Pohjanmaan Yritysmaailma

jennymarkkula

Yritysmaailma 1

RAAHE

• Vaihtolavakuljetukset

• Jätekuljetukset

• Nosturikuljetukset

• Maa-aineskuljetukset

Tavoittaa alueesi yrityspäättäjät

0400 280 414

petri@kuljetushaikara.fi

www.kuljetushaikara.fi

Pohjanmaan | Kesäkuu 2021 | www.yritma.fi

Nopeat päivittäiset osa- ja kappaletavaratoimitukset

Kokkolan talousalueelta Uudellemaalle.

- TIELIIKENTEEN TAVARANKULJETUKSET

- TEOLLISUUDEN MASSATAVARAKULJETUKSET

• Sahatavarakuljetukset • Paperikuljetukset • Sellukuljetukset

• Rakennustarvike/-materiaalikuljetukset jne.

Soita

ja kysy

lisää!

Ajojärjestelyt:

Reijo Meri 0500 663 748

Kaj Lillhonga 0440 663 748

Eläinpuistontie 9, 68300 Kokkola

Puh. 0400 663 748 • www.tekos.fi


2 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Kaskisten satama

kasvaa ja kehittyy

>> Väyläsyvyys syväsatama 9 m

>> Laivauskoot 1.000–45.000 dwt

>> Kääntöpaikka 270 m (sisäinen) 350 m (ulkoinen)

>> Lolo/Bulk -laiturit 7 kpl

>> RoRo-laiturit 2 kpl

>> Neste Bulk -laiturit 1 kpl

>> Varastotila kappaletavaralle 38 000 m²

>> KuivaBulk 15 000 m² + 53 500 m²

>> NesteBulk 49 000 m³

>> Satama-alue 16 ha

Kaskisten sataman liikennemäärät ovat olleet vahvassa

kasvussa viimeiset kolme vuotta. Yhä jatkuvaa

kasvua vauhditetaan ja mahdollistetaan laituri-

ja kenttäalueiden laajennuksilla. Sataman käynnissä

oleva digitalisointiprojekti edesauttaa liikennemäärin

vakaata kasvua, tuoden toimintaan lisää

nopeutta sekä tehokkuutta.

Satamamme digitalisoituminen

on jo käynnissä. Meillä on

myös laiturialueiden ja kenttäalueiden

laajentamissuunnitelmia,

joita aloitellaan kesän jälkeen,

Kaskisten sataman toimitusjohtaja

Patrik Hellman toteaa.

Sataman digitalisoitumisprojekti

pitää sisällään mm. sataman hallintajärjestelmän

uudistukset, jotka

ovat jo käynnissä.

– Tässä vaiheessa olemme integroineet

sataman hallintajärjestelmään

meidän laskutusjärjestelmän,

jatkossa siihen integroidaan myös

päästövalvonta- ja kulkulupajärjestelmä.

Järjestelmää tullaan

hyödyntämään myös satamaympäristön

valvonnassa. Tiedämme

tarkasti milloin ajoneuvot saapuvat

satamaan, kuinka kauan ne viipyvät

täällä ja sitä kautta pystymme

laskemaan päästöarvot. Digitalisoitumisprojektiin

liittyy paljon

muitakin asioita, joita tässä matkan

varrella kehitetään.

Hellmanin mukaan digitalisoitumisprojekti

kehittyy koko

ajan eteenpäin ajan vaatimusten

mukaisesti.

– Kun satamamme toiminta

tehostuu ja nopeutuu, asiakkaillemme

syntyy sitä kautta säästöjä.

Lisää laituritilaa ja

kenttäalueita

– Toinen laituri tullaan todennäköisesti

vahvistamaan. Nykyinen

tihtaalilaituri muutetaan normaalilaituriksi,

jonka kautta saamme 345

metriä lisää normaalia laituritilaa.

Kokonaisuudessaan meillä on

nyt laituritilaa 1100 metriä, Hellman

kertoo.

Myös Kaskisten sataman kenttäalueita

tullaan laajentamaan, jonka

kautta projektilasteille saadaan

lisätilaa. Tällä hetkellä satamassa

on katettua varastointitilaa hieman

yli 50 000 neliötä ja säiliötilaa yli

30 000 kuutiota. Kaikki varastointikapasiteetti

on jo käytössä.

– Rakennamme lisää kenttätilaa,

että voimme vastata kasvavaan

kysyntään. Suunnitelmissamme

on aloittaa myös konttiliikenne lähitulevaisuudessa.

Konttiliikenteen

osalta puhutaan feeder-liikenteestä,

joten Kaskisten satamasta lähtevät

kontit matkaavat Euroopan satamien

kautta ympäri maailmaa.

Perinteikäs

metsäteollisuuden satama

– Olemme vahva metsäteollisuuden

tarpeita palveleva satama.

Kaskisten Metsä Boardin tehdas

on meidän pääasiakas. Kaskisista

viedään sellua ja sahatavaraa eri

puolille Eurooppaa ja sahatavaraa

kuljetetaan aina Afrikkaan saakka.

Satamamme kautta tuodaan myös

kemikaaleja Suomessa toimivien

sellutehtaiden käyttöön, Hellman

mainitsee.

Liikennemäärät ovat

vahvassa kasvussa

Kaskisten sataman liikennemäärät

ovat kasvaneet 25 %, kolmen

viimeisen vuoden aikana.

– Liikennemäärämme on tällä

hetkellä 1,2 miljoona tonnia vuodessa,

ja jo tässä vaiheessa meillä

on 38 % kasvua verrattuna viime

vuoteen. Satamamme liikennemäärät

ja kapasiteetti kasvavat nyt

voimakkaasti, Hellman toteaa.

Kaskisten satamasta

on nopea yhteys

avomerelle sekä

Itämeren laivaväylille

Kaskisten satama (Port of Kaskinen)

sijaitsee Suomen länsirannikolla,

Pohjanlahdella noin 100

km Porista pohjoiseen. Kyseessä

on yksi maamme tärkeimmistä

sahatavaran ja sellun vientisatamista,

joka on erikoistunut myös

kemianteollisuuden ja bulkrahdin

käsittelyyn. Suojaisaan satamaan

tarvitaan talvikaudella harvemmin

apua jäänmurtajilta. Syväsatamasta

on nopea yhteys avomerelle ja Itämeren

laivaväylille.

Sataman monipuolisuus, joustavuus

ja selkeä infrastruktuuri luovat

edellytykset nopealle, turvalliselle

ja kustannustehokkaalle materiaalivirtojen

käsittelylle. Suuret

kertaerät liikkuvat häiriöttömästi

eri kuljetusmuotojen, varastojen ja

laivojen välillä. Satamassa voidaan

käsitellä helposti yli 15 000 tonnia

materiaaleja päivässä. Alueella on

teollisuudelle loistavat sijoittumisja

kasvumahdollisuudet. Satama on

osa TEN-T (Trans-European Transport

Network) kattavan verkoston

satamaverkostoa.

Sujuvat liikenneyhteydet

satamaan

Maantieverkostoa pitkin saapuva

rekka- tai tankkiauto pääse kätevästi

satamaan selkeää reittiä pitkin.

Reitti ei kulje Kaskisten kaupungin

läpi eikä vilkkaasti liikennöidyllä

alueella.

Kantatie 67 vie suoraan satamaalueelle.

Ruuhkaton tie kulkee

Kaskisten kaupungin ohitse, teollisuusalueen

vierestä aina sataman

portille. E8 -väylän ja kantatie 67:n

risteyksestä Kaskisten satamaan on

vain 14 km. Esteetön väylä on tarpeeksi

tilava myös erikoissuurille

kuljetuksille ilman merkittäviä

erillisiä operaatioita. Kaskisten

sataman ratapiha on liitetty yleiseen

rataverkkoon. Suupohjan rata

Seinäjoelta Kaskisten satamaan

on maan läntisin rautatiepiste. Liikenne

on kasvanut radalla yli 60 %

viimeisten kahden vuoden aikana.

www.kaskistensatama.fi


Yritysmaailma 3

Suomen satamien investoinnit

ovat vahvassa kasvussa

- Digikehitys ja päästöjen pienentäminen ajankohtaisia aiheita

”Suomen satamat panostavat toimintansa kehittämiseen vuosien

2021–2025 aikana. Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on

yli miljardi euroa, mikä vastaa 17 prosentin kasvua vastaavaan vertailuajankohtaan.

Satamanpitäjäyhtiöistä 22 ilmoitti tekevänsä myös

digitalisaatioon liittyviä investointeja. Kaikki 15 satamaa, jotka ilmoittivat

kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa kyseiselle

kaudelle, ilmoittivat myös investoivansa digitalisaatioon tulevan 2–3

vuoden aikana”.

-Satamien toiminnan ja tietojen

digitalisaatiokehitys etenee suunnitelmien

mukaisesti. Ymmärrys

kuljetusketjujen digitalisaation

potentiaalista kuljetusten tehostamiseksi

on vaikuttanut toimialaan.

Tämän lisäksi yksittäisissä

satamayhtiöissä on käynnissä

erilaisia kehittämishankkeita ja

prosesseja satama-alueen sisäisen

ja sataman ulkopuolelle suuntautuvan

toiminnan digitalisaation

vahvistamiseksi.

Ympäristöhaittojen minimoiminen

ja teknistaloudellisesti tehokkaiden

menettelytapojen löytäminen

ovat osana kehitystyötä, kertoo

Suomen Satamaliiton Toimitusjohtaja

Annaleena Mäkilä.

Painopiste tavaraliikenteen

kuljetusketjujen digitalisaation

vahvistamisessa

Suomen satamat ovat erikoistuneet

erilaisiin kuljetusmuotoihin

ja satamien asiakkuusprofiilit

vaihtelevat toisistaan. Tämän

vuoksi on selvää, että myös asiakastarpeet

vaihtelevat samoin kuin

taloudelliset resurssit toteuttaa digitaalisen

toiminnan edellyttämiä

investointeja.

- Satamien toiminnan ja logistiikan

sekä kuljetusketjujen digitaalisen

toiminnan ilmentymät tulevat

olemaan mitä ilmeisimmin erilaisia

erilaisissa satamissa. Digitaalinen

kehityksenkulku edellyttää aikaa,

jotta eri osapuolten roolit ja tarpeet

tulevat tunnistetuiksi, kertoo

Mäkilä.

Esimerkkejä käytössä olevista

järjestelmistä ja hankkeista ovat

muun muassa kansallinen Portnet

ja DigiPort.

- Portnet-järjestelmä on kehitetty

enemmänkin viranomaistarpeista

lähtöisin kuin logistiikan, kuljetusten

tai satamien toiminnan

näkökulmasta. Viranomaisjärjestelmänä

sen tulee edustaa tietovarantoa,

jota rajapintojen kautta

pystytään yhteen sovittamaan eri

toimijoiden tarpeisiin. Esimerkiksi

priorisoimalla kehitystyössä

laivojen saapumis- ja lähtöilmoitusten

toteutumista todellisena ja

reaaliaikaisena, saavutetaan koko

kuljetusketjun näkökulmasta merkittäviä

sujuvuuden, ennakoinnin

ja toimintojen

tehostamisen

hyötyjä, sanoo

Mäkilä.

Satamien toiminnan

digitalisaation

edistämistä

käsittävän

DigiPort –hankkeen

tavoitteena on identifioida

nimenomaan sataman infrastruktuuriin

liittyvän tiedon avaamista.

Infrastuktuurin haltijoina satamayhtiöt

ovat yksityisoikeudellisia

yhteisöjä, joiden toiminta perustuu

kaupallisiin lähtökohtiin.

- Satamayhtiöt voivat toimia

monella tapaa aktiivisessa roolissa

kootessaan sataman sisällä palveluja

tarjoavia yrityksiä kuin koko

kuljetusketjun muita kaupallisia

toimijoita yhteen. Toiminnan ja

kuljetusketjujen digitalisaatio

edellyttää vahvaa yhteistyötä ja

luottamusta osapuolten kesken,

jatkaa Mäkilä.

Sataman ympäristövaikutuksia

seurataan

ja minimoidaan

Satamatoiminnan pääasialliset

ympäristövaikutukset aiheutuvat

vesirakentamisesta ja liikenteestä;

aluksista ja niiden päästöistä sekä

lastien käsittelystä. Esimerkiksi

väylien sekä satamakenttien

rakentaminen ja kunnostaminen

aiheuttavat ympäristövaikutuksia,

kun sedimenttejä ruopataan ja

läjitetään.

- Satamien rakentamishankkeet

tarvitsevat aina ympäristöluvan.

Ehtoja noudattamalla vältetään

- Satamien toiminnan ja logistiikan

sekä kuljetusketjujen digitaalisen

toiminnan ilmentymät

tulevat olemaan satamakohtaisia,

toteaa Suomen Satamaliiton Toimitusjohtaja

Annaleena Mäkilä.

ympäristön liikakuormittuminen.

Suomessa satamilta vaaditaan

satamatoimintaa koskeva ympäristölupa,

jonka lupaehdot velvoittavat

kaikkia satamassa toimivia

yrityksiä. Satamanpitäjäyhtiö

seuraa säännöllisesti toiminnan

ympäristövaikutuksia ja muokkaa

toimintaansa, jos tarvetta siihen

ilmenee, toteaa Mäkilä.

Sataman ympäristövaikutuksia

vähennetään myös muilla toimintaan

ja alueen ylläpitoon liittyvillä

menettelyillä, esimerkiksi liikennejärjestelyillä,

alusten tankkauksen

ympäristöturvallisuudella,

lastinkäsittelyalueiden puhtaanapidolla

ja valaistuksen optimoinnilla.

Lisäksi satamien tehtävänä on

järjestää jätteiden vastaanotto sitä

tavallisesti käyttäville aluksille.

Satamanpitäjäyhtiön laatima jätehuoltosuunnitelma

esittelee tarpeet

ja miten niihin vastataan.

Liikenteen ja lastinkäsittelyn

melun hallinta on haaste erityisesti

kaupungin keskustassa sijaitsevissa

satamissa. Liikenteen sujuvuutta

auttaa uusien liiketoiminta

ratkaisujen hakeminen ja Slotjärjestelmän

käyttöönotto. Merensuojelussa

on myös alettu selvittää

vedenalaisen melun voimakkuutta,

levinneisyyttä ja vaikutuksia.

Alusliikenteen ympäristövaikutukset

pienenevät ympäristösäätelyn

tiukentuessa. Päästöt ovat vähentyneet,

kun aluspolttoaineiden

sallittu rikkipitoisuus on laskenut

lähes nollaan. Uusia tiukennuksia

on tulossa: Itämerestä tulee alusliikenteen

NOx -päästöjen rajoitusalue

tänä vuonna. Tämä vähentää

merta rehevöittäviä päästöjä, esimerkiksi

nesteytettyä maakaasua

polttoaineenaan käyttävien alusten

yleistymisen myötä. Lisäksi vapaaehtoinen

ympäristösopimus Green

Deal kannustaa alan toimijoita

etsimään keinoja, joilla vähentää

työkoneista ja aluksista aiheutuvia

hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena

on täyssähkökäyttöisten ja muiden

vähäpäästöisten koneiden ja

alusten yleistyminen ja siitä askel

kohti hiilineutraalista yhteiskuntaa.

