat käyttävät digitaalisia välineitä opiskelussaan

päivittäin. Yliopistoissa tilanne ei ole

näin hyvä. Toisella asteella sähköiset ylioppilas-

skrivande stund i mitten av feb ruari

pågår förhandlingarna om sam-

I

hällsfördraget för fullt. Jag hoppas

att förhandlingarna lyckas. Lärarna

är beredda på att dra åt svångremmen

så länge allt sköts på ett jämlikt

och rättvist sätt.

Varje gång det börjar se lite ljusare

ut för vår usla ekonomi verkar

det alltid komma ett nytt bakslag

som släcker hoppet på en bättre utveckling.

De sanktioner mot Ryssland som orsakat

ekonomiska svårigheter har tydligt påverkat

Finland, och nu hotas samma situation att

upprepas då tillväxten i Kina avtar. Det är endast

aktieägarna i börsbolagen som har något positivt

att vänta då företagen delar ut stora dividender

under våren. I osäkra tider vill företagen inte investera

i ny produktion och delar därför ut sin

vinst i dividender. De löntagare som lyckats bevara

sin arbetsplats kan bara drömma om bättre

tider och löneförhöjningar.

De ekonomiska svårigheterna har minskat

statens och kommunernas skatteintäkter. Detta

har lett till att det gjorts stora nedskärningar i

de offentliga utgifterna. Alla partier i riksdagen

har skurit ner på utbildningsanslagen. Även de

nuvarande oppositionspartierna gjorde samma

sak under föregående regeringsperiod. Barn och

unga drabbas av nedskärningar trots att många

ekonomiska experter varnar för en sådan utveckling,

senast i OECD:s Finlandsrapport. Trots

detta går det rykten om att det planeras ytterligare

300 miljoners tilläggsnedskärningar i utbildningen

nästa år.

Mitt i inbesparingarna tar Finland sikte på

ett digitalt språng i utbildningen. Enligt en undersökning

som OAJ gjort har digitaliseringen

hittills lyckats bäst inom yrkeshögskolorna. Där

använder nästan alla studerande digitala verktyg

varje dag i sina studier. På universiteten är situationen

inte lika bra. På andra stadiet tvingas man

ta i bruk digitala inlärningsplattformar på grund

5


kirjoitukset pakottavat digitaalisten oppimisalustojen

käyttöön seuraavina vuosina. Suurin

osa lukiolaisista hankkinee tarvittavat laitteet

itse. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden

omia TVT –laitteita ei juurikaan käytetä, eikä

niiden käyttöön ole pääsääntöisesti laadittu ohjeita.

Peruskoulun oppilaista vain viidesosa käyttää

digitaalisia oppimisvälineitä päivittäin. Pullonkaulana

ovat laitteiden määrä, opettajien osaamisen

ja täydennyskoulutuksen sekä digitaalisten

oppimateriaalien puutteet. Peruskoulussa

opiskelutarvikkeet ovat ilmaisia. Mahdollinen

omien välineiden käyttö vaatii tarkkoja ohjeita,

sillä oppilaiden on oltava tasavertaisessa asemassa.

Kaikilla ei varmasti ole varaa esimerkiksi älypuhelimiin.

Nykyisin digioppiminen ei muodosta yhtenäistä

oppimisen polkua läpi kouluasteiden,

vaan oppijan digivalmiudet ovat riippuvaisia siitä,

missä hän käy koulua. Digitalisaation kansallinen

ohjaus ei myöskään riitä turvaamaan koulutuksellista

yhdenvertaisuutta. Yhtenä OAJ:n

tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä onkin,

että koulutuksen digitalisaatiota on kokonaisuutena

ohjattava kansallisella tasolla. Näin yritetään

taata lasten ja nuorten tasavertainen koulutuspolku

ympäri Suomea.

Koulutuksen digitalisaatio on tasavallan

hallituksen kärkihankkeita. Sen soisi onnistuvan,

sillä kasvatamme lapsia ja nuoria tulevaisuuden

yhteiskuntaan, jossa digiosaamisella on

suuri merkitys. Samalla toivoisi näiden uusien

oppimisalustojen motivoivan lapsia ja nuoria

oppimiseen, sillä kansallisten ja kansainvälisten

vertailujen mukaan ainakin peruskouluikäisten

oppimistulokset ovat laskusuunnassa. Toisaalta

toteutetut koulutusleikkaukset ja uhkakuvat uusista

säästöistä eivät motivoi opettajia opetuksen

modernisointiin. Tuntuu, että päättäjät eivät oikeasti

arvosta työtä, jota teemme. Lapset ja nuoret

nähdään vain kulueränä, joiden kasvatuksesta

ja koulutuksesta voidaan surutta leikata seurauksista

piittaamatta.

Toivotan kaikille toimialueemme opettajille

ja lastentarhanopettajille aurinkoista kevättä jaksamista

tärkeässä työssänne.

Ari Rousu

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

ari.rousu@ilmajoki.fi

av de kommande elektroniska studentskrivningarna.

Största delen av gymnasieeleverna torde

skaffa sina datorer själva. Inom yrkesutbildningen

använder de studerande knappt alls sin IKTutrustning,

och det har i regel inte heller utarbetats

några anvisningar för hur utrustningen ska

användas.

Av eleverna i grundskolan använder endast

en femtedel digitala läromedel varje dag. Flaskhalsen

består av antalet apparater, av brister i

lärarnas kunnande och fortbildning samt av

bristen på digitala läromedel. I grundskolan är

studiematerialet gratis. För att använda egen utrustning

krävs noggranna anvisningar eftersom

eleverna bör ha en likvärdig ställning. Alla har

inte råd med till exempel smarttelefoner.

Den digitala inlärningen utgör ingen enhetlig

inlärningsstig genom de olika skolstadierna,

utan elevens digitala beredskap beror på var

eleven går i skola. Den nationella styrningen

av digitaliseringen räcker inte heller till för att

trygga jämlikheten inom utbildningen. En av

de centrala slutsatserna i OAJ:s undersökning är

att digitaliseringen inom utbildningen bör styras

som en helhet på nationell nivå. På så sätt är

det möjligt att garantera att barn och unga behandlas

likvärdigt genom utbildningen runtom

i Finland.

Digitaliseringen inom utbildningen är ett

av regeringens spetsprojekt. Förhoppningsvis

kommer den att lyckas eftersom vi fostrar barn

och unga till ett framtida samhälle där digitaliseringen

spelar en stor roll. Samtidigt önskar

man att de nya inlärningsplattformarna ska motivera

barn och unga till lärande eftersom både

nationella och internationella jämförelser visat

att inlärningsresultaten håller på att försämras,

åtminstone bland elever i grundskoleåldern. Å

andra sidan motiverar de genomförda nedskärningarna

och hotbilderna om nya nedskärningar

i utbildningen inte lärarna att modernisera undervisningen.

Det känns som att beslutsfattarna

verkligen inte uppskattar det arbete som vi utför.

Barnen och ungdomarna uppfattas enbart som

utgifter, och man kan bekymmerslöst skära ner

på deras fostran och utbildning utan att bry sig

om konsekvenserna.

Jag önskar alla lärare och barnträdgårdslärare

en solig vår och kraft att orka i ert viktiga arbete.

Ari Rousu

ordförande

OAJ Österbotten

ari.rousu@ilmajoki.fi

6


Yhdessä olemme vahva

Helmikuun aikana sain yhdessä

Inger Damlinin kanssa OAJ:n

hallituksen edustajina pitää järjestövalmiustilaisuuksia

eri puolilla

aluettamme. Runsas osanotto kertoi

asiamme tärkeydestä. Erityisen kiitollisia

olimme hyvistä kysymyksistä

ja vilkkaista keskusteluista.

Työmarkkina-asioita seuraaville

kevättalvi on ollut hämmentävää.

Samanaikaisesti on neuvoteltu yhteiskuntasopimuksesta,

paikallisesta sopimisesta, pakkolakien

estämisestä ja uudesta keskusjärjestöstä. Tilanne

on vaihdellut lähes päivittäin. Julkisen sektorin

asema on ollut erittäin vaikea. Meitä pidetään

ahneena syöppönä ja pelkkänä kulueränä. Tukea

on ollut vaikea saada, vaikka mehän luomme

kaikki edellytykset yksityiselle sektorille toimia

mm. kouluttamalla huippuosaajat ja työntekijät

sekä huolehtimalla heidän lapsistaan.

Opettajat ovat jälleen joutuneet epäoikeudenmukaisen

huomion kohteeksi. Iänikuinen

vuodatus helposta puolipäivätyöstä, pitkistä

lomista ja hyvistä palkoista on ollut masentavaa.

Kateus sokaisee. Ei ymmärretä työmme ja

työaikamme erityisluonnetta. Palkan osalta me,

kuten koko naisvaltainen julkinen sektori, on

jäänyt jälkeen yksityisaloista. Osittain alempaa

palkkatasoa kompensoivat pidemmät lomat. Lisää

tullaan kuitenkin jäämään, jos toteutetaan

ns. Ruotsin malli, jossa vientiteollisuus määrittää

palkkatason ja muut saavat loput muruset.

Kasvatus- ja opetusala on joka tasolla kokenut

sekä maan hallituksen että kunnallisten

päätösten kautta erittäin rankat ”säästötoimet”

irtisanomisina ja resurssien leikkauksina. Sipilän

hallituksen strateginen valinta

on väärä. Ainoa keino Suomen nousulle

on panostus lapsiin, nuoriin ja

osaamiseen. Innovaatioita ja korkean

tason osaajia tulee vain laadukkaan

kasvatus- ja koulutusjärjestelmän

kautta. Nyt hallitus on leikkaamassa

tämän mahdollisuuden.

Vaikka joissain medioissa on yritetty

nostattaa lakkopelkoa, ei ainakaan

OAJ:n piirissä ole ollut pyrkimystä lakkoiluun.

Sekä OAJ että keskusjärjestömme Akava

on kaikin keinoin tavoitellut sovintoratkaisua

neuvottelemalla. Juuri siksi pakkolakeihin sisältyväksi

esitetty sopimusoikeuden rajoittaminen

onkin meille järjestönä ollut suuri uhka. Emme

hyväksy sitä, että meiltä vietäisiin mahdollisuus

itse neuvotella jäsentemme palkoista ja työehdoista

työnantajatahomme kanssa. On pelottavaa

jo pelkkä ajatuskin, että vallassa olevat poliitikot

sanelisivat kaiken omien mieltymystensä

mukaan.

Onneksi Suomessa koko kasvatus- ja opetusala

on keskittänyt voimansa. Vaikka paljon

negatiivista on koettu, yhtenäinen OAJ on

pystynyt myös vaikuttamaan. Kunhan jäsenyysasteemme

pysyy korkeana, olemme vahva

ammattijärjestö neuvottelupöydissä ja tunnustettu

koulutuspoliittinen osaaja. Ja jäsenistön

tuella valmiita tarvittaessa ryhtymään

toimenpiteisiin, jos…

Jarmo Juupaluoma

OAJ:n hallituksen jäsen

jarmo.juupaluoma@edu.vaasa.fi

7


Digitaliseringen

Läser Stubb som läst “The fourt

industrial revoilution”. Känner

mig sömnig, lutar huvudet bakåt och

slumrar in.

Efter bara några få minuter vaknar

jag åter till liv och tankarna liksom

rusar iväg.

Är tacksam över min gymnasielärare

som entusiasmerade och fick

mig att lyssna och allmänbilda en

aning. Hans prat om fenomen som

förändrat världen, hans prat om uppfinningars

betydelse för mänskligheten. Allmänbildarens filosofunderingar

passar så fint in i dagens tankar

där digitaliseringen ses som en verklig revolution.

Ett av dessa fenomen som har betydelse.

Digirevolutionen bygger på faktorer som mobilers

framfart, internet tillgängligheten, mindre

sensorer, konstgjord intelligens ja och lite på att

lära sig via maskiner. Vårt liv förändras, vårt jobb

förändras och förhållandet mellan jobb och privatliv

förändras.

Digirevolutionen har redan setts dra fram

och påverkat tex industrin, transporter och konsumtionsvanor.

Att få ungdomar att föreställa sig

livet utan smart-telefonen är en omöjlighet.

Smartgenerationens arbetssätt är andra än

den generation som jag representerar. Otaliga är

de arbetsuppgifter som ersatts av maskiner som

är programmerade för sin uppgift. Den digitaliseringsprocess

som satts igång kommer att ha

långtgående konsekvenser. Vi måste jobba smartare

framåt, inte hårdare.

Digitaliseringen av utbildningen i vårt land

går ojämt och är synnerligen spretig framåt. Lärare

som får fortbildning förhåller sig positivt till

digitaliseringen. Digitaliseringen inspirerar pedagogiken

och undervisningsmetoderna förnyas.

Det krävs input för att åstadkomma output i rätt

riktning.

Ett av regeringens spetsprojekt är att främja

digitaliseringen inom den grundläggande utbildningen.

Målsättningen är att täppa till den grop

som finns, höja nivån till den grad att den uppfyller

läroplanens ikt krav. Den målsättningen är

inte speciellt anspråkslös, den målsättningen är

sådan att man ser hur allvarlig situationen

är.

