Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja<br />
www.ipu.fi<br />
nro 4/<strong>2016</strong> Ilmestynyt vuodesta 1998 Nettinumero<br />
Kuva: Darron Birgenheier, Wikimedia<br />
<strong>IPU</strong>:n puheenjohtajaehdokkaiden tukijat haastatteluissa s. 4-5<br />
30 tunnin työviikko tavoitteeksi s.2 Erotaan eurosta! s.6
30 tunnin työviikko tavoitteeksi<br />
Pääomien siirtelyn vapauttaminen on merkinnyt taloudellisen riiston ulottamista kaikkialle. ”Vapaakauppa” on monille riiston synonyymi.<br />
Koneet tekevät yhä suuremman osan<br />
töistä. Se on hyvä. Olen joskus kaatanut<br />
ja karsinut puita metrisessä<br />
lumihangessa 20 asteen pakkasessa, talikoinut<br />
lantaa navetassa ja kaivanut lapiolla<br />
ojanpäitä auki pellolla. Vaikka aika kultaa<br />
muistot, on hyvä että ruumiillisen työn<br />
tarve on vähentynyt.<br />
Työ jakautuu kovin epätasaisesti. Maailman<br />
ihmisistä kymmeniä prosentteja on<br />
työttömänä. Työttömyys on paljon suurempaa<br />
kuin viralliset tilastot näyttävät.<br />
Usein työn puute tarkoittaa myös toimeentulon<br />
puuttumista. Samaan aikaan jotkut<br />
nääntyvät työhön. On maita, joissa tehdään<br />
hikipajoissa 12-14 -tuntista työpäivää seitsemän<br />
päivää viikossa ja kuukausipalkka<br />
on muutamia kymmeniä dollareita. Se on<br />
globalisaation ydintä.<br />
Suomessa asiat ovat maailman mitassa<br />
hyvin, mutta suunta on huono. Päättäjät<br />
eivät ole ymmärtäneet mitä kello on lyönyt.<br />
Suomessa todellinen työttömien määrä<br />
on n. 500 000. Silti eläkeikää nostetaan,<br />
työaikaa pidennetään ja syyllistetään työtä<br />
vailla olevia. Oikein olisi panostaa työn jakamiseen<br />
ja ihmisen osallistumisen mahdollistamiseen.<br />
Kaikkien pärjäämiseen ja perustarpeiden<br />
tyydyttämiseen panostaminen tarkoittaa<br />
näkökulman ja politiikan suunnan muuttamista.<br />
Ylikansallinen kaikki-kaikkia-vastaan<br />
–kilpailu ja kilpajuoksu kohti pohjaa<br />
pitää hylätä. On haettava tasapainoa ihmisten<br />
välille, siis oikeudenmukaisuutta.<br />
Tarvitaan myös tasapainoa ihmisen tarpeiden<br />
ja luonnon kestokyvyn välille. Se<br />
merkitsee kasvun pakosta luopumista. On<br />
nähtävä, että ”kakun” kokoa tärkeämpää<br />
on sen sisältö ja jakaminen.<br />
Pääomien siirtelyn vapauttaminen on<br />
merkinnyt taloudellisen riiston ulottamista<br />
kaikkialle. Muutama kymmenen<br />
ihmistä omistaa enemmän kuin 3 500 000<br />
000 köyhintä.<br />
Nykyinen talousmalli, joka toimii harvojen<br />
ehdoilla ja on levittäytynyt kaikkialle,<br />
on tulossa tiensä päähän monestakin syystä.<br />
Jatkuva talouskasvu, joka perustuu kasvavaan<br />
velkaan ja ehtyvien luonnonvarojen<br />
käyttöön on tuhoisa ja älyvapaa ajatus.<br />
Nykyisen systeemikriisin oloissa voidaan<br />
ja pitää valmistautua suunnanmuutokseen.<br />
Suhtautuminen työhön ja toimeentuloon<br />
on keskeinen kysymys.<br />
Työn jakamisessa hyvä tavoite on 30<br />
tunnin työviikko. Tietenkään se ei sovi<br />
kaikille. Olen itse tehnyt yrittäjänä vuosien<br />
ajan 16-tuntista työpäivää olemattomalla<br />
palkalla, mutta ei siihen ole kukaan<br />
pakottanut.<br />
Porrastettu perustulo voi sekä kaventaa<br />
tuloeroja, että vapauttaa ihmisiä toteuttamaan<br />
itseään. Systeemin on mahdollistettava<br />
työtä tai mielekästä tekemistä<br />
jokaiselle työkykyiselle.<br />
Verotuksen on oltava oikeudenmukaista.<br />
Pienet – nyt esim. alle 1200 €/kk - tulot<br />
on vapautettava veroista. Veronkierto on<br />
pantava kuriin. Tärkeitä yhteiskunnallisia<br />
tarpeita voidaan verotuksen lisäksi rahoittaa<br />
keskuspankkirahoituksella.<br />
Kaikki tämä on mahdollista, kun Suomella<br />
on oma raha, keskuspankki ja<br />
lainsäädäntö. Suuryritysten, -sijoittajien<br />
ja –pankkien ohjaama Euroopan unioni on<br />
tässäkin ongelma, ei ratkaisu.<br />
”<br />
Tarvitaan myös<br />
tasapainoa<br />
ihmisen tarpeiden<br />
ja luonnon<br />
kestokyvyn<br />
välille.<br />
Teksti:<br />
Antti Pesonen<br />
<strong>IPU</strong>:n vpj.<br />
www.ipu.fi www.ipu.fi www.ipu.fi www.ipu.fi<br />
Käy täyttämässä kannattajakortti netistä klikkaamalla tätä linkkiä: http://ipu.fi/ole-ystavallinen-ja-tayta-kannattajakortti-2/<br />
- 2 -
Itsenäisyyspuolue<br />
Itsenäisyyspuolue<br />
Kaunisharjunpolku 1 as 10<br />
15800 Lahti<br />
puoluesihteeri(a)ipu.i<br />
Varapuheenjohtajat:<br />
Antti Pesonen 1.vpj<br />
0400 565 366<br />
pesa(a)japo.i<br />
Lappi<br />
Akseli Erkkilä<br />
0405657814<br />
akseli.erkkila@windowslive.com<br />
Jukka Paakki 2.vpj<br />
0400 790 018<br />
psjukka(a)gmail.com<br />
Itsenäisyysnuoret<br />
Marjo Luoto 3.vpj<br />
040 852 4725<br />
marjo.g.e.luoto(a)gmail.com<br />
Puoluesihteeri<br />
pj. Anssi Lehtineva<br />
040 728 6406<br />
anssi.lehtineva(at)hotmail.com<br />
Oulu<br />
Jaakko Impola<br />
jaakko.impola(at)gmail.com<br />
Niko Aleksanteri Kauko<br />
0400 517 596<br />
puoluesihteeri(a)ipu.i<br />
<strong>IPU</strong>-lehti<br />
Julkaisija: Itsenäisyyspuolue<br />
Päätoimittaja: Niko Kauko<br />
toimitus(a)ipu.i 0400 517 596<br />
ISSN: 1455-6049<br />
Kirjoitukset <strong>IPU</strong>-lehteen<br />
ja ipu.i -sivulle<br />
päätoimittajan kautta<br />
toimitus(a)ipu.i<br />
Pohjanmaa<br />
Eija Kiviharju-Ketola<br />
040 575 4366<br />
e.kiviharju(at)hotmail.com<br />
Keski-Suomi<br />
Marjo Luoto<br />
040 852 4725<br />
marjo.g.e.luoto(at)gmail.com<br />
Satakunta<br />
Marjatta Herrala Pirkanmaa<br />
040 748 9145 Matti Karvonen<br />
ipu.satakunta(at)gmail.com<br />
050 525 0619<br />
mvonkarne(at)gmail.com<br />
Häme<br />
Tero Ahtola<br />
tahtola(at)gmail.com<br />
Pohjois-Savo<br />
Martti Pohjolainen<br />
0400 570 011<br />
pohjolainenmartti(at)gmail.com<br />
Varsinais-Suomi<br />
Teppo Honkasalo<br />
044 030 6647<br />
teppohon(at)gmail.com<br />
Uusimaa<br />
Stefan Holm<br />
stefan.holm8(at)gmail.com<br />
Helsinki<br />
Anssi Lehtineva<br />
040 728 6406<br />
anssi.lehtineva(at)hotmail.com<br />
Itsenäisyyspuolueen hallitus<br />
Marjatta Herrala<br />
ipu.satakunta(a)gmail.com<br />
Stefan Holm<br />
stefan.holm8(a)gmail.com<br />
Matti Karvonen<br />
mvonkarne(a)gmail.com<br />
Niko Kauko<br />
puoluesihteeri(at)ipu.i<br />
Marjo Luoto<br />
marjo.g.e.luoto(a)gmail.com<br />
Jouko Miettinen<br />
joukomiettinen342(a)gmail.com<br />
Jukka Paakki<br />
ps.jukka41(a)gmail.com<br />
Antti Pesonen<br />
pesa(a)japo.i<br />
Hannu Suomalainen<br />
hannu.suomalainen(a)outlook.com<br />
Mikko Vapa<br />
mikko.vapa(a)gmail.com<br />
Lena Wiksten<br />
lena.wiksten(a)iki.i<br />
- 3 -
