Solisti 01/2016

solpalvelut

SOLin asiakas- ja henkilöstölehti
www.solisti.fi
www.sol.fi

SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI | 1/2016 |

sol.fi | solisti.fi

Kunnonpaikalle

luotiin uniikki

toimintamalli

SIVU 20

Posti pitää

kiinni palvelulupauksestaan

SIVU 10

Positiivisuudesta

voimaa

kohtaamisiin

SIVU 26

SOL Baltics on

alueen suurin

kiinteistönhoitoyritys

SIVU 34

Palveluratkaisu

uudistui

Peurungalla tavoitettiin

säästöjä yhdistämällä

toimintoja. Palveluvastaava

Esa Hämäläinen viihtyy

monipuolisessa työssään.

SIVU 15


SISÄLTÖ 1/2016

38

– Nyt kun SOL

siivoaa sekä lomaasunnoissa

että

hotellissa, siitä

syntyy meille selviä

etuja, Holiday

Club Katinkullan

isännöitsijä Ilpo

Antikainen toteaa.

Vierellä SOLin

palveluesimies

Minna Meriläinen.

4

Pääkirjoitus

Puhdasta asiaa

6

8

Janne Kataja esiintyy

aina puhtaassa puvussa

Posti pitää kiinni

10

asiakaslupauksestaan

ja kehittää palvelujaan.

15

Peurunka täydensi palveluratkaisuaan,

myös

kiinteistöhoito siirtyi SOLille

18

Palkittu vahtimestari Mika

Timonen tykkää työstään

20 Kunnonpaikalle luotiin

uniikki palveluratkaisu

Jyväskylän Tilapalvelut

24

ei tingi laadusta

26

Aivotutkija Ville Ojanen

tuntee kohtaamisen salat

2 www.sol.fi

30

32

34

38

41

42

46

48

51

Kameravalvonta lisää

vartijan työn mielekkyyttä

Naisten yhteinen

vaatekaappi

Rajat ylittävää

palvelua Baltiassa

Katinkulta on matkailukeidas

keskellä Suomea

Auringon alla: Peppi Kaira

Ympäristöystävällisyys

syntyy monen tekijän

summana

Hamsa, seikkalija

Saksasta

Työhyvinvointihanke Onnen

repun tulokset otetaan käyttöön

Hymyn valokeilassa:

Vesi on Joonaksen juttu

Päätoimittaja

Taija Paavola:

”Onnen reppu

kannettiin

maaliin.”

Tutustu

työhyvinvoinnin

uusiin eväisiin.

Sivu 48


42

Kestomateriaalin

käytöllä säästetään

Hotel Kämpin osalta

vuodessa yli kuuden

kilometrin pituinen

jono muovisäkkejä.

– Jokin terävä esine

saattaa rikkoa

muovisäkin, mutta

sitä ongelmaa ei ole

kestosäkkien kanssa,

SOLin palveluvastaavana

Hotel Kämpissä

työskentelevä

Kaja Kivilaan sanoo.

Ympäristöarvoja

kunnioitetaan

kaikissa

palveluissa.

Tutustu

Solistiin

verkossa

ja tilaa

uutiskirje

osoitteessa

solisti.fi

8

www.solisti.fi

Facebook: www.facebook.com/solpalvelut

Twitter: @SOLPalvelut, @SOLPesula

Instagram: instagram.com/solpalvelut

Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-group

Youtube: www.youtube.com/solpalvelut

30

Kameravalvonta tuo tehoa.

Turhat hälytykset voidaan

useimmiten tunnistaa

kohteessa käymättä.

SOL Pesuloiden

kanta-asiakas

Janne Katajan

lempiasu italialainen

Cornelia

on ainakin Riihimäen,

jos ei koko

Suomen pestyin

miesten puku.

SOLISTI ON SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Taija Paavola, SOL Palvelut Oy, taija.paavola@sol.fi Toimitusneuvosto

Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jaana Ryynänen, Merja Oljakka, Timo Sairanen, Niilo Kemppe, Janne Forsman, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, www.hank.fi Kannen kuva Sami Saarenpää Painopaikka PunaMusta Oy, 2016 Painos 20 000 kpl.

441 619

Painotuote

www.sol.fi

3


Loistava asiakastyytyväisyys

vaatii aina suuren

määrän työtä.

4 www.sol.fi


PÄÄKIRJOITUS

Hyvä pitää ansaita

OLETKO KOSKAAN miettinyt ja ihaillut

jonkun toisen saavutuksia tai ominaisuuksia?

Minä olen. Joskus huomaan

miettiväni esimerkiksi työtoverin kykyä

ratkaista jokin asia tai toisen erinomaista

kykyä puhua vierasta kieltä.

Yleensä ensimmäinen ajatus on,

että tällainen henkilö on lahjakas ja

sen vuoksi kyvykkäämpi omaksumaan

kyseisiä taitoja. Totuus on kuitenkin

lähes poikkeuksetta toinen ja varsin

yksinkertainen. Ollakseen jossakin erinomainen,

pitää ihmisen tehdä paljon

töitä sekä nähdä vaivaa. Mitään ei synny

itsestään tai ikään kuin lahjana. Aina

vaaditaan työtä taitojen ja olosuhteiden

saavuttamiseksi.

Tällainen hyvän ansaitseminen

pätee myös työssämme. Emme aina

edes ymmärrä, että hyvien olosuhteiden

ja tulosten saavuttaminen vaatii

todella paljon tekemistä. Loistava

asiakastyytyväisyys vaatii aina suuren

määrän työtä ja oikeita valintoja sekä

kykyjä.

Eräs kollegani kertoi asiakkuuden

olevan loistava, koska siellä on niin

hyvä porukka. Yhdessä totesimme

kuitenkin, että hyvä tiimikään ei synny

vain itsekseen. Se vaati työtä, hyvää

johtamista ja yhteistyöhalukkuutta

kaikilta.

Pelkästään kovalla tekemisellä ei

päästä erinomaisiin saavutuksiin. Pitää

tehdä oikeita asioita ja karsia turhaa.

Olemme nyt jo muutaman vuoden ajan

toteuttaneet LEAN-filosofiaan perustuvaa

Kerralla oikein-mallia monissa

asiakaskohteissamme. Kokemuksia

onkin saatu jo paljon ja laajennamme

mallin käyttöä auttaaksemme asiakkaitamme

saamaan parempaa palvelua ja

helpottamaan kiireen tuntua omassa

työssämme.

Kiireen ja turhien töiden vähenemisellä

sekä paikkojen paremmalla

järjestyksellä on suuri vaikutus myös

työhyvinvointiin. Riski tapaturmiin pienenee

ja asiakkaan kokemus palvelusta

paranee. Kuulostaako hyvältä? Ollaan

entistä aktiivisempia ja otetaan tämä

toimintamalli osaksi työtämme. Koulutusta

ja asiantuntija-apua siihen on

saatavilla.

Jatkamme yhä vahvasti kokonaisvaltaisten

SOL Palveluratkaisujen toteuttamista.

Tuomme kaikki SOLin tuottamat

palvelut tarjolle asiakkaillemme

ja luomme yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia

yhdistämällä erilaisia töitämme

saumattomasti asiakkaiden yksilöllisten

tarpeiden mukaan. Pystymme näin palvelemaan

asiakkaitamme paremmin ja

monipuolisemmin. Ollaan silmät auki

sekä korvat höröllä ja aistitaan, miten

voisimme vielä kehittää toimintaamme.

Meidän SOLilaisten pitää joka

päivä tehdä asiakkaittemme ja työtovereidemme

arjesta helppoa omalla

laadukkaalla ja iloisella tekemisellä.

Asioiden sujuessa saamme hyvän olon

sekä merkityksellisyyttä tekemällemme

työlle. Hyvän palvelun aikaansaaminen

on meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

JUHAPEKKA JORONEN

TOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

www.sol.fi

5


PUHDASTA ASIAA

Holiday Inn

Tampere listattiin

huippuluokkaan

VIIME SYYSKUUSSA avattu Holiday Inn

Tampere – Central Station sijoittuu seitsemännelle

sijalle eurooppalaisella hotellien

ranking-listalla. Restel IHG -ketjuun kuuluva

hotelli on jo IHG:n Euroopan hotellien rankingissa

seitsemännellä sijalla.

Saavutus on vasta avatulle hotellille

hieno, sillä 670:stä Euroopan hotellista ainoastaan

41 hotellilla ovat kaikki rankingissa

mitattavat osa-alueet hyväksytty.

Hotellinjohtaja Timo Haapasen mukaan

siivouksella on merkittävä osuus menestyksessä.

Seitsemäs tila eurooppalaisella hotellien ranking-listalla on merkittävä tunnustus vasta avatulle

Holiday Inn Tampere hotellille.

Scandic Jyväskylä

on Suomen siistein

Scandic Lahti on

taas Vuoden nousija

Vierumäen kiinteistöhuolto

SOLille

SCANDIC JYVÄSKYLÄ oli Suomen ykkönen

cleanliness-tuloksissa eli puhtaudessa ja

siisteydessä Scandicin viime vuoden asiakaspalautekyselyn

perusteella. Kaikista

eri maiden Scandic-konsernin hotelleista

Jyväskylä ylsi toiselle sijalle.

– SOL on ollut yhteistyökumppanimme

puhtaudessa jo pitkään, ja se on osaltaan

menestyksemme salaisuus. Pitkät työsuhteet

ja kokemus auttavat siinä, hotellinjohtaja

Birgitta Siitari kiittelee.

Hän pitää asiakkaiden mielipiteitä tärkeänä

mittarina, erityisesti koska palautekysely

jatkuu ympärivuotisesti.

ASIAKKAAT OVAT nostaneet Scandic Lahden

jo toistamiseen Vuoden nousija -kilpailun

voittajaksi.

– Tämä palkinto voitettiin asiakaspalvelulla,

ja SOL on tärkeä osa onnistumista,

hotellinjohtaja Tomi Saarelainen hehkuttaa.

Asiakaspalautekysely mittaa asiakkaiden

antamia pisteitä eri osa-alueilla,

kuten palvelu ja puhtaanapito. Front

Office Manager Mikko Heinonen Scandic

Lahdesta iloitsee hotellin voittaneen jo

toista kertaa peräkkäin. Samalla Scandic

Lahdesta tuli Suomessa ainoa hotelli, joka

on voittanut Vuoden nousija -kilpailun

kahdesti.

YLIVIESKA ULKOISTI LIIKUNTAPAIKKOJEN PUHTAANAPIDON

YLIVIESKAN KAUPUNGIN liikuntapaikkojen puhtaanapito siirtyy huhtikuun alusta

SOLille. Kolmivuotisen sopimuksen kohteina ovat Ylivieskan Liikuntakeskuksen, jäähallin,

Huhmarin, Suvannon painisalin, urheilukentän huoltorakennuksen ja Liikuntapuiston

huoltorakennuksen tilat. Ylivieska on aiemmin hoitanut liikuntapaikkojen puhtaanapidon

kaupungin omana työnä.

– Aiemmin sijaisjärjestelyt ovat olleet hankalia. Kilpailutuksen seurauksena säästöä

syntyy vuositasolla 30 000–40 000 euroa. Puhdistuspalvelujen mitoitus pysyy kuitenkin

samana, Ylivieskan tekninen johtaja Kari Kentala sanoo.

VIERUMÄKI-YHTIÖIDEN, Vierumäki Country

Club Oy ja Suomen Urheiluopiston kiinteistönhoito

siirtyy heinäkuussa SOLin hoidettavaksi.

Kolmivuotinen sopimus koskee

lähes sadan tuhannen kerrosneliömetrin

laajuudelta kiinteistöjä ja noin 200 hehtaarin

maa-alueita.

Vierumäen toimitusjohtaja Heikki Hietanen

on tyytyväinen uuteen sopimukseen.

– Meillä on kokemusta yhteistyöstä

jo aiemmilta vuosilta. Kyse on meille tärkeästä

omaisuuserästä ja asiakkaidemme

viihtyvyydestä. Vierumäki tunnetaan siisteydestään.

– Olemme iloisia, että

saimme SOLin tähän

kumppaniksi, Vierumäen

toimitusjohtaja Heikki

Hietanen (oik.) sanoo.

Vierellään SOLin

palvelupäällikkö Arto

Mäkinen. Eturivissä

Vierumäen kiinteistöpäällikkö

Jukka

Oksanen ja SOLin

myyntipäällikkö

Merja Suurnäkki.

6 www.sol.fi


Henkilökunnan

ideaboxi

Kingi-kampanja päättyi, mutta

voit edelleen käydä antamassa

MAHDOLLISUUKSIA NUORILLE

työhösi liittyviä ideoita ja

ehdotuksia Ideaboxiin. Kaikki

Ideat käsitellään. Ideaboxin

SOL TYÖLLISTÄÄ yli 3 000 nuorta ja tarjoaa nuorille

osoitteen saat esimieheltäsi!

väylän työelämään. Nuorilla on mahdollisuus kesätyöhön,

työskentelyyn opiskelujen ohessa tai välivuoden

ajan. Alan oppisopimuskoulutukset tai tutkintoon johtavat

koulutukset ovat hyvä vaihtoehto uraansa miettivälle. Kesätyö

saattaa olla ponnahduslauta elämän mittaiselle työuralle palvelualalla.

– SOLissa kesätöihin on mahdollista hakeutua myös alle 18 -vuotiaana. Aikaisempaa

kokemusta alalta ei aina välttämättä tarvita, kertoo henkilöstö- ja lakiasioiden

johtaja Timo Sairanen.

SOL on mukana yhteistyökumppanina Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jonka

tavoitteena on tarjota nuorille töitä sitoutumalla hyvän kesätyön periaatteisiin. Tänä

vuonna SOL palkkaa arviolta 700 kesätyöntekijää.

Merja Oljakan

mottona on:

”usko itseesi,

tartu hetkeen ja

tilanteisiin”.

Ensimmäiset

oppimismuotoilijat

valmistuivat

JOONAS MIKKONEN

pelasti joulukuussa

nuoren miehen

hengen ripeällä

toiminnallaan. Joonaksesta

voit lukea

lisää sivulta 51.

vuoden

urhoollisuusteko!

SOL Henkilöstöpalveluiden asiakas perheyritys Destination Lapland

toimii Ylläksen alueen keskusvaraamona. Vaihtopäivinä

on tarve suurelle määrälle työntekijöitä, joiden rekrytoiminen

lähialueilta osoittautui haasteelliseksi. Toimitusjohtaja Mauri

Kuru heitti sitten ilmaan ajatuksen että he vuokraisivat pikkubussin

Ylläkseltä Ylläs Expressiltä, joka hakee työntekijät

Rovaniemeltä, tuo heidät Ylläkselle päiväksi siivoamaan

ja päivän päätteeksi takaisin Rovaniemelle. – Näin sitten

yhteistyössä toimittiin ja kaikki ovat järjestelyyn hyvin tyytyväisiä,

SOLin myyntipäällikkö Jenni Muuronen sanoo.

VUONNA 2015 SOLin koulutuksiin osallistui

12 000 työntekijää. Erilaisia koulutustapahtumia

järjestettiin 1 300 ja oppisopimuksella

opiskeli ammattitutkintoa 250 SOLilaista.

Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen

ovat kehitysjohtaja Merja Oljakan työsarkaa.

Uudenlaisen, mukautuvamman koulutusjärjestelmän

luominen on saanut kehitysjohtajankin

koulun penkille. Oljakka valmistui

juuri Oppimismuotoilijaksi.

– Vastuullani on iso ja tärkeä kokonaisuus.

Halusin haastaa itseäni osaamisen

kehittäjänä ja sen uudistajana yrityksessämme.

Oppimismuotoiljan valmennus tarjosi

uutta näkökulmaa ja työvälineitä koulutuksen

kehittämiseen.

Oppimismuotoilijan valmennus on

suunniteltu henkilöstön kehittämisen ja

kouluttamisen kanssa työskenteleville opettajille,

koulutussuunnittelijoille, kouluttajille

ja valmentajille. Perinteisten powerpointtien

aika alkaa olla ohi ja tiedon kaatamisen sijaa

etsitään monipuolisempia ja joustavampia

tapoja oppia.

SOL mukana Heinon Tukun uuden

tuotantolaitoksen suunnittelussa

Asiakkaiden Ideaboxi

TIIVIILLÄ YHTEISTYÖLLÄ on saavutettu

kustannussäästöjä.

- SOL on ollut mukana laite- ja pesurivalinnoissa

kiinteitä kalusteita myöten.

Sitä kautta päästään suoraan lopputulemaan,

eikä tarvita kalliita muutostöitä.

Kun siivoussuunnitelma on valmiina jo

rakennusvaiheessa, voidaan esimerkiksi

ilmanvaihdon suunnitelma tehdä sen

mukaan, missä järjestyksessä tilat tullaan

puhdistamaan, Heinon Tukku Kuopio Oy:n

toimitusjohtaja Jari Korhonen sanoo.

SOL aloittaa Heinon Tukun uuden

Kuopion tuotantolaitoksen puhtaanapidon

ensi kesäkuun alusta, jolloin rakennus

otetaan käyttöön. Sen jälkeen kaikki

Heinon Tukun kohteet Suomessa ovat

SOLin puhtaanapidossa.

ONKO MIELESSÄNNE huikea asiakaskokemus,

kehitysidea tai ehdotus, jonka haluatte jakaa

kanssamme? Olemme avanneet Ideaboxin,

jonka kautta asiakkaamme voivat antaa

palautetta loistavista asiakaskohtaamisista,

hyvästä palvelusta ja onnistumisista sekä

ideoita ja ehdotuksia palveluidemme kehittämiseksi.

Kaikki palautteet ja ideat käsitellään

luottamuksella. Linkin sähköiseen

Ideaboxiin saatte SOL-yhteyshenkilöltä!

www.sol.fi

7


PESULAPALVELUT

Keikalle mennään aina

puhtaassa puvussa

Janne Kataja luottaa SOLiin, joka huolehtii siitä, että kiireisen ja suositun koomikon

esiintymisasutkin ovat aina iskussa. Miehen lempiasu italialainen Cornelian on

ainakin Riihimäen, jos ei koko Suomen pestyin miesten puku.

TEKSTI KARI MARTIALA KUVAT OHJELMAKAUPPA JA ANTERO AALTONEN

Juontaja, tv-kasvo, radioääni,

näyttelijä, dubbaaja, visailuisäntä,

koomikko, toimittaja, taikuri,

viihdyttäjä. Janne Kataja on

tullut tutuksi lukuisista suosituista

tv-ohjelmista, radion aamuohjelmista

sekä eri teatterien lavoilta. Lisäksi

hänellä on kokemusta sadoista erilaisista

tilaisuuksista yritysten pikkujouluista

vadelmakarnevaaleihin ja messuista

kiihdytyskisoihin.

Esiintyjänä Katajalle on tärkeää, että

esiintymisasu, puku, on aina hyvässä

iskussa kun keikalle lähdetään.

– Minulla on muutamia pukuja kierrossa

ja periaate on se, että otan keikalle

aina mukaan puhtaan, pesulasta

haetun puvun. Poikkeuksena viikonloput,

joissa on neljäkin keikkaa – silloin

ollaan varovaisia ja mennään kahdella

puvulla.

Kataja vie joka viikko, joskus montakin

kertaa viikossa, paitojaan ja

pukujaan pestäväksi Riihimäen SOLin

pesulaan, jossa työskentelevä Heidi

Pirttilahti vastaa hyvästä palvelusta.

– Säännöllinen pesu on paras tae

siitä, että polvipussit jäävät tulematta

housuihin, puvut ovat aina siistejä

– Esiintyjän asut

ovat jatkuvasti

kovassa käytössä

eli niiden pitää olla

hyvää laatua ja kun

niitä vielä hoidetaan

huolella ne kestävät

menossa mukana,

myymälänhoitaja

Heidi Pirttilahti

sanoo.

eivätkä rypisty, Kataja kertoo.

