13.10.2016 Views

VAV Toimintakertomus 2015

VAV Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä vuokranantajia Vantaalla ja tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla.

VAV Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä vuokranantajia Vantaalla ja tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla.

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


SISÄLTÖ<br />

4 Toimitusjohtajan katsaus<br />

6 Ekologinen Opaali-talo keräsi huomiota<br />

Vantaan asuntomessuilla<br />

15 Marsinkuja 1:ssä järjestettiin Our House -lähiöfestivaalit<br />

17 Hallituksen asukasjäsenet ja asukastilintarkastaja valittiin<br />

18 273 uutta asuntoa valmistui eri puolille Vantaata<br />

20 Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon rakennekosteutta ja<br />

-lämpöä mitataan reaaliaikaisesti<br />

21 Korjausrakentaminen on kasvussa<br />

22 Vesimaksu muuttuu asukasluvun mukaiseksi<br />

24 Taloyhtiölaajakaista kaikkiin <strong>VAV</strong>:n taloihin<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n toimintakertomus <strong>2015</strong><br />

25 <strong>Toimintakertomus</strong><br />

34 Tuloslaskelmat<br />

35 Taseet<br />

37 Rahoituslaskelmat<br />

38 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot<br />

44 Tilintarkastuskertomus<br />

Kansikuva ja sisällysluttelon kuvat: Henrik Kettunen<br />

2<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Luonnonvaratasapainoinen<br />

Opaali-talo<br />

valmistui<br />

keväällä <strong>2015</strong> ja<br />

oli esillä kesän<br />

asuntomessuilla.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 3


4<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Toimitusjohtajan katsaus<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy on eräs keskeisimpiä<br />

vuokranantajia Vantaalla ja<br />

tärkeässä roolissa koko pääkaupunkiseudun<br />

vuokramarkkinoilla.<br />

Seutu on valtakunnan talouden ja<br />

kehityksen veturi, missä kohtuuhintaisten<br />

vuokra-asuntojen kysyntä on<br />

jatkuvaa. Kotoperäisen kysynnän<br />

lisäksi kysyntää lisännee entisestään<br />

nopeasti ja suureksi kasvanut<br />

maahanmuuttajien ja turvapaikkaa<br />

hakevien määrä.<br />

Vuosi <strong>2015</strong> oli <strong>VAV</strong>:n kannalta taloudellisesti<br />

hyvä. Yhtiön liikevaihto<br />

kasvoi budjetoidusti ja tulos oli<br />

erinomainen, mitä auttoi alhainen<br />

korkotaso ja joidenkin korjaushankkeiden<br />

ajoittuminen suunniteltua<br />

myöhäisemmäksi. Vuokrausaste<br />

hieman laski, sillä yhtiö purki yhden<br />

kiinteistön ja muutti kahden kiinteistön<br />

sekä yhden rapun käyttötarkoitusta<br />

ja samalla irtisanoi niistä asukkaat,<br />

mikä heijastui myös asuntojen<br />

käyttöasteeseen. Asuntojen kysyntä<br />

pysyi aiempien vuosien tapaan suurena,<br />

eikä tilanne hakijan kannalta<br />

ole edelleenkään helppo. Lähivuosina<br />

asuntoja valmistuu kuitenkin<br />

keskiarvotavoitetta enemmän, mikä<br />

parantaa yhtiön asuntotarjontaa.<br />

<strong>VAV</strong>:lle valmistui toimintavuonna<br />

273 uutta asuntoa ja se aloitti 252<br />

uuden asunnon rakentamisen.<br />

Pitkän ajan keskiarvotavoite on<br />

noin 200 asunnon vuosituotanto,<br />

ja kolmen vuoden keskiarvolla<br />

laskettuna lähelle tätä onkin päästy.<br />

Erityisen vuodesta teki se, että yksi<br />

uudiskohteista, Opaaliksi nimetty<br />

kerrostalo, valmistui Vantaan asuntomessuille<br />

Kivistöön yhdeksi messukohteeksi<br />

ja toi samalla yhtiölle<br />

paljon myönteistä näkyvyyttä. Talon<br />

rakentamisessa kokeiltiin uusio- ja<br />

kierrätysmateriaalien käyttöä ja<br />

materiaalitehokasta rakentamista.<br />

Ympäristöarvojen merkitys yhtiössä<br />

on viime vuosina kasvanut, ja talon<br />

rakentaminen teki todeksi <strong>VAV</strong>:n<br />

tärkeän tavoitteen toteuttaa ympäristön<br />

kestävyyttä tukevia kehittämishankkeita.<br />

Yhtiön kiinteistöomaisuutta<br />

järjesteltiin toimintavuonna siten,<br />

että emoyhtiöstä siirrettiin uuteen<br />

tytäryhtiöön <strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt<br />

Oy:öön liikkeenluovutuksella<br />

kaikki palvelutalokiinteistöt ja <strong>VAV</strong><br />

Palveluasunnot Oy. Näin normaalit<br />

vuokra-asunnot ja palveluasunnot<br />

eriytettiin omiksi kokonaisuuksikseen.<br />

<strong>VAV</strong> on päivittänyt kiinteistökantansa<br />

pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat<br />

ja samalla arvioinut tarpeita<br />

kiinteistökannan kehittämiseksi.<br />

Korjaustarpeet ovat suuret, ja<br />

korjauksia tullaan toteuttamaan<br />

suunnitellusti. Yksittäisiä kiinteistöjen<br />

purkuja tultaneen toteuttamaan<br />

jatkossakin samaan tapaan kuin toimintavuonna<br />

toteutettu Marsinkuja<br />

1:n purku Mikkolassa. Purettujen talojen<br />

tilalle kaavoitetaan uusia, paremmin<br />

kysyntää ja nykymääräyksiä<br />

vastaavia asuntoja. Joitakin kiinteistöjä<br />

tultaneen myös myymään, jotta<br />

korjauksia pystyttäisiin paremmin<br />

rahoittamaan. Korjaustoiminnasta<br />

johtuvaa velkaantumista pyritään<br />

välttämään, mikä on taloudellisen<br />

vakauden ja vuokratason kohtuullisena<br />

pitämisen lisäksi yhtiön<br />

hallituksen keskeisiä linjauksia.<br />

Toimintavuoteen mahtui useita<br />

tavanomaisesta arjesta poikkeavia<br />

tilanteita ja tapahtumia, joista suoriuduttiin<br />

erinomaisesti perustyön<br />

ohella. Tästä saan kiittää eritoten<br />

osaavaa ja innostunutta henkilöstöä.<br />

Yhtiön hallitukselle haluan<br />

esittää kiitokseni arvokkaasta tuesta<br />

ja hyvästä yhteistyöstä. Kuluneella<br />

toimikaudella yhteistyötä on<br />

tehty lisäksi Vantaan kaupungin ja<br />

useiden muiden sidosryhmien sekä<br />

eritoten asukkaiden kanssa, ja näille<br />

kaikille esitän lämpimät kiitokseni.<br />

Teija Ojankoski<br />

Toimitusjohtaja<br />

<strong>VAV</strong>:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.<br />

Kuva: Henrik Kettunen<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 5


Ekologinen Opaali-talo<br />

keräsi huomiota<br />

Vantaan asuntomessuilla<br />

6<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Ympäristöystävällinen<br />

kerrostalo<br />

Opaali sijaitsee<br />

Kivistössä<br />

osoitteessa<br />

Lipputie 14.<br />

Opaalitalon sisäpihan<br />

puoleinen julkisivu on<br />

käsittelemätöntä puuta.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 7


Ulkorakennuksien rakentamiseen käytettiin ympäristöystävällistä hamppubetonia.<br />

Kuvataidekoululainen Alexej Glebovin voittoisa<br />

seinämaalaus koristaa C-portaikkoa.<br />

VUONNA 2011 käynnistynyt <strong>VAV</strong><br />

Asunnot Oy:n erityishanke huipentui<br />

kesällä <strong>2015</strong>, kun luonnonvaratasapainoinen<br />

Opaali-talo oli<br />

esillä Vantaan asuntomessuilla.<br />

Ekologinen, kierrätys- ja uusiomateriaaleja<br />

hyödyntävä kerrostalo sai<br />

osakseen paljon huomiota niin ennen<br />

messuja kuin niiden aikanakin.<br />

Messukävijöitä ihastuttivat myös<br />

Opaalin kolme sisustettua asuntoa,<br />

joissa uusio- ja kierrätysteema<br />

näkyi eri tavoin.<br />

Uusi lähestymistapa<br />

rakentamiseen<br />

Opaalin tarina lähti liikkeelle<br />

yksinkertaisesta ajatuksesta. <strong>VAV</strong><br />

Asunnot Oy:n toimitusjohtaja<br />

Teija Ojankoski osallistui keväällä<br />

2011 NCC:n ympäristöaiheiseen<br />

seminaarin, jossa vaate- ja tekstiiliyritys<br />

Globe Hopen perustaja Seija<br />

Lukkala kertoi kierrätysmateriaalien<br />

käytöstä tuotteissaan. Tästä<br />

Ojankoski sai ajatuksen: voisiko<br />

samaa periaatetta toteuttaa myös<br />

kerrostalorakentamisessa?<br />

Suomessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja<br />

ei oltu juurikaan<br />

hyödynnetty suuren mittakaavan<br />

rakennusprojekteissa. Ojankoski<br />

kuitenkin arveli, että kierrätystiilen<br />

tai hamppubetonin kaltaisten<br />

materiaalien käyttäminen kerrostalorakentamisessa<br />

toisi mukanaan<br />

suuremman volyymin edut. Samalla<br />

olisi mahdollista kehittää uusia<br />

markkinoita kierrätys- ja uusiotuotteille.<br />

Ojankoski esitti ideansa luonnonvaratasapainoisesta<br />

kerrostalosta<br />

NCC Rakennus Oy:lle. NCC<br />

oli kiinnostunut ajatuksesta, ja<br />

näin talohanke lähti toden teolla<br />

liikkeelle. Talon päätettiin valmistuvan<br />

vuoden <strong>2015</strong> asuntomessuille.<br />

Luonnonvaratasapainoisen talon<br />

kehittämiseen saatiin mukaan<br />

monia keskeisiä toimijoita, kuten<br />

Vantaan kaupunki, Asumisen<br />

rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA,<br />

ympäristöministeriö, Tampereen<br />

teknillinen yliopisto ja kierrätysliiketoimintaan<br />

erikoistunut<br />

Kuusakoski.<br />

Liito-orava määräsi talon paikan<br />

Täysin mutkitta ei Opaali-hanke<br />

edennyt. Talolle alun perin kaa-<br />

8<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Opaalin<br />

rakentamisen<br />

hiilijalanjälkeä<br />

saatiin laskettua<br />

20 prosenttia<br />

pienemmäksi<br />

kuin vastaavassa<br />

normitalossa.<br />

Opaalin piharakennuksia ja varastotiloja koristavat viherkatot.<br />

Koko asuinalue on täynnä mielenkiintoisia<br />

yksityiskohtia.<br />

vaillulta tontilta löytyi liito-oravan<br />

papanoita, mistä pääteltiin oravan<br />

pesäpuun sijaitsevan tontilla.<br />

Löydön jälkeen Opaalin rakennuspaikkaa<br />

siirrettiin ja alkuperäisellä<br />

paikalla oleva metsikkö jätettiin<br />

koskemattomaksi. Näin saatiin turvattua<br />

suojellun eläinlajin pesintä.<br />

Rakennushankkeeseen jälkensä jättänyt<br />

liito-orava ikuistettiin taloon<br />

myös taiteen muodossa. Opaalin<br />

ulkoseinissä on talon tarinaa ja<br />

ominaisuuksia havainnollistavaa<br />

infografiikkaa, johon on kuvattu<br />

muun muassa liito-oravan papanat<br />

ja niiden perusteella tehty tontin<br />

siirto. Talon C-portaan aulassa on<br />

puolestaan metsäaiheinen seinämaalaus,<br />

jossa liito-orava myös<br />

liihottaa. Näin Opaalin tontin<br />

tarina säilyy seiniin kirjattuna<br />

vielä pitkään talon valmistumisen<br />

jälkeen.<br />

Hiilijalanjälkeä vähennettiin<br />

20 prosentilla<br />

Opaali-talon suunnitteluvaiheessa<br />

kävi myös ilmi, että talon kantavia<br />

rakenteita ei ole taloudellisesti<br />

eikä teknisesti mahdollista tehdä<br />

pelkistä kierrätysmateriaaleista. Talon<br />

kantavat rakenteet kyettiin silti<br />

toteuttamaan ympäristöä säästävällä<br />

ja materiaalitehokkaalla tavalla<br />

vähentämällä huomattavasti<br />

niissä tarvittavan betonin määrää.<br />

Näennäisesti ekologisin ratkaisu ei<br />

ollutkaan paras mahdollinen, vaan<br />

haluttuun ympäristöystävällisyyteen<br />

päästiin lopulta perinteisiä<br />

rakennustapoja kehittämällä.<br />

Opaalin suunnittelussa ja<br />

rakentamisessa etsittiin keinoja<br />

vähentää rakennukseen sitoutuvia<br />

luonnonvaroja. Merkittävä osa<br />

rakennusvaiheen ympäristövaikutuksista<br />

sitoutuu rakennuksen<br />

runkoon, joten sitä keventämällä<br />

ja vaihtoehtoisia materiaaleja<br />

käyttämällä saatiin syntymään isoja<br />

säästöjä.<br />

Opaalin sisäpihan julkisivu tehtiin<br />

käsittelemättömästä puusta.<br />

Maalattu puujulkisivu pitää maalata<br />

uudelleen noin viiden vuoden<br />

välein, kun taas käsittelemätön<br />

puu ei vaadi tällaisia huoltotöitä.<br />

Maalaamatonta puuta on myös<br />

asuntojen parvekkeiden ja terassien<br />

taustaseinissä. Talon porras-<br />

Myös talon yhteistiloissa on avaraa ja viihtyisää.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 9


