3ba11fdd-41cd-425d-90a8-3891af0b8715

marttitala

3ba11fdd-41cd-425d-90a8-3891af0b8715

Sisältö

YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS........ 3

Taloudellinen kehitys......................................................................................3

Sopimusyksikkö..............................................................................................5

YHTEISKUNNALLINEN JA

TALOUDELLINEN KEHITYS

Edunvalvonta............................................................................. 5

Oikeudellinen yksikkö.....................................................................................7

Työympäristöyksikkö..................................................................................... 8

Tutkimusyksikkö...........................................................................................10

Kansainvälinen yksikkö.................................................................................11

Järjestötoiminta.....................................................................12

Järjestäminen ja jäsenhankinta................................................................... 12

Jäsenrekisteri.............................................................................................. 15

Edunvalvontaa tukevat toiminnot.........................................19

Koulutustoiminta..........................................................................................19

Murikka-opisto............................................................................................ 20

Ahjon toimitus ja sisäinen tiedotus............................................................... 21

Hallinto ja talous...........................................................................................22

Metallityöväen Työttömyyskassa ............................33

Valvonta ja tarkastus....................................................................................33

Katsaus vuoteen 2015................................................................................. 35

Maksetut etuudet.........................................................................................37

Palvelut ja asiointi....................................................................................... 40

Hallinto.........................................................................................................42

Toimisto-organisaatio...................................................................................43

Henkilöstö....................................................................................................43

Talous ..........................................................................................................45

Tuleva kehitys ja toiminta.............................................................................47

Työttömyyskassan hallintoelimet................................................................. 48

Metallityöväen liitto ry

Metallityöväen työttömyyskassa

2016

Paino Brand id oy, pori

Vuosi alkoi työmarkkinoilla siitä, mihin se

oli edellisenä vuonna päättynyt: neuvotteluilla

työelämän pelisäännöistä. Helmikuun

puolivälissä kävi selväksi, että työnantajien

tavoitteet neuvotteluissa olivat epärealistiset. Joustamaton

työnantajapuoli näytti työelämän pelisääntöjen

uudistamisen sijaan lähinnä tavoittelevan vain

työrauhavelvoitteen rikkomisesta määrättävien

sakkojen roimaa korotusta. Lopputuloksena oli siis

pelisääntöneuvottelujen katkeaminen. Tämä ei

silti tarkoita sitä, etteikö sama ongelmakenttä olisi

haasteineen ay-liikkeen edessä jatkossakin.

Kevään eduskuntavaaleissa keskusta nousi

odotetusti suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistopuolueet

kärsivät vaaleissa tappion, samoin perussuomalaiset

ja kokoomus. Kaksi viimeksi mainittua

puoluetta valikoitui kuitenkin Juha Sipilän (kesk.)

porvarihallitukseen. Vasemmistopuolueiden

kannatus vaaleissa putosi historiallisesti yhteensä

vain 23,6 prosenttiin. Vielä ennakkoäänien valossa

näytti siltä, että sosialidemokraatit nousevat toiseksi

suurimmaksi puolueeksi, mutta perussuomalaisten

raju kiri muutti tilanteen.

Vaalikampanjat käytiin talouspainotteisesti

ja samat teemat hallitsivat koko toimintavuotta.

Sipilä käynnisti jo ennen hallituksensa muodostamista

neuvottelut ns. yhteiskuntasopimuksesta.

Tämän ensimmäisen yrityksen keskeisenä tavoitteena

oli mm. lisätä vuosityöaikaa sadalla tunnilla.

Yritys koki odotetusti mahalaskun. Elokuussa yritettiin

uudelleen, mutta hallituksen esittämä, vain

palkansaajien rasitteita lisäävä malli kaatui taas.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen

vuoden palkankorotuksista päästiin sopuun kesäkuussa.

SAK:ssa sopimus hyväksyttiin äänestyksen

jälkeen.

Palkansaajien keskusjärjestöt järjestivät syyskuussa

yhteisen suurmielenosoituksen Helsingissä

Rautatientorilla. Paikalla oli noin 30000 mielenosoittajaa

puolustamassa työmarkkinajärjestöjen

vapaata oikeutta sopimiseen ja vastustamassa hallituksen

yksipuolisia päätöksiä, joilla heikennettäisiin

palkansaajien työehtoja. Kaikkiaan mielenilmauksiin

osallistui ympäri maata reilut 300000 työntekijää.

Metalliliittolaisia heistä oli noin 50000.

Jo haudatuksi luultu yhteiskuntasopimus

nousi uudelleen jaloilleen, kun SAK teki esityksen

työmarkkinoiden kriisisopimukseksi. Vastaesitys

hallituksen ns. pakkolaeille piti sisällään hyvin

radikaaleja toimia: palkkojen jäädytyksen, työnantajamaksujen

alennuksia ja uuden palkankorotusmallin

luomisen. Vastoin odotuksia tämäkin malli

karahti kivelle työnantajien vastustuksen vuoksi

joulukuussa.

Yhteiskuntasopimuksen käsittely paljasti

monta asiaa. Maan hallitus asettui hyvin selkeästi

työnantajien puolelle. Kun Etelärannassa muutenkin

oli niskan päällä ideologinen, ammattiyhdistysliikkeen

heikentämiseen tai peräti nujertamiseen

tähtäävä enemmistö, ei lopputulos ollut odottamaton.

Neuvotteluihin kuitenkin palattiin taas

tammikuussa, kun järjen valo oli alkanut pilkottaa

työnantajaleirissä ja maan hallituskin luopui vähän

kerrallaan tiukimmista tavoitteistaan.

Metalliliitossa valmistauduttiin jo voimallisesti

22. liittokokoukseen. Edellä mainittujen tapahtumaketjujen

ohella työmarkkinakentässä eteni kaksi

isoa muutosprosessia. Hyvässä myötätuulessa olivat

niin uuden keskusjärjestön rakentaminen kuin

neljän teollisuusliiton fuusioon tähtäävä yhdistymishanke.

Työmarkkinakentässä näytti vihdoin

tapahtuvan kauan odotettua voimien kokoamista,

jolla pystyttäisiin vastaamaan koko ay-liikkeelle

yhteisiin haasteisiin.

Suomen ja koko Euroopan keskustelua hallitsi

pakolaiskriisi. Poikkeuksellinen tilanne johti

poikkeuksellisiin ratkaisuihin ja eri maiden ja

väestöryhmien välien kiristymiseen. Pakolaiskriisin

lopulliset seuraukset pystytään arvioimaan vasta

myöhemmin.

Taloudellinen kehitys

Vuonna 2015 ei nähty kauan odotettua ja ennusteissa

usein ennakoitua talouden käännettä. Suomen

talouden kokonaiskuva pysyi edellisvuoden kaltaisena.

Kokonaistuotanto kasvoi 0,4 prosenttia, mutta toisaalta

työttömyys yleistyi ja valtion velkaantuminen

Yhteiskunnallinen kehitys 3

Similar magazines