Tavallinen miesten juhlapuku ei

välttämättä vaadi näin runsasta puhdistusta,

mutta esiintyjän asu on jatkuvasti

kovassa käytössä. Keikkojen aikana saatetaan

pomppia ja hiki nousee helposti

iholle. Joskus kasvoille levitetään maskia,

jota tarttuu myös kauluksiin.

Kataja käyttää monissa eri rooleissaan

niihin liittyviä asusteita. Esimerkiksi

taikurin puku ja siihen liittyvät

välineet vaativat erilaista käsittelyä kuin

tavallinen puku.

Suomen eniten pesty

miesten puku

– SOLissa hyvää on myös se, että matkoilla

voin käydä hallitusti vieraissa, eli

viedä pukuni johonkin muuhun SOLin

pesulaan ja kustannukset menevät aina

samaan piikkiin, Kataja sanoo.

Hän käyttää samaa pukua yleensä

noin puolitoista vuotta, mutta lempipuku

on ollut käytössä jo paljon pitempään.

Kataja onkin erityisen tarkka italialaisen

Cornelianinsa hoidosta. Puku

on tehty erinomaisista materiaaleista ja

työn jälki on laadukasta ja tasalaatuista.

SOLissa Corneliania on hoidettu hyvin

ja se on lukemattomista pesukerroista

huolimatta edelleen erinomaisessa

kunnossa.

– SOLin Heidi sanookin, että se on

varmasti Riihimäen, mutta todennäköisesti

koko Suomen eniten pesty miesten

puku, Kataja naurahtaa.

– Enää se ei ole I-pukuni, mutta

käytän sitä edelleen ykköspukuni

rinnalla. Se ennätti jo kerran lähteä

eläkkeelle, mutta palasi takaisin työkäyttöön.

Kataja sanookin, että kun

lempipuku joskus jää eläkkeelle, hän

nostaa sen olohuoneen kattoon – jääkiekossa

menestyneiden pelaajien peliasujen

tapaan.

Hauskanpitoa ja

kaupankäyntiä

Kuluva vuosi on suosikkiesiintyjälle

jälleen kiireinen. Televisiossa pyörähtää

keväällä käyntiin uusi Hyvät kaupat

-ohjelma, jossa Suomen hauskimmat

ja kovimmat kauppamiehet kisaavat

leikkimielisesti siitä, kuka tekee parhaat

kaupat. Kauppamiehinä ovat Katajan

lisäksi Aki Palsanmäki ja Jethro

Rostedt.

– Luvassa on hauskanpitoa ja kaupankäyntiä,

Kataja kuvailee.

Syksyllä 2016 starttaavat uuden

sarjan, Korpelan kujanjuoksun esitykset.

Sarjan ensimmäinen kausi on jo kuvattu,

ja toinen kausi kuvataan ensi syksyn

aikana. Katajan lisäksi rooleissa nähdään

muun muassa Esa Latva-Äijö,

Karoliina Vanne, Juhani Niemelä ja

Tuija Vuolle. l

8 www.sol.fi


– Kun lempipukuni

joskus

jää eläkkeelle,

nostan sen olohuoneen

kattoon

– jääkiekossa

menestyneiden

pelaajien peliasujen

tapaan,

Janne Kataja

sanoo nauraen.

Säännöllinen

pesu on paras

tae siitä,

että polvipussit

jäävät

tulematta.

www.sol.fi

9


HENKILÖSTÖPALVELUT

Hankintajohtaja Markku Gerdt:

Posti pitää kiinni

asiakaslupauksesta

Perinteisen postinjakelun supistuessa Posti pitää tiukasti kiinni

asiakaslupauksestaan ja kehittää palvelujaan. SOL tarjoaa monelle

keikkatyöstä kiinnostuneelle töitä postin lajittelussa ja jakelussa.

TEKSTI KIMMO KALLONEN KUVAT TIMO PORTHAN JA ANTERO AALTONEN

Postin ja SOL Henkilöstöpalvelujen

yhteistyö nousi kansalliseksi

uutisaiheeksi viime

syksynä Posti- ja logistiikkaalan

unionin PAU:n työtaistelun

yhteydessä. Työehtosopimus

syntyi ja myös vuokratyövoiman käytön

ohjeistusta täsmennettiin. Postin hankintajohtaja

Markku Gerdt korostaa,

että Postin näkökulmasta kysymys on

palvelutason ylläpitämisestä ja toimintavarmuudesta.

– Yhteistyö SOLin kanssa tähtää

siihen, että voimme pitää asiakaslupauksemme

supistuvillakin markkinoilla.

Postille on lainsäädännöllä

asetettu vaativat palvelutasotavoitteet,

ja pyrimme saavuttamaan ne parhaalla

mahdollisella tavalla. Sairauspoissaolot

ja ruuhkahuiput sekä äkilliset ennakoimattomat

tarpeet ovat tyypillisimpiä

tilanteita, joissa käytämme SOLin henkilöstöpalveluja,

Gerdt sanoo.

Syksyn työmarkkinatilanteen rauhoituttua

Markku Gerdt korostaa, että

Posti noudattaa tehtyjä sopimuksia

tarkasti, eikä sopimus SOLin kanssa

ole millään tavalla ristiriidassa työehtosopimusten

kanssa.

– Nyt tilanne on selkiintynyt, ja saavutettu

neuvottelutulos PAU:n kanssa

raamittaa myös SOLin kanssa tehtävää

yhteistyötä. Vuokratyövoiman tarve

on meillä todella merkittävä. Postin

– Sairauspoissaolot

ja ruuhkahuiput

sekä äkilliset

ennakoimattomat

tarpeet ovat

tyypillisimpiä

tilanteita, joissa

käytämme SOLin

henkilöstöpalveluja,

Postin

hankintajohtaja

Markku Gerdt

sanoo.

10 www.sol.fi


Sijaisten tarve

on päivittäin

useita satoja.

www.sol.fi

11


– Seuraamme

laatua jatkuvasti

ja mittarit

ovat tiukat,

Postin hankintajohtaja

Markku Gerdt

sanoo.

tuotannossa työskentelee noin 17 000

ihmistä, ja kun esimerkiksi sairauspoissaolot

ovat haarukassa 5-7 prosenttia,

keskimääräinen sijaisten tarve on päivittäin

useita satoja henkilöitä.

Peruspostin jakelu

vähenee

Yhteistyö Postin ja SOLin välillä ei ole

mikään uusi asia. Sopimus yhtiöiden

välillä on tehty jo 2012, ja yhteistyö

on kehittynyt pienin askelin ilman

kummempaa dramatiikkaa. Varsinkin

sairauspoissaolot tulevat lyhyellä varoitusajalla,

eikä sopivan vuokrahenkilön

löytyminen aina ole varmaa.

– Ymmärrämme toki, että saatavuus

on iso haaste. Voittopuolisesti olemme

olleet yhteistyöhön oikein tyytyväisiä.

Pääkaupunkiseudulla systeemi toimii

erittäin hyvin, mutta mitä kauemmas

keskuksista mennään, sitä hankalampaa

on löytää tuuraajia lyhyellä varoajalla,

Gerdt sanoo.

Yhteistyötä SOLin kanssa puoltavat

Gerdtin mukaan sekä taloudelliset että

palvelutasoon liittyvät perusteet.

– Vaikka yhteistyötä on tehty jo

muutama vuosi, olemme vielä kehitysvaiheessa.

Aikaisemmin ainoa

vaihtoehtomme oli teettää nämä työt

ylitöinä. Se oli kallista ja kuormitti

omaa henkilöstöä. Ylitöitä joudutaan

toki teettämään edelleen, ja toistaiseksi

vuokratyövoiman käyttö on ollut verrattain

vähäistä.

Kehitys on pitkälti sidoksissa myös

Postin roolin muuttumiseen tulevaisuudessa.

Postin iso haaste Suomessa

ovat jakelun volyymien supistuminen

sekä viiden päivän viikottainen yleispalveluvelvoite.

– Peruspostin määrä vähenee dramaattisesti.

Monet isot asiakkaat ovat

siirtäneet tai pian siirtämässä toimintojaan

verkkoon. Kun jaettavaa on vähän,

tilanne on joka tapauksessa vaikea,

hoidetaan jakelu sitten omin tai ulkopuolisin

voimin.

– Tärkeintä on kuitenkin pitää kiinni

asiakaslupauksesta. Seuraamme laatua

jatkuvasti ja mittarit ovat tiukat. Myös

myymäläverkoston uudistamisessa ensisijainen

tavoite on asiakastyytyväisyys.

Verkkokauppa on iso

mahdollisuus

Millaisena Posti sitten näkee tulevaisuuden,

alihankintojen ja vuokrahenkilöstön

käytön voisi helposti arvioida

kasvavan?

– Alihankinnat varmaankin lisääntyvät,

mutta samalla kunnioitamme tarkasti

meille asetettuja palveluvelvoitteita

sekä sopimuksia. Kansainvälisesti on

käytössä monenlaisia toimintamalleja.

Hollannissa postin lähes koko tuotanto

on toteutettu vuokratyövoimalla, mutta

Verkkokaupan

kasvu on

meille iso

mahdollisuus.

monessa Suomen kaltaisessa maassa on

käytössä vuokratyövoimaa vakituisten

rinnalla. Meilläkin on esimerkiksi varastoliiketoiminnoissa

joitakin kokonaisuuksia,

jotka toimivat käytännössä puhtaasti

ulkopuolisin voimin, Gerdt sanoo.

– Meidän on pakko rakentaa isompia

ja järkevämpiä kokonaisuuksia.

Myös kapasiteetin käyttöä on jatkuvasti

mietittävä. Postilla on esimerkiksi jakelussa

noin 3 500 autoa, joita käytetään

vain muutama tunti päivässä. Tehostamisen

tarvetta on paljon, Gerdt sanoo.

Supistuvista jakelumääristä puhuttaessa

unohtuu usein, että Postilla on

myös kasvavia liiketoiminta-alueita.

– Verkkokaupan kasvu on meille iso

mahdollisuus. Pakettien toimitukset

lisääntyvät kovaa vauhtia. Ylipäätään

toimitusketjuratkaisut, ”Supply chain

solutions” SCS, ovat Postille selkeä

kasvualue.

12 www.sol.fi


Pienet moikat

piristävät!

SOLILAINEN SONJA Linkoneva opiskelee

toista vuotta kulttuurituotantoa Metropolia

Ammattikorkeakoulussa. – Postinjako

on hyvää vastapainoa koulussa

ja tietokoneella istumiselle. Jaan postia

koulun ohella eli on hyvä, että saan tehdä

töitä silloin, kun minulle sopii.

Sonja tunnustaa olevansa aika järjestelmällinen

ihminen, jolle postinjako

sopii hyvin.

– Postinjako on mielestäni oikein

mukavaa puuhaa!

Järjestelmällisyyden lisäksi työssä

parasta ovat ihmiset, joihin törmään

työpäivän aikana.

– Pienet yllättävät moikat ja asukkaiden

jutut piristävät kummasti.

– Kurjinta ovat haastavat kelit, kuten

räntäsade ja jäiset tiet sekä tietenkin

ruuhkaiset päivät, mutta hyvällä asenteella

niistäkin selviää.

Postinjakaja pysyy myös hyvässä

kunnossa.

– Olen huomannut kuntoni kohonneen

huomattavan paljon postinjakamisen

ansiosta, vaikka urheilen muutenkin

vapaa-ajalla. Alueellani on paljon

kerrostaloja eikä kaikissa ole hissejä,

joten askelia kertyy työpäivän

aikana reilusti yli 10 000 ja parhaimpina

tai pahimpina päivinä

jopa 20 000.

www.sol.fi

13


n Kenraalikuvernööri

Per (Pietari) Brahe

perusti Suomen

postilaitoksen 1638.

Posti on Suomen

vanhin edelleen

toimiva yritys.

Tiesitkö tämän Postista?

n Posti Group Oyj:n

liikevaihto vuonna 2015

oli 1,650 miljardia euroa

ja henkilöstömäärä keskimäärin

22 219.

n Posti Group Oyj:n koko

osakekannan omistaa

Suomen valtio.

n Suomalaiset postimerkit

otettiin käyttöön 1856 eli

160 vuotta sitten.

n Postin jakelupalvelut

ovat olleet täysin hiilineutraaleja

vuodesta

2011 lähtien.

n Postin asiakaslupaus

on olla ”helppo, nopea,

luotettava ja vastuullinen”.

n Posti on Suomen

Palloliiton pitkäaikainen

pääyhteistyökumppani.

n Postin hallintoneuvoston

puheenjohtaja

on kansanedustaja

Markku Rossi. Postin

hallituksen puheenjohtaja

on ekonomi

Arto Hiltunen.

n Postin toimitusjohtaja

Heikki Malinen on

kauppatieteiden maisteri,

joka on aiemmin

työskennellyt muun

muassa Pöyry Oyj:n

toimitusjohtajana sekä

UPM:n strategiajohtajana.

Henkilöstöpalvelua

24/7

SOL Aurinkovoimala

sijaitsee Hämeenlinnassa

ja palvelee sopimusasiakkaita

vuorokauden

ympäri vuoden jokaisena

päivänä.

Varahenkilö löytyy nopeasti

POSTIN JA SOLIN vuonna 2012 käynnistynyt

yhteistyö tarkoittaa käytännössä

vuokratyöntekijöiden toimittamista

pääasiassa Postin lajittelu- ja jakelutehtäviin.

– Vuokratyöntekijöillä ei korvata Postin

omia työntekijöitä, vaan tyypillisesti

heitä käytetään ruuhkahuippujen tasaamiseen

sekä sairauspoissaoloissa palvelutason

ylläpitämiseksi, korostaa SOL

Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja

Niilo Kemppe.

SOL on perustanut Postin asiakkuutta

varten henkilöstö- ja varamiespoolit, jotta

toiminta olisi mahdollisimman joustavaa

ja reagointi asiakkaan tarpeisiin olisi

nopeaa.

– Tavoitteellinen varoaika on tehtävästä

riippuen 1–2 vuorokautta, eli

nopeasti täytyy reagoida ja löytää henkilö.

Meillä on Hämeenlinnan palvelukeskuksessa

jatkuva 24/7-päivystys, ja

pyrimme toimimaan mahdollisimman

joustavasti. Isommilla paikkakunnilla ja

taajamissa varahenkilö tietenkin löytyy

aina helpommin kuin haja-asutusalueilla,

Kemppe sanoo.

Pooleissa on tyypillisesti ihmisiä, joille

keikkatyö sopii.

– SOL on tehnyt ihmisten

kanssa keikkatyösopimuksen.

Jokainen työkeikka on oma työsuhteensa,

joka saattaa kestää

päivän-kaksi tai pari viikkoakin.

Henkilöiden taustat ovat monipuoliset,

yhteistä se, että he

haluavat tehdä osa-aikaista keikkatyötä.

Aika paljon on nuoria

opiskelijoita, kotiäitejä, myös jonkin

verran maahanmuuttajataustaisia.

Meillä on jatkuvasti valmiudessa

Postin tarpeita varten

tuhansia ihmisiä ympäri Suomen.

Palvelemme kaikkia jakelupiirejä

ja lajittelukeskuksia.

Eniten kysyntää SOLin henkilöstöpalveluille

on sesonkiaikoina.

Postin tarpeet tulevat nopeasti

ja SOL pyrkii koko ajan kehittämään

palvelua systemaattisesti. Niilo Kemppe

korostaa, että SOLin ja Postin yhteistyö

on kumppanuutta, jossa keskeinen merkitys

on yhteisellä kehitystyöllä palvelujen

parantamiseksi.

– Suurimmat tarpeet ovat silloin,

kun perinteistä postia lähetetään eniten,

muutamat kiireisimmät päivät joulun,

ystävänpäivän ja pääsiäisen alla. Myös

kausi-influenssaepidemioiden

aikana

korvaavan henkilöstö

tarve on suuri. Meillä

on käytössä tarkat

palveluajan ja palvelun

kehittämisen mittarit.

Esimerkiksi tilauksen

ja toimitusajankohdan

väliä pyritään jatkuvasti

lyhentämään.

Yksi yhteistyön nivelkohdista

on koulutus.

Käytännön syistä se on

pitkälti Postin esimiesten

vastuulla.

– Koulutustarve

riippuu tietenkin tehtävästä.

Perusteet kerrotaan

kaikille, ja työnopastus esimerkiksi

lajittelukeskuksissa sujuu hyvällä rutiinilla.

Jakelupiirejä on erilaisia, ja niissä

perehdytys saattaa olla vaativampaa. Sen

hoitavat Postin esimiehet.

Postin ja SOLin yhteistyö on laajentunut

myös Postin varasto- ja logistiikkatoimintoihin.

Pakettipuoli laajenee verkkokaupan

myötä voimakkaasti, ja siellä

Posti on avoimessa kilpailutilanteessa.

– Meillä on jatkuvasti

valmiudessa Postin

tarpeita varten tuhansia

ihmisiä ympäri

Suomen, SOL Henkilöstöpalveluiden

toimitusjohtaja

Niilo Kemppe

sanoo.

14 www.sol.fi


PALVELURATKAISU

– Ratkaisulla

pyritään vaikuttamaan

kiinteistönhoidon

kokonaiskustannuksiin,

Peurungan

toimitusjohtaja

Seppo Virta

(vas.) ja palvelujohtaja

Jukka

Ruuska (kesk.)

kertovat.

Käytännön

toimista paikan

päällä vastaa

SOLin kohdepäällikkö

Jukka

Lauttanen.

Peurunka täydensi

palveluratkaisuaan

Laukaassa sijaitsevan Peurunka-konsernin kiinteistönhoitopalvelut

siirtyivät SOLille helmikuun alusta. Kylpylähotelli Peurunka on yksi

Suomen suurimpia yksityisiä hotelleja ja Kuntoutus Peurunka on

ollut jo vuosikymmeniä merkittävä kuntoutuspalvelujen tuottaja.

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT SAMI SAARENPÄÄ

www.sol.fi

15


Esa Hämäläinen

on ammatiltaan

sähköasentaja eli

kaikki sähkötyötkin

saadaan tehtyä omin

voimin.

Sopimus kattaa kaikki

Peurungan kiinteistöt,

kylpylätilat,

keilahallin ja alueella

olevan jäähallin,

jossa Peurunka-konserni

on osakkaana.

Niillä on pinta-alaa

yhteensä yli 30 000

neliömetriä.

Palveluvastaava

SOL on hoitanut Peurungan den käyttö- ja ylläpitokustannusten

puhtaanapitopalvelut jo useiden

vuosien ajan. Uuden 2000-luvun meillä niin kuin varmasti

osuus liikevaihdosta on noussut koko

sopimuksen myötä myös kiinteistönhoito

siirtyi SOLin vas-

aiempaa laajemman kokonaisuuden.

muillakin. Siksi halusimme kilpailuttaa

tuulle. Sopimus kattaa kaikki Peurungan Pyrimme integroituun monipalvelumalliin,

jossa tehokkuus ja palvelut parane-

kiinteistöt, kylpylätilat, keilahallin ja

alueella olevan jäähallin, jossa Peurunka-konserni

on osakkaana. Niillä on

vat sekä syntyy kustannussäästöjä.

pinta-alaa yhteensä yli 30 000 neliömetriä.

