Jotinposti - Jokilaaksojen Tiimin jäsenjulkaisu

toiminnanohjaaja

Hei,

JÄSENJULKAISU KESÄ 2016

Luettavanasi on nyt, pitkän tauon jälkeen

Jokilaaksojen Tiimi ry:n jäsenjulkaisu JOTIN

posti. Jotin postin viimeksi ilmestynyt numero

on 1/2014 joten voisi varmaankin sanoa,

että VIHDOINKIN!

Jotin posti on nyt hieman erilainen, koska

perinteisen painetun paperilehden kustannukset

nousevat korkeiksi painatuksen ja jakelun

osalta. Ja tietenkin me haluamme pysyä

ajan hermolla… onhan tämä tätä nykyajan

trendiä, sähköinen lehti!

Tähän Jotin posti julkaisuun on kerätty juttuja

vapaaehtoisilta kirjottajilta. Myös Tiimin

perinteisistä tapahtumista on kerrottu muutamin

pienin tarinoin.

Jotta seuraavasta Jotin posti julkaisusta saadaan

kiinnostava, parempi ja odotettu, sen

sisältöä on alettu jo suunnittelemaan. Myös

sinä voit osallistua!!

Jos mielessäsi pyörii mielenkiintoisia aiheita

ja pidät kirjoittamisesta, voit lähettää juttuja

ja muuta sisältöä toiminnanohjaaja@jot.fi

Myös perinteisesti paperille voi kirjoittaa

Jokilaaksojen Tiimi ry

Rautatiekatu 13a 2b

84100 YLIVIESKA

POHDITKO?

MISTÄ SAATAISIIN

UUTTA POTKUA YH-

DISTYSTYKSEN TOI-

MINTAAN…

TULISIKO MINUSTA

HYVÄ VERTAISOH-

JAAJA TAI VER-

TAISTOIMIJA?

VERTAISINFOT

JA VERTAISOH-

JAAJA KOULUTUK-

SET VOIDAAN JÄR-

JESTÄÄ JÄSENYH-

DISTYSTEN KAUTTA.

(LISÄTIETOJA EIJALTA

044 500 0086)


LIIKUNTA JA ILO

Liikunta ja ilo’? Yhdistätkö sinä nämä kaksi sanaa

toisiinsa? Luultavasti harvemmin. Liikuntaa

kohtaan syntyvä vastarinta on usein tuttua. Jo

pelkkä ajatus sohvalta ylös nousemiseen, lenkille

tai kuntosalille tuottaa hankaluuksia ja television

tarjotessa tärkeää ohjelmaa, mukavuuden halu ja

asioiden siirtäminen huomiseen, vie viimein voiton.

Tavat ja se, mihin on opittu, näyttelee hyvin

suurta osaa tässäkin asiassa. On vaikeaa lähteä

muuttamaan ” Pulla päivässä kahvin kanssa” -

hetkeä, jos on niin aina tehnyt. On vaikea innostua

uusista liikuntamuodoista jos motivaatiota ei

löydy luontaisesti. Pitsan popsiminen väsyttää ja

koukuttaa. Liikakilot laiskottaa ja ympäristön painostus

antaa lisä ponnetta syyllisyydelle. Media

tarjoaa lifestyle -ohjelmia ja ulkopuolisen maailman

ja kauneusihanteiden tuomat paineet ovat

kovat varsinkin nuorille aikuisille.

Yhä useammin tulee lehdessä vastaan juttua kasvaneista

sydän ja -verisuonitauti sairauksista, tukija

liikuntaelin sairauksista, diabeteksestä puhumattakaan.

Rahaakaan ei ole. Vastuun kantaminen omasta

elämästä, pienten muutosten tekeminen ja niiden

ylläpitäminen ei hetkessä tuota tulosta, mutta kärsivällisyys

palkitaan tässäkin asiassa.

Mikä sitten avuksi?

Vaikka on vaikeaa muuttaa kaavaa, se ei silti ole

mahdotonta. Liian isoa palaa haukatessa saattaa

jopa tukehtua! Joten mielestäni on hyvä edetä hitaasti,

mutta varmasti.