För att få ordning i spretigheten

borde vi utgå från nationellt bindande

kvalitetskriterier för elevers ikt

kunnande. Samtidigt vore det oerhört

viktigt att lärares och rektorers

kunnande kontinuerligt utvecklas.

Att bygga ett system som garanterar

att utbildningens innehåll metoder

och kvalitet hänger med i digitaliseringens

svängar är att se framåt med landets

bästa i fokus. Det behövs digimentorer som planerar

och utvecklar inlärningssätt, sakkunniga

för lärare och rektorer. Det behövs digilärare,

enhetens egna lärare som ger pedagogiskt ikt användarstöd

till lärarna. Goda modeller och kunnande

som samlas in och nätverkas ut inspirerar

till ett digisprång.

Naturligtvis ska det finns hårdvara, men den

diskussionen börjar vid det här laget vara lyft till

den medvetandenivån där alla inser och förstår

vikten . Det är liksom en självklarhet att elever

och lärare ska ha maskiner.

Varje gång någon form av digitalisering lyfts

träder två skaror fram. Digitaliseringspessimisterna

slänger sig på bromsen och pratar sig varma

för den gamla goda tiden. De lyfter begränsningar

och målar upp faror. Faror som egentligen

inte finns inom en undervisningssektor som

domineras av legitimerade lärare som känner sitt

grunduppdrag.

På andra sidan står digioptimisterna, applåderar

och ser möjligheterna.

Vi lärare och rektorer – ja varendaste kotte,

måste våga tro att digitalisering är att se nya

möjligheter. Att med hjälp av utrustning och

digitalisering åstadkomma någonting som man

inte kan annars kan åstadkomma. Då vi pratar

digitalisering kan vi bara se en begränsning, den

begränsingen är fantasin.

”E je naa sidan hestan dåo plågan – e je naa

sidan he vi itt tröösta pråov”

Inger Damlin, OAJ:s styrelsemedlem

inger.damlin@edu.vaasa.fi

8


Kilpailukyky paranee,

palkansaaja köyhtyy

Työmarkkinajärjestöjen karkauspäivänä

julkisuuteen antama

yhteiskuntasopimusesitys kurittaa

erityisen ankaralla kädellä julkisella

sektorilla työskenteleviä. Ensimmäisten

arvioiden mukaan sen sisältämät

korotukset työntekijöiden työeläkeja

vakuutusmaksuihin, lomarahojen

leikkaus 30 prosentilla ja työajan pidentäminen

24 tunnilla tulevat vuositasolla

keventämään bruttopalkkojamme

keskimäärin noin 2200 eurolla. Julkisen

sektorin työntekijän tuskaa lisännee vielä se, että

työnantajamaksujen alennukset tullaan rahoittamaan

lomarahojen leikkauksesta saatavilla varoilla.

Meneillään on siis merkittävä tulonsiirto

työntekijöiltä työnantajille. Pääoman ja työn välistä

suhdetta ollaan laman varjolla muuttamassa

ehkäpä pysyvästi pääoman hyväksi.

Ammattiyhdistystoiminnan kannalta merkittävää

yhteiskuntasopimusesityksessä on paikallisen

sopimisen vahvistaminen. Sen mukaan

palkoista ja työehdoista voidaan jatkossa sopia

työnantajakohtaisesti. Esitykseen sisältyvän ns.

selviytymislausekkeen perusteella palkat ja työehdot

voitaisiin kriisitilanteissa paikallisesti sopia

työehtosopimuksia alemmalle tasolle. Tämä

asettaa paikallisyhdistysten toiminnalle aivan

uudenlaisia haasteita. Kun tähän asti toiminnan

painopiste on lähinnä ollut virkistystoiminnassa,

on jatkossa kaikki voimat keskitettävä edunvalvontaan

liittyviin asioihin. Erityisesti

pääluottamusmiesten rooli

kasvaa merkittävästi heidän joutuessaan

käymään työnantajakohtaisia

neuvotteluja edustamansa

yhdistyksen jäsenten työehdoista.

Tehtävän vaikeusastetta lisää

työnantajan mahdollisuus tehdä

tilinpäätöksensä sen verran miinusmerkkiseksi,

että selviytymislausekkeen

käyttö realisoituu.

Paikallisella tasolla käytävät työehtosopimusneuvottelut

sopivat huonosti opetusalalle.

Varsinkin pienissä kunnissa asiat vaikeassa

tilanteessa helposti henkilöityvät ja vaikeuttavat

näin neuvotteluja käyvän pääluottamusmiehen

edellytyksiä valvoa edustettaviensa

oikeuksia.

Jotta paikallinen sopiminen toimisi, on

työnantajan annettava luottamusmiehille realistista

tietoa taloudellisesta tilanteestaan ja

päästettävä heidät mukaan budjetin valmisteluun

alusta lähtien.

Hyvää kevättä Pohjanmaan opettajan lukijoille!

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa

ma–to klo 9–16, pe klo 9–13

Puh. 06-317 0867, 050 533 9949

Fax 06-317 0865

taina.saikkonen@netikka.fi

www.oajpohjanmaa.fi

9


Paikallisyhdistysten työ

on entistä tärkeämpää!

Kun kevään mittaan selviää, mitä

yhteiskuntasopimusten ja pakkolakien

puserruksesta oikein saadaan

aikaiseksi, jäljelle jää varmasti läjä

päätöksiä, joiden toteuttamista joudumme

opettajien ja opetuksen järjestämisen

osalta pohtimaan tarkasti

niin alueellisesti kuin paikallisestikin.

Samoin koulutukseen jo määrätyt

leikkaukset toteutuvat jaksoittain ja

varsinaiset vaikutukset alkavat näkyä

vaiheittain. Puristuksissa ollaan!

Monen alueellisen ja paikallisen toimijan

toiveena on ollut, että palkkaus- ja työehtokysymyksissä

päästäisiin keskitettyyn ratkaisuun. Isojen

ratkaisujen aikaansaaminen näyttää mahdottomalta,

ja niinpä joudutaan päätymään monien

pienten ratkaisujen summaan, joka todennäköisesti

joudutaan lopullisesti kokoamaan paikallisesti.

Paikallinen sopiminen lisääntyy.

Mitä tämä kaikki merkitsee alueyhdistykselle

ja paikallisyhdistyksille? Alueyhdistys pyrkii

erilaisin koulutuksin kokoamaan yhteen paikallisia

toimijoita ja tarjoamaan niin olemassa

olevaa tietoa kuin keskusteluyhteyksiä. Alueyhdistys

kokoaa myös työnantajapuolen keskusteluillallisille

kuulemaan OAJ:n nostoja. Maakuntajohtajia

tavataan, ja alueyhdistykseltä saa

asiantuntija-apua. Alueyhdistys on tukiverkko,

mutta paikallisyhdistyksissä pitää olla hereillä.

Paikallisyhdistysten tulisi nähdä tämä tuki ja

tulla mukaan. Alueyhdistyksellä ei ole paikallisia

neuvotteluoikeuksia, joten paikallisyhdistyksen

on itse haettava yhteyksiä päättäjiin ja tuotava

asioita esille.

OAJ määritteli alueellisen edunvalvonnan

loppuraportissaan reilu vuosi sitten paikallisyhdistyksille

oman kouluttamisvelvoitteen.

Kouluttamisvelvoitetta ei ole otettu riittävän

vakavasti. OAJ:n tavoite oli, että jokainen opettaja,

työskenteli hän millä kouluasteella tahansa,

tietäisi omaan jäsenyyteensä, palkkaukseensa ja

työehtoihinsa liittyvät perusasiat. Silti yhä useampi

jäsen ei jaksa olla kiinnostunut työhönsä

liittyvistä asioista vaan olettaa jonkun muun hoitavan

ne hänen puolestaan. Tämä ajattelu antaa

työnantajalle etulyöntiaseman kokeilla

erilaisia harmaita ratkaisuja.

OAJ on rummuttanut Joku Roti

-kampanjalla opettajia heräämään ja

huomaamaan, että oman työn kehittäjänä

ja erityisesti kontrolloijana on

ensisijaisesti jokainen opettaja itse. Se,

miten arvostamme työtämme, johtaa

siihen, että rajaamme työtämme ja

vaadimme tehdystä työstä palkan.

Opettajien aktiivisuus ja tuottavuus

eivät saisi kääntyä meitä itseämme vastaan, vaan

meidän tulisi nähdä opetustyökin professiona,

josta on oikeus saada meille kuuluva palkka.

Monissa paikallisyhdistyksissä on jo pitkään

tehty loistavaa työtä paikallisen edunvalvonnan

saralla. Paikallisyhdistykset ovat tulleet esille ja

avanneet keskusteluja. Paikalliset luottamusmiehet

ovat kokoontuneet yhteen ja pohtineet

yhteisiä toimintamalleja. Paikallisia päättäjiä on

tavattu virallisissa ja epävirallisissa tapaamisissa.

On juotu kahvia ja nautittu yhdessä päivällisiä.

Henkilöt ovat tulleet tutuiksi, ja asioista on voitu

keskustella rakentavasti.

Joissakin paikallisyhdistyksissä on vasta viime

aikoina aloitettu yhteistyö ja tartuttu härkää sarvista

nostamalla pöydälle vaikeita asioita. Palaute

ei ole ollut kovin mairittelevaa, ja kritiikkiä on

myös kuultu. Silti asioissa on pikku hiljaa tapahtunut

edistystä. Joissakin paikallisyhdistyksissä

tapaamisia työnantajan kanssa on harvakseltaan

ja usein ne on toteutettu vain Koulut kuntoon

-rahalla. Työnantajaa tavataan pakon edessä, ja

keskustelu on kankeaa.

Jokaisen paikallisyhdistyksen tulisikin miettiä

omia toimintamallejaan ja kehittämismahdollisuuksiaan,

sillä jatkossa tarvitaan edunvalvonnallisesti

yhä aktiivisempia ja toimivampia

paikallisyhdistyksiä. Paikallisyhdistyksen toimivuus

ja toiminnan tuottavuus alkavat pian näkyä

yhä enemmän jokaisen opettajan tilipussissa. On

hyvä ja hienoa, että paikallisyhdistykset järjestävät

jäsenistöä virkistäviä tilaisuuksia ja muuta

mukavaa, mutta talousarviossa olisi oltava reilu

siivu myös edunvalvontaan suunnattua resurssia,

jotta yhteistyötä työnantajan suuntaan voitaisiin

10


kehittää säännölliseksi.

Paikallisyhdistysten tulisi myös kannustaa

paikallisia toimijoita reiluilla etuuksilla tai

palkkioilla. Yhteisten asioiden eteen tehtävään

työhön tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia paikallisia

toimijoita. Erityisen huolissani olen yhteysopettajien

puuttumisesta joillakin alueilla.

Työstä pitäisi saada myös paikallisestikin siitä

kuuluva korvaus.

Ennen kaikkea haluan kiittää kaikkia paikallisia

toimijoita ahkerasta ja antautuvasta edunvalvontatyöstä.

Tulkaa mukaan hakemaan voimaa

alueyhdistyksen tilaisuuksista ja koulutuksista.

Paikallinen edunvalvontatyö on jatkossa

entistäkin tärkeämpää!

Tuula Ala-Lantela

OAJ Pohjanmaa alueasiamies

FSL:s arbete för

svenskspråkig utbildning

Just nu jobbar vi i FSL en hel del

med lärarutbildningsfrågor. Det

gäller bl.a. olika detaljer, som rör

etableringen av en svenskspråkig

klasslärarutbildning i Helsingfors.

FSL har bra koll på sysselsättningen

bland svenskspråkiga lärare och vi är

inte övertygade om att det verkligen

behövs två kompletta klasslärarutbildningar.

Åtminstone inte på permanent

basis.

Vi samarbetar med OAJ också i denna fråga,

precis som vi samarbetar i de flesta andra frågorna

som finns på vårt bord. Man kan gott säga att

FSL är som ett OAJ i miniatyr. Vi sysslar med

medlemsrådgivning, kursverksamhet, kommunikation,

utgivning av tidningen Läraren med

mera.

Förhandlingarna sköts sedan av OAJ, där vi

har representation i såväl styrelsen som fullmäktige.

Också här kan vi alltså påverka, fast vi inte

har säte vid förhandlingsborden.

Hur har det blivit så här? En viktig milstolpe

var bildandet av OAJ på 1970-talet. De svenska

och finska folkskollärarna, som hade egna organisationer,

slog sig samman med den tvåspråkiga

organisationen för läroverkslärare. De svenskspråkiga

lärarna var aktiva i samgången. Det

föll sig därmed naturligt att de svenskspråkiga

lärarna fick en egen organisation; en organisation

som sedan år 1986 heter Finlands svenska

lärarförbund FSL.

Att lärarna har en egen svensk

organisation stämmer väl överens

med tankarna i samhället i övrigt.

Det finns svenskspråkiga enheter

börjande från daghemmen upp till

universitetsnivå. Också utbildningsförvaltningen

är uppdelad på språklig

grund, så att det i kommunerna

finns separata nämnder för språkgrupper

eller så finns det svensk- och

finskspråkiga sektioner till utbildningsnämnden.

Här talar vi om viktiga kanaler

för samarbete mellan lärarna och beslutsfattarna.

FSL har egna lokala lärarföreningar i nära

nog alla kommuner, där det finns svenskspråkiga

skolor. Plus förstås enspråkigt svenska Åland.

