VAV Toimintakertomus 2015

omnipress

VAV Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä vuokranantajia Vantaalla ja tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla.

VUOSIKERTOMUS 2015


SISÄLTÖ

4 Toimitusjohtajan katsaus

6 Ekologinen Opaali-talo keräsi huomiota

Vantaan asuntomessuilla

15 Marsinkuja 1:ssä järjestettiin Our House -lähiöfestivaalit

17 Hallituksen asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja valittiin

18 273 uutta asuntoa valmistui eri puolille Vantaata

20 Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon rakennekosteutta ja

-lämpöä mitataan reaaliaikaisesti

21 Korjausrakentaminen on kasvussa

22 Vesimaksu muuttuu asukasluvun mukaiseksi

24 Taloyhtiölaajakaista kaikkiin VAV:n taloihin

VAV Asunnot Oy:n toimintakertomus 2015

25 Toimintakertomus

34 Tuloslaskelmat

35 Taseet

37 Rahoituslaskelmat

38 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

44 Tilintarkastuskertomus

Kansikuva ja sisällysluttelon kuvat: Henrik Kettunen

2

VAV ASUNNOT OY


Luonnonvaratasapainoinen

Opaali-talo

valmistui

keväällä 2015 ja

oli esillä kesän

asuntomessuilla.

VAV ASUNNOT OY 3


4

VAV ASUNNOT OY


Toimitusjohtajan katsaus

VAV Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä

vuokranantajia Vantaalla ja

tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun

vuokramarkkinoilla.

Seutu on valtakunnan talouden ja

kehityksen veturi, missä kohtuuhintaisten

vuokra-asuntojen kysyntä on

jatkuvaa. Kotoperäisen kysynnän

lisäksi kysyntää lisännee entisestään

nopeasti ja suureksi kasvanut

maahanmuuttajien ja turvapaikkaa

hakevien määrä.

Vuosi 2015 oli VAV:n kannalta taloudellisesti

hyvä. Yhtiön liikevaihto

kasvoi budjetoidusti ja tulos oli

erinomainen, mitä auttoi alhainen

korkotaso ja joidenkin korjaushankkeiden

ajoittuminen suunniteltua

myöhäisemmäksi. Vuokrausaste

hieman laski, sillä yhtiö purki yhden

kiinteistön ja muutti kahden kiinteistön

sekä yhden rapun käyttötarkoitusta

ja samalla irtisanoi niistä asukkaat,

mikä heijastui myös asuntojen

käyttöasteeseen. Asuntojen kysyntä

pysyi aiempien vuosien tapaan suurena,

eikä tilanne hakijan kannalta

ole edelleenkään helppo. Lähivuosina

asuntoja valmistuu kuitenkin

keskiarvotavoitetta enemmän, mikä

parantaa yhtiön asuntotarjontaa.

VAV:lle valmistui toimintavuonna

273 uutta asuntoa ja se aloitti 252

uuden asunnon rakentamisen.

Pitkän ajan keskiarvotavoite on

noin 200 asunnon vuosituotanto,

ja kolmen vuoden keskiarvolla

laskettuna lähelle tätä onkin päästy.

Erityisen vuodesta teki se, että yksi

uudiskohteista, Opaaliksi nimetty

kerrostalo, valmistui Vantaan asuntomessuille

Kivistöön yhdeksi messukohteeksi

ja toi samalla yhtiölle

paljon myönteistä näkyvyyttä. Talon

rakentamisessa kokeiltiin uusio- ja

kierrätysmateriaalien käyttöä ja

materiaalitehokasta rakentamista.

Ympäristöarvojen merkitys yhtiössä

on viime vuosina kasvanut, ja talon

rakentaminen teki todeksi VAV:n

tärkeän tavoitteen toteuttaa ympäristön

kestävyyttä tukevia kehittämishankkeita.

Yhtiön kiinteistöomaisuutta

järjesteltiin toimintavuonna siten,

että emoyhtiöstä siirrettiin uuteen

tytäryhtiöön VAV Hoivakiinteistöt

Oy:öön liikkeenluovutuksella

kaikki palvelutalokiinteistöt ja VAV

Palveluasunnot Oy. Näin normaalit

vuokra-asunnot ja palveluasunnot

eriytettiin omiksi kokonaisuuksikseen.

VAV on päivittänyt kiinteistökantansa

pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat

ja samalla arvioinut tarpeita

kiinteistökannan kehittämiseksi.

Korjaustarpeet ovat suuret, ja

korjauksia tullaan toteuttamaan

suunnitellusti. Yksittäisiä kiinteistöjen

purkuja tultaneen toteuttamaan

jatkossakin samaan tapaan kuin toimintavuonna

toteutettu Marsinkuja

1:n purku Mikkolassa. Purettujen talojen

tilalle kaavoitetaan uusia, paremmin

kysyntää ja nykymääräyksiä

vastaavia asuntoja. Joitakin kiinteistöjä

tultaneen myös myymään, jotta

korjauksia pystyttäisiin paremmin

rahoittamaan. Korjaustoiminnasta

johtuvaa velkaantumista pyritään

välttämään, mikä on taloudellisen

vakauden ja vuokratason kohtuullisena

pitämisen lisäksi yhtiön

hallituksen keskeisiä linjauksia.

Toimintavuoteen mahtui useita

tavanomaisesta arjesta poikkeavia

tilanteita ja tapahtumia, joista suoriuduttiin

erinomaisesti perustyön

ohella. Tästä saan kiittää eritoten

osaavaa ja innostunutta henkilöstöä.

Yhtiön hallitukselle haluan

esittää kiitokseni arvokkaasta tuesta

ja hyvästä yhteistyöstä. Kuluneella

toimikaudella yhteistyötä on

tehty lisäksi Vantaan kaupungin ja

useiden muiden sidosryhmien sekä

eritoten asukkaiden kanssa, ja näille

kaikille esitän lämpimät kiitokseni.

Teija Ojankoski

Toimitusjohtaja

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Kuva: Henrik Kettunen

VAV ASUNNOT OY 5


Ekologinen Opaali-talo

keräsi huomiota

Vantaan asuntomessuilla

6

VAV ASUNNOT OY


Ympäristöystävällinen

kerrostalo

Opaali sijaitsee

Kivistössä

osoitteessa

Lipputie 14.

Opaalitalon sisäpihan

puoleinen julkisivu on

käsittelemätöntä puuta.

VAV ASUNNOT OY 7


Ulkorakennuksien rakentamiseen käytettiin ympäristöystävällistä hamppubetonia.

Kuvataidekoululainen Alexej Glebovin voittoisa

seinämaalaus koristaa C-portaikkoa.

VUONNA 2011 käynnistynyt VAV

Asunnot Oy:n erityishanke huipentui

kesällä 2015, kun luonnonvaratasapainoinen

Opaali-talo oli

esillä Vantaan asuntomessuilla.

Ekologinen, kierrätys- ja uusiomateriaaleja

hyödyntävä kerrostalo sai

osakseen paljon huomiota niin ennen

messuja kuin niiden aikanakin.

Messukävijöitä ihastuttivat myös

Opaalin kolme sisustettua asuntoa,

joissa uusio- ja kierrätysteema

näkyi eri tavoin.

Uusi lähestymistapa

rakentamiseen

Opaalin tarina lähti liikkeelle

yksinkertaisesta ajatuksesta. VAV

Asunnot Oy:n toimitusjohtaja

Teija Ojankoski osallistui keväällä

2011 NCC:n ympäristöaiheiseen

seminaarin, jossa vaate- ja tekstiiliyritys

Globe Hopen perustaja Seija

Lukkala kertoi kierrätysmateriaalien

käytöstä tuotteissaan. Tästä

Ojankoski sai ajatuksen: voisiko

samaa periaatetta toteuttaa myös

kerrostalorakentamisessa?

Suomessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja

ei oltu juurikaan

hyödynnetty suuren mittakaavan

rakennusprojekteissa. Ojankoski

kuitenkin arveli, että kierrätystiilen

tai hamppubetonin kaltaisten

materiaalien käyttäminen kerrostalorakentamisessa

toisi mukanaan

suuremman volyymin edut. Samalla

olisi mahdollista kehittää uusia

markkinoita kierrätys- ja uusiotuotteille.

Ojankoski esitti ideansa luonnonvaratasapainoisesta

kerrostalosta

NCC Rakennus Oy:lle. NCC

oli kiinnostunut ajatuksesta, ja

näin talohanke lähti toden teolla

liikkeelle. Talon päätettiin valmistuvan

vuoden 2015 asuntomessuille.

Luonnonvaratasapainoisen talon

kehittämiseen saatiin mukaan

monia keskeisiä toimijoita, kuten

Vantaan kaupunki, Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA,

ympäristöministeriö, Tampereen

teknillinen yliopisto ja kierrätysliiketoimintaan

erikoistunut

Kuusakoski.

Liito-orava määräsi talon paikan

Täysin mutkitta ei Opaali-hanke

edennyt. Talolle alun perin kaa-

8

VAV ASUNNOT OY


Opaalin

rakentamisen

hiilijalanjälkeä

saatiin laskettua

20 prosenttia

pienemmäksi

kuin vastaavassa

normitalossa.

Opaalin piharakennuksia ja varastotiloja koristavat viherkatot.

Koko asuinalue on täynnä mielenkiintoisia

yksityiskohtia.

vaillulta tontilta löytyi liito-oravan

papanoita, mistä pääteltiin oravan

pesäpuun sijaitsevan tontilla.

Löydön jälkeen Opaalin rakennuspaikkaa

siirrettiin ja alkuperäisellä

paikalla oleva metsikkö jätettiin

koskemattomaksi. Näin saatiin turvattua

suojellun eläinlajin pesintä.

Rakennushankkeeseen jälkensä jättänyt

liito-orava ikuistettiin taloon

myös taiteen muodossa. Opaalin

ulkoseinissä on talon tarinaa ja

ominaisuuksia havainnollistavaa

infografiikkaa, johon on kuvattu

muun muassa liito-oravan papanat

ja niiden perusteella tehty tontin

siirto. Talon C-portaan aulassa on

puolestaan metsäaiheinen seinämaalaus,

jossa liito-orava myös

liihottaa. Näin Opaalin tontin

tarina säilyy seiniin kirjattuna

vielä pitkään talon valmistumisen

jälkeen.

Hiilijalanjälkeä vähennettiin

20 prosentilla

Opaali-talon suunnitteluvaiheessa

kävi myös ilmi, että talon kantavia

rakenteita ei ole taloudellisesti

eikä teknisesti mahdollista tehdä

pelkistä kierrätysmateriaaleista. Talon

kantavat rakenteet kyettiin silti

toteuttamaan ympäristöä säästävällä

ja materiaalitehokkaalla tavalla

vähentämällä huomattavasti

niissä tarvittavan betonin määrää.

Näennäisesti ekologisin ratkaisu ei

ollutkaan paras mahdollinen, vaan

haluttuun ympäristöystävällisyyteen

päästiin lopulta perinteisiä

rakennustapoja kehittämällä.

Opaalin suunnittelussa ja

rakentamisessa etsittiin keinoja

vähentää rakennukseen sitoutuvia

luonnonvaroja. Merkittävä osa

rakennusvaiheen ympäristövaikutuksista

sitoutuu rakennuksen

runkoon, joten sitä keventämällä

ja vaihtoehtoisia materiaaleja

käyttämällä saatiin syntymään isoja

säästöjä.

Opaalin sisäpihan julkisivu tehtiin

käsittelemättömästä puusta.

Maalattu puujulkisivu pitää maalata

uudelleen noin viiden vuoden

välein, kun taas käsittelemätön

puu ei vaadi tällaisia huoltotöitä.

Maalaamatonta puuta on myös

asuntojen parvekkeiden ja terassien

taustaseinissä. Talon porras-

Myös talon yhteistiloissa on avaraa ja viihtyisää.

VAV ASUNNOT OY 9


Graafikko Tomi Leppäsen suunnittelema

infografiikka kertoo Opaalin historiasta ja

ominaisuuksista.

