Maa-ja Metsätalous, Sarkamessut

jennymarkkula

Maa- ja

metsätalous

Helmikuu 2019 I www.yritma.fi/maa-ja-metsatalous

KOTIMAINEN Taattu varaosa,- ja huoltopalvelu

Uuden sukupolven lieteseparaattori

Meiltä myös nestepeittaimet!

MILSTON Farmer

yhdellä seulaputkella varustettu lieteseparaattori.

Moottori 7,5 kW. Kapasiteetti

max 25 - 35 m3/h, lietteestä riippuen

MILSTON E2

Kahdella seulaputkella varustettu lieteseparaattori

Moottorit 2 x 7,5 kW. Kapasiteetti

max 50 - 75 m3/h, lietteestä riippuen

• Kompakti

• Luotettava

• Helppo

käyttää

• Saatavana

Hankkijalta!

Nähdään

osastolla 4c1!

SOVELTUU MAATALOUKSIEN, TEOLLISUUDEN JA BIOKAASULAITOSTEN LIETTEILLE.

Molempiin malleihin valittavissa käsi- tai automaattiohjaus. Lisätarvikkeena

saatavilla syöttöpumppu, poistopumppu, kuiva-aineen lastauskuljetin.

SEPAROINTI PALVELUA

LIIKKUVALLA KALUSTOLLA,

KYSY TARJOUS!

HYÖDYNNÄ NYT UUSI 30% INVESTOINTIAVUSTUS!

Myynti: 0400 988 072

milston@rannantk.Fi

Rajamäentie 3, Leppävesi

P. 010 820 2100

www.milston.fi

www.rannantk.fi

Puh. 0400 863 514

www.happowa.fi

Löydät meidät myös Facebookista!


2

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Grüne Woche -messut päättyivät,

mitä messuilta jäi käteen?

Ministeri Jari Leppä esitteli Suomen messuhallin avajaistilaisuudessa.

Suomi teki pitkästä aikaa

näkyvän markkinointitempauksen

ulkomailla,

kun maan ruokabrändiä

vietiin ulkomaille maailman

suurimmille Grüne

Woche -messuille Berliinissä

18.-28.1.2019. Omasta

messuhallista päävastuun

kantoi Maa- ja metsätaloustuottajain

keskusjärjestö

MTK.

MTK:n lausuttuna tavoitteena

yhteistyölle oli, että

elintarvike- ja puutuotevientiin

satsaavien suomalaisyritysten

asemat Saksan markkinoilla

paranevat ja matkailu

eri puolille Suomea kasvaa.

Myös painetta uusille

avauksille on, sillä MTK:n

puheenjohtaja Juha Marttilan

mukaan ilman kannattavaa

ruokavientiä koko ruuantuotannollamme

on edessä

taantuma - Suomen kotimarkkinoiden

varaan kun ei

nykyisellä tuottajahintarakenteella

voi elintarviketeollisuus

tulevaisuuttaan rakentaa.

Viimeisen kahden viikon

aikana yli 80 suomalaista

yritystä toi tuotteensa ja

palvelunsa näkyvästi Grüne

Wochelle. Suurimpana yksittäisenä

alueena messuilla

näkyi Saimaa, jonka kokonaisuuden

rakentamisesta

vastasi Päivi Karhunen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei

Oy:stä. Saimaalta mukana

messuilla oli 15 yritystä.

-Olemme aloittaneet valmistelut

jo hyvissä ajoin.

Grüne Woche -messuilla mukana

olevat Saimaan alueen

yritykset ovat lokalisoineet

tuotteitaan päivittämällä esimerkiksi

tuotepakkauksensa

saksankielisiksi. Messuilta

haetaan paitsi kuluttajapalautetta

tuotteista, myös

verkostoitumista ostajien

ja tukkuliikkeiden kanssa,

toteaa Karhunen alueen tavoitteista.

Saimaalta mukaan saatiin

mm. ruoantuottajia, panimoita

ja keittiövälinevalmistajia.

Myös tuloksia messuilta

on saatu.

