Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ECONET-KONSERNIN<br />
AS IAKASLEHTI<br />
3 | <strong>2014</strong><br />
Euroopan paras yritys haussa<br />
Elviira palasi altaisiin<br />
Vesirakentamisen tavoitteet ja käytäntö<br />
Asiakas keskiössä Lahdessa<br />
Vesialan koulutus uudistuu
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Sisältö 3| <strong>2014</strong><br />
10<br />
Riittävätkö referenssit<br />
vesialan vientimarkkinoilla?<br />
3 Päätoimittajalta: Oppi karttuu, taito jatkuu<br />
4 Pinnalla: Elviira, Nahkiainen, Itämeren kemikaalit,<br />
Cocispullot, Messukuulumisia<br />
10 Vesirakentamisen tavoitteet ja käytöntö<br />
13 Faktaa ja fiktiota lumesta<br />
14 Vesialan koulutus uudistuu<br />
15 Mats Ahlnäsin kolumni<br />
16 Synergiat toimivat Lahdessa<br />
18 Poreita: Saija Helin, Uusia yhteistyökumppaneita,<br />
Mehupillihimmeli, Ecoset, Joulutervehdys<br />
4 10<br />
9<br />
16<br />
18<br />
2 2
Pääkirjoitus<br />
Oppia ikä kaikki<br />
Ympäri Suomea tarjottavat vesialan<br />
koulutusohjelmat valmistavat uusia<br />
osaajia laajalla skaalalla. Korkeakoulut<br />
ja ammattikorkeakoulut tarjoavat<br />
useita vaihtoehtoja suunnittelusta<br />
käytännön työtehtäviin. Mutta löytyykö<br />
meillä jatkossakin riittävästi vesialan<br />
osaajia?<br />
Tulemme tarvitsemaan sekä kapean<br />
alan erikoisosaajia että kokonaiskuvan<br />
hallitsevia asiantuntijoita. Insinööriosaamiseen<br />
ja luonnontieteisiin<br />
pohjautuvan ydinosaamisen lisäksi ala<br />
tarvitsee yhteiskunnallista ja liiketaloudellista<br />
osaamista, johtamistaitoa<br />
unohtamatta. Eikä työssä oppimisen<br />
roolia voita mikään koulutus; vain tekemällä<br />
todella oppii.<br />
Vesilaitosyhdistys on tarttunut härkää<br />
sarvista; yhteistyössä Maa- ja vesitekniikan<br />
tuki ry:n kanssa se on käynnistänyt<br />
tarveselvityksen, jonka tavoitteena<br />
on koota yhteen vesihuoltoalan korkeakoulutasoisen<br />
koulutuksen tulevaisuuden<br />
osaamistarpeet sekä työnantajien<br />
että korkeakoulujen näkökulmasta.<br />
Mitä on sitten osaaminen? Se muodostuu<br />
tiedoista, taidoista, kokemuksesta,<br />
kontakteista ja asenteista.<br />
On näkyvää tietoa, joka on helppo<br />
mallintaa, ja hiljaista tietoa – sitä, jota<br />
karttuu käytännön tekemisen kautta.<br />
Suurin osa osaamisesta on tätä toistojen<br />
tuomaa hiljaista, työn ja siinä oppimisen<br />
kautta hankittua tietoa, joka<br />
on kullan arvoista yritykselle. Se ei ole<br />
sidottu ikään ja se tekee mahdolliseksi<br />
asioiden päätelmät ja ennakoinnin.<br />
Konsernimme kaltaisessa asiantuntijaympäristössä<br />
ammattitaito<br />
on kaiken a ja o. Tieto ja osaaminen<br />
siirtyvät nuoremmille mestarien<br />
eläköityessä, ja on kunnia-asiamme<br />
säilyttää asiakastyytyväisyys myös<br />
muutostilanteissa.<br />
Yhteistyö tuo tulosta. Osaamisen siirtäminen<br />
mestarilta oppilaalle on myös<br />
oppimisen kannalta tärkeä prosessi.<br />
Se, kuten myös yritysostojen kautta<br />
kasvatettu osaaminen on Econetkonsernin<br />
vahvuus; meillä osataan<br />
vesihuollon koko prosessi.<br />
Työssä oppimisen roolia<br />
ei voita mikään; vain<br />
tekemällä todella oppii.<br />
Matti Leppäniemi<br />
Econet Oy:n toimitusjohtaja<br />
ECONET<br />
Water for Life<br />
Julkaisija: Econet Oy<br />
Malminkaari 5, 00700 Hki<br />
Puh. 09 836 6250<br />
www.econetgroup.fi<br />
Päätoimittaja<br />
Matti Leppäniemi<br />
Toimitus ja taitto<br />
Magnolia Media Oy<br />
Ulkoasu<br />
Kirma Visual<br />
Kuvapankki<br />
iStockPhoto<br />
Paperi<br />
Kansi G-print 250 gr<br />
Sisäsivut G-print 90 gr<br />
Painosmäärä<br />
5 000 kpl<br />
ISSN 1799-7763<br />
Econetin asiakaslehti <strong>AQ</strong><br />
Numero 3 joulukuu <strong>2014</strong><br />
Tuottaja<br />
Magnolia Media Oy<br />
Eija Öhrnberg<br />
Paino<br />
SP-Paino Oy, Nurmijärvi
Henkistä pääomaa<br />
vaikeuksista<br />
Menneen vuoden aikana Elviira on saanut todellakin tuntumaa siitä,<br />
että ikinä ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan. Harvoin kukaan<br />
osaa aamulla aavistaa, mitä voi päivän aikana yllättäen sattua.<br />
Teksti ja kuva Satu Salmi<br />
Viime vuoden marraskuun alussa<br />
Elviiran elämä pysähtyi. Eräänä<br />
tavallisena torstai-iltana<br />
normaaleissa allasharjoituksissa<br />
tutun harjoitussarjan aikana<br />
Elviira rysäytti täydellä voimalla<br />
selkäuinnin seinästä lähtevän<br />
starttihypyn suoraan rataköyden<br />
päälle. Pahiten kovamuovipalleroilla<br />
ympäröityyn ratavaijeriin<br />
osui oikea käsi. Ranne kipsattiin<br />
ja olkapäästä lähdettiin etsimään<br />
repeämää. Särky oli järkyttävä.<br />
Kädestä katosi puristusvoima,<br />
sillä ei pystynyt kantamaan mitään.<br />
Ei pystynyt edes sanomaan<br />
kädestä päivää, käsi oli aivan<br />
veltto.<br />
Vuoden ensimmäinen neljännes<br />
meni tutkimuksissa ja lääkäreissä<br />
juostessa. Murtumia ei<br />
löytynyt, mutta olkapäänivelen<br />
alue oli revennyt ja se jouduttiin<br />
operoimaan kiireellä. Toiveajattelua<br />
oli, että kaikki särky katoaisi<br />
leikkauksen myötä. Ranteen alue<br />
jäi oireilemaan ja kipu säteili pitkälle<br />
käsivarteen.<br />
Elviira joutui jäämään pois<br />
uintiharjoituksista jo säryn takia,<br />
mutta kädessä alkoi esiintyä<br />
myös ylikoros-<br />
Econetin<br />
kotimaisia<br />
referenssejä<br />
Tampereen<br />
Kaupinojan<br />
pintavesilaitoksen<br />
saneeraus<br />
tunutta paineentuntoa sekä<br />
kosketutustunnon herkistymää.<br />
Veden paine lisäsi kivun tuntemusta.<br />
Samoin lämpötilaerot<br />
herkistivät tuntoaistin kädessä.<br />
Jääkaapista tuleva kylmä ilma<br />
sattui Elviiran käteen. Kädessä oli<br />
hermoratavaurio, jota ei voinut<br />
korjata. Pian diagnoosiksi määriteltiin<br />
hermokipuoireyhtymä.<br />
Kesän kynnyksellä löytyi kivun<br />
hoitoon perehtynyt erikoislääkäri<br />
Jukka Pekka Kouri Sairaala<br />
Ortonista Helsingistä. Tämän yhteistyön<br />
kautta kuntoutus alkoi<br />
tuottaa tulosta hyvin nopealla<br />
aikataululla. Alkuperäinen kuntoutumisarvio<br />
oli epävarma. Lääkärin<br />
mukaan menisi 2-10 vuotta,<br />
tai mahdollisesti käsi ei ikinä<br />
kuntoutuisi ennalleen. Tiiviillä<br />
yhteistyöllä lääkärin ja fysioterapeutin<br />
ohjeistuksessa, sekä<br />
Elviiran määrätietoisen harjoittelun<br />
kautta, käsi alkoi kuitenkin<br />
kuntoutua yllättävän nopealla<br />
aikataululla. Jo kolmen kuukauden<br />
jälkeen puristusvoima oli palautunut<br />
puoleen normaalista ja<br />
ennuste jatkosta oli jo hyvin positiivinen.<br />
Samaan aikaan myös<br />
kivun määrä alkoi hellittää.<br />
Tällä hetkellä Elviira on iloinen,<br />
kohta 18 täyttävä neitokainen.<br />
Hetkisen sumun peitossa olleet<br />
tavoitteet uinnin suhteen ovat<br />
“Koko vuosi on mennyt ihan sumussa. Päivät ja kuukaudet<br />
ovat vaihtuneet odottaessa ilouutista altaaseen paluusta.<br />
Syyskuussa sain luvan kokeilla vesitreenejä. Nyt täytyy sanoa,<br />
että olen onneni kukkuloilla!<br />
Haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat seisoneet<br />
rinnallani ja tukeneet tästä tapaturmasta kuntoutumisessa.<br />
Samoin haluan kiittää Econetin väkeä ja Mattia<br />
siitä, että he jaksavat uskoa minuun edelleen! Nyt kootaan<br />
kasaan taas tiimiä tämän harjoitteluni ympärille. Itse uskon<br />
vahvasti, että palaan sinne mistä jouduin sivuun ja<br />
vielä paljon pidemmälle. Se tarkoittaa esimerkiksi erilaisia<br />
ja säännöllisiä harjoittelun tehostamisia ulkomaanleireineen.<br />
Nyt annetaan mennä ja nautitaan vedestä tunteen<br />
palolla! Olen vahvempi ja kokonaisempi kuin ennen tapaturmaa.<br />
Tämän paremmalta ei voisi tuntua!”<br />
– Terveisin Elviira<br />
Hämeenlinnan<br />
Ahveniston<br />
vedenkäsittelylaitoksen<br />
perusparantaminen<br />
Euran<br />
keskuspuhdistamon<br />
tehostaminen ja<br />
laajennus<br />
4<br />
Puhtaan Veden Lähettiläs<br />
Elviira Salmi palaa<br />
altaisiin entistäkin<br />
vahvempana.<br />
Lapuan<br />
Nahkalan<br />
vesilaitoksen<br />
modernisointi<br />
Siilinjärven<br />
Jyrkänniemen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
ilmastuksen saneeraus<br />
Helsingin<br />
Viikinmäen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
9. linjan<br />
käyttöönotto<br />
muotoutuneet uudelleen entistä<br />
voimakkaimpina. Koko sairastamisen<br />
ajan Elviira on itse vankasti<br />
uskonut, että hän kuntoutuu ja<br />
palaa altaaseen. Hän on koko vuoden<br />
ajan harjoitellut kuntosalilla,<br />
lenkkeillen ja fysioterapiassa<br />
ainakin tuplasti kuutena päivänä<br />
viikossa. Sinnikkyys ja motivaatio<br />
eivät ole kadonneet, vaan sisulla ja<br />
arkityöllä Elviira jaksoi pysyä kiinni<br />
tavoitteissa.<br />
Vuosi on pysäyttänyt ajattelemaan<br />
elämää monelta kannalta<br />
ja eri näkökulmista. Ennen<br />
äärettömän kiireinen ja aamusta<br />
iltaan aikataulutettu arki ei antanut<br />
mahdollisuutta uinnin ohella<br />
juuri muuhun kuin koulunkäyntiin.<br />
Koko elämä oli uintia. Lomat<br />
käytettiin harjoittelun tehostamiseen<br />
ja normaali perhe-elämä oli<br />
harvinaista herkkua. Se oli Elviiran<br />