Graafikko Tomi Leppäsen suunnittelema<br />

infografiikka kertoo Opaalin historiasta ja<br />

ominaisuuksista.<br />

Kohtuuhintaiset<br />

vuokrakodit<br />

tulivat<br />

vantaalaisten<br />

haettaviksi<br />

samaan tapaan<br />

kuin muutkin<br />

<strong>VAV</strong>:n asunnot.<br />

askelmissa käytettiin puolestaan<br />

murskattua kierrätyslasia.<br />

Opaalin ulkovarastojen rakentamiseen<br />

käytettiin ympäristöystävällistä<br />

hamppubetonia. Hamppubetonia<br />

suunniteltiin käytettävän<br />

myös itse asuinrakennuksiin, mutta<br />

sen kantavuus osoittautui talon<br />

kokoon nähden riittämättömäksi.<br />

Talon kaikissa varastorakennuksissa<br />

on lisäksi viherkatot.<br />

Kierrätysmateriaalien käytön<br />

ohella kulutusta kyettiin pienentämään<br />

merkittävästi vähentämällä<br />

tarvittavan rakennusmateriaalin<br />

määrää. Talon kantavien seinien<br />

määrä optimoitiin mahdollisimman<br />

pieneksi, ja muut väliseinät toteutettiin<br />

kevytrakenteisina. Perustuksissa<br />

käytettiin niin kutsuttua<br />

vihreää betonia. Vihreän betonin<br />

valmistamisessa hiilidioksidipäästöjä<br />

on alennettu muun muassa<br />

sementin määrää vähentämällä,<br />

betonin lujuuden tästä kärsimättä.<br />

Edellä mainittujen toimenpiteiden<br />

ansiosta Opaalin rakentamisen<br />

hiilijalanjälkeä saatiin laskettua<br />

20 prosenttia pienemmäksi kuin<br />

vastaavassa normikerrostalossa.<br />

10 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Valoisan 54-neliöisen kaksion asuntomessujen aikaisen sisustuksen toteuttivat vantaalaiset työpajanuoret kierrätysmateriaaleista.<br />

Asunto on sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jonka käsistään kätevä Kimi ja hänen<br />

tyttöystävänsä Emma ovat tehneet itsensä näköiseksi.<br />

Säästö vastaa sitä hiilijalanjälkeä,<br />

joka syntyy kun 1300 henkilöautoa<br />

ajaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.<br />

Taiteesta lisäväriä taloon<br />

Opaalin sisäpihan julkisivun käsittelemätön<br />

puu ja ulkojulkisivujen<br />

vihreä ja keltainen rappaus tuovat<br />

taloon raikasta estetiikkaa. Talon<br />

omien sävyjen lisäksi siihen haluttiin<br />

tuoda lisäväriä myös taiteen<br />

kautta.<br />

Asuntomessuyleisölle avoinna<br />

olleen C-portaan aulaan toteutettiin<br />

kaunis luontoaiheinen seinämaalaus.<br />

Maalauksen suunnitteli<br />

13-vuotias Alexej Glebov, joka<br />

valittiin tehtävään Vantaan kuvataidekoulun<br />

oppilaille järjestetyn<br />

kilpailun kautta. Kuvataidekoulun<br />

alakouluikäiset oppilaat suunnittelivat<br />

myös C-porrasta messujen<br />

aikana reunustaneiden aitojen<br />

kaupunkiteemaiset maalaukset.<br />

Opaalin ulkojulkisivun seinissä<br />

oleva infografiikka puolestaan<br />

valaisee talon historiaa ja ominaisuuksia<br />

liito-oravasta vihreään<br />

betoniin. Infografiikka jää seiniin<br />

pysyvästi, joten talon ja lähiseudun<br />

asukkaat voivat perehtyä Opaalin<br />

tarinaan myös messujen jälkeen.<br />

Opaalissa asuttiin jo messujen<br />

aikana<br />

Opaali-talo valmistui toukokuussa<br />

<strong>2015</strong>. Talon erityisluonteesta huolimatta<br />

sen asunnot ovat normaaleja<br />

vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaiset<br />

vuokrakodit tulivat vantaalaisten<br />

haettaviksi samaan tapaan kuin<br />

muutkin <strong>VAV</strong>:n asunnot. Talossa neljästä<br />

portaasta C-porras oli avoinna<br />

messuyleisölle, ja A- B- ja D-portaissa<br />

asuttiin jo messujen aikana.<br />

Niiden uudet asukkaat muuttivat<br />

sisään toukokuussa, ja C-portaan<br />

asukkaat puolestaan messujen<br />

jälkeen lokakuun alussa.<br />

A-, B- ja D-portaiden asukkaille<br />

oli kerrottu tilanteesta jo asuntoa<br />

tarjottaessa, eikä asuminen messualueen<br />

vieressä aiheuttanut heille<br />

sen suurempia ongelmia. Messujen<br />

aikainen väliaikainen pysäköinti<br />

Kanniston koulun pihalla tosin toi<br />

jonkin verran palautetta isännöitsijälle,<br />

mutta onneksi tilapäisiä<br />

pysäköintipaikkoja saatiin järjestettyä<br />

myös lähellä sijaitsevan toisen<br />

<strong>VAV</strong>:n kiinteistön alueelta.<br />

Messuasunnot herättivät kiinnostusta<br />

ja ihmetystä<br />

Opaali-talon C-portaassa oli<br />

asuntomessujen aikana esillä kolme<br />

kalustettua asuntoa. Suomen<br />

Muotoilusäätiö, Vantaan kaupungin<br />

nuorisopalvelut sekä kaupunginmuseo<br />

olivat kukin sisustaneet<br />

yhden asunnon omannäköisekseen.<br />

Messut avautuivat suurelle yleisölle<br />

perjantaina 10. heinäkuuta, ja<br />

Opaali-talo sekä asunnot osoittautuivat<br />

messukävijöiden keskuudessa<br />

erittäin suosituiksi.<br />

C-portaan 30-neliöisessä yksiössä<br />

esiteltiin messujen aikana<br />

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus<br />

ARA:n historiaa. ARA ja<br />

Suomen Muotoilusäätiö toteuttivat<br />

asuntoon sisustuksen, jonka oli<br />

suunnitellut sisustusarkkitehtuurin<br />

opiskelija Wenjun Li. Esillä oli<br />

nuorten suomalaisten suunnittelijoiden<br />

huonekaluja, materiaalinaan<br />

pääosin kotimainen puu.<br />

Moni messukävijä oli kiinnostunut<br />

ostamaan omaan kotiinsa yksiön<br />

omaperäisiä kalusteita, joista osa oli<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 11


Suomen Muotoilusäätiön sisustamassa asunnossa oli esillä nuorten suomalaisten<br />

suunnittelijoiden huonekaluja.<br />

jo sarjatuotannossa ja osa muotoilualan<br />

opiskelijoiden lopputyönään<br />

suunnittelemia uniikkikappaleita.<br />

Vantaan nuorisopalveluiden työpajanuoret<br />

suunnittelivat ja toteuttivat<br />

54-neliöisen kaksion sisustuksen<br />

pajaohjaajiensa opastuksella.<br />

Asunto oli sisustettu kuvitteellisen<br />

21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi<br />

omaksi kodiksi, ja sen kalustuksessa<br />

hyödynnettiin kierrätystavaroita,<br />

jotka nuoret olivat muokanneet<br />

asunnon teemaan sopiviksi. Esillä<br />

oli niin muun muassa kierrätettyjä<br />

lampunvarjostimia, vanhoista<br />

muovikorteista yhteen kudottuja<br />

ikkunaverhoja sekä roskalavalta<br />

löytynyt, uuteen uskoon kunnostettu<br />

polkupyörä.<br />

Työpajanuorten kunnostamaan<br />

pyörään liittyi messujen erikoisin<br />

tapaus. Pyörän oikea omistaja<br />

nimittäin vieraili aivan sattumalta<br />

asunnossa ja tunnisti kadonneen<br />

pyöränsä. Messuilla työssä ollut<br />

Markus Rautiainen tiesi varmasti<br />

polkupyörän olevan omansa,<br />

sillä kyseessä oli hänen isoisänsä<br />

aikoinaan Yhdysvalloista tuoma<br />

Huffy-pyörä, joita ei hänen tietääkseen<br />

ole Suomessa kuin kolme<br />

kappaletta.<br />

Pyörä oli varastettu Rautiaisen<br />

kotipihasta Martinlaaksosta keväällä<br />

2014. Kauan ei polkupyörävaras<br />

kuitenkaan ollut Huffy-pyörällä<br />

ajellut, sillä Vantaan nuorisopalveluiden<br />

metallityöpajan ohjaaja löysi<br />

sen syksyllä 2014 roskalavalta, renkaat<br />

vääntyneinä. Työpajan nuoret<br />

laittoivat hylätyksi luullun pyörän<br />

kuntoon: renkaiden ohella myös<br />

penkki ja ohjaustangon kahvat<br />

vaihdettiin uusiin.<br />

Polkupyöränsä löydettyään<br />

Markus Rautiainen sopi nuorisopalveluiden<br />

kanssa, että pyörä sai olla<br />

esillä Opaali-talossa asuntomessujen<br />

ajan, ja sen jälkeen se palautettiin<br />

hänelle. Rautiainen oli tyytyväinen,<br />

sillä hän sai kulkuvälineensä<br />

takaisin täysin kunnostettuna.<br />

Kasarikoti nosti tunteet pintaan<br />

Eräs koko messujen suosituimmista<br />

yleisökohteista oli Opaalin kolmioon<br />

sisustettu 1980-luvun tyylinen<br />

Kasarikoti. Metropolia-ammattikorkeakoulun<br />

opiskelijat lavastivat<br />

yhdessä Vantaan kaupunginmuseon<br />

henkilökunnan kanssa asunnon<br />

vantaalaiseksi kodiksi vuodelta<br />

1985. Esillä olleet kalusteet, tekstiilit<br />

ja esineet olivat kaikki aitoja 30<br />

vuoden takaisia tavaroita aina<br />

jääkaapissa olleita jogurttipurkkeja<br />

myöten. 1980-luvulta olivat jopa<br />

asunnon astianpesukone ja kiinteät<br />

keittiökalusteet, jotka museo oli<br />

saanut lahjoituksena.<br />

Kasarikoti oli toteutettu niin<br />

autenttisesti, että se nosti monella<br />

messukävijällä pintaan muistoja<br />

omasta elämästään 1980-luvulla.<br />

Asunnossa päivystäneen kaupunginmuseon<br />

amanuenssi Marika<br />

Tarkiaisen mukaan jotkut asunnossa<br />

vierailleet ihmiset olivat suorastaan<br />

liikuttuneita näkemästään. Muutamassa<br />

kävijässä 80-luvun sisustustyyli<br />

herätti myös negatiivisia reaktioita,<br />

mutta kylmäksi ei Kasarikoti<br />

ketään jättänyt.<br />

Messujen jälkeen Kasarikoti<br />

sai ansaitsemansa tunnustuksen,<br />

kun sille annettiin Suomen Asuntomessujen<br />

”Vuoden sisältöteko”<br />

-palkinto. Kesän <strong>2015</strong> messukävijät<br />

saivat heille tehdyssä tutkimuksessa<br />

mainita mieleenpainuvimman asian<br />

12 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Opaalin kolmioon sisustivat messujen ajaksi Kasarikodin<br />

Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteistyössä<br />

Vantaan kaupunginmuseon kanssa.<br />

Kivistön messualueelta. Eniten mainintoja<br />

sai Kasarikoti, joka nimettiin tämän<br />

perusteella Vuoden sisältöteoksi.<br />

Messut olivat <strong>VAV</strong>:lle onnistuminen<br />

Kivistön asuntomessut päättyivät<br />

sunnuntaina 9. elokuuta, minkä jälkeen<br />

messuasuntojen kalustus purettiin<br />

ja Opaali muuttui tavalliseksi <strong>VAV</strong>:n<br />

asuintaloksi. Toimitusjohtaja Ojankosken<br />

neljä vuotta aiemmin saama idea<br />

luonnonvaratasapainoisesta kerrostalosta<br />

oli toteutunut onnistuneesti. Asuntomessujen<br />

aikana Opaalissa ja sen<br />

asunnoissa vieraili noin 56 000 ihmistä,<br />

40 prosenttia kaikista messukävijöistä.<br />

Talon ekologiset ratkaisut ja omaperäiset<br />

asunnot saivat myös paljon huomiota<br />

tiedotusvälineissä.<br />

Opaali ei kuitenkaan ole täysin<br />

uniikki hanke, vaan <strong>VAV</strong> pyrkii jatkossakin<br />

edistämään ympäristöystävällistä<br />

rakentamista omissa talohankkeissaan.<br />

Materiaalitehokkuus sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien<br />

