Solisti 02/2015

solpalvelut

SOLin asiakas- ja henkilöstölehti
www.solisti.fi
www.sol.fi

SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI | 2/2015 |

sol.fi | solisti.fi

SOL turvaa

Helenin

energiantuotantoa

SIVU 32

Fastems

laajensi

palveluratkaisuaan

SIVU 14

Hymyä

huuleen!

SOLilaiset Florentina Gashi,

Yussuf Jama Mohamed,

Vilma Järvenpää, Hossain Ikball

ja Jari Ojala tykkäävät työstään.

Aurinkovoimala palvelee kaikkia 24/7 SIVU 16 Turun Meyerin telakan kumppanina SIVU 10


SISÄLTÖ 2/2015

38

Pärnun sairaalan

siivouskonsepti

uusittiin kokonaan.

Kuvassa oikealta

vasemmalle Pärnun

sairaalan viestintäpäällikkö

Eda Amur,

palveluesimies

Sirje Alloja, Pärnun

sairaalan kiinteistöjohtaja

Merle Orav

ja palvelupäällikkö

Urve Välimäe.

4

Pääkirjoitus. Tulevaisuutta

on vaikea ennustaa, mutta

sitä voi tehdä

6

Puhdasta asiaa

10

Turun Meyer Oy on

SOLin pitkäaikainen

kumppani

Fastems laajensi

14

palveluratkaisuaan

16 Aurinkovoimala palvelee

asiakkaita vuorokauden

ympäri

Vilma Järvenpää on

21

Aurinkovoimalan moniosaaja

22 Keski-Pohjanmaan

keskussairaalasta tuli

uusi iso asiakas

25

Kaukokiito tarvitsee joustoa

resursseihin joka päivä

Innovaatioryhmä kalastaa

28

ideoita toiminnan kehittämiseksi

2 www.sol.fi

32

36

38

41

42

44

47

48

51

SOL huolehtii turvallisuudesta

Helenin tiloissa

Henkilöstöpalvelut

rekrytoi Kanta-Hämeen

Hengitys ry:lle

Pärnussa uudistettiin

koko sairaalasiivouksen

konsepti

Auringon alla: Voisimmeko

kenties palvella vieläkin

paremmin

SOLilaiset maahanmuuttajat

viihtyvät Suomessa

Kenialaisen Bett Lenah

Cherotichin tarina

Työtapaturmien määrä

minimiin

Uusia asioita opiskellaan

työpaikoilla

Hymyn valokeilassa:

Tuula Rautavirta

Päätoimittaja

Taija Paavola:

”Jokainen

meistä voi

keksiä sen

parhaan

idean.”

Lue juttu Innovointiryhmän

toiminnasta.

Sivu 28


44

Meillä on työntekijöitä

jo yli 60 eri maasta ja

kaikista maanosista.

Kenialainen Bett Lenah

Cherotich kertoo

tarinansa.

Tutustu

Solistiin

verkossa

ja tilaa

uutiskirje

osoitteessa

solisti.fi

www.solisti.fi

Facebook: www.facebook.com/solpalvelut

Twitter: @SOLPalvelut, @SOLPesula

Instagram: instagram.com/solpalvelut

Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-group

Youtube: www.youtube.com/solpalvelut

48

Yhä useammin

oppia saadaan

omalla työpaikalla.

Uudet

verkkokoulutusmateriaalit

ovat

aina käytettävissä

ja ajantasalla.

Kouluttaja Tiina

Lehtola-Ruuska

(oik.) opastaa

palveluvastaava

Marianna Baggelle

ergonomisia

työtapoja.

SOLISTI ON SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Taija Paavola, SOL Palvelut Oy, taija.paavola@sol.fi Toimitusneuvosto

Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jaana Ryynänen, Merja Oljakka, Timo Sairanen, Elina Jalonen, Niilo Kemppe, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, www.hank.fi Kannen kuva Antero Aaltonen Painopaikka PunaMusta Oy, 2015 Painos 20 000 kpl.

441 619

Painotuote

www.sol.fi

3


4 www.sol.fi


PÄÄKIRJOITUS

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa,

mutta sitä voi tehdä

SOLIN TOIMIALOILLA tulevaisuus on

nykyisten olettamusten mukaan turvattu

ja jatkuvuus taattu. Työmme

eivät karkaa muualle, vaan ne tehdään

tietyssä paikassa, ja aina tarvitaan ihmisiä

niiden hoitamiseen. Tarjoamamme

palvelut tuotetaan pääosin asiakkaiden

omissa erilaisissa tiloissa. Monenlaisia

ihmisten välisiä kohtaamisia tapahtuu

koko ajan. Nämä seikat ovat varmistaneet,

että alojamme ja työtämme

kehitetään jatkuvasti. Olemme hyvällä

tapaa pakotettuja jatkuvaan kehittämiseen

ja edistämään asiakkaiden tavoitteiden

täyttymistä omalta osaltamme

myös tulevaisuudessa. Ja mikä tärkeintä,

tämä tapahtuu asiakkaiden kanssa

yhdessä kehittäen.

Tavoitteemme on saada kaikki

solilaiset mukaan kehittämään ja

innovoimaan tulevaisuutta yhdessä,

osallistumaan muutokseen. Osallistuva

henkilöstö on kehityksen avain. Meillä

on toiminnassa aktiivinen innovaatiotiimi,

jonka kunnianhimoinen tavoite

on kehittää toimintaamme ja valmistaa

meitä tulevaisuuteen. SOLissa on

myös äskettäin otettu käyttöön uusi

helpompi ja tehokkaampi tapa jokaiselle

SOLilaiselle tuoda omat ideat

ja kehitysajatukset esille. SOLilla on

käytössä sähköinen Ideaboksi. Ideaboksissa

annetaan vapaita ideoita sekä

arvioidaan ja kommentoidaan muiden

antamia ideoita. Sen myötä saatiin jo

parin ensimmäisen viikon aikana lähes

400 erilaista ideaa. Innovaatiotiimistä

voit lukea lisää tästä lehdestä. Onko

sinulla hyvää ideaa, joka voisi mahdollistaa

kehitystä?

Vaikka hetkessä eläminen ja täydellinen

keskittyminen olemassa olevaan

hetkeen onkin tärkeintä, on myös hyvä

välillä pysähtyä pohtimaan tulevaa. Nyt

on aika suunnitella seuraavaa vuotta

2016. Tulevan vuoden tärkein asia on

luonnollisesti edelleen tyytyväinen ja

aurinkoinen asiakas. Kaiken tekemisemme

tavoitteena on tukea asiakkaan toimintaa

ja helpottaa heidän elämäänsä.

Meillä pitää

olla valmiudet

ja intohimo

kehittyä.

Työn tekemisen turvallisuus ja terveydelliset

asiat tulevat luonnollisesti

olemaan tärkeänä painopisteenä myös

tulevana vuonna. Jatkamme myös

entistä enemmän lean-työskentelyä ja

kehitämme työn tuottavuutta ja tehokkuutta

kaikessa toiminnassamme. Tässä

on vain muutama asia ensi vuoden

suunnitelmien pohjaksi, eri toimialoilla

ja alueilla on erilaisia painopisteitä.

Myös tulevia tekemisiä varten haluan

korostaa, että kaikki työmme tehdään

ihmisten avulla ja heidän kanssaan, ja

palvelumme onnistuminen tapahtuu

sisäisen ja ulkoisen yhteistyön tuloksena.

Suuresta ja merkittävästä muutoksesta

sekä ennen kaikkea muutoksen

nopeudesta käy hyvänä esimerkkinä viime

viikkoina räjähtänyt pakolaistilanne

Euroopassa. Tämän kaltainen yhtäkkinen

suuri ja hallitsematon tapahtuma

voi aiheuttaa suuriakin muutoksia

laajoilla alueilla ja muuttaa yhteiskuntaa.

Meillä on hyvät mahdollisuudet ja

olemassa olevat valmiudet olla mukana

tällaisessa muutoksessa omalta osaltamme.

Olemmehan jo vuosien ajan

työllistäneet tuhansia tänne muualta

muuttaneita ja helpottaneet heidän

pääsyään kiinni yhteiskuntaamme.

Olemme olleet edelläkävijöitä

monissa asioissa, ja olemme myös jatkossa.

Meillä pitää olla valmiudet ja

intohimo kehittyä, maailma muuttuu

kovaa vauhtia. Muutos ja tulevaisuus

ovat aina mahdollisuus. Niihin pitää

vain suhtautua rohkeasti ja olla mukana

rakentamassa uutta.

Aleksis Kiveä lainatakseni: ”Mutta

niin muuttuu maailma; silloin kuin nyljetty

orava, nyt mahdut hädintuskin tähän

samaan hännystakkiin; niin muuttuu

maailma, Eskoni.”

Helsingissä, Aleksis Kiven päivänä.

Aurinkoista ja menestyksellistä loppuvuotta

2015,

JUHAPEKKA JORONEN

TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

www.sol.fi

5


PUHDASTA ASIAA

SOL huolehtii

Outokummun

Tornion tehtailla

muun muassa valvomo-,

sähkö- ja

toimistotilojen

puhtaanapidosta.

Outokumpu asiakkaaksi pitkällä sopimuksella

SOL HOITAA Outokumpu Stainless Oy:n

Tornion tehtailla muun muassa valvomo-,

sähkö- ja toimistotilojen puhtaanapidon

lokakuun puolivälistä alkaen. Sopimus on

viisivuotinen.

– Halusimme kehittää toimitilojemme

puhtaanapitoa, ja haimme siihen hyvää

yhteistyökumppania. SOLin väellä vaikutti

olevan aito innostus tekemiseen. Kehityshalukasta

porukkaa, ostaja Seija Yliniemi

Outokummulta sanoo.

– Toki myös kustannustehokkuus oli toimittajavalinnassa

tärkeä tekijä.

SOLin Lapin ja Koillismaan alueen palvelujohtaja

Niko Simonen kuvaa uuden asiakkaan

sopimuksen laajuutta työllistävällä

vaikutuksella.

– Meiltä on Outokummulla noin yhdeksän

henkilöä viitenä päivänä viikossa, Simonen

sanoo.

Hänen mukaansa terästehtaan alueella

työskentely edellyttää laajaa turvallisuusasioiden

koulutusta henkilöstölle, vaikka tuotantotiloja

ei sopimuksen piiriin kuulukaan.

– Tuotantotiloissa joudutaan kyllä liikkumaan,

minkä vuoksi turvallisuus on tärkeässä

roolissa, Simonen sanoo.

Töiden haku

helpottui entisestään

Holiday Inn

Tampere –

Central

Stationissa on

179 hotellihuonetta.

Uusi Holiday Inn avattiin Tampereelle

MAAILMAN POHJOISIN Holiday Inn

-hotelli sijaitsee jälleen Tampereella,

mutta uudessa osoitteessa. Rautatienkadulle

entisen Cumuluksen tiloihin

muuttanut Holiday Inn Tampere

– Central Station avattiin syyskuun

alussa.

Uusi hotelli on huonemäärältään

suurempi kuin aiemmin Yliopistonkadulla

sijainnut Holiday Inn. Kohteen

siivouspalvelut hoitaa SOL. Palvelujohtaja

Ritva Ruskeepään Tampereelta

Poriin ulottuvalla alueella kaikki

Restelin hotellit ja kylpylät ovat SOLin

puhtaanapidossa.

– Hotellin konvertointi Cumuluksesta

Holiday Inn –brandiin sujui

nopeasti, sillä hotelli oli suljettuna vain

viikon. Palveluesimiehet Pia Pelkonen

ja Jaana Virtanen joukkoineen tekivät

hienoa työtä, kun huonevarustelu

uusittiin ja siivoukselle jäi aikaa vain

muutama päivä, Ritva Ruskeepää

kiittää.

Hotellinjohtaja Timo Haapanen on

tyytyväinen SOL-yhteistyöhön.

– Olin samassa tehtävässä jo

edellisessä Holiday Inn -kohteessa, ja

yhteistyö SOLin kanssa sujui hyvin.

Vanhan kumppanin kanssa oli helppo

jatkaa uudella sopimuksella, Haapanen

sanoo.

TYÖNHAKIJOIDEN ON nyt aiempaakin helpompi olla

yhteydessä SOLiin, kun yhtiö uudisti rekrytointijärjestelmänsä.

Aiemmin SOLissa oli käytössä kaksi eri

rekrytointijärjestelmää, mutta nyt järjestelmiä on

vain yksi yhteinen.

– Kaikki avoimet työpaikat näkyvät samassa

portaalissa ja työnhakija pystyy hakemaan kaikkiin

työpaikkoihimme samassa paikassa. Yhdellä CV:llä

voi hakea kaikkiin työpaikkoihin, myös eri toimialoillemme,

kertoo SOLin HR-asiantuntija Laura

Itkonen.

SOL halusi uuden rekrytointijärjestelmän, joka

helpottaa työn hakemista työntekijän näkökulmasta.

– Halusimme helppokäyttöisen ja käyttäjäystävällisen

järjestelmän, Itkonen jatkaa.

Uusi järjestelmä otettiin käyttöön heinäkuussa

ja siitä on saatu jo palautettakin.

– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta.

Järjestelmän opettelua pidetään hyvin helppona.

Työpaikkailmoitukset näkyvät myös SOLin Facebook-sivulla,

joka löytyy hakusanalla ”SOL”.

Rekrytointijärjestelmän SOLille toimitti Haahtela

Contactor.

6 www.sol.fi


Pesuloiden

asiakastyytyväisyyttä

mitattiin

SOL PESULAT saivat asiakkailtaan erinomaisen

arvosanan täsmällisyydestä,

ammattitaidosta, miellyttävästä hymyilevästä

palvelusta ja rennosta ilmapiiristä.

Peräti 90 prosenttia vastaajista oli

erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä

pesuloiden toimintaan. Kanta-asiakkaille

toivottiin lisää tarjouksia ja niitä onkin

luvassa.

Näin juhlakauden alla,

marraskuussa puvun

pesettämisestä saa

–15% alennuksen!

Inkoon kiinteistöt ja vesiliikelaitos SOLin hoitoon

SOL oli meille

jo entuudestaan

tuttu

kunnan

ulkoalueiden

hoidosta.

INKOON KUNTA on tehnyt SOLin kanssa

sopimuksen kaikkien kunnan kiinteistöjen

teknisestä huollosta. Sopimuksen piiriin

kuuluu myös Inkoon Vesi liikelaitoksen

toiminta kokonaisuudessaan. Viisivuotinen

sopimus astuu voimaan marraskuun alusta,

ja siinä on lisäksi kahden vuoden optio.

– Olemme jo pitkään hoitaneet kunnan

ulkoalueita, nyt siirrymme ulkotiloista sisälle.

Uusi sopimus on huomattavasti aiempaa

laajempi, SOLin palveluesimies Seppo Laitinen

kertoo.

Jatkossa SOL vastaa kaikkien Inkoon kunnan

kiinteistöjen teknisestä huollosta, vastaanottaa

käyttäjiltä tulevat vikailmoitukset

ja hoitaa ympärivuorokautisen päivystyksen.

Täysin uutta on, että marraskuun alusta

Inkoon Vesi liikelaitos on kokonaan SOLin

vastuulla.

– Se tarkoittaa koko vesihuoltoa. Puhdasvesipuoli

vesitornista alkaen sekä jäteveden

käsittely pumppaamoineen, Laitinen sanoo.

Kunnanjohtaja Jarl Boström toteaa, että

– Vesiliikelaitoksen johto säilyy meillä,

mutta tilaaja-tuottajamallin mukaisesti

SOL vastaa koko tuotannosta, Inkoon

kunnanjohtaja Jarl Boström sanoo.

Inkoon vesitorninkin tekninen

huolto kuuluu jatkossa SOLille.

kunnalla on jo kokemusta vesiliikelaitoksen

sekä kiinteistönhuollon ulkoistuksesta.

Aiemmin niitä hoiti toinen toimittaja.

– Kun sopimuskausi oli päättymässä,

teimme hankintalain mukaisen tarjouskierroksen.

Hinnan ohella meillä oli siinä tietyt

laatuvaatimukset. SOL oli meille jo entuudestaan

tuttu kunnan ulkoalueiden hoidosta,

kunnanjohtaja Boström sanoo.

www.sol.fi

7


PUHDASTA ASIAA

SOLilainen

asentaja

Kimmo

Koskiniemi

hallitsee

myös uudet

hiilidioksidilaitteet.

– Muun

ympäristöystävällisyyden

lisäksi

ne säästävät

energiaa.

SOL laajentaa kylmälaitehuollon tarjontaa pohjoisessa

SOL ON laajentanut kylmälaitetekniikkahuoltoa

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Palvelukokonaisuutta tarjotaankin nyt

aiempaa laajemmalle alueelle, ja samalla

Oulusta on palkattu uusia työntekijöitä.

Erikoisosaamisena uudet työntekijät ovat

tuoneet mukanaan hiilidioksidilaitteiden

palvelukokonaisuudet, jotka ovat ajankohtaisia

ympäristöasioiden myötä.

SOLin kylmälaitetekniikan erikoisosaaminen

kattaa Pohjois-Suomessa kylmä-, hitsaus-,

sähkö-, LVI- ja automaatiopalvelut.

– Kylmälaitehuollon palveluilla on esimerkiksi

Koillismaan Osuuskaupalle saatu

huomattavia kustannussäästöjä. Toiminta

on kasvussa ja liiketoiminnalle saatu jatkuvuutta

ja varmuutta. Jatkossa haluamme

tehdä suurempia kokonaisuuksia, palvelujohtaja

Niko Simonen toteaa.