Kohtuuhintaiset

vuokrakodit

tulivat

vantaalaisten

haettaviksi

samaan tapaan

kuin muutkin

VAV:n asunnot.

askelmissa käytettiin puolestaan

murskattua kierrätyslasia.

Opaalin ulkovarastojen rakentamiseen

käytettiin ympäristöystävällistä

hamppubetonia. Hamppubetonia

suunniteltiin käytettävän

myös itse asuinrakennuksiin, mutta

sen kantavuus osoittautui talon

kokoon nähden riittämättömäksi.

Talon kaikissa varastorakennuksissa

on lisäksi viherkatot.

Kierrätysmateriaalien käytön

ohella kulutusta kyettiin pienentämään

merkittävästi vähentämällä

tarvittavan rakennusmateriaalin

määrää. Talon kantavien seinien

määrä optimoitiin mahdollisimman

pieneksi, ja muut väliseinät toteutettiin

kevytrakenteisina. Perustuksissa

käytettiin niin kutsuttua

vihreää betonia. Vihreän betonin

valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä

on alennettu muun muassa

sementin määrää vähentämällä,

betonin lujuuden tästä kärsimättä.

Edellä mainittujen toimenpiteiden

ansiosta Opaalin rakentamisen

hiilijalanjälkeä saatiin laskettua

20 prosenttia pienemmäksi kuin

vastaavassa normikerrostalossa.

10 VAV ASUNNOT OY


Valoisan 54-neliöisen kaksion asuntomessujen aikaisen sisustuksen toteuttivat vantaalaiset työpajanuoret kierrätysmateriaaleista.

Asunto on sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jonka käsistään kätevä Kimi ja hänen

tyttöystävänsä Emma ovat tehneet itsensä näköiseksi.

Säästö vastaa sitä hiilijalanjälkeä,

joka syntyy kun 1300 henkilöautoa

ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Taiteesta lisäväriä taloon

Opaalin sisäpihan julkisivun käsittelemätön

puu ja ulkojulkisivujen

vihreä ja keltainen rappaus tuovat

taloon raikasta estetiikkaa. Talon

omien sävyjen lisäksi siihen haluttiin

tuoda lisäväriä myös taiteen

kautta.

Asuntomessuyleisölle avoinna

olleen C-portaan aulaan toteutettiin

kaunis luontoaiheinen seinämaalaus.

Maalauksen suunnitteli

13-vuotias Alexej Glebov, joka

valittiin tehtävään Vantaan kuvataidekoulun

oppilaille järjestetyn

kilpailun kautta. Kuvataidekoulun

alakouluikäiset oppilaat suunnittelivat

myös C-porrasta messujen

aikana reunustaneiden aitojen

kaupunkiteemaiset maalaukset.

Opaalin ulkojulkisivun seinissä

oleva infografiikka puolestaan

valaisee talon historiaa ja ominaisuuksia

liito-oravasta vihreään

betoniin. Infografiikka jää seiniin

pysyvästi, joten talon ja lähiseudun

asukkaat voivat perehtyä Opaalin

tarinaan myös messujen jälkeen.

Opaalissa asuttiin jo messujen

aikana

Opaali-talo valmistui toukokuussa

2015. Talon erityisluonteesta huolimatta

sen asunnot ovat normaaleja

vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaiset

vuokrakodit tulivat vantaalaisten

haettaviksi samaan tapaan kuin

muutkin VAV:n asunnot. Talossa neljästä

portaasta C-porras oli avoinna

messuyleisölle, ja A- B- ja D-portaissa

asuttiin jo messujen aikana.

Niiden uudet asukkaat muuttivat

sisään toukokuussa, ja C-portaan

asukkaat puolestaan messujen

jälkeen lokakuun alussa.

A-, B- ja D-portaiden asukkaille

oli kerrottu tilanteesta jo asuntoa

tarjottaessa, eikä asuminen messualueen

vieressä aiheuttanut heille

sen suurempia ongelmia. Messujen

aikainen väliaikainen pysäköinti

Kanniston koulun pihalla tosin toi

jonkin verran palautetta isännöitsijälle,

mutta onneksi tilapäisiä

pysäköintipaikkoja saatiin järjestettyä

myös lähellä sijaitsevan toisen

VAV:n kiinteistön alueelta.

Messuasunnot herättivät kiinnostusta

ja ihmetystä

Opaali-talon C-portaassa oli

asuntomessujen aikana esillä kolme

kalustettua asuntoa. Suomen

Muotoilusäätiö, Vantaan kaupungin

nuorisopalvelut sekä kaupunginmuseo

olivat kukin sisustaneet

yhden asunnon omannäköisekseen.

Messut avautuivat suurelle yleisölle

perjantaina 10. heinäkuuta, ja

Opaali-talo sekä asunnot osoittautuivat

messukävijöiden keskuudessa

erittäin suosituiksi.

C-portaan 30-neliöisessä yksiössä

esiteltiin messujen aikana

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

ARA:n historiaa. ARA ja

Suomen Muotoilusäätiö toteuttivat

asuntoon sisustuksen, jonka oli

suunnitellut sisustusarkkitehtuurin

opiskelija Wenjun Li. Esillä oli

nuorten suomalaisten suunnittelijoiden

huonekaluja, materiaalinaan

pääosin kotimainen puu.

Moni messukävijä oli kiinnostunut

ostamaan omaan kotiinsa yksiön

omaperäisiä kalusteita, joista osa oli

VAV ASUNNOT OY 11


Suomen Muotoilusäätiön sisustamassa asunnossa oli esillä nuorten suomalaisten

suunnittelijoiden huonekaluja.

jo sarjatuotannossa ja osa muotoilualan

opiskelijoiden lopputyönään

suunnittelemia uniikkikappaleita.

Vantaan nuorisopalveluiden työpajanuoret

suunnittelivat ja toteuttivat

54-neliöisen kaksion sisustuksen

pajaohjaajiensa opastuksella.

Asunto oli sisustettu kuvitteellisen

21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi

omaksi kodiksi, ja sen kalustuksessa

hyödynnettiin kierrätystavaroita,

jotka nuoret olivat muokanneet

asunnon teemaan sopiviksi. Esillä

oli niin muun muassa kierrätettyjä

lampunvarjostimia, vanhoista

muovikorteista yhteen kudottuja

ikkunaverhoja sekä roskalavalta

löytynyt, uuteen uskoon kunnostettu

polkupyörä.

Työpajanuorten kunnostamaan

pyörään liittyi messujen erikoisin

tapaus. Pyörän oikea omistaja

nimittäin vieraili aivan sattumalta

asunnossa ja tunnisti kadonneen

pyöränsä. Messuilla työssä ollut

Markus Rautiainen tiesi varmasti

polkupyörän olevan omansa,

sillä kyseessä oli hänen isoisänsä

aikoinaan Yhdysvalloista tuoma

Huffy-pyörä, joita ei hänen tietääkseen

ole Suomessa kuin kolme

kappaletta.

Pyörä oli varastettu Rautiaisen

kotipihasta Martinlaaksosta keväällä

2014. Kauan ei polkupyörävaras

kuitenkaan ollut Huffy-pyörällä

ajellut, sillä Vantaan nuorisopalveluiden

metallityöpajan ohjaaja löysi

sen syksyllä 2014 roskalavalta, renkaat

vääntyneinä. Työpajan nuoret

laittoivat hylätyksi luullun pyörän

kuntoon: renkaiden ohella myös

penkki ja ohjaustangon kahvat

vaihdettiin uusiin.

Polkupyöränsä löydettyään

Markus Rautiainen sopi nuorisopalveluiden

kanssa, että pyörä sai olla

esillä Opaali-talossa asuntomessujen

ajan, ja sen jälkeen se palautettiin

hänelle. Rautiainen oli tyytyväinen,

sillä hän sai kulkuvälineensä

takaisin täysin kunnostettuna.

Kasarikoti nosti tunteet pintaan

Eräs koko messujen suosituimmista

yleisökohteista oli Opaalin kolmioon

sisustettu 1980-luvun tyylinen

Kasarikoti. Metropolia-ammattikorkeakoulun

opiskelijat lavastivat

yhdessä Vantaan kaupunginmuseon

henkilökunnan kanssa asunnon

vantaalaiseksi kodiksi vuodelta

1985. Esillä olleet kalusteet, tekstiilit

ja esineet olivat kaikki aitoja 30

vuoden takaisia tavaroita aina

jääkaapissa olleita jogurttipurkkeja

myöten. 1980-luvulta olivat jopa

asunnon astianpesukone ja kiinteät

keittiökalusteet, jotka museo oli

saanut lahjoituksena.

Kasarikoti oli toteutettu niin

autenttisesti, että se nosti monella

messukävijällä pintaan muistoja

omasta elämästään 1980-luvulla.

Asunnossa päivystäneen kaupunginmuseon

amanuenssi Marika

Tarkiaisen mukaan jotkut asunnossa

vierailleet ihmiset olivat suorastaan

liikuttuneita näkemästään. Muutamassa

kävijässä 80-luvun sisustustyyli

herätti myös negatiivisia reaktioita,

mutta kylmäksi ei Kasarikoti

ketään jättänyt.

Messujen jälkeen Kasarikoti

sai ansaitsemansa tunnustuksen,

kun sille annettiin Suomen Asuntomessujen

”Vuoden sisältöteko”

-palkinto. Kesän 2015 messukävijät

saivat heille tehdyssä tutkimuksessa

mainita mieleenpainuvimman asian

12 VAV ASUNNOT OY


Opaalin kolmioon sisustivat messujen ajaksi Kasarikodin

Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteistyössä

Vantaan kaupunginmuseon kanssa.

Kivistön messualueelta. Eniten mainintoja

sai Kasarikoti, joka nimettiin tämän

perusteella Vuoden sisältöteoksi.

Messut olivat VAV:lle onnistuminen

Kivistön asuntomessut päättyivät

sunnuntaina 9. elokuuta, minkä jälkeen

messuasuntojen kalustus purettiin

ja Opaali muuttui tavalliseksi VAV:n

asuintaloksi. Toimitusjohtaja Ojankosken

neljä vuotta aiemmin saama idea

luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta

oli toteutunut onnistuneesti. Asuntomessujen

aikana Opaalissa ja sen

asunnoissa vieraili noin 56 000 ihmistä,

40 prosenttia kaikista messukävijöistä.

Talon ekologiset ratkaisut ja omaperäiset

asunnot saivat myös paljon huomiota

tiedotusvälineissä.

Opaali ei kuitenkaan ole täysin

uniikki hanke, vaan VAV pyrkii jatkossakin

edistämään ympäristöystävällistä

rakentamista omissa talohankkeissaan.

Materiaalitehokkuus sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien

hyödyntäminen ovat

voimistuvia rakennusalan kehityskulkuja,

joille Opaali näyttää omalta osaltaan

suuntaa.

Teksti: Tuomas Alho

Kuvat: Henrik Kettunen ja Vaula Aunola

Kasarikoti sai

ansaitsemansa

tunnustuksen,

kun sille annettiin

Suomen

Asuntomessujen

”Vuoden

sisältöteko”

-palkinto.

VAV ASUNNOT OY 13


Purkutalon

komeat jäähyväiset

SUURIN OSA Suomen lähiöistä

on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, ja

niiden talot alkavat olla kovassa

korjaustarpeessa. Kesällä 2015 Our

House -lähiöfestivaali herätteli suomalaisia

kysymällä, miltä haluamme

lähiöidemme näyttävän seuraavien

vuosikymmenien aikana.

Festivaali sai alkunsa lähiöasumista

tutkivan Katja Lindroosin

ideasta, ja se järjestettiin 8.–15.

elokuuta 2015 Mikkolan Marsinkuja

1:ssä, VAV:n purkua odottavassa

talossa. Tapahtumassa oli sekä

avointa kaikelle yleisölle suunnattua

ohjelmaa että asiantuntijoiden

paneeleja ja työryhmiä.