I själva verket är Ålands lärarförening vår allra

största medlemsförening.

Jag är heltidsanställd ordförande för FSL.

Det betyder att jag mer eller mindre dagligen

samarbetar med anställda vid OAJ. Det samma

gäller våra driftiga FSL-representanter i olika

OAJ-organ. Samarbete och goda kontakter är ett

måste på lokal, regional och central facklig nivå.

För mig är samarbete och delaktighet centrala

begrepp i all facklig verksamhet. FSL bygger

inte murar, utan tvärtom bygger vi samarbete.

Christer Holmlund

förbundsordförande för FSL

christer.holmlund@fsl.fi

11


OAJ Pohjanmaan

eduskuntavierailu

Teksti: Monika Koivumäki

Junalla tietysti täältä Pohojanmaalta lähärettiin.

Taina oli tilannut jokaiselle liput omalta

paikkakunnalta ja matkan edetessä väki lisääntyi.

Istumapaikat oli tietysti hyvin järjestetty lähekkäin.

Junassa aina huomaa kuinka maailma ja

tämä meidän Suomi on niin pieni. Parantaessa

maailmaa vierusmummon kanssa selviää, että

hän on tutun luottamusmieskollegan äiti. Matkalla

Helsinkiin ehtii kyllä aina tutustua paremmin

myös omaan järjestöväkeen ja tämän reissun

elämyksenä huomasimme, että meistä naisväestä

kukaan ei ollut aikaisemmin ruokaillut junassa.

Ruoka oli kyllä yllättävän maistuvaa.

Helsingissä vielä Kokkolalaiset liittyivät seuraamme

ja eduskuntatalon nurkalla vielä taxista

putkahti omaa aktiivijoukkoamme Akavatalolta

sekä OAJ:n toimistolta. Olipa mukana myös

OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukka.

Eduskuntatalon ollessa remontissa, meidät

vastaanotettiin Sibeliusakatemian tiloissa, joka

toimii tällä hetkellä eduskunnan väistötiloina.

Meitä vastaanotti monille tuttu vaasalainen Risikon

avustaja Riikka Varila. Turvatarkastuksen

jälkeen sai valita hissikyydin tai omat jalat viidenteen

kerrokseen.

Paula Risikko saapui

ajallaan ja tuttavallisesti

tapaamiseen. Meille oli järjestetty

myös kahvia ja pullaa.

Paula kertoi roolistaan

puhemiehenä ja totesi nyt

pystyvänsä olemaan yhteyksissä

paremmin moniin

eri yhteistyötahoihin ja vapaammin

kuin ministerinä

pyytää asiantuntijatietoja

eri aloilta. Hän oli erittäin

kiinnostunut ammatillisen puolen reformista ja

kertoi seuraavansa sitä aktiivisesti. Antti Ylinen

toi kentältä terveiset ja huolemme ammatillisen

puolen leikkauksista. Saimme sekä aikuisten että

lasten materiaalia eduskunnasta kotiin vietäviksi.

Olimme koonneet myös kaikilta koulutusasteilta

tiivistetyt ajankohtaiset terveiset sekä Paula

12


Risikolle, että opetusministeri Gran-Laasoselle.

Opetusministeri Sanni Gran-Laasonen saapui

kiireisen oloisena myöhässä tapaamiseemme.

Päätimme ottaa yhteiskuvan heti alkuun. Puheenjohtajamme

Ari Rousu toi meidän terveiset

ministerille painottaen tietysti ammatillisten

suuria leikkauksia. Ministeri kiitti, että meillä

oli myös kirjallista materiaalia, johon hän lupasi

tutustua paremmin. Omassa vastineessaan ei tullut

mitään uutta tai omaa näkemystä hallituksen

ajamille säästöille. Heljä Misukka otti kantaa siihen,

että varhaiskasvatuksen asioiden käsittelyssä

on ohitettu kokonaan asiantuntijoiden kuuleminen.

Ministerillä ei ollut mitään vastata tähän.

Lopuksi vielä FSL:n edustajamme Inger Damling

ehti sanoa muutaman sanan ruotsinkielellä

opettajakoulutuksen puolesta sekä kaikkia koskevasta

digitalisoitumisesta.

Pian jo kellot soivat kutsuen kyselytunnille,

jonne saimme mennä mukaan tunniksi seuraamaan.

Uusien turvatarkastusten jälkeen parvella

oli tiukka kuri ja hiljaisuus, mikä ei kyllä pätenyt

alakerran keskusteleviin kansanedustajiin. Taisi

olla sama päivä kun ministeri Stubb oli esittänyt

”anteeksipyyntönsä” ja hän istui aika hiljaisen

näköisenä paikallaan. Pääministeri Sipilä sai sen

sijaan kolmeen otteeseen vastata, miksi suunniteltuja

pakkolakeja ei voi vetää pois ja hän vetosi

ammattiliitojen osuuteen päästä sopuun säästöjen

toteutumiseksi. Peruspalveluministeri Rehula

sai myös vastata kysymykseen ja selitellä miksi

eri palvelumaksuja korotetaan.

Kyselytunnin jälkeen marssimme porukalla

läheiselle hotellille pohjalaisten kansanedustajien

kahvitilaisuuteen, mutta päivä osoittautui niin

kiireiseksi, ettei kukaan ehtinyt paikalle. Siinä

kahvitellessamme totesimme kuitenkin, että reissu

ei kuitenkaan ollut turha. Vaikka moni asia

jäi kiireessä esittämättä, niin meillä on Pohjanmaalta

hyvä yhteys Paula Risikon kautta eduskuntaan,

jota tulee hyödyntää jatkossakin. Meidät

huomioitiin, että olimme lähteneet noinkin

isolla porukalla viemään tärkeää asiaa eteenpäin.

Jatkamme alueella järjestettäviä koulutuskaffeja

ja jokainen jäsen voi omalta osaltaan puhua

koulutuksen puolesta aina kun tapaa johtavissa

asemissa tai päättävissä elimissä istuvia henkilöitä

epävirallisestikin. Vaikuttamistyö jatkuu!

OAJ Pohjanmaa kouluttaa

Kevät 2016

26.1.2016 Yhteysopettajakoulutusta Kurikassa

18.2.2016 AKTA EDU-info Pedersöressä

19.−20.2.2016 Järjestöstartti OAJ X-FILES Vaasassa

22.2.2016 KVTES EDU-info Alavudella

15.3.2016 Digihien hinta -koulu tustilaisuus Kokkolassa

19.3. ja 2.4.2016 Liikettä keholle Härmässä

8.-9.4.2016 NOPE-kurssi Vaasassa

14.−15.4.2016 Alueelliset luottamusmiesten neuvottelupäivät Jyväskylässä

Lähiesimieskoulutukset Seinäjoella:

Ke 9.3.2016 LTO Illalliset eli päiväkodinjohtajat

Ke 30.3.2016 YSI Illalliset eli perusopetuksen ja lukioiden rehtorit

Ke 6.4.2016 OAO Illalliset eli ammatillisen toisen asteen lähiesimiehet

Ke 20.4.2016 YLL Illalliset eli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lähiesimiehet

Ke 27.4.2016 Vapaan sivistystyön illalliset eli vapaan sivistystyön lähiesimiehet ja rehtorit

JOKU ROTI- elokuvaillat keväällä:

4.4.2016 Kaustinen

7.4.2016 Alajärvi

19.4.2016 Ylistaro

Syksy 2016, alustavia tietoja

4.−5.8.2016 Rehtorien kesäpäivät Kauhajoella

Lokakuu Lastentarhanopettajien seminaari Härmässä

27.−28.10.2016 Alueellinen YT-kurssi Kokkolassa

9.11.2016 Eläketietouskoulutusta Seinäjoella

13


Muutosten vuosi

varhaiskasvatuksessa

Teksti ja kuva: Monika Koivumäki

Meneillään oleva vuosi on myös Pohjanmaalla

käänteen tekevä vuosi Varhaiskasvatuksen

osalta johtuen valtiovallan suunnasta tehtyjen

uudistusten myötä. Syksyllä 1.8.2015 saatiin

Suomeen uusi Varhaiskasvatuslaki, joka korvasi

1973 asetetun päivähoitolain. Laki määrää uusia

tavoitteita varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Varhaiskasvatuksen tulee:

- tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja

edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen

tasa-arvon toteutumista

- toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen,

taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa

monipuolista pedagogista toimintaa

ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset

- varmistaa kehittävä, oppimista edistävä,

terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö

- tunnistaa lapsen yksilöllinen tuen tarve ja

järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa

tarpeen ilmettyä monialaisessa

yhteistyössä

Heti uuden lain voimaantulon jälkeen uusi hallitus

vei läpi asetuksen, jolla muutetaan aikuisten

ja lasten suhdelukua päiväkotiryhmissä. Aikaisemmin

sai yli 3 v. ryhmissä olla 7 lasta yhtä kasvatusvastuullista

kohden. Asetus muutettiin 8/1.

Tämä asetus toteutuessaan nostaa ryhmäkokoja

entisestään.

Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi marras

joulukuun vaihteessa hallituksen esityksen

subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisesta

20 tuntiin, mikäli toinen tai molemmat vanhemmista

ovat kotona. Mutta tämähän on vain

hyvä asia, monet ajattelevat! Mutta mitä se käytännössä

tarkoittaa lapsen kannalta tai miten se

vaikeuttaa ja hankaloittaa varhaiskasvatuksen

järjestämistä? Haluemme tuoda esille meidän

lastentarhanopettajien näkemyksiä asiasta.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden keskustelussa

on luotu mielikuva, että oikeus pakottaa

vanhemmat viemään lapsensa hoitoon ja että

päiväkodeissa on runsaasti kotona olevien perheiden

lapsia ja näillä päiväkodeissa pitkät päivät.

Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen

on Suomessa muihin Pohjoismaihin alhaisinta

n. 70% yli 3v. Muissa maissa lähes 100%.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus korostaa

perheiden itsemääräämisoikeutta ja vanhempien

vastuuta kasvattajana. Jatkossa viranomainen,

luultavasti päiväkodin johtajat tekevät

päätöksen kuka saa kokopäiväpaikan. Rajaus ja

tarveperustan arviointi lisää hallintoa ja byrokratiaa

sekä asiantuntijalausunto- ja valitusprosesseja.

Vaarana on myös se, että varhaiskasvatuksen

ulkopuolelle jäävät ne lapset, joiden kehitys ja

kasvu tarvitsevat erityistä tukea ja näistä lankeaa

myöhemmin suuria kustannuksia erityis- ja

tukipalveluista, lastensuojelusta sekä vaarassa on

myös syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Lapsen oikeutta ei saisi rajata vanhemman

yhteiskunnallisen statuksen mukaan. Meidän

näkemys on, että todellisia säästöjä rajauksella

ei saada aikaan.

Asetus antaa kunnille oikeuden itse päättää

rajaavatko lapsen varhaiskasvatusoikeutta. Tämä

aiheuttaa alueellisesti eriarvoisuutta koko Suomen

maassa ja haastetta ryhmien muodostamiselle.

Lapsen pitäisi saada säilyttää oikeus saman

päiväkodin ja ryhmän jäsenyyteen, vaikka hänen

varhaiskasvatusoikeutensa laajuus muuttuisi hänen

vanhempansa työttömyyden tai muun syyn

vuoksi. Monissa kunnissa puolipäiväryhmien

perustaminen on haasteellista.

Miksi sitten 4 tuntia päivässä tai 20 tuntia

viikossa ei riitä? Lain antamat uudet taavoiteet

ovat haastavat!

Laadukas varhaiskasvatus vaatii riittävästi

aikaa, jolloin mahdollistuu lapsen leikin ja

opettajan suunnitteleman lapsen kehitystä ja

oppimista tukevien ikä- ja kehitystason mukaisten

pedagogisten monipuolisten toimintojen

vuorottelu. Pienten lasten toiminta edellyttää

enemmän opettajan tukea, asiat vaativat harjoitusta,

ja mm. liikkuminen ja toiminta tapahtuvat

hitaammin ja vievät enemmän aikaa kuin

isommilla lapsilla. 20 tunnin oikeuden voi nyt

jakaa 5 päivälle tai 2,5 päivälle. Monissa kunnissa

pelkkien puolipäiväryhmien järjestäminen ei

ole kannattavaa ja muutokset kokopäiväryhmi-

14


Talvinen ulkokuva Huvikummun päiväkodista Vaasassa.

en sisällä ovat haastavia ja rikkovat arkea. Voiko

kenties yksityiseltä päiväkotipalveluiden tuottajalta

kuitenkin jatkossa ostaa kokopäiväpalvelua

perhe, jolta kuntasektori rajaisi oikeutta? Ei kovin

tasa-arvoista?

Suhdeluvun suurentaminen ja varhaiskasvatusoikeuden

rajaus aiheuttavat päiväkodeissa

tulevana syksynä paljon uudelleenjärjestelyjä .