Oulussa palkattiin kesäkuussa kaksi

uutta työntekijää hoitamaan palvelua. Sekä

Kimmo Koskiniemellä että Anssi Autiolalla

on pitkä kokemus ja kylmälaiteasentajan

ammattipätevyys.

Kimmo Koskiniemen mukaan uudet

haasteet toivat hänet ja Autiolan mukaan

SOLille.

– Sana on jo nyt kiirinyt ja teemme töitä

koko Pohjois-Suomen alueella. Esimerkiksi

pian olemme mukana Oulussa ruokakaupan

rakentamisessa, Koskiniemi kertoo.

Isossa osassa ovat hiilidioksidipuolen

työt. Kaupoissa luovutaan ympäristölle

haitallisten aineiden käytöstä ja hiilidioksidi

kasvattaa osuuttaan kaupan kylmäaineena.

Uusilla hiilidioksidilaitteilla saadaan

Sana on jo

kiirinyt ja teemme

töitä koko

Pohjois-Suomen

alueella.

energiansäästöjä sekä hiilipäästöarvoja

kuntoon.

– Tällä hetkellä vanhoissa kylmälaitteissa

käytetään HFC-yhdisteitä, joiden GWP-arvot

ovat hyvin suuret, Koskiniemi toteaa.

– Myös vedenjäähdyttimien ja ravintolan

kylmälaitteiden asennus ja huolto kuuluu

osaamiseemme. Toki teemme myös hitsauksia

sekä automaatiopalveluita ja sähkötöitä.

Palvelujohtaja Niko Simosen mukaan

kentältä saatu viesti on ollut erittäin positiivista

ja uudet palvelukokonaisuudet on

otettu hyvin vastaan asiakkaiden puolelta.

– Vaikka olemme vasta käynnistymisvaiheessa,

olemme päässeet näyttämään osaamistamme,

Simonen kertoo.

Palveluesimies Harri Kihlmanin mukaan

työntekijät ovat jo täystyöllistettyjä, vaikka

toiminta alkoi vasta kesäkuussa.

– Jos kaikki sujuu hyvin, palkkaamme

näillä näkymin marraskuussa uuden työntekijän

alalle. Tulevaisuudessa voimme ehkä

toimia alalla myös oppisopimuskouluttajana,

Kihlman summaa.

8 www.sol.fi


Työhyvinvointihanke Onnen reppu onnistui

SOLIN TYÖHYVINVOINTIHANKE Onnen repun

ensimmäiset tulokset Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen

piireistä kuullaan marraskuun

SOL-päivillä. Hanke on toteutettu neljällä

esimiesalueella kummassakin piirissä.

– Piirikokouksissa mietimme nyt, mitä

näissä piireissä voidaan tehdä yhdessä ja

mitä kukin esimies tekee. Ajatuksena on

jalostaa ja ottaa käyttöön hankkeessa hyväksi

muodostuneita toimintatapoja laajalti,

hanketta yhdessä konsultti Päivi Frantsin

kanssa vetävä konsultti Satu Kaski kertoo.

Hän iloitsee esimiesten ja työntekijöiden

sitoutumisesta hankkeeseen ja halusta

kehittää työtä.

– Lisäksi luottamushenkilöiden ja työsuojelun

vahva rooli korostui. Oli mukava

huomata, että heillä oli aito halu kehittää

ja viedä eteenpäin hankkeen asioita, Päivi

Frantsi sanoo.

Positiivisena yllätyksenä Kaski pitää myös

hyvinvointianalyysin löydösten hyödyntämistä

ja viemistä käytäntöön. Toimintatapojen

muuttamiseen liittyvä vaivannäkö sen

sijaan on tuttua muistakin hankkeista.

– Toivoimme, että hyvinvointimentoritoiminta

voisi jalkautua organisaatioon – ja se

näyttää tapahtuvan, Frantsi kehuu.

Työntekijälähtöinen kehittämistoiminta

on kaikille motivoivaa, niinpä kirjallinen

palaute osallistuneilta on ollut positiivissävytteistä.

– Työntekijällä on olo, että hänen ääntään

kuunnellaan ja esimiehellä olo, että ei yksin

kanna koko hommasta vastuuta. Yhdessä

hyvä tulee, Kaski summaa.

Ideaboxiin on kertynyt jo satoja ideoita

SYKSYLLÄ AVATTIIN sähköinen ideaboxi,

jonne kaikki SOLilaiset voivat käydä antamassa

työhön liittyviä kehitysehdotuksia

ja kommentoida muiden antamia ideoita,

näin ideat jalostuvat vieläkin paremmiksi.

Tuleeko

sinusta uusi

ideakingi?

Konsultit

Päivi Frantsi

ja Satu Kaski

ovat vetäneet

työhyvinvointia

lisäävää

Onnen reppu

-hanketta vuoden

verran.

Kaikki saapuneet ideat käsitellään, ja ne

parhaat siirtyvät suoraan jatkokäsittelyyn.

Ideankeksijällä on myös mahdollisuus päästä

mukaan kehittämään omaa ideaansa

eteenpäin.

Näin ideat jalostuvat vieläkin paremmiksi.

Yhdessä ideointi on otettu osaksi

toimintajärjestelmää, ja kannustukseksi

SOL Päivillä palkitaan siihen

mennessä syntynyt paras idea ja ahkerin

ideanikkari. Ideaboxi onkin saanut heti

hyvän vastaanoton ja jo parin ensimmäisen

viikon aikana sinne on kertynyt

satoja ideoita.

Rentoa

pyykkipäivää!

Uutta!

PYYKINPESUN SIJASTA voit mainiosti käydä

salilla, tarttua hyvään kirjaan, loikoilla

kylpylässä, harrastaa perheen kanssa tai

suksia rinteessä.

Täytä Hymykassi pyykillä ja vie lähimpään

SOLin Pesulaan. Kassillinen pyykkiä

puhdistuu 32 euron hintaan ja puolikas

22 eurolla. Palvelu sisältää vesipesun,

rumpukuivatuksen ja viikkauksen. Jos

tarvitaan tahranpoistoa tai viimeistelyä

tuotteet hinnoitellaan erikseen.

SOLilaiset videoilla

SOL TYÖLLISTÄÄ vuosittain lähes

1 000 kesätyöntekijää. Avoimuus, rento

meininki, mukavat työkaverit ja luottamus

ovat kesätyöntekijöillemme

arvokkaita asioita. Kesätöiden kautta

on mahdollista jatkaa päätoimisena

työntekijänä, osa-aikaisena tai ottaa urapolun

ensimmäinen askel. Katso video

YouTubesta haulla ” Kesätyöntekijät SOLauringon

alla” tai skannaa oheinen koodi

älypuhelimellasi. SOL Palvelut -kanavalta

löytyy myös muita SOL videoita.

Skannaa

QR-koodi!

www.sol.fi

9


SIIVOUSPALVELUT

SOL tiimiläisiä

Turun telakalla.

Edessä Taina

Siivonen.

Toinen rivi vasemmalta:

Amrit Regmi,

Ashish Shrestha,

Max van Oosterhout

ja Jari Korjus.

Kolmas rivi vasemmalta:

Heikki Aromaa

(Meyer), Saana

Raessuo, Viivika

Öbenik, Outi Miettinen

ja Teija Järvinen

Neljäs rivi vasemmalta:

Liisa Raudsepp,

Vappu Kalliomäki.

Viides rivi vasemmalta:

Jurre van der

Mije ja Anton Tervo.

Kaikki SOLilaiset

eivät päässeet

kuvaan mukaan.

10 www.sol.fi


Telakalla

jokainen päivä

on erilainen

Meyerin Turun telakka on mielenkiintoinen

työmaa, jossa eletään laivojen valmistumisvaiheiden

mukana. SOL on huolehtinut

telakan siivouksesta jo 11 vuoden ajan.

TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT RAMI NUMMELIN

Vuodessa

matkamittariin

voi kertyä

2 000

kilometriä.

Täällä sananmukaisesti ”kuljetaan

laivan perässä”, Meyer

Turku Oy:n työnjohtaja

Heikki Aromaa naurahtaa.

Hänellä on pitkä työkokemus

telakkateollisuudesta, vaikka välillä

kuluikin 12 vuotta muun alan työtehtävissä.

Telakalle Aromaa palasi viime

kesäkuussa.

SOL on siivonnut Turun telakalla jo

11 vuoden ajan. Telakan omistaja on

vuosien varrella vaihtunut ja työmääräkin

sen myötä muuttunut, mutta nyt

eletään Meyer Turku Oy:n myötä positiivista

kasvun ja laajenemisen aikaa.

Telakan siivoussopimus kattaa tuotantotiloja,

terveysaseman, varaston,

parakkeja, toimistoja, pukutiloja sekä

tauko- ja wc-tiloja eri puolella laajaa

telakka-aluetta. Lisäksi tehdään viikoittain

erikokoisia tilaustöitä.

– Telakka-alue on laaja, joten siivouskohteeseen

löytäminen voi olla jo haaste

sinänsä. Siivoustoiminta on myös

erittäin monipuolista. Täällä näkyvät

kaikki teollisuus- ja konttorisiivouksen

tunnusmerkit, Aromaa kuvailee.

Esimerkiksi sosiaalitiloja on hajallaan

isolla alueella, joten niin telakan

oma väki, kuin SOLin palveluvastaavatkin

käyttävät siirtymiseen polkupyöriä.

– Mittasin aikaisemmin telakalla

työskennellessäni, että vuoden mittaan

polkupyöräni matkamittariin tuli noin

2 000 kilometriä. Kun siivouskohteiden

välillä voi olla matkaa 500 metriä, siirtymiseen

kuluu paljon aikaa kävellen.

– Talvikäytössä telakan pyörissä on

nastarenkaat, sillä meillä panostetaan

liukkauden torjuntaan. Työturvallisuus

onkin meillä ykkösasia. Alueella liikkuu

monenlaisia työkoneita ja autoja, joten

liikkuminen tapahtuu aina osoitettuja

reittejä pitkin.

Toimiva teollisuussiivouskonsepti

Meyer Turun kohde-esimiehenä työskentelevä

Anton Tervo on laatinut

telakka-alueelle teollisuussiivouskonwww.sol.fi

11


– Arvostamme

sitä, miten

SOL kouluttaa

työntekijöitään,

Turun Meyerin

työnjohtaja

Heikki Aromaa

sanoo. Vierellä

SOLin palvelupäällikkö

Saana

Raessuo.

septin yhdessä SOLin kouluttajan Tiina

Lehtola-Ruuskan kanssa. Tervo

sai SOLin monipalvelutrainee-esimieskoulutuksen

päätökseen keväällä 2015

ja suorittaa nyt Kiinteistöpalvelujen

erikoisammattitutkintoa, joka päättyy

2016.

– Minulla on pitkä työkokemus

SOLin palveluksessa, joten olen voinut

hyödyntää koulutuksessa myös omaa

kokemustani. Pyrimme toiminnassamme

kustannustehokkuuteen ja järkevään

siivoustyöhön, Tervo kuvailee.

Telakalla arvostetaan sitä, miten

SOL kouluttaa työnteon ohessa työntekijöitään.

Heitä kehutaan positiivisiksi

ja tavoitteellisiksi, sillä he haluavat kouluttautua

ja pyrkiä eteenpäin.

– Me olemme tyytyväisiä SOLin

toimintaan. Edessä on isoja haasteita,

ja telakalla kiireet kasvavat väkimäärän

lisääntymisen myötä, Aromaa kiittää.

– Tervon tekemä telakan teollisuussiivouskonsepti

on oikeasti tosi hieno

kokonaisuus ja ajatuksella tehty. Uuden

työntekijän perehdyttämisen kannalta

se on hyvä paketti, sillä huomioon on

otettu koko telakan alue. Konsepti on

lisäksi rakennettu sekä suomen että

englannin kielellä.

Tervo kertoo, että SOLin uudet

työntekijät osallistuvat myös telakalla

järjestettäviin, parin tunnin mittaisiin

perehdytyksiin.

– Siellä käydään läpi turvalliset työasut

ja alueella liikkumiseen liittyvät

määräykset. Telakan turvallisuusmääräykset

ovat tiukkoja ja ne on sovittu

yhdessä. Jos niitä rikkoo, rangaistuksena

on porttikielto alueelle, hän muistuttaa.

Telakka on mieleinen

työpaikka

Moni telakalla työskentelevä SOLin palveluvastaava

on viihtynyt samassa kohteessa

jo pitkään, jopa palvelun käynnistymisestä

eli vuodesta 2004 asti.

– Yksi tavoitteistani onkin, että SOLin

ihmisistä olisi kiva tulla töihin ja he

haluaisivat pysyä täällä. On tärkeää, että

palveluvastaavien vaihtuvuus on mahdollisimman

pieni, Aromaa korostaa.

Telakka-alueella liikkuessaan Aro-

12 www.sol.fi


maa pyrkiikin tervehtimään ja tapaamaan

SOLin väkeä.

– Sillä tavalla tullaan tutuiksi ja koetaan

olevamme samaa porukkaa.

SOLin vakituisen henkilökunnan

lisäksi telakalla työskentelee projektinomaisissa

tehtävissä myös muuta

SOLin väkeä. Esimerkiksi valmistuvien

laivojen loppusiivousta ovat tehneet

SOLin palveluksessa olevat Turun

autolauttojen rantasiivoojat. Myös

Tervolla on kokemusta rantasiivouksesta,

jonka palveluohjaajana hän toimi

ennen telakalle tuloaan.

Telakalla tehdään myös perussiivousta,

kuten vahauksia ja ikkunanpesua.

– Kesän aikana toteutimme alueella

laajan suursiivouksen, jolla parannettiin

tilojen yleisilmettä pitkään kestäneen

supistetun siivoustaajuuden jäljiltä, Tervo

kuvailee. Joissakin tiloissa on otettu

käyttöön uusia siivousmenetelmiä laadun

parantamiseksi.

– Olen tehnyt telakalle ehdotuksia

siitä, mitä suursiivouksen yhteydessä

kannattaisi tehdä. Ideat on otettu hyvin

vastaan, ja olemme päässeet jo toteuttamaankin

niitä.

Aromaa sanookin, että SOLille on

selvä vahvuus, että he pystyvät joustavasti

siirtämään keikkaporukoita telakalle.

SOLin kohdeesimiehenä

telakalla toimii

Anton Tervo.

Pyrimme

kustannustehokkuuteen

ja järkevään

siivoustyöhön.

– Alueen huoltotehtävistä telakan

omat talonmiehet hoitavat kiinteistönja

ulkoalueiden hoidon.

Yhteydenpito on päivittäistä

Meyer Turun telakan ja SOLin vastaavat

henkilöt ovat yhteydessä päivittäin

ja kohtaavat vähintään kerran viikossa.

– Saattaa olla, että siivoussopimuksen

piiriin tulee uusia asioita, joita käydään

yhdessä katsomassa. Esimerkiksi

wc-tilojen käyttö on kasvanut rajusti.

Annamme myös palautetta ja keskustelemme

yhdessä, mitä kohteissa pitää

tehdä.

Kun joku telakan väestä antaa negatiivista

palautetta, esimerkiksi wc-tilojen

hoidosta, Aromaa järjestää yhteistapaamisen,

jossa palautteen antaja,

palveluvastaava ja hän kohtaavat.

– Näin kaikki kokevat, että heidät

otetaan huomioon. Palaute ei jää huomiotta,

ja toisaalta siitä on mahdollista

keskustella.

– Meillä on selvä haaste siinä, että

tilojen käyttäjät eivät välttämättä tiedä,

miten usein niitä siivotaan. Monella

myös siisteysajattelu on erilainen kotona

kuin töissä – vaatimukset ovat täällä

aika kovat, Aromaa sanoo.

Hyvää yhteistyötä on tehty myös

materiaalihankinnoissa. Telakka ostaa

itse wc-paperit, saippuat ja muut tarvittavat

materiaalit, mutta SOLin kanssa

keskustellaan hankinnoista.

– SOLin väeltä on tullut hyvää

palautetta materiaalivalinnoistamme.

SOLin ketteryys punnitaan myös silloin,

kun heille tulee sairaus- tai muita

lomia. Sellaisissakin tilanteissa palvelun

pitää toimia hyvin tilaajan kannalta,

mutta hyvin he ovat niistä tilanteista

selvinneet. l

www.sol.fi

13


VARTIOINTI- JA KIINTEISTÖPALVELUT JA SIIVOUSPALVELUT

Fastems laajensi

palveluratkaisuaan

Tamperelainen Fastems Oy on ottanut SOL-palveluratkaisuunsa vartioinnin ja

kiinteistönhoidon rinnalle myös siivouksen. Nyt sama SOLin palveluvastaava

hoitaa yrityksessä sekä siivouksen että kiinteistönhoidon tehtäviä.

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVA MIKA MÄKI

Olimme aluksi kilpailuttamassa

vain siivousta, mutta

SOLin puolelta tuli ehdotus,

että tehtäviä voisi yhdistää,

Fastems Oy:n hallintopäällikkö

Torsti Tulenheimo kertoo.