FINTANK Oy

Jakelumittarit ja varusteet

• Automaatit ja ohjelmistot • Säiliöt: Diesel, Bensiini, Urea

Pumput: 12VDC, 24VDC ja 230VAC • Käsipumput: Diesel/Bensiini

Läpivirtausmittarit • Jakelumittarit automaateilla

Ympäristöystävällinen tippavapaa tankkaus

VUOKRATAAN HAGSTRÖMIN KULMASSA TILOJA

yrityksille & yksityisille

Tutustu www.haggis.fi ja tiedustele lisää!

vuokraus@haggis.fi • p: 010 500 2500 (050 377 5531)

FINTANK Oy Lillåkerintie 65, 02490 Pikkala • info@fintank.fi

• puh. 0400 642 532 • www.fintank.fi


6.9.2017 11.03.55

64 Teollisuusuutiset

Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Kalajoen Satama Oy

Kalajoen Satama kehittyy,

valmiina lisääntyviin

liikennemääriin

Kalajoen satama on suurista integraateista riippumaton vapaa kauppasatama, joka

palvelee asiakkaita tasapuolisesti. Sataman ja satamaoperaattoreiden kautta vientija

tuontitoiminnot toteutetaan tehokkaasti, kilpailukykyisin hinnoin. Satamasta on

kehittymässä hyvää vauhtia merkittävä logistiikkakeskittymä.


Yritysmaailma 5

Pohjanmaan maakunnissa

on käynnissä

ja käynnistymässä

investointeja, jotka

tuovat alueelle satoja

uusia työpaikkoja,

kertoo Pohjanmaan

kauppakamarin johtaja

Paula Erkkilä.

Investoinnit tuomassa pohjalaismaakuntiin

satoja työpaikkoja

– Maakunnan omat osaajat

eivät riitä yritysten tarpeisiin

Teollisuuden tuoreet investoinnit

lupaavat hyviä työllisyysnäkymiä

maakuntiin, mutta yritysten kasvun

sekä työllistymisen jarruna on

osaajapula. Teknologiatollisuus

ry:n ja Pohjanmaan kauppakamarin

selvitysten mukaan maakuntien

yritysten tulisi viimeistään

nyt herätä siihen, etteivät alueen

omat osaajat enää riitä yritysten

tarpeisiin.

Pohjanmaan kauppakamari on

selvittänyt alueelle kohdentuvien

investointien edellyttämää

työvoimatarvetta. Pohjanmaan

maakunnissa on käynnissä ja käynnistymässä

investointeja, jotka

tuovat alueelle satoja uusia työpaikkoja.

Selvityksen perusteella

parin kolmen seuraavan vuoden

sisällä syntyy yli 650 työpaikkaa jo

olemassa oleviin yrityksiin.

Lisäksi uusien toimijoiden, kuten

Vaasaan suunnitteilla olevan katoditehtaan,

vaikutuksesta syntyy vähintään

saman verran työpaikkoja.

–Tällä hetkellä tiedossa olevien

investointien kokonaissumma on

toteutuessaan 1,5 miljardia euroa,

kertoo Pohjanmaan kauppakamarin

johtaja Paula Erkkilä.

Maakuntiin tuleviin investointeihin

liittyy poikkeuksetta rakentamista,

ja rakennusvaiheessa

työvoiman tarpeessa on piikki, joka

moninkertaistaa työvoimatarpeen.

Esimerkiksi kaivosyhtiö Keliber on

arvioinut, että rakennustyöt kaivoksella,

rikastamolla ja kemian

tehtaalla alkavat ensi vuonna. Parhaimmillaan

rakennustyöt työllistävät

jopa 500 henkilöä Kaustisella

ja Kokkolassa.

–Rakennusaikaista työvoiman

tarvetta lisäävät myös maakuntiin

nousevat mittavat tuulipuistohankkeet,

joita on tällä hetkellä tekeillä

ja valmisteilla noin 2,5 miljardin

euron arvosta, Erkkilä sanoo.

Pula ammattiosaajista

on jo kriittinen

Osaajapula jarruttaa jo yritysten

kasvua. Erityisesti ammattiosaajien

tilanne on Pohjanmaan

maakunnissa kriittinen. Teknologiateollisuuden

asiantuntija Touko

Apajalahti on koonnut yhteen maakuntien

ikärakennetta ja tekniikan

alan koulutuksesta valmistuneiden

määriä kuvaavia tilastoja. Alueen

omat osaajat eivät riitä kattamaan

suunniteltujen investointien työvoimatarvetta.

–Suurimpaan osaan tekniikan

alan perustutkinnoista oli Pohjanmaan

maakunnissa alle yksi

ensisijainen hakija paikkaa kohti

kevään 2021 yhteishaussa. Kun

tämän yhdistää tietoon pienenevistä

nuorten ikäluokista, on osaavan

työvoiman löytämiseksi syytä

kääntää katse vahvasti kansainvälisiin

rekrytointeihin, Apajalahti

toteaa.

Kv-opiskelijat integroitava

yrityksiin jo opiskeluaikana

Maakunnissa on runsaasti kansainvälisiä

opiskelijoita, joiden

jääminen alueelle valmistumisen

jälkeen toisi helpotusta osaajapulaan.

–Kansainvälisissä opiskelijoissa

on Pohjanmaan maakunnissa iso

potentiaali: tällä hetkellä kolmen

maakunnan korkeakouluissa

opiskelee yli 500 kansainvälistä

opiskelijaa. Aiemmin liian harva on

jäänyt alueelle. Kun tarkastellaan

vuonna 2017 valmistuneita, heistä

vain 100 oli alueella töissä vuotta

myöhemmin, Apajalahti kertoo.

Hän muistuttaa, että alueen yritysten

on tartuttava kiinni kansainvälisiin

opiskelijoihin jo opiskeluaikana

tarjoamalla heille harjoittelu-

ja kesätyöpaikkoja sekä

hyödyntää heitä erilaisissa projekteissa.

Työpaikka on erinomainen

tapa sitouttaa kansainvälisiä osaajia

jäämään alueelle, maakuntien

uusiksi veronmaksajiksi. Vastaavasti

korkeakoulujen tulisi ottaa

yritykset aktiivisesti mukaan jo

kansainvälisten tutkinto-ohjelmien

suunnitteluvaiheessa.

–Opiskelijat, niin kotimaiset

kuin kansainväliset, voivat tuoda

yrityksiin uudenlaista osaamista,

näkemyksiä ja ratkaisumalleja. Kvopiskelijoiden

kielitaitoa ja kohdemaatuntemusta

kannattaisi käyttää

hyväksi bisneksessä. Lisäksi he

ovat hyvin motivoituneita ja haluavat

näyttää osaamisensa.

Korkeakoulutettujen tarve

kasvaa Suomessa nopeasti

Korkeamman osaamisen tarve

Suomen työelämässä kasvaa

nopeasti. Vuonna 2007 teknologiateollisuudessa

työskentelevistä

henkilöistä 30 prosenttia oli suorittanut

korkeakoulututkinnon. Nyt jo

60 prosenttia alalle rekrytoitavista

on korkeakoulutettuja tai heillä on

tutkintoa vastaava osaaminen.

Korkeakoulutettuja osaajia tarvitaan

erityisesti muun muassa

ohjelmistokehityksessä, datan ja

tekoälyn hyödyntämisessä, robotisaatiossa

ja automaatiossa,

kyberturvallisuudessa sekä 5G/6Gteknologioiden

ja niiden teollisten

sovellusten kehittämisessä.

Samaan aikaan kun korkeakoulutettujen

tarve kasvaa teknologiateollisuudessa,

alalta eläköityy

kymmeniä tuhansia työntekijöitä,

ja heistä pääosa on toimihenkilöitä.

Jos yritykset eivät löydä uusia

osaajia, niitä uhkaa näivettyminen,

ja samalla rapautuu hyvinvointivaltion

rahoitus.

Rakentaja, peruskorjaaja,

teollisuus jne.

Meiltä saat hyvän palvelun ja ammattilaisen

neuvot, kaikkeen sähköistykseen liittyvään.

- Laadukkaat

paneelit ja listat

PONTTISET LAATULATTIAT MYY:

Jokisuu Works Oy

myynti : 050 441 7046

040 587 6465

www.ponttiset.fi

Suunnittelu ja asennukset urakalla tai laskutustyönä esim.

• Sähköasennukset

* Valaistus

* Sähkölämmitys

* Varavoima

* Moottorikäytöt

* Automaatio

• Teleasennukset

* ATK- ja puhelinverkot

* Valokaapelihitsaus

* Antenniverkot

* Hälytys- ja ohjausjärjestelmät

* Kameravalvonta

Metsäosastomme

kaataa

vaikeatkin

pihapuut.

OTA YHTEYTTÄ

Asko Mäkelä

050 306 2480

Revonkatu 1, 86300 Oulainen • www.metsajasahko.fi


6 Yritysmaailma

Skydda turvaa työpäiväsi

Työturvallisuusasiat ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan osana yritysten

toiminnan kehittämistä. Hyvä työturvallisuus edellyttää muun muassa oikeaa asennetta,

vastuunottoa, opastusta sekä oikeita, ehjiä ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä,

suojaimia ja työmenetelmiä.

SKYDDA on osa Bergman & Beving -konsernia, joka on

listattu Nasdaq Tukholmassa. Bergman & Beving -konserni

työllistää n. 1000 ihmistä Pohjoismaissa. Skydda toimii Suomessa,

Ruotsissa ja Norjassa.

SKYDDA SUOMI on toiminut Suomessa vuodesta 1998

lähtien. Skydda Suomi Oy työllistää noin 30 työturvallisuuden

asiantuntijaa ympäri Suomen. Päämarkkina-alueemme

on Pohjoismaat. Vientiä meillä on yli 60 maahan, Skydda

Suomen maajohtaja Toni Schlobohm kertoo.

Henkilönsuojaimia teollisuuden

ja rakennussektorin käyttöön tarjoava

Skydda on Pohjoismaiden

johtava toimittaja yli 30 000 suojaintuotteen

valikoimallaan. Yritys

on yli 40 vuoden ajan keskittynyt

henkilönsuojauksen ja työturvallisuuden

kehittämiseen.

- Yhdessä asiakasyritysten kanssa

Skydda on mukana vaikuttamassa

positiivisesti työturvallisuusasenteisiin

sekä käyttäytymiseen

työpaikoilla, Skydda Suomen

toimitusjohtaja Toni Schlobohm

toteaa ja jatkaa: -Skydda yhdistää

vuosikymmenien kokemuksen

alan tuoreimpaan tietoon. Teemme

jatkuvaa kehitystyötä, jotta voimme

tarjota parhaat ja edistyksellisimmät

työturvallisuuden ratkaisut.

- Meillä on neljä omaa Skydda

Store -palvelumyymälää; Helsingissä,

Lahdessa, Tampereella ja

Jyväskylässä. Lisäksi jälleenmyyjät

ovat erittäin tärkeä osa meidän

liiketoimintaamme, Schlobohm

korostaa.

Skyddan tuotevalikoima

muodostuu pitkälti

omista tuotemerkeistä

-Työturvallisuuden kehittäminen

ja henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen

ovat tärkeimmät tehtävämme.

Tunnistamme eri aloille tyypilliset

riskit ja osaamme tarjota parhaat

ratkaisut turvallisiin työpäiviin.

Olemme rakentaneet palveluvalikoimamme

vastaamaan tehokkaasti

ja monipuolisesti erilaisten asiakkaidemme

tarpeisiin.

-Markkinoiden laajin tuotevalikoima

huippubrändeiltä takaa, että

asiakkaamme löytävät täsmälleen

tarpeiden mukaiset henkilönsuojaimet

ja muut työturvallisuutta

edistävät tuotteet. Skyddan kanssa

samaan konserniin kuuluvien

brändien Guide, Zekler, L.Brador,

Cresto ja Arbesko lisäksi valikoima

koostuu alan suurimpien brändien

henkilönsuojaimista ja työturvallisuustuotteista.

-Pääasiallisin asiakaskuntaamme

koostuu rakennusliikkeistä

ja teollisuudesta. Tunnistamme

rakennusalan riskit ja opastamme

työvaatteiden ja suojainten valinnassa

sekä työturvallisuuden

kehittämisessä, Schlobohm kertoo

ja jatkaa: - Teollisuuden puolella

työvaiheiden ja -menetelmien

muuttuessa ovat muuttuneet myös

teollisuuden työturvallisuuden

vaatimukset. Uusiin haasteisiin

tarvitaan ajanmukaisia ratkaisuja.

Meillä on vuosikymmenien kokemus

työturvallisuuden kehittämisestä

teollisuuden eri sektoreilla

yhteistyössä asiakkaidemme kanssa,

Schlobohm selvittää.

-Tarjoamme myös kattavan valikoiman

erilaisia putoamissuojain-

ja muita työturvallisuuskoulutuksia.

Yrittäjän matkassa

”Olemme

rakentaneet

palveluvalikoimamme

vastaamaan tehokkaasti ja

monipuolisesti erilaisten

asiakkaidemme tarpeisiin”,

Skydda Suomen

toimitusjohtaja

Toni Schlobohm

kertoo.

Kuvalähde: Skydda Suomi

Turvallisuustaidot kehittyvät

kouluttautumalla ja

taitojen ylläpidolla

- Tarjoamme erilaisia putoamissuojaimiin

ja korkealla työskentelyyn

liittyviä kursseja omissa

koulutuspaikoissamme sekä tarpeen

ja mahdollisuuksien mukaan

myös asiakkaan luona. Hoidamme

ammattitaidolla mm. putoamissuojainkoulutukset,

pelastautumiskoulutukset,

GWO-tuulivoimakoulutukset,

suojainten käyttökoulutukset

sekä korttikoulutukset.

-Teemme vahvaa yhteistyötä

turvallisuuskoulutusyritys Alertum

Oy:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena

on laajentaa molempien

yritysten tarjontaa sekä lisätä turvallisuusaiheisten

lyhytkoulutusten

käytännönläheisyyttä, vuorovaikutteisuutta

ja laatua entisestään

-Työturvallisuuskoulutuksia järjestämme

Cresto-koulutuskeskuksessa

Lahdessa sekä koulutuspaikoissamme

Helsingissä, Tampereella

ja Jyväskylässä Skydda Store

myymälöiden yhteydessä, Toni

Schlobohm esittelee.


16

Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Yritysmaailma 7

Teollisuustason 3D-tulostus haastaa muotit

Valmistava teollisuus voi vähitellen unohtaa kalliit

muotit, sillä tämän päivän 3D-tulostus suoriutuu

yhä yleisemmin muovi- ja metalliosien

tuotannosta ketterämmin, laadukkaammin ja

kustannustehokkaammin. Prototyypeistä aina

tuotantoerien lopputuotteisiin ja varaosiin asti,

3D-tulostus tehostaa prosesseja ja kirkastaa valmistavan

yrityksen kilpailuedun markkinassa.

Teknologia on noussut

yhä useammalla toimialalla

rajoittavasta

tekijästä mahdollistajan

rooliin; kun parempaa

käytettävyyttä, tehokkuutta,

tuotantokapasiteettia

tai muotoilua pohtinut

kehitysosasto aiemmin tuskaili

mahdottomuutta siirtää

uudet ideansa käytäntöön,

asetelma on nyt päinvastoin.

Teknologia on ajanut ihmismielen

luovuuden ohi.

Tämä näkyy selkeästi

myös 3D-tulostuksessa.

Teknologia, joka on ollut

olemassa jo 20 vuotta, on

viimeisen viiden vuoden aikana

ottanut valtaisia kehitysaskeleita

ja osoittanut olevansa

varteenotettava vaihtoehto

myös silloin, kun haetaan

lisää tehoja suuremmille

tuotantovolyymeille.

Omalla tavallaan ihmismieli

kuitenkin yhä jarruttaa

kehitystä; vanhat tottumukset

laahaavat taas kerran

kaukana perässä.

”Edelleen luullaan, että

sovelluksen, mihin 3D-tulostusta

käytetään, olisi oltava

avaruusraketin polttoainesuuttimen

tasoisella vaikeusasteella”,

lataa jyväskyläläisen

3D Formtechin toimitusjohtaja

Toni Järvitalo.

