AQ 1-2015 FIN
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ECONET-KONSERNIN<br />
AS IAKASLEHTI<br />
1 | <strong>2015</strong><br />
Euroopan mestaruus tähtäimessä<br />
W-Rixin nettikauppa aukesi<br />
Satelliitit ohjaavat laivaliikennettä Itämerellä<br />
Talma panostaa puhtaisiin vesiesteisiin<br />
SubjectAid välittää opetusmateriaalia
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Sisältö 1| <strong>2015</strong><br />
10<br />
Vapaa-ajankäyttötottumukset ja<br />
tavat sitoutua ovat muuttuneet<br />
3 Päätoimittajalta: Menestyksen ja haasteiden vuosi<br />
4 Pinnalla: Uimahallien vedenkäyttö,<br />
Itämeren kemikalit, Siika, Kultaa viemäreissä,<br />
Kierrätysvesisuihku, Termit tutuiksi<br />
10 Talmassa panostetaan kestävään kehitykseen<br />
13 Waterixin nettikauppa lähti käyntiin<br />
14 Satelliitit Itämeren yllä<br />
16 SubjectAid jakaa vesialan oppimateriaalia<br />
18 Poreita: Heidi Solalinna–Jalonen, Maailman<br />
vesiosaajat koolle Vietnamiin, Saippuakuplat,<br />
Ecoset<br />
4 10 14<br />
16<br />
19<br />
2 2
Pääkirjoitus<br />
Menestystä ja haasteita<br />
Vuosi <strong>2015</strong> on monessa mielessä<br />
Econetille merkityksellinen. Olemme<br />
mukana kisaamassa European Business<br />
Awards –kilpailussa Euroopan parhaan<br />
yrityksen tittelistä voittamalla alkukilpailussa<br />
Suomen osuuden. Kiitokset<br />
siitä kaikille meitä äänestäneille! Nyt<br />
lehden ilmestymisen aikaan odotamme<br />
jännityksellä, kuinka meidän käy<br />
kevään loppukilpailussa. Suomalainen<br />
vesiosaaminen nousee hyvää vauhtia<br />
maailmankartalle.<br />
Olemme ottaneet tärkeän askeleen<br />
digitaaliseen aikakauteen avaamalla<br />
nettikaupan osakkuusyhtiöllemme<br />
W-Rix Oy:lle. Esimerkiksi golfkentät<br />
ovat huomanneet ilmastimien käytön<br />
hyödyllisyyden viheriöiden vesialtaissa,<br />
ja nyt ilmastimien ja muiden tuotteiden<br />
tilaaminen käy kätevästi nettikaupasta.<br />
Koulutus liittyy tärkeänä osana<br />
vesialan tulevaisuuteen. Veden tärkeydestä<br />
puhutaan kaikilla koulutusasteilla<br />
ja vesikasvatus on osa suomalaista<br />
perusopetusta. Koululaiset, erityisesti<br />
lukiolaiset ovat kiinnostuneita vesikysymyksistä.<br />
Econet kantaa kortensa<br />
kekoon jakamalla <strong>AQ</strong>-asiakaslehteä<br />
SubjectAid -organisaation kautta käytettäväksi<br />
opetuksen tukimateriaalina.<br />
Maailman vesipäivänä julkaistun YK:n<br />
raportin mukaan maapallon vesivarannot<br />
uhkaavat vähentyä 40 prosenttia<br />
seuraavan viidentoista vuoden aikana.<br />
Tämä johtuu pitkälti kaupungistumisesta,<br />
väestön kasvusta ja teollisuuden<br />
lisääntyvästä vedentarpeesta. Vesialalla<br />
toimii laaja asiantuntijoiden joukko ja<br />
jokaisen toimijan tulee hallita monia kokonaisuuksia.<br />
Suunnittelun, toteutuksen<br />
ja valvonnan yhteyden ymmärtäminen,<br />
unohtamatta ylläpitoa ja huoltoa,<br />
on kestävän kehityksen vesihuollon<br />
kannalta keskeistä. Kokonaisvaltainen<br />
vesivarojen hallinta ja energiatehokkuus<br />
ovat tätä päivää. Sen me osaamme ja<br />
sitä osaamista haluamme viedä myös<br />
maailmalle.<br />
Toivottavasti tapaamme kevään<br />
Yhdyskuntatekniikan messuilla Turussa<br />
ja syksyllä VietWater-tapahtumassa<br />
Hanoissa Vietnamissa!<br />
Vesialalla toimijan<br />
tulee hallita monia<br />
kokonaisuuksia.<br />
Matti Leppäniemi<br />
Econet Oy:n toimitusjohtaja<br />
ECONET<br />
Water for Life<br />
Julkaisija: Econet Oy<br />
Malminkaari 5, 00700 Hki<br />
Puh. 09 836 6250<br />
www.econetgroup.fi<br />
Päätoimittaja<br />
Matti Leppäniemi<br />
Toimitus ja taitto<br />
Magnolia Media Oy<br />
Ulkoasu<br />
Kirma Visual<br />
Kuvapankki<br />
iStockPhoto<br />
Paperi<br />
Kansi G-print 250 gr<br />
Sisäsivut G-print 90 gr<br />
Painosmäärä<br />
5 000 kpl<br />
ISSN 1799-7763<br />
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Numero 1 huhtikuu <strong>2015</strong><br />
Tuottaja<br />
Magnolia Media Oy<br />
Eija Öhrnberg<br />
Paino<br />
SP-Paino Oy, Nurmijärvi
-<br />
Janne Suomalainen<br />
pitää huolta Espoonlahden<br />
uimahallin viihtyvyydestä.<br />
Uimahallin vesi puhdistuu jatkuvassa kierrossa<br />
Uimahallin vedenkäyttöjärjestelmä ei mietitytä altaassa polskivaa uintiharrastajaa. Eikä pidäkään, sillä laitteet ja<br />
ammattilaiset huolehtivat siitä, että puhdasta, oikean lämpöistä vettä on altaissa juuri sopivasti. Sukelsimme uimareiden<br />
hyvinvoinnin ja miellyttävät olosuhteet takaavan vesijärjestelmän saloihin Espoossa.<br />
Teksti ja kuva Riikka Mäkinen<br />
Espoonlahden uimahallilta löytyy ikää ja kokoa. Vuonna<br />
1983 rakennetun uimahallin pääallas on kahdeksanratainen<br />
ja 50 metriä pitkä. Liikuntapaikkamestari<br />
Janne Suomalainen kertoo uimahalliin mahtuvan jopa<br />
nelinkertainen vesimäärä normikokoiseen maakuntauimahalliin<br />
verrattuna.<br />
– Espoonlahden uimahallissa on yhteensä noin<br />
3 000 kuutiota eli kolme miljoonaa litraa vettä. Altaiden<br />
täyttämiseen menee kolmesta neljään päivää, ja<br />
täytöstä pitää ilmoittaa etukäteen vesilaitokselle.<br />
Ilmoitus tehdään sen takia, ettei laitoksella ruveta<br />
yhtäkkisen suuren vedenkulutuksen lisääntymisen<br />
takia etsimään vuotoa kaupungin vesijohtojärjestelmästä,<br />
kuten muinoin on kuulemma päässyt tapahtumaan,<br />
Suomalainen nauraa.<br />
Hiekka, otsoni ja hiili<br />
Vesijohtovesi pumpataan uimahallin puhdistusjärjestelmän<br />
läpi, jolloin kaikki epäpuhtaudet jäävät järjestelmään<br />
ja vedestä tulee täysin kirkasta. Vesi kiertää puhdistusjärjestelmässä<br />
jatkuvasti ja osa vedestä vaihtuu viikoittain.<br />
Espoonlahden puhdistusjärjestelmä sijaitsee<br />
uimahallin kellarissa ja siihen kuuluu kahdeksan<br />
24-kuution hiekka- ja hiilisäiliötä vesiputkineen. Suomalainen<br />
kertoo veden siirtyvän jatkuvassa kierrossa<br />
altaiden loiskekourujen ja pohjapoiston kautta puhdistusjärjestelmään,<br />
jossa se läpäisee ensin hiekkasuodattimen.<br />
– Vesi valuu hitaasti hiekan läpi, jolloin lika tarttuu<br />
hiekkaan. Hiekkasuodattimien jälkeen vesi siirtyy reaktiopönttöön,<br />
missä siihen lisätään otsonia, joka hapettaa<br />
bakteerit ja virukset kuoliaiksi.<br />
– Tämän jälkeen vesi lasketaan hiilisuodattimien<br />
läpi, jossa viimeisimmätkin otsonirippeet häviävät ja<br />
vesi on täysin puhdasta. Ihan viimeiseksi veteen lisätään<br />
hieman natriumhypokloriittia eli klooria ja vesi<br />
päästetään takaisin altaaseen, Suomalainen selvittää.<br />
Kerran viikossa veden kierto suodattimissa suunnataan<br />
toiseen suuntaan, jolloin vesi pöyhii ja puhdistaa<br />
suodattimet ja likavesi päätyy viemäriin.<br />
Tarkat raja-arvot<br />
Koska huonolaatuinen uimavesi voi aiheuttaa vakavia<br />
terveydellisiä haittoja, viranomaiset ovat asettaneet<br />
4<br />
tarkat raja-arvot uimahallien allasvesille. Kloorin määrää<br />
ja veden happamuutta seurataan ja säädellään automatiikan<br />
avulla.<br />
- Koska koneisiin ei kuitenkaan kannata koskaan<br />
luottaa sokeasti, tarkistamme veden arvot neljä kertaa<br />
päivässä manuaalisesti tableteilla ja vertaamme niitä<br />
laitteiden antamiin arvoihin, Suomalainen kertoo.<br />
Myös veden lämpötilaa seurataan. Veden kierrossa<br />
osa vedestä kulkee lämmönsiirtimen läpi, mikä riittää<br />
ylläpitämään altaiden lämpötilan tasaisena.<br />
- Veden lämmittäminen syö hyvin vähän energiaa.<br />
Itse asiassa uimahallin ilman lämmittämiseen sitä kuluu<br />
paljon enemmän, Suomalainen huomauttaa.<br />
Uimahalleissa ilman lämpötilan tulisi olla aina noin<br />
asteen, pari veden lämpötilaa korkeampi. Espoonlahden<br />
uimahallissa lastenaltaan lämpötila on noin 28 astetta,<br />
ison altaan 27 astetta ja ilman lämpötila 29 astetta.<br />
- Oikea lämpötilasuhde on hyvin tärkeä, sillä sen<br />
avulla saadaan veden haihtuvuus pidettyä mahdollisimman<br />
pienenä. Ja toki miellyttävä lämpötila on myös<br />
asiakasystävällistä, noin 350 000 vuosittaisen kävijän<br />
tyytyväisyydestä huolehtiva Suomalainen muistuttaa.