Automatisoituja tuotantolinjoja ja

teollisuusrobotiikkaa valmistavan yrityksen

vartiointi- ja kiinteistöpalvelut

ovat olleet SOLin hoidossa kesästä

2014. Pääpaikassaan Tampereen Lahdesjärvellä

Fastemsilla on yli hehtaarin

verran tuotanto- ja toimistotiloja. Syyskuun

alusta SOL on vastannut myös

niiden siivouksesta.

Uutta palveluratkaisussa on, että

täysiaikaisesti kohteessa työskentelevä

SOLin palveluvastaava Tiia Lastunen

hoitaa siivouksen lisäksi myös kiinteistönhoidon

tehtäviä.

– Kohteessa käy nykyisin Tiian

lisäksi ainoastaan tekninen huoltomies

Joonas Lammasniemi, kesäinen ruohoryhmä

ja koneellinen aurauskalusto.

14 www.sol.fi


Fastems Oy:n hallintopäällikkö

Torsti

Tulenheimo (vas.)

on tyytyväinen,

että vartioinnin,

kiinteistönhoidon ja

siivouksen asiat voi

hoitaa SOLin kanssa

saman yhdyshenkilön

kautta. Hän on

palveluesimies Petri

Hartikainen, jonka

vieressä kuvassa palveluvastaavat

Tiia

Lastunen ja Joonas

Lammasniemi (oik.).

Tämä vähentää huomattavasti autolla

tehtäviä siirtymiä kohteelle, SOLin palveluesimies

Petri Hartikainen sanoo.

Hänen mukaansa Fastemsin kiinteistönhoidon

kuukausihintaa on

pystytty hieman laskemaan, kun esimerkiksi

piharoskien keruuta ja muita

pieniä talonmiestöitä varten paikalle ei

tarvitse enää erikseen tulla, vaan työt

hoitaa kohteessa täysipäiväisesti työskentelevä

palveluvastaava.

Torsti Tulenheimo vahvistaa, että

kustannussäästöillä oli merkitystä uutta

palveluratkaisua valittaessa.

– Tämä vaikutti edullisemmalta

vaihtoehdolta, mutta saamme myös

parempaa palvelua. Säästöjä on tullut,

kun erillislaskutusta on jäänyt pois ja

siirtymät vähentyneet. SOLin mallissa

on hyvää nimenomaan se, että meillä on

vain yksi nimetty yhdyshenkilö, jonka

kautta asiat hoituvat, Tulenheimo toteaa.

Palveluratkaisujen myynti merkitsee

SOLin omassa organisaatiossa sitä,

että kaikki saman kohteen palvelut ovat

yhden palveluesimiehen hoidossa. Siihen

myös palveluesimiesten koulutuksessa

on varauduttu jo jonkin aikaa.

Rajapintojen poistumisesta eri palvelujen

väliltä on muutakin hyötyä.

– Se on mielekästä ja vaihtelevampaa

työntekijällekin, Hartikainen sanoo.

Vaihtelevampia tehtäviä

samassa paikassa

Fastemsilla SOLin palveluvastaavana

työskentelevä Tiia Lastunen on ollut

SOLissa jo vuodesta 2003. Aiemmin

hän kävi päivittäin yleensä monessa kohteessa,

viimeisimpänä kotisiivouksessa.

– Siinä mentiin paikasta toiseen.

Nyt ei vaihdu paikka, mutta työtehtävät

ovat vaihtelevampia.

Kiinteistönhuollon puolelta siivouksen

rinnalle tulleita uusia tehtäviä

Tiia Lastunen ei pidä kovin vaativina.

Palveluesimies Petri Hartikainen ja palveluvastaava

Joonas Lammasniemi ovat

näyttäen opastaneet uusiin työtehtäviin.

- Kyllä tässä oppii uusia asioita. Eikä

enää tarvitse odottaa viikkoa jotakin

lampun vaihtoa, kun sen voi tehdä itse.

Lamppujen vaihdon ohella Lastusen

toimenkuvaan kuuluu pieniä kiinteistönhuoltotöitä,

joita ovat esimerkiksi

roskien keräys myös ulkoalueilta, ovien

ja saranoiden voitelut, kattokaivojen

puhtaanapito ja käsilumityöt.

Vientiyrityksenä Fastemsin pääkonttorilla

käy paljon ulkomaisia vieraita.

Fastems Oy

• Suunnittelee ja valmistaa tehdasautomaatiotuotteita

konepaja-

ja lentokoneteollisuudelle.

• Vientimarkkinat Euroopassa ja

Yhdysvalloissa.

• Henkilöstöä 360, joista Suomessa

240.

• Liikevaihto 83 milj. euroa (2014)

• Pääkonttori Tampereen Lahdesjärvellä,

missä 6 500 m 2 tuotanto-

ja 4 000 m 2 toimistotiloja.

• Tuotantoa myös Saksassa,

muissa vientimaissa myynti- ja

huolto-organisaatio.

On helppoa,

kun voi

hoitaa saman

henkilön

kanssa kaikki

asiat.

SOLin palveluvastaava hoitaa vierasliputukset

ja neuvottelutilojen siirtoseinäkkeet

kulloisiinkin tarpeisiin.

Asiakkaan eli Fastemsin väeltä Lastunen

ei ole huomannut ainakaan kielteisiä

reaktioita siihen, että kohteessa

yksi henkilö hoitaa aiempaa laajempaa

tehtäväkenttää.

– Asiakkaalle se ei välttämättä paljon

edes näy, Lastunen arvioi.

Oman työnsä kannalta hän pitää

hyvänä, että kokonaisvaltaisen palveluratkaisun

tarjoaminen asiakkaalle

merkitsee samalla, että kohteen palveluvastaavana

hänellä on vain yksi palveluesimies.

– On helpompaa, kun voin saman

henkilön kanssa hoitaa kaikki asiat,

Lastunen sanoo.

Asiakas haluaa

kehitysehdotuksia

– Fastemsin kanssa siirtyminen uuteen

malliin on sujunut hyvin, eikä ole

tullut laadullisia notkahduksia, Petri

Hartikainen sanoo, kun ensimmäinen

kuukausi uudesta palveluratkaisusta on

takana.

Torsti Tulenheimon mukaan palveluratkaisu

on otettu hyvin vastaan myös

Fastemsin organisaatiossa.

– Seurantapalavereissa palvelua on

hiottu. Ihan kaikkia palveluita, joita

ensin pohdimme, emme ottaneet tähän

mukaan. Sisäisen postin jakelun halusimme

pitää omalla organisaatiolla,

Tulenheimo kertoo.

Hän uskoo palveluratkaisun tarjoavan

myös kehittävän näkökulman yhtiön

kiinteistönhoitoon ja siivoukseen.

– Tiialta odotamme oma-aloitteisuutta

ja kehitysehdotuksia esimerkiksi

laitehankintoihin, Tulenheimo kertoo. l

www.sol.fi

15


ASIAKASRATKAISU

Aurinkovoimala

valvoo aina

SOL Aurinkovoimala on SOLin kaikkien asiakkaiden

käytössä ympäri vuorokauden. Se yhdistää kaikkien

eri toimialojen asiakaspalvelun sekä hälytys- ja

etähallintapalvelut yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT MIKAELA LÖFROTH

SOL Aurinkovoimala auttaa

palvelemaan asiakkaita entistä

monipuolisemmin, nopeammin

ja tarkkaan tietoon

perustuen.

– Hämeenlinnassa sijaitsevan Aurinkovoimalan

nykyaikainen tekniikka

mahdollistaa tehokkaiden ja nopeiden

data- ja kuvayhteyksien vastaanottamisen

kaikkialta Suomesta SOLin asiakkuus- ja

kehitysjohtaja Lauri Leppä kertoo.

Aurinkovoimalan avajaisia vietettiin

viime keväänä ja tilaisuutta oli juhlistamassa

muun muassa Hämeenlinnan

kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

sekä SOL Palveluiden toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen.

Laajaa kokonaispalvelua

Aurinkovoimala on keskeinen osa

SOLin laajaa palvelutarjoamaa.

– Asiakastutkimuksemme osoittavat,

että asiakkaamme haluavat ostaa yhdeltä

kumppanilta mahdollisimman laajan

kokonaispalveluratkaisun ja pystymme

sen nyt tarjoamaan, Leppä sanoo.

– Meillä on jo esimerkkejä, joissa

vartiointipalvelun ja kiinteistönhuollon

tehtäviä on voitu limittää, jolloin asiakas

hyötyy siitä, että kaikkia tehtäviä

hoitaa kohteen hyvin tunteva ihminen.

Siirtymäaikojen lyhentymisestä syntyy

osaltaan selvää säästöä. Toki työntekijän

näkökulmastakin on miellyttävää, ettei

kohde vaihdu niin usein.

Aurinkovoimalan päätehtävät ovat

asiakaspyyntöjen ohjausta tukeva

asiakaspalvelu sekä puhelimella että

sähköpostitse, talotekniikan etävalvonta

ja -käyttö, energiaseuranta tulosten

analysointi toimenpide-ehdotuksineen,

liikenteenohjaus etäkäytöllä, hälytysten

vastaanotto ja välitys sekä kameravalvonta

asiakaskohteissa.

– Etähallinnan ansiosta asiakas voi

luottaa, että kiinteistön tekniikka toimii

optimaalisesti ja kustannustehokkaasti ja

sovittujen hälytyskeskuspalveluiden ansioista

asiakas voi olla luottavaisin mielin.

Nopeaa reagointia

Aurinkovoimala on kaikkien SOLin asiakkaiden

käytössä vuorokauden ympäri

kotimaassa ja ehkä tulevaisuudessa

myös kansainvälisesti.

– Asiakas saa vastauksen meiltä

Näin voidaan

saada aikaiseksi

tehokkuutta

ja säästöjä

energiankulutuksessa.

16 www.sol.fi


SOLin asiakkuusja

kehitysjohtaja

Lauri Leppä (oik)

on tyytyväinen

siihen, miten

Aurinkovoimalan

aloitus on näkynyt

asiakaspalvelun

kehittymisenä.

Pasi Perkiömäki

on lokakuun alusta

lukien Aurinkovoimalan

uusi

palveluesimies

Hämeenlinnassa.

Aurinkovoimalan

asiakaspalvelu

asiakaspalvelu@sol.fi

puh. 020 57 00 200

nopeasti puhelimitse tai sähköpostilla,

tulevaisuudessa myös chatissa tai

somessa, Lauri Leppä lupaa.

Aiemmin osa SOLin yli 200 palveluesimiehestä

on vastannut itse kohteidensa

yhteydenpidosta ja asiakaspalvelusta.

– Nyt asiakkaiden yhteydenotot on

mahdollista ohjata suoraan Aurinkovoimalaan.

Siellä on tuotannonohjausjärjestelmässä

näkymä mistä selviää,

kuka mihinkin kohteeseen on kiinnitetty.

Apu saadaan tarvittaessa paikalle

nopeasti, eikä asiakaspalvelu enää riipu

esimiesten tavoitettavuudesta.

Leppä kertoo, että esimiesten aikaa

on nyt siis pystytty ohjaamaan enemmän

asiakastyöhön, mikä sekin merkitsee

parempaa asiakaspalvelua.

– Jokaisesta asiakkaan yhteydenotosta

jää lisäksi järjestelmään merkintä,

jolloin tapahtumia voidaan arvioida

myös jälkikäteen ja toimintaa tarvittaessa

kehittää edelleen.

– Jos esimerkiksi siivoustyötä tekevä

palveluvastaava havaitsee kohteessa

yöllä vesivahingon, Aurinkovoimalan

kautta voidaan mobilisoida apujoukkoja

nopeasti paik alle. Halutessaan

asiakas voi silti edelleen olla yhteydessä

esimieheen hälytystilanteissakin.

Etävalvonta säästää

Etävalvonnan sekä -käytön etuina on

vikojen ja puutteiden havaitseminen

välittömästi sekä kiinteistöautomatii-

www.sol.fi

17


ASIAKASRATKAISU

Aurinkovoimalan

hälytys- ja seurantajärjestelmiin

on kytketty

asiakaskohteiden

kiinteistöteknologiaan

liittyviä laitteita.

The Internet of Things

kan optimointi, jonka avulla asiakas

EMC Talotekniikan asiakkaita

voi saavuttaa pienilläkin toimenpiteillä

tehokkuutta ja säästöjä esimerkiksi

energiankulutuksessa.

– Näiden palvelujen osalta teemme

PÄÄASIASSA YRITYKSILLE taloteknisiä palveluita

tarjoavan EMC Talotekniikan

tiivistä yhteistyötä EMC Talotekniikan

kanssa.

asiakkaat löytyvät pääkaupunkiseudulta,

Jyväskylän ympäristöstä ja pohjoisessa

Aurinkovoimala sijaitsee

Oulun, Tornion ja Rovaniemen alueilta,

Hämeenlinnassa

ja joukossa on myös valtakunnallisesti

Hämeenlinna valikoitui SOLin Aurinkovoimalan

sijainniksi yritysoston kautta. Talotekniikalla on ollut SOLin Aurinko-

toimivia ketjuja. Kesäkuun alusta EMC

Tilanne oli hyvä sikälikin, että osaavaa

voimalan kanssa yhteistyösopimus, joka

henkilöstöä oli tarjolla valtion lakkautettua

hälytyskeskuksen kaupungista.

vuorokautisen palvelun.

mahdollistaa yhtiön asiakkaille ympäri-

– Aurinkovoimalan henkilöstö on

– Kun esimerkiksi ruokakaupan myymäläpäällikkö

huomaa päivän päätteek-

koulutettu käyttämään järjestelmiä

kaikilla palvelusektoreillamme, myös

si, että osa myymälän valaisimista on

vuokratyövoimaa tarjoava SOL Henkilöpalvelut

on Aurinkovoimalassa mukana. jo illalla. Näin palvelun tavoitettavuus ja

pimeänä, hän voi jättää tilauksen uusista

Varsinaisella Aurinkovoimalan henkilökunnalla

on lisäksi kaikilla myös vartijan

status eli kaikkia järjestelmiä voidaan

käyttää lain ja määräysten mukaan.

SOLin tarjoamilla laajoilla palveluratkaisuilla

on vaikutusta myös alan

työtehtäviin.

– Alan ammatit muuttuvat ja kehittyvät

jatkuvasti. Perinteisten ammattinimikkeiden

rajat liikkuvat ja uusiakin

tulee, mikä on alan kehittymisen kannalta

erittäin myönteinen asia, Lauri

Leppä toteaa lopuksi. l

18 www.sol.fi

palvellaan ympäri vuorokauden

laatu varmistuvat, EMC Talotekniikan liiketoimintajohtaja

Petri Bemeleit sanoo.

Hänen mukaansa alan perinteinen

toimintatapa, jossa asiakkaalla on liuta

talotekniikan työnjohdon ja asentajien

puhelinnumeroita, joihin soittamalla saa

jonkun tarkastuskäynnille toimistoajan

ulkopuolellakin, ei ole ollut riittävän strukturoitua

eikä järjestelmällistä toimintaa.

– Asiakkaalle aiheutuu paikan päällä

käymisestä aina myös kustannuksia, vaikka

kyse olisi vain jonkin automaattihälytyksen

kuittaamisesta, Bemeleit toteaa.

Aurinkovoimalan etävalvonnassa olevien

kohteiden aiheettomat hälytykset

saadaan useimmiten kuitattua ilman

paikalla käyntiä. Ja kun talotekninen

seurantatieto tallentuu Aurinkovoimalan

järjestelmiin, poikkeamat saadaan tietoon

nopeasti.

– Aurinkovoimalasta on etäyhteys

asiakkaan kohteeseen, ja esimerkiksi

energia-asioissa meidän energiapuolen

kaverit pystyvät syvällisesti analysoimaan

sinne kertynyttä faktatietoa.

– Tämä on uudenlainen yhteistyökuvio, joka vie

koko talotekniikka-alaa eteenpäin. Näemme

tässä paljon synergiaa, joka tukee oman liiketoimintamme

etenemistä, Petri Bemeleit sanoo.


Osekk tavoittelee etävalvonnalla

energiansäästöä

PÄIVITTÄIN TUHANNET opiskelijat käyttävät

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän

(Osekk) kiinteistöjä, joita on kaikkiaan 14

viidellä paikkakunnalla.

Kuntayhtymä kilpailutti kiinteistönhuollon

alkuvuodesta, ja yhteistyö SOLin

kanssa alkoi kesäkuun alusta. Siihen

kuuluu kiinteistötekniikan etävalvonta

ja melkein joka kohteessa myös kiinteistöhuolto.

– Aurinkovoimalasta käydään kierros

läpi, että kaikki prosessit ovat OK. Halusimme

samanlaisen tarkastelun jokaiseen

kohteeseen, Osekkin kiinteistökoordinaattori

Esa Kemppainen kertoo.

Osekk tavoittelee uudella sopimuksella

kustannussäästöjä, mutta myös

selkänojaa omille kiinteistönhoitajille.

– Voidaan toimia tietoon perustuen

eikä mutu-tuntumalla, Esa Kemppainen

sanoo.

– Saamme kiinteistöistämme

yhteenvedon veden- ja energiankulutuksesta

ja myös ennusteen vuoden

loppuun. Sen perusteella voimme

muuttaa omia vuosiennusteitamme.

Raportointi on räätälöity kuntayhtymän

tarpeisiin. Esimerkiksi kiinteistöjohtaja

saa kuukausittain koonnin energiataloudesta,

asiantuntijaorganisaation

käytössä on syvällisempi raportti.

– Kerran vuodessa SOL toimittaa

myös parannusehdotuksen, jossa on

otettu huomioon laitteiden elinkaari.