Kun osalta lapsista oikeutta rajataan, se ei vähennä

ryhmien kokoja vaan todellisuudessa suurentavat

niitä. Pääluku ryhmissä voi nousta jopa

30 lapseen, he eivät vaan ole paikalla samaan

aikaan. Kaksi lasta voi jakaa yhden päivähoitopaikan,

toinen on paikalla alkuviikon ja toinen

loppuviikon. Lasten vaihtuminen ja epäsäännöllinen

paikallaolo aiheuttaa lasten vuorovaikutussuhteille

stressitekijöitä. Henkilökunta pelkää,

että päiväkodin ovet käyvät kuin saluunan ovet,

toista haetaan ja toista tuodaan… Kuitenkin laki

määrää, että jokaiselle lapselle on tehtävä henkilökohtainen

varhaiskasvatussuunnitelma ja

otettava jokainen lapsi yksilöllisesti huomioon

joka tilanteessa. Kädet eivät kerta kaikkiaan riitä.

Puolikkaita lapsia ei ole, vaikka näin lasketaan.

Jokainen lapsi ja perhe tulee jatkossakin kohdata

yksilöllisesti omana itsenään.

Erityislasten tarpeita ei ole huomioitu hallituksen

arvioidessa henkilöstömitoituksen kustannussäästöjä.

Nykyään lähes kaikissa lapsiryhmissä

on integroituna erityislapsia, jotka tarvitsevat

lisähuomiota, aikaa ja tilaa. Isoissa ryhmissä

myös hygienia ja terveysriskit ovat suuremmat.

Suuri ryhmä maahanmuuttajia tarvitsevat myös

päivähoitopalveluita ja heidän lasten kielenoppimisessa

ja kotouttamisessa on omat haasteet,

vaikka lapset lasketaan alussa kahden paikalle.

Suhdeluvun ja ryhmäkoon kasvattamisessa

monissa päiväkodeissa tulevat tilakysykykset

vastaan. Nykyiset päiväkodit on suunniteltu 21

lapsen ryhmille. Kaikille lapsille täytyy olla oma

paikka ruokailussa, naulakoissa ja päivälevolla,

WC-tilat jäävät pieniksi. Toimintavälineet jäävät

riittämättömiksi. Sisäilma on jo nykyisillä ryhmillä

monissa taloissa huono, melutasosta puhumattakaan.

Eriarvoisuus lisääntyy, koska käytännössä

kaikkiin tiloihin ei voida lisätä lapsia.

Kuka takaa turvallisuuden kasvavissa ryhmissä?

Henkilökunnan työajat eivät riitä siihen, että

koko päivän ajan on paikalla kolme aikuista. Aamusta

ja iltapäivästä on vain kaksi, mutta lähes

kaikki lapset! Tämä vaikuttaa henkilökunnan

työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tälläkin

hetkellä yksi suurin työtä kuormittavista tekijöistä

on se, ettei työtehtäviä ehdi tekemään kunnolla

(Työhyvinvointikysely 2015) Riskit työtapaturmiin

voi lisääntyä. Normaalit lomat eivät

riitä työn kuormittavuudesta palautumaan ja

varhaiskasvatushenkilöstö joutuu turvautumaan

palkattomiin lamavapaisiin.

Me lastentarhanopettajat odotamme Varhaiskasvatuslain

toisen osan valmistelua, joka

selkeyttäisi enemmän päivähoidon kelpoisuusehtoja,

toisi säädöksiä vuorohoitoon ja johtajuuteen

sekä muita säädöksiä arjen järjestämiseen.

Yhteiskuntasopimusta seurataan myös tarkasti,

sillä hallituksen suunnittelemat pakkolait, koskettavat

monella tavalla juuri lastentarhanopettajien

pientä palkkaa!! Työssämme haluamme

kuitenkin päivittäin tuoda esille ammatillista

osaamistamme pedagogian kautta ja pitää yllä

positiivista asennetta sekä puolustaa lapsen näkökulmaa

muutosten tuulessa!

15


OAJ Pohjanmaa maakuntajohtajien tapaamisessa:

Digiloikan onnistumiseksi

vielä paljon tehtävää

Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki

– OAJ pitää digiloikkaa tärkeänä, mutta pelkää hypyn jäävän lyhyeksi, aloitti OAJ Pohjanmaan

puheenjohtaja Ari Rousu terveisensä maakuntajohtajatapaamisessa. Rousu

pitää tärkeänä myös sitä, että digioppiminen muodostaisi yhtenäisen polun läpi kouluasteiden

riippumatta siitä, missä oppilas käy koulua.

OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Ari Rousu ja

jaostojen puheenjohtajat Monika Koivumäki,

Antti Ylinen ja Heli Katajamäki tapasivat Pohjanmaan

liiton maakuntajohtaja Olav Jernin ja

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko

Peltolan helmikuussa. Tapaamisessa Ari Rousu

aloitti nostamalla esille opettajien koulutuksen

digiloikan edellytykseksi, samoin laitteistohankinnat

asettavat kouluille haasteita.

– OAJ pitää digiloikkaa tärkeänä, mutta pel-

kää hypyn jäävän lyhyeksi, Rousu toteaa.

Digiloikan onnistuminen vaatii monenlaista.

OAJ:n selvityksen mukaan perusopetuksessa

vain viidesosa oppilaista käyttää päivittäin tietoteknisiä

välineitä. Perusopetuksessa lähtökohtana

on myös, että kaiken pitää olla ilmaista.

– Yläkouluissa tilanne näyttää sikäli paremmalta,

että niissä on opettajia, jotka ovat tietotekniikkaan

kouluttautuneita ja jopa ATK-lehtoreita

löytyy muutamista kouluista. Alakouluis-

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Olav Jern, OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja Ari Rousu ja Etelä-

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola keskustelivat koulutusasioista.

16


Maakuntajohtajat Olav Jern ja Asko Peltola kuuntelivat

kiinnostuneita opettajien näkemyksiä.

sa tilanne on kirjavampi: on alakouluja, joissa

laitteet ovat vähissä eikä kouluttautuneita opettajiakaan

ole, Rousu sanoo. – Lukioiden sähköisen

yo-kirjoituksiin valmistautuminen edellyttää

aikaa valmistautumiseen, niin opettajille kuin

opiskelijoillekin.

OAJ selvityksen mukaan myös yliopistoilla

on kirittävää digitaalisessa opiskelussa. Tilanne

kuitenkin näyttää vaihtelevan yliopistoissa. Vaasassa

laitteita on melko hyvin, tietoteknistä tukea

ja koulutusta saatavilla tarvittaessa. – Tosin parannettavaa

aina löytyy, Katajamäki toteaa.

– Suuri ongelma nykytilanteessa on, että digioppiminen

ei muodosta yhtenäistä oppimisen

polkua läpi koulutusasteiden, ja oppijan digivalmiudet

ovat riippuvaisia siitä, missä hän käy

koulua. Nykyisellään digitalisaation kansallinen

ohjaus ei riitä turvaamaan koulutuksellista yhdenvertaisuutta,

Rousu toteaa.

Rousu näkee yhdeksi ongelman syyksi sen,

että Suomen opetushallitukselta on puuttunut

digitalisaatio-osaamista, ja laitteiden ja materiaalin

hankinta on jätetty liiaksi koulujen ja kuntien

ja markkinaohjauksen valtaan.

– Digiloikaksi ei riitä pelkästään se, että kirjat

muutetaan digitaalisiksi, sillä perinteisen kirjan

luettavuus on parempi. Digitalisoidun materiaalin

pitää tukea pedagogisesti muillakin digitaalisilla

keinoilla oppimista, Rousu sanoo.

– Ja jotta päästäisiin yhteisölliseen opettamiseen,

olisi tärkeää ratkaista tekijänoikeudelliset

kysymykset, Katajamäki lisää.

Opettajien täydennyskoulutus on keskeisessä

asemassa digiloikkaa yritettäessä. Rousun mukaan

koulutuksen pitää olla suunnitelmallista ja

tapahtua työajalla. TVT:n käytön

kehittämiseksi tarvitaan laitteita

opettajille ja teknistä tukea

niiden käyttöön. Lisäksi tarvitaan

digimentoriopettajia ja digiopettajia,

joista pitäisi muodostaa verkosto

OPH:n kehittämiskouluverkoston

yhteyteen ja erityisesti

pitäisi panostaa johtajien täydennyskoulutukseen.

Pakottamista ei tarvita,

muutosturvaa kyllä

Lukion ja ammatillisen puolen

kehittämistä on liitetty myös

sotepalvelujen uudistamishankkeeseen.

OAJ:n pelkona on, että

koulutuksen kehittäminen jää

lapsipuolen asemaan soteuudistusta

tehtäessä. Rousu näkee, että

lukiot pitäisi edelleen pitää kunnallisina. Tästä

myös maakuntajohtajat olivat samaa mieltä.

– Aika yhtenäinen näkemys on siitä, että lukion

pidetään kunnallisina. Etelä-Pohjanmaan

liiton ajatuksena on, että tämän uudistamisen

suhteen ei ainakaan kiirehditä, Peltola toteaa.

– Samoin nähdään asia Pohjanmaalla. Myös

OKM:n näkökanta näyttää olevan, että asian voi

mahdollistaa, mutta ketään ei saa uudistukseen

pakottaa, Jern jatkaa.

– OAJ Pohjanmaan ministeritapaamisessa

viime marraskuussa kävi esille, että esimerkiksi

puhemies Risikko oli sitä mieltä, että lukiot ja

2. aste jäisivät kuntien hallinnoitaviksi, Rousu

toteaa.

Ammatilliselle toiselle asteelle suunnitellut

leikkaukset ovat valtavat, yhteensä 190 miljoonaa

euroa. Jern esimerkitti, että säästötavoitteet

vastaavat summaa, mikä tulisi, kun kaikkien

toisen asteen oppilaitosten kiinteistökulut poistettaisiin.

Vähennyksiä ja leikkauksia on tulossa.

– Yhteiskuntasopimuksen tekemiseksi opetusväki

on valmis talkoisiin mutta leikkauksien

tekemiseen perätään oikeudenmukaisuutta. Toivotaan

parasta, jotta sopimus syntyisi – ilman

Ruotsin mallia, Rousu toteaa. – Irtisanomistilanteissa

opettajille on taattava muutosturva, ellei

saman työnantajan palveluksesta löydy työtehtäviä,

kuten lain mukaan ensisijaisesti pitäisi etsiä.

Myös ammatillisen koulutuksen kehittäminen

on viime aikoina ollut puheenaiheena. –

Paljon puhutun työssäoppimisen lisääminen on

ongelmallista. Yritykset haluavat työharjoitteluihin

ja töihin opiskelijoita, jotka osaavat perusasiat.

Jo nyt ammattioppilaitoksissa kolmas opiskeluvuosi

sisältää paljon työssäoppimista, jota

opettaja on tukemassa. Yrityksissä tuskin riittää

työvoimaa opiskelijan ohjaamiseen siinä määrin,

17


YLL- ja lastentarhanopettajien jaostojen puheenjohtajat Heli Katajamäki ja Monika Koivumäki kertoivat

kentän kuulumisia maakuntajohtajille.

kuin se opiskelijan tavoitteiden saavuttamiseksi

vaatii, Ylinen toteaa.

Kotouttamisen haasteet

Maahanmuuttajien kotouttamisessa opettajille

on suuri rooli. Maakuntajohtajat ja opettajat

ovat yhtä mieltä siitä, että kotoutumiskoulutus

pitäisi saada nopeasti käyntiin, kielten opetus

kuntoon ja nuoret koulun penkille.

– Monikulttuurisuus on tulossa, ja tietysti

opettajat tarvitsevat koulutusta. 1/5 pakolaisista

ei ole edes luku- ja kirjoitustaitoisia, tekemistä

riittää, Asko Peltola toteaa.

– Lapset laitetaankin usein heti esiopetukseen

ja he ovat sopeutuvat hyvin, lapsen kanssa

aina pärjää, Monika Koivumäki sanoo.

Monika Koivumäki kertoi myös lastentarhanopettajien

työhön vaikuttaneista muutoksista,

kuten subjektiivisen oikeuden rajaamisesta.

– Liittomme kanta on, että vanhemmilla pitäisi

säilyttää oikeus valita, koska ja miten paljon

lastaan hoitoon tuo. Päiväkodinjohtajat eivät

halua ottaa päättäjän roolia sen suhteen, kuka

hoitoon pääsee ja kuka ei. Nämä seikat luovat

eriarvoisuutta. Kartoitamme kuntia, jotka rajaavat

varhaiskasvatusoikeutta. Esimerkiksi Kuortane

ja Seinäjoki ovat päättäneet, etteivät rajaat

oikeutta.

– Tulevaisuudessa näemme, syntyykö nyt

tehtävistä säästöistä laskuja myöhemmin hoidettavaksi.

Oikeuden rajaaminen paitsi lisää

lastentarhanopettajien työtä, hankaloittaa lasten

viihtymistä. Kun lapsia tuodaan hoitoon alkutai

loppuviikosta tai aamu- tai iltapäiviksi, joinakin

aikoina paikalla on lapsia moninkertainen

määrä. Suunnitelmallisesta varhaiskasvatuksesta

huolehtiminen vaikeutuu, ja samaan aikaan päivähoitomaksuja

korotetaan, Koivumäki toteaa.

Liitossa seurataan myös yksityisten päiväkohtien

määrää ja työolosuhteita. Maakuntajohtaja

Peltola uskoo niiden määrän vain kasvavan, mikäli

palvelusetelien käyttö lisääntyy, kuten oletettavissa

on.