Marsinkujan entiset asukkaat

olivat kiinteistön purkamisen vuoksi

muuttaneet pois jo ennen festivaalia.

Tyhjentyneisiin asuntoihin oli lavastettu

tulevaisuuden lähiökoteja,

joissa esiteltiin erilaisia uusia asumisen

innovaatioita. Väriä rakennusten

seiniin toivat monenlaiset graffitit,

joita olivat maalamassa sekä paikalliset

nuoret että valtakunnallisesti

tunnetut katutaiteilijat.

Festivaaleilla vieraili yleisöpäivinä

yli 2 000 kävijää. Moni kävijöistä

oli talon entistä väkeä, Mikkolan

alueen asukkaita tai ihmisiä, joilla

muuten oli suhde kaupunginosaan.

He olivat ilahtuneita festivaalin järjestämisestä

paikassa, jossa tämän

kaltaisia tapahtumia on harvemmin

nähty.

Lähiöfestivaali sai myös valtakunnallista

medianäkyvyyttä. MTV3:n

Huomenta Suomi piti lähiöteemaa

yllä koko viikon ajan, ja festivaali

oli aiheena muun muassa Ylen

A-Studiossa, radiolähetyksissä ja

päivälehdissä.

Festivaalin ohjelmassa nostettiin

keskustelunaiheeksi lähiöiden

tulevaisuus nyt, kun muutokset ovat

väistämättömiä. Suomalaisten lähiöiden

taloille on kertynyt korjausvelkaa

mittavat 3,5 miljardia euroa

vuotta kohden arviolta seuraavalle

kymmenelle vuodelle. Suurin osa

lähiöiden asuinkiinteistöistä on

60- ja 70-lukujen elementtitaloja.

Korjaustarpeet ovat suuret, eivätkä

ne koske esimerkiksi vain putkiremontteja.

Our House -tapahtuma rahoitettiin

pääasiassa yritysyhteistyökumppanuuksilla.

Lisäksi ohjelmaa oli

järjestämässä sekä julkisen sektorin

toimijoita että itsenäisiä yhdistyksiä

ja ryhmiä. VAV Asunnot Oy osallistui

festivaaliin antamalla Marsinkuja 1:n

talon Our Housen käyttöön tapahtuman

ajaksi.

Samaisessa talossa järjestettiin

ennen purkamista myös Timo Varpion

käsikirjoittaman Downshiftaajatnimisen

TV-sarjan sisäkuvaukset.

Kymmenosaista komediasarjaa

tähditti nimekäs kaarti: pääosissa

olivat Iina Kuustonen, Jussi Vatanen,

Mikko Leppilampi ja Niina

Lahtinen.

Sarja kertoo kahdesta pariskunnasta,

jotka taistelevat talousvaikeuksien

kanssa, mutta yrittävät väkisin

pitää kulisseja yllä. Pariskunnat

muuttavat Vantaalle osana kuviota,

jossa he näyttelevät downshiftaavansa

eli vapaaehtoisesti alentavansa

elintasoaan saadakseen

enemmän aikaa tärkeille asioille.

Downshiftaajat-sarja tuli katsottavaksi

netin viihdepalveluun Elisa

Viihteeseen vuoden lopussa

Teksti: Veera Saloheimo

Kuvat: Henrik Kettunen, Yellow

Films, Shutterstock

MARSINKUJA VERSOO UUSIA KOTEJA

14 VAV ASUNNOT OY

Joulukuussa

2014 valmistunut

Husbackankuja 1

sijaitsee Kaivokselassa.

MARSINKUJA 1:N neljä taloa purettiin ripeästi

syksyn aikana. Kiinteistöjen tekninen kunto

oli heikentynyt sen verran, että oli järkevämpää

purkaa ne ja rakentaa tilalle uudet talot kuin

lähteä korjaamaan vanhoja. Samalla kohteen

asuntomäärä kasvaa ja kuhunkin portaaseen

saadaan hissit.

Purkutyöt aloitettiin poistamalla puutavara

rakennusten sisältä. Tämän jälkeen talojen

kimppuun käytiin isojen kaivureiden kanssa,

jotka purkusaksilla leikkasivat betonirakenteet

paloiksi. Saksien leuat murskasivat betonin.

Välpän avulla eroteltiin vielä betonista raudoitukset.

– Suurin osa purkujätteestä meni kierrätykseen,

kertoo VAV Asunnot Oy:n projektipäällik-


Lähiöfestivaali

näkyi pitkälle

Mikkolan alueen

kesäisessä

katukuvassa.

Our House

-lähiöfestivaali

herätteli suomalaisia

kysymällä,

miltä haluamme

lähiöidemme

näyttävän seuraavien

vuosikymmenien

aikana.

VAV ASUNNOT OY 15


Our House -festivaalin Tekesin tilassa oli esillä

uusia energiaa säästäviä ratkaisuja.

Purettujen rakennusten tilalle VAV rakennuttaa neljä uutta kerrostaloa, jotka

valmistuvat vuoden 2017 alussa.

Marsinkuja versoo uusia koteja

MARSINKUJA 1:N neljä taloa

purettiin ripeästi syksyn aikana.

Kiinteistöjen tekninen kunto oli

heikentynyt sen verran, että oli

järkevämpää purkaa ne ja rakentaa

tilalle uudet talot kuin lähteä

korjaamaan vanhoja. Samalla

kohteen asuntomäärä kasvaa ja

kuhunkin portaaseen saadaan

hissit.

Purkutyöt aloitettiin poistamalla

puutavara rakennusten sisältä.

Tämän jälkeen talojen kimppuun

käytiin isojen kaivureiden kanssa,

jotka purkusaksilla leikkasivat

betonirakenteet paloiksi. Saksien

leuat murskasivat betonin. Välpän

avulla eroteltiin vielä betonista

raudoitukset.

– Suurin osa purkujätteestä

meni kierrätykseen, kertoo VAV

Asunnot Oy:n projektipäällikkö

Petri Kasurinen.

Syntynyttä betonimursketta

voidaan hyödyntää maanrakentamisessa,

esimerkiksi teiden ja

parkkialueiden rakennekerroksissa.

Osa rakennusjätteestä voidaan

käsittelyn jälkeen polttaa polttolaitoksissa,

jolloin siitä saadaan

energiaa. Puujätteestä voidaan

puolestaan tehdä haketta ja metallijätteestä

uutta metallia.

Talot oli purettu marraskuun

alkuun mennessä, minkä jälkeen

alkoivat uusien talojen rakennustyöt.

VAV rakennuttaa purettujen

talojen tilalle neljä uutta, minkä

lisäksi osoitteesta myytiin yksi

tontti asumisoikeuskäyttöön.

Talven aikana on jo tehty maanrakennustöitä

ja kaksi taloa on

runkovaiheessa.

– Kaikkien neljän talon rungot

ovat ylhäällä arviolta toukokuun

2016 lopussa. Kohteet valmistuvat

vuoden 2017 alussa, Kasurinen

kertoo.

Suurin osa

rakennusten

purkujätteestä

meni

kierrätykseen.

16 VAV ASUNNOT OY


Hallituksen asukasjäsenet ja

asukastilintarkastaja valittiin

TOUKOKUUSSA 2015 VAV:n

luottamushenkilöt kokoontuivat

perinteiseen tapaan äänestämään

kaksi asukasjäsentä VAV:n hallitukseen

kaudelle 2015−2017. Valitut

henkilöt edustavat VAV:n asukkaita

yhtiön hallituksessa. Lisäksi äänestyksessä

valittiin asukasjäsenille

kaksi varajäsentä.

Kukin VAV:n kahdestatoista

suuralueesta eli YTE-alueesta oli

saanut keväällä valita korkeintaan

neljä ehdokasta, joiden joukosta

tultiin valitsemaan kaksi varsinaista

hallituksen jäsentä ja heille kaksi

varajäsentä. Vuonna 2015 ehdokkaita

oli yhteensä 32.

Varsinaisista hallituksen jäsenistä

äänestettäessä eniten ääniä sai

Hannu Ahonen, jolle äänensä antoi

18 luottamushenkilöä. YTE 12

-aluetta eli Länsimäen aluetta edustava

Ahonen valittiin hallitukseen

ensimmäistä kertaa.

Toiseksi hallituksen asukasjäseneksi

valittiin 16 äänellä YTE 9:ää eli

Pohjois-Korson aluetta edustava

Jari Keränen. Keränen on toiminut

asukasjäsenenä myös kahdella

edellisellä hallituskaudella.

Varajäseniksi Aholalle ja Keräselle

valittiin Tikkurilan seutua edustava

Anneli Sinkkonen sekä Havukosken

aluetta edustava Liisa Tilander.

VAV:n yhtiökokous vahvisti valinnat

11.5.2015.

Yhtiökokouksessa nimettiin myös

kauden 2015−2017 asukastilintarkastaja.

Asukastilintarkastaja

valitaan asukaskokousten tekemien

esitysten perusteella, ja hänen

tehtävänään on tarkastella yhtiön

taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta.

Yhtiökokous nimesi

tehtävään KHT-tilintarkastaja Heidi

Vierroksen, jolle kaksivuotiskausi

asukastilintarkastajana oli kolmas

perättäinen.

Teksti: Tuomas Alho

Kuva: Timo Porthan

VAV Asunnot Oy:n hallituksen uudet asukasjäsenet ja varajäsenet. Vasemmalta oikealle:

Anneli Sinkkonen (varajäsen), Liisa Tilander (varajäsen), Hannu Ahonen ja Jari Keränen.

VAV ASUNNOT OY 17


273 uutta asuntoa

valmistui eri puolille

Vantaata

VAV ASUNNOT OY:LLE valmistui

2015 neljä uutta kohdetta: Lehtikallio

2 Hämevaaraan, Lipputie

14 Kivistöön, Hämeenkyläntie

Hämeenkylään ja Jänönhäntä 1

Koivuhakaan. Näissä neljässä kohteessa

on yhteensä 273 asuntoa,

joista 30 on varattu erityisryhmille.

Valmistuneiden asuntojen määrä

kasvoi vuonna 2015 edellisvuodesta

91 asunnolla.

Neljän valmistuneen kohteen lisäksi

VAV Asunnot Oy:llä oli vuonna

2015 rakenteilla kaksi uutta: Loiskekuja

1 Myyrmäessä sekä Marsinkuja

1 Mikkolassa. Molemmissa kohteissa

rakennusurakoitsijana on NCC

Rakennus Oy, ja niihin valmistuu

yhteensä 252 asuntoa.

Loiskekuja 1:een kesäkuussa

2016 valmistuvassa kiinteistössä on

105 asuntoa, ja se on ensimmäinen

VAV:n uudiskohde Myyrmäessä

sitten vuoden 2005. Marsinkuja 1:n

arvioitu valmistumisajankohta on

puolestaan helmikuussa 2017. Kohteen

tieltä on purettu neljä vanhaa

taloa, joissa oli 105 asuntoa. Uuteen

kiinteistöön asuntoja saadaan selkeästi

enemmän, yhteensä 147.

Touko-kesäkuussa 2017 VAV:lle

valmistuu kolme kohdetta, joissa on

yhteensä 259 asuntoa. Kaksi näistä

tulee sijaitsemaan kesällä 2015

avatun uuden Kehäradan varrella:

Auringonkierto 2 Leinelässä ja Ruusukvartsinkuja

2 Kivistössä. Auringonkierto

on 99 huoneiston kohde,

ja Ruusukvartsinkujalle valmistuu

109 asuntoa, joista erityisryhmille on

varattu kymmenen. Martinlaaksonpolku

3:een puolestaan valmistuu

51 asuntoa lähelle Martinlaakson

juna-asemaa.

Useissa VAV:n tulevissa hankkeissa

on kaavamuutos vireillä. Tikkurilan

Orvokkitie 4:ssä kaavaillaan

vanhojen rakennusten purkamista.

Tilalle suunnitellaan rakennettavan

noin 50 tavallista asuntoa ja 15

ryhmäasuntoa vammaispalveluille,

jolloin tontin rakennusoikeus kaksinkertaistuu.

