LASTENSUOJELU
UudistuvaLastensuojelu_2_16_web
UudistuvaLastensuojelu_2_16_web
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
UUDISTUVA nro 2 / 2016<br />
<strong>LASTENSUOJELU</strong><br />
Sijoitettuina kasvaneet Erkki ja Satu:<br />
”Sijaisäitimme Sisko on<br />
meille tuki ja turva”<br />
LEHTI<br />
Sinulle<br />
ammattilainen<br />
Pääkaupunkiseudun uudistuva SOS-Lapsikylä - sivu 4 Itsenäisen elämän harjoituskierros - sivu 16
Tässä lehdessä:<br />
3 Pääkirjoitus<br />
4 Pääkaupunkiseudun uudistuva SOS-Lapsikylä<br />
SOS-Lapsikylä laajentaa toimintaansa uusille alueille ja mahdollistaa sijaisvanhemmuuden<br />
myös niille, joilla ei ole omia, tarkoitukseen sopivia tiloja.<br />
TILAA LEHTI<br />
maksutta itsellesi tai<br />
tuttavallesi lähettämällä<br />
yhteystiedot sähköpostilla<br />
osoitteeseen viestinta@<br />
sos-lapsikyla.fi<br />
7 Kynävieras Esa Iivonen: Lapsiperheköyhyys on otettava<br />
vakavasti<br />
8 Reportaasi: Tukiverkko viitoittaa tien<br />
Sijaishuollossa kasvanut tarvitsee tavallista enemmän tukea itsenäistymiseen.<br />
Hyvät tukiverkot kantavat uudessa elämänvaiheessa.<br />
441 619<br />
Painotuote<br />
PEFC/02-31-151<br />
14 Unelma inhimillisemmästä lastensuojelusta<br />
Yhdessä rohkeammin -liikkeen viiteen teesiin tiivistyy se, millaista ideaali<br />
suomalainen lastensuojelu asiantuntijoiden mielestä olisi.<br />
16 Itsenäisen elämän harjoituskierros<br />
SOS-Lapsikylän Rytmi-toiminnassa koulu- ja työelämän ulkopuolella olevia<br />
nuoria tuetaan arkirytmin löytämisessä ja ylläpidossa.<br />
20 Voima vaikuttaa!<br />
Nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto on aktiivisesti kehittämässä<br />
lastensuojelua.<br />
21 SOS-Lapsikylän nuorten foorumit vahvistavat osallisuutta<br />
Kuulumisia Punkaharjulta.<br />
22 SOS-Lapsikylä sai merkittävän kutsun puhujaksi OECD:n<br />
foorumiin<br />
ISSN 2342-8244<br />
SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten<br />
ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla.<br />
Autamme perheitä varhaisen tuen sekä<br />
avo- ja sijaishuollon palveluin. Keräämme myös<br />
varoja lasten ja perheiden tukemiseen. SOS-<br />
Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962<br />
ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages<br />
-järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli<br />
130 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua<br />
osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen<br />
SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa<br />
www.sos-childrensvillages.org.<br />
Päätoimittaja<br />
Marja Pajulahti<br />
Toimituspäällikkö<br />
Aija Rikala<br />
Toimitussihteeri<br />
Elina Pitkäranta<br />
Julkaisija:<br />
SOS-Lapsikylä<br />
Snellmaninkatu 13<br />
00170 HELSINKI<br />
puh. (09) 5404 880<br />
keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi<br />
www.sos-lapsikyla.fi<br />
www.sos-childrensvillages.org<br />
Ulkoasu<br />
Elise Liikala<br />
Taitto<br />
Ruut Kiiskilä<br />
Kansikuva<br />
Laura Rautjoki<br />
Paino<br />
PunaMusta<br />
2 Uudistuva lastensuojelu
PÄÄKIRJOITUS<br />
Marja Pajulahti, SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja, marja.pajulahti@sos-lapsikyla.fi<br />
Asiakas keskiöön lasten ja perheiden<br />
hyvinvoinnin kehittämisessä<br />
Asiakas on tänä päivänä keskiössä yhä useammassa yrityksessä, koska<br />
tyytyväisen ja palveluita suosittelevan asiakkaan arvo on huomattu merkittäväksi<br />
yrityksen omien tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Kuluttajilla<br />
onkin yhä enemmän valtaa suhteessa palveluntarjoajiin.<br />
Lasten ja perheiden ääni tulee saada samalla tavalla kuuluviin heidän<br />
hyvinvointiaan lisäävien palveluiden kohdalla. Hyvinvointi ei<br />
lisäänny, jos kuntalainen asiakkaana joutuu yhä pirstalaisemman<br />
palvelutarjoaman kohteeksi. Olemme nähneet tämän erityisesti<br />
silloin, kun lapsi tai nuori on joutunut jo kauan odottamaan tarvitsemaansa<br />
lastensuojelun tukea. Pahoinvointi edellyttää tällöin<br />
usein jo useamman erilaisen avun ja tuen antamista. Jos kukaan ei<br />
mieti asiakasta ja koordinoi palvelujen kokonaisuutta, inhimilliset<br />
ja taloudelliset resurssit eivät tule koskaan riittämään.<br />
Uudistamisen pahin vihollinen on pieni parantaminen. Ratkaisu nykyiseen<br />
tilanteeseen ei enää löydykään organisaatiolähtöisestä prosessien<br />
parantamisesta. Tarvitsemme kokonaisvaltaista palvelujen<br />
uudelleen organisointia ja tapaa tehdä asiat toisin kuin ennen.<br />
Ihmiset haluavat kyllä oikeasti auttaa. Ammattilaisia pitää nyt<br />
rohkaista ajattelemaan ja ratkaisemaan asioita uudella tavalla.<br />
Asiakas itse ei useinkaan osaa kertoa, miten asiat tulee tehdä,<br />
vaan juuri siihen tarvitaan vuorovaikutusta ammattilaisten kanssa.<br />
Uudistamisessa tarvitaan myös ehdottomasti uudenlaista<br />
johtamista, jossa organisaatiorajojen yli lähdetään hakemaan<br />
vaikuttavampaa kokonaispalvelua. Myös OECD on noteerannut<br />
uuden tapamme toteuttaa ennakoivasti lasten ja perheiden<br />
hyvinvointia (s. 22).<br />
Tyytyväinen ja hyvinvoiva kuntalainen lisää myös kunnan omaa<br />
elinvoimaa ja hyvinvointia. Siksi valtaa kannattaa antaa kuntalaisille<br />
eli asiakkaille!<br />
Uudistuva lastensuojelu 3
Teksti Aija Rikala ja Elina Pitkäranta Kuvitus Ruut Kiiskilä<br />
SOS-LAPSIKYLÄ<br />
UUDISTAA TOIMINTAANSA<br />
PÄÄKAUPUNKISEUDULLA<br />
SOS-Lapsikylä laajentaa toimintaansa uusille alueille<br />
pääkaupunkiseudulla, jossa se vahvistaa sekä lastensuojelupalvelujaan<br />
että kaikille lapsiperheille tarkoitettuja<br />
varhaisen tuen palveluja. Samalla se pyrkii madaltamaan<br />
perheiden kynnystä hakea apua ajoissa. Tukipalveluita<br />
tarjotaan entistä laajemmin myös maahanmuuttajataustaisille<br />
nuorille ja perheille.<br />
4 Uudistuva lastensuojelu
Pääkaupunkiseudulla on kasvava tarve sijaisperheistä<br />
ja toimintaan sopivia tiloja tarvitaan lisää. Espoon<br />
Tapiolassa sijaitsevan lapsikylän tilat eivät<br />
enää vastaa tämän ajan tarpeisiin, minkä vuoksi<br />
SOS-Lapsikylä on hankkimassa Espoon Niittykummusta ja<br />
Vantaan Kivistöstä sijaisperheiden tarpeisiin soveltuvia asuntoja.<br />
Tavoitteena on, että SOS-Lapsikylä voi jatkossakin tarjota<br />
sijaiskoteja myös isoille sisarussarjoille.<br />
”SOS-Lapsikylä haluaa mahdollistaa sijaisvanhemmuuden<br />
myös niille, joilla ei ole omia, tarkoitukseen sopivia tiloja”,<br />
sanoo SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti.<br />
”Nämä jo rakennusvaiheessa perhekodeiksi suunnitellut kodit<br />
tarjoavat sijaisperheille hyvät ja toimivat puitteet. Lisäksi<br />
tarjoamme sijaisvanhemmille vahvan tuen tehtävässä jaksamiseen.”<br />
Lapsikylätoiminta saa myös uusia muotoja<br />
Monipuolinen toiminta, jota SOS-Lapsikylällä on ollut Tapiolassa<br />
jo 50 vuoden ajan, siirtyy uusille alueille ja saa entisten<br />
lisäksi uusia muotoja. Sijais- ja lapsikyläkotien lisäksi alueille<br />
tulee esimerkiksi nuorten tuettua asumista, perhekuntoutusasuntoja<br />
sekä tiloja perhetapaamisiin. Espooseen ja Vantaalle<br />
tulee kumpaankin myös SOS-Lapsikylän ylläpitämä palvelupiste<br />
SOStari, jossa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.<br />
He tukevat niin sijaisperheitä kuin muita alueella<br />
asuvia lapsiperheitä ja nuoria.<br />
”SOS-Lapsikylä tukee perheitä varhaisen tuen sekä lastensuojelun<br />
avo- ja sijaishuollon palveluin. Olemme aktiivisesti<br />
mukana alueella kehittämässä lapsiperheiden palveluita ja vaikuttamassa<br />
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen.<br />
Kaikilla ei ole tänä päivänä vahvoja sosiaalisia verkostoja.<br />
Kun SOS-Lapsikylä on keskellä muuta asutusta, perheille<br />
kynnys hakeutua lapsikylän tuen ja toiminnan piiriin on toivottavasti<br />
entistä matalampi”, SOS-Lapsikylän Etelä-Suomen<br />
aluejohtaja Sointu Möller kertoo.<br />
