Solisti 04/2013

solpalvelut

SOLin asiakas- ja henkilöstölehti
www.solisti.fi
www.sol.fi

SOL-KONSERNIN LEHTI 4 / 2013

www.sol.fi

Teema:

Voi hyvin

SIVUT 36-42

Voimaa

metsästä

Bhargav Khatiwada, Sondra Toompuu

ja Rami Lönn tapasivat Turengissa.

SIVU 38

Psykologi Päivi

Frantsi: Naiset

taitavat johtamisen

SIVU 8

Monipalveluosaajien

koulutus alkoi

SIVU 32

Rakennusten

loppusiivouksen

uusi konsepti

SIVU 19


Sisältö 4 | 2013

23

Uudistetun Forumin

kauppakeskuksen

hoitohuoneen suosio

yllätti kaikki.

SOL Siivouspalvelut rakensi

yhdessä asiakkaan kanssa

puhtaanapitokonseptin, joka

on uutta kaupan alalla Suomessa.

– Mallia otettiin maailmalta,

SOLin palveluesimies

Riitta Parkko kertoo.

4

Pääkirjoitus: Voittajan on

helppo hymyillä.

Puhdasta asiaa.

6

Psykologi Päivi Frantsi selvitti,

8

miten lähiesimiehet näkevät

johtajuutensa.

12 Ydinvoimalan ytimessä:

Loviisan laitosyksiköiden

vuosihuoltosiivous.

16

Pyykit puhtaaksi luontoa

säästäen.

19 Rakennuksen loppusiivous

on vaativa ja ammattitaitoa

kysyvä työvaihe.

22 Forumin uudistunut

kauppakeskus investoi

asiakkaiden viihtymiseen.

2 www.sol.fi

27

31

33

36

38

41

43

Helsingin huoltotunnelia

valvotaan vuorokauden

ympäri.

Auringon alla: Peppi Kaira.

Monipalveluosaajien

koulutus käyntiin.

Liikuntasetelillä

edullisesti

kuntoilemaan.

Palveluvastaavien riihi

Turengin maisemissa.

Laihdutuskisan

voitto ratkesi.

Hymyn valokeilassa:

Jitpo Thiwarhorn.

Päätoimittaja

Jussi Ylinen:

”Vastasimme

asiakkaiden

palautteeseen.”

Monipalveluosaajat

aloittivat opiskelunsa.

s. 33–35


SOL

Monipalvelut

yhdistää joustavasti siivous-,

toimitila-, kiinteistö-, pesula-,

turvallisuus- ja henkilöstöpalvelut.

www.sol.fi

puhelin 020 5705

myynti@sol.fi

19

Rakennusten

loppusiivoukset P1- ja

P2-luokkiin hoidetaan

nyt uudella konseptilla.

Ydinvoimalan

vuosihuoltosiivous

toteutettiin

urakkaluonteisesti

ja SOL suunnitteli

työvoiman käytön.

– Tämä uusi

malli osoittautui

lupaavaksi, Fortumin

ryhmäpäällikkö

Miikka Ritala kertoo.

SOLin palveluesimies

Elina Lohman-

Andersson tekee

tiivistä yhteistyötä

asiakkaan kanssa.

12

27

Tuhannet tunnistimet ja

kamerat valvovat liikennettä Helsingin keskustan

huoltotunnelissa. – SOL tuli mukaan

projektiin jo rakennusvaiheessa, Helsingin

Väylän toimitusjohtaja Veijo Laakso kertoo.

SOLISTI ON SOL KONSERNIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Jussi Ylinen, SOL Palvelut Oy, jussi.ylinen@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jussi Ylinen, Jaana Ryynänen, Tuija Valmela, Merja Oljakka, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, Saara Teinilä Kannen kuva Mikaela Löfgren Painopaikka PunaMusta Oy, 2013 Painos 20 000 kpl. 441 619

Painotuote

www.sol.fi

3


Pääkirjoitus

Voittajan on helppo hymyillä

NYT ON se aika vuodesta jolloin suunnitellaan seuraavan vuoden tekemisiä. Pohdimme

mikä on mennyt kuluvana vuonna hyvin ja mitä pitäisi tehdä paremmin,

jotta voisimme vuoden päästä todeta päässeemme tänään asetettuihin tavoitteisiin

– olisimme voittaneet. Sillä siitä voittamisessa on kyse - asetettujen tavoitteiden

saavuttamisessa. Voimme asettaa tavoitteet itse tai yhdessä. Tavoitteita, maaleja, voi

olla lukuisia erilaisia. Maaleja voi asettaa henkilökohtaisten voittojen saavuttamiseksi,

oman työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta tai niitä voidaan asettaa puhtaasti

numeroiden näkökulmasta. Niin tai näin, voittaminen palvelee meitä jokaista

menestymisessä.

Jokainen meistä on kokenut voittoja, pienempiä ja isompia, työssään tämänkin

vuoden aikana. Asiakastyytyväisyyskäyntejä olemme tehneet yli 11 000 asiakastyytyväisyyden

ollessa enemmän kuin 98 %. Olemme järjestäneet yli 1500 koulutustapahtumaa,

joihin osallistunut yli 17 000 SOLilasta. Olemme toteuttaneet tänä

vuonna SOL Palveluissa menestyksellisesti monipalvelustrategian ja organisoituneet

uudella tavalla. Henkilöstöpalvelut on jatkanut hienoa kasvuaan. Pesulapalveluissa

on koettu erinomaisia onnistumisia erikoistekstiilipesulassa. Kansainvälisesti

olemme menestyneet tänä vuonna paremmin kuin koskaan ja aloittaneet toiminnan

Liettuassa. Edellä vain muutamia saavutuksia, joiden myötä olemme kokeneet

voittaneemme.

Voittaminen eli työssä onnistumisen kokemukset luovat työhömme motivaation

ja merkityksellisyyden tekemiseemme. Kun asetamme itsellemme tavoitteita, saamme

samalla työllemme suunnan, jota kohti päivittäin ahkeroimme. Tavoitteellinen

toiminta tuo mielekkyyttä tekemiseen ja on suuri tunne kun saavutamme asetetut

tavoitteet. Millaisia saavutuksia haluaisit nähdä itsesi tekevän vuonna 2014? Onko

työyhteisölläsi yhteisiä päämääriä?

Maaliin ei pääse ilman hyvää suunnitelmaa. Tavoitteet on hyvä pilkkoa pienempiin

osiin, esimerkiksi 100 prosentin vuotuinen asiakastyytyväisyys toteutuu

asiakaskohtaista toimintasuunnitelmaa noudattaen ja asiakasta kuunnellen sekä

asioita kehittäen. Tavoite on maali ja suunnitelma on kartta, jota pitkin maalilinja

saavutetaan. Tavoitteiden saavuttaminen ei tapahdu vahingossa. Jatkuva menestyminen

edellyttää kehittymistä ja kovaa työtä. Päämäärä ei voi olla matkan ainoa

tavoite. Hyvää oloa ja energiaa tuo kehittyminen ja oppiminen matkan varrella.

Voittamisen riemu voi syntyä jo pelkästään oppimisen ilosta.

Usein voittaminen on merkityksellisempää ja nautinnollisempaa silloin,

kun se on saavutettu yhteistyöllä. Pääsemme jakamaan onnistumisen tuoman

hyvän olon, kun jokainen on tuonut oman panoksensa yhteiseen hyvään.

Yhdessä onnistuminen synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta, energiaa ja

merkityksellisyyttä. Tämän on hyvä ottaa huomioon tavoitteita aseteltaessa.

Loppujen lopuksi asiakkaan onnistuminen on sinun tavoitteesi. Kun asiakas

voittaa, sinä voitat.

Mitä siis on voittaminen? Asiakkaan tyytyväisyys on ylitetty. Olet kehittynyt

matkan varrella. Olet saanut onnistumisen kokemuksia ja hyvää oloa tehdystä

työstä. Viihdyt työssäsi ja työskentelet turvallisesti. Elämme siistissä, turvallisessa

ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Tässä pelissä ei ole häviäjiä. Tunnetustihan

voittajan on helppo hymyillä.

Menestyksellistä vuotta 2014 toivottaen,

JUHAPEKKA JORONEN

TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

4 www.sol.fi

’’

Maaliin ei pääse

ilman hyvää

suunnitelmaa.

KUVA: VAULA AUNOLA


VINJETTI

www.sol.fi

5


Puhdasta

asiaa

KUVA: TERJE LEPP

SOL avasi toimipisteen

Liettuaan

SOL tarjoaa palveluita nyt kaikissa Baltian maissa.

Uusin SOLin toimisto avattiin syksyllä Liettuan

pääkaupunkiin Vilnaan. Ensimmäinen asiakas on

jo löytynyt, joten myyntipäällikkö Rasa Ganusauskienella

ja palvelupäällikkö Jurgita Kacienienellä

on aihetta hymyyn. SOL on vahvistanut myös

Baltian organisaatiotaan nimittämällä Rinel Piusin

alueesta vastaavaksi johtajaksi. SOL-yhtiöi den

toimitusjohtajat Virossa ja Latviassa raportoivat

hänelle. SOL Liettuan toimipiste löytyy osoitteesta

Laisvės pr. 77 B, Vilna.

Baltian alueen vastaavaksi johtajaksi nimitettiin

Rinel Piusin. (kesk.) Uuden Liettuan toimipisteen

toiminnasta vastaavat myyntipäällikkö

Rasa Ganusauskienella (vas.) ja palvelupäällikkö

Jurgita Kacienienellä (oik.)

6 www.sol.fi

Yhteistyö Senaattikiinteistöjen

kanssa

laajenee entisestään

SOL ja Senaatti-kiinteistöt ovat aloittaneet

yhteistyön useissa Senaatin hallinnoimissa

kiinteistöissä. Alkuvuodesta SOL aloitti siivous-

ja toimitilapalveluiden tuottamisen Valtioneuvoston

kampuksella, valtionvarainministeriössä,

oikeuskanslerivirastossa, liikenne- ja

viestintäministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ensin palvelut alkoivat maa- ja

metsätalousministeriössä, ulkoministeriössä

ja Pasilan virastotalossa. Ensi vuonna palvelut

käynnistyvät vielä työ- ja elinkeinoministeriössä,

opetus- ja kulttuuriministeriössä, oikeusministeriössä

ja sisäasiainministeriössä.

Savonlinnan

kaupungin

kumppaniksi

SOL on tehnyt laajan kiinteistöhuoltosopimuksen

Savonlinnan kaupungin kanssa. Vuoden

vaihteesta alkaen SOLilaisten hoidossa

on peräti 60 prosenttia kaupungin kiinteistöistä.

– Olemme tosi tyytyväisiä tästä

kaupasta ja uudesta kumppanuudesta,

alueen palvelujohtaja Noora

Wessman toteaa.

SOL RUN starttaa

SOL kokoaa kumppaneitaan yhteen juoksun,

liikunnan ja kunnon kohentamisen pariin –

rennossa ja iloisessa hengessä. Tavoitteeksi

voi asettaa osallistumisen Helsinki City

Marathonilla 2014, mutta tärkeintä on liikunnallinen

yhdessäolo. Kannustavia SOL RUN

juoksuja järjestetään vuoden alusta alkaen

kuukausittain kaikkiaan kahdeksan kertaa

ennen varsinaista suurta koitosta elokuussa.

SOL RUN starttitapahtumassa 28.11. Suomen

Urheiluliiton harrasteliikuntajohtaja

Samuli Vasala ojensi SOL Henkilöstöpalveluiden

toimitusjohtaja Niilo Kempelle ensimmäisen

Helsinki City Marathon 2014 juoksulapun.

Kokenut maratoonari, kilpakentillläkin

menestynyt Kemppe toimii tapahtuman

koordinaattorina. Juoksulapussa on numero

1984. Sinä vuonna hän voitti ensimmäisenä

suomalaisena Helsinki City Marathonin.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa:

solrun.solhenkilostopalvelut.fi. Tapahtuma

on maksuton.

SOL Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja

Niilo Kemppe sai ensimmäisen Helsinki City

Marathon 2014 juoksulapun Suomen Urheiluliiton

harrasteliikuntajohtaja Samuli Vasalalta.

KUVA: TAIJA PAAVOLA


Puhdasta

asiaa

SOL oli näkyvästi mukana FinnSec 2013 ja

Kiinteistö 2013 -tapahtumassa Helsingin

messukeskuksessa.

KUVA: ANTERO AALTONEN

SOL

Henkilöstöpalvelut

auktorisoitiin

SOL Henkilöstöpalvelut on ensimmäisten alalle

auktorisoitujen yritysten joukossa. Henkilöstöpalveluyritysten

Liiton (HPL) liittokokouksessa

julkistettiin uuden auktorisointiyhtiön

Auktorisointiyhtiö Reiluja Vuokratöitä Oy:n

ensimmäiset myönnetyt auktorisoinnit. Henkilöstövuokrausyritykset

ovat tarkentamassa

henkilöstövuokrauksen pelisääntöjä ja SOL on

osallistunut työhön aktiivisesti. Alan auktorisoinnilla

halutaan varmistaa, että henkilöstövuokraus

on aina reilua niin työntekijälle kuin

käyttäjäyrityksellekin.

SOL Turvallisuuspalvelut kasvaa vauhdilla

HELSINGIN Messukeskuksessa marraskuun

puolivälissä järjestetyt turvallisuusalan Finn-

Sec-messut olivat SOL Turvallisuuspalveluille

jälleen tärkeä esittäytymisen paikka. SOLin

tunnettuus turva-alan toimijana on kasvanut

vinhaa vauhtia ja messuilta saatiin lisää

uusia kontakteja.

SOL on FinnSec-tapahtuman taustalla

olevan Finnsecurity ry:n jäsen. Joka toinen

vuosi järjestettävien kansainvälisten FinnSecmessujen

tarkoitus on tarjota yhdistyksen

jäsenille mahdollisuus tavata toisiaan ja

potentiaalisia uusia asiakkaita.

– Messut ovat meille tärkeä tapahtuma.

Uudet kontaktit ovat tietysti toiminnan kasvun

ehto, mutta on hyvä tavata myös nykyisiä

asiakkaita ja alan muita toimijoita. Väkeä

olikin liikkeellä paljon, SOL Turvallisuuspalveluiden

liiketoimintajohtaja Ismo Heikkonen

kertoo.

SOLin valtti turvallisuuspalveluissa on

palvelu.

– Alan tekninen kehitys on mennyt huimasti

eteenpäin ja tekniikkaa kaikki hyödyntävät,

eli siinä ei oikein voi erottautua. Mutta

me panostamme palveluun, Heikkonen selvittää

toimintastrategiaa.

SOL korostaa mahdollisuutta täyden palvelun

pakettiin.

– Esimerkiksi voimme toimittaa teollisuuslaitokselle

kaikki tarvittavat palvelut

saman katon alta: kiinteistöhuollon, siivouksen

ja turvallisuuspalvelut, tarvittaessa jopa

lisähenkilöstöä henkilöstövuokraustoimintamme

ansiosta, Heikkonen muistuttaa.

Silti SOLin puolelta asiakkaan suuntaan

toimii vain yksi yhdyshenkilö. Kohteen esimies

on esimies myös SOLin eri toimialoilta

tuleville työntekijöille.

Turvapalveluiden kautta tapahtuva monipalvelujen

myynti on B-to-B -bisnestä.

– Asiakkaitamme ovat yritykset kautta

linjan, eli teollisuuden ohella kaupat, liikekeskukset,

finanssialan yritykset, logistiikkafirmat

ja kuljetusvälineet, Heikkonen listaa.

