MIELENTERVEYS- PÄIHDE- AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN KESKI-SUOMESSA

marjaheikkila2

87971_marja_heikkilan_raportti_valmis_2_1

Keski-Suomen SOTE 2020 – hanke

MIELENTERVEYS-, PÄIHDE-

AIKUISSOSIAALITYÖN UUDISTAMINEN

KESKI-SUOMESSA

Marja Heikkilä

Kuva: Merja Huovelin


2

Sisällys

1 TIIVISTELMÄ .........................................................................................................................4

2 ESIPUHE................................................................................................................................6

3 MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄMISEN

TAUSTAA KESKI-SUOMESSA .............................................................................................8

3.1 Keski-Suomen kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiat .....................................8

3.2 Maakunnalliset kehittämishankkeet ......................................................................... 10

3.2.1 Arjen mieli -hanke................................................................................................ 10

3.2.2 Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma ................................. 10

3.2.3 Aikuissosiaalityön hankkeet ............................................................................... 11

3.2.4 Hoitoketjutyö ........................................................................................................ 11

4 TILASTOJEN KERTOMAA KESKISUOMALAISTEN MIELENTERVEYDESTÄ,

PÄIHDETILANTEESTA JA AIKUISSOSIAALITYÖN TARPEESTA .............................. 13

5 MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖRYHMÄN

TYÖSKENTELY .................................................................................................................... 21

5.1 Vertailumallina Eksote -ideointia Timo Salmisaaren kanssa ............................... 25

6 KESKI-SUOMEN SOTE-MALLI MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA

AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUMALLIN POHJANA .................................................. 31

6.1 Yhteistyö ...................................................................................................................... 32

6.2 Palveluohjaus .............................................................................................................. 33

6.3 Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito .................................................................. 35

6.4 Yksi asiakas, yksi suunnitelma ................................................................................. 36

6.5 Liikkuvat palvelut ........................................................................................................ 36

7 KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN

PALVELUMALLI .................................................................................................................... 38

7.1 Mallin taustaoletuksia ................................................................................................. 38

7.2 Keski-Suomen mallin rakentaminen ........................................................................ 42

7.3 Palvelurakenteesta ..................................................................................................... 46

7.4 Kehittäminen ............................................................................................................... 48

8 MITEN EHDOTUKSIA VOISI LÄHTEÄ KOKEILEMAAN? .......................................... 49


3

KUVAT

KUVA 1. JÄRJESTELMÄSTÄ IHMISEEN ....................................................................................................... 8

KUVA 2. NUOREN JA AIKUISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPOTILAAN HOITOKETJU. LUONNOS. ......... 12

KUVA 3. KESKI-SUOMEN YHTEINEN KIPUKOHTA .................................................................................... 14

KUVA 4. TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KESKI-SUOMESSA 6/2016 ................................. 15

KUVA 5. KELAN TYÖKYVYTTÖMYYSINDEKSI KESKI- JA ITÄ-SUOMESSA VUONNA 2014 ........................ 16

KUVA 6. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT SEKÄ MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN

HÄIRIÖIDEN VUOKSI TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT KESKI-SUOMESSA............................. 16

KUVA 7. MIELENTERVEYSINDEKSI, IKÄVAKIOITU ................................................................................... 17

KUVA 8. TYÖIKÄISTEN ALKOHOLIKUOLLEISUUS KESKI- JA ITÄ-SUOMESSA VUONNA 2014 ................... 18

KUVA 9. KUNNAN YLEINEN JA LASTEN PIENITULOISUUSASTE KESKI-SUOMESSA VUONNA 2014 ......... 19

KUVA 10. TOIMEENTULOTUKI, EUROA/ASUKAS KESKI-SUOMESSA VUONNA 2014 ............................... 20

KUVA 11. LASKUTUKSELTAAN 3 SUURINTA DIAGNOOSIRYHMÄÄ IKÄLUOKITTAIN KESKI-SUOMEN

SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 2013 ........................................................................................................ 23

KUVA 12. DIAGNOOSIRYHMÄ F00 -99 PSYKIATRIA. OSUUS KOKONAISLASKUTUKSESTA JA OSUUS

POTILASPOPULAATIOSTA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSA VUONNA 2014 ....................... 23

KUVA 13. DIAGNOOSIRYHMÄ F00 – 99. OSUUS KUNNAN LASKUTETUISTA HOITOKUSTANNUKSISTA

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUONNA 2014 ............................................................... 24

KUVA 14. PALJON PALVELUITA TARVITSEVIEN ASIAKKAIDEN JAKAUTUMINEN ERI RYHMIIN ................... 25

KUVA 15. NETTOTOIMINTAMENOJEN SUHTEELLINEN KEHITYS 2010 – 2015 (VERTAILUVUOSI

2010=100) ................................................................................................................................... 27

KUVA 16. YHTEISKUNNALLISEN OSALLISUUDEN PALVELUT OSANA EKSOTEN PERHE- JA

SOSIAALIPALVELUITA VUODEN 2016 ALUSTA ................................................................................ 28

KUVA 17. ASIAKASSEGMENTIT VS. HALLINTORAJAT .............................................................................. 28

KUVA 18. 24/7 TOIMINTAKOKONAISUUDEN OSAT .................................................................................. 30

KUVA 19. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ............................................. 32

KUVA 20. PALVELUOHJAUKSEN MUODOT JA PALVELUTARVE ............................................................... 34

KUVA 21. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 JA ALUEELLINEN ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ

TYÖRYHMÄ/UUSI SAIRAALA. KESKI-SUOMEN SOTE:N YLEINEN PROSESSI. ................................ 36

KUVA 22. KUNTALAISEN TUKEMINEN MAASEUTUMAISILLA REUNA-ALUEILLA: KRISTILLISEN

PÄIHDEJÄRJESTÖJEN AUTTAMISTYÖ JA ”YHDEN IHMISEN PERIAATE” JULKISTA SOSIAALITYÖTÄ

TUKEVANA KÄYTÄNTÖNÄ ................................................................................................................ 37

KUVA 23. ASIAKASSEGMENTOINTI ......................................................................................................... 39

KUVA 24. PERUUTTAMATTOMAT POISJÄÄNNIT ERIKOIALOITTAIN KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA

2012-2014 .................................................................................................................................... 40

KUVA 25. TULEVAISUUDEN PALVELUMUOTOJEN MÄÄRITTELYÄ ............................................................. 41

KUVA 26. PALVELUPERIAATTEITA .......................................................................................................... 42

KUVA 27. INTEGROITU LÄHIPALVELUMALLI ............................................................................................ 43

KUVA 28. NYKYINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTIKESKUS ....................................................................... 44

KUVA 29. KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS- PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUIDEN

ORGANISOINTI ................................................................................................................................ 45

KUVA 30. MAAKUNNALLINEN AIKUISTEN TALO ....................................................................................... 47

KUVA 31. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMIEN YHTEISKUNNALLE AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET50

KUVA 32. PROSESSIN HAHMOTUSTA ..................................................................................................... 51

TAULUKOT

TAULUKKO 1. KESKI-SUOMEN EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN RAKENTEET .................. 9


4

1 TIIVISTELMÄ

Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uudistaminen Keski-Suomessa

perustuu hankkeen työryhmätyöskentelyyn. Työryhmä aloitti työskentelynsä

mielenterveys- ja päihdetyöryhmänä, mutta työskentelyn edetessä aihepiiri

laajeni aikuissosiaalityöhön. Tähän vaikutti suuresti työskentely Eksoten kyseisen

toimialueen (Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut) johtajan, Timo

Salmisaaren kanssa.

Uuden mallin luomisen pohjaksi käytiin läpi maakunnassa jo tehtyä kehitystyötä,

jonka pohjalle uutta voidaan rakentaa. Aikaisempi palvelurakennetyö, jossa

voimavaroja on siirretty laitoshoidosta avohoitoon, kehitetty uusia työmuotoja

ja parannettu ammattilaisten osaamista, muodostaa hyvän pohjan jatkuvalle

uudistamiselle. Lisäksi keskisuomalaisten palvelutarvetta ja palvelujen tilaa

mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluissa kartoitettiin erikseen

tilastokatsauksella.

Uuden mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelumallin rakennusapuina

käytettiin Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa luotuja perusmalleja,

kuten lähipalvelulähtöistä palvelumallia, terveyshyötymallia, palvelulogiikkaa,

asiakassegmentoinnin hyödyntämistä, johtamiskoulutuksen oppeja sekä

asiakaslähtöisyyden asettamista keskiöön. Uuden mallin hahmottamisessa

työryhmä sai tukea kolmesta eri tapaamiskerrasta Eksoten palvelualuejohtaja

Timo Salmisaaren kanssa sekä dosentti Jorma Niemelän alustuksesta ja sparrauksesta.

Suurin merkitys oli työryhmäläisten omilla ehdotuksilla ja työskentelyllä. Työryhmäläiset

tuottivat raportin kokoajalle Marja Heikkilälle aineistoa ja ehdotuksia

uuden mallin pohjaksi. Työryhmäläisten ehdotukset kiteytyivät kahdeksaan

keskeiseen periaatteeseen, jotka toteutettuina muuttaisivat Keski-Suomen

palvelujärjestelmää radikaalilla tavalla.


5

Keskeiset periaatteet:

1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen

2. Asiakas/potilas ensin!

3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus,

vertaistuki, järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan

4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle – nopea apu

sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus

5. Sote – integraation toteuttaminen (horisontaalinen – vertikaalinen): kootut

mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen

maakunnassa

6. Asiakastiedon hyödyntäminen → asiakassegmentointi → yksilöllinen

apu

7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa

8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote

- Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu

resursseja uudenlaiseen toimintaan

Tältä pohjalta lähdettiin rakentamaan mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön

organisointia Keski-Suomessa sellaisen mallin pohjalle, joka rakentuu

asukkaiden toimivalle arjelle. Asuminen, arjen yhteisöt ja verkostot, työ ja

toimentulo, harrastukset, kaupat ja muut lähipalvelut ovat avainasemassa ihmisen

hyvinvoinnin kannalta. Tähän liittyvät tarpeen mukaiset matalan kynnyksen

avoimet peruspalvelut hyvinvointiasemilla tai -keskuksissa tukevat silloin,

kun tarvitaan ammattilaisen tai vertaisen tukea. Hyvinvointikeskuksissa

on tärkeää turvata monipuolinen tuki sote-palvelujen lisäksi: mm. TE-toimiston

ja Kelan palvelut ovat tärkeitä – samoin kulttuuri, liikunta, 3.sektori ja seurakunta.

Hyvinvointikeskuksissa työskennellään joustavasti asiakkaan osallisuuden

sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointikeskuksen

asiakastyön ammattilaisilla on keskeinen rooli mielenterveys-, päihde- ja

aikuissosiaalityön nopean avun mallissa. Tässä tukena ovat liikkuvat ja sähköiset

palvelut. Sähköiset palvelut toimivat sekä kotiin neuvontana ja ohjauksena

ja yhteyksinä esimerkiksi terapeutteihin ja muihin erityisosaajiin tai ver-


6

taisiin, että hyvinvointikeskuksiin, joihin saadaan tukea erityis/erikoispalveluista.