Lapsille tavallista arkea ilman leimautumisen<br />
pelkoa<br />
Uusi, kaupunkiympäristöön sijoitettu SOS-Lapsikylä antaa sijoitetuille<br />
lapsille mahdollisuuden kasvaa muiden lasten tapaan<br />
tulematta asuinolosuhteidensa vuoksi leimatuiksi. Parhaimmillaan<br />
lapset voidaan sijoittaa mahdollisimman lähelle<br />
syntymäperheitään ja siten vanhemmat voivat olla vahvasti<br />
mukana lasten arjessa.<br />
”Sijoitetut lapset tulevat uudenmallisessa lapsikylässä lähemmäksi<br />
muita lapsia, ja sitä kautta pienenee riski, että heitä<br />
leimattaisiin lapsikylässä asumisen vuoksi. Uskon, että uudentyyppiseen<br />
lapsikylään on myös nykyistä helpompi saada<br />
sijais- ja lapsikylävanhempia. Yhteisö ja sen tuki ovat edelleen<br />
olemassa, mutta enää ei tarvitse muuttaa asumaan sisälle<br />
yhteisöön. Sijaisperhe voi säilyttää yksityisyytensä paremmin<br />
kuin perinteisessä lapsikylässä”, Sointu Möller sanoo.<br />
Lapsella voi olla mahdollisuus asua muuhun asutukseen sulautuvassa<br />
lapsikylässä myös yhdessä vanhempiensa kanssa.<br />
Näissä tilanteissa SOS-Lapsikylän moniammatillinen yhteisö<br />
tekee kuntouttavaa tukityötä koko perheen kanssa. Kuntouttavaa<br />
perhetyötä tehdään lapsikylistä käsin myös perheiden kotiin,<br />
sinne, missä he asuvat. Kun perhe saa avun mahdollisimman<br />
lähellä omaa elinympäristöään, muutos tuetusta arjesta<br />
perheen tavanomaiseen arkeen on pieni.<br />
SOS-Lapsikylän antaman vahvan tuen avulla lapsella on<br />
mahdollisuus sijaisperheessä kasvamiseen silloinkin, kun tilanteeseen<br />
liittyy erityistä haastetta, esimerkiksi lapsella on<br />
erityishoitoa vaativia tarpeita tai yhteistyö huostaanottoa vastustavien<br />
vanhempien kanssa vie voimavaroja. Myös uusissa<br />
lapsikylissä sisarussarjojen on mahdollista kasvaa samassa sijais-<br />
tai lapsikyläkodissa.<br />
” Kun SOS-Lapsikylä on<br />
keskellä muuta asutusta,<br />
kynnys hakeutua lapsikylän<br />
tuen ja toiminnan piiriin on<br />
entistä matalampi.<br />
Sijaisvanhemmille hyvät puitteet ja riittävästi<br />
tukea<br />
SOS-Lapsikylä tarjoaa mahdollisuuden sijaisvanhemmuuteen<br />
myös sellaisille henkilöille tai pariskunnille, joiden oman kodin<br />
tilat eivät ole riittävän suuret tai muuten sopivat. Uudet tilavat,<br />
valoisat ja asianmukaiset asunnot helpottavat arjen rutiinien<br />
hoitamista ja säästävät sijaisvanhempien voimavaroja<br />
joskus raskaassakin arjessa. Kun kodit ovat kaupunkimaisessa<br />
asuinympäristössä, muun asutuksen seassa lähellä lapsiperheiden<br />
palveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä, helpottuu myös sijaisvanhempien<br />
mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia kontakteja.<br />
Sijaisvanhemmat saavat toinen toisiltaan ja SOS-Lapsikylän<br />
ammattilaisilta vahvan yhteisöllisen tuen työlleen. Tämä<br />
Uudistuva lastensuojelu 5
tuki on SOS-Lapsikylän pitkän kokemuksen kautta todettu<br />
erittäin merkittäväksi sijais- ja lapsikylävanhempana jaksamisen<br />
kannalta. Uudessa ympäristössä yhteisöllisyys muovautuu<br />
uudella tavalla ja tavoitteena on, että hyvä yhteisöllisyyden<br />
malli tulee osaksi koko korttelin elämää. Aktiivisena<br />
toimijana SOS-Lapsikylä on omalta osaltaan rakentamassa<br />
lapsiperheiden näkökulmasta turvallista ja toimivaa asuinaluetta,<br />
jossa sijaisvanhemmat voivat toimia vertaistukena myös<br />
muille vanhemmille.<br />
Avun saamisen oikea-aikaisuus tavoitteena<br />
Pääkaupunkiseudun uudistuva<br />
SOS-Lapsikylä pähkinänkuoressa:<br />
SOS-Lapsikylän tavoitteena on vahvasti tuetun perhehoidon<br />
ohella tuoda tukimahdollisuuksia sellaisillekin lapsiperheille,<br />
joilla ei ole lastensuojelun tarvetta. SOS-Lapsikylän omarahoitteinen,<br />
yleishyödyllinen toiminta on avointa kaikille<br />
alueen lapsiperheille. Tällaista toimintaa ovat mm. lasten ja<br />
aikuisten vertaisryhmät, perhekahvilat sekä kouluikäisille lapsille<br />
suunnattu ohjattu päivätoiminta koulujen loma-aikoina.<br />
Näissäkin toiminnoissa toteutuvat järjestön arvojen mukaisesti<br />
yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen.<br />
SOS-Lapsikylä tukee omarahoitteisesti myös itsenäistymässä<br />
olevia nuoria ja sijaishuollosta jo itsenäistyneitä perheineen.<br />
Tuki voi olla ohjausta arjen rytmin löytämiseen tai<br />
ylläpitämiseen, opiskelu- ja työpaikkojen hakemiseen tai vanhemman<br />
tehtävistä selviytymiseen.<br />
• SOS-lapsikylätoiminta siirtyy Espoossa<br />
Tapiolasta Niittykumpuun ja alkaa uutena<br />
Vantaan Kivistössä.<br />
• Ensimmäinen koti on jo avattu Niittykummussa,<br />
seuraavat sijais- ja lapsikyläkodit valmistuvat<br />
Niittykumpuun ja Kivistöön alkuvuodesta 2017.<br />
• Uudenlaisella mallilla toimivat lapsikylät<br />
integroituvat luontevaksi osaksi asuinalueita.<br />
Kumppanina kuntien kanssa<br />
SOS-Lapsikylä pyrkii kaikessa toiminnassaan siihen, että<br />
kynnys kääntyä järjestön puoleen olisi sekä palveluiden ostajille<br />
että käyttäjille mahdollisimman matala. Ihannetilanteessa<br />
SOS-Lapsikylä voi toimia kunnan kanssa kumppanina sen<br />
kehittäessä toimintamallejaan vastaamaan entistä paremmin<br />
lapsiperheiden avuntarpeeseen. Pääkaupunkiseudulla laajeneva,<br />
50 vuotta Espoon Tapiolassa toiminut SOS-Lapsikylä<br />
on vuosien myötä hankkinut vahvan ja monipuolisen kokemuksen<br />
perheiden tukemisesta erilaisissa elämäntilanteissa.<br />
”Nyt laajenemme palvelemaan koko Etelä-Suomen aluetta<br />
toimipisteistämme käsin”, Sointu Möller kertoo. ”Meitä<br />
kiinnostaa ja innostaa lapsiperheiden tuen ja palveluiden kehittäminen,<br />
mutta sen me haluamme alueellamme tehdä yhdessä<br />
lasten ja perheiden sekä kuntien, muiden järjestöjen ja<br />
yritysten kanssa.”<br />
• Niittykumpuun tulee 8 kotia ja Kivistöön 6 kotia<br />
lapsikylä- ja sijaisperheille. Lisäksi asuntoja<br />
hankitaan perhekuntoutuksen, nuorten tuetun<br />
asumisen sekä perhetapaamisten käyttöön.<br />
• Sekä Espooseen että Vantaalle tulee myös<br />
palvelupiste SOStari, jossa työskentelee<br />
sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. He<br />
tukevat sijais- ja lapsikyläperheitä sekä muita<br />
alueella asuvia lapsiperheitä ja nuoria.<br />
• Hanke ajoittuu vuosille 2016–2022.<br />
6 Uudistuva lastensuojelu
”<br />
Pitkäaikainen köyhyys<br />
aiheuttaa huono-osaisuuden<br />
siirtymistä sukupolvelta<br />
toiselle.<br />
K Y N Ä V I E R A S<br />
Lapsiperheköyhyys on<br />
otettava vakavasti<br />
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen,<br />
Mannerheimin Lastensuojeluliitto<br />
Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa<br />
yleisesti vallitsevaan elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi<br />
katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.<br />
Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja kehitykseen.<br />
Pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt tutkimuksen, jossa<br />
on seurattu vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia<br />
sikiökaudelta 21 vuoden ikään. Tutkimuksen mukaan lasten ja<br />
nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa<br />
sosioekonomisen aseman mukaan.<br />
Perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat<br />
vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Pitkäaikainen toimeentulotuen<br />
tarve on merkki ongelmien syvyydestä. THL:n tutkimuksen<br />
mukaan toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista<br />
31 prosenttia oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Jos<br />
vanhemmat eivät olleet saaneet toimeentulotukea, peruskoulun<br />
jälkeinen tutkinto puuttui vain 11 prosentilta nuorista. Jos<br />
vanhemmat ovat saaneet toimentulotukea pitkäaikaisesti, on<br />
erittäin todennäköistä, että myös heidän lapsensa ovat myöhemmin<br />
toimeentulotuen piirissä. Tärkeä havainto on, että yhdeksällä<br />