SOL Turvallisuuspalveluiden toiminta alkoi

seitsemän vuotta sitten. Lyhyessä ajassa se

on kasvanut alan viidenneksi suurimmaksi

toimijaksi. Kasvu on ollut vauhdikkaampaa

kuin alalla keskimäärin, eikä sen taustalla

ole yrityskauppoja, vaan kysymys on oman

toiminnan eli niin sanotusta orgaanisesta

kasvusta.

Edelleen kasvavan alan teknistyminen

tarkoittaa sitä, että haalariasuiset vartijat

kiertävät kohteissa entistä harvemmin.

Tarkastuskierrokset tehdään yhä useammin

kameran avulla ja kameralla voidaan myös

varmentaa esimerkiksi hälytystilanteessa,

mitä on tapahtunut.

Innovaatiot käyttöön

– SOLIN vasta perustettuun innovaatioryhmään

ilmoittautui runsaasti halukkaita eri toimialoilta,

kertoo innovaatioryhmän toiminnan

käynnistäjä liiketoimintajohtaja Jussi Ylinen.

– Olemme hyvin iloisia tästä.

Tositoimiin ryhmä ryhtyy vuoden vaihteessa.

– Tavoitteena on löytää palvelutoimialalle

sopivia aivan uusia toimintamalleja ja kehittää

nyt käytössä olevia toimintatapoja vielä

paremmiksi.

www.sol.fi

7


VINJETTI

’’

Halusin selvittää,

miten ihminen

itse näkee oman

johtajuutensa.

8 www.sol.fi


YHTEISKUNTA

Tuore palvelualan lähijohtajista tehty tutkimus paljastaa,

että naisten tapa johtaa sopii hyvin nykyaikaiseen

työelämään. – Lähijohtajat kaipaavat myös enemmän

tukea esimiehiltään, psykologi Päivi Frantsi muistuttaa.

TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

Johtajuutta

etsimässä

Psykologi Päivi Frantsin

syksyllä julkaistun väitöskirjan

Johtajuutta etsimässä

aiheena olivat palvelualan

lähiesimiehet.

– Naisnäkökulman syntymisessä oli

sattumaakin mukana, koska tutkimuksen

kaikki haastateltavat olivat naisia.

Ja tietenkin naisena minua kiinnostaa

naiseus ja se miten me toimimme.

Tutkimuksen edetessä tämä naisnäkökulma

vain vahvistui.

Päivi Frantsi on valmentanut paljon

miehiä, eri alojen johtajia, urheilijoita

ja valmentajia sekä tehnyt tutkimustyötä

jääkiekkovalmentajien parissa.

Nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan

vertaa naisten ja miesten johtamiskäyttäytymistä.

– Ei todellakaan, koska en siinä tutkinut

miesjohtajia.

Tarina paljastaa

Tutkimusmenetelmäksi Frantsi valitsi

narratiivisen haastatteluihin perustuvan

menetelmän, jota on harvemmin

käytetty johtamistutkimuksessa.

– Etsin vastauksia siihen, miten

ja minkälaisista aineksista lähijohtajuus

rakentuu ja miten henkilön oma

identtiteettitarina ohjaa johtamistyötä.

Halusin päästä pintaa syvemmälle ja

selvittää, miten ihminen itse näkee

oman johtajuutensa.

Narratiivisessa menetelmässä analysoidaan

tutkittavien kertomia tarinoita.

– Kun lähdemme liikkeelle siitä,

että tarina on tosi ihmiselle, joka sitä

kertoo, pääsemme lähelle yksilön subjektiivista

kokemusta. Lomakekyselymenetelmällä

tämä ei olisi onnistunut.

Parin vuoden aikana hän haastatteli

useamman kerran yhdeksää palvelualan

lähijohtajaa.

– Näissä haastatteluissa selvitin,

miten naiset itse kokevat, näkevät ja

sanoittavat oman työnsä merkityksen,

mahdollisuutensa ja rajoitteensa eli

rakentavat omaa johtamisidentiteettiään.

’’

Näihin kertomuksiin

sisältyi ajatus siitä,

että vaikeudet

nähdään haasteina.

– Tällä identiteetillä on merkitystä

paitsi esimiehen työssä onnistumiseen

ja hyvinvointiin myös yrityksen menestykseen

varsinkin palveluorganisaatioissa.

Sukupuolisuus taas vaikuttaa

vahvasti identiteettitarinaan.

Kertomuksia äideistä ja sankareista

Frantsi kertoo, että tutkimuksessa

erottui selkeästi neljä erilaista kertomustyyppiä.

Aineisto jakaantui äiti-,

sankari-, irtautumis- ja kehityskertomuksiin.

Äiti-kertomuksia sävytti nöyryys

työtä ja asiakkaita kohtaan, osaansa

tyytyminen ja vahva tunnetason sitoutuminen

työntekijöihin.

– Havaitsin myös vaikeuksia vetää

selkeitä rajoja oman itsen, työntekijöiden

ja työn väliin. Paine tuloksellisuuden,

laadun ja työntekijöiden jaksamisen

suhteen oli kertomuksissa vahvasti

läsnä. Nuoremmat, koulutetummat

lähiesimiehet puhuivat vanhempia

kriittisemmin äitimäisestä johtamistavasta.

Sankari-kertomuksissa huomion

kohteena oli ensisijaisesti asiakas, jolle

sankarillinen lähijohtaja pyrki tuottamaan

erinomaista palvelua yhdessä

www.sol.fi

9


Päivi Frantsin

ohjeita lähiesimiehille:

1. Mieti, millainen esimies haluat olla?

2. Ole rohkea, uskalla mennä päin

hankaliakin asioita.

3. Kerro myönteistä tarinaa itsestäsi.

työntekijöidensä kanssa.

– Sankarin vastustajana ovat

tiukat aikataulut, monimutkaiset

tilanteet ja ihmisten sitouttaminen.

Sankari-kertomuksen kertojat

samaistuivat vahvasti yrityksen mallitarinoihin

ja arvoihin.

Irtautumis-kertomukset ovat tarinoita

epäonnistumisen kokemuksista

työssä ja lopulta irtautumisesta lähiesimiehen

työstä.

– Irtautumis-kertomukset sävyttyivät

kokemuksilla yksinjäämisestä,

mahdottomiksi koetuista työn tavoitteista

ja esimiestuen puutteesta. Mitä

väsyneemmäksi ja kyynisemmäksi kertojat

itsensä tunsivat, sitä kauemmaksi

heidän kokemuksessaan loittonivat

työnantajan mallitarinoista.

’’

On löydettävä

yhä luovempia

ja ennakkoluulottomampia

johtamistapoja.

Kehitys-kertomus on modernin

työelämän mallikertomus eteenpäinmenosta

ja uskosta myönteisiin

muutoksiin työssä ja elämässä myös

tulevaisuudessa.

– Näihin kertomuksiin sisältyi ajatus

siitä, että vaikeudet nähdään haasteina

ja että ne ovat välttämättömiä

oppimisen ja kehittymisen kannalta.

Tarinoita yhdisti kertojien kokemukset

siitä, että he pystyivät olemaan aktiivisia

ja tekemään työssä itsenäisiä valintoja.

Näiden tarinoiden kertojat pystyivät

analysoimaan omaa tarinaansa

refleksiivisesti eli miettien itseään ja

työtään objektiivisesti.

Naiseuden valtit

Tutkimus osoitti naisille tyypillisellä

johtamistavalla olevan paljon nykyiseen

työelämään sopivia piirteitä.

– Naiset sietävät hyvin erilaisuutta.

Tällä taidolla tulee olemaan käyttöä

tulevaisuuden monikulttuurisessa

yhteiskunnassa.

Naiset myös kuuntelevat alaisiansa

ja heidän ehdotuksiaan.

– Samalla heiltä löytyy tärkeä kyky

houkutella alaistensa motivaatio esille.

Päivi Frantsi arvostaa myös naisten

hyviä yhteisöllisyyden rakentamisen

taitoja.

Kouluttajatiimi työssään. Työ- ja organisaatiopsykologi

Satu Kaski (vas), PsL Päivi Frantsi

ja seniorikonsultti, KTT Tapani Frantsi.

Vuosina 2007-2013 yhteistyössä Konsultit

Frantsi Oy:n kanssa järjestettyihin koulutuksiin

on osallistunut yhteensä 260 SOLilaista.

Lähipäiviä koulutukseen sisältyy kaikkiaan

kahdeksan.

– Tietenkin johtajuuteen kuuluu

aina myös uskallus olla eri mieltä ja

jopa tuottaa toiselle mielipahaa.

Hän toteaa, että palvelualan lähijohtajuus

on lähitulevaisuudessa

monitaituruuden ja monikulttuurisuuden

pelikenttä.

– Johtajuudessa on siis löydettävä

yhä luovempia ja ennakkoluulottomampia

ratkaisuja.

Frantsin mielestä naisille tyypillinen

johtamistapa lisää tuottavuutta,

tehokkuutta ja työhyvinvointia.

– Johtamiskoulutuksissa pitäisikin

pohtia, miten naisille tyypillistä johtamistapaa

voisi auttaa yleistymään.

Olemme luonnostaan monikasvoisia

Frantsi kertoo, että meillä on monta

roolia maailmassa.

– Minä-tarinamme on koko elinaikamme

ajan rakentuva muuttuva

käsitys itsestämme ja sitten on olemas-

10 www.sol.fi


sa sosiaalinen identiteettimme, joka

vaihtelee eri tilanteissa.

Yrityskulttuurin säikeet ovat osa

meidän työidentiteettiämme.

– Tutkimuksessa tuli näkyviin, että

jos ihminen pystyy hyväksymään yrityskulttuurin

arvot ristiriidattomasti

osaksi omaa tarinaansa, se tukee johtajuutta.

Hän tiivistää, että yrityksen arvoja

pitäisi tuoda esille niin, että niitä voi

helposti hyödyntää kaikilla yrityksen

toimimisen tasoilla, myös käytännön

toimissa.

– Mukana tutkimuksessani oli myös

lähiesimiehiä, jotka eivät pystyneet

kiinnittymään yrityksen arvoihin ja

etääntyivät yrityksen kulttuurista

pikku hiljaa. Voi olla, että keskustelu

esimiehen kanssa olisi auttanut löytämään

keinot siihen, miten arvoja voisi

käytännön arjessa käyttää.

Lähiesimies kaipaa tukea

’’

Lähijohtajien

työhyvinvointi

vaikuttaa suoraan

yrityksen tulokseen.

Onnistuakseen työssään lähijohtajat

tarvitsevat tukea omalta esimieheltään

ja myös laajemmin organisaatiolta.

– Lähijohtajien työhyvinvointi vaikuttaa

suoraan yrityksen tulokseen.

Tutkimus osoitti, että kokemus

yksin jäämisestä vaikeissa tilanteissa

voi aiheuttaa vakavan särön lähijohtajan

identiteettitarinaan, jolloin usko

omiin toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin

selviytyä johtamistyössä

heikkenee.

– Yksin jääminen tuottaa epäonnistumisen

kokemuksia ja pahoinvointia,

jotka voivat osaltaan vaikeuttaa organisaatioon

sitoutumista. Myös eettiset

ristiriidat ja vaikeudet samaistua

työnantajan arvoihin ovat merkittäviä

työhyvinvoinnin riskejä.

Frantsi painottaa, että tutkimuksessa

ja koulutuksessa pitäisi nyt etsiä niitä

keinoja, jotka tukevat keskijohdon

ja lähijohtajien hyvinvointia.

Tulevaisuuden haasteita

Tulevaisuus tuo Frantsin mukaan varmasti

muutoksia johtamiskulttuuriin.

Jo monikulttuurisuuden lisääntyminen

asettaa haasteita.

– Suomalaiset nuoret on kasvatettu

ottamaan asioista selvää ja toimimaan

itsenäisesti. Nyt yritykseen voi tulla

työntekijöitä maista, joissa kasvatuksella

ei tueta näin itsenäistä käytöstä ja

silloin tällaisen nuoren lähiesimiehen

on otettava aivan toisenlainen johtamistapa

käyttöön.

Nykynuoret eivät myöskään enää

sitoudu työpaikkaansa ja työnantajaansa

niin kuin vanhempansa.

Esimiestehtävät eivät ole enää niin

haluttuja.

– Heidän lähtökohtansa on, että he

palvelevat organisaatiota niin kauan

kuin yritys tarjoaa heille mielenkiintoisia

haasteita.

Mallia kilpakentiltä

Urheilumaailmasta voi poimia mallia

työelämään.

– Voimme käyttää itsejohtamista,

miettiä tavoitteita, asettaa rajoja ja säädellä

energiankäyttöä.

Frantsi muistuttaa kuitenkin, ettei

työelämä ole huippu-urheilua.

– Urheilussa haetaan aina maksimaalista

suoritusta ja harvan psyyke

kestäisi sellaista työelämässä joka päivä.

Harva kulkee voitosta voittoon.

Eikä pelkkä työ riitä meille. Ihmisellä

täytyy olla muutakin elämää.

Hyvinvointia tukee hänen mukaansa

parhaiten tasapainoiset ihmissuhteet ja

mieluisat harrastukset.

– Itsestään kannattaa huolehtia.

Silloin kestää vastoinkäymisiä ja pettymyksiäkin

paremmin. l

Päivi Frantsi

tuntee mielen

KUUDEN LAPSEN äidin lempipuuhia

ovat kuorolaulu ja liikunta monessa

muodossa. Frantsi valmistui psykologian

maisteriksi Jyväskylän yliopistosta

vuonna 1984 ja työ -ja organisaatiopsykologian

lisensiaatiksi

Helsingin yliopistosta vuonna 2003.

Vuonna 1997 hän perusti miehensä

kanssa yrityksen. Konsultit Frantsi

Oy valmentaa, kouluttaa ja tekee

työyhteisön kehittämistyötä. Lisäksi

Päivi Frantsi tekee töitä psyykkisen

valmennuksen asiantuntijana useissa

eri urheilulajeissa.

www.sol.fi

11


ERIKOISSIIVOUS

Ydinvoimalan

ytimessä

SOLilaiset puhdistamassa

reaktorikuilua. – Tämä

tehtävä on erittäin tärkeä

vuosihuollon aikataulun

kannalta, ryhmäpäällikkö

Miikka Ritala Fortumin

Aluepalvelut-ryhmästä kertoo.

SOL on jo vuodesta 2002 alkaen

huolehtinut Loviisan ydinvoimalan

molempien laitosyksiköiden

vuosihuoltosiivouksesta. Tiukassa

aikataulussa tehtävän vaativan työn

onnistumisen taustalla on huolellinen

ennakkosuunnittelu ja hyvät työtiimit.

TEKSTI: ANNAMARI IRANTO

KUVAT: ANTERO AALTONEN, FORTUM

Tänä vuonna Loviisassa oli vuorossa lyhyen

polttoaineenvaihtoseisokin yhteydessä tehtävä

vuosihuoltosiivous. Urakka kesti viitisen viikkoa.

Ja työ tehtiin aiemmasta poiketen nimenomaan

urakkaluontoisesti eli tilaaja tilasi työt

ja tuottaja eli SOL suunnitteli työvoiman käytön.

– Uusi malli osoittautui varsin lupaavaksi, kiittelee

ryhmäpäällikkö Miikka Ritala Fortumin Aluepalvelutryhmästä.

Ydinvoimalan vuosihuoltosiivous on kuitenkin joka

kerta aivan omanlaisensa, joten kukaan ei voi varmasti

sanoa, miten malli toimii ensi vuoden siivouksissa. Silloin

toisella yksiköllä tehdään laajempia huoltotöitä. Vaikka se

vaatii töiden organisointia eri tavoin, tarkoitus on hyödyntää

nyt kokeiltua mallia.