valinta ja sitä hän halusi.<br />
Nyt vuosi poissa uintiharjoittelusta<br />
on antanut mahdollisuuden<br />
tehdä niitä asioita,<br />
joita ennen ei ehtinyt. Tästä<br />
huolimatta Elviira ei ole hetkeäkään<br />
ollut sitä mieltä, että<br />
hän lopettaisi uinnin, vaan koko<br />
vuoden ajan hän on ikävöinyt altaaseen.<br />
Tämän alkutalven ajan<br />
Elviiran kuntoutus jatkuu. Nyt<br />
on mukana myös allasharjoittelu<br />
ja sitä kautta olkapään ja<br />
käsilihasten uudelleen voimistaminen.<br />
Lajiin paluussa pitää<br />
kuitenkin edetä hitaasti ettei<br />
tulisi takapakkeja. Kunto ja perustekniikka<br />
ovat säilyneet hyvinä<br />
aktiivisen kuivaharjoittelun<br />
ansiosta. Voimaa ja tekniikan<br />
hiomista lähdetään työstämään<br />
takaisin Vantaalla lähellä kotia<br />
uuden, juuri kolmen seuran<br />
yhdistymisen kautta muotoutuneen<br />
suurseuran, Vandersin<br />
riveissä.<br />
Kirkkonummen<br />
Lapinkylän<br />
vedenkäsittelylaitoksen<br />
rakentaminen
Tiesitkö, että lähes puolet<br />
maailman väestöstä asuu<br />
rannikkoalueilla?<br />
Tiesitkö, että ...<br />
suuria, suolaisia meriä on maapalolla viisi: Tyynimeri,<br />
Intian valtameri, Atlantti, Jäämeri ja Eteläinen Jäämeri?<br />
ISTOCKPHOTO<br />
Rikkimittaukset kehitteillä<br />
Rikkipitoisten yhdisteiden ympäristövaikutusten hallintaan prosessiteollisuudessa kaivataan lisää työkaluja.<br />
Oulun yliopisto koordinoi Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa - SULKA-hanketta, jonka puitteissa<br />
CEMIS-Oulussa on kehitetty uutta mittauslaitetta. Sen tavoitteena on mitata ja monitoroida rikkiyhdisteitä<br />
sekä minimoida rikkiyhdisteiden aiheuttamia ympäristöpäästöjä kaivostoiminnassa.<br />
Tulokset ovat olleet lupaavia ja tavoitteena on saada toimiva, kenttäkäyttöinen mittalaite testikäyttöön<br />
kaivoksille jo lähitulevaisuudessa.<br />
www.oulu.fi<br />
Sätkistä suodattimia<br />
Kun vedenpuhdistukseen ei ole saatavilla<br />
sopivaa laitteistoa tai tieto on vaillinaista, tänyt kollegoineen tavan poistaa myrkkyä<br />
Kiinalainen tutkija Jiaxing Li on kehit-<br />
juomaveteen voi kulkeutua tappavaa myrkkyä,<br />
arseenia. Arseenia on löydetty pohjavenen<br />
tuhka sitoo arsenia jopa 96 prosent-<br />
vedestä tupakan tuhkan avulla. Huokoidestä<br />
muun muassa Chilessä, Meksikossa, tia, joka täyttää maailman terveysjärjestö<br />
Kiinassa ja Unkarissa.<br />
WHO:n standardit. Tupakan jätteet soveltuisivat<br />
siis suodattimien valmistukseen.<br />
Nahkiainen<br />
Lampetra fluviatilis<br />
Vaelluskala nahkiaisen alkumuoto juontaa juurensa<br />
yli 500 miljoonan vuoden taakse. Tätä suomutonta,<br />
matomaista asukasta tavataan Italiasta<br />
aina eteläiseen Norjaan saakka. Suomessa<br />
nahkiaisia löytyy Itämerestä, siihen laskevista<br />
joista ja jopa muutamista järvistä. Järvinahkiainen<br />
elää nimensä mukaisesti järvissä, eikä näin<br />
ollen vaella.<br />
Nahkiaisella on pyöreä imukuppisuu ja kymmeniä<br />
hampaita, joilla se tarttuu kaloihin ja imee<br />
niistä ravintoa poikasvaiheen ajan, joka kestää<br />
4-7 vuotta. Täysikasvuiset nahkiaiset ovat 25-35<br />
cm pituisia. Ne nousevat jokiin syksyllä, paastoavat<br />
kevään kutuun saakka ja kuolevat kudun<br />
jälkeen.<br />
Nahkiainen on arvokas saaliskala. Sitä on<br />
pyydetty perinteisesti merroilla, mutta nykyään<br />
80 % saaliista saadaan nahkiaisrysillä.<br />
ISTOCKPHOTO<br />
Veden epäpuhtaudet uusiokäyttöön<br />
Jäteveden puhdistamisessa syntyy jätevirtoja, kuten rautasakkoja,<br />
biolietteitä, hiekkaa ja aktiivihiiltä. Monia näistä aineista<br />
voitaisiin käyttää tehokkaasti hyödyksi.<br />
Maailman vesijärjestö IWA on perustanut veden-<br />
puhdistuksen resurssien uudelleenkäyttöön keskittyneen klusterin<br />
nimeltä Resource Recovery from Water. Klusterin tarkoituksena<br />
on verkostoida vesialalla toimivia tahoja sekä tiedottaa<br />
ja kouluttaa jäseniä resurssien hyötykäytössä.<br />
Pohjanluoman<br />
biokaasulaitoksen<br />
rejektivesien<br />
käsittelyn<br />
Demonprosessin<br />
laajennus<br />
Mäntyharjun<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Karkkilan<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Tampereen<br />
Mustalammen<br />
vedenottamon<br />
rakentaminen<br />
Heinolan<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Lempäälän<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
biologisen osan laajennus<br />
5<br />
Seinäjoen<br />
Korteskylän<br />
vesilaitoksen<br />
rakentaminen
Tiesitkö, että ...<br />
merentutkimuksen suuri haaste<br />
on merien monimutkainen rooli<br />
sään ja ilmaston kehityksessä?<br />
Kemikaalit osana Itämerta<br />
National<br />
Champion<br />
<strong>2014</strong>/15<br />
Econet kilpailee<br />
European<br />
Business Awards<br />
-palkinnosta<br />
Miten erilaiset kemikaalit päätyvät<br />
Itämereen? Miten ne vaikuttavat ympäristöön<br />
ja ihmiseen? Muun muassa<br />
näitä aiheita pohdittiin Ympäristöministeriön,<br />
VTT:n, Suomen Ympäristökeskuksen,<br />
HELCOMin, Suomen Akatemian<br />
ja Baltic Sea Action Groupin<br />
järjestämässä seminaarissa lokakuussa<br />
Helsingissä.<br />
Jätevedenpuhdistamojen läpi kulkevissa<br />
vesissä on lukemattomia kemikaaleja.<br />
Valtaosa niistä on kotoisin<br />
kotitalouksista. Osa kemikaaleista on<br />
myrkyllisiä ja haitallisia sekä ihmiselle<br />
että vesistöjen kaloille ja eliöille.<br />
Arviolta vain yksi prosentti Itämeren<br />
kemikaaleista on tutkittu. Vedenpuhdistamon<br />
prosesseissa käytetään<br />
rautasuolaa, polymeeria sekä jonkin<br />
verran metanolia. Kotikemikaaleja,<br />
kuten pesuaineita, kosmetiikkaa ja<br />
lääkkeitä päätyy mereen. Tiedot aineiden<br />
vaikutuksista ovat usein puutteellisia<br />
eikä aineiden yhteisvaikutuksia<br />
aina tunneta.<br />
Vanhojen aineiden vaikutukset rasittavat<br />
vesien ekosysteemejä. Vaikka<br />
aineiden päästöt ovat loppuneet,<br />
vedet puhdistuvat hitaasti sinne aikoinaan<br />
joutuneista myrkyistä, kuten<br />
esimerkiksi tributyylitinasta, jota käytettiin<br />
ennen yleisesti alusten pohjamaaleissa.<br />
Ympäristömerkillä varustettujen<br />
tuotteiden käyttö auttaa säilyttämään<br />
vesistöjä puhtaampina.<br />
Econet on valittu Suomen ehdokkaaksi<br />
European Business Awards –kilpailussa,<br />
jossa palkitaan Euroopan parhaat yritykset.<br />
Econet kilpailee sarjassa, jossa painotetaan<br />
vakaata kansainvälistä orgaanista<br />
kasvustrategiaa ja sen myötä saavutettua<br />
menestystä liiketoiminnassa.<br />
European Business Awards<br />
perustettiin löytämään ja<br />
palkitsemaan osaamista,<br />
parhaita toimintatapoja<br />
ja innovaatiota<br />
Euroopan liiketoimintayhteisöstä.<br />
Äänestä<br />
Econetia<br />
osoitteessa:<br />
www.businessawards-europe.com<br />
Jätevirrasta Cocispulloja<br />
Monissa Keski-Euroopan maissa<br />
hanavesi on kovaa, joka aiheuttaa<br />
kalkkisaostumia putkiin<br />
ja vesikalusteisiin. Vettä pehmennetään<br />
saostamalla kalkkia<br />
hiekka- ja kalkkikivirakeiden ympärille.<br />
Syntyneet kalkkipelletit<br />
poistetaan reaktorista ja tilalle<br />
tuodaan tuoreita rakeita.<br />
Saostumisytiminä käytettyjä<br />
kalkkikivisiä pellettejä voidaan<br />
uusiokäyttää lasiteollisuuden<br />
raaka-aineena. Kalsiitti kun on<br />
yksi lasin tärkeimmistä raakaaineista.<br />
Hollannissa myytävät<br />
Coca Cola lasipullot valmistetaankin<br />
vedenpehmennyksen<br />
jätekalsiitista.<br />
Kouvolan<br />
Mäkikylän<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
laajennus<br />
Porvoon<br />
Rantakadun<br />
jätevedenpumppaamon<br />
saneeraus<br />
Lohjan<br />
Pitkäniemen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneerauksen<br />
3. vaihe Ylöjärven Kurun<br />
jätevedenkäsittelyn<br />
lietteenkäsittelyn<br />
tehostaminen<br />
6<br />
Imatran Immalan<br />
vesilaitoksen kalkkikivisuodatus<br />
ja saneeraus<br />
Nummi-Pusulan<br />
Ikkalan<br />
alavesisäiliön<br />
rakentaminen
Tiesitkö, että 0,14 %<br />
koko maailman järvistä<br />
sijaitsee Suomessa?<br />
Imuselkeytintoimitus Venäjälle<br />
Anja Berdov Kuva Hilkka Partanen<br />
Slamex teki merkittävän päänavauksen<br />
Venäjän sellu- ja paperiteollisuusmarkkinoille<br />
toimittamalla kuluvan<br />
vuoden elokuussa kaksi imuselkeytinkoneistoa<br />
OJSC Ilim Groupin Korjazhman<br />
tehtaille. Ilim Group on tuotantovolyymiltään<br />
Venäjän johtavin sellu- ja<br />
paperiteollisuuskonserni, josta 50<br />
prosenttia omistaa maailman suurin<br />
paperiyritys, amerikkalainen International<br />
Paper.<br />
Laitetoimitukseen sisältyi asennusvalvonta,<br />
käyttöönotto ja asiakkaan<br />
henkilökunnan koulutus, ja<br />
lisäksi suunnittelua varten käytiin tekemässä<br />
tarkemittaukset paikan päällä.<br />
Yhtenä tärkeänä syynä Slamexin<br />
valintaan toimittajaksi olikin juuri se,<br />
että se sisällytti tarjoukseensa nämä<br />
palvelut.<br />
Projektin alusta lähtien yhteistyö<br />
asiakkaan kanssa oli erittäin sujuvaa, ja<br />
kysymyksiin vastattiin nopeasti puolin<br />
ja toisin. Slamex noudatti tarkoin sopimuksen<br />
aikataulua, ja tavara oli valmis<br />
toimitettavaksi juuri ennalta määrättynä<br />
