AQ 2-2014 FIN
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ECONET-KONSERNIN<br />
AS IAKASLEHTI<br />
2 | <strong>2014</strong><br />
Slamex muuttaa Lahteen<br />
Viikinmäen puhdistamo laajentui<br />
Mikael Silvennoinen uskoo kasvuun<br />
Malmösta vahva vaihtoehto<br />
Kalliopuhdistamo – pohjoismainen innovaatio
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Sisältö 2| <strong>2014</strong><br />
8<br />
Laitosarkkitehtuuri vaatii<br />
monipuolista osaamista<br />
3 Päätoimittajalta: Vettä!<br />
4 Pinnalla: Oodi vedelle, Jätevesitutkimus,<br />
Avainlippu, Hauki, Termit tutuiksi<br />
8 Timo Koski taitaa jätevesilaitokset<br />
12 Mikael Silvennoinen Econetin hallitukseen<br />
13 Teräs taipuu Lahdessa<br />
14 Opintomatkalla Keniassa<br />
15 Suomenlahtivuosi kokoaa kansat<br />
16 Econet kasvussa Ruotsissa<br />
17 Yritys- ja osinkoverotus uudistui<br />
18 Poreita: Tiina Pirppu, IFAT-messut,<br />
Kasteluautomaatti, Slamex muuttaa, Ecoset<br />
4 13<br />
8<br />
16<br />
18<br />
2
Pääkirjoitus<br />
Vettä!<br />
Yleiseurooppalaisesta talouden<br />
taantumasta huolimatta teollisuus<br />
käyttää edelleen paljon vettä. On<br />
arvioitu, että teollisuus käyttää<br />
noin 60 prosenttia kaikesta makean<br />
veden kokonaiskulutuksesta.<br />
Se on paljon. Kun siihen lisätään<br />
maatalouden osuus, joka on 30<br />
prosenttia, jää kotitalouksille<br />
noin 10 prosenttia. Tämä koskee<br />
siis niin sanottuja teollisuusmaita.<br />
Muissa maissa maatalouden<br />
osuus vedenkäytöstä on yli 80<br />
prosenttia.<br />
tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa.<br />
Vaihtoehdot eivät ole toisiaan<br />
poissulkevia, mutta ei myöskään<br />
välttämättä toisiaan tukevia.<br />
Econet tytäryhtiöineen osaa vedenpuhdistuksen.<br />
Me suunnittelemme<br />
ja toimitamme puhdasvesi-,<br />
jätevesi- ja kattilavesilaitoksia<br />
sekä teollisuudelle että julkiselle<br />
puolelle. Teemme toki paljon<br />
muutakin vedenpuhdistukseen liittyvää,<br />
kuten esimerkiksi lietteiden<br />
kuivausjärjestelmiä.<br />
Vaikka makea vesi uusiutuu luonnon<br />
vesikierrossa, on sen määrä jotakuinkin<br />
vakio. Tämä asettaa rajat<br />
ihmisen vedenkäytölle. 1900-luvun<br />
alusta on vedenkulutus lisääntynyt<br />
kaksi ja puoli kertaiseksi väestön<br />
kasvuun verrattuna. Maailman<br />
räjähdysmäinen väestön kasvu ei<br />
siis pelkästään selitä veden käytön<br />
kasvua. Syitä on monia, ja ihmisen<br />
toimet ilmaston muutokseen ovat<br />
mitä ilmeisimmät.<br />
Näen, että ihmiskunnalla on tässä<br />
kaksi vaihtoehtoa: Meriveden<br />
eli suolaisen veden käyttö tai<br />
kierrätys eli kertaalleen käytetyn<br />
veden puhdistus. Nykyteknologia<br />
Meidän kaikkien tulee kantaa<br />
vastuuta maapallon niukoista<br />
makeavesivaroista. Kysymys ei ole<br />
pelkästään arvovalinnasta, joihin<br />
poliittisin päätöksin voidaan vaikuttaa,<br />
vaan sitäkin vakavammasta<br />
asiasta. Puhtaan veden puute<br />
kärjistyessään kriisiksi saattaa<br />
uhata koko ihmiskuntaa ja sen<br />
olemassaoloa.<br />
Syksyä odotellen,<br />
Matti Leppäniemi<br />
Econet Oy:n toimitusjohtaja<br />
Meidän kaikkien tulee kantaa<br />
vastuuta maapallon niukoista<br />
makeavesivaroista.<br />
ECONET<br />
Water for Life<br />
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Numero 2 lokakuu <strong>2014</strong><br />
Julkaisija: Econet Oy<br />
Malminkaari 5, 00700 Hki<br />
Puh. 09 836 6250<br />
www.econetgroup.fi<br />
Päätoimittaja<br />
Matti Leppäniemi<br />
Tuottaja<br />
Magnolia Media Oy<br />
Eija Öhrnberg<br />
Toimitus ja taitto<br />
Magnolia Media Oy<br />
Ulkoasu<br />
Kirma Visual<br />
Kuvapankki<br />
iStockPhoto<br />
Paino<br />
SP-Paino Oy, Nurmijärvi<br />
Paperi<br />
Kansi G-print 250 gr<br />
Sisäsivut G-print 90 gr<br />
Painosmäärät<br />
Suomenkielinen versio 3 000 kpl<br />
Englanninkielinen versio 2 000 kpl<br />
ISSN 1799-7763<br />
3
Tiesitkö, että ...<br />
Oikeus puhtaaseen<br />
juomaveteen ja viemäröintiin<br />
on yksi YK:n tunnustamista<br />
ihmisoikeuksista.<br />
Oodi vedelle<br />
Valokuvat ja video<br />
olivat näytteillä<br />
Finlandia-talon Verandakahvilassa<br />
kesän aikana.<br />
Vesi on taiteilijalle kiehtova elementti. Keravalainen<br />
kuvataiteilija Leena Vasankari on tarttunut<br />
aiheeseen kuvaten vettä Saimaalla, jossa on vielä<br />
paljon puhdasta ja koskematonta luontoa.<br />
– Vesi kiehtoo minua aiheena, koska sen merkitys<br />
elämän kiertokululle on niin keskeinen,<br />
mutta myös siksi, että siihen liittyy paljon mystiikkaa<br />
ja uskomuksia, Leena Vasankari kertoo.<br />
– Minua kiinnostaa erityisesti veden liikkeen<br />
kuvaaminen. Veden kirkkaus, peilimäisyys ja heijastukset<br />
muuttuvat koko ajan sään, valon ja<br />
vuodenajan mukaan.<br />
Leena Vasankari edustaa valokuvaajana koulukuntaa,<br />
joka ei poista tai lisää kuviin mitään kuvankäsittelyn<br />
keinoin. Kuvat on tulostettu akryylilevyille,<br />
ja ripustettuina pelkistettyinä ilman<br />
kehyksiä ovat kuin luotuja Finlandia-talon Alvar<br />
Aallon suunnittelemaan ympäristöön.<br />
Ihmisen vesi<br />
numeroina<br />
50 %<br />
normaalipainoisesta<br />
naisesta<br />
on vettä.<br />
75 %<br />
vauvasta<br />
on vettä.<br />
65 %<br />
huippu-urheilijasta<br />
on vettä.<br />
60 %<br />
normaalipainoisesta<br />
miehestä on vettä.<br />
36 %<br />
ylipainoisesta<br />
naisesta<br />
on vettä.<br />
4<br />
48 %<br />
ylipainoisesta<br />
miehestä<br />
on vettä.<br />
Ihminen selviää<br />
7 vuorokautta<br />
ilman vettä.<br />
Aivoissa on<br />
1 litra vettä.
Tiesitkö, että 2,5 miljardin<br />
ihmisen kotitaloudesta<br />
puuttuu viemäri?<br />
Tiesitkö, että ...<br />
Suomalaisten yleisimmin<br />
käyttämä ruokajuoma on<br />
vesijohtovesi.<br />
ISTOCKPHOTO<br />
Haitalliset aineet<br />
jätevesissä tutkittiin<br />
Hauki<br />
Esox lucius<br />
Jopa puolitoistametriseksi kasvava ja yli<br />
30 kiloinen Ahvenanmaan maakuntakala<br />
hauki voi uiskennella sekä sisä- että rannikkovesissämme.<br />
Sen vihreä pohjaväri<br />
antaa hyvän suojan saalistukseen ja sen<br />
petokaloille tyypillinen solakka ruumiinrakenne<br />
tekee mahdolliseksi nopeat hyökkäykset<br />
saaliin kimppuun.<br />
Hauki on yksi vapaa-ajan kalastajien<br />
tärkeimmistä saaliskaloista. Se on levinnyt<br />
kaikkialle sisävesiin, ja Itämeressä<br />
haukea esiintyy vähäsuolaisen veden<br />
alueella. Itämeren tilan heikkeneminen on<br />
vähentänyt haukikantoja.<br />
Hauki syö pienempiä kaloja, sammakoita,<br />
uivia myyriä ja jopa vesilintujen poikasia.<br />
Hauen sopeutumiskyky ravinnon<br />
suhteen takaa sille ravintoketjun ykkössijan.<br />
Kasvaakseen kilon hauki tarvitsee<br />
kolmekymmentä kiloa ravintoa. Hauella<br />
on tärkeä rooli vesistöjen rehevöitymisen<br />
hillitsijänä; se pitää syömällä roskakalakannat<br />
kurissa.<br />
Vesilaitosyhdistyksen keväällä<br />
tekemä tutkimus selvitti 26 haitallisen<br />
aineen tai aineryhmän<br />
esiintymistä suomalaisissa jätevesissä.<br />
Haitta-aineiden pitoisuudet<br />
vähenivät yleensä tehokkaasti<br />
puhdistuksessa.<br />
Tutkimuksessa analysoitiin<br />
yhdyskuntien puhdistamoille tulevien<br />
ja puhdistamoilta lähtevien<br />
jätevesien haitta-ainepitoisuuksia.<br />
Hankkeeseen osallistui<br />
64 puhdistamoa, jotka puhdistivat<br />
yhteensä yli kolmen miljoonan<br />
suomalaisen jätevedet.<br />
Hankkeen tavoitteena oli<br />
tuottaa kattavasti tietoa haitallisten<br />
aineiden kuormituksesta<br />
puhdistamoille, niiden poistumisesta<br />
puhdistusprosessissa sekä<br />
käsitellyn veden pitoisuuksista.<br />
Selvitys auttaa myös ymmärtämään<br />
yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden<br />
roolia haitallisten<br />
aineiden kierrossa.<br />
www.vvy.fi<br />
ISTOCKPHOTO<br />
Biologinen kantoaine<br />
Biologisia kantoainekappaleita käytetään jätevedenkäsittelylaitoksissa<br />
tehostamaan ja parantamaan<br />
vedenkäsittelyä. Biologiset kantoainekappaleet on<br />
valmistettu puristemuovista. Markkinoilta löytyy erityyppisiä<br />
kantoainekappaleita ja kaikilla on käsittelyprosessissa<br />
oma optimoitu tehtävänsä.<br />
Biologisilla kantoainekappaleilla on suojattu pinta,<br />
jossa biomassa kasvaa. Kun kantoainekappaleita sekoitetaan<br />
altaassa ilmastamalla tai sekoittimella, jätevesi<br />
virtaa niiden lävitse ja näihin sitoutunut biomassa saa<br />
aikaan veden epäpuhtauksien vähenemisen.<br />
Termit tutuiksi!<br />
Maan vesi<br />
numeroina<br />
1,7 %<br />
vedestä on<br />
pohjavettä.<br />
1,74 %<br />
vedestä on sitoutunut<br />
jäätiköihin.<br />
96,5 %<br />
vedestä on<br />
merissä.<br />
0,022 %<br />
vedestä on<br />
ikiroudassa.<br />
0,013 %<br />
vedestä on<br />
järvissä.<br />
5<br />
71 %<br />
maasta on<br />
veden peitossa.<br />
0,001 %<br />
vedestä on<br />
ilmakehässä.<br />
0,0002 %<br />
vedestä on<br />
joissa.