– Me saamme tiedot kaikista töistä aika varhaisessa

vaiheessa, joten sen pohjalta suunnitelmia esimerkiksi

ryhmien koon osalta voi alkaa tehdä hyvissä ajoin. Jotain

yllättävää voi kuitenkin aina tulla vastaan ja siksi tiimien

on pystyttävä joustamaan, kertoo SOLin palveluesimies

Elina Lohman-Andersson, joka on jo aloittanut ensi

kesän töiden suunnittelun.

Tärkeimmät ydinvoimalan käytettävyyteen vaikuttavat

tekijät ovat vuosihuollon kesto ja käytön häiriöttömyys.

Tänä vuonna tietyt vuosihuoltosiivoukset sujuivat niin

12 www.sol.fi


ERIKOISSIIVOUS

www.sol.fi

13


mallikkaasti, että niiden avulla vuosihuoltoaikataulua

saatiin kurottua

umpeen, vaikka jotkin muut työt

venyivät. Tulokseen voi olla tyytyväinen

– kysymyshän on paitsi vuosihuollon

hallinnasta, myös taloudesta.

’’

Me puhdistamme

tilat, jotta

muut pääsevät

tekemään työtään.

Jokainen seisokkipäivä aiheuttaa tuotannonmenetystä.

Siivouksen rooli ydinvoimalassa

on monipuolisempi ja tietyiltä osin

päinvastainen kuin yleensä. Useimmitenhan

siivouspartio hoitaa työnsä

esimerkiksi huoltoporukan jälkeen, eli

niin sanotusti korjaa jäljet.

– Nyt me menemme puhdistamaan

tilat, jotta muut pääsevät tekemään

työtään, Lohman-Andersson

kertoo.

Voimalan reaktoripuolella tärkein

työ on kontaminaation eli radioaktiivisen

lian puhdistaminen ja sen leviämisen

estäminen.

– Toki siivottavana on tavanomaistakin

prosessin myötä syntyvää likaa,

mutta radioaktiivisen lian puhdistaminen

on tärkeässä osassa.

Palosuojausta ja tarkkoja tutkimuksia

Työt vaativat paljolti erikoisvälineistöä

ja välineiden käytön tarkkaa turvallisuusseurantaa.

– Ydinvoimalan siivouksen hallintaa

voi pitää siivousalan ”huippukirurgiana”,

SOLin palvelujohtaja Tuomo

Toropainen toteaa.

Reaktoripuolen siivouksessa ei

käytetä pelkästään tavallisia siivousvälineitä.

– Puhdistusta voidaan tehdä esimerkiksi

porakoneeseen kiinnitetyllä

harjaosalla tai erityisesti tiettyjä töitä

varten suunnitelluilla puhdistuslaitteilla,

Toropainen jatkaa.

Kaikkien käytettävien aineiden ja

välineiden on läpäistävä Fortumin

oman laboratorion tekemät testit.

Puhdistusaineita käytetään myös suuret

määrät.

– Myös herkästi syttyvien liuotinaineiden

kanssa on oltava tarkkana,

Ritala kertoo.

– Käytännössä aineita ei saa olla

työkohteessa suuria määriä kerrallaan.

Siksi on suunniteltu tarkkaan, miten

niiden kuljetus ja säilytys hoidetaan.

Olemme hankkineet muun muassa

siirrettäviä, aikataulukriittisiä töitä

varten räätälöityjä palosuojakaappeja,

Ritala kertoo.

Aineista ja välineistä ei myöskään

saa jäädä kohteeseen mitään, mikä

voisi jossain prosessin vaiheessa aiheuttaa

jonkin siihen kuulumattoman

reaktion. Myös aineiden vaikutukset

vaikkapa joihinkin tiivistemateriaaleihin

täytyy tuntea, jotta vältetään ikävät

yllätykset.

Työntekijöiden saamia säteilyan-

14 www.sol.fi


Vuoden 2014 huollon suunnittelutyöt

ovat jo täydessä käynnissä. Fortumin ryhmäpäällikkö

Miikka Ritala tekee tiivistä

yhteistyötä SOLin palveluesimiehen Elina

Lohman-Anderssonin kanssa.

– Viime syksynä työ tehtiin urakkaluontoisesti

eli tilaaja tilasi työt ja tuottaja eli SOL

suunnitteli työvoiman käytön. Ja uusi malli

osoittautui varsin lupaavaksi, ryhmäpäällikkö

Miikka Ritala Fortumin Aluepalvelutryhmästä

kiittelee.

noksia seurataan tarkasti dosimetreillä

eli säteilyannosmittareilla.

– Työskentelyaika säteilevimmillä

alueilla on minimoitu säteilyannosten

pienentämiseksi. Eri työkohteiden

suojavarustus on tarkoin määritelty

ja suojavarusteet tekevätkin joistakin

töistä fyysisesti niin raskaita, etteivät

kaikki niihin kykene, kertoo palveluesimies

Elina Lohman-Andersson.

Kun SOLin tiimi on käynyt siivoamassa

suurimman osan kontaminaatiosta

pois, muut pystyvät tekemään

omat työnsä kevyemmässä suojavarustuksessa.

Huollon aikana kuhisee

Normaaliaikana tunnelma ydinvoimalalla

ei juuri poikkea huopatossutehtaan

meiningistä, voimala

puksuttaa rauhassa sähköä verkkoihin

Hästholmenin saaren kauniin luonnon

keskellä, meren äärellä.

Turvamääräysten tiukkuuden

huomaa kyllä satunnainenkin kävijä.

Taustat on tarkistettu ennakkoon ja

jo ensimmäisellä portilla pitää näyttää

hyväksyttävä henkilötodistus. Toimistorakennuksen

aulassa vartijoiden

kopilla sama toistuu ja kävijä saa

vierailijakortin ja omalla numerolla

varustetun kulkuluvan. Sillä pääsee

sisään pyöröportista. Kunhan on

ensin käynyt läpi turvatarkastuksen ja

kuunnellut esityksen laitoksen turvallisuusmääräyksistä.

Oman vierailuisännän tai -emännän

läheisyydestä ei saa poistua.

Ohjeita mahdollisen erikoistilanteen

syntyessä on noudatettava. Laitos on

päihteetön paikka, niitä ei sinne saa

tuoda eikä olla siellä niiden vaikutuksen

alainen.

Vuosihuollon aikana alue vilkastuu.

– Kun meillä normaalisti työskentelee

noin 500 fortumilaista ja satakunta

yhteistyökumppaneiden kuten SOLin

työntekijää, vuosihuollon aikana väkimäärä

jopa yli kaksinkertaistuu ja

yhteistyötä tehdään 50-100 eri yrityksen

kanssa, Ritala kertoo.

– Se asettaa työhönotollekin omat

haasteensa, sillä turvallisuudesta ei

tingitä – ei laitoksen, eikä työntekijöiden.

l

Mukaan vuoden

2014 tiimiin

PALVELUESIMIES Elina Lohman-Andersson

kannustaa entistä useampaa SOLilaista

hakeutumaan vuosihuoltosiivouksiin.

– Siinä työssä oppii uusia asioita ja

se näyttää taatusti hyvältä ansioluettelossa.

Tietty vaihtuvuus vuosihuoltoporukassa

on myös SOLin etu, sillä uusilla

työntekijöillä saattaa olla hyviä ideoita,

joilla toimintaa voidaan kehittää entisestään.

Viime seisokin siivouksen rivakkaa

sujumista voi kyllä osin kiittää siitä, että

mukana oli kokeneita tekijöitä.

– Meillä on hyviä palveluvastaavia ja

työnjohtajia, eräskin heistä oli mukana

jo seitsemättä kertaa. Suurin osa työntekijöistä

asuu voimalaitoksen majoitusalueella,

josta on lyhyt kävelymatka

työpaikalle, Lohman-Andersson sanoo.

Tänä vuonna vuosihuoltoon osallistui

noin 70 SOLilaista.

– Määrä pysynee melko samana

ensikin vuonna, vaikka tilauksessa on

pidempi urakka. Voimalan vuosihuoltosiivoukset

tarjoavat myös mahdollisuuden

hyviin ansioihin.

Vuosihuollossa on monenlaisia eri

töitä. Joitakuita ajatus säteilystä askarruttaa.

– Ihan kaikki eivät halua valvontaalueen

puhdistustöihin, vaikka tarkan

seurannan ansiosta vuosittainen säteilyannos

jää meidän työntekijöillämme

keskimäärin alhaisemmaksi kuin vaikkapa

lentokapteeneilla omassa työssään,

Lohman-Andersson sanoo.

Ihan kuka tahansa ei vuosihuoltohommiin

pääse. Kaikille tehdään

turvallisuusselvitys, joka pitää tietysti

läpäistä. Tekijöillä täytyy myös olla

työturvallisuuskortti suoritettuna. Sen

lisäksi tulee muuta koulutusta: SOLin ja

Fortumin omia puhdistuskoulutuksia,

säteilykoulutusta, laitoskoulutusta ja

koulutusta erikoispuhdistuksiin. Lisäksi

tarvitaan lääkärintodistus kelpoisuudesta

A-luokan säteilytyöhön; esimerkiksi

tietyt iho-ongelmat taikka diabetes,

epilepsia tai sydän- ja keuhkosairaudet

voivat olla este sen saamiselle.

www.sol.fi

15


PESULAPALVELUT

Pyykit

puhtaaksi

luontoa

säästäen

SOL satsaa pesulapalveluiden ympäristöystävällisyyteen sekä koneissa

että aineissa. Kemiallisen pesun ympäristövaikutuksista tulee kyselyjä

kuluttajiltakin – niihin oivallinen vastaus on hiilivetypesu.

TEKSTI JA KUVAT ANNAMARI IRANTO

’’

Tietokoneohjatut

vesipesukoneet

säästävät pesuaineita,

vettä ja sähköä.

Pesula-alalla kehitystä

ympäristöystävälliseen

suuntaan tapahtuu niin

pesutekniikoissa kuin

aineissakin.

– Jatkuvalla koulutuksella pesuloiden

henkilöstö pysyy muutoksissa

mukana. Myös uusien tekijöiden

koulutus on kattavaa, ja usein pesulassa

tiedetäänkin, millainen huolto

vaatteelle on parasta vaikkei pesumerkintöjä

olisikaan, ympäristö- ja projektivastaava

Tiia Smolander SOL

Pesulapalveluista kertoo.

Kemiallisen pesun suurin muutos

on ollut siirtyminen hiilivetypesuun.

– Hiilivetyliuotin on ympäristöystävällinen.

Hiilivetypesu on täysin suljettu

prosessi. Liuotinaine tulee pesurumpuun

koneen alaosassa sijaitsevasta

tankista koneen oman pumppujärjestelmän

lisätessä joukkoon tarvittavat

pesun apuaineet. Pesun jälkeen käytetty

neste menee koneen tislaimeen,

josta puhdas aine kiertää takaisin

tankkiin. Hävikki on minimaalinen,

samaa puhdistettua liuotinainetta voi

käyttää aina vain uudestaan.

Myös vesipesu on uudistunut

Tietokoneohjatut uudet vesipesukoneet

nielevät aineita ja vettä tarkasti

säädellyt määrät. Aineet ovat mahdollisimman

ympäristöystävällisiä ja

myös sähkön ja vedenkulutusta seurataan

tarkkaan.

– Pesuaineiden annostelu vesipesukoneisiin

tapahtuu automaattisilla

annostelijoilla, eikä henkilökunnan

tarvitse käsitellä aineita lainkaan.

Ympäristön eteen tehdään siis

työtä koko ajan, kaikilla palvelun eri

osa-alueilla.

- Olemme pyrkineet vähentämään

myös muovin käyttöä, sanoo Smolander.

- Jopa pesulahenkarit sisältävät

16 www.sol.fi


- Pesula-ala kehittyy vauhdilla ympäristöystävällisempään

suuntaan,

SOL Pesulapalveluiden ympäristö- ja

projektivastaava Tiia Smolander (vas),

laatu- ja kehitysvastaava Kati Talikka ja

myymälänhoitaja Irma Sartanen (oik)

kertovat.

metallia paljon vähemmän kuin

ennen, lisää SOL Pesulapalveluiden

laatu- ja kehitysvastaava Kati Talikka.

Smolander kertoo, että myös ennen

pesua tapahtuvassa tahranpoistossa

henkilöstö on koulutettu olemaan

tarkkana, ettei aineita tuhlata.

Lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota

turvalliseen työskentelyyn.

– Se on työtä työympäristön

hyväksi, Talikka lisää.

Emulsiopesu säästää vaatetta

Vesipesun ja kemiallisen pesun rinnalla

SOL pesuloissa on tarjolla vielä

kolmaskin ammattipesutekniikka,

emulsiopesu.

– Sitä voisi kuvata käsinpesua vastaavaksi

hellävaraiseksi vesipesuksi,

Kati Talikka valaisee.

Emulsiopesussa aineet suojaavat

vaatteen kuidut niin, että vesi ei pääse

vaikuttamaan niihin yhtä paljon kuin

tavallisessa vesipesussa.

– Vaate ei silloin kutistu eikä rypisty,

Talikka täsmentää.

Pesulan käyttö on ympäristöteko

Helsingin Runeberginkadulla sijaitsevan

SOL-Pesulan myymälänhoitaja

Irma Sartanen sanoo, että kuluttajat

kysyvät joskus kemiallisen pesun

ympäristövaikutuksista.

– Yleensä kysytään, ovatko käytettävät

aineet allergisoivia, mutta myös

niiden vaikutukset luonnolle kiinnostavat,

Sartanen kertoo.

SOL käyttää luotettavia, ympäristöstä

välittäviä pesuainetoimittajia,

Uudet

pesumerkinnät

UUDET pesutekniikat ovat tuoneet

tekstiileihin myös uusia hoitoohjemerkintöjä.

Perinteisen kemiallisen

pesun merkin eli ympyröidyn

P-kirjaimen rinnalla vaatteessa voi

olla ympyröity W-kirjain kertomassa

emulsiopesunkestävyydestä. Hiilivetypesun

merkki puolestaan on

ympyröity F.

– Jos tuotteessa on P-merkki, sen

voi ilman muuta pestä hiilivetypesussa,

Tiia Smolander SOL Pesulapalveluista

kertoo.

Kemiallinen pesu

tetrakloorieteenillä

Kemiallinen pesu

hiilivedyllä

Kemiallinen

vesipesu (emulsiopesu)

Kemiallinen

pesu kielletty

www.sol.fi

17


’’ Suojakäsittely

vähentää

pesutarvetta ja

pidentää tuotteen

käyttöikää.

joiden aineet ovat alan kehittyneimpiä.

Esimerkiksi emulsiopesuaineet

ovat läpäisseet Saksassa Hohensteinlaboratorioiden

sytotoksisuustestin,

mikä tarkoittaa, että pesu on varmasti

ihoystävällinen.

Sartanen on tyytyväinen kehitykseen,

joka alalla on tapahtunut hänen

20-vuotisen uransa aikana.

Laatu- ja kehitysvastaava Kati

Talikka ja ympäristö- ja projektivastaava

Tiia Smolander suosittelevat

kuluttajille pesulan käyttöä.

– Pesulapesu on ehdottomasti ekologisempaa

kuin kotipyykkäys. Esimerkiksi

lakanapyykin saa pesulassa

puhtaaksi paljon vähemmällä vesi- ja

pesuainemäärällä, Smolander kertoo.