Tikkurilassa vanhojen rakennusten

korvaamista uusilla suunnitellaan

myös Veturikuja 8:ssa.

Hankkeen aikataulu on vielä avoin.

Entinen tiehallinnon varikkoalue

Hakunilan Jokiniementie 7:ssä on

kehityshanke, jonka rakentaminen

alkanee syksyllä 2016. Jokiniemen-

VAV:n

tavoitteena on

rakennuttaa

vähintään

200 uutta

asuntoa

vuosittain.

tien kohteesta kaavaillaan uraauurtavaa

Joutsenmerkki-taloa, joka

täyttäisi pohjoismaisen ympäristömerkin

asettamat standardit.

Kaavamuutos on vireillä myös

Myyrmäen vanhustenkeskuksessa

Ruukkukujalla. Kohteeseen suunnitellaan

174 asunnon verran hoivaja

palveluasumista sekä erilaisia

yhteiskäyttötiloja. Rakentaminen

alkanee keväällä 2017.

Vantaan kaupungin asuntoohjelman

määriteltyjen asuntotuotantotavoitteiden

mukaisesti VAV:n

tavoitteena on rakennuttaa vähintään

200 uutta asuntoa vuosittain.

Vuoden 2015 osalta tavoite ylittyi

selvästi. Vuonna 2016 on valmistumassa

105 asuntoa, mutta seuraavana

vuonna hankkeiden aikataulusta

riippuen 450−500. Keskimäärin

VAV siis saavuttaa uustuotannon

tavoitteensa.

Kaikki VAV:n uudiskohteet ovat

ARA-rahoitettuja.

Teksti: Juha Peltonen

18 VAV ASUNNOT OY


1

RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA

OLEVAT UUDISKOHTEET

VAV Asunnot Oy

VAV Asunnot Oy,

osa asunnoista erityisryhmille

VAV Palvelukodit Oy

2016, Loiskekuja 1, 105 asuntoa

2017, Ruusukvartsinkuja 2, 109 asuntoa

2017, Auringonkierto 2, 99 asuntoa

2017, Marsinkuja 1, 147 asuntoa

2018, Ruukkukuja 8

2018, Koisotie 8, 40 asuntoa

2018, Martinlaaksonpolku 3, 51 asuntoa

2018, Orvokkirinne 4

2018, Veturikuja 8

2018, Jokiniementie 7

2018, Kiulukuja 7

VAV ASUNNOT OY 19


Loiskekuja 1:een kerrostalokohteeseen valmistuu yhteensä 105 uutta vuokra-asuntoa. Talon arvoitu valmistumispäivä on 30.6.2016.

Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon

rakennekosteutta ja -lämpöä mitataan

reaaliaikaisesti

VAV ASUNNOT OY:N Myyrmäkeen

valmistuvan uuden kerrostalon

rakennustyöt alkoivat keväällä 2015.

Talon rakennustyömaalla on otettu

käyttöön uusi mittausteknologia,

jossa rakennekosteutta ja -lämpöä

mitataan reaaliaikaisesti rakenteisiin

asennettujen anturien avulla. Joulukuun

alusta alkaen rakenteiden

kosteusasteen ja lämpötilan vaihteluita

on voitu jatkuvasti seurata etäpäätteellä.

Näin ongelmatilanteet

voidaan havaita ja niihin voidaan

puuttua huomattavasti aiempaa

nopeammin.

Osoitteeseen Loiskekuja 1 valmistuvassa

kerrostalossa kosteutta

ja lämpöä mittaavat anturit, jotka

on asennettu kaikkien märkätilojen

lattioihin sekä talon vesikaton, alapohjan

ja ulkoseinien sisälle. Anturit

välittävät reaaliaikaista tietoa talon

rakenteiden kosteuden ja lämpötilan

muutoksista verkon kautta

toimivalle sovellukselle.

Ongelmiin voidaan puuttua

nopeasti

Mittausjärjestelmään voidaan asettaa

hälytysrajat, jolloin se varoittaa

heti rajojen ylityttyä. Jos esimerkiksi

asumisaikana vedeneriste pettää tai

rakennusaikana jo kuivaksi todetulle

pinnalle päätyy jostain syystä vettä,

tilanne voidaan havaita heti. Näin

vältytään suuremmilta vahingoilta.

Uusi järjestelmä ei ole tarkoitettu

pelkästään rakennusvaiheen

seurantaan, vaan sen käyttö jatkuu

talon asukkaiden muutettua sisään.

Rakenteiden lämpö- ja kosteusmittauksen

avulla talon kokonaislämpötilasta

saadaan tarkempi kuva

kuin pelkkiä oleskelutilojen lämpötilaa

mittaamalla. Lämpötilaa voidaan

tällöin säätää paremmin ottamaan

huomioon energiansäästön ja asukkaiden

viihtyvyyden.

Loiskekujan työmaata valvova

VAV:n projektipäällikkö Petri Kasurinen

kertoo, että kaukomittausten

avulla voidaan myös ennaltaehkäistä

mahdollisia tulevaisuuden

kosteusongelmia.

− Uudet rakennusnormit ovat

lisänneet eristeiden paksuutta,

jolloin rakennuksen lämpö ei välttämättä

enää lämmitä tarpeeksi koko

rakennetta. Teoriassa lämpötila voi

laskea joissain olosuhteissa pisteeseen,

jossa vesihöyryä tiivistyy vedeksi

rakenteen sisällä. Kaukomittauksella

näemme aina rakenteiden

tarkan lämpötilan ja kosteuden, ja

voimme toimia niin, ettei kosteutta

pääse haitallisesti tiivistymään. Mittaustieto

voi auttaa myös tulevien

talohankkeiden suunnittelussa ja

rakennusmateriaalien valinnoissa.

Uusi teknologia herättänyt

kiinnostusta

VAV:n ja Mexem Ky:n yhdessä kehittämässä

kaukomittausjärjestelmässä

käytettyjen anturien mittapäät ovat

vaihdettavissa, jolloin niiden käyttäjä

ei ole riippuvainen yhdestä tavarantoimittajasta.

VAV:n ja Mexem

Ky:n yhdessä kehittämä järjestelmä

onkin jo herättänyt kiinnostusta

rakennusalan toimijoissa. Kasurisen

mukaan kaikki mittausjärjestelmään

tutustuneet alan ammattilaiset ovat

olleet siitä erittäin kiinnostuneita.

− Aiemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä

on arvioitu lähinnä

vain laskelmien kautta ja tietoa

on saatu laboratoriotesteistä. Nyt

saamme asiasta kattavaa, tarkkaa ja

reaaliaikaista faktatietoa.

20 VAV ASUNNOT OY


Asuintalojen

korjaussykli

on normaalisti

20−30 vuotta,

joten jopa lähes

puolet VAV:n

kiinteistöistä

on lähivuosina

remontin

tarpeessa.

Korjausrakentaminen

on kasvussa

VAV:N pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman

(PTS) mukaisen

korjausrakentamisen määrä on viime

vuosina kasvanut joka vuosi, ja kasvu

jatkuu edelleen. Yhtiön kiinteistöjen

korjaustarve lisääntyy niiden keskiiän

noustessa.

Noin neljäkymmentä prosenttia

VAV:n taloista on valmistunut

vuosina 1989−1995. Asuintalojen

korjaussykli on normaalisti 20−30

vuotta, joten jopa lähes puolet

VAV:n kiinteistöistä on lähivuosina

remontin tarpeessa. Kaikkea ei voida

kuitenkaan korjata kerralla, minkä

vuoksi korjausrakentamisen hankkeita

priorisoidaan tarkasti.

Vuonna 2015 VAV käytti korjausrakentamiseen

noin 7 421 785 euroa,

mikä on noin puoli miljoonaa euroa

edellisvuotta enemmän. Vieläkin

enemmän remontteja oli budjetoitu,

mutta esimerkiksi lupaprosessien

takia muutama hanke siirtyi vuodelle

2016.

Remontteja tehtiin 51 kerrostalossa

ja viidessä rivitalossa, melko tasaisesti

joka puolella Vantaata.

Hissien kunnossapitokorjauksiin

käytettiin yhteensä 238 580 euroa

neljässä kohteessa. Vesikattoja

uusittiin 775 974 eurolla Suitsikuja

1:n ja Vaunukalliontie 2:n yhteensä

kuudessa talossa. Julkisivuremontteja

tehtiin puolestaan yhdeksässä

kohteessa 889 102 eurolla.

Keittiöremontteihin käytettiin

1 100 342 euroa. Summalla uusittiin

yhteensä 205 keittiötä, eli keskimäärin

yhden keittiön remontti maksoi

5 368 euroa. VAV:n keittiöremontit

ovat tilaremontteja, joissa uusitaan

kaikki keittiötilan lattia- ja seinäpinnat

sekä asennetaan uudet keittiökalusteet.

Kodinkoneet uusitaan

elinkaarensa mukaisesti tapauskohtaisesti.

Eniten korjausrakentamisen

budjetista kului kylpyhuoneiden

remontteihin. Niitä tehtiin 398

kylpyhuoneessa 3 317 356 eurolla.

Yhden kylpyhuoneen remontti maksaa

tyypillisesti 6500−9000 euroa.

Vuonna 2015 keskimääräinen hinta

oli 8 335 euroa.

Kylpyhuoneremontissa koko huone

puretaan lähes aina puhtaaseen

betonipintaan. Sen jälkeen alkaa

kuivatus, tasoitus ja vedeneristys.

Lopuksi kylpyhuoneet laatoitetaan

ja kaikki rikkinäiset kalusteet

uusitaan. Kylpyhuoneremonttien

yhteydessä uusitaan myös alakatto,

ja näkyvät vesijohdot siirretään ylös

tulemaan vesipisteille katosta alas.

Vuodeksi 2016 PTS-korjauksia

on budjetoitu noin 12 miljoonalla

eurolla.

VAV ASUNNOT OY 21


Kulutusta

vähentääkseen

VAV asentaa

asuntoihinsa

uusia vedensäästökalusteita.

Vesimaksu

muuttuu asukasluvun

mukaiseksi

VAV ASUNNOT OY:N hallitus

päätti lokakuussa 2015, että kaikissa

VAV:n kiinteistöissä siirrytään

asukasluvun mukaiseen vesimaksuun

keväällä 2016. Aiemmin vesi

laskutettiin osana vuokraa.

Suurimmassa osassa VAV:n taloista

muutos astuu voimaan maaliskuun

alusta 2016, mistä alkaen veden

kuukausimaksu on 15 euroa asukasta

kohden. Vesimaksu peritään

vuokranmaksun yhteydessä erillisenä

käyttökorvausmaksuna. VAV

tiedotti muuttuneesta käytännöstä

joulukuussa vuokralaisilleen lähettämässä

vuokrantarkistuskirjeessä,

johon oli myös kirjattu tulevat vesimaksut

keväästä 2016 alkaen.

Vesimaksu eriytettiin vuokrasta,

jotta vedenkulutus ja kiinteistöjen

siitä maksama hinta kohdentuvat

oikeudenmukaisemmin veden

käyttäjille. Ennen muutosta vesimaksu

oli osa vuokraa, jolloin vesi

laskutettiin huoneiston neliöluvun

mukaan. Kun maksu muutoksen jäl-

keen perustuu asukkaiden määrän

eikä asunnon neliöihin, se vastaa

paremmin tosiasiallista vedenkulutusta.

Henkilölukuun perustuva

vesilaskutus on yleinen käytäntö

suomalaisilla vuokranantajilla.

Käyttökorvausmaksu tarkistetaan

vuosittain veden kokonaiskulutuksen

mukaan. Jos tosiasiallinen

vedenkulutus osoittautuu maksettuja

vesimaksuja suuremmaksi,

veden käyttökorvaus henkilöä kohden

kasvaa. Ensimmäisen kerran

vesimaksun riittävyyttä arvioidaan

syksyllä 2016.

Veden käyttökorvausmaksun

laskutus perustuu asunnon

asukasmäärään. Asukasmäärän

VAV tarkastaa talonkirjoista, joita

ylläpitää kiinteistön huoltoyhtiö.