Tiesitkö, että lämmitetty<br />
vesi on yli kaksi kertaa<br />
kalliimpaa kuin kylmä vesi.<br />
WaterHow by Econet<br />
Myyntijohtaja Hannu Turunen kertoo WaterHow by Econet –<br />
markkinointinimen syntyyn ja käytöön liittyvistä tavoitteista.<br />
Hannu Turunen<br />
Mikä ajatus on markkinointinimi<br />
WaterHow by Econet<br />
takana?<br />
Econet-konserni on kasvanut nopeasti.<br />
Econetin tytäryrityksillä on<br />
omia brändejään, mutta konsernitasolla<br />
sellainen puuttui. WHEbrändillä<br />
yhtenäistetään markkinointiviestintäämme<br />
sekä kerätään<br />
konsernin kaikki tuotteet ja palvelut<br />
saman katon alle.<br />
Missä yhteyksissä ja missä<br />
muodoissa nimeä käytetään?<br />
WHE tulee näkymään hyvin monipuolisesti<br />
Econetin markkinoinnissa.<br />
Rekisteröity WHE-logo tulee<br />
kaikkiin tuottamiimme laitteisiin,<br />
esitteisiin, lomakepohjiimme sekä<br />
kotisivuillemme. Konsernin verkkokauppa<br />
avautui WHE-nimellä ja löytyy<br />
suomalaisille tutulla fi-päätteellä<br />
osoitteesta www.waterhow.<br />
fi . Myös kaikki muut tärkeät päätteet<br />
on rekisteröity käyttöömme.<br />
Näkyykö WaterHow by Econet<br />
sosiaalisessa mediassa?<br />
Emme väheksy sosiaalisen median<br />
osuutta yrityksen kokonaismarkkinoinnissa.<br />
Asiasta on jo olemassa<br />
suunnitelmia ja käytännön tasolla<br />
some-markkinointia on tehty<br />
esimerkiksi Business Awards -äänestyksessä<br />
menestyksekkäästi.<br />
WHE:n some-markkinointi tulee<br />
olemaan seuraavia toimiamme.<br />
Kuinka markkinointinimi on<br />
otettu vastaan, miten asiakkaat<br />
ja yhteistyökumppanit<br />
ovat sitä kommentoineet?<br />
WHE-markkinointinimi on otettu<br />
joka taholta hyvin vastaan. Logon<br />
värit ovat tuttuja konsernin muusta<br />
markkinoinnista ja slogan kuvastaa<br />
hyvin toimialaamme ja osaamistamme.<br />
Miten nimi tulee näkymään<br />
alkaneen vuoden markkinointitapahtumissa?<br />
WHE lanseerattiin IFAT-messuilla<br />
Münchenissä viime vuonna. Markkinointia<br />
on jatkettu Nordic Food<br />
-messuilla Tampereella ja alueellisilla<br />
vesihuoltopäivillä Suomessa.<br />
Seuraava merkittävämpi tapahtuma<br />
tulee olemaan Yhdyskuntatekniikka<br />
<strong>2015</strong> -näyttely Turussa. YT-15<br />
tapahtuma kerää kaikki kotimaan<br />
kunnallisen puolen toimijat yhteen<br />
toukokuussa.<br />
Kierrätysvesisuihku<br />
Voiko vettä kierrättää maassa samaan tapaan<br />
kuin avaruuslennolla? Lundin yliopiston ja Nasan<br />
yhteisprojektissa kokeiltiin veden kierrättämistä<br />
suljetun kierron varassa. Kaksi kapselia<br />
poistavat epäpuhtaudet kun pumppu puskee<br />
veden puhdistuslaitteiston läpi. Tällöin vettä<br />
säästyy jopa 90 prosenttia ja lämpöenergiaa 80<br />
prosenttia. Mukavuus ja hygieniakin paranevat<br />
samalla.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
vesiala linkittyy koko<br />
ajan yhä enemmän<br />
muihin aloihin.<br />
Termit tutuiksi!<br />
Kultaa viemäreissä<br />
Amerikkalaisissa viemäriputkistoissa virtaa miljoonien dollarien edestä jalometalleja. Arizona State<br />
-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kultaa ja hopeaa löytyy vuosittain viemäreistä noin 2,6 miljoonan<br />
dollarin edestä. Miljoonan asukkaan kaupungin viemäreissä<br />
liikkuu keskimäärin 13 miljoonan dollarin edestä jätemetalleja.<br />
Esimerkiksi kultaa päätyy jätteenkäsittelylaitoksien<br />
altaisiin kaivoksista, sähkölaitteista, katalysaattoreista<br />
ja korunvalmistuksesta. Metallien<br />
kerääminen on kuitenkin vaikeaa<br />
ja kallista, koska ne ovat liuenneet<br />
hyvin pieniksi partikkeleiksi.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
rannattoman Sargassomeren pinta on keskeltä useita<br />
metrejä korkeammalla kuin vesi sen laidoilla?<br />
Esivedenerotin<br />
DEWA BTN suotonauhatiivistin on esivedenerotin,<br />
jolla lietteestä erotetaan vettä gravitaation<br />
eli painovoiman avulla. Tiivistimeltä liete<br />
voidaan ohjata erilaisiin jatkokäsittelyprosesseihin,<br />
kuten mädätykseen. Ennen tiivistystä<br />
lietevirtaan lisätään sidosaineita, kuten polymeeriä.<br />
Tämän jälkeen liete ja polymeeri sekoitetaan<br />
parhaan mahdollisen tiivistyslopputuloksen<br />
saavuttamiseksi. Lietteen tiivistystä ei<br />
tule sekoittaa lietteen puristukseen. Tiivistimelle<br />
tulevan lietteen kuiva-ainepitoisuus<br />
vaihtelee yleensä 0,5–1 prosentin välillä. Tiivistyksen<br />
jälkeen kuiva-ainepitoisuus on yleensä<br />
noin 5–8 prosenttia.<br />
5
Suomalainen vesiosaaminen maailmankartalle!<br />
Econet kilpailee Suomen edustajana European Business Awards<br />
–palkinnosta eli koko Euroopan parhaan yrityksen tittelistä. Kansainvälisen<br />
kilpailun tavoitteena on muun muassa huomioida<br />
parhaat yritykset ja herättää keskustelua liiketoimintayhteisöjen<br />
toimintatavoista.<br />
Econet valittiin kuluneen talven äänestyksessä Suomen<br />
edustajaksi loppukilpailuun, jossa valitaan The BP Target Neutral<br />
Growth Strategy –sarjan paras ja samalla palkitaan myös<br />
koko Euroopan paras yritys.<br />
European Business Awards –ohjelma kestää 18 kuukautta<br />
osallistujien valinnasta palkintojen jaon gaalaseremoniaan.<br />
Lista kaikista ehdokkaista löytyy osoitteesta:<br />
www.businessawardseurope.com<br />
Voittajat julkistetaan toukokuussa <strong>2015</strong> Lontoossa.<br />
Kemikaalit osana Itämerta<br />
Miten erilaiset kemikaalit päätyvät Itämereen?<br />
Miten ne vaikuttavat ympäristöön<br />
ja ihmiseen? Muun muassa näitä<br />
aiheita pohdittiin Ympäristöministeriön,<br />
VTT:n, Suomen Ympäristökeskuksen,<br />
HELCOMin, Suomen Akatemian ja Baltic<br />
Sea Action Groupin järjestämässä seminaarissa<br />
viime syksynä Helsingissä.<br />
Jätevedenpuhdistamojen läpi kulkevissa<br />
vesissä on lukemattomia kemikaaleja.<br />
Valtaosa niistä on kotoisin kotitalouksista.<br />
Osa kemikaaleista on myrkyllisiä<br />
ja haitallisia sekä ihmiselle että vesistöjen<br />
kaloille ja eliöille.<br />
Arviolta vain yksi prosentti Itämeren<br />
kemikaaleista on tutkittu. Vedenpuhdistamon<br />
prosesseissa käytetään rautasuolaa,<br />
polymeeria sekä jonkin verran<br />
metanolia. Kotikemikaaleja, kuten pesuaineita,<br />
kosmetiikkaa ja lääkkeitä päätyy<br />
mereen. Tiedot aineiden vaikutuksista<br />
ovat usein puutteellisia eikä aineiden yhteisvaikutuksia<br />
aina tunneta.<br />
Vanhojen aineiden vaikutukset rasittavat<br />
vesien ekosysteemejä. Vaikka<br />
aineiden päästöt ovat loppuneet, vedet<br />
puhdistuvat hitaasti sinne aikoinaan<br />
joutuneista myrkyistä, kuten esimerkiksi<br />
tributyylitinasta, jota käytettiin ennen<br />
yleisesti alusten pohjamaaleissa.<br />
Ympäristömerkillä varustettujen<br />
tuotteiden käyttö auttaa säilyttämään<br />
vesistöjä puhtaampina.<br />
Uusi ohjelma Itämeren avuksi<br />
EU:n Suomelle asettama tavoite<br />
saada Itämeren rehevöitään<br />
saamaan kuriin vuoteen<br />
hevöitymisen torjuminen pyrityminen<br />
kuriin vuoteen 2020 2027 mennessä. Uusi ehdotus<br />
mennessä ei toteudu. Ympäristöministeriö<br />
on laatinut uusältää<br />
35 toimenpidettä, jotka<br />
merenhoitosuunnitelmaksi siden<br />
ohjelman, jonka mukaan kaikki tähtäävät Itämeren pelastamiseen.<br />
erityisesti rannikkovesien re-<br />
Biokaasulaitos<br />
Pohjanmaan Biokaasu Oy,<br />
Kokkola<br />
Ämmässuon<br />
jätteenkäsittelykeskus<br />
HSY, Espoo<br />
Biokaasulaitoksen<br />
vesi- ja kaasuputkisuunnittelu<br />
Watrec Oy, Forssa<br />
Biokaasulaitos<br />
Lakeuden Etappi Oy,<br />
Ilmajoki<br />
6<br />
Esitutkimus<br />
mädätysprosessien<br />
soveltuvuudesta<br />
Ulkoministeriö,<br />
Vinh Long, Vietnam
Tiesitkö, että yhden auton<br />
valmistukseen kuluu enemmän<br />
vettä kuin yhteen uimaaltaaseen<br />
mahtuu.<br />
ISTOCKPHOTO<br />
Tiesitkö, että ...<br />
vesihuollon<br />
tärkein tehtävä on<br />
vesihuoltopalvelujen<br />
laadun turvaaminen.<br />
Siika<br />
Coregonus lavaretus<br />
Parvikala siika ui hapekkaissa, puhtaissa ja kylmissä<br />