<strong>IPU</strong>:n puheenjohtajaehdokkaiden tukijat haastattelussa<br />
<strong>IPU</strong>-lehden puheenjohtajaehdokkaita<br />
koskevat artikkelit jatkuvat.<br />
Tässä numerossa haastatellaan yhtä<br />
kunkin puheenjohtajaehdokkaan<br />
tukijaa. He kertovat lyhyesti miksi<br />
he ovat juuri oman ehdokkaansa<br />
kannalla. Akseli Erkkilä Kittilästä<br />
tukee Jukka Paakkia <strong>IPU</strong>:n uudeksi<br />
puheenjohtajaksi.<br />
1. Kerro itsestäsi<br />
Olen Akseli Erkkilä, kittiläläinen kunnanvaltuutettu<br />
ja sosiaali- ja terveyslautakunnan<br />
jäsen. Olen entinen perussuomalainen,<br />
ja erosin puolueesta kaksi vuotta sitten<br />
nähdessäni, kuinka puolueen linja esimerkiksi<br />
EU-linjan, talouspolitiikan ja maahanmuuton<br />
suhteen alkoi lähestyä ns. ”vanhoja<br />
puolueita”, joita olin aikanaan itsekin PS:n<br />
pinssi rinnassa kritisoimassa.<br />
Juuri Perussuomalaisissa tutustuin myös<br />
Jukka Paakkiin, joka toimi Lapin piirin puheenjohtajana<br />
kahden vuoden ajan. Jukan<br />
kanssa myös erosimme puolueesta yhtä<br />
jalkaa kun puolue paljastui poliittiseksi<br />
pyramidihuijaukseksi, ja myöhemmin liityimme<br />
eduskuntavaalien jälkeen <strong>IPU</strong>un.<br />
2. Miksi kannatat Jukka Paakkia <strong>IPU</strong>n<br />
puheenjohtajaksi?<br />
Perussuomalaisissa viettämästäni ajasta<br />
juuri Jukan puheenjohtajakausi oli mielestäni<br />
mielekkäintä. Jukka on kuunteleva<br />
puheenjohtaja, jolle saattoi sanoa asiat suoraan.<br />
Jukka antaa aktiiveille tilaa toimia,<br />
ja käyttää ihmisten vahvuuksia puolueen<br />
eduksi jakamalla tehtäviä. Juuri puheenjohtajan<br />
varsinainen tehtävä, eli kokousten<br />
vetäminen, on Jukan vahvuuksia. Jukka on<br />
jämäkkä puheenjohtaja, joka pystyy vetämään<br />
isojakin kokouksia hyvällä tahdilla<br />
Kuvassa Akseli Erkkilä<br />
siten, ettei keskustelu puuroudu. Lisäksi<br />
Jukka tuntee hyvin yhdistystoiminnan,<br />
toimihan hän aikanaan PS:ssä paikallisyhdistys-<br />
ja piiritasolla, ja oli hyvin kartalla<br />
myös puoluetasolla.<br />
3. Kuinka uskot Jukka Paakin kehittävän<br />
<strong>IPU</strong>n toimintaa järjestötasolla?<br />
Jukan aikana PS:n Lapin piirin puolueosastojen<br />
määrä nousi vajaasta kymmenestä<br />
kahteenkymmeneen, eli puolue levisi<br />
keskuskaupungeista maaseudulle. Tämä oli<br />
Jukan ansiota, sillä jakamalla tehtäviä hän<br />
innosti paikallistoimijoita viemään asioita<br />
eteenpäin. Ylhäältäpäin saneleminen ei ole<br />
Jukan toimintatapa, eikä toimijoiden jarruttelu.<br />
Jarrun painamisen sijaan Jukka antaa<br />
lisää kaasua ja kannustaa eteenpäin. Jukka<br />
suuntaa energian piiri- ja kuntatasolle, ja<br />
osaa organisoida kuntavaalit siten, että ehdokkaat<br />
pääsevät tekemään työtä kentällä.<br />
4. Mihin suuntaan uskot Jukka Paakin<br />
kehittävän <strong>IPU</strong>n aatetta?<br />
Jukan tausta on Perussuomalaisissa, joten<br />
uskon että <strong>IPU</strong>n EU:hun ja valuuttaan<br />
keskittyvä, hieman akateeminen linja saa<br />
lisäksi myös kansanomaisempaa otetta.<br />
Lappilaisena Jukka on tietysti suuntautunut<br />
vahvasti työllisyys- ja aluepolitiikkaan,<br />
ja hän on elämänsä aikana kerennyt tekemään<br />
työtä niin yrittäjänä kuin palkansaajanakin<br />
eri aloilla ja hän osaa tarkastella<br />
talouspolitiikkaa molemmilta puolilta pöytää.<br />
Mikäli Jukka valitaan puheenjohtajaksi,<br />
uskon <strong>IPU</strong>n ottavan selkeämmän kannan<br />
maahanmuuttopolitiikkaan, joka nykyisellään<br />
on osoittautumassa jälleen yhdeksi<br />
alueeksi, jolla Suomen itsenäisyyttä nakerretaan.<br />
Uskon <strong>IPU</strong>n maahanmuuttolinjan<br />
tiukkenevan. Perussuomalaisissa Jukka ei<br />
kuitenkaan ollut osa vanhoillisinta siipeä,<br />
eikä hän hirttäydy esimerkiksi avioliittolakiin<br />
tai muihin arvokysymyksiin.<br />
5. Kuinka uskot Jukan nostavan <strong>IPU</strong>n<br />
kannatusta?<br />
Jukka tuo puolueen ohjelmatyöhön<br />
selkeyttä, ja puolueen aktiivit pääsevät<br />
suuntaamaan tarmonsa keskusteluun<br />
äänestäjien kanssa sisäisen keskustelun<br />
sijaan. Jukka antaa aktiivien toimia, eikä<br />
pelkää sitä, jos joku ei kaikesta <strong>IPU</strong>n sanomasta<br />
pidäkään. Kaikkia ei voida miellyttää,<br />
mutta jos kaikkia yritetään miellyttää,<br />
ei meistä kiinnostu kukaan. Esimerkiksi<br />
maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin turha<br />
suitsiminen loppuisi, ja <strong>IPU</strong> uskaltaisi olla<br />
esillä.<br />
6. Onko Jukalla heikkouksia, ja miten<br />
niiden kanssa selvitään?<br />
Jukka on kansanomainen ja politiikan<br />
kysymyksissä itseoppinut, eli mikäli akateemikkoa<br />
puheenjohtajaksi halutaan, niin<br />
Puheenjohtajaehdokas Jukka Paakki<br />
” Ylhäältäpäin<br />
saneleminen<br />
ei ole Jukan<br />
toimintatapa,<br />
Jukka ei sitä ole. Mutta Jukka on jo viime<br />
kuntavaaleissa osoittanut osaavansa organisoida<br />
vaaleja ja antaa vastuuta puolueen<br />
innokkaille toimijoille, ja hän osaa käyttää<br />
muiden puolueen toimijoiden vahvuuksia<br />
puolueen eduksi. Jukan kansanomainen<br />
ulosanti ja olemus ovat juuri sitä, mitä<br />
EU-eliittiä vastustava puolue kaipaa erottautuakseen<br />
eduskuntapuolueiden poliittisista<br />
broilereista.<br />
<strong>IPU</strong>:n puheenjohtajaehdokkaiden tukijat haastattelussa<br />
Antti Pesosta <strong>IPU</strong>:n uudeksi puheenjohtajaksi<br />
tukee Henri Aitakari Laitilasta.<br />
Mielestäni <strong>IPU</strong>:n aate, joka löytyy puolueen<br />
ohjelmista, on erinomainen. En löydä<br />
aihetta merkittäviin linjamuutoksiin.<br />
1. Kerro itsestäsi<br />
Olen 44-vuotias luokanopettaja Laitilasta.<br />
Toimin Laitilan kaupunginvaltuustossa<br />
<strong>IPU</strong>:n ryhmän puheenjohtajana. Perhe-elämä<br />
täyttää vapaa-ajan, mutta yritän löytää<br />
aikaa myös musiikille ja kirjallisuudelle<br />
sekä kuntoliikunnalle.<br />
2. Miksi kannatat Antti Pesosta <strong>IPU</strong>n<br />
puheenjohtajaksi?<br />
Kannatan Antti Pesosta <strong>IPU</strong>:n puheenjohtajaksi,<br />
koska Antilla on selkeä näkemys<br />
tärkeistä asioista, kuten eurosta, EU:sta ja<br />
Natosta. Lisäksi arvostan suuresti hänen<br />
ajatuksiaan ruoka- ja energiaomavaraisuudesta.<br />
Antti Pesonen on maamme taitavimpia<br />
poliittisia sanankäyttäjiä. Häntä<br />
on ilo lukea ja kuunnella. Kielenkäyttö on<br />
sujuvaa, tietämys laajaa ja ajatukset selväjärkisiä.<br />
Eikä Antin osaaminen rajoitu<br />
suomen kieleen, vaan hän hallitsee sujuvasti<br />