”Tämä on yksi merkittävimmistä

hidasteista teknologian

laajamittaisessa hyödyntämisessä.”

Järvitalo viittaa prosessiteollisuuden

arjen tekemiseen,

jossa 3D Formtech on

jo onnistunut vanhentuneiden

asenteiden pintaa raapaisemaan.

Kun 3D-tulostuksen

mahdollisuudet osataan ottaa

tehokkaasti käyttöön,

saadaan myös hyödyt kotiutettua

entistä paremmin.

3D-tulostus

– teollisuusyrityksen

strateginen valinta

Arjen tekeminen ei tässä

kohtaa viittaa siihen, että 3Dtulostuksen

aikaansaannokset

olisivat teknisesti perinteistä

muottivalmistusta heikompia.

Kun puhutaan vaikkapa

tuotantolinjojen liitoskohdista

tai lääkevalmistuksen

pilleriputkista, vain paras

laatu on riittävän hyvää.

”Laatumielikuva on asia,

joka korjaantuu käyttökokemusten

mukana”, korostaa

Järvitalo. ”Meidänkin asiakkaisiimme

kuuluu yritys,

joka 3D-tulostukseen tutustuttuaan

hylkäsi käytössään

olleet, varta vasten teettämänsä

muotit.”

Varsin hitaasti uusiin ajatusmalleihin

taipuva prosessiteollisuus

on jämähtänyt

käyttämään muotteja suurimmaksi

osaksi siksi, että

”näin on tehty aina ennenkin.”

Tämän päivän teknisessä

kehitysvauhdissa ja

kansainvälisessä, alati kiihtyvässä

kilpailutilanteessa

tuo on vähintäänkin riskialtis

lähestymistapa oman liiketoiminnan

ja kilpailukyvyn

kehittämiselle.

Järvitalo toivoisikin, että

Tämän päivän

3D-tulostus suoriutuu

yhä yleisemmin muovija

metalliosien

tuotannosta kalliita

muotteja ketterämmin,

laadukkaammin

ja kustannustehokkaammin.

3D-tulostuksen mahdollisuuksia

pohdittaisiin yrityksissä

strategisesta näkökulmasta,

pitkän aikavälin

investointina. Tänä päivänä

arvottaminen tapahtuu usein

tuotantoerä- tai jopa kappalekohtaisten

kustannusten

vertailuna. Kun verrokkina

on sinällään huikeita summia

maksanut, mutta nyt valmiina

oleva muovi- tai metallimuotti,

takamatka on melkoinen.

Kustannustehokkuutta

elinkaaren kaikissa

vaiheissa

Kun keskitytään tuotteen

elinkaarikustannuksiin, 3Dtulostuksen

mahdollisuudet

pystytään näkemään aivan

toisessa valossa. Putkien liitoskomponenttien

kaltaiset,

kalliisti koneistettavat osat

ovat hyviä esimerkkejä siitä,

kuinka laadukas 3D-tulostus

pystyy tuomaan vaivattomuutta

ja kustannustehokkuutta

tuotteeseen, jonka

on kestettävä käytössä useita

vuosikymmeniä.

”Kuluttajatuotteiden takuuaika

on tyypillisesti vähintään

viisi vuotta”, Järvitalo

painottaa. ”Tämä korostaa

vaikkapa varaosien laadun

ja kustannustehokkaan valmistamisen

merkitystä. Tässä

mielessä 3D-tulostuksella

pystytään huomioimaan

myös prosessin ekologinen

näkökulma.”

3D-tulostuksella voidaan

myös yhdistää erilaisia rakenteita

toisiinsa. Näin tuotantoteknologia

kantaa osan

kokoonpanosta suorastaan

vaivihkaa, kasvattaen kokonaisedullisuutta

entisestään.

On tullut aika astua

pois muotista

3D-tulostus on siirtynyt

tulevaisuuden visiosta

osaksi tätä päivää jo jokin

aika sitten, ja sen sinällään

rajattomat mahdollisuudet

ovat jo kaikkien ulottuvilla.

Lisäarvon liiketoiminnalle

ovat huomanneet jo monen

eri toimialan yritykset; lääketehtaiden

pakkauslinjastoista

robotiikkaan ja multikoptereista

korujen valmistuksen

kautta varaosateollisuuteen.

Toni Järvitalo kehottaakin

yrityksiä tulemaan rohkeasti

pois muotistaan, niin

konkreettisesti kuin filosofisestikin,

ja pohtimaan tuotantoaan

perinpohjaisesti.

Missä tahansa valmistavan

teollisuuden yrityksessä,

jossa käytössä on muovia

tai metallia, kannattaa 3Dtulostuksen

mahdollisuudet

selvittää huolellisesti. Niitä

nimittäin mitä todennäköisimmin

löytyy.

Kyseessähän on, mitä

suurimmassa määrin, käytännön

työkalu arjen liiketoiminnan

tehostamiseen.

3D-tulostus sopii monelle

eri yritykselle ja erilaisia

osia voidaan valmistaa hyvinkin

kustannustehokkaasti

ja nopeasti.

”Hypeä on paljon ja ajatukset

saattavat liitää korkealla,

mutta käytännön ratkaisut

ovat kuitenkin yleensä

helppoja. Näin on asia myös

3D-tulostuksessa.”

3dformtech.fi


8 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Yritysten tilanne parantunut selkeästi

Yritysten tilanne on keväällä

parantunut selkeästi

kautta linjan, Yrittäjägallup

kertoo.

–Helpottunut tautitilanne

ja puretut rajoitukset näkyvät

yritysten elämässä

ja tuovat valoa. Monella

kuitenkin on yhä vaikeaa,

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen

Suomen Yrittäjistä

kommentoi.

Maksuvaikeuksissa olevien,

yrityksen alasajoa pohti-

vien, yrityksen myyntiä harkitsevien

ja konkurssiuhkaa

kokevien osuus on laskenut

keväällä. Aiempaa selvästi

useampi yrittäjä on nyt varma,

että selviytyy kriisistä.

Enää neljä prosenttia pelkää

yrityksensä kaatuvan koronakriisin

vuoksi.

– Kehitys on lupaava.

Syitä ovat paitsi parantunut

tautitilanne ja rajoitusten lieventäminen,

myös yrityksille

maksetut tuet, muutokset

konkurssilakeihin ja joustot

maksuajoissa. Näitä Yrittäjissä

ajoimme, ja onneksi

ne toteutettiin, Pentikäinen

sanoo.

– Yritysten kannalta on

aivan keskeistä, että rajoituksia

puretaan edelleen

määrätietoisesti ja johdonmukaisesti,

eri aloja yhdenvertaisesti

kohdellen.

Toistaiseksi niin ei ole käynyt,

mikä herättää yrittäjissä

suuttumusta, hän lisää.

44 prosentilla yrityksistä

liikevaihto on noussut

koronakriisin pahimmasta

alhosta. Alle viidenneksellä

näistä nousu on ollut vähintään

30 prosenttia, muilla

vähemmän.

Kantar on selvittänyt Yrittäjien

pyynnöstä Yrittäjägallupilla

koronakriisin

vaikutuksia yrityksiin kriisin

alusta lähtien. Tällä kertaa

kyselyyn vastasi 1013 yrittäjää.

• Sähköurakointi

• Saneeraukset, huollot ja korjaukset

• Ilmalämpöpumput

Pieni työnantajayritys

on katoava

luonnonvara

Vaikein tilanne on pienillä

työnantajayrityksillä.

– Niiden asema on tässä

maassa tehty monella eri

tavalla – myös työelämän

sääntelyssä – vaikeaksi.

Tässä ryhmässä on myös

eniten (15 %) yrittäjiä, jotka

pohtivat lopettamista. Siellä

tarvitaan myös eniten verojen

ja maksujen lykkäyksiä.

Pentikäisen mukaan asiaan

pitää kiinnittää huomiota,

sillä Suomella ei ole

varaa menettää työpaikkoja.

– Jos haluamme pieniä

työantajia, täytyy keventää

normeja ja hallintobyrokratiaa

sekä vapauttaa työpaikkasopimista.

Valitettavasti

merkkejä tästä ei ole. Siksi

pelkään, että pieni työnantajayritys

on vähitellen katoava

luonnonvara, Pentikäinen

huomauttaa.

Raaka-aineiden hinnat

ovat nousussa

Suhdanteiden elpyminen

tuo myös varjonsa. Esimerkiksi

raaka-aineiden hinnat

Tuotteitamme ovat mm. paine-

astialasit, tarkkailu- ja erikoislasit,

joita on eri laatuja ja kokoja.

Oy Tammilasi Ab

Santalantie 25, PL 23

10901 Hanko

Puh. 0400 471 039

www.tammilasi.fi

tammilasi@co.inet.fi

nousevat.

– Jopa joka toinen teollisuusyritys

kertoo raakaaineiden

hintojen nousseen.

Tämä aiheuttaa monelle

ongelmia, Pentikäinen huomauttaa.

Kaupan alan yrityksiä

kriisi on kohdellut hyvin

eri tavoin. Noin viidennes

kaupan yrityksistä kertoo

nyt myynnin kasvaneen.

Toisaalta noin puolet kertoo

myynnin laskeneen.

Hallitus saa aiempaa

paremman arvosanan

Tilanteen helpottuminen

näkyy myös siinä, että yrittäjät

antavat Marinin hallitukselle

koronakriisin hoidosta

nyt vähän paremman kouluarvosanan

kuin keväällä.

Nyt todistukseen napsahtaa

seitsemän miinus, kun se

keväällä oli vielä kuusi ja

puoli.

– Arvosana on paras yksinyrittäjillä,

jotka antavat

arvoa muun muassa yrittäjän

työmarkkinatuelle, joka on

auttanut kymmeniä tuhansia

yrittäjiä.

• Liekintarkkailulaseja

• Maxos

• Borosilikaattilasia

• Keraamista lasia

• IR-suojalasit

Neotherm 4-7 din

• Näkölasit

• Uunimiehen lasit (coboltin sin)

• Säteilysuojalasit

• Nestepinnan osoittimen lasit

Tarvitsetko kumppania koneiden ja

kuljetusvälineiden rahoittamiseen?

Meille rahoitus on enemmän kuin

rahan lainaamista. Se on kokonaisratkaisu,

joka tukee yhteistyökumppaneidemme

ja loppuasiakkaidemme

kasvua sekä luo lisäarvoa.

Siirrettävät jäähdyttimet

jäähdytysteho 6,2 kW-24,3 kW

Annamme yrityksille uusi ideoita

laitteiden hyödyntämiseen ilman

niiden hankkimista omistukseen.

DLL tarjoaa rahoitusratkaisuja valmistajille,

jälleenmyyjille, vuokraamoille

sekä rakennuslaitteiden ja -työkoneiden

käyttäjille.

Ymmärrys laitteiden elinkaaresta ja

käyttöalueesta auttaa meitä tarjoamaan

hyvin mukautettuja ja joustavia

rahoitusratkaisuja.

Ota yhteyttä

janne.nykanen@dllgroup.com

045 6050 280

DLL

Asiakaspalvelu

Aleksanterinkatu 48 B, Email: helsinki@dllgroup.com

00100 Helsinki Finland Puh. +358 9 2285 080

www.dllgroup.fi

JH Fresh Store +358-400 617 539

www.lämmittimet.fi +358-40 937 5428


SLI-tutkimus (sisäilman laadun

ilmanvaihtotekninen tutkimus)

sisältää innovatiivisen

arviointi- ja analysointimallin,

jossa ilmanvaihtojärjestelmän

tarkastelu on jaettu osatekijöihin.

Tutkimuksen tuloksena on

selkeä raportti, jossa osa-alueet

on arvioitu asteikolla A–E.

– Raportti muistuttaa esitystavaltaan

hieman energiatodistusta,

Petäys mainitsee.

– Raportin ymmärtämiseen

ei tarvita ilmanvaihtoalan asiantuntemusta.

Siitä näkee selkeästi,

missä ongelmia on, kuinka vakavia

ne ovat ja mitä niille pitäisi tehdä.

Lisää yhdenmukaisuutta

Sisäilmakumppaneiden myyntijohtajan

Tomi Luomaluhdan mukaan ilmanvaihdon

tutkimusten kenttä on Suomessa ollut varsin

kirjava.

– Alan tietämys on saattanut olla vaihtelevaa,

ja jokaisella tekijällä on ollut omanlaisensa

raportointitapa. Raporttien tilaajat,

esimerkiksi kuntapäättäjät, eivät välttämättä

ole pystyneet ymmärtämään raporteissa

esitettyjä ilmanvaihdon ongelmia ja niiden

syitä.

Yhtenä Sisäilmakumppaneiden tavoitteena

on yhdenmukaistaa ilmanvaihtoalan tutkimusta

ja raportointia.

– SLI-tutkimukset ovat keskenään vertailukelpoisia.

Parin vuoden kuluttua, kun tehtyjä

tutkimuksia on riittävä määrä, voidaan esittää

vertailevaa dataa erilaisista rakennustyypeistä

ja järjestelmistä, Jesse Petäys mainitsee.

Myönteinen vastaanotto

Tomi Luomaluhta kertoo, että SLI-tutkimus

on Sisäilmakumppaneiden visio ja idea,

ja käytännön menetelmä laskentakaavoineen

on pääosin Jesse Petäyksen käsialaa.

– Emme ole keksineet pyörää uudelleen,

sillä tutkimuksessa käytettävät raja-arvot

pohjautuvat olemassa oleviin määräyksiin ja

ohjeisiin, mutta me olemme vieneet ne valtavaan

tietokantaan, jota SLI-malli käyttää,

Luomaluhta mainitsee.

– Olemme pyytäneet kommentteja alan

kattojärjestöiltä, ja vastaanotto on ollut

todella positiivinen. Kun esittelimme SLItutkimusta

FINVACille, Jesse kutsuttiin pian

sen jälkeen valtakunnallisen Ilmanvaihdon

katselmukset -hankkeen asiantuntijaryhmään.

Tomi Luomaluhta ja Jesse Petäys ihmettelevät,

miksei ilmanvaihdon tutkimusten

vaihtelevuuteen ole aiemmin kiinnitetty

huomiota. Nyt tilanne on muuttumassa, kun

Ilmanvaihdon katselmukset -hanke pyrkii

kehittämään alan toimintaa. FINVACin vetämä

hanke on ympäristöministeriön tilaama

ja rahoittama. Sen tavoitteena on arvioida

ilmanvaihdon tarkastus- ja katselmusmenettelyjä

sekä kehittää kuntotutkimusta

kevyempi menettely ilmanvaihdon toiminnan

varmistamiseksi. FINVACiin kuuluvat

Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen

i Finland rf, LIVI ja Sisäilmayhdistys.

– Jos ohjeistuksiin ja määräyksiin tulee

muutoksia, SLI-mallia muutetaan niiden mukaisesti.

Raportin arvosteluskaalat ovat jatkuvasti

ajan tasalla, Jesse Petäys huomauttaa.

Automatisoitu analyysi tuo

kustannustehokkuutta

SLI-tutkimuksen valttikortti on sen kustannustehokkuus.

Perinpohjainen tutkimus

on toteutettavissa tavanomaisen kartoituksen

hinnalla.

– Tutkimuksessa käytettävä sovellus

perustuu massiiviseen Excel-taulukointiin,

johon on syötetty tuhansia kaavoja. Kohdetta

tarkastaessaan tutkimuksen tekijä syöttää

sovellukseen mittaamiaan ja havaitsemiaan

arvoja, jotka SLI-malli analysoi ja vie saman

tien raporttiin, Jesse Petäys kuvailee.

– Käytännössä raportti on lähes valmis heti

kun tutkimuskäynti on tehty. Tutkimuksen

laskenta- ja analyysityön hoitaa siis tietokone,

joten henkilöstökulut ovat vähäiset.