vesissä. Sitä tavataan Suomessa koko<br />
maassa sekä sisävesissä että merialueilla. Itämeren<br />
vaellussiika nousee kutemaan jokiin, karisiika<br />
kutee meressä ja muut siikamuodot ovat sisävesikaloja.<br />
Hopeakylkisen siian selkäevän ja pyrstöevän<br />
välissä on lohikaloille ominainen rasvaevä. Vaellussiika<br />
kasvaa seitsemässä vuodessa noin puolen<br />
metrin mittaiseksi painaen tällöin lähes kilon.<br />
Lapin järvien pikkusiika taas on kuusivuotiaana<br />
vain noin 15 senttiä pitkä ja painaa alle 30 grammaa.<br />
Suomessa suurin 2000-luvulla kalastettu<br />
siika painoi reilut seitsemän kiloa.<br />
Syksyllä kutevaa siikaa on viljelty ruokakalaksi<br />
2000-luvun alusta lähtien. Suositun ruokakalan<br />
tuotanto on tänään noin yhdeksän prosenttia<br />
koko Suomen kalanviljelystä.<br />
Oikeat<br />
olosuhteet<br />
treenaamiseen<br />
Teksti ja kuva Riikka Mäkinen<br />
Uinti on vuodesta toiseen säilyttänyt asemansa<br />
yhtenä suosituimmista liikuntaharrastuksista.<br />
Kuntoharrastuksena uinnin puolesta puhuvat<br />
muun muassa hinta, kunnon ja lihasvoiman nouseminen<br />
suhteellisen vähällä vaivalla sekä veden<br />
lempeys jänteille ja nivelille. Uinti sopii kaikenikäisille<br />
ja sitä voi harrastaa joko yksin tai erilaisissa<br />
ohjatuissa ryhmissä.<br />
22-vuotiaalle espoolaiselle Noora Laukkaselle<br />
uinti ei ole enää pelkkä harrastus. Se on elämäntapa.<br />
Kilpauimarin päivät kuluvat Espoonlahden<br />
uimahallilla treenatessa, junioreita valmentaessa<br />
sekä uimavalvojan hommia tehdessä.<br />
– Olen pikkuvauvasta asti rakastanut vettä<br />
elementtinä. Tykkään olla vedessä, 17 vuotta uintia<br />
harrastanut nuori nainen perustelee lajivalintaansa.<br />
Uimarin näkökulmasta veden lämpötilalla on<br />
oleellinen vaikutus suoritukseen.<br />
– Liian lämpimässä vedessä on tukalaa tai<br />
jopa mahdotonta treenata, ja kylmä on puolestaan<br />
epämukavaa, Noora huomauttaa.<br />
– Myös veden puhtauteen kiinnittää huomiota<br />
silloin, kun se puuttuu. Onneksi altaat pidetään<br />
suurimmaksi osaksi hyvin puhtaana, mutta<br />
on sitä joskus tullut törmättyä vedessä lilluviin<br />
hiuksiin ja laastareihin, mikä on ällöttävää, hän<br />
toteaa.<br />
Noora treenaa parhaimmillaan altaassa 10<br />
kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Oheen<br />
tulevat muun muassa salitreeni, lenkki ja lihashuolto.<br />
Rakkaus lajiin on poikinut useita Suomen<br />
mestaruuksia ja EM-kisojen pistesijoja. Noora on<br />
myös edustanut Suomea sekä Pekingin että Lontoon<br />
olympialaisissa, Pekingissä vain 15-vuotiaana,<br />
maamme kaikkien aikojen nuorimpana olympiaedustajana.<br />
– Olen kovin kilpailuhenkinen ja ehdottomasti<br />
yksilöurheilija. Tykkään tehdä itse, itselleni. Kilpailu<br />
on se, mikä kiehtoo, Noora virnistää suunnaten<br />
katseensa jo ensi vuoden olympialaisiin.<br />
– Veden lämpötilalla on oleellinen<br />
vaikutus uimarin suoritukseen,<br />
Noora Laukkanen kertoo.<br />
Kaupinojan<br />
pintavesilaitoksen<br />
saneeraus<br />
Tampereen Vesi,<br />
Tampere<br />
Kone- ja<br />
laitetoimitukset<br />
Isokylän mädätyslaitos,<br />
Laihia<br />
Karkkilan<br />
vedenottamon<br />
saneeraus<br />
Myrskylän kunta,<br />
Myrskylä<br />
Luontolan<br />
vedenottamon<br />
saneeraus<br />
Vihdin Vesi, Vihti<br />
Jynkänniemen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
ilmastuksen saneeraus<br />
Siilinjärven kunnan<br />
vesihuoltolaitos, Harjamäki<br />
7<br />
Sortohaan jätevedenpuhdistamon<br />
laajennus<br />
ja saneeraus<br />
Forssan vesihuoltolaitos,<br />
Forssa<br />
Euran keskuspuhdistamon<br />
tehostaminen<br />
ja laajennus<br />
JVP Eura Oy, Eura<br />
Ahveniston<br />
vedenkäsittelylaitoksen<br />
perusparantaminen<br />
Hämeenlinnan Seudun Vesi<br />
Oy, Hämeenlinna
Minä, mamut* ja Isänmaa<br />
Kolumni<br />
Pyysin 80-vuotiasta setääni<br />
kanssani mökille viikonlopun<br />
viettoon; saunomaan,<br />
syömään makkaraa, juomaan<br />
kaljaa ja juttelemaan miesten<br />
juttuja. Jotkut meistä miehistä<br />
kaipaavat aina välillä tällaista<br />
miesten välistä ja keskinäistä<br />
aikaa.<br />
No, me emme saunoneet,<br />
söimme vaimoni mukaan laittamaa<br />
siskonmakkarakeittoa<br />
ja viskikin oli amerikkalaista<br />
Jack Danielsin Old N:o 7, mutta<br />
kuitenkin. Meidän suku, sota<br />
ja maahanmuuttajat puhuttivat<br />
meitä myöhään yöhön.<br />
Ruotsi ottaa vastaan yli<br />
80 000 Syyrian pakolaista;<br />
meitä nauratti ääneen. Ruotsalaisten<br />
täytyy olla hulluja!<br />
Viiden vuoden päästä Ruotsissa<br />
on puolisen miljoonaa syyrialaista,<br />
kun kaikki perheenjäsenet<br />
ja sukulaiset ja tuttavat<br />
ja puolitutut seuraavat turvapaikan<br />
saaneen ”ankkurin” perässä<br />
rakkaaseen naapurimaahamme.<br />
Suomi on perinteisesti ollut<br />
maa, josta on muutettu pois.<br />
Viimeisen sadan vuoden aikana<br />
on yli miljoona suomalaista<br />
muuttanut muihin maihin.<br />
Suomen historiassa on ajanjaksoja,<br />
jolloin siirtolaisuudesta<br />
on tullut kansanvaellus.<br />
Merkittävin muuttoaalto<br />
kohdistui Pohjois-Amerikkaan<br />
1900-luvun taitteessa. Vastaavan<br />
suuruinen aalto oli<br />
Ruotsiin muutto 50-luvulta<br />
70-luvun puoleen väliin. Tällöin<br />
muuttoliike oli niin voimakasta,<br />
että Suomen väkiluku jopa<br />
pieneni.<br />
Myös oma vaarini lähti 30-luvulla<br />
työn perään Amerikkaan.<br />
Vastoin kuin useimmat maastamuuttajat,<br />
jotka olivat suunnitelleet<br />
viipyvänsä tienaamassa<br />
muutamia vuosia ja<br />
sitten palaavansa vauraana<br />
synnyinmaahansa, vaarini todella<br />
teki niin. Useimmat jäivät<br />
ikiajoiksi. Vain joka neljäs<br />
tai viides lähtijä palasi pysyvästi<br />
takaisin Suomeen.<br />
Sedälläni oli yksitoista sisarusta,<br />
joista seitsemän oli<br />
elossa kun minä synnyin noin<br />
60 vuotta sitten. Vanhin heistä<br />
lähti perheineen 60-luvulla<br />
Australiaan ja toiseksi nuorin<br />
80-luvulla Ruotsiin. Jäivät sille<br />
tiellensä. Isäni kävi kokeilemassa<br />
matkatöitä Moskovassa<br />
silloisessa Neuvostoliitossa.<br />
Ei maistunut. Äitini on sotalapsi<br />
Ruotsin Skånesta. Jäljet<br />
näkyvät vieläkin.<br />
Mietin, miten omat sukulaiseni<br />
on mahdettu ottaa vastaan<br />
uudessa kotimaassaan karvareuhka<br />
päässään, pokasaha<br />
selässä poikittain keikkuen ja<br />
lapikkaat paljaissa jaloissaan;<br />
ei kai niillä virsuja nyt kuitenkaan<br />
ollut?<br />
– Ei ollut ja ruotsalaiset<br />
ovat fiiksuja, setäni venytti.<br />
– Viiden vuoden perästä<br />
niillä on puolen miljoonan<br />
matalapalkkalaisen työvoimareservi,<br />
joiden kouluttaminen<br />
on tullut maksamaan vain<br />
murto-osan siitä, mitä se olisi<br />
tullut maksamaan Ruotsissa<br />
syntyneiden osalta, ja joille<br />
siivoushommat eivät kuitenkaan<br />
akateemisen koulutuksen<br />
saaneena kelpaisi. Katsoin<br />
setääni pitkään, mutta hän oli<br />
painanut nenänsä viskilasiin<br />
enkä nähnyt mahtoiko hän<br />
hymyillä.<br />
Ukrainan sota on kestänyt<br />
kohta vuoden ja vaatinut yli<br />
6 000 uhria. Pakolaisiksi tai<br />
turvapaikanhakijoiksi naapurimaihin<br />
lähinnä Venäjälle on<br />
siirtynyt yli puoli miljoonaa ukrainalaista.<br />
Sota on syvältä,<br />
totesimme lakonisesti yhteen<br />
ääneen. Pitkän hiljaisuuden<br />
jälkeen setäni totesi matalalla<br />
äänellään<br />
– Arvo menehtyi sodassa<br />
keripukkiin. Mitä, keripukkiin?<br />
Miksei kukaan ole minulle kertonut?<br />
Niin, vanhin veli Arvo haavoittui<br />
tykistökeskityksessä<br />
jalkaan, palasi rintamalle toipilaana<br />
ja kuoli keripukkiin. Tieto<br />
tunkeutui hitaasti tajuntaani<br />
pahanmakuisina möykkyinä<br />
mahasta; saakelin siskonmakkarat!<br />
Olin hetken ajatellut<br />
jossain sisimmässäni, että olisi<br />
ollut kunniallisempaa kaatua<br />
vihollisen luotiin kuin keripukkiin.<br />
Oma naiivius hävetti niin,<br />
että tunsin fyysistä pahoinvointia.<br />
– Sodassa ei ole mitään<br />