– Iso saksalainen kauppaketju

Edeka Nord on valinnut

SunSpeltin spelttimuron

ja -lakupatukan mukaan ketjun

kaupoille tarjottaviin

tuotteisiin. Tuotteitamme on

siis pian saatavilla saksalaisissa

ruokakaupoissa. Meillä

on tällä hetkellä vientiä kuuteen

maahan, ja nyt panostamme

vahvasti saksankieliseen

markkina-alueeseen,

sanoo SunSpeltin toimitusjohtaja

Kari Kaipainen.

SunSpeltin tuotteet ja

suurin osa Etelä-Savosta

esillä olevista ruokatuotteista

on luomua ja valmistettu

kestävän kehityksen

periaatteiden mukaan, mitä

saksalaisilla markkinoilla

arvostetaan suuresti. Kari

Kaipaisen mukaan suomalainen

yöttömässä yössä kasvava

puhdas ruoka kiinnostaa

yhä enemmän kansainvälisiä

kuluttajia.

Messuilla on mukana

toista kertaa myös kangasniemeläinen

Vavesaaren tila.

– Ulkomainen vienti on

meille iso tavoite. Edellisen

messukokemuksen perusteella

esittelemme tällä

kertaa enemmän vähäsokerisia

tuotteita, joille on paljon

kysyntää: muun muassa

mustikka- ja tyrnimyslin ja

luomuraparperimehun, jota

tarjoillaan messuilla ostajille

suunnatussa isossa tilaisuudessa,

kertoo Taina Laitinen

Vavesaaren tilalta.

Myös luomuoluet vetävät

Saksassa ja tämän trendin

aallonharjalla messuilla

esittäytyivät mm. savonlinnalainen

Mustan Virran Panimo

sekä Saimaa Brewing

Suomalaisia herkkuja

esillä Grüne Wochella

Company.

– Kotimaan myyntimme

on kasvanut voimakkaasti ja

tänä vuonna tähtäämme Saksan

ja ulkomaiden markkinoille.

Neuvotteluja viennistä

Kiinaan ja Venäjälle on jo

ollut. Oluissa myös gluteenittomuus

kiinnostaa ulkomaisia

ostajia, sanoo Mustan

Virran panimon toimitusjohtaja

Petteri Vänttinen.

Messujen päättyessä suomalaiset

tuotteet näkyvät

vielä saksalaisissa kauppaketjuissa,

joista mm. KaDe-

We ja Edeka ovat toteuttaneet

tammikuussa erityisiä

Suomi-kampanjoja myymälöissään.

Myös messuilla

suomalaiset tuotteet löytyivät

kauppaketjujen osastoilta.

Grüne Woche -messuilla

suomaisuutta esiteltiin ruokatuotteiden

lisäksi myös

muutoin: kävijöitä hemmoteltiin

mm. saimaalaisella äänimaisemalla,

jonka toteuttivat

yhteistyössä enonkoskelainen

äänituottaja Markus

Pesonen ja tamperelainen

Framery Oy. Messuilla

yhtenä järjestäjänä toiminut

Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö

Miksei Oy:ltä totesi

äänimaiseman olleen jopa

niin suosittu, että aika ajoin

neljälle henkilölle kerrallaan

mitoitetussa Frameryn tilassa

nähtiin tuplasti enemmän

kävijöitä. Myös suomalaiset

matkailuesitteet loppuivat

nopeasti kesken ja lisää

jouduttiin tilaamaan lentopostina.

-Grüne Woche-messut

ovat nyt ohi, mutta suomalaisten

tuotteiden näkyvyys

Saksassa kestää vielä pitkään.

Reilun kahden viikon

päästä Vavesaaren tilan ja

Aten Marja-aitan tuotteet

ovat esittelyssä televisiokanava

Kabel 1:n Dirk Hoffmanin

ruokaohjelmassa. Myös

saksalainen turismiin keskittynyt

televisiokanava DTV

on kuvannut messuilla olleita

yrityksiä omaan ohjelmaansa,

kertoo Päivi Karhunen

tulevista tapahtumista.