Raportissa mukana

toimenpidesuositukset

SLI-tutkimus soveltuu erityisesti suurten

rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien tarkastamiseen.

Tomi Luomaluhta

ja Jesse Petäys toteavat, että

omakoti- ja rivitalokohteissa

tutkimuksen monipuolisuus jää

helposti hyödyntämättä.

– Eniten hyötyä tutkimuksesta

on isoissa rakennuksissa.

SLI-tutkimukselle on työsarkaa

Yritysmaailma 9

SLI-tutkimus ® selvittää ilmanvaihdon kunnon

kustannustehokkaasti

– SLI-tutkimus® on Sisäilmakumppanien kehittämä uudenlainen toimintamalli,

jolla pystytään selvittämään ilmanvaihtoteknisistä syistä johtuvat sisäilmaongelmat

erittäin kustannustehokkaasti. Menetelmällä pystytään

tekemään laaja ilmanvaihtojärjestelmän tutkimus kartoituksen hinnalla,

tiivistää kehitys- ja projektipäällikkö Jesse Petäys.

Jesse Petäys

Tomi Luomahuhta

SLI-tutkimus ®

Ilmanvaihtojärjestelmän kunnon perusteellinen

tutkimus, jossa kaikki osa-alueet arvioidaan

selkeästi. Arvioitavat osa-alueet ovat:

>> puhtaustaso

>> mineraalikuitulähteet

>> järjestelmän vaatimustenmukaisuus

>> toiminta ja puutteet

>> energiatehokkuus

>> äänitasot

>> automaatio

>> tekninen käyttöikä

>> ylläpito ja dokumentaatio

>> sisäilmaolosuhteet

esim. taloyhtiöissä, suurissa

toimistokiinteistöissä ja kuntasektorin

kohteissa, kuten hoitolaitoksissa

ja kouluissa.

SLI-tutkimusraportin lopussa

on aina esitetty toimenpidesuositukset

ja kommentit. Toimenpidesuositukset

on jaettu

kolmeen eri prioriteettiluokkaan.

Ykkösprioriteetin tehtävät vaikuttavat

akuutisti asumisterveyteen, sisäilman laatuun

ja sisäilmaympäristöön.

– Jos kohteessa on runsaasti ongelmia ja vikalista

pitkä, priorisointi helpottaa asiakkaan

jatkotoimia. Ei tarvitse ryhtyä arvailemaan,

mitkä asiat tulisi hoitaa ensin kuntoon, mainitsee

Jesse Petäys.

Yleisesti käytettäväksi

loppuvuodesta

SLI-tutkimus on tarkoitus julkaista tämän

vuoden aikana yleiseen käyttöön. Tutkimuksen

tilaaja voi luottaa saavansa vakiomuotoisen

raportin, jossa on tarkasteltu tietyt tekijät.

– Toimintamalli ohjaa tutkimuksen tekijää,

jolloin tutkimuksen tekijän vaikutus tuloksiin

on minimoitu. Asiakas missä tahansa päin

Suomea voi tilata SLI-tutkimuksen keneltä

tahansa pätevältä toimijalta, ja tutkimus on

joka tapauksessa laadukas, Jesse Petäys

sanoo.

SLI-tutkimusmalli on julkistettu helmikuussa,

ja tutkimuksia voi jo tilata Sisäilmakumppaneilta.

Tutkimusmallin pilotoinnit

jatkuvat vielä kevään ajan, mutta kokonaisuuteen

ei enää merkittäviä muutoksia ole

luvassa.

– Hienosäädämme vielä mallia, jotta se

toimisi täydellisesti ja pienetkin lastentaudit

havaittaisiin. Sanoisin, että yleiseen käyttöön

SLI-tutkimusmalli tulee vuoden loppupuolella,

Petäys arvioi.

Sisäilmakumppanit on

asiantuntijayksikkö

Sisäilmakumppanit on Ilmastointitohtorit

Oy:n perustama asiantuntijayksikkö,

joka tekee kiinteistöihin SLI-tutkimuksia,

IoT-olosuhdehallintaa ja -analyyseja sekä

ilmanvaihdon valvontaa ja konsultaatioita.

Ilmastointitohtorit Oy puolestaan on kahden

veljeksen vuonna 2007 perustama perheyritys,

jonka toiminta painottuu nykyisin

ilmanvaihdon palveluihin.

– Taustalla on todella pitkä kokemus

ruohonjuuritason tekemisestä. Kun olemme

saaneet mukaan Jessen kaltaisia erikoisosaajia,

olemme voineet lähteä kehittämään Sisäilmakumppaneiden

asiantuntijapalveluita

eteenpäin, Tomi Luomaluhta toteaa.

sisailmakumppanit.fi

Tarjoamme kesäkuun aikana

Sisäilmakumppaneilta tilatut

SLI-tutkimukset

20 % alennuksella

Lisätietoa antaa Jesse Petäys +358 449 858 087

jesse.petays@sisailmakumppanit.fi


10 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Mitä avustuksia taloyhtiön korjaushankkeisiin

myönnetään vuonna 2021?

Taloyhtiön remontointi on kannattavaa,

mutta siihen uppoaa usein

iso summa rahaa. Onneksi valtio

ja kaupungit tukevat taloyhtiöitä

monissa kiinteistön korjaukseen ja

asuinolojen parantamiseen liittyvissä

hankkeissa. Tukea myönnetään

esimerkiksi kiinteistön sisäilman

ja energiatehokkuuden parantamiseen

sekä hissien ja sähköautojen

latauspisteiden rakentamiseen.

Kokosimme taloyhtiölle myönnettävien

seitsemän avustuksen

tärkeimmät tiedot.

Heikki Iivonen Raksystemsiltä

suorittamassa Kuntoarviota.

PRESSUHALLIT

AMMATTIKÄYTTÖÖN

Energia- ja sisäilma-avustus

Asunto-osakeyhtiöiden energia-

ja sisäilmaremontteihin alettiin

myöntää tukea vuonna 2020.

Avustuksien takana on Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus eli

ARA, joka myöntää suurimman

osan avustuksista. Uusien tukien

tarkoituksena on ylläpitää rakennuskannan

laatua ja edistää suunnitelmallista

kiinteistönpitoa.

Energia-avustus myönnetään

kiinteistön energiatehokkuutta parantavien

remonttien suunnittelu- ja

korjauskustannuksiin. Taloyhtiö

voi saada tukea enintään 50 %

korjaustyön kustannuksista. Avustuksen

enimmäissumma on 6000 €

asuntoa kohden. Avustusta hakiessa

tulee esittää rakennusalan ammattilaisen

allekirjoituksella varustettu

suunnitelma ja kustannusarvio kiinteistön

energiatehokkuuden parantamisen

toimenpiteistä. Kiinteistön

energiatehokkuuden parantuminen

tulee osoittaa E-lukulaskelmilla.

Sisäilma-avustusta saadaan kosteus-

ja mikrobivaurioituneiden

sekä sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen

kuntotutkimuksien ja/

tai perusparannusten suunnittelun

kustannuksiin. Korjauskustannukset

eivät kuulu avustuksen piiriin.

Avustuksen määrä on enintään

puolet toteutuneista suunnittelukustannuksista.

Perusparannuksen

suunnitteluun haettavaan avustushakemukseen

tulee liittää kuntotutkimusraportti,

jossa sisäilmaongelma

tai kosteus- tai mikrobivaurio

on todettu. Sekä kuntotutkimuksen

tekijän että perusparannuksen

suunnittelijan pätevyys tulee myös

todistaa avustusta hakiessa.

Energiansäästökartoituksella

saat ammattilaisen avun hakuprosessiin

sisältäen E-luku- ja

-todistuslaskelmat. Kosteus- ja

sisäilmateknisellä kuntotutkimuksen

avulla pätevät sisäilma-asiantuntijat

selvittävät taloyhtiön

sisäilmaongelman.

Sähköautojen latausinfran

rakentamisen avustus

Monissa taloyhtiöissä suunnitellaan

nyt sähköautojen latauspisteiden

toteuttamista. ARA myöntää

latauspaikkojen toteuttamiseen

avustusta. Vuoden 2021 latausinfran

rakentamisen avustukseen

on budjetoitu 5,5 miljoonaa euroa.

Avustusta voi hakea sähköjärjestelmän

muutostöihin, jotka

mahdollistavat taloyhtiön sähköautojen

latausvalmiuden. Yhtiön tulee

rakentaa latauspaikka vähintään

viidelle autolle. Avustusta voi saada

enintään 35 % toteutuneiden kustannusten

summasta ja sen yläraja

on 90 000 €.

Sähköautojen latauspaikkojen

tarvekartoituksen avulla saadaan

hyvät lähtötiedot sähköverkon

suunnitteluun. Kartoituksessa selvitetään

mm. kuinka monta latauspaikkaa

kiinteistöön on mahdollista

asentaa nykyisellä sähköjärjestelmällä

tai pienillä parkkialueen

sähköjärjestelmän muutoksilla.

Suojeltujen ja merkittävien

kohteiden avustukset

Vanhoille kerrostaloille myönnetään

toisinaan tukea Museoviraston

ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

eli ELY-keskuksen

toimesta. Museovirasto myöntää

rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden

entistämisavustusta

ja ELY-keskus rakennusperinnön

avustusta.

Avustuksia voidaan hakea korjaustoimenpiteisiin,

joiden avulla

edistetään rakennuksen tai alueen

säilymistä. Tuen piiriin kuuluvat

kiinteistöt ovat yleensä suojeltuja

tai muuten merkittäviä rakennuksia.

Ne voivat myös kuulua arvokkaaseen

maisema-alueeseen.

Entistämisavustusta voidaan

saada enintään 40 % korjauskustannuksista

8000 euroon asti. Mikäli

summa ylittyy, sen kustannuksista

korvataan 25 %. Avustusta voidaan

myöntää 35 000 euroon asti. Rakennusperinnön

avustuksen määrä

harkitaan aina tapauksittain, mutta

sitä voidaan myöntää maksimissaan

50 % toimenpiteiden kokonaiskustannuksista.

Kummankin

avustuksen hakuaika päättyy lokamarraskuussa.

Kokenut projektipäällikkö osaa

kertoa kuuluuko taloyhtiö avustusten

piiriin.

Hissi- ja

esteettömyysavustus

ARA tukee taloyhtiöitä myös

liikkumisesteen poistamisessa.

Esteettömyysavustuksen tarkoituksena

on mahdollistaa liikuntarajoitteisten

esteetön kulku rakennukseen

ja sen tiloihin. Avustusta

saa esimerkiksi ulko-ovien leventämiseen

ja kaiteiden rakentamisen.

Enintään 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista

voidaan taata

avustuksella.

Hissiavustus voidaan myöntää

taloyhtiölle, jossa ei ole ennestään

hissiä. Tuen määrä voi olla maksimissaan

45 % hissin tai hissien

rakentamisen kustannuksista. Myös

moni kunta myöntää tukea hissin

jälkiasennukseen.

Korjaussuunnittelun ammattilaiset

auttavat hissien jälkiasennuksissa

niin arkkitehti-, rakenne- kuin

LVIS-suunnittelunkin osalta.

Lähde Raksystems

Esim 20x30x5,6

Esim. 20x30x5,6

Alkaen

Alkaen

1340 1540 € € // kk kk

+ alv 24%, 60 kk leasing

+ alv 24%, 60 kk leasing

hinta yrityksille, asennettuna

Pohjanmaan seudulle.

hinta yrityksille, asennettuna

Keski-Suomeen

UUDET IBEDAn TAKATULISUOJAT: GG, GT, TT

Enemmän

suorituskykyä

IBEDA kaasuturvatuotteiden edut

KEVYEMPI – poltin on


mukavampi käyttää

• PIENI – letkuliitäntöjen väliin

jää enemmän tilaa

OPTIMOITU MUOTOILU


– suurempi virtausnopeus!

Toimitamme myös

DS1000 ja DS2000

takaiskusuojat

Maahantuonti ja markkinointi

FinEst-Hall Oy

Amerintie 1, 04320 Tuusula,

Puh. 040 551 4589

Puh. 0207 597 999


Yritysmaailma 11 41

Suomalaisen tuotannon kilpailukyvystä

on pidettävä huolta

Käynnissä olevan pandemian vuoksi teollisuudella

ja muillakin liike-elämän osa-alueilla on takanaan

haastava vuosi takana. Suomi on pärjännyt

haastavassa tilanteessa monia kilpailijamaitaan

paremmin ja tuotanto on saatu pidettyä

pääosin käynnissä. Tästä huolimatta eri toimialat

ovat uusien haasteiden edessä, joita ovat

mm. kansainvälinen komponenttipula sekä alihankintaketjun

häiriöt, joiden aiheuttamia vaikutuksia

on nähty myös Suomessa.

– Suomen hyvinvoiva alihankintakapasiteetti

kannattaa

pitää vitaalisena, koska

paikallisen tekemisen merkitys

on korostunut entistä

enemmän pandemian aikana.

Finanssikriisistä lähtien

Suomessa on jääty investointitasoissa

kilpailijamaista

jälkeen. Nyt on entistäkin

tärkeämpää, että pysymme

kilpailussa mukana,

kun kansainvälisen tilanteen

johdosta maailmalla on kapasiteettia

runsasti vapaana,

Iscar Finland Oy:n myynnistä

ja markkinoinnista vastaava

Jaakko Luotonen painottaa.

Suomessa teollisuuden

investoinnit ovat olleet Luotosen

mukaan monissa tapauksissa

korvausinvestointeja,

joissa korvataan vain välttämättömät

vanhemmat osakokonaisuudet

uudemmilla,

eikä niinkään panosteta itse

tuotannon kehittämiseen ja

tuottavuuden parantamiseen.

– Koneiden ja työkalujen

valmistajilta tulee jatkuvasti

yhä tehokkaampia ratkaisuita,

joita muualla maailmassa

otetaan hyötykäyttöön varsin

ripeästi. Suomen pitäisi

pystyä olemaan tässä ihan

kärkimaita ja ottamaan sitä

kautta muuta maailmaa kiinni

tuotannon tehokkuudessa.

Vasta laadukkaat

työkalut ulosmittaavat

tuotantolaitteiston

täyden potentiaalin

Luotonen on pistänyt

merkille, että kalliisiin ja tehokkaisiin

koneisiin investoitaessa,

päädytään säästöä

hakemaan työkalupuolelta,

jolloin uuden koneen

tarjoamia mahdollisuuksia ei

saada täysimääräisesti ulosmitattua.

– Tilannetta voisi verrata

siihen, että ostetaan uusi

tehokas auto, mutta siihen

asennetaan vanhan auton

kuluneet renkaat. On tärkeää

tiedostaa, että kaikkien tuotannon

osatekijöiden pitää

olla kunnossa, jotta tuottavuutta

pystytään oikeasti parantamaan.

Työkaluja yhä

tehokkaampaan

työstämiseen

Iscar tuo markkinoille satoja

uusia tuotteita vuodessa.

Tänäkin vuonna julkaistaan

toistasataa uutta tuoteperhettä,

jotka soveltuvat yhä tehokkaampaan

työstämiseen.

– Laadukkaiden työkalujen

kautta, pyrimme tuomaan

loppukäyttäjälle etua

niin tuotantovarmuudessa

kuin tuottavuudessakin, eli

viime kädessä siinä viivan

alle jäävässä summassa, eli

paremmassa katteessa.

Luotonen myöntää, että

nyt eletään varsin haastavassa

tilanteessa, käynnissä olevan

pandemian takia, kun perinteinen

kaupan tekeminen

ja konsultointi, etenkin työkalupuolella,

on muuttunut.