Maakunnallisesti kootut erityis 1 palvelut turvaavat sen, että meillä on 24/7 apua

saatavissa ympäri maakuntaa sekä korkeatasoista sairaalahoitoa, riippuvuuksien

hoitoa ja kuntoutusta sekä osaamista, jota jaetaan ja kehitetään mielekkäällä

tavalla. Malli edellyttää tuekseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä.

Koska palveluiden tuottamisen painopiste siirretään lähi- ja perustasolle, esimerkiksi

palveluiden järjestämissopimus, jonka JYTE-alue ja Seututerveyskekusalue

ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa tehneet, puretaan (Tosin

se tulisi purettavaksi sote-uudistuksessa joka tapauksessa). Eri tarkastelut

ovat osoittaneet, että nykyisellä tavalla järjestetyt palvelut lisäävät kustannuksia

ja ovat asiakkaiden ja potilaiden kannalta vaikeasti saavutettavissa. Näin

suuri muutos vaatii toteutuakseen omaa resursointia. Muutoksen tekemiseen

tulisi varata joko olemassa olevasta henkilöstöstä resurssia tai palkata ulkopuolinen

tekijä.

2 ESIPUHE

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan

25.2.2016, että maakunnassa tarvitaan perusteltu ehdotus ja yhteinen näkemys

siitä, miten päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä aikuissosiaalityö olisi

järkevää organisoida uudessa maakunnallisessa mallissa, jossa sosiaali- ja

terveydenhuolto on integroitu.

Hankkeen tulosten kannalta keskeinen kysymys on: Miten Keski-Suomessa

parannetaan erityisesti haavoittuvassa olevien aikuisten palveluja ja kuntoutusta?

Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaissa on runsaasti

1 Kaikki ryhmäläiset eivät halunneet käyttää erikois- tai erityispalvelu nimikettä, koska kokivat

sen asiakasta kehittämisen fokuksessa pitävän ajattelun vastaisena. Asiakkaan tueksi kootaan

erilaista osaamista ja moniammatillista työtä hänen tarpeensa mukaan yhdessä asiakkaan

kanssa. Porrastus ei tue asiakkaan toipumista, vaan pönkittää organisaatiorakenteita.

Samaan asiaan kiinnitti huomiota kustannusnäkökulmasta hankkeen arvioitsija Pasi-Heikki

Rannisto Peurunka4 -seminaarissa 13.9.2016.


7

niitä henkilöitä jotka tarvitsevat monia palveluita. Tätä problematiikkaa oli käyty

läpi hankeen mielenterveys- ja päihdetyöryhmässä.

Keskeisiksi ongelmakohdiksi nykyisessä palvelujärjestelmässä päihde- ja mielenterveystyöryhmän

jäsenet olivat nostaneet seuraavat asiat:

1. Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden pirstaleisuus

2. Kustannusten painottuminen kalliisiin erityis- ja erikoissairaanhoidon

palveluihin

3. Asiakkaan/potilaan vaikeus löytää oikeaa palvelua oikeaan aikaan

Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön ongelmana eivät

pääsääntöisesti ole hoitoketjut, vaan palveluiden pirstaleisuus. Tämä ongelma

ei vaivaa yksin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita, vaan

se on tunnistettu monissa muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa,

mm. sydänpotilailla 2 . Tutkimustulokset osoittavat, että asiakkaan nostaminen

sosiaali- ja terveydenhuollon keskiöön voi sekä hillitä kustannusten nousua,

että parantaa palveluja, jos sirpaleisista hoitopoluista pystytään tekemään tehokkaampia.

Lisäksi tutkimustulokset alleviivaavat osaoptimoinnin estämisen

ja nykyistä paremman tiedonkulun tarvetta.

Katsottaessa tämän päivän Keski-Suomen tilannetta asiakastarpeiden sekä

horisontaalisen ja vertikaalisen sote-integraation toteutuksen näkökulmasta,

tarvitaan uusi, innovatiivinen tarkastelu, joka hyödyntää maakunnassa tehdyn

työn, mutta tarjoaa myös uusia toimintakäytäntöjä ja palvelumalleja maakunnan

asukkaiden käyttöön. Näistä aineksista on mahdollista rakentaa 2020-

luvun mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön keskisuomalaista mallia.

Ajatusmaailman ja asenteiden tulisi vähitellen muuttua hoitoketjuista asiakkaiden

polkuihin (kuva 1). Varsinkaan mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityössä

kuntoutumista ei tapahdu, elleivät asiakkaat ja heidän läheisensä itse

työskentele aktiivisesti oman hyvinvointinsa, paranemisensa ja kuntoutumisensa

hyväksi. Ammattilaiset ovat ohjaajia, valmentajia, tukijoita, neuvojia,

2 http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/sydanpotilaiden-pirstaleinen-polkuparanisi-asiakaslahtoisyydella


8

jne. Vertaistuella ja kokemuksellisuudella on merkittävä paikka työskentelyprosessissa.

Kuva 1. Järjestelmästä ihmiseen 3

3 MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALI-

TYÖN KEHITTÄMISEN TAUSTAA KESKI-SUOMESSA

3.1 Keski-Suomen kuntien mielenterveys- ja päihdestrategiat

Suomen alueella” – raportin mukaan (AVI:n julkaisu 29.2.2014) 4 kunta- tai

3 Sydänpotilaalle sujuva hoitopolku, Sitra

4

Keski-Suomessa on jokaisessa kunnassa lukuun ottamatta joitakin Seututerveyskeskuksen

kuntia ”Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Länsi- ja Sisä-

https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ehkaisevan_paihdetyon_rakenteet.pdf/3cef3f0a-

127c-43fe-aeeb-1cb50c62b272


9

seutukuntakohtainen mielenterveys- ja päihdestrategia. Kinnulan tilanne on

raportin julkaisemisen jälkeen korjaantunut.

Taulukko 1. Keski-Suomen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön rakenteet

Päihde- ja mielenterveysstrategioissa on kuvattu pääsääntöisesti kunnan

päihde- ja mielenterveyspalveluiden nykytila, palveluiden kehittämistarpeet ja

kehittämistoimenpiteet. Eri kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin eri tarmokkuudella.

Viimeisimpänä on hyväksytty Jyväskylän kaupungin mielenterveysja

päihdeohjelma kaupungin perusturvalautakunnassa 31.3.2016. Varsinkin

palveluiden ongelmakohdat on kuvattu hyvin samaan tapaan kuin mielenterveys-,

päihde- ja aikuissosiaalityön työryhmän kokouksissa on tullut ilmi. Näitä

suunnitelmia käsiteltiin myös Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen mielenterveys-

ja päihdetyöryhmän kokouksessa 15.4.2015 5 . Niistä löytyy hienoja

toimintamalleja ja monia hyviä käytäntöjä. Mutta samat työntekijät, jotka ovat

5

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/82567_K-S_mielenterveys-

_ja_paihdepalvelujen_ohjausryhma_17_4_15_poytakirja.pdf


10

olleet näitä strategioita työstämässä, ovat esittäneet, että kun kyseessä ovat

kunta- tai seutukuntakohtaiset ohjelmat/strategiat, ei päästä tarkastelemaan

tarpeeksi laajoja kokonaisuuksia ja esittämään tarvittavia rakenteellisia muutoksia.

3.2 Maakunnalliset kehittämishankkeet

Useat kunnat ja kuntayhtymät olivat tehneet mielenterveys- tai päihdestrategiatyötä

jo aikaisemmin, mutta viimeistään Arjen mieli -hankkeen aikana ne

ryhtyivät työstämään yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdestrategioita.

3.2.1 Arjen mieli -hanke

Arjen mieli -hankkeessa (1.1.2011 – 31.1.2013) tuettiin kuntia strategioiden

tekemisessä ja järjestettiin laaja koulutussarja mielenterveystyöstä sekä koulutettiin

maakuntaan ensimmäiset kokemusasiantuntijat. Tietoa hankkeen

työskentelystä ja tuloksista löytyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisivuilta

osoitteesta http://www.ksshp.fi/fi-

FI/Sairaanhoitopiiri/Kehittamistoiminta/Paattyneet_hankkeet/KeskiSuomen_Arj

en_mielihanke. Hankkeen Keski-Suomen projektivastaavana toimi Liisa Rauhala,

joka on ollut jäsenenä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen mielenterveys-,

päihdetyöryhmässä ja aikuissosiaalityön ryhmässä. Hän on ollut tärkeä

linkki tulosten siirtymisessä eteenpäin.

3.2.2 Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma

Viimeisin hanke, jonka voidaan ajatella vastaavan koko Keski-Suomen maakunnan

mielenterveys- ja päihdesuunnitemaa on ollut Keski-Suomen aikuispsykiatrian

kokonaissuunnitelma http://www.ksshp.fi/fi-

FI/Sairaanhoitopiiri/Kehittamistoiminta/Paattyneet_hankkeet/Aikuispsykiatrian

_hankkeet/Aikuispsykiatrian_kokonaissuunnitelma(45148). Siinä toteutettiin

suuri palvelurakennemuutos ja koulutuskokonaisuus. Hanke toteutettiin mm.

lakkauttamalla psykiatrisia laitospaikkoja ja siirtämällä hoidon painopistettä ja

resursseja avohoitoon. Muutostyö pantiin toimeen sairaanhoitopiirin johdolla ja


11

samassa yhteydessä siirrettiin mielenterveystyön resursseja perustasolta erikoistasolle.

Kyseessä oli järjestelmällisesti toteutettu ja johdettu hanke (hankkeesta

vastasivat tuolloinen ylilääkäri Timo Männikkö ja erikoissuunnittelija,

psykologi Hannu Priha), joka sopi erinomaisesti omaan aikaansa.

3.2.3 Aikuissosiaalityön hankkeet

Aikuissosiaalityön osalta viimeisin lähes koko maakuntaa koskettava kehittämishanke

on ollut Aikuissosiaalityön kehittämishake Keski-Suomessa (2007 –

2009). Hankkeessa keskityttiin aktivoinnin ja työllistämisen, päihde- ja mielenterveystyön

sekä palveluohjauksen kehittämiseen sosiaalitoimiston työssä.

Lisäksi hankkeessa avattiin tehtävä- ja ammattirakenteita ja kirkastettiin aikuissosiaalityön

yhteiskunnallista roolia. Hankkeen aineisto ja tulokset löytyvät

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta osoitteesta

http://koskeverkko.fi/hankkeet/paattyneet-hankkeet/aikuissosiaalityonkehittamishanke-keski-suomessa-2007-2009/

.