myös ruotsin ja englannin, mikä on<br />
puoluejohtajalle aina eduksi. Antti edustaa<br />
sellaista kansallisuusaatetta, joka ei<br />
saa voimaansa muiden potkimisesta, vaan<br />
päinvastoin tavoitteena on ilman EU:n ja<br />
Naton kaltaisia liittoja tehtävä yhteistyö<br />
muiden itsenäisten valtioiden kanssa.<br />
Kuvassa Henri Aitakari<br />
3. Kuinka uskot Antti Pesosen kehittävän<br />
<strong>IPU</strong>n toimintaa järjestötasolla?<br />
Oma järjestötason kokemukseni <strong>IPU</strong>:sta<br />
on vielä varsin vähäistä, mutta selvää on,<br />
että järjestöjen on oltava aktiivisia ja jäseniä<br />
on saatava lisää. <strong>IPU</strong>:n ohjelmalla sen<br />
luulisi olevan helppoa. Jopa minä liityin<br />
jäseneksi, vaikka olen aina sanonut, ettei<br />
sellaista ohjelmaa olekaan, jonka voisin<br />
allekirjoittaa. Onneksi olin väärässä.<br />
4. Mihin suuntaan uskot Antti Pesosen<br />
kehittävän <strong>IPU</strong>n aatetta?<br />
5. Kuinka uskot Antti Pesosen nostavan<br />
<strong>IPU</strong>n kannatusta?<br />
Kannatuksen nostaminen on tietysti tärkeää,<br />
mutta se ei saa tapahtua sirkustemppujen<br />
avulla, vaan lisäämällä tietoisuutta<br />
<strong>IPU</strong>:sta ja sen tavoitteista. <strong>IPU</strong> tarjoaa todellisen<br />
vaihtoehdon eduskuntapuolueille.<br />
Moni on pettynyt esim. Perussuomalaisten<br />
politiikkaan, eikä ihme. Siksi en usko heidän<br />
tapaansa nostaa kannatusta. Siinä käy,<br />
kuten housuihin päästämisessä talvella.<br />
6. Onko Antti Pesosella heikkouksia,<br />
ja miten niiden kanssa selvitään?<br />
Jokaisella on heikkoutensa ja vahvuutensa.<br />
Toistaiseksi olen löytänyt Antista vahvuuksia.<br />
Antti on rauhallinen, harkitseva<br />
ja samalla kuitenkin periksi antamaton.<br />
Antti on myös ylivoimaisesti tunnetuin<br />
ipulainen. <strong>IPU</strong> ja Antti ovat oikeita valintoja,<br />
jos ei kannata rahan käskystä toimivia<br />
eduskuntapuolueita, eikä toisaalta halua<br />
äärioikeiston tarjoamaa paluuta henkiseen<br />
kivikauteen. Ipulaisten on ponnisteltava<br />
yhdessä yhteisten intressien eteen. Äänestäkäähän<br />
Anttia!<br />
Puheenjohtajaehdokas Antti Pesonen<br />
”<br />
Antti edustaa<br />
sellaista<br />
kansallisuusaatetta,<br />
joka ei saa<br />
voimaansa muiden<br />
potkimisesta.<br />
- 4 -
<strong>IPU</strong>:n puheenjohtajaehdokkaiden tukijat haastattelussa<br />
Mikko Vapaa <strong>IPU</strong>:n uudeksi puheenjohtajaksi<br />
tukee Marko Vapa Keminmaalta.<br />
1. Kerro itsestäsi<br />
Olen <strong>IPU</strong>:n Lapin piirin varapuheenjohtaja<br />
ja Mikon kaksosveli. Työskentelen Droppi<br />
Veripalvelu Oy:n toimitusjohtajana ja<br />
Urheilumaailma.comin päävalmentajana.<br />
Vapaa-aikanani harrastan järjestötoimintaa<br />
monessa eri yhdistyksessä ja toimin<br />
paikallisen suunnistusseuran Suunta<br />
2000:n puheenjohtajana. Mikon olen tuntenut<br />
39 vuotta.<br />
2. Miksi kannatat Mikko Vapaa <strong>IPU</strong>n<br />
puheenjohtajaksi?<br />
Mikko omaa laajan näkemyksen politiikkaan<br />
ja on erinomainen väittelijä.<br />
Minusta tuntuu, että Mikolle on annettu<br />
nyt avaimet <strong>IPU</strong>:n luotsaamiseen uudelle<br />
toiminnan tasolle. Hänellä on kokemusta ja<br />
näyttöjä erilaisten ryhmien luotsaamisesta<br />
isommiksi orkestereiksi sekä tutkimusettä<br />
yritysmaailmassa. Lisäksi Mikolla on<br />
<strong>IPU</strong>:n kannalta keskeiset kontaktit suoran<br />
demokratian järjestelmän koodaamiseen<br />
ohjelmisto-osaamisensa kautta. Muihin<br />
ehdokkaisiin verrattuna hänellä on myös<br />
oikeasti uutta annettavaa sekä aikaa paneutua<br />
niihin tehtäviin, jotka vaativat nyt<br />
hyvän näkemyksen lisäksi myös ns. jalka- ja<br />
lihastyötä.<br />
3. Kuinka uskot ehdokkaan kehittävän<br />
<strong>IPU</strong>n toimintaa järjestötasolla?<br />
Mikon tapa johtaa organisaatioita on nykyaikainen<br />
eli hän jakaa vastuuta osaajille<br />
pysyen kuitenkin yleensä varsin tarkasti<br />
Kuvassa Marko Vapa<br />
kartalla missä kussakin sektorissa mennään.<br />
<strong>IPU</strong>:n keskeinen ongelma tällä hetkellä<br />
on, että hallitus valmistelee ja päättää<br />
aivan liian monesta asiasta kokousten venyessä<br />
pitkiksi vaikka niitä pidetäänkin<br />
muutaman viikon välein. Erilaiset toimintaryhmät<br />
esityksineen puuttuu ja asiat<br />
pyörii vain muutaman henkilön ympärillä.<br />
Lisäksi tehokkaasti toimivia järjestelmiä<br />
puuttuu puolueelta esimerkiksi viestimiseen,<br />
erilaisten kantojen mittaamiseen ja<br />
jäsenten aktivoimiseen. Tietoliikennetutkijan<br />
taustalla nämä asiat Mikon on helppo<br />
laittaa puolueessa kuntoon.<br />
4. Mihin suuntaan uskot ehdokkaan<br />
kehittävän <strong>IPU</strong>n aatetta?<br />
Mikko kehittäisi <strong>IPU</strong>:n aatetta kentän<br />
mielipiteen eli suoran demokratian suuntaan.<br />
Tietämällä jäsenistön kannat eri kysymyksiin<br />
voidaan sanoa puolueena mitä<br />
mieltä asioista ollaan eikä tarvi arvailla<br />
kuten nykyään. Mikko edustaa ajattelultaan<br />
kriittistä tutkimusotetta eli harvoin<br />
lukitsee kantaansa oikeastaan mihinkään<br />
ennenkuin on siitä erinäisten todistusaineistoihin<br />
perehtymisen ja keskustelujen<br />
jälkeen varma. RUK:n priimuksena Mikko<br />
edustaa myös perisuomalaista, maahanmuuttokriittistä<br />
linjaa, jossa puolustuspoliittiset<br />
näkökulmat on hyvin edustettuna.<br />
5. Kuinka uskot ehdokkaan nostavan<br />
<strong>IPU</strong>n kannatusta?<br />
Mikko voittaa yleensä käymänsä väittelyt<br />
ja tämä on tärkeä ominaisuus poliittiselle<br />
johtajalle. Keski-iästä huolimatta edelleenkin<br />
varsin nuorelta näyttävänä Mikko vetoaa<br />
mielestäni kaikenlaisiin äänestäjiin,<br />
koska nykyisten vallanpitäjien jutut on<br />
jo vähän niinkuin ”kuultu”. Uskoisin kuitenkin,<br />
että merkittävin <strong>IPU</strong>:n kannatusta<br />
nostattava tekijä Mikolla on jäsenistön järjestäytyminen<br />
ja sen voiman mobilisointi<br />
kohti puolueen keskeisiä tavoitteita. Koska<br />
tällä hetkellä lähes kaikki suomalaiset alkavat<br />
jo olla kypsiä EU:hun niin tulevissa<br />
vaaleissa tarvitaan muutakin. Uskoisin sen<br />
olevan Mikon tuoma suora demokratia niin<br />
puolueen sisälle kuin kuntakenttäänkin.<br />
6. Onko ehdokkaalla heikkouksia, ja<br />
miten niiden kanssa selvitään?<br />
Huolia terveydenhuollosta<br />
Ennen mitään sotea Suomessa oli terveydenhoito,<br />
joka ulottui lapsista<br />
aikuisiin. Suomessa oli myös toimiva vanhustenhoito.<br />
Aika jolloin sitä ruvettiin<br />
muuttamaan alkoi jo 80-luvulla. Tehtiin<br />