Samalla seitsemän kiinteistönhoidon kolmivuotinen

Uusi sopimus on

ammattilaista siirtyy Peurungalta SOLin – Lyhyempiä sopimuksia ei yleensä

palvelukseen vanhoina työntekijöinä. kannata tehdä. Meillä on paljon allastekniikkaa,

keilahalli, jäähalli ja muita

– Ratkaisulla pyritään vaikuttamaan

kiinteistönhoidon kokonaiskustannuksiin,

Peurungan palvelujohtaja Jukka mista. Haluamme kehittää toimintoja

erityistiloja, joissa tarvitaan erityisosaa-

Ruuska sanoo.

pitkäjänteisesti strategisen yhteistyökumppanin

kanssa, Ruuska sanoo.

– Sähkön, veden, lämmön ja mui-

16 www.sol.fi

SOL tarjoaa asiakkailleen erilaisista

toiminnoista räätälöityjä yksilöllisiä palveluratkaisuja.

– Palveluratkaisuun voidaan sisällyttää

kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan

esimerkiksi siivousta, kiinteistönhoitoa,

toimitilapalvelua ja vartiointia, SOLin

myyntipäällikkö Päivi Rautanen sanoo.

– Näin saavutetaan kustannussäästöjä

ja asiakas hyötyy myös siitä, että tarvitaan

vain yksi sopimus ja yhteyshenkilö

on aina sama, Rautanen jatkaa.

Peurunka-konsernin liikevaihto

on noin 20 miljoonaa euroa.

Kylpylähotellissa on yli 700

vuodepaikkaa ja Peurunka-konsernissa

noin 140 työntekijää.


Peurungan laaja verkosto

on toiminnan sydän

MERKITTÄVÄKSI MATKAILUKOHTEEKSI

kasvanut Peurunka pääsee hyvään

käyttöasteeseen palvelemalla useita

asiakasryhmiä. Tarpeeksi laajan palveluvalikoiman

järjestämisessä tarvitaan

kokonainen matkailuyritysten verkosto.

Sotaveteraanien kuntoutukseen

1974 perustettu Peurunka on Keski-

Suomen merkittävimpiä matkailukohteita.

Kuntoutus muodostaa edelleen

melkein kolmanneksen Peurungan

liikevaihdosta, mutta painopiste on

nykyisin työikäisten kuntoutuksessa.

Kelan luovuttua Peurungan taustasäätiön

hallinnoinnista vuonna 2011

säätiö on nyt puhtaasti yksityinen.

Kylpyläliiketoimintaa harjoittamaan

perustettiin jo 1978 Kuntopolku Oy,

koska mantereen mitassakin ainutlaatuinen

kylpylä kiinnosti muitakin kuin

kuntoutusasiakkaita.

Nykyisin puhutan Peurungan

matkailualueesta, jolla Peurunkakonsernin

lisäksi toimii 22 muutakin

palvelutuottajaa.

– Laaja verkosto on ehdottomasti

vahvuus, itse asiassa se on meidän

sydän. Asiakkailla pitää olla syitä tulla,

ja verkosto tuottaa niitä, Peurungan

toimitusjohtaja Seppo Virta sanoo.

Palveluiden kirjo onkin valtava.

Alueella toimii jäähalli, golfkenttä ja

matkailumaatila. Peurungan asiakkaat

voivat kokeilla koskenlaskua tai

osallistua mönkijäsafarille, talvella

tietysti moottorikelkka-ajelulle. Laukaa

tunnetaan rallipitäjänä, joten rallikyydityksiäkin

on tarjolla. Rauhallisempaa

menoa on retki kirkkoveneellä.

Peurungassa on 700 vuodepaikkaa

ja noin 140 000 yöpymisvuorokautta

vuodessa, joten käyttöaste on varsin

korkea. Siihen on päästy palvelemalla

useita asiakasryhmiä.

Toimitusjohtajan mukaan kaikki

asiakassegmentit ovat tärkeitä, mutta

tyypillisesti eri vuodenaikoina. Perhematkailijat

täyttävät Peurungan kesällä,

syksy on yritysvieraiden sesonkia ja

keväällä pääroolissa on kuntoutus, joka

toki on ympärivuotista poissulkien

sydänkesä.

– Yritysasiakkaat vaativat hyvää ruokaa ja hyvää nukkumista, mutta pitää olla myös

yhteistä tekemistä, Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta tietää.

Näin tehokkuus

ja palvelut

paranevat sekä

syntyy kustannussäästöjä.

– Tapahtumia järjestetään silloin,

kun ei tapahdu muuta, Virta summaa.

Ensi kesän suurimpia tapahtumia

Peurungassa ovat ensimmäistä kertaa

Suomessa järjestettävä Formula

2 -veneiden MM-osakilpailu ja John

Smith Rock Festivaali.

Matkailubisneksessä ympärivuotisuus

tuo kannattavuutta, mutta

asiakasryhmien erilaisuus täytyy ottaa

huomioon myös palvelutarjonnassa.

Tälle ajatukselle perustuu Peurungan

ravintolamaailman uudistus, joka valmistui

helmikuun puolivälissä.

– Meillä on seitsemän erilaista

ravintolaa. Eri asiakasryhmät syövät eri

lailla, joten pilkoimme kokonaisuuden

uudella tavalla.

Maaliskuussa alkanee uuden huoneistohotellin,

Peuranpesän, rakennustyöt

nykyisen Peurantähden lähelle.

Peuranpesän valmistuttua Peurungalla

on kaksi huoneistohotellia, joissa

kummassakin 41 huoneistoa. Kiinteistöyhtiöiden

osakkaiden ja sijoittajien

huoneistojen vuokraajaoperaattorina

toimii kylpylähotelli. Huoneistot ovat

hotellihuoneiden kaltaisia, mutta niissä

on erilliset makuuhuoneet, saunat

ja parvekkeet.

Tänä keväänä Peurungassa alkaa

vielä yksi investointi, kun toukokuussa

käynnistyy vastaanotto- ja aulatilojen

pintamateriaalien uusiminen.

– Kylpylähotelli on rakennettu

monessa vaiheessa, ja se näkyy. Uudistuksella

yhtenäistetään ilmettä. l

www.sol.fi

17


KIINTEISTÖNHUOLTO

Lapsille on

tärkeää,

Palkittu vahtimestari

tykkää työstään

Kariston Palvelukeskuksessa Lahdessa toimii Kariston koulu, päiväkoti,

hammashoitola ja seurakunnan kerhoja. – Yksikään työpäivä ei ole

samanlainen, SOLilainen vahtimestari Mika Timonen toteaa hymyillen.

Kiinteistönhoito vei mennessään

Vahtimestari on kasvattaja

18 www.sol.fi

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT ANTERO AALTONEN

Kariston Palvelukeskuksen

vahtimestarista Mika Timosesta

on tullut muutamassa

kuukaudessa työssään niin

suosittu, että koulun henkilökunta

päätti palkita hänet Vuoden

Vahtimestarin kunniakirjalla.

Vahtimestarin työhön palvelukeskuksessa

kuuluu monenlaisia kiinteistön

kunnossapitoon liittyviä tehtäviä.

Tärkeässä roolissa on myös liikuntasalin

iltakäyttäjien sekä hammashoitolan

asiakkaiden ja seurakunnan kerhotiloissa

kävijöiden opastus. Koulussa

vahtimestari hoitaa luokkien järjestelyt

oppitunteja ja koulun erilaisia tilaisuuksia

varten.

Koulun henkilökunnan antamassa

kunniakirjassa on yli 40 työtehtävää

edellä mainittujen perustehtävien lisäksi;

sellaisia kuin ”linja-autolippujen lataaminen”,

”aamukahviseurana oleminen”

ja ”pallojen katolta noutaminen”.

43-vuotias Timonen on ollut aiemmin

Keravan kaupungilla katujen kunnossapidossa

ja Lahdessa Iskun tehtailla.

– Ensin tein kiinteistöhommia kakkostyönä,

mutta se vei mennessään.

Timonen aloitti SOLilla viime lokakuun

alusta, jolloin Kariston Palvelukeskuksen

kiinteistöpalvelut siirtyivät

kilpailutuksen kautta SOLille. Lahden

Tilakeskuksen hallinnoimista kiinteistöistä

SOL tuottaa vahtimestaripalvelut

myös viiteen muuhun kohteeseen.

Mika Timonen on kohteessa ainoa

SOLin työntekijä ja työskentelee kohteessa

päivittäin.

– Työn kannalta on hyvä olla pysyvästi

samassa kohteessa. Silloin opettajat

tavoittavat aina tarvittaessa, Timonen

sanoo.

Kariston koulun rehtori Tiina

Marttinen on samaa mieltä.

– Tavoitettavuus on tosi tärkeää,

koska tarve voi tulla mihin aikaan vain.

On helpottavaa tietää, että henkilö on

aina paikalla, kun täällä on toiminta

käynnissä, Tiina Marttinen sanoo.

Kun koululle saapuu esimerkiksi kirjatoimitus,

lasti saadaan heti purettua

ja tavarat oikeille paikoilleen. Vahtimestari

tarttuu toimeen myös, jos jotakin

menee rikki.

Kouluyhteisössä vahtimestarilla on

myös kasvatuksellinen rooli.

– Meillä on periaatteena, että kaikki

talon aikuiset kasvattavat. Lapsille on

että läsnä

on erilaisia

aikuisia.

tärkeää, että on erilaisia aikuisia. Mika

tulee toimeen lasten kanssa. Lapset

ovat esimerkiksi piirtäneet hänelle ja

käyvät juttelemassa, isommille pojille

hän saattaa antaa vinkkejä ruuvausprojekteihin,

rehtori Marttinen kertoo.

Mika Timonen sanoo koululaisten

tunnistavan vahtimestarinsa ruokakaupassakin.

– Lapset ovat kyllä ottaneet omakseen,

ja tykkään työskennellä heidän

kanssaan, Timonen sanoo.

Rekrytoinnit tärkeitä

asiakastyytyväisyydelle

SOLin Lahden alueen palvelupäällikkö

Ari Lehikoinen sanoo kiinteistöpalveluiden

kohdalla olevan harvinaista,

että työntekijä on koko ajan samassa

kohteessa.

– Normaalisti huoltomiehillä on

useita kohteita. Itsekin palvelualan

ihmisenä pidän tärkeänä, että tilaaja

saa sellaisen palvelun, jonka on tilannut,

Lehikoinen sanoo.

Hän korostaa rekrytointien merkitystä

asiakastyytyväisyydelle.

– Tässä niin kuin muissakin vahtimestarikohteissamme

rekrytointi on

onnistunut. Pidän Mikan tavasta tehdä

työtä, Ari Lehikoinen kehuu. l


SOLille 29 kohteen

kiinteistönhoito

SOLIN KIINTEISTÖPALVELUJEN piiriin tuli

viime vuoden lopulla 29 uutta kohdetta

Lahden Tilakeskukselta. Lahden Ahtialan

alueen päiväkotien ja koulujen kiinteistönhoito

siirtyi SOLille lokakuun alusta, ja

Mukkulan päiväkoteja ja kouluja koskeva

sopimus tuli voimaan joulukuun alusta.

– Sopimus kattaa kouluilla on normaalin

päivittäisen kiinteistönhuollon

lisäksi vahtimestaripalvelut, mikä merkitsi

kuuden uuden vahtimestarin rekrytointia,

palvelupäällikkö Ari Lehikoinen

kertoo.

– Ensin tein

kiinteistöhommia

kakkostyönä,

mutta se vei

mennessään, Mika

Timonen sanoo.

– Tilaajan pitää saada juuri sellainen

palvelu, mitä tarvitaan, palvelupäällikkö Ari

Lehikoinen sanoo.

– Vahtimestarin tavoitettavuus on tosi

tärkeää. On helpottavaa tietää, että henkilö

on aina paikalla, kun täällä on toiminta

käynnissä, Kariston koulun rehtori Tiina

Marttinen sanoo.

VAULA AUNOLA

Vahtimestari Mika Timosen monimuotoiseen toimenkuvaan kuuluvat myös linja-autolippujen

lataaminen, pallon noutaminen katolta ja kirjalähetysten purkaminen.

www.sol.fi

19


PALVELURATKAISU

Kunnonpaikalle

luotiin uniikki

palveluratkaisu

Kylpylähotelli Kunnonpaikka on hyvinvointi-, liikunta- ja elämyskeskus

Siilinjärven eteläosassa, luonnonkauniin Kallaveden rannassa.

Kuopion SOL räätälöi Kunnonpaikalle tarkasti suunnitellun palveluratkaisun.

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA JA KUNNONPAIKKA

Kunnonpaikka on valmistunut

1974 ja sitä on uusittu ja

laajennettu vuosikymmenten

varrella.

Kylpylähotellissa on 145

huonetta ja 268 vuodepaikkaa. Kylpyläparatiisiin

on helppo tulla, sillä vilkas

Valtatie 5 ohittaa hotellin aivan läheltä.

– Viimeisimpänä olemme uusineet

kylpylän upean ääni- ja valomaailman.

Kylpylässä on seitsemän erilaista allasta

ja joukossa myös perinteinen 25 metrin

allas, jossa taittuu niin vesijuoksu kuin

kuntouintikin. Kylpylä ja uusitut neljä

kuntosalia sekä liikunta- ja hyvinvointipalvelut

ovat myös siilinjärveläisten ja

kuopiolaisten kovassa käytössä, kylpylähotellitoiminnasta

vastaava palvelujohtaja

Sari Voutilainen kuvailee.

– Tänä keväänä kylpylähotellin alakerran

tiloihin valmistui lasertaistelumaailma,

jossa voi osallistua porukalla

kaupunginvaltaukseen.

Kunnonpaikan juuret ovat kuntoutuksessa

ja tämä vahvistaa henkilöstön

osaamista myös työ- ja hyvinvointipalvelujen

kehittämisessä. Kuntoutus on

edelleen osa toimintaa, sen muoto vain

on muuttunut.

– Myymme muun muassa työhyvinvointipalveluja

eri kokoisille yrityksille

ja ryhmille, ja odotamme siltä sektorilta

vahvaa kasvua tulevaisuudessa.

Tärkeitä asiakasryhmiä ovat myös

vapaa-ajan matkailijat ja yritykset.

Kesällä kylpylähotellin täyttävät lomailevat

lapsiperheet, sekä kansainväliset

asiakkaat.

Saamme isolta

kumppaniltamme

uutta

näkökulmaa

toimintoihin.

– Asiakkaan toiveiden mukaan pystymme

järjestämään suuria juhlaillallisia

ja konferensseja.

– Meillä on paljon tekemistä ja

kokemista luonnon äärellä eri vuodenaikoina.

Talvella on tarjolla hiihtoa

ja lumikenkäilyä, kesällä käytössä

ovat veneet, kanootit ja polkupyörät.

Frisbee-golfiakin pääsee pelaamaan.

Savusauna lämpiää ympäri vuoden

useamman kerran viikossa ja kuuluu

majoitushintaamme. Meidän valttimme

onkin monipuolisuus, hotellipalvelujen

palveluesimies Kaija Kuittinen

sanoo.

SOL on hyvä kumppani

Kunnonpaikan toimitusjohtaja Katriina

Lahden mielestä yhteistyö SOLin

kanssa on hyvä esimerkki verkostoitumisesta

ja yhdessä tekemisestä.

– Ulkopuolinen organisaatio ja

uudet työntekijät näkevät meidän toimintamme

eri tavalla ja saamme heiltä

uutta näkökulmaa, uusia ideoita ja

20 www.sol.fi


Iloisia kumppaneita Kylpylähotelli

Kunnonpaikassa.

Vasemmalta palvelujohtaja

Sari Voutilainen Kunnonpaikasta,

myyntipäällikkö Henry

Pärssinen SOL Kuopiosta, palveluesimies

Kaija Kuittinen

Kunnonpaikasta sekä palvelujohtaja

Heidi Uotinen SOL

Kuopiosta.

www.sol.fi

21


PALVELURATKAISU

kehittämishankkeita. Se on rikkautta ja

tuo joustavuutta. Yhdessä tekeminen

ruokkii meitä myös henkisesti, Lahti

kuvailee.

– Yhteistyö muuttaa myös meidän

hallinnollista otettamme, koska oman

väen kanssa on erilaista toimia kuin

ostopalveluhenkilöstön kanssa.

Voutilaisen mielestä yhteistyössä

SOLin kanssa on kysymys kumppanuudesta.

– SOL on iso toimija, mikä mahdollistaa

yhteistyön laajentamisen

eri tavoin. Teemme pikemminkin

kumppanuussopimuksen, kuin pelkän

sopimuksen palvelujen ostamisesta.

Tämä ajatusmaailma on toiminut erittäin

hyvin ja mietimme yhdessä, miten

voisimme uudella tavalla yhdistää voimiamme,

hän kuvailee.

Keskustelujen tunnelma

on tärkeä

Palvelujen kilpailutuksessa neuvottelujen

sujuvuudella ja tunnelmalla on

Kuittisen mielestä iso merkitys.

– Me tapasimme SOLin väen kanssa

useita kertoa ja se oli meistä hienoa,

koska se herätti uusia kysymyksiä, joita

käytiin sitten yhdessä läpi, hän sanoo.

– Tapaamiset olivat välittömiä,

SOLilaisille oli helppo kertoa toiveistamme

ja he osasivat tehdä hyviä tarkentavia

kysymyksiä. He tulivat lähelle

meitä ja ottivat avoimesti vastaan

halukkuutemme keskustella erilaisista

palveluista.

Voutilainen sanoo, että SOL reagoi

nopeasti heidän toiveisiin ja ajatuksiinsa.

– Vaikka ne eivät olleet aina aivan

selviä meille itsellemmekään, hän naurahtaa.

– Oli myös hienoa, miten keskustellen

päädyimme yhdessä lopulta siihen

ratkaisuun, miten toimitaan. Ja jos

emme olleet varmoja ovatko ratkaisut

hyviä, sovimme, että suunnitelmaa voidaan

muuttaa yhteistuumin.

– Kilpailutuksessa hinta on totta kai

tärkeä tekijä, mutta kokonaisuus on

kuitenkin ratkaisevin tekijä, hän toteaa.

Hyvinvointia,

liikuntaa ja

elämyksiä kauniin

Kallaveden äärellä.

Kuopion

keskusta monine

palveluineen on

vain 10 minuutin

ajomatkan päässä

ja lentokenttä

sijaitsee vielä vähän

lähempänä.

Kilpailutuksessa

kokonaisuus on

ratkaisevin tekijä.

22 www.sol.fi


Aitoa yhdessäeloa ja kumppanuutta

YLEENSÄ ASIAKKAAN tarjouspyyntöön

vastataan juuri sellaisena, jona se tulee

SOLiin. Kun asiakas antaa tilaa ja on

avoin, palveluratkaisun myötä saavutetaan

todellinen kumppanuus, SOLin Kuopion

palvelujohtaja Heidi Uotinen sanoo.

Kuopion SOLissa todettiin, että paikallisen

kylpylähotelli Kunnonpaikan kohdalla

oli mahdollisuus päästä tekemään todellista

kokonaisvaltaista palveluratkaisua.

– Tarjous jonka teimme Kunnonpaikalle,

oli huomattavasti laajempi, kuin

se, mitä he tarjouspyynnössä toivoivat,

Uotinen sanoo.

Ensimmäisestä tarjousehdotelmasta

ja palveluratkaisusta viimeiseen vaiheeseen

SOLin osuus ja resurssimäärä

lisääntyi selvästi.

– Lähtökohta, joka mahdollisti tällaisen

palveluratkaisun syntymisen, oli

asiakkaan avoimuus. Palavereissa löytyi

uusia ajatuksia, jotka laajensivat tai

kehittivät sitä, mitä he olivat toivoneet.

Löysimme myyntipäällikkö Henry

Pärssisen kanssa erilaisia vaihtoehtoja,

joita me pystyimme tarjoamaan ja tuottamaan

heille edullisesti meidän työmme

ohella. Olennaista palveluratkaisun

syntymisessä oli se, että asiakastapaamisiin

mentiin avoimin mielin ja kartoitettiin

sitä, mitä asiakas todella tarvitsi.