Sarka 2019

18.–21.7.2019

Sarka on maatilarakentamisen, kotieläintarvikkeiden,

energian ja metsätalouden

ammattilaistapahtuma. Seinäjoki Areenalla

1.-2.2019 järjestettävät messut ovat

avoinna perjantaina 9-17 ja lauantaina 10-

16. Messujen juontajana toimii Joanna Kuvaja.

Seinäjoki Areenan pysäköinti on ilmaista

koko messujen ajan.

www.vauhtiajot.fi

Näytteilleasettajia 11.kerran järjestettävä

tapahtuma on vetänyt areenan

täydeltä. Alueelta löytyy ajankohtaista

tietoutta monine hyödyllisine ratkaisuineen

ja vinkkeineen.

Molempien päivien ohjelmaan kuuluu

mielenkiintoisia tietoiskuja eläinten hyvinvoinnista,

tautisuojauksesta aina maatalouden

tulevaisuuden näkymiin.

Lisäksi ohjelmassa on tärkeää asiaa maaseudun

energianeuvonnasta ja niihin liittyvistä

tuista. Myös metsään ja sen omistamiseen

sekä uudelleen järjestelyihin liittyvät

palvelut ovat hyvin esillä.

Sarkamessujen ensimmäinen messupäivä

huipentuu

Sarkabileisiin,

jossa

esiintyy

Sarkamessujen juontajana

Joanna Kuvaja

maamme tämän hetken eturivin artisti Arttu

Wiskari. Muusta illan musiikista vastaa

monissa maatilatapahtumissakin esiintynyt

vauhdikas DJ Vesa.

Eikä tyyliä ja taitoa puutu, kun näyttävä

Latino Show Team astuu illan aluksi estradille.

Messuilla on myös mielenkiintoisia seminaareja

eri aiheista. Ohjelma, aikataulut ja

seminaarit ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan

Pytinki Oy:n kotisivuilla www.pytinki.fi.


MAA- JA METSÄTALOUS 3

VANA Valmisnavetta Oy

Laadukkaat ja kustannustehokkaat navettasuunnitelmat

VANA Valmisnavetat on kasvanut merkittäväksi suunnittelupalveluiden tarjoajaksi VANA

Navettasuunnittelukonseptinsa kautta. Suunnitelma mahdollistaa urakan kilpailuttamisen

eri toimijoiden kesken, jolloin yrittäjä saa valittua itselleen juuri sopivan ratkaisun. VANA

Navettasuunnittelu perustuu olemassa oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, jolloin ne toimivat

suunnitelman mukaisesti myös toteutusvaiheessa.

– Ihmiset ovat tykänneet

navettasuunnittelumme yksilöllisyydestä,

eli kuuntelemme

todella tarkasti asiakasta

ja mietimme millainen

navetta asiakkaan tilalle

sopii. Suunnittelijamme

Ari Ojala ja Lasse Kivioja

tekevät navettasuunnittelua

VANA Valmisnavetalle. Navettasuunnitelmien

pohjalta

asiakas voi kilpailuttaa kohteen

eri rakennusliikkeillä tai

rakentaa navetan itse. Kun

asiakas ostaa suunnitelmat

meiltä, hänellä on täysi vapaus

valita kohteen rakentaja.

Toki VANA Valmisnavetta

tarjoaa omaakin palveluaan,

mutta asiakas saa ja

hänen kuuluukin ottaa tarjouksia

kaikilta rakennusalantoimijoilta,

jotta tämä löytää

parhaan vaihtoehdon, toimitusjohtaja

Tapio Kautto painottaa.

Rakentajataustainen

suunnittelutoimisto

on vahvoilla

Suunnittelun laatu ja kilpailukykyinen

hinta ovat

myös keskeisiä kilpailuetuja

VANA Navettasuunnittelu

-palvelussa. Kautto näkee,

että suunnittelupalveluiden

tarjoajalla on hyvä olla

omaakin rakennustoimintaa.

– Kun rakennamme itsekin

navettoja, meillä on

paljon enemmän tietoa tehtävien

ratkaisuiden kustannuksista.

Suunnitellessa voidaan

peilata hyvinkin paljon

eri ratkaisuiden välillä. Jos

vaikka mietitään esim. pohja-

tai runkoratkaisuita, siinä

pystyy miettimään, mikä on

ratkaisun kustannusvaikutus

ja mikä ratkaisu on edullisin.