erilaisia lääkärikeskuksia, joita erotettiin<br />
yhteiskunnan omistamista osioista ulos<br />
ja joita sitten tuettiin eri tavoin kuntien ja<br />
valtion rahoilla. Niillä pelattiin ihmisten<br />
terveydenhoidolla.<br />
Nykyinen tavoite on selkeä huonontuminen.<br />
Kaikkien ihmisten terveydenhoito<br />
alas ja joka on sitten maksullinen.<br />
Tähän on päästy sen takia koska on EU-lait<br />
ja pykälät, jotka sitovat Suomea muiden<br />
EU-maiden kanssa samanlaiseksi. Lisäksi<br />
ne antavat hyvän keinon tehdä siitä rahastustoimintaa,<br />
jota hoitavat ne henkilöt jotka<br />
sitä vievät eteenpäin ja jotka vaikuttavat<br />
eri hallinnoissa niiden toteutuksista.<br />
Näin ollen kun valtio on tukenut sairaalatoimintaa<br />
niin veronmaksajahan siitä<br />
kärsii eniten. Se tulee tarkoittamaan koko<br />
Suomen mitassa paljon vahinkoa. Välttämätön<br />
terveydenhoito ehkä jää jollain<br />
tavoin veronmaksajalle, mutta muuten<br />
se siirtyy yksityiseen muotoon, jota on<br />
luotu erilaisilla yhtiöillä, jotka ovat usein<br />
ulkomaalaisten yhtiöiden nimissä ja jotka<br />
hyötyvät Suomesta nettovoittona.<br />
Mitä sitten tehdään näiden kuntien ja<br />
kaupunkien tyhjäksi jääneille terveyskeskuksille<br />
tai sairaaloille? Koska<br />
valtio ei niitä maksa kukin alue itse kantaa<br />
ongelman eli tuleeko niistä uusi ilotalo<br />
Suomeen.<br />
Tällä asialla on myös vaikutus vammaishoidon<br />
lakiin, vaikutus jota ei vieläkään<br />
tehty loppuun. Se lajittelee myös<br />
muutkin sairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
olevat sairaat, jotka eivät jaksa taistella<br />
asian puolesta. Suurin kysymykseni<br />
on hyötyvätkö porvarit tästä rahallisesti<br />
eniten? Aivan selvästi Suomen kansanedustajat<br />
ja hallitus ja muut järjestöt ovat<br />
vihkiytyneet samaan rahanjakokerhoon.<br />
Eniten pitää ihmetellä sosiaali- ja terveysministeriötä,<br />
joka on itse toteuttamassa<br />
sotea. Ehkä heidän ajatus on kuin<br />
Postilla, joka kohta hoitaa vanhukset jne.<br />
Kertoo siitä mitä idiootteja on asioista<br />
päättämässä. Lisäksi ne ovat ahneita piruja.<br />
Suomi ei tarvitse tätä kuritusta vaan<br />
on laitettava suitset Suomen varkaille, niin<br />
hyvässä kuin pahassa, eli on taisteltava sen<br />
puolesta kovin ottein. Sairaudet eivät maailmasta<br />
häviä vaan ihminen luo niitä lisää<br />
kaiken aikaa että sillain.<br />
Jouni Vähätiitto, <strong>IPU</strong><br />
Puheenjohtaehdokas Mikko Vapa<br />
”<br />
Mikko kehittäisi<br />
<strong>IPU</strong>:n aatetta<br />
kentän<br />
mielipiteen<br />
eli suoran<br />
demokratian<br />
suuntaan.<br />
Mikon heikkous on siinä, ettei hän yleensä<br />
vastaa ennenkuin kysytään. Tämä voi<br />
tulla esteeksi mediassa, koska siinä yleensä<br />
pärjää se joka huutaa kaikkein koviten.<br />
Käytännössä tätä heikkoutta voidaan paikata<br />
esimerkiksi ”monistamalla” oikeita<br />
vastauksia eli tekemällä keskeisistä kysymyksistä<br />
niin selviä, että lähes jokainen<br />
ipulainen voi niitä keskusteluissaan ja<br />
julistuksissaan käyttää. Lisäksi kampaaja<br />
olis Mikolla hyvä olla mukana tärkeimpiin<br />
edustustilaisuuksiin mentäessä sillä rennolla<br />
asenteella kuljeskellessaan Mikolla<br />
ei aina ole tukka viimesen päälle hyvin ja<br />
kellokaan ei juuri näy :-)<br />
Itsenäisyyspuolue (<strong>IPU</strong>) rekisteröityy uudelleen puolueeksi<br />
Itsenäisyyspuolue poistettiin puoluerekisteristä, koska se ei saanut kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa kansanedustajia. Puoluerekisteriin<br />
palaaminen vaatii 5000 kannattajakortin keräämistä. <strong>IPU</strong> on aloittanut kannattajakorttien keräyksen ja rekisteröityy<br />
uudelleen puolueeksi.<br />
Kannattajakortin täyttäminen ei sido mihinkään, eikä merkitse jäsenyyttä. Korttien tietoja ei tallenneta mihinkään. Kortit hävitetään<br />
oikeusministeriössä niiden tarkistamisen jälkeen.<br />
Voit osallistua kannattajakorttikeräykseen tilaamalla tyhjiä kortteja os. kortit@ipu.fi tai tulostamalla netistä www.ipu.fi<br />
Kortit voi toimittaa os. Lena Wiksten, Sirkankatu 34, 28120 Pori.<br />
- 5 -
Eurooppa-päivän kunniaksi: erotaan eurosta!<br />
En haluaisi toistaa itseäni, mutta on<br />
pakko. Olen sitä mieltä, että Suomen<br />
on erottava EU:sta ja eurosta, eurosta<br />
pikimmiten. Paavo Väyrysen liikkeelle<br />
laittama kansalaisaloite oman valuutan<br />
käyttöönotosta on synnyttänyt aiheesta<br />
keskustelua, mutta keskustelu on jäänyt<br />
varsin vaisuksi, varsinkin asian suuruusluokka<br />
huomioiden. Väyrysen omin<br />
sanoin, toimittajat kyselevät aiheeseen<br />
liittyen vähän, ja silloinkin kysymykset<br />
ovat sanalla sanoen alkeellisia. Tässä siis<br />
Eurooppa-päivän illan ratoksi kirjoitettuna<br />
tiivistelmä niistä syistä, miksi Suomi tarvitsee<br />
oman valuutan, näin maalaisjärjellä<br />
miettien.<br />
Oman valuutan hyviä puolia<br />
1. Oma valuutta lisää työllisyyttä<br />
Mikäli Suomella olisi käytössä oma<br />
valuutta, markka, olisi nykyinenkin<br />
taantuma selätetty jo ajat sitten. Suomen<br />
markka kelluisi, eli sen arvo määrittyisi<br />
valuuttamarkkinoilla. Valuuttojen keskinäisen<br />
arvon vaihtelu tapahtuu yksinkertaistetusti<br />
siten, että mikäli esimerkiksi<br />
jaappanilaisten maassa elektroniikka halpuu<br />
merkittävästi tai keksitään jokin aivan<br />
erityisen kätevä elektroninen vekotin, alkavat<br />
amerikkalaisyritykset käyttää tuotteissaan<br />
tätä Nipponin maan ihmehärveliä,<br />
ja ostaakseen sitä he vaihtavat dollareita<br />
Japanin jeneiksi, jolloin jenin hinta dollaria<br />
vasten kasvaa.<br />
Nykyisessä tilanteessa, jossa suomalaiset<br />
vientituotteet, kuten paperi, ovat menettäneet<br />
kysyntää, vähentyisi Suomen valuutan<br />
kysyntä. Tällöin markan arvo verraten esimerkiksi<br />
dollariin tai euroon laskisi, joka<br />
taas pehmentäisi kysynnän laskua - nythän<br />
dollarilla saisi enemmän markkoja kuin<br />
ennen, ja näin ollen samalla rahalla vähän<br />
enemmän sitä paperia.<br />
Toisaalta markan arvon laskiessa tuontitavarat,<br />
kuten niin tarpeelliset iphonet ja<br />
selfiekepit, kallistuisivat, koska maahantuojathan<br />
joutuisivat niitä tuodakseen<br />
vaihtamaan markkaa ulkomaisiin valuuttoihin.<br />
Tällöin kotimarkkinoiden kulutus<br />
ohjautuisi tuontitavaroiden sijaan kotimaisiin<br />
tuotteisiin, joka lisäisi selkeästi työllisyyttä<br />
ja kotimaisten tuotteiden kysyntää.<br />
2. Oma valuutta suojaa suomalaista<br />
Kuten edellä todettu, valuutan arvon<br />