– Tällaisessa tapauksessa pitää kartoittaa

mahdollisimman täydellisesti

asiakkaan toimintatapa, mitä tehtäviä

yrityksessä on ja hahmottaa sitä kautta

tarpeita, Pärssinen kuvailee.

Uotinen istuu SOLin Palveluratkaisut

-työryhmässä, jossa tätä konseptia kehitetään.

– Olemme tehneet laskentamalleja,

jotka helpottavat tätä työtä. On hienoa

pyrkiä pääsemään asiakkuuteen kiinni

eri suunnilta. Meidän on myytävä asiakkaalle

sitä, mitä hän tarvitsee, eikä vain

sitä, mitä meillä on myytävänä.

Kylpylähotelli Kunnonpaikan palveluratkaisun

syntyminen edellytti Henry

Pärssisen mukaan luottamusta niin

asiakkaalta, kuin mukana projektissa olevilta

SOLin henkilöiltä.

– Olen kuitenkin yrittänyt puhua itse

vähemmän ja keskittyä kuuntelemaan,

mitä asiakkaan luona tapahtuu.

Viime vuonna ajankohta oli oikea, sillä

Kunnonpaikassa oli tapahtumassa isoja

muutoksia.

– Palveluratkaisun syntyminen on pitkäjännitteistä

työtä, jossa onnistumisen

edellytys on koota neuvotteluun oikea

ryhmä. Me toimme Pärssisen kanssa

kumpikin neuvottelupöytään oman

osaamisemme, Uotinen kuvailee.

– Istuimme asiakkaan luona aika

monta kertaa. Esimerkiksi se, että me

hoitaisimme myös yövastaanoton, oli

aluksi asiakkaalle vieras ajatus. Yövastaanotossahan

hoidetaan esimerkiksi

koko talon kukat ja akvaario, siistitään

tuloaulat ja pidetään huolta roskiksista.

– Keskustelu lähti rönsyämään ja pohdimme,

mitä tapahtuu, jos joku talon asiakkaista

lähteekin aamulla ennen aamiaisaikaa.

Totesimme, että SOLin henkilö

voi tehdä varhaisen aamiaisen, jos talon

kokit laittavat kaiken valmiiksi.

Asiakkaasta tämä oli hieno ratkaisu,

joten yhteistyö käynnistyi ja SOL aloitti

yövastaanoton hoitamisen viime vuoden

joulukuussa. Toiminta on lähtenyt hyvin

käyntiin ja palaute asiakkaalta on ollut

erinomaista.

Maaliskuussa voimaan astuva sopimus

käsittää lisäksi yleisten tilojen,

hyvinvointipuolen, ja kylpylän siivouksen

sekä hotellin kerroshoidon.

– Sen jälkeen meillä on Kunnonpaikassa

henkilökuntaa illalla klo 22 alkaen

aina seuraavaan päivään klo 17 saakka.

Ei aivan 24h, mutta melkein. Olemme

varmasti yksi heidän suurimmista yhteistyökumppaneistaan,

Pärssinen sanoo.

Kunnonpaikassa SOLin palveluesimies

vastaa myös yrityksen omien siivoushenkilöiden

työnjohdosta.

– Tarjoamme siis sekä esimiesosaamisemme

että siivousalan asiantuntemuksemme

asiakkaamme käyttöön, Heidi

Uotinen sanoo.

– Asiakas haluaa työnjohtamiseen

ammattimaisen otteen. Me teemme

heille niin omavalvonnan kuin työntekijöiden

tukemisen ja kouluttamisen,

koska heillä itsellään ei ole aikaa siihen.

He haluavat keskittyä omaan erityisosaamiseensa.

– Meidän pitää myös jatkossa olla

koko ajan hereillä ja nähdä, miten asiakkaan

toiminta tulee muuttumaan – ja

muuttaa omia käytäntöjämme sen

mukaan. Se on sitä oikeaa yhteiseloa ja

kumppanuutta, Uotinen sanoo. l

– Kunnonpaikka on yksityinen ja

persoonallinen kylpylähotelli,

palvelujohtaja Sari Voutilainen

ja palveluesimies Kaija Kuittinen

korostavat.

www.sol.fi

23


SIIVOUSPALVELUT

Onnistumisen

taustalta löytyy

huolellinen

tarvekartoitus.

– Osaaminen on

tärkeää, myyjä ei voi

myydä olettamuksia,

Jyväskylän kaupungin

Tilapalveluiden

siivouspäällikkö Annika

Viljakainen korostaa.

TEKSTI VAULA AUNOLA

KUVA SAMI SAARENPÄÄ

Tilapalvelut arvosta

SOLin osuus Jyväskylän kaupungin

omistamien kiinteistöjen

puhtaanapidosta kasvoi

vuodenvaihteessa 33 prosenttiin.

Uuden sopimuksen

arvo on 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Jyväskylä on kilpailuttanut kiinteistöjensä

puhtaanapitoa vuodesta 2007

ja sen kautta kaupungille on syntynyt

tuntuvia säästöjä.

– Ensimmäisellä kilpailutuskierroksella

kustannukset alenivat noin 30 prosenttia.

Sen jälkeen jokaisella kierroksella

hinnasta on lähtenyt vielä pari prosenttia,

Jyväskylän Tilapalvelun siivouspäällikkö

Annika Viljakainen sanoo.

Tilapalvelun 60 kohteessa on

yhteensä noin 320 000 neliömetriä

puhtaana pidettävää pinta-alaa ja palveluntuottajien

kanssa tehtävät sopimukset

ovat kestoltaan 3+2 vuotta. Viljakaisen

mukaan jatkossa tavoitellaan

vielä pidempiä sopimuskausia.

– Pitkien sopimusten aikana voimme

panostaa kumppanuuteen ja palvelutuotteen

kehittämiseen jatkuvan kilpailuttamisen

sijasta, Viljakainen sanoo.

Jyväskylässä on tavoitteena yhtenäistää

ohjeet ja laatuvaatimukset riippumatta

siitä, kuka puhtaanapidon palvelun

missäkin kohteessa tuottaa.

– SOLin kanssa yhteistyö on sujunut

mutkattomasti ja myös eteen tulleet

ongelmat on ratkaistu sujuvasti. Näin

tilaajan näkökulmasta vaikuttaa, että

heillä on hyvä tekemisen meininki, mistä

kertoo varmaan myös se, että he ovat

saaneet palkattua myös nuoria miehiä

palveluesimiehiksi.

Laatu ratkaisee

Annika Viljakainen korostaa, että myyjän

tärkein tehtävä on olla oman alansa

asiantuntija.

– Substanssiosaamista täytyy löytyä,

sitä kautta ostajalle syntyy luottamus

siihen, että myyjä tuntee asiakkaan toimintatavat

ja osaa tarjota oikeita palveluja.

Hyvä myyjä on sekä innovatiivinen

ongelmanratkaisija että realisti, ettei

tilaajalle myydä mitään olettamuksia.

Tietenkin positiivinen asiakaspalveluasenne

on tärkeä, yhteistyössähän tätä

työtä tehdään.

Myyjän on tehtävä esitutkimus huolella,

jos aikoo pärjätä.

– Varsinkin meillä julkisella puolella

kilpailutukset ovat aika vaativia ja monimutkaisia

eli niin myyjältä kuin meiltä

pitää löytyä niihin asiantuntemusta.

Myyjän pitää osata kirjoittaa laatuasiat

auki ja siinä SOL on onnistunutkin

hyvin. Hintakilpailu on kovaa, mutta

pelkkä hinta ei suinkaan ratkaise. Viime

kilpailutuksen yhteydessä saimme heiltä

myös asiantuntijan kanssa yhteistyössä

työstetyn laitesuunnitelman kuhunkin

kohteeseen, mikä oli myös plussaa.

Viljakainen korostaa että laadun painoarvo

kilpailutuksessa on vähintään

puolet. Tilapalvelun arvoihin kuuluvat

terveelliset, turvalliset ja viihtyisät

24 www.sol.fi


Myyjä, joka

rakastaa työtään

Pitkien

sopimusten

aikana voimme

panostaa enemmän

kumppanuuteen.

vat laatua

tilat ja myös puhtaaseen sisäilmaan

panostetaan ja siinä on siivouksella iso

merkitys.

– Siivouksen pitää olla ammattimaista

ja esimerkiksi yläpölyjen pyyhintä

kuuluu kaikkiin palvelukuvauksiimme.

Kun uutta palvelua ryhdytään suunnittelemaan

on otettava huomioon

myös tilojen loppukäyttäjän eli Tilapalvelun

asiakkaan toiminta.

– Me puolestamme pyrimme siihen,

että palveluntuottajien on helppo toimia

eli tilat ovat helposti siivottavassa

kunnossa, ja kehotammekin heitä

ilmoittamaan, mikäli näin ei ole.

– Laadunvalvontaa suoritetaan

monelta taholta. Meillä on käytössä

insta 800-järjestelmä ja palveluntuottajilla

on omansa, lisäksi terveystarkastajat

tekevät kierroksia useissa tiloissa ja

teemme asiakaskyselyjä sekä tietenkin

käsittelemme reklamoinnit yhdessä palveluntuottajien

kanssa.

– Parhaat

ratkaisut

syntyvät

tiiviillä

yhteistyöllä,

Jyväskylän

kaupungin

Tilapalveluiden

siivouspäällikkö

Annika

Viljakainen

ja SOLin

myyntipäällikkö

Päivi

Rautanen

korostavat.

JYVÄSKYLÄLÄINEN SOLin myyntipäällikkö Päivi Rautanen

on räätälöinyt erilaisia palveluratkaisuja useille asiakkaille

myös Jyväskylän Tilapalveluille ja Peurungan

kylpylälle.

– Voin reilusti sanoa, että rakastan tätä ammattia.

Tässä työssä saa haastaa itsensä päivittäin.

Hän aloitti työuransa isännöitsijänä, toimi sen jälkeen

kiinteistönvälittäjänä ja siirtyi kauppaamaan kiinteistöpalveluja.

– Kiinteistöalan tausta on varmasti hyötyä, mutta

nykyinen tehtäväni on ehdottomasti kaikkein monipuolisin.

Asiakkaan palveluratkaisuihin voidaan yhdistää

kaikkia SOLin tarjoamia palveluja eli moniosaamista

tarvitaan ja tietenkin tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja

meidän palvelujohtajien kanssa.

Rautanen ei usko mantroihin myyntityössä.

– Perusteellinen taustatyö on kaiken a ja o. Selvitän

jo ennen ensi tapaamista, minkälaisesta asiakkaasta ja

toiminnasta on kysymys, ja mietimme yhdessä meidän

palvelujohtajan kanssa minkälaisia palveluja voimme

tarjota.

– Kun keskustelu asiakkaan kanssa käynnistyy teemme

yhdessä tarvekartoituksen ja lähdemme etsimään

parasta mahdollista ratkaisua. Kun nykyään myymme

kaikkia palveluja samalla sopimuksella saatamme löytää

uudenlaisia synergioita yhdistämällä eri toimintoja.

Yhdistämällä esimerkiksi siivouksen ja kiinteistönhoidon,

ja näin syntyy säästöjä.

Rautanen kertoo, että usein tässä vaiheessa käytetään

hyödyksi myös yhteistyökumppaneiden osaamista.

– Esimerkiksi Jyväskylän Tilapalvelujen kohdalla,

paikallinen tuttu Diverseyn laitemyyjä Arto Malmberg

kävi myös tutustumassa kaikkiin kohteisiin. Sen jälkeen

istuimme sitten päivän verran toimistolla ja teimme

asiakkaalle kustannustehokkaan ehdotuksen kaikista

tarvittavista koneista ja laitteista eri kohteissa.

– Palvelupuolen esimiesten kanssa käymme taas

tarkkaan läpi työtehtävät ja työtunnit. Tästä on myös se

hyöty, että he tietävät jo hyvissä ajoin minkälainen sopimus

on mahdollisesti tulossa.

Myyjä laatii lopullisen palvelukuvauksen asiakkaalle

hyväksyttäväksi.

– Tavoitteena on aina se, että palvelukuvaus on niin

kattava, että mitään lisälaskutuksia ei tule ellei siihen

ole jotain erityisiä syitä. Palvelujen laatu on myös tärkeä

tekijä, hinta ei aina ratkaise tässäkään taloustilanteessa.

Monet asiakkaistamme ostavat paljon siivouspalveluja

ja kyllä he tietävät mitä milläkin rahalla saa. Ja lisäksi

on semmoisia kohteita, joissa laatu on kaikkien tärkein

kriteeri kuten terveydenhuollon tiloissa. l

www.sol.fi

25


HYVINVOINTI

Noin kymmenen vuotta sitten

tieteellinen tutkimus

vahvisti tekijät, jotka olivat

olemassa jo elävässä elämässä.

Vuorovaikutustilanteessa

kahden ihmiset aivot alkavat virittäytyä

samankaltaiseen tilaan, ja kun yhteys

on muodostunut, ihmisten kokemukselliset

kuplat yhdistyvät. Syntyy kohtaaminen.

Vaikka me ihmiset olemme erilaisia,

tulemme eri kulttuureista, puhumme

eri kieltä, joku on ujo ja toinen ulospäinsuuntautunut,

meitä yhdistävät

samankaltaiset aivot. Kohtaaminen on

yhteydenottoa toiseen ihmiseen ja siitä

syntyvä vuorovaikutus on keskeinen

aivojen käyttötarkoitus.

– Kaikki ihmisen kokema muuttuu

todellisuudeksi aivojen kautta. Oman

kokemuksen kautta on mahdollisuus

olla empaattinen ja ymmärtää toisen

ihmisen kokemuksia. Mitä hän näkee,

kuulee ja ajattelee, Aivokunto Oy:n

asiantuntija, FT ja psykologi Ville Ojanen

kertoo.

Positiivisella

asenteella

todennäköisyys

kaikkeen

hyvää kasvaa.

26 www.sol.fi


Yhteydenottoa

toiseen ihmiseen

Psykologi Ville Ojanen valmentaa yksilöitä, ryhmiä ja yrityksiä

kohti viisaampaa työarkea. SOL-päivien koulutustilaisuuksissa

aiheena ovat olleet kohtaamiset.

TEKSTI JA KUVA KATI LASZKA

Ville Ojanen

Syntynyt vuonna 1973, asuu Espoossa.

Aivotutkimuksesta väitellyt filosofian tohtori (FT)

ja psykologi. Yrittäjä, Aivokunto Oy:n asiantuntija

Kohtaamisten ketju-konseptin isähahmo

ja mannekiini (Facebook-ryhmä:

Encounter-Kohtaaminen). Harrastaa

asioiden ihmettelyä ja kehittelyä.

www.sol.fi

27


HYVINVOINTI

Työyhteisön etu on toisen

ymmärtäminen

Hyvään tai huonoon kohtaamiseen

menee yhtä kauan aikaa. Mahdollisuus

nostaa hyvien kohtaamisten määrää

on kaikilla, eikä siihen tarvita mitään

erityisiä temppuja. Aidossa vuorovaikutustilanteessa

molemmat osapuolet

ovat aidosti läsnä, kuuntelevat ja

huomioivat toisensa. Pitkälle pääsee

myös olemalla ystävällinen ja kohtelias.

Positiivisella asenteella todennäköisyys

kaikkeen hyvää kasvaa.

– Onnistuneet kohtaamiset auttavat

meitä tuomaan esiin henkilökohtaiset

vahvuutemme. Palveluorganisaatiossa

työntekijöiden hyvä henki konkretisoituu

viime kädessä hyvissä asiakaskohtaamisissa.

Asiakas kokee sen myönteisinä

ja positiivisina tunteina, Ojanen

muistuttaa.

Virtaa työpäiviin

Asiakaspalvelutyössä kohtaamisia ja

erilaisia vuorovaikutustilanteita saattaa

tulla vastaan kuin liukuhihnalta. Vaati

energiaa olla iloinen, avoin ja läsnä jatkuvasti.

Aina kohtaamiset eivät myöskään

ole tasavertaisia. On selvää, että

jossain vaiheessa päivää mieli herpaantuu,

eikä uusiin kohtaamisiin oikein

jaksa enää keskittyä. Pienet lepohetket

kannattaa käyttää hyvän mielen asioihin.

Rupatteluhetki mukavan kollegan

kanssa, happihyppely, taukojumppa

tai lyhyt mielikuvaharjoitus antavat

nopeasti uutta virtaa päivän tehtävien

jatkamiseen.

– Työpäivän tauot kannattaa hyödyntää

oman energiatason mukaan. Jos

tuntuu siltä, että mieli kaipaa rauhaa ja

hiljaisuutta, niin on parasta toimia sen

mukaan. Jos esimerkiksi happihyppely

ei ole mahdollista, niin muutama syvä

hengitys auttaa jo aivojen verenkierron

virkistymiseen ja stressitason laskemiseen.

Uhkien sijaan mahdollisuuksia

Nykyihmiset uhat ovat kovin erilaisia

kuin aivojen kehittyessä 80 000 vuotta

sitten. Aivojen suhtautuminen tämän

ajan uhkiin on kuitenkin edelleen hyvin

samankaltainen kuin kivikaudella. Turhan

tiedon tulva, ainainen kiire töissä

ja vapaa-ajalla sekä esimerkiksi kovat

odotukset nostavat stressitasoa.

Stressitason laskemiseksi aivot tarvitsevat

lepoa ja taukoja, jolloin niiden

ei tarvitse rehkiä. Myös omalla myönteisellä

asenteella ja terveillä elämäntavoilla

on merkitystä aivojen hyvinvoinnin

kannalta. Vapaa-aikaa kannattaa

hyödyntää positiivisuutta lisääviin

asioihin. Perhe, ystävät, liikunta ja esimerkiksi

harrastukset auttavat.

– Kaiken kiireen keskellä saattaisi

olla hyvä myös muistaa, että monesti

pienistä puroista syntyvät suurimmat

Virkistä työpäivääsi

• Katselemalla kaunista

maisemaa tai kuvittelemalla

itsesi miellyttävään ympäristöön

• Hakeutumalla mukavien

ihmisten seuraan

• Syömällä piristävä välipala

• Liikkumalla; tee pieni

happihyppely tai taukojumppa

Energiaa aivoille

• Kohtaamiset (tule nähdyksi ja

kuulluksi sellaisena kuin olet)

• Sitoutuneisuus (tee sitä, missä

olet hyvä)

• Merkityksellisyys (tee arvojesi

mukaisia tekoja ja valintoja)

• Saavuttaminen (tavoittele arkisia,

pieniä asioita)

• Aineellinen mielihyvä (hyvä ruoka,

juoma, viihde, taide)

28 www.sol.fi


– Palveluorganisaatiossa

työntekijöiden

hyvä henki

konkretisoituu

viime kädessä

hyvissä asiakaskohtaamisissa.

Asiakas kokee

sen myönteisinä

ja positiivisina

tunteina, psykologi

Ville Ojanen

muistuttaa.

virrat. Tavoitteita pitää olla, mutta

rimaa ei kannata asettaa liian korkealle.

Tärkeämpää olisi elää tässä

hetkessä, olla murehtimatta menneisyyttä

ja huolehtimatta tulevasta.

Kuulostaa kuluneelta, mutta on

totista totta, Ojanen muistuttaa.

Myös kohtaamistaitoja voi kehittää

pienin askelin. Kun työpaikalla

voi olla oma itsensä, koko työyhteisö

voi hyvin. Positiivisista kohtaamisista

syntyy investointi, joka antaa

energiaa ja hyvää oloa kaikille, myös

asiakkaille.