Raportointi on tärkeä osa kuntayhtymän

laatuauditointia, jossa olemme

sitoutuneet energiansäästöön, Esa

Kemppainen kehuu.

– Kerran vuodessa SOL toimittaa myös

parannusehdotuksen, jossa on otettu huomioon

laitteiden elinkaari, Osekkin kiinteistökoordinaattori

Esa Kemppainen kertoo.

Aurinkovoimalasta

turvallisuutta

AGAn työntekijöille

– SOLin Aurinkovoimalan ja AGAn yhteistyö ulottuu myös prosessien ja laitteiden valvontaan,

Riihimäen laitosta osaltaan johtava site manager Olli Haapanen kertoo.

KAASUYHTIÖ AGA operoi kaikenlaisten

kaasujen kanssa. SOLin Aurinkovoimalan

kamerat tarkkailevat tilannetta esimerkiksi

AGAn Riihimäen ja Oulun laitoksilla,

joissa ajo- ja henkilöportit avataan ja

suljetaan ja vierailijat tunnistetaan

Hämeenlinnasta.

– Kysymys on meidän kannaltamme

erittäin kriittisistä toiminnoista, Riihimäen

laitosta osaltaan johtava site manager

Olli Haapanen luonnehtii.

– Merkittävä alaamme liittyvä erityinen

palvelu on yksin työskentelevien kuljettajien

turvallisuudesta huolehtiminen

kameravalvonnan avulla. Toimialan luonteeseen

kuuluu vaarallisten kemikaalien

käsittely, ja on ensiarvoisen tärkeää, että

joku pystyy seuraamaan tilannetta mahdollisten

liukastumisten tai sairauskohtausien

varalta, Olli Haapanen sanoo.

SOLin Aurinkovoimalan ja AGAn

yhteistyö ulottuu myös prosessien ja laitteiden

valvontaan.

www.sol.fi

19


ASIAKASRATKAISU

Kruunuasuntojen

asiakaspalvelun

etulinja on

Aurinkovoimalassa

KRUUNUASUNNOT OY:N 2 500 asuntoa

ovat SOLin Aurinkovoimalan

etävalvonnassa ympäri vuorokauden.

Kohteita on Sodankylästä

Dragsvikiin.

– Olemme käyttäneet SOLin

palveluja siitä lähtien, kun siirryimme

Tampuuri-ohjausjärjestelmään,

Kruunuasuntojen aluepäällikkö

Ari Paajanen kertoo.

SOL on aivan Kruunuasuntojen

asiakaspalvelun etulinjassa,

sillä Aurinkovoimalaan tulevat

asiakkaiden yhteydenotot ja

vikailmoitukset. Asiakas on silloin

yleensä tavallinen asukas, mutta

myös isännöinnin ja huollon

työmääräykset kulkevat samaa

reittiä.

– Järjestelmä on toiminut

erittäin hyvin koko ajan. Meille

on hyödyllistä erityisesti se, että

jälkivaatimustilanteissa järjestelmästä

voidaan nähdä, milloin

mikäkin ilmoitus on tullut ja milloin

vika on korjattu, Ari Paajanen

sanoo.

Aurinkovoimalan vahvuutena

hän pitää sitä, että samat henkilöt

hoitavat yhtiön kaikki kohteet.

– Aurinkovoimala päivystää öisin. Heillä on sama tekniikka käytössä kuin meilläkin,

Hämeenlinnan Pysäköinnin toimitusjohtaja Jarmo Kulmala sanoo.

Hämeenlinnan Pysäköinnin

asiakas saa palvelua yölläkin

HÄMEENLINNAN PYSÄKÖINTI Oy:llä on

kaupungissa kaksi isoa pysäköintitaloa,

kolme pysäköintialuetta ja 30 pysäköintimittaria

kadunvarsipaikoilla. SOL hoitaa

Samat henkilöt

yhtiön kiinteistövalvonnan, vartioinnin ja

hoitavat yhtiön

yöaikaisen asiakaspalvelun.

kaikki kohteet.

– Asiakas soittaa ongelmatilanteissa

kadulta omalla puhelimellaan tai

pysäköintitalosta kiinteällä puhelimella

Aurinkovoimalaan. Sieltä vastataan meidän

nimellä. Asiakkaan näkökulmasta ei

siis ole eroa, palvellaanko häntä omalta

toimistoltamme vai Aurinkovoimalasta,

Hämeenlinnan Pysäköinnin toimitusjoh-

20 www.sol.fi

taja Jarmo Kulmala sanoo.

Pysäköintitalossa asiakkaan ongelmana

saattaa olla esimerkiksi viallinen

maksukortti.

– Silloin puomi voidaan avata etäohjauksella.

Aurinkovoimalassa on sama

tekniikka käytössä kuin meillä omalla

toimistolla, Jarmo Kulmala kertoo.

Aurinkovoimalassa alkavat valot

vilkkua myös silloin, kun jokin liiketunnistimella

varustetuista kameroista

käynnistää nauhoituksen, ja sovittu

määrä kamerakierroksia vuorokaudessa

tehdään joka tapauksessa. l


TULLAAN TUTUKSI

Vilma on Aurinkovoimalan moniosaaja

VILMA JÄRVENPÄÄ työskentelee keväällä

avatussa Aurinkovoimalassa ja hallitsee

niin kiinteistö-, henkilöstö-, toimitilakuin

turvapalvelutkin. Hän valmistuu

loppuvuodesta ammattikorkeakoulusta

toimitilapuolen restonomiksi palvelujen

tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta.

– Olen ollut alalla useamman vuoden.

Hain Aurinkovoimalaan töihin, koska

työ vaikutti niin mielenkiintoiselta sekä

monipuoliselta. Toimin palveluohjaajana,

ja työni käsittää erilaisia asiakaskohtaamisia,

puhelimitse ja sähköpostitse, koskien

kaikkia SOLin tarjoamia palveluja.

Aurinkovoimala on SOLin keskitetty

palvelukeskus Hämeenlinnassa Visamäessä.

– Työhöni kuuluu kiinteistöhuollon, siivouksen

ja henkilöstöpalveluiden asiakaspalvelu

sekä hälytyskeskustehtävät, ja työtehtävien

kiireellisyyden määrittäminen.

Työ on vuorotyötä, ja työajankohta vaikuttaa

työtehtävien sisältöön merkittävästi.

– Hain

Aurinkovoimalaan

töihin, koska

työ vaikutti

niin mielenkiintoiselta

sekä monipuoliselta.

– Moninaisen koulutuksen ansiosta

pystyn ottamaan käsittelyyn minkä

tahansa SOLin palveluihin liittyvän työtehtävän.

Hän jatkaa, että lisäksi pitää toki ottaa

huomioon myös sisäisen informaation

toimivuus.

Vaivattomuus on valttia

24/7 palvelukeskus palvelee asiakkaita

nopeasti, helposti ja ammattitaidolla.

Yhdellä puhelulla hoituu mikä hyvänsä

Tässä työssä

jokainen päivä

on erilainen.

SOLin palveluihin liittyvä työtehtävä tai

tilaus.

– Asiakas voi luottavaisin mielin jättää

työpyynnön Aurinkovoimalaan, josta se

ohjataan oikealle vastuuhenkilölle ilman

turhia ketjutuksia.

– Haluan tuoda omalla panoksellani

työyhteisöön ja asiakkaille iloisuutta sekä

positiivista mieltä, hyvin hoidettua työtä

unohtamatta.

Työpäivän yllätyksellisyys on Vilmasta

parasta.

– Ikinä ei aamulla tiedä millaisia kuvioita

työpäivä tuo tullessaan.

– Olen käynyt vartijakoulutuksen, jotta

voin tehdä hälytyskeskuksen puolella

töitä.

Hälytyskeskuksessa voi tulla mitä

tahansa murto- ja ryöstöhälytyksistä

kiinteistöhälytyksiin. Siellä käsitellään

sekä asiakkaan omaisuuteen, terveyteen

sekä henkeen liittyviä tapauksia.

Vilma kertoo esimerkkejä Aurinkovoimalan

kautta suoritettavista tehtävistä.

– Se voi olla ovenavaus asukkaalle,

kellarissa vuotavasta vesiputkesta ilmoittaminen

huoltoon, hissin jumiutuessa

avun pyytäminen paikalle, murtohälytys,

vartijankutsu, työntekijän tilaaminen

seuraavalle aamulle henkilöstöpalveluista,

autopaikan tai saunavuoron varaaminen

ja vaikkapa kamerakierrosten suorittaminen

kohteella.

Vapaa-ajalla Vilma rentoutuu mielellään

liikunnan parissa.

– Vietän aikaa perheen ja ystävien

kanssa. Lisäksi pidän ruoanlaitosta ja on

mukavaa tavata kummitytön kanssa.

Matkustelen myös mielelläni.

– Vuorotyö ei oikeastaan haittaa

vapaa-ajan menoja. Aikataulut on aina

järjesteltävissä. Toisaalta rauhalliset hetketkin

ovat nautinnollisia ja vastapainoa

hektiselle työlle. l

TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN

KUVA ANTERO AALTONEN

www.sol.fi

21


SIIVOUSPALVELUT

Sairaalasiivouksen

haltuunotto

SOLin laitoshuoltajat aloittivat työnsä Keski-Pohjanmaan

keskussairaalassa Kokkolassa viime vuodenvaihteessa, kun

palveluntoimittaja vaihdettiin lähes yhdessä yössä.

– Muutos sujui yllättävän hyvin, kiitos hyvän suunnittelun,

sairaalan siivoustyönjohtaja Sari Aho sanoo.

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

on osa Keski-Pohjanmaan

erikoissairaanhoito- ja

peruspalvelukuntayhtymä

Kiurua. Sairaalassa hoidetaan

vuosittain noin 42 000 potilasta, ja

talossa työskentelee keskimäärin 1 300

eri alojen asiantuntijaa.

Kiuru on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva

kymmenen jäsenkunnan muodostama

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

kuntayhtymä, joka

tuottaa ja järjestää alueensa ja lähikuntien

asukkaille erikoissairaanhoidon,

perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen

ja kehitysvammahuollon korkealaatuisia

palveluita.

Vuodenvaihteessa Keski-Pohjanmaan

keskussairaala, Kokkolan kaupungin

sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Peruspalveluliikelaitos Jyta yhdistyvät.

Viime vuodenvaihteesta, 1.1.2015

lähtien sairaalan ylläpitosiivousta,

perussiivousta, ruoanjako- ja vuodehoitotehtäviä

sekä kylvetyksiä ovat tehneet

SOLin laitoshuoltajat. Aikaisemmin

sairaala-apulaisina tunnettujen työntekijöiden

itsenäistä ja monipuolista työtä

kuvaakin paremmin laitoshuoltajanimike.

– Palvelut on räätälöity yksikön

tarpeiden mukaan, esimerkiksi kylvetys

kuuluu muutamalla osastolla

laitoshuoltajan tehtäviin. Psykiatrian

osastolla osallistutaan myös potilaan

ohjaukseen ja yhteistoimintaan, Keski-

Pohjanmaan keskussairaalan siivoustyönjohtaja

Sari Aho kuvailee.

Sovimme

yhdessä mikä

on parhaiten

soveltuva

koulutus eri

tehtäviin.

– Sairaalassa työskentelee tällä hetkellä

noin 85 SOLilaista. Työtehtävistä

ruoka- ja vuodehuoltotehtävät vievät

yhtä paljon aikaa kuin ylläpitosiivous.

Onnistunut siivoustoiminnan

haltuunotto

Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa

siivouspalvelut on hankittu aina alihankkijalta.

– Alihankkijan vaihtaminen oli

aikamoinen ruljanssi. Ihmisten ohella

vaihtuivat myös kaikki välineet ja aineet,

jokainen komero piti tyhjentää ja vaihtaa

tilalle uudet tavarat – vuodenvaihteessa,

keskiyön tietämillä. Yllättävän hyvin

kaikki kuitenkin sujui, kiitos hyvin suunnitellun

muuton, Aho sanoo.

– Esimerkiksi vuodeosastoilla, missä

tarvitaan koko ajan ihmisiä, pääpiirteittäin

samat henkilöt jatkoivat SOLin

palveluksessa. Vain välineet ja työasut

vaihtuivat.

Palveluntoimittajan sujuvan vaihtumisen

varmisti, että edellisen toimit-

22 www.sol.fi


Keski-Pohjanmaan

Keskussairaalan

siivoustyönjohtaja

Sari Ahon mukaan

hankalimmaksi

tehtäväksi muutosvaiheessa

osoittautui

lähettitoimintojen

järjestäminen.

– Vaihdon yhteydessä

jäi eläkkeelle pitkäaikainen

lähetti, joka on

ollut sairaalassa aivan

toiminnan alusta asti,

kolmisenkymmentä

vuotta. Hänen mukanaan

meni aika paljon

tietotaitoa ja sellaisia

asioita, joihin ihmiset

olivat tottuneet.

www.sol.fi

23


SIIVOUSPALVELUT

tajan henkilöstöstä 25 laitoshuoltajaa

siirtyi SOLin palvelukseen. Uusia henkilöitä

rekrytoitiin noin 50.

– Olisi ollut mahdoton tilanne, jos

olisi pitänyt rekrytoida kaikkiin tehtäviin

uudet työntekijät, itsekin toiselta

toimittajalta SOLille siirtynyt palveluesimies

Satu Vapola sanoo.

Satu on aloittanut 2001 sairaalaapulaisena

ja edennyt siitä ensin

ohjaajaksi ja sitten esimieheksi. Marraskuussa

2014 hän siirtyi SOLin palvelukseen.

– Meille oli helpotus että Satu jäi

taloon. Mistä uusia ihmisiä edes löytyisi

näin paljon tällaisella aikataululla,

Aho miettii.

– Enkä ole katunut siirtymistäni

SOLiin. Jos olen jotain apua kaivannut,

niin sitä olen myös heti saanut. Tukijoukkoa

tuli muutosvaiheeseen esimerkiksi

Vaasasta.

Keski-Pohjanmaan

keskussairaala laajenee,

kun sen yhteyteen

rakentuu terveyskeskus-sairaala.

Rakentamisaikataulu

on

suunniteltu vuosille

2016 ja 2017.

Yhteistyötä ja hyvä suunnitelma

Vuodenvaihteen nopeaa muutosvaihetta

edesauttoi, että sairaala pystyi järjestämään

SOLille hyvissä ajoin varastotiloja,

joihin uudet välineet ja aineet

tuotiin odottelemaan muuttoa.

– Yhteistyössä ja hyvällä suunnittelulla

muutoksesta selvittiin hyvin.

Olosuhteet huomioon ottaen kaikki

meni tosi hyvin, olin varautunut paljon

pahempaan, Aho sanoo.

– Joulun ajan muutama poliklinikka

oli suljettuna, joten sieltä voitiin jo

ennakolta tyhjentää edellisen toimittajan

tavarat ja tuoda SOLin uudet

tavarat tilalle.

Samaan aikaan kun palveluntoimittaja

vaihtui, sairaalassa oli käynnissä

peruskorjaus ja lisärakentamista.

– Peruskorjaustyöt toimivan sairaalan

sisällä aiheuttavat lisää työtä.

Rakennustyöt vaativat myös toimintojen

suorittamista väliaikaisesti muualla

täällä talossa.

Ahon mukaan Keski-Pohjanmaan

keskussairaalassa ollaan erittäin tyytyväisiä

SOLin toimintaan.

– SOLin organisaatio on ammattitaitoinen

ja se on pystynyt vastaamaan

meidän tarpeisiimme. Jos apua ja asiantuntemusta

on tarvittu, sitä on myös

saatu. Se näkyy meidän tilojemme

kunnossa. Rakennustöistä huolimatta

olemme saaneet väeltämme kehuja esimerkiksi

lattiapintojen kunnosta. Se on

sitä SOLin ammattitaitoa.

Aho kiittää myös SOLin iloisia työasuja.

– Vaatteista on tullut paljon positiivista

palautetta. SOLin väki erottuu

sairaalassa aurinkoisella ilmeellään.

Vain leikkausosastolla ja päiväkirurgisella

osastolla he käyttävät sairaalan

vaatteita. l

SOLin terveydenhuoltokonsepti

SOLISSA ON luotu terveydenhuoltokonsepti,

joka kattaa vaativan sairaalaympäristön

tarpeet. Konseptin mukaan

valitaan tehtäviin sopivat koneet, aineet

ja välineet.

– Se on auringontarkasti pohdittu

valmis konsepti, jonka mukaan toimitaan

sairaalaympäristössä, SOLin kouluttaja

Paula Haanpää kuvailee.

Konsepti on käytössä myös Keski-Pohjanmaan

keskussairaalassa, jossa kouluttajat

Haanpää ja Maini Virokannas ovat

olleet yhdessä SOLin palveluesimies Satu

Vapolan kanssa huolehtimassa koulutuksesta

ja perehdytyksestä.

– Laitoshuoltajiltamme vaaditaan

alan koulutus ja ellei se ole riittävä, järjestämme

koulutusta sekä tarvittavaa

täydennyskoulutusta. Sairaalaympäristössä

vaaditaan osaavia ihmisiä, joilla on

kokemusta tai koulutusta.

Haanpään mukaan laitoshuoltajilla

on erityisen tärkeää olla aseptinen omatunto.