kymmenestä kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta<br />
oli vanhempi, joka oli saanut toimeentulotukea seuranta-aikana.<br />
Köyhyyteen on monia syitä ja perheiden tilanteet ovat erilaisia.<br />
Pitkäaikaistyöttömyys ja muu työmarkkinoiden ulkopuolisuus<br />
ovat syvän köyhyyden taustalla. Köyhyys työssäkäynnistä<br />
huolimatta on kuitenkin yleisempää. Vuonna 2014 pienituloisissa<br />
perheissä elävistä lapsista 61 prosenttia kuului perheeseen,<br />
jossa ainakin toinen vanhempi kävi töissä. Osa-aikatyön lisääntyminen,<br />
pätkätyöt ja matalapalkkaisuus ovat aiempaa useammin<br />
köyhyyden taustalla.<br />
Lapsiperheiden köyhyyden torjunnassa perustan muodostavat<br />
universaalit etuudet ja palvelut. Niitä on täydennettävä kohdennetuilla<br />
syrjäytymisen ehkäisyn toimilla, kuten lastensuojelulla,<br />
mielenterveys- ja kuntoutuspalveluilla ja erityisnuorisotyöllä.<br />
Koulutukseen on investoitava niin, että mahdollisimman moni<br />
suorittaisi ainakin toisen asteen opinnot. Työn ja perheen yhteensovittamista<br />
on parannettava. Perheiden toimeentuloetuuksien<br />
heikentäminen on lopetettava. Lasten peruspalveluista –<br />
neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, kouluista, oppilashuollosta ja<br />
vapaa-ajanpalveluista on huolehdittava. Lisäksi on kaavoitettava<br />
ja rakennettava nykyistä enemmän asuntoja, jotta lapsiperheiden<br />
asumisen hinta pysyisi kohtuullisella tasolla.<br />
Uudistuva lastensuojelu 7
REPORTAASI<br />
Teksti ja kuvat Hannele Koskinen<br />
Tukiverkko<br />
viitoittaa tien<br />
8 Uudistuva lastensuojelu
Kuvassa vasemmalta alkaen lapsikylävanhempi<br />
Sisko Niemi, lapsikylissä kasvaneet Satu, Erkki ja<br />
Angeline sekä psykologi Hillevi Westman.<br />
Sijaishuollon tavoitteena ja velvollisuutena on pitää yllä ja<br />
rakentaa yhteyksiä sijoitetun lapsen ja hänen läheistensä<br />
välille. Psykologi Hillevi Westmanin mukaan on onnekasta,<br />
jos sijaisperheessä elävät lapset saavat tukea myös<br />
biologisesta suvustaan.<br />
”Olemmeko tavanneet aiemmin? Näytät<br />
tutulta.” Reipas nuori mies ojentaa kätensä,<br />
katsoo silmiin, ja tervehtii kohteliaasti.<br />
Valloittava hymy murtaisi minkä jään<br />
tahansa. Nuori mies on Erkki, synttärisankari.<br />
Hän täyttää haastattelupäivänä<br />
18 vuotta. Pienen pöydän ympärille, toisiaan<br />
liki, ovat istahtaneet myös Satu ja<br />
Angeline, lapsikylävanhempi Sisko Niemi<br />
ja SOS-Lapsikylän psykologi Hillevi<br />
Westman.<br />
Erkki saa tietysti lämpimät onnittelut;<br />
aikuistuminen on juhlan väärti, mutta kokoontumisemme<br />
aihe on toinen, tärkeä ja<br />
hyvin henkilökohtainen paikalla oleville.<br />
Kaikki kolme nuorta ovat olleet huostaan<br />
otettuja, elämänsä sijaisperheessä kasvaneita.<br />
Mitä he ajattelevat nyt, kun edessä<br />
on itsenäinen elämä? Millainen on tukiverkko,<br />
johon tarttua, kun olo joskus ahdistaa?<br />
Lapsi ja nuori tarvitsee välittävän<br />
aikuisen lähelleen<br />
Hillevi Westman on tehnyt pitkän uran<br />
SOS-Lapsikylän palveluksessa. ”Toukokuussa<br />
tulee 25 vuotta täyteen. Muistan<br />
hyvin ensimmäisen työpäiväni: Angelinen<br />
isosisko täytti silloin 17 vuotta.<br />
Uudistuva lastensuojelu 9
REPORTAASI<br />
Olemme yhä paljon yhteyksissä, ja olen<br />
myös hänen lastensa kummi”, Hillevi<br />
kertoo ja katsoo lämpimästi vastapäätä<br />
istuvaa tummaa, kaunista naista: ”Sinä<br />
tulit sitten siskosi jälkeen.”<br />
”Olin kymmenen vuotta nuorisokodin,<br />
alun alkaen oppilaskodin johtajana”,<br />
Hillevi jatkaa ja muistuttaa, että<br />
kylmältä kalskahtavat laitosten nimet ja<br />
yhteiskunnan tarjoamista järjestelmistä<br />
käytettävät termit ovat vain sanoja. ”Oppilaskoti<br />
oli hyvin kodinomainen”, hän<br />
sanoo ja toteaa kohdanneensa sijaishuoltoon<br />
liittyviä asioita usein työuransa eri<br />
vaiheissa. ”Nuorena psykologiharjoittelijana<br />
toimin opinto-ohjaajana Sörkan<br />
vankilassa. Monet siellä tapaamistani<br />
miehistä olivat koulukotien kasvatteja.<br />
He olivat itsenäistyneet sijaishuollon<br />
kautta, mutta jääneet yksin ja ilman tukea.<br />
Luotettavan tukiverkon puute oli<br />
viitoittanut tien.”<br />
”Psykologina minun on sanottava,<br />
että sijaishuollon tavoitteena ja velvollisuutena<br />
on pitää yllä yhteyksiä. On onnekasta,<br />
jos sijaiskodissa asuvat lapset<br />
saavat tukea myös omasta, biologisesta<br />
suvustaan”, Hillevi Westman sanoo.<br />
Hillevin pitkän kokemuksen tuoma<br />
resepti on yksinkertainen, arkinen.<br />
”Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ihmisen,<br />
joka välittää, ottaa lähelleen ja antaa<br />
turvan tunteen. On toivottavaa, että<br />
tuo sama ihminen pysyy nuoren rinnalla<br />
myös sen jälkeen, kun lakiin perustuva<br />
huoltosuhteen ikäraja on ylittynyt”,<br />
hän sanoo ja nostaa esiin jälkihuolto-termin.<br />
”Jälkihuolto alkaa nuoren täyttäessä<br />
18 vuotta ja siirtyessä vähitellen itsenäiseen<br />
elämään. Turvaverkko ei tässä kohden<br />
saa pettää.”<br />
Äiti ei pääse eläkkeelle<br />
Sisko Niemi osallistui lapsikylävanhempi-kurssille<br />
vuonna 1989. ”Sillä<br />
tiellä olen. Ensin sisaruksia tuli viisi,<br />
sitten kaksi, sen jälkeen kolme. Perheessä<br />
oli pitkään viisi lasta, ja ystäväni<br />
kyselivät, eivätkö he koskaan vähene”,<br />
Sisko naurahtaa. ”No, nyt kotona<br />
on vain tämä Erkki, minkä lisäksi meillä<br />
on kerran kuukaudessa tukiperhelapsi”,<br />
Sisko sanoo.<br />
Sisko ei kuulosta lainkaan vakuuttavalta<br />
sanoessaan, että on lopettelemassa<br />
sijaisvanhemmuutta. Helposti<br />
hän myöntyy toteamaan, ettei ilmeisesti<br />
pääse äidin roolistaan; lapsenlapsiakin<br />
on yksitoista. ”Palkka vain muuttuu<br />
eläkkeeksi”, hän sanoo ja kertoo tyytyväisenä,<br />
että koko katraalla on tapana<br />
kokoontua hänen luokseen juhlapyhinä.<br />
Sisko Niemi on halunnut olla ’äiti’<br />
sijoitetuille lapsille. ”Sitä kyllä jouduin<br />
vähän makustelemaan, kun alkoivat<br />
mummitella”, hän tunnustaa ja katsahtaa<br />
taas kahta nuorimmaistaan, biologisia<br />
sisaruksia. Nyt 19-vuotias Satu<br />
oli kolmen, Erkki puolentoista vuoden<br />
ikäinen, kun heidät sijoitettiin Siskon<br />
lapsikyläkotiin.<br />
”Olemme saaneet hyvän kodin ja<br />
kasvatuksen. Enempää ei olisi voinut<br />
toivoa”, Erkki sanoo, katsoo Satuun<br />
ja saa tältä hyväksyvän nyökkäyksen.<br />
”Saimme lapsikyläkodista hyvän alustan kasvamiselle”, sanovat Angeline, Erkki ja Satu.<br />
10 Uudistuva lastensuojelu
”Eikä Sisko pääse eläkkeelle. Sijaisäitinä<br />
olo on elämän mittainen matka.”<br />
Sijaiskoti on uusi mahdollisuus<br />
”Sisko on meille äiti. Sanaan ’äiti’ sisältyy<br />
mielestäni lämpö ja rakkaus”,<br />
Erkki sanoo ja vilkaisee sisartaan, joka<br />
nyökkää taas veljelleen. ”Sama minulla”,<br />
Satu sanoo hiljaa. Satu kertoo joskus<br />
miettineensä, kuinka ihmiset sijoitettujen<br />
lasten ympärillä voivat vaihtua<br />
monta kertaa. ”Kestävää sidettä ei synny,<br />
ja luottamus ihmisten väliltä puuttuu. Se<br />
on surullista.”<br />
Yhteys sisarusten biologiseen äitiin<br />
on katkennut. Ulkopuolisen voi olla vaikea<br />
ymmärtää taakkaa, jota nuori mielessään<br />
joutuu kantamaan, kun elämän<br />
perusta pitää alusta alkaen pystyttää uudelleen<br />
sijaishuoltoon siirryttäessä. Tähän<br />
tarvitaan hyvää tukiverkkoa.<br />
Angeline, Satu ja Erkki ovat nuoren<br />
elämänsä aikana käyneet läpi asioita, joita<br />
useimmat heidän ikäisensä, ”normiperheissä”<br />
eläneet, eivät osaa ehkä ajatella.<br />
Heidän ei tarvitse.<br />
Sijaishuoltoa koskeva lainsäädäntökin<br />
on tullut kolmikolle tutuksi. ”Ongelma<br />
on, että biologisia vanhempia väkisin<br />
roikotetaan mukana, vaikka heillä ei olisi<br />
mitään käsitystä lapsen arjesta”, Erkki<br />
sanoo. Hän pitää kohtuuttomana, että<br />
joutui pyytämään kirjallisen luvan biologiselta<br />
