Solisti 01/2013

solpalvelut

SOLin asiakas- ja henkilöstölehti
www.solisti.fi
www.sol.fi

Sisältö 1 | 2013

12

Työministeri Lauri

Ihalainen olisi

valmis lisäämään

työperäistä

maahanmuuttoa.

4

Pääkirjoitus:

Työn imua tavoittelemassa

Puhdasta asiaa

6

SOL osti ruotsalaisen

8

siivous- ja toimitilapalveluja

tuottavan Renerietin

12 Ministeri Lauri Ihalainen:

Työmarkkinat muuttuvat

18 Kajaanilaisesta Osuuskauppa

Maakunnasta tuli SOL

Palveluiden asiakas

21 Pesulavieras:

Souvareiden Lasse Hoikka

22 Matkailukeskus Ruka

palvelee läpi vuoden

24 Kuusamolaiset yrittäjät vievät

yhdessä asioita eteenpäin

2 www.sol.fi

26

28

31

34

37

38

41

43

Ammattimainen siivous

pitää TuottoOmistuksen

huoneistot kunnossa

Eläkeläinen nauttii

työpäivistä

Työhyvinvointi on

yhteinen asia

SOLin tavoitteena

on O tapaturmaa

Auringon alla:

Peppi Kaira

Esimieskoulutus antaa

eväitä hyvinvointiin

Henkilöstöuutiset

Hymyn valokeilassa:

Maini Virokannas

Päätoimittaja

Jussi Ylinen:

”Hymyn

voima on

mahtava”

HYMYN viikon

teemasivut käsittelevät

työhyvinvointia

28–36


’’

Kaikkia tarvitaan

ja jokainen pitää

ottaa aidosti

mukaan

työyhteisöön.

31– Ei ole ollenkaan yhdentekevää

minkälainen

tunnelma työpaikalla

on, Ilmarisen ylilääkäri

Seppo Kettunen painottaa.

22

18

– Myymälän

siisteys on aivan

olennainen asia

asiakastyytyväisyyden

kannalta,

Osuuskauppa

Maakunnan toimialajohtaja

Osmo

Arffman kertoo.

– Talvella on paljon

tapahtumia ja toimintaa,

mutta kylä toimii myös

kesällä, Rukakeskuksen

toimitusjohtaja Miia

Porkkala kertoo.

SOLISTI ON SOL KONSERNIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Jussi Ylinen, SOL Palvelut Oy, jussi.ylinen@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jussi Ylinen, Jaana Ryynänen, Tuija Valmela, Merja Oljakka, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, Oona Kavasto Kannen kuva Kaisa Siren Painopaikka PunaMusta Oy, 2012 Painos 20 000 kpl.

441 619

Painotuote

www.sol.fi

3


Pääkirjoitus

Työn imua tavoittelemassa

SOLIN HYMYN VIIKON teemana on tänä vuonna meille kaikille tärkeä asia – työhyvinvointi.

Pyrimme edistämään työhyvinvointia sekä haastamaan myös

muita organisaatioita ja ihmisiä keskustelemaan hyvinvoinnista työpaikoilla.

Työhyvinvointia voidaan parantaa monin keinoin ja SOL haluaa olla edistämässä

tätä positiivista suuntausta. Työhyvinvoinnista voi lukea enemmän

tämän lehden sivuilta 28–42.

Hyvinvointi työssä on tulosta siitä, että työllä on tarkoitus. Työnkuva on

selkeä ja toiminnassa otetaan huomioon ihmiset yksilöinä ja yhteisön jäseninä.

On myös tärkeää, että työn vaatimusten ja hallinnan välillä on tasapaino.

Kun voimme kokonaisvaltaisesti hyvin, suoriudumme töistämme paremmin ja

meillä on myös paremmat mahdollisuudet vaikuttaa muidenkin hyvinvointiin.

Työhyvinvointi ei ole vain liikuntaa ja terveyttä vaan se käsittää sekä fyysisen

että psyykkisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti. Tarkoituksenmukaista on,

että pystymme elämään tasapainossa työn ja muun elämän suhteen.

SOLin yksi arvo on iloinen työn tekeminen. Meille on tärkeää, että joka

päivä kaikilla on mukava, turvallinen ja luottavainen olo mennä töihin palvelemaan

asiakkaitamme yhdessä muiden kanssa. SOL huolehtii työhyvinvoinnista

työterveyshuollon menetelmin ja erilaisin kohdennetuin kehittämisohjelmin

osana SOL Life -ohjelmaa. SOL haluaa tarjota työntekijöilleen turvallisen

työn, huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työkyvyn säilyttämisestä mahdollisimman

pitkään sekä luoda aurinkoisen työilmapiirin kaikille SOLilaisille ja

asiakkaillemme. Viime kesänä palkkasimme työhyvinvointipäällikön toteuttamaan

näitä tärkeitä tavoitteita.

Työntekijän kokonaishyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti suhde omaan

lähimpään esimieheen. SOL kouluttaa esimiehiä kohtamaan ja tukemaan

alaisiaan. Tavoitteena on, että kaikilla SOLilaisilla on mahdollisuus onnistua

työssään. Esimiehen tärkeänä tehtävänä on myös uusien työntekijöiden riittävä

ja tarkoituksenmukainen perehdyttäminen. Välittämällä ja opastamalla

me osoitamme heidän olevan tärkeitä. Olemalla läsnä arjessa esimies pystyy

innostamaan ihmiset toteuttamaan asiakkaillemme palvelulupauksemme.

Suurimmalle osalle meistä todellinen työtyytyväisyys syntyy kuitenkin siitä,

että työ on suoritettu hyvin. Silloin koetaan onnistumisen iloa, saadaan oikeudenmukaista

tunnustusta ja asiakas kokee työmme tärkeäksi. Asiakkaiden

odotukset ja oma osaaminen ovat tasapainossa. Tavoitteena on, että työmme

olisi tarpeeksi haastavaa, mutta hallittavaa ja seurauksena olisi ajoittain työn

imua. Asiakastyytyväisyyskäyntien avulla palveluvastaavilla on myös mahdollisuus

saada suoraa palautetta asiakkaalta ja näin vaikuttaa omaan työhönsä.

Mitä voin itse tehdä työhyvinvoinnin parantamiseksi? Loppusilauksen

työhyvinvointiin antaa jokainen työntekijä itse. Suvaitsevaisuus, välittäminen,

hyvät tavat ja positiivinen asenne muita ihmisiä kohtaan tekevät arjestamme

aurinkoisemman. Tartu koulutusmahdollisuuksiin ja kehitä itseäsi. Pidä itsestäsi

huolta kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin avaimet löytyvät myös itseltäsi.

Työhyvinvointi on yksilön ja koko työyhteisön yhteinen asia, johon me

jokainen voimme vaikuttaa. Tehdään yhdessä meille työpaikka, jossa kaikki

voivat hyvin.

Aurinkoisin työhyvinvointiterveisin,

JUHAPEKKA JORONEN

TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

4 www.sol.fi

’’

Suvaitsevaisuus,

välittäminen, hyvät

tavat ja positiivinen

asenne muita

ihmisiä kohtaan

tekevät arjestamme

aurinkoisemman.


Toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen

saa voimia arkeen

lenkkipolulta.

– Urheilu on oikeasti

tärkeä osa hyvinvointiani,

olen aina

tykännyt liikkua ja

lajeja on monta.


Puhdasta

asiaa

HYMYn viikolla viedään

hyvinvointia työhön

SOL-KONSERNI viettää HYMYn viikkoa

28.1.–1.2.2013. Tänä vuonna teemana on

työhyvinvointi. HYMYn viikolla tempaistaan

asiakasyrityksissä eri puolilla maata

ja kampanjaan on haastettu useita

asiakasyrityksiämme mukaan.

SOL järjestää muun muassa verenpaine-,

sokeri- ja Inbody-mittausta ja

fysioterapeutti on kutsuttu kertomaan

työergonomiasta. Taukojumpan tärkeydestä

muistutetaan. Työpaikkaruokaloissa

tehdään kalorilaskentaa sekä

vertailua terveellisten ja vähemmän

terveellisten ruokien välillä.

SOLin työterveyslääkärit löytyvät Terveystalolta. Kuva: Terveystalo.

Terveystalo hoitamaan SOLilaisia

SOLILAISTEN työterveyspalvelut siirtyivät

vuodenvaihteessa Terveystalolle.

– Työterveyspalveluista järjestettiin

kilpailutus, ja Terveystalo valittiin

valtakunnallisten palvelujen kattavuuden

ja laadun ansiosta, kertoo

SOLin henkilöstö- ja lakiasioista vastaava

johtaja Timo Sairanen.

SOLilaisille kuuluu yleislääkäritasoinen

työterveyshuolto, ja palveluiden

laajuus pysyy pääpiirteittäin

samana työterveyshuollon tarjoajan

vaihduttua.

Terveystalon verkostoon kuuluu

lähes 150 toimipaikkaa yli 60 paikkakunnalla

eri puolilla Suomea. Yli

3 000:n yleis- ja erikoislääkärin palveluista

koostuva verkosto on Suomessa

yksityisen sektorin laajin.

Terveystalo on Suomen johtava työterveyspalveluja

tuottava yritys. Vuonna

2011 sen työterveyspalvelujen piiriin

kuului noin 20 prosenttia Suomen

työssäkäyvästä väestöstä. Terveystalossa

on kokonaisuudessaan vuosittain yli

1,8 miljoonaa lääkärikäyntiä.

’’

Terveystalo on

Suomen johtava

työterveyspalveluja

tuottava yritys.

6 www.sol.fi


SOL avasi

uusia pesuloita

Lokakuussa avattiin pesula Kauppakeskus

Hyvinkään Willaan. Pesula sijaitsee parkkitasossa

postin vieressä. Pesula on otettu hyvin vastaan ja

pesula on täyttynyt huoltoa kaipaavista vaatteista.

Puhdasta

asiaa

Rovaniemen pesulat laajensivat

palveluvalikoimaansa

ROVANIEMEN SOL Pesulapalvelut on uusinut

pesulan konekannan vastaamaan

alueen kasvanutta tarvetta. Uudistusten

myötä Rovaniemen pesula pystyy palvelemaan

entistä paremmin yritysten

työvaatteiden ja tekstiilien pesetyksiä ja

kotitalouksien liinavaatepesetyksiä.

– Olemme lisänneet vesipesukapasiteettia,

jonka ansiosta on mahdollista

pestä isompia vesipesumääriä

’’

Jokaisessa

SOL Pesulassa

tekstiilihuollon

asiantuntija

huoltaa kaikki

tekstiilit.

Lähderanta saa myös oman pesulan, kun

Lähdekeskukseen aukeaa 24.1 kauan

kaivattu pesula. SOL on toiminut

aiemminkin Lähderannassa.

nopeammin ja laadukkaammin, kertoo

alueen palvelupäällikkö Ilse Räisänen.

Kasvaneen kysynnän vuoksi halusimme

panostaa nopeampiin toimitusaikoihin

sekä laadukkaaseen lopputulokseen,

jatkaa Räisänen.

– Erityisosaamistamme ovat palvelu-,

hoito- ja terveydenhuoltoalan sekä teollisuuden

työvaatepesetykset, hotelli- ja

palvelualan raskaampien tekstiilien

kuten peittojen, tyynyjen ja verhojen

pesetykset. Meillä on hyvät kuljetusjärjestely

ja palvelemme myös Oulun

talousaluetta, kertoo Räisänen.

Jokaisessa SOL Pesulassa tekstiilihuollon

asiantuntija pesee ja huoltaa

kaikki vaatteet ja kodintekstiilit.

Rovaniemen pesulassa työskentelevät

alan ammattilaiset, jotka saivat

koulutuksen uusiin toimintoihin.

VAULA AUNOLA

Kesätyöpaikkoja

tarjolla

SOL TARJOAA nuorille kesätyöpaikkoja ympäri

Suomea. Kesätyöntekijöiden hakuprosessi

ajoittuu helmi-maaliskuulle ja huhtikuussa

tehdään jo työhaastatteluja.

– Tarjoamme monipuolisia töitä jopa

16–17-vuotiaille. Etenkin tapahtumien narikkaja

aulapalvelut ovat olleet mieleisiä, palvelupäällikkö

Heidi Johansson kertoo.

– Rohkeasti vaan hakemaan

kesätöitä ja ajoissa

liikkeelle,

kannustaa

Johansson.

Nuorten rekrytointitapahtumat

käynnistyivät

SOL PALVELUT ja Henkilöstöpalvelut osallistuvat

useille nuorten työllisyysmessuille Uudellamaalla.

Rekrytointipäivät kutsuvat paikalle

kaikkien koulujen oppilaita löytämään työtä

opiskelun ohessa, valmistumisen jälkeen tai

vaikka välivuodeksi. Myös TE-toimistojen

asiakkaat ja työpaikan vaihtoa harkitsevat

ovat tervetulleita tapahtumaan.

Tarjolla on työpaikkoja monelta eri

alueelta. Tule tapaamaan meitä SOL pisteellä

ja löydä itsellesi uusi ura!

14.2. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa

7.3. Rekryfestarit – Hyvinkään kaupungintalo,

Hyvinkää

14.3. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa

11.4. Nuorten mahdollisuuksien tori –

Nuorille kohdistettu rekrytointitapahtuma,

TE-toimisto Myyrmäki, Vantaa.

www.sol.fi

7


SOL MAAILMALLA

SOL laajeni

Ruotsiin

SOL osti siivous- ja toimitilapalveluja tuottavan Renerietin.

TEKSTI MARTINA MARTIALA / KUVAT RIKARD LILJA

SOL osti viime marraskuussa

ruotsalaisen siivous-

ja toimitilapalveluita

tuottavan Renerietin ja

avasi samalla uuden

markkina-alueen. Noin 600 työntekijää

työllistävä yhtiö on erikoistunut

liikennevälineisiin, pääosa sen asiakkaista

muodostuu laivoista, junista ja

lentokoneista.

Piipahdamme Tukholmassa tutustumassa

SOL Sverigeksi muuntautuvan

Renerietin toimistossa, lähellä

Viking Linen laivaterminaalia. Meitä

vastassa on yhtiön toimitusjohtaja

Ingrid Rosander, joka toivottaa

iloisesti tervetulleeksi.