Hyviä

kohtaamisia

SOL päivillä

KERRAN VUODESSA järjestettävät SOL

päivät kokoavat yhteen esimiesportaan

henkilöstöä. Sen lisäksi, että päivillä

käydään läpi vuosittaiset onnistumiset

ja huippuhetket, vierailee tapahtumassa

aina myös ulkopuolinen kouluttaja

innostamassa ja jakamassa osaamistaan.

Aivokunto Oy:n asiantuntija, FT ja psykologi

Ville Ojanen on astunut parrasvaloihin

jo muutamaan otteeseen. Ojasen

koulutushetkiin on osallistunut myös

SOLin viestintä- ja markkinointipäällikkö

Taija Paavola. Ojasen neuvot kohtaamisista

ovat puhutelleet Paavolaa.

– Päällimmäisenä mieleen on jäänyt

ajatus siitä, että kohtaaminen on aina

mahdollisuus. Mahdollisuus oppia jotakin

uutta ja vastaanottaa energiaa.

Asiakaspalvelutyössä kohtaamisia

tapahtuu jatkuvasti. Vuorovaikutuksen

piirissä on niin asiakkaita, työntekijöitä,

kollegoita kuin yhteistyökumppaneitakin.

Hyvä vuorovaikutus on asiakaspalvelutyössä

tärkeä työväline. Onnistunut

kohtaaminen on myös työympäristössä

sitä, että kuuntelee, huomioi ja asettuu

toisen asemaan. Mahdollisuudet hyviin

kohtaamisiin kasvavat, kun kaikki työympäristön

jäsenet voivat toimia vuorovaikutustilanteissa

omana itsenään.

– Työyhteisö on täynnä erilaisia persoonia

ja jokaisella tulee

olla mahdollisuus hyviin

kohtaamisiin. Meidän

esimiesasemassa olevien

pitää huolehtia

siitä, että näin myös

tapahtuu. Kaikille avoin,

kannustava ja reilu työilmapiiri

on tärkeä, jotta

voimme lisätä positiivista

energiaa ja onnistumisia

kohtaamisissa. l

– Työpaikalla pitää olla reilu

ja kannustava ilmapiiri.

Olemme erilaisia ja jokaisella

meistä on oikeus hyviin

kohtaamisiin, SOLin viestintä

– ja markkinointipäällikkö

Taija Paavola toteaa.

www.sol.fi

29


AURINKOVOIMALA

Kameravalvonta lisää

vartijan työn mielekkyyttä

Kameravalvonnan ansiosta vartija on paikalla kohteessa silloin, kun vartijaa

tarvitaan. Turhat hälytykset voidaan useimmiten tunnistaa kohteessa käymättä.

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVA MIKAELA LÖFGREN

Kameravalvonta yleistyy korvaamaan

perinteistä piirivartiointia.

– Asiakas saa samalla hinnalla

vähintään yhtä hyvän

palvelun. Usein syntyy myös kustannussäästöä,

SOLin Aurinkovoimalan palveluesimies

Pasi Perkiömäki sanoo.

Aurinkovoimala on SOLin

Hämeenlinnassa sijaitseva palvelukeskus,

jonne kuva sadoista ympäri maata

sijaitsevista valvontakohteista välittyy.

Kameravalvonta muuttaa vartioinnin

toimintatapaa ja Perkiömäen mukaan

vartijan työn mielekkyys lisääntyy.

– Vartijoiden koulutus keskittyy

siihen, että ollaan rikosten kanssa tekemisissä,

siis koviin tilanteisiin. Välillä

sellaisia tilanteita on niin vähän, että

varuillaan olon herpaantuminen voi

olla riski. Kun kohteeseen mennään

kameravalvonnan kautta saadun tiedon

perusteella, tiedetään jo sinne mentäessä,

että vartijaa tarvitaan.

Turhat hälytyskäynnit tunnistetaan

yleensä jo kameroiden välittämän tiedon

perusteella.

– Esimerkiksi toimistorakennuksissa,

joissa on paljon eri aikaan liikkuvia

ihmisiä, hälytykset eivät yleensä johdu

laiteviasta vaan väärästä käytöstä.

Kamerat

valvovat

paikan päällä

koko ajan.

Kameran avulla voidaan havaita,

kenestä liikkujasta on kyse, eikä vartijaa

tarvitsekaan lähettää.

Järjestelmä ei ole altis toimintahäiriöille,

sillä esimerkiksi ulkokamerat ovat

säänkestävissä lämmitetyissä koteloissa.

Haavoittuvin kohta on tiedonsiirto, eli

kuvan lähettäminen kohteesta valvomoon.

– Asiakkaan kanssa määritellään

toimenpiteet sen varalta, että verkko ei

toimi.

Kamerajärjestelmä rakennetaan aina

asiakkaan tarpeisiin.

– Asiakkaan kanssa määritellään,

mitä kameroilla halutaan nähdä; takapiha,

ovien edustat tai esimerkiksi

sisääntuloaula. Tavallisen toimistorakennuksen

valvonnassa käytetään tyypillisesti

10-15 kameraa, joista osa on

ulkotiloissa ja osa kohteessa sisällä.

– Kamera voi olla myös liikkeestä

aktivoituva, jolloin kohteesta suodattuu

valvomoon vain tarpeellinen tieto, Perkiömäki

sanoo.

Hänen mukaansa kameravalvonnan

tärkeä ominaisuus on kokoaikaisuus,

mihin piirivartioinnilla ei koskaan päästä.

Jatkuvan valvonnan edut

Vartioinnin kokoaikaisuus on tärkeää

myös Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:lle,

jonka pysäköintitalot ovat SOLin

kameravalvonnassa.

– On epätodennäköistä, että jotakin

tapahtuu juuri silloin, kun vartija on

paikalla. Mutta kameralla havaitaan

heti, jos joku ovi ei ole mennyt kiinni,

ja vartija lähetetään paikalle, pysäköintiasiantuntija

Jori Leppänen Hämeenlinnan

Pysäköinnistä sanoo.

Heidän kohteessaan kameravalvonnasta

on apua nimenomaan iltaisissa

asiakaspalvelutilanteissa. Järjestelmän

kautta havaitaan myös pysäköintitaloon

skeittaamaan pyrkivät nuoret.

– Kuukausitasolla kamerajärjestelmä

on tuonut kustannussäästöä, koska

turhat vartijakäynnit ovat vähentyneet,

Leppänen sanoo.

30 www.sol.fi


– Aurinkovoimalamme ei ole vain

hälytyskeskus vaan kaikkien asiakkaidemme

käytössä ympäri vuorokauden,

SOLin asiakkuus- ja kehitysjohtaja

Lauri Leppä (vas.) ja palveluesimies

Pasi Perkiömäki kertovat.

Aurinkovoimala on paljon enemmän kuin hälytyskeskus

HÄMEENLINNASSA SIJAITSEVAAN 24/7

palvelevaan Aurinkovoimalaan voivat

ottaa yhteyttä kaikki SOLin asiakkaat,

oli kysymys sitten henkilöstö-, siivous,

kiinteistö-, toimitila-, pesula- tai vartiointipalveluista.

– Noin vuosi sitten toimintansa

aloittanut Aurinkovoimalamme ei ole

todellakaan mikään perinteinen hälytyskeskus.

Kertyneet kokemukset ovat

olleet hyviä. Ympärivuorokautinen

palvelu on selkeästi etu asiakkaillemme,

SOLin asiakkuus- ja kehitysjohtaja

Lauri Leppä sanoo.

Kaikkien asiakkaiden ajan tasaiset

tiedot tallennetaan nyt tietokantoihin

ja ovat siellä Aurinkovoimalan

moniosaajien ja tarvittaessa muidenkin

käytettävissä.

– Aurinkovoimalan työntekijät ovat

perehtyneet kaikkiin palveluihimme ja

lisäksi kaikilla heillä on tietenkin työssä

tarvittava vartijan koulutus.

– Pystymme siis hyvinkin nopealla

toimitusajalla reagoimaan asiakkaalta

tulleisiin lisätyöpyyntöihin ja uusiin

tilauksiin sekä ratkaisemaan muita

yllättäviä tilanteita, puhuttiin sitten

vesivahingosta kiinteistössä, sairaslomatuurauksesta

tai laivan hyttiin

unohtuneesta lompakosta.

Uusi toimintamalli vapauttaa myös

asiakkaan yhteyshenkilön viettämään

vapaata silloin, kun on sen aika.

– Tavoite on se, ettei ketään häiritä

työasioilla vapaalla, sairaslomasta

puhumattakaan. Tämä lisää ehdottomasti

työntekijöidemme työhyvinvointia

ja antaa heille mahdollisuuden

ladata akkujaan rauhassa, minkä

uskon taas näkyvän erinomaisena palveluna

sitten, kun arki koittaa. l

www.sol.fi

31


EKOTEKO

Naisten yhteinen

vaatekaappi

Haluatko saada vaatekaappiin valikoimaa, kehittää tyyliäsi tai

käyttää muotivaatteita niin, ettei kaikkea tarvitse ostaa omaksi?

Vaatepuun jäsenenä se on mahdollista.

TEKSTI JA KUVAT KATI LASZKA

SOL

Pesulapalveluiden

Järvenpään

Matkahuollon

Pesulapiste,

Alankotie 1,

04400 Järvenpää

On torstai-iltapäivä ja kello

lyö neljä. Järvenpään keskustassa

Perhelän kauppakujan

alakerrassa alkaa

kuhina, kun vaatelainaamo

Vaatepuun ovat avautuvat. On viikoittainen

palautus- ja lainauspäivä. Vähän

kuin kirjastossa, mutta kirjojen sijaan

lainattavissa on vaatteita, huiveja, päähineitä,

koruja, laukkuja ja kenkiä.

Vaatepuun tarina sai alkunsa vuonna

2013, kun Soile-Maria Linnemäki

kyllästyi kotonaan kasvaviin vaatevuoriin.

Valikoidessaan vaatteita kierrätykseen

paljastui myös karu totuus. Iso

osa vaatteista oli tiensä päässä, jotkut jo

muutaman pesukerran jälkeen.

– Tilanne oli kestämätön. Ajattelin,

että eihän tässä ole mitään järkeä.

Halpoja vaatteita tuli ostettua ilman

oikeaa tarvetta ja huonot materiaalit

eivät kestäneet normaaliakaan käyttöä

ja kulutusta.

Ratkaisukeskeisenä toiminnan

naisena hän ei jäänyt lepäämään laakereillaan.

Hetken selvittelyn jälkeen

Linnemäki liittyi helsinkiläisen vaatelainaamon

jäseneksi ja sitä kautta avautui

täysin uusi maailma. Vaihtoehtoja oli

olemassa. Kaikkia vaatteita ei tarvinnut

omistaa, ei edes arkipukeutumisessa.

Syntyi ajatus omasta vaatelainaamosta

kotikaupunkiin Järvenpäähän.

– Otin yhteyttä suomalaisiin suunnittelijoihin

ja kerroin ideasta. Positiivisten

vastausten määrä yllätti. Yhtäkkiä koossa

oli riittävä määrä vaatteita ja asusteita

toiminnan aloittamiseen. Pystyin

avaamaan palvelun, jota sain pyörittää

minulle tärkeillä arvoilla; yhteisöllisyydellä,

positiivisuudella ja ympäristöä

kunnioittaen, Linnemäki jatkaa.

Mieluisan

löydön voi

halutessaan

ostaa myös

omaksi.

32 www.sol.fi

Toiminta pähkinänkuoressa

Vaatepuun ajatus on olla suomalaisista

designvaatteista kiinnostuneiden naisten

yhteinen vaatekaappi. Hankittuaan

jäsenyyden, asiakas saa lainaksi kaksi

tuotetta maksimissaan kahdeksi viikoksi

kerrallaan. Tämän jälkeen lainatut

vaatteet ja asusteet palautetaan huollettuina

takaisin yhteiseen vaatekaappiin.

Aktiivinen lainaaja ehtii puolessa vuodessa

tutustua 52:een eri tuotteeseen,

mikäli lainaa uuden tuotteen joka viikko.

Mieluisan löydön voi halutessaan

ostaa myös omaksi.

Vaatepuun valikoimassa on tällä hetkellä

noin 600 tuotetta, mutta se elää ja

kasvaa jatkuvasti. Suunnittelijoiden tarjoamien

designvaatteiden lisäksi myös

asiakkaat voivat tuoda valikoimiin omia

vintagehelmiään. Aktiivisia jäseniä on

tällä hetkellä noin 80. Käytännössä

se tarkoittaa sitä, että torstain kolme

aukiolotuntia ovat todella hektisiä, kun

noin puolet asiakkaista pyörähtää vaihtamassa

tuotteita.

– Vaatteita lainataan todella vaihtelevasti

elämän eri tilanteisiin, arkeen

ja juhlaan. Torstaisin parhaita hetkiä

ovat ne, kun asiakkaat auttavat toisiaan

sopivien vaatteiden löytämisessä ja

jakavat auliisti parhaat asustamisvinkkinsä.

Vaatteiden lisäksi meitä yhdistää

tietynlainen ennakkoluulottomuus,

kokeilunhalu ja huumori, Linnemäki

kertoo.

Yhteistyökumppanit tärkeitä

Linnemäki hoitaa Vaatepuun toimintaa

oman päivätyönsä ohella. Vaikka lainaamon

rutiinit hoituvat varsin pienellä

ponnistuksella, saa innostunut yrittäjä

välillä ajankäyttönsä ongelmiin Vaatepuu

toimintaa kehittäessä ja ideoidessa.

Tärkeään rooliin nousevat myös hyvät

ja luotettavat yhteistyökumppanit, jotka

säästävät yrittäjän aikaa tärkeämpiin

tehtäviin.

– Yhteistyö Järvenpään SOL pesulan

kanssa toimii ja sitä on luonteva suositella

asiakkaille. Hyvin suunniteltu, laadukas

vaate kestää, kun sitä hoidetaan

oikein. Vaatelainaamon toiminnassa sillä

on suuri merkitys, Linnemäki sanoo.


– Vaatteita lainataan

todella

vaihtelevasti

elämän eri

tilanteisiin,

arkeen ja

juhlaan, Soile-

Maria Linnemäki

sanoo.

Kuinka monta

kotimaista

merkkiä tunnet?

SUOMALAISTEN suunnittelijoiden

tuotteet ovat Vaatepuulla

lainassa näkyvyyttä vastaan.

Vaatepuun valikoima koostuu

lähes 60 suomalaisen suunnittelijan

arki- ja juhlavaatteista.

Se kasvaa ja muuttuu

jatkuvasti suunnittelijoiden,

henkilökunnan ja asiakkaiden

toimesta. Vaatepuu tarjoaa

ajan henkeen sopivia tuotteita,

jotka ovat tuotettu eettisesti ja

kestävällä periaatteella. Kokoelmassa

on kunnon repäisyjä,

mutta myös hyvin klassisia

vaatteita ja kaikkea siltä väliltä.

Vaatteiden lisäksi lainattavissa

on koruja, kenkiä, huiveja, laukkuja

ja päähineitä. Tuotteita on

tällä hetkellä yli 600.

Tällä hetkellä Vaatepuusta

löytyy näiden suunnittelijoiden

tuotteita: Anne-Mari Pahkala,

Anu Ek Design, Arctips, Arela, av

Annina, Camilla Mikama, Cecilia

Sörensen, Cobblerina, Dead

Birds & Lionheart, EleDe, Emmi

Malmström Shoes, Excuse My

BonBon, FIFTH MAY, First Crush,

Glope Hope, Haldin, Humbugi

Asuste, Ivana Helsinki, Julja,

Kaino, Kaksitvå, KATIVEE, Katri

Niskanen, Kenkäpaja Pihka,

Kiks, Kuula + Jylhä, Matias Liimatainen,

Miia Magia Design,

Miiko, Mimmi Siirappi, Minna

Parikka, Mirka Pukine, Mirkka

Metsola, MIUN, Named,

Nouki, Nurmi, Piia Hänninen,

Pilot Club, POGOSTICK failure,

RARA, R/H, Roosa B, Riivari,

Salmiak Studio, Sanna Rinne,

Sasu Kauppi, Second Chance,

Sunnuntai, Tauko, Terho Design,

Terhi Pölkki, Uhana Design,

vainio.seitsonen, Vietto, Vilmuri

by Vilma Wallinmaa, With love

Sanna Hopiavuori ja YO ZEN.

jarvenpaanvaatepuu.fi l

www.sol.fi

33


SOL MAAILMALLA

Rajat ylittävää

palvelua

SOLin vuosi 2016 Baltiassa alkoi suurella muutoksella,

kun kolmen maan liiketoimintayksiköt yhdistyivät.

Fuusion kautta syntynyt SOL Baltics on Baltian alueen

suurin kiinteistöpalveluyritys.

TEKSTI VAULA AUNOLA KUVAT RIMMA LILLEMÄGI, SIMONAS PUOD IULAITIS JA SOL BALTICS

SOL on toiminut Virossa ja

Latviassa jo yli kymmenen

vuotta, Liettuassa aloitettiin

kaksi vuotta sitten. Yhteistyöllä

haetaan kilpailukykyä

ja vahvempaa markkina-asemaa.

SOLin Viron, Latvian ja Liettuan liiketoimintayksiköt

sulautuivat maaliskuun

alussa yhteen.

– Tämä prosessi alkoi jo vuosi sitten,

ja se on osa 2020-strategiaamme, SOL

Balticsin johtaja Rinel Pius sanoo.

Baltian markkinoilla on yli kaksi

tuhatta kiinteistöpalveluyritystä ja alalla

työskentelee yli 50 000 ihmistä.

SOLin toimialalla on siis kova kilpailu,

ja työmarkkinoilla vielä kovempi. SOL

Balticsilla on 2 300 työntekijää ja yli

23 miljoonan euron liikevaihto

– Yhdistyminen suuremmaksi yritykseksi

auttaa meitä palvelemaan asiakkaitamme

entistä laajemmalla alueella

ja joustavilla resursseilla sekä tehostaa

monin tavoin yrityksen toimintaa.

Yhtenäinen palvelumalli säästää

Baltiassa on rekisteröity yli kaksi

tuhatta yritystä, jotka toimivat vähintään

kahdessa Baltian maassa. Suurin

osa näistä on keskikokoisia tai suuria

yrityksiä, joiden omistajat ovat suomalaisia,

ruotsalaisia tai muualta Euroopasta.

– Monet näistä yrityksistä haluavat

ostaa kiinteistöpalveluja yhdeltä palveluntuottajalta

ja haluavat hoitaa kaikki

asiat saman yhteyshenkilön kanssa.

Kaikissa Baltian maissa on kiinnostusta

tähän konseptiin.

– SOL Baltics pystyy toimittamaan

yritykselle yhtenäisen palveluratkaisun,

joka toimii koko Baltian alueella. Asiakkaat

säästävät ja hyötyvät sopimuksen

hallinnoinnin helppoudesta.

Tarjoamme

globaalia

palvelua

paikallisella

fokuksella.

34 www.sol.fi


SOL Baltics

työllistää 2 500

työntekijää ja

liikevaihto on

lähes 24

miljoonaa.

VIROSSA

toiminta

alkoi vuonna

2001.

LATVIASSA

SOL on toiminut

kymmenen

vuotta.

LIETTUASSA

SOL aloitti

toimintansa

kaksi vuotta

sitten.

www.sol.fi

35


SOLin Viron

suurimman

asiakkaan Riigi

Kinnisvara AS:n

toimitilavastaavat

viihtyvät

keskustelun tuoksinassa

SOL City

Tallinnan taukotilassa.

Riigi

Kinnisvara AS

on Eestin valtion

kiinteistöyhtiö,

joka palvelee

satoja asiakkaita

ympäri maata.

SOL Balticsin myyntipäällikkö Mergit Inno

(vas.) esittelee mikrokuituliinan käyttöä

ELL kiinteistönhoitoyhtiön toimistopäällikkö

v v .