päivänä, 18.08.<strong>2014</strong>. Asiakas myös<br />
Vihdin<br />
Nummelan<br />
jäteveden<br />
puhdistamon<br />
muutostyöt<br />
nouti tavaran samana päivänä, mikä<br />
kuvaa molempien osapuolien jämäkkää<br />
otetta yhteistyössä. Ennen tavaran lähettämistä<br />
Ilim Groupin edustajat kävivät<br />
Suomessa tarkastamassa laitteet,<br />
ja tarkastuspöytäkirjat allekirjoitettiin<br />
ilman huomautuksia. Käynnin yhteydessä<br />
asiakas ilmaisi jälleen kerran tyytyväisyytensä<br />
Slamexin toimintaan.<br />
Laitekonttien saavuttua perille Korjazhmaan<br />
Slamexin edustajat kävivät<br />
tarkastamassa tavaran kunnon yhdessä<br />
asiakkaan kanssa, eikä huomautettavaa<br />
ollut.<br />
Imuselkeyttimien asennukset alkoivat<br />
syyskuussa, ja projektipäällikkö<br />
Hilkka Partanen oli kolme viikkoa<br />
työmaalla töiden asennusvalvojana ja<br />
asiakkaan henkilökunnan kouluttajana.<br />
Samalla hän myös koulutti Slamexin<br />
nuorta sukupolvea, eli Bartosz<br />
Malinowskia, asennusvalvojan<br />
tehtäviin. Bartosz oli,<br />
paitsi nopea oppija, myös<br />
erinomainen apu Hilkalle<br />
muun muassa hyvän<br />
venäjänkielen taitonsa<br />
Porvoon<br />
Sannaisten<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
rakentaminen<br />
Karkkilan Haapalan<br />
paineenkorotuspumppaamon<br />
rakentaminen<br />
ansiosta. Imuselkeyttimien sähköistyksen<br />
tarkasti Kari Petrow, KPW Sähkö ja<br />
Lämpö -yhtiöstä, joka oli tehnyt myös<br />
sähkösuunnitelmat.<br />
Käyttöönottovaiheessa selkeyttimille<br />
tehtiin Venäjän normien vaatimat<br />
72 tunnin käyttökoestukset, jonka aikana<br />
vesinäytteitä analysoitiin tehtaan<br />
laboratoriossa. Näytteiden tulokset<br />
olivat niin hyviä, että siinä vaiheessa<br />
viimeisetkin asiakkaan edustajat, jotka<br />
olivat epäilleet uudentyyppisten imuselkeyttimien<br />
toimivuutta, tulivat täysin<br />
vakuuttuneiksi Slamexilla kehitetyn<br />
imuselkeytinmodifikaation laadusta.<br />
Ilim Groupin tyytyväisyyttä Slamexin<br />
ja Econet-konsernin toimintaan<br />
kuvastaa sekin, että äskettäin solmittiin<br />
uusi sopimus Ilim Groupin kanssa,<br />
jonka puitteissa Dewacon ja Econetin<br />
yhteistyöhankkeena toimitetaan viisi<br />
kappaletta DEWA-ketjulaahainoneistoja<br />
Ilim Groupin Ust-Ilimskin tehtaille<br />
vuoden 2015 alkupuolella.<br />
7<br />
Porin Luotsinmäen<br />
keskuspuhdistamon<br />
laajennus ja saneeraus<br />
Loviisan Vårdön<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
jälkikäsittelyn<br />
saneeraus<br />
W-Rix tehosti<br />
UPM:n Kaukaan<br />
tehtaiden vedenkäsittelyä<br />
UPM tehosti Kaukaan paperi- ja sellutehtaiden<br />
vesien lämmönhallintaa<br />
hankkimalla uuden jäteveden jäähdytysjärjestelmän.<br />
Waterix Coolit -suihkujäähdytysjärjestelmän<br />
toimitti W-<br />
Rix Oy.<br />
Kaukaan tehtaalla kuumia jätevesiä<br />
on aiemmin jäähdytetty Saimaasta otetulla<br />
vedellä ja jäähdytysteho on kesällä<br />
laskenut järviveden lämmettyä. Waterix<br />
Coolit –jäähdytysjärjestelmän kelluvat<br />
suihkujäähdyttimet asennettiin tehtaan<br />
tasausaltaaseen alkukesästä ja ne<br />
ovat täyttäneet jäähdytykselle asetetut<br />
tavoitteet. Hankinnalla tehdas varmisti<br />
biologiseen puhdistukseen menevien<br />
jätevesien lämpötilan pysymisen<br />
prosessin kannalta riittävän alhaisena.<br />
Samalla UPM:n tehtaan Saimaasta ottama<br />
vesimäärä ja jätevedenpuhdistamon<br />
hydraulinen kuormitus pienenivät.<br />
Waterix Coolit -suihkujäähdyttimet<br />
ovat laitetoimittajan kotimaista suunnittelua<br />
ja tuotantoa. W-Rix on jättänyt<br />
suihkujäähdyttimestä patenttihakemuksen<br />
tänä vuonna. W-Rix Oy on osa<br />
Econet-konsernia.<br />
Kemiön<br />
Kårkullan<br />
vesilaitoksen<br />
uusiminen<br />
Turun seudun<br />
tekopohjavesihanke<br />
1: Raakavedenotto<br />
ja esikäsittely
Håkan Persson, Risto<br />
Arminen, Andreas<br />
Dahlner, Claes<br />
Rudenholm ja Natasha<br />
Montes Econetin<br />
Ruotsin toimistosta.<br />
Suomi ja Ruotsi messuyhteistyössä<br />
Naapurit yhdistivät voimansa Ruotsissa syyskuussa joka toinen vuosi järjestettävillä, kolmipäiväisillä ympäristötekniikan messuilla.<br />
Econet Vatten & Miljöteknik AB ja W-Rix Oy edustivat Econet-konsernia yhteisellä näyttelyosastolla.<br />
Teksti ja kuva Håkan Persson<br />
Messuille oli kolme teemaa; Vesi<br />
ja jätevesi, lämmitys, sekä jätteenkäsittely<br />
ja kierrätys. Alan<br />
suurin tapahtuma Jönköpingissä<br />
keräsi yhteensä 400 näytteilleasettajaa<br />
ja ennätykselliset,<br />
lähes 9 000 kävijää. Laajin osa<br />
näyttelystä oli vesi ja jätevesi –<br />
alue, jossa 250 näytteilleasettajaa<br />
esitteli tuotteitaan ja<br />
osaamistaan.<br />
Anjalankosken<br />
siirtoviemärin<br />
pumppaamot ja<br />
venttiiliasemat<br />
– Olimme mukana nyt ensimmäistä<br />
kertaa ja kokemus oli erittäin<br />
positiivinen, kertoo Econet<br />
Vatten & Miljöteknik AB:n toimitusjohtaja<br />
Håkan Persson.<br />
– Palaute asiakkailta ja alihankkijoilta<br />
oli hyvää, ja useita<br />
uusia, tulevaisuuden kasvun kannalta<br />
tärkeitä kontakteja syntyi.<br />
Kuhmoisten<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
sakokaivolietteen<br />
vastaanottoasema<br />
Turun<br />
Kakolanmäen<br />
uuden<br />
kalliopuhdistamon<br />
koneistot<br />
Pernajan Isnäsin<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
8 8<br />
Näyttelyn yhteyteen oli järjestetty<br />
monipuolinen seminaariohjelma,<br />
joka koostui messujen<br />
teemaan liittyvistä esityksistä,<br />
kuten esimerkiksi ”Veden rooli<br />
tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa”,<br />
”Kunnallisten vesijakelusysteemien<br />
energiatehokkuus”<br />
ja ”Kalvosuodatuksen<br />
käyttö vedenpuhdistuksessa”.<br />
Osanottajille tarjottiin myös<br />
mahdollisuus tutustumiskäynteihin<br />
paikallisiin vedenkäsittelylaitoksiin.<br />
Econetilaiset<br />
käyttivät mahdollisuuden<br />
keskustella asiakkaiden kanssa<br />
käynnissä olevista projekteista<br />
ja samalla esiteltiin uusin projektinjohtaja<br />
Anders Löwenstierna.<br />
Lempäälän kunnan<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
lietteenkuivauksen<br />
saneeraus<br />
Ilmastimia Ruotsin<br />
markkinoille<br />
Suomalainen W-Rix Oy, joka<br />
markkinoi Airit ilmastimia, herätti<br />
messuilla ansaittua huomioita.<br />
Ruotsin markkinoilla<br />
ei juurikaan ole tarjolla tämän<br />
tyyppisiä laitteita, tilausta<br />
Waterixin tuotteille voisi täältä<br />
löytyä. Toimitusjohtaja Robert<br />
Tunturi olikin tyytyväinen messuilta<br />
saamiinsa uusiin asiakaskontakteihin,<br />
ja hän näkee<br />
Ruotsin markkinat potentiaalisina.<br />
Hangon<br />
Suursuon<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
laajennus<br />
ja saneeraus
Nämä Viikinmäen<br />
putket ovat viisi metriä<br />
merenpinnan alapuolella,<br />
kertoo Jarmo<br />
Sarvi.<br />
Tiesitkö, että kierrättäminen<br />
on halvempaa kuin jätteiden<br />
vieminen kaatopaikalle?<br />
Elintarviketeollisuutta<br />
ja pakkauksia Tampereella<br />
Kansainväliset Nordic Food<br />
<strong>2014</strong> - ja NordicPack <strong>2014</strong> –<br />
messut kokosivat lokakuun<br />
alussa Tampereelle 3333 elintarvike-<br />
ja pakkausalan ammattilaista.<br />
Messuilla esiteltiin<br />
elintarvikealan koko kaari alkutuotannosta<br />
kuluttajalle ja<br />
kierrätykseen.<br />
Kolmipäiväiseen tapahtumaan<br />
osallistui 125 näytteilleasettajaa.<br />
Oy Slamex Ab ja<br />
W-Rix Oy olivat mukana esittelemässä<br />
tuotteitaan yhteisellä<br />
näyttelyosastolla.<br />
– HTM Stainlessin nimenvaihto<br />
Slamexiksi sekä<br />
WaterHow:n tunnetuksi tekeminen<br />
olivat markkinointityömme<br />
kärkiä. Saimme myös<br />
muutamia hyviä uusia kontakteja,<br />
myyntijohtaja Hannu<br />
Turunen summasi messujen<br />
antia.<br />
Tiesitkö, että ...<br />
rannattoman Sargassomeren<br />
pinta on keskeltä useita<br />
metrejä korkeammalla kuin<br />
vesi sen laidoilla?<br />
Lantako<br />
cleantechiä?<br />
Kun lannasta otetaan talteen orgaaniset<br />
sivutuotteet, käyvät ne energian<br />
raaka-aineiksi. Lannan biokaasutus<br />
tuottaa energiaa ja lopputuote<br />
sopii lannoitteeksi, jolloin ostofosforin<br />
tarve vähenee. Näin saadaan arvokkaat<br />
ravinteet kiertoon. Lannankin<br />
ravinne voi olla resurssi!<br />
Suomi on vuonna 2010 sitoutunut<br />
tehotoimiin, joilla vuoteen 2020<br />
mennessä parannetaan Saaristomeren<br />
tilaa. Suomesta halutaan ravinteiden<br />
kierrättämisen mallimaa. Ruuan<br />
tuotannolle välttämätöntä fosforia<br />
on kuitenkin rajallisesti, vihreää kasvua<br />
tarvitaan, jotta vesistöjen laatu<br />
paranee.<br />
Ympäristöministeriön ravinnekierrätysohjelma<br />
on osa ministeriön vihreän<br />
kasvun tavoitetta. Vihreä kasvu<br />
on vähähiilistä ja resurssitehokasta<br />
kasvua toimivissa ekosysteemeissä.<br />
Ympäristöministeriö rahoittaa useita<br />
kokeiluhankkeita, joilla edistetään<br />
maatalouden ja ruokaketjun, metsäteollisuuden<br />
sekä jätteenkäsittelyn<br />
ravinteiden kiertoa.<br />
www.ym.fi/ravinteidenkierratys<br />
Tiesitkö, että ...<br />