– Yhdistyminen SOLin kanssa

on meille jännittävää aikaa. Tulee

olemaan hauskaa edetä tulevaisuudessa

yhdessä SOLin kanssa. Suurin

ero on siinä, että meillä on jatkossa

huomattavasti enemmän resursseja

käytettävissämme kuin aikaisemmin,

sillä olimme SOLiin verrattuna aika

pieni yhtiö.

SOL on yrityskaupalla saanut

vahvan aseman ruotsalaisten liikennevälineiden

siivouksessa.

– Reneriet on tehnyt paljon töitä

sellaisissa siivouskohteissa, jotka ovat

lähellä julkisissa liikennevälineissä

matkustavia ihmisiä. Näille kohteille

on ominaista, että ne siivotaan nopeasti

suuren henkilökunnan avulla.

Näihin kuuluvat Helsingin ja Turun

reittilaivat, lentokoneet sekä junat.

– Meillä on hyvät yhteydet rautateille

ja teemme paljon yhteistyötä

muun muassa Sverige Järnvägenin

(Ruotsin VR) kanssa, joten sitä kautta

saattaa avautua mahdollisuuksia

kasvaa myös muualla Ruotsissa.

Osana SOL konsernia voimme nyt

tarjota asikakkaidemme käyttöön

suuren yrityksen resurssit.

Suuret odotukset yhteistyölle

SOL Sverigessä uskotaan, että yrityksen

toimintaan saadaan uusia

toimintoja sekä resursseja kasvaa ja

kehittyä.

– Me uskomme saavamme SOLilta

monia hyviä asioita. SOLilla on

paljon sellaisia rutiineja ja prosesseja,

joita voimme ottaa käyttöömme täällä

Ruotsissa. On varmasti myös sellaisia

hyviä toimintoja, joita me puolestamme

voimme antaa SOLille.

– SOLilla on paljon kokemusta,

josta voimme ottaa oppia.

8 www.sol.fi


’’

Yrityskaupalla

SOL sai vahvan

aseman siivousalan

markkinoilla

naapurimaassa.

www.sol.fi

9


– Odotamme mielenkiinnolla

mihin pääsemme yhdessä SOLin

kanssa, SOL Sverigen toimitusjohtaja

Ingrid Rosander (vas.) sanoo.

Renerietillä ja SOLilla on ollut jo pitkään

yhteinen hyvä asiakas, Viking Line.

Kuvassa (alla) Tukholman terminaalissa

työskentelevä Rafi Akmal.

Rosanderia kiinnostavat myös

SOLin pesulatoiminnot. Rosanderin

mielestä olisi hienoa tuoda SOLpesulat

myös ruotsalaiseen katukuvaan.

– Mitä enemmän olen pesulapalveluja

miettinyt, sitä varmempi

olen siitä, että täältä löytyy riittävästi

kysyntää pesulapalveluille. Emme

ole kuitenkaan vielä tehneet tarkempaa

markkinatutkimusta pesulatoiminnasta.

Pesuloiden perustamisessa olennaista

onkin löytää juuri oikeat

10 www.sol.fi

toimipaikat, läheltä suuria asiakasvirtoja.

Asiakkaille myös junan- ja

autonkuljettajia

Reneriet on tuottanut asiakkailleen

erilaisia henkilöstö- ja kiinteistöpalveluja,

joille on ollut markkinoilla

kysyntää.

– Me olemme esimerkiksi vuokranneet

henkilökuntaa asiakkaillemme.

Rautateille olemme kouluttaneet

kuljettajia ja kun heidän tilalleen

tarvitaan korvaajia, me toimitamme

näihin tehtäviin uusia henkilöitä.

Meillä on myös kuorma-autonkuljettajia

ja muita erityisalueiden ammattilaisia

palveluksessamme. Uskon,

että pystymme laajentumaan jatkossa

tälläkin alueella.

Asiakaskunnassa onkin näkyvissä

SOLin kansainvälisten toimintojen

johtajan, Lauri Leskisen mukaan

selvä trendi.

– Asiakkaat haluavat ostaa mahdollisimman

kattavasti eri palveluja

samalta toimijalta. Eli siivouksen

lisäksi asiakkaat toivovat saavansa


SOL PALVELUKONSERNI tuottaa

monipuolisia siivous- ja toimitilapalveluita,

kiinteistö- ja turvallisuuspalveluita

sekä pesulapalveluita

ja kotipalveluita.

Henkilöstöpalvelut on uusin

toimiala. Kansainväliset

tytäryhtiöt toimivat

Virossa, Venäjällä,

Latviassa ja

Ruotsissa.

Liikennevälinesiivouksessa tarvitaan

hetkellisesti suurta kapasiteettia.

samalta palveluntoimittajalta myös

muut palvelut, kuten esimerkiksi toimitila-

ja vartiointipalvelut.

Tukholma

Tallinna

Riika

Pietari

’’

Perheyritys

on tunnettu

tekijä Ruotsin

liikennevälineiden

siivouksessa.

Siivousta osataan

arvostaa Suomessa

Siivousmenetelmät eivät Rosanderin

mukaan eroa Suomen ja Ruotsin

välillä, mutta hänen käsityksensä

mukaan siivoojat ovat Suomessa

paremmin koulutettuja kuin ruotsalaiset

kollegansa.

– Suomessa on mahdollisuus

päästä yleiseen siivousalan koulutukseen,

joka meiltä puuttuu kokonaan.

Ruotsissa jokainen yritys hoitaa itse

oman henkilökuntansa koulutuksen.

Ehkä siksi Ruotsissa puhutaankin

”vain siivouksesta” vaikka pitäisi

puhua laajemmin puhtaanapidosta

ja hygieniasta.

Koulutuksen puute vaikuttaa

Ruotsissa myös alan arvostukseen.

Rosanderin mielestä alan arvostus

onkin Suomessa korkeammalla

tasolla kuin Ruotsissa. l

Moskova

Lauri Leskinen

Juuri sopiva

yhtiö SOLille

SOLIN kansainvälisistä toiminnoista

vastaava johtaja Lauri Leskinen on tyytyväinen

uuteen yksikköönsä Ruotsissa.

Reneriet on monessa mielessä juuri sopiva

yritys SOLille.

– Heillä on jo valmiina meidän kaltaisemme

matala organisaatio, jossa

ihmiset kohtaavat helposti toisiaan. Kiinnitimme

jo yrityksen ostovaiheessa huomiota

niihin asioihin, jotka ovat SOLin

arvojen mukaisia.

– Meitä kiinnosti Reneriet myös siksi,

että sillä on oma vahva erikoisalansa.

Se on erityisen vahva liikennevälineiden

siivouksessa, eli asiakkaina on laivoja,

junia ja lentokoneita. On hienoa, että

Renerietin kokoinen yritys on onnistunut

saamaan asiakkaita esimerkiksi kaikista

liikennemuodoista. Monet asiakkaat

ovat myös erittäin tunnettuja, Leskinen

kiteyttää.

Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee

Tukholmasta Arlandan lentokentälle liikennöivän

Arlanda Express -junan.

Leskisen mukaan vie hieman aikaa

ennen kuin SOL Sverige on tutun aurinkoisen

SOLin ilmeen mukainen.

– SOL Sverigen toimintoja integroidaan

kevään aikana SOLiin. Meillä on

eri alueita, joiden parissa nyt työskennellään,

kuten esimerkiksi taloudellinen

raportointi, henkilöstö, myynnin kasvattaminen

ja uusi yhteinen asiakkaamme

Viking Line. Heidän uusimman laivansa,

Viking Gracen, aloitus on ollut mielenkiintoinen

yhteinen projektimme

molemmissa satamissa, Turussa ja Tukholmassa.

Leskisen mukaan SOLin tavoitteena

on hakea Ruotsissa vahvaa kasvua. Kasvua

haetaan orgaanisesti, SOL Sverigen

myötä, eikä laajentumista haeta uusien

yritysostojen kautta.

www.sol.fi

11


YHTEISKUNTA

– En vastusta vuokratyötä.

Sen pelisäännöt

ovat parantuneet.

Vuokratyö on usein

tapa tulla työmarkkinoille

myös maahanmuuttajille,

Lauri

Ihalainen sanoo.

12 www.sol.fi


Vihreää

valoa

”Tarkoin harkittu” työperäinen maahanmuutto

saa kasvaa, sanoo työministeri Lauri Ihalainen.

TEKSTI JUKKA REINIKAINEN / KUVAT TIMO PORTHAN

Työministeri Lauri Ihalainen

(sd) on kovassa

paikassa. Teollisuuden

rakennemurros kaatuu

päälle koko ajan. Tästä

haastattelustakin Ihalainen kiirehtii

metsäteollisuuden strategiapalaveriin.

Paperin kysyntä maailmalla on

supistunut, tehtaita Suomessakin on

suljettu.

Paljon uutta on kuitenkin tulossa,

kuten biokemia ja puukerrostalorakentaminen.

Ei tilanne mitenkään

lohduttomalta näytä, Ihalainen sanoo.

Toinen murrosala on tieto- ja

viestintäteknologia eli ICT. Tähän

asti noin 40 prosenttia työnsä

menettäneistä on löytänyt nopeasti

töitä. Ohjelmistoyhtiöt ovat palkanneet

lisää väkeä. Tilanne on

kuitenkin edelleen synkkä. ICT-alan

irtisanomisluvut ovat pahentumassa.

Nokiasta, Nokia Siemens

Networksista ja isoilta alihankkijoilta

Suomessa työnsä menettävien

osaajien määrä on kasvanut jo

14–15 000:een. Lohdullista on, että

Nokian tuella on syntynyt sentään

jo yli 400 nuoryritystä, Ihalainen

sanoo. Toivottavasti mahdollisimman

moni saa siivet alleen.

Hallitusohjelmassa asetettiin kunnianhimoinen

tavoite painaa työttömyys

viiteen prosenttiin ja nostaa

työllisyysaste 72 prosenttiin. Se on

oikea tahtotilana, vaikka sen saa-

www.sol.fi

13


YHTEISKUNTA

vuttaminen on karkaamassa käsistä,

Ihalainen myöntää. Työllisten osuus

työvoimasta on nyt 69 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvio

on, että työttömyysaste on tänä

vuonna 8,1 prosenttia (7,8 prosenttia

2012).

Jos talous kasvaa tänä vuonna alle

prosentin ja ensi vuonna 1–2 prosenttia,

se vaikuttaa työllistämisen

edellytyksiin.

Naapurimailla menee paremmin.

Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste

on selvästi suurempi kuin Suomessa,

lähes 75 prosenttia työvoimasta. Erot

Suomeen ovat antaneet meillä aihetta

itsekriittiseen ihmettelyyn ja Ruotsin

talousihmeen syiden pohdiskeluun.

Ruotsissa kehuja ovat saaneet

niin työhön kannustavat verouudistukset

kuin panostukset aktiiviseen

työvoimapolitiikkaan. Suomessakin

työvoiman tarjontaa halutaan lisätä.

– Ruotsin työttömyys on ollut

kasvussa, erityisesti nuorten työttömyys,

Ihalainen huomauttaa.

Finanssikriisi vei työpaikat,

palvelut vahvistuneet

Suomen työttömyystilanteen osasyynä

on finanssikriisi, joka nopeutti

rakennemuutosta ja vei 100 000

työpaikkaa, takaisin on saatu 52 000.

Ongelmia pahentaa se, että avoimet

työpaikat ja työttömät eivät kohtaa

alueittain, toimialoittain ja ammattiryhmittäin.

Työvoimareservit pitäisi saada

paremmin käyttöön, erityisesti nuorten,

yli 60-vuotiaiden ja maahanmuuttajien

kohdalla.

Toivoton tilanne ei ole, ei teollisuus

ole Ihalaisen mielestä mikään

iltaruskon ala. Tarvitaan eri osapuolten

kesken vahvaa sitoutumista

kestävään kasvuun, rohkeutta ja vastuullisuutta,

Ihalainen patistaa.

– Oulussa Nokian vanavedessä

työttömiksi joutuneista 1700 on

löytänyt uuden työpaikan, mutta

saman verran on edelleen työtä vailla.

Hyviä tuloksia on saatu aikaan

monella muullakin paikkakunnalla,

kuten Uudessakaupungissa, joka on

malliesimerkki onnistuneesta rakennemuutoksesta,

Ihalainen sanoo.

Vaikka teollisuus rypee ahdingossa,

palvelualojen työllisyys on

jopa vahvistunut myös finassikriisin

jälkeen. Kyse on ennen kaikkea

teollisista palveluista, jotka kehittyvät

teollisuuden perässä. Jos ei ole

teollista pohjaa, ei ole palvelujakaan.

Usein tietotekniikka on se linkki,

joka yhdistää palvelut ja teollisuuden,

Ihalainen korostaa.

Näkyykö tämä elinkeinopolittiisessa

ajattelussa? Palvelualojen

arvostusta tulisi nostaa, ministeri

vastaa.

Maahanmuutto

kasvaa vauhdilla

Työvoiman tarjontaa olisi Ihalaisen

mukaan lisättävä. Keinoina

ovat muun muassa osa-aikatyön ja

osa-aika eläkeen yhteensovittaminen,

pienten lasten vanhemmille

’’

Hyvää on se, että

vuokratyö on tapa

tulla työmarkkinoille

myös maahanmuuttaneille.

Se on

kuin pidennetty

koeaika.

tarkoitetun vanhempain vapaan ja

kotihoidon tuen sekä päivähoidon

kehittäminen niin, että kotiäidit pääsevät

halutessaan joustavammin työn

syrjään kiinni. Tämä voi johtaa osaaikatöihin,

jotka kuitenkin monelle

sopivat. Pätkätöiden iso osuus on

Ihalaisen mielestä kuitenkin ongelma,

niitä on yli neljännes työsuhteista,

ja määrä on pysynyt vakiona

viime vuosina.

– Myös osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen

ja osa-aikatyön yhdistelmiä

tulisi kehittää, jotta osatyökykyiset

pääsisivät takaisin työelämään. Sosiaali-

ja terveysministeriön toimenpideohjelma

tästä on tulossa tämän

vuoden alkupuolella. Myös tarkoin

harkittu työperäinen maahanmuutto

voi lisääntyä. Suomessa on nyt

noin 190 000 maahanmuuttajaa, ja

määrän ennakoidaan kasvavan 2020

mennessä 330 000:een. Kasvun syinä

ovat perhe, humanitaariset seikat,

opiskelu ja työ. Tämä on iso mahdollisuus

myös työvoiman saannin

kannalta, Ihalainen sanoo.