Sosiaalihuoltolain uudistuksen (2014) myötä maakunnassa on virinnyt ajatuksia

sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uudelleen organisoinnista. Tätä

varten Jyväskylä ja Laukaa ovat mukana THL:n hallinnoimassa SOSKU -

projektissa (Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke 2015 - 2018). Hankkeen

tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä sosiaalisen kuntoutuksen osaamista,

yhteistyötä ja vaikuttavuutta aikuissosiaalityössä. Tietoa meneillään

olevista hankkeista löytyy hankkeen kuntakohtailta tai THL:n kotisivuilta

http://www.jyvaskyla.fi/hankkeet/sosiaalinen_kuntoutus tai

http://www.laukaa.fi/palvelut/sosku-laukaa tai https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku

3.2.4 Hoitoketjutyö


12

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on tehty hoitoketjutyötä jo vuosia. Mielenterveys

ja päihdetyön alueelta löytyy valmis hoitoketju päihteitä käyttävälle,

raskaana olevalle äidille (HAL huumeet, alkoholi, lääkkeet). Lisäksi on tehty

näitä aiheita sivuava läheisväkivallan hoitoketju Keski-Suomessa. Tällä hetkellä

on tekeillä ja jo varsin pitkällä nuoren ja aikuisen mielenterveys- ja

päihdepotilaan hoitoketju (kuva 2).

Kuva 2. Nuoren ja aikuisen mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoketju. Luonnos.

Tätä työtä on tehnyt jo usean vuoden ajan aktiivinen, moniammatillinen työryhmä,

jonka työskentelystä on kirjoitettu Hyvinvoiva Tulevaisuus blogissa

kuvaavalla otsikolla ” Hoitoketjuyhteistyötä asiakkaan hoitoviidakossa” 6 Kuten

kuvasta näkyy, hoitoketjusta pyritään tekemään monipuolinen ja kattava ja se

on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella. Hoitoketjut on tarkoitettu

ammattilaisten käyttöön, mutta jatkossa tulisi harkita varsinkin mielenterveys-,

päihde ja aikuissosiaalityön palveluissa niiden avaamista asiakkaiden

hyödyksi. Samaan aikaan maakunnassa ollaan raivaamassa toista viidakkoa:

6 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/09/06/hoitoketjuyhteistyota-asiakkaanhoitoviidakossa/


13

psykologi Eeva-Liisa Liimataisen johdolla kootaan asiakkaan reittiopasta terapiaviidakkoon

7 . Tämä opas hyödyttää varmasti yhtä lailla ammattilaisia. Luultavasti

olisi järkevää kirjoittaa eri aineistot niin selkeällä kielellä, että sekä asiakkaat

että moniammatillisten työryhmien kaikki jäsenet ymmärtäisivät niitä.

4 TILASTOJEN KERTOMAA KESKISUOMALAISTEN

MIELENTERVEYDESTÄ, PÄIHDETILANTEESTA JA AI-

KUISSOSIAALITYÖN TARPEESTA

Hankkeen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön selvityksen taustaksi

on koottu tietoa näiden palveluiden tarpeesta, käytöstä ja saannista Keski-

Suomessa 8 . Tilastokoonti julkaistaan tämän raportin liitteenä 1. Tässä raportissa

nostetaan esiin vain joitakin keskeisimpiä kipukohtia ja palvelutarpeita

aiheuttavia taustatietoja. Ehkä kaikkein keskeisin taustatekijä keskisuomalaisten

mielenterveys- ja päihdeongelmille on pitkään jatkunut epävarmuus työllistymisestä

ja sen mukana taloudellisesta ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tämä

näkyy selvästi mm. valtakunnallisessa selvityksessä, jossa Keski-Suomi

nousee esiin rakennetyöttömyyden huippumaakuntana.

7 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/30/asiakkaan-reittiopaspsykoterapiaviidakkoon/

8 Sivi Talvensola: Tilastotietoa aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista

Keski-Suomessa vuonna 2014

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/84531_Tilastokoonti_v.10.8.2016_2_.pdf


14

Vaikka Timo Aron sote-analyysin materiaali on vuodelta 2014, ei Keski-

Suomen tilanne pitkäaikaistyöttömyyden osalta ole kohentunut suhteessa

muuhun Suomeen (kuva 3.). Tässä tarvitaan edelleen kuntien, elinkeinoelämän,

maakunnan, järjestöjen ja asukkaiden yhteisiä ponnistuksia. Uusi maakuntamalli

antaa mahdollisuuden yhdistää voimavaroja uudella tavalla (aluekehitys,

työ- ja elinkeinohallinto, sosiaali -ja terveydenhuolto), hyödyntää yhteisiä

tietovarantoja ja kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja työllistymiseen ja

kuntotutumiseen. Mutta se sisältää myös suuria riskejä entistä etääntyneempään,

kankeampaan ja monimutkaisempaan hallintoon, joka hukkaa heikossa

asemassa olevan ihmisen elämäntilanteen ja tarpeet.

Kuva 3. Keski-Suomen yhteinen kipukohta 9

9 Aro – Laaksonen, 2016: SOTE-vertailuanalyysi. Vertailuanalyysi maakuntien väestöllisestä,

sosiaalisesta ja taloudellisesta kantokyvystä


15

Saarijärvi

Jyväskylä

Äänekoski

Kannonkoski

Viitasaari

Keski-Suomi

Jämsä

Kinnula

Karstula

Kivijärvi

Joutsa

Kuhmoinen

Keuruu

Hankasalmi

Pihtipudas

Toivakka

Laukaa

Konnevesi

Luhanka

Uurainen

Petäjävesi

Kyyjärvi

Multia

Muurame

7,6

18,8

7,6

18,6

4,9

18,4

5,3

18,1

7,3

17,4

6,7

17,3

6,5

17,3

5,1

17,2

4,1

17

4,8

16,6

8,2

16,4

4,9

16,2

5,0

15,5

9,2

15,1

6,4

14,7

6,6

14,3

8,7

14,3

5,7

14,3

7,3

14,2

7,3

14,1

7,5

13,2

6,9

13

6,6

12,3

5,2

11,7

0 5 10 15 20

Pitkäaikaistyöttömien %-osuus työvoimasta

Työttömien työnhakijoiden %-osuus työvoimasta

Kuva 4. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Keski-Suomessa 6/2016, %-työvoimasta (Lähde:

TEM, työllisyyskatsaus, kesäkuu 2016)

Myös työkyvyttömyys on Keski-Suomessa muuta Suomea korkeammalla tasolla.

Vaikka kuvan 4 perusteella Keski-Suomen työkyvyttömyysindeksi on Itäja

Keski-Suomen yhteistyöalueen matalin, on Keski-Suomen kuntien välillä

valtavia eroja. Kivijärvellä indeksi on 170,9 ja Muuramessa 77,4.

Tämä aiheuttaa maakunnassa melkoisia palveluhaasteita. Samat erot näkyvät,

kun työkyvyttömyyseläkettä saavien kuntatilastoon lisätään sekä mielenterveyden

ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat

Keski-Suomessa (kuva 5). Tässä tilastossa työkyvyttömyyseläkettä saavien


16

osuus työikäisestä väestöstä on Kivijärvellä (14,9 %)kolme kertaa suurempi

kuin Muuramessa (5 %). Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on

Kivijärvellä (8,1 %) eläkkeellä neljä kertaa enemmän väkeä kuin Muuramessa

(2 %).

Kuva 5. Kelan työkyvyttömyysindeksi Keski- ja Itä-Suomessa vuonna 2014, ikävakioitu (Lähde:

SOTKAnet Info 2495)

Kuva 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden

vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat Keski-Suomessa, % 16–64-vuotiaista (Lähde: SOTKAnet,

info ind 2424, info ind. 3218


17

Maakunnan ”mielenterveyskartta” on varsin värikäs ja saa uusia piirteitä, kun

se rakennetaan mielenterveysindeksin 10 pohjalta (kuva 7). Indeksi koostuu

vaikeista mielenterveysongelmista kertovista tiedoista, kuten itsemurhatiedoista,

psykoosilääkityksen tiedoista ja mielenterveyssyyperusteisesta eläköitymistiedosta.

Kunnat asettuvat tällä tarkastelulla taas eri järjestykseen, kun

kokonaisuuteen tuodaan umpikujaan ajautuneet elämäntilanteet: itsemurhat ja

sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset.

Kuva 7. Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (Lähde: Terveytemme Atlas, Terveytemme.fi, luokitteluperuste:

Luonnollinen jako, 5 luokkaa)

10 http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2012/notes/notes.htm#mielenterveys


18

Alkoholin liikakäyttö näyttää tilastotiedon valossa olevan Keski-Suomessa (29

%) jonkin verran yleisempää kuin koko maassa (28 %). Ilmeisesti tästä syystä

myös alkoholikuolleisuus on keskimääräistä korkeampaa.

Alkoholikuolleisuus 35–64-vuotiailla / 100 000 vastaavan ikäistä

miehet naiset yhteensä

Koko maa 90,8 22,9 57

Etelä-Savo 109,1 36,2 73,1

Keski-Suomi 101,4 21,3 62

Pohjois-Karjala 104,4 25 65,6

Pohjois-Savo 92,3

Kuva 8. Työikäisten alkoholikuolleisuus Keski- ja Itä-Suomessa vuonna 2014


Kuva 9. Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste Keski-Suomessa vuonna 2014 (Lähde:

Sotkanet, ind. 3099, ind. 228)

19


20

Jyväskylä

Koko maa

Äänekoski

Keski-Suomi

Kivijärvi

Kinnula

Jämsä

Multia

Petäjävesi

Keuruu

Hankasalmi

Viitasaari

Saarijärvi

Joutsa

Kuhmoinen

Laukaa

Uurainen

Pihtipudas

Konnevesi

Muurame

Karstula

Kyyjärvi

Toivakka

Luhanka

Kannonkoski

55

55

53

50

44

42

39

33

67

65

68

79

79

85

121

118

111

109

107

106

100

97

96

136

151

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Kuva 10. Toimeentulotuki, euroa/asukas Keski-Suomessa vuonna 2014 (Lähde: SOTKAnet,

id:451)

Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste näyttää jonkin verran korreloivan

toimeentulotuen saajiin Keski-Suomessa. Toisaalta taas näillä ei näytä olevan

mitään yhteyttä esimerkiksi Kannonkosken kohdalla! Sen sijaan Jyväskylässä

yhteys on selvä.


21

5 MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALI-

TYÖN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY

Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön työryhmä aloitti työskentelynsä

mielenterveys- ja päihdetyöryhmänä. Sen pohjana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

mielenterveys- ja päihdetyön ohjausryhmä, joka on toiminut maakunnassa

jo pitkään - aina Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelma

-hankkeen valmistumisesta saakka. Keski- Suomen SOTE 2020 -

hankkeen myötä työryhmää täydennettiin hankkeen työntekijöillä, joillakin järjestöedustajilla

ja maakunnan aikuissosiaalityön ja päihdehuollon osaajilla.