Jos kehoa ei ravita oikealla ravinnolla ja ajatuksilla,

jos ihmisen sisältä katoaa ilo ja itsearvostus,

ihminen rappeutuu ja sisällä ei ikään kuin, ”liiku

mikään”. Tämän ns. haamuilun, uupumuksen,

masennuksen, välinpitämättömyyden taustalta

olisikin hyvä pysähtyä miettimään, mitä oikeastaan

haluaa. Kuka minä olen, ja kuka haluaisin

olla. Minkälaiseksi ihmiseksi haluan tulla?

itsensä kannustaminen, mollaamiseen sijaan antaa

voimaa. Entä jos aamulla herätessäsi sanoisitkin,

”Ah! tänään on maanantai, tästä tulee hyvä

päivä!”.

Tai entä jos haasteiden äärellä tsemppaisitkin IT-

SEÄ, niin kuin kaveria ja sanoisit; - ”pystyt siihen!

Olen sun tukena”.

On hyvin tärkeää asettaa itselle jonkinlainen välitavoite.

Pohdi syvällisesti, minkä vuoksi oikeasti

tahdot muuttaa esim. ruokailutottumuksiasi.


Minkä vuoksi tahdot liikkua? Onko syynä sairauden

ehkäisy, helpottaminen, pirteämpi olo vai ehkäpä

parempi itsetunto ja keveä olo?

Asenteen ja pienten muutosten kautta ja ilman Sanaa

”pakko” voi lähteä liikenteeseen. Kun vastarintaa

ei ole, ja ihmisen oma tahto on mukana

prosessissa, lopputuloskin on yleensä terveempi.

Kun valitsee sen ihanan pullan sijasta voileivän,

lisää lautaselle raikasta salaattia tai juo vaikka päivässä

enemmän vettä sitruunalla maustettuna,

auttavat jo nämä muutokset kehoa eheytymään.

Samalla mieli piristyy, kun tiedät tehneesi itsellesi

”oikein”. Toisin sanoen, menet eteenpäin, kohti

tavoitteitasi. Oli se sitten kuinka hidasta tahansa,

pääasia että teet parhaasi ja olet itsellesi armollinen.

Liikkumisen ilo ja motivaatio ei välttämättä

löydy helposti, kun mieleen

juolahtaa esimerkiksi muisto yläasteen

ankarasta liikunnan opettajasta

tai hiihtokilpailusta, jossa jäit viimeiseksi..

Tekosyitä ja syitä?

Mieli on nopea kuin salama ja ovela kuin kettu. Se

keksii kaikenlaisia tekosyitä ja keinoja, minkä takia

mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen tuottaa

tuskaa. Häiritsevät ajatukset pään sisällä muuttuvat

usein ajatusten kehäksi, tottumuksiksi ja uskomuksiksi,

joiden huomaaminen ja purkaminen

vaativat ihmisen oman havahtumisen, että ”Tarttis

vissiin tehdä jotain”.

Valitettavan usein ihmisen laittaa liikkeelle on

pelko. Lääkäreiden antamat tuomiot ja diagnoosit

leimana otsassa on raskasta kantaa ja on haastavaa

löytää voimaa ”taistella” sairautta vastaan, kun

mieli on apea. Lannistaja sisälläsi saattaa voimistua,

tekisi mieli vetää peitto korville, vetää pussillinen

sipsejä ja itkeä surkeuttaan. Haluaisi uhriutua,

luovuttaa.

Sairauden hyväksyminen itsessään ei ole mikään

helppo juttu, mutta sen kohtaamisella voi olla

myös positiivinen vaikutus. Usein on niin, että kehitystä

ei tapahdu ilman vastusta. Lapsikaan ei opi

kävelemään ilman kaatumisia tai ajamaan pyörällä

ilman apurattaita. Kolhuja tulee väistämättä. On

ymmärrettävä, että aikuisina ihmisinä joskus on

otettava riskejä, ja opeteltava uusia asioita.

Mutta, ihminen pitää kiinni kärsimyksestään niin

pitkään, kuin sen on tarvis. Ja sekin asia on hyväksyttävä.

Kehon ja mielen rajalliset toiminnot hidastavat

eheytymistä, ilman apua ja avun pyytämistä

oman tahdon ja motivaation löytymisessä

on omat haasteensa.

Mikä saa sinut loistamaan!?