Jurgita Janusevicienelle.

Navitrolla (vas.)

on tunnettu

virolainen

taiteilija, jonka

teos Cleaning the

trees paljastettiin

Tallinnan SOL

Cityn avajaisissa.

Kättelemässä

taitelija (vas.) ja

SOL Baltics Viron

palvelupäällikkö

Priit Sipelgas.

Rinel Pius kertoo, että vaikka eri

maiden yksiköt yhdistyivät juridisesti

vasta tänä vuonna, kiinteää yhteistyötä

on tehty jo vuoden ajan ja se on tuottanut

tulosta.

– Olemme saaneet asiakkaiksi monia

koko Baltian alueella toimivia yrityksiä,

kuten Tamron, Coca-Colan, HK Scanin,

Lindexin, Omnivan ja Carlsbergin, hän

toteaa tyytyväisenä.

– Rajat ylittävän yhteistyön ansiosta

voitimme vuoden alussa Riian lentokentän

tarjouskilpailun, ja lentokentästä

tuli SOLin toiseksi suurin asiakas

Latviassa. Tarjous laadittiin yhteistyössä

Tallinnan lentokentän työnjohdon, Baltian

laatupäällikön sekä Latvian palvelupäällikön

ja myyntipäällikön kanssa.

Viimeisin esimerkki samassa sarjassa

on Baltian suurasiakas SEB-pankki,

jossa SOL yhtenäistää palvelujaan

yhteistyössä Latvian ja Viron SEB:n

kanssa.

– Sekä SOL että SEB pyrkivät

samaan palvelukonseptiin molemmissa

maissa.

Yhden yrityksen alle siirtyminen on

tuonut mukanaan myös merkittäviä

hallinnollisia säästöjä SOLin yksiköille.

– Aiemmin Baltiassa toimi kolme

yritystä, mikä tarkoitti kolmea johtajaa,

kolmea myyntiosastoa johtajineen, kol-

36 www.sol.fi


mea henkilöstö- ja koulutusosastoa ja

myös kolmea eri kirjanpitoa. Nyt nämä

asiat hoidetaan yhdessä yksikössä ja

maajohtajat voivat keskittyä asiakkaisiin

ja myyntiin.

Tavoitteet ovat tulevaisuudessa

– Säästimme siis johtamiskustannuksissa

ja samalla muodostui SOL Baltics

-johtajisto, joka ajaa koko Baltian

junaa, eikä jokainen vain omaa veturiaan.

Tarjoamme globaalia palvelua

paikallisella fokuksella.

Yritysten yhdistyminen oli vain osa

käynnissä olevaa muutosta.

– SOL Balticsin strategian nimi on

Tuloshakuinen Strategia 2020. Tavoitteemme

on kehittää kilpailukykyämme.

Rinel näkee SOL Balticsilla kolme

tehtävää, jotka liittyvät osaamiseen,

myyntiin ja sisäisiin prosesseihin.

– Ensinnäkin olemme kilpailukykyisiä

vain kaikkein pätevimpien

ihmisten ja tehokkaan tiimin kanssa.

Se oli ensimmäinen tehtävämme, jolla

aloitimme. Tähän mennessä olemme

järjestäneet todella paljon kursseja,

muuttaneet rekrytointimenetelmää ja

saaneet paljon lisää kompetenssia.

– Toisena osana strategian toteutusta

SOL Baltiassa on kehitetty myyntistrategiaa,

joka pätee koko Baltiassa. Sekin

alkoi tiimin uudelleensuunnittelemisesta.

Kolmantena tavoitteena on uudistaa

sisäisiä prosesseja, kuten IT, kirjanpito,

ostot ja koulutus. Piuksen mukaan

tämä tehtävä on osoittautunut kaikkein

vaikeimmaksi.

Hän muistuttaa, ettei kilpailukyvyn

nostamiseksi kannata kopioida

olemassa olevaa prosessia, vaan pitää

muuttua.

– Jos on kymmenen vuotta tehty

jotain asiaa jollain tavalla, on todella

vaikeaa huomata, että saman asian voisi

tehdä sekä aikaa, rahaa että hermoja

säästävämmällä tavalla. Jotkut prosessit

vaativat vain muotoilua, mutta monet

pitää suunnitella kokonaan uudelleen,

koska tavoitteet ovat muuttuneet. l

Jos emme

muutu, kukaan

ei muista

meitä enää

viiden vuoden

kuluttua.

Ihmiset haluavat kehittyä

– Monet eurooppalaiset

yritykset

toimivat Baltian

alueella useissa

maissa ja haluavat

ostaa kaikki

kiinteistöpalvelut

yhdeltä palveluntuottajalta,

SOL

Baltian johtaja

Rinel Pius sanoo.

RINEL PIUS on toiminut yli 20 vuotta

muutoksien johtajana eri yrityksissä.

Hänen kokemuksensa mukaan yleensä

suurin osa ihmisistä vastustaa

muutoksia. Hän teki reilu vuosi sitten

SOL Viron hallinnossa tutkimuksen

työntekijöiden suhtautumisesta

uudistuksiin. Kysyttäessä kantaa

muutoksen puolesta vai vastaan, 92

prosenttia vastaajista oli muutoksen

puolesta.

– Yllätyin sanattomaksi. Odotin

tulosta, jossa 40 prosenttia olisi muutoksen

kannalla. Tämä osoittaa, että

ihmiset haluavat kehittyä.

Viime syksynä samanlainen tutkimus

tehtiin SOL Baltian tasolla. Kysyttäessä

ihmisten tyytyväisyyttä työssä

ja työn johtamisessa tapahtuneisiin

muutoksiin, saatiin taas hyvä arvosana,

vähän yli neljä viiden pisteen

asteikolla.

Rinel Pius lainaa Viron entisen

pääministerin ja europarlamentin

varapuheenjohtajan Siim Kallaksen

ajatusta: ”Ei ole mahdollista menestyä

tekemällä asioita niin kuin on aina

tehty. Menestys edellyttää taistelua.

Päätöksiä voi tehdä vain luottamalla

tiimiin täysin”.

- Olen elänyt sen mukaan, että

teen asioita eri tavalla ja luotan tiimiini

täysin.

- Jos emme muutu, kukaan ei

muista meitä enää viiden vuoden

kuluttua ja kilpailijat juoksevat kaukana

edellä. Jos toteutamme strategiamme,

olemme viiden vuoden

kuluttua kaukana kilpailijoiden edellä,

Rinel Pius vakuuttaa.

www.sol.fi

37


SIIVOUSPALVELUT

Katinkullassa

lämpimistä

poreista voi

nauttia lumimaisemassakin.

Matkailukeidas

keskellä Suomea

Vuokatin Holiday Club Katinkulta on Pohjoismaiden monipuolisin lomakohde.

Erityisen suosittu se on lapsiperheiden keskuudessa, sillä oman kylpylän ohella ihan

lähellä ovat myös Vuokatin kuulut rinteet sekä Angry Birds Activity Park.

TEKSTI JA KUVAT KARI MARTIALA

SOL on siivonnut jo kymmenkunta

vuotta alueen lomaasunnot

ja viime vuoden

marraskuussa myös kylpylähotelli

ja lomahuoneistot

tulivat SOLin sopimuksen piiriin.

Katinkullassa on peräti 3160 vuodepaikkaa.

– Jos käy nukkumassa yhden yön

jokaisessa vuoteessa, aikaa urakkaan

kuluu yli kahdeksan vuotta, Holiday

Club Katinkullan isännöitsijä Ilpo

Antikainen laskee.

– Asiakkaat vaihtuvat vuodenaikojen

mukaan, mutta lapsiperheet ovat

varmasti tyypillisin asiakasryhmä. Kun

koulut alkavat, tulevat ne perheet,

joiden lapset ovat jo lentäneet pesästä

Vuokattiin marjastamaan ja liikkumaan

luonnossa, hän sanoo.

Monien aktiviteettien ohella kaikille

on tärkeää, että langaton nettiyhteys

toimii ongelmitta.

– Jokaisessa lomahuoneistossa on

nopea langaton nettiyhteys, ja ruuhkaisena

päivänä verkossa voi olla kiinni

samanaikaisesti yli 1900 laitetta. Se

kertoo jo siitä, miten paljon meillä käytetään

mobiililaitteita.

Valtaosa Vuokattiin majoittuvista

asiakkaista omistaa Holiday Clubin

viikko-osakkeen. Monet heistä palaavat

omaan loma-asuntoonsa vuodesta toiseen

viettämään hyvää lomaa.

– Loma-asuntojen käyttöasteen keskiarvo

on 84 prosenttia ja hotellissakin

se on 76 prosenttia, eli erittäin hyvä.

Vuoden tärkeimmät kaudet Katinkullassa

ovat hiihtolomaviikot, pääsiäinen,

heinäkuu sekä syyslomaviikot.

Sesongit kertovat siitä, miten monipuolinen

kohde Katinkulta on.

– Meillä esimerkiksi pelattiin viime

kesänä golfia yli 54 000 kierrosta, eli yli

200 000 ihmistä käveli golf-kentällämme,

Antikainen kuvaa alueen suosiota.

Meillä pelattiin

viime kesänä

golfia yli

54 000

kierrosta.

Vuokatissa Venäjän raja on lähellä

ja vaikka sieltä tuleva matkailijamäärä

onkin romahtanut, viime vuonna

venäläisiä vieraita oli jo enemmän kuin

edellisenä vuonna.

– He ovat suomalaisten tapaan

omalla autolla tulevia lapsiperheitä.

Mukana on isä, äiti, lapset ja vähintään

yksi isovanhempi. Tulevat lomailemaan

keskenään, hakevat lunta ja lumisia

aktiviteetteja.

Vuokatti onkin lumivarma alue.

Ensilumen latu avataan joka vuosi

10.10. klo 10, ja se käynnistää hiihtokauden

luonnonlumella. Kausi jatkuu

aina vapun tietämiin, jonka jälkeen rinteet

suljetaan.

– Savolaisittain sanottuna; meillä on

paljon lunta, mutta se on laajalla alueella,

Antikainen naurahtaa.

Hyvää yhteistyötä

SOL on siivonnut loma-asunnot

2000-luvun alusta asti ja yhteistyö on

sujunut Ilpo Antikaisen mukaan hyvin.

– Nyt kun SOL siivoaa sekä lomaasunnoissa

että hotellissa, siitä syntyy

meille selviä etuja. Pidämme yhteyttä ja

tapaamme sesongin lähestyessä vähin-

38 www.sol.fi


– Tapaamme sesongin

lähestyessä

vähintään kerran

viikossa ja sähköpostia

liikutellaan

vielä useammin,

Holiday Club Katinkullan

isännöitsijä

Ilpo Antikainen

toteaa. Vierellä

SOLin palveluesimies

Minna

Meriläinen.

www.sol.fi

39


SIIVOUSPALVELUT

tään kerran viikossa, sähköpostia liikutellaan

vielä useammin, hän kuvailee.

Viime marraskuussa aloitettu kylpylähotellin

huoneiden ja villas-huoneistojen

siivous on palveluesimies Minna

Kontion mukaan käynnistynyt hyvin.

– Palvelu saatiin nopeasti toimimaan.

Marraskuun alussa koulutettiin

henkilökuntaa viikon ajan ja kaikki

aloittaneet ovat edelleen töissä.

Yhteistyö toimii myös loma-asuntojen

ja kylpylä-hotellin välillä. Työntekijöitä

siirretään joustavasti kohteesta

toiseen, työmäärästä riippuen. Perustyö

on molemmissa kohteissa samanlaista,

hotellihuone on vain kooltaan pienempi

yksikkö kuin perheille tarkoitettu

loma-asunto. Yhteispeliä parantaa myös

rakenteilla oleva uusi digitaalinen ylläpitojärjestelmä.

– Uuden ohjelman avulla siivoojat

saavat nopeasti tiedon huoneiden

vapautumisesta ja siitä, milloin siivous

voidaan aloittaa. Enää ei tarvitse juosta

vastaanottoon tai soitella puhelimella.

Saamme myös nopeasti kuitattua, kun

huone on siivottu. Ohjelma lisää tiedonkulkua

ja parantaa asiakasystävällisyyttä,

Kontio kuvailee.

Kun asiakas ilmoittautuu vastaanotossa,

hänelle pystytään kertomaan

missä vaiheessa huoneen siivous on ja

milloin hänelle voidaan luovuttaa huoneen

avaimet.

– Odottelemme innolla ohjelman

käyttöönottoa. Se on nyt koekäytössä

ja tavoitteena on saada se mahdollisimman

pian käyttöön koko talossa, Antikainen

sanoo.

Vaativa siivouskohde

Katinkullan kylpylä on Antikaisen

mukaan melkoinen haaste siivoukselle,

sillä siellä käy vuosittain yli 250 000

kävijää.

– Kylpylän lattiapinnoista otetaan

säännöllisesti pintapuhtausnäytteet, ja

tulosten mukaan lisätään tarpeen vaatiessa

siivousta.

Alueen loma-asuntojen siivouksesta

vastaava palveluesimies Minna

Meriläinen tuntee Katinkullan ja sen

eri huoneistot toisestakin näkökulmasta.

Hän työskenteli kolme vuotta

Katinkullan osakemyynnissä, ennen

– Uuden ohjelman avulla siivoojat saavat nopeasti tiedon huoneiden vapautumisesta ja siitä,

milloin siivous voidaan aloittaa, palveluesimies Minna Kontio (vas.) ja palveluesimies Minna

Meriläinen kertovat.

kuin siirtyi Kajaanin SOL-palveluihin.

SOLissa hän ennätti työskennellä

Kajaanin Keskussairaalassa palveluohjaajana

ja Kajaanin alueella esimiehenä,

ennen kuin siirtyi Vuokattiin.

– Olen myynyt Katinkultaa ja huoneistoja

asiakkaille, joten tiedän mitä

he odottavat ja missä kunnossa huoneiston

on oltava, kun asiakas tulee

tänne lomalle, Meriläinen kuvailee.

Huoneistojen siivoustarpeet vaihtelevat

asukkaiden mukaan. Tilaviin

loma-asuntoihin saattaa majoittua 2-8

henkilöä ja kotieläimiä.

– Huoneistossa näkyy eri sukupolvien,

lapsiperheiden ja koirien jäljet. Se

tuo siivoamiseen haastetta, sillä meidän

on pysyttävä aikataulussa. Perjantaisin

asiakkaat luovuttavat huoneiston klo 10

ja klo 18 mennessä koko alueen täytyy

olla valmis. Lauantaisin luovutus on klo

12 ja uudet lomailijat saapuvat jo klo

16. Se on melko tiivis tahti, Meriläinen

sanoo.

Perussiivouksen ohella huoneistot

vaativat myös muunlaista huoltoa.

– Huoneistoon saatetaan vaihtaa

esimerkiksi tekstiilejä; päiväpeittoja ja

mattoja, sinne pitää viedä astioita, paistinpannuja

ja taloustavaroita. Tähän

työhön meillä on kaksi pakettiautoa ja

neljä miestä jakelutyössä.

Vaikka siivottavaa ei olisikaan koko

ajaksi, Katinkullassa on oltava jatkuva

päivystys, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa

palvelun.

– Tilanteet muuttuvat ja sattuu ja

tapahtuu, joskus saatetaan tarvita lisäsänkyjä,

patjoja - tai vaikkapa kokonaan

uutta sohvaa, Meriläinen kuvailee.

Kokoaikainen työ ja koulutus

motivoivat

Katinkulta on iso alue, joten SOLissa

haetaan hyötyjä käyttämällä hyväksi

henkilökuntaresurssia. Loma-asunnoissa

työskentelee keskimäärin 60-70 henkilöä,

huippusesongin aikana vielä vähän

enemmän. Hotellia ja villas -huoneistoja

hoitaa noin 30 työntekijää. Yhtyeensä alueella

työskentelee noin sata SOLilaista.

– Osaavien, ammattitaitoisten työntekijöiden

saaminen on aina haasteellista.

Me pystymme kuitenkin tarjoamaan

työntekijöille useammin kokoaikaista

työtä kuin yleensä alalla. Sen avulla

saamme helpommin uusia hyviä työntekijöitä

taloon, Meriläinen sanoo.

– Meillä on myös hyvää yhteistyötä

Kajaanin Ammattioppilaitoksen kanssa.

Siellä on jatkuvasti käynnissä oppisopimuskoulutus,

johon pystymme ohjaamaan

työntekijän, kun hän on ollut

meillä riittävän kauan töissä, ja hänessä

on potentiaalia. Tärkeää on myös oma

kiinnostus kehittyä ammatissaan.

Oppisopimuskoulutuksessa työtekijä

voi valmistua kiinteistöpalvelujen

perus- tai toimitilahuoltajaksi tai suorittaa

kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinnon.

– Koulutus on selkeä etu myös

SOLille, koska meillä on asiakaskohteita,

joissa asiakas vaatii työntekijöiltä

tiettyä koulutusta. l

40 www.sol.fi


AURINGON ALLA

Ympäristöohjelmamme

on tuonut tuloksia

PARIISIN viime vuoden ilmastokonferenssissa

kuultiin niin valtiopäämiesten kuin tutkijoiden

olevan vakavasti huolestuneita ilmaston

lämpenemisen aiheuttamista tuhoista nyt

ja tulevaisuudessa. Pariisissa solmittiin uusi

maailmanlaajuinen ilmastosopimus, joka

antaa toivoa konkreettisista toimenpiteistä.

SOLissa on jo parinkymmenen vuoden

ajan ollut ympäristöohjelma, jota päivitetään

säännöllisesti. Meillä on 21 ympäristövastaavaa,

jotka toimivat asiantuntijoina omissa

piireissään tai palvelupesuloissa. Ympäristövastaavat

osallistuvat asiakaskohteissamme

ja palvelupesuloissamme oman toimintamme

kehittämiseen, ympäristöauditointien

tekemiseen sekä järjestävät ympäristökoulutuksia.

Tärkeä rooli heillä on myös ympäristömyönteisen

viestin viejinä ja aloitteen

tekijöinä.

Yksi tärkeimmistä SOLin ympäristötavoitteista

on pakkausmuovin ja muovisten

jätesäkkien määrän vähentäminen ja korvaavien

vaihtoehtojen etsiminen sekä pesulaettä

siivouspalveluissa. Siivouksessa käytettävistä

puhdistusaineista on jo 85 prosenttia

ympäristöystävällisiä. Olemme valinneet

luotettavan ja kotimaisen yhteistyökumppanin

puhdistusaineiden valmistamiseen ja

viime vuonna onnistuimme vähentämään

klooripitoisten puhdistusaineiden kokonaiskulutusta

liki 30 prosenttia.

Ympäristöajattelu näkyy erityisesti materiaalivalinnoissa.

Suurin osa SOLin käyttämistä

siivoustekstiileistä ja siivouskemikaaleista

on ympäristömerkittyjä. Siivoustekstiilien

pesussa testaamme parhaillaan matalalämpötilapesukoneita

ja ympäristömerkittyjä

pesuaineita. Pesuloissamme optimoimme

pyykinpesukoneissa käytettäviä pesuaikoja

energiankulutuksen vähentämiseksi. Pesuaineiden

annostelulaitteet ovat käytössä

kattavasti sekä palvelu-pesuloissamme että

siivouksessa. Lämpimän pesuveden kierrätys

tekstiilipesuloiden pesuprosesseissa on

uusin ympäristömyönteinen innovaatiomme.

Palkitsemme joka vuosi SOL päivillä

vuoden parhaimmat ympäristöteot. Vuonna

2015 palkitsimme Pesulapalveluiden ympäristöteon,

joka koostui lukuisista ympäristöä

säästäviä toimenpiteistä, joita varten oli laadittu

mittaristo. Toinen palkituista ympäristöteoista

oli siivouspalveluja ostavan asiakkaan

kanssa yhteistyössä kehitetty veden- ja

energiansäästöohjelma.