Näin ryhmästä saatiin entistä kattavampi ja monipuolisempi.

Ryhmän kokoonpano:


























Leila Lindell (pj), hallituksen puheenjohtaja K-S shp

Tarja Lappi (siht.), päihdepalvelukoordinaattori K-S shp

Leena Yksjärvi, valtuuston puheenjohtaja K-S shp

Vesa Kataja, johtaja ylilääkäri K-S shp

Juha Kinnunen, sairaanhoitopiirin johtaja K-S shp

Päivi Heikkilä-Kari, vastuualueen johtaja, ylilääkäri K-S shp

Tarja Seuri, toimialueen johtaja, yliääkäri K-S shp

Sirkka Keikkala, palvelualueen johtaja, Jyväskylän kaupunki

Tarja Saharinen, toimialueen ylihoitaja K-S shp

Janne Mäntynen, vastuualueen johtaja, yl K-S shp

Asko Juuti, työsuojeluvaltuutettu, K-S shp

Riitta Teittinen, ylilääkäri K-S shp

Juha Katajamäki, ylilääkäri, K-S shp

Pertti Peltonen, apulaisylilääkäri Jyväskylän kaupunki

Päivi Ylä-Kolu, toimitusjohtaja Seututerveyskeskus

Riitta Vanhanen, perusturvajohtaja Keuruun kaupunki

Raija Kolehmainen, perusturvajohtaja Äänekosken kaupunki

Jouni Levonen, palveluvastaava Saarikka

Tytti Mäkinen, perhe- ja mielenterveyspalvelujohtaja Wiitaunioni

Jussi Suojasalmi, toimitusjohtaja, Sovatek - säätiö

Pirjo-Riitta Viinikka, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen mielenterveysomaiset

FinFami

Marja Heikkilä, hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke

Mari Manninen, osastonhoitaja, K-S shp

Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, K-S shp

Niina Aivio, mielenterveys - ja päihdepalvelujohtaja, Äänekosken kaupunki


22

Anu Paananen, sosiaalityöntekijä, Saarikka

Tuija Hauvala, johtaja Kriisikeskus Mobile, Jyväskylän seudun mielenterveysseura

Erkki Keski-Lusa, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Katulähetys ry

Liisa Rauhala, palveluesimies, Jyväskylän kaupunki

Jani Korpela, kehittäjäosastonhoitaja, K-S shp

Ulla Kuittu, palvelujohtaja, Jyväskylän kaupunki

Seija Kinnunen, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki

Laura Vänttinen, sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki

Päivi Koikkalainen, hanketyöntekijä, Keski-Suomen SOTE 2020 -

hanke/Campus.fi

Mauri Roivas, osastonhoitaja, Seututerveyskeskus

Ryhmän työskentelyn keskeinen kysymys on kiteytynyt seuraavasti:

”Miten Keski-Suomessa parannetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien

aikuisten palveluja ja kuntoutusta?”

Työskentelyn taustaksi kerättiin tilastotietoa, jota ensin kokosi hanketyöntekijä

Päivi Koikkalainen 11 ja aihetta käsiteltiin työryhmän kokouksessa 31.3.2015.

Lisäksi työryhmää ja tätä raporttia varten tilattiin Keski-Suomen sosiaalialan

osaamiskeskuksen suunnittelijalta Sivi Talvensolalta tilastokatsaus, joka on

tämän raportin liitteenä ja jota käsiteltiin luvussa 3. Työryhmä käsitteli myös

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian kustannuksia ja totesi sen olevan

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kallein diagnoosiryhmä. Aiheesta on ilmestynyt

myöhemmin Lääkärilehdessä 6/2016 artikkeli 12 , jossa asia näytetään selkein

perusteluin (kuva 11).

11

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/77427_Suuret_kaupungit_Mielenterveys_ja_paihdepalvelujen_tilastoja.pdf ja

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/74335_Sotkanet_Kunnan_paihdeavainindikaattorit_2014.pdf ja

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/74295_Tyoikaiset_findikaattori.pdf

12 Purmonen, Tyrväinen, Purmonen, Rytkönen, Kataja: Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Suomen lääkärilehti 6/2016,


23

Kuva 11. Laskutukseltaan 3 suurinta diagnoosiryhmää ikäluokittain Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

2013

Työryhmän kokouksessa Äänekoskella 7.9.2015 johtajaylilääkäri Vesa Katajan

alustuksen pohjalta kävi selväksi, että psykiatrian osuus kokonaislaskutuksesta

vaihtelee suuresti maakunnan alueella. Samoin vaihtelee psykiatrian

potilaiden osuus potilaspopulaatiosta (kuva 12).

Kuva 12. Diagnoosiryhmä F00 -99 Psykiatria. Osuus kokonaislaskutuksesta ja osuus potilaspopulaatiosta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissa vuonna 2014


24

Eräänä selityksenä tähän pidettiin mielenterveystyön järjestämisvastuun siirtoa

sairaanhoitopiirille JYTE-alueella ja Seututerveyskeskuksen alueella (lukuun

ottamatta Keuruuta ja Multiaa), jolloin kaikki kustannukset kerääntyvät

todennäköisesti erikoissairaanhoitoon. Tosin tilastokatsauksista ilmenee, että

myös näillä alueilla tehdään mielenterveystyötä perusterveydenhuollossa. Aineistosta

on myös puhdistettu pois psykiatrinen palveluasuminen 13 , joten se ei

selitä suurta kustannusosuutta. Kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti

aina Luhangan 1, 39 %.sta Jyväskylän 18.42 %: iin (kuva 13).

Kuva 13. Diagnoosiryhmä F00 – 99. Osuus kunnan laskutetuista hoitokustannuksista Keski-

Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2014

Keskeisenä selittävänä tekijänä pidettiin mielenterveyspalvelujen järjestämisvastuun

siirtoa erikoissairaanhoitoon. Koska nämä kustannukset ovat erityisen

suuria, haluttiin selvittelytyötä jatkaa. Kun vielä tiedetään, että mielenterveysja

päihdeasiakkaissa on runsaasti niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat monia palveluita

(kuva 14), päätettiin hakea lisätietoa niiltä alueita, joilla on tehty muutoksia

organisaatiorakenteessa. Tällainen on mm. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali-

ja terveyspiiri), jossa on yhdistetty mielenterveys-, päihde- ja aikuis-

13 Ema s. 420


sosiaalityön palvelut yhteiskunnallisen osallisuuden palveluiksi. Näiden palveluiden

johtaja Timo Salmisaari tuli mukaan kehittämistyöhömme.

25

Timo Salmisaari oli mukana ensin Peurunka3 -seminaarin mielenterveys- ja

päihdetyöpajassa 27.9.2015 ja sen jälkeen kahdessa työryhmän kokoontumisessa

4.2.2016 ja 13.5.2016.

Kuva 14. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden jakautuminen eri ryhmiin, kuva Juha Teperi

5.1 Vertailumallina Eksote -ideointia Timo Salmisaaren kanssa

Moni työryhmän jäsen oli kuullut, että Eksotessa oli uudistettu mielenterveys-,

päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita radikaalilla tavalla. Tästä syystä haluttiin

kuulla, mitä siellä oli tehty ja miten siellä oli toimittu. Erityisen vaikuttavalta

kuulosti se, että kaikki asiakkaat pääsevät nopeasti, matalalla kynnyksellä

palvelujen piiriin ja samaan aikaan kustannukset on saatu pysymään kurissa.

Timo Salmisaari kuvaa Eksotessa tehtyä työtä seuraavasti:

”Kovin usein meiltä pyydetään tiivistettyä reseptiä siitä, kuinka tämä palvelujärjestelmämme

muutos tehtiin. Haluan heti aluksi todeta, ettei sellaista reseptiä

ole, joskin ilman tiettyjä yksittäisiä ratkaisuja en usko aikaansaatavan toimivaa

palvelujärjestelmää. Tällaisia ovat matalan kynnyksen palvelut, 24/7 -


26

toiminta, elinympäristöön tehtävä työ, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä

aikuissosiaalityön integraatio, kaikkien asiakkaiden kuuluminen kaikille, johtamisen

uudenlaiset vaatimukset ja johtamisjärjestelmän keskeisyys. Kaikkein

tärkeimpänä osa-alueena pidän johtamista, sillä tarvittavat ja tuottavat ratkaisut

ovat jo kaikkien ulottuvilla, mutta oleellisinta on, kuinka ne laitetaan toimeen.

Tämä taas kulminoituu kahteen teemaan – valtaan ja psykologiaan.

Mikä on oleellista? Meille tulee ihminen ja hän tarvitsee jotakin hyvinvointinsa

tukemiseen. Kaikki lähtee tästä. Meillä tulee olla keinot ja välineet tämän tuottamiseen.

Otetaan hänet sisään, kysytään hänen tilastaan ja asettaudutaan

hänen kokemus- ja merkitysmaailmaansa. Kuinka hän pärjää elämässään?

Tähän meillä on käytössä palvelujärjestelmä, joka pyrkii ketterän organisaation

periaattein tuottamaan tarvittavat palvelut. Järjestelmäämme on sisäänrakennettuna

kolme keskeistä mekanismia a) tilaaja-tuottaja-malli b) kaikki asiakkaat

ovat yhteisiä -periaate ja c) päihdetyö kuuluu kaikille -ideologia, jossa

kaksi merkittävintä ulottuvuutta ovat asenne ja päihdeongelmaisten huomioiminen

palvelurakenteen muodostuksessa.

Jokainen organisaatio syntyy siellä olevien yksilöiden ympärille paikallisia

vahvuuksia hyödyntäen, heikkouksia kompensoiden ja lisävalmiuksia hankkien.

Tämän takia muutos on mahdollinen kaikkialla. Sitä ei kannata rakentaa

muiden malleille, vaan joka tahon kannattaa luottaa itseensä. Organisaatioiden

kovaäänisimmät eivät välttämättä ole osaajia ja hiljaisuudessa saattavat

lymytä arvokkaat ja uraauurtavat ratkaisut. Jokainen organisaatio pystyy parempaan.

Järjestelmien uudistamisen haitallisin ilmiö on osaoptimointi. Tällöin jokainen

taho pyrkii luomaan omalta kannaltaan parasta mahdollista muista välittämättä.

Syntyy kangastuksia eli näkyjä, jotka ovat vain tiettyjen katsojien silmissä

ja jota muut eivät edes voi havaita. Organisaatio ei voi rakentua kangastusten

verkostolle, vaan se tehdään yhdessä ja tällöin kaikki joutuvat tekemään

kompromisseja. 14

14 Timo Salmisaari: Tuollainen voikin onnistua – viiden vuoden tarkastelua kaleidoskoopin

läpi, artikkeli THL:n Työpaperissa 20/15 s. 184.