– Lisäksi kuivausrummussa kuivatut

ja sileäksi mankeloidut lakanat

tuottavat huoneilmaan paljon vähemmän

pölyä, muistuttaa Kati Talikka,

joka nauttii mankeloitujen lakanoiden

tuomasta arjen pienestä luksuksesta.

Talikka muistuttaa varsinkin allergisia

myös petivaatteiden säännöllisestä

huollosta.

– Tyynyt pitäisi vuoden aikana

pestä kuusi kertaa, peitot muutaman

kerran, hän huomauttaa.

Tiia Smolander puolestaan muistuttaa

siitä, että tahranpoisto pitää

tehdä tuoreeltaan.

– Jotkut tahrat ovat sellaisia, että

ne itse asiassa tulevat enemmän esiin,

kun tahraantunut vaate on roikkunut

kaapissa seuraaviin juhliin. Poistokin

on pitkän ajan kuluttua tietysti paljon

vaikeampaa.

Suojakäsittely

vähentää pesutarvetta

Smolander, kertoo että SOL pesuloissa

tehtävä tekstiilien suojakäsittely on

valinta ympäristön hyväksi.

– Se vähentää pesutarvetta ja

pidentää siten tuotteen käyttöikää.

Joitakin vaatteita ei valmistajan

mukaan voi pestä lainkaan.

– Silloin mietitään asiakkaan kanssa

yhdessä, miten vaatteen voi huoltaa.

Jos sopivaa pesutapaa ei löydy,

tarjolla on raikastusmenetelmä, joka

desinfioi vaatteen. Raikastusta voi

käyttää muillekin tuotteille, joita ei voi

pestä, kuten laukuille ja kengille. l

Iloisen keltaisen hiilivetykoneen

sisältä löytyy tekniikkaa kuin

pienestä tehtaasta.

18 www.sol.fi


SIIVOUSPALVELUT

– Vaikka loppusiivous ajoittuu työmaalla

rakennusurakan loppuun, on se yksi tärkeimmistä

työvaiheista, Rakennusliike Evälahden

hankintapäällikkö Matti Vauhkonen toteaa.

Rakennuksen

loppusiivous sai

oman konseptin

Rakennushankkeen loppusiivous on vaativa ja ammattitaitoa kysyvä

työvaihe. Hyväkin työ voidaan pilata puolihuolimattomalla siivouksella.

SOL käytti uutta rakennennussiivouskonseptia Kauppakeskus Caprin

loppusiivouksessa. – Ja olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen

Rakennusliike Evälahden hankintapäällikkö Matti Vauhkonen sanoo.

TEKSTI JA KUVAT: HANNELE KOSKINEN

www.sol.fi

19


’’

Rakentajan kielellä

sanottaisiin, että

meni hemmetin

hyvin.

Tapaaminen Rakennusliike

Evälahden hankintapäällikkö

Matti Vauhkosen

kanssa on sovittu Rauhaan,

Imatran kupeessa sijaitsevan

Holiday Club Saimaan alueella

sijaitsevaan Kauppakeskus Capriin.

Viime kesänä juhannuksen korvilla

tilaajalle luovutettu rakennuskompleksi

on vähän hämmentävä ja yllättäväkin

kokemus. Eihän ole kuin pari vuotta,

kun paikalla tehtiin vielä heinää,

hevoset laidunsivat viereisellä pellolla

ja uimarantaan kuljettiin vanhan sairaalan

takaa kapeaa kärrytietä pitkin.

Nyt Saimaan rannalla on mökki mökin

vieressä, ja niiden keskellä monenlaiset

palvelut tarjoava viihde- ja elämyskeskus

kylpylöineen. Päädymme Vauhkosen

kanssa Angry Bird–puistoon.

Kireä aikataulu haastoi tekijät

Rakennusliike Evälahden kaikki aliurakointiin

liittyvät työt kulkevat Vauhkosen

kautta. Vauhkonen toteaa, että

Kauppakeskus Capri on yksi tähän

asti vaativimmista hankkeista, missä

hän on ollut mukana. Työvaiheita oli

monisäikeisessä ja –muotoisessa urakassa

paljon, ja rakentajan näkökulmasta

aikataulutus aliurakoineen oli

poikkeuksellisen vaativa ja välillä jopa

erityisen haasteellinen.

– Joku varmaan valvoikin tämän työn

tähden muutaman yön, hyväntuulinen

mies juttelee ja tähtää ”palloaseella”

puiston vihaiseen lintuun. Huti!

– Vaikka loppusiivous tehdään rakennusurakan

lopussa, se on yksi tärkeimmistä

työvaiheista, Vauhkonen sanoo ja

siteeraa kollegaansa, joka oli todennut,

että kaksi vuotta saatetaan rakentaa

hyvin ja tehdään erinomaista jälkeä,

mutta loppusiivous voi pilata kaiken.

– Onnistunut lopputulos vaatii ennakointia

ja huolellista kartoitusta. Uusi rakennussiivouskonseptimme

kehitettiin suunnittelun

ja toteutuksen tehokkaaksi apuvälineeksi,

SOLin kehityspäällikkö Kari Haahtela kertoo.

Vauhkosen mukaan haasteelliseksi

Rauhan rakennusurakan loppuvaiheen

ja sen myötä myös loppusiivouksen

ajoituksen teki jopa nykyisen mittapuun

mukaan erittäin kireä aikataulu.

Liikekonseptin mukaisesti tarkkaan

suunniteltu ja rakennettu kohde vaati

viimeisessä vaiheessa joitakin muutostöitä,

joten pari viikkoa ennen

luovutusta työmaalla hyöri vielä neljä-,

viisikymmentä rakennusmiestä.

– Oli luontevaa aloittaa loppu siivous

ikkunoiden pesulla. Isojen lasipintojen

puhdistuksessa voitiin käyttää rakennustelineitä

hyväksi, Vauhkonen sanoo

ja valmistelee hyppyä tuntemattomaan.

Angry Birds –puiston ”lintutornin”

tasanteelta pomppaava rohkelikko

päätyy valtaisan ilmapatjan uumeniin.

Hyvä hyppy ja tyylipisteet!

Kaikki saivat hymynaaman

Vauhkonen korostaa loppusiivouksessa

työn suunnittelun merkitystä.

– Rauhassa edettiin ikkunoiden pesun

jälkeen huone ja tila kerrallaan, koska

rakennus luovutettiin tilaajalle osaluovutuksina.

Työmiehet siirtyivät seu-

20 www.sol.fi


aavaan työpisteeseen sitä mukaa, kun

edellinen saatiin valmiiksi.

Hän myöntää, että SOLin tiimi joutui

tässä tilanteessa joustamaan.

Vauhkonen muistuttaa, että isossa

kohteessa on paljon siivottavaa. Caprissa

oli pestäviä ja puhdistettavia pintoja

kaikkiaan 6000 neliömetriä.

– Kaikki vaakapinnat käydään

läpi ennen luovutusta, ja usein tehtävänä

on myös tilaajan toivomia

loppusiivouk seen liittyviä erityistöitä.

Käytävät jätetään viimeiseksi.

Vauhkonen viittaa SOLin omaan

loppuselvitysraporttiin ja toteaa, että

työt Rauhassa tehtiin erinomaisesti.

– Rakentajan kielellä sanottaisiin,

että meni hemmetin hyvin. Kaikki

työntekijät saivat hymynaaman, hän

nauraa ja nauttii tyytyväisenä kuuman

kaakaon. Ampumakisan voittanut ja

vihaisia lintuja enemmän pudottanut

tarjoaa.

Työmaat ovat erilaisia

SOLin kehityspäällikkö Kari Haahtela

on tyytyväinen sinänsä vielä uuden

konseptin toimivuuteen ja työmailta

tulleeseen kiittävään palautteeseen.

– Loppusiivouksia on tehty SOLissa

pitkään, mutta ajatus työn konseptoinnista

syntyi viime vuonna, hän kertoo.

– Halusimme rakentaa selkeän

suunnitelman, jonka mukaan edetä.

Olemme vakuuttuneita, että rakennustyömaiden

loppusiivouksen konseptilla

’’

Konsepti on

rakennettu

palvelemaan sekä

P1- että P2-luokan

puhtausasteita.

on käyttöä ja kehittymismahdollisuuksia

valtakunnallisestikin.

Osaaminen ja kokemus olivat tekijöitä,

joilla konseptisuunnittelussa lähdettiin

liikkeelle. Palvelujohtaja Noora

Wessman oli Haahtelan mukaan yksi

hankkeen ja kehitystyön primus motoreista.

– Wessman on teettänyt loppusiivouksia

muun muassa Etelä-Karjalassa

jo vuosia, joten hänelle oli kertynyt

paljon näkemystä, miten homma parhaiten

hoituu.

Myös Haahtelalle rakennustyömaat

ja loppusiivoukset ovat tulleet tutuiksi.

Hän huomauttaa, että käytännössä

työmaat uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteissa

ovat aivan erilaisia. Kaikissa

tapauksissa on hänen mukaansa

kuitenkin kiinnitettävä huomiota

rakentamisen aikaiseen suojaukseen.

– Onnistuneen lopputuloksen kannalta

on tärkeää, että valmiit pinnat

suojataan ja pidetään mahdollisimman

puhtaina.

Konsepti on työkalu

Haahtelan mukaan SOLiin kehitysryhmässä

määritelty loppusiivousprojektin

konsepti on vauhdittanut palvelun

myyntiä entisestään.

– Työ ja sen tekeminen perustuvat

ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen,

ja loppusiivous kytketään

pääurakoitsijan laatimaan aikatauluun.

Hän myöntää, että työmaiden aikataulut

ovat usein haasteellisia.

– Kiire sinänsä ei ole haitta, mutta

siivouksen sovittaminen aikatauluun

vaatii usein sopeutumista ja joustoa

sekä vuoropuhelua urakoitsijan kanssa.

Loppusiivoukseen liittyvä konseptointi

perustuu ensisijaisesti SOLin

kokemukseen ja ammattitaitoon,

mutta kyse on myös rakennuslaissa

määritellyn vaatimustason täyttymisestä.

Loppusiivoukset jaetaan P1

ja P2-luokkiin, joista ensin mainittu

on puhtausasteeltaan vaativin. Se on

käytössä sairaaloissa ja kouluissa, sekä

monissa muissa laitoksissa.

– Sisäilmastoluokituksessa määritellään

pölyn raja-arvot, ja niiden toteutuminen

ja samalla myös tilan puhtaus

voidaan todeta esimerkiksi geeliteippimittauksella.

Mittauksen tekee yleensä

kolmas osapuoli ennen kuin ilmanvaihtolaitteisto

otetaan käyttöön.

Kari Haahtela muistuttaa, että konsepti

ja konseptointi ovat välineitä ja

työkaluja suunnitelmallisen loppusiivouksen

tuottamisessa.

–Me emme myy itse konseptia, vaan

sen mukaista palvelua. Konsepti on

ohjeistus, aukikirjattu suunnitelma,

jonka avulla voimme tarjota asiakkaalle

kohteen mukaisen, ammattitaitoisen

loppusiivouksen, Haahtela sanoo. l

Lappeenrannan Rauhan lomakeitaassa vieraita

palvelevat Kauppakeskus Capri, Angry

Birds Activity Park ja Golf Saimaa. Holiday

Club hankki rakenteilla olevan kauppakeskuksen

syksyllä 2012 ja vuokrasi nopeassa

tahdissa 8 000 m 2 kokoisen kauppakeskuksen

liiketilat. Investoinnin arvo oli noin 13

miljoonaa euroa.

www.sol.fi

21


SIIVOUSPALVELUT

– Uudistunut Forum keskittyy kolmeen

teemaan: muotiin, vapaa-ajan tuotteisiin

ja monipuoliseen ravintolatarjontaan,

isännöitsijä Kenneth Seger (oik.) ja

kauppakeskuspäällikkö Lars Eklundh

kertovat.

22 www.sol.fi


SIIVOUSPALVELUT

Viihtyisät

wc-tilat ovat

kunnia-asia

Forumin kauppakeskuksessa wc-tiloja siivotaan

nyt eri tavalla kuin ennen. SOL rakensi yhdessä

asiakkaan kanssa puhtaanapitokonseptin, joka

on uutta kaupan alalla Suomessa.

TEKSTI HANNELE KOSKINEN / KUVAT TIMO PORTHAN JA ANTERO AALTONEN

Forumin kulmaksi nimetty,

Helsingin olympialaisten

aikaan valmistunut kauppapaikka

löytyy Mannerheimintien

ja Simonkadun

kulmauksesta. Kuusikymppinen

liikekeskus on yhä voimissaan, ja

remonttien jälkeen entistä ehompana

ja fiinimpänä. Viimeisten 25 vuoden

aikana Forum on laajentunut korttelin

kokoiseksi, ja siitä on tullut yksi

Helsingin keskustan tunnetuimmista

maamerkeistä.

– Forum keskittyy kolmeen teemaan:

muotiin, vapaa-ajan tuotteisiin

ja nyt, viimeisen remontin jälkeen,

entistä enemmän myös monipuoliseen

ravintolatarjontaan, kauppakeskuspäällikkö

Lars Eklundh kertoo.

Hän huomauttaa, että Forumia on

totuttu pitämään erityisesti naisten ja

nuorten ostospaikkana, mutta uusitun

ilmeen myötä myös kohderyhmä

on kuin vaivihkaa laajentunut kaikki

kattavaksi. ”Muotia kaikille”, hän

määrittelee tarjonnan ja toteaa, että

Forumiin on yhä helppo tulla, vaikka

kauppakeskus nykyisin onkin kuin pieni

kaupunki kaupungin sisässä.

– Liikkuminen on vaivatonta, ja

kaikki palvelut ovat helposti löydettävissä.

Forumissa on nykyään useita

huippumerkkejä edustavia muotiliikkeitä,

ja uusittu ravintolamaailma

tarjoaa mielenkiintoisia, yllättäviäkin

makunautintoja. Eklundh huomauttaa,

että palveluosaaminen on Forumin

kauppakeskuksen valtti.

– Siihen me panostamme.

Ilmainen palvelu asiakkaille

Vanhan sanonnan mukaan aateluus

velvoittaa, samoin myös arvokkaasti ja

ammattimaisesti uudistetut toimi- ja

liiketilat. Palveluosaamisesta on kyse

myös kauppakeskuksen ja SOLin

yhteistyössä.

– Kauppakeskuksen laajennus on

otettu todella hyvin vastaan, ja nyt

vaiheittain uudistettavat wc- ja lasten-

www.sol.fi

23


Kauppakeskus

Forum

l Rakentamisvuosia

1985/1999/2007/2013

l Vuokrattava kokonaispinta-ala

yhteensä 72 000 m 2

l Vuokrattavat liiketilat

yhteensä 30 700 m 2

l Vuosina 2012-2015 Forum laajenee ja

myyntipinta-ala kasvaa n. 8000 m 2

l Katettuja autopaikkoja 1000

l Kävijämäärä 14,2 milj. (v. 2012)

l Myynti 174,6 milj. euroa (v. 2012)

l Omistaja: Kiinteistöpääomarahasto

Forum Fastighets Kb

Palveluvastaava Jenna Siira

huolehtii wc-tilojen siisteydestä.

hoitotilat ovat saaneet paljon kiitosta,

Eklundh kertoo. Isännöitsijä Kenneth

Seger nyökkää hyväksyvästi vieressä

ja lisää, että SOLin kanssa rakennettu,

wc-tilojen siivousta koskeva konsepti

on poikkeuksellinen ja sellaisenaan

uutta kaupan alalla Suomessa.