aleneminen suhteessa ulkomaisiin<br />
valuuttoihin ohjaa kysyntää kotimaisiin<br />
tuotteisiin. Samalla se suojaa suomalaisia<br />
tuotteita ulkomaisilta kilpailijoilta, parhaimpana<br />
esimerkkinä maataloustuotteet.<br />
Nythän Suomen maatalous on raskaasti<br />
tuettua ja byrokraattista, sillä omaa tuotantoa<br />
ei voida suojella. Sen sijaan suuret<br />
kauppaketjut voivat sanella suomalaisille<br />
alkutuottajille hinnat joilla näiden on tuotteensa<br />
pakko myydä, sillä kauppahan voi<br />
aina ostaa ulkomaisia elintarvikkeita, joita<br />
muuten niitäkin tuetaan kotimaissaan.<br />
Toinen hyötyjä on suomalainen työmies,<br />
jonka työtä tulevat Suomeen tekemään<br />
Itä-Euroopasta tänne kärrätyt duunarit.<br />
Esimerkiksi Viro on osa euroaluetta, ja mikäli<br />
Suomi siitä irtaantuisi, devalvoituisi<br />
Suomen valuutta heti suhteessa euroon.<br />
Tällöin virolaisten ei kannattaisi läheskään<br />
aina tulla Suomeen töihin, ja samoin Viroon<br />
veropakolaiseksi muuttaneet firmat joutuisivat<br />
kohtaamaan valuuttariskin, eli riskin<br />
siitä, että Suomen markan arvon vaihtelut<br />
Nykyisellään, kun Suomi on liitetty Euroopan Unioniin, on Suomen Pankki vain yksi Euroopan Keskuspankin haarakonttoreista.<br />
lisäävät niiden kustannuksia.<br />
3. Välttyisimme leikkauksilta<br />
Nykyinen hallitus, myös aiemmin euroa<br />
kovaan ääneen vastustanut Perussuomalaiset<br />
ja Keskusta, on tekemässä<br />
kaikkein aidointa europolitiikkaa. Hallitus<br />
puhuu ”kilpailukykyloikasta” kuin Mao<br />
suuresta harppauksesta konsanaan, ja suomeksi<br />
tämä tarkoittaa palkkojen alentamista<br />
ja työajan lisäämistä. Tällä pyritään<br />
parantamaan mekaanisesti suomalaisten<br />
vientituotteiden kilpailukykyä, eli laskemaan<br />
niiden maailmanmarkkinahintaa. Sivuoireena<br />
on tietysti se, että kun vähempi<br />
väki tekee pienemmällä palkalla töitä, saa<br />
yhä useampi painua kilometritehtaalle.<br />
Markkinatalouteen suuntautuneeksi itseään<br />
mainostava hallitus siis yrittää valtion<br />
toimin paikata sitä, että markkinoiden<br />
ei anneta toimia ja valuutan joustaa. Kuten<br />
edellä kerrottu, olisi omaa valuuttaa käyttävä<br />
Suomi hyppinyt tuottavuushyppynarulla<br />
jo 8 vuotta, eli taantuman alusta asti.<br />
4. Suomi ei velkaantuisi ulkomaille<br />
kuten nyt<br />
Mikäli Suomella olisi oma valuutta, olisi<br />
Suomella myös oma keskuspankki.<br />
Tälle keskuspankille Suomi myös velkaantuisi,<br />
mikäli sen tarvitsisi ottaa velkaa<br />
vaikkapa valtion työntekijöiden palkkojen<br />
maksuun. Nykyisellään Suomen pankki on<br />
vain Euroopan Keskuspankin haarakonttori,<br />
ja euroalueen säännöissä on määrätty,<br />
etteivät jäsenmaiden keskuspankit tai EKP<br />
saa lainata rahaa jäsenvaltioille. Näin on<br />
yksityisistä pankeista tehty Jumalan määräämä<br />
välikäsi, jonka on saatava korkonsa<br />
jäsenvaltioiden veloista.<br />
Keskuspankkilaina ei tietenkään tarkoita<br />
sitä, että valtio voisi käyttää rahaa mielin<br />
määrin. Ulkomaillehan kansantalous<br />
velkaantuu, mikäli se tarvitsee tuotteita<br />
ja raaka-aineita, joita varten se tarvitsee<br />
ulkomaista valuuttaa. Jos valtio esimerkiksi<br />
päättäisi järjestää joka kuukausi jokaiselle<br />
suomalaiselle uuden älykännykän tai<br />
tabletin, olisi markka pian monopolirahaa<br />
ja Suomen pankilla valtavat valuuttavelat.<br />
Pimeää pelottelua, eli<br />
liittovaltiomörköjen perusteluja<br />
euroalueessa pysymiselle<br />
1. Euro on kilpailuetu, koska valuuttaa<br />
ei tarvitse vaihtaa EU:n sisällä<br />
Höpö höpö. Suomi on melkoisen avoin<br />
talous, eli suomalaiset eivät voi tuottaa<br />
kaikkea itse, ja markkaa pitää vaihtaa<br />
ulkomaanvaluuttoihin. Se taas tarkoittaa<br />
sitä, että markka tulisi aina olemaan euroa<br />
heikompi, ja näin ollen vienti euroalueelle<br />
lisääntyisi, kun tuonti sieltä taas laskisi.<br />
Suomalainen työntekijä tässä voittaa. Sitä<br />
paitsi Suomen vienti euroalueelle on laskenut<br />
koko jäsenyyden ajan.<br />
2. Jos Suomi irtoaa eurosta, Suomen<br />
velat räjähtävät valtaviksi<br />
Tämä on vähän parempi perustelu,<br />
mutta ei kuitenkaan kestä. Esimerkiksi<br />
nyt Suomen valtion velasta suuri potti<br />
on velkaa Suomen pankille - aivan, vaikka<br />
Suomi ei saa Suomen pankille velkaantua!<br />
Tämä sen vuoksi, että keskuspankit ovat<br />
ostaneet jäsenvaltioiden velkakirjoja ns.<br />
jälkimarkkinoilta. Ne eivät siis ole suoraan<br />
lainanneet rahaa, vaan maksaneet jollekin<br />
jäsenmaan velkojille siitä, että pääsevät<br />
itse jäsenmaan velkojiksi. Tämäkin on ollut<br />
mainio rahantekoautomaatti euroopan<br />
liituraitapukuporukalle.<br />
3. Kotitalouksien velat kasvavat, kun<br />
valuutan arvo devalvoituu<br />
Luultavasti, mikäli Suomi nöyrästi myöntyy<br />
kaikkeen, mitä meille sanellaan. Eurosta<br />
eroamiseen liittyy paljon kysymyksiä<br />
- mikä on Suomen osuus euroalueen valuutasta?<br />
Eli kun EKP on antanut lainaan<br />
rahaa suomalaisille tai Suomessa toimiville<br />
pankeille, jotka nämä taas ovat lainanneet<br />
kotitalouksille ja yrityksille, pysyvätkö lainat<br />
euromääräisenä vai muuttuvatko ne<br />
markoiksi silloin, kun käärimme euro-sopimuspapereista<br />
tupakkia? Islanti näytti<br />
taantuman alkaessa mallia siitä, kuinka<br />
omia puolustetaan.<br />
4. Euro on turvallisuuden tae, eli jos<br />
”<br />
Mikäli<br />
Suomella<br />
olisi käytössä oma<br />
valuutta, markka,<br />
olisi nykyinen<br />
taantuma<br />
selätetty jo aikoja<br />
sitten.<br />
eroamme, tulee Putin ja tekee Suomesta<br />
panssarivaunujensa parkkipaikan<br />
Ei tee. Ei Putin niin tyhmä ole, että tänne<br />
hyökkäisi, kun minä olen reservissä.<br />
Vakavasti puhuen, miksi suomettumisesta<br />
huutelijat itse perustelevat aivan kaikkea<br />
EU-nöyristelyä Venäjän-pelolla? Venäjä ei<br />
Suomeen hyökkää, mikäli Suomen kanssa<br />
käytävä sota olisi kalliimpi kuin siitä saatavat<br />
hyödyt, ja sitä vartenhan meillä on<br />
armeija.<br />
Entä Väyrysen aloite?<br />
Paavo Väyrysen aloite Suomen oman<br />
valuutan käyttöönottamiseksi, tai siitä<br />
äänestämiseksi, ei sisällöltään tarkoita<br />
suoraa irtautumista euroalueesta. Sen sijaan<br />
Suomi ottaisi käyttöön oman markan,<br />
ja sen rinnalla vaihdannan valuuttana ainakin<br />
euroalueelle päin toimisi euro. Ihmiset<br />
voisivat ottaa palkkansa joko euroissa tai<br />
markoissa. Tämä mutkistaa asioita, mutta<br />
mikäli esimerkiksi julkinen työnantaja, eli<br />