27

Timo Salmisaari esitti 13.5.2016 pidetyssä tapaamisessa seuraavan talouskehitystä

kuvaavan kaavion (kuva 15). Sen perustella voidaan todeta toteutettujen

työskentelytapojen olleen taloudellisesti varsin edullisia.

Kuva 15. Nettotoimintamenojen suhteellinen kehitys 2010 – 2015 (vertailuvuosi 2010=100)

Eksote vs. Mielenterveys- ja päihdepalvelut (vanha rakenne) Timo Salmisaari 3.2.2016


Vuoden 2016 alusta lähtien organisaatio on muuttunut siten, että aikuissosiaalityö

on liitetty mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuuteen.

28

Organisaatiokuva näyttää seuraavalta:

Kuva 16. Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut osana Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluita

vuoden 2016 alusta

Kuva 17. Asiakassegmentit vs. hallintorajat

Eksotessa palvelujärjestelmä on luotu asiakkaan tarpeista lähtien. Palveluihin

pääsy ja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin puuttuminen on priorisoitu tuotantolähtöisten

organisaatiomallien ja oppiaineiden edelle. Organisaatiota on kehitetty

asiakassegmentoinnin tuottaman tiedon pohjalta (kuva 17).

Eksotessa noudatetaan Tervetuloa! – ajattelua. Sieltä ei käännytetä asiakkaita,

vaan heidän palvelunsa on auki 24/7 apua tarvitseville kansalaisille. Tämä


29

periaate lähtee asiakaslähtöisyyden korostamisesta. Asiakaslähtöisyyden sisältö on

Eksotessa määritelty neljällä eri tasolla 15 :

1. Yksilötaso - Kohtaaminen

Palvelujen räätälöinti, ”Just for me”

2. Palvelujen taso - Ketteryys

Matala kynnys – nopea avun saanti

Sopiva ja toimiva palveluvalikko asiakkaiden muuttuvien

tarpeiden mukaan

Tarkoituksena on, että palvelujen sisältö ei jäisi kiinni niiden

saatavuudesta.

Toisaalta voi olla palveluja, joita ei oikeastaan tarvittaisi ja

niihin kuluvat resurssit olisi tarkoituksenmukaisempaa

käyttää muualla.

3. Väestötaso - Mahdollistaminen

Säännöt ja rakenne

Oikeudenmukaisuus ja tasavertainen saatavuus maakunnan

eri alueilla

Kaikki saavat samanlaiset mahdollisuudet, mutta palvelujen

tulee olla tarkoituksenmukaisia eli niitä kohdennetaan

(positiivinen priorisointi)

4. Tuottavuuden taso - Vastuullisuus

a) tarpeen ja

b) vasteen mukaan

Hyvinvointivaltion olemassaolon peruskysymys ja ajankohtainen

kansallinen haaste

Mihin on varaa?

Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja

tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä

Jos rahat loppuvan, palvelut tuotetaan sattumanvaraisesti ja

niihin pääsy on mielivaltaista

15 Salmisaari mt. s. 192


30

Matalan kynnyksen 24/7 – toimintaan siirtyminen edellyttää monitahoista muutostyötä

organisaatiossa. Timo Salmisaari on jaotellut sen kuvaan 18 16 , josta

selviävät sekä toiminnan edellyttämät osa-alueet, muutosvaatimukset, toimintakulttuuri

ja seuraukset.

Kuva 18. 24/7 toimintakokonaisuuden osat

Toiminnallinen muutos edellyttää vahvaa tietojohtamista ja kokonaisuuden

hallintaa. Ei riitä, että muutos tapahtuu vai yhdessä kohdassa: matalan kynnyksen

malli ei voi toimia, jos sitä ei tueta muun organisaation toiminnalla.

Eksoten mallia on arvioitu mm. osana Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpotentiaalin

arviointia 17 . Torkki, ym. kirjoittavat Eksoten kokemuksiin viitaten: ”

On esitetty arvioita, että nykyiset päihde- ja mielenterveyspalvelut saavuttavat

vain osan palveluiden tarpeessa olevista. Arvioiden mukaan päihdepalveluita

saa noin kolmasosa vakavasta päihderiippuvuudesta kärsijöistä ja mielenterveyspalveluiden

piirissä puolet niitä tarvitsevista. Mahdollisia syitä tälle ovat

16 Timo Salmisaari: Kokemuksia palvelujärjestelmän uudistamisesta; mitä, kenelle ja miten?,

puheenvuoro Peurunka3-seminaarissa 27.10.2015

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/82285_78754_Salmisaari_Peurunka.pdf ja

https://www.youtube.com/watch?v=VJ_J9V-l7mE&feature=youtu.be

https://www.youtube.com/watch?v=VJ_J9V-l7mE&feature=youtu.be

17 Torkki, ym.: Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpotentiaalin arviointi, VN:n tutkimus- ja

selvitystoiminnan julkaisusarja 42/16


31

palveluiden huono saatavuus sekä palveluiden käyttöön liittyvä stigma. Yllä

esitetyt säästöpotentiaalilaskelmat osoittavat, että nykyiset asiakkaat olisi

mahdollista palvella pienemmällä panostuksella kuin nykyään. Eksoten esimerkki

osoittaa myös, että muuttamalla toimintamalleja asiakasmääriä on

mahdollista mahdollista jonkin verran kasvattaa ja asiakastyytyväisyyttä parantaa

samalla, kun kustannuksia vähennetään. On kokonaan toinen kysymys,

tulisiko tällä tavoin säästyneet rahat säästää, vai kohdentaa niille, jotka

tällä hetkellä ovat palvelujärjestelmän ulkopuolella. Tällä todennäköisesti olisi

merkittäviä säästövaikutuksia, mutta ensisijaisesti muissa yhteiskunnallisissa

kustannuksissa.” 18

6 KESKI-SUOMEN SOTE-MALLI MIELENTERVEYS-,

PÄIHDE- JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUMALLIN

POHJANA

Keski-Suomen sote-mallin lähtökohtana on maakunnan asukkaiden hyvä arki.

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke toteutti jokaisessa 21 hankkeeseen osallistuvassa

kunnassa kuntalaisille suunnatut kuntalaisillat 19 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

ammattilaisille ja päättäjille suunnatut työpajat 20 . Kuntalaisilloissa

(osallistujia noin 650) keskusteltiin sote-uudistuksen lisäksi erityisesti

lähipalveluista ja henkilöstötilaisuuksissa (osallistujia noin 850) asukas- ja

asiakaslähtöisyydestä omassa työssä 21 .

Lähipalveluja koskevassa keskustelussa nousi korostetusti esiin, että sosiaali-

ja terveyspalvelujen lisäksi ovat ensisijaisen tärkeitä muut lähipalvelut, kuten

kaupat, tiet ja toimiva netti sekä esimerkiksi liikuntamahdollisuudet ja kulttuuripalvelut.

Paljon keskustelua herättivät myös yksinäisyyteen ja turvattomuuteen

liittyvät tuntemukset ja kokemukset. Ne purkautuivat useimmiten vaatimuksina

siitä, että paikkakunnalle pitäisi saada lisää lääkäreitä, poliiseja ja

18 Emt., s. 51

19 Keski-Suomen SOTE 2020/Uutiskirje 19.3.2015

20 Keski-Suomen SOTE 2020/Uutiskirje 11.6.2015

21 Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeen väliraportti 1.11.2014-31.10.2015.


32

ambulansseja. Koska tämä ei ole mahdollista, on tärkeää kiinnittää kasvavaa

huomiota ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja luottamuksen lisäämiseen.

Tätä voidaan turvata siten, että otetaan kansalaiset mukaan palvelujen tuotantoon

ja kehittämiseen. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen palvelumalli (kuva

19) korostaa asukkaiden lähiyhteisöjen toimivuuden merkitystä. Niiden tukeminen

on myös sote-palvelujen ensisijainen tehtävä. Vasta sitten, jos arki ei

suju ja lähiyhteisö ei kykene auttamaan, tulevat sote-palvelut apuun. Joissakin

harvoissa tapauksissa tarvitaan erityispalveluita. Nekin pyritään organisoimaan

joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Näitä kaikkia yhdistää toimintaperiaatteina

viisi läpileikkaavaa asiaa: yhteistyö, palveluohjaus, sähköiset

palvelut ja –asiointi, yksi asiakas – yksi suunnitelma ja liikkuvat palvelut.

Näitä käsitellään tarkemmin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön näkökulmasta

seuraavassa kokonaisuudessa.

Kuva 19. Palvelujen järjestäminen uudessa sote-rakenteessa

6.1 Yhteistyö

Yhteistyö uudessa maakunnallisessa rakenteessa edellyttää vahvaa näkemystä

siitä, miten kunnan vastuu asukkaiden hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimasta

toteutuu. Sitä voidaan toteuttaa vain yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten,

yritysten, maakunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteisiä

asioita, jotka koskettavat mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaita

ovat kaavoituksen ja asumisen kysymykset. Nämä ovat myös keskeisiä

ennaltaehkäisyn keinoja. Jos asuntopolitiikka unohtaa nämä ryhmät, ei sosi-


33

aali- ja terveydenhuollon toimillakaan ole paljon mahdollisuuksia auttaa. Yhteistyössä

tulee jatkossakin huolehtia riittävästä asuntokannasta, kehittää mm.

yhteisöasumista ja muita uusia asumismuotoja. Vanhoihin laitosmaisiin, eristettyihin

ja kalliisiin ratkaisuihin ei enää ole paluuta.

Toiseksi liikkumiseen, liikenteeseen ja kuljetuspalveluihin liittyvät ratkaisut

ovat niitä, joita tulee ratkaista yhteistyössä. Tämän asiakasryhmän kohdalla

kuljetuspalvelujen turvaaminen eri puolilla maakuntaa on erityisen tärkeää,

sillä moni heistä ei omista omaa autoa. Kuljetuspalveluratkaisuissa saattaa

uudesta maakunnallisesta toimintamallista olla paljon hyötyä, kun kuntarajat

eivät enää estä joustavaa asiointia ja reittisuunnittelua. Myös kuljetuspalveluiden

uudenlaiset yhdistelymahdollisuudet ja logistiikan hyödyntäminen antavat

mahdollisuuden löytää säästöjä. Näihin ratkaisuihin liittyvät myös tietoliikenneratkaisut,

jotka edesauttavat palveluiden tuottamista asiakkaiden koteihin tai

lähipalvelupisteisiin.

Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka ovat keskeisiä yhteisesti hoidettavia

asioita, joilla on suuri merkitys kuntien, maakunnan ja sen asukkaiden menestyksen

kannalta. Jos asukkailla ei ole työtä ja toimeentulon mahdollisuuksia,

heillä ei ole myöskään toivoa tulevaisuudesta Keski-Suomessa. Mielenterveys-,

päihde- ja aikuissosiaalityössä juuri toivo paremmasta kannattelee asiakkaita

ja antaa myös ammattilaisille välineitä tukea ja hoitaa heitä. Motivaatiota

on vaikeaa pitää yllä, jos elinkeinoelämän näkymät ovat synkät. Uudet yhteistyömahdollisuudet

maakuntien TE-keskusten ja kuntien työllisyydenhoidon

sekä kuntotuttavan työtoiminnan kesken avaavat uusia mahdollisuuksia löytää

kuntotutumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia henkilöille, jotka ovat nykyjärjestelmässä

joutuneet sivuraiteelle.