kunniallista tai ihannoimista<br />
niin, että terveisiä vaan teille<br />
kaikille nuorille sotapelienrakentajille,<br />
joista hallitus toivoo<br />
Suomen talouselämän pelastajaa.<br />
Keksikää virtuaalimaailmaanne<br />
jotain luovempaa kuin<br />
tappaminen ja tuhoaminen. Olkaa<br />
innovatiivisia, setäni lisäsi<br />
hivenen katkeruutta ja ivaa äänessään.<br />
Aamun pikkutunneilla mietin<br />
pitäisikö Suomen arvioida<br />
pakolaispolitiikkaansa uudestaan;<br />
olla suopeampi ja vastaanottavaisempi.<br />
Mietin myös<br />
hiljaa sisimmässäni omaa suhtautumistani<br />
pakolaisiin. Setäni<br />
oli antanut minulle paljon<br />
ajateltavaa. Olisikohan nykyhallitukseenkin<br />
kannattanut<br />
ottaa mukaan ripaus elämänkokemusta<br />
ja – viisautta.<br />
Varttia vaille neljä aamuyöllä<br />
kysyin sedältäni, että käytäisiinkö<br />
jo maaten. Kyllä se sopii,<br />
hän vastasi diplomaattisesti.<br />
Mats Ahlnäs<br />
* Maahanmuuttaja, maastamuuttaja,<br />
pakolainen, siirtolainen,<br />
lähtijä, muuttaja, turvapaikanhakija.<br />
Viikinmäen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
9. Linja<br />
YIT-Rakennus Oy,<br />
Helsinki<br />
Nahkalan vesilaitoksen<br />
modernisointi<br />
Lappavesi Oy, Lapua<br />
Lapinkylän<br />
vedenkäsittelylaitoksen<br />
rakentaminen<br />
Kirkkonummen kunta,<br />
Kirkkonummi<br />
Heinolan jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Heinolan kaupunki,<br />
8 Heinola<br />
Mäntyharjun<br />
vedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Mäntyharjun kunta,<br />
Mäntyharju
Nämä Viikinmäen<br />
putket ovat viisi metriä<br />
merenpinnan alapuolella,<br />
kertoo Jarmo<br />
Sarvi.<br />
Tiesitkö, että kierrättäminen<br />
on halvempaa kuin jätteiden<br />
vieminen kaatopaikalle?<br />
Yhdyskuntatekniikan<br />
osaajat Turkuun<br />
Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetään<br />
20.–21.5.<strong>2015</strong> Yhdyskuntatekniikan näyttely.<br />
Kyseinen YT15-tapahtuma on erityisesti kuntien<br />
edustajien ja vesialan ammattilaisten tärkeä kohtauspaikka.<br />
Näyttelyn järjestävät yli 20-vuotisella<br />
kokemuksella yhdyskuntatekniikan keskeiset<br />
järjestöt Suomen Vesilaitosyhdistys, Suomen Tieyhdistys,<br />
Suomen Kuntatekniikan yhdistys, Jätelaitosyhdistys<br />
sekä INFRA ry. Näyttelyyn odotetaan<br />
tänä vuonna noin 6 000 kävijää.<br />
– Messuilla esitellään koko Slamexin tuotevalokoima,<br />
Dewacon ketjulaahaimia sekä W-Rixin tuotteet.<br />
Meillä on yhteensä 42 neliömetrin näyttelyosasto,<br />
ja haluamme viestittää näyttelyvieraille,<br />
että meillä saman katon alta on saatavissa hyvin<br />
laajalti osaamista, tuotteita ja palveluita. Korostamme<br />
myös tuotteidemme kotimaisuutta, myyntijohtaja<br />
Hannu Turunen kertoo.<br />
Maailman vesipäivä 22.3.<strong>2015</strong><br />
Vesivarojen kestävä kehitys fokuksessa<br />
Dewaco,<br />
Slamex, W-rix<br />
Yhdyskuntatekniikan<br />
messuilla, näyttelyosastolla<br />
Cd3<br />
Täältä pesee –<br />
tervetuloa!<br />
YK:n yleiskokouksen vuonna 1993 tehdyn<br />
päätöksen mukaisesti maaliskuun 22. päivä<br />
nimettiin Maailman vesipäiväksi. Sitä vietetään<br />
joka vuosi vaihtuvalla teemalla ja tänä<br />
vuonna päivän teemana on kestävä kehitys.<br />
Tämä maailmanlaajuinen tavoite koostuu<br />
sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristöulottuvuudesta<br />
ja jos nämä kolme asiaa eivät<br />
ole tasapainossa, ei myöskään kehitys<br />
ole kestävää.<br />
Vesipäivää vietetään ympäri maailmaa<br />
myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Esimerkiksi<br />
Suomen YK-liiton verkkosivuilta löytyy päivään<br />
liittyvää materiaalia opettajille ja oppilaille.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
vuotava wc-pönttö voi<br />
aiheuttaa satojen eurojen<br />
lisälaskun vuodessa.<br />
EIP Water News 19<br />
Maaliskuu <strong>2015</strong><br />
Yhteensä 315 miljardin euron edestä tehtyjä<br />
julkisia ja yksityisiä sijoituksia avataan Euroopan<br />
komission laatiman sijoitussuunnitelman<br />
mukaisesti tänä vuonna. Nämä sijoitukset on<br />
tehty vuoden 2030 ilmasto- ja energia-alan<br />
puiteohjelman, tiedon siirron ja innovaatioiden<br />
esteiden alentamiseksi. EIP on Water<br />
lähetti toimintaryhmilleen sijoitusten selvityspyynnön,<br />
jonka aikaraja oli tammikuun lopussa.<br />
Aikarajaan mennessä vastaanotettiin<br />
13 sijoitusta, ja arviointityö on nyt käynnissä.<br />
Euroopan komissio julkisti Vesipuite- ja<br />
tulvadirektiivin maaliskuun alussa. Tämän<br />
tarkoituksena on parantaa vedenkäyttöä ja<br />
vähentää tulvariskiä EU:ssa.<br />
Tähtiniemen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Oriveden kaupunki,<br />
Orivesi<br />
Pietarsaaren tehtaiden<br />
jätevedenkäsittelylaitoksen<br />
saneeraus<br />
UPM Kymmene Oyj,<br />
Pietarsaari<br />
Prosessivesien<br />
koneisto- ja<br />
putkistourakka<br />
Hangon Puhdistamo Oy,<br />
Hanko<br />
Kaukaan tehtaan<br />
lauhteenpuhdistuksen<br />
laajennus<br />
UPM-Kymmene Oyj,<br />
Kaukas<br />
Koverharin terästehtaan<br />
puhdistus- ja jäähdytyslaitoksen<br />
rakentaminen<br />
Ovako Wire Oy Ab, Lappohja<br />
9<br />
Rauman tehtaan<br />
vesilaitoksen laajennus,<br />
UPM-Kymmene Oyj, Rauma<br />
Lämpövoimalaitoksen<br />
raakaveden puhdistus- ja<br />
suolanpoistolaitteet<br />
Vamy Oy, Myllykoski<br />
Porvoon jalostamon<br />
diesel-projekti<br />
Neste Oil Oyj, Porvoo
Golf Talma<br />
• 2 täysimittaista kenttää ja Par 3–kenttä<br />
• Vahvuuksina monipuoliset kentät ja<br />
keskeinen sijainti<br />
• Kaikille avoin pelimahdollisuus<br />
• Yli 800 osakkeenomistajaa<br />
• Perustettu 1989<br />
• 50 000 pelikierrosta kaudessa<br />
• Harrastajakilpailutoimintaa<br />
• Valmennustoimintaa yhteistyössä<br />
Vierumäen Urheiluopiston kanssa<br />
• Pelikaudella 40, talvella 10 työntekijää<br />
• Oheispalvelut: Proshop, Klubiravintola,<br />
Mailahuolto, Keskustelupalsta,<br />
Golf Talma TV<br />
10
Maisemointia<br />
kestävän kehityksen ehdoilla<br />
Vesi on golfkentällä keskeisessä roolissa. Nurmi ei viheriöi ilman kastelua, eikä kenttä<br />
ilman vesialtaita viehätä silmää. Allas, jossa kasvaa levää, ei kuitenkaan houkuttele<br />
pelaamaan. Talmassa leväongelmaan on haettu ratkaisua vesialtaiden ilmastimilla.<br />
Eija Öhrnberg Kuvat W-Rix Oy, Eija Öhrnberg<br />
Vesi Talmaan johdetaan putkia pitkin kahden kilometrin päästä<br />
Keravanjoesta. Vesi ohjataan kentän altaisiin, joissa seisovaan<br />
veteen kasvaa usein häiritsevää ja haitallista levää. Tämä johtuu<br />
viljelysmaiden läpi virtaavaan veteen liukenevista maataloudessa<br />
käytetyistä aineista.<br />
– Liikkuva vesi pysyy kirkkaana mutta altaissa seisovaan veteen kasvaa levää.<br />
Meillä on kentän 160 hehtaarin alueella useita altaita, joissa on ilmastimia,<br />
kenttämestari Tony Olenius summaa.<br />
Yhden pelikauden aikana vettä kulutetaan 1 700 kuutiometriä vuorokaudessa.<br />
Pumput ovat kauden aikana päällä yhteensä kaksi ja puoli kuukautta.<br />
Veden kulutus riippuu kuitenkin säästä, sateella kasteluvettä ei tarvita. Pumppausmääristä<br />
tehdään säännöllisesti selvitys ELY-keskukselle.<br />
– Kentän tulee olla visuaalisesti kaunis ja vesialtaiden tulee olla siistejä.<br />
Yleisilme vaikuttaa suoraan pelaajien viihtyvyyteen. Talman alue on laaja, ja<br />
koska kenttähenkilökuntaa on rajallinen määrä, ilmastimet vesialtaissa ovat<br />
tärkeitä.<br />
Ensimmäinen ilmastin asennettiin Talmaan 2007. Yhden kauden kokeilun<br />
jälkeen tuloksia alkoi näkyä.<br />
– Lampien kanssa oli ollut isoja ongelmia, ja tulee aina kokeilla ensin, jotta<br />
nähdään toimivatko ratkaisut. Tämä kokeilu onnistui, ja sittemmin tilasimme<br />
lisää ilmastimia. Energian saanti rajoittaa kuitenkin niiden määrää kentällämme,<br />
nykyisellään sähköä ei saada alueen kaikkiin kolkkiin.<br />
– Olemme miettineet vaihtoehtoisia ratkaisuja energiaongelmaan; aurinkopaneeleja<br />
tai omaa tuulivoimalaa, mutta selvitystyöt ovat edelleen käynnissä.<br />