– Emme voi olla nyt samalla

tavalla paikan päällä

auttamassa asiakasta, kuin

aiemmin. Tähän Iscar on

konsernina panostanut maailmanlaajuisesti

todella voimakkaasti,

tuoden uusia toimintamalleja

teollisuus 4.0:n

ja digitaalisen puolen ratkaisuihin.

Näihin kuuluvat mm.

uudistunut nettikauppa, ITAtyöstöarvolaskimet,

Matrixtyökaluhankintajärjestelmät,

pilvipohjaiset työkalukirjastot

sekä lukuisat mobiilisovellukset.

Olemme pyrkineet

luomaan Suomessa

täysin uusia toimintamalleja,

joiden kautta pystymme

auttamaan asiakkaitamme

entistäkin kokonaisvaltaisemmin.

Uusia ratkaisuita edustavat

Luotosen mukaan mm.

virtuaalinen konsultointi,

jonka puitteissa alan asiantuntijat

pääsevät näkemään

netin välityksellä työstötapahtuman

reaaliajassa ja

pystyvät näin antamaan välitöntä

konsultaatiota.

– Suomessa on monipuolinen

konepajateollisuus ja

valtava määrä osaamista.

Yhdessä voimme varmistaa

meille kaikille kilpailukykyisen

paikan maailmanmarkkinoilla.

Uusi NeoLogiq-tuotelinja

tarjoaa entistäkin

parempaa tuottavuutta

Luotonen kertoo, että kuluvan

vuoden aikana lanseerataan

uusi NeoLogiq-tuotelinja,

joka kattaa käytännössä

kaikki työstön osa-alueet.

Uutuutta tulee niin poraukseen,

jyrsintään kuin sorvaukseenkin.

– Siihen kuuluu toistakymmentä

uutta tuoteperhettä,

jotka tulevat saataville

pitkin vuotta.

Näillä tuotteilla pyritään

nostamaan asiakkaan tuottavuutta

sekä parantamaan

tuotteiden käytettävyyttä

sekä helppoutta.

Luotonen kertoo, että

Suomessa on monenlaisia

asiakkaita. Suomessa tehdään

paljon myös pieniä proto-

ja nollasarjoja, joihin ei

välttämättä kannata kehittää

täysin uusia toimintamalleja.

Näissä tilanteissa käytettävien

työkalujen monipuolisuus

korostuu entistä

enemmän.

– Ratkaisuillamme pystytään

työstämään laajaa skaalaa

erilaisia materiaaleja, ei

tarvita erillisiä työkalurunkoja

eri materiaaliryhmille,

vaan pystytään kattamaan

vain teräpaloja vaihtamalla

hyvin laaja skaala eri työstömateriaaleja.

Työkalun kestoikä on

Luotosen mukaan yksi tärkeä

osatekijä, mutta yhtä lailla

työkalun kestoiän hyödyntäminen

niin, että sitä kautta

pystytään parantamaan työstöarvoja

ja nostamaan tuottavuutta.

– Jos voidaan vapauttaa

tehokkaammalla työstöllä

minuutteja tuotannosta, silloin

voidaan myydä vapaata

kapasiteettia enemmän loppukäyttäjälle

ja sitä kautta

asiakkaalle jää enemmän

rahaa käteen. Työkalun pitkä

käyttöikä ei tuo yksistään

tuo tuottavuutta, vaan kun se

kestää paremmin, voidaan

tuotannon nopeutta kasvattaa.

Korkean työstöarvon

kanssa tästä saadaan ulosmitattua

paras tuotto.

Globaali tietotaito

käytettävissä

paikallisesti

– Meillä yhdistyy maailmanlaajuisen,

maailman toiseksi

suurimman, valmistajan

resurssit sekä pitkäaikainen

paikallinen tuntemus.

Ymmärrämme Suomen

teollisuuden tilanteet ja tarpeet

paikallisesti, mutta pystymme

samalla tuomaan globaalin

toimija vahvuudet, eli

olemassa olevan tietotaidon

paikalliselle tasolle. Pitkäaikaiset

ja avoimet asiakassuhteet

mahdollistavat tuotannon

kehittämisen yhdessä

asiakkaan kanssa, Luotonen

mainitsee.

Iscar Finlandin paikalliseen

toimintafilosofiaan

kuuluu oman alansa huippuosaajien

rekrytointi, jotka

pystyvät paikan päällä tai

etänä ratkomaan asiakkaan

ongelmia ja auttamaan oikeiden

työkaluratkaisuiden

löytämisessä mahdollisimman

tehokkaasti.

Pitkäkestoisesta

yhteistyöstä

suurimmat hyödyt

– Parhaat onnistumiset on

saatu aina siitä, kun olemme

pystyneet tuomaan asiakkaalle

uuden tuotteen tai koneen

investoinnin yhteydessä

kokonaisvaltaisen uuden

ratkaisun. Ratkaisun kautta

asiakkaat pystyvät saamaan

itselleen pitkäaikaisen tukijalan

omaan toimintaansa

ja sitä kautta omiin asiakassuhteisiinsa.

Pitkäaikaisten

asiakassuhteiden osalta

yhteydenpidon frekvenssi

on tarvittaessa päivittäistä,

mutta tavallisesti viikoittaista,

Luotonen toteaa.

Iscar Finlandin palveluksessa

on tällä hetkellä 12 teknistä

myyjää, jotka ovat asiakkaiden

kanssa jatkuvassa

yhteydessä.

– Pandemia-aikana yhteydenpito

on hyvin eri tyyppistä

kuin normaaliaikaan, kun

välttämättä ei voida mennä

paikan päälle. Tällöin käytetään

uusia netin mahdollistamia

ratkaisuita sekä perinteistä

puhelinkonsultaatiota,

Luotonen kertoo.

www.iscar.fi


12 Yritysmaailma

Odotettu Maxpo 2021 esittelee uutuudet

ja mahdollistaa kohtaamiset syyskuussa

Maxpo 2021 Maarakennus- ja ympäristöhoitokoneiden

ammattimessut järjestetään

2. – 4.9.2021 Hyvinkään lentokentällä jo

seitsemättä kertaa. Reilun vuoden kestäneiden

rajoitusten jälkeen tapahtumaa odotetaan

ja se on saanut yritykset ilmoittautumaan

messuille innokkaasti.

Nyt tahdotaan tavata olemassa olevia asiakkaita

ja tutustua uusiin. Halu kohdata ja tehdä

kauppaa on kasvanut suureksi. Maxpo-messut

on ensimmäinen iso ammattitapahtuma, jonka

Messukeskus järjestää poikkeuksellisen ajan

jälkeen.

–Maxpo on ainoa maarakentamiseen

erikoistunut ammattitapahtuma ja erityisen

tärkeä alalle juuri nyt. Pääsemme vihdoinkin

kohtaamaan asiakkaita tehokkaasti kasvokkain.

Kolmen päivän aikana yritykset

kohtaavat suuren asiakasmäärän Maxpossa

ulkotiloissa lentokentällä. Näiden asiakkaiden

tavoittaminen yksittäisillä tapaamisilla

veisi todella kauan aikaa. Nyt on patoutunutta

tarvetta asiakaskohtaamisille, sanoo

Rakennuskonealan Näyttely-yhdistyksen

puheenjohtaja Tomi Veijalainen.

–Rakennuskonealan Näyttely-yhdistyksellä

on useiden vuosikymmenten kokemus

Maxpo-messujen järjestämisestä. Odotan nyt

innolla, mitä tuleva Maxpo tuo tullessaan.

Saattaa olla, että syyskuun tapahtuma on

kaupallisesti kaikkien aikojen paras.

–Myynti käy nyt vilkkaana ja saamme

yhteydenottoja päivittäin. Isot yritykset ovat

jo mukana ja nyt tehdään pienempiä osastovarauksia.

Mukana on jo yli 160 yritystä ja

näyttelypinta-alasta on varattu 90 % tapahtumalle

varatusta alueesta. Ensi syyskuussa on

odotettavissa huikea tapahtuma, jossa esitellään

alan uutuudet kattavasti, kertoo myyntipäällikkö

Risto Wuolle Messukeskuksesta.

–Yritykset ovat pääsääntöisesti suurentaneet

osastojaan ja odottavat malttamattomina,

että pääsevät esittelemään uusia koneitaan

ja tekemään kauppaa. Automaahantuojat

esittelevät kuljetuskalustoa isolla yhteisosastolla,

jossa esitellään myös päällirakenteet ja

perävaunut.

Maxpo-messut tarjoaa alan ammattilaisille

loistavan paikan tutustua uutuusmallistoihin

ja tulevaisuuden ympäristöystävällisiin

teknologioihin. Hyvinkään lentokentälle

rakentuu maarakennus-, ympäristönhoito-,

tie- ja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden

materiaalinkäsittelykoneita ja kuljetuskalustoa

kaikissa kokoluokissa esittelevä

ammattitapahtuma. Viime kerralla vuonna

2019 Maxpoon tutustui kolmen päivän aikana

yhteensä lähes 15 000 alan ammattilaista.

Yrittäjän matkassa

Maxpo järjestetään

joka toinen vuosi

Maxpo 2021 -messut järjestetään 2. –

4.9.2021 Hyvinkään lentokentällä. Tapahtuma

on avoinna torstaina ja perjantaina

2. – 3.9.2021 klo 9-17 ja lauantaina

4.9.2021 klo 9-16. Maxpo-messut järjestää

Messukeskus Rakennuskonealan

Näyttely-yhdistys ry:n toimeksiannosta.

Terveysturvallisuus huomioitu

Messukeskuksessa hyvin

–Seuraamme tarkasti tapahtumien järjestämistä

koskevia määräyksiä. Nyt näyttää todella

hyvältä ja syksyllä pääsemme varmasti

kohtaamaan Hyvinkään lentokentällä, kertoo

tapahtumasta vastaava liiketoimintapäällikkö

Juha Kuusla Messukeskuksesta.

–Meillä on hyvin hanskassa kaikki järjestelyt,

jotka mahdollistavat terveysturvallisen

tapahtuman järjestämisen. Aika näyttää mitä

niistä joudutaan käyttämään, mutta olemme

varautuneet kaikkeen.

Maxpon järjestelyt hoidetaan tarkasti ja

ammattitaidolla. Messukeskus on saanut ensimmäisenä

pohjoismaisena tapahtumatalona

SAFE Asset Goupin COVID 19 -sertifikaatin.

Sekin osoittaa, että ohjeistukset, tilojen ja

varusteiden hygienia, henkilökunnan turvallisuusosaaminen

ja muut koronaviruksen

torjuntaan liittyvät toimenpiteet on hoidettu

Messukeskuksessa perusteellisesti.

HELPOSTI KASATTAVAT JA PURETTAVAT

SEINÄELEMENTIT

Valmistamme ja toimitamme nopeasti kasattavia ja tarvittaessa

helposti purettavia betonipalikkaseiniä, rakenteita ja kaarihalleja mm.

• RINNETALOJEN TUKIMUURIT • VARASTOT • SIILOT

• LIIKENTEEN OHJAUS • NÄKÖ- JA SUOJAMUURIT • BETONIPORSAAT

— Vain mielikuvitus on rajana —

Meiltä myös katokset ja

KAARIHALLIT

Kun sinulla on visio, niin autamme myös suunnittelussa

ja tarvittaessa myös toteutuksessa. Ota yhteyttä!

Katso

lisää kotisivuiltamme!

Karjalan Betoni Oy

Yritysmaailma

Jätä juttuvinkki nettisivuillamme:

www.yritma.fi

JULKAISIJA:

Joensuun Kustannus Oy

YRITYSMAAILMA

Telitie 1D, 80100 Joensuu

info@yritma.fi | www.yritma.fi

PÄÄTOIMITTAJA/

TOIMITUSJOHTAJA:

Markku Oikarinen,

puh. 050 374 6280

markku.oikarinen@yritma.fi

TOIMITTAJAT:

Eini Kettunen puh. 050 374 6294 eini.kettunen@yritma.fi

Toni Valha puh. 050 531 4745 toni.valha@yritma.fi

Pasi Liimatta puh. 050 408 8457 pasi.liimatta@yritma.fi

Virpi Kylmälä puh. 045 200 5441 virpi.kylmala@yritma.fi

SIVUNVALMISTUS:

Joensuun Kustannus Oy, Yritysmaailma

Tiina Holmström, ilmoitus.tiina@yritma.fi

PAINO:

Lehtisepät Oy

Pieksämäki

ILMOITUKSET:

Ani Tiirikainen puh. 046 958 6125 ani.tiirikainen@yritma.fi

Rauno Härkönen puh. 050 374 6278 rauno.harkonen@yritma.fi

2021

© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa.

OSOITELÄHDE:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma, markkinointirekisteri, puh. 050 374 6284

Jutut myös netissä:

www.yritma.fi


Yritysmaailma 13 3

ERS Kelapalautus Oy

Tehokkaalla kierrätyksellä

kaapelikeloille pidempi käyttöikä

Kaapelikelojen palauttaminen ja kierrättäminen on ollut vaivalloista ja aikaa vievää – kaikki

se aika on ollut suoraan pois tuottavasta työstä. Tähän ongelmaan saatiin ratkaisu jo vuonna

2013, kun ERS Kelapalautus kehitti käyttäjäystävällisen järjestelmän, jonka avulla kelat

saa vaivatta ja nopeasti kiertoon mistä päin Suomea tahansa.

Kelapalautuksen

palvelun tavoitteena

on tuottaa -ERS

helppo ja tehokas tapa kierrättää

kaapelikelat ja varmistaa

kaapelikeloille mahdollisimman

pitkä käyttöikä, toimitusjohtaja

Kari Halonen

kertoo ja jatkaa: - Logistiikan

optimoinnin ja kelojen

pidemmän käyttöiän avulla

säästetään selvän rahan lisäksi

myös ympäristöä.

ERS Kelapalautuksen toiminta

alkoi vuonna 2013 pienissä

toimitiloissa Hauholla.

Palvelulle oli ollut selkeä tarve

ja nopeasti kasvavat kelamäärät

vaativat melko pian

suurempia tiloja. Sopivat

toimitilat löytyivät hyvien

kulkuyhteyksien päästä

Riihimäeltä, jossa yrityksen

päätoimipaikka ja logistiikkakeskus

tänäkin päivänä sijaitsee.

Halonen kertoo, että Riihimäellä

käsitellään noin 60

000 kaapelikelaa vuodessa.

- Asiakkaitamme ovat

mm. sähköurakoitsijat, rakennusliikkeet

ja teollisuus.

Palautuspisteitä meillä on jo

noin 30 ympäri Suomea ja

etsimme aktiivisesti mahdollisuuksia

kasvattaa tätä

verkostoa, jotta palvelu olisi

kaikkien ulottuvilla. Meillä

on vahva tahto olla koko

maan kattava ja luotettava

kumppani asiakkaillemme.

Yhdessä vähennämme

asiakasyritystemme ja

yhteiskunnan kuluja

- Työmaiden urakoitsijoiden

on työlästä ja usein myös

kallista lähteä palauttamaan

suuria ja painavia keloja

monille eri valmistajille tai

moniin eri palautuspisteisiin.

Olemme tehneet kaapelikelojen

noutoprosessin asiakkaillemme

mahdollisimman

helpoksi. Meillä on käytössä

oma sähköinen rekisteröintijärjestelmä,

jonka avulla

asiakas voi tehdä keloista

joko palautuksen, tai noutotilauksen,

vaikka ulkona

työmaalla, Halonen selvittää.

– Tietenkin noutotilaus

on mahdollista tehdä myös

puhelimitse, mutta opastamme

mielellämme tarvittaessa

myös sähköisen järjestelmän

käytössä.

- Otamme vastaan kaikki

kaapelikelat, valmistajasta

tai materiaalista riippumatta.