Suunnittelija voi auttaa

Vanan 3D-suunnitelma on katseltavissa tietokoneilla ja mobiililaitteilla

rakentajaa edullisten rakenneratkaisuiden

etsinnässä.

VANA Navettasuunnittelu

perustuu olemassa oleviin

tuotteisiin ja ratkaisuihin,

jolloin ne toimivat suunnitelman

mukaisesti myös toteutusvaiheessa.

VANA tekee

tiivistä yhteistyötä mm.

DeLavalin kanssa.

– Jos meidän suunnitelmaan

on piirretty portti,

sellainen tuote on myös

olemassa. Kun rakentamisen

loppuvaiheessa lähdetään tekemään

kalustamista, saamme

pidettyä kokonaisuuden

hyvin hanskassa, koska se

perustuu todelliseen tuotepalettiin,

Kautto toteaa.

Suunnitelman sisällä voi liikkua virtuaalisesti VR-lasien avulla.

Suunnitelmat

rakennetaan tilan ja

tarpeiden mukaisiksi

– Kun suunnitelmaa lähdetään

tekemään, tärkeintä

on perehtyä tilan tilanteeseen

ja miettiä avoimesti kaikkia

ratkaisuita, jolloin suunnittelussa

on käytettävissä kaikki

ratkaisuvaihtoehdot. Suunnittelua

ei kannata sitoa esimerkiksi

johonkin tiettyyn

lypsyjärjestelmään, vaan se

pystytään suunnittelemaan

tarvittaessa vaikkapa käytetylle

lypsyasemalle, lypsyrobotille

tai karuselliasemille.

Lannanpoistossa vaihtoehtoina

ovat ritilälattia syvin

lietekuiluin tai avokourulannanpoisto.

Eri lannanpoisto-

ja lypsyvaihtoehdot

pitäisi olla suunnittelussa

aina mukana, eikä niin että

suunnittelija myy pelkästään

jotain tiettyä vaihtoehtoa,

jolloin tila ei saa välttämättä

itselleen parasta mahdollista

vaihtoehtoa, Kautto

suosittelee.

Kauton mukaan suunnittelussa

olisi aina koetettava

välttää suunnittelijan lempiratkaisuita.

Huippusuunnittelija

on hänen mukaansa

koko ajan avoin uusille

ajatuksille, eikä lukittaudu

joihinkin tiettyihin lempiratkaisuihin.

VANA Valmisnavetta

- Johtava suomalainen navettarakentaja

- Ainut todellinen avaimet käteen -konsepti

- Ainut navettarakentamisen KVR-urakoitsija

- Laajin ja selkein toimitussisältö

- Henkilöstö 30 hlöä + aliurakoitsijat

- Liikevaihto vuonna 2018 oli noin

6,5 miljoonaa euroa

- Suunnittelee ja rakentaa koko

Suomen alueella

3D-mallit avaavat

suunnitelman

uudella tavalla

– Kun suunnittelua harkitaan,

meiltä tulee maksuttomalle

kartoituskäynnille

myynnin puolelta joko

minä tai Timo Jussilainen,

Kautto kertoo. Kartoitukseen

liittyy rakennuspaikkojen

katselmukset, samalla

mietitään mikä rakennuspaikkavaihtoehdoista

olisi

optimaalisin, jonka jälkeen

lähdetään tekemään hahmotelmaan

tulevan navetan

koosta. Teemme myös kartoituksen

olemassaolevasta

rakennuskannasta, koska

valmiit rakennukset kannattaa

aina hyödyntää.

Kautto kertoo, että tässä

vaiheessa työ siirtyy

VANA:n suunnittelijoille

Arille tai Lasselle ja asiakkaalle

tehdään luonnos, jota

käydään yhdessä läpi.

– On tärkeää varmistua,

että suunnitelma on menossa

asiakkaan toiveiden suuntaan,

jolloin tehdään mahdollisia

korjauksia ja jatketaan

eteenpäin. Luonnoksen

valmistuttua, siitä tehdään

3D-mallinnus. 3D-malli annetaan

asiakkaan käyttöön ja

se on katsottavissa tietokoneella,

mobiilipäätteillä ja

sitä voidaan käyttää myös

virtuaalilaseilla. 3D-malli on

Google Cardboard -yhteensopiva

ja toimii PC-koneilla

sekä Android-laitteilla.