Kestävän kehityksen ja ympäristöarvojen huomioiminen on tärkeää, siksi<br />
pyrimme sekä pelaajien että itsemme kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.<br />
Toimiala murroksessa<br />
Kaikki golfkentät painivat tänään samojen haasteiden kanssa. Golf on toimialana<br />
murroksessa. Ihmisten ajankäyttötottumukset ja tavat sitoutua harrastuksiin<br />
ovat muuttuneet.<br />
– Toimintamme on toistaiseksi pysynyt kannattavana, mutta paine uudistua<br />
on kuitenkin kova, muutos taas on hidasta, toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi<br />
pohtii.<br />
– Golf on lajina hidas, ja osittain ristiriidassa ajan nopean hengen kanssa.<br />
Kokeilukulttuuri on tätä päivää, ei haluta sitoutua pelaamaan vain yhdellä<br />
kentällä. Tästä johtuen osakkeisiin kohdistuva kysyntä on hiipunut.<br />
Pelaajien kiertokulku on muuttunut läpivirtaukseksi. Kannattavuuden näkökulmasta<br />
kohderyhmän tulee olla tänä päivänä suurempi, vaikka kentän<br />
käyttö on edelleen samalla tasolla kuin aikaisemmin.<br />
– Toisaalta tänään on erilaiset mahdollisuudet saada uusia käyttäjiä elämys-<br />
ja viihdebusineksen kautta. Digi- ja mobiiliteknologian avulla on helppo<br />
vertailla mahdollisuuksia ja palveluja. Sosiaalisen median ja viestinnän merkitys<br />
yleensäkin on alalla kasvanut.<br />
Golfkentän yleisilme vaikuttaa<br />
pelaajien viihtyvyyteen.<br />
Waterix-ilmastimen ominaisuudet auttavat<br />
golfaltaiden kunnostuksessa ja ylläpidossa.<br />
11
Vahvuutena sijainti<br />
Keskon omistamalle tontille Sipoon Talmaan suunniteltiin 1980-luvun lopulla logistiikkakeskusta.<br />
Se kuitenkin rakennettiin Vantaalle. Talmaan perustettiin Golfkenttä, josta tuli 1990-luvulla<br />
keskolaisten oma pelipaikka. Siellä myös testattiin Keskon tuotteita.<br />
Eija Öhrnberg kuvat W-Rix Oy, Eija Öhrnberg<br />
Nykyään Golf Talman yli 800<br />
osakkeenomistajaa ovat pitkälti<br />
yksityisiä henkilöitä, myös Kesko<br />
on mukana vielä pienellä osuudella.<br />
– Talma ei ole suljettu kenttä eli kuka<br />
vaan voi tulla tänne pelaamaan. Meillä<br />
käykin paljon vieraspelaajia, toimitusjohtaja<br />
Ismo Haaponiemi kertoo.<br />
– Täällä on kaksi täysmittaista kenttää<br />
sekä yhdeksänreikäinen Par 3–kenttä.<br />
Tarjoamme myös monipuoliset harjoitusolosuhteet<br />
ja paljon harjoittelupaikkoja<br />
kaikentasoisille pelaajille.<br />
Talman kentän sijainti on selkeä vahvuus.<br />
Sipooseen pääsee helposti ja nopeasti<br />
pääkaupunkiseudulta ja kaikkialta<br />
eteläisestä Suomesta.<br />
– Vuodessa kahdella isolla kentällä pelataan<br />
50 000 kierrosta sekä lisäksi tulee<br />
vielä Par 3:n käyttö, Haaponiemi listaa<br />
käyttäjälukuja.<br />
Koulutusyhteistyö Vierumäen Urheiluopiston<br />
kanssa aloitettiin viime vuonna,<br />
ja ravintolan pyörittäminen on ulkoistettu<br />
pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille.<br />
– Talma ry huolehtii kilpailutoiminnastamme.<br />
Vuodessa järjestetään noin<br />
20 erityyppistä kilpailua vain harrastajille,<br />
emme järjestä enää lainkaan ammattilaiskilpailuja.<br />
Kilpailujen järjestäminen<br />
yleensäkin nostaa työtuntien määrää,<br />
mutta ei tuo paljoakaan lipputuloja.<br />
Golfin ohessa järjestetään paljon yritystapahtumia,<br />
joihin Talma tarjoaa toimivat<br />
puitteet. Yritys voi varata kentän<br />
omaan käyttöönsä, ja oheisohjelmaksi voi<br />
valita vaikka saunomista ja ruokailua.<br />
– Henkilökuntaa meillä on 10 henkeä<br />
ympäri vuoden ja kesällä 40 henkeä vuoroissa<br />
kellon ympäri. Ulkoistamalla asioita<br />
olemme pystyneet keskittymään ydinbisnekseemme.<br />
Uusi kausi – vanhat kujeet<br />
Vuoden 2014 kausi oli Talman historian<br />
kaikkien aikojen pisin; 245 pelipäivää.<br />
Kausi avattiin huhtikuun alussa ja se loppui<br />
joulukuussa.<br />
Viime kaudella tehtiin viisi viheriöremonttia.<br />
Tämä tarkoittaa käytännössä viheriöiden<br />
uudelleenmuotoilua ja 25 vuotta<br />
vanhojen kastelusysteemien uusimista<br />
sekä uusien sadettajien asentamista. Sadettajia<br />
on alueella yhteensä noin 1 000.<br />
– Uusimistyö maksaa viheriöstä riippuen<br />
30 000–50 000 euroa per viheriö.<br />
Toimitusjohtaja Ismo Haaponiemi, golfkoira Nemo<br />
sekä kenttämestari Tony Olenius.<br />
Alkavalla kaudella peruskorjaukset ja<br />
viheriöremontit jatkuvat, kenttämestari<br />
Tony Olenius kertoo.<br />
Talmassa ollaan valmiina alkavaan<br />
kauteen. Talvi on ollut huolto- ja kunnostustöiden<br />
sekä peruskorjausten<br />
aikaa. Lumia on poistettu viheriöiltä ja<br />
laitteistoja kunnostettu.<br />
– Meillä on mittavat hallitilat ja<br />
paljon laitteita, kuten esimerkiksi<br />
traktoreita neljää eri kokoa, leikkureita<br />
ja 20 erilaista erikoisajoneuvoa.<br />
– Säät määräävät seuraavan kauden<br />
alkamisajankohdan; aika toukokuusta<br />
elokuuhun on kuitenkin varmaa<br />
pelikautta, Olenius lupaa.<br />
Ympäristöarvojen<br />
huomioiminen on<br />
golfkentillä tärkeää.<br />
12
iStockPhoto<br />
Lisää happea<br />
altaisiin<br />
Tomi Martikainen Kuva W-Rix Oy<br />
Golfkenttien lampien ja vesiesteiden<br />
kunnostusta voi verrata järvien<br />
kunnostamiseen ilmastamalla.<br />
W-Rix Oy:n Waterix®-laitteet ovat<br />
saavuttaneet markkinajohtajuuden<br />
luonnonvesien ilmastuksessa<br />
Suomessa ja järvien ilmastuksessa<br />
syntynyttä oppia on sovellettu<br />
golflampien kunnostukseen.<br />
Yleisenä ongelmana monilla<br />
golfkentillä on vesieste- ja kastelualtaiden<br />
huono kunto. Tämä<br />
johtuu osin levästä, joka tukkii<br />
kastelulaitteet, tuhoaa nurmikkoa<br />
sekä aiheuttaa epämiellyttävän<br />
haju- ja näköhaitan pelaajille.<br />
Toisaalta syynä altaiden huonoon<br />
kuntoon on myös veden runsas<br />
ravinnepitoisuus, joka on seurausta<br />
alueen lannoituksesta. Pohjavesissä<br />
tyypillinen ongelma voi<br />
olla siihen liuennut rauta.<br />
Ratkaisuksi näihin ongelmiin<br />
W-Rix Oy on kehittänyt lampiilmastimia,<br />
joiden ominaisuudet<br />
auttavat golfaltaiden kunnostuksessa<br />
ja ylläpidossa. Ilmastin<br />
vaikuttaa hapen määrään, ravinteiden<br />
liukenemiseen sekä veden<br />
lämpötilaan.<br />
Lisäämällä happea lampeen<br />
saadaan luonnon oma biologinen<br />
puhdistusprosessi käyntiin.<br />
Vedessä jo valmiina olevien aerobisten<br />
bakteerien määrä kasvaa<br />
ja nämä bakteerit ryhtyvät hapen<br />
avulla pilkkomaan ravinteita ja<br />
samalla puhdistamaan vettä. Erityisesti<br />
jäähdytykseen optimoidut<br />
mallit alentavat veden lämpöä,<br />
joka vaikeuttaa levien lisääntymistä.<br />
Lisäksi tehokas sekoitus<br />
kuljettaa leviä jatkuvasti pimeään<br />
syvälle altaaseen, mikä myös estää<br />
levien kasvua. Happipitoinen<br />
vesi estää pohjasedimentissä olevan<br />
fosforin liukenemista veteen<br />
levien ravinteeksi sekä kemiallisesti<br />
muuttaa rautaa liukenemattomaan<br />
muotoon, joka ei ole haitallista<br />
kasvistolle.<br />
Veden kirkastumisen ohella ilmastettu<br />
ja nopeasti kiertävä vesi<br />
estää hyttysten munien ja toukkien<br />
leviämisen lammessa vähentäen<br />
näin merkittävästi hyttysten<br />
määrää kentällä.<br />
Waterix-laitteiden käytöllä golflammissa<br />
saavutettavat edut:<br />
• levien välttäminen<br />
• hajuton vesi<br />
• hyttysten määrän väheneminen<br />
• puhtaampi vesi pitää<br />
kastelulaitteiden suuttimet<br />
puhtaampina<br />
Verkko avaa uudet<br />
mahdollisuudet<br />
Vedenpuhdistuslaitteita voi<br />
jatkossa ostaa kelloon katsomatta<br />
kaikkialta maailmasta.<br />
Kimmo Koivikko<br />
Econet-konserniin kuuluva W-Rix Oy avasi helmikuun<br />
alussa verkkokaupan, jossa Waterixlaitteet<br />
ovat myynnissä. Ilmastimet sopivat niin<br />
järvien, lampien, golfkenttien vesialtaiden kuin pienvenesatamien<br />
vesien tilan parantamiseen.<br />
Verkosta löytyvät hintatietojen lisäksi myös tuotteiden<br />
tekniset ominaisuudet.<br />
W-Rixin toimitusjohtajan Robert Tunturin mukaan<br />
verkkosivuilla on ollut kävijöitä yllättävän hyvin,<br />