– Muualla Euroopassa on totuttu

siihen, että tavaratalojen ja kauppakeskusten

wc-tiloissa on paikalla henkilö,

joka hienotunteisesti, mutta näkyvästi

valvoo tapahtumia, Seger kertoo.

– Haimme mallia muun muassa

Ruotsista, jossa wc-tilojen käyttö tavarataloissa

kuitenkin on useimmiten

maksullista. Meillä konseptin periaate

on ilmaisuus, ja asia on ratkaistu niin,

että päivystysvuorossa oleva SOLin

työntekijä, palveluvastaava, kiertää

wc-tiloja koko ajan, Seger jatkaa.

Eklundh ja Seger huomauttavat,

että SOL on Forumin pitkäaikainen

yhteistyökumppani. Hommia on tähän

asti tehty perinteisesti, mutta kauppakeskuksen

tilojen laajennushankkeen

myötä koko Forumin wc-tiloja koskeva

siivous- ja puhtaanapitokonsepti

uudistui.

– Jatkossa meillä on kolme yksikköä.

Kolmannessa kerroksessa ja

ravintolamaailman kupeessa on wctiloja,

samoin alimmassa, niin sanotussa

0-kerroksessa. Uusinta uutta on lastenhoitohuone,

jonka suosio on yllättänyt

lähestulkoon kaikki, Eklundh ja

Seger kertovat innostuneena.

– Käydään katsomassa sitä.

Hoitohuoneen suosio yllätti kaikki

’’

Muumiaiheisen

lastenhoitohuoneen

suosio

yllätti kaikki.

Matkalla lastenhuoneeseen Lars

Eklundh kertoo, että yhteistyö SOLin

kanssa toimii hienosti. Myös Kenneth

Seger kiittää palveluntarjoajan joustavuutta

ja kykyä sopeutua muuttuviin

vaatimuksiin.

– Noita ominaisuuksia tarvitaan,

kun siivouskohteena on iso, nykyaikainen

kauppakeskus. Meillä käy yli

14 miljoonaa asiakasta vuodessa.

Eri-ikäisiä, liikkumisen apuvälineitä

käyttäviä. Heillä kaikilla on omat tarpeensa

ja vaatimuksensa. On myös

paljon matkailijoita ja eri kulttuurien

edustajia, Seger kertoo.

Hän myöntää, että joukkoon mahtuu

aina myös niitä, jotka eivät välitä

käyttää yhteisiä tiloja siten, kuin on

sopivaa.

– He ovat haaste työntekijöillemme

ja yhteistyökumppaneidemme työntekijöille.

Ohitamme lapsille omistetun myymäläalueen:

keidas lapsille ja luultavasti

myös vauva- ja leikki-ikäisten

vanhemmille. Lasten hoitohuoneeseen

astuessa tulee monta tuttua vastaan:

tila on sisustettu Muumiteemalla.

– Teemme yhteistyötä kauppakeskuksessa

toimivan Muumimyymälän

kanssa. Tästä on tykätty kovasti,

Eklundh esittelee.

– Tämä on uutta Suomessa ja sellaisena

tavallaan pilottikohde. Ainakin

leikki-ikäiset tunnistavat paikan

omakseen, kun vastassa on kirjoista ja

telkkarista tutut hahmot.

Leikkihuoneen tv:ssä pyörii

Muumivideo, ja muutaman vuoden

ikäinen kiharahiuksinen tyttö istuu

säkkituolilla ja keskittyy pikku Myyn

tempauksiin. Muut tällä kertaa paikalla

olevat lapset ovat vielä liian pieniä

katsellakseen yksin tv:tä; muutaman

viikon ikäiset istuvat äitiensä sylissä

pyöreän pöydän ympärillä, ihmettelevät

maailmaa ja toisiaan ja kuuntelevat,

kun nuoret äidit ovat antautuneet

vilkkaaseen keskusteluun. Yhdellä on

ruokatauko. Äitien naurunsekainen

puheensorina täyttää tilan.

– Tämä hoitotilojen leikkihuone on

aivan loistava paikka. Siitä on tullut

myös vanhempien seurustelutila, kun

24 www.sol.fi


VINJETTI

Pienimmät asiakkaat ja heidän vanhempansa

voivat levähtää ostosten lomassa

lastenhoitohuoneessa.

www.sol.fi

25


– Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti

ja kehitämme konseptia edelleen, SOLin

palveluesimies Riitta Parkko kertoo.

vaunuparkkikin on tuossa vieressä,

yksi äideistä kertoo.

Toinen äiti myöntää, että hoitotiloihin

ei tulla vain vaihtamaan vaippoja,

täällä tosiaan tavataan tuttuja, juodaan

ehkä kahvit, syötetään lapsi ja ihan

vain vähän loikoillaan ja rupatellaan

ostosten teon lomassa.

– Tänne on helppo tulla, kun tilat

ovat aina puhtaat ja siistit, nuori äiti

kertoo ja viittaa raollaan olevan oven

taakse; yksi vauvoista on juuri huollettavana

hoitopöydällä, vähän isompi

lapsi käväisee wc:ssä. Sekin on Muumien

kuvilla somistettu.

Palvelukonseptia kehitetään

– Forumissa työskentelee tällä hetkellä

16 SOLin palveluvastaavaa. Heistä

kolme huolehtii wc-tilojen siistimisestä,

SOLin palveluesimies Riitta

Parkko kertoo.

Hän tuli mukaan projektiin, kun

kauppakeskuksen uusi siivouskonsepti

otettiin käyttöön.

– Yhdessä asiakkaan kanssa lähdimme

liikkeelle. Kokemustahan

meillä on, mutta haimme vaikutteita

vastaavista kohteista myös muualta, ja

tutustuimme muualla käytössä oleviin

palvelumalleihin.

Hän toteaa, että hanke on ollut

haastava, mutta mielenkiintoinen.

– Tilat eri kerroksissa ovat toiminnoiltaan

ja käyttöasteeltaan erilaiset.

– Uutuuttaan kiiltävät tilat on helppo

pitää puhtaana, kun vessat ovat

käytännössä jatkuvasti siivottavina.

Vuosikymmeniä vanhoja, kovassa

käytössä olleita wc-tiloja on joskus

mahdoton saada hohtaviksi, vaikka

puhtaudesta ei tingitä niissäkään.

Palvelukonsepti on ollut käytössä

Forumissa nyt reilun kuukauden,

tulokset ovat olleet lupaavia ja saatu

palaute myönteistä.

– Homma elää ja sitä kehitetään.

Käytännössä nyt toimitaan siten, että

palveluvastaavat työskentelevät kolmessa

vuorossa, ja kiertävät koko ajan

wc-tilasta toiseen. Tilat ovat siten katkeamatta

huolen- ja silmälläpidon alla.

Hän toteaa, että työ vaatii tekijältään

paljon. Joskus tarvitaan myös

henkistä kanttia. Parkon mukaan päivät

kauppakeskuksessa ovat siivouksen

näkökulmasta rauhallisia, mutta

iltavuorossa oleva joutuu joskus vähän

kuin katsomaan asiakkaiden perään.

– Ravintolakerros on auki myöhään

liikkeiden sulkemisen jälkeen, joten

työntekijämme joutuvat joskus hieman

ohjaamaan liian pitkään ravintolapöydässä

istuneita oikean oven taakse.

Parkon mukaan myös häiriötilanteisiin

on varauduttu, ja työntekijöitä

koulutettu kohtaamaan hankalat tilanteet.

l

’’

Tänne on helppo

tulla, kun tilat ovat

aina puhtaat ja

siistit, nuori äiti

kertoo.

26 www.sol.fi


KIINTEISTÖNHOITO

Saumatonta yhteispeliä.

– Tapaamme

nykyään vain muutaman

kerran kuussa,

enempään ei ole

tarvetta. Pysyn huoltokirjan

tehokkaan

käytön avulla hyvin

ajan tasalla tunnelin

tapahtumista,

Helsingin Väylän

toimitusjohtaja Veijo

Laakso (vas) toteaa.

SOLin palveluvastaava

Jouni Ritola

kertoo, että tulevatkin

huoltotarpeet

kirjataan ylös.

Turvallinen tunneli

Tuhannet tunnistimet ja

kamerat valvovat Helsingin

keskustan uumenissa kulkevan

huoltotunnelin jokaista

nurkkaa vuorokauden ympäri.

Näyttöjä ja mittareita

tarkkailevat SOLilaiset.

TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

SOL on huolehtinut huoltotunnelista

jo kahden

sopimuskauden verran. Helsingin

kaupungin omistama

Helsingin Väylä Oy ylläpitää

tunnelia

Näin kriittisessä paikassa kumppaniin

pitää voida luottaa ja SOLin pojat

kyllä hoitavat hommansa, toimitusjohtaja

Veijo Laakso toteaa.

Laakso tapaa SOLilaisia nykyään

pari kolme kertaa kuussa.

– Aiemmin tapasimme useammin

mutta nyt kaikki sujuu niin hyvin,

ettei enempään ole tarvetta. Kun

liikun täälläpäin ajan tunnelin läpi ja

katson miten täällä menee.

Laakso kertoo, että SOL tuli

mukaan projektiin jo rakennusvaiheessa.

– Kyseessä ei ole normaali rakennuksen

ylläpito, johon olisi olemassa

valmiit toimintamallit vaan uniikki

projekti, jossa kaikkien palasten oli

asetuttava kohdalleen.

Hän korostaa, ettei virheisiin ole

varaa.

– Jos jotakin sattuisi ja joutuisimme

katkaisemaan tunnelin liikenteen,

niin Helsingin keskusta menisi aika

sekaisin sen jälkeen.

Kaupunkikulttuuri kukkii

Helsingin kaupunki halusi koko

ajan lisääntyvän autoliikenteen pois

keskustan alueelta ja kadut haluttiin

vapauttaa jalankulkijoille, kahviloille

ja ravintoloille. Huoltotunneli

rakennettiin yhteistyössä alueen kiinteistöyhtiöiden

kanssa. Suurimmat

www.sol.fi

27


5000

R

Kuilu 1

Lastenlehdon pui

Kuilu 2

Lapinlahden puist

Kuilu 3

Ressun lukion ku

24

Ruoholahdenkatu

25

20

15

10

-5.50

8.57

0.35

8.66

0.015

0.030

7.95

5

0

S=550

S=550

0.070

S=500

106

2.19

0.050

S=550

154

-0.23

Kiertoliittymä

(-> Forum)

0.070

-5

S=400

S=400

-10

263

-7.81

0.020

-15

-20

-25

Jätevesi

643

-15.43

S=1000

Helsingin toinen

metrolinja

S=1000

0.070

-30

liittyminen

-35

erk

-40

– Kaikki sähköisen järjestelmän tieto tallentuu

myöhempää käyttöä varten, Helsingin

Väylän toimitusjohtaja Veijo Laakso kertoo.

-45

0 100 200 300 400 500 600 700 80

Sr

24.94

R=50

41.36

R=34.75

Sr

Sr

0.91

55.73

R=206.15

89.51

15.11

R=600

Sr

Sr

R=306.15

63.47

82.95

98.50

11.08

Sr

mukaan lähtijät olivat Stockmann

ja Sponda, jotka samalla laajensivat

rakennuksiaan maan alle.

– Tämä yhteistyö mahdollisti jättiläismäisen

projektin rahoituksen.

Tunnelissa kulkee viikoittain noin

13 000 ajoneuvoa.

– Suurin osa liikennemääristä tulee

pysäköintihalleihin ajamisista ja katuverkko

säästyy näiden autojen aiheuttamalta

ruuhkalta. Merkittävä etu on

myös keskustan liikkeiden huoltoliikenteen

siirtyminen maan alle.

Tällä hetkellä tunneliin on yhteydessä

kolmisenkymmentä isompaa ja

pienempää liikettä.

– Olemme varautuneet muidenkin

mukaan tulemiseen eli meillä on jo

heille sisäänkäynnit valmiina. Uudet

huoltotunneliin liittymiset tulevat

kuitenkin todennäköisesti ajoittumaan

kiinteistöjen peruskorjausten

yhteyteen, koska kiinteistöt joutuvat

Keskustan maanalainen huoltoväylä. Kaksikaistaisen

tunneliliikennetilan leveys on 12.3

metriä ja vapaa ajokorkeus 4,2 metriä.

kustantamaan oman liittymisreittinsä

suhteellisen kalliit kalliorakennustyöt.

Kalliorakentamisen edelläkävijä

Kaksi kilometriä pitkän tunnelin

rakentamisessa syntyi 50 000 rekkalastillista

louhetta, hankkeeseen osallistui

kaikkiaan kymmeniä alihankkijoita

ja kaupunkiympäristössä toimiminen

oli haasteellista. Suomessa ei

ollut koskaan aiemmin tehty mitään

vastaavaa.

– Maaperämme on hyvin sopivaa

kalliorakentamiselle ja suomalaisilla

on vankkaa osaamista alueella, mutta

mitään näin mittavaa ei ole ennen

tehty. Tunneliin on käynyt tutustumassa

useita kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä.

Huoltotunneliin on toteutettu

uusia ratkaisuja kuten maanalaiset

liikenteen kiertoliittymät, joissa kalliopilari

on sijoitettu liikenneympyrän

keskelle. Tunnelin suunnittelussa on

kiinnitetty huomiota myös energiatehokkuuteen.

– Liikkeellä on suuria ilmamääriä

ja ilmanvaihtoa ohjataan mahdollisimman

energiatehokkaasti.

SOL päivystää 24/7

Viranomaisten vaatimukset tunnelin

turvallisuuden suhteen ovat tiukat.

– Ja olemme onnistuneet täyttämään

ne. SOLilaiset valvovat ja käyttävät

teknisiä järjestelmiä sekä paikan

päällä että kaukovalvonnan avulla

kaikkina vuorokauden aikoina.

Tekniikkaa on käytössä niin paljon,

ettei yllätyksille jää tilaa. Liikennettä

seuraa kameravalvontajärjestelmä,

joka valvoo nopeuksia ja sen avulla

28 www.sol.fi


1345

-41.46

Kuilu 4

Mannerheimintien

Kuilu 5

City-korttelin kui

Kuilu 6

Kämpin kuilu

Kuilu 7

Aleksin kuilu

Kuilu 9

Kirkkokadun kuilu

Kuilu 8

Yliopistonkadun k

Fabianinkadun ramppi

arvioitu kalliopinta

nyk. VSS-tunneli

KUVA: INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKKOLA OY

Pysäköintilaitos

600 ap.

Huoltoliittymä

Huoltoliittymä

Huoltoliittymä

-28,0

1007

-30.42

1055

-28.97

Kiertoliittymä

Huoltoliittymä

Kluuvin paik.laitoksen

jalankulkutunneli

1622

-22.33

S=550

S=550

0.030

S=250

1686

-20.40

0.069

1764

-15.08

S=550

S=550

1797.84

-14.05

0.030

aneminen

S=250

892

-32.93

0.030

S=400

947

-34.60

S=400

0.070

0.030

S=550

S=550

S=1000

S=1000

0.040

S=250

1220

-35.55

0.030

1251

-36.49

S=550

0.053

S=250

S=250

0.069

0 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000

2.38

30.86

R=66.15

Sr

59.85

R=66.15

25.38

Sr

62.59

Sr

10.21

R=100

72.18

Sr

28.95

R=27

96.71

Sr

97.84

voidaan määrittää myös ajoneuvojen

rekisterikilvet. Palovaroitusjärjestelmä

antaa metrin tarkkuudella tiedon siitä,

missä palo on syttynyt ja kamerat

kääntyvät paloa kohti. Järjestelmä

myös sulkee paloalueen ja ohjaa ylipaineistetulle

poistumisreitille, jota

myöten pääsee turvaan.