Ihalainen on ilahtunut siitä,

että eläkkeelle siirtymisensä jälkeen

30–40 000 ihmisestä on tullut

”paluumuuttaja” työelämään.

– Toisaalta työpaikkoja ei kyetä

täyttämään, jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun

asunto-ongelmaa

ei saada helpotettua. Asunnot ovat

kalliita ja vuokra-asuntoja on riittämättömästi.

Vuokratyö

lisääntyy

Palvelusektorilla on Ihalaisen

mukaan runsaasti vuokratyöläisiä.

Vuokratyö on Ihalaisen mukaan

tullut jäädäkseen, eikä hän siinä näe

isoa ongelmaa.

– Pelisäännöt ja työsuhteet ovat

selkiintyneet. Tilaajayrityksen luottamusmies

hoitaa esimerkiksi myös

vuokratyöläisten edunvalvonnan.

Vuokratyöt ovat valtaosin määräaikaikaisia,

ja ne saisivat enenevässä

määrin olla pysyviä. 80 prosenttia

vuokratyöläisistä on alle 35-vuotiaita.

Hyvää onkin se, että vuokratyö

on tapa tulla työmarkkinoille myös

maahanmuuttaneille. Se on kuin

pidennetty koeaika, Ihalainen luonnehtii.

Vaikka Ihalainen ei pidä vuokratyötä

toivottavana tulevaisuuden

kuvana, hän kuitenkin uskoo, että

sen teettäminen kasvaa. Vakiintuneet

vuokrayritykset ovat myös kehittäneet

pelisääntöjä toimia uskottavammin

työnantajana.

Kiinteistöpalveluja

ulkoistetaan?

Palvelusektorin kehittämiseksi esimerkiksi

SOL-yhtiössä toivotaan,

että kuntien kiinteistöpalveluita

ulkoistettaisiin rohkeammin. Ympäristö-

ja jätehuollosta kunnat ovat

ulkoistaneet noin 90 prosenttia ja

kokemukset ovat myönteisiä. Kiinteistöpuolella

osuus on vain 15

prosenttia. Esimerkiksi Inkoossa ja

Pudasjärvellä SOL tekee kaikki kunnan

kiinteistöhuollot ja -hoidot sekä

siivouksen.

14 www.sol.fi


Lauri Ihalainen

kutsuu työnantajia,

työntekijöitä ja

järjestöjä

kansallisiin

talkoisiin nuorten

syrjäytymisen

torjumiseksi.

www.sol.fi

15


YHTEISKUNTA

Ihalainen sanoo tuntevansa tilanteen.

Hän viittaa muun muassa

EU:ssa valmisteilla olevaan uuteen

hankintadirektiiviin, jonka nojalla esimerkiksi

urakoita pilkkomalla myös

pienten ja keskisuurten yritysten olisi

helppo osallistua kuntien järjestämiin

kilpailuihin. Direktiivin valmistuttua

myös kansallinen hankintalaki tulee

uudistuksen kohteeksi.

– En näe mörkönä sitä, että yksityisen

sektorin osuus teollisissa palveluissa

kasvaa. Tärkeää sen sijaan

on, että yhteiskunta suojaa peruspalveluiden

pysymisen yhteiskunnan

suojaamana julkisena palveluna.

Ihalainen toivoo, että kuntien

osaaminen kilpailuttamisessa

kohenisi. Hän muistuttaa, että palveluilla

tulee olla selkeät laatukriteerit,

jotka tilaaja määrittää ja joiden noudattamista

valvotaan.

Nuorten syrjäytyminen

maksaa 300 miljoonaa

Ihalaisen ehkä keskeisin huolenaihe

ovat nuoret. Lukuina ongelma on

tämä: alle 25-vuotiaista 31 000 on

työttömyyskortistossa, alle 30-vuotiaista

yli 50 000. Mutta sitten

35 – 40 000 alle 30-vuotiasta on

”mustassa aukossa” työn ja koulutuksen

ulkopuolella. Tämä maksaa

yhteiskunnalle vuosittain 300 miljoonaa

euroa.

– Peruskoulun jälkeen nämä nuoret

eivät ole päässeet tai menneet

jatko-opiskeluun tai peruskoulu- ja

toisen asteen koulutus on peräti

keskeytetty. Monelle näistä nuorista

elämän perustaitojen hallinta tuottaa

vaikeuksia.

’’

Pitkällä sihdillä

työnteon

kannustavuutta

tulee lisätä, jotta se

on edullisempaa

kuin korvauksilla

eläminen.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi

hallitus käynnisti vuoden alussa kärkihankkeeksi

nimeämänsä nuorten

yhteiskuntatakuun.

– Se on nuorten syrjäytymisen

torjumiseksi vakava yritys, johon

elinkeinoelämän, työntekijäpuolen

ja järjestöjen – kaikkien osapuolten

tulisi sitoutua, Ihalainen sanoo painokkaasti.

Tavoitteena on, että jokaiselle alle

25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

vasta valmistuneelle tarjotaan

työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpajatai

kuntoutuspaikka. Nyt noin

17 prosenttia alle 25-vuotiaista

ohittaa yli kolmen kuukauden työttömyyden

rajan ja ajautuu kohti

pitkittyvää työttömyyttä. Myönteistä

Ihalaisen mukaan on se, että nuorten

riski jäädä pitkäaikaistyöttömäksi on

pienempi kuin ikääntyneellä ihmisellä,

mutta riski on olemassa.

Tärkein syy nuorten syrjäytymiseen

ja nuorisotyöttömyyteen on

heikko koulutus. On hätkähdyttävää,

kuinka paljon koulutus vaikuttaa

työuriin. Se jää tytöillä vain 22 vuoden

ja pojilla 26 vuoden mittaiseksi

kun ollaan vain peruskoulun varassa.

Koulutus nostaa työuraa keskimäärin

kuudella vuodella.

Lauri Ihalainen sanoo olevansa

enemmän huolissaan nuorten kuin

ikääntyvien ihmisten työttömyydestä.

Näin jo taloudellisista syistä: työelämään

tulee vuosittain 10 000 nuorta

vähemmän kuin työelämästä eläkkeelle

siirtyviä. Nuoriso on niukkeneva

voimavara, jota ei pidä päästää

syrjäytymään.

Hallitus yrittää parantaa nuorten

työllistymistä yrityksille annettavalla

sanssirahalla, joka on 650 euroa per

henkilö kuukaudessa vuoden ajan.

Myös oppissopimuskoulutuksen

korvausta nostetaan alkuvaiheessa

800 euroon kuukaudessa.

Ihalainen katsoo, että pitkällä

sihdillä työnteon kannustavuutta

tulee lisätä, jotta se on edullisempaa

kuin korvauksilla eläminen. Hän ei

lämpene sille, että nuorten palkkoja

alennettaisiin tai palkkojen sivukuluja,

sotu-maksuja, leikattaisiin. Näistä

kokeiluista ei ole saatu hyviä työllistäviä

tuloksia. Haaste on tiedostettu,

ja jo nyt nuorten sisääntulopalkat

ovat alemmat kuin vakituisessa työsuhteessa.

Ihalainen toivoo, että maan eri

osissa työ syrjäytymisen estämiseksi

jalkautetaan, mennään yrityksiin

ja luodaan projekteja, joilla nuoria

saadaan töihin. Hyvä esimerkki on

Vantaan Petra-projekti. l

Työmarkkinoiden pullonkaulat

• Nuorissa ongelmaryhmä on nuoret työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella.

• Korkeakouluista valmistutaan liian myöhään.

• Suomessa pienten lasten äidit pitkään kotona.

• Maahanmuuttajissa paljon työikäisiä, mutta työttömiä muuta maata väestöä enemmän.

• Suomessa sairauspoissaolot eivät ole vähentyneet.

• Eläkkeelle siirtymisiän odote kasvanut, mutta tavoite on kova.

• Pitkäaikaistyöttömyys ongelmana.

• Sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovitus luo kannustinongelmia. Lähde: TEM

16 www.sol.fi


Tuhatta henkeä

Tuhatta henkeä

460

440

420

400

380

360

1 850

1 800

1 750

1 700

1 650

1 600

1 550

Teollisuuden työllisten

määrän kehitys (kausitasoitettu)

340

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Palvelujen työllisten

määrän kehitys (kausitasoitettu)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

– Työvoiman

tarjontaa on

lisättävä osaaikatyön

ja

osa-aikaeläkkeen

yhteensovittamisella

sekä kotihoidon

tuen ja

päivähoidon

kehittämisellä

niin, että kotiäidit

pääsisivät

joustavasti töihin,

sanoo Lauri

Ihalainen.

SOL työllistää

SOL on merkittävä palvelualojen

työllistäjä Suomessa. Tällä hetkellä

konsernin palveluksessa on noin

10 000 työntekijää hyvin erilaissa

tehtävissä.

– SOLin työntekijämäärä kasvaa

tänäkin vuonna noin kymmenen

prosenttia, SOLin henkilöstöasioiden

palvelupäällikkö Heidi Johansson

kertoo.

Nuorten osuus on

merkittävä

SOL on Suomessa erittäin suuri

nuorten työllistäjä. Yhtiön palkkalistoilla

on 2 000 nuorta ja kokemukset

ovat myönteiset.

– Rekrytoimme nuoria erilaisista

tapahtumista, vierailemme oppilaitoksissa

ja teemme yhteistyötä paikallisten

TE-keskusten kanssa. Moni

nuori tulee meille ensin kesätöihin

ja hakee sitten valmistumisen jälkeen

vakituista paikkaa, Johansson

sanoo.

SOL tarjoaa töitä myös eläkeikäisille.

– Tarjoamme joustavan vaihtoehdon,

tehdä töitä niin paljon kuin

jaksaa. Meillä on jopa muutamia

yli 70-vuotiaita menestyksekkäästi

töissä, Johansson sanoo.

– Pyrimme työllistämään

mahdollisuuksien mukaan myös

vajaatyökykyisiä ihmisiä. Meillä on

siitäkin hyviä onnistumisia.

Koulutusta kaikille

– Panostamme urakehitysmahdollisuuksiin,

mikä myös sitouttaa

työntekijöitä. Työntekijämme voivat

suorittaa työn ohella ammattitutkinnon

monilla eri ammattialoilla ja

jatkaa siitä esimerkiksi esimieskoulutukseen,

Johansson sanoo.

SOLin verkkosivuilla oleva sähköinen

työnhakulomake on tärkein

rekrytointikanava. Johansson

toivoo, että työnhakijat täyttävät

kaikki hakemuksen kohdat ja erityisesti

myös niin sanotun avoimen

kerrontaosion.

– Siinä voi tuoda esiin omia vahvuuksia

ja voimavaroja esimerkiksi

joltain elämän osa-alueelta tai

harrastuksesta, mikä voi vaikuttaa

valintaan, hän muistuttaa.

www.sol.fi

17


SOL SIIVOUSPALVELUT

Asiakkaan

kaupassa

kulkeman

reitin pitää olla

aina puhdas.

Palveluvastaava

Mari Heikkinen

vauhdissa.

Siistiä

kaupankäyntiä

18 www.sol.fi


– Saamme lisäarvoa siitä,

että ostamme ulkopuoliselta

toimittajalta ne palvelut,

joita emme itse niin hyvin

osaa, Osuuskauppa Maakunnan

toimialajohtaja

Osmo Arffman kertoo.

– Asiakkaan on kohdattava

siisti ja hyvän

näköinen myymälä,

kun hän astuu ovesta

sisään, Kajaanilaisen

Osuuskauppa Maakunnan

toimialajohtaja

Osmo Arffman kertoo.

TEKSTI VAULA AUNOLA

KUVAT PEKKA AGARTH

Vähittäiskaupan alalla

kilpailu on kovaa ja

myymälöiden visuaalinen

ilme on yksi tärkeä

valintaperuste, kun

kuluttaja valitsee, missä myymälässä

asioi. Tuotteiden houkuttelevalla,

huolellisella esillepanolla rakennetaan

hyvää myymälämielikuvaa.

Mutta ennen kaikkea on perusasioiden,

kuten myymälän siisteyden

oltava kunnossa, toimialajohtaja

Osmo Arffman toteaa.

– Sillä on iso merkitys asiakastyytyväisyyden

kannalta. Myymälän

siisteys on aivan olennainen asia ja

vaikuttaa tutkitusti ostopaikan valintaan,

Arffman jatkaa.

SOL on huolehtinut kajaanilaisten

Osuuskauppa Maakunnan

Prisman, S-markettien, Sokoksen ja

ABC-liikenneasemien puhtaudesta

syyskuusta alkaen.

– Siivouskohteita on kaikkiaan

17 Kajaanissa ja lähellä sijaitsevissa

maakunnissa, SOLin palveluesimies

Minna Meriläinen kertoo.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Suorastaan yllättävän jouhevasti,

olisin odottanut, että alkuvaiheen

hankaluuksia olisi ollut enemmän.

www.sol.fi

19


Osuuskauppa

Maakunta

on kainuulaisten oma kauppa.

Vuonna 1917 perustetun

monialayrityksen omistaa noin

30 000 kainuulaista asiakasomistajaa.

Maakunta-konsernin toimialoja

ovat päivittäis- ja käyttötavarakauppa,

matkailu- ja ravitsemiskauppa

sekä polttonestekauppa. Maakunta

on liikevaihdoltaan suurin Kainuuseen

rekisteröity yritys, joka työllistää

suoraan noin 500 kainuulaista.

SOLin palveluesimies Minna Meriläinen (oik) kehuu, että Osuuskauppa Maakunnan työntekijät

ovat ottaneet uuden kumppanin loistavasti vastaan. Hän käy Kajaanin Prismassa

viikoittain. Keskustelemassa palveluvastaava Mari Heikkinen (vas) ja kohdevastaava Miia

Hartikainen.

Toki uudelle kumppanille annetaan

aina vähän aikaa, että toiminta saadaan

kunnolla käyntiin, Arffman

sanoo.

– Meidät on otettu todella hyvin

vastaan kaikissa kohteissa ensimmäisestä

päivästä alkaen. Me emme

ole vain joku alihankkija vaan selkeästi

yhteistyökumppani, Meriläinen

lisää.

Tehoa toimintaan

Osuuskauppa Maakunta on ostanut

siivouspalvelut ulkopuoliselta toimittajalta

jo pitkään. Arffman kertoo,

että ulkoistamisella saadaan toimintaan

tehoa ja kustannussäätöjä.