On siis useita syitä siihen, miksi liikuntaharrastuksen

aloittaminen on vaikeaa. Yleisin syy, mihin

olen törmännyt on se, että moni ei koe liikuntaa

mielekkääksi tai se ei ole hauskaa. Liikkumisen ilo

ja motivaatio ei välttämättä löydy helposti, kun

mieleen juolahtaa esimerkiksi muisto yläasteen

ankarasta liikunnan opettajasta tai hiihtokilpailusta,

jossa jäit viimeiseksi.

Saattaa olla, että kun olit pieni, vanhempasi hokivat

sinulle ”Ei sinusta koskaan tule taitoluistelijaa,

kun olet noin kömpelö” tai vastaavasti joku muu

on voinut sanoa sinulle ilkeästi jotain minkä

vuoksi luulet ettei sinusta ole johonkin, vaikka sisälläsi

olisi kova palo käydä ostamassa luistimet ja

hypätä jäälle!

Kannattaa muistaa, että sinä et ole he, ja he eivät

ole sinä. On hyvä muistaa, että se kuka tänään

olet, on ihan eri ihminen, kuin se joka olit ennen.

Sinun elämyksesi ja haaveesi ovat sinulle tärkeitä

ja niistä olisi hyvä pitää kiinni. Täytyy muistaa että

olemme myös kehoiltamme erilaisia, eri mittaisia

ja mallisia. Olemme joustavampia ja kankeampia.

Joillekin dynaaminen ja nopeatempoinen sählyn

peluu sopii paremmin kuin toisille. Liikuntarajoitteinen

joutuu miettimään paljon erilaisia käytännön

asioita ja karsimaan paljon pois, mutta sekään

ei nykypäivänä ole este.


Ihminen kokonaisena

Ihminen on kokonaisuus; keho, sielu ja mieli.

Kroppamme kaipaavat liikettä, aivomme eheytyvät

uuden oppimisesta ja sisimmässämme, sydämessämme

rakastamme, tiedämme ketä olemme

ja mikä on oikein. Hyppäämällä rohkeasti omien

mukavuusalueiden ulkopuolelle ja päivittämällä

lamaannuttavia tapoja löydämme sisällemme

uutta asennetta ja uusia eheyttävempiä keinoja

selviytyä arjen haasteista.

Käy kirjastossa, etsi tietoa netistä ja säästä rahaa

kurssille, jonne olet aina halunnut. Kysy neuvoa

muilta tai pyydä kaveri mukaan projektiin. Monesti

yhdessä on kivempaa. Kuuntele tarkkaan,

mikä tuntuu oikealta. Irroita itsesi ja anna virran

viedä, ei sinulle käy kuinkaan. Sinulla on oikeus

olla onnellinen.

ANNIINA

JOKILAAKSOJEN TIIMIN JÄSENYHDISTYKSISTÄ LÖYTYY MONENLAISIA RYHMIÄ, MYÖS LIIKUNTAA HAR-

RASTETAAN YHDESSÄ. KERRO ROHKEASTI TOIVEISTASI, KANNUSTAJIA LÖYTYY JA YHDESSÄ VOIDAAN

KEKSIÄ MONENLAISTA TEKEMISTÄ!


Odotan sinua ystäväni,

täällä käymään odotan

sitä ruukkukukkaa,

jonka voin istuttaa purkkiin

tai maljakkoon

E.I.A

En ruusuja ja rakkautta vielä pyydä,

vain ihan mukavaa ja ihanaa yhteistä tietä

E.I.A

Muistan

oli talvi

rakensin lumilinnan

laskin pulkalla mäkeä

elämä edessä

Taikuri

esiintyy sirkuksessa

kävelykeppi leijuu

kyyhkynen katoaa

on hieno ilta.

Petteri Närhi

Petteri Närhi


VERTAISTOIMINTA, VERTAINEN, VER-

TAISTUKI, VERTAISOHJAAJA, VERTAIS-

RYHMÄ, VERTAISTUKIHENKILÖ…

Vertaisuus teemana on vakiinnuttanut paikkansa

suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuurin yksilöllistyminen

on johtanut siihen, että ihmiset hakevat

vertaisverkostosta yhteisöllisyyttä ja oman

identiteetin rakennuskappaleita. Vertaistoiminnan

käsitteiden kirjo on laaja ja jotkut voivat olla

määrittelyissään ehdottomampia kuin toiset. Joskus

tämä aiheuttaa sekaannusta: mitä oikeastaan

tarkoitetaan, kun puhutaan vertaistoiminnasta?