hyödyntäminen ovat<br />

voimistuvia rakennusalan kehityskulkuja,<br />

joille Opaali näyttää omalta osaltaan<br />

suuntaa.<br />

Teksti: Tuomas Alho<br />

Kuvat: Henrik Kettunen ja Vaula Aunola<br />

Kasarikoti sai<br />

ansaitsemansa<br />

tunnustuksen,<br />

kun sille annettiin<br />

Suomen<br />

Asuntomessujen<br />

”Vuoden<br />

sisältöteko”<br />

-palkinto.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 13


Purkutalon<br />

komeat jäähyväiset<br />

SUURIN OSA Suomen lähiöistä<br />

on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, ja<br />

niiden talot alkavat olla kovassa<br />

korjaustarpeessa. Kesällä <strong>2015</strong> Our<br />

House -lähiöfestivaali herätteli suomalaisia<br />

kysymällä, miltä haluamme<br />

lähiöidemme näyttävän seuraavien<br />

vuosikymmenien aikana.<br />

Festivaali sai alkunsa lähiöasumista<br />

tutkivan Katja Lindroosin<br />

ideasta, ja se järjestettiin 8.–15.<br />

elokuuta <strong>2015</strong> Mikkolan Marsinkuja<br />

1:ssä, <strong>VAV</strong>:n purkua odottavassa<br />

talossa. Tapahtumassa oli sekä<br />

avointa kaikelle yleisölle suunnattua<br />

ohjelmaa että asiantuntijoiden<br />

paneeleja ja työryhmiä.<br />

Marsinkujan entiset asukkaat<br />

olivat kiinteistön purkamisen vuoksi<br />

muuttaneet pois jo ennen festivaalia.<br />

Tyhjentyneisiin asuntoihin oli lavastettu<br />

tulevaisuuden lähiökoteja,<br />

joissa esiteltiin erilaisia uusia asumisen<br />

innovaatioita. Väriä rakennusten<br />

seiniin toivat monenlaiset graffitit,<br />

joita olivat maalamassa sekä paikalliset<br />

nuoret että valtakunnallisesti<br />

tunnetut katutaiteilijat.<br />

Festivaaleilla vieraili yleisöpäivinä<br />

yli 2 000 kävijää. Moni kävijöistä<br />

oli talon entistä väkeä, Mikkolan<br />

alueen asukkaita tai ihmisiä, joilla<br />

muuten oli suhde kaupunginosaan.<br />

He olivat ilahtuneita festivaalin järjestämisestä<br />

paikassa, jossa tämän<br />

kaltaisia tapahtumia on harvemmin<br />

nähty.<br />

Lähiöfestivaali sai myös valtakunnallista<br />

medianäkyvyyttä. MTV3:n<br />

Huomenta Suomi piti lähiöteemaa<br />

yllä koko viikon ajan, ja festivaali<br />

oli aiheena muun muassa Ylen<br />

A-Studiossa, radiolähetyksissä ja<br />

päivälehdissä.<br />

Festivaalin ohjelmassa nostettiin<br />

keskustelunaiheeksi lähiöiden<br />

tulevaisuus nyt, kun muutokset ovat<br />

väistämättömiä. Suomalaisten lähiöiden<br />

taloille on kertynyt korjausvelkaa<br />

mittavat 3,5 miljardia euroa<br />

vuotta kohden arviolta seuraavalle<br />

kymmenelle vuodelle. Suurin osa<br />

lähiöiden asuinkiinteistöistä on<br />

60- ja 70-lukujen elementtitaloja.<br />

Korjaustarpeet ovat suuret, eivätkä<br />

ne koske esimerkiksi vain putkiremontteja.<br />

Our House -tapahtuma rahoitettiin<br />

pääasiassa yritysyhteistyökumppanuuksilla.<br />

Lisäksi ohjelmaa oli<br />

järjestämässä sekä julkisen sektorin<br />

toimijoita että itsenäisiä yhdistyksiä<br />

ja ryhmiä. <strong>VAV</strong> Asunnot Oy osallistui<br />

festivaaliin antamalla Marsinkuja 1:n<br />

talon Our Housen käyttöön tapahtuman<br />

ajaksi.<br />

Samaisessa talossa järjestettiin<br />

ennen purkamista myös Timo Varpion<br />

käsikirjoittaman Downshiftaajatnimisen<br />

TV-sarjan sisäkuvaukset.<br />

Kymmenosaista komediasarjaa<br />

tähditti nimekäs kaarti: pääosissa<br />

olivat Iina Kuustonen, Jussi Vatanen,<br />

Mikko Leppilampi ja Niina<br />

Lahtinen.<br />

Sarja kertoo kahdesta pariskunnasta,<br />

jotka taistelevat talousvaikeuksien<br />

kanssa, mutta yrittävät väkisin<br />

pitää kulisseja yllä. Pariskunnat<br />

muuttavat Vantaalle osana kuviota,<br />

jossa he näyttelevät downshiftaavansa<br />

eli vapaaehtoisesti alentavansa<br />

elintasoaan saadakseen<br />

enemmän aikaa tärkeille asioille.<br />

Downshiftaajat-sarja tuli katsottavaksi<br />

netin viihdepalveluun Elisa<br />

Viihteeseen vuoden lopussa<br />

Teksti: Veera Saloheimo<br />

Kuvat: Henrik Kettunen, Yellow<br />

Films, Shutterstock<br />

MARSINKUJA VERSOO UUSIA KOTEJA<br />

14 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY<br />

Joulukuussa<br />

2014 valmistunut<br />

Husbackankuja 1<br />

sijaitsee Kaivokselassa.<br />

MARSINKUJA 1:N neljä taloa purettiin ripeästi<br />

syksyn aikana. Kiinteistöjen tekninen kunto<br />

oli heikentynyt sen verran, että oli järkevämpää<br />

purkaa ne ja rakentaa tilalle uudet talot kuin<br />

lähteä korjaamaan vanhoja. Samalla kohteen<br />

asuntomäärä kasvaa ja kuhunkin portaaseen<br />

saadaan hissit.<br />

Purkutyöt aloitettiin poistamalla puutavara<br />

rakennusten sisältä. Tämän jälkeen talojen<br />

kimppuun käytiin isojen kaivureiden kanssa,<br />

jotka purkusaksilla leikkasivat betonirakenteet<br />

paloiksi. Saksien leuat murskasivat betonin.<br />

Välpän avulla eroteltiin vielä betonista raudoitukset.<br />

– Suurin osa purkujätteestä meni kierrätykseen,<br />

kertoo <strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n projektipäällik-


Lähiöfestivaali<br />

näkyi pitkälle<br />

Mikkolan alueen<br />

kesäisessä<br />

katukuvassa.<br />

Our House<br />

-lähiöfestivaali<br />

herätteli suomalaisia<br />

kysymällä,<br />

miltä haluamme<br />

lähiöidemme<br />

näyttävän seuraavien<br />

vuosikymmenien<br />

aikana.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 15


Our House -festivaalin Tekesin tilassa oli esillä<br />

uusia energiaa säästäviä ratkaisuja.<br />

Purettujen rakennusten tilalle <strong>VAV</strong> rakennuttaa neljä uutta kerrostaloa, jotka<br />

valmistuvat vuoden 2017 alussa.<br />

Marsinkuja versoo uusia koteja<br />

MARSINKUJA 1:N neljä taloa<br />

purettiin ripeästi syksyn aikana.<br />

Kiinteistöjen tekninen kunto oli<br />

heikentynyt sen verran, että oli<br />

järkevämpää purkaa ne ja rakentaa<br />

tilalle uudet talot kuin lähteä<br />

korjaamaan vanhoja. Samalla<br />

kohteen asuntomäärä kasvaa ja<br />

kuhunkin portaaseen saadaan<br />

hissit.<br />

Purkutyöt aloitettiin poistamalla<br />

puutavara rakennusten sisältä.<br />

Tämän jälkeen talojen kimppuun<br />

käytiin isojen kaivureiden kanssa,<br />

jotka purkusaksilla leikkasivat<br />

betonirakenteet paloiksi. Saksien<br />

leuat murskasivat betonin. Välpän<br />

avulla eroteltiin vielä betonista<br />

raudoitukset.<br />

– Suurin osa purkujätteestä<br />

meni kierrätykseen, kertoo <strong>VAV</strong><br />

Asunnot Oy:n projektipäällikkö<br />

Petri Kasurinen.<br />

Syntynyttä betonimursketta<br />

voidaan hyödyntää maanrakentamisessa,<br />

esimerkiksi teiden ja<br />

parkkialueiden rakennekerroksissa.<br />

Osa rakennusjätteestä voidaan<br />

käsittelyn jälkeen polttaa polttolaitoksissa,<br />

jolloin siitä saadaan<br />

energiaa. Puujätteestä voidaan<br />

puolestaan tehdä haketta ja metallijätteestä<br />

uutta metallia.<br />

Talot oli purettu marraskuun<br />

alkuun mennessä, minkä jälkeen<br />

alkoivat uusien talojen rakennustyöt.<br />

<strong>VAV</strong> rakennuttaa purettujen<br />

talojen tilalle neljä uutta, minkä<br />

lisäksi osoitteesta myytiin yksi<br />

tontti asumisoikeuskäyttöön.<br />

Talven aikana on jo tehty maanrakennustöitä<br />

ja kaksi taloa on<br />

runkovaiheessa.<br />

– Kaikkien neljän talon rungot<br />

ovat ylhäällä arviolta toukokuun<br />

2016 lopussa. Kohteet valmistuvat<br />

vuoden 2017 alussa, Kasurinen<br />

kertoo.<br />

Suurin osa<br />

rakennusten<br />

purkujätteestä<br />

meni<br />

kierrätykseen.<br />

16 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Hallituksen asukasjäsenet ja<br />

asukastilintarkastaja valittiin<br />

TOUKOKUUSSA <strong>2015</strong> <strong>VAV</strong>:n<br />

luottamushenkilöt kokoontuivat<br />

perinteiseen tapaan äänestämään<br />

kaksi asukasjäsentä <strong>VAV</strong>:n hallitukseen<br />

kaudelle <strong>2015</strong>−2017. Valitut<br />

henkilöt edustavat <strong>VAV</strong>:n asukkaita<br />

yhtiön hallituksessa. Lisäksi äänestyksessä<br />

valittiin asukasjäsenille<br />

kaksi varajäsentä.<br />

Kukin <strong>VAV</strong>:n kahdestatoista<br />

suuralueesta eli YTE-alueesta oli<br />

saanut keväällä valita korkeintaan<br />

neljä ehdokasta, joiden joukosta<br />

tultiin valitsemaan kaksi varsinaista<br />

hallituksen jäsentä ja heille kaksi<br />

varajäsentä. Vuonna <strong>2015</strong> ehdokkaita<br />

oli yhteensä 32.<br />

Varsinaisista hallituksen jäsenistä<br />

äänestettäessä eniten ääniä sai<br />

Hannu Ahonen, jolle äänensä antoi<br />

18 luottamushenkilöä. YTE 12<br />

-aluetta eli Länsimäen aluetta edustava<br />

Ahonen valittiin hallitukseen<br />

ensimmäistä kertaa.<br />

Toiseksi hallituksen asukasjäseneksi<br />

valittiin 16 äänellä YTE 9:ää eli<br />

Pohjois-Korson aluetta edustava<br />

Jari Keränen. Keränen on toiminut<br />

asukasjäsenenä myös kahdella<br />

edellisellä hallituskaudella.<br />

Varajäseniksi Aholalle ja Keräselle<br />

valittiin Tikkurilan seutua edustava<br />

Anneli Sinkkonen sekä Havukosken<br />

aluetta edustava Liisa Tilander.<br />

<strong>VAV</strong>:n yhtiökokous vahvisti valinnat<br />

11.5.<strong>2015</strong>.<br />

Yhtiökokouksessa nimettiin myös<br />

kauden <strong>2015</strong>−2017 asukastilintarkastaja.<br />

Asukastilintarkastaja<br />

valitaan asukaskokousten tekemien<br />

esitysten perusteella, ja hänen<br />

tehtävänään on tarkastella yhtiön<br />

taloutta <strong>VAV</strong>:n asukkaiden näkökulmasta.<br />

Yhtiökokous nimesi<br />

tehtävään KHT-tilintarkastaja Heidi<br />

Vierroksen, jolle kaksivuotiskausi<br />

asukastilintarkastajana oli kolmas<br />

perättäinen.<br />

Teksti: Tuomas Alho<br />

Kuva: Timo Porthan<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n hallituksen uudet asukasjäsenet ja varajäsenet. Vasemmalta oikealle:<br />

Anneli Sinkkonen (varajäsen), Liisa Tilander (varajäsen), Hannu Ahonen ja Jari Keränen.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 17


273 uutta asuntoa<br />

valmistui eri puolille<br />

Vantaata<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY:LLE valmistui<br />

<strong>2015</strong> neljä uutta kohdetta: Lehtikallio<br />

2 Hämevaaraan, Lipputie<br />

14 Kivistöön, Hämeenkyläntie<br />

Hämeenkylään ja Jänönhäntä 1<br />

Koivuhakaan. Näissä neljässä kohteessa<br />

on yhteensä 273 asuntoa,<br />

joista 30 on varattu erityisryhmille.<br />

Valmistuneiden asuntojen määrä<br />

kasvoi vuonna <strong>2015</strong> edellisvuodesta<br />

91 asunnolla.<br />

Neljän valmistuneen kohteen lisäksi<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:llä oli vuonna<br />

<strong>2015</strong> rakenteilla kaksi uutta: Loiskekuja<br />

1 Myyrmäessä sekä Marsinkuja<br />

1 Mikkolassa. Molemmissa kohteissa<br />

rakennusurakoitsijana on NCC<br />

Rakennus Oy, ja niihin valmistuu<br />

yhteensä 252 asuntoa.<br />

Loiskekuja 1:een kesäkuussa<br />

2016 valmistuvassa kiinteistössä on<br />

105 asuntoa, ja se on ensimmäinen<br />

<strong>VAV</strong>:n uudiskohde Myyrmäessä<br />

sitten vuoden 2005. Marsinkuja 1:n<br />

arvioitu valmistumisajankohta on<br />

puolestaan helmikuussa 2017. Kohteen<br />

tieltä on purettu neljä vanhaa<br />

taloa, joissa oli 105 asuntoa. Uuteen<br />

kiinteistöön asuntoja saadaan selkeästi<br />

enemmän, yhteensä 147.<br />

Touko-kesäkuussa 2017 <strong>VAV</strong>:lle<br />

valmistuu kolme kohdetta, joissa on<br />

yhteensä 259 asuntoa. Kaksi näistä<br />

tulee sijaitsemaan kesällä <strong>2015</strong><br />

avatun uuden Kehäradan varrella:<br />

Auringonkierto 2 Leinelässä ja Ruusukvartsinkuja<br />

2 Kivistössä. Auringonkierto<br />

on 99 huoneiston kohde,<br />

ja Ruusukvartsinkujalle valmistuu<br />

109 asuntoa, joista erityisryhmille on<br />

varattu kymmenen. Martinlaaksonpolku<br />

3:een puolestaan valmistuu<br />

51 asuntoa lähelle Martinlaakson<br />

juna-asemaa.<br />

Useissa <strong>VAV</strong>:n tulevissa hankkeissa<br />

on kaavamuutos vireillä. Tikkurilan<br />

Orvokkitie 4:ssä kaavaillaan<br />

vanhojen rakennusten purkamista.<br />

Tilalle suunnitellaan rakennettavan<br />

noin 50 tavallista asuntoa ja 15<br />

ryhmäasuntoa vammaispalveluille,<br />

jolloin tontin rakennusoikeus kaksinkertaistuu.<br />

Tikkurilassa vanhojen rakennusten<br />

korvaamista uusilla suunnitellaan<br />

myös Veturikuja 8:ssa.<br />

Hankkeen aikataulu on vielä avoin.<br />

Entinen tiehallinnon varikkoalue<br />

Hakunilan Jokiniementie 7:ssä on<br />

kehityshanke, jonka rakentaminen<br />

alkanee syksyllä 2016. Jokiniemen-<br />

<strong>VAV</strong>:n<br />

tavoitteena on<br />

rakennuttaa<br />

vähintään<br />

200 uutta<br />

asuntoa<br />

vuosittain.<br />

tien kohteesta kaavaillaan uraauurtavaa<br />

Joutsenmerkki-taloa, joka<br />

täyttäisi pohjoismaisen ympäristömerkin<br />

asettamat standardit.<br />

Kaavamuutos on vireillä myös<br />

Myyrmäen vanhustenkeskuksessa<br />

Ruukkukujalla. Kohteeseen suunnitellaan<br />

174 asunnon verran hoivaja<br />

palveluasumista sekä erilaisia<br />

yhteiskäyttötiloja. Rakentaminen<br />

alkanee keväällä 2017.<br />

Vantaan kaupungin asuntoohjelman<br />

määriteltyjen asuntotuotantotavoitteiden<br />

mukaisesti <strong>VAV</strong>:n<br />

tavoitteena on rakennuttaa vähintään<br />

200 uutta asuntoa vuosittain.<br />

Vuoden <strong>2015</strong> osalta tavoite ylittyi<br />

selvästi. Vuonna 2016 on valmistumassa<br />

105 asuntoa, mutta seuraavana<br />

vuonna hankkeiden aikataulusta<br />

riippuen 450−500. Keskimäärin<br />

<strong>VAV</strong> siis saavuttaa uustuotannon<br />

tavoitteensa.<br />

Kaikki <strong>VAV</strong>:n uudiskohteet ovat<br />

ARA-rahoitettuja.<br />

Teksti: Juha Peltonen<br />

18 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


1<br />

RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA<br />

OLEVAT UUDISKOHTEET<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy,<br />

osa asunnoista erityisryhmille<br />

<strong>VAV</strong> Palvelukodit Oy<br />

2016, Loiskekuja 1, 105 asuntoa<br />

2017, Ruusukvartsinkuja 2, 109 asuntoa<br />

2017, Auringonkierto 2, 99 asuntoa<br />

2017, Marsinkuja 1, 147 asuntoa<br />

2018, Ruukkukuja 8<br />

2018, Koisotie 8, 40 asuntoa<br />

2018, Martinlaaksonpolku 3, 51 asuntoa<br />

2018, Orvokkirinne 4<br />

2018, Veturikuja 8<br />

2018, Jokiniementie 7<br />

2018, Kiulukuja 7<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 19


Loiskekuja 1:een kerrostalokohteeseen valmistuu yhteensä 105 uutta vuokra-asuntoa. Talon arvoitu valmistumispäivä on 30.6.2016.<br />