valtio ja kunnat, maksaisivat palkat markkoina,<br />
tulisi markasta tietysti käytännössä<br />
kotimarkkinoiden hallitseva valuutta. Siksi<br />
Väyrysen aloite on askel eteenpäin, ja<br />
suomalaisten tulee tarkalla silmällä katsoa,<br />
miten puolueet käyttäytyvät.<br />
Muutenkin olen sitä mieltä, että EU:sta<br />
ja eurosta on erottava.<br />
Akseli Erkkilä<br />
- 6 -
Väitöstiedote:<br />
Hydraulijärjestelmien digitalisointi<br />
mahdollistaa merkittävän energiansäästön koneautomaatiossa<br />
Koneautomaation sovelluksilta vaaditaan<br />
suorituskykyä sekä yhä enemmän<br />
myös energiatehokkuutta, eli sitä, että<br />
käytetty energia välittyy tehtävään työhön<br />
eikä häviöihin. Väitöstyössään Matti<br />
Karvonen tutkii hydraulijärjestelmien<br />
digitalisoinnin potentiaalia parantaa<br />
koneautomaation energiatehokkuutta.<br />
Työ on osa suurempaa digitaalihydrauliikan<br />
tutkimusta, jossa on kehitetty<br />
ja sovellettu uusinta ja kehittyneintä<br />
hydraulitekniikkaa. Karvonen väittelee<br />
26.5.<strong>2016</strong> Konetalon salissa K1702 alkaen<br />
klo 12.00<br />
Kaikki lähtee unelmasta; Niin myös<br />
innovaatiot, joita Karvonen käyttää<br />
tutkimuksissaan. Moni tietääkin että<br />
hydraulijärjestelmissä on pumppuja ja<br />
venttiilejä sekä paljon häviöitä. Jokunen<br />
tietää myös jotain tarkemmin edellisiin<br />
liittyen, mutta kenpä uskaltaa unelmoida<br />
täydellisesti toimivasta venttiilistä tai<br />
täydellisestä pumpusta tahi häviöttömästä<br />
hydraulijärjestelmästä? Tampereen teknillisen<br />
yliopiston Hydrauliikan ja Automatiikan<br />
laitoksella on uskallettu unelmoida<br />
ja nähty, että lupaavin tie kohti unelmien<br />
järjestelmää on hydrauliikan digitalisointi.<br />
Digitalisointi on nykypäivän megatrendi,<br />
mutta hydrauliikassa se tarkoittaa jotain<br />
muuta kuin sähköistä pankkiasiointia.<br />
Kun hydrauliikka digitalisoidaan, perinteiset<br />
komponentit korvataan joukolla<br />
yksinkertaisia komponentteja ja mekaanishydrauliset<br />
säätöpiirit antureilla ja ohjelmakoodeilla.<br />
Tuloksena on mekatroninen laite,<br />
joka ohjelmaa muuttamalla taipuu<br />
mihin tahansa sovellukseen tai kuormitustilanteeseen.<br />
Universaali venttiili on<br />
yksinkertaisesti yksi tai useampi sarja<br />
rinnankytkettyjä on/off-venttiilejä ja niitä<br />
ohjaava älykäs säätöohjelma tarvittavine<br />
antureineen. Universaali pumppu,<br />
tai pikemminkin ’pumppumoottoritransformeri’,<br />
jollainen pumpusta tulee digitalisoinnin<br />
seurauksena, on laite, jonka<br />
mäntiä kytketään järjestelmän eri linjoihin<br />
aktiivisesti, on/off-venttiilejä kytkemällä.<br />
Perinteisessä pumpussahan vastaavat<br />
porttiventtiilit ovat passiivisia vastaventtiilejä.<br />
Venttiilien ajoitusta muuttamalla<br />
pumppu muuttuu salamannopeasti moottoriksi<br />
ja tarpeen tullen energiaa voidaan<br />
siirtää toimilaitelinjojen painelinjojen ja<br />
hydraulisen energiavaraston välillä soveltaen<br />
muunnintoimintoa. Väitöstyössään<br />
Karvonen tutkii järjestelmätasolla<br />
’digipumpun’ ja ’digiventtiilin’ yhteispelin<br />
ilmiöitä, mahdollisuuksia ja ongelmia<br />
sekä niiden ratkaisuja, joita ilmenee kun<br />
pyritään hyödyntämään edellä kuvattuja<br />
innovaatioita monitoimilaitejärjestelmän<br />
energiatehokkaan ohjausjärjestelmän toteutuksessa.<br />
Tulokset osoittavat että ’digipumpun’<br />
nopeus ja tarkkuus mahdollistavat nopeiden<br />
ja tarkkojen ’digiventtiilien’ kanssa<br />
tehokkaan liikkeenaikaisen kuormitustilanteeseen<br />
optimoituvan säädön, jolloin<br />
mm. voidaan tehoa reitittää toimilaitteelta<br />
toiselle kuormitustilanteen ollessa yhdellä<br />
jarruttava, toisella kiihdyttävä. Tarkan<br />
mallipohjaisen säädön ansiosta tällainenkin<br />
toiminnallisuus on mahdollista.<br />
Hyötysuhdetta tarkastellaan työssä järjestelmätasolla<br />
testaamalla järjestelmää pie-<br />
nessä kaivuripuomissa, jolla toteutetaan<br />
rata-ajoa erilaisissa kuormitustilanteissa.<br />
Tutkitulla järjestelmällä saavutetaan keskimäärin<br />
40 % energiansäästö verrattuna<br />
yleisesti käytössä olevaan LS-järjestelmään.<br />
Matti Karvonen (vm. -84) työskenteli<br />
TTY:llä vuodesta 2007 lähtien ja on tällä<br />
hetkellä työtön tohtorikandidaatti, eli<br />
väiteltyään työtön tohtori, eli kansallinen<br />
häpeä.<br />
Yhteystiedot: mvonkarne@gmail.com,<br />
050 525 0619<br />
Väitöskirjan verkkoversio on saatavilla<br />
osoitteesta: http://urn.fi/URN:IS-<br />
BN:978-952-15-3737-0<br />
ps. Digitaaliventtiiliä sovelletaan jo teollisuudessa:<br />
Soveltajia ovat ainakin Valmet<br />
(Metso Paper) sekä Bosch Rexroth, joka<br />
on toimittanut VR:lle luotettavan digitaalihydraulisen<br />
Pendolinojen korinkallistusjärjestelmäpäivityksen.<br />
http://www.tut.<br />
fi/en/about-tut/news-and-events/digital-hydraulic-system-improves-the-reliability-of-pendolino-trains-p089243c2<br />
Matti Karvonen<br />
<strong>IPU</strong> Pirkanmaan puheenjohtaja<br />
<strong>IPU</strong>:n hallituksen jäsen<br />
Demokratian vaje – maan tapa?<br />
Suomen ja NATOn ”yhteistyö” on niin salaista, että edes eduskunta ei tiedä mitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu<br />
J T<br />
ukka Tarkka tuskaili toimivaa demokratiaa<br />
Hollannissa ja Britanniassa Etelä toimintaa ja asioiden taustojen selvitden<br />
myynnin kanssa norjalaisille?<br />
arkka peräänkuuluttaa järkiperäistä puolikkaan ja Kemiran lannoiteteollisuu-<br />
Suomen Sanomien kolumnissaan 7.4. tämistä. ”Päätöksenteko on helppoa, jos<br />
T<br />
Mielenkiinnolla odotan milloin Tarkka perusasioista ja niiden taustoista ei tarvitse<br />
välittää. Kyllä joku muu sitten myölottelee<br />
EU:sta eroamassa olevaa Bri-<br />
arkka ivaa kansanäänestyksiä ja pe-<br />
tarttuu Sveitsin suoran demokratian vaaroihin.<br />
Siellähän kansan käsissä on tosi<br />
vaarallinen päätösvalta. Mokoma valtakunta<br />
hajoaa varmaan tuota pikaa omaan<br />
mahdottomuuteensa. Reserviläisillä vielä<br />
aseetkin kotona! Luoja varjele mitä porukkaahemmin<br />
raivaa rauniot”, Tarkka ivailee.<br />
Hän varmaan tarkoittaa esimerkiksi miten<br />
Suomen hallitukset ovat tehneet euron<br />
suhteen, Talvivaaran suhteen, Olkiluoto<br />
3:n suhteen? Tai sote-sotkun ja ns. kilpailukykysopimuksen<br />
suhteen? Tai Kreikan<br />
euro-tukipakettien kanssa? Tai Patrian<br />
tanniaa Norjan kohtalolla. Pitäisikö nyt<br />
kauhistua? Mitenkä ne norski-parat oikein<br />
pärjäävät hyvinvointinsa kanssa.<br />
Tarkka kirjoittaa: ”Suora demokratia voi<br />