Vertaistoimintaa organisoidaan ja toteutetaan

monella tavalla ja se perustuu ihmisten väliseen

vuorovaikutukseen ja vuorovaikutussuhteisiin

Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin

ja taidoin, jotka on hankittu omien elämänkokemusten

kautta. Vertaistuki voi toteutua ryhmässä

tai kahdenkeskisesti, kasvokkain, verkon tai puhelimen

välityksellä. Toiminta voi organisoitua järjestön,

muun yhteisön tai julkisen palvelujärjestelmän

kautta tai se voi olla spontaania, vailla varsinaista

taustayhteisöä.

Vertaistukiryhmillä on käytännössä monia nimityksiä:

vertaisryhmä, tukiryhmä, itseapuryhmä,

oma-apuryhmä, kerho tai piiri. Tärkeintä kuitenkin

on, että itse kukin ymmärtää käsitteen sisällön

ja osaa tarvittaessa kertoa merkityksiä myös

muille. Vertaisryhmä on suomen kieleen vakiintunut

ja yleisesti käytössä oleva sana. Se tarkoittaa

kuitenkin myös vertaisten ryhmää, tai viiteryhmää,

esimerkiksi saman koululuokan oppilaita.

Vertaistukiryhmät voivat poiketa toisistaan myös

tavoitteiden, toiminnan ja keston suhteen. Vertaistukiryhmätoiminnalle

on kuitenkin aina ominaista

vapaaehtoisuus ja vastavuoroisuus. Luonteeltaan

vertaistukiryhmä voi olla avoin tai suljettu.

Avoimella ryhmällä tarkoitetaan ryhmää, johon

tervetulleita ovat kaikki samaa kokeneet ihmiset.

Avoimessa ryhmässä osallistujat voivat

vaihdella eri ryhmäkerroilla. Suljettuun ryhmään

osallistujat ilmoittautuvat ennakkoon, eikä ensi

tapaamisen jälkeen ryhmään oteta uusia ryhmäläisiä.

Vertaistukihenkilö on vertainen. Hän itse tai

joku hänen läheisistään on, tai on ollut samankaltaisessa

elämäntilanteessa kuin vertaistuettava.

Vertaistukihenkilön tulee olla oman tilanteensa

kanssa sinut, jotta hän voi toimia tukena toiselle.

Vertaistukihenkilönä toimiminen vaatii itsensä ja

omien voimavarojen tunnistamista. Se on kuitenkin

ennen kaikkea korvaamattoman tärkeää työtä,

josta saa itsekin nauttia ja saada positiivisia kokemuksia.

Vertaistukiryhmän ohjaaja on yleensä vapaaehtoinen,

joka ohjaaja jonkin tietyn asian parissa tapaavien

vertaisten ryhmää. Vertaistukiryhmän

ohjaaja voi olla itse vertainen tai ammattilainen,

tai sitten vertainen ja ammattilainen voivat toimia

ryhmänohjaajaparina. Vertaistuki voi kulkea rinnakkain

ammattiavun kanssa, jolloin ne tukevat

toinen toistensa vaikutuksia, mutta ovat kuitenkin

eri asioita

Uuden kokemuksen käsittely ja sijoittaminen

osaksi omaa elämää on prosessi, jonka pituus ja

etenemisvauhti ovat erilaisia eri ihmisillä. Samoin

jokaisen vertaistukiryhmän kehittyminen on ryhmäkohtaista.

Jokaisen ryhmän ilmapiiri muotoutuu

kunkin ryhmäläisen annista ja osallistumistavasta.

Kuntoutuminen ja voimaantuminen eivät

useinkaan ole suoraviivaisia tapahtumia, vaan

niissä on nousuja, laskuja ja tasanteita. Tämä edellyttää

ajan ja rauhan antamista asioiden käsittelylle.

Siihen liittyy myös itsemääräämisoikeuden

salliminen niin itselle kuin muillekin. Vertaisuudessa

jokainen on oman elämänsä asiantuntija,

ei toisen ihmisen määräysvallassa tai

määriteltävissä oleva kohde.