Myös maahanmuuttajapalvelut ovat jatkossa yhteistyötä vaativia palveluita.

Yhä laajeneva maahanmuuttajien joukko kaipaa yhdenvertaisia palveluita.

Niitä on järkevää hoitaa yhdessä yhteistyössä. Ko. asiakasryhmän osalta juuri

mm. työllistymiseen tai traumoihin liittyvä osaaminen on tärkeää organisoida

niin, että se tavoittaa sitä tarvitsevat ihmiset.

6.2 Palveluohjaus


34

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa kehitettiin palveluohjausmalli, jota

voidaan soveltaa maakunnan eri palveluissa. Kun maakunnan tasolla toteutetaan

samaa palveluohjausmallia, joka pohjautuu yhteisiin tietojärjestelmiin ja

sujuvaan tiedonkulkuun, voidaan turvata asukkaille oikea-aikainen apu ja hoito

oikeassa paikassa (kuva 20). Tähän pääseminen vaatii vielä paljon työtä ja

sopimista sekä paikallisesti että maakunnallisesti.

Vaikka palveluohjaus toteutettaisiin maakunnallisesti, palveluohjausta tulisi

olla saatavilla myös lähipalveluna monikanavaisesti. Keski-Suomen palvelumallissa

painotetaan lähiyhteisön voimavarojen hyödyntämistä, asiakkaan

voimavarojen tukemista ja ratkaisukeskeisyyttä, joten tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden

lisäksi palveluohjauksen ulottuvuutena ovat myös paikallisten

olojen ja alueellisen palvelujärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien tuntemus.

Tästä syystä maakunnallisen contact centerin työntekijöillä tulisi olla

monialaista osaamista. 22 Tärkeää on myös muistaa, että palvelujärjestelmää

ei enää monimutkaistettaisi ja siten lisättäisi palveluohjauksen tarvetta. Asiakkaiden

mukanaolo palveluohjausjärjestelmän kehittämisessä on välttämätöntä.

Muuten järjestelmä ei palvele heitä, joille se on tarkoitettu.

Kuva 20. Palveluohjauksen muodot ja palvelutarve 23

Koska mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaissa on paljon heikossa

asemassa olevia ihmisiä, tulee heidän palveluohjaukseensa kiinnittää

erityistä huomiota. Jo ensikontaktin tulee olla voimaannuttava, eikä lamaan-

22 Päivi Koikkalainen. Yhdessä hyvästä parempaan. Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat

sote-palvelut s. 75.

23 http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/palveluohjaus


35

nuttava. Heidän asiakaskokemuksensa nykyisestä palvelujärjestelmästä on

torjuva ja vaikeasti lähestyttävä, vaikka juuri he ovat useimmiten eniten avun

tarpeessa. 24

6.3 Sähköiset palvelut ja asiointi, omahoito

Uuden toimintamallin tulee tarjota mahdollisuus sähköiseen asiointiin aina ensimmäisenä

vaihtoehtona, MUTTA myös muut vaihtoehdot pitää olla tarjolla

niille, jotka eivät halua tai voi tätä vaihtoehtoa käyttää. Tämä edellyttää, että

meillä on maakunnassa yksi helppo yhteinen kanava, jonka kautta pääsee

palveluiden piiriin. Olemme tehneet paljon työtä ja käyttäneet rahaa Hyvis –

portaaliin 25 . Sen käytettävyyttä tulee edelleen parantaa ja ottaa asiakkaita/potilaita

mukaan kehitystyöhön. Samaan aikaan olisi järkevää vähentää

muiden kanavien perustamista ja kehittämistä. Ne vain sekoittavat ja sotkevat

asiakkaiden mahdollisuuksia löytää apua.

Monelle mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelujen asiakkaalle

sähköisten palvelujen käyttö on miellyttävämpi tapa asioida ja saada varhaisessa

vaiheessa tietoa palveluista ja hoidosta. Myös anonymiteetti on mahdollista

säilyttää näissä palvelumuodoissa paremmin. Mielenterveystalo.fi 26 ,

Päihdelinkki.fi 27 , erilaiset chatit ja ryhmät sekä suunnitteilla oleva Asiakkaan

reittiopas psykoterapiaviidakkoon 28 turvaavat apua, kuntotutusta ja hoitoa 24/7

avun tarpeen eri vaiheissa.

Uuden toimintamallin tulee tukea ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen

elämään ja arjessa pärjäämiseen. Tällöin ammattilainen on pikemminkin

tukija, valmentaja tai rinnalla kulkija kuin kaikkitietävä osaaja.

Omahoidon toteutus edellyttää palvelujärjestelmältä suurta asennemuutosta

asiakaslähtöiseen suuntaan.

24 Jyväskylän mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2016 – 2020, s. 2

25 http://www.hyvis.fi/keskisuomi/fi/Sivut/default.aspx

26 https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx

27 http://www.paihdelinkki.fi/

28 https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/30/asiakkaan-reittiopaspsykoterapiaviidakkoon/


36

6.4 Yksi asiakas, yksi suunnitelma

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen palveluohjausosiossa laskettiin, että

sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimessa on tällä hetkellä 16 eri

lakia 29 , joissa edellytetään hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelman tekoa

asiakkaalle. Näin ollen samalla asiakkaalla voi olla useita erilaisia, keskenään

jopa ristiriitaisia suunnitelmia oman selviytymisensä ”tueksi”. Pyrkimyksenä

tulee olla, että jatkossa on yksi asiakkaan suunnitelma, joka on hänen ja hänen

läheisverkostonsa kanssa yhteistyössä tehty. Tässä suunnitelmassa tulee

olla koottuna eri palveluntuottajien ja toimijoiden palvelut, roolit ja tehtävät asiakkaan

ja hänen läheisverkostonsa asettamien tavoitteiden suuntaisesti.

Tulevaisuudessa maakunnassamme toimiva yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä

(kuva 21) tukee tätä tavoitetta. Tavoitteena on, että järjestelmä

on toiminnassa samaan aikaan, kun uusi Keski-Suomen sairaala Nova avaa

ovensa vuonna 2020.

Kuva 21. Keski-Suomen SOTE 2020 ja Alueellinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä työryhmä/Uusi

sairaala. Keski-Suomen SOTE:n yleinen prosessi.

6.5 Liikkuvat palvelut

Liikkuvien palveluiden lisääminen on erityisen tärkeää mielenterveys-, päihde-

ja aikuissosiaalityön asiakkaiden näkökulmasta. Erityisesti haavoittuvassa

29

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/83694_18_2_anun_alustustaaiheeseen_ToinenkokousAnu.pdf


37

asemassa olevien ihmisten palveluiden on jo todettu heikentyneen kunta- ja

palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Tätä on selvittänyt mm. Sininauhaliiton

tutkija Päivi Kivelä tutkimuksessaan ”Syrjässä syrjäytyneet. Pelon sosiaalipolitiikka

ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet maaseudulla” 30 . Päivi Kivelä

toteaa, että ilman järjestölähtöistä joustavaa auttamistyötä kaikkein heikoimmassa

asemassa olevat ihmiset jäisivät ilman tarvitsemaansa tukea ja apua.

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen lähipalveluseminaarissa 1.9.2015 hän

esitti kuvan 22. mukaisen jaottelun ”virallisen” ja järjestölähtöisen työotteen

eroista.

Kuva 22. Kuntalaisen tukeminen maaseutumaisilla reuna-alueilla: kristillisen päihdejärjestöjen

auttamistyö ja ”yhden ihmisen periaate” julkista sosiaalityötä tukevana käytäntönä

Verkostomaisella, liikkuvalla työotteella voidaan tehdä vaikuttavaa, oikeaaikaista

työtä juuri siellä, missä sitä tarvitaan kipeimmin.

Nykyiset työvälineet antavat mahdollisuuden perustaa pop up – palvelupisteitä

sinne, missä asukkaatkin ovat - kouluissa, ostoskeskuksissa, päiväkodeissa,

hyvinvointituvissa, palvelukodeissa, kodeissa, kylä-/ja korttelitalossa tai urheiluhalleissa.

Myös mobiilit palvelut, kuten moderni ensihoito 31 , 24/7 kotihoito tai

päivystys olohuoneessa kohtaavat paljon mielenterveys- ja päihdeongelmista

kärsiviä ihmisiä. Kannattaisi ehkä miettiä juuri näiden asiakasryhmien hoidon

osaajien lisäämistä myös näissä palveluissa. Keskussairaalan yhteispäivystyksessä

on jo saatu hyviä kokemuksia päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityön

osaamisen vahvistamisesta. 32

30 http://www.sininauhaliitto.fi/sites/default/files/syrjassa_syrjaytyneet_kirja_sininauhaliitto.pdf

31 Esimerkiksi: https://hyvinvoivatulevaisuus.wordpress.com/2016/08/05/crp-laitteenambulansseihin/

tai http://yle.fi/uutiset/3-9230336 Terveydenhuollon digitalisaation aamunkoitto

– ote on irtoamassa paperista

32

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws


38

Kun jatkossa siirrytään maakunnalliseen toimintamalliin ja työntekijät siirtyvät

maakunnan liikelaitoksen palvelukseen, on luontevaa, että ainakin osan toiminta-alue

on laaja ja he ovat koko maakunnan tai maakunnan osa-alueen

käytettävissä. Näin osaamisen jakaminen, konsultaatiot ja erilaiset koordinaatiotehtävät

saadaan luontevasti hoidettua.

7 KESKI-SUOMEN MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA AI-

KUISSOSIAALITYÖN PALVELUMALLI

7.1 Mallin taustaoletuksia

Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelumallin keskeisimmät

rakennuspuut muodostuivat työryhmäläisten omista ehdotuksista.

Työryhmä koostui kokeneista ja maakunnan hyvin tuntevista ammattilaisista.

Työryhmän ehdotukset kiteytyivät kahdeksaan keskeiseen periaatteeseen,

jotka toteutettuina muuttavat Keski-Suomen palvelujärjestelmää radikaalilla

tavalla.