vaikka varsinainen markkinointi on vasta käynnistysvaiheessa.<br />
– Kiva alku. Ihmiset haluavat selata tuotteita netistä.<br />
Verkkokauppa on hyvä myynnin tuki ja markkinointiväline,<br />
josta asiakas saa tilata myös haluamiaan<br />
lisävarusteita. Lisäksi teemme verkossa Google-mainontaa,<br />
Tunturi sanoo.<br />
Asiakkaita myös ulkomailta<br />
Toimitusjohtaja pitää golfkenttien henkilökuntaa yhtenä<br />
tärkeänä asiakasryhmänä verkossa. Suomessa golfkenttiä<br />
on tällä hetkellä hieman yli 150.<br />
Verkkosivuja markkinoidaan alkuvaiheessa suomen<br />
kielen lisäksi myös ruotsin ja englannin kielillä. Näin<br />
ollen verkkokauppa tarjoaa Waterix-laitteiden myynnille<br />
heti lähes rajattomat kasvumahdollisuudet.<br />
– Suomen markkinat ovat rajalliset, joten haemme<br />
kasvua muualtakin Euroopasta, etenkin englanninkielisiltä<br />
alueilta, Tunturi kertoo.<br />
Tilanne suomalaisilla yrityksillä on yleensä toinen.<br />
Uusimman Digibarometrin mukaan yritykset eivät<br />
rakenna verkkokauppojaan muille kuin suomalaisille<br />
asiakkaille. Markkinapotentiaalia jää tällöin paljon<br />
hyödyntämättä.<br />
Tunturi kertoo, että Waterix-tuotteita myyvä verkkokauppa<br />
on vasta alkusoittoa eli pilottihanke. Jos<br />
kaikki menee hyvin, voi verkkokaupasta löytyä jatkossa<br />
enemmänkin Econet-konsernin tuotteita.<br />
– Ilmastimet ovat suhteellisen pieniä koneita ja helpompia<br />
myydä. Syksyllä näemme, onko verkkokauppa<br />
tuonut lisäarvoa, Tunturi sanoo.<br />
W-Rixin verkkokauppa löytyy osoitteesta:<br />
www.waterhow.fi<br />
13
Sateliitti ohjaa parhaalle reitille<br />
Satelliitteja käytetään nykyisin hyvin useisiin tarkoituksiin laivoissa ja laivaliikenteen apuna.<br />
Laivaliikennettä helpottamaan ja turvallisuutta edistämään on kehitetty muun muassa AIS-järjestelmä<br />
(Automatic Identification System), satelliittipuhelimet, satelliitin välityksellä toimiva internet<br />
ja merkittävänä palveluna satelliittikuvapohjainen jääpalvelu.<br />
Antti Herlevi Kuvat SYKE, Tallink Silja<br />
AIS-järjestelmä on laivojen ja VTS (Vessel<br />
Traffic Service) -keskusten lähinnä alusten<br />
tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen<br />
käyttämä järjestelmä. AIS tarjoaa laivoille keinon<br />
vaihtaa läheisten laivojen ja VTS-keskusten kanssa<br />
elektronisesti tunnistustietoja sekä sijaintiin, suuntaan<br />
ja nopeuteen liittyviä alustietoja. AIS on tarkoitettu<br />
auttamaan aluksen vahtipäälliköitä ja antamaan<br />
merenkulkuviranomaisille mahdollisuuden<br />
jäljittää ja tarkkailla alusten liikkeitä.<br />
AIS täytyy asentaa kansainvälisessä liikenteessä<br />
laivoihin joiden bruttovetoisuus on vähintään<br />
300 GT sekä kaikkiin matkustajalaivoihin koosta<br />
riippumatta, siis mukaan lukien esimerkiksi Suomenlinnan<br />
lautat. AIS:ää käytetään navigoinnissa<br />
ensisijaisesti yhteentörmäysten välttämiseen. Meripelastustilanteissa<br />
on toiminnan koordinoimisen<br />
kannalta tärkeää tietää hädässä olevan laivan tai<br />
henkilön läheisyydessä olevien laivojen sijainti ja<br />
navigointistatus.<br />
Satelliittipuhelin käyttää maanpäällisten tukiasemien<br />
sijasta satelliittiyhteyttä. Matkapuhelinverkkojen<br />
peitto on vain noin 15 prosenttia maapallon<br />
maa-alueista. Tavallisen matkapuhelintekniikan<br />
rinnalle on noussut satelliittipuhelintekniikka, jolla<br />
on maapallon täysi kattavuus. Se siis takaa verkon<br />
syrjäseuduille, merialuille ja muualle, minne GSMverkot<br />
eivät vielä yllä. Satelliittipuhelimien käyttäjiä<br />
ovat laivat, retkeilijät, veneilijät, lentäjät, teollisuus<br />
ja myös syrjäseuduilla asuvat ihmiset.<br />
Jääkartoitusta kaupan valtaväylällä<br />
Itämeri on Suomelle ulkomaankaupan valtaväylä,<br />
sillä rahdista 80-90 prosenttia kuljetetaan meritse.<br />
Vaihtelevat jääolot vaikeuttavat kuitenkin Itämeren<br />
merenkulkua talvisin. Jotta laivat pääsisivät satamiin,<br />
on sekä Suomella että Ruotsilla oltava jään-<br />
Paljon aikaa ja<br />
rahaa säästyy, kun<br />
kauppalaivat ja<br />
jäänmurtajat osaavat<br />
välttää vaikeakulkuiset<br />
alueet.<br />
murtajalaivastot, joilla on ajanmukainen tieto vallitsevasta<br />
jäätilanteesta.<br />
Maaliskuussa <strong>2015</strong> tuli kuluneeksi sata vuotta<br />
siitä, kun Suomessa aloitettiin viikoittainen Itämeren<br />
jääkartoitus. Jäätietojen kerääminen alkoi<br />
1800-luvun puolivälissä ilmastollisten tutkimusten<br />
yhteydessä. 1900-luvun alkuun saavuttaessa jäähavaintoja<br />
tehtiin säännöllisesti pitkin rannikkoa.<br />
Nopeampiin analyyseihin siirryttiin ensimmäisen<br />
maailmansodan syttyessä. Sota-aikana alukset tarvitsivat<br />
nopeasti luotettavia jäätietoja. Ensimmäinen<br />
viikkojääkartta julkaistiin 12.3.1915. Radiossa<br />
jäätiedotus alkoi vuonna 1927. Lentotiedustelu<br />
yleistyi jääseurannan apuna toisen maailmansodan<br />
aikana ja jatkui 1990-luvulle saakka. Päivittäin jääkarttoja<br />
on julkaistu vuodesta 1994.<br />
Vuodesta 1989 lähtien jäänmurtajilla on ollut<br />
käytössä kuvankäsittelyasema NOAA sääsatelliittikuvien<br />
käyttöä varten. Jäätilanne kuitenkin<br />
muuttuu eniten yleensä silloin, kun on pilvistä, ja<br />
sääsatelliittikuvista ei ole apua. Tutkakuvien avulla<br />
voidaan jäitä tarkastella pilvistä huolimatta. Jääpalvelussa<br />
ja jäänmurtajilla käytetään nyt sekä sääsatelliittikuvia<br />
että satelliittitutkakuvia. Sääsatelliittikuvien<br />
hyvä puoli on, että niistä nähdään laajan<br />
alueen yleiskuva. SAR-tutkakuvien etuja ovat hyvä<br />
14
Jääpalvelun avulla<br />
jäänmurtajat voivat<br />
hoitaa työnsä<br />
kustannustehokkaasti<br />
ilman kauppalaivoille<br />
aiheutuvia suuria<br />
viivytyksiä.<br />
erotuskyky ja se, että kuvia saadaan myös pilvien<br />
läpi.<br />
Jäätilanne elää Itämerellä paljon talven sääoloista<br />
riippuen. Jääpeite vaihtelee 12-100 prosentin välillä<br />
Itämeren, Kattegatin ja Skagerrakin pinta-alasta.<br />
Vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tammi- ja maaliskuun<br />
välillä.<br />
Eri jäätyypit aiheuttavat erilaisia ongelmia merenkululle.<br />
Kiintojää on matalikkoihin, saaristoon<br />
tai rantoihin kiinnittynyttä paikallaan pysyvää jäätä,<br />
jonka paksuus voi olla jopa yli metrin, mutta se on<br />
yleensä melko tasaista ja siten helpompaa murtaa.<br />
Ajojääksi kutsutaan jäätä, joka liikkuu vapaasti tuulten<br />
ja virtauksien mukana. Kun jäälautat liikkuvat ja<br />
törmäilevät toisiinsa, ne muodostavat useiden metrien<br />
syvyyteen ulottuvia ahtojääröykkiöitä, railoja ja<br />
sohjovöitä. Jäävahvistetut alukset selviytyvät yksin<br />
jopa 80 senttimetrin paksusta tasaisesta jäästä, mutta<br />
ahtauma-alueilla ja sohjovöissä tarvitaan jäänmurtajan<br />
apua. Ahtojääröykkiöt ja vallit voivat olla useita<br />
metrejä syviä ja jos ne ovat samaan aikaan myös<br />
leveitä, muodostavat ne todellisen haasteen jopa<br />
tehokkaimmille jäänmurtajille. Näitä paikkoja on<br />
laivojen tosissaan syytä kiertää. Kun kauppalaivat ja<br />
jäänmurtajat osaavat välttää vaikeakulkuiset alueet,<br />
säästetään paljon aikaa ja rahaa.<br />
Uutta satelliittitekniikkaa käyttöön<br />
Kuluneena talvena jääpalvelu sai käyttöönsä Euroopan<br />
Avaruusjärjestön (ESA) uuden Sentinel-1-<br />
satelliitin kuvat. Ne ovat nähtävissä puolen tunnin<br />
kuluessa siitä, kun satelliitti on tehnyt mittaukset<br />
tietyltä alueelta. Kohdealuetta voidaan kuvata kaikissa<br />
sääolosuhteissa auringon valaistuksesta riippumatta.<br />
Sentinel-1A-satelliitti on ensimmäinen Euroopan<br />
avaruusjärjestön ESAn kehittämästä kaukokartoitussatelliittien<br />
sarjasta, jotka tulevat tuottamaan lähivuosina<br />
ennennäkemättömän määrän mittauksia<br />
ja tarkkoja satelliittikuvia. Kuvista saatu informaatio<br />
julkaistaan Itämeren jäätilanteesta kertovana jääkarttana,<br />
jollaista ei tässä muodossa tehdä missään<br />
muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Jääpalvelun<br />