Jos asunnon asukkaiden lukumäärä

muuttuu, vuokralaisen tulee ilmoittaa

uusi asukasmäärä huoltoyhtiöön.

VAV kannustaa asukkaitaan järkevään

vedenkäyttöön. Tuhlaileva

vedenkulutus on pahaksi sekä ympäristölle

että asukkaiden omalle

kukkarolle. Jos jonkin kiinteistön

kokonaisvedenkulutus kasvaa, se

kasvattaa myös kiinteistön kustannuksia,

mikä taas lisää paineita

nostaa vesimaksua.

Kulutusta vähentääkseen VAV

asentaa asuntoihinsa uusia vedensäästökalusteita.

Vesikalusteiden

uusiminen tehdään jatkuvana

prosessina, jossa vuosittain käydään

läpi kymmeniä kiinteistöjä.

Esimerkiksi vettä säästävän suihkusuuttimen

elinkaari on tyypillisesti

7−8 vuotta.

Teksti: Juha Peltonen

22 VAV ASUNNOT OY


KERROSTALOHUONEISTOSSA

asuva pääkaupunkiseudun asukas

käyttää keskimäärin 170 litraa vettä

vuorokaudessa. Vettä käytetään nykyään

järkevämmin kuin 1970-luvulla,

jolloin vastaava kulutuslukema oli

vielä 400 litraa vuorokaudessa. Muutoksia

on tapahtunut sekä ihmisten

asenteissa että vettä säästävässä

teknologiassa. Silti kerrostaloasukkaiden

nykyisessä vedenkulutuksessa

on yhä laskemisen varaa.

Kerrostalojen keskimääräinen

vedenkulutus ylittää selvästi rivitalojen

ja omakotitalojen keskiarvon.

Keskimääräinen omakotitaloasukas

kuluttaa vettä 135 litraa vuorokaudessa

ja rivitaloasukas puolestaan

150 litraa.

Peseytyminen kattaa keskivertokotitalouden

vedenkulutuksesta

yli 40 prosenttia. Myös vessanpytyn

huuhtelu, ruokailu ja pyykinpesu

kuluttavat paljon vettä. Lämpimän

veden tuhlaileva käyttö lisää kiinteistön

energiakustannuksia, jotka

heijastuvat suoraan vuokriin.

VAV:n tekemä vesikalusteiden

uusiminen on eräs keino pienentää

vedenkulutusta, mutta suurin

vaikutus kulutukseen on asukkaiden

omalla toiminnalla. Vettä voi helposti

säästää esimerkiksi lyhentämällä

suihkuihin ja muuhun peseytymiseen

kuluvaa aikaa. Pyykit ja astiat

kannattaa pestä täysinä koneellisina,

ja pesukoneiden säästöohjelmia on

myös hyvä hyödyntää. Juoksevan veden

käyttöä voi vähentää esimerkiksi

pesemällä ja huuhtelemalla astiat

tulpan avulla täytetyssä tiskialtaassa.

Jokaisen asukkaan on myös syytä

ilmoittaa vuotavista vesihanoista ja

vessanpöntöistä huoltoyhtiölle heti

vuodon havaittuaan. Yksi tiputtava

hana voi kasvattaa kiinteistön vuotuista

vesilaskua 150 euroa ja vuotava

vessanpönttö yli tuhat euroa.

Lähde: HSY

VAV ASUNNOT OY 23


Jokaisessa

asunnossa on

käytettävissä

nettiyhteys,

jonka

perusnopeus

on kymmenen

megabittiä

sekunnissa.

Kunkin taloyhtiön

ajankohtaiset

asiat löytyvät

VAV:in kotisivujen

talosivuilta.

Taloyhtiölaajakaista

kaikkiin VAV:n taloihin

VAV teki marraskuussa 2015

sopimuksen internet-operaattori

DNA:n kanssa taloyhtiölaajakaistan

asentamisesta kaikkiin yhtiön

asuintaloihin. Sopimus ei tuota

VAV:lle lainkaan kustannuksia, vaan

DNA kustantaa itse laajakaistan

asennuksen kaikkiin yhtiön vuokrakiinteistöihin.

Osa VAV:n kiinteistöistä oli

jo sopimusta tehtäessä DNA:n

laajakaistaverkon saatavuuden

piirissä. Nämä kiinteistöt kytkettiin

verkkoon valokuitukaapeleilla, ja

taloyhtiölaajakaista otettiin niissä

käyttöön vielä vuoden 2015 puolella.

Muissa kiinteistöissä käyttöönotto

vaatii kaapeli- ja asennustöitä,

ja ne liittyvät laajakaistaverkkoon

vaiheittain. Kaikki VAV:n asuintalot

ovat taloyhtiölaajakaistan piirissä

elokuun 2016 loppuun mennessä.

Taloyhtiölaajakaistan kytkemisen

jälkeen jokaisessa asunnossa

on käytettävissä nettiyhteys, jonka

nopeus on kymmenen megabittiä

sekunnissa. Kymmenen bitin

laajakaista sisältyy vuokraan, joten

jatkossa jokainen VAV:n asukas saa

perusnettiyhteyden käyttöönsä

ilmaiseksi.

Halutessaan asukkaat voivat

asuntokohtaisesti tehdä DNA:n

kanssa sopimuksen myös kymmentä

megabittiä nopeammasta nettiyhteydestä.

Taloyhtiölaajakaista ei

kuitenkaan sido VAV:n vuokralaisia,

vaan he voivat jatkossakin tehdä

sopimuksen myös jonkin muun

operaattorin kanssa.

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönotosta

uutisoitiin vuoden

lopulla asukaslehti VAV-viestissä

sekä yhtiön kotisivuilla, ja uutinen

otettiin asukkaiden keskuudessa

erittäin positiivisesti vastaan. Moni

kyseli heti uteliaana, milloin oma

kotitalo liittyy laajakaistaverkkoon.

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönoton

aikataulu on asukkaiden luettavana

osoitteessa www.dna.fi/vav, ja

asukkaille tiedotetaan uudistuksesta

myös kirjeitse.

24 VAV ASUNNOT OY


VAV Asunnot Oy:n

toimintakertomus 2015


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2015

VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin

kokonaan omistama yhtiö,

joka rakennuttaa ja omistaa vuokra-asuntoja.

Vuoden 2015 päättyessä

yhtiön ja sen tytäryhtiön omistuksessa

oli eri puolilla Vantaata

10 187 asuntoa, joissa asui noin

20 000 ihmistä. Yhtiön osakkeiden

lukumäärä on 4 553 755.

VAV aloitti toimintansa vuonna

1986. Yhtiön perustamisen myötä

fuusioitiin kaikki kaupungin kokonaan

omistamat vuokrataloyhtiöt

yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhtiö tarjoaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia

koteja vantaalaisille.

Kiinteistökannan suunnitelmallisilla

korjauksilla varmistetaan niiden

arvon säilyminen sekä asumisviihtyvyys

yhteistyössä asukkaiden

kanssa.

Yhtiön pyrkimyksenä on pitää

vuokrataso kohtuullisena ja oikeudenmukaisena

yleisistä taloudellisista

heilahteluista huolimatta.

Yhtiön sisällä on arava- ja korkotukirahoitteisten

kiinteistöjen pääomakuluja

tasattu.

VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiö

VAV Hoivakiinteistöt Oy perustettiin

5.5.2015 hallinnoimaan yhtiön

palvelutalokiinteistöjä. Koko VAVkonsernin

palvelu- ja hoivakiinteistöjen

liiketoiminta siirtyi liiketoimintasiirrossa

1.6.2015 tytäryhtiöön

nettoapporttisiirtona. VAV Palvelukodit

Oy:stä, perustettu 1.3.2011,

tuli näin ollen VAV Hoivakiinteistöt

Oy:n tytäryhtiö. Vantaan kaupungin

sosiaali- ja terveystoimi vuokraa

yhtiön ja sen tytäryhtiöiden asunnot

erityisryhmien asumiskäyttöön.

Toimintavuonna yhtiössä purettiin

Marsinkuja 1 -kiinteistö, jolloin sen

105 vuokrasopimusta irtisanottiin

ja asukkaat muuttivat pääasiassa

yhtiön muihin vuokra-asuntoihin.

Tytäryhtiö VAV Hoivakiinteistöt

Oy:öön siirtyi liiketoimintasiirrossa

palvelutalokiinteistöjen lisäksi

myös kolme kiinteistöä, joiden

käyttötarkoitus muutettiin ja ne siirtyivät

Vantaan kaupungin sosiaali-

ja terveystoimen vuokrattaviksi

pitkäaikaisasunnottomille. Näissä

kiinteistöissä asuntoja oli yhteensä

69.

VAV Asunnot Oy:n hallitus.

Takarivissä vasemmalta oikealle: Hannu Ahonen, Ari Männikkö, Pentti Hakulinen, Marja

Heikkinen, Ahti Kara, Jari Keränen, Arja Niemelä, Hannu Penttilä (asiantuntijajäsen).

Eturivissä vasemmalta oikealle: Teija Ojankoski (toimitusjohtaja), Juhani Paajanen, Sirpa

Pajunen, Eija Grönfors, Sirpa Tuuva, Johanna Zalagh, Sanna Lesch (hallituksen sihteeri).

Kiinteistökannan

suunnitelmallisilla

korjauksilla

varmistetaan

niiden arvon

säilyminen

sekä asumisviihtyvyys.

26 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


HALLINTO

Varsinainen yhtiökokous pidettiin

11.5.2015 ja ylimääräinen yhtiökokous

19.8.2015.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen

toimikausi on kaksi vuotta.

Hallitus ajalla 1.1.–31.12.2015

Juhani Paajanen puheenjohtaja

Pekka Virkamäki,

varapuheenjohtaja

Mika Niikko,

2. varapuheenjohtaja

Hannu Ahonen,

asukasjäsen (12.5.–31.12.2015)

Eija Grönfors, jäsen

Pentti Hakulinen, jäsen

Marja Heikkinen, jäsen

Ahti Kara,jäsen

Jari Keränen, asukasjäsen

Tapani Keurulainen,

asukasjäsen (1.1.–11.5.2015)

Ari Männikkö, jäsen

Arja Niemelä, jäsen

Sirpa Pajunen, jäsen

Visa Tammi, jäsen

Sirpa Tuuva, jäsen

Johanna Zalagh, jäsen

Anne Sinkkonen, varajäsen

Liisa Tilander, varajäsen

Juha-Veikko Nikulainen,

asiantuntijajäsen (1.1.–11.5.2015)

Leea Markkula-Heilamo,

asiantuntijajäsen (12.5.–19.8.2015)

Hannu Penttilä,

asiantuntijajäsen (20.8.–31.12.2015)

Yhtiön toimitusjohtajana toimi

Teija Ojankoski. Hallituksen

sihteerinä oli hallintosihteeri

Sanna Lesch. Hallitus kokoontui

kymmenen (10) kertaa vuoden 2015

aikana.

Tilintarkastajina toimivat KHTyhteisö

Deloitte & Touche Oy vastuunalaisena

tarkastajanaan Tuomo

Vesanen, KHT, sekä asukastilintarkastajana

Heidi Vierros, KHT.