hetkeksi vähentää henkistä ylipainetta,<br />
mutta johtaa vielä pahempiin ongelmiin<br />
kuin ne vaikeudet, joita sillä yritetään<br />
torjua.” Säälittävää kansalaisten tahdon<br />
aliarvioimista.<br />
Tarkan pitäisi ymmärtää, että sitovat<br />
kansanäänestykset pakottavat avoimeen<br />
julkiseen keskusteluun käsiteltävistä<br />
asioista. Vai onko niin, että juuri<br />
avoimuus (kuten journalistien julkituomat<br />
paljastukset Panaman veroparatiisisotkuista)<br />
ja harvainvallan näkyvissä<br />
oleva tappio Tarkkaa juuri pelottaakin?<br />
. Kennedy varoitti, että ”Joka kylvää<br />
etuoikeuksia, joutuu korjaa-<br />
J.F<br />
maan vallankumouksia”. Suomi joutui<br />
1930-luvulla varsin kiusalliseen asemaan<br />
kun Puolustusneuvoston puheenjohtaja<br />
Mannerheimin ja Eduskunnan selän takana<br />
puuhailtiin sotilaallista yhteistyötä<br />
Saksan kanssa. Kävi käry Suomen puolueettomuudelle.<br />
Samanmoinen meno on<br />
jatkunut kuluneena talvena. Eduskunta<br />
saa selvityksiä pitkällä viiveellä jo sovituista<br />
Nato-joukkojen harjoituksista<br />
Suomessa.<br />
Demokratian vaje on sitkeää lajia Suomessa.<br />
Erkki Heiskanen, <strong>IPU</strong><br />
- 7 -
Kaikki pelkää Donald Trumpia<br />
Maailmanpolitiikassa on juuri nyt<br />
käsillä erikoinen ja kiinnostava ilmiö<br />
kun Donald J. Trump etenee<br />
vauhdilla ja voimalla kohti presidenttiehdokkuutta<br />
Yhdysvaltain republikaanisessa<br />
puolueessa.<br />
Tämä täysin erilainen ja loputonta itseluottamusta<br />
uhkuva poliitikko etenee<br />
voitosta voittoon, vaikka hän on matkalla<br />
ehdokkuuteen loukannut puheillaan lähes<br />
kaikkia etu- ja äänestäjäryhmiä.<br />
USA:ta ja sen oligarkiaa muistuttavaa<br />
poliittista systeemiä on hallittu suurella<br />
rahalla, mutta nyt suureksi yllätykseksi ja<br />
yläluokkaan kuuluvien kauhistukseksi juuri<br />
yltiörikas miljardööri on se, joka pystyy<br />
haastamaan harvainvaltaisen systeemin ja<br />
jopa mahdollisesti voittamaan sen.<br />
Upporikas miljardööri Washingtonin<br />
poliittisten piirien ulkopuolelta kaatamassa<br />
USA:n oligarkiaa, siinäpä siis meille<br />
odottamaton juonenkäänne. Rohkea ja<br />
suorasanainen Trump oivaltaa ja uskaltaa<br />
sanoa ääneen ja ymmärrettävästi USA:n<br />
yhteiskuntaan vuosikymmenien aikana<br />
kasaantuneet vaikeudet. Siinä hänen suosionsa<br />
salaisuus.<br />
Niin sanottu ”establishment” ja vieläpä<br />
yllättäen myös moni kriittinen vaihtoehtomediakin<br />
pelkää Donald Trumpia kuin<br />
ruttoa ja monet tavallisetkin ihmiset puhuvat<br />
hänestä jo vihaksi muuttunut pelko<br />
taakkanaan, mutta ajatellaanpa asiaa<br />
vähäsen tarkemmin ennen kuin lyödään<br />
Trumpia kuin vierasta sikaa.<br />
Pitää muistaa, että ihmisillä on tapana<br />
siltikin pelätä muutosta, vaikka he tietäisivät,<br />
että sitä tarvitaan, ja sen takia suhtautua<br />
ennakkoluulolla ja vihalla sellaiseen,<br />
mistä he eivät paljoa tiedä eivätkä ymmärrä.<br />
Media on tässä pelon lietsonnassa suuri<br />
syyllinen.<br />
Pyörremyrskyn voimalla USAn ja maailmanpolitiikkaan iskenyt Donald Trump jakaa mielipiteet vahvasti<br />
Kuva: Gage Skidmore, Wikimedia<br />
Parjattu Trump on<br />
todennäköisesti askel<br />
parempaan<br />
Donald Trump on yhdysvaltalainen nationalisti,<br />
joka vastustaa ”vapaakauppaa”<br />
ja globalisaatiota. Hän on isolationisti,<br />
joka on kyseenalaistanut NATO:n ja USA:n<br />
maailmanpoliisin roolin ja todennut, ettei<br />
velkaisella USA:lla ole enää varaa käsistä<br />
ryöstäytyneeseen imperialismiin.<br />
Lisäksi Trump on luvannut muuttaa mm.<br />
Euroopan pakolaiskriisin aiheuttanutta<br />
USA:n sotaista ulkopolitiikkaa järkevämpään<br />
suuntaan, hän vastustaa triljoonien<br />
tuhlaamista Lähi-Idän ”pakkodemokratisoimiseen”,<br />
jonka tuloksena on syntynyt<br />
romahtaneita valtioita, joiden jättämiä valtatyhjiöitä<br />
täyttävät mm. ISIS ja muut terroristijärjestöt.<br />
Trump on myös luvannut<br />
rakentaa Meksikon kustannuksella paljon<br />
parjatun muurin USA:n ja Meksikon rajalle<br />
rajoittaakseen laitonta maahanmuuttoa ja<br />
huumevirtaa Meksikosta USA:han. Muuriin<br />
hän on sanonut jäävän ison oviaukon, josta<br />
siirtolaiset pääsevät kyllä tästedeskin sisään<br />
USA:han, mutta vain laillisesti.<br />
Trump vastaa vaatimuksillaan kansan<br />
huutoon. Hän saa kurjuuteen, työttömyyteen<br />
ja liittovaltion imperialismiin kyllästyneeltä<br />
USA:n kansalta vahvaa kannatusta.<br />
Demokratia pelaa näin, mutta demokratia<br />
on rahan valtaan tottuneelle ”establishmentille”<br />
ja oligarkialle yhtä vaarallista<br />
kuin rutto. Ovathan monet USA:n antidemokraattisten<br />
globalisti-imperialistien<br />
maailmanhallinnan välineet murtumassa<br />
Trumpin kampanjassaan ajamien tavoitteiden<br />
myötä.<br />
On siis ymmärrettävää, että globalisaatiota<br />
ja ”vapaakauppaa” ajava ns. establishment,<br />
johon USA:ssa kuuluvat lähes kaikki<br />
vaikutusvaltaiset republikaanit ja demokraatit,<br />
vihaavat ja pelkäävät Trumpia.<br />
Trumpin politiittinen linja ja vaalipuheet<br />
toteutuessaan olisivat nopea kuolinisku<br />
amerikkalaiselle imperialismille ainakin<br />
nykymuodossaan.<br />
Muutosta haluavatkin<br />
vastustavat<br />
Donald Trumpia näyttävät vastustavan<br />
sekä globalistit, että globalisaation<br />
vastustajat, mikä on todella erikoista.<br />
Monesti on niin, että muutosta parutaan<br />
ja toivotaan ja sitten kun se tulee, niin se<br />
ei kuitenkaan kelpaa, jos sen ”kasvot”<br />
eivät ole odotetunlaiset. Trumpin tuoma<br />
muutos kuitenkin aiheellisestikin pelottaa<br />
maailmalla, koska USA:n muuttuminen<br />
suuntaan tai toiseen vaikuttaa koko<br />
maailmaan. Se on täysin selvä, halusimme<br />
me muut sitä taikka emme, koska USA on<br />
edelleen maailman mahtavin valtio ja nykyisen<br />
maailmanjärjestyksen merkittävin<br />
luoja ja ylläpitäjä.<br />
Järkeväthän toki ymmärtävät, että Trumpin<br />
linjaa noudattamalla Yhdysvallat voisi<br />
vetäytyä pitkän aikavälin toivottomasta<br />
taloudellisesta tilanteestaan hallitusti, eikä<br />
Washingtonin nykypolitiikkaa jatkamalla<br />
vasta ennen pitkää tulevan hallitsemattoman<br />
taloudellisen romahduksen myötä.<br />
Sellaisen hallitsemattoman romahduksen<br />
kaikkia seurauksia ei kukaan voi ennustaa,<br />
mutta se olisi joka tapauksessa huonompi<br />
vaihtoehto niin maailmalle kuin USA:llekin,<br />
kuin Trumpin ajama ”järkiintuleminen”.<br />
Ainakin lokalisaatiota kannattavien voimien<br />
pitäisi olla Trumpista riemuissaan,<br />