Suomen laki kieltää<br />
nykyisenlaisen sekajätteen<br />
vuonna 2016?<br />
Hajunpoistoyhde<br />
Hajunpoistolyhde asennetaan hajuja vapauttavaan<br />
laitteeseen, kuten suotonauhapuristimeen.<br />
Jätevesilaitoksen oma hajunpoistojärjestelmä<br />
kiinnittyy laitteeseen<br />
hajunpoistoyhteen avulla. Yhde valmistetaan<br />
ruostumattomasta ja/tai haponkestävästä<br />
(AISI304/AISI316) teräksestä. Standardi malli<br />
on DN150, jossa on 168,3 mm halkaisija. Yhde<br />
on saatavana asiakkaan oman spesifikaation<br />
mukaan.<br />
Loppujen lopuksi hajunpoistoyhteessä ei<br />
ole kysymys juurikaan muusta kuin vaatimattomasta<br />
putken pätkästä.<br />
Termit tutuiksi!<br />
Laihian<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Porin Luotsinmäen<br />
keskuspuhdistamon<br />
tulopumppaamon<br />
ja jälkiselkeytyksen<br />
saneeraus<br />
Lappeenrannan<br />
Toikansuon<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
lietteenkäsittelyn uusiminen<br />
Mikkelin<br />
Kenkäveronniemen<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
Jämsän-Jämsänkosken<br />
yhteisjätevedenpuhdistamon<br />
saneeraus<br />
9<br />
9<br />
Hyvinkään Kaltevan<br />
jätevedenpuhdistamon<br />
esikäsittelyn saneeraus ja<br />
rakennustyöt
Vesirakentamisen<br />
tavoitteet ja käytäntö kaukana toisistaan<br />
Vesihuollon ja cleantechin kotimaisen tuotannon kohtalonkysymyksiin kuuluu,<br />
toteutuvatko lainsäädännön tavoitteet käytännön päätöksissä. Saadaanko julkisten<br />
hankkeiden kilpailutuksella kotimaisia referenssejä tukemaan vientimarkkinoita?<br />
Työ- ja elinkeinoministeriöstä vakuutetaan, että suomalaisyritysten huoli tunnetaan.<br />
Jaakko Takalainen Kuvat TEM arkisto, iStockPhoto<br />
Synkimmillään kotimainen vesirakentaminen<br />
on tätä: Laki julkisista hankinnoista ohjaa tilaajaa<br />
valitsemaan aina halvimman tarjouksen<br />
laadun ja kehittämisen kustannuksella – tai<br />
ainakin tilaaja vetoaa lakiin. Hinnan paino laatuun nähden<br />
on niin kova, että yhdeksän kymmenestä vedenkäsittelyhankkeesta<br />
ratkeaa puhtaasti hinnan perusteella.<br />
Usein löytyy suomalaista tekijää edullisempi eurooppalainen<br />
vaihtoehto, jolloin viennin kannalta olennaiset<br />
kotimaan referenssit vedenkäsittelyssä jäävät saamatta ja<br />
uudet innovaatiot kehittämättä. Vesihuollon cleantech,<br />
ympäristön kuormitusta vähentävä puhdas teknologia,<br />
jää tällöin syntymättä.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön cleantechin strategisen<br />
ohjelman johtaja Kaisu Annala tähdentää tietävänsä<br />
pienten ja keskisuurten vesialalla toimivien yritysten<br />
murheet.<br />
– Onko ministeriöissä, kunnissa ja yrityksissä sama<br />
tahto ja näkemys siitä, että cleantechia on saatava lisää,<br />
ja vain innovaatiot sekä uudet ja paremmat tuotantotavat<br />
mahdollistavat ympäristöä säästävän vesilaitteiden<br />
teollisuuden kasvun Suomessa?<br />
Cleantechin strateginen ohjelma on aloitettu 2012.<br />
Sen tavoitteena on luoda 40 000 puhtaan teknologian<br />
työpaikkaa ja kaksinkertaistaa alan yritysten liikevaihto<br />
25 miljardista eurosta vuodessa 50 miljardiin euroon<br />
vuoteen 2020 mennessä.<br />
– Aikaraja lähestyy ja Euroopan ja Suomen talous<br />
on alavireinen. Mutta tavoite on mahdollista saavuttaa,<br />
jos teemme kovasti työtä ja tuottavuus nousee tarpeeksi,<br />
Annala toteaa.<br />
Avaimena hankintapaperit<br />
Lähes kaksikymmentä vuotta teollisuushankkeiden<br />
suunnittelussa Pöyryllä töitä tehneellä ja myöhemmin<br />
sekä ostajan että myyjän puolella pöytää istuneella Kaisu<br />
Annalalla on ymmärrys vesihankkeiden tilauskäytännöistä.<br />
Hän allekirjoittaa vesialan yritysten pelon, että tilaaja,<br />
esimerkiksi kunnallinen vesilaitos, saattaa jo tarjouspyynnöissä<br />
rajata uudet toimintatavat ja innovaatiot kilpailun<br />
ulkopuolelle.<br />
– Pahimmillaan tarjouskilpailun hankinta-asiakirjat<br />
on kopioitu jostain aiemmasta hankkeesta, jolloin saadaan<br />
varmasti vanhoja ratkaisuja. Avainasemassa ovat<br />
hankintapapereita laativat henkilöt. Heihin me olemmekin<br />
panostaneet, Annala toteaa.<br />
Konsulteille erikseen ja kaikille toimijoille yhdessä on<br />
sekä ministeriö, Motiva, EK että Teknologiateollisuus<br />
järjestäneet keskustelutilaisuuksia ja koulutusta, jotta<br />
tarjouspyynnöissä ei ainakaan rajata uusia toteuttamistapoja<br />
ulkopuolelle. Annala vakuuttaa, että innovaatioiden<br />
tukemisessa ollaan liikkeellä laajalla rintamalla.<br />
– Kaikkialla toistetaan samaa viestiä: Cleantechille ja<br />
innovaatioille täytyy jäädä tilaa eikä hankintalaki velvoita<br />
tilaamaan aina halvinta vaihtoehtoa.<br />
Referenssejä kotimaasta<br />
Voiko kotimaiset toimijat pärjätä kilpailussa, jos vesienkäsittelyssä,<br />
jossa hankkeiden elinkaari mitataan<br />
vuosikymmenissä, haetaan aina halvinta vaihtoehtoa?<br />
Diplomi-insinööri Kaisu Annala vakuuttaa, että voi.<br />
Yhtenä apukeinona hän mainitsee valtioneuvoston periaatepäätöksen<br />
kesäkuulta 2013, jossa kuntia ja valtiota<br />
sitoutetaan cleantechiin julkisissa hankinnoissa.<br />
Kun valtio ja Suomen kunnat tekevät julkisia hankintoja<br />
noin 35 miljardilla eurolla vuodessa, periaatepäätöksen<br />
ajatuksena on ohjata tästä jättikakusta yksi prosentti<br />
– 350 miljoonaa euroa – cleantech-liiketoiminnan<br />
kehittämiseen.<br />
Luvut ovat vaikuttavan suuria, mutta entä käytäntö:<br />
Paljonko riihikuivaa rahaa ohjautuu uuden puhtaamman<br />
teknologian hankkeisiin?<br />
– Valtioneuvoston periaatepäätös on vain suositus, ei<br />
laki, Annala myöntää.<br />
10
”Suomi on vuonna<br />
2020 cleantechliiketoiminnan<br />
globaali suurvalta.”<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
EU:n ympäristöinnovaatioiden indeksi 2013<br />
– kärjessä Ruotsi, Suomi, Saksa ja Tanska.<br />
60<br />
40<br />
20<br />
10<br />
Ruotsi<br />
Suomi<br />
Saksa<br />
Tanska<br />
Iso Britannia<br />
Espanja<br />
Luxemburg<br />
Ranska<br />
Australia<br />
Belgia<br />
EU keskiarvio<br />
Irlanti<br />
Italia<br />
Hollanti<br />
Portugali<br />
Slovenia<br />
Viro<br />
Tšekkoslovakia<br />
Malta<br />
Liettua<br />
Kreikka<br />
Romania<br />
Unkari<br />
Kroatia<br />
Latvia<br />
Slovakia<br />
Kypros<br />
Puola<br />
Bulgaria<br />
EU Eco-innovation index, 2013, The Eco-Innovation Observatory.<br />
– Mutta ei se ole merkityksetön. Kun asiasta<br />
keskustellaan ja sitä tuodaan esille kaikissa alan<br />
tilaisuuksissa, vaikuttaa se käytäntöihin. Eikä<br />
tuo yksi prosentti ole mikään katto cleanteachhankkeille.<br />
Se on pikemminkin lähtökohta, Annala<br />
tähdentää.<br />
Periaatepäätöksen mukaan valtiolla ja kunnilla<br />
on velvollisuus ottaa huomioon vihreän<br />
teknologian ratkaisut kaikissa julkisissa hankinnoissa,<br />
jotka muodostavat peräti 20 prosenttia<br />
maan bruttokansantuotteesta. Ministeri Jan Vapaavuori<br />
toteaa päätöksen tiedotteessa vastaansanomattomasti:<br />
”Julkisissa hankinnoissa tulisi siirtyä uusien<br />
ratkaisujen edistämiseen sen sijaan, että tyydytään<br />
vanhoihin tapoihin. Myös iso julkinen sektorimme<br />
on haastettava uuden luomiseen. Tällä<br />
tavalla saamme myös referenssejä kotimarkkinoilla<br />
yrityksille, mikä puolestaan auttaa yrityksiä<br />
kansainvälistymisessä. Vientiriippuvaiselle<br />
Suomelle tämä on tärkeä hanke.”<br />
Kuivuus ohjaa innovoimaan<br />
Kun maan hallituksen kanta on näin selvä ja<br />
niin lähellä alan teollisuuden näkemystä, mistä<br />
cleantechin moninkertaistaminen oikein kiikastaa?<br />
Kaisu Annala luettelee useita valtion hankkeita<br />
cleantech-strategiasta. Tämän vuoden<br />
toukokuussa Kasvun kärjet -hankkeeseen cleantechin<br />
rinnalle on otettu biotalous ja digitalisaatio.<br />
Tavoitteena on saada lisää jalostusarvoa<br />
tuotantoon ja vientiin, ja kasvuyritykset ovat<br />
pääasiassa pientä ja keskisuurta teollisuutta.<br />
Valoisina esimerkkeinä kotimaisista yrityksistä<br />
hän mainitsee viime vuonna aloittaneen<br />
30 miljoonan euron Fortumin pyyrolyysiöljyn<br />
tuotantolaitoksen Joensuussa. Laitos tuottaa<br />
puuaineksista öljyä, jolla korvataan raskasta<br />
polttoöljyä kaukolämmön tuotannossa. Myös<br />
Mikkelissä toimiva aurinkoenergiayritys Savo-<br />
Solar Oy on saanut referenssikseen tilauksia<br />
Tanskasta, vaikka moni kotimainen toimija on<br />
ostanut aurinkopaneelinsa Saksasta. >><br />
Sitra kehittää järkevän<br />
resurssien käytön malleja<br />
Jaakko Takalainen, kuva Jaanis Kerkis<br />
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto<br />
Sitra voi valtion<br />
budjetista riippumattomana<br />
organisaationa edistää myös<br />
omilla varoillaan Suomen<br />
cleantech-hankkeita. Yksi rahaston<br />
kolmesta teemasta<br />
vuonna <strong>2014</strong> on ”Resurssiviisas<br />
ja hiilineutraali yhteiskunta”.<br />
Resurssiviisas ja hiilineutraali<br />
yhteiskunta -teeman<br />
johtaja Mari Pantsar-<br />
Kallio, voiko Sitra auttaa<br />
löytämään viisastenkiveä<br />
hankintalain ja käytännön<br />
toteutusten ristiriitaan?<br />
- Lakia on kaikkien noudatettava<br />
ja valtioneuvoston<br />