Nämä periaatteet ovat:

1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen

2. Asiakas/potilas ensin!

3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus,

vertaistuki ja järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan

4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle – nopea apu

sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus

5. Sote - integraation toteuttaminen (horisontaalinen ja vertikaalinen): kootut

mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen

maakunnassa

6. Asiakastiedon hyödyntäminen -> asiakassegmentointi -> yksilöllinen

apu

tructure/81675_V-Paivin_21-3-

Raportti_paivystyksen_ja_sosiaalityon_pilotti_17032016_wordver.pdf


39

7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa

8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote

– Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu

resursseja uudenlaiseen toimintaan

Nämä periaatteet syntyivät työryhmän jäsenten keskinäisessä keskustelussa,

uuteen materiaalin tutustuttaessa, työpajatyöskentelyssä ja raportin kokoajalle

toimitetuissa viestien yhteensovituksessa. Mallin suunnittelussa kuultiin Timo

Salmisaaren lisäksi dosentti Jorma Niemelää Diakonia ammattikorkeakoulusta

ja hanketyöntekijä Päivi Koikkalaista SOTE 2020 -hankkeesta. Jorma Niemelä

korosti puheenvuorossaan mm. paikallistason kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa

ja yhteen sovittavaa johtamista kustannustehokkaan sote-muutoksen

avaintekijöinä. 33

Päivi Koikkalainen nosti puheenvuorossaan esiin palvelulogiikan merkityksen

tuotantologiikan korvaajana. Hän perusti ajatuksensa terveyshyötymallille ja

esitteli asiakassegmentoinnin merkitystä ja mahdollisuuksia 34 . Asiakassegmentointi

avaa varsinkin näissä palveluissa uusia näkökulmia asiakastyön

kehittämiseen ja uudelleenorganisointiin (kuva 23). Se herättikin työryhmässä

paljon ajatuksia ja innostusta.

Kuva 23. Asiakassegmentointi Lähde: Koivuniemi & Simonen, 2011, Kurkiaura -hanke, Pirkanmaan

shp/Doris Holmberg-Marttila

33

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/85987_KS_sote_17_8_2016_Niemela_1_.pdf

34

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/85988_Keski-Suomen_mielenterveys-_ja_paihdepalvelujen_Sote_2020_-

tyoryhman_kokous.pdf


40

Uusi palvelumalli edellyttää myös palveluasenteen muuttamista.

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei enää tiedä paremmin,

mikä on asiakkaan tilanne. Poiskäännyttäminen tai varatulta ajalta pois

jääminen vaikuttaa eri tutkimusten mukaan olevan erityisesti mielenterveys-,

päihde- ja aikuissosiaalityön palveluita vaivaava ongelma. Paula Saikkonen

kirjoittaa ”… vaikeat asiakastapaukset jäävät suurimman osan mukaan suunnitelmallisen

työn ulkopuolelle. Tällaisia ovat mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset,

moniongelmaiset, kriminaalit ja aggressiivisesti käyttäytyvät

asiakkaat. Näihin tapauksiin voi lukea myös ne asiakkaat, jotka jäävät ulkopuolelle

siksi, etteivät kykene sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn

tai jättävät saapumatta varatuille ajoille.” 35

Sama vaikeus näyttäytyy, kun Jyväskylän yliopiston tutkijat tekivät dataanalyysiä

Keski-Suomen keskussairaalan peruuttamattomista poisjäänneitä

eri erikoisaloilta vuosina 2012 - 2014. Psykiatria ja nuorisopsykiatria erottuivat

joukosta aivan omaan luokkaansa (kuva 24).

Kuva 24. Peruuttamattomat poisjäännit erikoialoittain Keski-Suomen keskussairaalassa 2012-

2014

35 Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen

& Peppi Saikku: Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa, THL:n raportti 4/2016, s. 37


41

Kun selvitystyön alkaessa listattiin kolmeksi keskeiseksi ongelmakohdaksi

1.Asiakkaan/potilaan vaikeus löytää oikeaa palvelua oikeaan aikaan, 2.

Mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden pirstaleisuus ja 3.

Kustannusten painottuminen kallisiin erityis- ja erikoissairaanhoidon

palveluihin, vaaditaan uudelta mallilta selkeyttä, tietopohjaisuutta,

lähipalvelupainotteisuutta ja vahvaa palveluohjauksellisuutta. Sitä voidaan

tarkastella Timo Salmisaaren luoman jaottelun pohjalta.

Kuva 25. Tulevaisuuden palvelumuotojen määrittelyä 36

Uuden mallin aineksia on Keski-Suomessa jo paljon olemassa. Meillä on mm.

pitkälle kehitetty palveluohjasmalli, johtamiskoulutuksen yhteydessä

lanseerattu ajatus asiakaskokemuksen parantamisesta, sote-integraation

perusteita pohjustaneet raportit, joista viimeisimpänä ”Yhdessä hyvästä

parempaan” 37 sekä vahva ajatus asiakaslähtöisyydestä. Uutta mallia ei

kuitenkaan voi lähteä toteuttamaan ilman kulttuurista ja asenteellista

muutosta. Se edellyttää tiettyjen palveluperiaatteiden omaksumista ja

syvällistä ymmärtämistä.

Tässä vaiheessa ne näyttävät seuraavilta:

36 Timo Salmisaari: Jyväskylä 13.5.2016

37

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/82444_Yhdesssa_hyvasta_parempaan_Keski_Suomessa_valmis_3_.pdf


42

Kuva 26. Palveluperiaatteita

7.2 Keski-Suomen mallin rakentaminen

Keski-Suomen mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön mallia lähdettiin

rakentamaan asukkaiden toimivan arjen ympärille. Asuminen, arjen yhteisöt ja

verkostot, työ ja toimeentulo, harrastukset, kaupat, liikenne ja muut lähipalvelut

ovat avainasemassa ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Merkityksellinen ja

toiminnallinen arki, jossa olennaisena elementtinä ovat kannattelevat ihmissuhteet,

luo perusta hyvinvoinnille.

Keski-Suomen sote-mallissa hyvinvointipalveluita kootaan hyvinvointiasemille

(kuva 27.), jotka on rakennettu terveyshyötymallin ja sote-integraation periaatteiden

mukaisesti. Tätä mallia on kuvattu yksityiskohtaisesti Päivi Koikkalaisen

raportissa ”Yhdessä Hyvästä parempaan: Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat

sote-palvelut.”


43

Kuva 27. Integroitu lähipalvelumalli

Hyvinvointikeskusmallissa on tärkeää, että se rakentuu yhteisöllisyydelle sekä

asukkaiden ja asiakkaiden osallisuudelle. ”Hyvinvointituvan” merkitys on keskeistä.

Se kokoaa soten yhteyteen muita asukkaiden tarvitsemia resursseja.

Varsinkin mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön asiakkaille tärkeitä ovat

TE-toimiston ja Kelan palvelut sekä järjestöjen toiminta. Hyvinvointikeskuksissa

työskennellään joustavasti asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen

näkökulmasta. Hyvinvointikeskus rakentuu kunnan väestömäärän, väestörakenteen

ja sijainnin mukaisesti. Niiden ideaalityyppi on kaikkialla sama

mutta ne eivät tietenkään voi olla samanlaisia maakunnan jokaisessa kunnassa.

Uuteen sote-rakenteeseen on hyvä miettiä myös aivan uusia ratkaisuja ja

uusia ammattilaisia – esimerkiksi hyvinvointivalmentajia.


44

Kuva 28. Nykyinen terveys- ja hyvinvointikeskus (kuva: Risto Mäkinen 7.9.2016) 38

Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen arvioija Pasi-Heikki Rannisto varoittaa

yllä olevan kuvan mukaisesta toimintamallista, jossa eri toimintoja on kyllä

koottu saman katon alle, mutta jokainen jatkaa omassa lokerossaan entisellä

toimintamallilla. Tästä ei tietenkään ole hyötyä niille asiakkaille, jotka tarvitsevat

monialaista tukea ja apua. Tähän malliin luisutaan helposti ilman määrätietoista

johtamista - johtamista joka jatkuvasti muistuttaa siitä, miksi olemme

olemassa.

Hyvinvointikeskusmallin mukaiseen työskentelyyn kuuluu, että näkökulmana

on ensisijaisesti hyvinvoinnin mahdollistaminen ja kansalaisten tukeminen hyvän

arjen elämisessä siten, että myös erityispalvelut olisivat käytettävissä lähipalveluina

silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Malli edellyttää myös

asiakassegmentointia, jotta palvelu olisi nykyistä sujuvampaa. Kaikille ei tarjota

samaa 45 minuutin vastaanottoaikaa, vaan jo aikaa varattaessa pyritään

löytämään kullekin sopiva palvelumalli. Päivi Koikkalaisen työryhmälle esittelemä

asiakassegmentointimalli (kuva 23., sivu 28) on erityisen hyödyllinen

kehittämistyön lähtökohta mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluissa.

Se vaatii tuekseen palveluohjauksen (kuva 20., sivu 24.) kehittämisen

maakunnassa kokonaisvaltaisena toimintana. Näiden mallien yhdistäminen

tuottaa esimerkiksi sellaisen toimintamallin, jossa huolenpitoasiakkailla tulee

38 Pasi-Heikki Rannisto 13.9.2016

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwws

tructure/85278_pasi_heikki_rannisto.pdf ja

https://www.youtube.com/watch?v=UlI6oAZ5_VQ&feature=youtu.be


45

olla oma työntekijä. Kaikki tämä vaatii pohjakseen asiakas- ja potilastietojärjestelmien

yhteensopivuutta, tiedon joustavaa kulkua ja osaavaa käyttöä sekä

tietojohtamisen parantamista.

Kuva 29. Keski-Suomen mielenterveys- päihde- ja aikuissosiaalityön palveluiden organisointi

Kuvaan 29 on sijoitettu luonnosmaisesti mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön

palvelut hyvinvointikeskuksiin Keski-Suomen kartalle. Ajatuksena on,

että painopiste on helposti saavutettavissa, kynnyksettömissä lähipalveluissa

ja ennaltaehkäisevässä työssä. Sen lisäksi, että meillä on joka kunnassa toimivat

ja sen väestörakenteen mukaan räätälöidyt hyvinvointikeskukset, tarvitaan

maakunnallisia (erityis) 39 palveluita. Harkittavaksi jää tarvitaanko koottuja

palveluita seutukunnissa vai riittääkö, että ne on koottu Jyväskylään. Koottujen

palvelujen luonteeseen kuuluu lähtökohtaisesti digitalisaatio ja liikkuvuus.

39 Kaikki ryhmäläiset eivät halunneet käyttää erikois- tai erityispalvelu nimikettä, koska kokivat

sen asiakasta kehittämisen fokuksessa pitävän ajattelun vastaisena. Asiakkaan tueksi kootaan

erilaista osaamista ja monialaista työtä hänen tarpeensa mukaan yhdessä asiakkaan

kanssa. Porrastus ei tue asiakkaan toipumista, vaan pönkittää organisaatiorakenteita. Samaan

asiaan kiinnitti huomiota kustannusnäkökulmasta hankkeen arvioitsija Pasi-Heikki Rannisto

Peurunka4 -seminaarissa 13.9.2016.


46

Niiden tulee olla käytettävissä perus- ja lähipalveluiden yhteydessä tai asiakkaiden

kotona silloin, kun se on asiakkaan hoidon, kuntoutuksen tai palvelun

kokonaisuuden näkökulmasta on perusteltua. Lisäksi tulee turvata sähköisten

palveluiden toimivuus kokomaakunnassa. Tätä järjestelmää on kuvattu tarkemmin

raportin luvussa 4.