avulla jäänmurtajat voivat hoitaa työnsä kustannustehokkaasti<br />
ilman kauppalaivoille aiheutuvia suuria<br />
viivytyksiä.<br />
Viime talvet ovat olleet leutoja ja jäätilanne on<br />
ollut myös merenkululle suotuisa. Jäätyminen alkoi<br />
menneenä talvena marraskuun puolivälissä Perämereltä,<br />
jonne ensimmäinen jäänmurtaja lähti joulun<br />
aikaan. Laajimmillaan jäätä oli 23.1. mennessä runsaan<br />
50 000 neliökilometrin alueella. Helmikuun<br />
puolivälissä jäätä oli Suomenlahden Itä- ja Perämeren<br />
pohjoisosassa noin 35 000 neliökilometriä. Jäät<br />
Mittaustietoa<br />
päivittäin<br />
Satelliittikuvia tulkitsemalla saadaan<br />
reaaliaikaista tietoa myös vesistöjen<br />
levämääristä ja pintalämpötilasta.<br />
Veden laadun seuraamiseen soveltuvat<br />
satelliitit ylittävät Suomen päivittäin.<br />
Satelliittikuvilta saadaan mittaustietoa<br />
veden laadusta jo muutaman tunnin kuluttua<br />
satelliitin ylilennosta. Tietoa saadaan<br />
laajoilta alueilta ja useista veden<br />
laadun muuttujista yhtä aikaa.<br />
Tulkinta on pitkälti automatisoitua.<br />
Esimerkiksi veden sameutta, pintalämpötilaa,<br />
pintalevälauttoja ja vesien rehevöitymistä<br />
kuvaavaa a-klorofyllipitoisuutta<br />
koskevaa tietoa tuotetaan automaattisesti.<br />
Näiden lisäksi Suomen ympäristökeskuksen<br />
(SYKE) asiantuntijat tulkitsevat<br />
esimerkiksi veden näkösyvyyttä ja<br />
humuspitoisuutta sekä vesistön valumaalueen<br />
ominaisuuksia ja rantakasvillisuutta.<br />
olivat tavanomaista ohuempia ja osittain jo keväisen<br />
tummia. Talvesta muodostui kokonaisuudessaan<br />
leuto. Ennätyksiä jään vähäisyydessä ei kuitenkaan<br />
rikottu, ehkä varhaisimman katoamisen ennätys voi<br />
rikkoutua.<br />
Tehokkaasti ja turvallisesti<br />
”Valonheittimet heijastavat aavemaista maisemaa ja jäät ryskyvät vasten<br />
jäänmurtajan laipioita, murtaja tärisee ja kallistuu hitaasti puolelta<br />
toiselle, kun se avaa pimeässä Perämeren illassa väylää valkoiseen,<br />
röykkiöiseen ahtojääkenttään. Komentosillalla vahdissa oleva perämies<br />
katselee yhdessä päällikön kanssa tietokoneen näytöltä Ilmatieteen<br />
laitoksen Jääpalvelun välittämää pari tuntia vanhaa satelliittikuvaa.<br />
Satelliittikuvassa näkyy vaikea ahtojääkenttä, jonka ylittäminen<br />
lyhintä reittiä voi ollakin hitain reitti. Päällikkö ja perämies<br />
päättävät kiertää kentän idän puolelta, missä jääkenttä on<br />
selvästi tasaisempi ja helppokulkuisempi, vaikka matkaa<br />
tulee lisää. Taas säästyi tuhansia litroja<br />
polttoainetta ja aikaa.”<br />
15
Econetin ja SubjectAidin<br />
yhteistyö on jatkunut<br />
vuodesta 2011, johdon sihteeri<br />
Anita Seppälä ja Marita<br />
Renman kertovat.<br />
Vesiala kiinnostaa<br />
oppilaitoksissa<br />
Opetusmäärärahojen leikkaus vaikuttaa eri oppilaitosten opettajien arkeen. Ajankohtaisen,<br />
opetusta tukevan lisämateriaalin saatavuus on usein kiven alla. Elinkeinoelämä taas<br />
haluaa viestiä mahdollisimman nopeasti uusimmista saavutuksista ja innovaatioista<br />
opiskelijoille. SubjectAid toimii linkkinä tiedon jakajan ja vastaanottajan välillä.<br />
Eija Öhrnberg Kuvat Vilja Harala<br />
SubjectAid toimii linkkinä elinkeinoelämän<br />
ja oppilaitosten välillä välittämällä yritysten<br />
tuottamaa informaatiota ja aineistoa kouluihin.<br />
Palvelua käyttää Pohjoismaissa jo lähes 90 000<br />
opettajaa.<br />
– Suomessa on aktiivinen ja vahva halu oppia ja<br />
opettaa. Täällä on paljon kysyntää opetusta tukevasta<br />
lisämateriaalista ja -tiedosta, jota ei välttämättä<br />
löydy oppikirjoista. Opettajat, opinto-ohjaajat ja<br />
oppilaat haluavat tutustua erilaisiin ja kriittisiinkin<br />
näkökulmiin, SubjectAidin yhteiskuntaviestinnän<br />
koordinaattori Marita Renman kertoo.<br />
Suomessa opettajien käytettävissä on aineistopankki<br />
subjectaid.fi , jonka kautta opetusalan ammattilaiset<br />
voivat helposti tilata materiaaleja. Lisäksi<br />
Opettaja–lehden liitteenä on lähtenyt tilauskuvasto<br />
noin 75 000 lukijalle syys- ja kevätlukukauden alussa.<br />
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong> on mukana jakelussa,<br />
ja sillä on oma tilaajakuntansa peruskouluissa, lukioissa<br />
ja vesialan oppilaitoksissa.<br />
– Tarjoamamme materiaali soveltuu koulujen<br />
opetussuunnitelmiin. Lisäksi autamme tuotteidemme<br />
avulla opettajia, joilla on selkeitä tarpeita eri<br />
kohderyhmille. Kysyntää on enemmän kuin pystymme<br />
tarjoamaan, Renman sanoo.<br />
SubjectAidin suosituimpiin materiaaleihin kuuluvat<br />
muun muassa terveystiedon opettajille ja opis-<br />
16
SubjectAid välittää yritysten ja<br />
organisaatioiden materiaalia elävästä<br />
elämästä oppilaitoksille.<br />
kelijoille suunnatut oppaat sekä eri materiaalien<br />
kierrätyksestä kertovat julkaisut. Materiaalia löytyy<br />
sekä peruskoululaisille että eri ammattioppilaitoksissa<br />
opiskeleville, joihin myös vesialan opiskelijat<br />
kuuluvat. SucjectAid.fi-sivustolla kohdassa<br />
TILATUIMMAT voi seurata mitkä materiaalit<br />
ovat suosituimpia.<br />
Nopea apu tiedonjanoon<br />
SubjectAid tarjoaa yli 200 erilaista aineistoa; opetusta<br />
havainnollistavaa ja syventävää materiaalia,<br />
jota ei löydy oppikirjoista. Tarjolla on koko ajan<br />
kasvava määrä lehtiä, kirjoja, esitteitä, julisteita,<br />
pelejä ja dvd:itä, digitaalisia aineistoja sekä opettajien<br />
oppaita.<br />
– Tiedotamme tarjolla olevista julkaisuista ja<br />
materiaaleista uutiskirjeillä, jaamme katalogiamme<br />
kaikkiin Suomen kouluihin, ilmoitamme säännöllisesti<br />
Opettaja-lehdessä ja olemme mukana<br />
Educa-messuilla, Renman listaa markkinointitoimenpiteitä.<br />
Materiaalin tilaaminen ja käyttäminen on oppilaitoksille<br />
helppoa ja täysin maksutonta. Tilaus<br />
lähetetään suoraan opettajalle ilman kuluja jopa<br />
samana päivänä.<br />
– Asiakkaiden kanssa pyritään vastavuoroiseen<br />
kanssakäymiseen, haluamme tietää miten<br />
palvelumme toimii ja asiakas saa raportin kerran<br />
kuukaudessa. Pyrimme pitämään mahdollisimman<br />
hyvin yhteyttä yhteistyökumppaneihimme<br />
ja käymään vuoropuhelua myös sosiaalisen median<br />
kautta. Asiakkuudet kehittyvät vuosien varrella,<br />
vanhojen tuotteiden rinnalle syntyy uusia<br />
tuotteita.<br />
Maksutonta palvelua<br />
Marita Renmanin toimenkuvaan kuuluu myös<br />
uusien yhteistyökumppanien etsiminen. Ihannetilanteessa<br />
asiakas ottaa itse yhteyttä SudjectAidiin.<br />
Kun yritys tai yhteisö haluaa tarjota materiaaliaan<br />
jakeluun, SubjectAid auttaa heitä saavuttamaan<br />
heille sopivat oppilaitokset.<br />
– Tarjoamme tuotteiden varastoinnin ja markkinoimme<br />
tuotteita opettajille omia kanaviamme<br />
käyttäen, vastaanotamme oppilaitosten lähettämät<br />
tilaukset, pakkaamme ja lähetämme ne perille<br />
opettajille henkilökohtaisissa paketeissa. Lisäksi<br />
toimitamme asiakkailemme kuukausittain seurantaraportit<br />
tilauksista ja käyttäjämääristä.<br />
Palvelu on siis oppilaitoksille maksutonta.<br />
Myöskään materiaalin tuottaja ei maksa aloitusmaksua<br />
eikä kiinteitä kustannuksia, ainoastaan<br />
ensimmäisen luokan kirjemaksun jokaisesta lähetetystä<br />
tuotteesta. Toiminnan tuotto tulee postimaksujen<br />
ja lähetyskulujen erotuksesta.<br />
– Materiaalien sisällöllä on tiettyjä reunaehtoja,<br />
kaikkea ei hyväksytä jakeluun. Materiaalin sisällön<br />
tulee olla informatiivista ja kohderyhmälle<br />
olennaista, eikä se saa sisältää tuotenäytteitä eikä<br />
pelkkiä mainoksia. Alkoholiin, huumeisiin, tupakkaan,<br />
pornografiaan tai epädemokraattisiin arvoihin<br />
liittyviä tavaramerkkejä ei hyväksytä.<br />
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong> on ollut Subject-<br />
Aidin jakelulistalla vuodesta 2011. Vesialan oppilaitokset<br />
ja koulut ympäri Suomea tilaavat lehteä<br />
ja erityisesti lukioissa vesiasiat kiinnostavat opiskelijoita.<br />
Neljäsosa tilatuista lehdistä jaetaan<br />
Uudellamaalla, seuraavaksi eniten lehtiä luetaan<br />