äidiltään kastetta ja konfirmaatiota<br />
varten.<br />
Erkki ei vielä tiedä, mikä hänestä tulee<br />
isona, mutta tietää saavansa kodin<br />
tuen päätöksilleen. ”Taikuus ja mentalismi<br />
kiinnostavat tällä hetkellä”, esiintymisestä<br />
pitävä Erkki miettii. Hän myöntää,<br />
että sanavalmiudestaan ja vahvasta<br />
ilmaisukyvystä on kiittäminen myös sijaisäiti<br />
Siskoa. ”Olen saanut hyvän kodin<br />
ja kasvatuksen, uuden mahdollisuuden.<br />
Se on kuin lottovoitto. Enempää en olisi<br />
voinut toivoa.”<br />
Hillevi Westman toteaa, että sijaisvanhemmuuksiakin<br />
on erilaisia. On ihmisestä<br />
kiinni, millaista yhteinen aika<br />
”<br />
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee<br />
ihmisen, joka välittää, ottaa<br />
lähelleen ja antaa turvan tunteen.<br />
ja elämä on. ”Sijaisvanhemmilla ei ole<br />
velvollisuutta pitää yhteyttä itsenäistyneisiin<br />
nuoriin, mutta monet haluavat yhteyttä<br />
pitää. Yhteys on erityisen tärkeää, jos<br />
nuorelle ei ole muodostunut sijoituksen<br />
aikana tukiverkostoa omasta suvustaan.”<br />
Luottamus luo rohkeutta<br />
Parturi-kampaajaksi valmistunut Satu<br />
on mietteliäänä kuunnellut Erkin pohdiskelua.<br />
Hän on veljeään hiljaisempi,<br />
mutta sanoo joissakin asioissa olevansa<br />
tätä vahvempi. ”Täydennämme<br />
toisiamme, mutta olemme kuin ketkä<br />
tahansa. Meilläkin riidellään”, hän<br />
naurahtaa ja huomauttaa, että pahaa<br />
mieltä ja kiukkua on helppo purkaa<br />
kaikkein läheisimpiin, sillä heihin voi<br />
luottaa.<br />
”Luottamus antaa rohkeutta sanoa<br />
kielteisiäkin asioita, ja saada sanomisensa<br />
myös anteeksi.”<br />
Satu kertoo, että hänellä on sijaisperheen<br />
lisäksi muutama hyvä ystävä.<br />
”Nykyisin suurta kaveripiiriä pidetään<br />
jotenkin hienona. Minä en tarvitse niin<br />
paljon”, hän sanoo. Kauniille kasvoille<br />
herää hymy, ja olemus vapautuu, kun<br />
Satu paljastaa, että tärkeintä elämässä<br />
ovat hevoset. ”Ne ovat kantava voima.<br />
Ihmiset kyseenalaistavat, eläimet eivät<br />
koskaan.”<br />
Satu on juuri muuttanut ensimmäiseen,<br />
omaan asuntoon. Nuoresta iästä<br />
huolimatta hän halusi itsenäistyä, ja<br />
sanoo olevansa onnellisessa asemassa.<br />
”Minulla on Sisko-äidin luona paikka,<br />
minne mennä, jos tuntuu yksinäiseltä.”<br />
Oman äidin silmissä olin täydellinen<br />
Kenkäsuunnittelijana uraa luova Angeline<br />
on istunut tyynenä ja kuunnellut vähän<br />
nuorempien jutustelua. ”Tunnistan<br />
omasta elämästäni paljon samaa, mutta<br />
minulla ei koskaan ollut kovin lämmintä<br />
suhdetta omaan sijaisäitiini. Sain kodista<br />
kyllä hyvän alustan kasvamiselle, oli rajat<br />
ja opittiin tekemään työtä.” Biologista<br />
äitiään Angeline tapasi harvakseltaan.<br />
”Tuolloin pidettiin parempana, että lapset<br />
ja vanhemmat eivät näe kovin usein.”<br />
Levollinen olemus on piilottanut tunteet,<br />
jotka purkautuvat, kun nuori nainen<br />
miettii biologista äitiään. Angeline<br />
kertoo aina tienneensä, että tämä rakasti<br />
häntä ehdoitta. ”Tunsin, että äitini silmissä<br />
olin täydellinen.”<br />
Vaikka kaikki oli sijaiskodissa näennäisesti<br />
hyvin, Angeline myöntää ihailleensa<br />
tien toisella puolella asuneen lapsiperheen<br />
idylliä. Taiteellinen tyttö purki<br />
oman perheen kaipuutaan piirtämällä.<br />
”Tein kuvia pupuperheestä. Siihen kuuluivat<br />
isä-, äiti- ja lapsipupu.”<br />
Lapsikylän lapset olivat Angelinen<br />
mukaan kuin yhtä perhettä. ”Olimme<br />
toinen toisemme voimavara, sillä kaikkien<br />
elämässä kokemat nirhaumat tekivät<br />
poikkeuksellisestakin taustasta luonnollisen”,<br />
hän sanoo, mutta tunnustaa<br />
olleensa lapsikylästä lähtiessään ’ihan<br />
rikki’, mikä ei kuitenkaan johtunut vain<br />
Uudistuva lastensuojelu 11
REPORTAASI<br />
”Angelinen, Erkin ja Sadun kohdalla asiat ovat hyvin, sillä heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen, milloin he ovat kokeneet olevansa valmiita<br />
itsenäistymään”, miettivät Hillevi Westman ja Sisko Niemi.<br />
lapsikylässä kasvamisesta.<br />
”Luottamus ihmisiin ja elämään alkoi<br />
kasvaa vasta nuorisokodissa, Mimmilässä,<br />
kiitos Hillevin, jonka kanssa oli helppoa<br />
jutella”, Angeline jatkaa.<br />
Uskoon tulo toi rauhan Angelinen elämään.<br />
”Sain uuden alun. Uskonto on osa<br />
tukiverkkoani. Seurakuntamme on ihmisiä<br />
varten, välillämme vallitsee syvä<br />
luottamus”, hän sanoo. Hymyillen Angeline<br />
paljastaa, että pian edessä on tunteita<br />
herättävä menneisyysmatka Turkkiin.<br />
”Olen nähnyt turkkilaisen isäni viimeksi<br />
11-vuotiaana. En tunne häntä, mutta odotan<br />
tapaamiselta paljon.”<br />
Jälkihuolto on merkityksellistä aikaa<br />
Etunumi Sukunimi<br />
Työtehtävä<br />
Kolmikon puheet ovat koskettaneet Hilleviä<br />
ja Siskoa. Naiset ovat lastensuojelualan<br />
ja sijaishuollon asiantuntijoita, mutta<br />
myös välittäviä ja huolehtivia aikuisia.<br />
Ja selvästi ylpeitä hienoista nuorista.<br />
”Heidän kohdallaan asiat ovat hyvin,<br />
sillä heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa<br />
siihen, milloin he ovat kokeneet olevansa<br />
valmiita itsenäistymään”, Hillevi<br />
viittaa Angelineen, Satuun ja Erkkiin.<br />
” Kuntatalouden tiukat<br />
ajat eivät saisi<br />
heijastua<br />
jälkihuoltoon<br />
vaatimuksena liian<br />
varhaisesta<br />
itsenäistymisestä.<br />
”On kuitenkin harmillista, että nuoren<br />
ääni saattaa sijaishuollossa usein jäädä<br />
kuulematta. Aina pitäisi näet varmistaa,<br />
että muutokset eivät tule yllättäen tai liian<br />
aikaisin. On karhunpalvelus kaikelle<br />
tehdylle, jos joutuu 18-vuotiaana lähtemään<br />
sijaiskodista, vaikka haluaisi vielä<br />
jäädä”, Hillevi sanoo. ”Lähettäminen<br />
maailmalle ennen aikojaan on sama kuin<br />
hylkääminen.”<br />
Hillevi Westman haluaa huolensa välittyvän<br />
myös päättäjille, jotka eivät välttämättä<br />
tunnista sijaishuollossa kasvaneen<br />
lapsen todellisuutta. ”Päättäjät eivät<br />
osaa ajatella, että sijoitettuna kasvanut<br />
tarvitsee luultavasti tavallista enemmän<br />
tukea itsenäistymiseen. Riippumatta yhteiskunnan<br />
taloudellisesta tilanteesta kaikenikäiset<br />
lapset ja nuoret tarvitsevat<br />
yhtä laadukasta hoivaa ja huolenpitoa.<br />
Tiukat ajat eivät saisi heijastua jälkihuoltoon<br />
vaatimuksena liian varhaisesta itsenäistymisestä”,<br />
hän vetoaa.<br />
”Sosiaalitoimistot voivat olla hyviä<br />
ja asiantuntevia, mutta välittämisen tunne<br />
voi jäädä siellä puuttumaan. Ihmisellä<br />
on oikeus tuntea, että on jonkun mielessä<br />
läpi elämän”, Hillevi sanoo ja korostaa,<br />
että tätäkin ajatusta vasten sijaishuoltosuhdetta<br />
ei pidä väkisin ja äkkiseltään<br />
katkaista. Jälkihuoltoaika on nuoren itsenäisen<br />
elämän kannalta erittäin merkityksellistä<br />
ja ohjaa tulevaisuuden suuntaa.<br />
Sadun äänessä kuultaa tietämys ja<br />
tiukkuus, kun hän toteaa, että jälkihuollosta<br />
vastaavaksi ei kelpaa kuka tahansa.<br />
Tarvitaan tuttu ja turvallinen. Ӏiti on minun<br />
jälkihuoltoni”, Satu sanoo ja katsoo<br />
lämpimästi Siskoa.<br />
12 Uudistuva lastensuojelu
”Tukiverkkoa rakennettava sijoituksen<br />
alusta alkaen”<br />
SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auerin mielestä<br />
sijaishuoltopaikan on aktiivisesti etsittävä lapsen lähipiiristä lasta kannattelevia<br />
ja vahvistavia ihmissuhteita.<br />
Miten SOS-Lapsikylä toimii, jotta lapsille ja nuorille muodostuu riittävästi<br />
tukiverkkoja sijoituksen aikana?<br />
Tukiverkkojen kartoittaminen on tärkeä aloittaa jo lapsen sijoitusvaiheessa ja selvittää niin lapsen<br />
vanhemmilta kuin sosiaalityöntekijöiltä, ketä läheisiä lapsen elämässä on tai on ollut. On tärkeää,<br />
että lapsen lähipiiristä löytyisi lasta kannattelevia ja vahvistavia ihmissuhteita.<br />
Miten lasten ja nuorten yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin ja muihin<br />