– Saamme lisäarvoa siitä, että

ostamme ulkopuoliselta toimittajalta

ne palvelut, joita emme itse

niin hyvin osaa. Ammattitaitoiset

työntekijät suorittavat siivoustyön

paremmin ja kustannustehokkaasti.

Meidän ei myöskään tarvitse kantaa

vastuuta sopivien työntekijöiden

rekrytoimisesta niin moniin kohteisiin,

Arffman lisää.

Osuuskauppa Maakunta pyrkii

pitkäaikaiseen kumppanuuteen ja

siivouspalveluja ei kilpailuteta joka

vuosi.

– Eikä edes joka toinen. Kilpailutukseen

lähdetään vain silloin, kun

prosessiin halutaan lisää kustannustehokkuutta

ja tietenkin laatua.

Laatuodotukset ovatkin sitten hyvin

korkealla, kun uusi kumppani aloit-

20 www.sol.fi

taa toiminnan, Arffman sanoo.

– Kun laadimme tarjousta, myyjämme

kiersivät kaikki kohteet ja

tapasivat niiden vastuuhenkilöt.

Näiden tietojen pohjalta teimme

sitten palvelunkuvauksen asiakkaalle.

Toiminnan aloittamisen jälkeen

olemme yhdessä asiakkaan kanssa

tehneet siihen tarvittavia täydennyksiä

ja muutoksia, Meriläinen kertoo.

– Oli hyvä, että varsinaisen toiminnan

käynnistämisen valmisteluun

jäi reilusti aikaa. Alkuaikojen

suurin haaste oli osaavan ja sitoutuneen

henkilökunnan rekrytointi,

Meriläinen lisää.

Hyvää kanssakäymistä

Yhteisiä palavereita on pidetty

tiheästi. Meillä on ollut kehityskeskusteluja

kuukauden välein SOLin

normaalien myymälässä toteutettujen

asiakastyytyväisyysmittausten

lisäksi, Arffman kertoo.

– Tavoite on, että jatkossa homma

sujuu niin, että muutama palaveri

vuodessa riittää. Edustan sellaista

näkemystä, että ongelmat ratkaistaan

heti, eikä niitä pantata seuraavaan

palaveriin, Arffman lisää.

– Kanssakäyminen Osuuskauppa

Maakunnan henkilökunnan kanssa

on ollut todella sujuvaa. Kuuntelemme

heitä tarkasti ja haluamme

aidosti tehdä heille hyvää laatua, ja

myös meitä kuunnellaan, Meriläinen

kertoo.

Meriläinen kertoo käytännön

esimerkin.

– Yhdessä toimipaikassa palveluvastaavat

eivät päässeet toimistotiloissa

illalla kunnolla töihin, kun

pöydillä oli niin paljon tavaraa. Otin

asian esille, tilanne korjaantui heti

ja asiakas pääsee nyt nauttimaan

paremmasta työn jäljestä.

Konseptoitua puhtautta

SOLilla on paljon kokemusta alalta

ja pitkälle kehitetty oma konsepti

myymäläsiivoukseen.

– Hangosta Inariin työt tehdään

periaatteessa samalla ohjeistuksella,

jota sitten vaan muokataan

asiakkaan toivomusten ja tarpeiden

mukaan. Näin pystymme tarjoamaan

kustannustehokasta ja tasalaatuista

palvelua joka paikassa,

Meriläinen kertoo.

– Ohjeistuksesta löytyvät oikeat

työvälineet, aineet, työmenetelmät ja

jopa ergonomiaohjeet.

Osuuskauppa Maakuntaa palvelee

kaksi palveluesimiestä Minna

Meriläinen ja Sirpa Klemetti.

– Kun meitä on kaksi, asiakas voi

aina kääntyä tutun ihmisen puoleen,

myös loma-aikoina, silloin vuorottelemme

töissä, Meriläinen kertoo. l

’’

Siivoojien ammattitaito

näkyy kustannustehokkuudessa.


PESULAVIERAS | SOUVARIT

Rovaniemen

SOLin pesulan

iloista asiakasta,

Souvareiden

Lasse Hoikkaa

palvelevat

Julia Haste ja Pia

Tohmola.

Keikkavaatteet kuntoon

Souvarit on kiertänyt ihastuttamassa tanssikansaa ympäri Suomea jo

kolmen vuosikymmenen ajan. Kovassa käytössä olevat esiintymispuvut

puhdistetaan säännöllisesti SOLin Rovaniemen pesulassa.

TEKSTI JA KUVA KARI MARTIALA

RSouvareilla on suuri

joukko innokkaita faneja,

jotka matkaavat pitkiäkin

matkoja eri puolille

Suomea nähdäkseen

suosikkiyhtyeen lavalla. Lapin lähettiläisiksi

kutsutut Souvarit kertovat

lauluissaan tarinoita Lapista, sen

laajoista erämaista, korkeista tuntureista,

komeista vesistöistä ja tietysti

kullasta.

– Meidän suosiomme perustuvat

näihin Lapin lauluihin, kuten Kultamaa,

Lumiperhonen, Inarinjärvi tai

Kylmän kukkia, yhtyeen perustaja,

laulaja Lasse Hoikka kertoo.

– Olemme tarkkoja siitä, mitä

esitämme keikoillamme ja mitä levytämme.

Kaikki laulumme on tehty

juuri meille ja ne kertovat usein meidän

omista kokemuksistamme.

Souvareissa soittavat nykyään

Jukka Lampela harmonikkaa,

Jorma Hietala bassoa, Jouni Ruokamo

kosketinsoittimia sekä Timo

Salmela rumpuja.

Olemme

saaneet

loistavaa

’’palvelua.

Ahkeraa keikkailua

Yhtye keikkailee ahkerasti ympäri

Suomea, mutta Souvarit osaavat

myös levätä ja huolehtia itsestään.

– Meillä on keikkailussa selkeät

periodit. Heinä- ja elokuu kuluvat

tiiviisti Etelä-Suomessa ja ruska-ajaksi

palataan Lapin lavoille. Joulunajan

rauhoitamme lomailuun ja tammikuun

lopussa käynnistyvät kevään

keikat. Kevät onkin kaikkein kiivainta

aikaa, keikkailemme maaliskuun

puolivälistä aina vappuun saakka. Parhaimmillaan

esimerkiksi huhtikuuhun

mahtuu 20–24 keikkaa, Hoikka sanoo.

Yhtyeeltä ilmestyi viime syksynä

koko pitkän uran kattava 30-vuotisjuhlakirja.

Yhtye myös levyttää

tasaiseen tahtiin ja loppuvuonna julkaistiin

uusin albumi, Meitä enkelit

koskettaa. Yhtyeellä onkin jo yli 20

kultalevyä, enemmän kuin millään

muulla tanssiyhtyeellä Suomessa.

SOLin loistava pesula

Lasse Hoikka asuu Rovaniemellä ja

käy säännöllisesti SOLin Pohjolankadun

pesulassa.

– Mitä laadukkaampi puku, sitä

parempi on viedä se SOLiin pestäväksi,

hän sanoo.

– Olemme käyttäneet SOLia

jo kolme vuotta ja olemme olleet

todella tyytyväisiä. Olemme saaneet

loistavaa palvelua, tytöt ovat tulleet

vastaan, kun joskus on ollut kiire

keikalle. Puhtaat paidat on saatu tarvittaessa

jo parin tunnin sisällä.

– Yleensä pyrin kyllä tuomaan

vaatteet ajoissa, pari kolme päivää

ennen kuin tarvitsemme niitä.

Tiivis keikkatahti kuluttaa vaatteita

ja Hoikka kertoo yhtyeen vaihtavan

kaikki esiintymispukunsa kolme

kertaa vuoden aikana. l

www.sol.fi

21


RUKA | SOL PALVELUT

Rukakeskuksen toimitusjohtaja

Miia Porkkala

iloitsee, että Rukalla on

riittänyt kävijöitä heti

ensilumista saakka. Kansainvälistä

tunnelmaa ja näkyvyyttä

Rukalle ovat tuoneet talvilajien ja

kumparelaskun maailmancupit.

Kun Rukan keskustan rakennussuunnitelma

kymmenen vuotta

sitten esiteltiin, kovin moni epäili

valtavan suuren ja kalliin hankkeen

onnistumista. Mutta niin vain kaikki

suunnitelmat ovat toteutuneet, ja

vielä hienosti. Kylä on tällä erää valmis,

parkkipaikat ovat maan alla ja

alueen ilme yhtenäinen ja tyylikäs.

– Koska Rukan keskusta on pieni

alue tunturin kainalossa, ei se voi

laajentua holtittomasti. Kylä on nyt

toimiva ja palveluja on runsaasti. Talvella

on paljon tapahtumia ja toimintaa,

mutta panostamme myös siihen,

että kylä toimii myös kesällä.

–Se on mainio tukikohta matkailijoille,

jotka vaeltavat tunturissa ja

laskevat koskia ja palaavat kylään

yöksi lakanoiden väliin, Miia Porkkala

kertoo.

Kaikki Rukalla kävijät eivät ole

huippulaskijoita, jotka tykittävät

alas ihan mistä vain. Rauhallisempia

laskijoita varten on tehty tunturin

laitoja kulkeva valaistu ja lumetettu

loiva reitti, joten kylässä voi piipahtaa

vaikka lounaalla tai hotellissa

päiväunilla.

Tämän vuoden uutuuksia

Rukan rinteitä on mukava sujutella

alas, ja jokaiselle on sopivan vaikeita

ja helppoja rinteitä. Tämän talven

uutuus on Vuosselin puolella oleva

Rosa & Rudolf -lastenmaa. Siellä

on pikkuisille laskettelijoille kolme

taikamattohissiä sekä naru-ja sompahissit.

Uusinta uutta Rukalla on tänä

talvena työnsä aloittanut kyläpäällikkö

Tuukka Puijola.

– Kyläpäällikön tehtävänä on

Tunturin

sylissä

Ruka on idyllinen

kylä, joka on kasvanut

kukoistukseensa

vuosi vuodelta. Se elää

lumesta, mutta yhä

enemmän myös kesästä.

TEKSTI TARJA SALO

KUVAT PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS

22 www.sol.fi


kehittää ja koordinoida Rukan kylän

tapahtumia yhteistyössä Rukan

yrittäjien kanssa. Hän tekee myös

tiivistä yhteistyötä Ruka-Kuusamo

Matkailuyhdistyksen kanssa.

Kyläpäällikkö myy myös Rukan

kylän mainos-, tori- ja muita myyntipaikkoja

sekä ideoi yhdessä yrittäjien

kanssa tulevaisuuden kehittämistoimia.

Eli Rukasta kuullaan vielä.

Tyytyväinen asiakas tulee takaisin

Miia Porkkalalla ja hänen neljällä

sisaruksellaan on pitkät Rukaperinteet,

sillä heidän isänsä, lääkäri

Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle

jo 40 vuotta sitten.

Juhani Aho on ollut Rukan

kehityksen voimamies, joka on

aina uskonut suhdeverkostoihin ja

yrittäjien ja Kuusamon kaupungin

väliseen yhteistyöhön. Hyvät puitteet

ovat tärkeitä, mutta asiakaspalvelu

on se, joka tuo tyytyväiset asiakkaat

takaisin.

Aho Group -yritykseen kuuluvat

Rukakeskuksen lisäksi myös Pyhätunturi

Oy ja Lääkärikeskus Aava

Oy, jonka toimitusjohtaja on Antti

Aho. Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturin

Oy:n hallituksen puheenjohtaja

on Kari-Jussi Aho. Lapsista Ville

Aho on kaupallinen johtaja. l

Toimitusjohtaja Miia Porkkalan isä lääkäri

Juhani Aho tuli yrittäjäksi Rukalle jo

40 vuotta sitten. – Ellei hän olisi uskonut

Rukan tulevaisuuteen silloin, niin ei oltaisi

nyt tässä.

’’

Kuusamolaiset

ovat tottuneet

tekemään asioita

yhdessä, ja se

kantaa hedelmää.

Rukan matkailuyrittäjillä on syytä

hymyyn, sillä lumi tuli tänä talvena

Rukan rinteisiin ja metsiin kuin vanhoina

hyvinä aikoina. Rinteet avattiin

jo lokakuun 23. päivä ja siitä talviihanuudet

alkoivat.

www.sol.fi

23


RUKA | SOL PALVELUT

Vantaalaiset

kaksostytöt Linda

(vas.) ja Miia

Mäkinen ovat

nyt SOLilaisia ja

siivoavat Rukalla.

Linda muutti

Kuusamoon

sikäläisen poikakaverin

takia,

ja Miia-sisko tuli

perässä.

Näin meillä Rukalla

Rukan menestyksen salaisuus on yrittäjien yhteistyössä.

SOL tekee oman osansa niin, että matkailijat viihtyvät.

TEKSTI TARJA SALO UVA PAAVO HAMUNEN

Sanotaan, että ensivaikutelma

on tärkeä. Talvisena päivänä

Rukalla sanon käsipäivää

iloiselle ja sympaattiselle

naiselle. Palvelupäällikkö

Anne Määttä kertoo minulle, mitä

SOL Rukalla tekee ja miten.

Hän tuntuu heti kättelyssä järjestelmälliseltä

ihmiseltä, ja se jos mikä

on hyvä ominaisuus, kun on kyse siivouksesta

ja työnjohdosta. Tapaamme

lauantaina keskellä päivää, mutta

Anne Määtällä ei tunnu olevan kiire

mihinkään. Kaikessa rauhassa ja

perusteellisesti hän kertoo Rukan

SOLilaisten kuulumiset.

Ruka on erittäin vilkas matkailukohde,

jossa käy tuhansia ja tuhansia

suomalaisia ja ulkomaalaisia turisteja

niin talvella kuin kesällä. Ja kun

yöpyjiä on paljon, on paljon myös

siivottavaa.

SOLin toiminta Kuusamossa

alkoi vuonna 2004. Ensimmäinen

asiakas oli Kuusamon kaupunki, ja

siivouskohteina olivat koulut. Sitten

mukaan tuli Rukakeskus Oy:n

tytäryhtiö TuottoOmistuksen ensimmäinen

kohde eli RukaSuites. Nyt

SOLilla on Rukan alueella yli 500

hotellihuonetta ja huoneistoa siivottavana.