sillä koko maailmaa hallitsevan ja kehitysmaita<br />
riistävän ”vapaakaupan” ideologian<br />
takana on juuri USA ja sen hallitsemat<br />
WTO, Maailmanpankki ja IMF. USA on luovana<br />
voimana myös vapaakauppasopimuksissa<br />
NAFTA, TTIP ja TTP. Jos USA Trumpin<br />
johtamana kääntää tässä asiassa kelkkansa<br />
ja alkaa toimia maailmanlaajuisia vapaakauppasopimuksia<br />
vastaan, niin juuri se<br />
saattaa olla toivottu uusi alku lokalisaatiolle.<br />
Trumphan vastustaa vapaakauppaa,<br />
oli hänen motiivinsa siinä mikä tahansa, ja<br />
tavoite toteutuessaan tuo mukanaan tullimuureja,<br />
mitkä väkisinkin edistävät lokalisaatiota,<br />
jonka pitäisi olla päivän sana.<br />
Trump on myös toteuttamassa monia<br />
niitä vaatimuksia mitä vasemmisto on vaatinut<br />
ja on vahvasti USA:n työläisten puolella,<br />
mutta jostain syystä hän ei monelle<br />
vasemmistolaiselle kelpaa ja hänet leimataan<br />
rasistiksi. Rasistiksi leimaaminenhan<br />
ei nykymaailmassa paljoa vaadi, sillä jo laittoman<br />
maahanmuuton vastustaminen saa<br />
leimakirveet viuhumaan.<br />
Myös pasifistien luulisi kirkuvan onnesta<br />
Trumpin suosion myötä, sillä jos Trumpin<br />
lupaukset muuttaa USA:n ulkopolitiikka<br />
enemmän diplomatiaan kuin sotaan nojaavaksi<br />
toteutuvat, niin sehän merkitsisi<br />
kokonaisten valtioiden tuhoamisen loppumista<br />
ja Lähi-Idän ja Afrikan pakolaiskriisin<br />
alkusyyn häviämistä.<br />
Kaikkia ei voi miellyttää<br />
Kaikissa on huonot puolensa ja Trump<br />
tyyleineen ei tietenkään kaikkia miellytä,<br />
mutta Trumpin ajamat tavoitteet<br />
olisivat varmastikin koko maailmalle<br />
positiiviset. Pelkästään USA:n ulkopolitiikan<br />
muuttaminen rauhanomaisemmaksi<br />
ja ”vapaakaupan” vastustaminen ja siitä<br />
perääntyminen tai radikaalit sääntömuutokset<br />
siihen olisivat jo muutos parempaan<br />
suurelle osalle maapalloa. Kysymys<br />
on niin isoista asioista, että moni ei niitä<br />
edes ymmärrä tai halua ymmärtää, koska<br />
haukkuminen ja muutoksen vastustaminen<br />
on helpompaa.<br />
Kyse on siis niin suurista asioista, että<br />
jos ne edes osaksi toteutuvat, niin Donald<br />
Trump on oikeasti Nobelin rauhanpalkinnon<br />
arvoinen mies, toisin kun Barack<br />
Obama. Siis se, että Trumpin tyyli tai naama<br />
ei jostain syystä miellytä, pitäisi jättää<br />
taka-alalle, kun aletaan oikeasti ajatella<br />
mistä ja minkä kokoluokan asioista tässä<br />
on kyse.<br />
Toki on mahdollista, että Trump osoittautuu<br />
petturiksi vaalilupaustensa suhteen<br />
niin kuin Barack Obama tai Suomen<br />
Timo Soini. Voi myös olla, että yksi vahva<br />
ja rohkea mies kuitenkin osoittautuu loppujen<br />
lopuksi liian voimattomaksi USA:n<br />
oligarkiaa vastaan, mutta siinä tapauksessa<br />
meno vain jatkuu entisellään, niin kuin Hillary<br />
Clinton USA:n presidentiksi valittaessa<br />
tapahtuisi kuitenkin. Trumpin mukana on<br />
siis paljon voitettavaa ja vähän hävittävää<br />
loppupeleissä.<br />
Vai haluavatko jotkut ”maailmanparantajat”<br />
Trumpia vastustaessaan sittenkin,<br />
että USA:n tuhoa ja sekaannusta aiheuttava<br />
sotainen ulkopolitiikka kuitenkin jatkuu<br />
ennallaan?<br />
Itse ajattelisin, että ehkä Donald Trump<br />
on joko USA:n pelastaja tai yksi omiin virheisiinsä<br />
sortuvan imperialistisen jättiläisen<br />
kuolinkouristuksista. Itse ainakin<br />
toivon ensimmäistä koko maailman parhaaksi.<br />
Niko Aleksanteri Kauko<br />
<strong>IPU</strong>:n puoluesihteeri<br />
www.nikoakauko.fi<br />
- 8 -
Miten USA saattoi kutsua<br />
itsensä harjoittelemaan?<br />
Maassa on ihmetelty, kuinka USA<br />
on kutsunut itsensä sotaharjoituksiin<br />
Suomeen. Eduskunta ei<br />
ollut tietoinen vieraistamme. Sitten on<br />
luvattu parantaa tiedonkulkua.<br />
Kerroin vastauksen Vaasassa Vaihtoehto<br />
EU:lle (VEU) järjestön tilaisuudessa. Esittelin<br />
kirjaa ”Näin Suomea viedään”, missä<br />
olen selvitellyt Suomen ja Naton välisen<br />
isäntämaasopimuksen merkitystä.<br />
Sopimus on lähes sanatarkka kopio<br />
Naton ja sen jäsenmaitten aikaisemmin<br />
keskenään tekemistä sopimuksista.<br />
Niinpä Suomi on hyväksynyt Naton täysjäsenten<br />
tavoin isäntämaasopimuksen<br />
kohdassa 3.3 kaikki Naton muutkin periaatteet<br />
ja doktriinin.<br />
Doktriini on kuin EU:n direktiivi. Se on<br />
sitova, mutta sitä on lupa hieman soveltaa<br />
paikallisiin olosuhteisiin.<br />
Yksi osadoktriineista on juuri sapluuna<br />
isäntämaasopimuksille. Siihen kuuluu<br />
liite Technical Arrangements eli TA. Sen<br />
kohdan 1.5 mukaan isäntämaahan tullaan<br />
yhteisesti sopien tai sitten pelkästään Naton<br />
ilmoituksella. Nato voi ilmoittaa esimerkiksi,<br />
että nyt me tulimme Suomeen<br />
hyökätäksemme Pietariin, Murmanskiin<br />
ja Moskovaan, ja Suomen pitää avustaa<br />
tässä operaatiossa. Sopimus ei kiellä atomiaseitakaan.<br />
Tänä vuonna kerrottiin, että tulemme<br />
Rissalaan harjoittelemaan lentosotaa<br />
ja sitten myöhemmin Etelä-Suomeen<br />
isommalla joukolla. On pelkkää semantiikkaa,<br />
saivartelua, kertoa julkisuudessa,<br />
että Rissalaan tulee vain USA:n koneita.<br />
Käytännössä se on sama kuin Nato, ja sitä<br />
paitsi onhan Naton neuvosto voinut päättää<br />
muodollisestikin, että menkööt sinne<br />
nyt ensin USA:n koneet.<br />
Kerroin Vaasassa myös, miten presidentti<br />
Urho Kekkonen suhtautui, kun<br />
Neuvostoliiton marsalkka ehdotteli yhteisiä<br />
sotaharjoituksia. Kekkonen heittäytyi<br />
huonokuuloiseksi. Että niin suomettunut<br />
oli Kekkonen. Mitä ovat Suomen nykyiset<br />
päättäjät?<br />
Presidentti Paasikiven mielestä suomalaiset<br />
ovat poliittisesti lahjattomia.<br />
Kirjailija Erno Paasilinnan mielestä suomalaisista<br />
tulee ensimmäiseksi ja viimeiseksi<br />
mieleen tyhmyys. Eliittimme on kyllä<br />
tyhmyytensä todistanut moneen kertaan.<br />
Kansa voisi todistaa viisautensa vaatimalla<br />
ajankohtaisen TTIP- eli USA-sopimuksen<br />
hylkäämistä ja isäntämaasopimuksen irtisanomista,<br />
sekä käymällä äänestämässä.<br />
Mauri Nygård<br />
Evp kunnanjohtaja ja<br />
maakuntaliiton johtaja ja<br />
tutkija toisinajattelija.fi<br />
<strong>IPU</strong><br />
Itsenäisyyspuolue<br />
• päätösvalta lähelle<br />
• puolueettomuus<br />
•perinnöksi elävä planeetta<br />
www.ipu.fi<br />
Kaikki VS-Kustannuksen kirjat nyt alennusmyynnissä hintaan 10e/kpl + postituskulut<br />
Tilaukset: Nina Palomäki, 0456685990 tai ninnu.palomaki(a)gmail.<br />
Yrjö Saraste, sotaveteraani<br />
com<br />
- 9 -
Change language