läheisiin tuetaan?<br />
Lähtökohtana on asiakassuunnitelma ja siinä sovitut tavat tukea yhteydenpitoa. Biologinen<br />
perhe ja suku ovat tärkeä ihmissuhdeverkosto lapselle silloinkin, kun läheiset<br />
eivät kykene toimimaan lapsen edun mukaisena tukiverkostona. Tilanteissa,<br />
joissa lapsi ei voi tavata vanhempiaan heidän omassa kodissaan, lapsikylässä on<br />
käytettävissä tapaamistiloja ja -asuntoja. Lapsikylä järjestää myös tuettuja ja valvottuja<br />
tapaamisia. Lisäksi lapsikylissä järjestetään yhteisiä tapahtumia, joihin lapset<br />
saavat kutsua omia läheisiään.<br />
Millainen merkitys tukiverkostoilla on nuorten itsenäistyessä<br />
sijaishuollosta?<br />
Jokainen nuori tarvitsee aikuisten tukea. SOS-Lapsikylä on huolissaan nuorten oikeudesta<br />
yksilölliseen jälkihuoltoon ja käytännöistä, jotka eivät turvaa nuorelle edes yhtä<br />
aikuista, jonka puoleen hän voisi kääntyä apua tarvitessaan. Mitä vahvempi tukiverkko<br />
nuorella on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on itsenäistyä ja löytää oma paikkansa<br />
yhteiskunnassa. Aina lapsen vanhemmat ja suku eivät tätä tukea pysty antamaan<br />
ja silloin korostuu sijaishuoltopaikan tukiverkosto ja kunnan tuki, jotta tätä<br />
verkostoa voidaan ylläpitää.<br />
Tukeeko SOS-Lapsikylä yhteydenpitoa sijaishuollon päättymisen<br />
jälkeenkin?<br />
SOS-Lapsikylä tukee lapsikylissä sijoitettuina olleita 21 vuotta täyttäneitä aikuistuvia nuoria.<br />
Tuki voi olla yhteydenpitoa, tukea ja apua kriisitilanteissa tai opiskelijoiden taloudellista tukemista.<br />
Tämä niin sanottu jatkohuollon tuki toteutetaan SOS-Lapsikylän oman varainhankinnan<br />
turvin.<br />
Miksi panostus tukiverkostoihin kannattaa?<br />
Sijoitettu lapsi tarvitsee tukiverkkoa elämässään kuten kuka tahansa lapsi ja nuori. Tukiverkostoihin<br />
panostamalla varmistamme, että nuori ei jää yksin ilman tarvitsemaansa<br />
tukea sijaishuollon päättyessä. Kaikkia lapselle tuttuja ja turvallisia aikuisia tarvitaan varmistamaan<br />
lapsen kasvu tasapainoiseksi aikuiseksi, joka pystyy läheisiin ihmissuhteisiin ja<br />
itsenäiseen elämään.<br />
Haastattelu ja kuva Elina Pitkäranta<br />
Uudistuva lastensuojelu 13
Susanna Hoikkalan mielestä suomalainen lastensuojelu kaipaa radikaalia muutosta ja tuekseen laajaa kansanliikettä.<br />
UNELMA INHIMILLISEMMÄSTÄ<br />
<strong>LASTENSUOJELU</strong>STA<br />
Yhdessä rohkeammin -liikkeen viiteen teesiin tiivistyy se, millaista ideaali suomalainen lastensuojelu<br />
asiantuntijoiden mielestä olisi.<br />
Teksti ja kuva Tiina Tuominen<br />
Lastensuojelu kaipaa radikaalia muutosta.<br />
Vaikeissa elämäntilanteissa olevia<br />
lapsia ja nuoria on autettava uudella<br />
tavalla. Yksityiskohtien sijaan on katsottava<br />
kokonaisuuksia. Näistä lähtökohdista<br />
alettiin suomalaista lastensuojelutyötä<br />
laittaa uuteen järjestykseen<br />
noin vuosi sitten, kun Yhdessä rohkeammin<br />
-kansanliike sai alkunsa.<br />
Filosofi Kai Alhanen kylvi liikkeen<br />
siemenen julkaistessaan noin 1,5<br />
vuotta sitten raporttinsa koskien lastensuojelujärjestelmän<br />
hajanaisuutta ja<br />
pirstaleisuutta. Vaikka lastensuojelun<br />
asiakkaaksi tulleiden lasten ja perheiden<br />
ympärillä toimii suuri asiantuntijajoukko,<br />
perheet eivät Alhasen mukaan<br />
silti aina saa tarvitsemaansa apua oikeaan<br />
aikaan ja oikeasta paikasta.<br />
Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija<br />
Susanna Hoikkala muistelee,<br />
että raportti aiheutti tuolloin<br />
paljon keskustelua. Yksi aiheesta kiinnostuneista<br />
oli Hoikkala itse.<br />
”Olimme samaa mieltä siitä, että<br />
lastensuojelussa on paljon puutteita<br />
ja parannettavaa. Mietimme muiden<br />
14 Uudistuva lastensuojelu
YHDESSÄ ROHKEAMMIN – VIISI TEESIÄ:<br />
asiantuntijoiden kanssa, että tarvitaan<br />
konkreettinen, kansalaisia puhutteleva<br />
ohjelma siitä, millaista lastensuojelua<br />
Suomeen kaivataan.”<br />
Ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden<br />
yhteinen<br />
ponnistus<br />
Aluksi unelmaa inhimillisemmästä lastensuojelusta<br />
lähtivät viemään eteenpäin<br />
Susanna Hoikkalan ja Kai Alhasen<br />
lisäksi kehittämispäällikkö Kati Palsanen<br />
SOS-Lapsikylästä, lastensuojelun<br />
ja lapsiperhepalveluiden kehittäjä<br />
ja tutkija Päivi Petrelius Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitoksesta, Ensi- ja turvakotien<br />
liittoon siirtynyt kehittämispäällikkö<br />
Tiina Muukkonen sekä nykyisin<br />
Pelastakaa Lapsissa työskentelevä kehittämispäällikkö<br />
Hanna Tulensalo.<br />
Ydinporukka alkoi pohtia, millaista<br />
lastensuojelua he haluaisivat Suomeen,<br />
jos heillä olisi valta päättää siitä.<br />
Teesit alkoivat muotoutua yhteistyössä<br />
mukaan kutsuttujen kommentoijien<br />
kanssa, jotka olivat pitkän linjan ammattilaisia<br />
muun muassa eri yhteistyöjärjestöistä,<br />
tutkijoita yliopistosta ja<br />
kokemusasiantuntijoita. Lopulta saatiin<br />
hiottua viisi teesiä, niin sanottu julistus.<br />
”Teeseissä on paljon eritasoisia asioita,<br />
jotka nivoutuvat toisiinsa. Julistuksessa<br />
lastensuojelu on ymmärretty<br />
laajana kokonaisuutena, ei pelkästään<br />
sijaishuollon kautta”, selittää Hoikkala.<br />
Keskeisimmät asiat löytyvät alun<br />
tiivistelmästä: Täytyy taata vaikeissa<br />
elämäntilanteissa oleville lapsille ja<br />
nuorille edellytykset merkitykselliseen<br />
elämään, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen<br />
osallistumiseen. Antaa lapselle<br />
kokemus siitä, että hän on arvokas.<br />
Mitä julistuksella sitten tavoitellaan?<br />
Hoikkalan mukaan tavoitteena on<br />
saada kaikki mukaan liikkeeseen, sillä<br />
sitä ei ole tarkoitettu pelkästään asiantuntijoille<br />
ja ammattilaisille. Samalla<br />
lastensuojelua halutaan tehdä helpommin<br />
lähestyttäväksi.<br />
”Lastensuojelu on julkisuudessa<br />
hyvin kahtiajakautunut. Negatiivinen<br />
puoli saa paljon julkisuutta, mutta täytyy<br />
muistaa, että myös paljon hyvää tapahtuu<br />
kaiken aikaa. Tietysti epäkohdistakin<br />
täytyy puhua, mutta soisin<br />
positiivisten kokemusten kulkevan rinnalla.”<br />
Läsnäoloa, kuulemista,<br />
kohtaamista<br />
Liikkeen avulla halutaan myös muuttaa<br />
rakenteita sellaisiksi, että lastensuojelun<br />
ammattilaiset voisivat tehdä työtään mahdollisimman<br />
hyvin. Hoikkala toivookin<br />
kuntapäättäjien antavan arvon vaativalle<br />
työlle. Hän uskoo, että elementit hyvään<br />
lastensuojelutyöhön ovat olemassa, mutta<br />
järjestelmän pitäisi tukea kohtaamisia<br />
ammattilaisen ja asiakkaan välillä.<br />
”On tärkeää saada työstä positiivista<br />
palautetta, saada tehdä sitä riittävillä<br />
resursseilla ja ehtiä aidosti kohtaamaan<br />
perheitä. Läsnäolo, kuuleminen, kohtaaminen.<br />
Ilman niitä luottamusta ei voi rakentaa.”<br />
”Jos työntekijä ajautuu liian ahtaalle,<br />
eikä voi tehdä työtään niin hyvin kuin<br />
haluaisi, niin vaikuttaahan se väistämättä<br />
motivaatioon.”<br />
Uusi sosiaalihuoltolaki saa Hoikkalalta<br />
kiitosta, mutta paljon on vielä tehtävää.<br />
Muun muassa keskeneräinen sote-uudistus<br />
on saanut aikaan odottavan ilmapiirin<br />
myös lastensuojelussa: miten jatkossa<br />
mahdetaan toimia?<br />
”Lastensuojelu ei saa jäädä tässä uudistuksessa<br />
irralliseksi saarekkeeksi, vaan<br />
se pitää nivoa mukaan suunnitteluun. Se<br />
on erittäin tärkeä asia ja ansaitsee tulla<br />
huomioiduksi ja mukaan otetuksi.”<br />
Lue lisää: yhdessarohkeammin.fi<br />
1. ELÄMÄNMUKAISTA AUTTAMISTA<br />
Lapsille ja nuorille tarkoitetuissa palveluissa<br />
on otettava lähtökohdaksi heidän omat kokemuksensa.<br />
Heitä on kuunneltava tarkasti<br />
ja kunnioitettava heidän käsityksiä omasta<br />
elämästään. Poliitikkojen, johtajien ja apua<br />
tarjoavien ammattilaisten on pyrittävä inhimillisyyteen,<br />