Myyrmäkeen valmistuvan kerrostalon<br />

rakennekosteutta ja -lämpöä mitataan<br />

reaaliaikaisesti<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY:N Myyrmäkeen<br />

valmistuvan uuden kerrostalon<br />

rakennustyöt alkoivat keväällä <strong>2015</strong>.<br />

Talon rakennustyömaalla on otettu<br />

käyttöön uusi mittausteknologia,<br />

jossa rakennekosteutta ja -lämpöä<br />

mitataan reaaliaikaisesti rakenteisiin<br />

asennettujen anturien avulla. Joulukuun<br />

alusta alkaen rakenteiden<br />

kosteusasteen ja lämpötilan vaihteluita<br />

on voitu jatkuvasti seurata etäpäätteellä.<br />

Näin ongelmatilanteet<br />

voidaan havaita ja niihin voidaan<br />

puuttua huomattavasti aiempaa<br />

nopeammin.<br />

Osoitteeseen Loiskekuja 1 valmistuvassa<br />

kerrostalossa kosteutta<br />

ja lämpöä mittaavat anturit, jotka<br />

on asennettu kaikkien märkätilojen<br />

lattioihin sekä talon vesikaton, alapohjan<br />

ja ulkoseinien sisälle. Anturit<br />

välittävät reaaliaikaista tietoa talon<br />

rakenteiden kosteuden ja lämpötilan<br />

muutoksista verkon kautta<br />

toimivalle sovellukselle.<br />

Ongelmiin voidaan puuttua<br />

nopeasti<br />

Mittausjärjestelmään voidaan asettaa<br />

hälytysrajat, jolloin se varoittaa<br />

heti rajojen ylityttyä. Jos esimerkiksi<br />

asumisaikana vedeneriste pettää tai<br />

rakennusaikana jo kuivaksi todetulle<br />

pinnalle päätyy jostain syystä vettä,<br />

tilanne voidaan havaita heti. Näin<br />

vältytään suuremmilta vahingoilta.<br />

Uusi järjestelmä ei ole tarkoitettu<br />

pelkästään rakennusvaiheen<br />

seurantaan, vaan sen käyttö jatkuu<br />

talon asukkaiden muutettua sisään.<br />

Rakenteiden lämpö- ja kosteusmittauksen<br />

avulla talon kokonaislämpötilasta<br />

saadaan tarkempi kuva<br />

kuin pelkkiä oleskelutilojen lämpötilaa<br />

mittaamalla. Lämpötilaa voidaan<br />

tällöin säätää paremmin ottamaan<br />

huomioon energiansäästön ja asukkaiden<br />

viihtyvyyden.<br />

Loiskekujan työmaata valvova<br />

<strong>VAV</strong>:n projektipäällikkö Petri Kasurinen<br />

kertoo, että kaukomittausten<br />

avulla voidaan myös ennaltaehkäistä<br />

mahdollisia tulevaisuuden<br />

kosteusongelmia.<br />

− Uudet rakennusnormit ovat<br />

lisänneet eristeiden paksuutta,<br />

jolloin rakennuksen lämpö ei välttämättä<br />

enää lämmitä tarpeeksi koko<br />

rakennetta. Teoriassa lämpötila voi<br />

laskea joissain olosuhteissa pisteeseen,<br />

jossa vesihöyryä tiivistyy vedeksi<br />

rakenteen sisällä. Kaukomittauksella<br />

näemme aina rakenteiden<br />

tarkan lämpötilan ja kosteuden, ja<br />

voimme toimia niin, ettei kosteutta<br />

pääse haitallisesti tiivistymään. Mittaustieto<br />

voi auttaa myös tulevien<br />

talohankkeiden suunnittelussa ja<br />

rakennusmateriaalien valinnoissa.<br />

Uusi teknologia herättänyt<br />

kiinnostusta<br />

<strong>VAV</strong>:n ja Mexem Ky:n yhdessä kehittämässä<br />

kaukomittausjärjestelmässä<br />

käytettyjen anturien mittapäät ovat<br />

vaihdettavissa, jolloin niiden käyttäjä<br />

ei ole riippuvainen yhdestä tavarantoimittajasta.<br />

<strong>VAV</strong>:n ja Mexem<br />

Ky:n yhdessä kehittämä järjestelmä<br />

onkin jo herättänyt kiinnostusta<br />

rakennusalan toimijoissa. Kasurisen<br />

mukaan kaikki mittausjärjestelmään<br />

tutustuneet alan ammattilaiset ovat<br />

olleet siitä erittäin kiinnostuneita.<br />

− Aiemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymistä<br />

on arvioitu lähinnä<br />

vain laskelmien kautta ja tietoa<br />

on saatu laboratoriotesteistä. Nyt<br />

saamme asiasta kattavaa, tarkkaa ja<br />

reaaliaikaista faktatietoa.<br />

20 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


Asuintalojen<br />

korjaussykli<br />

on normaalisti<br />

20−30 vuotta,<br />

joten jopa lähes<br />

puolet <strong>VAV</strong>:n<br />

kiinteistöistä<br />

on lähivuosina<br />

remontin<br />

tarpeessa.<br />

Korjausrakentaminen<br />

on kasvussa<br />

<strong>VAV</strong>:N pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman<br />

(PTS) mukaisen<br />

korjausrakentamisen määrä on viime<br />

vuosina kasvanut joka vuosi, ja kasvu<br />

jatkuu edelleen. Yhtiön kiinteistöjen<br />

korjaustarve lisääntyy niiden keskiiän<br />

noustessa.<br />

Noin neljäkymmentä prosenttia<br />

<strong>VAV</strong>:n taloista on valmistunut<br />

vuosina 1989−1995. Asuintalojen<br />

korjaussykli on normaalisti 20−30<br />

vuotta, joten jopa lähes puolet<br />

<strong>VAV</strong>:n kiinteistöistä on lähivuosina<br />

remontin tarpeessa. Kaikkea ei voida<br />

kuitenkaan korjata kerralla, minkä<br />

vuoksi korjausrakentamisen hankkeita<br />

priorisoidaan tarkasti.<br />

Vuonna <strong>2015</strong> <strong>VAV</strong> käytti korjausrakentamiseen<br />

noin 7 421 785 euroa,<br />

mikä on noin puoli miljoonaa euroa<br />

edellisvuotta enemmän. Vieläkin<br />

enemmän remontteja oli budjetoitu,<br />

mutta esimerkiksi lupaprosessien<br />

takia muutama hanke siirtyi vuodelle<br />

2016.<br />

Remontteja tehtiin 51 kerrostalossa<br />

ja viidessä rivitalossa, melko tasaisesti<br />

joka puolella Vantaata.<br />

Hissien kunnossapitokorjauksiin<br />

käytettiin yhteensä 238 580 euroa<br />

neljässä kohteessa. Vesikattoja<br />

uusittiin 775 974 eurolla Suitsikuja<br />

1:n ja Vaunukalliontie 2:n yhteensä<br />

kuudessa talossa. Julkisivuremontteja<br />

tehtiin puolestaan yhdeksässä<br />

kohteessa 889 102 eurolla.<br />

Keittiöremontteihin käytettiin<br />

1 100 342 euroa. Summalla uusittiin<br />

yhteensä 205 keittiötä, eli keskimäärin<br />

yhden keittiön remontti maksoi<br />

5 368 euroa. <strong>VAV</strong>:n keittiöremontit<br />

ovat tilaremontteja, joissa uusitaan<br />

kaikki keittiötilan lattia- ja seinäpinnat<br />

sekä asennetaan uudet keittiökalusteet.<br />

Kodinkoneet uusitaan<br />

elinkaarensa mukaisesti tapauskohtaisesti.<br />

Eniten korjausrakentamisen<br />

budjetista kului kylpyhuoneiden<br />

remontteihin. Niitä tehtiin 398<br />

kylpyhuoneessa 3 317 356 eurolla.<br />

Yhden kylpyhuoneen remontti maksaa<br />

tyypillisesti 6500−9000 euroa.<br />

Vuonna <strong>2015</strong> keskimääräinen hinta<br />

oli 8 335 euroa.<br />

Kylpyhuoneremontissa koko huone<br />

puretaan lähes aina puhtaaseen<br />

betonipintaan. Sen jälkeen alkaa<br />

kuivatus, tasoitus ja vedeneristys.<br />

Lopuksi kylpyhuoneet laatoitetaan<br />

ja kaikki rikkinäiset kalusteet<br />

uusitaan. Kylpyhuoneremonttien<br />

yhteydessä uusitaan myös alakatto,<br />

ja näkyvät vesijohdot siirretään ylös<br />

tulemaan vesipisteille katosta alas.<br />

Vuodeksi 2016 PTS-korjauksia<br />

on budjetoitu noin 12 miljoonalla<br />

eurolla.<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 21


Kulutusta<br />

vähentääkseen<br />

<strong>VAV</strong> asentaa<br />

asuntoihinsa<br />

uusia vedensäästökalusteita.<br />

Vesimaksu<br />

muuttuu asukasluvun<br />

mukaiseksi<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY:N hallitus<br />