Töölönlahden<br />
siivoustalkoot<br />
Satakunta vapaaehtoista vetäisi puutarhahanskat käteen,<br />
tarttui roskapihteihin ja suuntasi Töölönlahden<br />
rantaan helteisenä toukokuun päivänä. Siivoustalkoot<br />
järjestettiin jo kolmannen kerran. Finlandia-talon käynnistämä<br />
tempaus oli osa Hyvää mieltä kulttuurista –<br />
toimintaviikkoa ja Siisti Biitsi –kampanjaa.<br />
Kuva Johan Ahlroth<br />
Avainlippu Dewacolle<br />
Suomalaisen työn liitto on myöntänyt Avainlippu-tunnuksen<br />
käyttöoikeuden DEWA ketjukaavinjärjestelmät 30190<br />
-tuotteelle. DEWA -tuotteita on suunniteltu ja valmistettu<br />
Laitilassa jo vuodesta 1988.<br />
Lähes 90 prosenttia kuluttajista tunnistaa Avainlipun.<br />
Se kertoo, että tuote on tehty Suomessa. Avainlippu-tuotteiden<br />
keskimääräinen kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.<br />
Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa<br />
10 eurolla lisää kotimaisia tuotteita ja palveluita,<br />
syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa.<br />
Avainlippu näkyy jatkossa Dewacon brändimainonnassa<br />
ja yrityskuvassa. Sen avulla rakennetaan<br />
suomalaisen työn ja osaamisen arvostusta<br />
myös Suomen rajojen ulkopuolelle.<br />
Vesi<br />
numeroina<br />
Vesipisaran<br />
keskimääräinen<br />
läpimitta on 6 mm.<br />
Yhdessä<br />
vesimolekyylissä on<br />
2 vetyatomia ja<br />
1 happiatomi.<br />
Vesi on<br />
9–10 vuorokautta<br />
molekyyleinä ilmassa<br />
kunnes se sataa vetenä<br />
tai lumena maahan.<br />
6<br />
13 %<br />
jäävuoresta on<br />
vedenpinnan<br />
yläpuolella.<br />
495 000 m 3<br />
vettä on pilvinä<br />
taivaalla vuoden<br />
aikana.
Tiesitkö, että...<br />
yli 780 miljoonaa ihmistä<br />
elää ilman puhdasta vettä?<br />
Tiesitkö, että ...<br />
Veden kierrättäminen<br />
yritysten, teollisuuden,<br />
kunnallisen vesihuollon<br />
ja maatalouden kesken<br />
helpottaisi vesipulaa.<br />
Koska kävit viimeksi katolla?<br />
Kunnossa oleva vesikatto pitää vesivahingot loitolla. Pieni vuoto katossa voi<br />
aiheuttaa suuria ongelmia katon alapuolisiin rakenteisiin ja tämä taas johtaa<br />
yllättäviin korjauskuluihin.<br />
Katolle kannattaa tehdä säännöllisesti kuntotarkistus. Lumien sulamisen<br />
jälkeen katto on syytä tarkistaa talven jäljiltä. Syksyllä ennen talven tuloa taas<br />
on hyvä puhdistaa lehtiroskat katolta ja ränneistä. Katon säännöllisellä hoitamisella<br />
ennalta ehkäistään suurin osa kattovaurioista ja ennakoidaan ajoissa<br />
myös mahdolliset korjaustarpeet.<br />
Pohjoismaiset vesiosaajat<br />
koolla Suomessa<br />
Vesihuoltoon liittyviä asioita käsiteltiin<br />
laajasti kesäkuussa Helsingissä,<br />
kun alan kotimaiset ja pohjoismaiset<br />
ammattilaiset kokoontuvat Finlandiatalolle<br />
juomavesikonferenssiin.<br />
Vesilaitosyhdistys järjesti samanaikaisesti<br />
sekä 9. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin<br />
että Vesihuolto <strong>2014</strong> –<br />
päivät. Tapahtumat keräsivät yhteensä<br />
yli 1 000 osallistujaa. Vesihuolto <strong>2014</strong><br />
–päivien yhteydessä järjestettävässä<br />
näyttelyssä toimintaansa esitteli 90<br />
vesialan yritystä.<br />
Vesihuoltopäivien aikana kuultiin<br />
yli 50 esitystä. Kotimaisia aiheita olivat<br />
muun muassa vesihuoltolain muutoksiin<br />
liittyvät kysymykset, hulevesiä koskevat<br />
erityissäännökset sekä haja-asutusalueen<br />
kestävä vesihuolto.<br />
Pohjoismaisen juomavesikonferenssin<br />
teemoja olivat NOM ja membraanit,<br />
vesihuollon turvallisuus sekä jätevesi,<br />
viemärit ja rakentaminen.<br />
EIP puhtaamman veden puolesta<br />
Eurooppalaisen innovaatioyhteistyön<br />
Water EIP -johtoryhmän viides kokous pidettiin<br />
toukokuussa Brysselissä. Tärkeää<br />
työtä jatketaan tutulla energialla.<br />
EIP Water pyrkii edesauttamaan innovatiivisten<br />
ratkaisujen kehittämistä,<br />
jotka liittyvät eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin<br />
vettä koskeviin haasteisiin<br />
suhteessa laatuun, saatavuuteen, tulviin<br />
ja kuivuuteen, lakien täytäntöönpanoon<br />
sekä muihin aihealueisiin, joita ilmastonmuutos,<br />
ikärakenteen muutokset ja muu<br />
kehitys kärjistävät.<br />
EIP Water on sen sidosryhmien<br />
omistuksessa ja<br />
he jakavat näkemyksen<br />
yhteistyön tärkeydestä.<br />
Kartoitettuihin haasteisiin tarvitaan<br />
innovatiivisia ratkaisuja, jotta uusia markkinoita<br />
ja työpaikkoja voidaan luoda.<br />
EIP Water on kriittinen hanke, joka<br />
nostaa vettä koskevat haasteet keskusteluun.<br />
Sen tarkoituksena on saattaa<br />
tutkimus, teknologia, rahoitus sekä hallituksista<br />
riippumattomat organisaatiot ja<br />
johtoportaat yhteistyöhön.<br />
Yhteistyöhanke varmistaa, että julkisen<br />
kiinnostuksen kohteet yhdistyvät<br />
yksityisen sektorin mahdollisuuksiin ja<br />
ratkaisuihin. Näiden innovatiivisten ratkaisujen<br />
toivotaan tukevan Euroopan vesipolitiikan<br />
toteuttamista ja parantavan<br />
kansalaisten hyvinvointia.<br />
Samaan aikaan EIP Water pyrkii yhdistämään<br />
vesiasioihin liittyvien innovaatioiden<br />
kysynnän ja tarjonnan, jotta vettä<br />
koskevat innovaatiot parantaisivat eurooppalaisia<br />
ja maailmanlaajuisia markkinamahdollisuuksia.<br />
EIP Water tarttuu laaditun tehtävälistan<br />
toimiin tulevina vuosina. EIP Water<br />
-johtoryhmän jäsenet painottavat tukeaan<br />
ja sitoutumistaan, ja iloitsevat voidessaan<br />
jatkaa toiminnan ohjausta uuden<br />
ympäristökomissaarin johdolla.<br />
Matti Leppäniemi, Econetkonsernin<br />
toimitusjohtaja on<br />
EIP Water johtoryhmän jäsen,<br />
ja Econetin projektipäällikkö<br />
Antti Herlevi työskentelee<br />
aktiivisena jäsenenä EIP Water<br />
-toimintaryhmässä.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
Arviolta jopa 80 prosenttia jätevesistä<br />
palautuu käsittelemättömänä luontoon.<br />
Maan vesi<br />
numeroina<br />
3 000 litraa<br />
vettä tarvitaan<br />
tuottamaan yksi<br />
kilo riisiä.<br />
Kameli juo<br />
200 litraa vettä<br />
vuorokaudessa.<br />
Ihminen juo<br />
elämänsä aikana 420<br />
kylpyammeellista vettä.<br />
140 litralla<br />
vettä voi tuottaa kahvia<br />
yhteen kupilliseen.<br />
16 000 litraa<br />
vettä kuluu yhden<br />
naudanlihakilon<br />
tuottamiseen.<br />
7<br />
0,0001 %<br />
vedestä on sitoutunut<br />
kasveihin ja eläimiin.<br />
Yhden pisaran vettä<br />
sekunnissa tiputtavasta<br />
hanasta valuu hukkaan<br />
vuodessa 10 000 litraa.