Huoneistoja, kouluja ja kauppoja

Määttä luettelee SOLin siivoamia

kohteita Rukalla, ja lista on kunnioitusta

herättävä. TuottoOmistuksen

kohteita ovat RukaVillage, RukaSuites,

MastonAitio, AurinkoRinne ja

RukaTonttu. SOL siivoaa myös Restelin

perinteisen Rukahovin ja helmikuun

puolivälissä avattavan uuden

Ruka Ski Chalets -hotellin.

Kuusamossa kohteita ovat Holiday

Club Tropiikki ja Sokos hotelli.

Kuusamon kaupungin kanssa on

paljon yhteistyötä, ja kohteita ovat

koulut, päiväkodit, hoivayksiköt, terveyskeskuksen

päivystyspoliklinikka.

Uutuutena SOL hoitaa myös ruuanjakelua.

Koillismaan Osuuskaupan siivouskohteita

on useita. Kuusamossa

Prisma, Taivalkoskella S-market ja

ABC-liikenneasema, S-Marketit

Posiolla, Kemijärvellä ja Sallassa

sekä Ruka Market.

24 www.sol.fi


’’

Viimeinen

silaus

on tärkeä.

Palvelupäällikkö Anne

Määttä pitää organisoinnista

eikä kiirekään

haittaa. – Tätä työtä

tehdään asiakkaita ajatellen

ja kun sotkuisen

huoneen saa puhtaaksi,

siitä tulee hyvä olo.

Töissä on paljon paikallisia

Anne Määttä on kuusamolainen,

ja niin ovat monet muutkin SOLin

palkkalistoilla Rukalla ja Kuusamossa

olevat. Paikalliset työntekijät ovat

työhönsä sitoutuneita, vastuuntuntoisia

ja vaihtuvuus on pientä.

Kuusamon alueella SOLilla on

noin sata vakituista työntekijää. Kolmesta

esimiehestä yksi hoitaa hotellit,

yksi kaupungin kohteet ja yksi osuuskaupan

ja muut pienemmän kohteet.

Sesonkiaikana väkimäärä kasvaa, ja

viikonloppuina apuna ovat opiskelijat.

– Olemme saaneet hyvin työntekijöitä,

aina on uusia halukkaita töihin,

Anne Määttä kertoo.

Hyvää organisointikykyä tarvitaan

– Työvuorojen suunnittelu on esimiehelle

haasteellista. Lomaosakkaiden

ja huoneistojen vaihtopäivät

osuvat samoille päiville, joten kiirettä

pitää. Lauantait ovat kaikkein hankalimpia

päiviä, kun tekemistä on

niin paljon.

Suurin osa siivottavista kohteista

on huoneistoja eli tavallaan kotisiivousta.

Viikon aikana siivotaan

kerran tai niin kuin usein asiakas

haluaa. Hotellihuoneet siivotaan päivittäin.

Pyyhkeet vaihdetaan, pölyt

pyyhitään ja tehdään täydennykset.

Viimeinen silaus siivouksessa on

tärkeää. Anne Määttä kertoo, miten

pääsee näkemään kokonaisuuden

asiakkaan silmin.

– Siivooja voi istahtaa hetkeksi ja

katsoa miltä näyttää: onko päiväpeite

suorassa, ovatko sohvatyynyt paikoillaan,

ovatko verhot ojennuksessa,

matot suorassa.

Toiset sotkevat, toiset eivät

On tärkeää, että jokaiseen kohteeseen

löytyy juuri oikeaan aikaan

oikea siivousporukka. Ja jos eteen

tulee erityisen likainen kohde, joka

vaatii tuplamäärän tekijöitä, se vaatii

erityisjärjestelyjä.

– Jotkut lomailijat vaan sotkevat

enemmän kuin muut. Jääkaappiin on

jätetty ruokaa pilaantumaan, uuniin

on unohtunut paistetun kalan rippeet,

hellalla on viikon vanha puurokattila,

pesutilat ovat siivottomat, Anne

Määttä kertoo tyynesti eikä valita.

Asiakasta ajatellen

Anne Määttä on ollut siivousalalla 28

vuotta ja kertoo pitävänsä työstään.

– Tykkään, että on kiire ja pidän

organisoinnista. Kun sotkuisen huoneen

saa puhtaaksi, siitä tulee hyvä

olo. Kyllähän sitä joskus tulee väsymys,

mutta aina ajatellaan asiakasta

ja siitä vain jatketaan.

– Vaikka tätä työtä ei aina arvosteta

ja meidän poisjäämisemme olisi

katastrofi, Anne Määttä sanoo ja

nauraa iloisesti päälle.

Hän kertoo, että yhteistyö muiden

SOLilaisten kanssa sujuu hyvin,

ja Rovaniemellä oleva palvelujohtaja

Niko Simonen auttaa aina. Piiripalavereita

pidetään kerran kuussa ja

Helsingissä on aika ajoin koulutusta.

– Mutta se Helsingissä käynti

on sitten sellainen kolmen päivän

rupeama, kun Kuusamo on niin

kaukana.

Rukalla SOL on toiminut jo

vuosia ja uusi asiakas helmikuun

puolivälistä on Pyhä, joka on myös

Rukakeskuksen ja TuottoOmistuksen

hiihtopaikka.

Minkälainen on Anne Määtän

mielestä ihanteellinen lomalainen?

– Olisihan se kiva, jos asiakas tekisi

niin kuin on sovittu: veisi roskat

ja pesisi astiat. Jotkut jopa ottavat

pois likaiset liinavaatteet, ja sekös on

meistä mukavaa. l

www.sol.fi

25


RUKA | SOL PALVELUT

Ammattimainen

siivous pitää huoneistot

kunnossa.

Tasoa ja tehoa

TuottoOmistuksella on Rukalla hoidossaan 350 huoneistoa,

joiden puhtaudesta vastaa SOL. Kaiken a ja o on, että

huoneistot pysyvät koko ajan hyvässä kunnossa.

TEKSTI TARJA SALO ¡UVA¢ PAAVO HAMUNEN JA RUKAKESKUS

TuottoOmistus on omistusmalli,

joka perustuu

huoneiston vuokraamiseen

silloin, kun omistaja ei

käytä sitä itse. Huoneistot

ovat omistajien käytössä kuukauden

kesällä ja kuukauden talvella, ja muiksi

ajoiksi omistajan pitää antaa huoneisto

vuokralle. Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö

TuottoOmistus hoitaa huoneistoja

kaiken aikaa omistajien puolesta.

Rukakeskus Oy:n kaupallinen

johtaja Ville Aho on tyytyväinen

tähän amerikkalaistyyliseen omistusmalliin,

sillä näin omistaminen

on helppoa eivätkä huoneistot ole

– Olemme ylittäneet SOLin kanssa siivoukselle

asetetut laatuvaatimukset, Rukakeskus

Oy:n kaupallinen johtaja Ville Aho

kertoo.

tyhjillään silloin, kun omistajat eivät

niitä käytä.

Huoneistoista pidetään huolta

TuottoOmistuksen kohteet ovat

hyvin varusteluja kuin ”omia koteja”,

kaiken pitää olla kunnossa, paikkojen

siistit ja tavaroiden paikallaan.

- Siivoushuolto on huoneiston

ylläpidon kannalta tärkeä. Jos asiakas

siivoaa itse, taso vääjäämättä aikaa

myöten laskee, Ville Aho sanoo.

– Ammattitaitoinen siivous pitää

tason kunnossa. Kyllähän se maksaa,

mutta asunnon kunnon kannalta

hyvä siivous on pitkän päälle järkevää.

26 www.sol.fi


Aina valmiina

palvelukseen

arvon

säilymisen

kannalta

tärkeää.

Yritykset kehittävät toimintaa

Yritykset kehittävät yhteistyössä toimintatapoja jatkuvasti

tehokkaammiksi.

– Koska siivous on sesonkiluonteista, olemme SOLin

kanssa yhdessä kehittäneet muun muassa tietojärjestelmiä,

joista he näkevät ajoissa mitä työtä ja missä on

tulossa, Ville Aho sanoo.

Asiakkaiden palaute on tärkeää, ja siivoustyytyväisyyttä

tilastoidaan koko ajan. Viime vuonna keskiarvo

huoneistojen siivoushuollosta asteikolla 15 oli 4,3, joka

on yli tavoitetason. Ja tämä on se siivoustaso, johon

TuottoOmistus pyrkiikin. Ylilaatua ei ole tarkoituskaan

havitella.

’’

Ville Aho pitää myös

tärkeänä SOLin yleisilmettä

kuten yhtenäisiä

työasuja. Asiakkaan silmis-

Hyvä siivous

on huoneiston

sä SOLilaiset ovat Rukan

henkilökuntaa siinä missä

muutkin tunturissa työskentelevät.

TuottoOmistus on keskittänyt

kaikki siivoukset

SOLille. Helmikuussa

SOL ryhtyy siivoamaan

TuottoOmistuksen kohteita

myös Pyhällä. l

KUN kutsu käy, SOLin palveluesimies Harri Kihlman hyppää

autoonsa, oli sitten päivä tai yö. Hän asentaa ja korjaa

kylmäkoneita, ja niillä on paha tapa mennä rikki yöllä.

Oulusta kotoisin oleva Harri Kihlman tuli Kuusamoon

Raahen ja Porvoon kautta. Hän tapasi nykyisen

avovaimonsa rallireissulla Rovaniemellä, ja siitä alkoi

yhteinen taival Kuusamoon. Perhe asuu Lauri-vauvan

kanssa Kuusamossa, mutta Harrin työmaata ovat myös

Taivalkoski, Posio, Salla, Savukoski ja Kemijärvi.

Rukalla Kihlmania työllistää Riipisen riistamyymälöiden

kylmälaitteiden huolto, ja paljon hommia on myös

Koillismaan Osuuskaupan kiinteistöissä.

Päivystysvuoron aikana Harri Kihlman on tavoitettavissa

24/7. Suuren osan töistä hän tekee yöllä kello yhden

ja kolmen välillä, jolloin laitteiden sulatukset ovat päällä.

Ja jos tuolloin tulee vika, eivätkä laitteet sulatuksen jälkeen

kylmene niin kuin pitää, Kihlman tulee apuun.

– En haluakaan tehdä töitä kahdeksasta viiteen, vaan

tämä rytmi sopii minulle hyvin.

– Suurin ongelma ovat välimatkat, jotka ovat täällä

todella pitkät. Asennusten lisäksi teen pari kolme kertaa

kuussa paperitöitä eli tarjoukset, suunnittelun ja laskutukset.

Siivouspuolen tytöt joskus auttavat paperihommissa,

Harri Kihlman kertoo.

Iso asiakas on myös kuusamolainen Juustokaira,

jonne Kihlman kavereiden avustuksella siirsi sulatejuustolinjaston

Porvoosta. Porvoon Kylmäpalvelu irrotti

laitteet Porvoossa, josta ne tuotiin rekalla Kuusamoon

ja asennettiin uudelleen käyttöön. Moni epäili homman

onnistumista, mutta niinpä Kihlman vain onnistui.

Kuusamolaisen SOLin palveluesimies Harri Kihlmanin

palvelualue on laaja ja mies hurauttaa vaikka pari sataa

kilometriä pohjoiseen, Savukoskelle, jos kylmäkoneet

reistailevat.

www.sol.fi

27


TYÖHYVINVOINTI

– Kyllä meille vanhemmillekin

on

käyttöä työelämässä.

Ikärasismiin

en ole törmännyt

koskaan, palveluvastaava

Oili Rapo

kertoo.

’’

Tämä on niin

kiva työ kun

olla ja voi.

28 www.sol.fi


SOL tarjoaa töitä kaikenikäisille

Työ tuo

iloa elämään

Eläkeläinen Oili Rapo nauttii täysillä työnteosta.

– Kissanpäivät eivät olleet minua varten.

TEKSTI VAULA AUNOLA / KUVAT KAISA SIRÉN

Tammikuinen pakkaslumi

narskuu jalkojen alla,

kun palveluvastaava Oili

Rapo avaa aamuhämärissä

Rovaniemeläisen

Kaukon koulun oven ja työpäivä

koulun keittiössä alkaa.

– Ensin napsautan vesihauteen

päälle ruokaa odottamaan, sitten

teen maito- ja leipätilaukset ja laitan

ruokasalin valmiiksi. Samalla keitän

kahvit opettajille ja saatan leipoa

tuoretta pullaa tai tehdä vadillisen

voileipiä. Tykkään passata heitä.

Ruoka tuodaan keskuskeittiöltä

vartin yli kymmenen ja puoli yksitoista

sali on täynnä nälkäisiä.

– Ruokailussa autan pienempiä

oppilaita, voin kaataa maidon lasiin

tai kantaa kiisselin pöytään. Huolehdin

myös, ettei leipä lopu ja luuttuakin

tarvitaan aika usein, että saadaan

syödä puhtaalta pöydältä.

Ruokailun jälkeen Oili tiskaa ja

siivoaa keittiön valmiiksi seuraavaa

päivää varten.

– Tämä on niin kiva työ kun olla

ja voi. Minua myös arvostetaan täällä

ja se tuntuu mukavalta.

Oili toimii myös varamummona

monelle.

– Kuuntelen oppilaiden ilot ja

surut. Monenlaisia vaikeitakin asioita

on täällä yhdessä pohdittu.

Työrupeama koululla päättyy

puolen päivän aikaan, mutta Oilin

työpäivä saattaa vielä jatkua.

– Koululla olen töissä SOL Henkilöstöpalveluiden

kautta. Lisäksi

teen sijaisuuksia SOL Palveluille

lähiseudulla ja aamupäivän aikana

puhelin soi aika usein. Joskus on

tullut viisikin soittoa, mutta minä

menen aina sinne, minne on ensimmäiseksi

pyydetty. Tänään lähden

Scandic Hotellille kerroshoitajan

tehtäviin iltapäiväksi. Se sijaitsee

näppärästi kotimatkalla.

Jouten ei aika kulu

66-vuotiaan eläkeläisen herätyskello

soi jo kuudelta aamulla.

– En vain osaa olla jouten. Kokeilin

täysipäiväistä eläkkeellä oloa

kokonaisen kuukauden verran ja se

riitti. Olin toki töissä ollessani joskus

haaveillut eläkepäivistä, mutta ei se

niin hauskaa ollutkaan. Tai minulle

se ei ainakaan sopinut, en halua

istua koko päivää kotona sukkia

kutomassa, kun voi tavata ihmisiä ja

olla hyödyksi.