Toiminnallinen

suunnittelu uuden

navetan punaisena

lankana

Toiminnallisen suunnittelun

ytimessä ovat mm. eläinliikenne,

rehustus ja lannanpoisto.

Vasikoiden juotto ja

erillismaidon käsittely kannattaa

ottaa varhaisessa

vaiheessa huomioon. Myös

eläinlääkärille ja sorkkahoidolle

täytyy varata sopivat

tilat. Eläinliikenteen osalta

tärkeitä kysymyksiä ovat

muun muassa siemennykset,

umpeenlaitto ja poi’itukset.

Toisaalta rakennusmääräykset,

hyvinvointituen perusteet

ja tuetun maatalousrakentamisen

ehdot määrittävät

omat raaminsa suunnittelulle

ja rakentamiselle. Siksi

DeLaval ja VANA suunnittelevat

yhdessä. DeLavalin

laitemyyjien laaja eläinliikenteen

tuntemus yhdessä

VANAn navettasuunnittelun

rakennusinsinöörien kanssa

yhdistää suunnittelun ammattilaiset

ennen näkemättömällä

laajuudella.

Kustannusarvio

liitteeksi investointitukihakemukseen

– Samalla kun tehdään

tulevan navetan mallinnus,

voimme tehdä myös kustannusarvion.

Meidän kustannusarvio

on laadittu maa- ja

metsätalousministeriön ohjeiden

mukaisesti, eli se tulee

liitteeksi investointitukihakemuksen,

kun tila lähtee

hakemaan rahoitusta ja laskee

hankkeen kannattavuutta.

Kustannusarviomme on

kannattavuuslaskennassa ja

rahoituksen haussa käytettävä

työkalu, Kautto toteaa.

www.valmisnavetta.fi

Puun

Taimet

taimet hukassa?

Tyvipää

käsitelty

biologisella

puunsuojaaineella.

Vanan suunnittelijoilla Ari Ojalalla ja Lasse Kiviojalla on rakennusinsinöörin koulutus sekä käytännön

kokemus rakentamisesta ja karjanhoidosta.

Laadukasta kuivikerahkaturvetta

Kaivukone -ja traktorityöt

Alavieska, www. jukuturve.fi

Markus p. 040 553 2919, Elina p. 044 342 0116

Merkkaus Katso tikkuja video: taimille

12 www.siekkelinsaha.fi

mm, kork. 1 m, oksaton

keppi. Tilaa ilmainen näyte

ja Merkkaustikkuja anna palautetta. taimille,

Siekkelin halk. 10 mm, Saha kork. Ky Valkeala 1,20 m,

P. oksaton 040 592 keppi. 5005

siekkelin.saha@co.inet.fi

Siekkelin Saha Ky Valkeala

P. 040 592 5005

siekkelin.saha@gmail.com


4

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Tuettuja lomia perheille

ja kaikille muillekin

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) on Veikkauksen

tuella toimiva lomajärjestö, joka järjestää lomia

niille, joilla ei muulla tavoin ole mahdollisuutta lomailuun.

Kaikkiaan MTLH:n tuettuja lomia järjestetään

vuosittain lähes 600 viikkoa eri puolilla Suomea.

MTLH:ssa toimii myös Maaseudun Tukihenkilöverkko.

Lomatukea myönnetään

taloudellisin, terveydellisin

ja sosiaalisin

perustein. Hakemuksessa

hakijan on hyvä ns. pakollisten

tietojen lisäksi hieman

avata elämäntilannettaan ja

kertoa oma tarinansa, jotta

tuen tarpeen arvioinnissa tulisivat

kaikki tekijät huomioiduiksi.

Tukea voi hakea

MTLH:lta mieluiten sähköisesti

järjestön sivuilta osoitteesta

mtlh.fi, tai postitse hakulomakkeella.

Mikäli hakemuksen

hyväksymisen kriteerit

täyttyvät, lomatukea

voidaan myöntää samalle

henkilölle useammin kuin

kerran, mutta korkeintaan

joka toinen vuosi.