Riihimäen logistiikkakeskuksessa

kelat saavat kuntoluokituksen,

ja sen perusteella

asiakas saa hyvityksen.

Riihimäellä kaikki kelat

myös puhdistetaan jatkokäyttöä

varten ja osa keloista

korjataan.

Meiltä lähtee keloja jatkokäyttöön

muun muassa

Kreikkaan, Puolaan, Ruotsiin

ja Liettuaan.

-Hyvitämme ehjistä ja

korjauskelpoisista K-standardin

kaapelikeloista kilpailukykyisen

hinnan. Näiden

kelojen ostohinnassa on

mukana pantti ja osan tästä

pantista saa takaisin palauttaessaan

kelan. Mitä paremmassa

kunnossa kela on, sitä

suuremman osan pantista

saa takaisin. Huonokuntoiset,

korjauskelvottomat

kelat romutetaan ja kierrätetään

100 %:sti. Puumateriaali

hyödynnetään lämpövoimaloissa

ja metalliosat

menevät metallikierrätyksen.

Jäljelle jääneitä kaapeleita

ei myöskään tarvitse

purkaa pois, vaan ne voi

jättää keloille ja laittaa samalla

kyydillä tulemaan. Keloille

jääneet kaapelinloput

kierrättää yhteistyökumppanimme,

Refe Finland Oy,

joka hyvittää kaapelijäämien

metalleista asiakkaalle, Kari

Halonen kertoo.

Helpoin tapa kierrättää kaapelikelat.

Käyttäjäystävällinen ja joustava järjestelmämme säästää

kallisarvoista aikaasi tärkeämpiin tehtäviin.

Tehokas kelojen kierrätys vähentää yrityksesi kuluja ja

muun muassa kattavan palautuspaikkaverkostomme avulla

säästämme yhdessä luontoa.

Meille voit palauttaa kaikki kelat - niin puiset, kuin

muovisetkin. Myös kaapelinloput voit jättää keloille. Meiltä

saat lisätietoa metallihyvityksistä.

Pyrimme mukautumaan tarpeisiisi ja olemaan joustava

yhteistyökumppani. Järjestämme esimerkiksi noudon

sinulle sopivalle aikavälille.

Mobiilisovelluksemme avaa sinulle

mahdollisuuden täyttää esimerkiksi

noutolomake myös silloin, kun tietokonetta

ei ole saatavilla. Vaikkapa ulkona työmaalla.

www.kelapalautus.fi

ERS Kelapalautus Oy - myynti@kelapalautus.fi - 040 717 2446


14 Yritysmaailma

– Olemme tehneet päätöksen

syksyn tapahtumien osalta ja messukausi

Tampereella käynnistetään

suunnitelmien mukaan syyskuun

alussa. Pandemiatilanteen parantuminen

ja rokotusten eteneminen

ovat luoneet uskoa siihen, että

viimeistään kesän jälkeen on mahdollisuus

järjestää jo suuria tapahtumia

onnistuneesti. Seuraamme

toki jatkuvasti voimassa olevia

rajoituksia sekä hallituksen ja viranomaisten

linjauksia tapahtumien

avaamisen osalta. Vastuullisena

tapahtumajärjestäjänä pystymme

kyllä toteuttamaan tulevat

messut terveysturvallisesti sekä

huomioimaan kaikki ohjeistukset

ja vaadittavat järjestelyt suurissa

tiloissamme, toteaa toimitusjohtaja

Hannu Vähätalo Tampereen

Messut -konsernista.

Alihankinta-messut järjestetään

21.–23. syyskuuta 2021 Tampereella

Valoisammat näkymät koronapandemian osalta

luovat uskoa messu- ja tapahtuma-alan palautumiseen

tulevana syksynä. Tampereen Messut -konserni

vahvistaa, että messukausi Tampereen Messu- ja

Urheilukeskuksessa alkaa syyskuun alussa järjestettävillä

kuluttajamessuilla. Ammattimessuista ensimmäisenä

järjestetään 21.–23. syyskuuta 2021

teollisuuden odotettu ykköstapahtuma Alihankinta

ja AlihankintaHEAT. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen

täyttävään tapahtumaan on tulossa noin

tuhat näytteilleasettajaa. Messujen teemana säilyy

Datasta bisnestä.

Alihankinnan

menestys piilee

kasvokkaisissa

kohtaamisissa –

syksyn toteutus hybridinä

Alihankinta-messut on järjestetty

Tampereella vuodesta 1988. Viime

vuoden messut siirrettiin pandemian

johdosta syyskuulle 2021.

Joulukuussa 2020 Alihankinta

ja AlihankintaHEAT järjestettiin

kuitenkin virtuaalitapahtumana,

joka oli sisällöllisesti onnistunut

pilotti, mutta perinteiseen messukokemukseen

tapahtumaa ei voi

verrata. Saadun palautteen pohjalta

Alihankinnan menestys pohjautuu

live-tapahtuman mahdollistamiin

face-to-face -kohtaamisiin, jotka eivät

toteudu virtuaalitapahtumassa.

– Alihankinnan asiakkaat ovat

odottaneet vahvistusta syksyn

Yrittäjän matkassa

messujen toteutuksesta. Kentällä

on kovasti painetta kasvokkaisiin

kohtaamisiin tämän virtuaalivuoden

jälkeen, joten meitä on kyllä

rohkaistu fyysisen tapahtuman

toteuttamiseen. Myös tapahtuman

taustalla vaikuttavat asiantuntijatahot

ovat näyttäneet vihreää valoa

järjestelyille. Onneksi pandemian

ja tapahtumien avautumisen osalta

näkyy jo valoa pimeäksi käyneen

tunnelin päässä. Tällä tietoa Alihankintaan

on tulossa jälleen noin

tuhat näytteilleasettajaa eli sitoutuminen

tapahtumaan on vahva.

Luottavaisin mielin jatkamme

valmisteluja ja keskitymme siihen,

että tapahtuma saadaan toteutettua

onnistuneesti ja turvallisesti, sanoo

Tampereen Messujen

tulevista messuista ja

tapahtumista löytyy lisätietoa

www.tampereenmessut.fi.

Alihankinta-messuista vastaava

markkinointi- ja viestintäjohtaja

Tanja Järvensivu Tampereen

Messut -konsernista.

Alihankinta ja AlihankintaHE-

AT 2021 toteutetaan hybridinä

eli fyysisen ja virtuaalisen tapahtuman

yhdistelmänä. Tämä

tarkoittaa lähinnä Datasta bisnestä

-teeman ja muun ohjelmasisällön

nostamista esille myös verkossa.

Kohtaamiset ja kontaktit antavat

LISÄTIEDOT: www.alihankinta.fi

@Alihankinta, #Alihankinta, #AlihankintaHEAT

puolestaan merkittävän syyn lähteä

live-tapahtumaan.

– Alihankinta toteutetaan hybriditapahtumana,

jossa teemaa ja

ohjelmaa nostetaan osittain myös

verkkoon, mutta varsinainen verkostoituminen

ja kontaktien hankkiminen

keskitetään messuhalleihin.

Live-tapahtuman tunnelma

ja ainutlaatuiset kohtaamiset ovat

kantaneet Alihankintaa jo yli 30

Fabrication program

vuotta, joten kaikkea hyvää ei kannata

muuttaa vallan virtuaaliseksi.

Hybridi mahdollistaa kuitenkin

osallistumisen tapahtumaan myös

kansainvälisesti, mikäli matkustusrajoitukset

syksyllä jatkuvat,

Järvensivu lisää.

Teemana säilyy Datasta

bisnestä – älykkäästi,

turvallisesti ja tuottavasti

Alihankinnan ja Alihankinta-

HEATin viime vuoden teema

Datasta bisnestä säilyy tapahtumassa

myös tänä vuonna. Teemaa

käsiteltiin loppuvuoden virtuaalitapahtumassa,

johon tuhannesta näytteilleasettajasta

osallistui 250. Nyt

teeman hyödyntäminen halutaan

mahdollistaa myös muille näytteilleasettajille.

Teemaa nostetaan

esille kolmesta näkökulmasta, jotka

ovat älykäs teollisuus, turvallisuus

ja tuottavuus.

LUOTETTAVAT JA TOIMINNALLISESTI

TEHOKKAAT VAROLAITTEET TURVAAVAT

KOHTEESI JATKUVAN TOIMINNAN.

PAINEENALENTIMET

höyrylle, vedelle, öljylle,

ilmalle ja kemiallisille aineille.

Säätävät käyttöpaineen

prosessille sopivaksi.

Tarjoamme laadukkaat ja

monipuoliset varolaitteet

erilaisiin käyttökohteisiin

suoraan varastosta.

Säästämme resurssejasi

säätämällä varolaitteet

kohteeseesi sopivaksi ja

huoleksesi jää ainoastaan

tuotteen linjastoon asennus.

VAROVENTTIILIT

höyrylle, vedelle, öljylle, ilmalle ja

kemiallisille aineille.

Suojaavat laitteistoja ylipaineelta.

Jokainen varoventtiili mitoitetaan

väliaineen ja prosessin mukaan.

Kaikkia varoventtiilimalleja

voidaan säätää kohteen vaatimaan

paineeseen.

Katso laaja venttiili- ja

säädinvalikoimamme

skannaamalla oheinen QR-koodi.

ECONOSTO OY | Lukkosalmentie 1, PL 1330, 70421 KUOPIO, Finland | Tel. +358 (0)17 262 3555 | www.econosto.fi


Pohjoismaisesta asennusja

kunnossapito-osaamisesta

kannattaa pitää kiinni

TapiService Kalajoelta on Euroopan markkinoilla toimiva asennus- sekä kunnossapitoyritys, jonka laaja

kokemus teollisuuden eri aloilta sekä kunnossapito- että asennustöistä mahdollistaa kokonaisvaltaisen

palveluiden tuottamisen. Laiteasennuksissa, modernisoinneissa, kunnossapitotöissä ja hitsaustöissä

työkohteita ovat olleet esimerkiksi metsä-, kaivos-, energia- sekä terästeollisuuden projektit.

Yritysmaailma 15

Tapio Räihä

Teemme kattavasti kunnossapito-

ja projektiasennuksia

eri teollisuuden haaroille.

Suomessa olemme mukana mm.

metsäteollisuuden huoltoseisokeissa

sellutehtailla sekä sahoilla, myös

vaneritehtailla. Voimalaitoksilla

seisakeissa sekä projekteissa soodakattiloista

jätteenpolttolaitoksien

leijupetikattiloihin. Mineraalipuollella

työskentelemme kaivoksilla

sekä satamissa. Operoimme asennuksissa

koko Euroopan alueella.

Esimerkiksi Ruotsin puolella meillä

on ollut toimintaa heti yrityksen

perustamisesta lähtien, siellä olemme

olleet mukana Pohjois-Ruotsin

kaivoskentiltä - Etelä-Ruotsin voimalaitoksiin.

Viime aikoina isommissa

projekteissa olemme olleet

mm Suomessa kaivoksilla ja satama

sektorilla kuljetinasennusten

puitteissa Roxonille, perinteisten

huoltoseisakkien lisäksi, Tanskassa

voimalaitoksien käyttöönottoja

sekä pienempiä hommia ympäriinsä.

Työkohteisiimme vaikuttavat

aika voimakkaasti teollisuuden

suhdanteet, jotka määrittävät sen,

missä ja mitä töitä tehdään, toimitusjohtaja

Tapio Räihä mainitsee.

Isojen laitetoimittajien

alihankintahuoltoja

ja -asennuksia

TapiServicen pääasiakkaat ovat

isoja laitetoimittajia, jotka valmistavat

isoja laitekokonaisuuksia sekä

vastaavat niiden huollosta.

– Teemme heidän kouluttaminaan

huoltoja heidän koneisiinsa,

kuorimolta sellukuivureille saakka,

kaikki laitteet ovat meille tuttuja.

Teemme töitä esimerkiksi Valmetin

kenttähuollolle, jonka alihankinnassa

olemme mukana lähes

jokaisella suomen sellutehtaalla.

Lisäksi teemme Valmet Powerille

sooda- ja voimakattiloiden huoltoja

ja korjauksia sekä käyttöönottoja.

Räihä kertoo, että yritys on erikoistunut

myös käyttöönottopuolelle,

kun laitosta käynnistellään.

– Käyttöönotossa on tärkeää, että

kommunikointi tapahtuu täsmällisesti

ja asiat ymmärretään oikein,

sillä virheille ei ole sijaa tämän

kokoluokan kohteissa.

Pohjoismaissa kattava

osaajaverkosto

teollisuuden

asennuksiin ja

kunnossapitoon

– Toimimme aika isolla alueella,

jos Kalajoelta piirretään harpilla

500 kilometrin säteellä ympyrä.

Alueelle mahtuu Ruotsin hankkeita

sekä monet Suomen isot teollisuushankkeet.

On tärkeää ymmärtää,

että Pohjoismaista löytyy tarvittava

määrä osaajia omasta takaa.

Kun mietitään liikkuvan työvoiman

riskejä, varsinkin nyt

korona-aikana, näen pohjoismaiden

ulkopuolelta tulevat työntekijät

suurehkona riskinä mahdollisten

tartuntaryppäiden vuoksi. Mikäli

projekti jouduttaisiin ajamaan alas

koronatartuntojen vuoksi, siitä

muodostuisi nopeasti suuria kustannuksia.

Myös kommunikoinnin

täsmällisyys on heikompaa, mikäli

tekijöillä ei ole yhteistä kieltä.

Räihän mukaan pohjoismainen

yhteistyö on tällä hetkellä hyvällä

tasolla, mutta tiiviimpääkin yhteistyötä

olisi mahdollista tehdä. Tämä

on mahdollista mm. osaajavaihdannan

kautta.

– Olemme parasta aikaa alihankkijana

Ruotsin suurella akkutehtaalla,

joka on meidän suurin projekti

tällä hetkellä. Siellä jouduttiin

kohtaamaan koronan aiheuttamia

suuria haasteita.

Laajemmat toimituskokonaisuudet

mahdollistaisivat

uusien osaajien alalle tulon

TapiServicen resurssilistalta löytyy

40 ammattilaista, sekä yhteistyökumppaneita,

joten resursseja

on mutta töitä tehdään aina projekti

kerrallaan.

– Projektit ovat sellaisia, että

välillä töissä on vähemmän työmiehiä,

kuin mitä kapasiteettimme

mahdollistaisi. Viime aikoina pohjoismaalaisille

on enemmän jäänyt

pelkästään laitosten käyttöönotot,

kun rakennustöitä on teetetty halvemman

kustannustason maista

tulleilla asennusporukoilla. Olisi

äärimmäisen tärkeää, että pohjoismaisilla

tekijöillä olisi työkuormaa

läpi vuoden tasaisesti, jolloin alalle

olisi mahdollista saada nuoremman

polven osaajiakin, joita tullaan

tarvitsemaan lähitulevaisuudessa

varsin kipeästi. Jos töitä ei ole

tarjolla suurimmaksi osaksi vuotta,

on uusien osaajien saaminen alalle

todella haastavaa, Räihä painottaa.

Päätavoitteena

tyytyväinen loppuasiakas

TapiServicen toiminnan päätavoitteena

on tehdä asiakkaan kone

kerralla valmiiksi. Kun laiteasennuksia

tehdään yhteistyössä laitevalmistajan

kanssa ja huomataan

mahdollisesti jotain kehitettävää,

voidaan yhdessä asiakkaan suunnittelijoiden

kanssa pyrkiä esim.

laitteiden asennettavuuden parantamiseen.