VAV-KONSERNIN AVAINTIETOJA

2015 2014 2013

Liikevaihto, M € 88,6 84,1 80,3

Liikevoitto, M € 31,7 24,4 22,1

Liikevoitto, % liikevaihdosta 35,8 29,0 27,5

Taseen loppusumma, M € 617,3 597,6 563,4

Pitkäaikaiset lainat, M € 472,9 484,4 473,3

Varaukset ja oma pääoma, M € 81,0 62,4 50,7

Oman pääoman tuotto, % (emo) 85,4 55,3 39,4

Omavaraisuusaste, % (emo) 16,5 12,4 10,4

Poistot, M € 19,2 21,2 19,2

Uusien asuntojen hankinta-arvo, M € 45,8 37,6 13,8

Maksuvalmiussuhde (Quick ratio) 1,0 1,1 1,0

Korkorasite, % liikevaihdosta 9,9 11,6 14,4

Asunnot 10 187 10 056 9 874

Asuinhuoneistoneliöt 608 188 587 468 579 051

Valmistuneet asunnot 273 182 91

Valmistuneet vuokranmäärityskohteet 4 4 2

Asuntojen käyttöaste, %(emo) 99,1 99,4 99,4

Vuokrasaatavat liikevaihdosta, % 1,2 0,9 1,3

Vuokratappiot liikevaihdosta, % 0,1 0,1 0,4

Keskivuokra, €/m²/kk (emo) 11,72 11,45 10,97

Vuokrien vaihteluväli, €/m²/kk (emo) 9,28–14,67 9,12–14,34 8,96–13,60

Keskivuokra 1.3.2016 alkaen, €/m2/kk (emo): 11,90

Valmistuvat asunnot vuonna 2016, kpl: 105

Valmistuvia vuokranmäärityskohteita vuonna 2016, kpl: 1

Vuokrien vaihteluväli 1.3.2016 alkaen, €/m²/kk (emo): 9,33–15,02

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 27


KIINTEISTÖT

Uustuotanto

Toimintavuonna solmittiin kolmen

vuokratalokohteen urakkasopimukset

(Ruusukvartsinkuja 2,

Loiskekuja 1 ja Marsinkuja 1),

yhteismäärältään 49,9 miljoonaa

euroa. Kohteiden keskimääräinen

hankinta-arvo on 3 504 €/asm 2 .

Toimintavuoden aikana valmistui

uusia asuntoja 273 kpl neljässä eri

kohteessa: Lipputie 14 (87 asuntoa),

Jänönhäntä 1 (48 asuntoa),

Lehtikallio 2 (67 asuntoa) ja

Hämeenkyläntie 77 (71 asuntoa).

Vuonna 2015 aloitettiin rakentaminen

osoitteessa Loiskekuja 1 (105

asuntoa). Kiinteistö valmistuu kesällä

2016. Lisäksi toimintavuoden

aikana aloitetuista kohteista vuonna

2017 valmistuu Marsinkuja 1, jossa

omalta tontilta purettiin vanhat rakennukset,

ja tilalle valmistuu uusia

asuntoja 147 kpl. Ennen rakentamisen

alkamista Marsinkuja 1:n

tontti lohkottiin kahdeksi tontiksi,

joista toinen myytiin Asuntosäätiön

Asumisoikeus Oy:lle.

Vuonna 2015 aloitettu asuntotuotanto

rahoitetaan valtion pitkäaikaisella

korkotukilainalla ja Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n

käynnistys- ja erityisryhmien investointiavustuksilla.

Vuoden 2015

aikana valmistui

273 uutta

asuntoa neljään

eri kohteeseen.

Korjausrakentaminen

Kiinteistöjen korjauskulut olivat

15,3 miljoonaa euroa, josta suunnitelmallisten

korjausten osuus oli

7,4 miljoonaa euroa, eli 48 %.

Kiinteistöjen kunnossapitotyöt

toteutettiin pitkän aikavälin korjaussuunnitelman

mukaisesti. Rahoitus

toimintavuonna kerättiin korjattavien

kiinteistöjen omarahoitusosuudella

ja sisällyttämällä kaikkien

kiinteistöjen vuokriin 1,00 €/m²/kk.

Kiinteistöjen suunnitelmalliset

korjaukset painottuivat edellisten

vuosien tapaan asuntojen kylpyhuonekorjauksiin

(46 %) ja keittiökorjauksiin

(14 %). Lisäksi julkisivujen

kunnostusten osuus korjauksista oli

13 %.

Yhtiön kiinteistöjen omaisuus- ja

vastuuvakuutukset ovat Pohjola

Vakuutus Oy:ssä.

.

28 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


Per Kalrsson muutti Opaali-taloon

VAV:n Heporinne 1:n asunnosta.

Hän on toiminut VAV:n luottamustehtävissä

pitkään ja oli muuttoonsa

asti YTE 11 -alueen puheenjohtaja.

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 29


VUOKRA-ASUNNON

HAKIJAT

Vuoden 2015

aikana

vuokrattavaksi

valmistui ja

vapautui

1394 asuntoa.

Näistä 433 oli

VAV:n sisäisiä

asunnonvaihtoja.

Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita

oli rekisterissä noin 4 500.

Hakijamäärät vaihtelivat kuukausittain

4 500:n ja 5 700:n välillä.

Hakijoista lähes 63 % haki asuntoa

yksin. Vuoden 2015 aikana asuntoja

vapautui vuokrattavaksi keskimäärin

90 kpl kuukaudessa ja uusia

asuntoja valmistui 273 kpl, yhteensä

1 394 kpl. Asuntojen vaihtuvuus

vuonna 2015 oli 13,3 %. Vaihtuvuusaste

nousi yli prosenttiyksikön vuoden

2014 lukemasta, joka oli 12,0 %.

Hakijoista yhtiön asunnosta toiseen

vaihtajia oli 32 % eli 433 kpl.

ASUKASTOIMINTA

Asukasdemokratia antaa jokaiselle

asukkaalle mahdollisuuden osallistua

oman talonsa hallintoon ja vaikuttaa

maksamiinsa kustannuksiin.

Toimintavuonna VAV Asunnot

Oy:llä oli yhteensä 173 arava- tai

korkotukilainoitettua vuokranmääritysyksikköä.

Näistä kohteista asukastoimintaa

oli 161 kiinteistössä.

Yhtiö järjesti asukkaille tiedotustilaisuudet

yhtiön talousarvioon

sisällytetyistä suunnitelmista,

tilinpäätöksen toteumasta kiinteistötalouden

ja korjaustoiminnan

näkökulmasta sekä vuokranmäärityksen

perusteista.

Henna Suoverinaho (vas.)

ja Milla Sontag

Talvikkirinne 9:n pihalla.

30 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


TIEDOTTAMINEN

Yhtiön asukaslehti VAV-viesti

ilmestyi vuonna 2015 neljä kertaa.

Asukaslehti toteutettiin yhteistyössä

Omnipress Oy:n kanssa.

Vuoden 2015 aikana VAV:n

kohteiden Näätäkuja 4, Pyykuja 1,

Heporinne 1 ja Marsinkuja 1 vuokrasopimukset

irtisanottiin, missä

yhteyksissä lisättiin kohdennettua

tiedotusta asukkaille korvaavien

asuntojen hausta.

Kesällä 2015 VAV:n Opaali-uudiskohde

oli esillä Kivistön asuntomessuilla.

Opaalista ja sen näyttelyasunnoista

tiedotettiin muun muassa

talon kotisivujen ja lehdistötiedotteiden

kautta, ja kohde sai paljon

positiivista mediahuomiota.

TALOUS

Toimintavuoden emoyhtiön liikevaihto

oli 85,9 miljoonaa euroa,

kasvua oli edelliseen tilikauteen

2,7 %. Liikevaihdosta varsinaiset

asuntovuokratuotot olivat

83,4 miljoonaa euroa. Uusien

kohteiden rakennuttamistuottoja

kertyi tuloutuksista 2,0 miljoonaa

euroa, ja muut kiinteistötuotot olivat

0,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen

sisältyy vuokrasaatavista

luottotappioita 90 tuhatta euroa.

Vuokraustoiminnan vahingonkorvausvaateita

ja perinnän kuluja vuokrareskontrassa

on 0,3 miljoonaa

euroa. Luottotappiot ovat pääosin

vuoden 2014 käräjäoikeuden tuomioita.

Luottotappioksi kirjattuja

saatavia korkoineen tuloutettiin

toimintavuonna yhteensä 0,14

miljoonaa euroa, joka on 12 %

vähemmän kuin vuonna 2014.

Erääntyneet asuntovuokrasaatavat

tilinpäätöksessä

ovat 0,7 miljoonaa euroa ja

kaikki vuokraustoiminnan saatavat

yhteensä 1,04 miljoonaa euroa.

Saatavat ovat pysyneet edellisvuoden

tasossa. Tilinpäätös sisältää

0,17 miljoonan euron luottotappiovarauksen

odotettavissa olevien

menetysten varalle.

Liikevoitto oli 31,2 miljoonaa

euroa eli 36 % liikevaihdosta. Suunnitelman

mukaisesti sillä kyettiin

kattamaan pitkäaikaisten rakennus-

ja korjauslainojen korkokulut.

Lisäksi varauduttiin 22,7 miljoonan

euron asuintalovarauksella kiinteistöjen

tuleviin korjauksiin.

Poistot tehtiin tasapoistoina poistoajan

ollessa 22 tai 40 vuotta. Yhtiön

poistosuunnitelmaa korjattiin

vastaamaan kiinteistöjen teknistä

kulumista. Tulontuottamiskykyyn

perustuvista poistoista luovuttiin.

Nyt kiinteistöt poistetaan suunnitelman

mukaan 40 vuodessa.

Yhtiö ilmoittaa erikseen sen laskennallisen

poiston määrän, joka on

laskettu vuoteen 2012 50 vuoden

tasapoistolla ja vuodesta 2013

alkaen 30 vuoden tasapoistolla.

Suunnitelman mukaisia poistoja

tehtiin 18,4 miljoonaa euroa, joista

rakennusten poistot ilman rakennusten

kalustoa olivat 17,3 miljoonaa

euroa.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä:

2015 2014 2013

48 46 43

Henkilöstö yksiköittäin vuoden lopussa:

Naisia Miehiä Yht.

Hallinto 14 1 15

Markkinointi ja asiakaspalvelu 8 1 9

Kiinteistönpito

ja rakennuttaminen 7 17 24

Yhteensä 29 19 48

Palkkojen ja palkkioiden kehitys:

VAV ASUNNOT OY:N LAINAT LAINATYYPEITTÄIN:

M € % Vuosimuutos, M €

Aravalainat 164 35 - 40

Korkotukilainat 194 41 - 7

Rahalaitoslainat 74 16 + 20

Kaupungin lainat 36 8 - 4

Yhteensä 468 100 - 31

VAV Hoivakiinteistöt Oy:lle siirtyi kiinteistöjen rakennuslainoja

27,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorin vuosimaksulainoja

konvertoitiin noin 18 miljoonalla eurolla.

Lainatakaukset

M € Vuosimuutos, M €

Valtion täytetakaus 177 + 0

Kaupungin omavelkainen takaus 40 - 3,8

Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiiri HUS 0,4 - 0,1

2015 2014 2013

2,19 M € 2,11 M € 2,04 M €

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 31


VAV on mukana

kiinteistöalan

energiatehokkuussopimuksessa,

jonka

tarkoituksena on

vähentää rakennusten

energiankulutusta

ja

päästöjä.

RAHOITUKSELLISET RISKIT

YMPÄRISTÖ

Yhtenäislainojen pääomakulut noudattavat

heinäkuun kuluttajahintaindeksin

muutoksia. Indeksin muutos

oli viime heinäkuussa -0,2 %, joten

vuosimaksulainojen hoitokulut pysyivät

edellisvuoden tasossa. Vuosimaksulainojen

markkinakorkoja

korkeampi korkotaso ei mahdollista

lainojen riittäviä lyhennyksiä vaan

pidentää niiden takaisinmaksua.

Konvertoitaessa Valtiokonttorin

yhtenäislainoja valtion täytetakauksella

tavallisiksi rahalaitoslainoiksi

markkinakorkojen muutokset vai-

kuttavat pääomavuokraan täysimääräisesti.

Yhtiön rahoitusrakenteesta

johtuen pääomakulut kuitenkin pysynevät

kokonaisuutena arvioidulla

tasolla. Toimintavuonna tehtiin

korkosuojauksia vaihtuvakorkoisiin

lainoihin.

Arava- ja korkotukilainojen pitkät

takaisinmaksuajat ja lyhennysohjelmien

takapainoisuus vaikeuttavat

korjaustoiminnan rahoitusta.