päätti lokakuussa <strong>2015</strong>, että kaikissa<br />

<strong>VAV</strong>:n kiinteistöissä siirrytään<br />

asukasluvun mukaiseen vesimaksuun<br />

keväällä 2016. Aiemmin vesi<br />

laskutettiin osana vuokraa.<br />

Suurimmassa osassa <strong>VAV</strong>:n taloista<br />

muutos astuu voimaan maaliskuun<br />

alusta 2016, mistä alkaen veden<br />

kuukausimaksu on 15 euroa asukasta<br />

kohden. Vesimaksu peritään<br />

vuokranmaksun yhteydessä erillisenä<br />

käyttökorvausmaksuna. <strong>VAV</strong><br />

tiedotti muuttuneesta käytännöstä<br />

joulukuussa vuokralaisilleen lähettämässä<br />

vuokrantarkistuskirjeessä,<br />

johon oli myös kirjattu tulevat vesimaksut<br />

keväästä 2016 alkaen.<br />

Vesimaksu eriytettiin vuokrasta,<br />

jotta vedenkulutus ja kiinteistöjen<br />

siitä maksama hinta kohdentuvat<br />

oikeudenmukaisemmin veden<br />

käyttäjille. Ennen muutosta vesimaksu<br />

oli osa vuokraa, jolloin vesi<br />

laskutettiin huoneiston neliöluvun<br />

mukaan. Kun maksu muutoksen jäl-<br />

keen perustuu asukkaiden määrän<br />

eikä asunnon neliöihin, se vastaa<br />

paremmin tosiasiallista vedenkulutusta.<br />

Henkilölukuun perustuva<br />

vesilaskutus on yleinen käytäntö<br />

suomalaisilla vuokranantajilla.<br />

Käyttökorvausmaksu tarkistetaan<br />

vuosittain veden kokonaiskulutuksen<br />

mukaan. Jos tosiasiallinen<br />

vedenkulutus osoittautuu maksettuja<br />

vesimaksuja suuremmaksi,<br />

veden käyttökorvaus henkilöä kohden<br />

kasvaa. Ensimmäisen kerran<br />

vesimaksun riittävyyttä arvioidaan<br />

syksyllä 2016.<br />

Veden käyttökorvausmaksun<br />

laskutus perustuu asunnon<br />

asukasmäärään. Asukasmäärän<br />

<strong>VAV</strong> tarkastaa talonkirjoista, joita<br />

ylläpitää kiinteistön huoltoyhtiö.<br />

Jos asunnon asukkaiden lukumäärä<br />

muuttuu, vuokralaisen tulee ilmoittaa<br />

uusi asukasmäärä huoltoyhtiöön.<br />

<strong>VAV</strong> kannustaa asukkaitaan järkevään<br />

vedenkäyttöön. Tuhlaileva<br />

vedenkulutus on pahaksi sekä ympäristölle<br />

että asukkaiden omalle<br />

kukkarolle. Jos jonkin kiinteistön<br />

kokonaisvedenkulutus kasvaa, se<br />

kasvattaa myös kiinteistön kustannuksia,<br />

mikä taas lisää paineita<br />

nostaa vesimaksua.<br />

Kulutusta vähentääkseen <strong>VAV</strong><br />

asentaa asuntoihinsa uusia vedensäästökalusteita.<br />

Vesikalusteiden<br />

uusiminen tehdään jatkuvana<br />

prosessina, jossa vuosittain käydään<br />

läpi kymmeniä kiinteistöjä.<br />

Esimerkiksi vettä säästävän suihkusuuttimen<br />

elinkaari on tyypillisesti<br />

7−8 vuotta.<br />

Teksti: Juha Peltonen<br />

22 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


KERROSTALOHUONEISTOSSA<br />

asuva pääkaupunkiseudun asukas<br />

käyttää keskimäärin 170 litraa vettä<br />

vuorokaudessa. Vettä käytetään nykyään<br />

järkevämmin kuin 1970-luvulla,<br />

jolloin vastaava kulutuslukema oli<br />

vielä 400 litraa vuorokaudessa. Muutoksia<br />

on tapahtunut sekä ihmisten<br />

asenteissa että vettä säästävässä<br />

teknologiassa. Silti kerrostaloasukkaiden<br />

nykyisessä vedenkulutuksessa<br />

on yhä laskemisen varaa.<br />

Kerrostalojen keskimääräinen<br />

vedenkulutus ylittää selvästi rivitalojen<br />

ja omakotitalojen keskiarvon.<br />

Keskimääräinen omakotitaloasukas<br />

kuluttaa vettä 135 litraa vuorokaudessa<br />

ja rivitaloasukas puolestaan<br />

150 litraa.<br />

Peseytyminen kattaa keskivertokotitalouden<br />

vedenkulutuksesta<br />

yli 40 prosenttia. Myös vessanpytyn<br />

huuhtelu, ruokailu ja pyykinpesu<br />

kuluttavat paljon vettä. Lämpimän<br />

veden tuhlaileva käyttö lisää kiinteistön<br />

energiakustannuksia, jotka<br />

heijastuvat suoraan vuokriin.<br />

<strong>VAV</strong>:n tekemä vesikalusteiden<br />

uusiminen on eräs keino pienentää<br />

vedenkulutusta, mutta suurin<br />

vaikutus kulutukseen on asukkaiden<br />

omalla toiminnalla. Vettä voi helposti<br />

säästää esimerkiksi lyhentämällä<br />

suihkuihin ja muuhun peseytymiseen<br />

kuluvaa aikaa. Pyykit ja astiat<br />

kannattaa pestä täysinä koneellisina,<br />

ja pesukoneiden säästöohjelmia on<br />

myös hyvä hyödyntää. Juoksevan veden<br />

käyttöä voi vähentää esimerkiksi<br />

pesemällä ja huuhtelemalla astiat<br />

tulpan avulla täytetyssä tiskialtaassa.<br />

Jokaisen asukkaan on myös syytä<br />

ilmoittaa vuotavista vesihanoista ja<br />

vessanpöntöistä huoltoyhtiölle heti<br />

vuodon havaittuaan. Yksi tiputtava<br />

hana voi kasvattaa kiinteistön vuotuista<br />

vesilaskua 150 euroa ja vuotava<br />

vessanpönttö yli tuhat euroa.<br />

Lähde: HSY<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY 23


Jokaisessa<br />

asunnossa on<br />

käytettävissä<br />

nettiyhteys,<br />

jonka<br />

perusnopeus<br />

on kymmenen<br />

megabittiä<br />

sekunnissa.<br />

Kunkin taloyhtiön<br />

ajankohtaiset<br />

asiat löytyvät<br />

<strong>VAV</strong>:in kotisivujen<br />

talosivuilta.<br />

Taloyhtiölaajakaista<br />

kaikkiin <strong>VAV</strong>:n taloihin<br />

<strong>VAV</strong> teki marraskuussa <strong>2015</strong><br />

sopimuksen internet-operaattori<br />

DNA:n kanssa taloyhtiölaajakaistan<br />

asentamisesta kaikkiin yhtiön<br />

asuintaloihin. Sopimus ei tuota<br />

<strong>VAV</strong>:lle lainkaan kustannuksia, vaan<br />

DNA kustantaa itse laajakaistan<br />

asennuksen kaikkiin yhtiön vuokrakiinteistöihin.<br />

Osa <strong>VAV</strong>:n kiinteistöistä oli<br />

jo sopimusta tehtäessä DNA:n<br />

laajakaistaverkon saatavuuden<br />

piirissä. Nämä kiinteistöt kytkettiin<br />

verkkoon valokuitukaapeleilla, ja<br />

taloyhtiölaajakaista otettiin niissä<br />

käyttöön vielä vuoden <strong>2015</strong> puolella.<br />

Muissa kiinteistöissä käyttöönotto<br />

vaatii kaapeli- ja asennustöitä,<br />

ja ne liittyvät laajakaistaverkkoon<br />

vaiheittain. Kaikki <strong>VAV</strong>:n asuintalot<br />

ovat taloyhtiölaajakaistan piirissä<br />

elokuun 2016 loppuun mennessä.<br />

Taloyhtiölaajakaistan kytkemisen<br />

jälkeen jokaisessa asunnossa<br />

on käytettävissä nettiyhteys, jonka<br />

nopeus on kymmenen megabittiä<br />

sekunnissa. Kymmenen bitin<br />

laajakaista sisältyy vuokraan, joten<br />

jatkossa jokainen <strong>VAV</strong>:n asukas saa<br />

perusnettiyhteyden käyttöönsä<br />

ilmaiseksi.<br />

Halutessaan asukkaat voivat<br />

asuntokohtaisesti tehdä DNA:n<br />

kanssa sopimuksen myös kymmentä<br />

megabittiä nopeammasta nettiyhteydestä.<br />

Taloyhtiölaajakaista ei<br />

kuitenkaan sido <strong>VAV</strong>:n vuokralaisia,<br />

vaan he voivat jatkossakin tehdä<br />

sopimuksen myös jonkin muun<br />

operaattorin kanssa.<br />

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönotosta<br />

uutisoitiin vuoden<br />

lopulla asukaslehti <strong>VAV</strong>-viestissä<br />

sekä yhtiön kotisivuilla, ja uutinen<br />

otettiin asukkaiden keskuudessa<br />

erittäin positiivisesti vastaan. Moni<br />

kyseli heti uteliaana, milloin oma<br />

kotitalo liittyy laajakaistaverkkoon.<br />

Taloyhtiölaajakaistan käyttöönoton<br />

aikataulu on asukkaiden luettavana<br />

osoitteessa www.dna.fi/vav, ja<br />

asukkaille tiedotetaan uudistuksesta<br />

myös kirjeitse.<br />

24 <strong>VAV</strong> ASUNNOT OY


<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n<br />

toimintakertomus <strong>2015</strong>


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS<br />

TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.<strong>2015</strong><br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy on Vantaan kaupungin<br />

kokonaan omistama yhtiö,<br />

joka rakennuttaa ja omistaa vuokra-asuntoja.<br />

Vuoden <strong>2015</strong> päättyessä<br />

yhtiön ja sen tytäryhtiön omistuksessa<br />

oli eri puolilla Vantaata<br />

10 187 asuntoa, joissa asui noin<br />

20 000 ihmistä. Yhtiön osakkeiden<br />

lukumäärä on 4 553 755.<br />

<strong>VAV</strong> aloitti toimintansa vuonna<br />

1986. Yhtiön perustamisen myötä<br />

fuusioitiin kaikki kaupungin kokonaan<br />

omistamat vuokrataloyhtiöt<br />

yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />

Yhtiö tarjoaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia<br />

koteja vantaalaisille.<br />

Kiinteistökannan suunnitelmallisilla<br />

korjauksilla varmistetaan niiden<br />

arvon säilyminen sekä asumisviihtyvyys<br />

yhteistyössä asukkaiden<br />

kanssa.<br />

Yhtiön pyrkimyksenä on pitää<br />

vuokrataso kohtuullisena ja oikeudenmukaisena<br />

yleisistä taloudellisista<br />

heilahteluista huolimatta.<br />

Yhtiön sisällä on arava- ja korkotukirahoitteisten<br />

kiinteistöjen pääomakuluja<br />

tasattu.<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n tytäryhtiö<br />

<strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt Oy perustettiin<br />

5.5.<strong>2015</strong> hallinnoimaan yhtiön<br />

palvelutalokiinteistöjä. Koko <strong>VAV</strong>konsernin<br />

palvelu- ja hoivakiinteistöjen<br />

liiketoiminta siirtyi liiketoimintasiirrossa<br />

1.6.<strong>2015</strong> tytäryhtiöön<br />

nettoapporttisiirtona. <strong>VAV</strong> Palvelukodit<br />

Oy:stä, perustettu 1.3.2011,<br />

tuli näin ollen <strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt<br />

Oy:n tytäryhtiö. Vantaan kaupungin<br />

sosiaali- ja terveystoimi vuokraa<br />

yhtiön ja sen tytäryhtiöiden asunnot<br />

erityisryhmien asumiskäyttöön.<br />

Toimintavuonna yhtiössä purettiin<br />

Marsinkuja 1 -kiinteistö, jolloin sen<br />

105 vuokrasopimusta irtisanottiin<br />

ja asukkaat muuttivat pääasiassa<br />

yhtiön muihin vuokra-asuntoihin.<br />

Tytäryhtiö <strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt<br />

Oy:öön siirtyi liiketoimintasiirrossa<br />

palvelutalokiinteistöjen lisäksi<br />

myös kolme kiinteistöä, joiden<br />

käyttötarkoitus muutettiin ja ne siirtyivät<br />

Vantaan kaupungin sosiaali-<br />

ja terveystoimen vuokrattaviksi<br />

pitkäaikaisasunnottomille. Näissä<br />

kiinteistöissä asuntoja oli yhteensä<br />

69.<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n hallitus.<br />

Takarivissä vasemmalta oikealle: Hannu Ahonen, Ari Männikkö, Pentti Hakulinen, Marja<br />

Heikkinen, Ahti Kara, Jari Keränen, Arja Niemelä, Hannu Penttilä (asiantuntijajäsen).<br />

Eturivissä vasemmalta oikealle: Teija Ojankoski (toimitusjohtaja), Juhani Paajanen, Sirpa<br />

Pajunen, Eija Grönfors, Sirpa Tuuva, Johanna Zalagh, Sanna Lesch (hallituksen sihteeri).<br />

Kiinteistökannan<br />

suunnitelmallisilla<br />

korjauksilla<br />

varmistetaan<br />

niiden arvon<br />

säilyminen<br />

sekä asumisviihtyvyys.<br />

26 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


HALLINTO<br />

Varsinainen yhtiökokous pidettiin<br />

11.5.<strong>2015</strong> ja ylimääräinen yhtiökokous<br />

19.8.<strong>2015</strong>.<br />

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen<br />

toimikausi on kaksi vuotta.<br />

Hallitus ajalla 1.1.–31.12.<strong>2015</strong><br />

Juhani Paajanen puheenjohtaja<br />

Pekka Virkamäki,<br />

varapuheenjohtaja<br />

Mika Niikko,<br />

2. varapuheenjohtaja<br />

Hannu Ahonen,<br />

asukasjäsen (12.5.–31.12.<strong>2015</strong>)<br />

Eija Grönfors, jäsen<br />

Pentti Hakulinen, jäsen<br />

Marja Heikkinen, jäsen<br />

Ahti Kara,jäsen<br />

Jari Keränen, asukasjäsen<br />

Tapani Keurulainen,<br />

asukasjäsen (1.1.–11.5.<strong>2015</strong>)<br />

Ari Männikkö, jäsen<br />

Arja Niemelä, jäsen<br />

Sirpa Pajunen, jäsen<br />

Visa Tammi, jäsen<br />

Sirpa Tuuva, jäsen<br />

Johanna Zalagh, jäsen<br />

Anne Sinkkonen, varajäsen<br />

Liisa Tilander, varajäsen<br />

Juha-Veikko Nikulainen,<br />

asiantuntijajäsen (1.1.–11.5.<strong>2015</strong>)<br />

Leea Markkula-Heilamo,<br />

asiantuntijajäsen (12.5.–19.8.<strong>2015</strong>)<br />

Hannu Penttilä,<br />

asiantuntijajäsen (20.8.–31.12.<strong>2015</strong>)<br />

Yhtiön toimitusjohtajana toimi<br />

Teija Ojankoski. Hallituksen<br />

sihteerinä oli hallintosihteeri<br />

Sanna Lesch. Hallitus kokoontui<br />

kymmenen (10) kertaa vuoden <strong>2015</strong><br />

aikana.<br />

Tilintarkastajina toimivat KHTyhteisö<br />

Deloitte & Touche Oy vastuunalaisena<br />

tarkastajanaan Tuomo<br />

Vesanen, KHT, sekä asukastilintarkastajana<br />

Heidi Vierros, KHT.<br />

<strong>VAV</strong>-KONSERNIN AVAINTIETOJA<br />

<strong>2015</strong> 2014 2013<br />

Liikevaihto, M € 88,6 84,1 80,3<br />

Liikevoitto, M € 31,7 24,4 22,1<br />

Liikevoitto, % liikevaihdosta 35,8 29,0 27,5<br />

Taseen loppusumma, M € 617,3 597,6 563,4<br />

Pitkäaikaiset lainat, M € 472,9 484,4 473,3<br />

Varaukset ja oma pääoma, M € 81,0 62,4 50,7<br />

Oman pääoman tuotto, % (emo) 85,4 55,3 39,4<br />

Omavaraisuusaste, % (emo) 16,5 12,4 10,4<br />

Poistot, M € 19,2 21,2 19,2<br />

Uusien asuntojen hankinta-arvo, M € 45,8 37,6 13,8<br />

Maksuvalmiussuhde (Quick ratio) 1,0 1,1 1,0<br />

Korkorasite, % liikevaihdosta 9,9 11,6 14,4<br />

Asunnot 10 187 10 056 9 874<br />

Asuinhuoneistoneliöt 608 188 587 468 579 051<br />

Valmistuneet asunnot 273 182 91<br />

Valmistuneet vuokranmäärityskohteet 4 4 2<br />

Asuntojen käyttöaste, %(emo) 99,1 99,4 99,4<br />

Vuokrasaatavat liikevaihdosta, % 1,2 0,9 1,3<br />

Vuokratappiot liikevaihdosta, % 0,1 0,1 0,4<br />

Keskivuokra, €/m²/kk (emo) 11,72 11,45 10,97<br />

Vuokrien vaihteluväli, €/m²/kk (emo) 9,28–14,67 9,12–14,34 8,96–13,60<br />

Keskivuokra 1.3.2016 alkaen, €/m2/kk (emo): 11,90<br />

Valmistuvat asunnot vuonna 2016, kpl: 105<br />

Valmistuvia vuokranmäärityskohteita vuonna 2016, kpl: 1<br />

Vuokrien vaihteluväli 1.3.2016 alkaen, €/m²/kk (emo): 9,33–15,02<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 27