Työelämä pitää Oilin myös ajan

hermolla.

– Työkavereiden kanssa tulee

juteltua ajankohtaisista asioista ja

kaikesta muustakin. Olen houkutellut

töihin muitakin eläkeläisiä, että

pysyvät pirteämpinä.

Oilin mielestä muutaman tunnin

päivässä kestävät työt sopivat hyvin

eläkeläisille.

– Ja niitähän voi ottaa aina silloin,

kun haluaa. Monet ovat vain liian

ujoja hakemaan töitä. Mietitään,

ettei niitä töitä näin vanhoille anneta,

kun viisikymppisiäkin pidetään jo

ikäloppuina. Minä en ole ainakaan

sellaiseen ikärasismiin törmännyt eli

rohkeasti liikkeelle vaan.

Eläkeiässä tehty työ myös kartuttaa

työeläkettä tulevaisuudessa.

– Siitä ilosta pääsen nauttimaan

68-vuotiaana. ➜

www.sol.fi

29


Palveluvastaava Oili Rapon keittiön ovet

ovat aina auki opettajille ja oppilaille.

Vertti Turunen tuli hakemaan voileipää.

Oili kuulee päivän kuulumiset Anna

Korteniemeltä (oik) ja Maija-Liisa

Kuusimäeltä.

Uusia haasteita

Maalaistalon tyttö lähti töihin jo

16-vuotiaana ja 25-vuotiaana hän oli

Osuuskaupan myymälänhoitaja.

– Siitä työstä lähdin Saarioisten

konsultiksi. Kun työ näytti niin mukavalta

siellä kaupassa, halusin kokeilla

sitä. Ei se kuitenkaan niin hohdokasta

ollutkaan, auton ratissa kului aikaa

tuntikausia kelillä kuin kelillä. Lopetin

puolen vuoden jälkeen ja menin

SOLille töihin siivoamaan.

Hotellin kerroshoitajan työ vaihtui

yllättäen vasta avatun kukkakaupan

hoitoon.

– Annoin uudelle yrittäjälle neuvoja

siitä, minkälainen ihminen myymälänhoitajan

hommaan kannattaisi

palkata. Seuraavana päivänä puhelin

soi ja minulle tarjottiin samaista työpaikkaa,

jota en siis ollut edes hakenut,

Oili nauraa.

Muutaman kuukauden kuluttua

tästä alkoivat Oilin floristin opinnot.

– Se oli kansainvälistä hommaa.

Lensin Hollantiin ja Tanskaan ostamaan

kukkia, jotka sitten myytiin

täällä Rovaniemellä. Siinä työssä

viihdyin kahdeksan vuotta.

– Minua ei ole koskaan irtisanottu,

vaan olen itse halunnut lähteä

oppimaan uusia asioita.

Oilille on kertynyt kokemusta

myös monenlaisesta yrittämisestä

vuosien varrella.

– Minulla on koulutus myös marjojenkäsittelyyn

ja yhteen aikaan

30 www.sol.fi

myimme marjahyytelöä Helsingissäkin.

Tupperware-astioitakin on tullut

kaupattua ja vuonna 1985 olin vuoden

paras myyjä Suomessa.

Viimeiset viisi vuotta ennen

eläkkeelle jäämistä Oili oli SOLin

palveluvastaavana Rovaniemen Yliopistolla.

– Viihdyin siellä ja tykkään siivoamisesta.

Se on myös monipuolista

liikuntaa, kuten eräs nuori mies

Marttojen koulutustilaisuudessa

aikanaan esitelmöi. Siivoustyö pitää

minut kunnossa nytkin.

’’

Olen vaihtanut

työpaikkaa, kun olen

halunnut lähteä

oppimaan uusia

asioita.

Ahkeruus palkitaan

Miten konkari neuvoo nuoria, jotka

ovat vasta aloittamassa työelämässä.

Miten siellä pärjätään?

– Minä ainakin tartun toimeen

heti enkä odota, että joku tulee

kertomaan, mitä pitää tehdä. Enkä

mieti ensimmäiseksi, kuuluuko tämä

homma minulle, työelämässä omaaloitteisuus

palkitaan. Ohjeita ja

neuvoja kannattaa myös kuunnella,

niin työt sujuvat helpommin.

– Työssä pitää tehdä tulosta niin

pärjää.

Mahtava kotijoukko

Oili pääsee töistä Scandic Hotellilta

neljältä ja ajaa kotiin. Siellä odottaa

ruoka valmiina. Vuosi sitten rakennusalalta

eläkkeelle jäänyt aviomies hoitaa

kotityöt sillä aikaa, kun Oili on töissä.

– Rakennusalalla työt ovat niin

raskaita, ettei niitä enää vanhana jaksa

tehdä. Aamukahvilla luen lehdestä

tarjoukset ja teen ostoslistan. Minua

passataan kotona ja minä passaan

muita. Meillä on aina jaettu kotityöt

niin, että se tekee, joka kerkiää

ja osaa. Esimerkiksi silityshommat

ja napin ompelut jätän suosiolla

miehelleni, joka on niissä paljon

parempi.

Siinä on varmaan yksi ensi kesänä

50-vuotishääpäiväänsä juhlivan

pariskunnan onnen salaisuuksista.

– Päivittäinen tunnin lenkki kuuluu

myös aina meidän ohjelmaan.

Teemme sen joka ilta, kävellen tai

hiihtäen. Seurana on toisinaan myös

työkavereita.

Illalla Oilikin suostuu tarttumaan

kutimeen.

– Sukan kutominen on ihan

mukavaa puuhaa. Telkkaria katsomme

aika vähän, lähinnä ajankohtaisia

ohjelmia. l


TYÖHYVINVOINTI

Työ on

hyvinvoinnin

lähde

– On tärkeää ymmärtää

työhyvinvoinnin ja

työkyvyn välinen suhde,

Ilmarisen ylilääkäri

Seppo Kettunen sanoo.

TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA

Työhyvinvointiasioiden

lähettiläs Ilmarisen ylilääkäri

Seppo Kettunen

on esiintynyt usein myös

SOLin esimieskoulutustilaisuuksissa

ja painottanut työhyvinvoinnin

tärkeyttä. Hän myös toimii

Ilmarisen edustajana SOL Life

-työhyvinvointi- ja työkykyohjelman

johtoryhmässä.

– Kun työpaikalla voidaan hyvin,

tuottavuus paranee, ihmiset sitoutuvat

työhönsä, on vähemmän

sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia

eläkkeelle jäämisiä.

Inhimillisten tekijöiden lisäksi

töissä viihtyminen on kansantaloudellisesti

tärkeää. Kun työeläkejärjestelmämme

perustettiin vuonna

1961, yhtä eläkeläistä kohti oli

kymmenen kansalaista töissä. Tällä

hetkellä työntekijöitä on neljä.

– On ennustettu, että tulevaisuudessa

meillä on vain kaksi töissä

www.sol.fi

31


käyvää ihmistä yhtä eläkeläistä kohden

ja siihen tilanteeseen jäädään.

Työhyvinvoinnista on siis syytä pitää

kiinni, että vältymme ennenaikaisilta

eläkkeelle jäämisiltä.

Hyvinvoinnin kulmakivet

– Hyvinvointi on henkilökohtainen

kokemus, jota voimme mitata

erilaisilla tuntemuksia arvioivilla

kyselyillä. Tietenkin myös työpaikan

poissaolojen määrä kertoo jotain.

Työpaikalla saadut hyvät ja huonot

kokemukset vaikuttavat ihmiseen

kokonaisvaltaisesti. Yhteisön

tilanne heijastuu sen jäseniin ja

negatiiviset tuntemukset voivat johtaa

välillisesti sairastumisiin.

– Jos työpaikalla on mukava tehdä

töitä, saattaa selkävaivoistakin

kärsivä ihminen olla hyvin tehokas,

mutta jos ilmapiiri on huono voi se

johtaa siihen, että mennään lääkäriin

kysymään, että voisikohan sitä

jo päästä eläkkeelle näiden vaivojen

takia.

Työhyvinvoinnista on käytössä

monenlaisia tieteellisiä määritelmiä.

Kettunen jakaa käsitteen neljään

pääkohtaan.

– Työhyvinvoinnin kannalta erityisen

tärkeitä ovat arvostaminen,

osaaminen, ristiriitojen ratkaisutaito

ja jokaisen työntekijän ja esimiehen

oma vastuu siitä, mitä itse työpaikalle

tuo.

Lähiesimiesten rooli on työhyvinvoinnissa

hyvin tärkeä, Kettunen

toteaa.

– Näihin haasteisiin esimiesten

pitää kouluttautua ja kasvaa.

Sopu ja arvostus kunniaan

Kaikkia tarvitaan ja jokainen pitää

ottaa aidosti mukaan työyhteisöön,

Kettunen painottaa.

– Meillä jokaisella on työpaikalla

oma tehtävämme, joka meidän pitää

hoitaa, mutta sen lisäksi meidän

pitää antaa arvostusta muillekin

työntekijöille. On myös hyvä muistaa,

että me ihmiset olemme erilaisia.

Kun työpaikalla ihmissuhteet

toimivat, ristiriidatkin on helppo

selvittää.

– Esimiehillä on tässä asiassa

suuri vastuu, ristiriitoja ei pidä

32 www.sol.fi

’’

Työpaikalla

tulevat hyvät

ja huonot

kokemukset

vaikuttavat

ihmiseen

kokonaisvaltaisesti.

lakaista maton alle, vaan niihin on

tartuttava heti. Selvittämättöminä

kriisit vain kasvavat ja aiheuttavat

ongelmia. Yleensä ongelmat saadaan

ratkaistua maalaisjärjellä, kunhan ne

vaan otetaan puheeksi.

Työyhteisöllä on myös inhimillinen

rooli lähimmäisenä.

– Kenenkään elämä ei ole tasaista,

aina ei voi olla kymppiviikkoja.

Kettunen rohkaisee olemaan

avoin.

– Yksityiselämässä sattuneet murheet,

kuten avioero kannattaa kertoa

esimiehelle ja työkavereille niin

muut ymmärtävät, jos olet alla päin.

Pidä huolta osaamisesta

Kun uutta tekniikkaa tuodaan työpaikalle,

on huolehdittava siitä, että

kaikki perehdytetään sitä käyttämään.

– Jos et opi uusia menetelmiä, voi

se helposti johtaa siihen, ettet enää

suoriudu työtehtävistäsi kunnolla tai

osa niistä jää jopa hoitamatta. Tämä

taas johtaa urakehityksen pysähtymiseen

ja motivaation laskemiseen.

Kettusen mukaan nämä ovat

niitä asioita, joita esimiesten täytyy

erityisesti seurata.

– Näissä tilanteissa työpaikoille

syntyy myös helposti riitatilanteita.

Kiusaaminen kuriin

Työterveyslaitoksen mukaan palkansaajista

noin kuusi prosenttia kokee

kiusaamista töissä.

Kettusen mukaan työpaikkakiusaaminen

aiheuttaa kiusaamisen

uhrille ryhmästä erottamisen uhan

tunteen, mikä voi johtaa pahimmillaan

sairastumiseen.

– Tiedetään, että erilaiset menetykset

laukaisevat masennuksen,

jos henkilö on taipuvainen siihen.

Työpaikkakiusaaminen on usein pitkäkestoista

ja voimakkaasti stressaavaa.

Se johtaa uupumukseen ja sitä

kautta masentumiseen.

Työpaikkakiusaaminen voi lähteä

liikkeelle hyvin monenlaisista

tilanteista. Taustalla voivat olla esimerkiksi

kärjistyneet ihmissuhde- ja

vuorovaikutusongelmat tai kilpailutilanne.

– Lähiesimiehen on heti puututtava

näihin tilanteisiin, että ne

saadaan ratkaistua. Myös työterveydenhuollosta

saa apua. Jos kiusaaja

on oma esimies, kannattaa kääntyä

asiassa suoraan työterveydenhuollon

puoleen.

Jokaisen vastuulla

– Meidän jokaisen on annettava

oma panoksemme työssä viihtymisen

hyväksi, Kettunen toteaa.

– Kannattaa miettiä, mitä tuomme

mukanamme työpaikalle. Kun

avaat työpaikan oven, astuuko sisään

positiivista energiaa säteilevä ihminen

vai jotain aivan muuta. Meillä

on vastuu itsestämme.

Töissä jaksamiseen vaikuttavat

myös elintavat.

– Terveellisellä ruokavaliolla,

liikunnalla, kohtuullisella alkoholin

käytöllä ja riittävällä unella on niilläkin

merkityksensä, kun mietitään

työhyvinvointia. l

’’

Työyhteisöllä

on myös

inhimillinen

rooli

lähimmäisenä.


– Ei ole ollenkaan

yhdentekevää

minkälainen

tunnelma

työpaikalla

on, Ilmarisen

ylilääkäri

Seppo Kettunen

painottaa.

www.sol.fi

33


TYÖTURVALLISUUS

Ollaan

turvallisesti

töissä

Läheltä piti -tilanteiden tarkka analysointi on tehokas

keino löytää työpaikan vaaranpaikat, kertoo Pohjolan

työturvallisuusasiantuntija Emilia Koskinen.

TEKSTI JA KUVA VAULA AUNOLA

Vakuutusosakeyhtiö Pohjola

on SOLin kumppani

työturvallisuusasioissa.

Lakisääteisten vakuutusasioiden

lisäksi sieltä

saadaan tarvittavaa asiantuntija-apua

työturvallisuuden kehittämiseen ja

koulutukseen. Työturvallisuusasiantuntija

Emilia Koskinen on opastanut

monia SOLin esimiehiä näissä

asioissa.

– Johdon sitoutuminen työturvallisuusasioihin

on kaikkein tärkeintä.

Heiltä pitää lähteä viesti, että työturvallisuusasiat

ovat tärkeitä ja SOLissa

tämä on mielestäni toteutunut hyvin.

Työturvallisuusorganisaatiolla

on asiantuntijan rooli. Se opastaa ja

tiedottaa asioista. Varsinainen työturvallisuustyö

tehdään siellä missä

töitäkin tehdään.

– Työpaikoissa vastuu turvallisen

työn tekemisestä kuuluu kaikille sekä

työnantajan edustajille että työntekijöille.