Työttömyys ja asuvien asukkaiden

taloudelliset ongelmat aiheuttavat

yhtiölle luottotappioriskin kasvua.

Yhtiössä on VAV:n oma ympäristöohjelma,

jossa on määritelty

seurattavat ympäristöä koskevat

mittarit. Kuukausittain tapahtuvan

energiaseurannan ja mittausten

tuloksena saadaan kiinteistöjen

energiatodistus suoraan kiinteistöohjelma

Tampuurista.

Energian ja veden kulutus

2015 2014 2013

Lämpö, kWh/rm 3 (normeerattu)

46,7 46,5 46,0

Vesi, l/rm 3

488 486 490

Sähkö, kWh/rm 3

4,5 4,6 4,8

Energiatehokkuus

Energiatehokkuutta on lähdetty

parantamaan 2015 käyttöönotetun

ETJ+ (yrityksen energiatehokkuusjärjestelmä)

-järjestelmän avulla,

joka täydentää vuonna 2009 solmittua

VAETS (vuokra-asuntoyhteisöjen

energiatehokkuussopimus) -energiatehokkuussopimusta.

32 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


KATSAUS TULEVAISUUTEEN

Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella

ja sen taloudellisen aseman

arvioidaan pysyvän vakaana ja

maksuvalmiuden hyvänä.

Yhtiö jatkaa yhtiörakenteena

selkiyttämistä sulauttamalla palveluasumisliiketoimintansa

samaan

tytäryhtiöön sekä eriyttämällä luovutus-

ja käyttörajoitusten alaiset

kiinteistöt omaksi yhtiöksi.

Yhtiö on sopinut Vantaan kaupungin

kanssa tonttiohjelmasta,

jolla varmistetaan tonttitarjonta

lähivuosien asuntotuotantoon. Tavoitteena

on kaupungin asunto-ohjelman

ja Valtion kanssa solmitun

aiesopimuksen mukaisesti 150–200

asunnon tuotanto vuosittain.

Yhtiö jatkaa yksittäisten vuokraasuntokäytössä

olevien asuntoosakkeiden

myymistä sitä mukaa

kun ne vapautuvat.

Yhtiö myy täydennyskaavoituksen

yhteydessä tonteilleen syntynyttä

lisärakennusoikeutta silloin, kun se

on tarkoituksenmukaista.

VAETS-sopimus uudistetaan ja

sopimus seuraavalle kaudelle allekirjoitetaan

syksyllä.

Vuokra-asuntojen kysyntä

Vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan

kasvavan. Eritoten pakolaisuus

tullee kasvattamaan kysyntää.

Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin

ja pieniin kaksioihin. Suuresta hakijamäärästä

huolimatta perheasuntojen

kysynnän oletetaan pysyvän

vähäisenä.

Asuntojen korjaustoiminta

Yhtiön kiinteistöihin lähivuosina

suunnitellut peruskorjaukset

perustuvat kiinteistökannan

kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja

salkutukseen. Korjaamisen tarvetta

priorisoidaan välttämättömyyden,

käytettävissä olevan rahan,

tehokkuuden sekä ennakoivan

korjaamisen näkökulmista. Korjaamisella

tähdätään kiinteistön

arvon säilyttämiseen sekä hyvien

asumisolosuhteiden ja asuntojen

vuokrattavuuden varmistamiseen.

Yhtiön korjaustoiminnan painopiste

on vuosina 1970 –1975

ja 1989–1995 valmistuneissa tai

peruskorjatuissa kiinteistöissä.

Kiinteistöt muodostavat noin 55 %

yhtiön kiinteistökannasta.

Korjaus- ja energia-avustusten

hakuedellytykset täyttäviin hankkeisiin

haetaan aina tarjolla olevia

avustuksia.

Uudistuotanto

Urakkahintoja mittaavan tarjoushintaindeksin

mukaan asuinra-

kentamisen hinnat olivat vuoden

2015 marraskuussa 4,2 prosenttia

suuremmat kuin vuotta aiemmin.

Hintojen odotetaan lievästi

nousevan alkuvuoden 2016 aikana.

Kilpailu asuinrakennusurakoista

näkyy pienentyneenä kiinnostuksena

tarjota urakoita yhtiön urakkakilpailuissa.

Yhtiö tulee käynnistämään vuoden

2016 aikana arviolta 375 uuden

asunnon rakentamisen.

Kehittäminen

Uudistuotannon ja korjaustoiminnan

omarahoitusosuuden kattamiseksi

ilman lainaa yhtiö valmistelee

yksittäisten rajoituksista vapautuvien

kiinteistöjen myyntiä.

Yhtiö jatkaa yhteistyötä kaupungin

kanssa ja tukee omalla toiminnallaan

kaupungin perustehtäviä.

Asumisviihtyvyyden ja asukastoiminnan

kehittämisessä painopisteenä

on edelleen muun muassa

viestintä-, energia- ja turvallisuusasiat.

EHDOTUS TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että emoyhtiön

tilikauden voitto 168 500,11 euroa kirjataan vapaaseen

omaan pääomaan.

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 33


TULOSLASKELMAT

(1000 €)

VAV-konserni

1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

Emoyhtiö

1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014

LIIKEVAIHTO

Vuokrat 86 144 82 835

Käyttökorvaukset 450 379

Rakennuttamistuotot 1959 920

Isännöintituotot 5 11

Liikevaihto yhteensä 88 558 84 146

Muut kiinteistön tuotot 5 111 1 996

93 669 86 142

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -2 189 -2 105

Eläkekulut -389 -368

Muut henkilösivukulut -79 -77

Henkilöstökulut yhteensä -2 657 -2 550

Poistot - 19 198 -21 173

Muut kulut

Kiinteistön muut hoitokulut

Hallinto -781 -651

Käyttö- ja huoltopalvelut -2 944 -3 042

Ulkoalueiden hoitopalvelut -604 -592

Siivouspalvelut -1 597 -1 553

Lämmitys -7 396 -7 799

Vesi- ja jätevesi -3 999 -3 901

Sähkö -1 227 -1 241

Jätehuolto -1 829 -1 685

Vahinkovakuutukset -362 -290

Vuokrat -75 -93

Kiinteistövero -2 624 -2 075

Korjaukset -15 384 -13 700

./. Saadut esinevahinkokorvaukset

Muut hoitokulut -502 -619

Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -39 323 -37 241

Luottotappiot -165 -100

Muut kiinteistön kulut -601 -643

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 31 724 24 436

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0

Muut korko- ja rahoitustuotot 155 158

Korkokulut ja muut rahoituskulut - 8 938 -9 750

-8 782 -9 592

VOITTO ENNEN

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 22 942 14 844

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos

vapaaehtoisten varausten muutos

83 364 82 299

449 379

1 959 920

134 36

85 907 83 635

5 110 1 996

91 016 85 631

-2 189 -2 105

-389 -368

-79 -77

-2 657 -2 550

-18 348 -21 052

-777 -648

-2 817 -3022

-593 -588

-1 554 -1 543

-7 252 -7 764

-3 930 -3 881

-1 160 -1 229

-1 788 -1 677

-359 -284

-75 -93

-2 521 -2 058

-15 282 -14 075

638 410

-500 -618

-37 968 -37 070

-90 -100

-601 -643

31 352 24 216

155 158

-8 544 -9 634

-8 389 -9 476

22 964 14 740

0 3 843

-22 795 -18 793

Tuloverot

Laskennallisen verovelan muutos -4 555 -3 011

TILIKAUDEN VOITTO (+) / TAPPIO (-) 18 387 11 833

169 -210

34 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


TASEET

(1000 €)

VAV-konserni

Emoyhtiö

1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

0

0

0

0

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat

102 908

414 283

396

1 306

28 344

547 238

97 089

395 665

547

884

49 705

543 890

95 671

382 863

382

1 224

28 286

508 425

95 884

389 131

547

882

43 196

529 640

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksistä

Saamiset konsernin yrityksiltä

Muut osakkeet ja osuudet

43 105

5 367

48 473

29 012

4 287

33 299

414

43 317

5 367

49 098

3

34 191

4 287

38 480

Pysyvät vastaavat yhteensä

595 711

577 189

557 523

568 120

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Saamiset kiinteistön tuotoista

Muut saamiset

Siirtosaamiset

873

10 409

591

11 873

742

10 096

365

11 203

873

9 733

590

11 197

647

10 046

159

10 853

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

5 060

4 624

5 035

4 185

5 060

1 186

5 035

826

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

21 557

20 423

17 442

16 714

VASTAAVAA YHTEENSÄ

617 267

597 612

574 966

584 834

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 35


VAV-konserni

Emoyhtiö

1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma

Ylikurssirahasto

Muut rahastot

7 659

15 929

3 092

26 679

7 659

15 929

3 092

26 679

7 659

15 929

3 092

26 679

7 659

15 929

3 092

26 679

Edell. tilik.voitto/tappio

Tilikauden voitto(+)/tappio(-)

35 715

18 387

54 102

23 882

11 833

35 715

-51

169

118

159

-210

-51

Oma pääoma yhteensä

Vähemmistöosuus

80 782

0

62 394

0

26 797

26 628

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero

Vapaaehtoiset varaukset

Muut varaukset

67 979

45 511

PAKOLLISET VARAUKSET

225

270

225

270

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Laskennalliset verot

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Saadut ennakot

Ostovelat

Velat saman konsernin yrityksille

Muut velat

Siirtovelat

Laskennalliset verot

472 950

10 006

482 956

37 215

1 465

3 957

4 034

2 079

4 555

53 305

484 415

7 090

491 506

29 911

1 415

2 639

3 922

2 544

3 011

43 442

432 926

432 926

35 483

1 465

3 864

315

3 989

1 923

47 038

472 140

472 140

29 878

1 415

2 594

0

3 892

2 504

40 284

Vieras pääoma yhteensä

536 261

534 947

479 964

512 424

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

617 267

597 612

574 966

584 834

36 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


RAHOITUSLASKELMAT

(1000 €)

VASTAAVAA

VUOKRAUSTOIMINNAN RAHAVIRTA

VAV-konserni

VAV Asunnot Oy

2015 2014 2015 2014

Vuokrauksesta saadut maksut 88 856 84 867

Tuloslaskelman liikevaihto 88 558 84 146

Vuokraustoiminnan muista

tuotoista saadut maksut 5 111 1 996

Maksut vuokraustoiminnan kuluista 41 550 39 821

Tuloslaskelman ostot 42 815 40 533

Vuokraustoiminnan rahavirta

ennen rahoituseriä ja veroja 52 416 47 043

Maksetut korot ja maksut

muista liiketoiminnan rahoituskuluista 9 345 10 265

Korkokulut ja muut rahoituskulut 8 938 9 750

Saadut korot vuokraustoiminnasta 127 103

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ( A ) 43 198 36 880

85 829

85 907

5 110

40 145

41 316

50 794

8 753

127

42 168

84 165

83 635

1 996

39 679

40 363

46 482

10 154

103

36 431

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja

aineettomiin hyödykkeisiin 22 546 46 992

Investoinnit muihin sijoituksiin 1 107 -191

Muut saamiset 14 918 6 412

Rahoitusarvopaperit 24 35

Muut velat 30 0

Konsernirakenteen muutos -26

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ( B ) 38 625 53 222

-2 615

1 492

9 324

25

8 226

42 982

-190

8 527

35

51 353

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Pitkäaikaisten lainojen nostot 47 242 47 366

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -51 404 -28 405

Saadut korot 28 55

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ( C ) -4 134 19 017

Rahavarojen muutos (A+B+C) 439 2 676

Rahavarat tilikauden alussa 4 185 1 511

Rahavarat tilikauden lopussa 4 624 4 185

439 2 676

26 802

-60 412

28

-33 582

360

826

1 186

360

42 990

-28 351

55

14 694

-228

1 052

826

-228

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 37


KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

31.12.2015

Konsernin emoyhtiön VAV Asunnot Oy:n omistaa Vantaan kaupunki.