Pirkanmaalla ja Pohjois-Suomessa.<br />
Lehden ohella Econetilla on tarjottavana vesiprojekteihin<br />
liittyviä videoita. Renman kertoo,<br />
että myös niitä voi ladata jatkossa SubjecAidin<br />
aineistopankista.<br />
SubjectAid Oy:<br />
• Utbudet Ab:n sisaryhtiö, osa<br />
ruotsalaista Allde & Skytt –konsernia.<br />
• Suomessa vuodesta 2010, toimii myös<br />
Ruotsissa ja Norjassa.<br />
• Henkilöstöä yhteensä 10.<br />
• Välittää organisaatioiden, virastojen<br />
ja yritysten omaa aineistoa kouluihin,<br />
korkeakouluihin, yliopistoihin ja<br />
päiväkoteihin Suomessa.<br />
• Palvelu on ilmainen opettajille,<br />
ammatinvalinnanohjaajille ja muulle<br />
opetushenkilökunnalle.<br />
• Tilattavia julkaisuja yhteensä 230.<br />
• Ladattavia aineistoja yhteensä 600.<br />
• Vuonna 2014 yhteensä yli 400 000<br />
toimitettua julkaisua.<br />
Toimintamme on Suomessa<br />
hyvässä kasvussa, Marita<br />
Renman kertoo.<br />
17
Poreita<br />
Myyntisihteerin vilkas viikko<br />
Heidi Solalinna-Jalonen kuuluu Dewaco Oy:n moniosaajiin. Myös varaosamyynti sujuu nykyään luonnikkaasti,<br />
ja parhaalta tuntuu, kun tarve ja tarjonta kohtaavat. Silloin sekä asiakas ja myyjä ovat tyytyväisiä.<br />
Teksti ja kuva Heidi Solalinna-Jalonen<br />
– Toimenkuvani Dewacossa on hyvin mo-<br />
vin kanssa. Käynnissä on myös useampia<br />
nipuolinen. Ostoreskontra on vastuualu-<br />
yhteistyöprojekteja, kuten esimerkiksi<br />
ettani, sekä myynnin sihteerin tehtävät.<br />
Waterhow.fi -verkkokaupan lanseeraus.<br />
Hieman vajaan vuoden olen ollut myös va-<br />
Ostoreskontra on minulle työssäni<br />
raosamyyjä. Toimenkuvaani kuuluu lisäk-<br />
sitä ominta alaa. Tosin ajansaatossa olen<br />
si toimiston yleiset juoksevat asiat kuten<br />
alkanut pitämään varaosistakin. On ihan<br />
toimistotarvikkeet, yrityslahjat sekä vaih-<br />
kiva fiilis, kun asiakkaan kanssa saadaan<br />
teen ja kahvitusten hoito.<br />
selville mitä hän laitokselleen tarvitsee<br />
Tulin vuonna 2012 Laitilaan kesätöihin<br />
ja saan tuotteet kaupaksi. Myönnettä-<br />
lähinnä hallintopuolen avuksi. Talven olin<br />
köön, että varaosat olivat alussa kaukana<br />
työssä muualla mutta taas keväällä 2013<br />
omalta mukavuusalueeltani.<br />
löysin itseni täältä Dewacosta. Syksyllä<br />
Taustani on kaupallinen, joten tek-<br />
2013 tittelini muuttui myynnin sihteeriksi.<br />
nistä osaamista vaativa varaosamyynti<br />
Työaikani on suunniteltu niin, että<br />
on ollut minulle haaste. Mutta onnekse-<br />
päivän viikossa teen ostoreskontraa, 3–4<br />
ni meillä on toimiva organisaatio ja apua<br />
päivää varaosia ja lopun ajan sitten toimis-<br />
aina saatavilla. Suuri kiitos siitä työtove-<br />
ton juoksevia asioita. Varaosamyyjänä ei<br />
reilleni, että jaksavat kertoa minulle aina<br />
koskaan tiedä mitä päivä tuo tullessaan.<br />
asioita.<br />
Jollakin voi olla kovakin kiire rikkoutuneen<br />
Vesialan tulevaisuuden näen hyvin-<br />
koneen korjaamiseksi, toinen taas pyytää<br />
kin valoisana. Ja jos vesialalla sujuu hyvin,<br />
hintaa kiireettömämmälle vuosihuoltopa-<br />
niin en näe mitään syytä miksei Econetil-<br />
ketille. Vastailen kyselyihin kiireellisyys- ja<br />
la olisi myös valoisa tulevaisuus vesialan<br />
saapumisjärjestyksessä.<br />
toimijoiden kärjessä.<br />
Kun kyselyssä on jokin harvinaisempi<br />
Kotona riittää menoa ja meininkiä.<br />
tuote, selvittelemme sen toimitusaikaa ja<br />
Ensinnäkin perheeseeni kuuluu mies ja<br />
hintaa yhdessä ostajan kanssa. Teknisem-<br />
kaksi kohta koulunsa aloittavaa poikaa.<br />
missä kyselyissä asioita selvitellään yh-<br />
Lisäksi kotoa löytyy ”pieni eläintarha”;<br />
teistyössä teknisten asiantuntijoidemme<br />
hevonen, poni, pari kanaa ja kukko sekä<br />
kanssa. Ostoreskontralle yritän pyhittää<br />
meillä on kaikki tieto ja taito samassa ta-<br />
organisaatiomme muutoshalukkuuden<br />
kissa. Eli näiden kanssa se vapaa aika<br />
selkeän päivän tai edes puoli päivää viikos-<br />
lossa, niin on helppo kysellä asiantuntijoil-<br />
mukaan.<br />
pitkälti kuluu. Hevoset ovat jo vähän elä-<br />
ta. Joskus se onnistuu ja joskus ei.<br />
ta apua. Näin saadaan selvitettyä asiak-<br />
Teen yhteistyötä muiden Econet-kon-<br />
köityneitä puskaratsuja. Meidän juttu on<br />
Varaosamyyjänä olen luonnollisesti<br />
kaan tarve ja koneet kuntoon.<br />
sernin yhtiöiden kanssa monissa tilan-<br />
metsässä maastoilu. Silloin tällöin pojat-<br />
tekemisissä suoraan asiakkaiden kanssa.<br />
Aloitin vakituisena työntekijänä sa-<br />
teissa. Ostoreskontran kanssa saan apua<br />
kin haluavat tulla mukaan metsään rat-<br />
Joskus asiakkaat tietävät hyvinkin tark-<br />
maan aikaan kuin Dewaco ja Econet yh-<br />
Tuula Avonius-Sunilta. Myynnissä ja eri-<br />
sastamaan ponilla. On niin rauhoittavaa<br />
kaan omat tarpeensa, joskus taas taustoja<br />
distyivät. Oma toimenkuvani on muo-<br />
tyisesti Venäjän kaupassa olen tekemisis-<br />
ja rentouttavaa vain kävellä ja kuunnella<br />
pitää selvitellä vähän enemmän. Onneksi<br />
toutunut konsernin tarpeiden ja sisäisen<br />
sä Venäjän asiantuntijamme Anja Berdo-<br />
kavion kopsetta ja metsän ääniä.<br />
Maailman vesiosaajat koolle Vietnamiin<br />
VietWater Expo & Forum<br />
25.–27.11.<strong>2015</strong> Hanoi, Vietnam<br />
Marraskuussa seitsemättä kertaa järjestettävän<br />
VietWater -tapahtuman odotetaan<br />
keräävän Hanoihin jopa yli 9 000<br />
asiantuntijaa ja näyttelyvierasta ympäri<br />
maailmaa. VietWater <strong>2015</strong> tarjoaa mahdollisuuden<br />
tutustua alan uusimpiin,<br />
kuten veden varastoinnin, sanitaation,<br />
vesivarantojen hallinnan, energiatehokkuuden<br />
ja puhdistuksen teknologioihin.<br />
Näyttelyyn on ilmoittautunut yli 3 000<br />
näytteilleasettajaa 32:sta maasta.<br />
Rinnakkain näyttelyn kanssa järjestetään<br />
Renewable Energy Vietnam ja<br />
Energy Efficiency Vietnam –tapahtumat.<br />
Vietnamin uusiutuvaa energiaa<br />
käsittelevässä kokouksessa esitellään<br />
käytännön esimerkkejä vesienergian,<br />
bioenergian, aurinkoenergian, tuulienergian<br />
sekä maalämmön käytöstä. Energiatehokkuustapahtuma<br />
taas kerää<br />
teollisuuden asiantuntijat sekä päättäjät<br />
keskustelemaan yhdessä Vietnamin<br />
energiatehokkuuden tulevaisuudensuunnitelmista.<br />
18
Tiesitkö, että ...<br />
suomalainen käyttää keskimäärin<br />
150 litraa vettä joka päivä.<br />
Askartele Econetin kanssa<br />
Saippuakuplat<br />
Oletko kyllästynyt häviämään puolisollesi tai jälkikasvullesi kaikki sulkapallotai<br />
tennisottelut? Saat paremman mielen, kun nöyryyttävän pelin jälkeen et lyökään<br />
vastustajaasi mailalla päähän, vaan irrotat pelivälineestä jänteet ja upotat sen<br />
jo ennen peliä valmistamaasi saippuakuplaliuokseen! Sitten vain rystyä ja<br />
kämmentä oikealle ja vasemmalle ja ilma on sakeana jättimäisiä saippuakuplia!<br />
P.S. Jos et raaski tuhota monen sadan euron hiilikuitumailaasi,<br />
niin voit kokella rypälepommien tekemistä ehjällä mailalla.<br />
1. Sekoita puoli kiloa<br />
sokeria kahteen litraan<br />
kuumaa vettä ja anna<br />
jäähtyä.<br />
2. Sekoita toiseen astiaan<br />
kahteen litraan vettä 3/4<br />
desilitraa tapettiliisteriä ja<br />
annaturvota.<br />
3. Yhdistä liemet ja sekoita<br />
varovasti vaahdottamatta<br />
kolme desilitraa vihreää<br />
Fairya. Seoksesta saa<br />
vahvempaa lisäämällä kolme<br />
ruokalusikallista glyseriiniä<br />
eli glyserolia, joka on<br />
apteekkitavaraa.<br />
4. Kaada neste laakeaan<br />
astiaan, johon mailan pään saa<br />
kokonaan kastettua.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
ilmastonmuutos korostaa<br />
uusien veteen liittyvien alojen ja<br />
rakentamiskohteiden merkitystä.<br />
Seuraava<br />
numero ilmestyy<br />
syyskuussa <strong>2015</strong>.<br />
19
Econet<br />
Slamex<br />
Dewaco<br />
W-Rix<br />
Dewaco Oy, Laitila<br />
Vedenkäsittelyteknologiaa<br />
vuosikymmenien<br />
kokemuksella<br />
www.econetgroup.fi<br />
ECONET<br />
®
Change language