periaatepäätökset ovat vain<br />
suosituksia kunnille. Mutta<br />
me haluamme olla mukana<br />
luomassa tilannetta, jossa<br />
julkisista hankinnoista tulee<br />
mahdollisimman suuri hyöty<br />
Suomelle.<br />
Pantsar-Kallion mukaan<br />
esimerkiksi vedenkäsittelyn<br />
hankkeiden pitkä elinkaari<br />
vaatii selkeitä laskelmia<br />
hyödyistä, ettei lyhyen ajan<br />
edullisuus lyö korville kokonaistaloudellisuutta.<br />
Esimerkiksi<br />
uusien ratkaisujen<br />
markkinoille pääsy ja työllistävyys<br />
kotimaassa ovat<br />
kriteerejä cleantech-hankkeissa.<br />
- Sitra on ollut mukana<br />
muun muassa Turussa ja Jyväskylässä<br />
kehittämässä erilaisia<br />
malleja, joilla julkisissa<br />
hankinnoissa alueen ja koko<br />
Mari Pantsar-Kallio<br />
kansantalouden etu otetaan<br />
huomioon, Pantsar-Kallio<br />
sanoo.<br />
Jyväskylässä ”Kohti resurssiviisautta”<br />
-hanke aloitti<br />
2013 kesäkuussa, ja se<br />
jatkuu kesään 2015. Jyväskylässä<br />
hankkeesta vastaa<br />
Pirkko Korhonen, joka kertoo<br />
hankkeen edenneen jo loppusuoralle<br />
kokeilu- ja toimeenpanovaiheeseen.<br />
- Jyväskylä valittiin koekaupungiksi<br />
kai siksi, että<br />
olemme keskisuuri ja täällä<br />
on paljon nuoria ihmisiä oppilaitosten<br />
takia. Ja nuoret<br />
ovat valmiimpia kokeilemaan<br />
uutta, Korhonen kertoo.<br />
Syntyvän toimintamallin<br />
lisäksi Korhosen mukaan<br />
hankkeen myönteisiä saavutuksia<br />
on ollut kaikkien<br />
julkisiin hankkeisiin liittyvien<br />
toimijoiden kokoaminen yhteen.<br />
Esimerkiksi jätehuollon,<br />
opiskelija-asumisen,<br />
energianhuollon ja vesihuollon<br />
tekijät sekä yritysten<br />
edustajat on saatu samaan<br />
verkostoon.<br />
Mitä Suomessa pitäisi<br />
vielä tehdä cleantechin edistämiseksi<br />
julkisissa hankinnoissa,<br />
Mari Pantsar-Kallio?<br />
– Me näkisimme mielellämme,<br />
että perustettaisiin<br />
rahasto, joka tukisi niitä kuntia<br />
tai yrityksiä, jotka ottavat<br />
käyttöön uusia toimintatapoja.<br />
Tällaisessa riskirahastossa<br />
valtionkin olisi syytä<br />
olla mukana.<br />
11
Maailman cleantech-innovaatioiden indeksi <strong>2014</strong><br />
– kärjessä Israel, Suomi, USA, Ruotsi ja Tanska.<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Argenitina<br />
Turkki<br />
Portugali<br />
Australia<br />
Slovenia<br />
Singapore<br />
Tanska<br />
Ruotsi<br />
Sveitsi<br />
Canada<br />
Itävalta<br />
Ranska<br />
Unkari<br />
Espanja<br />
Brazilia<br />
Suomi<br />
Irlanti<br />
Saksa<br />
Japani<br />
Belgia<br />
USA<br />
Intia<br />
Israel<br />
Norja<br />
Kiina<br />
Italia<br />
Iso Britannia<br />
Etelä-Korea<br />
Alankomaat<br />
Uusi-Seelanti<br />
Tsekkoslovakia<br />
Etelä-Afrikka<br />
Indonesia<br />
Saudi Arabia<br />
Meksiko<br />
Romania<br />
Venäjä<br />
Kreikka<br />
Bulgaria<br />
Puola<br />
Global Cleantech Innovation Index <strong>2014</strong>, www.cleantech.com<br />
”Suomessa<br />
vettä on liian<br />
helposti tarjolla.”<br />
– Toivottavasti ne, joiden on uusittava talojen kattoja,<br />
muistavat innovaation, jossa Savo-Solarin aurinkopaneelit<br />
voidaan rakentaa suoraan Ruukin katoiksi,<br />
Annala sanoo.<br />
Vedenkäsittelyssä 2010 aloittanut Kemiran ja<br />
VTT:n tutkimus- ja kehitysohjelman vesitutkimuskeskus<br />
SWEET (Centre of Water Efficiency Excellence)<br />
tuotti yli 50 alahanketta. Mutta muita<br />
esimerkkejä on niukalti. Miksi? Eikö meillä osata<br />
arvostaa puhtaan veden tuloa ja jäteveden tehokasta<br />
käsittelyä?<br />
– Suomessa on vettä liian helposti tarjolla. Se johtaa<br />
vanhojen ja varmojen toimintatapojen toistamiseen<br />
vesihuollossa, Annala toteaa.<br />
– Se ei ikävä kyllä kannusta kehittämään tuotteita<br />
eikä kehitettyjä ratkaisuja päästä kokeilemaan.<br />
Suurin osa tuosta cleantechin kehittämisestä tehdään<br />
meillä energiateknologiaan.<br />
Hän esittelee ylpeänä EU:n ”Ekoinnovaatioiden<br />
indeksiä”, joka mittaa ympäristöpanosten ja -tuotosten<br />
määrää. Suomi on hyvänä kakkosena Ruotsin<br />
jälkeen korkealla EU:n keskiarvon yläpuolella.<br />
Maailmanlaajuisessa cleantech-innovaatioiden<br />
kuvassa Suomi on toisena. Sen edelle kipuaa vain Israel,<br />
maa jossa vedestä on totinen pula. Eli pakottava<br />
tarve panee kansakunnan keksimään.<br />
– On meillä kuitenkin omakin haaste: Itämeren<br />
tila! Annala huudahtaa.<br />
Ei rahoitusautomaatteja<br />
Jos Suomessa vedenkäsittely on ”liian helppoa” ja<br />
luontainen paine innovaatioihin vähäinen, pitäisikö<br />
hyviä referenssejä tuottavia innovaatioita palkita<br />
jotenkin? Pitäisikö olla joku valtiojohtoinen rahasto,<br />
josta tuettaisiin niitä kuntia tai yrityksiä, jotka uskaltavat<br />
ottaa käyttöön uusia ratkaisuja? Annala näkee riskinä<br />
rahoitusautomaatin.<br />
– Cleantech-investointeihin ja esimerkiksi kuntien<br />
energiatehokkuuden parantamiseen voi hakea joko<br />
lainaa tai tukea. Heinäkuisen EU:n päätöksen mukaan<br />
valtionapua voidaan tarjota enimmillään jopa<br />
100 prosenttia alle 50 miljoonan euron hankkeisiin –<br />
tämä on kuitenkin aluekohtaista ja valtiollakin pitäisi<br />
olla kassassa rahaa jaettavaksi.<br />
Annalan mukaan rahaa cleantechin edistämiseen on<br />
valtiolla lisätty sekä hallituksen rakennepaketissa 2013<br />
että <strong>2014</strong> kehysriihessä. Finnveran ja Tekesin kautta<br />
rahoitusta kasvun kärkiin on 60 miljoonaa vuodessa ja<br />
vientiluottojen takuiden kokonaiskantaa on nostettu<br />
12,5 miljardista eurosta 17 miljardiin euroon.<br />
– Cleantech-tutkimukseen on tullut valtiolta kaikkiaan<br />
yli 200 miljoonaa euroa vuodessa ja yksityistä<br />
rahaa yli 800 miljoonaan euroa, kokonaispotti on ollut<br />
pitkään yli miljardi euroa vuodessa.<br />
– Suomen maine cleantechin edelläkävijänä on<br />
kunnossa, ja rahoitusta on tarjolla. Kasvun kärkien tavoite<br />
on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan<br />
globaali suurvalta. Se ei ole lainkaan mahdotonta,<br />
Kaisu Annala arvioi.<br />
Kaisu Annalan mukaan rahoitusta<br />
cleantech-hankkeisiin on tarjolla myös<br />
vedenkäsittelyhankkeissa.<br />
12
Lumella on monta nimeä<br />
Lumeen liittyy usein vahvoja tunteita, mielikuvia ja symboliikkaa. Talvea ja kylmyyttä, pakkasta ja jäätä<br />
kuvataan usein lumihiutaleen merkillä. Lumella on keskeinen rooli useissa kulttuureissa ja kirjallisuudessa.<br />
Lumi on vaikuttanut myös pohjoisten kansojen kieliin; lumella on monta nimeä.<br />
Eija Öhrnberg Kuva Janne Gröning, iStockPhoto<br />
Lumi syntyy sadepilvien yläosissa 12-40<br />
pakkasasteen kylmyydessä. Jääkiteet ja<br />
alijäähtyneet vesipisarat muodostavat<br />
lumihiutaleita, jotka sitten leijailevat alempiin<br />
ilmakerroksiin kasvaen koko ajan. Jos ilmakerrosten<br />
lämpötila on nollan yläpuolella, hiutaleet<br />
sulavat matkalla joko rännäksi tai vedeksi.<br />
Lunta sataa yleensä silloin, kun lämpötila on<br />
lähellä nollaa tai pakkasen puolella. Lumihiutaleiden<br />
tyypillinen putoamisnopeus on 1-2 metriä<br />
sekunnissa, kun taas sadepisaroiden putoamisnopeus<br />
on jopa 6-7 metriä sekunnissa.<br />
Maassa oleva lumi on kolmen aineen; jääkiteiden,<br />
nestemäisen veden ja kostean ilman<br />
seosta. Lumi muodostaa meillä talvella maan<br />
pinnalle valkoisen ja eristävän peitteen, joka<br />
voi säilyä jopa kuukausia. Lumi suojaa kasvien<br />
talvehtimista ja monet eläimet muuttavat turkkinsa<br />
värin valkoiseksi sulautuen näin paremmin<br />
ympäristöönsä.<br />
Lumi tuo ihmisille tilanteesta riippuen iloa<br />
ja huolta. Lunta lapioidaan ja aurataan, kuljetetaan<br />
lumenkaatopaikoille ja sulatetaan, mutta<br />
lunta myös tehdään koneellisesti lumitykeillä,<br />
onhan se monen talviurheilulajin perusedellytys.<br />
Puhumattakaan ensilumen satamisen<br />
tuomasta riemusta. Rakenteiden päälle kertyvä<br />
lumi voi taas vaurioittaa rakennuksia, siksi<br />
lumi on hyvä poistaa katoilta. Esimerkiksi igluja<br />
rakennettaessa voidaan taas käyttää hyväksi<br />
lumen lämpöä eristävää vaikutusta.<br />
Merellä ja rannikoilla avovesi vaikuttaa lumen<br />
määrään. Meren tai järven aiheuttama<br />
pyry voi jatkua jopa useita vuorokausia. Jään<br />
päälle satava lumipeite hidastaa järvien jäiden<br />
paksunemista. Lumipeitteinen jää paksunee<br />
jopa 50 prosenttia hitaammin kuin lumeton<br />
jää samoissa lämpötiloissa.<br />
Kun lämpötila nousee yli nolla-asteen, lumi<br />
sulaa. Eniten lunta sulaa puolen päivän ja iltakuuden<br />
välillä, ja nopeimmillaan lunta voi sulaa<br />
3-4 millimetriä tunnissa. Kun talven sateet<br />
varastoituvat lumipeitteeseen, lähtevät ne keväällä<br />
liikkeelle aiheuttaen usein tulvia. Lumipeitteeseen<br />
voi varastoitua jopa 30 prosenttia<br />
vuotuisesta sademäärästä.<br />
Jos lumi ei ehdi sulaa ennen seuraavan talven<br />
tuloa ja sitä kertyy maahan joka vuosi lisää,<br />
kovettuu lumi vähitellen jäätiköksi. Näin syntyivät<br />
napa- ja vuoristojäätiköt. Ainoastaan vesi<br />
jäätyy. Jää on veden kiinteä olomuoto ja lumi<br />
sekä rakeet ovat myös jäätä.<br />
Jokainen<br />
lumihiutale<br />
on erilainen<br />