Luolasuunnittelu<br />
on ryhmätyötä<br />
Laiteasennusten koneistovalvoja<br />
Kari Hiekkanen<br />
testaa 16 metrin syvyydessä.<br />
Viikinmäessä on 300 metrin<br />
leveydeltä rinnakkain<br />
yhdeksän linjaa.<br />
Kallion sisään rakennettavan jätevedenpuhdistamon suunnittelu vaatii aikaa ja osaamista.<br />
Laitoksen prosessisuunnitelmaan perustuvan toiminta- ja tilasuunnitelman<br />
laatiminen on Timo Kosken erityisalaa. Hän kutsuu sitä laitosarkkitehtuuriksi.<br />
Eija Öhrnberg Kuvat Jouni Harala, Vilja Harala<br />
Yhteistyö suunnittelutiimin kesken on ensiarvoisen tärkeää; kaikki vaikuttaa<br />
kaikkeen, jolloin yhteistyön täytyy toimia ja aikataulujen pitää.<br />
Jätevedenpuhdistamo vaatii asiantuntemusta rakentamisen, koneistojen,<br />
LVI:n, sähkön, automatiikan, ja IT:n yhteistyönä.<br />
– Rakennuttajan asiantuntemus ja halu vaikuttaa prosessiin ratkaisee valittavan<br />
toimintamallin eli suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toiminnan suuntaviivat.<br />
Puhdistamohanke voidaan toteuttaa siten, että rakennuttaja valitsee suunnittelijat<br />
ja suunnittelijan laatimien asiakirjojen mukaan valitaan urakoitsijat. Tämä<br />
niin sanottu perinteinen malli Suomessa ja monissa muissa maissa lähtee siitä, että<br />
tilaaja saa varmimmin haluamansa prosessin ja laitoksen. Tätä kutsutaan Detailed<br />
Design -malliksi.<br />
Useissa, erityisesti kansainvälisesti rahoitetuissa hankkeissa käytetään kokonaisvastuutoimintamalleja,<br />
kuten esimerkiksi Design-Build, tai Build Own Operate<br />
Transfer -malleja. Näissä vaihtoehdoissa laitoksen lopullisen suunnittelun laatii<br />
urakoitsijan palkkaama suunnitteluryhmä.<br />
– Tilaajan vastuulla on luonnollisesti laitoksen toiminnalliset ja laatuvaatimukset,<br />
mieluummin niin, että prosessit ovat yksiselitteisesti määriteltyjä.<br />
Tarve määrää toteutusmallin<br />
Suomessa toimitaan pääasiassa tilaajan asiantuntijoiden määrittämien rajojen<br />
puitteissa. Asiakkaat, eli käytännössä kunnat ja teollisuus tietävät itse millaisen<br />
puhdistamon he haluavat. Koti- ja ulkomaisia innovaatioita on usein hyödynnetty<br />
ennakoivalla pilot-koetoiminnalla ja kokeiden pohjalta laaditulla prosessisuunnitelmalla<br />
prosessiin perustuvilla urakkakyselyillä<br />
on valittu pääkoneistojen ja prosessiyksiköiden<br />
urakoitsijat. Näihin perustuen<br />
tilaajan suunnittelija on tehnyt eri osa-alueiden<br />
lopulliset rakentamissuunnitelmat ja<br />
valinnut niille urakoitsijat. Tällaisen mallin<br />
mukaan toimittiin muun muassa Helsingin<br />
Viikinmäessä.<br />
– Turun Kakolanmäessä pohdittiin pitkään<br />
vanhan puhdistamon saneerausta,<br />
mutta päädyttiin kuitenkin rakentamaan<br />
uusi puhdistamo maan alle. Hankkeen kehittelyvaiheessa<br />
tutkittiin kokonaisvastuumallien<br />
käyttöä, kuten esimerkiksi Build<br />
Suunnittelukonsultti, diplomiinsinööri<br />
Timo Koski toimii<br />
Own Operate -mallia. Tällöin urakoitsija<br />
olisi toimittanut omien suunnitelmiensa<br />
Finnish Water Forumin<br />
mukaisen kokonaislaitoksen, ja järjestänyt<br />
neuvonantajana vesialan<br />
jopa rahoituksen. Lopulta Turussa päädyttiin<br />
kuitenkin samaan malliin kuin Viikinmäessä.<br />
vientitoiminnan tukena.<br />
– Toivoisin, että Suomesta lähdettäisiin rohkeasti kilpailemaan kansainvälisistä<br />
urakoista myös operointia ja jopa rahoitusta tarjoamalla. Suomesta puuttuvat kuitenkin<br />
rahoitukselliset valmiudet ottaa osaa tällaisiin omistusta ja sijoitusta sekä<br />
pitkäaikaista käyttöä edellyttäviin urakkakilpailuihin. Tekniset valmiudet ovat<br />
8
Nämä Viikinmäen<br />
putket ovat viisi<br />
metriä merenpinnan<br />
alapuolella, kertoo<br />
Jarmo Sarvi.<br />
IT-tekniikka ja<br />
Smart Water<br />
-ajattelu ovat vesihuoltotekniikan<br />
oleellisia osia<br />
tänä päivänä.<br />
9 9
Kuva: HSY<br />
kansainvälistä tasoa ja olemme niissä hyviä. Myyntiosaaminen on kuitenkin vaatimatonta<br />
kilpailijamaihimme verrattuna, Koski linjaa.<br />
Design-Build -malleissa on Kosken mukaan omat sudenkuoppansa.<br />
– Tarjousasiakirjat ovat usein ylimalkaisia, jolloin urakoitsijat tarjoavat projekteihin<br />
omia teknisesti minimoituja ratkaisujaan ja tuotteitaan. Ne eivät välttämättä<br />
ole parasta mahdollista tekniikkaa. Lopputuloksen kannalta ihanteellisin<br />
ratkaisu on mahdollisimman kiinteä tilaaja-rakennuttaja-suunnittelija-urakoitsija<br />
-symbioosi, tällöin kaikki osapuolet tuntevat toistensa osaamisen ja resurssit myös<br />
arvostaen niitä.<br />
– Laatu pitäisi pystyä yksilöimään paremmin. Laatua ei harmittavan usein osata<br />
kilpailuttaa riittävästi. Ostetaan halvinta, vaikka se ei ole kokonaisuuden kannalta<br />
paras eikä pitkällä tähtäimellä edullisin vaihtoehto.<br />
Jätevedenpuhdistamon<br />
ohitusvesien käsittelyyksikkö.<br />
Kakolanmäen<br />
jätevedenpuhdistamo, Turku<br />
Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo Kakolanmäki<br />
rakennettiin Turkuun kallion sisään keskelle asutusaluetta.<br />
Projekti valmistui vuonna 2009, ja se sai vuoden RIL palkinnon.<br />
Uuden jätevesilaitoksen investoinnin kokonaisarvo oli noin<br />
125 miljoonaa euroa.<br />
Kalliopuhdistamo – pohjoismainen innovaatio<br />
Taustana kalliopuhdistamojen rakentamiselle on ollut jätevesien käsittely hyvissä<br />
työolosuhteissa sisätiloissa. Suomen kallioperä luo tälle sopivat puitteet.<br />
Suomessa tehdyt kalliopuhdistamot on toimitettu tilaajan teettämien suunnitelmien<br />
mukaisesti, kuten esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Lahdessa. Kalliopuhdistamon<br />
perustekniikka pyritään tekemään mahdollisimman hyvin huomioiden maanalaisen<br />
rakentamisen erityispiirteet eri prosessien ja allastoteutusten suhteen.<br />
– Entisten, maan päällä sijaitsevien puhdistamojen tontit on saatu kaupunkirakenteelliseen<br />
hyötykäyttöön, kun puhdistamo siirretään maan alle. Näin kävi esimerkiksi<br />
Helsingissä ja Turussa, Koski listaa maanalaisen puhdistamon hyötyjä.<br />
Alueyhteistyöllä on suurissa kalliopuhdistamoissa suuri merkitys. Esimerkiksi<br />
Viikinmäen puhdistamon kapasiteetti on niin suuri, että se pystyy ottamaan vastaan<br />
myös lähikuntien jätevesiä.<br />
– Suomalaiset kallioon rakennetut biologis-kemialliset jätevedenpuhdistuslaitokset<br />
ovat selkeästi hallittavia kokonaisuuksia, joita käyttäjien on miellyttävää hoitaa.<br />
Puhdistamovaatimukset voivat kuitenkin tulevaisuudessa edelleen kiristyä. Tehokkuutta<br />
voidaan lisätä jälkikäsittely- ja lisäprosessiyksiköillä.<br />
Tällä hetkellä merkittäviä kalliopuhdistamohankkeita on suunnitteilla Espooseen,<br />
Tampereelle ja Mikkeliin.<br />
Innovatiivisuus kunniaan<br />
Suurten jätevesilaitosten suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia. Piirustukset tehdään<br />
ja välitetään työmaalle nykyään tietokoneella, vaikka Kosken mukaan menneiden<br />
vuosien manuaalisella aikakaudella oli puolensa.<br />
– Sähköiset suunnitelmien tarkastusmenetelmät eivät vielä ole samalla tasolla<br />
kuin vastaavat manuaaliset.<br />
Suomalaisissa jätevedenpuhdistamoissa on hyödynnetty hyvin sekä kotimaisia<br />
että ulkomaisia innovaatioita. Esimerkiksi Viikinmäen ja Turun laitoksissa energiatehokkuus<br />
parani merkittävästi, kun ilmastusaltaita syvennettiin. Ilmastuksen<br />
automatisointi ja laitosten energiatehokkuus yleensäkin on merkittävä vientiartikkeli.<br />
– Taajuusmuuntajien käyttö pumppausten optimointiin on yleisessä käytössä,<br />
ja lämpöpumpputekniikalla hyödynnetään energiaa yhteistyössä vesilaitosten ja<br />
energialaitosten kanssa.<br />
Vesialalla tarvitaan veturiyrityksiä,<br />
jotta pk-yritykset saataisiin<br />
menestymään kovassa kilpailussa.<br />
10
Viikinmäen jättiurakka valmistui<br />
Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäessä käsittelee teollisuuden<br />
vesien ohella myös 800 000 pääkaupunkilaisen jätevedet. Keskimääräinen jätevesivirtaama on<br />
280 000 kuutiota päivässä. Econetin alkukesästä valmiiksi saama yhdeksännen käsittelylinjan<br />
koneistourakka kasvattaa laitoksen kapasiteetin maksimiin.<br />
V<br />
iikinmäen laitoksen on suunnitellut aiempien<br />
laitosmallien mukaan FSG. Econet<br />
valittiin mukaan YIT:n organisoimaan projektiin<br />
koneistourakoitsijaksi. Puolentoista vuoden<br />
urakka on nyt lopussa ja yhdeksäs linja valmis.<br />
16 metriä syvissä altaissa tehtiin jutun teon aikaan<br />
viimeisiä testauksia ja linja on otettu sittemmin<br />
käyttöön.<br />
– Viikinmäen projekti aloitettiin tammikuussa<br />
vuonna 2013, tosin luolaston louhintatyöt oli tehty<br />
jo aikaisemmin, Econetin projektivastaava Jarmo<br />
Sarvi kertoo.<br />
– Ensin tehtiin betonityöt, valettiin altaiden<br />
pohjat ja seinämät. Sen jälkeen päästiin laiteasennusvaiheeseen,<br />
joka kesti kaiken kaikkiaan kahdeksan<br />
kuukautta.<br />