18


Kokkolan järjestövalmiustilaisuus:

Mistä neuvottelutilanteessa ja

pakkolakipaketissa on kysymys?

Förhandlingsläget och

tvångslagarna – vad händer nu?

Teksti ja kuvat: Mikko Metsäranta

OAJ:s styrelsemedlemmar Inger Damlin och Jarmo

Juupaluoma informerade lärarna om aktuella

samhällsfrågor i Karleby 11.2.2016. Tillfällena i

Karleby var också svenskspråkiga.

OAJ:n hallituksen jäsenet Jarmo Juupaluoma ja Inger Damlin evästivät opettajia ajankohtaisista työmarkkina-asioista

Kokkolassa 11.2.2016. Kuva suomenkielisestä tilaisuudesta.

19


Opettajapäivä

Seinäjoella 16.1.2016

Teksti ja kuvat: Matti Sippola

Pohjanmaan perinteiset Opettaja-päivät poikkesivat

tänä vuonna perinteisestä. Aiemmin

päiviä on vietetty tammikuussa Törnävä-salissa

ja sen oheistiloissa. Tänä vuonna koulutuspäivä

järjestettiin Seinäjoella Framin ja Seinäjoki-salin

tiloissa. Syynä tapahtuman paikanvaihtoon olivat

Törnävä-salin kohonneet kustannukset.

Koulutus- ja kulttuuripäiville osallistui tänä

vuonna noin 300 opettajaa. Määrä on vähäisempi

kuin aiemmin. Syynä tähän ovat monien

kuntien omat ops-koulutukset, jotka oli määritelty

veso-päiviksi. Lisäksi joissakin kunnissa

työnantaja ei suostunut maksamaan koulutuspäivän

kustannuksia opettajille, vaikka kyseessä

oli maakunnan yhteisen opetussuunnitelman

suurin yhteinen koulutustapahtuma. Päätökset

herättävät hieman ihmetystä.

Lakeuden Taitovoimistelijat esittivät päivien

avaukseksi henkeäsalpaavia akrobaattisia temppuja.

Ryhmä on menestynyt myös kansainvälisesti,

ja se näkyi esityksistä. Pohjanmaalla tehdään

tälläkin saralla loistavaa työtä.

Opettaja-päivien virallisen avauksen suoritti

tänä vuonna rehtori Kimmo Rantanen Seinäjoelta.

Hän nosti avauksessaan esille yhteisen maakunnallisen

perusopetuksen opetussuunnitelman

teemalla OPS 2016 – Pohjalaisin siivin tulevaisuuteen!

Rantanen nosti myös esiin viime vuosien

täydennyskoulutuksen mahdollistajan OSAA-

VA-hankkeen, joka on ollut tärkeä kanava myös

opettajien opetussuunnitelmakoulutuksessa.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kyseli

puheenvuorossaan, päästäänkö uudella opetussuunnitelmalla

uusiin koulutusihmeisiin. Hän

korosti, että opettajat ovat kuninkaita ja kuningattaria,

jotka tulevaisuudessakin ratkaisevat

koulutuksen syvimmän olemuksen. Suomessa

opettajan valta ja vastuu ovat poikkeuksellisen

vahvoja verrattuna muihin maihin. Opettaja tietää,

mikä on parasta kullakin hetkellä kullekin

oppilaalle. Ops antaa raameja ja suuntaa opetukselle

ja pysäyttää aika ajoin pohtimaan, onko

opetus ajassa mukana. Tärkeää on jatkossakin

koko suomalaisen koulutusjärjestelmän ydin,

opettajan pedagoginen vapaus ja luottamus

opettajiin.

Koulutuspäivien juontaja, luokanopettaja Karita

Koskinen

Olli Luukkaisen mielestä opetussuunnitelmaa

pitää tulkita päälinjojen, ei välttämättä yksittäisten

detaljien kautta. Uuden opetussuunnitelman

kautta annetaan suunta lapsille ja nuorille

tulevaisuutta varten. Koulutus on tulevaisuuden

tekemistä. Puheenjohtaja Luukkainen kyseli

myös, korvaavatko tekniset välineet inhimillisen

vuorovaikutuksen opetustyössä. Hän korosti lisäksi,

että elämisen ja hyvinvoinnin taidot ovat

osa sivistystä. Luukkaisen mukaan koulutuksen

peruselementit ovat tällä hetkellä uhattuina.

KT, Opetusneuvos Martti Hellstöm mietti,

mitä tarkoittaa pedagogisesti esteetön koulu.

Hän haluaisi, että jokainen oppilas ja aikuinenkin

koulussa saisi kasvaa täyteen mittaansa osaamisen

suhteen. Jokaisen täytyisi löytää oma intohimonsa,

jonka kautta löytyy onnistumisen ilo.

Hellström kävi läpi pedagogisen esteettömyyden

aakkoset uuden perusopetuksen opetussuunnitelman

näkökulmasta katsottuna. Suomalaisessa

20


OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Ari Rousu

Lakeuden Taitovoimistelijat

koulutusjärjestelmässä ei ole vain yhtä oikeaa

ratkaisua, vaan on otettava huomioon ihmisten

kykyjen, taitojen, vaatimusten ja mieltymysten

vaihtelu. Opetuksen suunnittelussa on olemassa

aina useita vaihtoehtoja. Elämä ja opetus ovat

välillä fiksujen kompromissien tekemistä. Martti

Hellströmin mielestä on jotakin jätettävä pois,

jos haluaa jotakin uutta kouluelämään.

Koulutuspäivien iltapäivän ohjelmasta vastasi

luokanopettaja Mari Kyllönen, joka esitti ajatuksia

kysymykseen, ”nielläänkö tabletti pureksimatta”.

Hän toi kuulijoille innostavia esimerkkejä

tabletin pedagogisesta hyödyntämisestä.

Yhteisopettajuuden mahdollisuuksista perusopetuksessa

kertoivat Anne Turunen ja Minna

Peurala. Sanna Leinonen puhui koulutettaville

ilmiöistä osana opetusta. Sirpa Ojan aiheena oli

oppimisen ja koulunkäynnin tuki.

Tänä vuonna ohjelmassa oli keskeisenä lukioopetuksen

teemana sähköinen ylioppilaskoe. Siitä

kuulijoille kertoi Eenariina Hämäläinen.

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen kulttuuriosuuden

esiintyjänä oli palkittu blueskitaristi,

lauluntekijä Erja Lyytinen, joka esiintyi koulutuspäivien

päätteeksi Seinäjoki-salissa. Saliin

ehtineet opettajat olivat haltioituneita Lyytisen

lämminhenkisen ja taitavan esiintymisen johdosta.

21


Kyselyn laati Simo Alanen ja koosti Tuula Ala-Lantela

Ammatillisen koulutuksen yli 20 % leikkaukset

tulevat näkymään omalla alueellammekin

kipeästi. Vielä ei olla saatu selkeää kuvaa siitä

karsitaanko yksikköhinnasta, aloituspaikoista,

opetuksesta vaiko koulutettavista aloista. Se tiedetään,

että suuria muutoksia on jo tehty ja lisää

on tulossa ja niiden vaikutukset kumuloituvat

niin opetukseen, opiskelijoihin kuin opettajiinkin.

Opettajien esille tuomat näkökulmat ovat

tiedossa. Lähiopetuksen määrää ei voida enää

karsia, jos aiotaan tarjota opiskelijoille riittävät

perustiedot ja – taidot. Opetuksen laatua ei saa

päästää laskemaan. Lähiopetuksen määrä ja koulutuksen

laatu ovat merkittäviä tekijöitä opiskelijoiden

työllistymisessä.

Opettajien esille tuomat asiat eivät vakuuta

päättäjiä. Ammatillisen koulutuksen puolestapuhujiksi

on otettava niitä, jotka ottavat kouluista

vastaan uusia ammattilaisia. On saatava työnantajien

ääni kuuluviin. Alueyhdistyksessä kartoitettiin

työnantajien mielipiteitä pienkyselyllä,

joka toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla tammi-helmikuun

vaihteessa 2016. Kysely lähetettiin 34

opettajalle, joilla on yhteyksiä työssäoppimisen

kautta työnantajiin. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan

12 kpl.

Näin työnantajat näkivät ammatillisen

koulutuksen muutoksien vaikutukset työharjoitteluihin

ja työelämään tulevien opiskelijoiden

kautta:

Miten miljoonien säästöt vaikuttavat koulutukseen

eri ammattialoilla?

• Miljoonien säästöjen vaikutukset eivät voi

muuta kuin huonontaa oppilaiden valmiutta

siirtyä työelämään osaajiksi ja nostaa edelleen

työnantajien kynnystä palkata uusia vastavalmistuneita

työntekijöitä. Meillä ei ole varaa ammattitaidosta

tinkimiseen!

• Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen

vähentäminen johtaa perustaidoiltaan ja kädentaidoiltaan

heikkoihin opiskelijoihin, joille työharjoittelupaikasta

tulee säilytyspaikka ja joille

voidaan tarjota työharjoittelussa vain hanttihommia,

jotka eivät kasvata kokonaisosaamista

ja työssäolovalmiuksia.

• Opiskelijoiden itsenäisen opiskelun vaa-

22

Ammatillisten tukemiseen

työnantajat mukaan

timukset kasvavat. Tutkintojen suorittaneiden

keskuudessa on paljon sellaisia, joiden ammatillinen

osaaminen ei riitä työelämässä ja motivaatio

työntekoon on heikko. Mahdollisuudet

työllistymiseen on vajavaiset.

Miten suhtaudutte mahdolliseen työssäoppimisen

lisääntymiseen (2+1) ja lähituntien

vähentymiseen?

• Opiskelijat tulevat työharjoitteluun hatarammilla

perustaidoilla (pohjatiedot puutteellisia),

jolloin riski onnettomuuksiin työpaikoilla

kasvaa eikä työnantajalla ole aikaa opettaa opiskelijaa.

• Löytyykö kaikille opiskelijoille riittävästi

työharjoittelupaikkoja, jotka eivät käytä opiskelijoita

kilpailukeinoina ja ilmaisena työvoimana

vaan näkevät oman vastuunsa ammattitaidon

monipuolisena kartuttajana. Työharjoitteluun

satsatusta ajasta ei ole työnantajalle hyötyä; miksi

siis hukata kiireessä aikaa.

• Perusajatus työmarkkinoilla on se, että oppilaitoksissa

opetetaan asiat ja työpaikalla harjaannutetaan

taitoja. Työpaikat toivovat hyviä

ja ammattinsa osaavia opiskelijoita, jotka ovat

asenteeltaan positiivisia. Työnantajat korostavat

asiakkaiden palvelua ja kannattavuutta.

Huolestuttaako nuorten ammattitaito?

• Opiskelijoiden ammattitaito huolestuttaa,

koska taustalla on puutteita työtaidoissa,

elämänhallintataidoissa, vuorokausirytmissä,

ajanhallinnassa ja ammatillisissa perustaidoissa.

Näitä ei voida opettaa työpaikoilla. Etäpäivät

koulusta nähdään vapaapäivinä. Tällaiset opiskelijat

eivät vakuuta työnantajia. Kasvaako näistä

ammattitaitoisia työntekijöitä ilman valvontaa?

• Opiskelijoiden motivaatiossa ja oppimiskyvyissä

on puutteita, jotka näkyvät työpaikoilla.

Ammatilliseen kasvuun ei ole koulussa aikaa eikä

työpaikoilla työnantajilla resurssia.

• Nykyisten ammatillisesti koulutettavien

opiskelijoiden joukosta pitäisi löytyä tulevaisuuden

osaajia; riittääkö koulutuksen anti?

Muita huomioita?

• Työelämän kannalta olisi tärkeää, että alueella

koulutettaisiin sellaisia ammattilaisia, joita

alueen työelämä tarvitsee. Opiskelupaikan on


oltava riittävän lähellä, jotta opiskelu onnistuu.

Työharjoittelu on oltava ammatillisen kasvun

kannalta kokonaisvaltaisesti oikea-aikaista, sisällöltään

työn kokonaiskuvaa vastaavaa ja ammatillisesti

vahvistava.

• Ammatillista koulutusta tulisi tarkastella eri

koulutusalojen kokonaisuutena ja painotettava

niille aloille, joille työllistyminen on alueellamme

mahdollista. Vetovoimatekijät huomioitava!

Samoin huomioitava sellaisten ammattien koulutus,

joille löytyy rajoitetusti työtä, mutta joilla

on alueellisesti kehitysmahdollisuuksia. Nykyiset

opiskelijat ovat työelämässä vielä 50 vuotta valmistumisensa

jälkeen.

• Alueellista yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa

pitää selkeästi kehittää!

Työnantajat näkivät siis jo selkeästi sen, että

nykyisin tehdyillä leikkauksilla on vaikutusta

opiskelijan osaamiseen ja mahdollisuuksiin toimia

työpaikoilla. Millaiset ovat vaikutukset silloin,

kun kaikista leikkauksista on tullut arkipäivää?

Pohjalaiset työpaikat tarvitsevat osaavia ja

työhönsä vakavasti suhtautuvia monen alan ammattilaisia

jatkossakin. Ammatillisen koulutuksen

puolestapuhujiksi on otettava kaikki tahot;

kiitos siis työnantajien vahvoista kannanotoista.