KIINTEISTÖT<br />

Uustuotanto<br />

Toimintavuonna solmittiin kolmen<br />

vuokratalokohteen urakkasopimukset<br />

(Ruusukvartsinkuja 2,<br />

Loiskekuja 1 ja Marsinkuja 1),<br />

yhteismäärältään 49,9 miljoonaa<br />

euroa. Kohteiden keskimääräinen<br />

hankinta-arvo on 3 504 €/asm 2 .<br />

Toimintavuoden aikana valmistui<br />

uusia asuntoja 273 kpl neljässä eri<br />

kohteessa: Lipputie 14 (87 asuntoa),<br />

Jänönhäntä 1 (48 asuntoa),<br />

Lehtikallio 2 (67 asuntoa) ja<br />

Hämeenkyläntie 77 (71 asuntoa).<br />

Vuonna <strong>2015</strong> aloitettiin rakentaminen<br />

osoitteessa Loiskekuja 1 (105<br />

asuntoa). Kiinteistö valmistuu kesällä<br />

2016. Lisäksi toimintavuoden<br />

aikana aloitetuista kohteista vuonna<br />

2017 valmistuu Marsinkuja 1, jossa<br />

omalta tontilta purettiin vanhat rakennukset,<br />

ja tilalle valmistuu uusia<br />

asuntoja 147 kpl. Ennen rakentamisen<br />

alkamista Marsinkuja 1:n<br />

tontti lohkottiin kahdeksi tontiksi,<br />

joista toinen myytiin Asuntosäätiön<br />

Asumisoikeus Oy:lle.<br />

Vuonna <strong>2015</strong> aloitettu asuntotuotanto<br />

rahoitetaan valtion pitkäaikaisella<br />

korkotukilainalla ja Asumisen<br />

rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n<br />

käynnistys- ja erityisryhmien investointiavustuksilla.<br />

Vuoden <strong>2015</strong><br />

aikana valmistui<br />

273 uutta<br />

asuntoa neljään<br />

eri kohteeseen.<br />

Korjausrakentaminen<br />

Kiinteistöjen korjauskulut olivat<br />

15,3 miljoonaa euroa, josta suunnitelmallisten<br />

korjausten osuus oli<br />

7,4 miljoonaa euroa, eli 48 %.<br />

Kiinteistöjen kunnossapitotyöt<br />

toteutettiin pitkän aikavälin korjaussuunnitelman<br />

mukaisesti. Rahoitus<br />

toimintavuonna kerättiin korjattavien<br />

kiinteistöjen omarahoitusosuudella<br />

ja sisällyttämällä kaikkien<br />

kiinteistöjen vuokriin 1,00 €/m²/kk.<br />

Kiinteistöjen suunnitelmalliset<br />

korjaukset painottuivat edellisten<br />

vuosien tapaan asuntojen kylpyhuonekorjauksiin<br />

(46 %) ja keittiökorjauksiin<br />

(14 %). Lisäksi julkisivujen<br />

kunnostusten osuus korjauksista oli<br />

13 %.<br />

Yhtiön kiinteistöjen omaisuus- ja<br />

vastuuvakuutukset ovat Pohjola<br />

Vakuutus Oy:ssä.<br />

.<br />

28 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


Per Kalrsson muutti Opaali-taloon<br />

<strong>VAV</strong>:n Heporinne 1:n asunnosta.<br />

Hän on toiminut <strong>VAV</strong>:n luottamustehtävissä<br />

pitkään ja oli muuttoonsa<br />

asti YTE 11 -alueen puheenjohtaja.<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 29


VUOKRA-ASUNNON<br />

HAKIJAT<br />

Vuoden <strong>2015</strong><br />

aikana<br />

vuokrattavaksi<br />

valmistui ja<br />

vapautui<br />

1394 asuntoa.<br />

Näistä 433 oli<br />

<strong>VAV</strong>:n sisäisiä<br />

asunnonvaihtoja.<br />

Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita<br />

oli rekisterissä noin 4 500.<br />

Hakijamäärät vaihtelivat kuukausittain<br />

4 500:n ja 5 700:n välillä.<br />

Hakijoista lähes 63 % haki asuntoa<br />

yksin. Vuoden <strong>2015</strong> aikana asuntoja<br />

vapautui vuokrattavaksi keskimäärin<br />

90 kpl kuukaudessa ja uusia<br />

asuntoja valmistui 273 kpl, yhteensä<br />

1 394 kpl. Asuntojen vaihtuvuus<br />

vuonna <strong>2015</strong> oli 13,3 %. Vaihtuvuusaste<br />

nousi yli prosenttiyksikön vuoden<br />

2014 lukemasta, joka oli 12,0 %.<br />

Hakijoista yhtiön asunnosta toiseen<br />

vaihtajia oli 32 % eli 433 kpl.<br />

ASUKASTOIMINTA<br />

Asukasdemokratia antaa jokaiselle<br />

asukkaalle mahdollisuuden osallistua<br />

oman talonsa hallintoon ja vaikuttaa<br />

maksamiinsa kustannuksiin.<br />

Toimintavuonna <strong>VAV</strong> Asunnot<br />

Oy:llä oli yhteensä 173 arava- tai<br />

korkotukilainoitettua vuokranmääritysyksikköä.<br />

Näistä kohteista asukastoimintaa<br />

oli 161 kiinteistössä.<br />

Yhtiö järjesti asukkaille tiedotustilaisuudet<br />

yhtiön talousarvioon<br />

sisällytetyistä suunnitelmista,<br />

tilinpäätöksen toteumasta kiinteistötalouden<br />

ja korjaustoiminnan<br />

näkökulmasta sekä vuokranmäärityksen<br />

perusteista.<br />

Henna Suoverinaho (vas.)<br />

ja Milla Sontag<br />

Talvikkirinne 9:n pihalla.<br />

30 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


TIEDOTTAMINEN<br />

Yhtiön asukaslehti <strong>VAV</strong>-viesti<br />

ilmestyi vuonna <strong>2015</strong> neljä kertaa.<br />

Asukaslehti toteutettiin yhteistyössä<br />

Omnipress Oy:n kanssa.<br />

Vuoden <strong>2015</strong> aikana <strong>VAV</strong>:n<br />

kohteiden Näätäkuja 4, Pyykuja 1,<br />

Heporinne 1 ja Marsinkuja 1 vuokrasopimukset<br />

irtisanottiin, missä<br />

yhteyksissä lisättiin kohdennettua<br />

tiedotusta asukkaille korvaavien<br />

asuntojen hausta.<br />

Kesällä <strong>2015</strong> <strong>VAV</strong>:n Opaali-uudiskohde<br />

oli esillä Kivistön asuntomessuilla.<br />

Opaalista ja sen näyttelyasunnoista<br />

tiedotettiin muun muassa<br />

talon kotisivujen ja lehdistötiedotteiden<br />

kautta, ja kohde sai paljon<br />

positiivista mediahuomiota.<br />

TALOUS<br />

Toimintavuoden emoyhtiön liikevaihto<br />

oli 85,9 miljoonaa euroa,<br />

kasvua oli edelliseen tilikauteen<br />

2,7 %. Liikevaihdosta varsinaiset<br />

asuntovuokratuotot olivat<br />

83,4 miljoonaa euroa. Uusien<br />

kohteiden rakennuttamistuottoja<br />

kertyi tuloutuksista 2,0 miljoonaa<br />

euroa, ja muut kiinteistötuotot olivat<br />

0,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen<br />

sisältyy vuokrasaatavista<br />

luottotappioita 90 tuhatta euroa.<br />

Vuokraustoiminnan vahingonkorvausvaateita<br />

ja perinnän kuluja vuokrareskontrassa<br />

on 0,3 miljoonaa<br />

euroa. Luottotappiot ovat pääosin<br />

vuoden 2014 käräjäoikeuden tuomioita.<br />

Luottotappioksi kirjattuja<br />

saatavia korkoineen tuloutettiin<br />

toimintavuonna yhteensä 0,14<br />

miljoonaa euroa, joka on 12 %<br />

vähemmän kuin vuonna 2014.<br />

Erääntyneet asuntovuokrasaatavat<br />

tilinpäätöksessä<br />

ovat 0,7 miljoonaa euroa ja<br />

kaikki vuokraustoiminnan saatavat<br />

yhteensä 1,04 miljoonaa euroa.<br />

Saatavat ovat pysyneet edellisvuoden<br />

tasossa. Tilinpäätös sisältää<br />

0,17 miljoonan euron luottotappiovarauksen<br />

odotettavissa olevien<br />

menetysten varalle.<br />

Liikevoitto oli 31,2 miljoonaa<br />

euroa eli 36 % liikevaihdosta. Suunnitelman<br />

mukaisesti sillä kyettiin<br />

kattamaan pitkäaikaisten rakennus-<br />

ja korjauslainojen korkokulut.<br />

Lisäksi varauduttiin 22,7 miljoonan<br />

euron asuintalovarauksella kiinteistöjen<br />

tuleviin korjauksiin.<br />

Poistot tehtiin tasapoistoina poistoajan<br />

ollessa 22 tai 40 vuotta. Yhtiön<br />

poistosuunnitelmaa korjattiin<br />

vastaamaan kiinteistöjen teknistä<br />

kulumista. Tulontuottamiskykyyn<br />

perustuvista poistoista luovuttiin.<br />

Nyt kiinteistöt poistetaan suunnitelman<br />

mukaan 40 vuodessa.<br />

Yhtiö ilmoittaa erikseen sen laskennallisen<br />

poiston määrän, joka on<br />

laskettu vuoteen 2012 50 vuoden<br />

tasapoistolla ja vuodesta 2013<br />

alkaen 30 vuoden tasapoistolla.<br />

Suunnitelman mukaisia poistoja<br />

tehtiin 18,4 miljoonaa euroa, joista<br />

rakennusten poistot ilman rakennusten<br />

kalustoa olivat 17,3 miljoonaa<br />

euroa.<br />

HENKILÖSTÖ<br />

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä:<br />

<strong>2015</strong> 2014 2013<br />

48 46 43<br />

Henkilöstö yksiköittäin vuoden lopussa:<br />

Naisia Miehiä Yht.<br />

Hallinto 14 1 15<br />

Markkinointi ja asiakaspalvelu 8 1 9<br />

Kiinteistönpito<br />

ja rakennuttaminen 7 17 24<br />

Yhteensä 29 19 48<br />

Palkkojen ja palkkioiden kehitys:<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY:N LAINAT LAINATYYPEITTÄIN:<br />

M € % Vuosimuutos, M €<br />

Aravalainat 164 35 - 40<br />

Korkotukilainat 194 41 - 7<br />

Rahalaitoslainat 74 16 + 20<br />

Kaupungin lainat 36 8 - 4<br />

Yhteensä 468 100 - 31<br />

<strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt Oy:lle siirtyi kiinteistöjen rakennuslainoja<br />

27,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtiokonttorin vuosimaksulainoja<br />

konvertoitiin noin 18 miljoonalla eurolla.<br />

Lainatakaukset<br />

M € Vuosimuutos, M €<br />

Valtion täytetakaus 177 + 0<br />

Kaupungin omavelkainen takaus 40 - 3,8<br />

Helsingin ja Uudenmaan<br />

sairaanhoitopiiri HUS 0,4 - 0,1<br />

<strong>2015</strong> 2014 2013<br />

2,19 M € 2,11 M € 2,04 M €<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 31


<strong>VAV</strong> on mukana<br />

kiinteistöalan<br />

energiatehokkuussopimuksessa,<br />

jonka<br />

tarkoituksena on<br />

vähentää rakennusten<br />

energiankulutusta<br />

ja<br />

päästöjä.<br />

RAHOITUKSELLISET RISKIT<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Yhtenäislainojen pääomakulut noudattavat<br />