Mielen Vuoksi – Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät

järjestetään Imatralla

26.-28.8.2016

Tällöin vietetään mukava loppukesän viikonloppu

hyvässä seurassa, näe vanhoja ja uusia

tutuja ja koe kulttuurillisia ja liikunnallisia elämyksiä

Imatralla!

http://mtkl.fi/palvelut/kulttuuri-jayleisurheilupaivat-2/

Tiimin matka starttaa Raahesta, ja matkan

varrelta kerätään mukaan bussilastillinen innokasta

urheiluväkeä ja motivoituneet kannustusjoukot.

Matka on pitkä, joten mukaan

kannattaa pakata retkimielen lisäksi myös

eväät. Taukoja pidetään, jolloin voi ostaa syötävää

myös matkan varrelta.

Perillä meitä odottaa Imatran kylpylän parvekkeelliset

promenade huoneet, joihin kuuluu

kylpylän käyttö, sekä aamupala lauantaina

ja sunnuntaina. Muista ruokailuista jokainen

vastaa itse.

Yhdistyksissä on voitu päättää, kuinka yhdistys

tukee osallistujaa matkalle, joten matkan

omavastuut, ruokailut ym. voi vaihdella eri

yhdistyksien kesken, riippuen siitä kuinka asioista

on päätetty.

Pitkän matkan takia emme ehdi osallistua perjantain

työpajoihin. perillä olemme noin klo

16 jonka jälkeen majoittuminen. Päivälliselle

ehtii klo 18 saakka.

Iltaohjelma alkaa klo 19.00 Tanssiva mieli

tanssikilpailulla, jatkuen levytansseilla.

Lauantaina bussi vie meidät urheilukentälle,

jossa erikseen varattavissa kenttälounas. Kisojen

jälkeen paluukyyti hotellille.

Iltaohjelmassa lauantaina Ilta Saimaan rannalla

– illanviettoa nuotion ympärillä ja karaoketanssit

ravintolasalissa.

Sunnuntaita emme ehdi Imatralla enää viettää,

vaan aamupalan jälkeen joudumme lähtemään

kotimatkalle. Takaisin pohjanmaan lakeuksilla

ollaan kuitenkin vasta illalla.

Matkalle voi kysellä paikkoja Eijalta 044 500

0086 tai toiminnanohjaaja@jot.fi


Mun kyyneleeni yksin vaan,

sun tähtes vuotaa saa

Ei muistu ilot elämäin,

mä kärsin kaikesta

Eila

Herra harakka, hieno niin, jälleen pukeutuu samettiin

vihreää kaapuu hän rakastaa, rinnalla myöskin purppuraa

Piti harakka puhetta vieraillen, odotas kun on kesä

Niin laatin kartanon korkeihin, teen ihan harakan pesän

Harakka se huttua keittää, hämmenti pyrstöllänsä,

suolat se sekaan heittää, leveällä koprallansa.

Hyppää kivelle, hyppää kannolle, lentää pitkiin puihin.

Eila

Joka pisarasta naputetaan laskuja

Sataa joka päivä

En jaksa!

E.I.A


J

Talvipäivät Pyhäjärven Honkavuorella

17.3.2016


Runo

Kuun sirppi aamun. Tähdet näkyi. Vanhalla lumella jälkiä. Hiihdon lentokeli.

Yksineläjän kalastusta. Vie paljon aikaa. Olo niin kuin lampaalla. Olla joulun

aika erämaa kämpässä. Kamina lämmön tuojana. Pyörä retkiä kun lumet

sulaa. Retkiä laavulle, sinne maata. Tehdä pitempi lenkki sauvakävellen kun

tulee kevät. Pilvi pouta itä tuuli pientä pakkasta. Kuului koiran haukuntaa.

Eilen näkyi harakoita. Ampumahiihtoa Oslossa. Olla kauan retkeilemässä. Koiraa

ulkoiluttaa. Aamulenkki sauvakävellen. Oulun tiellä kova liikenne. Pilkille

Oulaisten joesta. Mennä Piipsjärvelle kansa pilkille. Seurata jäniksen jälkiä

vanhalla lumella. Ei syö city kania. Metsästelyä syksyisin ja talvisin. Ajokoira

ajaa jänistä sulan maan aikaan. Ajaa tunti kaudet kun keli on suotuisa.

Talvella lumen aikaan jalat sillä tahtoo aueta. Latva lintuja pyydystää syksyisin.

Teeren soidinlaulua voi kuulla keväällä sekä metson. Hirven metsästys.