Esimiesten suuri vastuu

Esimiehillä on paljon vastuuta työturvallisuus

asioissa. SOLin esimieskoulutuksessa

niille on annettu hyvin

aikaa ja esimiehet saavat oppia työturvallisuuslakia

ja käytännön taitoja.

– Esimerkiksi, miten työturvallisuusriskejä

voi tunnistaa ja miten

tärkeää riskiarviointien tekeminen

on.

Jokaisessa työpisteessä tehdään

työturvallisuuteen liittyvien riskien

kartoitus jo ennen kuin siellä kukaan

työskentelee.

– Tässä käytetään apuna erilaisia

valmiita analyysimenetelmiä, jotka

sitten muokataan kuhunkin tilanteeseen

sopiviksi.

SOLin työpaikoilla kartoituksen

tekee esimies yhdessä alueen työsuojeluvaltuutetun

kanssa.

– Uusien työntekijöiden huolellinen

perehdytys työsuojeluasioihin

on myös esimiesten tärkeä tehtävä.

Tilastot kertovat, että ensimmäisten

työpäivien aikana uudessa paikassa

tapahtuu tavallista enemmän tapaturmia.

34 www.sol.fi


’’

Työturvallisuustyö

tehdään

siellä missä

töitäkin tehdään.

– Myös työmatkalla

sattuneet

tapaturmat

lasketaan työtapaturmiksi,

kertoo Pohjolan

työturvallisuusasiantuntija

Emilia Koskinen.

www.sol.fi

35


Kaikki hyötyvät

Turvallisuus työpaikoilla hyödyttää

kaikkia.

– Asiakkaamme säästyvät kustannuksilta,

me korvauksien maksamiselta

ja ennen kaikkea työntekijät

säästyvät ikäviltä vahingoilta, jotka

voivat johtaa vaikka pysyvään vammautumiseen,

jota ei millään rahalla

voi korvata.

Työpaikoilla turvallinen toimiminen

tarkoittaa kaikkien asianmukaisten

suojavälineiden käyttöä ja oikeita

työskentelytapoja. Töissä turvallisuuskulttuurin

pitää olla korkealla ja

oikopolkuja pitää välttää.

– On hyvin inhimillistä, että emme

ajattele turvallisuusriskejä arjen keskellä

vaan mielessä pyörivät aivan

muut asiat. Turvallisista työskentelytavoista

pitää tulla niin vahva tapa,

että sääntöjä ei ohimennen rikota,

vaikka työpaikalla olisi kuinka kiire

tai jotenkin muuten poikkeuksellinen

tilanne.

– Kaikki työturvallisuuteen liittyvät

vastuut on myös määriteltävä niin

selkeästi että kaikki tuntevat omansa.

Vahingoista otetaan opiksi

Jos vahinko sattuu, siitä otetaan opiksi.

Kaikki sattuneet tapaturmat tutkitaan

tarkkaan SOLin oman tapaturmien

tutkintakäytännön mukaan.

– Tapaturmien ehkäisy perustuu

paljolti ennakointiin. Kun tapaturmaan

johtaneet syyt saadaan selvillä,

voidaan työskentelyolosuhteita ja

työskentelytapoja muuttaa niin, että

ainakaan samanlaista vahinkoa ei

pääse kenellekään enää tapahtumaan.

– Raportoinnissa on tapahtunut

viime vuosina suuri asennemuutos

positiiviseen suuntaan. Ennen tapaturmia

saatettiin jopa piilotella.

’’

Turvallinen

toimintatapa on

paras.

36 www.sol.fi

SOLIN Työhyvinvointipäällikkö

Anu Källman hoitaa

myös työsuojelupäällikön

tehtäviä

vuoden alusta

lähtien.

’’

On inhimillistä,

että emme ajattele

riskejä.

SOLin tiukka nollalinja

Ennaltaehkäisyyn tarvitaan kaikkia.

SOLin tiukka tavoite on 0 tapaturmaa

vuodessa. SOL Life työhyvinvointiohjelmaan

kuuluva Läheltä piti

-kampanja käynnistyi viime keväänä

yhteistyössä Pohjolan kanssa.

Kaikille työntekijöille on jaettu

taskuun mahtuvia raportointilomakkeita.

Kampanjan aikana on kerätty

tietoa myös aiemmin sattuneista,

mutta ilmoittamatta jääneistä tapahtumista.

Työturvallisuuslaki on jo vuosia

velvoittanut siihen, että työntekijän

tulee ilmoittaa työnantajalle, jos hän

havaitsee puutteita työturvallisuudessa

ja työnantajan on vastattava tähän

ilmoitukseen kertomalla, miten epäkohta

poistetaan.

– Vaikka tämä laki on ollut voimassa

jo pitkään, näitä ilmoituksia

tulee kuitenkin vähän. Tässä asiassa

tarvitaan aktiivista panosta myös

työntekijöiltä.

Kaikki työpaikoilla sattuneet

Läheltä piti -tilanteet pitäisi aina tutkia.

Näin voidaan tunnistaa työpaikoilla

vaanivat riskit ajoissa ja korjata

työskentelyolosuhteet turvallisiksi.

Pohjola on muiden vakuutusyhtiöiden

tavoin mukana valtakunnallisen

tapaturmavakuutuslaitosten liiton

toiminnassa. Liitto tilastoi ja tutkii

muun muassa työtapaturmia. Vakuutusyhtiössä

seurataan myös tarkasti

alan tutkimustuloksia.

– Haluamme tarjota aina ajan

tasalla olevaa asiantuntemusta myös

omien asiakkaidemme käyttöön. l

Jos loukkaat

itsesi töissä

Tapaturman sattuessa

toimi näin:

1. Ilmoita omalle esimiehelle

2. Käy lähimmällä terveysasemalla

tai työterveyshuollossa

3. Täytä Pohjolan tapaturmailmoitus

ja SOLin Ilmoitus sattuneesta

tapaturmasta -lomake esimiehesi

kanssa.

VIIME vuoden aikana SOL Palvelut

Oy:n piirissä oli työpaikka- ja työmatkatapaturmia

yhteensä 421.

Ajanjakson työtapaturmista

aiheutui 1927 sairaspäivää. Keskimäärin

sairauspoissaolopäiviä

tuli 4,5 päivää / vahinko (2011: 6

päivää). Säästö vähentyneistä

sairaupoissaolokustannuksista on

noin 270 000 euroa.

Yhtään kuolemaan johtanutta

tapaturmaa ei sattunut SOLilaisille.

Tilastoitujen työtapaturmien

määri miljoonaa työtuntia kohden

oli 57,2.

Vuonna 2012 SOLilaisten tyypillisiä

työtapaturmia olivat raajoihin

ja selän alueelle kohdistuneet

ruhjeet, haavat ja venähdykset,

päähän kohdistuneet iskut, silmän

roiskevammat, sormien viiltohaavat,

sekä kaatumiset ja liukastumiset.

Silmän roiskevammat sekä

neulanpistot vähenivät merkittävästi

2012.Suurin osa tapaturmista

oli liukastumisia ja kaatumisia. Niitä

sattui esimerkiksi junissa ja laivoilla,

missä on korkeita askelmia.

Myös työmatkoilla sattui kaatumisia

ja liukastumisia. Lisäksi tuli

pään ruhjeita, ulosajoja autolla ja

polkupyöräonnettomuuksia.

Nämä listaukset ovat yhteneväisiä

Tapaturmavakuutuslaitosten

liiton tilastojen kanssa, joiden

mukaan palvelualalla eniten

tapaturmia sattuu henkilön liikkumisen

ja esineiden käsittelemisen

yhteydessä.


Auringon

alla

Hymy

EINO Leino kirjoittaa runossaan

Hymyilevä Apollo seuraavasti:

Paha ei ole kenkään ihminen,

vaan toinen on heikompi toista.

On hyvää rinnassa jokaisen,

vaikkei aina se esille loista.

Hymy jo puoli on hyvettä

ja itkeä ei voi ilkeä.

RUNON säkeistössä on kiteytettynä

merkittävä osa SOLin ihmiskäsityksestä.

Jokainen haluaa

tehdä hyvää työtä, jos hänelle

annetaan siihen mahdollisuus ja

kannustusta. Kukaan ei tahallaan

epäonnistu.

MEIDÄN tehtävämme on saada

jokaisesta ihmisestä esille parhaat

ominaisuudet, saada ihmiset

kukoistamaan. Tyytyväiset,

aurinkoiset SOLilaiset luovat

ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.

HYMYN voima on ihmeellinen.

Hymyillessään ihminen tuntee

itsensä tyytyväisemmäksi ja

se saa hänet hyvälle tuulelle.

Hymy säteilee hyvää mieltä

myös kanssaihmisiin. Hymy on

SOLilainen tapa viestiä itselle

ja muille, että osaan tehtäväni

ja haluan palvella asiakkaitani

niin, että he saavat ylivoimaista

palvelua ja hyvää mieltä.

HYMYILEMINEN on ilmainen tapa

tehdä itselle ja muille hyvää.

Hymy yhdistettynä hyvään

palveluun ja keltaiseen väriin

toimii kuin auringon lämpö ja

valo. Naurava iloinen työyhteisö

luo työhyvinvointia sen aidoimmassa

muodossa.

SOLIN perinteisen HYMYn viikon

teemana on tänä vuonna

työhyvinvointi. SOLin arvoista

yksi on iloinen työn tekeminen.

Muistuttakoon se meitä jokaista

siitä, että voimme merkittävästi

vaikuttaa itsemme ja muiden

hyvinvointiin.

Hymyyn hymyllä vastataan.

Kokeillaanpa.

Aurinkoisin SOL-terveisin,

PEPPI KAIRA

Peppi Kaira on SOLin

palveluyritysten emoyhtiö

SOLEMO Oy:n ja SOL

Pesulapalvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

’’

Hymyn voima

on ihmeellinen.

www.sol.fi

37


KOULUTUS

Esimiesten

hyvinvointi

testattiin

Mukaan

valmennukseen?

Tarkkaile koulutusportaalia

ja keskustele

oman esimiehesi

kanssa.

SOLin esimiesvalmennuksesta valmistui uusi ryhmä

joulukuussa. Osa valmistuneista oli mukana pilotissa, jossa

testattiin esimiesten hyvinvointia Firstbeat-menetelmällä.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO / KUVAT TIMO PORTHAN

22

SOLin esimiestä

valmistui esimiesvalmennuksesta

13.

joulukuuta Helsingin

Kämp Hotellissa pidetyssä valmistujaistilaisuudessa.

Syyskauden

aikana pidetyssä valmennuksessa

haluttiin nostaa esiin työhyvinvoinnin

merkitystä.

Esimiehet oli jaettu kolmeen

pienryhmään, ja ryhmistä yksi kokeili

syksyllä pilottina Firstbeat-hyvinvointimittausta.

Firstbeat on sydämen sykevariaatiota

mittaava laite, joka kiinnitetään

elektrodeilla rintakehälle. Laitetta

käytetään yötä päivää yhden vapaapäivän

ja kahden työpäivän ajan.

Samaan aikaan pidetään päiväkirjaa

päivien tapahtumista.

Mittauksen tuloksena on laaja

raportti, joka paljastaa hyvinvoinnin

eri osa-alueet: arki- ja kuntoliikun-

Pieni Firstbeatmittauslaite

kiinnitetään

kahdella

elektrodilla rintakehään.

Laitetta

pidetään kolme

vuorokautta. Näin

saadaan tehtyä

monipuolinen

hyvinvointimittaus.

38 www.sol.fi


Konsultit Tapani Frantsi (vas.) ja Päivi Frantsi, SOLin henkilöstön kehityksen johtaja Merja Oljakka sekä konsultti Satu Kaski kertovat,

että esimiesvalmennus on pienentänyt henkilöstön vaihtuvuutta.

nan vaikutukset, unen laadun, stressihetket

ja palautumisen syvyyden.

Tauko kannattaa

– Testi paljasti, että työpäivien aikana

esimiehillä tapahtuu palautumista

vähän. Tauot ovat aika minimaalisia.

Työpäivät ovat hektisiä ja riski jättää

huolehtimatta omasta hyvinvoinnista

on suuri. Kannustammekin esimiehiä

löytämään omia tapoja saada itsensä

rauhoittumaan tähän hetkeen, kertoo

konsultti Satu Kaski, joka veti Firstbeatia

kokeillutta pienryhmää.

Ensi vuonna Firstbeat-testin tulevat

tekemään kaikki esimiesvalmennukseen

osallistuvat.

– Työn suunnittelu, tauotus ja

rytmitys ovat tärkeässä roolissa.

Lounastauot kannattaa pitää taukoina.

Jokaisella on vapaus ja vastuu

omasta työstään, mutta työkaverit

voivat ehdottaa myös toisilleen, että

nyt pidetään yhdessä tauko, toteaa

SOLin henkilöstön kehityksestä vastaava

johtaja Merja Oljakka.

Vertaistukea ryhmissä

Työhyvinvoinnin lisäksi esimiehillä

on muitakin tyypillisiä, yhteisiä haasteita.

– Ajanhallinta, priorisointi, itsehallinta

ja arkiset johtamistilanteet

ovat monien esimiesten haasteita,

joihin keskityimme antamaan työkaluja

valmennuksessa, sanoo omaa

pienryhmäänsä vetänyt konsultti

Päivi Frantsi.

Elokuusta joulukuulle kestäneen

valmennuksen aikana oli eri puolilla

maata viisi lähitapaamista, joissa

osallistujat myös yöpyivät.

– Pienryhmissä tunnelma kehittyy

läheiseksi ja kollegojen tuki muodostuu

valtavan isoksi. Muita seuraamalla

oppii itsekin, pohtii kolmatta

’’

Pienryhmissä

tunnelma kehittyy

läheiseksi ja

kollegojen tuki

muodostuu valtavan

isoksi.

www.sol.fi

39


Firstbeat mittaa

hyvinvointia

• stressi

• palautuminen

• terveysliikunta

• elämäntavat

• fyysinen kuormittuminen

• uni

Mittaus perustuu sydämen

syketietoa analysoivaan tietokoneohjelmaan,

joka tunnistaa

fysiologisia muutoksia

sykevälivaihtelusta.

pienryhmää vetänyt konsultti Tapani

Frantsi.

Hyvät mallit käyttöön

Esimiesvalmennuksen aloittaa joka

syksy uusi ryhmä. Osallistujat jaetaan

pienryhmiin, joissa toteutetaan suurin

osa valmennuksesta, mutta myös yhteisiä

osuuksia on. Lähitapaamisten välillä

on välitehtäviä.