Lomat ovat viiden vuorokauden

pituisia. Tarjolla on

myös minilomia, joihin sisältyy

kaksi lyhyempää (3 vrk +

2 vrk) lomajaksoa n. kahden

kuukauden välein. Aikuinen

maksaa 5 vrk:n lomasta sadan

euron omavastuuosuuden.

Alle 17-vuotiailla lapsilla

ei ole omavastuuta. Tuettu

loma on täysihoidolla,

johon sisältyy ateriat, majoitus

jaetuissa kahden hengen

huoneissa tai perhekoon mukaisissa

huoneissa/huoneistoissa

sekä ryhmälle suunnattu

lomaohjelma. Matkakustannuksista

lomakohteeseen

vastaa lomalainen itse.

TUETTUJA LOMIA!

Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille, työttömille ja eri

potilas- ja vammaisryhmille.

Vuoden 2019 tuetut lomat nyt haettavissa!

Hakuaika päättyy 3 kk ennen loman alkamispäivää.

Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai

tilaa esite ja hakulomake 010 2193 460, lomat@mtlh.fi

Olemme mukana Sarkamessuilla, Seinäjoella 1.-2.2.2019

Löydät meidän A-hallista, osasto 4b, tule käymään!

Seuraa ja käy tykkäämässä!

Perheloma irrottaa

arjesta ja tarjoaa

vertaistukea

Lomia voivat saada eri

elämäntilanteissa olevat

suomalaiset vauvasta vaariin.

Iso osa lomista on perhelomia.

Niissä on mahdollisuus

kiireettömään yhdessäoloon.

Perhelomien tavoitteena

on vahvistaa perheenjäsenten

keskinäistä yhteyttä

ja vuorovaikutusta sekä lisätä

perheen voimavaroja virkistyksen,

levon ja lomalla

tarjottavan ohjelman kautta.

Perhelomien osuus kaikista

MTLH:n tukemista lomista

on 42 % eli n. 240 lomaviikkoa

vuodessa.

Kullekin perhelomalle

valitaan 10–15 lapsiperhettä.

Loma alkaa tuloinfolla ja yhteisellä

tilaisuudella, jossa on

mahdollisuus tutustua muihin

lomalaisiin, lomakohteeseen

ja loman ohjelmaan.

Ohjelmassa panostetaan perheen

yhteiseen tekemiseen,

mutta mukana on ohjelmaa

myös eri-ikäisille lapsille ja

perheen aikuisille. Lomalla

on käytettävissä maksuton

lastenhoitopalvelu 1–3-vuotiaille

lapsille vähintään neljänä

päivänä. Lastenhoitomahdollisuus

ajoitetaan lomaohjelmassa

samalle ajankohdalle

kuin vanhemmille

Kuuntelevaa ja keskustelevaa apua

kaikille maaseudulla asuville

Maaseudun tukihenkilöverkko

on vapaaehtoistyöhön

perustuva auttamisverkosto,

joka tarjoaa keskusteluapua

kaikille maaseudun

asukkaille.

Toiminta perustuu vapaaehtoistyönä

annettavaan henkilökohtaiseen

keskustelupuun,

Palvelevaan Maaseutupuhelimeen,

pienryhmätapaamisiin,

Tukinet-palveluun

sekä Jelppi-ryhmätoimintaan,

joka tarjoaa käytännön apua

kriisin kohdatessa.

Henkilökohtaista tukea antavien

Maaseudun tukihenkilöverkon

vapaaehtoisten yhteystiedot

ovat tukihenkilo.

fi - sivustolla. Palvelevassa

Maaseutupuhelimessa puheluihin

vastaavat päivystävät

tukihenkilöt. Heille voi kertoa

mieltä painavista asioista

nimettömästi. Maaseutupuhelin

palvelee numerossa p.

010 504 5760 päivittäin klo

18–22. Toimintaa rahoittaa

Veikkaus.

Lue lisää:

www.tukihenkilo.fi

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry verkossa:

mtlh.fi | facebook.com/mtlhry | instagram.com/mtlhry

tarkoitettu ohjelma.