Lumikiteiden muoto riippuu lämpötilasta sekä ilman<br />
ja maan kosteudesta. Jääkiteiden rakenteesta riippuen<br />
kiteistä voi tulla kuusikulmaisia levyjä, neulasia<br />
tai haaroittuvia tähtiä. Mitä vähemmän kosteutta<br />
on, sitä yksinkertaisempia kiteitä syntyy. Monihaaraiset,<br />
tähtimäiset kuviot vaativat runsaasti kosteutta.<br />
Sopivissa olosuhteissa lumikiteet tarttuvat toisiinsa<br />
ja muodostavat lumihiutaleita, joissa voi olla<br />
satoja toisiinsa takertuneita lumikiteitä.<br />
Yhdysvaltalainen Wilson Bentley kuvasi 46 vuoden<br />
ajan yli 5 000 lumihiutaletta, joista jokainen<br />
osoittautui erilaiseksi. Samanlaisissa olosuhteissa<br />
syntyneet yksittäiset pienet jääneulaset ovat lähes<br />
samannäköisiä. Kun useat jääkiteet muodostavat<br />
yhden lumihiutaleen, uskotaan, että rakenne saa<br />
aina uudenlaisen muodon.<br />
6 lumiluokkaa<br />
Lumiluokat perustuvat lumen fysikaalisiin<br />
ominaisuuksiin eli paksuuteen, tiheyteen,<br />
lämmönjohtavuuteen, kerrosten lukumäärään<br />
ja nestemäisen veden osuuteen.<br />
Tundralumi Taigalumi Vuoristolumi Preerialumi Merilumi Ajoittainen<br />
lumi<br />
Lähde: Wikipedia<br />
Lumi suomeksi<br />
on myös:<br />
Sohjo<br />
Räntä<br />
Tykky<br />
Viti<br />
Nuoska<br />
Kohva<br />
Tiera<br />
13
Vesihuollon koulutus<br />
muutoksessa<br />
Vesihuollon ammattilaisten suurten ikäluokkien eläköityessä ja infrastruktuurin ikääntyessä<br />
ala tulee tarvitsemaan sekä kapean alan erikoisosaamista että asiantuntijoita, jotka hallitsevat<br />
kokonaiskuvan. Tuottaako nykyinen koulutus riittävästi tulevaisuuden todellisia osaajia?<br />
Riikka Mäkinen Kuvat Johan Ahlroth, Seppo Huurinainen, Vesilaitosyhdistys, Aalto yliopisto<br />
Riku Vahala.<br />
Harri Mattila.<br />
Vesihuollon ammattilaiset tulevat työelämään<br />
varsin erilaisten opintolinjojen kautta, sillä<br />
alalla tarvitaan monenlaisia osaajia. Luonnontieteisiin<br />
ja insinööriosaamiseen pohjautuvan ydinosaamisen<br />
lisäksi vaaditaan yhteiskunnallista ja liiketaloudellista<br />
osaamista, johtamisosaamista unohtamatta.<br />
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot pyrkivät parhaansa<br />
mukaan vastaamaan niin yhteiskunnan muutosten kuin<br />
työelämän tarpeiden asettamiin haasteisiin.<br />
Kone- ja tuotantotekniikkaa Metropolian ammattikorkeakoulussa<br />
opiskellut ja vuonna 2012 valmistunut<br />
Vadim Fedorov työskentelee Econetilla projekti-insinöörinä.<br />
Opiskeluaikana vesiala ei herättänyt nuoressa<br />
miehessä sen kummempia intohimoja, mutta tarjolla<br />
olevista suuntautumisvaihtoehdoista voimalaitokset<br />
tuntuivat kiinnostavimmilta. Hieman vahingossa valittu<br />
ala on yllättänyt 26-vuotiaan Fedorovin työelämässä<br />
positiivisesti.<br />
– Valmistuttuani yllätyin, miten monenlaisia työmahdollisuuksia<br />
insinööreille on tarjolla. Vaikkakin<br />
ajauduin vesialalle vähän sattumalta, olen ollut enemmän<br />
kuin tyytyväinen valintaani, Econet Groupilla ensimmäisestä<br />
työharjoittelustaan alkaen työskennellyt<br />
Fedorov kiittelee.<br />
Ammattikorkeakoulun koulutukselta Fedorov toivoisi<br />
kuitenkin lisää käytännönläheisyyttä. Puolen vuoden<br />
vaihto-opiskelu Hollannissa avasi Fedorovin silmät<br />
alan monipuolisuudelle ja sai hänet todella kiinnostumaan<br />
vesialasta.<br />
– Koin opiskelun Suomessa liian teoreettiseksi. Hollannissa<br />
meille näytettiin enemmän käytännön esimerkein,<br />
miten esimerkiksi turbiini toimii. Kiertelimme<br />
paljon voimalaitoksilla katsomassa, miten laitteet toimivat<br />
muutenkin kuin paperilla. Konkreettisia opintoja<br />
toivoisin myös Suomeen enemmän, sillä olen joutunut<br />
oppimaan työelämässä todella paljon, Fedorov<br />
summaa.<br />
Vähenevät resurssit<br />
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkija-yliopettaja<br />
Harri Mattila on samoilla linjoilla. Valtion tukien vähenemisen<br />
myötä korkeakoulumaailma elää myllerryksen<br />
aikaa. Vähentyneet opetusresurssit yhdistettynä<br />
hektiseen työelämään ovat saaneet ammattikorkeakoulut<br />
etsimään uusia ratkaisuja työelämälähtöisyyden<br />
lisäämiseksi.<br />
– Ongelmaksi on muodostunut se, ettei työpaikoilla<br />
ole enää entiseen tapaan resursseja ottaa opiskelijoita<br />
ohjattavaksi. Tässä ammattikorkeakoulujen pitäisi<br />
pyrkiä tukemaan yrityksiä. Minunkin työntehtäväni on<br />
muuttunut niin, että tehtävänäni on nyt nimenomaan<br />
löytää näitä työelämälähtöisiä hankkeita, Mattila<br />
selvittää.<br />
Opettajakunta on Mattilan mukaan ollut jo vuosia<br />
huolissaan lähiopetuksen määrän pienentämisestä<br />
taloudellisten syiden takia. Oppilaille annetaan koko<br />
ajan enemmän vastuuta etäopetuksen muodossa, ja<br />
varsinkin nuoriso-opiskelijat toivovat palautteissaan<br />
enemmän lähiopetusta luokassa, laboratoriossa tai<br />
työkohteissa.<br />
Resurssien vähenemisen myötä ammattikorkeakoulut<br />
ovat lisänneet yhteistyötään.<br />
– Olemme suosiolla jakaneet vastuita eri ammattikorkeakoulujen<br />
kanssa tarjotaksemme opiskelijoille<br />
parhaan mahdollisen opetuksen.<br />
– Itse työhön oppiminen tapahtuu aina työpaikoilla,<br />
mutta meidän pitäisi kyetä antamaan opiskelijoille sellaiset<br />
valmiudet, ettei työhön oppimiseen menisi liian<br />
pitkää aikaa, Mattila painottaa.<br />
Laaja-alaisempi osaamispaletti<br />
Taloudelliset supistukset näkyvät myös yliopistomaailmassa.<br />
Suomen ainoan vesihuoltotekniikan professorin,<br />
Riku Vahalan, mukaan vesihuoltoalalla on yliopistoissa<br />
tehtyjen muutosten myötä pian pulaa yliopistotasoisesta<br />
vesihuoltoalan koulutuksesta.<br />
Jatkossa korkeakoulujen tulee Aalto-yliopistossa<br />
työskentelevän Vahalan mukaan tarjota entistä laajaalaisempaa<br />
osaamispalettia.<br />
– Niin sanotut putkitutkinnot pitää unohtaa. Vesialan<br />
vahva osaaminen syntyy monitieteellisistä opintokokonaisuuksista<br />
ja -menetelmistä, Vahala painottaa.<br />
Aalto-yliopisto vastaa koulutuksen kehittämistarpeeseen<br />
uudella tutkinnolla. Vuonna 2016 alkavan<br />
kaksivuotisen, englanninkielisen Vesi- ja ympäristötekniikan<br />
maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa motivoituneita<br />
alan osaajia tarjoamaan toimivia ratkaisuja<br />
tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vahala on<br />
uudesta tutkinnosta innoissaan. Hän uskoo sen houkuttavan<br />
opiskelijoita ulkomaita myöten.<br />
– Tutkinto parantaa edellytyksiämme hoitaa opetusta<br />
erittäin laadukkaasti. Saamme opintoajat lyhyemmiksi<br />
ja opetuksen intensiivisemmäksi. Englanninkielinen<br />
opiskelu lisää myös kansainvälisyyttä.<br />
Elinikäinen prosessi<br />
Uudessa maisteriohjelmassa opinnot keskittyvät enemmän<br />
teoriaan. Se tarkoittaa, että joidenkin asioiden oppiminen<br />
jää työelämään. Vahalan mukaan se on nykytrendin<br />
mukaista. Oppiminen on elinikäinen prosessi,<br />
mikä tapahtuu suurelta osin juuri työelämässä, ei koulun<br />
penkillä. Koulussa opitaan vaikeat ja hitaasti muuttuvat<br />
asiat, joiden oppimiseen ei työelämässä ole aikaa.<br />
Myös kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää.<br />
- Uskon, että tiiviit teoreettiset opinnot parantavat<br />
opiskelijoiden ongelmanratkaisu- ja haastaviin tehtäviin<br />
tarttumisen kykyä entisestään. Emme esimerkiksi tulevaisuudessa<br />
opeta konkreettisesti puhdistamon suunnittelua,<br />
vaan sitä, miten puhdistusprosessin sielunelämä<br />
toimii. Sen ymmärtäminen on edellytys hyvälle<br />
suunnittelijalle, Vahala selvittää.<br />
Opiskelun ja työelämän tarpeiden kohtaamisen parantamiseksi<br />
halutaan alkavan maisteriohjelman opiskelijoille<br />
saada mentorit työelämästä.<br />
– Tähän astikin opiskelijaa on mentoroitu fokusoimaan<br />
ja kehittämään opiskeluansa niin, että hän pystyy<br />
tuottamaan osaamiskokonaisuuden, millä työllistyä.<br />
Nyt tähän urakehityksen suunnitteluun tuotaisiin lisäksi<br />
mukaan myös mentori työelämästä heti opiskelujen<br />
varhaisessa vaiheessa, Vahala paljastaa tyytyväisenä.<br />
14
Kolumni<br />
Tarveselvitys kartoittaa<br />
kokonaistilannetta<br />
Vesihuoltoalalla toimivien organisaatioiden<br />
huoli tulevaisuuden vesihuolto-osaajien<br />
saatavuudesta ja osaamisesta<br />
on poikinut Vesihuoltoalan<br />
korkeakouluopetuksen tarveselvityksen,<br />
jonka tuloksia voidaan odotella<br />
alkuvuodesta 2015.<br />
Juuri alkaneen Vesilaitosyhdistyksen<br />
tilaaman ja Maa- ja vesitekniikan<br />
tuki ry:n rahoittaman tarveselvityksen<br />
tavoitteena on koota yhteen<br />
vesihuoltoalan korkeakoulutasoisen<br />
koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeet<br />
sekä työnantajien että korkeakoulujen<br />
näkökulmasta. Selvitys<br />
pyrkii jäsentämään teemaan liittyvät<br />
haasteet ja etsimään niihin konkreettisia<br />
ratkaisuja.<br />
– Vesilaitosyhdistyksellä on tunne,<br />
että perinteinen vesihuolto on jäämässä<br />
korkeakouluissa varsin marginaaliin<br />
rooliin, ja painoa laitetaan<br />
enemmän muun tyyppiseen ympäristöpuolen<br />
osaamiseen. Vesihuolto<br />
on kuitenkin vakaa toimiala, joka<br />
tarvitsee tulevaisuudessakin uusia<br />