– Järjestelmiä testataan ja poikkeustilanteita

harjoitellaan säännöllisesti.

Tunnelissa on myös alhainen 30 km/t

nopeusrajoitus, joka vähentää tehokkaasti

onnettomuusriskiä.

Yksityisillä autoilijoilla ei ole tunneliin

asiaa. Kun tunneli valmistui,

muutamat uskaliaat käyttivät sitä keskustan

ruuhkien ohittamiseen.

Palveluvastaava Jouni Ritola on viihtynyt

tunnelissa. – Siitä ei ole mitään haittaa, että

olemme maan alla. Valaistus pitää pimeän

loitolla ja työskentelyolosuhteet ovat mukavat

ja modernit.

’’

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OY

Laulukuja 4 00420 Helsinki

Tunnelissa ei ole

Puh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

varaa virheisiin.

– Siitä jää kuitenkin kiinni. Jos

autoilijalla ei ole tarvittavia asiakirjoja,

poliisi kirjoittaa ainakin sakot.

Tilaajan kannattaa vaatia

Laakso kertoo, että näin suurta järjestelmää

valvovien tietokoneiden tulkeiksi

tarvitaan hyvähermoista väkeä.

– Pelkkä työn osaaminen ei riitä.

Tarvitaan oikeaa asennetta ja sitä

pitää olla jo valmiiksi, koska sitä on

vaikeaa opettaa. Kun tänne ryntää

pelastuslaitoksen väki vauhdilla,

homman pitää olla heti hanskassa.

www.sol.fi

29


0

100

O

VILHONKATU

RAUHANKATU

ARKADIANKATU

POHJ. RAUTATIEKATU

ET. RAUTATIEKATU

JAAKONKATU

ANNANKATU

OLAVINKATU

MANNERHEIMINTIE

POSTIKATU

SIMONKATU KAIVOKATU

Kuilu 5

City-korttelin kuilu

CITY-CENTER

SÄHKÖASEMA

KESKUSKATU

1100

RAUTATIENTORI

Liikenneympyrä 3

City-kortteli

ATENEUM

PYSÄKÖINTILAITOKSEN

LAAJENNUS, VARAUS

KAISANIEMENKATU

KLUUVIN

YLIOPISTONKATU

HUOLTOTUNNELI

VUORIKATU

1200 1300 1400 1500

2

FABIANINKATU

VUORIKADUN

VANHA SUOJA

1797.053 1700

UNIONINKATU

Kuilu 9

Kirkkokadun kuilu

SENAATINTORI

1600

SOFIANKATU

KIRKKOKATU

SNELLMANINKATU

KATARIINANKATU

Kuilu 8

Yliopistonkadun kuilu

Kluuvin

sisään- ja ulosajotunneli

ALEKSANTERINKATU

YRJÖNKATU

1000

SALOMONKATU

RUNEBERGINKATU

KAMPPIPARKKI

Kuilu 3

Ressun lukion kuilu

MANNERHEIMINTIEN

PYSÄKÖINTILAITOS

900

STOCKMANNIN

LAAJENNUS

MIKONKATU

Liikenneympyrä 4

Kluuvi

KLUUVIKATU

Kuilu 6

Kämpin kuilu

Kuilu 7

Aleksin kuilu

MALMINKATU

Kuilu 1

Lastenlehdon puiston kuilu

KAMPINTORI

KAMPPIPARKIN LAAJENNUS

1

700 800

Kuilu 4

Mannerheimintien kuilu

Liikenneympyrä 2

Keskuskatu

KAUKOKYLMÄTUNNELI

(YHTEISKÄYTTÖTUNNELI)

POHJOISESPLANADI

ETELÄESPLANADI

UNIONINKATU

FABIANINKATU

MANNERHEIMINTIE

KASARMIKATU

KORKEAVUORENKATU

YRJÖNKATU

100

200

300

EERIKINKATU

600

Kaukojäähdytys

pumppuasema

EROTTAJANKATU

Ruoholahden

suuaukko

LAPINRINNE

RUOHOLAHDENKATU

Liikenneympyrä 1

Kamppi

ALBERTINKATU

LAPINLAHDENKATU

400

Kuilu 2

Lapinlahden puistikon kuilu

500

KALEVANKATU

FREDRIKINKATU

LÖNNROTINKATU

ANNANKATU

LUDVIGINKATU

RIKHARDINKATU

POHJ. MAKASIINIKATU

-15.197 0

ABRAHAMINKATU

KASARMITORI

HIETALAHDENKATU

HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUS

KAKSIAJORATAINEN TUNNELI

1 2

BULEVARDI

HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUS

YKSIAJORATAISET TUNNELIT

KLUUVINRUHJEEN ALUEELLA

UUDENMAANKATU

ET. MAKASIINIKATU

VAPAA TILA

Helsingin keskustan

1300 900

4500

maanalaisen huoltoväylän

pituusleikkaus. Noin kahden

kilometrin mittaisen

liikenneväylän läntinen pää

on Kampissa ja itäinen pää Kaisaniemessä,

jossa väylä liittyy aikaisemmin rakennettuun

Kluuvin vanhaan tunneliin.

Kaupunki kasvoi

maan alle

KESKUSTAN huoltotunneli tuo lisäarvoa

liikenteeseen sekä kiinteistöjen

omistajille. Kamppiparkin laajennus

toi 500 pysäköintipaikkaa ja Mannerheimintien

pysäköintilaitoksen

laajennus 600 paikkaa kolmeen

tasoon. Stockmann sai puolestaan

uutta kaupallista tilaa noin 10 000

m2 ja täysin uudet tavaran käsittely-

ja huoltotilat.

City-Centerin laajennuksen tavoitteita

olivat vetovoimaisuus, valoisuus,

viihtyisyys ja turvallisuus. Uutta toimisto-

ja liiketilaa nousi City-Center

- alueelle noin 12 000 m2. Tämän

lisäksi myös City-Center sai täysin

tavarankäsittely- ja huoltotilat.

Rakennusprojektin aikana syntyi

yhteensä 50 000 rekka-autollisen

verran louhetta ja HKR-Rakennuttaja

käytti sitä Vuosaaren satama-alueella

ja Jätkäsaaren täyttömaana.

13800

1500

4200

4500

900

2050 6500

VALMIS LATTIA

1300

VAPAA TILA

4200

1500 4500 900

5900

1800

VALMIS LATTIA

Oli kysymyksessä sitten harjoitus tai

tosi toimi.

Valvomoa ovat hoitaneet samat

SOLin miehet jo pitkän aikaa, ja siitä

Veijo Laakso on erityisen tyytyväinen.

– Työntekijät eivät saa vaihtua

kohteessa koko ajan. Meidän tilaajien

pitää osata vaatia. Minua kiinnostaa

paljon enemmän, ketkä ovat töissä

tunnelissa kuin se, kuka on heidän

palveluesimiehensä.

Huoltokirjalla on tunnelin hoidossa

tärkeä rooli.

– Sinne merkitään kaikki päivittäiset

työtapahtumat ja saan sitä kautta

ajantasaista tietoa tunnelin toiminnasta.

Mukana tulevien muistilappujen

avulla välittyvät myös SOLilaisten

huomaamat korjaustarpeet minulle.

Voimme siis varautua kaikkeen ajoissa.

Rakentamisen jälkeisiä yllätyksiä

Tunnelin avaamisen jälkeen paukkupakkaset

tuottivat ongelmia.

– Talvella kylmä ilma lähti kulkemaan

suuaukoilta tunnelin päästä

päähän jäädyttäen väylää. Lisäsimme

VAPAA TILA

900 4500

8400 10000

6900

4200

1500

5900

1250

VALMIS LATTIA

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OY

Laulukuja 4

oviaukkoihin lämpöpuhaltimet ja systeemi

tuntuu toimivan.

Kesällä 2011 ja 2012 tunnelin

yllätti kosteusongelma.

– Kuumina kesäpäivinä tunneliin

kerääntyi kosteutta. Useita asiantuntijoita

tutki asiaa, mutta mitään

järkevää selitystä ilmiölle ei löytynyt

ja koko ongelma jäi lopulta vähän

mysteeriksi.

Viime kesänä tätä ongelmaa ei

esiintynyt.

– Nämä ovat vaan sellaisia asioita,

joita suunnittelupöydällä ei voi

valitettavasti ennakoida, Veijo Laakso

toteaa lopuksi. l

’’

Tietokoneiden

tulkeiksi tarvitaan

hyvähermoista

ja osaavaa henkilökuntaa.

KUVA: INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKKOLA OY

00420 Helsinki

Puh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

30 www.sol.fi


Auringon

alla

Pidä itsestäsi huolta ja voi hyvin

TÄNÄ vuonna yksi SOLin teemoista

on ollut hyvinvointi.

Tutkimusten mukaan elämäntapamme

vaikuttavat meidän

hyvinvointiimme 40 prosentin

verran, perimän vaikutus on 30

prosenttia ja loput 30 prosenttia

ovat ympäristötekijöiden ja sattuman

vaikutusta.

IHMINEN voi siis vaikuttaa ratkaisevasti

omaan terveyteensä

ja hyvinvointiinsa. Henkiseen

hyvinvointiimme vaikuttavat

eniten nukkuminen, harrastukset

ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Elämän pitää olla monipuolista

ja tasapainoista. Viha ja

kateus nakertavat hyvinvointia.

HYVINVOINTI on myös fyysistä

hyvinvointia eli hyvää ruumiillista

kuntoa. Meille jokaiselle

löytyy varmasti se oikea laji,

joka antaa voimia arjessa jaksamiseen

ja jonka parissa voi

kokea liikunnan riemua. SOL

tukee henkilökuntansa liikuntaharrastuksia

tarjoamalla käyttöön

Smartum-liikuntaseteleitä.

Käytä tilaisuus hyväksesi ja

kokeile eri lajeja!

RUOKAILUTOTTUMUKSET vaikuttavat

myös paljon meidän

hyvinvointiimme. Alkuvuodesta

aloitimme painonpudotuskilpailun.

Olen ylpeä siitä, että niin

moni SOLilainen on onnistunut

pudottamaan painoaan. Olemme

myös aloittaneet terveellisempien

ruokailutottumusten

edistämisen tilaisuuksien

tarjoiluissa. Pullat ja makeat

leivoinnaiset ovat vaihtuneet

asiakastapaamisissa ja muissa

palavereissa hedelmiin. SOL on

myös savuton yritys ja ensi vuoden

alusta toukokuuhun saakka

elämme SOLissa alkoholitonta

aikaa.

ITSESTÄÄN huolehtiminen kannattaa

ja oma hyvinvointi säteilee

työpaikalla ja vaikuttaa koko

työyhteisön hyvinvointiin.

Hymyllä hymyyn vastataan,

PEPPI KAIRA

Peppi Kaira on SOLin

palveluyritysten emoyhtiö

SOLEMO Oy:n ja SOL

Pesulapalvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

’’

Elämän pitää olla

monipuolista ja

tasapainoista.

www.sol.fi 31


MONIPALVELU

– Monipalveluosaajien koulutuksen

suunnittelu aloitettiin jo alkuvuodesta.

Järjestämme vuosittain

noin 1500 erilaista koulutustapahtumaa

ja meillä suoritettavien

perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen

valikoimasta löytyy

20 erilaista tutkintoa. Tämä on

kuitenkin toistaiseksi laajin koulutuskokonaisuutemme

ja siinä

saumatonta yhteistyötä tekevät eri

alojen ammattilaiset, SOL Palveluiden

henkilöstön kehityksen johtaja

Merja Oljakka (vas) kertoo.

Valmennusryhmien toimintaa

koordinoi SOLin koulutuspäällikkö

Mirjam Rinne (kesk).

Ohjaustoimintaan osallistuu

lisäksi SOLin henkilöstöasioiden

palvelupäällikkö Heidi Johansson.

32 www.sol.fi


Monipalveluosaajat

aloittivat

opinnot

SOL aloitti kiinteistö-, turva- ja siivouspalvelut

hallitsevien moniosaajien koulutuksen

syyskuussa. Valmistumisensa jälkeen he toimivat

palveluesimiehinä ja palveluohjaajina kaikissa

asiakkaan tarvitsemissa palveluissa.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO / KUVAT: VAULA AUNOLA JA AKU HÄYRYNEN

Lähitulevaisuudessa asiakkaat

voivat tilata kaikki SOLin

tarjoamat palvelut samalta

yhteyshenkilöltä, joka tuntee

asiakkaan toimintaympäristön

ja tavoitteet, SOL Palveluiden

henkilöstön kehityksen johtaja Merja

Oljakka kertoo.

– Alkusysäyksen uudistukselle antoi

viime vuonna toteutettu asiakkaiden

haastattelututkimus, jossa toivottiin

palveluiden yhdistämistä saman katon

alle. Asiakkaita palvelevat SOLin

monipalvelupiirit, jotka vastaavat kaikista

samalle asiakkaalle tuotettavista

turva-, kiinteistö-, siivous- ja toimitilapalveluista.

Oljakka kertoo, että monipalvelupiirien

asiakaspalveluun tarvitaan

nyt koko palvelusektorin hallitsevia

moniosaajia ja heidän koulutuksensa

käynnistyi syksyllä.

– Kyseessä on osaamiskokonaisuus,

johon ei ennestään ole valmista koulutusta.

Kaksivuotisessa trainee-ohjelmassa

aloitti kaksi ryhmää, 14 hengen

tulevien palveluesimiesten joukko ja

12 hengen tulevien palveluohjaajien

ryhmä. Molempien ryhmien opiskelua

koordinoi SOLin koulutuspäällikkö

Mirjam Rinne.

Tuoretta näkökulmaa

Kyseessä on SOLin ensimmäinen trainee-ohjelma

ja siihen haettiin opiskelijoita

sekä SOLin sisäisellä haulla että

Johanna Rahikainen haluaisi tulevaisuudessa

kansainvälisiin esimiestehtäviin.

Valmiina

komennukselle

KESKISUOMALAISEN Johanna Rahikaisen

työura on sivunnut SOLia jo pariin kertaan.

Kymmenisen vuotta sitten hän

työskenteli SOLilla pesulassa, kunnes

lähti muualle palatakseen taas vuosi

sitten aurinkoisten palvelualan osaajien

joukkoon.

Johannalla on jo restonomin koulutus

ammattikorkeakoulusta, mutta kun oma

esimies laittoi sähköpostia ja ehdotti

monipalveluesimies-traineeohjelmaan

osallistumista, hän päätti hakea mukaan.

– Itsensä likoon laittaminen kiinnosti.

Haluan oppia uusia asioita: kiinteistöpalveluista

minulla ei ole tähän mennessä

mitään kokemusta.

Johanna on aiemminkin työskennellyt

esimiehenä huoltoasemalla ja monipalvelujen

periaate tuli siellä tutuksi,

kun töissä kierrettiin niin kassalla kuin

keittiössä.

Tällä hetkellä hän työskentelee SOLin

palveluohjaajana siivouspalveluissa

Äänekosken ja Suolahden alueella. Hän

asuu Uuraisilla.

Viiden vuoden päästä Johanna

haaveilee työskentelevänsä SOLin monipalveluesimiehenä

ulkomailla, vaikkapa

Ruotsissa, Latviassa tai Liettuassa.

Rohkeutta maailmalle lähtöön löytyy,

sillä lapsena hänen perheensä muutti

isän työn perässä usean eri maanosan

välillä. Nyt omat lapsetkin on nimetty

kansainvälisillä nimillä. Englannin, ruotsin

ja saksan kielitaitokin auttaa haaveiden

toteutumisessa.

www.sol.fi

33


Mira Järvinen kiinnostui SOLin

trainee-ohjelman hakuilmoituksesta,

koska halusi esimieskokemusta.