Vaeltaan karhun kierros. Minä sen pitemmän matkan. Pohjoisnapa alueen

eskimot asuvat igluissa. Marjastusta syksyllä. Iloista mieltä.

Osmo Ruha

Tekee arjesta juhlan tää,

kun tapaa hyvää ystävää.

Eihän erota välimatka meitä,

vaikka kuljemme arjen teitä.

Hetki taas kun kohdataan,

saa välimatkat haihtumaan.


TERVEHDYS SIIKALATVAN SUOPURSUILTA!

Siikalatvan Suopursut valittiin vuoden

mielenterveysyhdistykseksi viime vuonna. Tämä

huomionosoitus velvoittaa toimimaan ja olemaan

entistäkin aktiivisempi. Laitoimme itsellemme

tavoitteita, ja mietimme, miten voisimme tehdä

ennaltaehkäisevää työtä kaikenikäisten parissa.

Syntyi ajatus lähteä juttelemaan suurten valintojen

ja asioiden parissa elävien, peruskoulunsa

päättävien nuorten kanssa. Halusimme kuunnella

nuoria, jotka ovat aikuisuuden kynnyksellä ja

tekemässä suuria päätöksiä ammatinvalinnan

suhteen. Monella on vastassa kotoa muutto

opiskelupaikkakunnalle, ja käsillä on viimeiset

viikot tuttujen koulukavereiden ja opettajien

kanssa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Toini, minä ja

luottokuskimme Eila suuntasimme maaliskuun

alussa Rantsilaan, jossa oli projektimme

varsinainen tulikoe. Jännitti, miten meidät

otettaisiin vastaan ja jaksaisivatko ysit kuunnella

meitä oppitunnin verran. Huoli oli turhaa:

mielenterveysasiat selvästikin kiinnostivat

oppilaita, syntyi keskustelua ja asiaa jäätiin

luultavasti pohtimaan itsekseen ja kavereiden

kanssa senkin jälkeen, kun lähdimme kotimatkalle.

Saman rennon tunnelman vallitessa kävimme

kevään aikana myös Kestilän, Pyhännän ja

Pulkkilan yläasteilla. Toini kertoi, kuinka omasta

hyvinvoinnistaan voi pitää huolta, ja että fyysinen

terveys ja mielenterveys ovat toisiaan tukevia

asioita. Säännöllinen elämänrytmi, terveellinen

ruoka, lepo ja liikunta tukevat myös henkistä

hyvinvointia.

kenellä tahansa on mahdollisuus saavuttaa hyvä ja

elämisen arvoinen elämä, kun pääsee oikean avun

äärelle. Eila kertoi masennuksesta sairautena

lähiomaisen näkökulmasta. Tätä kiertuetta on

tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna, kevään

kynnyksellä, niin ikään ysiluokkalaisten vieraina.

Myyjäiset ovat tärkeä osa yhdistyksemme

varainhankintaa. Niitä järjestettiin kevään aikana

peräti kahdet: pääsiäisviikon alussa ja

äitienpäiväviikonloppuna. Myytävänä oli suolaisia

ja makeita leivonnaisia, piiraita ja kakkuja ja

äitienpäiväksi myös leikkokukka-asetelmia.

Kyläläisten kannatus ja osallistuminen on todella

upeaa. Kaikki myytävät tuotteet tekivät

kauppansa ja kassaan kertyi hyvä lisä mm. tulevaa

elokuista Imatran reissua varten.

Kukanpäivänä, 13.5 oli vuorossa vierailu

Koivulehdon palvelukotiin, jolloin jäsenemme

veivät pyörätuoleilla kymmenkunta vanhusta

ulkoilemaan. Ilmiselvästi seniorit nauttivat

ulkoilmasta ja siitä, että saivat nähdä muitakin

maisemia kuin huoneen tai ruokasalin seiniä.

Itse kerroin oman selviytymistarinani. Sairastuin

jo nuorena kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön,

siihen rankempaan muotoon eli 1-tyypin

bipoläärihäiriöön. Halusin kertoa, että ns.

toivotonta tapausta ei ole olemassakaan, vaan

Reippailua kauniissa kevätsäässä

Kukanpäivänä


Tiistaina, 21.6 on jälleen aika tavata vanhuksia,

kun menemme joukolla tervehtimään heitä

Koivulehtoon. Juhannusteemaan kuuluu

juustokeitto, seitsemän sortin kukkakimput

(kyselemme vanhuksilta, tunnistavatko he

kesäiset luonnonkukat ja mitä muistoja heissä

herää niistä) ja ehkä yhteislaulua ja muutakin

mielenvirikettä haluamme heille tarjota.