Jarmo Sarvi edustaa vesialan pitkän linjan osaamista.<br />
Hän on ollut alalla eri tehtävissä lähes kolme vuosikymmentä<br />
ja nähnyt jätevedenpuhdistamon rakentamisen<br />
kaikki vaiheet.<br />
– Kakolanmäen projekti Turussa – joka oli saman<br />
tyyppinen kuin tämäkin – on kaikkien aikojen suurin,<br />
Espoon<br />
Blomminmäelle on<br />
suunnitteilla Viikinmäen<br />
kaltainen laitos.<br />
missä olen ollut mukana, Jarmo Sarvi<br />
muistelee.<br />
Viikinmäen laitos on miehittämätön, mutta<br />
sitä valvotaan ympäri vuorokauden. Laitos vaatii<br />
myös säännöllistä huoltoa, joka tehdään yksi<br />
linja kerrallaan. Luolaston hyvä ilmastointi tekee<br />
hengitysilmasta lähes hajuttoman, ja laajan<br />
maanalaisen tieverkoston ansiosta kulkeminen<br />
on helppoa. Putkistot ulottuvat syvimmillään<br />
viisi metriä merenpinnan alapuolella.<br />
Puhdistusprosessin aikana jätevedestä erotettu<br />
liete mädätetään ja mädätysprosessissa<br />
syntyvä biokaasu hyödynnetään lämpö- ja sähköenergiana<br />
puhdistamolla. Kuivattu ja mädätetty<br />
liete jalostetaan edelleen kompostointikentällä<br />
puutarhamullaksi.<br />
Kallion sisällä oleva<br />
tila on nyt käytetty.<br />
Suomessa ovat kaukokäyttö ja automatisointi olleet perinteisesti korkealla tasolla.<br />
Tänä päivänä IT-tekniikka ja niin sanottu Smart Water -ajattelu ovat myös vesihuoltotekniikan<br />
oleellisia osia.<br />
Apua ja tukea vientiin<br />
– Jäteveden puhdistuksen ensimmäinen aalto oli 70-luvulla. Sen jälkeen pelättiin,<br />
että työt loppuisivat. Pelko oli turha, sillä uusien vesilaitosten rakentamisen ohella<br />
laitoksia tehostetaan, nykyaikaistetaan ja siirretään myös kallioon.<br />
Alalla toimii Suomessa tällä hetkellä muutama suuri toimisto, joiden kesken työt<br />
jakautuvat.<br />
Koski peräänkuuluttaa vesialan suurien yritysten yhteistyötä ja vetoapua pk-yrityksille.<br />
Finnish Water Forum, jonka neuvonantajana Timo Koski toimii, auttaa yrityksiä<br />
vesialan vientikysymyksissä. Ponnistelut vesiosaamisemme viennin kasvattamiseksi<br />
vaativat kuitenkin vielä paljon työtä.<br />
– Alalla tarvitaan veturi-yrityksiä, jotta pk-yritykset saataisiin menestymään kovassa<br />
kilpailussa. Suomesta puuttuu toistaiseksi todellinen käytännön rahoituksellinen<br />
valtion apu vesialan yrityksille.<br />
– Yksityisen ja julkisen rahoituksen saaminen niin sanottuun Suomi Vesi Oy -toimintamalliin<br />
olisi vähintään selvityksen arvoinen. Tavoitteena olisi muodostaa riittävän<br />
suuri moninaista osaamista tarjoava yhteinen yritys. Mukaan tarvittaisiin yksityistä<br />
ja julkista pääomaa, sekä Suomen vesilaitoksia laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja<br />
suunnittelijoiden osaamista. Tällöin yhtiö voisi toimia isoissakin kansainvälisissä hankkeissa<br />
tuloksellisesti hyödyntäen meidän vesiteollisuuden osaamistamme.<br />
Olisikohan telakkateollisuuden uusista viritelmistä opittavaa?<br />
11
Puhtaan veden bisnes ei katoa<br />
Econetin hallitukseen liittynyt Mikael Silvennoinen uskoo kasvuharppaukseen.<br />
Eija Öhrnberg Kuva Jouni Harala<br />
Econet on saanut vahvan rahoituksen ja strategian<br />
asiantuntijan joukkueeseensa, kun huippuluokan<br />
yritysjohtaja Mikael Silvennoinen on liittynyt<br />
yhtiön hallitukseen.<br />
Silvennoinen tunnetaan muun muassa Pohjola Pankin<br />
pitkäaikaisena toimitusjohtajana sekä Konecranesin<br />
ja Orionin hallituksen jäsenenä. Nykyisin hän vetää vaimonsa<br />
kanssa perheyhtiötään IMS Talentia, joka on on<br />
erikoistunut yritysjohdon rekrytointikonsultointiin.<br />
– Olen päätoiminen headhunter, mutta mielenkiintoa<br />
ja virtaa riittää lisäksi muutamaan hallituspaikkaan,<br />
jos niitä on tarjolla hyvissä ja mielenkiintoisissa yrityksissä,<br />
Silvennoinen sanoo.<br />
– Olen ollut pääasiassa isompien yritysten hallituksissa,<br />
mutta kiinnostuin heti Econetista, kun yrityksen<br />
toimitusjohtaja Matti Leppäniemi soitti ja ehdotti yhteistyötä.<br />
Silvennoinen kertoo tutkivansa tarkkaan yritykset,<br />
joiden hallituksiin hän on ollut ehdolla. Hän muistuttaa,<br />
että hallitusten jäsenillä on paljon vastuita ja velvollisuuksia,<br />
joten ratkaisua on punnittava tarkkaan.<br />
– Haluan olla varma, että minusta on hyötyä yritykselle<br />
ja että yritys on terve ja kehittyvä. Econetin kohdalla<br />
varmistuin nopeasti siitä, että nämä ehdot täyttyvät.<br />
– Econet on mielestäni erittäin kiinnostava yritys ja<br />
sen pääbisneksellä on erinomaiset kasvunäkymät. Puhtaan<br />
veden kysyntä kasvaa varmasti tulevina vuosina,<br />
Silvennoinen sanoo.<br />
Mitä annettavaa<br />
Silvennoisella on Econetille?<br />
– Econet on insinöörivetoinen yritys, jossa tekninen<br />
puoli, kuten tuotteet ja tuotanto ovat erinomaisessa<br />
kunnossa. Niiltä osin en varmaankaan tuo lisäarvoa.<br />
Sen sijaan kannan korteni kekoon esimerkiksi rahoitukseen,<br />
vientiin, markkinointiin tai johtamiseen liittyvissä<br />
asioissa.<br />
Silvennoisen mukaan Econetilla on hyvät kasvunäkymät.<br />
Hänen mielestään yritys on hyvin hoidettu<br />
ja sen liiketoiminta on kasvanut tähänkin mennessä<br />
nopeasti. Myös yritysostot ovat vieneet konsernia<br />
eteenpäin.<br />
– Näen, että tässä on kaikki ainekset merkittävään<br />
uuteen kasvuharppaukseen kansainvälisillä markkinoilla.<br />
Kasvu tuo kuitenkin myös haasteita ja kilpailu on<br />
kovaa, joten riskit on pidettävä hallinnassa myös vauhdin<br />
huumassa. Nämä ovat varmasti keskeisiä teemoja,<br />
joita pitää puntaroida tulevassa hallitustyöskentelyssä<br />
ja koko Econetissa, Silvennoinen pohtii.<br />
Cleantech-alasta on jo vuosia odotettu Suomen<br />
viennille uutta vauhdittajaa, mutta toistaiseksi läpimurto<br />
on antanut odottaa itseään.<br />
– Cleantechin kohdalla yleiset odotukset ovat ehkä<br />
tähän asti menneet realismin yli.<br />
– Econetin liiketoiminnalla on kuitenkin vahva<br />
pohja. Puhtaan veden bisnes ei katoa minnekään,<br />
Silvennoinen vakuuttaa.<br />
Hyvin toimiva hallitus<br />
on voimavara yritykselle<br />
Hallituksen keskeisiä tehtäviä :<br />
• Edistää yhtiön etua.<br />
• Tukee yrityksen johtoa strategisissa<br />
valinnoissa.<br />
• Kantaa vastuuta ja valvoo, että yrityksen<br />
toiminta etenee valittuun suuntaan.<br />
• Tarjoaa asiantuntemusta ja apua<br />
muutostilanteissa sekä arvioi<br />
tulevaisuuden näkymiä.<br />
• Parantaa yrityksen kilpailukykyä.<br />
• Huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan<br />
asianmukaisesta järjestämisestä.<br />
• Vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja<br />
varainhoidon valvonta on asianmukaisesti<br />
järjestetty.<br />
Lähteet: Hallituspartnerit ry, Osakeyhtiölaki<br />
Econetin hallitus:<br />
Matti Leppäniemi (pj), Juha Kontturi ja<br />
Mikael Silvennoinen.<br />
12
HTM Stainless esittäytyy<br />
NORDIC FOOD messuilla Tampereella<br />
8.–10.10.<strong>2014</strong>. Sekä vanhat että<br />
uudet asiakkaat ovat tervetulleita<br />
osastolle numero A 710.<br />
Kari Patovuo<br />
mahtuu<br />
maitosiiloon.<br />
Kaikki ruostumattomat<br />
terässäiliöt<br />
tehdään tilaustyönä.<br />
Hitsari<br />
Rauno Näveri<br />
viimeistelee<br />
saumaa.<br />
HTM Stainlessin ja Slamexin toiminnat yhdistyvät<br />
1.12.<strong>2014</strong> alkaen Oy Slamex Ab:n nimellä. Yhtiö<br />
palvelee uusia ja vanhoja asiakkaitaan osoitteessa<br />
Asentajankatu 4, Lahti. Kotisivut: www.slamex.fi, sähköposti:<br />
etunimi.sukunimi@slamex.fi, vaihde (09) 343 6200<br />
Terästuotteita tilaustyönä<br />
Lahdessa HTM Stainlessin konepajalla eletään muutosten aikaa. Yrityskaupan myötä firma<br />
siirtyi osaksi Econet-konsernia ja samalla Slamexin omaksi konepajaksi.<br />
Eija Öhrnberg Kuvat Jouni Harala<br />
HTM Stainless on koko olemassaolonsa ajan<br />
tuottanut korkealaatuisia ruostumattomia<br />
terästuotteita. Osaamisen taso yrityksessä on<br />
alansa huippua, ja talosta löytyy myös paljon erityisosaamista.<br />
Teollisuuden varovaiset investoinnit ovat<br />
vaikuttaneet viime vuosina kysyntään. Nyt yrityskuvaa<br />
on selkeytetty niin, että Lahdessa valmistetaan<br />
jatkossa vanhan tuotannon ohella myös konsernin<br />
omia tuotteita.<br />
Hitsaus on se juttu!<br />
HTM Stainlessilla osataan ruostumattoman teräksen<br />
hitsaaminen. Kestävyys- ja hygieniavaatimukset täyttävää,<br />
virheetöntä hitsaussaumaa tehdään pieteetillä, perushitsausta<br />
unohtamatta. Ammattitaito on korkeassa<br />
kurssissa ja erityisosaamista tarvitaan jatkossakin.<br />
– Talouden taantuma näyttää edelleen jatkuvan,<br />
vaikka pienoisia positiivisia merkkejä onkin ilmassa,<br />
liiketoimintajohtaja Jukka Katila ennustaa.<br />
HTM Stainless<br />
... on lahtelainen ruostumattoman teräksen<br />
jatkojalostaja, jonka asiakkaita ovat elintarvike-,<br />
lääke-, ympäristö- ja prosessitekniikan<br />