Alueyhdistys vie niitä eteenpäin ja seuraa ammatillisen

koulutuksen reformin ja leikkausten toteutumista

alueyhdistyksemme alueella.

Paikallista riskikartoitusta

Tilaisuuden ideat kokosi Jarmo Juupaluoma

Syyskuussa 2015 Vaasan paikallisyhdistys

mietti yhdistysriskejä. Riskejä mietittiin

ryhmissä, joiden ideat ja ajatukset olivat

seuraavat:

Teema 1: Yhdistyksen edunvalvontaan liittyvät

riskit?

Riskit: Sitoutumattomuus. Miksi kuulua

OAJ:hin? AY-mörkö. Mistä toimijoita?

Mahdollisia toimenpiteitä: Lähestytään erityisesti

nuoria ja uusia opettajia; kampanja siitä,

miksi kannattaa olla OAJ:n jäsen; ”tämän saat,

kun olet OAJ:n jäsen”; ”A4” eli lyhyt julkaisu

paperisena tai sähköisenä ja huomiota herättävänä;

uudet viestintämuodot huomioitava; tärkeää

oikean tiedon jakaminen turhien pelkojen

hälventämiseksi; suoralla yhteydenotolla uusia

toimijoita; uhkaavat ongelmat saattavat herättää

opettajat tajuamaan järjestäytymisen tärkeyden

Teema 2: Koulutuspoliittiset riskit?

Riskit: Resurssit vähenevät → jäsenmaksut

vähenevät; digi-harhaa (fokus kadonnut); toisen

asteen ongelmat johtavat eriarvoistumiseen; ryhmäkoot

suurenevat; opettajien työttömyys.

Mahdollisia toimenpiteitä: Paikallisyhdistyksen

kannanotto opettajien tärkeyden puolesta

(opiskelijat haluavat lähiopetusta, mikään ei korvaa

opettajaa, opettaja tuottaa hyvää ammattitaitoa

työelämään); media- ja päättäjäinfot.

Teema 3: Järjestölliset ja jäsenistöön liittyvät

riskit?

Riskit: Mistä saadaan toimijoita? Jäsenet

eivät koe yhdistystään omaksi; OAJ:n edunvalvonta

peruskoulu-lukio -painotteista →muut

ryhmät kokevat jäävänsä sivuun; ei vaikuttamismahdollisuuksia.

Mahdollisia toimenpiteitä: Järjestörakenteen

uudistus sisältää suuren mahdollisuuden

(työnantajakohtaiset opettajien ammattiyhdistykset);

yhdistyksen tilaisuudet kiinnostavammiksi;

yksityiset päiväkodit ym. huomioon.

Teema 4: Viestinnälliset riskit?

Riskit: OAJ:n/yhdistyksen viesti ei tavoita tai

viesteihin ei reagoida; liikaa infoa; epätietoisuus

siitä, mikä info jaettava eteenpäin ja kenelle

Mahdollisia toimenpiteitä: Kiinnitettävä

huomiota tiedottamisen tapaan; yhteysopettajajärjestelmä

kuntoon ja korostetaan yhteysopettajan

roolia tiedottajana; tiedotetaan vain olennaista

ja tärkeää; valitaan oikea viestintäkanava;

tiedottaminen ei saisi jäädä yhden henkilön varaan.

Toivottiin lisää yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisten

peruskoulujen välille. Asia otetaan

huomioon asianomaisten yhdistysten seuraavassa

tapaamisessa.

Paikallisyhdistyksen hallitus päätti aloittaa

nuorten ja mahdollisten uusien jäsenten informoimisesta.

Tilaisuus järjestetään huhtikuussa.

23


Valtakunnallinen

Varhaiskasvatuspäivä

17.3.2016

Teksti: Hanna Ikonen

Valtakunnallista Varhaiskasvatuspäivää vietettiin

päiväkodeissa eri puolella Suomea.

Myös Pohjanmaan alueen päiväkodeissa Varhaiskasvatuspäivä

näkyi hienosti. Päivän tavoitteena

oli tehdä lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

erityisopettajan ja esiopetuksen

opettajan ammattitaito ja työ näkyväksi.

Vuoden 2016 Lastentarhanopettajaliiton

teemana on Varhaiskasvatuksen laaja-alaiset

osa-alueet – Pedagogiikka näkyväksi. Valtakunnallisen

varhaiskasvatuspäivän tapahtumallisena

teemana oli Lapset opettajina -päivä. Päivän

slogan on varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin

sopiva Oikeesti, leikisti! På riktigt, på

låtsas!.

Varhaiskasvatuspäivänä korostettiin opettajuutta

ja tehtiin pedagogiikkaa näkyvämmäksi

ja ymmärrettävämmäksi. Tavoitteena oli lisätä

myös vanhempien tietoa varhaiskasvatuksesta

osallistamalla heidät

mukaan toimintaan

Lapset opettajina

-päivänä.

Mitä tapahtui?

Lapset opettajina -päivän toimintaa järjestettiin

päiväkodeissa monin eri tavoin ja sitä

suunniteltiin yhdessä lasten ja joissakin paikoissa

myös vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuspäivänä

järjestettiin Lapset opettajina -päivän tapahtumista

näyttelyjä, esityksiä tms., joihin kutsuttiin

esimerkiksi vanhemmat ja isovanhemmat.

Vanhemmille esiteltiin opettajan työtä havainnollistamalla

prosessin suunnittelua ja toteutusta.

Toiminnasta täytyy tehdä myös arviointi, ja se

voitiin tehdä yhdessä vanhempien kanssa. Myös

olemassa olevia vanhempainyhdistyksiä otettiin

mukaan päivän järjestämiseen.

Maahanmuuttajaopetuksen

haasteista ja iloista

Teksti: Aila Sipola

Lappajärvellä aloitti joulukuun alussa viisi valmistavan

opetuksen ryhmää ja helmikuun

alussa vielä kuudes ryhmä, ja nyt meitä valoopettajia

on Lappajärvellä seitsemän. Kokoonnumme

parin viikon välein vaihtamaan kuulumisia

ja tsemppaamaan toisiamme.

Jo ennen opetuksen alkamista haasteena oli

oppimateriaalien hankinta. Nykyään materiaalia

on toki tarjolla enemmän kuin vuosituhannen

alussa, jolloin itse aloitin maahanmuuttajaopettajana.

Myös internet ja dokumenttikamerat

helpottaisivat opetusta monin tavoin, jos vain

kaikissa luokissa olisi tekniikkaa käytettävissä.

Huomattavan paljon materiaaleja joutuu kuitenkin

kasaamaan itse. Jonkin verran olemme

voineet tehdä siinä valo-opettajien kesken yhteistyötä,

vaikka oppilaamme ovatkin kovin eriikäisiä.

Toinen haaste ennen ensimmäistäkään koulupäivää

oli valmistaa koulu- ja kotiväkeä uusien

oppilaiden tuloon. Kuitenkin, kuten uskoimmekin

käyvän, ennakkoasenteet ja pelot ovat selvästi

laantuneet, kun tuntemattomaan on päästy

tutustumaan.

24


Valotiimi: ylärivissä vasemmalta oikealle Jutta Dinga, Heidi Eklund, Kati Pokela ja Tarleena Kuorikoski.

Alarivissä vasemmalta oikealle Raili Savola, Juha Niemissalo ja Aila Sipola

Luonnollisesti meillä valo-opettajilla on erilaisia,

oppilaittemme ikään liittyviä haasteita,

mutta paljon painiskelemme myös samanlaisten

ongelmien kanssa. Lienee itsestään selvää, että

suurimmat haasteet liittyvät kieleen ja kulttuurieroihin.

Toisaalta haasteet ovat yllättävän usein

niitä samoja, joita opettajat yleensäkin kohtaavat:

ne liittyvät esimerkiksi henkilökemioihin,

koulutavaroista huolehtimiseen, itsekkyyden

suitsimiseen ja sääntöjen omaksumiseen.

Olemme joutuneet puuttumaan väkivaltaisiinkin

riitoihin etenkin alakouluikäisten oppilaittemme

kanssa, jopa päivittäin. Yleensä on

mahdotonta tietää, mistä riita lähtee. Taustalla

voi olla myös jokin vanha kauna, ja eri kieli-

ja kulttuuritaustoista tulleilla on yhtä lailla

ennakkoasenteita toisiaan kohtaan kuin meillä

suomalaisilla tahtoo olla turvapaikanhakijoita

kohtaan. Usein riita koskee vaikkapa paikkaa

jonossa tai sitä, kun kaksi tai useampi oppilas

haluaisi käyttää samaa kouluvälinettä yhtä aikaa.

Tuttuja syitä, eikö vain? Sen sijaan toiseen

oppilaaseen kajoaminen riitatilanteissa vaikuttaa

olevan rajumpaa ja yleisempää kuin natiiveilla.

Suomalaislapsien kanssa ei toistaiseksi ole ollut

kuitenkaan mitään kahnauksia ja toivottavasti

niitä ei tulekaan. Valtaosa niin suomalais- kuin

valo-oppilaista osaa toimia kaveriporukassa asiallisesti

ja reilusti, vaikka molempiin porukoihin

toki mahtuu provosoivia härnääjiäkin.

Vaikka valo-opetus on intensiivistä ja tuntuu

imevän kaikki mehut, se on myös antanut

meille paljon. Oppilaat ovat innokkaita ja motivoituneita,

he kiinnostuvat kaikesta ja haluavat

kokeilla ja harjoitella kaikkea. He huolehtivat

läksyistään tunnollisesti; niitä suorastaan kerjätään.

Toistaiseksi edes epätietoisuus siitä, saavatko

he jäädä Suomeen ja onko heille jatkossa

hyötyä suomen kielen taidosta, ei ole vähentänyt

motivaatiota. Pienemmät eivät toivottavasti edes

mieti tulevaisuuttaan, mutta ehkä isommille oppilaille

koulu ja opiskelu ovat keino pitää itsensä

kiireisenä ja ikävät ajatukset loitolla.

Yhteydenpito huoltajiin toimii vain tulkkien

välityksellä, mutta silti se toimii melkein

paremmin kuin joihinkin suomalaisvanhempiin.

Turvapaikanhakijavanhemmat arvostavat

ja kunnioittavat opettajia, ja he myös osoittavat

sen kiitollisina.

Tässä lyhyessä ajassa oppilaisiin on ehtinyt

kiintyä. Minäkään en halua vielä ajatella tulevaisuutta.

Väistämättä on edessä myös hyvästelyjä.

25


Yliopistokoulutuksen

kehittämistä kansainvälistyneessä

toimintaympäristössä

Teksti ja kuva: Heli Katajamäki

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisuus olisi ymmärrettävä, jotta niiden molempien

roolia omanlaisen erityisosaamisen kehittäjinä voidaan jatkossakin vahvistaa.

Vaasassa tekniikan alalla syksyllä alkava Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston

yhteistyö antaa mahdollisuuden koulutuksen kehittämiseen. Jotta koulutuksen

kehittäminen olisi joustavaa, hallituksen pitäisi mahdollistaa yliopistojen notkeampi

muuttuminen ja uudenlaisten oppiaineiden muodostaminen, toteaa Vaasan yliopiston

rehtori Suvi Ronkainen.

Yliopistoa kehitettäessä ei voi jumittua menneisyyteen.

Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen

näkee, että yliopistokoulutuksen kehittämisen

lähtee sen hahmottamisesta, millainen

on ihmisen nykyinen toimintaympäristö. – Ihmisen

toimintaympäristö on jo monin tavoin

kansainvälistynyt maailma. Meidän arkemme on

muuttunut, mikä kaupallisella alalla näkyy merkittävästi.

Kun tilaamme jotain verkkokaupasta,

emme aina edes tiedä, mistä tavarat tulevat, Ronkainen

sanoo ja jatkaa, että kehitystyössä pitää

uskaltaa katsoa tulevaisuuteen, ohi oman sukupolven.

– Yliopistokoulutus on monella tavalla alueellisen

toimintakyvyn erinomainen toiminnan

tukija. Koska esimerkiksi Vaasassa talous on kansainvälistynyt

ja toimintaympäristö monikulttuuristunut,

tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla

on sekä tiedollista osaamista että kykyä muuntaa

tiedollista osaamista käytännöksi. Myös tieteellinen

tutkimus on monin tavoin laventunut ja

tuottaa tietoa, joka on käytäntöjen muokkaamisen

kannalta ehdottoman tärkeää. Tutkijakoulutukseen

toimintaympäristön muutokset

asettavat haasteensa, ja OKM onkin linjannut,

että yliopistojen pitää ottaa askel kohti käytännönläheisempää

tutkijakoulutusta.

Vaasan yliopistossa tutkimustoiminnan kehitystyö

jatkuu. Edellisessä uudistuksessa muodostettiin

laajempia tutkimusryhmiä, jotka ovat

kuitenkin tiedekunnan sisäisiä. – Seuraava askel

on kohti monitieteisiä tutkimusryhmiä. Vahvuu-

det kannattaa säilyttää, jotta pystytään koko ajan

sekä aluetta hyödyttävään että kansainväliseen

tutkimukseen. Vaasassa osataan käytännönläheinen

tutkiminen, ja sitä kannattaa edelleen vahvistaa,

Ronkainen sanoo.