Tärkeää tässäkin uudessa kokonaisuudessa on lähteä rakentamaan palvelua

asiakkaiden tarpeista käsin. Esimerkiksi Laukaassa meneillään olevassa sosiaalisen

kuntoutuksen kehittämishankkeessa SOSKUssa 40 on saatu hyviä kokemuksia

siitä, että asiakkaita tuetaan tekemään heille oikeita päätöksiä ja

valintoja heidän elämässään. Vaikka tämä kuulostaa liiankin yksinkertaiselta,

näyttää siltä, että nykyjärjestelmämme kykenee tähän huonosti varsinkin monitahoisista

ongelmista kärsivien ihmisten kohdalla. SOSKU- hankkeen asiakkaat

ovat elämänsä varrella käyttäneet varsin monia palveluja. Heidän palvelupolkunsa

ovat pitkiä ja päällekkäisiä. Hankkeen tekemissä selvityksissä on

todettu, että vääränlaista työtä tehdään paljon. 41 Yhteiskunnan resursseja

tuhlataan sillä, että sosiaalinen kuntoutus järjestetään erityispalvelujen oheispalveluina

eikä asiakkaan sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetä asian vaatimaa huomioita.

Eräänä esimerkkinä Laukaassa on yhteistyö psykiatrisen kuntouksen kanssa.

Molemmilla on asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen työote. Sosiaalisella

kuntoutuksella arjen hallinnan ja asioiden hoidon tukeminen yhdessä psyykkisen

terveydenhoidon kanssa on saatu asiakkaita aidosti tuettua eteenpäin

heidän elämässä. ”Ihmisen sosiaalisuuden merkitys tulisi yleisesti ottaen tunnistaa

ja tunnustaa. Ihminen tarvitsee merkityksiä elämäänsä ja merkitykselliset

asiat liittyvät ihmisten välisiin asioihin ja suhteisiin. Terveelläkään jalalla ei

tee mitään, jos ei ole syytä kävellä.” Seija Kerkelä kirjoittaa.

7.3 Palvelurakenteesta

40 http://www.laukaa.fi/palvelut/sosku-laukaa

41 Projektipäällikkö Seija Kerkelän muistio 4.10.2016


47

Työryhmän jäsenet tekivät erilaisia ehdotuksia maakunnan palvelurakenteesta

42 . Kuvaan 30. on hahmoteltu maakunnallista ”Aikuisten taloa”, joka kokoaa

monipuolisesti aikuisten mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluja

muiden hyvinvointi- ja sote-palvelujen yhteyteen. Ajatuksena on kytkeä laajasti

ennaltaehkäisevät, perus- ja erityispalvelut saman katon alle siten, että asiakkaiden

on helppo löytää palveluiden piiriin ja ammattilaiset hyötyvät toistensa

osaamisesta. Mallin pohjana on hyödynnetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnosta,

jossa nämä palvelut ovat suurelta osin ainakin uudistuksen

alkuvaiheessa palvelulaitoksen vastuulla. Osa palveluista, kuten esimerkiksi

asuminen, kuntoutus ja terapiat tulevat hankintojen piiriin niin kuin

tälläkin hetkellä. Osaan voitaneen soveltaa asiakasseteliä tai henkilökohtaista

budjetointia, mikäli valinnanvapauslainsäädäntö laajenee.

Vastaavia, vaatimattomampia ”Aikuisten taloja” voisi olla esimerkiksi eteläisessä

ja pohjoisessa Keski-Suomessa, mikäli tähän toimintaan halutaan panostaa.

Kuva 30. Maakunnallinen Aikuisten talo

Koottuihin/erityispalveluihin kuuluisivat tässä mallissa mm:

42 Liite 2. Esimerkki: Työryhmä 1:n tuotos, työpaja 17.8.2016


48









24/7 -päivystys, joka sisältää kriisi- ja sosiaalipäivystyksen sekä päihde-,

mielenterveys- ja sosiaalityön monialaisen tiimin (vrt. esim. Essote

43 )

selviämisasema

ensihoito, jolla on osaamista myös mielenterveys, päihde- ja sosiaalityön

kysymyksissä

vaativaa erityisosaamista, -välineistöä ja -tiloja edellyttävä vastaanottotoiminta

psykiatrinen osastohoito

päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien laitoskuntoutus

em. monialaisten ongelmien yhdistelmähoidot

ensi- ja turvakoti

Erityispalveluilta odotetaan mahdollisimman helppoa ja joustavaa konsultaatiomahdollisuutta.

Juuri ”etulinjassa” asiakkaiden kanssa työskentelevät tarvitsevat

tukea ja nopeita konsultaatiomahdollisuuksia, jotta ongelmat ja sairaudet

eivät ehdi pahentua. Konsultaatiomallien kehittämisessä on tärkeää

pitkäaikaisten yhteistyörakenteiden ja -suhteiden synnyttäminen erityisosaajien

ja paikallisten palvelujen tuottajien kesken, koska useimmiten tämän tyyppinen

toiminta edellyttää myös kulttuurin tuntemusta ja luottamusta. Mielenterveys-

päihde ja aikuissosiaalityön palveluissa saadaan useimmiten hyviä

tuloksia aikaan perhe- ja yhteisölähtöisellä toiminnalla. Tässä mallissa tuki

suunnataan kotiin, perhekeskukseen, aikuisten taloon, yhteisöön - koko perheelle

- oli identifioitu asiakas sitten lapsi tai vanhempi.

7.4 Kehittäminen

Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen niin kuin

muihinkin sote-palveluihin tulee sisällyttää niiden kehittäminen. Esimerkiksi

osaksi maakunnan aikuisten taloa voitaisiin suunnitella kehittämiskeskus/tukija

osaamiskeskus, joka paneutuisi nimenomaan näiden palvelujen jatkuvaan

parantamiseen. Keskuksen tehtävänä olisi huolehtia, että koko maakunnan

43 https://www.innokyla.fi/web/malli4023183


49

toimijat pysyisivät mukana kehittämistyössä. Erityisesti näissä palveluissa kehittäminen

ja uusien innovaatioiden synnyttäminen tulisi toteuttaa yhdessä

asiakkaiden kanssa, koska hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus syntyy pääosin

asiakkaiden motivoitumisen kautta.

Kehittämiskeskuksen tulee toimia maakunnan muun kehittäjäverkoston (Keho

– Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, tuleva sote- kehittämisyksikkö,

jne.) kanssa kiinteässä yhteistyössä. Sen toimialaan voisivat kuulua

aihealueen hyvien ja tutkittuun tietoon perustuvien käytäntöjen levittäminen,

käytäntöä palveleva tutkimustoiminta ja tiedontuotanto sekä tutkimustarpeiden

välittäminen. Lisäksi sen yhteydessä voisi toimia monitieteinen- ja ammatillinen

opetusklinikka.

Kehittämisyksikön tulisi myös huolehtia, ettei maakunnassa toimisi kovin monia

päällekkäisiä ja eri suuntiin vieviä hankkeita, vaan niitä koordinoitaisiin yhteen.

Näin asiakkaat hyötyisivät ja rahoitus tulisi käytettyä tehokkaasti.

8 MITEN EHDOTUKSIA VOISI LÄHTEÄ KOKEILEMAAN?

Torkki ym. toteavat valtioneuvostolle tekemässään selvityksessä ”Sosiaali- ja

terveysterveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi”, että vain

osa mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevista asiakkaista saa tarvitsemansa

palvelut. 44 Yhteiskunnallisesti olisi tavattoman tärkeää, että nämä

henkilöt saisivat tarvitsemansa palvelut ajoissa ja näitä palveluita voitaisiin

parantaa ja kehittää, jotta niitä riittäisi tarvitseville. Se tuottaisi huomattavat

säästöt muissa palveluissa (kuva 31.) puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen

säästöistä sekä lapsiperheissä että yhteisöissä.

44 mt. s. 45


50

Kuva 31. Päihde- ja mielenterveysongelmien yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset

Jos Keski-Suomessa haluttaisiin koko maakunnan mittakaavassa siirtää palveluiden

painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä lähi- ja perustasolle, edellyttäisi

se suuria muutoksia erityisesti JYTE- ja Seututerveyskeskuksen alueella. Pohjoisen

Keski-Suomen alueella ollaan tässä suhteessa pidemmällä. Jotta muutostyötä

päästäisiin tekemään JYTE- ja Seututerveyskeskuksen alueella (lukuun

ottamatta Keuruuta ja Multiaa) pitäisi purkaa se järjestämissopimus, jonka

nojalla ne ovat siirtäneet mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisvastuun

sairaanhoitopiirille ja toteuttaa sote-integraatio. Tosin tämä sopimus on

menossa purkuun sote-uudistuksen myöstä joka tapauksessa ja soteintegraatiotakin

sote-uudistuksessa tavoitellaan.

Muutos vaatii pohjakseen joko isoa muutoshanketta tai useita pienempiä kokeiluja

tai molempia. Joka tapauksessa maakunnassa tulee tehdä näihin asioihin

liittyvää strategista työtä palvelustrategia muodossa. Jos sote- ja maakuntauudistuksen

suomat mahdollisuudet käytetään täysimääräisesti hyväksi,

liitetään tähän kokonaisuuteen myös työllisyyden hoidon palveluja, mm. kuntouttavaa

työtoimintaa.

Uudistustarve on niin suuri, että työtä varten tulisi irrottaa henkilöstöä ja/tai

hakea ulkopuolista rahoitusta. Sitä on saatavissa mm. vuonna 2017 Keski-

Suomen ELY-keskukselta. Siellä on haettavana Keski-Suomen alueellisesta

rahoituskehyksestä noin 6,1 miljoonaa euroa ESR-tukea hankkeille, joilla tuetaan:

1. Työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuutta (toimintalinja 3, ESR)


51

2. Koulutusta, ammattitaidon ylläpitoa ja elinikäistä oppimista (toimintalinja

4, ESR) sekä

3. Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaa (toimintalinja 5, ESR)

Varsinkin kohdat 2. ja 3. sopivat tähän tarkoitukseen!

Kuva 32. Prosessin hahmotusta Jorma Niemeltä 17.8.2016

Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön ryhmän kokouksessa 17.8.2016

dosentti Jorma Niemelä hahmotti uudistusprosessia oheisen kuvion (kuva 32)

mukaisesti. Se perustuu Diakonia ammattikorkeakoulun julkaisuun ”Sote sosiaalisen

kestävyyden vahvistajana” 45 . Mm. tästä lähtökohdasta saa erinomaisen

kehyksen uudistustyölle.

45 http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/Sivut/Diak-Puheenvuoro.aspx Niemelä Jorma, toim.

(2016) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana

More magazines by this user
Similar magazines