alan yritykset ja joka valmistaa nyt myös<br />
raaka-, teollisuus- ja jätevesien puhdistukseen<br />
käytettäviä vedenkäsittelylaitteita. Yritys<br />
työllistää tällä hetkellä parisenkymmentä<br />
työntekijää ja se on osa Econet-konsernia.<br />
– Yhteistyö Econetin ja Slamexin kanssa avaa<br />
mahdollisuuksia ja vaatii uusia rekrytointeja, joka<br />
on aina positiivinen asia.<br />
HTM Stainless on Econet-konsernille tuttu yhtiö<br />
jo entuudestaan. Lahdessa on tehty muun muassa<br />
jätevesipuolen sulkuluukkuja ja monia tuotteita<br />
Slamexille.<br />
Suora linja suunnittelusta<br />
tuotantoon<br />
Konepajalla tehdään säiliöiden osia puolivalmisteiksi<br />
varastoon. Raaka-aineet hankitaan yleensä tarpeen<br />
mukaan projekteille, varsinaista varastoa ei pidetä yllä.<br />
Raaka-aineiden ostopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen<br />
ja hinnan mukaan.<br />
– Vuodenkierrossa työsykli menee yleensä niin, että<br />
alkuvuosi on hiljaisempaa, loppukeväästä tulee kiire ja<br />
vuoden loppua kohti tahti vaan kiihtyy, Katila kuvailee.<br />
– Säiliöt suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaisiksi.<br />
Tukeudumme tässä jatkossa osittain konsernin<br />
resursseihin. Uskon, että feedback tulee toimimaan<br />
joustavasti, kun konsernin sisällä on suora yhteys suunnittelijalta<br />
tuotantoon. Näin pystymme palvelemaan<br />
asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla.<br />
13
Tietä etsimässä<br />
Moni opiskelija pohtii opintojensa aikana, mihin useiden vuosien sitoutuminen ja vaativa itsensä<br />
kehittäminen lopulta johdattaa? Minkälaisia työtehtäviä omalla alalla on tarjolla, ja kuinka löytäisi<br />
itselleen sopivan paikan erilaisten työtehtävien joukosta? Opintoihin saa valtavasti lisää energiaa<br />
ja mielenkiintoa, kun on visio, jota kohti voi opiskelijan arjessa suunnistaa.<br />
Teksti ja kuvat Jussi Laine<br />
O<br />
man vision etsiminen johdatti minut viime keväänä<br />
Pohjois-Keniaan Turkanan maakuntaan.<br />
Siellä tapasin uskomattoman sinnikkäitä Turkana-heimolaisia,<br />
joille ei kannata suomalaista sisua ylistää.<br />
Olen 28-vuotias opiskelija, ja opiskelen Aalto-yliopiston<br />
yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella pääaineena<br />
vesi- ja ympäristötekniikka. Pyrin vuosi sitten selvittämään,<br />
kuinka Suomesta voisi ponnistaa toimimaan<br />
kansainvälisten vesiongelmien parissa ja sain onnekseni<br />
arvokkaan neuvon ryhtyä vapaaehtoiseksi vesialan kansalaisjärjestön<br />
riveihin.<br />
Liityin järjestöön nimeltä WaterFinns ry, jossa<br />
työskennellään pienissä projektiryhmissä yhteistyössä<br />
hankkeiden kohdemaissa toimivien kansalaisjärjestöjen<br />
kanssa. Projektiryhmän toiminnan oleellisena osana<br />
vesialan rautaiset ammattilaiset siirtävät tietämystään<br />
nuorille asiantuntijoille, jotka hankkeiden aikana saavat<br />
arvokasta kokemusta kansainvälisestä toiminnasta.<br />
Ensimmäisen askeleen otettuani päätin rohkeasti hakea<br />
suunnitteilla olevan Kenian hankkeen koordinaattoriksi.<br />
Ilokseni sain paikan, jonka myötä sain myös vastuun<br />
alkaa suunnitella ensimmäistä matkaa Pohjois-Keniaan.<br />
Vehreä Kenia<br />
Kun sain maaliskuussa tietää, että rahoitus hankevalmistelumatkaa<br />
varten oli myönnetty, oli lähtöön enää<br />
muutama viikko, enkä opintojen keskellä ehtinyt jännittää<br />
ensimmäistä matkaani Afrikan mantereelle.<br />
Sain matkakumppanikseni kokeneen ja rauhallisen<br />
Eero Meskuksen, joka oli tehnyt oman neitsytmatkansa<br />
jo muutama vuosikymmen aiemmin. Kaikki oli siis<br />
hyvin, kunhan ehtisimme ensimmäiselle lennolle<br />
takatalven keskeltä.<br />
Löysimme ratkaisun<br />
jokaiseen ongelmaan.<br />
Ensimmäinen etappimme oli Kisumun kaupunki,<br />
jonka ympäristössä paikallinen kansalaisjärjestö-kumppanimme<br />
GWAKO (GroundWater Abstract Kenya<br />
Outreach) oli toteuttanut vesialan projekteja useiden<br />
vuosien ajan. Tutustuimme heidän aiemmin toteuttamiinsa<br />
projekteihin Kisumun alueen kouluissa ja kylissä,<br />
ja arvostukseni GWAKO:n toimintaa kohtaan vahvistui<br />
jokaisen vierailun jälkeen entisestään. Yksi kaivo<br />
palvelee vain pientä murto-osaa Kenian väestöstä, mutta<br />
silti sen merkitystä ei voi vähätellä, kun näkee omin<br />
silmin, kuinka elintärkeä yksi kaivo voi olla usean sadan<br />
lapsen koululle.<br />
En tiennyt mitä odottaa, kun liityin WaterFinnsin<br />
toimintaan, mutta siirtyessä koululta toiselle tuntui<br />
hienolta olla mukana hankkeessa. Motivaatio viedä<br />
hanketta onnistuneesti eteenpäin kasvoi jokaisen<br />
vierailun myötä.<br />
Haasteiden Turkana<br />
Matkasimme Meskuksen ja GWAKO:n edustuksen<br />
kanssa seuraavaksi Turkanan maakuntaan, jossa hanke<br />
tultaisiin toivottavasti aikanaan toteuttamaan. Pohjoisen<br />
elinolot olivat täysin eri luokkaa verrattuna Kisumun<br />
vehreään maastoon, täällä kuivuus oli läsnä joka puolella.<br />
Vierailimme muutaman päivän aikana useissa kylissä,<br />
joihin uusia porakaivoja suunniteltiin toteutettavan, ja<br />
tapasimme todella motivoituneita ja määrätietoisia turkanoita,<br />
joiden positiivista asennetta on vain ihailtava.<br />
Hallitsevat olot olivat haastavimmat, joissa olen itse<br />
koskaan toiminut, ja tuntui jopa jollain tapaa oudolta,<br />
kuinka vähän äärimmäisen karu ympäristö näytti lannistavan<br />
paikallisväestöä. Vierailujen aikana tuntui ajottain<br />
epärealistiselta, että olin itse keskustelemassa kylien<br />
vanhimpien kanssa heidän kohtaamistaan ongelmista<br />
vedensaannin kanssa. Keskusteluissa GWAKO:n edustajat<br />
toimivat tulkkeina, ja Meskus kevensi tunnelmaa<br />
swahilin kielellä.<br />
Kohtasimme pohjoisessa vietetyn muutaman päivän<br />
aikana vastoinkäymisiä niin luonnon, automme kuin<br />
terveyden kanssa, mutta jokaiseen ongelmaan löysimme<br />
ratkaisun, ja seurueemme matka eteni tasaisesti kohti<br />
onnistunutta loppupalaveria.<br />
Paluumatka Suomeen kulki Nairobin kautta, missä<br />
kiersimme taksilla tapaamisesta toiseen siististi pukeutuneina.<br />
Hämmennyin siitä, kuinka nopeasti Turkanan<br />
karut olot unohtuivat ajatuksista miljoonakaupungin<br />
vilskeessä. Tilastoja voi lukea ja analysoida, mutta ratkaisujen<br />
löytäminen tehostuu moninkertaisesti, kun matkaa<br />
itse mahdollisimman lähelle ratkaistavaa ongelmaa.<br />
Opintojani on vielä pari vuotta jäljellä, ja odotan<br />
mielenkiinnolla, mitä kaikkea sen aikana ehtii tulla<br />
vastaan. Tällä hetkellä kerään kokemusta Econetillä,<br />
missä olen päässyt mukaan työskentelemään erilaisten<br />
vesihuoltoprojektien parissa. Laajempaa käsitystä alasta<br />
on kertynyt muutamien vientihankkeiden myötä ja<br />
on opettavaista nähdä, kuinka lennokkaat suunnitelmat<br />
työstetään kokenein ottein käytännön toteutuksiksi.<br />
Oma visio kirkastunee tulevien vuosien aikana, ja toivottavasti<br />
matka Turkanaan saa jatkoa.<br />
14
Suomenlahti-vuosi <strong>2014</strong><br />
Kaikki yhteisen<br />
meremme puolesta<br />
Suomenlahti-vuosi <strong>2014</strong> nivoo yhteen Suomen, Viron ja Venäjän tutkijat, päättäjät ja kansalaiset meren<br />
kestävän käytön turvaamiseksi. Teemavuosi huipentuu maiden allekirjoittamaan ja poliittisesti sitovaan<br />
Suomenlahti-julistukseen, jolla luodaan suuntaviivat Suomenlahden suojelemiseen vuoteen 2021 saakka.<br />
Riikka Mäkinen Kuvat Vilja Harala, iStockPhoto<br />
Tammikuussa startannut Suomenlahti-vuosi<br />
<strong>2014</strong> kokoaa ainutlaatuisella tavalla Suomen,<br />
Viron ja Venäjän asiantuntijat, päättäjät ja<br />
kansalaiset yhteistyöhön yhteisen Suomenlahden<br />
puolesta. Pitkäjänteinen kolmikantayhteistyö tekee<br />
mahdolliseksi nyt ensimmäistä kertaa laajat, yhteiset<br />
mittaustutkimukset, jotka antavat aiempaa kattavamman<br />
kokonaiskuvan Suomenlahden tilasta.<br />
Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen johtava<br />
tutkija ja Suomenlahti-vuoden koordinaattori<br />
Kai Myrbergin mukaan teemavuoden päätavoitteena<br />
on yhteistalkoot, jossa niin kaikki kolme maata kuin<br />
myös kolme eri tahoa, tutkijat, päättäjät ja kansalaiset,<br />
toimivat vuorovaikutuksessa keskenään.<br />
– Tutkijoiden tuottama tutkimusmateriaali menettää<br />
yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan, jos päättäjät<br />
eivät lue sitä, ja kansalaiset turhautuvat, jos he<br />
eivät koe kykenevänsä vaikuttamaan asioihin. Teemavuoden<br />
tarkoituksena on saada nämä kaikki kolme<br />
tahoa kommunikoimaan keskenään, Myrberg<br />
selvittää.<br />
Presidentit suojelevat<br />
Suomi, Viro ja Venäjä ovat sitoutuneet teemavuoteen<br />
politiikan huippua myöten. Vuoden suojelijoina toimivat<br />
maiden presidentit ja kansalaisvaltuuskuntien<br />
johdossa vaikutusvaltaiset poliitikot ja kuvernöörit.<br />
– Poliittisen kiinnostuksen ja kansainvälisyyden<br />