Loman päätteeksi lomailijat

voivat antaa palautetta

niin lomakohteelle kuin

MTLH:llekin. Perhelomalaisilta

lomajärjestö on saanut

mm. seuraavanlaista palautetta:

”suuri kiitos tällaisesta

mahdollisuudesta ison

perheen yhteiseen lomailuun”,

”loma oli ihan kiva

irtiotto arjesta”, ”kiitos lomasta,

ainutkertainen asia

perheellemme” ja ”teitte

meille joulun”.

Lomalle pääsyä tuetaan

taloudellisesti, mutta myös

muilla tavoin. Lomakohteet

sijaitsevat eri puolella Suomea:

on kylpylöitä, kuntoutuskeskuksia,

urheiluopistoja,

hiihtokeskuksia. Suurin

osa perhelomista sijoittuu

koulujen loma-aikoihin.

Kaikkien perhelomien ohjelmassa

on paljon erilaista ja

hauskaa tekemistä. Lomakohteista

löytyy majoitusta

erikokoisille lapsiperheille,

myös apuvälineitä käyttäville.

Perheille suunnatut

lomat on nimetty kohderyhmiensä

mukaan Meidän perheen

lomiksi (kouluikäisten

lasten perheille), Muksulomiksi

(alle kouluikäisten

lasten perheille) ja Voimaa

vertaisuudesta -perhelomiksi

(samankaltaisen vaikean

elämäntilanteen jakaville

perheille). MTLH:n lomatoiminnan

perusajatuksen

mukaan kaikilla pitäisi olla

mahdollisuus lomaan.

Tuettu loma tarjoaa paitsi

hengähdystä arjen pyörityksestä

ja yhdessäoloa mukavan

tekemisen parissa,

myös mahdollisuuden toisten

samanlaisessa elämäntilanteessa

olevien kohtaamiseen.

Muiden perheiden

ja lomalaisten tapaaminen

ja vertaistuki ovat MTLH:n

lomien tärkeintä antia. Tuoreen

tutkimuksen mukaan

vertaistuki ilmenee lomilla

yhtäläiseen elämäntilanteeseen

liittyvän tiedon sekä

kokemusten ja tunteiden

vastavuoroisena jakamisena,

keskinäisenä ymmärryksenä

sekä kannustuksena ja rohkaisuna.

Parhaimmillaan loma

voi siis olla paljon muutakin

kuin lomaa!

TUKIHENKILÖTOIMINTAA

Tukihenkilö on maaseudun olosuhteet tunteva vapaaehtoinen,

tehtävään koulutettu auttaja, jonka kanssa voi puhua vaikeistakin asioista.

Tukihenkilöiden yhteystiedot ja lisätietoa toiminnasta sivuilta

www.tukihenkilo.fi

Maaseutupuhelin

010 504 57 60

Palvelee joka päivä klo 18.00-22.00


MAA- JA METSÄTALOUS 5

Vietä talven parhaat hetket Härmässä

Talviloma

5 vuorokautta

Tarjous sisältää majoituksen puolihoitoruokailuin

5 x aamiainen ja 5 x lounas/päivällinen, upean kylpylän

ja kuntosalin vapaan käytön ja sisäänpääsyn tansseihin.

Tarjous voimassa 31.3.2019 saakka.

295 €

hlö / 5 vrk

Talven taikaa

kylpylässä

Tarjous sisältää majoituksen puolihoitoruokailuin

2 x aamiainen ja 2 x lounas/päivällinen, upean kylpylän

ja kuntosalin vapaan käytön ja sisäänpääsyn tansseihin.

Tarjous voimassa 31.3.2019 saakka.

149 €

hlö / 2 vrk

Varaa majoituspaketti myyntipalvelusta

puhelimitse (06) 483 1600 tai sähköpostitse

myynti@harmankylpyla.fi

Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä | Myyntipalvelu puh. (06) 483 1600

myynti@harmankylpyla.fi | www.harmankylpyla.fi

Ruokavirasto aloitti

toimintansa 1.1.2019

Ruokavirasto toimii ihmisten,

eläinten ja kasvien terveyden hyväksi,

tukee maaseudun elinvoimaisuutta

ja kehittää ja ylläpitää

tietojärjestelmiä.