osaajia etenkin nykyisen henkilöstön<br />
eläköityessä.<br />
Osmo Seppälä lupaa selvityksen<br />
valmistuvan alkuvuodesta 2015.<br />
– Pelkäämme, että koulutuksen<br />
antamat osaamisvalmiudet eivät<br />
tulevaisuudessa vastaa riittävästi<br />
työelämän tarpeita. Selvityksellä halutaankin<br />
nyt kartoittaa alan korkeakoulutuksen<br />
kokonaistilanne, Vesilaitosyhdistyksen<br />
toimitusjohtaja Osmo<br />
Seppälä avaa selvityksen taustoja.<br />
Seppälän mukaan iso alaa vaivaava<br />
infrastruktuurin saneerausongelma<br />
olisi paremmin hallittavissa, jos<br />
siihen liittyvään osaamiseen ja tutkimukseen<br />
olisi panostettu enemmän.<br />
– Kyse ei ole pelkästään infrasta ja<br />
tekniikasta, vaan ennen kaikkea koko<br />
hallinnasta ja johtamisesta. Kokonaisuus<br />
pitäisi ymmärtää ja alan koulutusta<br />
pitäisi kehittää sen mukaisesti.<br />
Jos vesihuoltoalan koulutukseen ei<br />
panosteta enemmän, täytyy miettiä,<br />
pitääkö esimerkiksi alan johtotehtäviin<br />
etsiä jatkossa osaajia muilta aloilta,<br />
Seppälä miettii.<br />
Tähänkin hän toivoo tarveselvityksen<br />
antavan vastauksia. Selvityksen<br />
toteuttavat Vesilaitosyhdistyksen toimeksiannosta<br />
Ramboll Finland Oy ja<br />
Ramboll Management Consulting Oy.<br />
”Swägä on niin mehu”<br />
Muistaakseni Jörn Donner, kirjailija,<br />
elokuvaohjaaja ja kansanedustaja,<br />
on sanonut, että vanhenemisessa<br />
ei ole mitään hyvää.<br />
”Vahva steitmentti”, kuittaisi<br />
varmaankin aurinkokuningas,<br />
jääkiekkovalmentaja ja burnoutin<br />
kokenut Tami Tamminen. Luulen<br />
kuitenkin Donnerin tarkoittaneen<br />
itseään; itseironiaa – ehkä. Ikä<br />
on yhteismitallista, se on sama<br />
meille kaikille. Vanheneminen<br />
taas on hyvin yksilöllistä.<br />
Tätä kirjoittaessa hallitus ja työmarkkinajärjestöt<br />
ovat pääsemässä<br />
sopuun eläkeiän nostamisesta<br />
1,5 vuodella. Tällä hetkellä<br />
eläkkeelle jäädään keskimäärin<br />
60,9 vuoden iässä ja vuoteen<br />
2025 mennessä siis 62,4 vuoden<br />
iässä. Tällä puolentoista vuoden<br />
työurien pidentämisellä hallitus<br />
kaavailee leikkaavansa julkisen<br />
talouden kestävyysvajetta noin<br />
yhdellä prosenttiyksiköllä. Uskokoon<br />
se, joka tästä yhtälöstä jotain<br />
ymmärtää.<br />
Pitkäaikainen ystäväni Rami on<br />
– tai oli väkivahva mies. Nuorena<br />
Rami tuunasi vanhoja traktoreita<br />
ja nosteli tallin ylisillä puntteja.<br />
Ammiksen ja armeijan käytyään<br />
hän lähti isänsä mukana rakennustyömaille<br />
ansiotöihin. Vahva<br />
kun oli, niin Ramista tuli tuota<br />
pikaa betoniraudoittaja. Hän<br />
oppi lukemaan raudoituspiirustuksia,<br />
keräsi ympärilleen porukan<br />
ja sai vastaavalta mestarilta<br />
tehdäkseen hyviä urakoita. Rami<br />
oli pidetty nokkamies ja porukat<br />
ansaitsivat hyvin. Kaksikymmentäviisivuotiaana<br />
Rami nai<br />
Liisansa, sai kaksi lasta ja muutti<br />
kolmekymppisenä perheinensä<br />
omakotitaloon. Harrastuksekseen<br />
Rami sanoi mökin rakentamisen.<br />
Mökkiä on rakennettu<br />
kauan; toistakymmentä vuotta,<br />
ellei enemmän. Tee-se- itse<br />
–miehenä Rami osti palstan pienen,<br />
matalan metsäjärven rannasta.<br />
Perhe raivasi tontin, Rami<br />
kaatoi puut ja sahautti tukit lautatavaraksi.<br />
Rami kaivoi perustukset<br />
lapiolla ja alkoi pystyttää<br />
mökkiä lauta kerrallaan. Joka ikinen<br />
naula, joka mökkiin on lyöty,<br />
on Ramin itse lyömä.<br />
Nuoruudenystäväni Henrik on<br />
kahden tutkinnon humanisti. Valmistuttuaan<br />
kolmekymppisenä<br />
yliopistosta, Henkka päätti viettää<br />
sapattivuoden kiertelemällä<br />
puoli vuotta maailmaa yhdessä<br />
elämänkumppaninsa kanssa<br />
(pappa betalade). Tehtyään vajaat<br />
kymmenen vuotta erilaisia ja<br />
eripituisia pätkähommia, Henkka<br />
pääsi keskisuomalaiseen pienehköön<br />
kuntaan ympäristösihteeriksi.<br />
Henkka on lapseton, käyttää<br />
julkista liikennettä ja säästää<br />
omaa asuntoa. Lomansa Henkka<br />
viettää aina ulkomailla aurinkorannoilla.<br />
Yhteistä näille ystävilleni on se,<br />
että molemmilla on selkä niin sanotusti<br />
paskana. Molemmat ovat<br />
olleet selkäleikkauksessa, pitkään<br />
toipilaana, kuntoutuksessa<br />
ja odottavat nyt pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle.<br />
Rami pilasi<br />
selkänsä siirtelemällä käsin kymmeniä<br />
tonneja rautaa työuransa<br />
aikana. Henkka pilasi selkänsä<br />
istumalla ja siirtelemällä A4:sia<br />
pinkasta toiseen.<br />
Itselleni on jäänyt epäselväksi,<br />
miten työurien kesto vaikuttaa<br />
eläkekertymään. Jos ja kun Rami<br />
ja Henkka joskus pääsevät työkyvyttömyyseläkkeelle<br />
60-vuotiaana,<br />
niin miten heidän eläkkeensä<br />
määräytyy?<br />
Naapurin Niko tuumaili, että<br />
mitä sitä alkaisi tehdä armeijasta<br />
päästyään.<br />
Ehdotin, että lähde näihin insinöörihommiin,<br />
tulet valmistuttuasi<br />
meille töihin niin pääset<br />
rakentamaan vesilaitoksia ympäri<br />
maailmaa. Vesi on tulevaisuuden<br />
ala.<br />
– EVVK*, Niko vastasi.a<br />
– Mikä on ettei? kysyin.<br />
No, ku Swägä on niin mehu,<br />
vastasi Niko.<br />
Ota tästä nyt selvää.<br />
Mats Ahlnäs<br />
* Ei Vois Vähempää Kiinnostaa<br />
15
Synergiat<br />
toimivat<br />
Lahdessa<br />
Asiakas on entistäkin paremmin keskiössä kun Slamex ja HTM Stainless yhdistyivät.<br />
Myyntijohtaja Hannu Turunen vastasi <strong>AQ</strong>:n kymmeneen kysymykseen mitä lisäarvoa<br />
voidaan tarjota asiakkaille ja kuinka synergia on vaikuttanut bisnekseen.<br />
Hannu Turunen, Eija Öhrnberg Kuva Jari Saarentaus<br />
1. Millainen on Slamexin<br />
uusi organisaatio Lahdessa?<br />
Uusi organisaatiomme muodostuu<br />
kahdesta kokeneesta ja ammattitaitoisesta<br />
ryhmästä. Nyt osaajia on vesi- ja<br />
jätevesilaitoksille sekä elintarvike- että<br />
lääketeollisuuteen. Uusia asiakassegmenttejä<br />
tulee molemmille osapuolille,<br />
mutta yhdistävä tekijä on selvä – nesteessä<br />
ollaan!<br />
2. Mikä on uudessa Slamexissa<br />
parempaa verrattuna<br />
aikaisempaan?<br />
Slamexilla ei ollut ennen omaa valmistusta,<br />
nyt tutut ja hyväksi koetut tuotteet<br />
tehdään omalla porukalla. Tuotteet<br />
suunnitellaan, kehitetään, valmistetaan<br />
ja toimitetaan omin voimin. Asiakaspalaute<br />
saadaan hyödynnettyä suoraan<br />
koko ketjussa ja korjaavat ja kehittävät<br />
toimenpiteet voidaan tehdä viiveittä.<br />
Myös tuotannosta saamme suoraa palautetta<br />
- miten tuotteemme voidaan<br />
tehdä laadukkaammin ja kilpailukykyisemmin.<br />
3. Millaista yhteistyötä teette<br />
Econet-konsernin kanssa?<br />
Konserniin on vuosien varrella kertynyt<br />
paljon erilaista ja erikoistunutta osaamista.<br />
Meillä on Slamexissa pieneksi<br />
yritykseksi poikkeuksellisen suuri voimavara<br />
– omasta konsernista löytyy uskomaton<br />
määrä osaamista ja tietotaitoa<br />
erilaisten ongelmien ratkaisuihin. Tässä<br />
olemme ehdotonta Suomen huippua!<br />
Markkinointitunnuksemme WaterHow<br />
by Econet kokoaa kaikki tuotteemme<br />
saman tuotemerkin alle.<br />
4. Millaisia uusia<br />
mahdollisuuksia syntyi<br />
HTM Stainlessin ja Slamexin<br />
yhdistymisen myötä?<br />
HTM Stainlessin ja Slamexin yhdistymisen<br />
myötä syntyi paljon hyvää. Econet-konserni<br />
on kasvanut historiansa<br />
aikana nopeasti, sekä orgaanisesti että<br />
yritysostoin. Saman alan yrityksistä on<br />
tullut konserniin useita osittain päällekkäisiä<br />
tuotteita. Yhdistymisen myötä<br />
olemme päässeet yhdistämään kaikkien<br />
näiden tuotteiden hyvät puolet ja muodostamaan<br />
niistä uusia yhteisiä tuotteita.<br />
Synergiasta tulevat hyötymään<br />
ennen kaikkea asiakkaamme; uuden<br />
konepajaosaamisen sekä suurempien<br />
volyymien ansiosta tuotteemme ovat<br />
entistä laadukkaampia, mutta myös<br />
edullisempia ja taloudellisempia.<br />
5. Onko teillä tehty uusia<br />
rekrytointeja?<br />
Suunnittelukapasiteettia lisättiin heti<br />
kysynnän lisääntyessä, suunnittelija<br />
Tommi Tikka on uusin vahvistuksemme.<br />
Tällä hetkellä haussa on uusi<br />
myynti-insinööri, haku tuotti useita<br />
erittäin päteviä kandidaatteja. Rekrytointeja<br />
tullaan jatkamaan suunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
6. Miten myynti toimii<br />
käytännössä? Millaisia digitaalisia<br />
kanavia käytätte myynnissä?<br />
Kapealla asiakassegmentillä asiakkaiden<br />
positiiviset kokemukset ja hyvät referenssit<br />
ovat korostetun tärkeitä. Emme<br />
pyri myynnissä yksittäisiin pikavoittoihin,<br />
vaan luottamuksellisiin ja kestäviin<br />
asiakassuhteisiin.<br />
16
Asiakassuhteiden hallinnassa otimme<br />
juuri koko konsernissa käyttöön asiakkuuden<br />
hallintajärjestelmän (CRM).<br />
Sen avulla tulemme palvelemaan sekä<br />
olemassa olevia että uusia asiakkaitamme<br />
entistä tehokkaammin ja paremmin.<br />
Kaikki asiakastarpeet ja kontaktit asiakaskentässä<br />
ovat nyt läpinäkyviä ja reaaliaikaisia<br />
meille kaikille.<br />
7. Mitkä ovat vuodenkierron<br />
tärkeimmät myyntitapahtumat<br />
ja messut?<br />
Aktiivisen myyntityön kehittäminen<br />
on jatkuva prosessi. Siihen on vaikea<br />