– Pystymme toimimaan yhteistyössä

asiakkaan suunnittelijoiden

kanssa niin, että lopputulos olisi

mahdollisimman kustannustehokas

ja toimiva. Päätavoitteemme on

rakentaa toimiva ja tuottava laitos

loppuasiakkaalle. Mielestäni parasta

mahdollista asiakaspalvelua

edustaa asiakkaan tehtaan toimintavalmiiksi

saattaminen heti ensimmäisellä

yrittämällä, Räihä toteaa.

Kokoonpanoa asennuskohteiden

läheisyydessä

TapiService on valmistellut jo

vuoden ajan hanketta, jonka puitteissa

se panostaa valmiuteensa

suorittaa ns. liikkuvaa kokoonpanotoimintaa,

jonka puitteissa

kokoonpanopalvelu viedään asiakkaan

asennuskohteen välittömään

läheisyyteen.

– Tätä kautta pystymme jatkossa

siirtymään lähelle tehdashankkeita

tai vastaavasti perustamaan meidän

alueelleen kokoonpanoyksikön,

jonka kautta pystymme kasaamaan

isoja laitekokonaisuuksia ja sen

jälkeen asentamaan ne kohteeseen.

Kokoonpanotyö olisi tehokkainta

saada tehtyä mahdollisimman

lähellä asennuskohdetta. Olemme

hankkeessa jo aika pitkällä ja

haemme siihen nyt uusia kumppaneita.

Räihä painottaa, että TapiServicen

päätoimialaa ovat edelleenkin

kunnossapito- ja asennustyöt, eikä

aikomuksena ole perustaa konepajayritystä.

– Kokoonpanoa silmällä pitäen

olemme investoineet ajoneuvonostinkalustoon,

jota voidaan

käyttää apuna nostoissa. Meidän

on mahdollista hyödyntää myös

vuokratiloja missä tahansa kohteessa

ja hoitaa siellä kokoonpanoa

oman työnjohdon alaisuudessa

ja omalla työporukalla. Tämän

kautta saadaan entistäkin parempaa

varmuutta asiakkaan suuntaan, että

kokoonpantu laite tulee varmasti

oikein asennettuna työmaalle.

Asennusalihankintaa

isoille teknologiateollisuuden

toimijoille

TapiService tekee asennusalihankintaa

isoille teknologiateollisuuden

yrityksille asennusalihankintaa

ja sitä kautta yrityksen ammattilaiset

ovat mukana heidän koulutuksissa

päivittämässä osaamistaan.

– Toimiva yhteistyöverkosto on

tärkeässä roolissa, koska alihankintayhteistyötä

on tarpeellista tehdä

välillä yhdessä kumppaneidemme

kanssa. Siellä korostuu sama päämäärä

kuin meilläkin, eli saada

asiakkaalle mahdollisimman hyvä

lopputulos, Räihä painottaa.

Paikalliset tekijät

kartuttavat osaltaan

Suomen kansantaloutta

– Paikallisten työntekijöiden

työllistämisen alueellinen vaikutus

on hyvä muistaa, koska jos raha jää

Suomeen, paikalliset työntekijät

myös kuluttavat rahaa Suomessa

omalla paikkakunnallaan. Mikäli

raha valuu ulkomaisille tekijöille,

ei valtiokaan hyödy kulutuksen

kautta tulevista veroeuroista samalla

tavalla.

Varsinkin nyt, kun korona on

kurittanut valtion kassaa, sitä olisi

saatava vahvistettua pikaisesti. Nyt

olisi mielestäni ihan viimeinen

aika herätä tähän asiaan, Räihä

painottaa.

TapiServicen nuori toimitusjohtaja

näkee alan tulevaisuuden

positiivisena ja uskoo töitä riittävän

myös tulevaisuudessa.

www.tapiservice.fi


16 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Teknologiateollisuuden kysyntä vahvaa alkuvuonna

– koronariskit yhä olemassa

Teknologiateollisuuden kysyntä

on jatkunut alkuvuonna vahvana, ja

alan yritykset ovat saaneet tilauksia

olosuhteisiin nähden hyvin. Kyse ei

kuitenkaan ole vielä radikaalista käänteestä

parempaan vaan pikemminkin

paluusta koronaa edeltävälle tasolle niin

tilauksissa kuin tuotannossa.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus

ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja

henkilöstötiedusteluun sekä koronapulssikyselyyn.

– Koronapulssikyselyn mukaan

heikko kysyntä vaivaa entistä pienempää

joukkoa yrityksiä. Korona-aikana

patoutunut kysyntä on purkautunut ja

synnyttänyt teollisuudessa jopa jonkinasteista

ylikuumenemista. Tämä on

vaikeuttanut komponenttien, välituotteiden,

raaka-aineiden ja logistiikan

saatavuutta, sanoo Teknologiateollisuuden

pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Rautaportaan mukaan huomionarvoista

on kuitenkin, että yritysten

pidemmän aikavälin odotukset eivät

ole alkuvuoden aikana juurikaan kohentuneet

tammikuusta. Edelleen lähes

joka neljäs teknologiayritys arvioi

liikevaihtonsa supistuvan tänä vuonna

viime vuoteen verrattuna. Tulos kertoo

pidemmän aikavälin kehitykseen liittyvästä

epävarmuudesta.

Tilauskertymä hyvällä tasolla

Teknologiateollisuuden ensimmäisen

vuosineljänneksen tilauskertymää

voidaan pitää hyvänä, vaikka tilausten

arvolla mitattuna pudotusta oli peräti 29

prosenttia edelliseen vuosineljännekseen

verrattuna. Pudotuksen taustalla

on vertailuajankohdan poikkeuksellisen

hyvä tilauskertymä, eikä notkahdusta

pidä tulkita käänteeksi heikompaan.

Uusien tilausten arvo olikin tammi–

maaliskuussa 5 prosenttia suurempi

kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Liikkeellä olevien tarjouspyyntöjen

määrä jatkoi kasvuaan alkuvuonna.

Tammikuun jälkeen tarjouspyyntöjen

määrässä on tapahtunut jopa huomattava

kasvu.

Tilauskannan arvo oli maaliskuun

lopussa 4 prosenttia pienempi kuin

joulukuun lopussa, mutta 5 prosenttia

suurempi kuin vuoden 2020 maaliskuussa.

Telakoiden osuus tilauskannan

kokonaisarvosta on edelleen poikkeuksellisen

suuri.

Teknologiayritysten palveluksessa

Suomessa oli maaliskuun lopussa vajaat

310 000 henkilöä eli 1 200 henkeä

enemmän kuin viime vuoden lopussa.

Lomautusjärjestelyjen piirissä oli maaliskuun

lopussa noin 10 000 henkilöä.

Paukkuja pitkäaikaiseen

kasvuun

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja

Jaakko Hirvola on ilahtunut,

että teollisuus on ainakin tätä myöten

selvinnyt koronasta suhteellisen vähin

vaurioin. Myös palvelualojen näkymät

ovat kohenemassa, kun rajoituksia

voidaan purkaa ja rokotukset etenevät.

–Koronavaikeudet täytyy selättää,

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja

Jaakko Hirvola on ilahtunut, että teollisuus

on ainakin tätä myöten selvinnyt

koronasta suhteellisen vähin vaurioin.

mutta lisäksi Suomen on kyettävä varmistamaan

pitkäaikainen kasvu. Kasvupyrähdykset

eivät ratkaise Suomen

pitkäaikaisia ongelmia. Välttämättömät

rakenteelliset uudistukset on tehtävä

viivyttelemättä ja satsattava rohkeasti

tulevaisuuden kasvuun. Esimerkiksi

tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta

tulee nostaa niin, että tkiinvestointien

osuus BKT:stä nousee

tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin. Vain

osaamisella pärjää, Hirvola sanoo.

Hirvolan mukaan Suomen on myös

omalta osaltaan varmistettava EU:n

elvytyspaketin läpimeno. Paketin ensisijaisena

tarkoituksena on vauhdittaa

digitalisaatiota sekä talouden vihreää

siirtymää ja uudistumista. Paketti on

ehdottomasti Suomen etu, sillä näissä

asioissa Suomella on paljon annettavaa

myös muille, Hirvola muistuttaa.

Teknologiateollisuus ry

uudisti organisaatiotaan

UUDELLA ORGANISAATIOLLA pyritään palvelemaan

jäsenyrityksiä entistä paremmin. Teknologiateollisuus

tiedotti maaliskuussa strategiamuutoksesta, jonka

seurauksena toiminta jakautui kahteen eri yhdistykseen.

Valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta, ja vastuu

valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyy uuteen

työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat

ry:hyn. Uusi työnantajayhdistys aloittaa toimintansa

elokuussa ja tekee tiivistä yhteistyötä Teknologiateollisuus

ry:n kanssa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY VASTAA

jatkossa työmarkkina- ja elinkeinopoliittisesta vaikuttamisesta

ja auttaa uuteen työnantajayhdistykseen kuulumattomia

yrityksiä työsuhdeasioissa sekä mahdollisten

yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemisessa.

1.6.2021 voimaan tulleella organisaatiouudistuksella

tuetaan näiden tavoitteiden toteutumista.

VASTAISUUDESSA JOHTAJA Minna Helle vastaa

Työ, osaaminen ja innovaatiot -yksikön toiminnasta, ja

hänet on nimitetty Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajaksi.

Toimitusjohtajana jatkaa Jaakko Hirvola.

JOHTAJA MATTI MANNONEN vastaa Uudistuva

teollisuus -yksikön ja johtaja Helena Soimakallio

Kestävä kehitys -yksikön toiminnasta. Viestinnästä ja

vaikuttamisesta vastaa johtaja Anna Ranki ja hallinnosta

talous- ja hallintojohtaja Mika Uusitalo.

JÄSENPALVELUIDEN KOKONAISUUS on

organisoitu uudelleen. Kokonaisuudesta vastaa johtaja

Aki Sundell, joka siirtyy kehittämään jäsenpalveluita

Teknologiateollisuus ry:n Länsi-Suomen aluepäällikön

tehtävistä. Toimialaryhmistä ja yhdistyksistä vastaa

Saara Hassinen, joka toimii myös Terveysteknologia

ry:n toimitusjohtajana.

VENTTIILIT, TOIMILAITTEET JA SÄÄTIMET

teollisuuden, kunnallistekniikan järjestelmien ja

laivanrakennusalan tarpeisiin.

www.econosto.fi

info@econosto.fi

Puh. 017 2623 555

Lukkosalmentie 1, Kuopio


Yritysmaailma 19 17

Konekorjaamo Riikonen Oy

Neljä vuosikymmentä

raskaan kaluston parissa

Raskaan kaluston moniosaaja Konekorjaamo Riikonen Oy täyttää tänä keväänä

40 vuotta. Joensuussa Itä-Suomessa sijaitseva yritys on osa Riikonen-konsernia,

johon kuuluvat lisäksi KKR Steel Oy ja CNC Machining Oy.

Päällirakenteiden

kokoonpanoa

Konekorjaamo Riikonen Oy:n päätoimialana

ovat raskaan kaluston korjaamopalvelut

sekä kuorma-autojen ja perävaunujen

päällirakenteiden kokoonpano. KKR Steel

Oy vastaa teräsosien- ja rakenteiden valmistamisesta

ja CNC-Machining Oy koneistuspalveluista.

Riikonen-konserni on kansainväliseksi

toimijaksi kasvanut perheyritys,

jonka toiminnasta vastaavat edelleen perustajaveljekset

Keijo, Jari, Timo ja Juha Riikonen.

Neljässä vuosikymmenessä toimintaa

on kasvatettu tasaisesti, ja tänä päivänä

Riikosten yritykset työllistävät yhteensä noin

160 työntekijää.

Raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi

Konekorjaamo Riikonen Oy:n omista

tuotteista tunnetuimpia ovat RIIKO® puutavara-auton

päällirakenteet. RIIKO®-tuotteet

valmistetaan alusta loppuun saakka itse.

”Tietenkin komponentteja ostetaan valmiina,

mutta teräsrakenteet valmistetaan kokonaan

omassa talossa omien piirustuksien

mukaan. KKR-Steel muokkaa levystä valmiit

osat ja Konekorjaamo Riikonen rakentaa

niistä valmiin tuotteen”, myyntijohtaja Jari

Riikonen kertoo. Hänen mukaansa samanlainen

toteutusfilosofia on sora-autojen päällirakenteissa

sekä metsäenergian kuljettamiseen

tarkoitetuissa energiakoreissa.

RIIKO®-tuotemerkillä markkinoitavien

päällirakenteiden suunnittelussa keskeisiä

tavoitteita ovat tuotteen toiminnallisuus,

kestävyys, valmistettavuus sekä viimeistelty

ulkonäkö.

”Tuotekehityksessä asiakkaiden palaute

on ensiarvoisen tärkeää. Uudet ideat syntyvät

usein asiakkaan ongelmasta, johon on löydettävä

ratkaisu. Ratkaisun on oltava toimiva

käytössä ja mahdollisimman helppo valmistaa,

jolloin toteutus ei nosta liiaksi valmistuskustannuksia

ja tuotteen lopullista hintaa.

Päällirakenteiden kohdalla täytyy aina miettiä

myös painoa”, Riikonen sanoo.

Puutavara-auton RIIKO®-päällirakenteita

on valmistettu vuodesta 1993, ja malli kehittyi

1998 pulttiliitoksilla kasattavaksi. Se

mahdollistaa tehokkaan kokoonpanon, ja

moduulirakenteen ansiosta varustelua on

helppo huoltaa ja täydentää. Vuosittain puutavara-autojen

päällirakenteita valmistuu 30–

60, joista osa menee vientiin aina Japania ja

Iso-Britanniaa myöten.

Kaikki yhdestä paikasta

Konekorjaamo Riikonen Oy:n periaatteena

on, että asiakas saa kaiken tarvittavan

kerralla ja yhdestä paikasta. Vuosien aikana

tuote- ja palveluvalikoimaa on laajennettu

kysynnän mukaan, ja nykyisin yritys

on merkittävä maahantuoja ja jälleenmyyjä

niin perävaunuissa kuin nostureissakin.

Konekorjaamo Riikonen Oy maahantuo ja

jälleenmyy Kilafors-perävaunut, Meiren-lumiaurat

ja alusterät, Özgül-puoliperävaunut

sekä kotimaiset Kesla-puutavaranosturit ja

Tamtron-nosturivaa´at.

”Merkkiedustusten tarkoituksena on, että

asiakkaan uusi ajoneuvo saadaan valmiina

kokonaisuutena yhdestä paikasta. Tämä

helpottaa kaluston hankintaprosessia ja ajoneuvo

on meiltä valmistuessaan heti valmis

töihin”, Riikonen tiivistää.

Huoltoja, korjauksia

ja muutostöitä

Noin puolet Konekorjaamo Riikonen

Oy:n liikevaihdosta tulee raskaan auto- ja

konekaluston korjaamotoiminnasta. Konekorjaamo

on osa kansainvälistä Top Truck

-korjaamoketjua. Palveluvalikoimaan kuuluvat

korjaamopalvelut, katsastuspalvelut,

varaosapalvelu sekä rengaspalvelu. Arkipäivää

korjaamolla ovat yhtä lailla määräaikaishuollot

kuin vaativat muutostyötkin.

Korjaamopalvelut

Niitä tehdään pääasiassa kuorma-autoihin,

perävaunuihin ja työkoneisiin. Myös rengastyöt

hoituvat. Renkaita on laaja valikoima

monessa hintaluokassa raskaan kaluston

ajoneuvoihin ja työkoneisiin.

”Esimerkiksi jarrujen tai pyöränlaakerin

korjauksen yhteydessä renkaat on helppo

vaihtaa, eikä tarvitse erikseen lähteä rengasliikkeeseen.