myötä meillä on ollut mahdollisuus tehdä yhteinen<br />
Suomenlahden tutkimusohjelma ja yhteinen meren<br />
tilan seurantaohjelma, Myrberg kiittelee.<br />
Suomenlahti-vuoden kautta on syntynyt monta<br />
konkreettista, uutta yhteistyömuotoa.<br />
– Pääsimme merentutkimusalus Arandan kanssa<br />
Venäjän vesille mittaamaan laajasti, mitä halusimme<br />
ja solmimme ensi kertaa meridatavaihtosopimuksen<br />
Venäjän ja Viron kanssa. Elokuussa teemme samanaikaisen<br />
mittauksen kaikkien kolmen maan aluevesiltä,<br />
mikä tuottaa ihan uutta dataa, Suomenlahden meriympäristön<br />
suojeluun liittyvää kolmikantayhteistyötä<br />
vuodesta 2010 lähtien koordinoinut Myrberg<br />
hehkuttaa.<br />
Pitkä yhteistyö<br />
Yhteistyötä Suomenlahdella on tehty jo pitkään.<br />
Kolmikantatyö juontaa juurensa vuoteen 1968,<br />
jolloin Helsinki, Leningrad ja Tallinna sopivat ympäristöyhteistyöstä.<br />
Teemavuoden<br />
tavoitteena on<br />
yhteistalkoot.<br />
Koordinaattori<br />
Kai Myrberg.<br />
Vuonna 1996 järjestettiin ensimmäinen Suomenlahti-vuosi.<br />
Tuolloin yhteistyö oli lähinnä tutkijoiden<br />
välistä. Nyt toista kertaa järjestettävän Suomenlahtivuoden<br />
suunnittelu aloitettiin vuonna 2010.<br />
– Kolmikantayhteistyön tavoitteena on pitkään<br />
ollut saada Venäjä korkealla tasolla sitoutettua työhön.<br />
Pyrimme estämään rajat ylittäviä ympäristövahinkoja<br />
ja Venäjä on tässä tärkeässä roolissa. Uutta<br />
Suomenlahti-vuotta toivottiin nimenomaan Venäjän<br />
tutkijoiden taholta, jotta he saisivat paremmin rahoitusta<br />
omilta viranomaisiltaan. Se, että saimme nyt<br />
vielä Venäjän presidentin mukaan, on vienyt epäsuorasti<br />
montaa asiaa eteenpäin, Myrberg valottaa.<br />
Poliittiikka ei saa vaikuttaa<br />
Myrberg korostaa, että Suomenlahden asioissa Suomi,<br />
Viro ja Venäjä ovat kaikki samalla puolella. Asiat<br />
pitää pystyä pitämään asioina ja niistä voidaan keskustella<br />
myös vaikeampina aikoina. Tästä syystä esimerkiksi<br />
Ukrainan tilanteen ei ole annettu mutkistaa<br />
Suomenlahden hyväksi tehtävää yhteistyötä.<br />
– Venäjän kanssa työskennellessä on tärkeää ymmärtää<br />
heidän kulttuuriaan. Heidän kanssaan ei<br />
pidä nöyristellä, muttei myöskään pullistella.<br />
Asialähtöisellä linjalla olemme päässeet yhteis-<br />
Suomenlahti-vuosi <strong>2014</strong><br />
Suomenlahti-vuosi <strong>2014</strong> kokoaa yhteen<br />
Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat kehittämään<br />
yhteistyötä ja tuottamaan uutta tietoa<br />
meren tilasta. Tutkimukseen perustuvat ratkaisuehdotukset<br />
toimitetaan päättäjille käytännön<br />
toimenpiteitä varten.<br />
Tutkimus jakautuu viiteen teemaan: Suomenlahden<br />
ekosysteemin terveys, biologinen ja geologinen<br />
monimuotoisuus, kalat ja kalastus, merialuesuunnittelu<br />
sekä merenkulun turvallisuus. Kaikkia<br />
teemoja läpileikkaavia aiheita ovat Suomenlahden<br />
ravinnekuormitus, rehevöityminen ja sen<br />
torjunta sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.<br />
Teemavuoden suojelijoina toimivat Suomen<br />
tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Venäjän<br />
federaation presidentti Vladimir Putin ja Viron<br />
tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves.<br />
Teemavuoteen liittyy runsaasti eri kaupunkien,<br />
tutkimuslaitosten, järjestöjen, säätiöiden ja yksityisten<br />
yritysten järjestämiä kansalaistapahtumia<br />
eri puolilla Suomenlahden rannikkoa. Suomen<br />
kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana toimii<br />
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen,<br />
Venäjällä Len Oblastin ja Pietarin kuvernöörit<br />
Alexander Drozenko ja Grigori Poltavchenko sekä<br />
Virossa entinen pääministeri Andres Tarand.<br />
Teemavuoden tapahtumakalenteri löytyy<br />
osoitteesta www.gof<strong>2014</strong>.fi/fi/calendar.<br />
työssä pidemmälle kuin koskaan aikaisemmin,<br />
Myrberg miettii.<br />
Teemavuoden tavoitteena on paitsi sitouttaa kolmen<br />
maan poliittiset päättäjät yhteisen merialueen suojeluun,<br />
myös innostaa kansalaisia tekemään omassa arjessaan<br />
ympäristöystävällisempiä valintoja. Vuoden aikana<br />
järjestetäänkin satoja tapahtumia suurelle yleisölle.<br />
– Tämä on kansalaisten vuosi, ensi vuosi on tieteen<br />
vuosi. Vuoden 2015 lopussa ilmestyy yhdessä mitattujen<br />
ja analysoitujen tutkimusten pohjalta tehty laaja<br />
tila-arvio sekä pitkänajan arvio jo tehtyjen toimenpiteiden<br />
vaikuttavuudesta, Myrberg summaa.<br />
15
Ketterä<br />
peluri<br />
Skånesta<br />
Toimitusjohtaja<br />
Håkan Persson<br />
luotsaa yritystä<br />
kovaan kasvuun.<br />
Eija Öhrnberg Kuvat Eija Öhrnberg,<br />
Econet Vatten & Miljöteknik AB<br />
Magnus Wahlqvist, Håkan<br />
Persson ja Jens Larsen.<br />
Ruotsin Malmössä sijaitseva Econetin tytäryhtiö Econet Vatten & Miljöteknik AB on parivuotisen historiansa<br />
aikana päässyt hyvään kasvuvauhtiin. Ketterä ja joustava insinööritoimisto on pärjännyt hyvin kovassa kilpailussa.<br />
Tulevaisuus näyttää lupaavalta, vuoden loppuun mennessä rekrytoidaan toimistoon lisää vesialan osaajia.<br />
Liikevaihto on nyt noin 30 prosentin vuotuisessa<br />
kasvussa ja sama vauhti halutaan pitää yllä jatkossakin.<br />
Pieni ja osaava Vatten & Miljöteknik on havaittu<br />
varteenotettavaksi vaihtoehdoksi vesialan yhteistyökumppanina.<br />
Kilpailu asiakkaista on Ruotsissa tiukkaa,<br />
mutta hyvien kontaktien ja referenssien ansiosta yritys on<br />
onnistunut voittamaan merkittäviä tarjouskilpailuja.<br />
– Vesialan markkina yleisesti on ollut Ruotsissa viime<br />
vuodet varsin vakaa, jopa hiljainen, eikä suuria muutoksia<br />
suuntaan tai toiseen ei ole tullut, toimitusjohtaja Håkan<br />
Persson kertoo.<br />
– Kunnallisella puolella sen sijaan tapahtuu kehitystä<br />
koko ajan ja investointien tarve on kasvussa. Meitä se<br />
tietenkin kiinnostaa ja näemme kuntapuolella tällä hetkellä<br />
suurimman kasvupotentiaalin.<br />
Asiakkaat edellä<br />
Econet Vatten & Miljöteknik AB:n tekemistä tarjouksista<br />
noin kolmasosa kulminoituu kaupoiksi. Projekteista<br />
40 prosenttia on kuntapuolen hankkeita, 30<br />
prosenttia teollisuuden toimeksiantoja ja 30 prosenttia<br />
biokaasuprojekteja.<br />
– Biokaasupuolella odotamme valtion päätöksiä<br />
auki oleviin kysymyksiin, sen jälkeen voimme aloittaa<br />
tämän alueen bisneksen kasvattamisen, Persson linjaa.<br />
Keskustelua uusista puhdistusmenetelmistä, filttereistä<br />
ja veden laadusta käydään koko ajan, ja Vatten &<br />
Miljöteknik seuraa tilannetta ja osallistuu omalta osaltaan<br />
keskusteluun.<br />
– Vahvuutemme on projektiosaaminen ja pysymme<br />
myös sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Pidämme sen<br />
mitä lupaamme ja kuuntelemme asiakasta, Persson listaa<br />
menestykseen vaikuttaneita tekijöitä.<br />
– Näen kasvun mahdollisuudet hyvinä, kunhan tekemisen<br />
fokus säilyy selkeänä.<br />
Ruotsissa on vesialalla käynnissä tällä hetkellä sukupolven<br />
vaihdos; konkarit eläköityvät ja nuori polvi täyttää<br />
heidän usein suuret saappaansa.<br />
– Yrityksen hyvä maine on menestyvän toiminnan<br />
kannalta ensiarvoisen tärkeä, sitä ei rakenneta hetkessä,<br />
vaan se on pitkän ajan työn tulos, Persson painottaa.<br />
– Aikaisemmin luotujen hyvien kontaktien pohjalta<br />
on helppo jatkaa yhteistyötä. Nyt jo eläkkeellä olevan,<br />
Vatten & Miljöteknik AB:tä aiemmin vetäneen Risto<br />
Armisen vuosikymmenien aikana luomat kontaktit ovat<br />
meille hyvin tärkeitä.<br />
Persson listaa keskeisen sijainnin tärkeäksi kilpailutilanteessa,<br />
ja osa suurista asiakkaista, kuten VA SYD, sijaitsee<br />
aivan ”nurkan takana”. Vatten & Miljöteknik toimii<br />
kuitenkin koko Ruotsin alueella ja yksi projekti on<br />
tehty jopa Uuteen Seelantiin.<br />
– Myös rekrytointien kannalta sijaintimme on hyvä,<br />
palkkasimme juuri kokeneen projektinjohtajan joukkoomme,<br />
Persson kertoo.<br />
Hallittua kasvua<br />
Kasvun tiellä haetaan myös uusia suuntia. Alueellisesti<br />
Norja kiinnostaa, mutta myös Ruotsin sisällä etsitään<br />
uusia kasvumahdollisuuksia.<br />
– Meillä on kiinnostusta kehittää uusia tuotteita lietteenkäsittelyyn.<br />
Biokaasupuolella meillä on omia tuotteita,<br />
ja ostamme tavaraa alihankintana ruotsalaisilta yrityksiltä<br />
ja Econetin tytäryhtiö Dewacolta, Persson listaa.<br />
– Huoltosopimukset ovat meille tulevaisuuden mahdollisuus,<br />
toistaiseksi emme ole niitä vielä tehneet.<br />
Econet-konsernin tunnusvärit<br />
löytyvät myös<br />
Malmön toimistolta.<br />
Econet Vatten<br />
& Miljöteknik AB<br />
Tuoteet: Kunnalliset ja teolliset<br />
veden- ja jätevedenpuhdistusratkaisut<br />
sekä biokaasulaitokset<br />
Toimitusjohtaja: Håkan Persson<br />
Henkilöstö: 6<br />
VA SYD päivitti Malmön polymeeriyksikön<br />