Viikkorytmistä poiketaan tämän tästä, ja

toimintaa riittää muillekin viikonpäiville.

Esimerkiksi viime lauantaina lähdimme

kymmenen jäsenin voimin tutustumaan Kukka- ja

eläinpuisto Escurialiin Liminkaan. Luulen että

muutkin kuin minä löysivät sisäisen pikkulapsensa,

kun saimme nähdä jos jonkinlaista luojanluomaa

eläintä ja kukkaa. Heinäkuussa pidämme

kesälomaa, mutta sen katkaisee reissu Kestilään,

jossa saamme seurata Hyvölänrannan

nuorisoseuran kesäteatteriesitystä Happy End.

Toinin iloinen labbis Hertta on tarvittaessa

myös verraton terapiakoira. Tässä hän

ilahduttaa Koivulehdon Iidaa ja tytärtään

Seijaa.

Viikkotapaamisemme ovat torstaisin

toimitiloissamme klo 13-17. Meillä käy omien

jäsentemme lisäksi myös vieraita päiväkodeista ja

myös ”tavan kyläläiset” piipahtavat juttusilla ja

tutustumassa kirpputorimme tarjontaan. Jotin

toiminnanohjaaja, ihana Eija on vieraillut

luonamme kahdesti: huhtikuun lopulla, kun

Suopursut järjesti teemaillan ja

keskustelutilaisuuden työelämän haasteista ja

mielen jaksamisesta, ja toukokuussa uudelleen,

kun virittelimme alkavaa vertaisohjaajakoulutusta

hänen kanssaan. Muista mieluisista vieraista

mainittakoon musikaalinen aviopari Ylikosket.

Ritva lauloi ja laulatti ja miehensä säesti

toivelauluja, ja kaikkien yhteinen mielipide tuntui

olevan, että laulutuokio oli todella virkistävää ja

mukavaa vaihtelua tavanomaisiin torstaitreffeihin,

jolloin pääosassa on mm. vapaamuotoinen

seurustelu, kahvittelu, lautapelit ja sisämölkky.

Kauniilla ilmalla osa porukasta lähtee

ulkoilemaan liikuntavastaavamme, Kyöstin

opastuksella.

Päätapahtuma ja odotetuin matka lienee

kuitenkin Imatran kulttuuri- ja yleisurheilupäiville

elokuun lopulla. Sinne Suopursut lähtee

virkistymään ja mitalijahtiin 14 osallistujan

voimalla. Ja jos menestystä ei urheilussa

merkittävämmin tulekaan, niin tärkeää antia on

muiden yhdistysten jäsenten tapaaminen ja uudet

kaverit, joita jokainen varmasti löytää kun

satamäärin samalla asialla olevia ihmisiä tapaa

toisiaan.

Toivotan kaikille mukavaa kesää, ja jos

Siikalatvalla päin liikutte jonain torstaipäivänä,

niin tervetuloa kylään. Meidät löytää vanhalta

kunnantalolta osoitteesta Pulkkilantie 25, Salen ja

kirkon väliltä. Heinäkuussa olemme tosin lomalla,

kuten tuli mainittuakin, mutta muulloin

kahvipannu on kuumana joka torstai klo 13 – 17.

20.6.2016

Timo Hyvönen

Siikalatvan mielenterveysyhdistys Suopursut ry.

Pulkkila


Linnakallion tarjosi meille jälleen mukavat

puitteet kesäpäivien viettoon. Tällä kertaa

keskitimme kahvittelut Torpan suojiin, josta

oli lyhyt matka kipaista Karhunpesälle nuotion

ääreen tai savusaunalle löylyihin.

Karhunpesä oli nimensä näköinen, valtavista

kelotukeista kallion kylkeen tehty laavu. Oikein

onkalo, johon mennessä tuntui, että oikea

karhu voisi sieltä hyvinkin vastaan kömpiä.

Harmittaa vietävästi, ettei tullut kameraa

mukaan laavulle, mutta monella sieltä varmaankin

kuvia on.