– Välitehtävät liittyvät arkijohtamiseen.

Niissä analysoidaan itseä ja omia

käyttäytymismalleja. Tarkastellaan

aiempia reaktioita ja lähdetään ulos

huonosti toimivista malleista, Satu

Kaski havainnollistaa.

Valmentajat ovat SOLin ulkopuolisia

konsultteja. Satu Kaski Clear Mindista

sekä Päivi ja Tapani Frantsi Konsultit

Frantseista ovat pitkään olleet SOLin

yhteistyökumppaneita.

Esimiesvalmennukseen pääsee mukaan

vähintään vuoden SOLissa työskennelleitä

palveluesimiehiä, jotka ovat käyneet SOL

ON -koulutukset ja joille talon tavat ovat

jo tuttuja. Mukaan otetaan kaikissa SOLin

palveluissa toimivia palveluesimiehiä.

Joulukuussa valmistunut ryhmä oli

yhdeksäs kautta aikain valmistunut esimiesryhmä.

Valmennuksen on käynyt

noin 200 esimiestä.

’’

Välitehtävissä

analysoidaan

itseä ja omia

käyttäytymismalleja.

Palveluesimies Hanna Reponen piti hyvinvointimittausta pysäyttävänä.

– Testin mukaan uneni laatu on hyvä, mutta palautuminen ei ole riittävää.

Työ liikuttaa Hannaa

Vantaalainen Hanna Reponen oli yksi

joulukuussa valmistuneista esimiehistä.

Siivouspalveluissa toimivan palveluesimiehen

tunnelmat olivat onnelliset ja

haikeat.

– Nyt tuntuu hyvältä ja haikealta.

Meillä oli hyvä ryhmähenki. Olen saanut

neuvoja ja tukea, ihan kuin olisi ollut

terapiassa.

Hanna huolehtii muun muassa Helsingin

Glo-hotellista lähes viidenkymmenen

alaisensa kanssa. Firstbeat-hyvinvointimittaus

paljasti, että eri kohteiden

välillä siirtyminen käy liikunnasta.

– Testi kertoi, että kohteiden välien

kävely oli hyvää kuntoliikuntaa. Vapaapäivänä

tehtyä kävelylenkkiä laite taas ei

oikein huomioinut.

Kokonaisuudessaan Hanna piti hyvinvointitestiä

erittäin pysäyttävänä.

– Ymmärsin konkreettisesti hyvinvointini

osa-alueita, kun tulokset tulivat. Olin

ajatellut, että työstä tulee palauduttua,

mutta näin ei ollutkaan. Taukoja ja rauhoittumista

saisi olla enemmän.

Esimiesvalmennus antoi Hannan

mielestä hyviä työkaluja arjen työhön,

esimerkiksi henkilöstöjohtamiseen.

– Aiemmin vastuut ja rajat saattoivat

häilyä, mutta nyt tuli vahvistusta omaan

esimiesrooliin. Pysyn tiukkana tiettyjen

rajojen sisällä enkä lähde lipsumaan liian

henkilökohtaiselle alueelle. l

40 www.sol.fi


50

Mikon hurja

motivaatio

palkittiin

Henkilöstö-

uutiset

kiloa katosi

– Mistään ei tarvitse

luopua kokonaan.

Tärkeää on muistaa

kohtuullisuus.

TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN

KUVAT ANTERO AALTONEN

Mikko Kivisalon vyö

on saanut reilun vuoden

aikana monta

reikää lisää. Samalla

vyö on ollut merkkinä

etapeista kilojen pudottamisessa. Vippaskonsteja

ja oikotietä ei ole.

– Vahva motivaatio on tärkeintä,

sanoo Mikko, muuttunut mies.

Mikko Kivisalo pääsi opiskeluaikoinaan

töihin SOLiin ja viihtyi erinomaisesti.

Kun nuorimies valmistui tietotekniikan

insinööriksi (AMK) hän sai

vakituisen työpaikan SOLista atk-suunnittelijana.

Viimeisen opiskeluvuoden

aikana tapahtui kuitenkin melkoinen

muutos – SOLin ovesta asteli sisään

Mikko, mutta 50 kiloa kevyempänä.

Laihduttamiseen meni aika tarkalleen

vuosi ja kolme kuukautta. Tavoitteena

oli ensin 20 kiloa, mutta kun

pääsin vauhtiin, niin siitä eteenpäin

jatkaminen oli aika helppoa.

Mikko sanoo, että laihduttamiseen

ja painonhallintaan liittyi monta pientä

asiaa. Mikko halusi paremman kunnon

ja sanojensa mukaan elää myös elämää,

jossa kehon raamit olisivat pienemmät.

Hän tarkkaili turhia hiilihydraatteja,

Laihduttamiseen

tarvitaan

tasapainoista

ruokavaliota

ja aimo annos

liikuntaa lisäksi.

Varsinkin alkuaikoina

laskin

kalorit tarkkaan,

Mikko kertoo.

www.sol.fi

41


’’

Mikko oli juuri

luopunut kokiksesta,

mutta voittikin

kilpailusta yllättäen

125 tölkkiä.

Muutaman hän joi

itse ja jakoi loput

ystävilleen.

Oman motivaation

lisäksi

tukenani oli

ystävien kannustus,

Mikko

kertoo.

The

Sunniest

Loser!

Vuoden alussa käynnistyi

SOLin toimihenkilöille tarkoitettu

painonpudotuskisa The

Sunniest Loser. Kampanjan

tavoitteena on kannustaa

pysyviin elämäntapamuutoksiin

laihdutuskuurin sijaan,

siksi Aurinkoisin Pudottaja

– kisan voittaja ratkeaa vasta

vuoden 2013 SOL Päivillä. Kisa

on kokeilu ja jos se onnistuu,

kutsutaan seuraavaan kisaan

koko henkilökunta.

jotka eivät itse asiassa edes pitäneet

nälkää, vaan päivän mittaan piti syödä

useamman kerran kaikenlaista.

Siitä oli päästävä eroon.

Kokikset pois ja liikkumaan

– Jätin pois myös suosikkijuomani eli

kokikset ja korvasin ne maustetuilla

lähdevesillä. Kokiksien juonti olikin

yksi suuri syy silloiseen painooni.

Pelkkään karppaukseen en kuitenkaan

usko enkä sitä suosittele – vaan tarvitaan

tasapainoista ruokavaliota ja aimo

annos liikuntaa lisäksi, hän jatkaa.

Mikko aloitti reippaalla kävelyllä

ja kunnon noustua alkoivat myös

juoksulenkit. Maanmainioksi Mikko

toteaa Cross-trainerin. Tähän hän

lisäsi vastuksia pikku hiljaa ja piti

myös mielessään, että kilo rasvaa

vastaa noin 7 000 kaloria.

– Mikä onkaan parempaa kuin

katsoa hyvää elokuvaa olohuoneessa

ja liikkua samalla. Laskin alkuvaiheessa

hyvin tarkasti kalorit ja se toimi

kohdallani hyvin, hän summaa.

Liittyykö atk-suunnittelijan

ammattikuvaan jotain, mistä voisi

olla hyötyä painonhallinnassa ja laihduttamisessa?

Siihen pohdintaan Mikko nauraa

makeasti.

– No, ehkä. Tutkin tarkkaan tuotteiden

energiapitoisuus- ja muita

tilastoja ja seurasin myös painonpudotusta

säännöllisesti puntarilla.

Eli jollain tavalla tykkään datasta ja

raporteista, hän miettii.

Mikon mukaan kerran viikossa

punnitseminen voi olla ihan paikallaan.

Laihduttajan on hyvä muistaa,

että paino ei tosiaankaan tipu koko

ajan tasaisesti ja saattaa jopa hetkellisesti

nousta.

Se ei ole salaisuus

Mikko Kivisalo syö kunnon aterian

joka päivä. Näin nälkä pysyy loitolla.

Sekä aamiaisen, jossa on mukana

proteiinipitoista särvintä.

– Laihduttamiseen liittyy kohtuullisuus.

Ja aika pian se muuttuu rutiiniksi.

Kavereilta olen saanut hyvin

tukea – tosin heillä on myös terveellisemmät

elämäntavat kuin minulla,

Mikko myhäilee.

Mikko ei tarttunut painonhallinnan

erityistuotteisiin tai ryhmätukeen.

Motivaatio on ollut niin korkealla,

että olen suoriutunut ihan omalla

innolla, hän toteaa.

Myös vaatekaapin sisältö piti

uusia kokonaan. Se ei ollut kuitenkaan

säästeliään miehen mielestä

mitenkään mukavaa. Entisiin housuihin

kuitenkin mahtuisi kaksi Mikkoa.

Mikko on löytänyt myös uudelleen

mieluisan harrastuksensa – shakin

peluun ja lisäksi hän liikkuu säännöllisesti.

Jokunen kokiskin menee vielä

joskus, mutta kaikella on rajansa.

– Ja kokkaan myös. Välillä rentoudun

tekemällä ison pellillisen

pizzaa, josta riittää moneksi päiväksi

syötävää. Päällisinä ovat esimerkiksi

kinkku, pepperoni, tomaatti, sipuli

ja herkkusienet sekä reilusti juustoa,

Mikko luettelee. l

42 www.sol.fi


TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN KUVA ANTERO AALTONEN

Hymyn

valokeilassa

Mainilla on

hyvä meininki

Koulutusryhmän hyvä tunnelma auttaa oppimaan.

Hyvä fiilis

on tärkeää

ryhmässä.

Mainin

lämpimässä

halauksessa

on SOL:n

ekonalle.

’’

SOLin

koulutuksissa

ei tarvitse

jännittää.

MAINI VIROKANNAS työskentelee SOL

kouluttajana kuudetta vuotta. Työ on

mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Koulutusaiheet,

-paikat ja ryhmät vaihtuvat

jopa päivittäin. Yksikään ryhmä

ei ole samanlainen ja joskus aloitusvaiheessa

pitää tehdä opetukseen

muutoksia, jotta koko ryhmä saisi

mahdollisimman paljon opista irti.

Hän sanoo, että hyvä ja toimiva

koulutusryhmä edesauttaa oppimista.

– On hienoa viedä asioita eteenpäin

ja tehdä yhteistyötä mukavien ja

avoimien ihmisten kanssa. Koulutuksissa

huomaa ihmisten erilaisuuden

ja tämän tuoman rikkauden. Ryhmä

muodostuu yksilöistä, sanoo Maini.

Hyvä fiilis on tärkeää

Haasteellisinta hänen mukaansa on

ryhmän lähtötason arviointi. Ja se,

että ryhmään luodaan hyvä fiilis. Se

tuo luottamusta, rentouttaa ja lisää

vuorovaikutusta.

Tähän kuuluu Mainin mukaan

esimerkiksi ryhmäläisten esittäytyminen

toisilleen.

– Työnantajan järjestämä koulutus

on meille etuoikeus. Kaikilla on erilainen

tausta, koulutus ja kokemus,

mutta oma ammattiosaaminen, työn

hallinta ja sen varmistaminen on

työn sujuvuuden kannalta oleellista,

hän sanoo.

Työssä tarvittavien tietojen ja taitojen

päivittäminen kuuluu jokaisen

työnkuvaan.

Jännitys purkautuu eri tavoin

Koulutettavilla voi olla ryhmässä

olemiseen, vaikka esiintymiseen liittyvää

jännitystä, kielitaidon puutetta

tai opiskeluista on saattanut vierähtää

jo pitkä tovi.

– SOLin sisäisissä koulutuksissa ei

kyllä tarvitse jännittää. Usein esimerkiksi

huomaan, että jo ensimmäisellä

tauolla tehdään tuttavuutta ja vaihdetaan

yhteystietoja, hän kertoo.

Maini sanoo, että esimerkiksi

esiintymisen jännittämisestäkin

pääsee eroon – ainakin kun esiintyy

paljon.

– Esimerkiksi muutaman koulutustilamme

tuolin jalat nitisevät ja

natisevat. Niissä on istunut ”keikkumassa”

monta jännittäjää aikoinaan,

hän kuvailee.

Joskus kun on ollut iso koulutustila

käytössä ja ihmiset ovat jääneet

tilan takaosaan, niin Mainin on

pitänyt kysyä, että siirtyvätkö he

lähemmäksi etuosaa, vai tuleeko hän

koulutettavia vastaan.

Mainin mukaan yhä enemmän

koulutusta viedään verkkoon.

– Silti ihminen on aina minulle se

tärkein asia ja pidän siitä, että saan

olla koulutettavien kanssa, hän painottaa.

Maini on marjarohmu

Mainin perheeseen kuuluu mies,

14-vuotias poika ja kotoinen maatiaiskissa

Viiru, joka on kaikkien

kaveri.

– Tykkään marjastaa tosi paljon ja

viihdyn hyvin luonnossa. Myös leipominen

on antoisaa ja rentouttavaa

vastapainoa työlle. Kumpikin käy –

suolainen ja makea, hän sanoo. l

www.sol.fi 43


SOL Kiinteistöpalvelut

24h

SOL Kiinteistöpalvelut kattaa ympäri

Suomen monipuolisesti koko toimialan

palveluketjun. Kiinteistöpalveluiden

ympärivuorokautisessa

asiakaspalvelussa käytetään SOL in

omaa toiminnanohjausjärjestelmää

sekä valvomo- ja hälytystekniikkaa.

Aina ajan tasalla olevat tekniset

valmiudet ja henkilökunnan jatkuva

koulutus antavat valmiudet vastuullisen

ja tehokkaan kiinteistönhoidon

tuottamiseen.

Kysy lisää ja aloita

yhteistyö kanssamme.

• Kiinteistöjen yleishuolto

• Kiinteistöjen tekninen huolto

• Ulkoalueiden hoito

• Kiinteistömanageeraus

SOL Siivouspalvelut

SOL Toimitilapalvelut

SOL Kiinteistöpalvelut

SOL Kotipalvelut

SOL Turvapalvelut

SOL Henkilöstöpalvelut

SOL Pesulapalvelut

SOL Palvelut Oy

SOL Henkilöstöpalvelut Oy

SOL Pesulapalvelut Oy

Vanha talvitie 19 A

00580 Helsinki

Vaihde 020 5705

Asiakaspalvelu 020 5700 720

www.sol.fi

More magazines by this user