VAV Konsernin tilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö VAV Asunnot Oy ja tytäryhtiö

VAV Hoivakiinteistöt Oy sekä sen tytäryhtö VAV Palvelukodit Oy. Osakkuusyhtiö Asunto Oy Vantaan Normannilaaksoa

ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä, koska yhtiön omistuksesta ollaan luopumassa ja

omistuksen merkitys konsernissa on vähäinen.

Konserniin kuuluvia autopaikoitusyhtiöitä Kivikirveen Autopaikoitus Oy, Asunto Oy Viljapelto,

Kiinteistö Oy Myyrinsärki ja Metsolan Pysäköinti Oy ei ole konsolidoitu. Yhtiöiden taseiden loppusummat

ovat 2,0 M € ja osuus omasta pääomasta on 0,7 M €. Konsernin osuus oman pääoman muutoksesta on

0,04 M € ja tilikauden tuloksesta noin 11 tuhatta euroa.

LAADINTAMENETELMÄ

Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen sekä konsernin rahoituslaskelman.

Yhtiöiden sisäiset liiketapahtumat on peruutettu ja keskinäiset saamiset ja velat eliminoitu

hankintamenomenetelmää käyttäen.

Konsernisaamiset sisältävät varoja 43 105 215,23 euroa, jotka ovat osa Vantaan kaupungin

konsernipankkitiliä.

ARVOSTUSPERIAATTEET

Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn välittömään hankintamenoon.

Pysyvien vastaavien arvostuksessa ei ole tehty muutoksia aikaisempaan arvostukseen.

POISTOSUUNNITELMA

Poistot tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Poistoperusteena on kiinteistöjen ikä. Vuosina

1969 - 2003 valmistuneet kiinteistöt poistetaan 22 vuodessa ja vuosina 2004 - 2015 valmistuneet

kiinteistöt 40 vuodessa. Poistot sisältävät puretun kiinteistön osoitteessa Marsinkuja 1 kokonaispoiston

1 689 588,79 euroa. Aiemmin poistosuunnitelma perustui lainojen lyhennyksiin, jotka omakustannusperiaatteen

mukaan saadaan sisällyttää asuntojen vuokriin. Tasapoistoihin siirryttiin, jotta poistosuunnitelma

paremmin vastaisi kiinteistöjen kulumista 40 vuoden laina-ajalla. Muista kuin asuinrakennuksista tehdään

10 - 25 %:n menojäännöspoistot.

TILIKAUDEN POISTOT

Poistot eriteltynä: 2015 2014

suunnitelmapoistot

aineettomat oikeudet 0 3 138

rakennukset ja rakennelmat 18 927 312 20 897 285

koneet ja kalusto 129 787 174 296

muista aineellisista hyödykkeistä 141 185 98 275

19 198 284 21 172 993

Vantaan kaupunki -konsernissa sovellettavia suunnitelmapoistoja käyttäen on yhtiön poistoalitus

59.645.179 euroa (ed. vuosi alitus 46.072.975 E). Ennen vuotta 2014 poistosuunnitelmassa rakennukset

tasapoistettiin 50 vuodessa loppuun. Vuodesta 2013 rakennukset poistetaan 30 vuodessa.

38 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


2015 2014

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Osakepääoma tilikauden alussa 7 658 866 7 658 866

* Saldo tilikauden lopussa 7 658 866 7 658 866

Ylikurssirahasto tilikauden alussa 15 928 833 15 928 833

* Saldo tilikauden lopussa 15 928 833 15 928 833

Vararahasto tilikauden alussa 3 091 578 3 091 578

* Saldo tilikauden lopussa 3 091 578 3 091 578

Sidottu oma pääoma tilikauden lopussa 26 679 277 26 679 277

Lainanlyhennysrahasto tilik.alussa

Vähennys

* Saldo tilikauden lopussa

Voitto ed.tilikausilta tilikauden alussa 35 715 104 23 881 667

Tilikauden voitto 18 387 254 11 833 437

* Saldo tilikauden lopussa 54 102 358 35 715 104

Vapaa pääoma tilikauden lopussa 54 102 358 35 715 104

Oma pääoma tilikauden lopussa 80 781 635 62 394 381

LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta sekä asuintalovarauksesta.

Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen

verovelkaan. Huomioiden yhtiön poisto- ja asuintalovarauksen muodostusmahdollisuudet veromaksun

toteutuminen on epätodennäköistä.

2015 2014

Laskennalliset verovelat

tilinpäätössiirroista 14 560 925 10 101 237

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 39


PYSYVÄT VASTAAVAT

2015 2014

Aineettomat oikeudet tilikauden alussa 0 3 138

poisto 0 -3 138

* Saldo tilikauden lopussa 0 0

Aineettomat hyödykkeet yht. 0 0

Maa-alueet tilikauden alussa 97 088 692 94 078 983

lisäys 6 335 807 3 179 870

vähennys -516 105 -170 162

* Saldo tilikauden lopussa 102 908 394 97 088 692

Rakennukset ja rakennelmat

tilikauden alussa 395 665 282 398 079 279

lisäys 39 565 165 18 475 354

vähennys -2 020 526 0,00

poisto -18 927 312 -20 889 351

* Saldo tilikauden lopussa 414 282 609 395 665 282

Koneet ja kalusto tilikauden alussa 546 689 693 782

lisäys 0 41 122

vähennykset -20 541 -5 985

poisto -129 787 -182 230

* Saldo tilikauden lopussa 396 361 546 689

Muut aineelliset hyödykkeet tilik. alussa 884 471 576 918

lisäys 563 653 405 827

vähennys -722

poisto -141 185 -98 275

* Saldo tilikauden lopussa 1 306 217 884 471

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat tilikauden alussa 49 704 755 24 020 820

lisäys 28 740 507 47 147 671

vähennys -50 100 841 -21 463 736

* Saldo tilikauden lopussa 28 344 421 49 704 755

Saamiset konsernin yrityksiltä tilikauden alussa 29 012 114 22 835 706

lisäys / vähennys 14 093 101 6 176 408

* Saldo tilikauden lopussa 43 105 215 29 012 114

Muut osakkeet tilikauden alussa 4 286 610 5 096 012

lisäys 1 352 462 429

vähennys (myynnit) -271 779 -809 831

* Saldo tilikauden lopussa 5 367 293 4 286 610

Pysyvät vastaavat yhteensä 595 710 510 577 188 613

40 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


SIJOITUKSET

KONSERNIN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

kpl osuus, % kp-arvo

Huoltoyhtiöiden osakkeet

Pähkinähoito Oy 556 3,6 5 624

Etelä-Vantaan Huolto Oy 185 18,5 2 933

Martinlaakson Huolto Oy 1 754 1,4 75

Koivu-yhtiöt Oy 874 6,3 3 133

11 765

Autopaikkayhtiöiden osakkeet

Kivikirveenkujan Autopaikat Oy 116 67,4 0

Asunto Oy Viljapelto 21 23,3 2 628

Martinlaakson Autopaikoitus Oy 53 11,8 295

Ruukkukujan Autopaikat Oy 22 1,1 178 790

Kiinteistö Oy Myyrinsärki Autopaikoitus 750 33,3 4 432

Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkki 39 17,7 1 052 392

Metsolan Pysäköinti Oy 17 732 35,5 661 202

1 899 740

Muut osakkeet ja osuudet

kpl

Kuntarahoitus Oyj 963 048 1 891 415

Kivistön Putkijäte Oy, B-osake 5 015 3,13 300 499

Yhtiö omistaa 17 asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet 1 263 874

3 455 788

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 41


2015 2014

VASTUUSITOUMUKSET

Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys:

Lainat rahoituslaitoksilta 426 026 785 429 700 097

Annetut kiinnitykset 915 578 637 902 339 339

Velat, joissa Vantaan kaupungin takaus 41 490 553 43 923 300

Velat, joissa HUS:in takaus 382 695 408 207

Johdannaissopimukset

Koron- ja valuutanvaihtosopimus Nimellisarvo/Käypä arvo Nimellisarvo/Käypä arvo

Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa 13 405 600/ 2 559 945 15 023 925/1 726 351

Koronvaihtosopimukset

Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa 47 886 295 / 47 556

Autopaikkavastuut

Rakentamattomia autopaikkoja, kpl 115 115

Eläkevastuut

Emoyhtiöllä on 5 toimihenkilöä, joilla on

oikeus täyteen eläkkeeseen 63-vuotiaana. 54 670 64 935

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA

2015 2014

Rahalaitoslainat 69 704 704 45 744 434

Vantaan kaupungin lainat 39 435 274 38 162 164

Muut pitkäaikaiset velat 153 476 732 151 167 628

262 616 710 235 074 226

Lyhennysohjelma määritetään vuosittain:

Valtiokonttorin yhtenäislainat 31.12. 167 776 119 197 825 106

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT

Saaminen Quattrorakennus Oy:n konkurssipesältä 511 000

Arvonlisäverosaaminen uustuotannosta 0 143 798

Muut siirtosaamiset 79 762 221 111

590 762 364 909

MUIDEN SAAMISTEN OLENNAISET ERÄT

Pitkäaikaiset saamiset

Liittymismaksut 10 409 125 10 095 634

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konsernin yrityksiltä 43 105 215 29 012 114

Saamiset kiinteistön tuotoista 873 238 742 461

Muut saamiset 0 20 072

43 978 453 29 774 647

Saamiset yhteensä 54 978 340 40 235 190

42 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


2015 2014

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT

Korkojaksotusvelat 2 042 474 2 450 148

Muut siirtovelat 36 701 93 488

yhteensä 2 079 175 2 543 636

MUIDEN VELKOJEN OLENNAISET ERÄT

Lomapalkkavelat 422 455 395 866

Saadut lyhytaikaiset vakuudet 3 386 900 3 292 751

Muut velat 224 888 233 301

yhteensä 4 034 243 3 921 918

VARAUKSET

Tilikauden aikana on lisätty rakennuttamiseen liittyvää pakollista varausta 45.000 euroa,

joten pakollinen varaus on 225.000 euroa.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden

myyntivoitot 4 617 671 1 554 454

Muut tuotot 492 936 441 954

5 110 607 1 996 409

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli keskim. 48 46

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksettiin yht. 180 584 177 397

KONSERNISAAMISET JA -VELAT

Pitkäaikaiset velat

Vantaan kaupungin lainat 41 749 721 39 908 855

* lyhytaikainen osuus 514 529 385 910

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 43


TILINTARKASTUSKERTOMUS

VAV ASUNNOT OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet VAV Asunnot Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta

1.1. - 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja

liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat

ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja

siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä

ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa

edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden

siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen

jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus

yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen

sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan

harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä

riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät

tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa

pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa,

että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden

kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Vantaalla 16. päivänä helmikuuta 2016

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Tuomo Vesanen

Heidi Vierros

KHT

KHT

Deloitte & Touche Oy

KPMG Oy

Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki Töölönlahdenkatu 3 A, 00100 Helsinki

Puh. 020 755 500 Puh. 020 760 3000

44 VAV VUOSIKERTOMUS 2015


VAV ASUNNOT OY

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaa, 16. päivänä helmikuuta 2016

Juhani Paajanen, puheenjohtaja

Mika Niikko

Hannu Ahonen

Eija Grönfors

Pentti Hakulinen

Marja Heikkinen

Ahti Kara

Jari Keränen

Ari Männikkö

Arja Niemelä

Sirpa Pajunen

Sirpa Tuuva

Johanna Zalagh

Teija Ojankoski, toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaa, 16. helmikuuta 2016

Deloitte & Touche Oy

KHT-yhteisö

Tuomo Vesanen, KHT

Heidi Vierros, KHT

VAV VUOSIKERTOMUS 2015 45


VAV ASUNNOT OY

p. 010 235 1450

info@vav.fi

Käyntiosoite: Veturikuja 7, Tikkurila

PL 39, 01301 Vantaa

Fax 010 235 1451

TAITTO OMNIPRESS/VAULA AUNOLA

Vantaan kuvataidekoululaiset laativat VAV:n asuntomessutalon suoja-aitojen maalaukset.

More magazines by this user