Palvelualalla on

tulevaisuutta

MIRA JÄRVINEN on yksi trainee-ohjelman

osallistujista, joka tuli mukaan

SOLin ulkopuolelta. Hänellä on 10

vuoden työkokemus asiakaspalvelusta

kaupan alalla, lähinnä huonekalujen

parissa.

Hän etsi kuitenkin uutta suuntaa

työuralleen, ja huomasi SOLin

rekrytointi-ilmoituksen traineeohjelmaan.

– Ohjelma kuulosti hyvältä.

Uskon hyötyväni tulevaisuudessa

esimieskokemuksesta, jota minulla

ei ole aiemmin. Suomi muuttuu

koko ajan enemmän palveluyhteis-

itselleni koulutuksesta.

Monipalveluesimieskoulutus

alkoi syyskuussa. Mira työskentelee

pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan

ulottuvalla alueella. Hän on

ehtinyt jo työskennellä hotellissa ja

ylläpitosiivouksessa.

– Olen muun muassa seurannut

palveluohjaajien ja -esimiesten

työskentelyä ja ottanut oppia.

34 www.sol.fi

kunnaksi, joten saan varmasti paljon

Tulevien palveluesimiehien taustoilta löytyy

jo valmiiksi monenlaista vahvaa ammattiosaamista.

Kuvassa eturivissä vasemmalta Janne

Ihalainen, Jani Virnes ja, Kalle Asp. Keskirivissä

vasemmalta Niko Karjalainen, Ismo Ruusunen,

Jari Ojala, Mira Järvinen ja Anton Tervo. Takarivissä

vasemmalta oikealle Kushtrim Sadiku,

Taisia Ojanen, Maarit Junnola ja Johanna Rahikainen.

Kuvasta puuttuvat Susanna Salmi ja

Sanna Koskenalho.

julkisella rekrytointi-ilmoituksella.

– Halusimme tarjota myös alan

ulkopuolelta tuleville henkilöille mahdollisuuden

työskennellä SOLissa

esimiestehtävissä ja he tuovat varmasti

mukanaan myös uusia näkökulmia

toimintaamme, SOLin henkilöstöasioiden

palvelupäällikkö Heidi Johansson

kertoo.

Ohjelmassa aloittavien henkilöiden

koulutuspohja ja työkokemus on

monimuotoista ja vaihtelevaa. Opiskelijat

tulevat ympäri Suomea, tosin

aivan pohjoisesta ei osallistujia ole.

– Kaikkia ohjelmaan otettuja yhdistää

kiinnostus esimiestyöskentelyä

sekä palvelualalla toimimista kohtaan

ja kaikilla opiskelemaan valituilla on

myös hyvä kielitaito, Johansson jatkaa.

Tutkinto räätälöidään erikseen

Oljakka kertoo, että kaikille ohjelmaan

valituille tehdään henkilökohtainen

opintosuunnitelma ja suoritettavat tutkinnot

valitaan aiemman koulutuksen

ja työkokemuksen perusteella.

– Osa valmennettavista suorittaa

ainakin uuden kiinteistöpalvelujen

erikoisammattitutkinnon, joka antaa

valmiuksia monipalveluesimiehenä

toimimiseen kiinteistö-, siivous- ja toimitilapalveluissa.

Ne opiskelijat, joilla

ei ole ennestään vartijakoulutusta,

suorittavat sen.

moniosaajat

valmistuvat

kahden vuoden

päästä.

– Joidenkin valmennettavien kohdalla

ohjelmaan voi liittyä myös oppisopimuskoulutuksena

suoritettava ammattitutkinto.

Nämä koulutukset toteute-

’’

Ensimmäiset

kielitaitoiset

taan yhdessä oppisopimustoimiston ja

yhteistyöoppilaitoksen kanssa.

Valmennus sisältää myös SOLin

sisäisiä koulutuksia ja muutaman

täsmäkoulutuksen liittyen kiinteistö-,

turva- ja siivouspalveluihin ja niiden

perusteiden ymmärtämiseen.

Työkokemusta tulee kertymään

Teoriakoulutuksen lisäksi valmennuksen

tärkeä osa on käytännön työssäoppiminen,

jonka osuus tutkinnosta on

noin 80 prosenttia.

– Kaikki opiskelijat harjoittelevat

käytännössä kaikkia osaamisalueita

ensin palveluvastaavan ja palveluoh-


Monipalveluohjaajan tutkintoa lähti suorittamaan

kielitaitoinen ja innokas ryhmä. Eturivissä vasemmalta:

Anna Boitsova, Mari Nieminen ja Nani Deejaeng.

Keskirivissä vasemmalta: Riikka Kankkonen,

Kati Armulik, Mirka Hyttinen ja Jari Tenovaara.

Takarivissä vasemmalta: Polina Pluzhnikova, Petteri

Suojala ja Mika Kankaanpää. Kuvasta puuttuvat

Susanna Ahlroos ja Jonna Litmanen.

jaajan tasoilla sekä myöhemmin esimiestehtävissä.

Ohjelmaan kuuluu

myös mahdollisesti lyhyemmät työskentelyjaksot

myynnissä ja henkilöstöhallinnossa,

Oljakka kertoo.

Jokaisella opiskelijalla on oma

mentori.

– Palvelujohto toimii opiskelijoiden

mentorina koulutusvaiheessa.

He suunnittelevat yhdessä opiskelijan

kanssa opintoja ja toimivat henkisenä

tukena valmennuksen aikana.

Työpaikoilla opiskelijoiden ohjaamisesta

vastaavat esimiehet ja palveluohjaajat.

Oljakka kertoo, että ensimmäiset

moniosaajat tulevat valmistumaan

vuoden 2015 aikana. l

’’

Koulutuksen

lisäksi tutkintoon

sisältyy

työkokemusta

kaikilta

palvelusektoreilta.

Laajempaan tehtävänkuvaan

ANTON TERVO on turkulainen vankka

siivousalan osaaja, joka 7 vuoden SOLilla

työskentelyn jälkeen halusi laajentaa

osaamistaan monipalveluesimieheksi

kouluttautumalla.

– Uudet haastavat tilanteet ja monipuolisuus

kiinnostavat. Siivouspalvelut

ovat jo tuttuja minulle, mutta turva- ja

kiinteistöpalveluista löytyy haastetta.

Koulutus tuo myös piristystä.

Traineeksi hän päätyi huomattuaan

SOLin intranetissa ilmoituksen alkavasta

ohjelmasta. Päätöksen viimeisteli keskustelu

SOLin henkilöstöasioiden palvelupäällikkö

Heidi Johanssonin kanssa.

Pääosa hänen työstään on ollut kahden

matkustajalaivan siivouspalvelujen

johtamista ja suunnittelua palveluohjaajana.

Hän on koulutustaustaltaan

ylioppilas.

Syksyllä opintojen alettua hän on

saanut enemmän vastuuta ja uudentyyppisiä

kohteita.

Johannan tavoin Antonia kiinnostaa

kansainväliset tehtävät. Hän hallitsee

hyvin venäjän, englannin ja ruotsin kielet.

– Sen jälkeen kun SOL teki yritysoston

Ruotsista, meillä on ollut ruotsalaisten

kanssa yhteistyöpalavereja. Sähköposteja

vaihdetaan ruotsiksi ja englanniksi.

Anton Tervo laajentaa kokemustaan

siivouspalveluista kiinteistö- ja

turvapalveluihin.

www.sol.fi

35


TYÖHYVINVOINTI

Liikuntaetu

kuuluu kaikille

SOL tarjoaa työntekijöilleen Smartumin liikuntaseteleitä henkilöstöetuna. Etu

kannattaa käyttää. Liikunta auttaa meitä jaksamaan niin fyysisesti raskaissa

töissä kuin istumatyössäkin. Mieli virkistyy ja stressi helpottaa.

TEKSTI: ANNAMARI IRANTO

Nukutko huonosti?

Väsyttääkö päivisin

niin, että työnteko tuntuu

raskaalta raadannalta?

Ehkäpä liikut liian vähän!

Liikunnasta on monenlaista hyötyä.

Tietysti se auttaa painonhallinnassa,

sehän on tuttu juttu. Mutta

liikunnan avulla voit myös parantaa

vireystilaasi ja samalla nukkua paremmin,

ehkäistä monia sairauksia, lievittää

mielen murheita ja vaikkapa

vaihdevuosivaivoja.

Liikunnan ei tarvitse olla aina rehkimistä.

Kaikkien ei tarvitse tavoitella

maratonille osallistumista, eikä edes

kympin lenkin juoksemista. Juosta ei

välttämättä tarvitse ollenkaan, vaan

lenkin voi tehdä rauhallisemmin: rasvaa

palaa kutakuinkin saman verran

liikuitpa vitosen lenkin hölkäten tai

reippaasti kävellen.

Saliharjoittelun

valttina monipuolisuus

Vaikka happi on aina hyvästä, syksyn

ja talven pimeys ja liukkaus puoltavat

ajatusta sisäliikunnasta. Käynti kuntosalilla

muutaman kerran viikossa

työpäivän jälkeen on mainio keino

lihaskunnon ylläpitoon.

SOLin työhyvinvointipäällikkö

Anu Källman suosittelee fyysisen

työn tekijöille kuntosaliharjoittelua,

sillä se vahvistaa lihaksia monipuolisesti.

– Myös uinti ja vesijuoksu tai

vesijumppa ovat mainioita lajeja, esimerkiksi

kerroshoitajille. Kun töissä

joutuu olemaan paljon etukenossa

esimerkiksi sänkyjä pedatessa, lihashuolto

on tärkeää.

Aloittelijan kannattaa osallistua

kuntosalin laiteopastukseen, sillä

’’

Smartumseteleillä

liikunta

on edullista ja voit

kokeilla eri lajeja.

muuten saliharjoittelu voi jäädä tehottomaksi

tai laitteita voi käyttää väärin.

Kuntokeskuksissa voi myös teettää

itselleen oman kuntoohjelman ja siinä

samalla laitteetkin tulevat tutuiksi.

– Ohjelman teko maksaa useamman

kympin, mutta verottajan

tulkinnan mukaan tämän voi maksaa

liikuntasetelillä. Tämä kannattaa kuitenkin

etukäteen varmistaa palvelun

tarjoajalta.

Lihasten vahvistamisen ohella on

syytä muistaa myös lihasten huolto

venyttelyn avulla. Omatoimisen venyttelyn

lisäksi voi osallistua ohjatuille

venyttelytunneille, jollaisia on tarjolla

monissa kuntokeskuksissa. Pienen

lämmittelyn jälkeen tapahtuva monipuolinen

venyttely saa ihmeitä aikaan!

Seteli käy tuhansiin kohteisiin

Vaikka hyvä fysiikka on edellytys

fyysisessä työssä jaksamiselle, se on

tarpeen myös niille, jotka joutuvat

istumaan paljon; istuminenhan on

uusissa tutkimuksissa todettu kerrassaan

vaaralliseksi ihmisen hyvinvoinnille.

Liikunnan aikana ihmisen eli-

36 www.sol.fi


’’

Käy lenkillä tai

kävelemässä, sillä

happi on hyvästä ja jo

parinkymmenen minuutin

pyrähdys ruokailun

jälkeen illansuussa tukee

painonhallintaa ja parantaa

yöunta.

mistö alkaa erittää mielihyvähormoni

endorfiinia eli työstressi ja muut murheet

hellittävät kuin huomaamatta.

Tällä on tärkeä merkitys myös unen

laatuun.

Keskeistä on liikunnan ilo. Omaa,

itselle mieluista liikuntamuotoa kannattaa

etsiä. Smartum-liikuntasetelit

käyvät lähes viiteentuhanteen kohteeseen,

joten liikuntapaikkojen ja -lajien

kirjo on suuri. Käyttökohteet löytyvät

kätevästi Smartumin sivuilta osoitteesta

www.smartum.fi/kayttokohteet.

Liikuntakin on taitolaji. Siitä saa

irti sitä enemmän mitä paremmin

vaikkapa tietyt jumppaliikkeet tai kahvakuulan

liikeradat osaa. Siksi pitkäjänteisyys

on hyvästä, mutta jos jokin

laji ei nappaa, vaihda toiseen! Tai käy

vain huviksesi välillä kokeilemassa

jotain aivan uutta.

Parasta liikunnassa on, että kun

jonkin aikaa jaksat haastaa itseäsi, huomaat

kehittyneesi. Jos aluksi kymmenen

tavallista selkäliikettä tuntuu tuskalta,

et pian edes laske, kuinka monta

kertaa kädet ja jalat nousevat jumppamatolta.

Siitä tulee voittajaolo. l

Liikuntaseteleiden tilaaminen

SMARTUM-LIIKUNTASETELEITÄ voi tilata kolme kertaa vuodessa marras-joulukuussa,

maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa netin kautta osoitteessa:

https://response.questback.com/smartumoy/sol2014/

Tilauslinkki on avoinna 12.12.2013 saakka ja setelit toimitetaan tilaajalle tammikuussa.

Tilauksen yhteydessä työntekijä antaa luvan periä omavastuuosuuden 50% seteleiden

hinnasta suoraan seuraavan kuukauden palkasta. Lomake kannattaa täyttää huolellisesti,

koska puutteellisia tilauksia ei käsitellä. Seteleitä voi tilata enintään 40 kappaletta

kerrallaan.

Kahdella eurolla kuntosalille

ESIMERKIKSI Espoon uimahallien kuntosaleille pääsee kahden euron kertamaksulla, kun

maksaa osan sisäänpääsystä työnantajan kustantamalla neljän euron arvoisella Smartum-liikuntasetelillä.

Hinta sisältää myös uintimaksun. Sarja- tai kausikorteilla kuntoilu

tulee vielä halvemmaksi: seteleitä voi antaa kerralla useampia isomman summan maksamiseen,

mutta yhden kerran maksuksi ei kannata tarjota kahta seteliä, sillä seteleistä

ei saa rahaa takaisin. Setelillä ei myöskään voi kustantaa mukaan kaveria, koska ne ovat

henkilökohtaisia.

www.sol.fi

37


TYÖHYVINVOINTI

Voimaa

metsän siimeksestä

Uudenmaan piirin palveluvastaavat ja esimiehet tapasivat marraskuussa

Turengissa. Riihen ohjelmassa oli tärkeää asiaa työhyvinvoinnista, patikointia

aurinkoisessa metsässä, makkaranpaistoa ja seurustelua.

TEKSTI: VAULA AUNOLA / KUVAT: MIKAELA LÖFROTH

Kaikki SOLin alueelliset

palvelupiirit järjestävät

vuosittain riihitapahtuman

palveluvastaavilleen

ja heidän esimiehilleen.

– Piirit valitsevat vapaasti teeman

tapahtumalle. Meidän teemamme oli

tänä vuonna työhyvinvointi. Tiukan

asian lisäksi tärkeää on yhdessä viihtyminen

ja toisiin tutustuminen. Valitun

aiheen ympärille voi ideoida kaikenlaista

vuorovaikutteista ohjelmaa ja on

hienoa, jos saadaan syntymään keskustelua

eri aiheista, SOLin palvelujohtaja

Sanna Peltola kertoo.

Tavoitteena on, että mahdollisimman

moni osallistuu tapahtumaan

ja siinä myös onnistuttiin. Kiipulan

koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa

pidettyyn riiheen osallistui noin 110

palveluvastaavaa esimiehineen.