Teksti ja kuvat Eija Öhrnberg<br />
VA SYDin vanha, 60-luvulta saakka<br />
käytössä ollut polymeeriyksikkö päätettiin<br />
nykyaikaistaa, ja järjestettiin<br />
tarjouskilpailu uuden hankkimiseksi.<br />
Econet Vatten & Miljöteknik AB voitti<br />
vaiherikkaan tarjouskilpailun.<br />
Projekti käynnistyi vauhdilla tammikuussa<br />
<strong>2014</strong> ja yksikkö saatiin toimintaan<br />
jo toukokuussa.<br />
– Juuri pitämämme käyttökoulutus<br />
meni hyvin. Yksikkö vaatii vielä<br />
jonkin verran säätöä, joka on normaalia<br />
tällaisessa tilanteessa. Kaikki tuntuu<br />
olevan kunnossa, VA SYDin projektinjohtaja<br />
Jens Larsen toteaa.<br />
Aikaisemmassa laitoksessa oli<br />
yksi iso linja, joka toimi nyt jo vanhentuneella<br />
teknologialla. Se korvattiin<br />
kahdella uudella polymeeriyksiköllä,<br />
joka tekee mahdolliseksi muun muassa<br />
erilaisten sekoitusten säätämisen<br />
tarpeen mukaan.<br />
– Meillä on nyt tehokkaammat<br />
toimintapuitteet vähemmällä raakaaineella.<br />
Se näkyy kulujen säästöinä<br />
vuositasolla, Jens Larsen vakuuttaa.<br />
Asiakkaan ja yhteistyökumppanin<br />
maantieteellisellä läheisyydellä on<br />
tässäkin tapauksessa suuri merkitys.<br />
Tarvittaessa apu tulee asiakkaalle lyhyelläkin<br />
varoitusajalla varttitunnissa.<br />
Kumpikin yksikkö on jatkuvasti<br />
toiminnassa. Raaka-aineen kulutusta<br />
tarkkaillaan koko ajan, ja tarkistuksia<br />
ja vaihtoja tehdään kulutuksesta riippuen<br />
noin kerran viikossa.<br />
VA SYD kuntayhtymä<br />
• Huolehtii 500 000 asukaan ja teollisuuden<br />
vedensaannista, jäteveden puhdistamisesta<br />
sekä jätehuollosta Burlövin, Eslövin,<br />
Lundin ja Malmön kuntien alueella.<br />
• Pääpaikka Malmössa<br />
• Henkilöstöä noin 300<br />
16<br />
16
Coolisti Uudessa-Seelannissa<br />
Håkan Persson Kuva Econet Vatten & Miljöteknik AB<br />
Econet Vatten & Miljöteknik AB on<br />
kevään <strong>2014</strong> aikana toimittanut jäähdytystorneja<br />
Uuteen-Seelantiin.<br />
Kyseessä on yksi North Islandin<br />
sellu- ja paperitehtaista, jonka jätevedenkäsittelylaitoksen<br />
jäähdytyskapasiteetti<br />
tarvitsi laajennusta.<br />
Jäähdytystornien tehtävä on käsittelemättömän<br />
jäteveden lämpötilan<br />
Gotlannissa bussit<br />
kulkevat biokaasulla.<br />
Vihreämpi Gotlanti<br />
Gotlanti on Itämeren suurin<br />
saari. Muutama vuosi sitten<br />
sinne perustettiin yritys, Biogas<br />
Gotland, jonka visiona oli tehdä<br />
saaresta vihreämpi.<br />
Econetin asiakkaan Biogas<br />
Gotlandin suunnitelmana on<br />
hoitaa aikaisempaa huomattavasti<br />
suurempi osa saarella tapahtuvista<br />
kuljetuksista fossiilivapaasti<br />
niin, että autoissa ja<br />
busseissa käytettäisiin biokaasua<br />
bensiinin ja dieselin sijaan.<br />
alentaminen ennen sen biologista käsittelyä.<br />
Econetin kokemus erityisesti paperimassa-<br />
ja paperiteollisuudelle suunnitelluista<br />
jäähdytystorneista on pitkä,<br />
tästä syystä asiakas tilasi jäähdytystornit<br />
Uudessa-Seelannissa sijaitsevaan<br />
paperimassa- ja paperitehtaaseensa<br />
Econetilta Ruotsista.<br />
Biogas Gotland omistaa saarella<br />
biokaasutehtaan, kaasunjatkojalostuslaitoksia<br />
sekä useita<br />
kaasuntankkausasemia. Econet<br />
on ollut Biogas Gotlandin<br />
yhteistyökumppani jo usean<br />
vuoden ajan ja toimittanut yritykseen<br />
monet avainkomponentit.<br />
Toimitettuihin laitteisiin<br />
kuuluu muun muassa biokaasun<br />
jalostus- ja kuivauslaitteita<br />
sekä tankkausasema autoille ja<br />
busseille.<br />
Biokaasua muodostuu orgaanisten materiaalien kuten esimerkiksi<br />
ruuantähteiden ja maatalouden jätteiden tiivistyessä ilmattomassa<br />
tilassa. Tämän jälkeen biokaasu johdetaan kaasunjalostuslaitokseen,<br />
missä se puhdistetaan ja jalostetaan.<br />
Jalostusprosessissa biokaasu puhdistetaan hiilidioksidista niin,<br />
että sen metaanisisältö nousee vähintään 97 prosenttiin ennen<br />
tiivistämistä ja varastointia myöhempää käyttöä varten autojen<br />
ja bussien polttoainesäiliöiden täytteenä.<br />
18 jalkapallokentällistä<br />
kantoainekapseleita<br />
Econet on hiljattain toimittanut 160 kuutiometriä biologisia kantoainekappaleita<br />
jätevedenkäsittelylaitokselle Ruotsiin. Toimitettujen kantoainekappaleiden<br />
suojattu alue kattaa arviolta yli 128 000 neliömetrin laajuista<br />
suojapintaa, jolla biomassa voi kasvaa jätevedenkäsittelylaitoksella. Verrattaessa<br />
tätä jalkapallokentän kokoon laitoksen kantoainekappaleiden<br />
suojattu pinta peittää yhteensä yli 18 jalkapallokenttää.<br />
Kokemuksia yritysja<br />
osinkoverotuksen<br />
uudistuksesta<br />
Vuoden <strong>2014</strong> alusta uudistui osakeyhtiöiden<br />
ja niiden omistajien verotus. Keskeisin<br />
kasvuhakuisuutta tukeva muutos<br />
oli yhteisöverokannan alennus 20 prosenttiin.<br />
Ruotsissa vientiteollisuuden<br />
kilpailukykyä on kesän <strong>2014</strong> aikana ehdotettu<br />
vahvistettavan alentamalla yhteisöverokanta<br />
16,5 prosenttiin, mutta<br />
rajoittamalla samalla korkojen vähennysoikeutta<br />
verotuksessa. Verokilpailu<br />
vaikuttaa siis jatkuvan. Pelkkiä nimellisiä<br />
verokantoja ei pidä sokeasti tuijottaa,<br />
vaan varmistaa, että säännökset muodostavat<br />
johdonmukaisen, luottamusta<br />
herättävän kokonaisuuden, jolloin yritysten<br />
ja omistajien mielenkiinto kohdistuu<br />
yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.<br />
Ensimmäiset kokemukset vuoden <strong>2014</strong><br />
osinkoverouudistuksesta, jossa osingot<br />
ovat ensimmäisestä eurosta lähtien<br />
veronalaisia, mutta osin huojennettuja,<br />
ovat olleet henkilöosakkaille pääosin<br />
myönteisiä. Osinkoon liittyvä ennakonpidätysvelvollisuus<br />
jo osingonjakopäätöshetkellä<br />
on kuitenkin ollut monelle<br />
yrittäjälle yllätys. Ennakonpidätyksen<br />
toimittaminen on saattanut määräajassa<br />
jopa unohtua, kun jakopäätöksen jälkeen<br />
osinkoa ei ole konkreettisesti osakkaille<br />
maksettu tai voitu maksaa, koska rahat<br />
on tarvittu yritystoimintaan. Pääomatulojen<br />
verotukseen on tulossa jälleen vuoden<br />
2015 alusta kiristyksiä, kun 30 000<br />
euron ylittäviin veronalaisiin pääomatuloihin<br />
soveltuu jatkossa 33 prosentin<br />
pääomatuloverokanta.<br />
Osakeyhtiöiden tarvitsema pääomahuolto<br />
on jo vuosia toiminut joustavasti,<br />
kun omistajat ovat voineet tehdä sijoituksia<br />
niin sanotun sijoitetun vapaan<br />
oman pääoman rahastoon ja nostaa<br />
tekemänsä sijoitukset ilman veroseuraamuksia<br />
takaisin, jos yritys ei ole niitä<br />
tarvinnut. Näiden pääomasijoitusten<br />
verosäännöksiä muutettiin siten, että<br />
omien varojen palauttaminen saattaakin<br />
siirtyä osinkoverosäännösten piiriin.<br />
Muutoksella ei ole merkitystä tilanteissa,<br />
joissa esimerkiksi kunta on yhtiön omistajana,<br />
mutta voi aiheuttaa ankariakin<br />
veroseuraamuksia henkilöosakkaille.<br />
Kolumni<br />
Vaikka muutos astuu voimaan vaiheittain,<br />
nyt on jo nähtävissä, että pääomasijoituksia<br />
on osakeyhtiöihin tehty<br />
yhtäältä osakepääomaan ja toisaalta<br />
pääomalainoina. Osakepääoman myöhempi<br />
palautus edellyttää yrityksissä<br />
vaivalloiseksi koettua osakeyhtiölain velkojiensuojasäännösten<br />
noudattamista<br />
ja pääomalaina taas monesti mielletään<br />
yritysten tunnuslukulaskennassa velaksi,<br />
mikä voi kasvattaa esimerkiksi pankkirahoituksen<br />
kustannusta. Vuoden <strong>2014</strong><br />
veromuutokset eivät näin johdonmukaisesti<br />
anna eväitä yritysten kasvuun ja<br />
kannusta yrittämiseen.<br />
Osa uudistuksista on jäänyt väliaikaisiksi<br />
hankkeiksi. Vuoden <strong>2014</strong> edustusmenojen<br />
vähennyskelvottomuuden osalta<br />
vuonna 2015 palautetaan vuoden <strong>2014</strong><br />
vanha sääntely. Toisaalta tutkimus- ja<br />
kehitystoiminnan verovähennys, jota<br />
osakeyhtiö voi vaatia vielä myös verovuodelta<br />
2013 ennen vuoden <strong>2014</strong> lokakuun<br />
loppua, ei jatku enää vuonna 2015.<br />
Yritysten veroympäristö muuttuu<br />
jatkuvasti ja verotus on yksi keskeinen<br />
osa-alue, joka vaikuttaa toiminnan<br />
kustannuksiin ja kansainvälisessä toimintaympäristössä<br />
kilpailukykyymme.<br />
Tälläkin osa-alueella etukäteissuunnittelulla<br />
kustannuksiin voi monipuolisesti<br />
vaikuttaa.<br />
Kuva: KPMG Oy Ab<br />
Ari Engblom<br />
Palvelujohtaja, perheja<br />
kasvuyritykset<br />
KPMG Oy Ab<br />
17
Poreita<br />
Tiimi<br />
täydentää<br />
osaamista<br />
Tiina Pirppu on tehnyt yli kymmenen vuoden työuran Dewacolla Laitilassa.<br />
Ammattitaito ja osaaminen tekevät tulevaisuudennäkymistä mielenkiintoiset.<br />
Tiina vastasi <strong>AQ</strong>:n kysymyksiin arjestaan konepajan toimistolla.<br />
Millainen toimenkuvasi on Dewacossa?<br />
– Olen ostaja ja vastuulleni kuuluu materiaalien<br />