Sairaalan tilat on jaettu hygieniavaatimusten

mukaan ja laitoshuoltajien

pitää ymmärtää, minkälaisissa tiloissa

he toimivat. Osassa sairaalan tiloista on

erittäin korkea hygienialuokitus.

Henkisesti vaativa työ

Sairaalatyössä hyvä asiakaspalvelutaito

on tärkeää, sillä laitoshuoltajat osallistuvat

myös potilaiden kylvettämiseen ja

ovat siis hyvin lähellä heitä.

Laitoshuoltajat allekirjoittavat tietosuojaan

liittyvän vaitiolositoumuksen

samalla kuin työsopimuksensa.

– He ymmärtävät, että mitään sairaalassa

kuultua tai nähtyä ei saa kertoa

eteenpäin. Heidän pitää myös tietää,

miten toimitaan, jos he kohtaavat sairaalassa

vaikkapa jonkun tutun ihmisen.

Me emme näe emmekä kuule, vaan hoidamme

asiakaspalvelun miellyttävästi ja

potilaiden toipumista tukien.

Sairaala on vaativa ympäristö myös

henkisesti. Laitoshuoltajien pitää tulla

toimeen erilaisten elämänkaaren vaiheiden

kanssa, pitää ymmärtää onnen

ja surun hetkiä. Heidän pitää olla hyvin

tasapainoisia, empaattisia ja ystävällisiä

– vaikka työssä voikin olla kiire.

– Sairaalassa toimiminen on ryhmäpeliä.

Varmistumme henkilökuntamme

osaamisesta, ja että oikeat ihmiset ovat

oikeilla paikoilla. Me pistämme itsemme

likoon, olemme lähellä potilasta ja

pidämme heistä hyvää huolta.

Palvelun laatua seurataan jatkuvasti

tekemällä laadunvalvontakäyntejä. Tulokset

kootaan intraan ja ne luovutetaan

myös asiakkaiden nähtäviksi.

– Vaikka muutosvaiheessa

meillä oli

paljon apujoukkoja,

siitä huolimatta

kädet olivat täynnä

töitä, SOLin palveluesimies

Satu

Vapola sanoo.

24 www.sol.fi


HENKILÖSTÖPALVELUT JA KIINTEISTÖNHUOLTO

– Yhteistyömme

SOLin kanssa alkoi

helmikuussa 2014,

kun he ottivat haltuunsa

pitkän tavaran

kenttäkäsittelyn,

Kaukokiidon

operatiivinen johtaja

Harri Puotinen

kertoo. SOLin palvelujohtaja

Henna

Haapanen on ollut

mukana toiminnassa

alusta asti.

Saumattomalla

yhteistyöllä onnistutaan

Lähetykset kiitävät halki Suomen, ja perheyritykset

pyrkivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

– Toiminnan vastuuta ei voi koskaan ulkoistaa

eli teemme yhdessä tätä työtä, Kaukokiidon

operatiivinen johtaja Harri Puotinen toteaa.

TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

Kun kysyn Kaukokiidon operatiiviselta

johtajalta Harri

Puotiselta, mitä laatu logistiikkapalveluissa

tarkoittaa,

vastaus tulee välittömästi.

– Se on toimintavarmuutta. Pelkällä

hinnalla kilpailemalla ei pärjää,

palvelujen tulee olla laadullisesti hyviä

ja palvelujen kehittäminen tulee olla

jatkuvaa.

www.sol.fi

25


HENKILÖSTÖPALVELUT JA KIINTEISTÖNHUOLTO

– Kaukokiito on kasvanut voimakkaasti

vuodesta 2000 alkaen ja yritys

toimii vakaalla pohjalla, mikä helpottaa

meidän toimimistamme nykyisessä

markkinatilanteessa. Asiakkaamme myös

arvostavat kotimaista omistajuutta.

– Kuljetusalan kilpailu on erittäin

kovaa, ja alan kannattavuus haasteellinen,

se piiskaa meitäkin kehittämään

toimintoja yhä tehokkaammiksi.

Esimerkiksi ensi vuoden vaihteessa

otamme käyttöömme tuotannonohjausjärjestelmän

uusia ominaisuuksia, joilla

vähennämme tuotantokustannuksia.

Myös palveluntarjontamme tulee muuttumaan

tuotteistuksien kautta monipuolisemmaksi

ja tehokkaammaksi.

Puotinen ennustaa, että logistiikkaalan

muutokset lähitulevaisuudessa

liittyvät globalisaatioon ja kuluttajien

ja yritysten ostokäyttäytymisen muutoksiin.

– Portaalien kautta tapahtuvat ostot

lisääntyvät, ja maahantuojien varastojen

kautta operoiminen vähenee eli

lähetyseräkoot pienenevät ja toimitukset

suoraan kuluttajille ja käyttökohteisiin

lisääntyvät.

Kaukokiito

lukuina

• Perustettu 1953

• 2 000 työntekijää.

• 9 terminaalia eri puolilla Suomea.

• 4 pääterminaalia.

• 25 liikenneterminaalia.

• Yli 1 000 ajoneuvoyksikköä.

• 3,5 miljoonaa lähetystä vuodessa.

• Liikevaihto 180 miljoonaa euroa.

Kaikkea ei kannata tehdä itse

Kaukokiidolla on pitkät perinteet alihankkijoiden

käyttämisessä toiminnassaan.

– Me ostamme ulkopuoliselta

toimittajalta pääsääntöisesti sellaiset

tehtävät, joissa tarvitaan paljon joustavuutta

resurssien suhteen, erityistä

osaamista tai sellaisia laite- ja koneinvestointeja,

joita emme halua tehdä,

Puotinen sanoo.

– Yleensä nämä tehtävät eivät myöskään

ole meidän ydinliiketoimintaa

vaan sitä tukevia tehtäviä.

Tällä hetkellä henkilötyövuosissa

noin 50 työntekijän panos ostetaan

ulkopuolisilta toimittajilta.

– Sen sijaan sellaiset tehtävät, joissa

on säännöllinen työaika ja kuormitus,

hoidetaan yleensä omalla porukalla.

Kaukokiidon Vantaan terminaalissa

yhteinen taival SOLin kanssa alkoi helmikuussa

2014.

– Edellinen yrittäjä halusi luopua

toiminnastaan kentän pitkän tavaran

käsittelijänä ja päädyimme ostamaan

palvelut SOLilta. Samalla heidän omistukseensa

siirtyivät myös työssä tarvittavat

lastauslaitteet. Olemme olleet

ratkaisuun hyvin tyytyväisiä ja viime

keväänä SOL aloitti työt myös Turun

terminaalissamme.

– Yhteistyö on sujunut hyvin, ja he

ovat myös onnistuneet löytämään hyviä

työntekijöitä terminaaliin.

– Lisäksi Kaukokiidon toiminta ja

omistajuus perustuu pitkälti kotimaisiin

perheyrityksiin, ja arvostamme

myös SOLissa perheyrittäjyyttä.

Kumppanin pitää pärjätä

Puotinen moittii vanhakantaista tapaa

sysätä toimintoja erillisinä hankkeina

alihankkijoiden vastuulle.

– Tällaisesta ajattelutavasta pitää

päästä eroon. Yhteistyön pitää olla

saumatonta molemmin puolin.

Tehokkaimmat toimintatavat löytyvät

yhdessä systemaattisesti suunnitellen.

Me pidämmekin SOLilaisten kanssa

säännöllisesti palavereita näistä aiheista

työnjohtotasolla. Päämäärän pitää olla

yhteinen ja tuottavaa molemmille.

Syyskuusta alkaen SOL on huolehtinut

Vantaan terminaalilla myös kiinteistönhuollosta.

– Kehitämme

toimintoja

yhdessä koko

ajan tehokkaammiksi,

Kaukokiidon

operatiivinen

johtaja Harri

Puotinen ja

SOLin palvelujohtaja

Henna

Haapanen

kertovat.

26 www.sol.fi


SOL aloitti

Vantaalla myös

ulkomaanrahdin

terminaalikäsittelyn.

Mukava porukka

Palveluohjaaja Jesse Ranta siirtyi

SOLille töihin samaan aikaan, kun

ensimmäinen palvelusopimus

tehtiin. Hän toimii nyt esimiehenä

Vantaan terminaalissa ja tutustuttaa

uudet työntekijät tehtäviin ja

tiloihin sekä osallistuu myös uusien

työntekijöiden rekrytointiin.

– Meillä on täällä erittäin mukava

porukka töissä, ja työ on myös

hyvin monipuolista, Jesse kertoo

hymyillen.

– Kun yhteistyömme laajeni,

näimme SOLin saavan siitä selkeitä

synergiaetuja, mikä on ehdottomasti

positiivinen asia sekä tilaajalle että

palvelun tuottajalle.

Lokakuussa SOL aloitti Vantaalla

myös ulkomaanrahdin terminaalikäsittelyn.

– Näissä tehtävissä tarvittava

henkilöstömäärä vaihtelee suuresti

viikon aikana, ja SOL pystyykin nyt

hyödyntämään pitkän tavaran käsittelyssä

työskentelevää henkilöstöään

näissäkin tehtävissä. Kaikkiaan työllistävä

vaikutus on Vantaalla noin 20

henkilötyövuotta.

Myös SOLin palvelujohtaja Henna

Haapanen korostaa Puotisen

tavoin avoimen yhdessä toimimisen

tärkeyttä.

– On erittäin tärkeää, että saamme

asiakkaalta suoraa palautetta

toiminnastamme, että pystymme

heti tarvittaessa muuttamaan toimintatapojamme.

Yhteisissä tapaamisissa

opimme myös koko ajan

lisää Kaukokiidon toiminnasta, mikä

puolestaan auttaa meitä tarjoamaan

parempaa, nimenomaan heille räätälöityä

palvelua. l

www.sol.fi

27


TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Innovointiryhmä kokooontui

viimeksi Tamperella syyskuussa.

Kuvassa vasemmalta

oikealle kehityspäällikkö Kari

Haahtela, palveluesimies Petri

Hartikainen, palveluohjaaja

Teija Meriluoto, myyntipäällikkö

Henry Pärssinen ja palvelupäällikkö

Jussi Lundgren.

28 www.sol.fi


Innovaatioryhmä

virittää verkkoja

SOLin työntekijät saavat arjessaan arvokasta tietoa siitä, kuinka toimintoja

voisi edelleen kehittää. Eri puolilla yhtiötä toimivista työntekijöistä koottu

innovaatiotyöryhmä jalostaa ideoita eteenpäin valmiiksi innovaatioiksi.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO KUVAT MIKA MÄKI JA VAULA AUNOLA

www.sol.fi

29


TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

SOLin innovaatiotyöryhmä

on koottu mahdollisimman

monimuotoiseksi laajaalaisen

innovoinnin takaamiseksi.

Työryhmässä on jäseniä

monelta SOLin osaamisalueelta ja

tasolta. Kenen tahansa on mahdollista

päästä mukaan, ja yhtiön kehitysyksikkö

toimii vielä erikseen.

– Jäseninä on palvelupäällikkö, -esimies

ja -ohjaaja sekä kehitysyksikön,

myynnin, HR-osaston ja Pesulapalveluiden

edustajat. Mukana on ollut

myös työntekijäjäsen. Tällä hetkellä

ryhmässä on kahdeksan SOLilaista,

kertoo ryhmän vetäjä, SOLin kehityspäällikkö

Kari Haahtela.

Innovaatiotyöryhmän tarkoituksena

on ohjatusti ideoida ja etsiä uusia innovaatioita.

Tavoitteena on, että hyväksi

havaittuja ideoita viedään käytäntöön.

– Innovaatiotyöryhmä työskentelee

kaikkien SOLin toimintojen ja yhtiöiden

hyväksi kehittääkseen ja paran-

Innovaatiotyöryhmä

työskentelee

kaikkien SOLin

toimintojen

kehittämiseksi.

taakseen työskentelyä ja liiketoimintaa,

Haahtela jatkaa.

Työryhmä tapaa parin kolmen kuukauden

välein vapaan keskustelun ja

ideoiden pallottelun merkeissä. Tapaamisissa

sovitaan mitä lähdetään viemään

eteenpäin, tutkimaan tarkemmin,

jalostamaan tai testaamaan.

– Ryhmä myös benchmarkkaa

esimerkiksi muita yrityksiä ja käy erilaisissa

innovaatiotilaisuuksissa ideoinnin

parantamiseksi ja kehittämiseksi.

Tapaamisten välillä ideoiden jalostaminen

ja eteenpäin vieminen tapahtuu

joko yksin tai pienissä tiimeissä.

Työryhmä tunnetaan myös nimellä

innovaatiokalastajat. Varsinaista kalastamistahan

ideoiden pyydystäminen

on suuren konsernin lukemattomina

toimintoina kuhisevasta merestä ja

vaihtelevista virtauksista.

Useita saaliita

viedään eteenpäin

Vuosi sitten aloittaneen työryhmän ideat

ovat liittyneet muun muassa uuteen

tekniikkaan, sisäisiin toimintoihin ja

ergonomiaan. Niissä on liikuttu bittien

syvyyksistä taivaan sfääreihin asti.

Ensimmäinen käyttöön asti edennyt

innovaatio on ympäristöä säästävä

jäähdytysveden kierrätysjärjestelmä

pesuloissa.

Innovaatiotyöryhmä on ollut myös

mukana kehittämässä SOLin innovaatioprosessia.

Siihen on käytetty runsaasti

aikaa ja resursseja.

– Olemme pohtineet tarkkaan, mitä

tehdään kentältä kerätyille ideoille.

Yksittäisen idean kehittäminen käytännössä

toimivaksi innovaatioksi vie

oman aikansa. Joidenkin ideoiden kohdalla

tutkimus- ja kehittämisprosessi

on suoraviivaisempi ja nopeampi kuin

toisten. Aina pitää muistaa, että innovaatiosta

tulee olla todellista hyötyä.

– Ryhmässä on ollut hyvä fiilis ja

oikeaa tekemisen meininkiä. Tämä johtunee

varmasti siitä, että kaikki ryhmän

jäsenet ovat halunneet tulla toimintaan

mukaan eikä ketään ole pakotettu osallistumaan.

Ideointi on pysynyt hyvin

vapaana, lähtökohtaisesti mikään ei ole

kahlinnut sitä. l

30 www.sol.fi


Uuden idean keksijät

SOL Pesulapalveluiden

laatu- ja

kehitysvastaava

Kati Talikka ja ja

SOLin huoltoteknikko

Kimmo Suutari

uskovat, että

tulevaisuudessa

peräti 90 prosenttia

vedestä voidaan

kierrättää.

Uusi keksintö säästää luontoa ja rahaa

SOLIN INNOVAATIOTYÖRYHMÄN ensimmäinen

idea on edennyt idean tasolta

toteutukseen asti. SOL Pesulapalveluissa

kemiallista pesukonetta jäähdyttävä

vesi ryhdytään käyttämään uudelleen

vesipesussa.

Vaatteiden kemiallisessa pesussa

käytettävät pesukoneet tarvitsevat aina

jäähdytystä. Jäähdytystä tarvitaan ensin

puhdistusvaiheessa, kun pestyistä tekstiileistä

irronneet epäpuhtaudet erotetaan

odottamaan siirtoa jäteastiaan ja

seuraavan kerran kuivausvaiheessa.

– Jäähdytykseen käytetään vesiverkostosta

saatavaa puhdasta kylmää vettä.

Vesi kulkee pesukoneen lämmönvaihtimien

läpi. Se ei ole missään vaiheessa

tekemisissä koneessa käytettävien pesuaineiden

eikä pyykin kanssa, kertoo toimitusjohtaja

Mika Niinisaari SOLille pesukoneita

toimittavasta J. Niinisaari Oy:stä.

– Jäähdytyksen jälkeen ulos tulee

puhdasta, juomakelpoista vettä. Keräämme

sen isoon säiliöön ja käytämme

uudelleen vesipesussa, kuvaa SOL Pesulapalveluiden

laatu- ja kehitysvastaava

Kati Talikka.

Aiemmin vastaava vedenkierrätysjärjestelmä

on ollut käytössä SOLin Tallinnan

pesulassa sekä suuressa erikoistekstiilipesulassa

Helsingin Konalassa.

Talikka ja SOLin huoltoteknikko Kimmo

Suutari yhdessä ideoivat, että järjestelmän

käytön voisi hyvin laajentaa pieniin

pesuloihin.

– Uskon täysillä, että tämän järjestelmän

ansiosta 90 prosenttia vesipesuun

tarvitsemastamme vedestä voi olla kierrätettyä

tulevaisuudessa, Suutari toteaa.

Espoossa kokeilu toimii jo hyvin

SOLin pesuloiden kemiallisen pesun

koneet jäähdytetään joka tapauksessa

kylmällä vedellä, joten tämän veden talteenotto

ja kierrätys uusintakäyttöön on

melko yksinkertainen toimenpide.

Vedenkierrätysjärjestelmä on asennettu

ensimmäisenä pilottikohteena

Espoon Lippulaivan pesulaan elokuussa.

Tilankäytöltään jo muutenkin optimoidussa

pesulassa järjestelmä vie vain

0,3 m 2 lattiapinta-alaa.

– Lippulaivassa kaikki on toiminut

erinomaisesti. Henkilöstö kertoo, että

säiliön olemassaoloa ei edes huomaa.

Toimintaan asennettu järjestelmä ei

vaadi mitään lisätoimenpiteitä pesukoneiden

käyttäjältä, Talikka sanoo.