heinäkuun kuluttajahintaindeksin<br />

muutoksia. Indeksin muutos<br />

oli viime heinäkuussa -0,2 %, joten<br />

vuosimaksulainojen hoitokulut pysyivät<br />

edellisvuoden tasossa. Vuosimaksulainojen<br />

markkinakorkoja<br />

korkeampi korkotaso ei mahdollista<br />

lainojen riittäviä lyhennyksiä vaan<br />

pidentää niiden takaisinmaksua.<br />

Konvertoitaessa Valtiokonttorin<br />

yhtenäislainoja valtion täytetakauksella<br />

tavallisiksi rahalaitoslainoiksi<br />

markkinakorkojen muutokset vai-<br />

kuttavat pääomavuokraan täysimääräisesti.<br />

Yhtiön rahoitusrakenteesta<br />

johtuen pääomakulut kuitenkin pysynevät<br />

kokonaisuutena arvioidulla<br />

tasolla. Toimintavuonna tehtiin<br />

korkosuojauksia vaihtuvakorkoisiin<br />

lainoihin.<br />

Arava- ja korkotukilainojen pitkät<br />

takaisinmaksuajat ja lyhennysohjelmien<br />

takapainoisuus vaikeuttavat<br />

korjaustoiminnan rahoitusta.<br />

Työttömyys ja asuvien asukkaiden<br />

taloudelliset ongelmat aiheuttavat<br />

yhtiölle luottotappioriskin kasvua.<br />

Yhtiössä on <strong>VAV</strong>:n oma ympäristöohjelma,<br />

jossa on määritelty<br />

seurattavat ympäristöä koskevat<br />

mittarit. Kuukausittain tapahtuvan<br />

energiaseurannan ja mittausten<br />

tuloksena saadaan kiinteistöjen<br />

energiatodistus suoraan kiinteistöohjelma<br />

Tampuurista.<br />

Energian ja veden kulutus<br />

<strong>2015</strong> 2014 2013<br />

Lämpö, kWh/rm 3 (normeerattu)<br />

46,7 46,5 46,0<br />

Vesi, l/rm 3<br />

488 486 490<br />

Sähkö, kWh/rm 3<br />

4,5 4,6 4,8<br />

Energiatehokkuus<br />

Energiatehokkuutta on lähdetty<br />

parantamaan <strong>2015</strong> käyttöönotetun<br />

ETJ+ (yrityksen energiatehokkuusjärjestelmä)<br />

-järjestelmän avulla,<br />

joka täydentää vuonna 2009 solmittua<br />

VAETS (vuokra-asuntoyhteisöjen<br />

energiatehokkuussopimus) -energiatehokkuussopimusta.<br />

32 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


KATSAUS TULEVAISUUTEEN<br />

Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella<br />

ja sen taloudellisen aseman<br />

arvioidaan pysyvän vakaana ja<br />

maksuvalmiuden hyvänä.<br />

Yhtiö jatkaa yhtiörakenteena<br />

selkiyttämistä sulauttamalla palveluasumisliiketoimintansa<br />

samaan<br />

tytäryhtiöön sekä eriyttämällä luovutus-<br />

ja käyttörajoitusten alaiset<br />

kiinteistöt omaksi yhtiöksi.<br />

Yhtiö on sopinut Vantaan kaupungin<br />

kanssa tonttiohjelmasta,<br />

jolla varmistetaan tonttitarjonta<br />

lähivuosien asuntotuotantoon. Tavoitteena<br />

on kaupungin asunto-ohjelman<br />

ja Valtion kanssa solmitun<br />

aiesopimuksen mukaisesti 150–200<br />

asunnon tuotanto vuosittain.<br />

Yhtiö jatkaa yksittäisten vuokraasuntokäytössä<br />

olevien asuntoosakkeiden<br />

myymistä sitä mukaa<br />

kun ne vapautuvat.<br />

Yhtiö myy täydennyskaavoituksen<br />

yhteydessä tonteilleen syntynyttä<br />

lisärakennusoikeutta silloin, kun se<br />

on tarkoituksenmukaista.<br />

VAETS-sopimus uudistetaan ja<br />

sopimus seuraavalle kaudelle allekirjoitetaan<br />

syksyllä.<br />

Vuokra-asuntojen kysyntä<br />

Vuokra-asuntojen kysynnän oletetaan<br />

kasvavan. Eritoten pakolaisuus<br />

tullee kasvattamaan kysyntää.<br />

Suurin kysyntä kohdistuu yksiöihin<br />

ja pieniin kaksioihin. Suuresta hakijamäärästä<br />

huolimatta perheasuntojen<br />

kysynnän oletetaan pysyvän<br />

vähäisenä.<br />

Asuntojen korjaustoiminta<br />

Yhtiön kiinteistöihin lähivuosina<br />

suunnitellut peruskorjaukset<br />

perustuvat kiinteistökannan<br />

kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja<br />

salkutukseen. Korjaamisen tarvetta<br />

priorisoidaan välttämättömyyden,<br />

käytettävissä olevan rahan,<br />

tehokkuuden sekä ennakoivan<br />

korjaamisen näkökulmista. Korjaamisella<br />

tähdätään kiinteistön<br />

arvon säilyttämiseen sekä hyvien<br />

asumisolosuhteiden ja asuntojen<br />

vuokrattavuuden varmistamiseen.<br />

Yhtiön korjaustoiminnan painopiste<br />

on vuosina 1970 –1975<br />

ja 1989–1995 valmistuneissa tai<br />

peruskorjatuissa kiinteistöissä.<br />

Kiinteistöt muodostavat noin 55 %<br />

yhtiön kiinteistökannasta.<br />

Korjaus- ja energia-avustusten<br />

hakuedellytykset täyttäviin hankkeisiin<br />

haetaan aina tarjolla olevia<br />

avustuksia.<br />

Uudistuotanto<br />

Urakkahintoja mittaavan tarjoushintaindeksin<br />

mukaan asuinra-<br />

kentamisen hinnat olivat vuoden<br />

<strong>2015</strong> marraskuussa 4,2 prosenttia<br />

suuremmat kuin vuotta aiemmin.<br />

Hintojen odotetaan lievästi<br />

nousevan alkuvuoden 2016 aikana.<br />

Kilpailu asuinrakennusurakoista<br />

näkyy pienentyneenä kiinnostuksena<br />

tarjota urakoita yhtiön urakkakilpailuissa.<br />

Yhtiö tulee käynnistämään vuoden<br />

2016 aikana arviolta 375 uuden<br />

asunnon rakentamisen.<br />

Kehittäminen<br />

Uudistuotannon ja korjaustoiminnan<br />

omarahoitusosuuden kattamiseksi<br />

ilman lainaa yhtiö valmistelee<br />

yksittäisten rajoituksista vapautuvien<br />

kiinteistöjen myyntiä.<br />

Yhtiö jatkaa yhteistyötä kaupungin<br />

kanssa ja tukee omalla toiminnallaan<br />

kaupungin perustehtäviä.<br />

Asumisviihtyvyyden ja asukastoiminnan<br />

kehittämisessä painopisteenä<br />

on edelleen muun muassa<br />

viestintä-, energia- ja turvallisuusasiat.<br />

EHDOTUS TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ<br />

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että emoyhtiön<br />

tilikauden voitto 168 500,11 euroa kirjataan vapaaseen<br />

omaan pääomaan.<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 33


TULOSLASKELMAT<br />

(1000 €)<br />

<strong>VAV</strong>-konserni<br />

1.1. - 31.12.<strong>2015</strong> 1.1. - 31.12.2014<br />

Emoyhtiö<br />

1.1.–31.12.<strong>2015</strong> 1.1.–31.12.2014<br />

LIIKEVAIHTO<br />

Vuokrat 86 144 82 835<br />

Käyttökorvaukset 450 379<br />

Rakennuttamistuotot 1959 920<br />

Isännöintituotot 5 11<br />

Liikevaihto yhteensä 88 558 84 146<br />

Muut kiinteistön tuotot 5 111 1 996<br />

93 669 86 142<br />

Henkilöstökulut<br />

Palkat ja palkkiot -2 189 -2 105<br />

Eläkekulut -389 -368<br />

Muut henkilösivukulut -79 -77<br />

Henkilöstökulut yhteensä -2 657 -2 550<br />

Poistot - 19 198 -21 173<br />

Muut kulut<br />

Kiinteistön muut hoitokulut<br />

Hallinto -781 -651<br />

Käyttö- ja huoltopalvelut -2 944 -3 042<br />

Ulkoalueiden hoitopalvelut -604 -592<br />

Siivouspalvelut -1 597 -1 553<br />

Lämmitys -7 396 -7 799<br />

Vesi- ja jätevesi -3 999 -3 901<br />

Sähkö -1 227 -1 241<br />

Jätehuolto -1 829 -1 685<br />

Vahinkovakuutukset -362 -290<br />

Vuokrat -75 -93<br />

Kiinteistövero -2 624 -2 075<br />

Korjaukset -15 384 -13 700<br />

./. Saadut esinevahinkokorvaukset<br />

Muut hoitokulut -502 -619<br />

Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -39 323 -37 241<br />

Luottotappiot -165 -100<br />

Muut kiinteistön kulut -601 -643<br />

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 31 724 24 436<br />

Rahoitustuotot ja -kulut<br />

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 0 0<br />

Muut korko- ja rahoitustuotot 155 158<br />

Korkokulut ja muut rahoituskulut - 8 938 -9 750<br />

-8 782 -9 592<br />

VOITTO ENNEN<br />

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 22 942 14 844<br />

Tilinpäätössiirrot<br />

Poistoeron muutos<br />

vapaaehtoisten varausten muutos<br />

83 364 82 299<br />

449 379<br />

1 959 920<br />

134 36<br />

85 907 83 635<br />

5 110 1 996<br />

91 016 85 631<br />

-2 189 -2 105<br />

-389 -368<br />

-79 -77<br />

-2 657 -2 550<br />

-18 348 -21 052<br />

-777 -648<br />

-2 817 -3022<br />

-593 -588<br />

-1 554 -1 543<br />

-7 252 -7 764<br />

-3 930 -3 881<br />

-1 160 -1 229<br />

-1 788 -1 677<br />

-359 -284<br />

-75 -93<br />

-2 521 -2 058<br />

-15 282 -14 075<br />

638 410<br />

-500 -618<br />

-37 968 -37 070<br />

-90 -100<br />

-601 -643<br />

31 352 24 216<br />

155 158<br />

-8 544 -9 634<br />

-8 389 -9 476<br />

22 964 14 740<br />

0 3 843<br />

-22 795 -18 793<br />

Tuloverot<br />

Laskennallisen verovelan muutos -4 555 -3 011<br />

TILIKAUDEN VOITTO (+) / TAPPIO (-) 18 387 11 833<br />

169 -210<br />

34 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


TASEET<br />

(1000 €)<br />

<strong>VAV</strong>-konserni<br />

Emoyhtiö<br />

1.1.–31.12.<strong>2015</strong> 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.<strong>2015</strong> 1.1.–31.12.2014<br />

VASTAAVAA<br />

PYSYVÄT VASTAAVAT<br />

Aineettomat hyödykkeet<br />

Aineettomat oikeudet<br />

0<br />

0<br />

0<br />

0<br />

Aineelliset hyödykkeet<br />

Maa- ja vesialueet<br />

Rakennukset ja rakennelmat<br />

Koneet ja kalusto<br />

Muut aineelliset hyödykkeet<br />

Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat<br />

102 908<br />

414 283<br />

396<br />

1 306<br />

28 344<br />

547 238<br />

97 089<br />

395 665<br />

547<br />

884<br />

49 705<br />

543 890<br />

95 671<br />

382 863<br />

382<br />

1 224<br />

28 286<br />

508 425<br />

95 884<br />

389 131<br />

547<br />

882<br />

43 196<br />

529 640<br />

Sijoitukset<br />

Osuudet saman konsernin yrityksistä<br />

Saamiset konsernin yrityksiltä<br />

Muut osakkeet ja osuudet<br />

43 105<br />

5 367<br />

48 473<br />

29 012<br />

4 287<br />

33 299<br />

414<br />

43 317<br />

5 367<br />

49 098<br />

3<br />

34 191<br />

4 287<br />

38 480<br />

Pysyvät vastaavat yhteensä<br />

595 711<br />

577 189<br />

557 523<br />

568 120<br />

VAIHTUVAT VASTAAVAT<br />

Saamiset<br />

Saamiset saman konsernin yrityksiltä<br />

Saamiset kiinteistön tuotoista<br />

Muut saamiset<br />

Siirtosaamiset<br />

873<br />

10 409<br />

591<br />

11 873<br />

742<br />

10 096<br />

365<br />

11 203<br />

873<br />

9 733<br />

590<br />

11 197<br />

647<br />

10 046<br />

159<br />

10 853<br />

Rahoitusarvopaperit<br />

Muut arvopaperit<br />

Rahat ja pankkisaamiset<br />

5 060<br />

4 624<br />

5 035<br />

4 185<br />

5 060<br />

1 186<br />

5 035<br />

826<br />

Vaihtuvat vastaavat yhteensä<br />

21 557<br />

20 423<br />

17 442<br />

16 714<br />

VASTAAVAA YHTEENSÄ<br />

617 267<br />

597 612<br />

574 966<br />

584 834<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 35


<strong>VAV</strong>-konserni<br />

Emoyhtiö<br />

1.1.–31.12.<strong>2015</strong> 1.1.–31.12.2014 1.1.–31.12.<strong>2015</strong> 1.1.–31.12.2014<br />

VASTATTAVAA<br />

OMA PÄÄOMA<br />

Osakepääoma<br />

Ylikurssirahasto<br />

Muut rahastot<br />

7 659<br />

15 929<br />

3 092<br />

26 679<br />

7 659<br />

15 929<br />

3 092<br />

26 679<br />

7 659<br />

15 929<br />

3 092<br />

26 679<br />

7 659<br />

15 929<br />

3 092<br />

26 679<br />

Edell. tilik.voitto/tappio<br />

Tilikauden voitto(+)/tappio(-)<br />

35 715<br />

18 387<br />

54 102<br />

23 882<br />

11 833<br />

35 715<br />

-51<br />

169<br />

118<br />

159<br />

-210<br />

-51<br />

Oma pääoma yhteensä<br />

Vähemmistöosuus<br />

80 782<br />

0<br />

62 394<br />

0<br />

26 797<br />

26 628<br />

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ<br />

Poistoero<br />

Vapaaehtoiset varaukset<br />

Muut varaukset<br />

67 979<br />

45 511<br />

PAKOLLISET VARAUKSET<br />

225<br />

270<br />

225<br />

270<br />

VIERAS PÄÄOMA<br />

Pitkäaikainen<br />

Lainat rahoituslaitoksilta<br />

Laskennalliset verot<br />

Lyhytaikainen<br />

Lainat rahoituslaitoksilta<br />

Saadut ennakot<br />

Ostovelat<br />

Velat saman konsernin yrityksille<br />

Muut velat<br />

Siirtovelat<br />

Laskennalliset verot<br />

472 950<br />

10 006<br />

482 956<br />

37 215<br />

1 465<br />

3 957<br />

4 034<br />

2 079<br />

4 555<br />

53 305<br />

484 415<br />

7 090<br />

491 506<br />

29 911<br />

1 415<br />

2 639<br />

3 922<br />

2 544<br />

3 011<br />

43 442<br />

432 926<br />

432 926<br />

35 483<br />

1 465<br />

3 864<br />

315<br />

3 989<br />

1 923<br />

47 038<br />

472 140<br />

472 140<br />

29 878<br />

1 415<br />

2 594<br />

0<br />

3 892<br />

2 504<br />

40 284<br />

Vieras pääoma yhteensä<br />

536 261<br />

534 947<br />

479 964<br />

512 424<br />

VASTATTAVAA YHTEENSÄ<br />

617 267<br />

597 612<br />

574 966<br />

584 834<br />

36 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


RAHOITUSLASKELMAT<br />

(1000 €)<br />

VASTAAVAA<br />

VUOKRAUSTOIMINNAN RAHAVIRTA<br />

<strong>VAV</strong>-konserni<br />

<strong>VAV</strong> Asunnot Oy<br />

<strong>2015</strong> 2014 <strong>2015</strong> 2014<br />

Vuokrauksesta saadut maksut 88 856 84 867<br />

Tuloslaskelman liikevaihto 88 558 84 146<br />

Vuokraustoiminnan muista<br />

tuotoista saadut maksut 5 111 1 996<br />

Maksut vuokraustoiminnan kuluista 41 550 39 821<br />

Tuloslaskelman ostot 42 815 40 533<br />

Vuokraustoiminnan rahavirta<br />

ennen rahoituseriä ja veroja 52 416 47 043<br />

Maksetut korot ja maksut<br />

muista liiketoiminnan rahoituskuluista 9 345 10 265<br />

Korkokulut ja muut rahoituskulut 8 938 9 750<br />

Saadut korot vuokraustoiminnasta 127 103<br />

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ( A ) 43 198 36 880<br />

85 829<br />

85 907<br />

5 110<br />

40 145<br />

41 316<br />

50 794<br />

8 753<br />

127<br />

42 168<br />

84 165<br />

83 635<br />

1 996<br />

39 679<br />

40 363<br />

46 482<br />

10 154<br />

103<br />

36 431<br />

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA<br />

Investoinnit aineellisiin ja<br />

aineettomiin hyödykkeisiin 22 546 46 992<br />

Investoinnit muihin sijoituksiin 1 107 -191<br />

Muut saamiset 14 918 6 412<br />

Rahoitusarvopaperit 24 35<br />

Muut velat 30 0<br />

Konsernirakenteen muutos -26<br />

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ( B ) 38 625 53 222<br />

-2 615<br />

1 492<br />

9 324<br />

25<br />

8 226<br />

42 982<br />

-190<br />

8 527<br />

35<br />

51 353<br />

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA<br />

Pitkäaikaisten lainojen nostot 47 242 47 366<br />

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -51 404 -28 405<br />

Saadut korot 28 55<br />

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ( C ) -4 134 19 017<br />

Rahavarojen muutos (A+B+C) 439 2 676<br />

Rahavarat tilikauden alussa 4 185 1 511<br />

Rahavarat tilikauden lopussa 4 624 4 185<br />

439 2 676<br />

26 802<br />

-60 412<br />

28<br />

-33 582<br />

360<br />

826<br />

1 186<br />

360<br />

42 990<br />

-28 351<br />

55<br />

14 694<br />

-228<br />

1 052<br />

826<br />

-228<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 37


KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT<br />

31.12.<strong>2015</strong><br />

Konsernin emoyhtiön <strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n omistaa Vantaan kaupunki.<br />

<strong>VAV</strong> Konsernin tilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö <strong>VAV</strong> Asunnot Oy ja tytäryhtiö<br />