ja komponenttien hankinta tuotannon<br />
tarpeiden mukaisesti. Vastaan myös<br />
Euroopan maantiekuljetuksista sekä EU:n<br />
ulkopuolisista lento- ja kuriirikuljetuksista.<br />
Kuinka päädyit nykyisiin tehtäviisi?<br />
– Olen tullut taloon vuonna 2003 kesätöihin<br />
ja 2004 syksyllä minut vakinaistettiin.<br />
Tein alussa yritykselle toimintajärjestelmän<br />
ja pidin sitä yllä vuoteen 2010 asti.<br />
Samanaikaisesti olin myynnin sihteerinä<br />
ja loppuaikana myynnin tehtävissä hoidin<br />
myös varaosakauppaa. Ostotoimintaan<br />
siirryin vuoden 2010 alussa johtuen organisaatiomuutoksista<br />
ja omasta toiveestani.<br />
Myöhemmin myös kuljetukset lisättiin<br />
minun vastuulleni.<br />
Missä ja miten työskentelet?<br />
– Työskentelen Laitilassa suurimmaksi<br />
osaksi tietokoneen ääressä, mutta tiimityöllä<br />
suunnittelun ja tuotannon kanssa<br />
on myös suuri rooli työpäivissäni.<br />
Millaista asiakastyötä teet?<br />
– Kuljetusjärjestelyjen tiimoilta olen yhteydessä<br />
asiakkaisiin. Pääasiassa olen kuitenkin<br />
yhteydessä toimittajaverkostoon.<br />
Onko Dewacon yhdistyminen osaksi<br />
Econet-konsernia muuttanut työtäsi?<br />
– Toistaiseksi yhdistyminen Econet-konserniin<br />
ei ole vaikuttanut päivittäiseen<br />
työhöni.<br />
Kenen kanssa teet<br />
yhteistyötä konsernissa?<br />
– Econetissa laatu- ja ympäristöpäällikkönä<br />
toimivan Taina Damertin kanssa olen<br />
ollut hiljattain yhteydessä koskien laatujärjestelmä-asioita.<br />
Sertifikaatin hakeminen<br />
Dewacolle on otettu uudelleen työn<br />
alle ja luonnollisesti Tainalla tulee olemaan<br />
rooli tässä prosessissa. Projektiryhmään<br />
kuuluvat myös toimitusjohtaja Matti<br />
Leppäniemi ja suunnitteluinsinööri Ton<br />
Nguyen Econetilta sekä myyntijohtaja<br />
Hannu Turunen Slamexilta. Myöhemmin<br />
mukaan tulee myös muita konsernin<br />
ammattilaisia.<br />
Motto:<br />
Ei ole esteitä,<br />
on vain hidasteita,<br />
joiden takana on<br />
mahdollisuus.<br />
Millaisia yhteistyön<br />
muodot ovat käytännössä?<br />
– Taina toimii projektissa neuvonantajana<br />
ja päävetäjänä koko konsernin osalta.<br />
Projektiryhmän kanssa tulemme pitämään<br />
palavereita säännöllisesti seuraavien kuukausien<br />
aikana.<br />
Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?<br />
– Aikataulut ovat tiukkoja, joka aiheuttaa<br />
suurimman haasteen. Sillä hetkellä kun<br />
projekti siirtyy ostoon, työ on laitettava<br />
alulle heti, jotta saadaan materiaali ajoissa<br />
tuotantoon. On myös tilanteita, jolloin<br />
tavara tarvitaan jopa seuraavaksi aamuksi.<br />
Tämä sekoittaa muiden töiden aikataulun<br />
ja aiheuttaa tietenkin niin sanotusti ”jännitystä<br />
päivään”.<br />
Toimittajien kanssa toimitusajoista ja<br />
hinnoista neuvotteleminen on myös toisinaan<br />
haasteellista, koska yhteistä säveltä<br />
ei välttämättä aina helpolla löydy. Esimerkiksi<br />
jos hinta on hyvä, toimitusaika saattaa<br />
olla pielessä tai toisinpäin.<br />
Kaupallisen koulutuksen käyneenä<br />
teknisessä ympäristössä toimiminen on<br />
myös tuonut haastetta. Olenkin erittäin<br />
onnellisessa asemassa, kun olen osa ammattitaitoista<br />
ja yhteistyökykyistä tiimiä.<br />
Täydennämme toistemme osaamista.<br />
Millaiset työt ja tehtävät ovat<br />
sinulle mieleisimpiä?<br />
– Pidän työstäni, joka on vaihtelevaa ja<br />
huolimatta siitä, että se sisältää paljon rutiinia,<br />
sisältyy siihen myös ongelmanratkaisua,<br />
nopeaa päätöksentekoa ja neuvotteluja<br />
toimittajien kanssa.<br />
Suurimman tyydytyksen tuovat kuitenkin<br />
tilanteet, joissa oivallan uuden tavan<br />
tehostaa nykyistä käytäntöä. Aina on jotain<br />
uutta opittavaa.<br />
Mitkä ovat mielestäsi Dewacon<br />
menestyksen avaimet?<br />
– Menestyksen avaimet ovat ammattitaitoisessa<br />
henkilökunnassa, joka on sitoutunut<br />
ja valmis panostamaan siihen, että<br />
Dewaco nähdään kovana kilpailijana suurten<br />
tekijöiden joukossa.<br />
Tuotteiden kehitys on myös oltava jatkuva<br />
prosessi ja uskon sen vielä olevan<br />
meidän valttikorttimme tulevaisuudessa.<br />
Millaisena näet Econet-konsernin<br />
ja vesialan tulevaisuuden?<br />
– Vesiala on edelleen kasvava ja potentiaalisia<br />
uusia markkinoita on vielä paljon valloitettavana.<br />
Uskon, että Dewaco ja Econet<br />
ovat eturintamassa näitä uusia alueita<br />
valloittamassa. Potentiaalia ja tahtotilaa<br />
varmasti löytyy.<br />
Kuinka vietät vapaa-aikaasi?<br />
– Koira ja kolme kissaa vievät osan vapaaajastani,<br />
mutta myös erilaiset käsityöt ja<br />
luonnossa kulkeminen ovat lähellä sydäntäni.<br />
Liikunnallisista harrastuksista kärkeen<br />
nousee zumba.<br />
Econet kilpailee<br />
European Business<br />
Award -palkinnosta<br />
Econet Ltd on valittu edustamaan Suomea<br />
2013/14 European Business Awards -kilpailuun.<br />
Econet kilpaili Suomen parhaimpien<br />
yritysten kanssa saadakseen kunnian<br />
edustaa Suomea BP Target Neutral Growth<br />
Strategy of the Year Award -palkinnosta<br />
kilpailtaessa.<br />
European Business Awards -ohjelma<br />
kestää 18 kuukautta osallistujien valinnasta<br />
palkintojen jaon gaalaseremoniaan, joten<br />
se on Euroopan pisimpään kestävä palkinto-ohjelma.<br />
European Business Awards <strong>2014</strong>/15 valitsi<br />
33 Euroopan maan ehdokkaat 4.9.<strong>2014</strong>.<br />
Lista kaikista Euroopan ehdokkaista<br />
on saatavissa European Business Awards<br />
-verkkosivuilla osoitteessa:<br />
www.businessawardseurope.com.<br />
European Business Awards<br />
-palkintojen tavoitteet:<br />
• Huomioida parhaat yrityksemme<br />
ja kiinnittää huomiota niihin ja<br />
siihen mitä ne tekevät.<br />
• Mahdollistaa sen, että kaiken<br />
kokoiset yritykset ja toiminta-alat<br />
voivat verrata itseään ja oppia<br />
Euroopan parhaimmistolta.<br />
• Saada aikaan keskustelua liiketoimintayhteisön<br />
tulevasta muodosta,<br />
järjestyksestä ja sisällöstä Euroopassa<br />
niin kansallisella kuin koko Euroopan<br />
kattavalla tasolla.<br />
Waterix Corona<br />
Borealis Tukholmaan<br />
Econet-konserniin kuuluva W-Rix Oy<br />
on toimittanut Ruotsissa Tukholman<br />
lähistöllä sijaitsevalle Bro Hof Slottin<br />
golfkentälle näyttävän Waterix Corona<br />
Borealis –laitteen, joka on kehitetty<br />
golfkenttien ja kaupunkien lampiin<br />
soveltuvaksi ilmastavaksi ja jäähdyttäväksi<br />
suihkulähteeksi. Bro Hof Slott on<br />
Euroopan arvostetuimpia golfkenttiä.<br />
18
Seuraava<br />
numero ilmestyy<br />
joulukuussa <strong>2014</strong>.<br />
Askartele Econetin kanssa<br />
Kasteluautomaatti<br />
Onko naapurisi väsynyt ainaiseen aneluusi? Etkö kehtaa pyytää häntä enää kastelemaan kasvejasi<br />
kun olet matkoilla? Reissun ajaksi on nyt helppoa rakentaa kasvien kasteluautomaatti.<br />
1. Ota riittävän suuri ja<br />
korkea astia ja täytä se<br />
kasteluvedellä.<br />
2. Puno esimerkiksi<br />
puuvillakankaasta nyöri,<br />
puuvillainen lankakin käy.<br />
3. Laita nyörin toinen pää<br />
kasteluastiaan ja toinen pää<br />
multaan.<br />
Oy Slamex Ab<br />
muuttaa<br />
1.9.<strong>2014</strong> alkaen Slamexin<br />
uusi osoite on:<br />
Asentajankatu 4, 15520 Lahti<br />
Muut yhteystiedot pysyvät ennallaan.<br />
4. Huomioi, että kasteluastian<br />
veden pinta on korkeammalla<br />
kuin kasteltavien kasvien<br />
mullan pinta. Mitä suurempi<br />
korkeusero on, sitä<br />
nopeammin vesi virtaa.<br />
Dewaco jälleen IFATissa<br />
Timo Veijanen<br />
Econet Oy:n tytäryhtiö Dewaco Oy osallistui<br />
omalla osastollaan IFAT <strong>2014</strong> messuille toukokuussa<br />
Münchenissä Saksassa. Jälleen kerran<br />
messut olivat menestys, kun vanhat ja uudet<br />
asiakkaat kokoontuivat yhteen. IFAT on Dewacon<br />
tärkein messutapahtuma, ja moni menestyksekäs<br />
DEWA-tarina on saanut täällä alkunsa.<br />
Perinteinen DEWA päivällinen pidettiin<br />
Münchenissä. Illan aikana asiakkaat tapasivat<br />
toisiaan ja Devacon henkilökuntaa rennossa<br />
ilmapiirissä, olihan illan tarkoituksena<br />
pitää hauskaa ja tutustua toisiinsa. Tapaamisen<br />
avulla vahvistettiin myös DEWAn brändiä<br />
ja Dewacon arvoja - olla siis luotettava, huolehtiva<br />
ja avoin.<br />
IFAT oli tällä kertaa hieman erilainen kuin<br />
aikaisemmin. Dewacon sisaryhtiö Waterix Oy,<br />
joka on myös osa Econet-konsernia, osallistui<br />
samalla näyttelyoasatolla messuille. Oli hauskaa<br />
työskennellä uusien kollegojen kanssa<br />
yhdessä ja oppia uutta vesialasta sekä<br />
käsitteestä ”WaterHow”.<br />
WaterHow by<br />
Econet -tunnus<br />
kokoaa kaikki<br />
Econetin tuotteet<br />
ja palvelut saman<br />
tuotemerkin<br />
alle.<br />
19
Econet<br />
Slamex<br />
Dewaco<br />
Jo yli 140 vuotta<br />
suomalaista<br />
vesiosaamista<br />
www.econetgroup.fi<br />
®<br />
ECONET<br />
Water for Life
Change language