poistettava jäykät toimintatavat<br />
ja tarpeeton kontrollointi.<br />
2. KASVUYHTEISÖT KESTÄVIKSI<br />
Lasten ja nuorten kasvuympäristöjä ovat kodit,<br />
naapurusto, varhaiskasvatuksen yhteisöt,<br />
koulut ja vapaa-ajan ryhmät. Jokaisen<br />
on saatava kokea näissä yhteisöissä itsensä<br />
hyväksytyksi, ja lähellä on oltava turvallisia<br />
aikuisia. Yhteisöjä on kehitettävä sellaisiksi,<br />
että vaikeissa elämäntilanteissa olevat lapset<br />
ja nuoret saavat elää yhteisönsä tasaarvoisina<br />
jäseninä.<br />
3. TYÖTAVAT REMONTTIIN<br />
Vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten<br />
ja nuorten auttamiseen tarvitaan taitavia lastensuojelutyön<br />
ammattilaisia. Työntekijöiden<br />
asiakasmäärä on rajattava sellaiseksi,<br />
että he voivat paneutua tehtäviinsä ja pystyvät<br />
hyödyntämään parasta tutkimustietoa.<br />
Samalla on selkiytettävä viranomaisvaltaa<br />
käyttävien sosiaalityöntekijöiden tehtävät ja<br />
kehitettävä kaikkien ammattilaisten työtapoja<br />
dialogisiksi eli kohti avointa vuoropuhelua.<br />
4. VALTA JA VASTUU TASAPAINOON<br />
Lastensuojeluun liittyvän vallan ja vastuun<br />
jakautumista on selkiytettävä. Poliitikkojen,<br />
johtajien ja työntekijöiden on kaikkien tunnistettava<br />
osuutensa lastensuojelun kriisiytymiseen<br />
ja sitouduttava puutteiden korjaamiseen.<br />
On ryhdyttävä yhdessä luomaan<br />
avointa, kuuntelevaa ja kokemuksista oppivaa<br />
johtamis-, työskentely- ja keskustelukulttuuria.<br />
5. DEMOKRATIAA KAIKILLE<br />
Lastensuojelun tulee kaikissa yhteyksissä<br />
vahvistaa lasten, nuorten, vanhempien ja<br />
työntekijöiden kansalaisuutta ja tarjota heille<br />
mahdollisuuksia vaikuttaa lähiyhteisöihinsä<br />
ja yhteiskuntaan laajemmin. Demokratian lisäämiseen<br />
kuuluu palveluiden kehittäminen<br />
sellaisiksi, että kansalaiset voivat vaikuttaa<br />
niiden sisältöihin ja toteutustapoihin.<br />
Uudistuva lastensuojelu 15
Teksti Lena Nelskylä Kuvat Heli Blåfield<br />
Itsenäisen<br />
elämän<br />
harjoituskierros<br />
SOS-Lapsikylän Rytmi-päivätoiminnassa<br />
nuorelle opetetaan taitoja, joita hän<br />
itsenäistyessään tarvitsee. Mutta koska<br />
Rytmi on kuin koti, siellä saa myös vain<br />
olla.<br />
Punatiilisen rivitalon päätyasunnon<br />
edessä Espoon Tapiolassa<br />
on värikäs kynnysmatto, jossa<br />
lukee HOME, koti. Sisällä<br />
kengät vaihdetaan villasukkiin. Keittiönpöydällä<br />
on lounaan jäljiltä puoliksi syöty<br />
vuoka makaronilaatikkoa, ketsuppipullo<br />
ja kannullinen punaista tiivistemehua. Salaattia<br />
jäi yli enemmänkin. Niin kuulemma<br />
käy aina.<br />
Kolme päivää viikossa auki olevassa<br />
Rytmissä 16–21-vuotiaita koulu- ja työelämän<br />
ulkopuolella olevia nuoria tuetaan<br />
arkirytmin löytämisessä ja ylläpidossa.<br />
16 Uudistuva lastensuojelu
”<br />
Täällä saa olla juuri<br />
sellainen kuin on.<br />
Tavoitteena on saada nuori tunnistamaan<br />
omia vahvuuksiaan ja löytämään voimavaroja,<br />
jonka jälkeen edellytykset tulevaisuuden<br />
suunnitteluun ja suunnitelmiin<br />
sitoutumiseen vahvistuvat. Tällä tavoin<br />
nuori kerää valmiuksia ja kokemuksia<br />
omaa itsenäistä elämäänsä varten.<br />
Rytmin toiminta sai nimekseen siksi,<br />
että samankaltaisten asioiden säännöllinen<br />
toistaminen on elämää koossa pitävä<br />
hyvinvointia edistävä voima.<br />
Viime vuosien aikana on puhuttu paljon<br />
syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.<br />
Se ei ole pelkkää puhetta. Suomessa<br />
arvioidaan olevan ainakin 70 000 syrjäytynyttä,<br />
joista kaksi kolmasosaa on<br />
15–29-vuotiaita nuoria. Tilastokeskuksen<br />
mukaan heistä 60 % kiipeää ennen pitkää<br />
ylös syrjäytyneiden joukosta, mutta harva<br />
onnistuu siinä ilman ulkopuolista apua.<br />
SOS-Lapsikylän erityistyöntekijä Eija<br />
Leinonen antaa käytännön esimerkin polusta,<br />
joka voi viedä luisuun:<br />
”Jos ammatilliset opinnot eivät sujukaan<br />
kuin Strömsössä, nuori saattaa jättää<br />
koulun kesken ja jäädä kotiin neljän seinän<br />
sisään. Kun sinne kerran jähmettyy,<br />
sieltä on vaikea tulla ulos. Pitää olla joku,<br />
joka välittää.”<br />
Sattuvasti keittiön radiosta kantautuu<br />
Dingon Levottoman tuhkimon kertosäe,<br />
jossa lauletaan: ”elämä on helppoo silloin<br />
kun on joku, josta pitää kii”.<br />
Koti eikä kerhohuone<br />
Keinutuolissa kahvia Muumi-mukista<br />
hörppivällä Leinosella on kolmen vuosikymmenen<br />
kokemus lastensuojelutyöstä.<br />
Sinä aikana hän on ehtinyt nähdä monta<br />
nuhjuisiin lakanoihin makaamaan jää-<br />
Uudistuva lastensuojelu 17
Tina Mäntymaan mukaan joillekin nuorille Rytmiin saapuminen voi olla ainoa syy nousta sängystä, pukea päälle ja lähteä kotoa.<br />
nyttä nuorta, joiden elämällä ei ole ollut<br />
suuntaa.<br />
Hän muistaa ajatelleensa jo monta<br />
vuotta sitten Jyväskylässä työskennellessään,<br />
että olisipa näillä nuorilla jokin<br />
paikka, jonne he voisivat päivisin mennä<br />
ja olla osallisina jossakin.<br />
”Viikossa kahdessa vuorokausirytmi<br />
muuttuu. Yöstä tulee päivä ja päivät nukutaan.<br />
Jos se jatkuu pitkään, sellaisesta<br />
tilanteesta on vaikea päästä takaisin kiinni<br />
normaaliin arkeen ja elämään, joka tuntuu<br />
merkitykselliseltä”, Leinonen summaa.<br />
Niin. Merkitykselliseltä. Tuohon sanaan<br />
tiivistyy oikeastaan se perimmäisin,<br />
jota kaikki meistä ja etenkin elämänsä alkuvaiheessa<br />
oleva nuori ihminen kaipaavat.<br />
”Täällä saa olla juuri sellainen kuin<br />
on. Arvokas ja merkityksellinen kaikessa<br />
keskeneräisyydessään. Sellainen paikka<br />
pitäisi olla jokaisella.”<br />
Oikeastaan Leinonen tulee tässä kuvailleeksi<br />
kodin. Tästä syystä Rytmi ei<br />
ole mikään kalsea kerhohuone, vaan viihtyisäksi<br />
ajatuksella laitettu kodinomainen<br />
paikka: seinillä taulut, ikkunalaudoilla<br />
kukkaruukut ja olohuoneessa jalanpohjia<br />
mukavasti kutittava suuri karvamatto.<br />
Yläkerran makuuhuoneessa voi halutessaan<br />
käydä vaikka ottamassa nokoset.<br />
Torstaisin Leinonen valmistaa Rytmissä<br />
päivällisen, jonne SOS-Lapsikylän<br />
nuoret ovat tervetulleita. Kuten päivällisellä<br />
on tapana, Rytminkin pöytään nostetaan<br />
silloin jotain vähän parempaa, vaikkapa<br />
lohta.<br />
”Vaikka tarkoituksenamme on opettaa<br />
itsenäiseen asumiseen liittyviä taitoja, välillä<br />
on ihan jees istahtaa valmiiseen pöytään.<br />
Yksikin nuori sanoi tässä taannoin,<br />
ettei hajota niin paljon kun tietää, että joskus<br />
ruoka on valmiina”, Leinonen sanoo<br />
ja lisää sitten:<br />
”Samoinhan on niillä nuorilla aikuisilla,<br />
jotka käyvät omien vanhempiensa luona<br />
ruokailemassa. Se on sitä kodinomaisuutta.”<br />
Syy nousta sängystä<br />
Tärkeä osa arjen haltuunottoa on, että<br />
nuoret tulevat Rytmiin ennen aamukymmentä.<br />
Rytmissä opetellaan asioita, joita<br />
nuori tarvitsee arjessa; pyykinpesua, siivoamista,<br />
ruuanlaittoa ja rahankäyttöäkin<br />
voidaan harjoitella esimerkiksi tekemällä<br />
leikisti ostoksia netin ruokaupoissa tai<br />
vertailemalla asuntojen hintoja.<br />
Ensimmäiset nuoret ovat käyneet Rytmissä<br />
parin viikon ajan. Sinä aikana on<br />
opeteltu hiljalleen arjen haltuunottamista.<br />
Nuoret ovat auttaneet ruuanlaitossa ja<br />
heidän kanssaan on käyty yhdessä muun<br />
muassa läheisessä ruokakaupassa ja pelattu<br />
pelejä. Aika paljon on istuttu sohvalla.<br />
Oltu vain.<br />
Tapiolan lapsikylän vastaava sosiaalityöntekijä<br />
Tina Mäntymaa kertoo, että<br />
toiminta suunnitellaan kulloisenkin ryhmän<br />
ja yksilön omien tarpeiden mukaan.<br />
”Joillain nuorilla on lyhytaikainen tarve,<br />
kun taas toiset kaipaavat tukea pidemmäksi<br />
aikaa”, Mäntymaa sanoo.<br />
Ruokapöydän ympärillä on kahdeksan<br />
tuolia. Sen verran nuoria Rytmiin kerralla<br />
mahtuisi.<br />
”Koska olemme vasta aivan alkuvaiheessa,<br />