<strong>VAV</strong> Hoivakiinteistöt Oy sekä sen tytäryhtö <strong>VAV</strong> Palvelukodit Oy. Osakkuusyhtiö Asunto Oy Vantaan Normannilaaksoa<br />

ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä, koska yhtiön omistuksesta ollaan luopumassa ja<br />

omistuksen merkitys konsernissa on vähäinen.<br />

Konserniin kuuluvia autopaikoitusyhtiöitä Kivikirveen Autopaikoitus Oy, Asunto Oy Viljapelto,<br />

Kiinteistö Oy Myyrinsärki ja Metsolan Pysäköinti Oy ei ole konsolidoitu. Yhtiöiden taseiden loppusummat<br />

ovat 2,0 M € ja osuus omasta pääomasta on 0,7 M €. Konsernin osuus oman pääoman muutoksesta on<br />

0,04 M € ja tilikauden tuloksesta noin 11 tuhatta euroa.<br />

LAADINTAMENETELMÄ<br />

Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen sekä konsernin rahoituslaskelman.<br />

Yhtiöiden sisäiset liiketapahtumat on peruutettu ja keskinäiset saamiset ja velat eliminoitu<br />

hankintamenomenetelmää käyttäen.<br />

Konsernisaamiset sisältävät varoja 43 105 215,23 euroa, jotka ovat osa Vantaan kaupungin<br />

konsernipankkitiliä.<br />

ARVOSTUSPERIAATTEET<br />

Omaisuus on arvostettu poistoin vähennettyyn välittömään hankintamenoon.<br />

Pysyvien vastaavien arvostuksessa ei ole tehty muutoksia aikaisempaan arvostukseen.<br />

POISTOSUUNNITELMA<br />

Poistot tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Poistoperusteena on kiinteistöjen ikä. Vuosina<br />

1969 - 2003 valmistuneet kiinteistöt poistetaan 22 vuodessa ja vuosina 2004 - <strong>2015</strong> valmistuneet<br />

kiinteistöt 40 vuodessa. Poistot sisältävät puretun kiinteistön osoitteessa Marsinkuja 1 kokonaispoiston<br />

1 689 588,79 euroa. Aiemmin poistosuunnitelma perustui lainojen lyhennyksiin, jotka omakustannusperiaatteen<br />

mukaan saadaan sisällyttää asuntojen vuokriin. Tasapoistoihin siirryttiin, jotta poistosuunnitelma<br />

paremmin vastaisi kiinteistöjen kulumista 40 vuoden laina-ajalla. Muista kuin asuinrakennuksista tehdään<br />

10 - 25 %:n menojäännöspoistot.<br />

TILIKAUDEN POISTOT<br />

Poistot eriteltynä: <strong>2015</strong> 2014<br />

suunnitelmapoistot<br />

aineettomat oikeudet 0 3 138<br />

rakennukset ja rakennelmat 18 927 312 20 897 285<br />

koneet ja kalusto 129 787 174 296<br />

muista aineellisista hyödykkeistä 141 185 98 275<br />

19 198 284 21 172 993<br />

Vantaan kaupunki -konsernissa sovellettavia suunnitelmapoistoja käyttäen on yhtiön poistoalitus<br />

59.645.179 euroa (ed. vuosi alitus 46.072.975 E). Ennen vuotta 2014 poistosuunnitelmassa rakennukset<br />

tasapoistettiin 50 vuodessa loppuun. Vuodesta 2013 rakennukset poistetaan 30 vuodessa.<br />

38 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


<strong>2015</strong> 2014<br />

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET<br />

Osakepääoma tilikauden alussa 7 658 866 7 658 866<br />

* Saldo tilikauden lopussa 7 658 866 7 658 866<br />

Ylikurssirahasto tilikauden alussa 15 928 833 15 928 833<br />

* Saldo tilikauden lopussa 15 928 833 15 928 833<br />

Vararahasto tilikauden alussa 3 091 578 3 091 578<br />

* Saldo tilikauden lopussa 3 091 578 3 091 578<br />

Sidottu oma pääoma tilikauden lopussa 26 679 277 26 679 277<br />

Lainanlyhennysrahasto tilik.alussa<br />

Vähennys<br />

* Saldo tilikauden lopussa<br />

Voitto ed.tilikausilta tilikauden alussa 35 715 104 23 881 667<br />

Tilikauden voitto 18 387 254 11 833 437<br />

* Saldo tilikauden lopussa 54 102 358 35 715 104<br />

Vapaa pääoma tilikauden lopussa 54 102 358 35 715 104<br />

Oma pääoma tilikauden lopussa 80 781 635 62 394 381<br />

LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET<br />

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta sekä asuintalovarauksesta.<br />

Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen<br />

verovelkaan. Huomioiden yhtiön poisto- ja asuintalovarauksen muodostusmahdollisuudet veromaksun<br />

toteutuminen on epätodennäköistä.<br />

<strong>2015</strong> 2014<br />

Laskennalliset verovelat<br />

tilinpäätössiirroista 14 560 925 10 101 237<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 39


PYSYVÄT VASTAAVAT<br />

<strong>2015</strong> 2014<br />

Aineettomat oikeudet tilikauden alussa 0 3 138<br />

poisto 0 -3 138<br />

* Saldo tilikauden lopussa 0 0<br />

Aineettomat hyödykkeet yht. 0 0<br />

Maa-alueet tilikauden alussa 97 088 692 94 078 983<br />

lisäys 6 335 807 3 179 870<br />

vähennys -516 105 -170 162<br />

* Saldo tilikauden lopussa 102 908 394 97 088 692<br />

Rakennukset ja rakennelmat<br />

tilikauden alussa 395 665 282 398 079 279<br />

lisäys 39 565 165 18 475 354<br />

vähennys -2 020 526 0,00<br />

poisto -18 927 312 -20 889 351<br />

* Saldo tilikauden lopussa 414 282 609 395 665 282<br />

Koneet ja kalusto tilikauden alussa 546 689 693 782<br />

lisäys 0 41 122<br />

vähennykset -20 541 -5 985<br />

poisto -129 787 -182 230<br />

* Saldo tilikauden lopussa 396 361 546 689<br />

Muut aineelliset hyödykkeet tilik. alussa 884 471 576 918<br />

lisäys 563 653 405 827<br />

vähennys -722<br />

poisto -141 185 -98 275<br />

* Saldo tilikauden lopussa 1 306 217 884 471<br />

Ennakkomaksut ja keskeneräiset<br />

hankinnat tilikauden alussa 49 704 755 24 020 820<br />

lisäys 28 740 507 47 147 671<br />

vähennys -50 100 841 -21 463 736<br />

* Saldo tilikauden lopussa 28 344 421 49 704 755<br />

Saamiset konsernin yrityksiltä tilikauden alussa 29 012 114 22 835 706<br />

lisäys / vähennys 14 093 101 6 176 408<br />

* Saldo tilikauden lopussa 43 105 215 29 012 114<br />

Muut osakkeet tilikauden alussa 4 286 610 5 096 012<br />

lisäys 1 352 462 429<br />

vähennys (myynnit) -271 779 -809 831<br />

* Saldo tilikauden lopussa 5 367 293 4 286 610<br />

Pysyvät vastaavat yhteensä 595 710 510 577 188 613<br />

40 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


SIJOITUKSET<br />

KONSERNIN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET<br />

kpl osuus, % kp-arvo<br />

Huoltoyhtiöiden osakkeet<br />

Pähkinähoito Oy 556 3,6 5 624<br />

Etelä-Vantaan Huolto Oy 185 18,5 2 933<br />

Martinlaakson Huolto Oy 1 754 1,4 75<br />

Koivu-yhtiöt Oy 874 6,3 3 133<br />

11 765<br />

Autopaikkayhtiöiden osakkeet<br />

Kivikirveenkujan Autopaikat Oy 116 67,4 0<br />

Asunto Oy Viljapelto 21 23,3 2 628<br />

Martinlaakson Autopaikoitus Oy 53 11,8 295<br />

Ruukkukujan Autopaikat Oy 22 1,1 178 790<br />

Kiinteistö Oy Myyrinsärki Autopaikoitus 750 33,3 4 432<br />

Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkki 39 17,7 1 052 392<br />

Metsolan Pysäköinti Oy 17 732 35,5 661 202<br />

1 899 740<br />

Muut osakkeet ja osuudet<br />

kpl<br />

Kuntarahoitus Oyj 963 048 1 891 415<br />

Kivistön Putkijäte Oy, B-osake 5 015 3,13 300 499<br />

Yhtiö omistaa 17 asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet 1 263 874<br />

3 455 788<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 41


<strong>2015</strong> 2014<br />

VASTUUSITOUMUKSET<br />

Velat, joiden vakuutena on kiinteistökiinnitys:<br />

Lainat rahoituslaitoksilta 426 026 785 429 700 097<br />

Annetut kiinnitykset 915 578 637 902 339 339<br />

Velat, joissa Vantaan kaupungin takaus 41 490 553 43 923 300<br />

Velat, joissa HUS:in takaus 382 695 408 207<br />

Johdannaissopimukset<br />

Koron- ja valuutanvaihtosopimus Nimellisarvo/Käypä arvo Nimellisarvo/Käypä arvo<br />

Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa 13 405 600/ 2 559 945 15 023 925/1 726 351<br />

Koronvaihtosopimukset<br />

Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa 47 886 295 / 47 556<br />

Autopaikkavastuut<br />

Rakentamattomia autopaikkoja, kpl 115 115<br />

Eläkevastuut<br />

Emoyhtiöllä on 5 toimihenkilöä, joilla on<br />

oikeus täyteen eläkkeeseen 63-vuotiaana. 54 670 64 935<br />

VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA<br />

<strong>2015</strong> 2014<br />

Rahalaitoslainat 69 704 704 45 744 434<br />

Vantaan kaupungin lainat 39 435 274 38 162 164<br />

Muut pitkäaikaiset velat 153 476 732 151 167 628<br />

262 616 710 235 074 226<br />

Lyhennysohjelma määritetään vuosittain:<br />

Valtiokonttorin yhtenäislainat 31.12. 167 776 119 197 825 106<br />

SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT<br />

Saaminen Quattrorakennus Oy:n konkurssipesältä 511 000<br />

Arvonlisäverosaaminen uustuotannosta 0 143 798<br />

Muut siirtosaamiset 79 762 221 111<br />

590 762 364 909<br />

MUIDEN SAAMISTEN OLENNAISET ERÄT<br />

Pitkäaikaiset saamiset<br />

Liittymismaksut 10 409 125 10 095 634<br />

Lyhytaikaiset saamiset<br />

Saamiset konsernin yrityksiltä 43 105 215 29 012 114<br />

Saamiset kiinteistön tuotoista 873 238 742 461<br />

Muut saamiset 0 20 072<br />

43 978 453 29 774 647<br />

Saamiset yhteensä 54 978 340 40 235 190<br />

42 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


<strong>2015</strong> 2014<br />

SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT<br />

Korkojaksotusvelat 2 042 474 2 450 148<br />

Muut siirtovelat 36 701 93 488<br />

yhteensä 2 079 175 2 543 636<br />

MUIDEN VELKOJEN OLENNAISET ERÄT<br />

Lomapalkkavelat 422 455 395 866<br />

Saadut lyhytaikaiset vakuudet 3 386 900 3 292 751<br />

Muut velat 224 888 233 301<br />

yhteensä 4 034 243 3 921 918<br />

VARAUKSET<br />

Tilikauden aikana on lisätty rakennuttamiseen liittyvää pakollista varausta 45.000 euroa,<br />

joten pakollinen varaus on 225.000 euroa.<br />

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT<br />

Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden<br />

myyntivoitot 4 617 671 1 554 454<br />

Muut tuotot 492 936 441 954<br />

5 110 607 1 996 409<br />

HENKILÖSTÖ<br />

Konsernin palveluksessa oli keskim. 48 46<br />

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksettiin yht. 180 584 177 397<br />

KONSERNISAAMISET JA -VELAT<br />

Pitkäaikaiset velat<br />

Vantaan kaupungin lainat 41 749 721 39 908 855<br />

* lyhytaikainen osuus 514 529 385 910<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 43


TILINTARKASTUSKERTOMUS<br />

<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE<br />

Olemme tilintarkastaneet <strong>VAV</strong> Asunnot Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta<br />

1.1. - 31.12.<strong>2015</strong>. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja<br />

liitetiedot.<br />

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU<br />

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat<br />

ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten<br />

mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja<br />

siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.<br />

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET<br />

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä<br />

ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.<br />

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa<br />

edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden<br />

siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen<br />

jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus<br />

yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.<br />

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen<br />

sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan<br />

harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä<br />

riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät<br />

tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa<br />

pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa,<br />

että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen<br />

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden<br />

kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.<br />

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa<br />

tilintarkastusevidenssiä.<br />

LAUSUNTO<br />

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja<br />

toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön<br />

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.<br />

Vantaalla 16. päivänä helmikuuta 2016<br />

Deloitte & Touche Oy<br />

KHT-yhteisö<br />

Tuomo Vesanen<br />

Heidi Vierros<br />

KHT<br />

KHT<br />

Deloitte & Touche Oy<br />

KPMG Oy<br />

Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki Töölönlahdenkatu 3 A, 00100 Helsinki<br />

Puh. 020 755 500 Puh. 020 760 3000<br />

44 <strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong>


<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY<br />

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset<br />

Vantaa, 16. päivänä helmikuuta 2016<br />

Juhani Paajanen, puheenjohtaja<br />

Mika Niikko<br />

Hannu Ahonen<br />

Eija Grönfors<br />

Pentti Hakulinen<br />

Marja Heikkinen<br />

Ahti Kara<br />

Jari Keränen<br />

Ari Männikkö<br />

Arja Niemelä<br />

Sirpa Pajunen<br />

Sirpa Tuuva<br />

Johanna Zalagh<br />

Teija Ojankoski, toimitusjohtaja<br />

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ<br />

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.<br />

Vantaa, 16. helmikuuta 2016<br />

Deloitte & Touche Oy<br />

KHT-yhteisö<br />

Tuomo Vesanen, KHT<br />

Heidi Vierros, KHT<br />

<strong>VAV</strong> VUOSIKERTOMUS <strong>2015</strong> 45


<strong>VAV</strong> ASUNNOT OY<br />

p. 010 235 1450<br />

info@vav.fi<br />

Käyntiosoite: Veturikuja 7, Tikkurila<br />

PL 39, 01301 Vantaa<br />

Fax 010 235 1451<br />

TAITTO OMNIPRESS/VAULA AUNOLA<br />

Vantaan kuvataidekoululaiset laativat <strong>VAV</strong>:n asuntomessutalon suoja-aitojen maalaukset.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!