panostaa liikaa. Segmentillämme kysynnän<br />
synnyttäminen on haastavaa ja<br />
tuotteiden ja palveluiden tyrkyttäminen<br />
koetaan usein ärsyttäväksi. Myynnin ja<br />
markkinoinnin suhteuttaminen tarpeita<br />
ja kysyntää vastaavaksi on mielenkiintoisen<br />
haastavaa.<br />
Panostamme jatkossakin kotisivuihimme,<br />
koska uskomme, että asiallista<br />
tietoa haetaan entistä enemmän netistä.<br />
Muutakaan markkinointia emme<br />
toki unohda, esimerkiksi tänä vuonna<br />
olemme osallistuneet IFAT-messuihin<br />
Munchenissä ja Nordic Food -messuille<br />
Tampereella. Vuonna 2015 osallistumme<br />
ainakin toukokuussa YT-15 -messuille.<br />
8. Mitkä ovat tärkeimmät ja<br />
myydyimmät tuotteenne?<br />
Tuoteryhmämme on käyty läpi yhdistymisen<br />
yhteydessä. Oman konepajamme<br />
kautta tulemme panostamaan omiin<br />
tuotteisiimme. Asiakkaiden tarpeiden<br />
mukaisia vedenkäsittelylaitteita sekä<br />
nesteiden säiliöitä ja luukkuja tulemme<br />
tarjoamaan myös jatkossa. Emme tule<br />
kuitenkaan unohtamaan edustamiamme<br />
tuotteita, myös niistä löytyy ryhmiä,<br />
joissa olemme kilpailukykyisiä ja haluttuja<br />
Suomessa. Haluamme tarjota asiakkaillemme<br />
laajan valikoiman laadukkaiksi<br />
todettuja tuotteita ja palveluja myös<br />
jatkossa.<br />
9. Minkä tuotteiden myyntiä ja<br />
tunnettuutta halutaan nostaa?<br />
Asiakkaamme ovat hintatietoisia. Konsernirakenne<br />
takaa suuret volyymit,<br />
oman tuotekehityksen ja valmistuksen<br />
kautta tarjoamme kilpailukyiset tuotteet.<br />
Tuotteiden ja palvelujen laatu syntyy<br />
vahvasta osaamisesta ja pätevän henkilöstön<br />
halusta olla paras toimija alalla.<br />
Olemme vastuuntuntoisia ja ylpeitä<br />
osaamisestamme. Tunnettavuus vaatii<br />
aktiivista otetta asiakkaisiin monilla eri<br />
tasoilla.<br />
WaterHow by Econet –tunnus<br />
kokoaa kaikki Econetkonsernin<br />
tuotteet ja palvelut<br />
saman tuotemerkin alle.<br />
10. Mihin alueisiin<br />
maantieteellisesti myynnissä<br />
panostetaan jatkossa eniten?<br />
Slamexin myyntialue on koko Suomi ja<br />
siihen tullaan panostamaan voimakkaasti.<br />
Dewaco tuli osaksi konsernia keväällä<br />
2013. Dewaco on ollut yli 25-vuotisen<br />
historiansa ajan globaali yhtiö, yli 90 %<br />
myynnistä tulee viennistä. Slamexin<br />
tuotteet tullaan jatkossa jakelemaan<br />
Dewacon myyntiorganisaation ja jälleenmyyjien<br />
kautta. Venäjän markkinat<br />
hoidetaan Econetin kautta.<br />
17
Poreita<br />
Uusi yhteistyökumppani<br />
Espanjasta<br />
Asiakkaat edellä<br />
uutta oppien<br />
Saija Helinin<br />
mukaan työn myötä<br />
oppii koko ajan uutta.<br />
Dewaco Oy ja espanjalainen Tecnoconverting S.L<br />
ovat solmineet DEWA-tuotteiden alihankintasopimuksen.<br />
Dewaco myy jatkossa ketjulaahaimia<br />
Tecnoconverting-yhtiölle, ja tämä yhteistyö avaa<br />
Dewacolle uusia mahdollisuuksia luoda kauppaa<br />
erityisesti Espanjaan ja muille espanjankielisille<br />
alueille.<br />
Tecnoconverting edustaa vedenkäsittelyn tulevaisuuden<br />
osaamista. Yrityksellä on jo ennestään<br />
monipuolinen tuotevalikoima ja se tarjoaa<br />
myös vankkaa tämän päivän vesialan insinööriosaamista.<br />
DEWA-tuotteiden menestystarina perustuu<br />
vahvaan ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön ammattitaitoisten<br />
ja luotettavien kumppanien kanssa,<br />
ja Tecnoconverting täydentää erinomaisesti jo<br />
olemassa olevaa jakeluverkostoa. Dewaco on osa<br />
Econet-konsernia.<br />
www.tecnoconverting.com<br />
Saija Helinillä on Lahdessa monta rautaa tulessa. Saija kertoi <strong>AQ</strong>-lehdelle työstään ja<br />
ajatuksistaan kahden Econet-konsernin yrityksen fuusion alkutaipaleella.<br />
Saija Helin kuva Vilja Harala<br />
– Tehtäviini kuuluu osto- ja myyntilaskutuksen<br />
hoito, varaosien myynti<br />
ja tilausten vastaanotto, tarvittavien<br />
osien ja varaosien tilaus sekä toimitus<br />
asiakkaille, toimitettujen laitteiden ja<br />
säiliöiden tekninen dokumentointi ja<br />
käytännön toimistopalveluiden tuottaminen.<br />
Olin aikaisemmin ollut HTM Stainlessin<br />
palveluksessa vastaavissa tehtävissä,<br />
ja Slamexin muuttaessa Lahteen<br />
minulle tarjottiin mahdollisuutta<br />
palata laajemman työnkuvan merkeissä<br />
takaisin. Tehtäväni ovat muotoutunut<br />
olosuhteiden myötä ja päivittäisten<br />
tarpeiden kautta. HTM Stainlessin<br />
Ilmajoen toimipiste oli aikoinaan Slamexin<br />
kilpailija, joten vedenkäsittelylaitteet<br />
olivat ja ovat minulle sitä<br />
kautta entuudestaan osittain tuttuja.<br />
Perustyöpäivää ei varmaan ole olemassakaan,<br />
päivän ohjelma yleensä<br />
muuttuu jo yhden puhelinsoiton tai<br />
sähköpostin tullessa. Myös työkave-<br />
rit saattavat kysyä tai pyytää selvittämään<br />
jotain sellaista, joka muuttaa<br />
päivän suunnitelmia. Jotkut rutiinit ovat<br />
toki samoja, kuten ostolaskujen esikäsittely<br />
sähköisessä järjestelmässä tai<br />
laskutuspäivät, jolloin keskityn tarkoituksella<br />
hoitamaan vain tietyn tyyppisiä<br />
tehtäviä.<br />
Asiakkaiden ja tavarantoimittajien<br />
kanssa olen yhteydessä päivittäin<br />
sekä puhelimitse että sähköpostitse.<br />
Useimmiten käytän työssäni asiakkaiden<br />
kanssa suomenkieltä ja toimittajien<br />
kanssa ruotsia. Myös englantia käytän<br />
viikoittain. Minulle eksoottisempina<br />
työkielinä on tässä toimessa tullut vastaan<br />
ranska. Työskentely on siis hyvin<br />
kansainvälistä. Aikaisempaan työhöni<br />
HTM Stainlessilla verrattuna nykyisiin<br />
tehtäviin on tullut uusina Slamexin varaosapuolen<br />
tehtävät.<br />
Projekteista riippuen teen yhteistyötä<br />
useiden eri henkilöiden kanssa koko<br />
konsernissa.<br />
Jokainen päivä on erilainen, uusia<br />
haasteita tulee jatkuvasti. Arvostan<br />
työssäni mahdollisuutta vaikuttaa<br />
omaan työnkuvaani ja koko yrityksen<br />
tulevaisuuteen päivittäisten kehittämistoimenpiteiden<br />
kautta.<br />
Slamexin laitteiden kokoonpano<br />
on minulle uutta, joten oikeiden<br />
varaosien löytäminen on välillä melkoista<br />
aarteenetsintää. Samalla kyllä<br />
oppii uutta. On haastavaa pysyä<br />
alan huipulla ja kyetä tekemään innovatiivisia<br />
ratkaisuja laitekehityksessä<br />
ja uusien asiakaskohderyhmien<br />
löytämisessä.<br />
Vapaa-aika kuluu koiraharrastuksissa,<br />
kiitos kahden koiran, koiraharrastusyhdistyksen<br />
luottamustoimissa<br />
sekä erilaisten koirakurssien<br />
vetäjänä. Koiratouhuja tasapainottavat<br />
liikunnallisemmat harrastukset<br />
sähly ja zumba sekä leppoisammat<br />
luontoharrastukset kuten<br />
esimerkiksi mökkeily.<br />
Dewacolta 17 ketjulaahainta<br />
Kiinaan<br />
Dewaco allekirjoitti lokakuussa sopimuksen 17<br />
ketjuulaahaimen toimittamisesta Kiinaan. Toimitus<br />
on yksi tämän vuoden suurimmista yksittäisistä<br />
toimituksista. Kuten monille suomalaisille<br />
yrityksille, myös Dewacolle Kiina on vuositasolla<br />
merkittävä kauppakumppani.<br />
18
Seuraava<br />
numero ilmestyy<br />
huhtikuussa 2015.<br />
Askartele Econetin kanssa<br />
Pillihimmeli<br />
Perinteinen jouluhimmeli rakennetaan useinmiten oljesta.<br />
Himmeliharrastus on kuitenkin hyvä aloittaa pilleillä, sillä muovi<br />
on olkea huomattavasti helpommin käsiteltävä materiaali.<br />
1. Leikkaa pillit<br />
haluamasi mittaisiksi<br />
tasapitkiksi pätkiksi.<br />
3. Kokoa ensin peruskuvio<br />
– viisi kolmiota ja yksi pilli,<br />
taivuta se kuutioksi ja solmi.<br />
4. Ripusta kuutio sopivalle<br />
työskentelykorkeudelle.<br />
2. Liitä pillinpätkät toisiinsa<br />
pujottamalla niiden<br />
läpi venymätöntä lankaa<br />
parsinneulan avulla.<br />
5. Jatka rakentamista alaspäin<br />
pujottamalla pilli tai kaksi<br />
kerrallaan lankaan ja solmi<br />
kuvio paikoilleen. Pyramidin<br />
rakentuessa muodostuu<br />
vaakatasoon neliöistä koostuva<br />
ristikko, ja vinot sivuseinämät<br />
taas muodostuvat<br />
kolmioista.<br />
Meret<br />
– maapallon<br />
siniset kasvot<br />
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta<br />
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa <strong>2014</strong><br />
210 sivua<br />
Tiesitkö, että suuria suolaisia valtameriä<br />
on maailmassa viisi; Tyynimeri,<br />
Intian valtameri, Atlantti, Jäämeri<br />
ja Eteläinen jäämeri? Usein puhutaan<br />
myös pienemmistä meristä, kuten Välimerestä,<br />
Karibianmerestä ja kotoisesta<br />
Itämerestämme. Valtamerillä on keskeinen<br />
ja moniulotteinen rooli sään ja<br />
ilmaston kehityksessä. Kirjassa Meret<br />
on runsaasti kiinnostavaa tietoa valtameristä,<br />
jääilmiöistä sekä luonnonilmiöistä<br />
syineen ja seurauksineen.<br />
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa on<br />
kustantanut professori Kai Myrbergin<br />
ja jääntutkimukseen erikoistuneen professori<br />
Matti Leppärannan kirjoittaman<br />
kiehtovan kirjan maailman meristä.<br />
Kirja on suunnattu kaikille meristä<br />
kiinnostuneilla ja meren kanssa tekemisissä<br />
oleville.<br />
19
Econet<br />
Slamex<br />
Dewaco<br />
Jo yli 140 vuotta<br />
suomalaista<br />
vesiosaamista<br />
www.econetgroup.fi<br />
®
Change language