on vaikea sanoa, millaiseksi<br />
Rytmin arki muovautuu ja kuinka hyvin<br />
18 Uudistuva lastensuojelu
”<br />
Rytmiin voi tulla tankkaamaan hoitavaa<br />
arkea, että jaksaa jossain vaiheessa itsenäistyä.<br />
saamme sitoutettua nuoret tähän,” Mäntymaa<br />
miettii.<br />
Rytmi-päivätoiminnan kokeilu on saanut<br />
rahoituksensa lääkeyritys Janssen-<br />
Cilag Oy:ltä osana yrityksen yhteiskuntavastuuta.<br />
Rahaa on budjetoitu kolmen<br />
vuoden ajaksi. Janssen-Cilagin tuki ei<br />
ole pelkästään taloudellista, sillä yrityksen<br />
vapaaehtoiset tulevat olemaan mukana<br />
myös Rytmin arjessa esimerkiksi siten,<br />
että janssenilaiset pitävät työpajoja,<br />
joissa he voivat auttaa nuoria työelämään<br />
siirtymisessä oman ammattitaitonsa ja yhteistyöverkostonsa<br />
kautta. Yrityksen vapaaehtoiset<br />
myös valmistavat Rytmissä<br />
kerran kuussa sunnuntailounaan.<br />
Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena<br />
olisi saada Rytmi-toimintaa myös muualle<br />
kuin Espooseen. Pienistä onnistumisista<br />
kertoo jo se, että tällä hetkellä toiminnassa<br />
mukana olevat nuoret ovat<br />
saapuneet Rytmiin lähes joka päivä sen<br />
parin viikon aikana, kun he ovat olleet toiminnassa<br />
mukana. Jollekin nuorille Rytmiin<br />
saapuminen voi olla ainoa syy nousta<br />
sängystä, pukea päälle ja lähteä kotoa.<br />
Oman elämän starttipaketti<br />
Rytmissä opittavat arjen taidot tulevat<br />
nuorilla käyttöön, kun he jossain vaiheessa<br />
muuttavat omaan kotiinsa. Itsenäinen<br />
arki tuo mukanaan erilaisia ongelmia,<br />
jotka saattavat sekoittaa rytmin – tuon<br />
toimivan elämän koossapitävän liiman.<br />
Ratkaisuksi tähän Leinonen on kehittänyt<br />
SOS-Lapsikylän sijaishuollossa oleville<br />
nuorille aloitusboksin, josta löytyvien<br />
tarvikkeiden ja työvälineiden avulla<br />
nuori pystyy palauttamaan rytmin ilman<br />
suurempia ponnisteluita. Huomatessaan<br />
selviytyvänsä itsenäisesti, nuori saa onnistumisen<br />
kokemuksia omasta arjenhallinnastaan.<br />
Leinonen nostaa sisustusarkkitehti<br />
Aloitusboksin tarvikkeiden avulla nuori saa onnistumisen kokemuksia arjen hallinnasta.<br />
Pauli Laitisen suunnitteleman ja puuseppämestari<br />
Kauko Ala-Lehtimäen tilaustyönä<br />
tekemän vanerilaatikon olohuoneen<br />
lattialle, avaa sen kannen ja kaivaa<br />
esiin ensimmäisenä herätyskellon.<br />
”Vaikka jos kännykän herätys ei toimikaan<br />
eikä nuori omista herätyskelloa,<br />
päivä voi helposti mennä pilalle jo heti<br />
aamusta”, Leinonen sanoo.<br />
Aloitusboksissa on palovaroitin,<br />
pyörän pumppu ja renkaanpaikkaustarvikkeet,<br />
pikaliimaa, tilanteesta kuin tilanteesta<br />
pelastavaa ”jeesusteippiä”,<br />
puhelinmuistio, kondomeja, Penninvenyttäjän<br />
keittokirja, ensiapupakkaus,<br />
työkalupakki ja kansioita, joiden muovitaskuihin<br />
nuoret voivat sujauttaa muun<br />
muassa todistukset ja muut tärkeät paperit.<br />
Itsenäistymispakkauksia on tehty nyt<br />
neljäkymmentä ja lisää on tarkoitus tilata.<br />
Vastaanotto on ollut positiivista ja<br />
moni SOS-Lapsikylän ulkopuolinenkin<br />
on ilmaissut kiinnostuksensa hankkia<br />
moinen oman elämän starttipaketti esimerkiksi<br />
ylioppilaslahjaksi.<br />
”Nuorella ihmisellä on omaan kotiin<br />
muuttaessaan monesti niin paljon pähkäiltävää,<br />
että on hyvä jos erilaiset tarvikkeet<br />
löytyvät kätevästi samasta paikasta”,<br />
Leinonen toteaa.<br />
Lisäksi Fiskars on jo vuosien ajan<br />
lahjoittanut oman keittiön starttipaketin<br />
jokaiselle SOS-Lapsikylästä itsenäistyvälle<br />
nuorelle.<br />
Leinonen ja Mäntymaa ovat yhtä<br />
mieltä siitä, että vielä arkirytmiä rakentavien<br />
rutiinien ja niissä auttavien työkalujenkin<br />
käytön opettelemista tärkeämpää<br />
on läsnäolo. Se on kaiken lähtökohta<br />
ja se muodostaa merkityksen.<br />
”Nuorelle on tärkeintä, että joku on<br />
aidosti hänestä kiinnostunut. Yhteinen<br />
aika on paras apu. Se on samalla hoivaa<br />
ja huolenpitoa”, Mäntymaa sanoo.<br />
Leinonen nyökkäilee vieressä ja jatkaa:<br />
”Niin, sellainen hoitava arki. Se on<br />
parasta ja sitä me haluamme täällä tarjota.<br />
Rytmiin voi tulla tankkaamaan sitä,<br />
että jaksaa sitten jossain vaiheessa itsenäistyä.”<br />
Uudistuva lastensuojelu 19
NUORTEN KOKEMUS-<br />
ASIANTUNTIJOIDEN<br />
VERKOSTO<br />
VOIMA VAIKUTTAA<br />
Teksti ja kuva Johanna Barkman, Selviytyjät-tiimin vetäjä, Pesäpuu ry<br />
Kun kahdeksan vuotta sitten aloitettiin, ei voinut edes unelmoida<br />
siitä, missä tänään oltaisiin. Silloin 10 tyttöä kokoontui<br />
kerran kuukaudessa keskustelemaan lastensuojelun sijaishuollosta.<br />
Kun yksi kertoi, toiset kuuntelivat. Kuultiin tarinoita<br />
sosiaalityöntekijöistä ja vaihtuvista asuinpaikoista. Tunnettiin<br />
nahoissamme syyllisyyttä, häpeää, iloa, vihaa ja selviytymisen<br />
voimaa. Vuodatettiin kyyneleitä surusta, rohkeudesta ja syvästä<br />
naurusta. Lastensuojeluun syntyi ensimmäinen nuorista<br />
koostuva kehittäjäryhmä, Pesäpuu ry:n Selviytyjät.<br />
Kun kuusi vuotta sitten avasimme ryhmän miehille, järjestimme<br />
samana vuonna Pohjoismaiden ensimmäisen Nuorten<br />
Foorumin. Halusimme antaa vertais- ja kehittämiskokemuksen<br />
myös muille nuorille. Tämän jälkeen toiminta laajeni. Tänä<br />
vuonna pidetään 30. foorumi ja perustetaan lähes 20. nuorten<br />
kehittäjäryhmä. Kehittämisen voima vaikuttaa yksilöiden elämään,<br />
yhteisöjen toimivuuteen ja yhteiskunnan rakenteisiin.<br />
”On saanut ymmärtää omien kokemusten olevan tärkeitä ja<br />
arvokkaita, että niitä voi hyödyntää kehittämisessä. Tämä antaa<br />
valtavasti voimaa jaksaa elämässä.”<br />
Nuori lastensuojelun kokemusasiantuntija<br />
Kokemusasiantuntija on nuori henkilö, jolla on omakohtaista<br />
kokemusta lastensuojelusta ja hän on halukas jakamaan kokemuksiaan<br />
sekä kuulemaan muiden näkökulmia asioista, joita<br />
yhdessä tarkastellaan. Nuori on tietoinen siitä, että hänen kokemuksensa<br />
tulevat osaksi kehittämistyötä. Kun nuori heijastaa<br />
käsiteltävään asiaan ajatuksensa, tunteensa, toiveensa ja<br />
odotuksensa, on aikuisilla vastuu siitä, että kehittäjäryhmä on<br />
turvallinen ja toimii eettisesti vahvalla pohjalla.<br />
Usein nuori kokemusasiantuntija on hyvin tietoinen omista<br />
arvoistaan ja toiminnastaan, sillä hän on ryhmässä tarkastellut<br />
ja testannut oman elämänsä kysymyksiä. Itkenyt ja nauranut<br />
yhdessä, kokenut jakamisen voiman. Nuoret eivät aja omia<br />
etujaan, vaan toimivat sen eteen, että tulevaisuudessa lapsilla<br />
asiat olisivat paremmin. Heille on tärkeää puolustaa heikompia<br />
ja auttaa samassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria.<br />
#voimavaikuttaa!<br />
Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden taustalla on ajatus,<br />
että nuoret otetaan tasa-arvoisesti mukaan tarkastelemaan kehitettäviä<br />
asioita. Kokemustieto tunnistetaan ja tunnustetaan.<br />
Nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto on esimerkki siitä,<br />
miten hienosti kokemustieto on otettu teoreettisen tiedon<br />
ja ammattilaisten tietotaitojen rinnalle. Nuoret ovat usein olleet<br />
ytimessä ja tuoneet valoon asioita, joihin aikuiset ovat sokeutuneet.<br />
Voima vaikuttaa -nuorten kokemusasiantuntijoiden verkostoa<br />
kudotaan. Tammikuussa tehtiin historiaa, kun Tampereella<br />
kokoontui yli 50 nuorta lastensuojelun kokemusasiantuntijaa<br />
ja 15 ryhmän vetäjää VOIMA VAIKUTTAA! -verkostotapaamiseen.<br />
Päivän inspiroiva henki lähti osallistujien mukana<br />
heidän omiin ryhmiinsä. Lue raportti päivän keskusteluista:<br />
http://www.pesapuu.fi/piilosivut/nuoret/materiaalit/<br />
Tällä palstalla seurataan jatkossakin verkoston kuulumisia.<br />
Kirjoituksessa peilataan ”MUUTOSVOIMAA – kohti nuorten<br />
kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa” -oppaan näkökulmia.<br />