– Valitsimme Turengin tapaamispaikaksi,

koska sinne on suunnilleen yhtä

pitkä matka niin monesta suunnasta,

Peltola toteaa nauraen.

Paikan päälle tultiin tilausbusseilla

muun muassa Keravalta, Tuusulasta,

Porvoosta, Hämeenlinnasta, Järvenpäästä,

Vantaalta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä

ja Söderkullasta.

Yhteisen maistuvan lounaan jälkeen

siirryttiin koulutustiloihin.

Unirytmi kuntoon

Kiipulasäätiön kuntohoitaja Tiina

Veni alusti keskustelun kertomalla,

miten valvominen fyysisen rasituksen

ohella vaikuttaa meihin ja miten

hyvän unen päästä saa kiinni.

– Monet meistä tekevät vuorotyötä

ja oikean unirytmin ylläpitäminen on

välttämätöntä.

– Samalla saimme ohjeita terveellisestä

ruokailurytmistä. Kurinalaisuus

näissä asioissa kannattaa, sillä raskaan

ateria tai alkoholin nauttiminen ennen

nukkumaanmenoa ei todellakaan

kannata.

Keskustelussa käsiteltiin myös liikuntaa.

– Puhuimme siitä, miten paljon

liikuntaa tarvitaan lihaskunnon ylläpitämiseksi

ja liikehallinnan kehittämiseksi.

Tilaisuuden lopuksi kaikki osallistujat

täyttivät oman liikuntapiirakkansa.

– Sitä piirakkaa ei syödä, vaan se

on UKK instituutin kehittämä testi

omien liikuntatottumusten mittaamiseen.

Liikuntapiirakka kertoo, liikutko

riittävästi.

Aloittelijalle ja terveysliikkujalle

riittää, kun liikkuu reippaasti vähintään

kaksi ja puoli tuntia viikossa tai

tunnin ja 15 minuuttia rasittavasti.

– Yllättävän vähän aikaa tarvitaan

siis siihen, että kunto pysyy hyvänä.

Rastilta toiselle

Keskustelun jälkeen lähdettiin porukalla

metsään.

– Esimiehet olivat rakentaneet rastipolun,

jota pitkin kuljimme pienissä

ryhmissä, Peltola kertoo.

Rasteilla oli muun muassa kiinteistönhuoltoon

ja siivoukseen liittyviä

kysymyksiä.

– Tehtävät eivät olleet liian vaikeita

vaan niissä piti liittää oikea kuva

oikeaan tekstiin ja samalla tuli tutustuttua

erilaisiin töihin.

Mukana oli myös työhyvinvointiin

liittyviä tehtäviä.

– Rasteilla kysyttiin työsuojeluasioista

ja ergonomiasta.

– Osa rasteista oli käännetty

38 www.sol.fi


TYÖHYVINVOINTI

www.sol.fi

39


Rami Lönn

HYVINKÄÄLLÄ kiinteistöhuollon palveluvastaavana hiljattain

työnsä aloittanut Rami Lönn (vas.) oli mielissään, kun pääsi

uutena SOLilaisena tutustumaan muihin virkistyspäivän

vapaamuotoisissa tunnelmissa.

- Mukaan menen taatusti ensi vuonnakin, jos ei vain ole

työesteitä. Tämä kiinteistöhuolto kun on sellaista päivystysluonteista

hommaa, Rami kuvailee uutta työsarkaansa.

Liikunnan merkitys on Ramille itsestään selvä, liikunta

kuuluu arkipäivään. Nuorena aika kului kiekkokaukalossa,

nykyään päälajina on tennis, jossa mies peräti kilpailee.

- Ihan vain kansallisella harrastetasolla, selittää myös tennisvalmentajana

toiminut vaatimaton Lönn.

Bhargav Khatiwada

TURENGISSA kuultu esitys riittävän yöunen merkityksestä osui

Bhargav Khatiwadaan (kesk.). Kun työtä tekee opintojen ohella,

unista voi joskus joutua tinkimään. Pian kaksi vuotta SOLin

palveluksessa olleelle nepalilaiselle riihipäivä oli laatuaan

ensimmäinen. Bhargav nautti patikoimisesta pitkin metsää

ja nuotiotulista päivän päätteeksi. Hyvää englantia puhuva

mies opiskelee ja asuu Riihimäellä ja käy töissä naapurikaupungissa

Hyvinkäällä. Siivouskohteena on Hyvinkään Prisma.

- Työ ei ole raskasta ja siitä tienaa hyvät opiskelurahat,

olen viihtynyt aivan mainiosti.

Sondra Toompuu

YHDEKSÄN vuotta SOL:illa ollut virolainen Sondra Toompuu

(oik.) oli innoissaan Kiipulassa pidetystä työhyvinvointiriihestä.

Asiat olivat Sondralle jo tuttuja, sillä hän on itse ollut

Kiipulassa kuntoutuksessa.

- Tiina Venin kanssa oikein halasimme tavatessamme,

Sondra kertoo.

Hämeenlinnassa Osuuspankissa ja verotoimistossa

siivoustyötä tekevälle Sondralle riihen parasta antia olikin

ihmisten tapaaminen.

- Siellä oli paljon virolaisia, joita en ollut ennen tavannut.

Kun aloitin SOLilla, meitä ei ollut montakaan, mutta nykyään

tilanne on toinen.

Hyvässä säässä vietetty virkistyspäivä katkaisi mukavasti

työrutiinit – vastaavaa voisi olla useamminkin, sanoo Sondra.

useam malle kielelle.

Rastipolun lopussa häämötti kota.

Nuotiomakkara maistui

Peltola kertoo, että jos tunnelma

alkuun olikin hieman jännittynyt,

niin kodalta kaikui iloinen puheensorina.

– On luonnollista, että vieraat

ihmiset jännittävät ensin toisiaan

ja alkuun kaikki näyttivät kulkevan

omissa porukoissaan. Kodassa oltiin

jo rennoin mielin ja löydettiin uusia

SOLilaisia tuttavia.

Makkaranpaistoa ja kahvittelua

jatkui auringonlaskuun asti.

– Olemme tosi tyytyväisiä riiheemme

ja olemme saaneet siitä hyvää

palautetta myös osallistujilta. Suuret

kiitokset kuuluvat tapahtuman pääkoordinaattorina

toimineelle palveluesimies

Marja Toikalle ja kaikille

järjestelyihin osallistuneille esimiehille.

Jatkamme varmasti ensi vuonna

samaan malliin ja kehitämme tätä

konseptia vielä paremmaksi. l

’’

Kodassa oltiin jo

rennoin mielin ja

löydettiin uusia

SOLilaisia tuttavia.

40 www.sol.fi


HENKILÖSTÖ-UUTISET

Kisavoitto

ratkesi

Arkiliikunnallakin saa kiloja karistettua ja itselleen

paremman olon. Tina Andersson voitti The Sunniest Loser

kilpailun huimalla 25 prosentin painonpudotuksella.

TEKSTI: ANNAMARI IRANTO / KUVAT: TAIJA PAAVOLA

Kisan kärkikolmikko. Palvelujohtaja

Anne-Maarit Pusa-Heittola

(kesk.) myyntipäällikkö

Janne Ikonen ja kisan paras palveluesimies

Tina Andersson.

SOLilaisten toimihenkilöiden

elämäntapamuutoskilpailu

The Sunniest Loser on ratkennut.

Voiton koko kisassa

vei jo ensimmäisen etapin

ykkönen, siivouksen palveluesimies

Tina Andersson. Kisassa mitattiin

painonpudotusta prosentteina. Siinä

Tina ylsi uskomattomaan 25 prosenttiin,

mikä tekee kiloissa huimaavat yli

22 kiloa. Onnea!

Tina ansaitsi onnistumisestaan lahjaksi

sporttiviikonlopun Vierumäellä.

Kaksi seuraavaksi parasta, palvelujohtaja

Anne-Maarit Pusa-Heittola

Tampereelta ja myyntipäällikkö Janne

Ikonen Helsingistä saivat palkinnoiksi

tulevaankin kuntoiluun innostavat

sykemittarit.

Viime tammikuussa alkaneeseen

SOLin toimihenkilöiden kisaan

ilmoittautui alun perin 79 keveämpää

elämää haluavaa. Kun taivallus oli toukokuun

lopulla edennyt puolimatkan

krouviin, mukana oli noin puolet osallistujista.

Ajatuksena oli, että kesä ei

toisi takapakkia, vaan into jatkuisi vielä

syksyllä. Loppupeleissä marraskuun

viimeisillä viikoilla oli mukana kymmenen

sitkeintä.

– Neljän parhaan painosta lähti

keskimäärin 20 prosenttia, mitä voi

todellakin pitää hyvänä saavutuksena –

www.sol.fi

41


HENKILÖSTÖUUTISET

sellaisena elämäntaparemonttina, joka

varmaan on pysyvä, iloitsee SOLin

työhyvinvointipäällikkö Anu Källman.

Aurinkoisimman pudottajan tittelin

tavoittelussa ei ollut kysymys pikaisesta,

mahdollisimman suuresta painonpudotuksesta,

vaan painon hallinnasta,

oman hyvinvoinnin löytämisestä. Osa

kisaan osallistujista olikin aloittanut

omiin tavoitteisiinsa pyrkimisen jo

ennen kilpailun julistamista, mutta se

ei ollut este osallistumiselle.

Ensi vuonna ei mitään erityistä kisaa

tule, mutta Anu Källman kannustaa

jatkamaan saavutusten tiellä ja innostamaan

mukaan muitakin. Hän huomauttaa,

että mikä tahansa SOLilainen

työporukka voi keskenäänkin perustaa

ryhmän, joka asettaa itselleen hyvinvointitavoitteita.

Yhdessä ponnistelu

auttaa päämäärän saavuttamisessa.

Keventäjäkisan voittanut Tina

Andersson jaksaa liikkua kadehdittavat

määrät. Liikunnan lisäksi keskeistä

laihtumisessa on syöminen.

– Syödä pitää! Aluksi oli lähes mahdotonta

syödä säännöllisesti aamupuurosta

alkaen, kun aina oli sinnitellyt

päivän läpi kahvin voimalla.

– Mutta tosiasia on, että aineenvaihdunta

toimii hyvin vasta, kun syö riittävän

usein – mutta pieniä annoksia,

Anu Källman opastaa.

- Eikä heti kannata lannistua, jollei

Tinan tapaan ehdi salille tai jumppaan

viitenä kertana viikossa. Puoli tuntia

päivässäkin on parempi kuin ei mitään.

Kilojen ja prosenttien ohella kannattaa

tarkkailla senttejä. Kun hame

tai housut ovat väljemmät kuin viime

kuussa, on jo saavuttanut jotain. l

Voittajan tuuletus! Siivouksen palveluesimies

Tina Andersson karisti kilonsa liikunnalla ja

terveellisellä ruokavaliolla.

MEITÄ ON MONEKSI -tilaisuus

Finlandia-talolla syyskuun lopussa

on nistui mainiosti. – Yrityksestämme löytyy

yli kymmenentuhatta erilaista tarinaa, kuten toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen totesi puheessaan.

Ennen lounasta tanssiryhmä Frunza sai

osalllistujat liikkeelle. Iltapäivällä filosofi

Esa Saarinen luennoi Moninaisuuden

maagisesta voimasta ja Businessteatterin

näyttelijät ja

SOLilaiset loivat yhdessä

arjesta draamaa.

42 www.sol.fi


TEKSTI KARI MARTIALA / KUVA TUOMO MANNINEN

Hymyn

valokeilassa

Turvatarkastuksessa

on hyvä henki

Iloisuus on tarttuvaa sorttia.

TEKSTI: KARI MARTIALA / KUVAT: TUOMO MANNINEN

Kielitaito tarvitaan

SOLin väki turvatarkastuksessa on

kansainvälistä porukkaa. Kielitaito on

tärkeä osa työssä menestymisessä.

– Minä puhun sekä suomea, englantia

että thaita, hän sanoo.

Turvatarkastajat saavat ennen työn

aloittamista viikon mittaisen peruskoulutuksen

ja he suorittavat myös saman

pituisen perehdytysjakson. Koulutukseen

kuuluu myös asiakaspalvelua.

– Asiakaspalvelussa lähtökohtana on

matkustajien kohtaaminen, niin että he

jatkavat matkaa hyvällä tuulella, iloisempina.

SOL järjestää omat sisäiset näytöt

niille uusille turvatarkastajille, jotka

ovat saaneet näyttönsä läpi Finsecprolta

ja luvan Trafilta toimia eri tarkastustehtävissä.

– Tällä tavalla saamme varmistettua,

että tarkastajat osaavat hommansa.

SOLin turvatarkastajat tulevat

mukavasti toimeen keskenään, henki

on hyvä.

– Teemme samaa työtä ja vedämme

yhtä köyttä, Jitpo sanoo.

HELSINKI-VANTAAN lentokentän turvatarkastuksessa

työskentelevän Jitpo Thiwaphornin

iloisuus on tarttuvaa sorttia.

Hän toimii myös tutorina ja kouluttaa

turvatarkastajia.

– Hän on aurinkoinen, positiivinen

ja ystävällinen henkilö, jonka iloisuus

tarttuu myös muihin työkavereihin

ja asiakkaisiin, Jitpon esimies Marko

Kannonmaa kehuu.

– Suurin osa asiakkaista ymmärtää

turvatarkastusten välttämättömyyden,

mutta mukana on niitäkin, jotka

kyseenalaistavat tarkastusten välttämättömyyden.

Ainakin omalta kohdaltaan,

Jitpo Thiwaphornin kertoo.

– Heille kerromme, että tarkastukset

ovat heidän parhaaksi. Tarkastukset

tehdään viranomaisen, Trafin vaatimusten

mukaisesti ja se yleensä rauhoittaa

heitä.

Joskus asiakkaat jäävät juttelemaan

turvatarkastajien kanssa.

– Erityisesti ikääntyneet henkilöt ja

paljon matkustavat rupattelevat paljon

esimerkiksi muutoksista lentokentällä.

Thaimaalaisen ruoan taitaja

28-vuotiaan Jitpon perheeseen kuuluu

yksi lapsi, poika. Työ ja lastenhoito vievät

ajan niin, että juuri muihin harrastuksiin

ei jää aikaa.

– Tykkään tehdä ruokaa ja teen

välillä ruokaa myös työkavereille. On

mukavaa katsoa ja kuulla kun muut

nauttivat laittamastani ruuasta.

Thai-keittiön salaisuus piilee Jitpon

mielestä maustamisessa. Hän on oppinut

tekemään ruokaa jo 6-vuotiaasta

asti ja tekee mielellään ruoan alusta asti

itse, chilikastiketta myöten. l

www.sol.fi

43


SOL

Monipalvelut

yhdistää saumattomasti

jokaiselle asiakkaalle sopivan

palvelukokonaisuuden. Osaava

ja innovatiivinen palvelualan

perheyritys tuottaa yrityksille

monipuolisia siivous-, toimitila-,

kiinteistönhoito-, pesula-,

turva- ja henkilöstöpalveluja.

Kuluttaja-asiakkaita palvelevat

aurinkoiset SOL pesulat ja kotisiivouspalveluiden

ammattilaiset.

Kansainvälinen SOL konserni

toimii Suomessa, Ruotsissa,

Baltiassa ja Venäjällä.

Siivouspalvelut

Toimitilapalvelut

Kiinteistöpalvelut

Kotipalvelut

Turvallisuuspalvelut

Henkilöstöpalvelut

Pesulapalvelut

SOL

Puhelin 020 5705

myynti@sol.fi

www.sol.fi

More magazines by this user