Lippulaivassa vedensäästöpotentiaali

on noin 1–1,5 kuutiota päivässä, joten

kyseessä on merkittävä määrä. Viime

vuonna Lippulaivassa pestiin yli 1200

koneellista pyykkiä.

Vedensäästön lisäksi extrabonuksena

kierrätyksessä säästetään sähköä. Kylmä

vesi nimittäin lämpenee itsestään jäähdyttäessään

kemiallisen pesun konetta,

joten vesipesukoneen ei tarvitse enää

lämmittää sitä.

– Olemme laskeneet, että kun

7-asteinen vesi lämpiää jäähdytyksessä

45–60-asteiseksi, rahallista säästöä syntyy

10–16 senttiä koneellista kohti, kertovat

Talikka ja Suutari.

Huoltoteknikko Suutari pyrkii jatkossa

vielä jatkokehittämään järjestelmää niin,

että se toimii ilman pumppua veden

omalla paineella.

– Mitä yksinkertaisempi järjestelmä

on ja mitä vähemmän siinä on osia, sitä

vähemmän se tarvitsee korjausta. l

www.sol.fi

31


TURVALLISUUSPALVELUT

SOL turvaa Helenin

energiantuotantoa

SOL on tuottanut jo vuoden ajan turvallisuuspalveluja Helenille

(aiemmin Helsingin Energia) kolmessa voimalaitoksessa; Salmisaaressa,

Vuosaaressa ja Hanasaaressa. – Olen hyvin positiivisesti yllättynyt,

kuinka hyvin SOL on ottanut vartiointitoiminnan haltuunsa heti alusta

asti, Helenin turvallisuusasiantuntija Mika Jokela sanoo.

TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT TIMO PORTHAN, HELEN

Yksi Suomen suurimmista

sähköä ja uusia energiaratkaisuja

tarjoavista yrityksistä,

Helen Oy, myy sähköä

400 000 asiakkaalle. Yritys

lämmittää kaukolämmöllään yli 90

prosenttia Helsingistä ja kaukolämpö

onkin yleisin ja suosituin lämmitysmuoto

pääkaupungissa.

Helsingin voimalaitosten lisäksi Helen

ostaa ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuulivoimalla

tuotettua sähköä sähköpörssistä

ja myy sitä edelleen kotitalouksille ja yrityksille.

SOL on noin vuoden ajan suorittanut

paikallisvalvontaa Helenin voimalaitosalueilla.

Työssä onnistumisen edellytyksiä ovat

luotettavuus, ammattitaito ja palvelun laatu.

– SOL on onnistunut tässä pääosiltaan

oikein hyvin, Helenin turvallisuusasiantuntija

Mika Jokela kiittää.

– Vartiointihenkilöstö otti tehtävän

tosissaan ja SOLin puolelta heille painotettiin

varmasti miten tärkeää oli onnistua

tässä tehtävässä. SOLin vartioinnin esimiehet

ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana

prosessissa, ja jos palvelun laadussa on ollut

pieniä notkahduksia, he ovat hoitaneet

asiat nopeasti kuntoon. Uudessa toimeksiannossa

tulee aina yllätyksiä, niin myös

meille heleniläisille, johtuen muun muassa

voimalaitosten toiminnassa tapahtuvista

muutoksista.

Kilpailutuksella haettiin säästöjä

Kun Helenissä päätettiin toteuttaa turvallisuuspalvelujen

kilpailutus, tavoitteena

oli saada selvää säästöä.

– Taloudelliset seikat olivat tärkeitä luotettavuuden

ja ammattitaidon ohella. SOL

oli meille kokonaisedullinen ratkaisu, jossa

euroilla oli merkittävä painoarvo, Jokela

kuvailee.

Kilpailutuksessa onnistuminen oli tärkeää

Helenin Yritysturvallisuusyksikölle.

– Meidän yksikkömme toimi tässä

kilpailutuksessa moottorina ja me myös

vastaamme sisäisille asiakkaillemme palvelun

tasosta, eli turvallisuuspalvelujen laatu

heijastuu suoraan meihin.

Voimalaitosalueen valvonta on vaativa

tehtävä, koska nykyisin voimalaitosalueella

käy todella paljon henkilöitä. Kesäisin

voimalaitosten teknisellä puolella tehdään

myös isoja huoltotöitä ja alueelle tuleva

henkilö- ja ajoneuvoliikenteen määrä on

todella suuri.

Taloudelliset

seikat olivat

tärkeitä

luotettavuuden

ja ammattitaidon

ohella.

32 www.sol.fi


– Olemme tehneet

SOLin esimiestason

kanssa oikein

hyvää yhteistyötä,

Helenin turvallisuusasiantuntija

Mika Jokela (vas.)

sanoo. SOLin palveluesimies

Jari Ojala

vastaa kohteesta.

www.sol.fi

33


TURVALLISUUSPALVELUT

Voimalaitosalueen

valvonta on

vaativa

tehtävä.

– Voimalaitoksissa on jatkuvasti käynnissä

rakennusurakoita ja meillä käy paljon

ulkopuolista työvoimaa, joten yhteistyön

sujuvuus voimalaitoshenkilökunnan ja

ulkopuolisten henkilöiden kanssa on tärkeää.

– Meillä käy myös paljon vieraita; viranomaisia,

tarkastajia, auditointien suorittajia

ja esimerkiksi koululaisryhmiä, hän sanoo.

Työ tekijäänsä opettaa

Jokela sanoo hieman yllättyneensä,

miten suuri henkilöstön vaihtuvuus

SOLilla on ollut Helenin toimeksiannossa.

– Se tuo vain lisää haasteita rekrytointiin

ja koulutukseen. Ammattitaito on tässä

työssä tärkeää, mutta myös työ itsessään

opettaa, miten asiat pitää tehdä.

– Henkilöstön vaihtuvuus voi olla

myös positiivinen asia, sillä uusi vartija on

yleensä kiinnostunut oppimaan uutta, kun

pitkään samalla kohteella työskennellyt

saattaa ajan mittaan ”leipiintyä” ja menettää

halun kehittyä työssään.

Hanasaaren voimalaitoksella valmistaudutaan

pellettien polttoon. Voimalaitoksella

kehitetään lähivuosina myös savukaasun

puhdistusjärjestelmiä ja polttotekniikkaa.

Hyvää yhteistyötä

Helenin voimalaitoksissa työskentelee

10 vakinaista ja useita osa-aikaisia

SOLin henkilöitä tuottamassa turvallisuutta.

SOLin yhteyshenkilö turvallisuuspalvelujen

osalta on monipalveluesimies Jari

Ojala.

– Olemme tehneet asiakkaan esimiesten

ja asiantuntijoiden kanssa hyvää suunnittelua

ja yhteistyötä, Ojala sanoo.

– SOL on ollut turvallisuusalan osaajana

varsin tuntematon, mutta olemme

tavoittaneet asetetut tavoitteet ja osoittaneet,

että epäilykset osaamisestamme ovat

olleet turhia.

Voimalaitosten kuuluminen valtakunnalliseen

energiaverkkoon tekee turvallisuusnäkökulman

erityisen tärkeäksi. Puolustusvoimien

myötä SOLin henkilöstöön

liittyy vaatimuksia ja varausjärjestelyjä.

– Teemme Puolustusvoimien kanssa

säännöllistä yhteistyötä meidän huoltovarmuuskriittisen

tehtävämme takia, Jokela

tarkentaa. l

34 www.sol.fi


TULLAAN TUTUKSI

– SOL on meille osaava

kumppani, Helenin

turvallisuusasiantuntija

Mika Jokela (vas.) sanoo.

Palveluesimies Jari Ojala

hallitsi hyvin turvallisuusasiat

tullessaan töihin SOLiin.

– Nyt olen täydentänyt

osaamistani kiinteistö- ja

siivousalan koulutuksilla.

Tarjoamme

asiakkaille

heidän tarpeensa

täyttäviä

räätälöityjä

palveluratkaisuja.

Asiakaslupaus on

sydämen asia

JARI OJALA työskentelee palveluesimiehenä

SOL palveluissa pääkaupunkiseudulla.

– Työhöni kuuluvat erilaisten SOLin

palveluiden tarjoaminen ja palveluratkaisujen

lähijohtaminen, suunnittelu,

organisointi sekä laadun varmennus ja

toteutus.

Ojala aloitti työt SOLissa syksyllä 2013.

Hänellä on laaja turvallisuusalan sekä

turvallisuusjohtamisen erityiskoulutus ja

työhistoriaa muun muassa turvallisuuspäällikkönä.

– SOLilla olen täydentänyt osaamistani

kiinteistö- ja siivousalan koulutuksilla.

Avainsanana on asiantuntijuus.

– Tarjoamme asiakkaille heidän tarpeensa

ja vaatimukset täyttäviä räätälöityjä

palveluratkaisuja.

SOLissa kehitetään Ojalan mukaan

myös uusia toimintatapoja eri palveluiden

rajapinnoille.

– Itse tuon työssäni palveluratkaisuihin

joustavuutta ja rajat rikkoviakin

ratkaisuja rohkealla ja hyvin perustellulla

näkemyksellä. Asiakkaiden toiveet ja

kysymykset voivat olla hyvin vaativia ja

edellyttää erittäin laaja-alaista osaamista,

sekä sääntöjen että lakien ymmärtämistä.

Erikoisena kysymyksenä voidaan

hänen mukaansa pitää vaikkapa taannoisen,

monissa medioissa uutiskynnyksen

ylittänyttä palvelua.

– Meitä pyydettiin toimittamaan

turvamiehen toimesta tuore leipomosta

noudettu leipä suoraan esiintymislavalle,

parhaillaan esiintyvälle taikurille, Ojala

kuvailee.

– Asiakaslupaus on lupaus asiakkaan

ja palveluntuottajan välillä yhteisestä

määränpäästä ja tavoitteesta. Mikään ei

ole niin tärkeää kuin asiakaslupausten

pitäminen.

Tulevaisuuden toiveissa Jari Ojalalla

on itsensä kehittäminen edelleen, sekä

menestyminen työssä ja vapaa-aikana.

Vapaa-ajalla rentoutuminen käy Jari

Ojalalla helposti.

– Rentoudun sulkemalla silmät, ja

hengittämällä rauhallisesti ja hallitusti.

Siitähän se lähtee. Harrastan myös itsepuolustuslajeja,

jotka pitävät kehon ja

mielen hyvässä vireessä. l

www.sol.fi

35


HENKILÖSTÖPALVELUT

Hyvä tekijä

löysi paikkansa

Kanta-Hämeen Hengitys ry:lle rekrytoitiin onnistuneesti

yhteyskoordinaattori, jonka tehtävänä on erityisesti

yhdistyksen viestinnän kehittäminen.

TEKSTI VAULA AUNOLA KUVA MIKAELA LÖFROTH

Kanta-Hämeen Hengitys ry:n

toiminnanjohtaja Eija Karivaara

on hyvin tyytyväinen

SOLin viime keväänä suorittamaan

rekrytointiin.

– Elokuun alussa meillä aloitti työt

yhteyskoordinaattori Heini Kuoppamäki.

Koko hakuprosessi sujui mallikkaasti,

ja uusi työntekijämme oli juuri

oikea valinta tehtävään, Karivaara sanoo.

SOL valikoitui rekrytoijaksi neljän

toimijan joukosta.

– Ratkaisevia tekijöitä kilpailutuksessa

olivat prosessin laatu ja hinta.

– Alusta alkaen oli selvää, että halusimme

käyttää ulkopuolista rekrytoijaa.

Meille työtehtävä oli uudenlainen, ja

siinä tarvitaan sekä terveydenhoitoalan

että viestinnän osaamista. Halusimme

etsiä henkilöä mahdollisimman laajasta

hakijajoukosta. Rekrytointiyritystä

käyttämällä saimme käyttöömme heidän

tietokantansa ja hyvän hakuvälineiden

hallinnan.

Valinnasta haluttiin myös asiantuntijan

arvio.

– Kohtuullisen pienenä toimijana oli

myös tärkeää, että säästimme resursseja,

kun SOL hoiti hakijoiden alkukarsinnan.

Alkukarsinnan jälkeen SOL kutsui

1,5 tunnin pituiseen haastatteluun 10

ehdokasta, joista esiteltiin asiakkaalle

neljä hakijaa.

Tärkeästä

valinnasta

haluttiin myös

asiantuntijan

arvio.

36 www.sol.fi


– Koko hakuprosessi

sujui

mallikkaasti,

Kanta-Hämeen

Hengitys ry:n

toiminnanjohtaja

Eija Karivaara

(oik) sanoo.

Vasta valittu

yhteyskoordinaattori

Heini

Kuoppamäki

aloitti työt elokuussa.

– Teimme yhdessä syvähaastattelun

heille, ja koska ehdokkaat olivat niin

hyviä, päädyimme tekemään vielä toisenkin

syvähaastattelun kahdelle parhaalle

hakijalle. He myös valmistelivat

ennakkotehtävänä esityksen viestintämme

kehittämisestä.

SOL hoiti koko prosessin ajan

yhteydenpidon ja lisäinformaation

antamisen hakijoille.

– Ulkopuolisen rekrytoijan käyttö

oli myös imagokysymys. Halusimme

viestittää hakijoille, että nyt halutaan

todellinen ammattilainen töihin.

Uudenlaista viestintää

Kanta-Hämeen Hengitys ry:n tavoite

on edistää hengityssairaiden ja heidän

läheistensä elämänlaatua ja toimia

terveellisen elinympäristön puolesta.

Yhdistyksen historia juontaa juurensa

Ahveniston potilasyhdistykseen, jonka

perustivat vuonna 1945 tuberkuloosia

sairastavat.

– Toimintamme on nykyään hyvin

monimuotoista. Osallistumme erilaisiin

tapahtumiin, organisoimme vertaistukiryhmiä,

pidämme liikuntaryhmiä, ja

järjestämme virkistystä sekä luentoja,

vastavalittu yhteyskoordinaattori Heini

Kuoppamäki kertoo.

– Työtehtäväni ovat siis varsin monipuolisia

ja olen viihtynyt mainiosti.

Kuoppamäen vastuulla on yhdistyksen

viestinnän kehittäminen, ja liikkeellä

onkin jo monta projektia.

– Uusi verkkosivustomme julkaistaan

pian, ja olemme myös lähteneet

mukaan some-kanaviin.

Kuoppamäki on koulutukseltaan

terveystieteiden maisteri, ja työkokemusta

hänelle on kertynyt sekä tutkijana

että terveyteen liittyvien projektien

parissa.

– Näin työnhakijankin kannalta rekrytointi

sujui hyvin. Oli mukavaa, että

prosessi eteni reippaassa aikataulussa ja

koko ajan pysyi ajan tasalla siitä, missä

mennään. l

www.sol.fi

37


SOL MAAILMALLA

Sairaalasiivous

uusiksi Pärnussa

Pärnun sairaala palvelee sekä paikallisia että matkailijoita,

kesän kuluessa asiakkaina voi olla jopa 300 000 potilasta.

SOL huolehtii sairaalan puhtaudesta.

TEKSTI VAULA AUNOLA KUVAT RIMMA LILLEMÄGI

SOL Baltics palvelee tällä hetkellä

jo 2 000 kohteessa Virossa.

Asiakkaina on sekä yksityisiä

yrityksiä että julkisen

sektorin laitoksia. Sopimus

Pärnun valtiollisen sairaalan siivouspalveluista

tehtiin viime helmikuussa.

– Huolehdimme sairaalan kaikkien

sisätilojen päivittäisestä siivouksesta ja

desinfioimisesta. Sopimukseen kuuluu

lisäksi hälytysvalmius erilaisia poikkeustilanteita

varten eli olemme aina

valmiina töihin, palveluesimies Sirje

Alloja sanoo.

Potilashuoneiden siivous ei kuulu

sopimuksen piiriin, mutta niidenkin

siivous on muuttunut SOLin aloitettua

työt sairaalassa.

– Olemme kouluttaneet sairaalan

omaa henkilökuntaa työskentelemään

samoin kuin me, ja huolehdimme myös

potilashuoneita siivoavien työntekijöiden

siivousvälineistä. Niin laatu pysyy

tasaisena koko rakennuksessa, Alloja

jatkaa.

Sairaalan

siivouskonsepti

uudistettiin

kokonaan.

Kaikki uusiksi

Kun työt sairaalassa aloitettiin, ensin

tehtiin tilojen kartoitus samalla tavalla

kuin suomalaisissa kohteissa.

– Sen jälkeen koko siivouskonsepti

uudistettiin. Hankimme uudet siivousvälineet,

vaihdoimme puhdistusaineet,

otimme käyttöön uusia menetelmiä ja

teimme tarkan kohdeohjeistuksen töistä,

Sirje Alloja kertoo.

– Esimerkiksi kaikki lattiapinnat

käsitellään päivittäin koneella, mikä ei

ole kovin yleistä Virossa, hän jatkaa.

Nyt työt etenevät päiväsuunnitelman

mukaan.

– Tunnemme hyvin ison rakennuksen

ja pystymme myös ketterästi

reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.

Myös sopimukseemme kuulumattomia

töitä on tullut eteen, ja niidenkin osalta

olemme pystyneet palvelemaan asiakasta,

palvelupäällikkö Urve Välimäe

kertoo.

Pärnun sairaalaan kiinteistöjohtaja

Merle Orav sanoo, että he ovat olleet

hyvin tyytyväisiä SOLin tapaan toimia.