Markon jo aikaisin aamulla aloittama savusaunan

lämmitys ei mennyt hukkaan, vaan

lempeät löylyt saivat kiitosta ja kehuja usealta

saunojalta. Uskalsipa aika moni pulahtaa

lammen viileään veteenkin löylyjen lomassa.

Letunpaistoon saatiin avuksi kaksi paria taitavia

käsiä, ja samaa tahtia kun pannulla

paistui, katosi lettu aina parempiin suihin.

Muurikkalettuja ja mansikkahilloa, mikäs sen

kesäisempää NAM!

Rentoa puheensorinaa kuului torpan terassilla,

kun eri yhdistysten porukat vaihtoivat

kuulumisia keskenään. Tiimin tapahtumien

tarkoitus on ollakin niitä paikkoja, missä tavataan

uusia ja jo tutuksi tulleita, saman henkisiä

ihmisiä. On niin mukavaa huomata kuinka

paljon yhdistysten väet eri paikkakunnilta tuntevat

toisiaan, osa jo hyvinkin pitkän ajan takaa.

Ja uusia tuttavuuksia mahtuu aina mukaan!

Heitänpä sinullekin kutsun, tule mukaan Tiimin

tapahtumiin, meillä on yhdessä hauskaa


Kalajoella kylpylä SaniFanissa käytiin Jokilaaksojen

Tiimin vuotuinen keilaturnaus. Turnaus

oli keväällä, koska se todettiin paremmaksi

ajankohdaksi kuin syksy. Mukana oli

kymmenen joukkuetta, jotka heittivät kahdessa

viiden joukkueen erässä. Mukana oli

joukkueita koko tiimin alueelta, ja uusiakin

osallistujia mm. Kalajoen palvelukoti omalla

porukalla.

Turnauksessa leilattiin kolmihenkisin joukkuein

ja kaikki pelaajat heittivät kolme sarjaa,

joten yhteensä joukkueelle tuli yhdeksän sarjaa,

mistä tuli yhteistulos. Tunnelma oli hyvä

ja ensikertalaisiakin oli mukana, sekä miehiä,

että naisia. Ensimmäinen erä heitti aluksi ja

toiset seurasivat, yleisö mukaan lukien ja tarjottavaa

oli koko ajan tarjolla.

Monelle oli ensimmäinen haaste löytää sopiva

pallo, ja varmasti sekä pelaajat että

yleisö näkivät, miten vaativaa keilailu on.

Vaikka alussa lajiin opastettiin, nähtiin suorituksia

laidasta laitaan, mutta tunnelma pysyi

mukavana eikä ollut kiirettä mihinkään ja päivän

aikana kuuli monenlaista kannanottoa ja

neuvontaa miten pitäisi heittää. Myös olosuhteet

vaihtelivat. Tässä lajissa rata kuivuu pelin

edetessä, mikä tuo lisähaasteita. Hieno

keksintö on automaattiset pistelaskimet.

Raahen joukkue otti kokemuksella selvän

voiton, eikä kenestäkään ollut pysäyttäjäksi.

Alavieskan joukkue oli hyvä kakkonen ja Mielikkitalon

joukkue tuli kolmanneksi. Kaikki

joukkueet huomioitiin palkintojen jaossa ja

kolme parasta sai pokalit. Järjestelyt onnistuivat

hyvin ja paikka oli hieno. Kiitokset mukana

olleille ja järjestäjille ja ensi vuonna

kaikki taas innolla mukaan.

Hannu Lapinoja Kalajoki


Rautatiekatu 13 a 2b 84100 Ylivieska

www.jot.fi

toiminnanohjaaja

puheenjohtaja

Eija Uunila

Maritta Virnes-Torvinen

044 500 0086 044 050 0268

toiminnanohjaaja@jot.fi

Jäsenyhdistykset

Kalajokilaakson Mielikit ry – Mielikkitalo 044290 3025

Raahen Psyyke ry – toiminnanohjaaja p. 044 278 6679

Nivalan Lyhty ry – puheenjohtaja p. 044 573 9234

Pyhäjokialueen mty Käsikkäin ry - puheenjohtaja p. 0400 583 390

Siikalatvan Suopursut – puheenjohtaja p. 044 976 4640

Mty Kynkkä ry – puheenjohtaja p. 040 836 5121

More magazines by this user
Similar magazines