Peppi Kaira

Peppi Kaira on SOLin

palveluyritysten emoyhtiö

SOLEMO Oy:n ja

SOL Pesulapalvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

Kaikki palvelut

voidaan

toteuttaa

ympäristöystävällisemmin.

www.sol.fi

41


YMPÄRISTÖ

Eko ogisuus

säästää

Ympäristöarvot ovat SOLille tärkeitä. Ekologinen toimintatapa

näkyy kaikissa toiminnoissa niin materiaalivalinnoissa kuin

uusien teknologioiden testaamisessa ja käyttöönotossa.

TEKSTI JUHA PELTONEN KUVA TIMO PORTHAN

Viime vuosina sähkön, muovin

ja erilaisten kemikaalien

käyttöä on voitu vähentää

lähes kaikissa SOLin toiminnoissa.

Ekologisempiin

käytäntöihin on päästy uusien työtapojen

ja ennen kaikkea ympäristöystävällisemmän

teknologian kehityksellä ja

käyttöönotolla.

Kaikille toimialoille on asetettu

ympäristötavoitteet ja niiden toteutumista

arvioidaan vuosittain. Henkilökunnalle

järjestetään säännöllisesti

ympäristökoulutusta ja myös asiakkaiden

sekä sidosryhmien kanssa toteutetaan

koulutuksia, joissa käsitellään

ympäristönäkökohtia.

SOLissa toimii ympäristöryhmä,

jonka tehtävänä on koordinoida

toimintaa ja seurata alan kehitystä.

Kunkin alueen ympäristövastaavat

huolehtivat paikallisella tasolla ympäristöarvojen

huomioon ottamisesta ja

koulutuksien järjestämisestä.

Kestosäkki on edeltäjäänsä

parempi

Viime vuoden lopulla SOL osallistui jo

toista kertaa Euroopan jätteen vähentämisen

viikon Muoviton vaihtoehto

–kampanjaan.

SOL haastoi mukaan kampanjaan

viitisenkymmentä asiakastaan eri

puolilta Suomea. Joukossa oli niin

julkishallinnon toimistokohteita, keskussairaala,

Messukeskus kuin hotelleja

ympäri maata.

– Muovin käytön vähentäminen on

pysyvä päämäärämme. Jo ensimmäisenä

kampanjavuonna pystyimme vähentämään

jätesäkeissä käytetyn neitseellisen

muovimateriaalin määrää peräti

58 tonnilla, SOLin kouluttaja Paula

Haanpää kertoo.

Puhtaanapidossa kehitetään muovin

käyttöä vähentäviä toimintamalleja ja

kertakäyttöiset muoviset jätesäkit pyritään

korvaamaan kestosäkeillä. Hotelleissa

huoneiden roska-astiat tyhjennetäänkin

yhä useammin kestosäkkeihin,

jotka ovat konepestäviä ja niitä voidaan

käyttää uudelleen.

Ympäristöystävälinen kestosäkki

on muovia parempi myös kestävyyden

takia.

– Jokin terävä esine saattaa rikkoa

muovisäkin, mutta sitä ongelmaa ei ole

kestosäkkien kanssa, SOLin palveluvastaavana

Hotel Kämpissä työskentelevä

Kaja Kivilaan sanoo.

Myös SOLin pesuloissa asiakas voi

itse valita puhtaan pyykin pakkausmateriaalin

ja asiakkaille tarjotaan ensisijaisesti

kestokassia pestyn tuotteen

kuljettamiseen. Puhtaan pyykin automaattista

muovittamista onkin pystytty

42 www.sol.fi


SOLin palveluesimies

Marianna Alastalo

(vas), palvelupäällikkö

Anna-Leena Ettala ja

Kämp Groupin Housekeeping

Manager Milla

Laine (oik) laskevat,

että kestomateriaalin

käytöllä säästetään

Hotel Kämpin osalta

vuodessa yli kuuden

kilometrin pituinen

jono muovisäkkejä.

vähentämään ja käytettävän pakkausmuovin

määrä on selkeästi vähentynyt.

Pesuloiden ympäristöystävälliset

ratkaisut

Muovin

käytön

vähentäminen

on pysyvä

päämäärä.

SOL Pesuloissa on panostettu muutenkin

ympäristöystävällisyyteen sekä

koneissa että käytettävissä aineissa.

– Kemiallisen pesun ympäristövaikutuksia

ajatellen suurin muutos on

ollut siirtyminen niin sanotusta perpesusta

hiilivetypesuun, ympäristövastaava

Tiia Smolander sanoo.

Pesuloiden konekantaa uusitaan

jatkuvasti ja hiilivetykoneita tulee vanhojen

koneiden tilalle noin kahdesta

viiteen myymälään vuodessa. Hiilivetyliuotin

ei ole ympäristölle haitallista

ja uudet pesukoneet myös tuottavat

vähemmän jätettä.

Automaattinen annostelu puolestaan

säästää pesuaineita ja vesipesukoneiden

annostelupumppujärjestelmiä

asennetaan useisiin pesuloihin vuodessa.

Kun pesuaineiden annostelu

vesipesukoneisiin tapahtuu automaattisesti,

henkilökunnan täytyy käsitellä eri

aineita paljon vähemmän kuin ennen.

Näin säästyy myös työaikaa ja vältytään

liika-annostelulta.

– Tietokoneohjatut uudet vesipesukoneet

käyttävät pesuaineita ja vettä

tarkasti säädellyt määrät. Aineet ovat

myös mahdollisimman ympäristöystävällisiä

ja sekä veden että sähkön kulutusta

seurataan, laatu- ja kehitysvastaava

Kati Talikka sanoo.

Viime syksynä käynnistyi myös

lupaava energiaan säästävä kokeilu, jossa

hyödynnetään kemiallisen pesukoneen

valmiiksi lämmennettyä jäähdytysvettä.

Jäähdytysvesi on huoneenlämpötilaa

lämpimämpää, jopa 45-asteista, ja se

kerätään erilliseen vesisäiliöön, jolloin

vesipesukone voi hyödyntää sitä.

Sähkönsäästöä saavutetaan myös, kun

kuivausrumpuun laitetaan lämpimällä

vedellä huuhdellut vaatteet.

Myös ennen pesua tapahtuvassa

tahranpoistossa henkilöstö on koulutettu

olemaan tarkkana, ettei aineita

käytetä liikaa.

Vesipesun ja kemiallisen pesun rinnalla

on vielä kolmaskin ammattipesu-

www.sol.fi

43


YMPÄRISTÖ

Uusi pesulatekniikka

on hellävaraisempaa

UUDET PESUTEKNIIKAT ovat tuoneet

tekstiileihin myös uusia

hoito-ohjemerkintöjä. Perinteinen

kemiallisen pesun merkki,

ympyröity P-kirjain on saanut

rinnalleen ympyröidyn W-kirjaimen

kertomaan emulsiopesunkestävyydestä.

Hiilivetypesun

merkki puolestaan on ympyröity

F. Jos tuotteessa on P-merkki,

sen voi ilman muuta pestä hiilivetypesussa,

joka on joillekin

materiaaleille selvästi vanhaa

per-pesua hellävaraisempi.

tekniikka, emulsiopesu.

– Sitä voisi kuvata vedessä tapahtuvaksi

kemialliseksi pesuksi, joka vastaa

käsinpesua. Emulsiopesussa vesi ei

pääse vaikuttamaan vaatteen kuituihin

yhtä paljon kuin tavallisessa vesipesussa.

Vaate ei silloin kutistu eikä rypisty,

Talikka sanoo.

Pesutekniikat ja -aineet kehittyvät,

mutta jatkuvalla koulutuksella pesuloiden

henkilöstö pysyy muutoksissa

mukana. Myös uusien työntekijöiden

koulutus on kattavaa.

– Usein pesulassa tiedetäänkin valmistajaa

paremmin, millainen huolto

vaatteelle on paras.

Siivouksen uusinta teknologiaa

Puhtaanapidon puolella ympäristöajattelu

näkyy erityisesti materiaalivalinnoissa.

Kaikki siivoustekstiilit ja suurin

osa käytettävistä puhdistusaineista ovat

ympäristömerkittyjä.

Tasopintojen puhdistuksessa käytettävien

pyyhkeiden ja moppien puhdistuksessa

on myös alettu hyödyntämään

matalalämpötekniikkaa, joka on ollut

markkinoilla vasta vuoden verran.

– Pilottivaiheen jälkeen matalalämpöpesureita

on otettu käyttöön uusissa

kohteissamme, SOL Palveluiden johtaja

Camilla Ottosson kertoo.

Matalalämpöinen pesuprosessissa

aiemmin tarvittu 90 asteen lämpötila

on pystytty laskemaan 60 asteeseen,

jolloin energiaa säästyy. Samalla lyhentyneen

pesuajan ansiosta useissa kohteissa

pärjätään nyt yhdellä pesurilla,

kun niissä aiemmin tarvittiin kaksi

pesuria.

Osaaminen asiakkaiden käyttöön

SOL ON tehnyt töitä useiden asiakkaiden

kanssa erilaisten toimintojen ympäristöystävällisyyden

ja energiatehokkuuden

parantamiseksi.

Viime vuonna SOL laajensi kylmälaitehuollon

tarjontaansa pohjoisessa.

Palvelujohtaja Niko Simosen mukaan

SOLin toimittamilla kylmälaitehuollon

palveluilla on esimerkiksi Koillismaan

Osuuskaupalle saatu aikaan huomattavia

kustannussäästöjä.

Kaupoissa ollaan luopumassa ympäristölle

haitallisten aineiden käytöstä ja

hiilidioksidi kasvattaa osuuttaan kaupan

kylmäaineena. Uudet hiilidioksidilaitteet

säästävät energiaa ja hiilipäästöarvot

saadaan kuntoon.

– Vanhoissa kylmälaitteissa käytetään

HFC-yhdisteitä, joiden GWP-arvot ovat

hyvin suuret, SOLilainen kylmälaiteasentaja

Kimmo Koskiniemi sanoo.

Napapiirin tuntumassa, Koillismaan

talousalueella toimiva Koillismaan

Osuuskauppa on Kuusamon ja Kemijärven

kaupunkien sekä Taivalkosken, Posion,

Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemen

kuntien alueella toimiva asiakkaittensa

omistama osuustoiminnallinen

liikeyritys. Sillä on noin 20 toimipaikkaa

ja 13 000 asiakasomistajaa. Koillismaan

Osuuskauppa ja SOL ovat tehneet yhteistyötä

jo toistakymmentä vuotta.

– Yhteistyö käynnistyi siivouksesta, ja

nykyisin SOL siivoaa kaikki meidän kiinteistömme,

Koillismaan Osuuskaupan

varatoimitusjohtaja Esa Niinisalo kertoo.

– Viisi vuotta sitten kumppanuus laajeni

kiinteistönhoitoon, ja meillä on tällä

hetkellä heidän kanssaan managerointisopimus

eli vaikka käytämme paikallisia

palveluntuottajia, SOL koordinoi heidän

toimiaan.

Kiinteistöautomatiikka kehittyy koko

ajan, ja ilmastoinnin, jäähdytyksen ja

lämmityksen osalta järjestelmien pitää

olla koko ajan tasalla.

– Tekniikan kehittyessä SOLin väen

on jatkuvasti pidettävä yllä osaamistaan

pysyäkseen ajan tasalla. Tämän asian he

ovat hoitaneetkin muun muassa osallistumalla

eri laitevalmistajien järjestämiin

koulutuksiin, Niinisalo kuvailee.

Energiansäästö on jatkuvaa työtä ja

investoimista uusiin laitteisiin. Uusi teknologia

mahdollistaa reaaliaikaisen kiinteistöjen

etävalvonnan ja monipuoliset

säätömahdollisuudet.

– Energiansäästöä voidaan tukea myös

investoinneilla. Asensimme juuri esimerkiksi

yhteen liikekiinteistöömme maalämmön

ja led-valot, Niinisalo kertoo.

– Olemme seuranneet vuosien 2009-

2014, ajalta energiankulutustamme, ja

sen mukaan olemme pystyneet säästämään

näiden vuosien aikana yhteensä

noin 600 000 euroa lämpö-, sähkö- ja

vesikustannusten osalta.

– SOLin miehet ovat tässä tärkeässä

roolissa, koska he hoitavat päivittäistä

kiinteistönhoitoa.

Osuuskauppa on investoinut myös

veden kulutukseen hankkimalla vesihanoihin

uutta tekniikkaa ja vaihtamalla

pisuaarit vedettömiin järjestelmiin.

– Ympäristöasiat

ovat meille tärkeitä,

ja siksi haluamme

kuormittaa ympäristöämme

mahdollisimman

vähän ja

välttää turhia päästöjä,

Esa Niinisalo

sanoo.

44 www.sol.fi


Matalalämpötekniikka säästää

ympäristöä pesuprosessin vähentyneen

energiantarpeen lisäksi puhdistuspyyhkeiden

pidempänä elinkaarena.

– Normaalisti pyyhkeet kestävät

noin 500 pesukertaa. Matalalämpöpesurit

pidentävät niiden käyttöaikaa noin

kolmanneksella, Ottosson sanoo.

Puhtaanapidon työvälineet puhdistetaan

yleensä asiakkaan tiloissa, joissa

ei ole aina saatavilla voimavirtaa, minkä

käyttö niin ikään lyhentää pesuohjelmaa.

– Tavalliseen verkkovirtaan kytketyt

pesurit voidaan liittää vain kylmään

veteen, jolloin veden lämmitys tapahtuu

pesurissa ja energiankulutus on

suurempi. Siksi käytämme voimavirtaa

aina, kun se on mahdollista, Ottosson

sanoo.

Matalalämpöpesurit

pidentävät

siivouspyyhkeiden

käyttöaikaa noin

kolmanneksella.

– Myös ajotapa vaikuttaa olennaisesti kulutukseen

ja olemmekin järjestäneet taloudellisen

ja turvallisen ajon kursseja SOLilaisille, talouspäällikkö

Jorma Reinikainen sanoo.

Palvelupäällikkö Pekka Lindh kehuu kaasuauto Skoda Octaviaa, jota hän on testannut työajoissa

jo jonkin aikaa. – Olen ollut tosi tyytyväinen ja oikeastaan eroa tavalliseen autoon ei

juuri huomaa, Lindth sanoo.

Nyt ajetaan vähemmillä päästöillä

SOLIN AUTOHANKINNAT ja kuljettajien

koulutus tähtäävät pienempiin päästöihin

ja taloudelliseen ajotapaan. Osa

autoista on hybridejä ja testattavina

ovat myös kaasu- ja täyssähköautot.

SOLin käytössä oli viime vuonna 381

ajoneuvoa, joista 224 henkilöautoja ja 157

pakettiautoja. Autojen pitoaika on noin

kuusi vuotta, jolloin autokannan keskiikä

on kolme vuotta. Se tarkoittaa, että

vuosittain hankitaan 60–70 uutta autoa.

Hankintakaudella 2013–14 autohankintojen

päästöraja, tuotantoautot pois

lukien, oli 140 grammaa hiilidioksidia

sadalla kilometrillä. Meneillään olevalla

hankintakaudella 2015–16 raja on laskettu

130 grammaan.

Raja on pitänyt hyvin, sillä koko henkilöautokannan

keskimääräiset päästöt

yhtä autoa kohden olivat viime vuonna

126 grammaa, ja viime vuoden aikana

hankittujen osalta 110 grammaa. Pakettiautojen

kohdalla vastaavat luvut olivat

157 ja 142 grammaa, eli uudempien

autojen päästöt ovat alhaisempia kuin

vanhempien.

– Pakettiautojen kohdalla päästöarvoihin

vaikuttaa auton koko. Viime

vuonna on hankittu aika isoja, mutta

suuri osa käyttämistämme pakettiautoista

on melko pieniä, kehittämispäällikkö

Janne Seppänen sanoo.

SOLin pakettiautoista valtaosa on

dieselkäyttöisiä, 95 prosenttia. Henkilöautoista

60 prosenttia käy bensalla.

SOLin ”autolistalla” on työsuhdeautojen

kohdalla kuusi ja tuotantoautoissa

neljä automerkkiä.

Hybridiautoja on seitsemän. Ne ovat

kaikki Toyota-merkkisiä, kuusi Yarista

ja yksi Auris. Kaasu- ja sähköautoja on

kumpiakin yksi. Kaasuauto on Skoda

Octavia ja täyssähköauto Nissan ENV

200. Sähköauto on hankittu testimielessä.

– Keräämme kokemuksia tästä sähköautosta.

Niiden pohjalta päätämme,

hankimmeko tulevaisuudessa sähköautoja

enemmänkin, hankinnoista vastaava

Jorma Reinikainen sanoo.

Hän arvioi, että sähköautojen hankintahinnan

normalisoituminen mahdollistaisi

niiden käytön isommassa

mittakaavassa. Hankintahinnan lisäksi

sähköautojen yleistymistä hidastaa

lyhyt toimintasäde.

SOLin autojen vuosittaiset ajomäärät

vaihtelevat todella paljon. Matkamittariin

saattaa kertyä vain kuusi

tuhatta kilometriä vuodessa, mutta

joillakin autoilla kymmenkertaisesti.

Autokohtaisten päästöarvojen

ohella SOLissa on kiinnitetty huomiota

taloudelliseen ajotapaan.

– Olemme järjestäneet taloudellisen

ja turvallisen ajon kursseja yhdessä

Pohjolan kanssa. Piireistä jo kaksi kolmesta

on käynyt tällaisen kurssin kahden

viime vuoden aikana. Loput piireistä

tullaan mahdollisuuksien mukaan

kouluttamaan tämän ja ensi vuoden

aikana, Reinikainen kertoo. l

www.sol.fi

45


MONIKULTTUURISUUS

Hamsa, seikkailija Saksasta

Hamsa Ayoubi kaipasi elämäänsä uusia kokemuksia ja päätti muuttaa Suomeen

töihin. SOLilaiseen monikulttuuriseen työyhteisöön oli helppo sopeutua.

TEKSTI JA KUVA KATI LASZKA

Hamsa Ayoubi syntyi espanjalaisen

isän ja libanonilaisen

äidin perheeseen

Saksan Dortmundissa.

Hän valmistui kaupungissa

kemian teknikoksi ja työskentelikin

ammatissa muutaman vuoden. Jotain

kuitenkin puuttui ja elämä tuntui

tylsältä. 24-vuotiaana Hamsa halusi

vaihtaa maisemaa ja lähimpään naapurimaahan

muuttaminen tuntui liian

helpolta vaihtoehdolta, joten hän valitsi

kohteekseen pohjoisen Suomen. Maan,

josta hän ei tuntenut ketään.

Hamsan syntymäkaupunki Dortmund

sijaitsee Nordrhein-Westfalenin

osavaltiossa, Ruhrin alueella Saksassa.

Asukasluvultaan se on samaa kokoluokkaa

Helsingin kanssa.

Kuten muuallakin Saksassa, myös

Dortmundissa jalkapallo näyttelee isoa

osaa kaupungin arjessa. Kaupungin

oma joukkue, Bundesliigassa pelaava

Borussia Dortmund, on voittanut Mestarien

liigan vuonna 1997. Kaupungissa

järjestettiin vuoden 2006 jalkapallon

maailmanmestaruuskilpailujen otteluita

ja vuonna 2015 avattu Saksan jalkapallomuseo

sijaitsee Dortmundissa.

Hamsakin vertaa isää, äitiä ja kahdeksaa

sisarustaan 11 hengen jalkapallojoukkueeseen.

Menoa ja meininkiä on

varmasti siis riittänyt.

kemian alan töitä ei löytynyt. Sujuvan

englannin ja saksan kielen rinnalle

olisi tarvittu suomen kielen osaamista.