– Toiminnan ulkoistaminen osaavalle

tekijälle takaa meille, että siivousta

38 www.sol.fi


Pärnun sairaalan

tiloista huolehditaan

yhteistyössä.

Kuvassa oikealta

vasemmalle

Pärnun sairaalan

kiinteistöjohtaja

Merle Orav,

palvelupäällikkö

Urve Välimäe,

palveluesimies

Sirje Alloja ja

Pärnun sairaalan

viestintäpäällikkö

Eda Amur.

www.sol.fi

39


SOL MAAILMALLA

SOL Baltics

toimii Virossa,

Latviassa ja

Liettuassa.

hoidetaan ammattimaisesti. Tämä on

erittäin tärkeää varsinkin sairaalaolosuhteissa,

missä hygieniavaatimukset ovat

aivan omaa luokkaansa, Orav sanoo.

– Kommunikointi sujuu myös

erinomaisesti, ja pidämme kuukausittain

kehitys- ja suunnittelupalaverin

SOLilaisten kanssa.

Jatkuvaa kehitystyötä

Yhteistyössä uuden asiakkaan kanssa

sairaalassa tehtiin myös uudistuksia

joihinkin pintamateriaaleihin ja rakenteisiin.

– Esimerkiksi allashuoneen metalliovet

vaihdettiin helpommin hoidettaviksi

ja epätasaisia likaa kerääviä lattiapintoja

tasoitettiin. Samalla otettiin käyttöön

uusia imukykyisiä mattoja ja siivoushuoneetkin

saivat uudet hygieeniset

erikoisvalmisteiset matot vanhojen liukkaiden

tilalle, Sirje Alloja kertoo.

– Joskus pienilläkin muutoksilla

voidaan helpottaa arjen sujumista.

Esimerkiksi sairaalan aulan suurten

sisäistutusten ruukkujen alle hankittiin

meidän ehdotuksestamme pyörillä

varustetut alustat. Nyt ruukkujen siirtely

onnistuu helposti yhdeltäkin hen-

Pärnun

sairaalassa

on 429 vuodepaikkaa,

joissa hoidetaan

jopa 15 000

potilasta vuosittain.

Erikoisyksiköitä

on

sairaalassa

yli 30, ja

vuosittain

niissä hoidetaan

noin 238 000

avohoitopotilasta.

– Olemme olleet hyvin

tyytyväisiä SOLin osaamiseen

ja innostukseen hoitaa

asioita, Pärnun sairaalan

kiinteistöjohtaja Merle

Orav kehuu.

Palveluvastaavat Reelika

Reiberg (vas.) ja Teele Rajaste

opiskelivat uudet siivousmenetelmät.

kilöltä siivouksen aikana, hän jatkaa.

Osa työntekijöistä siirtyi SOLin

palvelukseen edelliseltä palveluntoimittajalta.

– Se oli meidän kannaltamme käytännöllinen

ratkaisu, koska tunsimme

heidät ja he tunsivat sairaalan tilat,

kiinteistöjohtaja Merle Orav sanoo.

– Kaikki vanhat toimintatavat jätimme

kuitenkin taaksemme, palveluesimies

Sirje Alloja lisää ja kertoo, että

siirtyi mielellään SOLin palvelukseen ja

on viihtynyt oikein hyvin. l

40 www.sol.fi


AURINGON ALLA

Pidämme huolta

YSTÄVIÄ JA KAVEREITA on syytä aina silloin

tällöin muistaa puhelinsoitolla. Kaikesta

kiireestä huolimatta heitä on kiva myös tavatakin,

käydä kahvilla tai kävelylenkillä, vaikka

ei mitään erityistä asiaa aina olisikaan.

Myös parisuhteesta on pidettävä huolta.

Kukkakimppu piristää muulloinkin kuin

hääpäivänä ja kutsu teatteriin – tai vaikka

niskahieronta työpäivän jälkeen – on kumppanille

kiva yllätys.

Yritysten väliseen kanssakäymiseen

pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin

muuhunkin ihmisten väliseen yhteistyöhön.

Asiakassuhteesta pitää huolehtia.

Toteutimme SOLin asiakkaiden keskuudessa

tutkimuksen, jonka tuloksena saimme

ilahduttavan paljon positiivista palautetta.

Kehittämisenkin varaa kuitenkin on. Yhteistyö

käynnistyy innostuksella, ja alussa yhteydenpito

on hyvinkin tiivistä. Kun kumppanuus

vakiintuu, sillä on myös taipumus

urautua totuttuihin uomiinsa. Kun asiat

sujuvat hyvin, ei tule mieleen kysyä, voisimmeko

kenties palvella vieläkin paremmin.

Asiakastutkimuksen ja siihen liittyneen

auditoinnin perusteella olemme uudistaneet

toimintajärjestelmäämme. Johtavana ajatuksena

on ollut asiakaskohtainen kehitystyö.

Siihen liittyen käymme tapaamassa asiakkaitamme

ja kumppaneitamme muutenkin

kuin vakiintuneen, sopimuksen mukaisen

palvelun merkeissä. Tai kutsumme käymään

meillä SOLissa.

On myös tärkeää kertoa asiakkaille

uusista menetelmistä, työvälineistä ja vaikkapa

työturvallisuudesta ja henkilökunnan

koulutuksesta. Uusi toimintajärjestelmä on

hyödyllinen työkalu asiakassuhteiden ylläpidossa

ja kehittämisessä. Eikä kaiken aina

tarvitse olla vakavaa ja virallista. Olemme

jo viettäneet joitakin yhteistyön yksivuotissynttäreitä.

Ja miksei yhteistä taivalta voitaisi

juhlistaa vuosittain – vähän niin kuin kotona

hääpäivää.

Aurinkoista syksyä!

Peppi Kaira

Peppi Kaira on SOLin palveluyritysten

emoyhtiö SOLEMO Oy:n ja

SOL Pesula-palvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

Voisimmeko

kenties palvella

vieläkin

paremmin?

www.sol.fi

41


MONIKULTTUURISUUS

”Suomessa

on hyvä olla”

SOL on vuosien ajan tarjonnut hyviä työllistymismahdollisuuksia

maahanmuuttajille. Palveluvastaavat Florentina Gashi, Yussuf Jama

Mohamed ja Hossain Ikball työskentelevät Ilmalan varikolla Pasilassa.

TEKSTI ANNI JYRINKI KUVAT ANTERO AALTONEN

42 www.sol.fi


Monikulttuurinen työyhteisö

SOLILLA ON työntekijöitä jo yli 60 eri

maasta ja kaikista maanosista. SOLilaiset

puhuvat 42 eri kieltä. Maahanmuuttajien

kotoutumista yritetään edistää monin

tavoin, ja SOLissa toimiikin erityinen

monikulttuurisuusryhmä. Työryhmä on

tuottanut muun muassa yhdessä henkilöstöhallinnon,

koulutuksen sekä PAMin

(Palvelualan työnantajat ry) kanssa uusille

työntekijöille videon, joka perehdyttää

työntekijän moniin tärkeisiin asioihin.

– Videolla esiintyjät ovat tietenkin

itsekin SOLilaisia. Video on moderni ja

eloisampi kanava kertoa työntekijälle tärkeistä

asioista, ja kuvan avulla katsojalle

välittyy olennaista mielikuvaa työnantajasta,

työkavereista, työyhteisöstä ja

työelämän pelisäännöistä, kertoo Monikulttuurisen

työryhmän puheenjohtaja

Sari Crnobreg.

Suomen kielen oppimista pidetään

tärkeänä, mutta SOLin monipuolisissa

koulutusohjelmissa on tarjolla myös

venäjän- ja englanninkielistä koulutusta.

Myös kirjallista materiaalia on käännetty

muille kielille helpottamaan uusien

tulokkaiden perehdytystä ja työssäoppimista.

Tämä maa on

ehdottomasti

paras paikka

asua!

Florentina Gashi muutti Kosovosta

Suomeen vuonna 2008.

– Olen viihtynyt Suomessa loistavasti.

Tykkään asua ja työskennellä täällä,

30-vuotias Gashi kertoo aluksi.

– Sain töitä syyskuussa 2014 kuuden

vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Alun perin Gashi on opiskellut

kotimaassaan Kosovossa arkkitehdiksi,

mutta niitä töitä hän ei Suomessa ole

tehnyt. Suomeen muuton jälkeen hän

on käynyt suomen kielen kursseilla ja

ennen töiden aloittamista SOLin järjestämissä

erilaisissa koulutuksissa.

– Haluaisin seuraavaksi opiskella laitoshuoltajan

ammattitutkinnon, Gashi

kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Kaiken kaikkiaan siivousalan koulutukset

kiinnostavat enemmänkin, hän

jatkaa.

Yussuf Jama Mohamed lähti

Somaliasta Suomea kohti vuonna

1997. SOL Palveluissa tämä 51-vuotias

on työskennellyt nyt noin neljän vuoden

ajan.

– Kouluja olen käynyt peruskoulun

verran, Mohamed kertoo.

– Suomessa olen tietysti opiskellut

myös maan kieltä, hän jatkaa.

Miehen tulevaisuuden haaveetkin

ovat jo selvillä.

– Toivoisin että pääsisin vielä opiskelemaan

turvallisuusalaa.

Tällä hetkellä Mohamed siivoaa

junia ja viihtyy työssään hyvin.

– Voin sanoa, että olen viihtynyt

SOLissa sataprosenttisesti.

– Tykkään myös asua Suomessa.

Ainoa asia, mistä en hirveästi pidä on

talvi.

Hossain Ikball on 30-vuotias bangladeshilainen.

Kotimaa jäi taakse vuonna

2006, ja heti seuraavana vuonna hän

pääsi töihin SOL Palveluille.

– Suomeen tullessani kävin ensin

liikemieskoulun Kajaanissa, Ikball kertoo.

Liikemieskoulun jälkeen Ikball on

käynyt muutamia SOLin järjestämiä

koulutuksia ja kursseja, mutta enempää

hän ei tällä hetkellä suunnittele opiskelevansa.

Suomesta Ikballilla on pelkästään

hyvää sanottavaa.

– Tämä maa on ehdottomasti paras

paikka asua! Olen viihtynyt todella

hyvin.

– Toivon voivani jatkaa työskentelyä

SOLin palveluvastaavana, hän tuumaa

vielä lopuksi. l

www.sol.fi

43


MONIKULTTUURISUUS

Jambo!

Afrikkalaiset rytmit siivittävät SOLilaisen

Bett Lenah Cheroticin arkea Suomessa.

Lenah on kotoisin

Keniasta

neljä kilometriä

Eldoretin

kaupungin

sydämestä.

Nyt annetaan mielikuville

tilaa. Kenian kuumalla

tasangolla kulkevat puhvelit

ja puiden latvoihin kurkottavat

kirahvit. Leijona

haukottelee tai notkea leopardi kiitää

maisemassa. Kenia sijaitsee Itä-Afrikassa

Tansanian, Etiopian, Somalian,

Ugandan ja Etelä-Sudanin rajanaapurina.

Rantaviivaa Intian valtameren

rannalla sijaitsevalla Kenialla on noin

500 kilometriä.

Olen oppinut,

että kerrospukeutuminen

pitää talvella

lämpimänä.

Keniassa elää valtava

erilaisten kulttuurien kirjo.

Maassa asuu noin 40 miljoonaa

ihmistä ja väestö koostuu

heimoista, joita on useita

kymmeniä. Tunnetuin on ehkä

Masai-heimo, joka elää tänä päivänä

pitkälti samalla tavoin kuin

satoja vuosia sitten. Suurin etninen

ryhmä Keniassa ovat kikujut, ja omia

vaikutteitaan kulttuuriin ovat tuoneet

myös arabit ja eurooppalaiset. Kuten

moni Afrikan valtio, myös Kenia on

entinen siirtomaa. Maa itsenäistyi Iso-

Britanniasta vuonna 1963.

Cherotich tarkoittaa

villieläntä

Iltaisin kello 18-19 on Keniassa aika,

jolloin eläimet lepäävät omilla reviireillään.

Tuona kellonaikana illan pimennyttyä

myös pieni tyttönen syntyi ja sai

vanhemmiltaan nimensä Bett Lenah

Cherotich. Cherotich-nimi tarkoittaa

tuota eläinten lepoaikaa, ja villieläimet

ovatkin Lenahille

hyvin tärkeitä. Sittemmin

hän on otti käyttöönsä

nimen Lenah.

SOL Siivouspalvelut Oy:n

palveluesimies Tarja Kumpulainen

kertoo Lenahin läsnäolon

olevan rauhallista, vahvaa ja

vuorovaikutteista erittäin positiivisella

tavalla.

Lenah on kotoisin Keniasta neljän

kilometrin päästä Eldoretin kaupungin

sydämestä. Hän on 9-henkisen perheen

toiseksi nuorin lapsi. Sisaruksilla on

aina ollut hyvä yhteishenki, ja yhteisöllisyys

on vahvaa, myös perheen ja

sukulaisten kesken. Kotitilallaan perhe

kasvatti karjaa. Sisarukset ovat jo aikuisia

ja työskentelevät eri puolilla Keniaa.

– Lapsuudesta on paljon ihania

muistoja, ja suuren perheen arjessa

kaikki olivat toisilleen tärkeitä. Muistan

vieläkin, kun isosisko aloitti koulun ja

minä kuljin hänen perässään koko koulumatkan

itkien.

44 www.sol.fi


Hyvä työ ja

mielekäs

opiskelu pitävät

vireänä.

– Itsestään

täytyy antaa ja

silloin myös

saa, sanoo

Bett Lenah

Cherotich.

www.sol.fi

45


MONIKULTTUURISUUS

Perhe on tärkein. Bett Lenah Cheroticin

puoliso David Murreyn sekä pariskunnan

5-vuotias poika Ryan Kibet.

Etelä-Keniassa sijaitseva Mombasa on rannikkokaupunki Intian valtameren rannalla. Mombasan

asukasluku on lähes miljoona henkeä. Kaupunki sijaitsee niin lähellä päiväntasaajaa, että

ilmasto on koko vuoden kuuma ja keskilämpotila läpi vuoden on noin 30 astetta.

Keniassa Lenah on käynyt lukion ja

opiskellut yliopistossa markkinointia.

Myös sairaanhoitajaopinnot kiinnostavat

häntä, sillä Lenahin nyt jo eläkkeellä

olevat vanhemmat työskentelivät

aikanaan sairaalassa.

Kuuma Kenia vaihtui vuonna 2012

kaukaiseen Suomeen. Lenah muutti

sulhasensa David Murreyn kanssa

ensin Kemiin.

– Kylmyys ympäröi joka puolella –

paitsi kontakteissa kemiläisten kanssa.

Oli tavallaan hienoa aloittaa Suomessa

asuminen pohjoisesta. Keniassa lämpötilat

eivät juuri koskaan laske alle

16 asteen ja ensireaktio Kemistä oli

shokki. Vuonna 2013 muutimme ensin

Helsinkiin ja sitten Vantaalle.

Lenah on oppinut pitämään talvesta.

Etenkin pehmeä lumi on hänen mielestään

ihanaa, mutta jäästä ja liukkaista

teistä ei nuori nainen pidä – kukapa

pitäisikään?

Nafurahi

kukujua!

Hauska

tutustua!

– Työpaikan kansainvälisyys tuo rikkautta ja

on voimavara, Bett Lenah Cherotich toteaa.

SOL on hyvä työnantaja

– Yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä arvostan

myös SOLlin tiimityössä. Se antaa

paljon henkisiä voimavaroja, mutta on

myös tärkeää antaa itsestään positiivista

energiaa työyhteisöön. Olemme kaikki

erilaisia, mutta myös samanlaisia.

Se on Lenahin mielestä kansainvälisen

työpaikan rikkautta ja voimavaraa.

– Esimieheni on kannustava ja

innostava. Se on tärkeää. Työ pitää tehdä

aina parhaalla tavalla ja asenteella.

On myös tärkeää saada kiitosta työstä,

jotta vuorovaikutus esimiehen kanssa

on hedelmällistä.

Bett Lenah Cherotich työskentelee

Radisson Blu Royal hotellissa kerroshoitajana

ja palveluvastaavana.

– Työt tehdään huolellisesti ja

ripeästi. Olen onnellinen, että minulla

on hyvä työpaikka keskeisellä sijainnilla

ja että olen saanut ja saan jatkuvasti

koulutusta. Unelmoin sairaanhoitajan

töistä, mutta yhtä lailla, jos en jostain

syystä päätyisikään sairaalaan töihin,

niin haluaisin edetä nykyisessä työssäni

ja opiskella tätä alaa ja ehkäpä myös

markkinointia lisää.

Cherotich viihtyy hyvin Suomessa.

Hän asuu Vantaan Myyrmäessä ja työmatka

sujuu kätevästi junalla tai bussilla

Kamppiin, jossa työpaikka sijaitsee.

– Kuuntelen mielelläni afrikkalaista

musiikkia ja katson elokuvia. Välillä kaipaan

Kenian ihania hedelmiä ja maukasta

paahdettua lihaa sekä kanaa riisin

ja piimän kera.

Pariskunnan 5-vuotias poika Ryan

Kibet on valloittava nuorimies, joka

pitää vanhemmat vireinä.

Kysymykseen Kenian lomavinkeistä

hänellä on selvä vastaus.

– Villieläimet ovat maamme ylpeys.