Opas valmistuu syksyllä 2016. (Barkman, Inkinen, Isoniemi<br />
ja Vario, 2016, Pesäpuu ry).<br />
20 Uudistuva lastensuojelu
Teksti ja kuva Ari Koskela<br />
SOS-LAPSIKYLÄN NUORTEN FOORUMIT<br />
VAHVISTAVAT OSALLISUUTTA<br />
SOS-Lapsikylä toimii aktiivisesti lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Kannustamme<br />
lapsia ja nuoria ilmaisemaan, mitä he haluavat ja toivovat. Aikuisia puolestaan opastamme<br />
kuuntelemaan ja arvostamaan lapsen ja nuoren tarpeita sekä ottamaan ne vakavasti.<br />
Jokaisessa toimipisteessämme kokoontuu lasten ja nuorten foorumi. Seuraavassa on<br />
kuulumisia Punkaharjulta.<br />
Punkaharjun nuorten foorumi on lapsikylän<br />
kouluikäisille tarkoitettu kehittäjänuorten<br />
ryhmä. Säännöllisesti kerran<br />
kuussa kokoontuvassa ryhmässä nuoret<br />
saavat jakaa omia kokemuksiaan ja antaa<br />
toisilleen tukea. Kävijöitä on ollut<br />
parisenkymmentä. Tammikuussa pyörähti<br />
käyntiin kolmas toimintavuosi.<br />
Kokoontumisissa on ollut monenlaista<br />
keskusteltavaa. Aiheet ovat olleet<br />
nuoria itseään koskevia, lapsikylän<br />
omaan toimintaan liittyviä tai järjestön<br />
yhteisiä, osallisuutta lisääviä toimintoja<br />
käsitteleviä.<br />
Nuoret saavat kokemusta asioihin<br />
vaikuttamisesta oman lapsikylän toiminnan<br />
suunnittelussa ja toteuttamisessa.<br />
Nuorisotilan toimintaperiaatteet ja<br />
käytön ohjaaminen ovat foorumin vastuulla.<br />
Nuoret ovat myös saaneet järjestää<br />
kirpputoripäiviä ja suunnitella<br />
niiden tuoton käyttöä. Lisäksi he ovat<br />
organisoineet toimintapäiviä yhdessä<br />
aikuisten kanssa.<br />
Keväällä nuoret toivoivat, että foorumissa<br />
käsiteltäisiin kahta heidän kannaltaan<br />
tärkeää ja ajankohtaista aihetta.<br />
Ensimmäinen on seurustelu ja toinen<br />
nettikiusaaminen ja sosiaalinen media.<br />
Ryhmissä on keskusteltu myös lasten ja<br />
nuorten kokemuksista asiakassuunnitelmaneuvotteluissa<br />
ja muissa palavereissa,<br />
joissa he ovat aikuisten kanssa. Lapsen<br />
silmin palaverit näyttäytyvät eri valossa<br />
kuin aikuisten. Kokemuksista kertominen<br />
on tärkeä osa kuulluksi tulemista.<br />
Yhtä iso kysymys on se, miten lapsikylän<br />
lapset ja nuoret voivat. Tätä kysymystä<br />
on pohdittu ryhmissä ja piirretty<br />
hyvinvoinnin mittareita kuvaamaan<br />
kaikkia kotien jäseniä. On myös pohdittu,<br />
että hyvinvoinnin kehitystä olisi<br />
hyvä seurata pidemmälläkin aikavälillä.<br />
Viime syksynä SOS-Lapsikylän kehittämispäivillä<br />
oli ensimmäistä kertaa<br />
mukana kokemusasiantuntijanuoria.<br />
Nuoret ovat halukkaita kertomaan<br />
kokemuksistaan ja rohkaistuttuaan ovat<br />
hyvin innokkaita osallistumaan erilaisiin<br />
kehittämistilaisuuksiin ja suunnittelukokouksiin.<br />
Odotammekin innolla,<br />
milloin SOS-Lapsikylän kehittäjänuoret<br />
kokoontuvat ensimmäistä kertaa suuremmalla<br />
joukolla yhteen.<br />
On innostavaa ja voimauttavaa nähdä<br />
nuoria, joiden kanssa saa jakaa elämän<br />
kaikkia puolia. Nuoria, jotka<br />
ymmärtävät toisiaan ilman pitkiä esipuheita,<br />
ja voivat yhdessä nähdä enemmän<br />
mahdollisuuksia kuin uhkia.<br />
Punkaharjulla nuorten<br />
foorumissa on pohdittu<br />
muun muassa hyvinvoinnin<br />
mittareita.<br />
21 Uudistuva lastensuojelu<br />
Uudistuva lastensuojelu 21
SOS-Lapsikylä sai merkittävän kutsun puhujaksi<br />
OECD:n foorumiin<br />
Suomen SOS-Lapsikylän konseptoima perheiden hyvinvoinnin tuottamisen<br />
malli on noteerattu kansainvälisesti korkealla tasolla ja lapsikyläjärjestö on<br />
kutsuttu puhujaksi OECD:n vuosittaisen ministerikokouksen yhteydessä järjestettävään<br />
foorumiin Pariisissa. Foorumi kokoaa vuosittain yhteen valtioiden<br />
johtajia, ministereitä, yritysjohtoa, keskeisten kansalaisjärjestöjen edustajia ja<br />
mediaa. Tämän vuoden teemana foorumissa on tuottavuus, osallistavuus ja<br />
kestävä kehitys.<br />
Kutsun OECD:ltä on saanut SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Kati Palsanen,<br />
jota on pyydetty esittelemään taloudellisesti kestävää perheiden hyvinvoinnin<br />
tuottamisen mallia. Uutta mallia on määrä toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Varkauden kaupunki on ensimmäisenä<br />
lähtenyt mukaan hankkeeseen.<br />
Mistä toimintamallissa on kyse? SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa uudenlaisen<br />
toimintamallin, jossa tavoitteena on samanaikaisesti lisätä perheiden hyvinvointia ja vähentää<br />
perhepalveluiden kustannuksia. Perheiden hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan perheiden välisten hyvinvointierojen<br />
kaventamista. Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta jo vuosikymmenten<br />
ajan. Keskeinen kustannusten nousuun vaikuttava tekijä on korjaavien palveluiden suuri tarve sekä<br />
palvelujärjestelmän pirstaleisuus. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen haaste, jota nyt lähdetään ratkaisemaan.<br />
Lue lisää: www.sos-lapsikyla.fi/mita-me-teemme/perheiden-hyvinvoinnin-edistaminen<br />
SOS-Lapsikylän seminaari lastensuojelusta 19.10.2016 Espoossa<br />
Vuonna 1966 avattu Tapiolan lapsikylä viettää tänä<br />
vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi järjestetään<br />
lastensuojeluteemainen 50-vuotisjuhlaseminaari<br />
keskiviikkona 19.10.2016.<br />
Lisätietoa seminaarin ohjelmasta tulee lähempänä ajankohtaa verkkosivuillemme<br />
www.sos-lapsikyla.fi, mutta päivämäärä kannattaa merkitä jo<br />
kalentereihin!<br />
50-vuotisjuhlaseminaari 19.10.2016 | Merkitse jo kalenteriisi!<br />
22 Uudistuva lastensuojelu
SOS-Lapsikylä SuomiAreenassa Porissa<br />
”Mun taustalla ketä vaan<br />
pelottais, miten pärjää”<br />
Sijaishuollosta itsenäistyvällä nuorella on<br />
vaara jäädä kovin yksin. Tukena ei välttämättä<br />
ole ketään tuttua aikuista, jolta kysyä<br />
neuvoa. Miten hankin ensimmäisen vuokraasunnon?<br />
Mistä löydän itselleni sopivan<br />
alan? Kuka auttaa vaihtamaan palaneen<br />
lampun?<br />
SOS-Lapsikylän asiantuntijapaneelissa<br />
keskustellaan, miten lastensuojeluasiakkuuden<br />
siirtymistä sukupolvelta toiselle<br />
voidaan ehkäistä tukemalla sijaishuollosta<br />
itsenäistyviä nuoria elämän taitekohdissa.<br />
Paneelissa ovat mukana tutkija, lastensuojelun<br />
kokemusasiantuntija sekä edustajat<br />
poliitiikasta ja yritysmaailmasta. Minä olen<br />
täällä -teatteriryhmä elävöittää keskustelua<br />
draaman keinoin.<br />
Tapahtumamme löydät SuomiAreenan<br />
Soste-lavalta, Porin kaupungintalon pihalta<br />
keskiviikkona 13.7. klo 10.00.<br />
Tule kuulemaan tärkeää asiaa!<br />
Uudistuva lastensuojelu 23
Kuva: Thinkstock/gpointstudio<br />
Monipuolisia ja räätälöityjä palveluja lasten ja perheiden tarpeisiin<br />
Lasten ja perheiden<br />
varhainen tuki<br />
Perhetyö ja perhekuntoutus<br />
Tukiperhe ja tukihenkilö<br />
Toimeksiantosuhteinen<br />
perhehoito (perheiden<br />
valmennus ja tuki)<br />
Ylitornio<br />
Leirikeskus<br />
Oravanpesä,<br />
Pello<br />
5<br />
Lasten ja perheiden leirit<br />
Harrastusten ja<br />
koulunkäynnin tuki<br />
Theraplay®<br />
-vuorovaikutusterapia<br />
Tuetut ja valvotut tapaamiset<br />
Yhteisön ja moniammatillisen<br />
tiimin tukema perhehoito<br />
lapsikylässä<br />
Sijaishuoltoa nuorille<br />
(+ kotiopetus)<br />
Asumisharjoittelu<br />
Jälkihuolto<br />
Vihanti<br />
3<br />
4<br />
Jyväskylä<br />
Alueet:<br />
1. Etelä-Suomi<br />
2. Länsi-Suomi<br />
3. Sisä-Suomi (Pirkanmaa -<br />
Kanta-Häme - Etelä-Pohjanmaa)<br />
4. Keski- ja Itä-Suomi<br />
5. Pohjois-Suomi<br />
Jatkohuolto<br />
(21 vuotta täyttäneiden tuki)<br />
Kaarina<br />
Tampere<br />
2 1<br />
Espoo<br />
Keskustoimisto,<br />
Helsinki<br />
Punkaharju<br />
Paikka- ja palvelutiedustelut toimipisteistä, yhteystiedot:<br />
www.sos-lapsikyla.fi/paikkatiedustelut<br />
tai lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer, p. 040 524 5747.
Change language