Toisaalta, jos renkaanvaihdon

yhteydessä ilmenee, että jarrupalat ovat lähes

loppuun kuluneet, ne vaihtuvat samalla

käynnillä”, Jari Riikonen kertoo esimerkin

kokonaisvaltaisesta palvelusta, johon kuuluvat

myös katsastuspalvelut. Katsastuksetkin

hoituvat omassa uudessa katsastushallissa,

jossa yhteistyötä tehdään Kuurnan Autokatsastuksen

kanssa.

Positiiviset näkymät

Konekorjaamo Riikonen Oy täyttää tänä

vuonna 40 vuotta. Jari Riikosen mukaan yritys

on kasvanut nykyiseen kokoonsa ilman

Since 1960

yritysostoja, omaa liiketoimintaa laajentamalla.

Osoituksena hyvästä liiketoiminnan

hoitamisesta on, että jokainen tilinpäätös on

ollut voitollinen.

”Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä

menestystä ei olisi tullut. Kyllä täällä hommat

hoituvat, vaikka omistajista joku olisikin

viikon lomalla”, Riikonen sanoo hymyillen

ja jatkaa:

”Tällä hetkellä meillä on ammattitaitoisen

työvoiman suhteen kohtuullisen hyvä

tilanne, mutta hyvistä tekijöistä ollaan aina

kiinnostuneita.”

Kysymykseen siitä, miten vuosi sitten alkanut

korona-aika on vaikuttanut liiketoimintaan,

hän vastaa, ulkomaakaupan tyrehtymisellä

olevan näkyvin vaikutus.

”Kyllähän tilanne alkuun näkyi kotimaassakin

uusien tuotteitten myynnissä. Nyt tilauksia

on kuitenkin mukavasti, ja tuotanto

on myyty puoli vuotta eteenpäin”, Jari Riikonen

päättää.

RIIKO®

puutavara-auton

päällirakenne


18 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Liikennealasta

uusi

vientikärki

Suomelle

Liikennealan murros

tuo Suomelle uusia

liiketoimintamahdollisuuksia.

Liikenteen viherryttäminen

ja digitalisaatio

mahdollistavat tehokkaan

tavan vähentää liikenteen

päästöjä ja luoda Suomeen

uusia työpaikkoja. Ala voi

olla Suomen uusi vientikärki.

Päästöjä vähentäville ratkaisuille

on syntymässä laajat markkinat,

kun EU:n mammuttimaiset suunnitelmat

liikenteen viherryttämiseksi etenevät. Nyt on

oikea aika hyödyntää suomalaista osaamista

osana valtavaa murrosta.

Suomessa on liikennealalla useita jo

vakiintuneita ja hyvässä kasvussa olevia

yrityksiä, jotka kehittävät kestävän liikenteen

ratkaisuja. Tämä näkyy vientivetoisena kasvuna

ja investointeina suomalaisyrityksiin.

Näiden yritysten pärjäämisellä tulee olemaan

merkittävä vaikutus niin ilmastoratkaisujen

kuin alan osaamisen kehittymiselle.

Liikenneala on jo nyt merkittävä strategisen

kasvun ja viennin toimiala, joka työllistää

arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan

Tervetuloa mukaan, toivottaa Keskuskauppakamarin johtava

liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood.

yrityksessä. Globaaleilla markkinoilla onkin

kysyntää Suomessa kehitetyille ratkaisuille.

Suomen on hyödynnettävä kasvavan markkinan

tarjoamat mahdollisuudet.

Syyskuussa järjestettävässä Suuressa liikennepäivässä

pureudutaan siihen, kuinka

uusilla digitalisaatioratkaisuilla vähennetään

liikenteestä aiheutuvia päästöjä, tehostetaan

logistiikkaa ja saadaan henkilöliikenteeseen

uusia palveluja. Uusilla ratkaisuilla myös

luodaan Suomessa toimiville yrityksille

markkinoita ja kiihdytetään Suomen digivihreää

vientiä. Haluamme nostaa Suomen

Euroopan johtavaksi liikennemarkkinaksi,

niin että Suomi ja suomalaiset yritykset

hyötyvät meneillään olevasta murroksesta.


Yritysmaailma 19

Liikenteen verouudistus tuomassa huimia

lisäkustannuksia tavaraliikenteelle

Valtiovarainministeriön työryhmän raportissa

hahmotellaan dieselpolttoaineeseen massiivista

veronkorotusta. Dieselöljyn verotasoa korotettaisiin

asteittain 37 senttiä litralta ja polttoaineverot

sidottaisiin indeksiin. Yhteisvaikutuksena

toimet nostaisivat maanteiden tavaraliikenteen

kustannuksia noin 510 miljoonalla eurolla vuodessa.

Elinkeinoelämän ja logistiikan näkökulmasta

esitys on kestämätön.

Suomi on viennistä riippuvainen

maa, jolla on eniten

maantiekuljetuskilometrejä

Euroopassa väkilukuun

suhteutettuna. Kuljetuskustannuksemme

kuuluvat tällä

hetkellä Euroopan korkeimpiin.

Tavaraliikenteestä noin

kaksi kolmasosaa kulkee

raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä,

joihin ei tällä

hetkellä ole tarjolla vaihtoehtoisia

käyttövoimia.

Raskas liikenne kulkee vielä

pitkään dieselillä. Nykyisessä

veromallissa dieselin vero

on 25,95 senttiä bensiiniä

edullisempi litraa kohden.

Siitä huolimatta, että Suomessa

on jo nyt yksi EU:n

korkeimmista dieselin polttoaineveroista,

kutsutaan

tätä eroa työryhmän raportissa

dieselin verotueksi, ja

sitä esitetään poistettavaksi.

– Kyseessä ei ole verotuki

vaan elinehto tavaraliikenteelle.

Suomen kilpailukyvyn

turvaamiseksi on

ehdotetut veronkorotukset

kompensoitava ottamalla

käyttöön ammattidiesel,

OSTETAAN

Akut, metallit, rautaromut,

autot yms. päivän hintaan.

Nouto ja käteismaksu.

Puh. 0400 121 708

vaatii SKAL:n toimitusjohtaja

Iiro Lehtonen.

Jos dieselin vero korotettaisiin

bensiinin tasolle

raportin esittämällä tavalla,

Suomi verottaisi dieseliä yli

20 senttiä enemmän litraa

kohden kuin yksikään toinen

EU:n jäsenvaltio. Raportissa

esitetään lisäksi polttoaineveron

korottamista 11 sentillä

litralta. Muutokset toisivat

maanteiden tavaraliikenteelle

kokonaisvaikutuksena 510

miljoonan euron vuotuisen

lisälaskun. Metsäteollisuus

ry:n mukaan tämä nostaisi

metsäalan logistiikkakustannuksia

vuositasolla jopa 120

miljoonalla eurolla. Kustannusnousua

ei voisi viedä tuotehintoihin,

sillä metsäteollisuus

kilpailee globaaleilla

markkinoilla. Seurauksena

vientikilpailukyky heikkenisi

entisestään.

– Dieselin hinnan korottaminen

yhteensä 37 sentillä

on raju ehdotus tilanteessa,

jossa vientiteollisuuden

kustannuksia on muutoinkin

jo nostettu, toteaa Metsäteollisuus

ry:n johtaja Jyrki

Peisa.

Kaupan, teollisuuden ja

logistiikan näkökulmasta

liikenteen verotuksen kehittäminen

on riistäytymässä

käsistä, sillä suunnittelu

tapahtuu useissa eri työryhmissä

ja selvityksissä. Ilman

kokonaistarkastelua

tehdyt esitykset uhkaavat

teollisuuden kilpailukykyä

ja investointeja Suomessa:

– Liikenteen vero- ja

maksu-uudistus, fossiilittoman

liikenteen tiekartta

ja muut meneillään olevat

toimet on saatava toimimaan

yhteen niin, että kansalaiset

ja yritykset uskaltavat investoida

ja ettei Suomen logistinen

kilpailukyky notkahda

täysin. Liikenteen vero- ja

maksu-uudistuksella on merkittävä

rooli Suomen kilpailukyvyn

kannalta erityisesti

nyt, kun EU-komissio julkaisee

kesäkuussa ison lain-

säädäntöpaketin liikenteen

päästöjen vähentämiseksi.

Liiketoiminta on globaalia,

kansallisilla verotoimenpiteillä

on rajallinen vaikutus,

ja niitä harkittaessa tulee

ottaa huomioon Suomen

Made in Japan

Raportissa esitetyt keskeiset

kustannusvaikutukset logistiikalle:

• Vero-ohjaus ajoneuvoveron perusverosta

polttoaineveroon: Hyötyliikenteelle 170

miljoonan euron vuotuinen lisälasku vuodessa

ilman kompensaatiota.

• Dieselin polttoaineveron nostaminen

bensiinin tasolle: Hyötyliikenteelle 340

miljoonan euron lisälasku vuodessa ilman

kompensaatiota.

• Polttoaineveron indeksitarkastuksista 120

miljoonaa euroa: Tavaraliikenteen kustannuksiin

30 miljoonan euron lisälasku

vuodessa.

Esitetyssä muodossa polttoaineveron korotukset

ovat vakava uhka Suomen kilpailukyvylle.

Järjestöt vaativat, että liikenteen

verouudistuksen jatkovalmistelussa

tunnustetaan veronkorotusten vaikutukset

logistiikkakustannuksiin ja vaikutukset

kompensoidaan yrityksille.

kansainvälinen kilpailukyky

liiketoiminnan sijaintivaltiona.

Kansallisissa ratkaisuissa

on huomioitava, että samaan

aikaan EU-tasolta heinäkuussa

tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla,

kuten merenkulun

päästökaupalla saattaa

olla suuri vaikutus Suomen

logistisiin kustannuksiin,

korostaa Keskuskauppakamarin

johtava liikenne- ja

elinkeinopolitiinen asiantuntija

Päivi Wood.

Vihdoinkin Suomessa!

ISOBAARISTA YLIVOIMAA!

Teräkset isoon ja pieneen

tarpeeseen

Kysy myös

turvallista

kotiintoimitusta!

ISO 18752

Yli 1.000.000 sykliä!

Yli kaksinkertainen SAE normiin

Notkea, kevyt, pieni taivutussäde ja

ulkohalkaisija!

Uuden sukupolven kumilaatu!

Kestää kulutusta, säätä, aurinkoa ja

otsonia

Avoinna ma–pe klo 8–16

Vähäahontie 2, 85500 Nivala

P. (08) 440 525, 040 175 7724

myynti@rautavarasto-ojalehto.fi

www.rautavarasto-ojalehto.fi

Mäkituvantie 11

01510 VANTAA

Puh. 0207 65 165

Fax 020 765 7666

Patamäentie 3

67100 KOKKOLA

Puh 020 765 167

Fax 020 765 3130

www.nestepaine.fi

Teollisuustie 5

60100 SEINÄJOKI

Puh 020 765 164

Fax 020 765 7444

Hyllilänkatu 2

33730 TAMPERE

Puh 020 765 163

Fax 020 765 2940

Puulaakintie 5

40350 JYVÄSKYLÄ

Puh 020 765 131

Fax 020 765 3130


20 Yritysmaailma

Yrittäjän matkassa

Maahantuonti

ja myynti:

Mäkelänkankaantie 2

49490 NEUVOTON

05-3435666 (24h)

info@hamre.fi

www.hamre.fi

PRESSUKATOKSET

AMMATTIKÄYTTÖÖN

CAMSO

-kumitelat hyllystä-



alk. 879€/kk

+ alv 24%

60 kk leasing

hinta yrityksille.

asennettuna

Pohjanmaan

seudulle

(sis. verho-ovet)

VOITA ILMAINEN

VOITA TURVATARKASTUS!

VOITA

ILMAINEN

ILMAINEN

TURVATARKASTUS!

TURVATARKASTUS!

TIESITKÖ,

TIESITKÖ,

leikkipaikkaturvatarkastus

leikkipaikkaturvatarkastus

pitää tehdä joka vuosi.

leikkipaikkaturvatarkastus pitää tehdä joka vuosi.

pitää tehdä joka vuosi.

Leikkiturva Leikkiturva pitää Oy on leikkipaikkojen tehdä Oy on joka leikkipaikkojen

turvallisuusasioihin

vuosi.

turvallisuusasioihin Leikkiturva erikoistunut erikoistunut Oy yritys. on leikkipaikkojen

Teemme yritys. mm. Teemme mm.

turvallisuusasioihin Leikkiturva erikoistunut Oy on leikkipaikkojen

yritys. Teemme mm.

turvallisuusasioihin ■ leikkipaikkatarkastukset

erikoistunut yritys. Teemme mm.

■leikkipaikkatarkastukset

huollot/asennukset

■leikkipaikkatarkastukset

huollot/asennukset

meiltä myös leikkikenttävälineet

■huollot/asennukset

meiltä myös leikkikenttävälineet

ja ulkokalusteet

ja ulkokalusteet

■ meiltä myös leikkikenttävälineet

Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen

Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen

tarkastajamme pätevyysmääritykseen tarkastajien ovat sertifioituja, pätevyysmääritykseen TR 17207 ISO 17024 ollen mukainen puolueeton TR 17207 sertifiointi pätevyyden ollen puolueeton perustuu varmistamis- yleiseu-

pätevyyden ja

Kaikki tarkastajien

ylläpitojärjestelmä varmistamis- rooppalaiseen ja tarkastajien ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta ulkokalusteet

pätevyysmääritykseen huolehtiville turvallisuudesta ammattilaisille. TR huolehtiville 17207 ollen Yli 8500 ammattilaisille. puolueeton tarkastettua pätevyyden Yli leikkipaikkaa 8500 tarkastettua

kertovat leikkipaikkaa asiakkaidemme ja ylläpitojärjestelmä kertovat vahvasta asiakkaidemme turvallisuudesta luottamuksesta vahvasta huolehtiville ja tarkastajiemme luottamuksesta ammattilaisille. korkeasta ja Yli tarkastajiemme 8500 laadusta. tarkas-

kor-

varmistamistettukeasta

leikkipaikkaa laadusta. Raportistamme Raportistamme kertovat löydät asiakkaidemme selkeät löydät kuvat, selkeät vahvasta korjausehdotuksen kuvat, luottamuksesta korjausehdotuksen kustannusarvion.

tarkastajiemme ja kustannusarvion.

korkeasta

tarkastajamme laadusta. Raportistamme ovat sertifioituja, löydät selkeät ISO kuvat, 17024 korjausehdotuksen mukainen sertifiointi ja kustannusarvion. perustuu yleiseu-

Kaikki

rooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden

varmistamis- ja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Yli 8500 tarkastettua

leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta

laadusta. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion.

Leikkiturva Oy

TURVAA LASTEN LEIKIT LEIKIT

SOITA, Soita NIIN niin KERROMME kerromme lisää:

LISÄÄ:

Puh. p. 0400 0400 211 211 221 221 221 | | • www.leikkiturva.fi

TURVAA LASTEN LEIKIT

SOita, niin kerrOmme LiSää:

p. SOITA, 0400 211 NIIN 221 221 KERROMME | | www.leikkiturva.fi

LISÄÄ:

p. 0400 211 221 | www.leikkiturva.fi

NOPEA JA LUOTETTAVA

AUTOHUOLLON

ERIKOISLIIKE

SOita, niin kerrOmme LiSää:

p. 0400 211 221 | www.leikkiturva.fi

Öljynvaihdot

Pikahuollot

Pulpettikattojen syvyydet:

• 6m • 8m • 12m • 15m

Autohuollot

FinEst-Hall Oy

Amerintie 1, 04320 Tuusula,

Puh. 040 551 4589

harri.moisander@finest-hall.com

www.pvc-halli.fi

Yrityksille autohuollot

laskutuksella

Kiitokaari 2, Vaasa

(ABC Kiitokaari)

0400 114 166

Ma-pe 8-18 La 9-13

More magazines by this user