Ehdottomasti tutustumisen arvoisia

paikkoja ovat Mombasa, Masai Mara ja

Kisumu. Kalaherkkuja, hedelmiä ja jäätelöä

suosittelisin myös maistelemaan.

– Masai Maran safarilla voi kokea

vaikka eläinten vaellusajan. Virtahepoja,

norsuja, sarvikuonoja ja leopardeja

– maailman upeimpia eläimiä. Myös

Masai-heimoon voi olla mahdollista

tutustua. l

46 www.sol.fi


SOL LIFE

Päättäväisesti eroon tapaturmista

SOL on tarkentanut työtapaturmiin liittyviä käytäntöjään. Kärsimystä

ja kuluja aiheuttavat tapaturmat halutaan painaa minimiin.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO KUVA ANTERO AALTONEN

SOL suhtautuu erittäin vakavasti

jokaiseen sattuneeseen

työtapaturmaan. Yhtiössä

ajatellaan, että kenenkään ei

pitäisi vahingoittua työn takia.

Lisäksi tapaturmat ovat kustannustekijä

– niistä koituu poissaoloja, työterveyskuluja,

vakuutusmaksuja ja niin edelleen.

Yhdestä sairauspoissaolopäivästä aiheutuu

noin 350 euron kulut.

Viime keväästä lähtien SOL on tarkentanut

tapaturmiin liittyviä käytäntöjään.

Nyt jokaisesta sattuneesta tapaturmasta

tulee ilmoittaa kolmelle taholle:

työsuojelupäällikkö Riitta Sirviölle,

oman alueen liiketoimintajohtajalle sekä

toimitusjohtaja Juhapekka Joroselle.

– Palvelualalla sattuu pieniä läheltä

piti -tilanteita. Toimimme monenlaisissa

ympäristöissä, liikumme paljon

ja kuljetamme tavaraa. SOLilaisten

sormet saattavat jäädä jonnekin väliin

tavaraa kantaessa tai lastauslaiturit

voivat olla liukkaita talvella aiheuttaen

liukastumisia, sanoo Riitta Sirviö.

SOLISSA ON otettu käyttöön

henkilökortti, jota koko henkilöstö

käyttää. Kortista näkyvät

työntekijän kasvokuva, nimi sekä

veronumero.

– Henkilökortti lisää turvallisuutta.

Ihmiset ovat tunnistettavissa

ja heistä näkee, millä asialla

he ovat liikkeellä. Veronumero on

kortissa siksi, koska haluamme

olla mukana estämässä harmaata

taloutta, kertoo työsuojelupäällikkö

Riitta Sirviö.

SOL edellyttää henkilökortin

käyttöä myös alihankkijoiltaan.

Tapaturman sattuessa ohjeena on,

että jokainen tapaturma tutkitaan

dokumentoidusti juurisyyn selvittämiseksi,

käsitellään työpaikalla ja tehdään

korjaavat toimenpiteet.

– Tämän jälkeen seuraavassa palvelujohtoalueen

piirikokouksessa käsitellään

tehdyt korjaavat toimenpiteet.

Pöytäkirjaotteet lähetetään työsuojelupäällikölle,

Sirviö jatkaa.

Ammattitautitapauksia SOLissa

ilmenee vähemmän kuin tapaturmia.

Molemmat korvataan lakisääteisestä

tapaturmavakuutuksesta, joka on otettu

työntekijöitä varten.

– Ammattitautitapaukset pyritään

estämään asianmukaisilla suojaimilla.

Joskus henkilö saattaa saada oireita

vaikkapa altistuksesta käsineiden

kumille. Jos työntekijällä on allergiaa,

hän ei voi mennä tekemään työtä, jossa

siitä on haittaa.

Uusissa asiakaskohteissa tehdään

nykyisin entistäkin perusteellisempi

riskikartoitus.

– Riskikartoitusten perusteella palveluesimies

ja työsuojeluvaltuutettu tekevät

erillisen kohteen riskilistan ja siihen

liittyvän työsuojeluohjeistuksen. Riskilista

ohjeineen perehdytetään työntekijöille

erikseen kuitatusti. Myös vanhojen

kohteiden riskikartoituksia päivitetään

uuden käytännön mukaisesti.

Sirviö toteaa, että turvallisuudesta

täytyy aina jaksaa pitää meteliä ja muistuttaa

siitä kerta toisensa jälkeen. Tämä

tulee tapahtumaan jatkossa vielä systemaattisemmin,

sillä nyt turvallisuusasioista

tullaan puhumaan aina jokaisen

palaverin, tiedotustilaisuuden, koulutuksen

tai muun tapaamisen alussa.

– Esimerkiksi nyt syksyllä puhutaan

liukkaista keleistä. Turvalliset kengät ja

varovaisuus ovat tärkeitä.

Kehityspäällikkö Janne Seppänen esittelee

SOLin henkilökorttia. Seppänen pitää turvallisuuskorttikoulutuksia

sekä ylläpitää tapaturmatilastoa

sekä työsuojeluorganisaation

henkilörekisteriä.

Tapaturmaohjeita päivitettiin viime

keväänä. SOLissa turvallisuuteen liittyvät

luvut ovatkin olleet nyt positiivisella

kehityssuunnalla.

– Viime vuonna TRIF-lukumme

(Total Recordable Injury Frequency)

oli 23. Tänä vuonna se on 16,8.

TRIF-luku kertoo tapaturmien

määrän miljoonaa työtuntia kohden.

Mukana ovat tapaturmat, joista on

aiheutunut enemmän kuin kolme sairaspoissaolopäivää.

l

www.sol.fi

47


KOULUTUS

Työpaikalla oppii

SOLissa uskotaan, että oppi menee hyvin perille, kun se

tapahtuu suoraan asiakaskohteissa. Palveluvastaava

Marianna Bagge sanoo, että työpaikalla näytetyt asiat

muistaa paremmin kuin teoriassa opetetut.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO KUVAT TIMO PORTHAN

Kaksi iloista keltapaitaista naista

on aloittelemassa työvuoroa

Omenatarhan päiväkodissa

Porvoossa. Palveluvastaava

Marianna Bagge ja kouluttaja

Tiina Lehtola-Ruuska SOLista

tapaavat nyt toista kertaa.

Marianna on aloittanut tehtävissään

kuukausi aiemmin. Tiina on tullut vierailulle

Omenatarhaan kouluttaakseen

Mariannaa työn lomassa.

Päivän aiheena on käyttöliuosten

tekeminen siivousta varten ja oikeaoppisen,

ergonomisen moppauksen opettelu.

– Kun käyttöliuosta tarvitaan 20

millilitraa pyyhettä kohden, paljonko

sitä tarvitaan 20 pyyhkeelle? Tiina heittää

ilmoille matemaattisen haasteen.

Yhdessä kaksikko pähkäilee vastauksen

ongelmaan ja suojalasit päällä

he annostelevat mitta-astioilla oikean

vahvuisen liuoksen valmiiksi.

Marianna kertoo viihtyvänsä SOLilla.

Hänen mielestään tämänkaltainen

koulutus toimii hyvin.

– Tykkään käytännöstä enemmän

kuin teoriasta. Uudet asiat muistaa

paremmin, kun joku näyttää ne minulle

kädestä pitäen.

Tehokkaasti ja kerralla oikein

Työssä oppiminen on jo ollut pitkään

käytössä SOLilla. Siinä henkilö tekee

työtään ja samalla opiskelee ja oppii

uusia asioita.

– Kun henkilö tuntee jo entuudestaan

kohteensa, se auttaa koulutuksessa

olevaa madaltamaan kynnystä siihen,

että opittuja työtapoja voi käyttää

omassa työssään. Koulutuksen lomassa

voimme keskustella henkilökohtaisesti

ja perustella, minkä takia jokin toimintatapa

kannattaa muuttaa toisenlaiseksi,

kertoo Tiina.

Työn lomassa koulutuksessa olijoita

ohjataan tekemään asioita esimerkiksi

ergonomisemmin tai muuttamaan työjärjestystään

tehokkaammaksi.

– Opastamme huomioimaan LEANperiaatteet,

eli poistamme turhat työvaiheet

ja askeleet sekä teemme työt

tehokkaasti ja kerralla oikein. Olemme

yleensä koulutustilanteissa asiakaskohteissa

paikalla tiiminä, jotta meillä

kaikilla on yhteinen tavoite osaamiseen

liittyvissä asioissa, kertoo SOLin henkilöstön

kehitysjohtaja Merja Oljakka.

Kodin opit eivät työssä riitä

Marianna kertoo olleensa aina siisti

henkilö ja tykkäävänsä siivoilla kotona.

Silti ammattimainen siivoaminen on

uutta, kun muun muassa erilaisia vaihtoehtoisia

välineitä ja aineita on paljon

enemmän.

– Tunnen siivoamisen perusjutut,

mutta vielä pitää opetella sitä, paljonko

siivousaineita laitetaan mihinkin ja mitä

pyyhkeitä käytetään millekin pinnalle.

Kaksikko siirtyy päiväkodin lasten

pöytien kimppuun. Ne tulisi mopata

tasopinnoille tarkoitetulla moppipyyhkimellä.

Sen tekeminen oikeaoppisesti

ja ergonomisesti on uutta Mariannalle.

48 www.sol.fi


parhaiten

Uudet asiat

muistaa

paremmin, kun

joku näyttää

ne kädestä

pitäen.

Marianna Baggen

(oik.) mielestä päiväkodin

pöytien

moppaaminen tuntui

aluksi vähän hankalalta,

mutta kouluttaja

Tiina Lehtola-Ruuska

vakuuttaa homman

sujuvan hyvin.

www.sol.fi 49


Verkkokoulutus kehittyy

SOL KEHITTÄÄ vahvasti omaa oppimisalustaa

ja verkkokoulutuksia. Verkkooppimisympäristöön

pääsee myös

älypuhelimella ja tabletilla, joten

tarvittaessa sieltä voi tarkistaa asioita

työn lomassa.

– Verkosta löytyy perehdytys- ja

koulutusmateriaaleja, ja SOL vie koko

ajan enemmän verkkoon tietoa palveluvastaavien

ja toimihenkilöiden

käyttöön. Henkilöstölle on tekeillä

opinto-opas, jossa kuvataan koulutusten

sisällöt ja tavoitteet sekä oppimispolut,

sanoo SOLin henkilöstön

kehitysjohtaja Merja Oljakka.

Verkkokursseja on tulossa muun

muassa vuorovaikutustaidoista ja

asiakaspalvelusta, ja palveluvastaavien

verkkokoulutus tullaan uudistamaan

ensi vuoden aikana.

– SOLin kaikki oma verkkomateriaali

on oman saman oppimisympäristön

sisällä. Tämän lisäksi esimerkiksi

tutkintotavoitteisen koulutuksen ja

ulkopuolisten kouluttajien verkkomateriaalit

ovat Moodlessa tai Optimassa,

Oljakka jatkaa.

Verkko-oppimisalustalla on myös

keskusteluareena, jota aiotaan hyödyntää

tulevaisuudessa entistäkin

vahvemmin. SOLilaiset pääsevät siellä

jakamaan ja oppimaan toisiltaan.

Verkossa oleva tieto on aina ajan

tasalla, sillä sitä päivitetään aktiivisesti.

Yhä suurempi osa materiaaleista

on videoita. Niitä tehdään SOLin omin

voimin ja ulkopuolisena työnä. Nyt jo

verkosta löytyy työturvallisuusvideo,

joka valmistui äskettäin, sekä ergonomiavideo

ja -opas, joka toteutettiin

SOLin ja Terveystalon yhteistyönä.

Asiakkaan näkeminen

lujittaa

yhteistyötä.

Samalla voi

kertoa yrityksen

kuulumisia.

– Tuntuu kyllä aluksi vähän hankalalta,

hän sanoo.

– Hyvältä näyttää, sen oppii kyllä

nopeasti! kannustaa Tiina.

SOLissa työssä oppiminen ja kouluttaminen

pyritään toteuttamaan aina

kun mahdollista asiakaskohteissa ja

aidoissa työympäristöissä niin palveluvastaaville

kuin muullekin henkilöstölle.

Menetelmä on käytössä kaikilla

SOLin toimialoilla.

Kouluttajina toimivat enimmäkseen

SOLin omat kouluttajat ja tutorit.

Joskus hyödynnetään yhteistyökumppaneita.

Sen lisäksi asiakas otetaan

mukaan aina, kun mahdollista.

– Asiakkaan näkeminen lujittaa

yhteistyötä ja samalla asiakas voi kertoa

yrityksen kuulumisia. Asiakas on

mukana kertomassa odotuksistaan,

kokemuksistaan sekä toiveistaan, Tiina

Lehtola-Ruuska sanoo.

Vertaisilta vinkkejä

Työssä oppimisessa tärkeää ei ole vain

kouluttajan ja koulutettavan välinen

vuorovaikutus. Jokainen SOLin työntekijä

on osaava ammattilainen, jolla on

paljon annettavaa muille työyhteisössä.

– Koulutustilaisuuksissa keskustelemme

paljon ryhmissä. Vertaisoppiminen

onkin yksi tärkeimmistä

käyttämistämme oppimismuodoista.

Keskustelut työkaverien kanssa ovat

hyvin hedelmällisiä ja niissä opitaan

ja jaetaan ratkaisuja haasteisiin työssä,

Merja Oljakka kuvaa.

Marianna Bagge vahvistaa vertaisoppimisen

voiman.

– Työkaverit ovat opettaneet minua

täällä uudessa työssäni. Jokaisella on

Kouluttaja Tiina Lehtola-Ruuska (vas.) opettaa palveluvastaava Marianna Baggelle

oma tyyli työskennellä, ja itse olen ottanut

oppia muiden tavoista. l

käyttöliuosten laimentamista. – Montako millilitraa pesuainetta tarvitaan?

50 www.sol.fi


HYMYN VALOKEILASSA

Pienikin muistaminen tekee

ison vaikutuksen

Kapteeninkadun SOL Pesulassa Helsingissä paistaa aina aurinko.

Tuula Rautavirta tunnetaan iloisena asiakaspalvelijana.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO KUVA ANTERO AALTONEN

– Viihdyn

hyvin monipuolisessa

työssäni, myymälänhoitaja

Tuula Rautavirta

toteaa.

Tuula Rautavirta SOL Pesulasta

on sitä mieltä, että hyvä

asiakaspalvelu lähtee asiakkaan

huomioimisesta, joka

sujuu kuin luonnostaan.

– Palvelen kaikkia asiakkaita taustasta

riippumatta yhtä hyvin. Olen saanut

palautetta, että minusta ja iloisuudestani

pidetään paljon.

Myymälänhoitajana työskentelevä

Tuula on aina toiminut asiakaspalveluun

läheisesti liittyvissä tehtävissä.

Ennen 15 vuoden uraansa SOLissa hän

toimi kampaajana ja kosmetologina.

– Vaikka olisi vähän kiire, tykkään

vaihtaa asiakkaan kanssa aina muutaman

sanan. Vakioasiakkailta kysyn

kuulumisia vaikkapa lasten syntymistä.

Muistamisen ei tarvitse olla kovin

kummoista, mutta se tekee asiakkaaseen

suuren vaikutuksen.

– Ajattelen asiakkaitani myös niin,

että esittelen heille aina uusia palveluja,

joista uskon heidän hyötyvän.

– Ei ole toista samanlaista kuin

Tuula. Hän on hyvin valoisa asiakaspalvelija.

Moni asiakas tulee ihan häntä

varten, ja kun hän ei ole töissä, hänen

peräänsä kysellään, kuvaa Tuulan esimies

Maria Rantala SOLista.

Eläkkeelle ei malta jäädä

63-vuotias Tuula pystyisi jo jäämään

eläkkeelle, mutta on lupautunut jatkamaan

pesulan tiskin takana vielä vuoden

tai pari.

Aina on

aikaa vaihtaa

muutama

sana asiakkaan

kanssa.

– Viihdyn hyvin monipuolisessa työssäni.

Tunnen itseni niin nuoreksi, etten

vielä halua jäädä töistä pois. On mukavaa,

kun onnistuu, ja asiakas on tyytyväinen

kauniisti laitettuun vaatteeseen.

Miehensä kanssa Malmilla asuva

Tuula on aina ollut hyvin eläinrakas,

mutta tällä hetkellä perheeseen ei kuulu

yhtään nelijalkaista jäsentä kissan ja

kultaisen noutajan siirryttyä autuaammille

metsästysmaille.

– Eläimet ovat niin ihania ja pyyteettömiä.

Ne ovat kuin oikeita perheenjäseniä.

Uuden lemmikin hankkiminen kyllä

houkuttaa, ja olenkin hieman katsellut

eläinsuojeluyhdistyksen lemmikkejä.

Tuulan arkeen kuuluu myös kävelylenkkejä

ja hyötyliikuntaa. Kesäisin

mökillä on mukava uida paljon.

Joka talvi hän reissaa puolisoineen

muutaman kerran Espanjaan tervehtimään

siellä asuvaa äitiään. Liekö

säännöllinen latautuminen etelässä osa

Tuulan aurinkoisuuden salaisuutta? l

www.sol.fi

51


Aurinkokuntamme

palveluratkaisut

Asiakaspalvelumme on avoinna 24/7

Pyydä tarjous puh 020 57 00 200, myynti@sol.fi

Aurinkovoimala

Henkilöstöpalvelut

Kiinteistöpalvelut

Pesulapalvelut

Siivouspalvelut

Toimitilapalvelut

Turvallisuuspalvelut

More magazines by this user