Hamsa ei lannistunut.

– Minulla oli mahdollisuus palata

Saksaan, mutta en halunnut heti luovuttaa.

Tapaamani ihmiset kertoivat,

että helpommin töitä voisi saada asiakaspalvelutehtävissä

tai siivousalan yrityksistä.

Tuttavani antoi minulle palveluesimies

Hanna Ojamon yhteystiedot.

Otin yhteyttä Hannaan ja sain kuin

sainkin töitä täältä Vantaan Flamingohotellista.

Monikulttuuriseen ja monikieliseen

työyhteisöön oli helppo sopeutua.

Työtehtäviin sai alusta lähtien tarvittavaa

koulutusta ja esimiehet vastailivat

kärsivällisesti Hamsan lukuisiin kysymyksiin.

Pikkuhiljaa työ alkoi sujua

itsenäisesti.

– Ihan naurattaa, kun nyt ajattelen

niitä ensimmäisiä viikkoja. On hienoa

oppia tekemään työt organisoidusti ja

oikeassa järjestyksessä. Koen myös tärkeäksi

sen, että meitä koulutetaan lisää

koko ajan. Se antaa tulevaisuudessa

mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja myös

uralla etenemiseen.

Kaikkea sopivasti

Hamsa jakaa kimppakämpän espanjalaisen

ja intialaisen asukkaan kanssa

Helsingin Munkkivuoressa. Kimppakämpässä

kokkaillaan yhdessä, etenkin

viikonloppuisin, ja Hamsa on löytänyt

SOL antoi mahdollisuuden

Hamsa saapui Suomeen noin vuosi

sitten, keväällä 2015. Hän haki työpaikkoja

jo ennen muuttoaan, mutta

Dortmund tunnetaan Westfalenin vihreänä kaupunkina. Lähes puolet sen alueesta on vettä tai

viheralueita. Teollistumisen aikana hiili, teräs ja olut toivat Dortmundille vaurautta.

46 www.sol.fi


Olen innoissani

kaikista uusista

kokemuksista.

– Koen tärkeäksi sen, että meitä koulutetaan

lisää koko ajan. Se antaa tulevaisuudessa

mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja myös uralla

etenemiseen, Hamsa Ayoubi sanoo.

takaisin myös vanhan harrastuksensa,

nyrkkeilyn, pariin. Suunnitelmissa on

myös kielitaidon kohentaminen suomen

kielen kurssilla. Mukava työ, työkaverit

ja harrastukset täyttävät päivät mukavasti.

Saksasta Hamsa ei juuri kaipaa muuta

kuin isoa perhettään; vanhempiaan,

kahta siskoa ja kuutta veljeä.

Hamsa kokee, että vaikka suomalaisia

on joskus vähän vaikea lähestyä, he ovat

rehellisiä, kilttejä ja auttavaisia. Suomen

kylmä talvikaan ei ole lannistanut.

– Olen innoissani kaikista uusista

kokemuksista. Sauna ei oikein ole

minun juttuni, mutta esimerksi mämmi

ja poro ovat molemmat herkullisia.

Paljon on vielä koettavaa ja opittavaa.

Juuri nyt olen tyytyväinen elämääni ja

työhöni täällä Suomessa. Kiirettä takaisin

Saksaan tai muualle ei ole. l

Kulttuurit ja kielet kohtaavat

SOLILLA ON työntekijöitä jo yli 60 eri

maasta ja kaikista maanosista. SOLilaiset

puhuvat 42 eri kieltä. Maahanmuuttajien

kotoutumista yritetään edistää

monin tavoin, ja SOLissa toimiikin erityinen

monikulttuurisuusryhmä.

– Monikulttuurisen kehitysryhmän

työssä korostuvat perehdyttäminen

SOLin työtehtäviin ja juurtuminen suomalaiseen

työkulttuuriin, työryhmän

puheenjohtaja Sari Crnobreg kertoo.

Hän korostaa, että erilaisuudesta

huolimatta kaikki SOLilaiset ovat

yhdenvertaisia.

– Haluamme tarjota kaikille samanarvoiset

mahdollisuudet urapolkuun ja

työssä oppimiseen sekä työhyvinvointiin.

Suomen kielen oppimista pidetään

tärkeänä, mutta SOLin monipuolisissa

koulutusohjelmissa on tarjolla myös

venäjän- ja englanninkielistä koulutusta.

Monikulttuurisuusryhmä järjestää

myös erilaisia suosittuja tapahtumia.

– Ne tuovat iloa arjen keskelle, ja eri

kulttuureista tulevat työntekijät tutustuvat

toisiinsa.

Monikulttuurinen kehitysryhmä

myös ylläpitää maailmankalenteriaan,

josta löytyvät eri maiden juhlapyhät.

– Tämä on tärkeä työsuunnittelun

työkalu esimiehille. Maailman juhlat

ovat meille yhteisiä, ja erilaisista tapakulttuureista

voimme itse kukin oppia

uusia, kiinnostavia ja innostavia asioita.

Tutustumalla eri maihin ja niiden

tapoihin olemme myös paremmin ja

aidommin läsnä työkavereina.

Monikulttuurisuustyöryhmä on

tuottanut yhdessä PAMin (Palvelualojen

ammattiliitto) kanssa uusille

työntekijöille videon, joka perehdyttää

työntekijän moniin tärkeisiin asioihin.

– Videolla esiintyjät ovat tietenkin

itsekin SOLilaisia. Video on moderni ja

eloisampi kanava kertoa työntekijälle

tärkeistä asioista.

www.sol.fi

47


TYÖHYVINVOINTI

Esimiehillä on

tärkeä rooli

työpaikan työhyvinvoinnin

edistäjänä.

Onnen reppu

kannettiin maaliin

SOLissa vietiin päätökseen kaksivuotinen Onnen reppu -työhyvinvointihanke.

Se poiki uusia toimintamalleja kaikkien työntekijöiden parempaan vointiin.

TEKSTI VEERA SALOHEIMO KUVAT KARI MARTIALA, TIMO PORTHAN, VAULA AUNOLA

Työhyvinvointi on SOLille tärkeä

asia. Palvelualalla tehtävät

voivat olla fyysisiä, ja omaa

jaksamista kannattaa suojella

ja vaalia. SOL haluaa toimia

suunnannäyttäjänä naisvaltaisella alalla.

Vuonna 2014 startanneessa Onnen

reppu -hankkeessa tavoitteena oli luoda

työhyvinvointia, terveyttä ja tuottavuutta

tukevia toimintamalleja.

– Hankkeen tavoitteet saavutettiin

pääosin, toteaa SOLin henkilöstö- ja

lakiasiainjohtaja Timo Sairanen.

Onnen Reppu -hanke sai Työsuojelurahaston

kehittämistukea. Onnen reppua

yhdessä kantoivat eteenpäin SOLin

organisaatiosta neljä esimiestä pääkaupunkiseudulta

ja Kaakkois-Suomesta ja

heidän palveluvastaavansa, SOLin johto

sekä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Ulkopuolisina asiantuntijoina

toimivat työ- ja organisaatiopsykologit

Päivi Frantsi Konsultit Frantsi Oy:sta

ja Satu Kaski Clear Mind Oy:sta.

– Hanke otettiin vastaan erittäin

hyvin ja innostuneesti. Erityisesti esimiehen

rooli on tärkeä, sillä hän viime

kädessä päättää siitä, kuinka hankkeen

tulokset jalkautetaan työpaikan arkeen,

kertoo Satu Kaski.

Mentorit ohjaavat

Onnen repun sisältä löytyi erilaisia työkaluja

työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Näitä toteutettiin hankkeen aikana.

Jokaiselta neljältä esimiesalueelta

valittiin suunnannäyttäjiksi muutama

hyvinvointimentori. Useimmat heistä

olivat ennestään tutoreita SOLissa.

Heille järjestettiin ohjaustapaamisia

pienryhmissä.

Hyvinvointimentorit juurruttivat

omalla esimerkillään hyviä käytäntöjä

työyhteisöjen arkeen: he esimerkiksi

ryhtyivät laittamaan taukotilojen tavarat

paremmin paikoilleen tai vaihtoivat

työpariaan eivätkä aina valinneet samaa

työparia. Muu työyhteisö seurasi perästä.

Esimiehille puolestaan annettiin

valmennusta parhaimmillaan 10 kertaa

hankkeen aikana. Valmennus alkoi

haastatteluilla ja jatkui tapaamisilla,

joissa pyrittiin vahvistamaan esimiesten

omaa jaksamista sekä etsittiin keinoja

esimiestyöhön ja työyhteisön hyvinvoinnin

tukemiseen.

– Hyvät ja omasta kehittymisestään

kiinnostuneet esimiehet ovat usein

isoin ja merkittävin tekijä työyhteisöissä

hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi ohjaajan

rooli näyttäisi olevan merkityksellinen.

Kun esimies antaa vastuuta ja mahdollisuuksia

kehittää omaa työtään, löytyy

työntekijöistä potentiaalia ja halua siihen

kyllä, Kaski toteaa.

48 www.sol.fi


Onnen Repun työkaluja esimiehille

• Pidä yhteyttä säännöllisesti

ja kysy kuulumiset

• Järjestä aikaa, jolloin työntekijät

voivat tulla sinua tapaamaan

• Kerro palaute mahdollisimman pian

• Anna vastuuta tiimillesi

• Ole läsnä kohtaamisissa,

kuuntele ja keskity

• Ota asiat rohkeasti puheeksi,

puutu ongelmiin ja varmista että

asiat on ymmärretty

• Toimi linjakkaasti, pidä päätöksistä

kiinni ja vie asiat loppuun asti

• Palkitse aina, kun tulee

positiivista palautetta

• Järjestä yhteiset kierrokset ennen

ja jälkeen lomien ja tuurausten

• Laadi selkeät ohjeet työpaikan

toimintatavoista

• Seinätaululla voit muistuttaa

näkymättömistä, mutta tärkeistä

yhteisistä asioista

– Nyt nämä hyviksi havaitut työhyvinvointia

edistävät käytännöt ovat kaikkien SOLilaisten

käytettävissä, SOLin henkilöstö- ja

lakiasiainjohtaja Timo Sairanen sanoo.

– Hankkeen keskeiseksi teemaksi nousi

esimiehen läsnäolon merkityksen

oivaltaminen, konsultit Satu Kaski (vas.) ja

Päivi Frantsi toteavat.

www.sol.fi

49


TYÖHYVINVOINTI

Valmennuksessa keskeiseksi teemaksi

nousi esimiehen läsnäolon merkityksen

oivaltaminen.

– Työntekijät kokevat, että esimiehen

läsnäolo on merkittävä työhyvinvointia

lisäävä tekijä, Timo Sairanen sanoo.

Hankkeen alussa sekä esimiehille

että työhyvinvointimentoreille tehtiin

hyvinvointianalyysi First Beat -mittarilla,

joka kuvastaa palautumisen ja

rasituksen välistä suhdetta. Tällä fysiologisella

mittauksella oli tarkoitus kiinnittää

huomio riittävän palautumisen

ja toimivien stressinhallintakeinojen

tärkeyteen.

Työ imee mukaansa

voimakkaammin

Kaikille mukana olleille palveluvastaaville

toteutettiin työnimu- ja työuupumusmittaukset

sekä hankkeen alussa

että lopussa. Hankkeessa onnistuttiin

ripottelemaan hieman lisää onnea

työntekijöiden arkeen: työnimun todettiin

loppumittauksessa parantuneen.

Työuupumuksen lukemiin ei ilmaantunut

merkittävää muutosta hankkeen

aikana.

– Yksilölliset prosessit puuttuivat

hankkeesta työntekijöiden kohdalla.

Sen takia emme pystyneet pureutumaan

työuupumuksen lukemiin tarkemmin,

kertoo Satu Kaski.

Ihmiset

tutustuvat

toisiinsa ja

rakentavat

avoimempaa

työkulttuuria.

Mikkelissä huomattiin hyödyt

Mikkelin

SOLissa otettiin

käyttöön uudet

opit. Kuvassa

vasemmalta

oikealle Katja

Seppäläinen,

Gopal Adhikari,

Heini

Hämäläinen,

Jaana Kallberg,

Katri Naskali,

Leena Pylkkänen

ja Bianca

Kuumeri.

KUVASSA ON SOLilaisia siivouksen palveluvastaavia

ja -ohjaaja Mikkelistä,

joka oli yksi Onnen Reppu -hankkeen

pilottialueista. Alueen palveluesimies

Katja Seppäläinen kertoo, että

hankkeen startatessa kaksi vuotta

sitten olivat työntekijät avoimin

mielin.

– Kaikki oli uutta, eikä tiedetty,

mitä edessä on.

Onnen Reppu jakautui pitkälle

ajanjaksolle, joten siihen osallistuminen

oli kevyttä päivittäisen työnteon

ohella. Hankkeesta jäi mikkeliläisille

hyviä käytäntöjä jatkojalostukseen.

– Hyvinvointimentorien toimintaa

viedään eteenpäin. He saavat esimerkiksi

olla mukana järjestämässä

palveluvastaavariihiä ja keksimässä

ohjelmaideoita.

Seppäläinen uskoo, että palautumiseen

ja jaksamiseen liittyvä hyvinvointimittaus

oli hyödyllinen.

– Siinä havaitsi, mitä pitää tehdä,

jotta oppii huolehtimaan omasta

jaksamisesta.

Esimiehenä Seppäläinen itse sai

työhyvinvointiin liittyvää valmennusta.

Valmennuksen hedelmänä

syntyi ”touhutunti” – kerran kuussa

järjestettävä tapahtuma, jolloin palveluvastaavat

voivat tulla toimistolle

käymään tai vaan juomaan kahvit

ilman sen kummempaa asiaa.

Kullekin esimiesalueelle järjestettiin

neljä työpajaa. Niissä haarukoitiin

oman työn vaatimuksia ja voimavaroja

tuottavia tekijöitä sekä valittiin toimintatapoja

käytännön kokeilua varten

ja arvioitiin niiden toimivuutta. Esiin

nousseet asiat olivat hyvin konkreettisia,

vaikkapa viemärikaivon puhdistamisen

vastuuseen liittyviä.

– Parhaimmillaan työpajatoiminta

näyttäisi edistävän suoraa palautteen

antamista, jossa ihmiset tutustuvat

toisiinsa ja rakentavat avoimempaa työkulttuuria,

Kaski kuvaa.

Vaikka Onnen reppu kannettiin nyt

maaliin, aiotaan sen sisältä löytyneitä

työkaluja hyödyntää tulevaisuudessakin

SOLissa.

– Työpajatoimintaa ja työhyvinvointimentorien

käyttöä on tarkoitus levittää,

Sairanen kertoo.

Lisäksi vuosittain toistettavaan työilmapiirimittaukseen

Ilopuntariin tullaan

lisäämään uusi kysymys, joka liittyy

esimiesten läsnäoloon.

Kun työntekijät voivat paremmin,

myös asiakkaat saavat parempaa palvelua.

– Työpajoissa otetaan esiin myös asiakaspalvelun

laatu, Sairanen sanoo. l

50 www.sol.fi


HYMYN VALOKEILASSA

“Hoidan myös

kiinteistöpuolen

asioita.”

Vesi on Joonaksen juttu

Hengen pelastamisesta palkittu uimavalvoja Joonas Mikkonen

on unelmatyössään. Vapaalla mies ui kilpaa. TEKSTI MIRKKA KORTELAINEN KUVA AHTI MAKKONEN

– Tämä työ on minulle

unelmatyö nyt ja tulevaisuudessa,

SOLilainen uimavalvoja

Joonas Mikkonen

toteaa.

SOLilainen Joonas Mikkonen

kertoo olevansa unelmatyössään

uimavalvojana Kruunupuistossa

Punkaharjulla. Työ

on Mikkosen mukaan monipuolista

ja mielenkiintoista.

Ja mikä parasta, kilpauintia harrastava

nuori mies saa olla itselleen tärkeän

elementin eli veden äärellä. Savonlinnan

uimaseuraan kuuluvan Mikkosen

laji on rintauinti ja paras saavutus

ammattikoulujen sarjan SM-kulta opiskeluajoilta.

Alun perin Mikkosesta piti tulla

kokki, mutta sattuman kautta hän päätyi

uimavalvojaksi, kun samassa seurassa

ollut kilpauimari tarjosi tuurausta

uimavalvojana.

– Kyllähän siitä kokin opinnoistakin

jotain jäi käteen. Huolehdin monipuolisesta

ravinnonsaannista ja ruuanlaittaminen

onnistuu.

SOLin koulutuksia Mikkonen pitää

erinomaisina ja kehittävinä. Esimies on

tuonut työhön paljon uudistuksia.

– Toimin uimavalvojana ja hoidan

myös kiinteistöpuolen asioita. Hyvä

vedenlaatu, puhtaus ja toimivat allasosaston

ilmastointi- ja vedenpuhdistuslaitteet

ovat minulle kunnia-asia.

Työssäni pääsen tarkastelemaan Kruunupuiston

allasaluetta monesta näkökulmasta

eli uimavalvojan, kouluttajan

ja käyttäjän näkökulmasta.

Kruunupuiston uima-altaassa on

noin 400 000 litraa vettä ja käytössä on

nykyaikaiset kemikaalisäätimet.

– Kylmä-altaassa on Suomen ensimmäinen

kloorin säästöohjelma käytössä.

Se otettiin käyttöön marraskuussa.

Kävijöitä saattaa olla venäläissesonkina

sen verran, että pukukaappien avaimet

riittävät juuri ja juuri.

Uimareiden turvallisuus on Mikkoselle

sydämen asia.

– Turvaan heidän henkensä ja se

vaatii valppautta ja sataprosenttista

läsnäoloa.

Joonas Mikkonen myös opettaa uintia

erilaisille ryhmille ja vetää liikuntaa

kuivatiloissa.

– Meillä käy paljon kuntoutusryhmiä.

Vesijumppa, uiminen ja vesijuoksu

ovat hyvä osa kuntoutusta. Nautin, kun

näen työn tuloksia ja liikunnan iloa

henkilöillä, joille liikkuminen voi olla

vaikeaa fyysisen vamman takia.

Uimataitoa Joonas Mikkonen pitää

hyvin tärkeänä. Se on esimerkiksi koululaisilla

hyvin vaihtelevaa.

– Elämme järvi-Suomessa ja uimataidon

pitäisi olla jokaiselle kansalaistaito.

Onneksi on myös paljon vanhempia,

jotka vievät lapsia uimakouluihin ja

kylpylöihin sekä huolehtivat siitä, että

lapset osaavat uida.

Joonas Mikkonen on jo toisen polven

uimavalvoja, sillä hänen isänsä

on myös uimavalvojana Savonlinnan

kasinolla.

– Isäni valmentaa minua myös uinnissa

ja on erittäin tärkeä minulle sekä

isänä, valmentajana että sparraavana

ystävänä. Lapselle ja nuorelle on tärkeää,

että vanhemmat tukevat ja kannustavat

harrastuksissa.

– Vapaa-aika menee pitkälti laji- ja

oheisharjoittelussa ja pidän muutenkin

liikunnasta. Työssäni saan kehittää

itseäni ja työympäristöäni.

– Isona plussana minulla on aivan

huikeat työkaverit, jotka tuovat jokaiseen

työpäivään iloa ja onnistumisen

riemua. l

www.sol.fi

51


Aurinkokuntamme

palveluratkaisut

Aurinkovoimalamme palvelee 24/7

puh. 020 5705 ja asiakaspalvelu@sol.fi

Aurinkovoimala

Henkilöstöpalvelut

Kiinteistöpalvelut

Pesulapalvelut

Siivouspalvelut

Toimitilapalvelut

Turvallisuuspalvelut

More magazines by this user