Vaasan yliopiston Ronkainen näkee sitoutuneen

hyvin vahvasti maakuntaan. Yhteistyö

tapahtuu erityisesti Seinäjoen yliopistokeskuksen

kautta. – Edelleenkin yhteistyötä Seinäjoen

kanssa voisi vahvistaa.

Erikoisosaamista yhteistyönä ja yksin

Ronkaisen mukaan yliopistoille tavoitteeksi

annettua profiloitumista ja nopeiden muutosten

tekemistä hidastaa se, että yliopistot saavat valtiolta

rahaa tutkinnoista, jotka valtio on tarkoin

määritellyt ja tilannut. Tästä syystä yliopistot

on taloudellisesti sidottu tutkintotavoitteisiin.

Vaikka uudentyyppinen tutkimus tuottaisi uutta

tietoa, uusia oppiaineita ei ilman OKM:n siunausta

voi perustaa. Tutkinnonanto-oikeudesta

luopumisen jälkeenkin lopetettuun tutkintoon

hyväksytyistä opiskelijoita pitää huolehtia 10

vuotta. Suomen nykyhallituksen näkemyksissä

Ronkainen näkee paradokseja.

– Yksi tällainen on se, että ammattikorkeakouluja

ja yliopistoja käsitellään tietyssä mielessä

samankaltaisina. Pitäisi ymmärtää ylempien korkeakoulututkintojen

erilaisuus.

– En silti missään nimessä ole ammattikorkeakoulujen

ja yliopistojen yhteistyötä vastaan,

päinvastoin. Olen erittäin iloinen Vaasassa tek-

26


nisellä alalla tehtävästä yhteistyöstä.

Näin voidaan

hakea hyviä kokonaisuuksia,

yhdistellä tiedollista

ja käytännön osaamista

ja lähteä hakemaan selkeämpää

ideaa siitä, millaisia

osaamisen tuottajia

AMK ja yliopisto voivat

olla. Yhteistyö antaa opiskelijoillekin

liikkumisvaraa,

sillä osa opiskelijoista

ei heti opintojen alussa

välttämättä tiedä, mihin

suuntaan on menossa,

Ronkainen sanoo.

Ammattikorkeakoulujen

ja yliopistojen yhteistyössä

Ronkainen näkee

organisaatioiden tasolla

enemmän mahdollisuuksia

kuin uhkia. – Tietysti

osalle ihmisistä muutokset

ja eri tavoin ihmisten

työhön vaikuttavat uudet

käytännöt ovat pelottavia.

Koulutusyhteistyötä Vaasassa ja

Uumajassa

Vaasan yliopiston tulevaisuuteen Ronkainen

suhtautuu positiivisesti, varsinkin jos yliopisto

pystyy tuomaan esille vahvuutensa ja omanlaisuutensa.

– Lopputekijöissä hallituksen linjaukset

lukitsevat tulevaisuuteen liittyvät ratkaisut.

Mutta tällä hetkellä ajattelen, että me olemme

jo profiloitunut yliopisto, jolla on vahva koulutuksellinen

osaaminen. Kauppatieteessä on hyvä

kansainvälinen tutkimusosaaminen ja energiaala

tuo ihan uuden kentän. Olemme uskaltaneet

ottaa askelia, joita yliopisto tarvitsee.

Yliopisto on aloittanut koulutusyhteistyön

sekä Vaasan ammattikorkeakoulun että Uumajan

yliopiston kanssa. Yhteistyöstä Uumajan yliopiston

kanssa on tarkoitus rakentaa systemaattista

siten, että kansainvälisyydestä tulee toimintaympäristö.

Yhteistyötä tehdään erityisesti

maisteritasolla ja työkielenä on englannin kieli,

mutta jo toimintakulttuuri tekee kielten rajoista

pehmeämpiä, ruotsi elää toiminnassa mukana,

Ronkainen sanoo.

Ronkainen uskoo englanninkielisten maisteriohjelmien

yleistyvän. – Kandidaatintutkintoihin

pitää edelleen voida kouluttautua suomeksi.

Lisäksi ne voivat olla yleisempiä, kun taas maisteriohjelmissa

erikoistutaan siten, että osaamista

on myös kansainvälisessä toimintaympäristössä

toimimiseen.

Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkaisen mukaan

yliopistoa kehitettäessä on uskallettava katsoa tulevaisuuteen.

Tutkimuksen hyödyt yhteiskunnalle?

– Tutkimuksesta saatavat hyödyt ovat asia,

jota olen joutunut miettimään paljon. Näen,

että tieteellisen tutkimuksen pitää uskaltaa kysyä

kysymyksiä, jotka voivat muuttaa vallitsevia käsityksiä.

Tällöin liikutaan alueella, joka tavallisessa

puheessa ja toiminnassa näyttäytyy oudolta. Tällaiselle

alueelle liikkuminen on mahdollistanut

monet innovaatiot, Ronkainen sanoo.

– Yliopiston tieteellisen tutkimuksen hyötyjä

ei ole mahdollista arvioida samaan tapaan kuin

teollisuuden investoinnin hyötyjä. Tieteellinen

tutkimus rakentaa meille uutta tulevaisuutta, ja

siksi pitää olla aidosti liikkumavaraa sen sijaan,

että ajateltaisiin, että hyöty tulee heti.

– Humanistinenkin tutkimus voi muuttaa

maailmaa ja tapaa ajatella maailmasta, vaikkapa

sosiologia ja yhteiskuntatieteet ovat muuttaneet

hallinnollista ja valtiollista toimintaa, työtapoja

ja tapoja toimia ihmisten kanssa. Tieteen kentällä

tehdyt sukupuolen määrittelyt ovat muuttaneet

ylipäänsä ajattelutapoja, jotka heijastuvat

niin yhteiskuntaan kuin lakien säätämiseen. Humanistinen

tutkimus tuo meille mahdollisuuden

uuden avaamiselle, Ronkainen toteaa.

27


Teksti ja kuvat: Miia Raunio

OAJ X-files Vaasassa

You Gotta Have A Why

Naimisissa OAJ:n kanssa? Kiekonheittäjä

Sanna Kämäräinen rakastaa omaa lajiaan, omaa

ammattiaan. Suomen ainut kiekonheittäjä-ammattilainen

Sanna Kämäräinen on naimisissa urheilun

ja harjoittelun kanssa. Sanna Kämäräinen

oli OAJ Pohjanmaan vieraana X-files viikonloppuna

helmikuussa Vaasassa. Kämäräinen luennoi

aiheesta ”Tasapainottelua työn ja ammattiyhdistystyön

välillä”. Miten jaksan? ”Pidä mielessäsi,

MIKSI”, Sanna neuvoo. Urheilija on tottunut

punnitsemaan jatkuvasti pettymysten ja onnistumisten

tasapainoa ja sai järjestöväen pohtimaan

omaa jaksamistaan ja omia tavoitteitaan. Sanna

Kämäräinen puhuu innostavasti ja oli valmistellut

huolella kaksi neljänkymmenenviiden mi-

nuutin luentoaan. Nuori nainen kiteyttää oman

johtoajatuksensa seuraavasti: ”Minua kiinnostaa,

miten hyvä voin olla”. Tekemisen on oltava mielekästä

ja merkityksellistä. Ei ole pakko osata vastata,

miksi tämä tuntuu mielekkäältä, se voi vain

olla sitä. Pettymyksiäkin on Sannalle uran aikana

tullut, luonnollisesti. Entä jos tämä menee

pieleen? Siihen ajatukseen Sanna antaa neuvon:

”Päätä, että se VOI myös onnistua. Mitä iloa

tai hyötyä voisin saada tästä asiasta, kävi kuinka

kävi?” Vilkaisu kuulijoiden Surveypal-palautteisiin

paljasti täyttä kymppiä Sannan luennolle:

tästä on hyvä jatkaa järjestövuoteen.

OAJ X-files sai reilun viidenkymmenen opettajan

käymään Vaasassa.

28


19.−20.2.2016

OAJ-valtuutettujen keskustelupaneeli ja puheenjohtajan katsaus

Järjestöstartti pääsi hyvin alkuun, kun puheenjohtaja

Ari Rousun puhe keskeytyi toistuvasti

kysymyksiin ja keskusteluihin. Keskustelua

syntyi lomautuksista ja vuosityöaika-aiheesta.

Järjestöväki jaksoi yllättävän hyvin työviikon

päätteeksi nostaa esille kiperiä kysymyksiä. Kaikki

panelistit osallistuivat keskusteluun ja paneelille

varattu aika tuntui taas liian lyhyeltä. Paneelia

veti alueasiamies Tuula Ala-Lantela ja paneeliin

osallistuivat Jaakko Syrjänen, Matti Sippola, Kari

Nieminen, Minna Herttua-Niemi, Olli Autio ja

Jarmo Juupaluoma.

Toimihenkilöiden esittäytyminen

OAJ Pohjanmaan toimihenkilöt levittäytyivät

kahvihuoneessa eri pöydille esittelypisteineen ja

osallistujat kiersivät, kyselivät ja saivat antaa palautetta.

Passiin leima ja osallistuminen arvontaan

oli lunastettu!

Webex-videoneuvotteluopeissa

Onneksi joukoistamme löytyy omaa digiosaamista

ja nettivastaavamme Antti Hynönen

neuvoi, miten osallistutaan Webex-kokoukseen.

29


Taitaja tarjoaa

täyden kattauksen ohjaukseen

Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Koitto

Suomen taitavimmat alle 20-vuotiaat nuoret

kokoontuvat Seinäjoelle 10.–12.5.2016 kilpailemaan

paremmuudesta 48 eri lajissa. Tapahtumien

keskiössä on Seinäjoki Areena mutta lajeja

nähdään tietenkin myös ulkoalueilla Seinäjoki

Areenan ulkopuolella ja Alaseinäjoenkadun varressa.

Molemmat jäähallit pursuavat niin ikään

tekemistä. 9-luokkalaisten omaa kädentaitojen

Taitaja9-kilpailua pääsee seuraamaan heti tiistaina

10.5. Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalossa.

Kolmipäiväinen tapahtuma on yleisölle avoin

– siis mitä parhain näyteikkuna tutustua ammatteihin

ja oikeaan tekemiseen livenä!

Sedun nuoret ohjaavat nuoria

ammattipoluilla

Taitaja2016-tapahtumassa erityisesti yläkoululaisille

tarjotaan ammattitaitokilpailun lisäksi

ammattipolkuja, siis opastettuja kierroksia tapahtuma-alueella.

Kierrokseen on valittu lajiperheistä

teeman mukaisesti kiinnostavat kohteet,

esim. Auto- ja kuljetustekniikka -polku johdattaa

lajeihin autonasennus, autokorinkorjaus,

automaalaus, kuljetuslogistiikka, metsäkoneen

käyttö, asiakaspalvelu ja myynti.

Muut ammattipolut:

– Eläintenhoito ja viherrakentaminen

– Hyvinvointi ja kauneus

– It- ja viestintäteknologia

– Palvelut

– Rakentaminen

– Ravitsemispalvelut

– Teollisuus

Oppaana toimii Sedun opiskelija, joka kierroksen

aikana kertoo myös omasta alavalinnastaan

ja valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Opas johdattaa

ryhmänsä lajialueelle, jossa lajiopas kertoo

kilpailutehtävästä ja ammattialasta enemmän.

Lajiopas on tavallisesti jo ammatissa toimiva.

Joissakin tapauksissa hänellä on myös omakohtaista

Taitaja-kokemusta.

Ilmoittautuminen ammattipoluille on käynnissä!

Ennakkotehtävät auttavat yläkoululaiset

valitsemaan kiinnostavimman ammattipolun, ja

todennäköisesti Taitaja-kokemus selkiinnyttää

omia jatko-opintopohdintoja.

Sedun opettajavalmentaja

Konsta

Jousmäki ja

kuljetuslogistiikan

finalisti Juhani

Virtanen Turun

Taitaja2015-

tapahtumassa.

Heti ennen

kilpailusuoritusta

käydään vielä

tarkentava keskustelu.

Juhani Virtanen

saavutti SM-pronssia,

ja hänet nähdään

myös Seinäjoella

Taitaja2016-

finaalissa.

30


Tarjoilija-lajiin valmistautuva Sedun Matilda Aly (kuvassa vas.) saa kilpailutsemppiä myös EuroSkillskilpailuihin

valmistautuvalta jyväskyläläiseltä Eveliina Haapaselta. Tarjoilu- ja asiakaspalveluharjoitus

helmikuussa 2016 suomeksi ja englanniksi.

Testaa taitojasi Test the best -pisteillä

Monen lajin tuntumassa on käytännön tekemiseen

houkutteleva piste, jossa pääsee testaamaan

taitojaan kyseisellä alalla. Esimerkiksi vaateenvalmistuksen

lajialueen lähellä pääsee testaamaan,

miten onnistuu napin ompelu. Ja eri aikakausien

tyylejä saa tunnistaa opiskelijat pukeutumisen

perusteella.

Taitaja2016-tapahtumassa jokainen kävijä

voi muodostaa omat polkunsa ja hakea vaikkapa

vinkkejä puutarhaan, kukkasidontaan, rakentamiseen

tai sisustukseen. Alan ammattilaisia löytää

jokaisen lajialueen tuntumasta.

Ammattitorilla kohdataan

Seinäjoki Areenassa ammattitorilla kohdataan

suuri osa Taitaja2016-tapahtuman yhteistyökumppaneista.

Jokaisen lajitoteutuksen taustalla

on alan yrityksiä, joista merkittävimmät ovat

omine osastoineen esillä. Ammattitorilla voi

mm. tutustua tuote- ja laiteuutuuksiin.

Seminaari antaa tilaa valita

Seminaari tarjoaa osallistujille ajateltavaa; tähtitieteen

professori Esko Valtaoja puhuu tulevaisuuden

yllättävyydestä, yrittäjä ja kauppias Sam-

po Kaulanen puhuu uudella tavalla tekemisestä,

filosofi Maija-Riitta Ollila puhuu ajatusten vallankumouksesta.

Osallistuja voi valita sessiot ja caset kiinnostuksen

mukaan: yrittäjyys ja työelämä, elinikäinen

oppiminen, osaamisperusteisuus, kansainvälisyys.

Ja seminaari on ilmainen.

Mikä Taitaja on?

Ammattitaidon SM-kisoihin Taitaja-tapahtumaan

osallistujat ovat ammattiin opiskelevia alle

20-vuotiaita tai kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäviä.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu järjestää

Taitaja2016-tapahtuman Seinäjoella 10.–

12.5.2016. Edellisen kerran Seinäjoella järjestettiin

Taitaja-tapahtuma v. 2004.

Ammattitaidon SM-kilpailut käydään 48

lajissa Seinäjoki Areenassa ja muilla suorituspaikoilla

sen välittömässä läheisyydessä. Noin 450

ammattiin opiskelevaa nuorta kilpailee ammattitaidon

suomenmestaruuksista oikeaa työpaikkaa

vastaavissa olosuhteissa. Tapahtumassa nähdään

myös TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu erityistä

tukea tarvitseville opiskelijoille ja Taitaja9-

joukkuekisa peruskoulun 9-luokkalaisille.

31


Oppikorjaamon kautta

opiskelemaan

Teksti: Raija Marttala

Oppikorjaamo on ainutlaatuinen koulutusneuvontapiste

keskellä kaupunkia.

Sedu Oppikorjaamo palvelee Epstorilla Seinäjoella.

Oppikorjaamo palvelee arkipäivisin

matalan kynnyksen ohjauspaikkana. Oppikorjaamolla

ohjaustyötä tekevät säännöllisesti Sedu

Aikuiskoulutuksen ja Koulutuskeskus Sedun

työntekijät. Siirtymät sujuviksi, Sisu-hankkeen

ohjaajat ovat mukana Oppikorjaamon ohjauksessa

ja auttavat opintoihin hakeutumassa olevia,

uudelle alalle siirtyviä tai uusia oppimisympäristöjä

tarvitsevia asiakkaita.

Oppikorjaamolle tullaan piipahtamaan ja

kysymään alkavista koulutuksista tai etsimään

ideaa omiin uravalintoihin. Yleensä ensikontakti

on lyhyt. Seuraavalla kerralla voidaan varata jo

pitempi aika, ja asiakkaan kanssa suunnitellaan

henkilökohtaista polkua kohti tutkinnon suorittamista.

Nuori voi tulla Oppikorjaamolle yhdessä

vanhempansa tai tukihenkilönsä kanssa.

Uudella tapaamiskerralla asiakkaalle voidaan

antaa kotitehtäväksi kartoittaa omia kiinnostuksen

kohteitaan ja peilata niitä alueella tarjolla

oleviin koulutuksiin. Ensimmäisiä pohdintojen

aiheita asiakkaiden kanssa ovat yleensä alanvalinnan

lisäksi koulutuksen rahoitusmuodot. Sen

perusteella pohditaan, sopiiko asiakkaalle parhaiten

perustutkinto, ammattitutkinto vai oppisopimuskoulutus.

Siirtymät sujuviksi -ohjaajat suunnittelevat

yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisen koulutuspolun.

Tarvittaessa tuetaan myös opintojen

aloitusta ja niissä sujuvasti eteenpäin pääsemistä.

Tähän voi joskus liittyä räätälöintiä jo alkaneissa

opinnoissa ja uusien oppimisympäristöjen

etsimistä, kuten selvittelyä laajennetun työssäoppimisen

tai pajaopintojen mahdollisuudesta.

Monella mielessä on myös opintojen jatkaminen

oppisopimuskoulutuksella.

Oppikorjaamolla järjestetään myös teemapäiviä

ajankohtaisista asioista. Säännöllisesti on

saatavilla muun muassa TE-toimiston koulutusneuvontaa.

Alkaviin koulutuksiin liittyviä teemapäiviä

järjestetään sekä koulutusinfoa hakuaikana.

Yhteishaun aikaan Sisu-hanke järjestää

hakukorjaamon Siirtymät sujuviksi. Hakukorjaamolle

voi tulla ohjatusti täyttämään ja käyttämään

opintopolku.fi-palvelua.

Oppikorjaamo on koettu hyväksi matalan

kynnyksen ohjauspaikaksi. Se on tuonut koulutusmahdollisuudet

näkyville keskelle ihmisvilinää.

Oppikorjaamo on lisännyt ohjauksellista

yhteistyötä Sedu Aikuiskoulutuksen, Koulutuskeskus

Sedun, Oppisopimustoimiston sekä

ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten

TE-toimiston, etsivien nuorisotyöntekijöiden,

perusasteen ja muiden koulutuksen järjestäjien,

kanssa.

Siirtymät sujuviksi (SISU) -hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua

ja työtä 2014-2020- Suomen rakennerahasto -ohjelmasta, Euroopan

sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja

elinikäinen oppiminen. Rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan

ELY-keskus.

32


Uudistunut Akava-talo esittelyssä

OAJ:n hallituksen kokoushuone säilyi remontissa lähes ennallaan.

Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho

Uudistunut valopiha, jossa tullaan koulutustilaisuuksien lisäksi pitämään myös OAJ:n valtuuston kokoukset.

33


Myös pienemmät koulutustilat

on uudistettu täysin.

Pääsisäänkäynnin uusi komea sähköinen

informaatiotaulu.

Akava- talon ravintolan uudistunut ilme.

34


Pääsisäänkäynti on saanut avaruutta ja valoisuutta.

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen työpiste.

35


OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry

OAJ:s regionförening i Österbotten

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään to 21.4.2016 Härmän Kuntokeskuksessa.

Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00.

Årsmötet för OAJ:s regionförening i Österbotten hålls to den 21 april 2016 på Härmä Spa Hotel.

Från kl. 17.00 servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl 18.00.

Ohjelma/Program

Avaus/Mötet öppnas: Ari Rousu

Huomionosoitukset/Uppvaktningar

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden

5. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n erityisasiantuntija/specialexpert Jaakko Salo

6. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande

av verksamhetsberättelse för år 2015.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

7. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään

tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut

och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2015 samt fastställande av bokslut och beviljande

av ansvarsfrihet.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet

och beviljas ansvarsfrihet

Päätös/Beslut:

8. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av

verksamhetsplan för år 2016.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

36


9. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset

sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/styrelseordförande och övriga styrelsemedlemmars

mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2016.

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja tilintarkastajan

palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt TKA och

revisorsarvoden enligt räkning.

Päätös/Beslut:

10. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä kannettavien

jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av medlemsavgifter

för år 2017.

Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL, AKOL, YLL,

SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och inkassering

via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter medlemmarnas medlemsavgifter

enligt överensskommelse.

Päätös/Beslut:

11. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av budgetförslag

för år 2016.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden

tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2017.

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor

Ernst & Young.

Päätös/Beslut:

13. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.

Seinäjoella 19.1.2016

Hallitus/Styrelsen

Ari Rousu

puheenjohtaja/ordförande

Paula Kotirinta

sihteeri/sekreterare

Kokousmateriaali ladattavissa

www.oajpohjanmaa.fi

37


OAJ Pohjanmaa/Österbotten

Yhteystiedot 2016

www.oajpohjanmaa.fi

Hallitus:

Ari Rousu

puheejohtaja

Monika Koivumäki

varapuheenjohtaja

Maria Hartman-Salminen

vice ordförande

Heli Katajamäki

varapuheenjohtaja

Antti Ylinen

varapuheenjohtaja

Paula Kotirinta

sihteeri ja jäsen

Tiina Hagström

jäsen

Dieter Heiermann

jäsen

Jyrki Jokinen

jäsen

Pia Latomäki

jäsen

Kari Nieminen

jäsen

Helena Penttilä

jäsen

Kyösti Pihlajamäki

jäsen

Marina Räfsbäck

jäsen

Marja-Liisa Saariaho

jäsen

Christel Sandell

medlem

Margareeta Verronen

jäsen

Alueasiamies:

Tuula Ala-Lantela

Erätie 1

60800 Ilmajoki

Erkinlaakso 19 B

65410 Sundom

Packhusgatan 12

67100 Karleby

Hakatie 5

66440 Tervajoki

Ritolantie 428

60720 Tuomikylä

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Tallbackantie 33

68550 Kokkola

Linnaleirintie 19 B 5

67100 Kokkola

Isolahdentie 7 as 11

65230 Vaasa

Syliheitontie 6

62100 Lapua

Väättyrintie 12

60420 Seinäjoki

Myllymäentie 35

69600 Kaustinen

Suokonmäentie 54

63540 Hernesmaa

Vettmossvägen 95

64230 Närpes st

Propsikatu 4

60200 Seinäjoki

Alholmsg. 27

68600 Jakobstad

Eerontie 3

65300 Vaasa

Länsirannantie 428 C

62620 Ala-Seppä

044 419 1412

ari.rousu(at)ilmajoki.fi

040 722 9158

monika.koivumaki(at)vaasa.fi

040 132 1680

maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi

050 400 7039

heli.katajamaki(at)uva.fi

040 868 0845

antti.ylinen(at)sedu.fi

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 832 3467

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi

044 725 0171

dieter.heiermann(at)kpedu.fi

050 386 4959

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi

040 521 0360, 044 438 4469

pia.latomaki(at)lapua.fi

040 577 9984

kari.nieminen(at)seinajoki.fi

040 758 3581

helena.penttila(at)kaustinen.fi

050 556 6598

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

0400 455218

marina.rafsback(at)narpes.fi

040 868 0118

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi

044 721 1535

christel.sandell(at)jakobstad.fi

050 505 5460, 040 163 4143

margareeta.verronen(at)vaasa.fi

040 842 1484

tuula.alantela(at)gmail.com

38


Toimihenkilöt:

Paula Kotirinta

sihteeri

Lasse Mansikka-aho

tiedotussihteeri

Miia Raunio

koulutussihteeri

Outi Pyykkö

yhdistystietouskoul.

Taina Saikkonen

taloudenhoitaja

Antti Hynönen

nettivastaava

Risto Haverinen

liikuntavastaava

Valtuutetut:

Martin Ahlskog

FSL

Olli Autio

OAJ-YSI

Inger Damlin

FSL

Minna Herttua-Niemi

LTOL

Hanna Ikonen

LTOL

Jarmo Juupaluoma

OAJ-YSI

Kari Nieminen

OAJ-YSI

Matti Sippola

OAJ-YSI

Jaakko Syrjänen

OAJ-YSI

Susanne Wickström

LTOL

Ulla-Maria Åstrand

OAJ-YSI

OAJ:n hallitus:

Inger Damlin

Jarmo Juupaluoma

OAJ:n Pohjanmaan

aluetoimisto

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Länsitie 2

63500 Lehtimäki

Vennäntie 5

61500 Isokyrö

Riskulankaari 13

60220 Seinäjoki

Rantakatu 3 b A 1

65100 Vaasa

Putkitie 21

63680 Hakojärvi

Aapunkarintie 98

68210 Marinkainen

Riippavägen 60

68410 Nedervetil

Hovioikeudenp. 2 A 10

65100 Vaasa

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Hämeenlinnank. 8 H 63

65350 Vaasa

Kulmatie 6 A

62100 Lapua

Pikkukotamäki 4

65380 Vaasa

Väättyrintie 12

60420 Seinäjoki

Metsurinlenkki 16

60200 Seinäjoki

Martantie 2

61800 Kauhajoki

Markusbackantie 113

68410 Alaveteli

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Pikkukotamäki 4

65380 Vaasa

Kauppapuistikko 4 as 20

65100 Vaasa

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 559 4033

lassema(at)suomi24.fi

050 565 0864

miia.raunio(at)vaasa.fi

044 521 2996

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi

050 533 9949

taina.saikkonen(at)netikka.fi

0400 772 558

antti.hynonen(at)alavus.fi

041 545 9202

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi

050 377 7188

martin.ahlskog(at)pedersore.fi

040 778 2394

olli.autio(at)edu.vaasa.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi

040 755 2907

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi

040 700 9899

hanna_ikonen(at)hotmail.com

050 355 3056

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi

040 577 9984

kari.nieminen(at)seinajoki.fi

040 755 2615

matti.sippola(at)seinajoki.fi

050 354 9175

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi

044 780 9153

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi

040 129 2096

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)edu.vaasa.fi

050 3553056

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi

050 533 9949

taina.saikkonen(at)netikka.fi

39


40

More magazines by this user
Similar magazines