Ruokavirasto aloitti toimintansa

1.1.2019, kun Elintarviketurvallisuusvirasto,

Maaseutuvirasto sekä

osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskusta

yhdistettiin

uudeksi virastoksi. Maa- ja metsätalousministeriön

hallinnonalaan

kuuluvan viraston päätoimipaikka

sijaitsee Seinäjoella. Ruokaviraston

toiminta kattaa koko maan ja

virastossa työskentelee lähes tuhat

henkilöä 20 paikkakunnalla. Virasto

toimii maa- ja metsätalousministeriön

hallinnonalalla.

Ruokavirasto edistää, valvoo

ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta

ja laatua, eläinten terveyttä

ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä

ja maa- ja metsätalouden tuotantoon

käytettäviä lannoitevalmisteita,

rehuja ja kasvinsuojeluaineita,

siemeniä ja taimiaineistoja. Virasto

vastaa Euroopan unionin maataloustuki-

ja maaseuturahastojen

varojen käytöstä Suomessa, toimii

EU:n maksajavirastona ja huolehtii

EU- ja kansallisten tukien toimeenpanosta.

Lisäksi Ruokavirasto kehittää ja

ylläpitää maaseutuelinkeinohallinnon

tietojärjestelmiä, kehittää sähköisiä

asiointipalveluja, ylläpitää ja

kehittää oman toimialan rekistereitä

sekä tuottaa tietohallinnon palveluita

maa- ja metsätalousministeriön

hallinnonalan virastoille ja

laitoksille sekä muille julkishallinnon

tahoille.

Ruokaviraston pääjohtajana

toimii maatalous- ja metsätieteiden

maisteri Antti-Jussi Oikarinen.

Pääjohtajan tehtävänä on virastojen

yhdistymisen kautta syntyneen

uuden organisaation johtaminen,

yhteisen johtamiskulttuurin

ja toimintamallin toteuttaminen sekä

toimintaympäristön kehityksen

vaatimuksiin vastaaminen.

- Uudelleenorganisoinnin tavoitteena

on vahvistaa uuden viraston

maatalouspolitiikan ja elintarvikeketjun

yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ensi vaiheessa vahvistetaan

erityisesti tietohallinto-osaamista

ja kehitetään sujuvaa toimintakulttuuria,

korostaa uusi pääjohtaja

Antti-Jussi Oikarinen.

- Asiakas tulee olemaan vahvemmin

Ruokaviraston toiminnan

kehittämisen keskiössä. Virasto

haluaa ruokaketjun luotettavana

kumppanina myös osaltaan luoda

turvallisuutta ja kilpailukykyä koko

järjestelmään. Jotta ruokajärjestelmämme

takaa hyvinvointia sen kaikille

osallisille, tarvitaan kaikkien

järjestelmän toimijoiden panosta -

myös uudistuvan hallinnon, Ruokaviraston.

Uutta: Neuvo 2020 on laajentunut

nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn

parantaminen -osiolla

Uusi Neuvo 2020

maatilojen nykyaikaistaminen

ja kilpailukyvyn

parantaminen-

osio antaa

mahdollisuuden tarpeen

mukaisiin selvityksiin,

kehittämissuunnitelmien

tekemisiin

tai pienempiin

projekteihin liittyen

tilasi kehittämiseen

ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Mietitkö esimerkiksi investointia,

sukupolvenvaihdosta tai yhtiöittämistä?

Kaipaatko erilaisia näkymiä

tilasi tulevaisuuden vaihtoehdoista?

Tarvitsetko keskustelua

asiantuntijan kanssa, miten

investointisi toteutus sujuu ja mitä

seuraavaksi pitäisi tehdä? Mietitkö

tuotantosuunnan muutosta?

Näissä ja monissa muissa tilasi

kehittämistä ja tuotantoa koskevissa

asioissa voit hyödyntää Neuvo

2020 -palvelua. Tarjoamme sinulle

selvityksiä, arviointeja, suunnitelmia,

keskusteluja ja seurantaa.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja

mietitään yhdessä sinulle parhaimmat

ratkaisut.

ProAgrian asiantuntijoiden

kautta yhdistyvät talous- ja tuotanto-osaaminen.

Toimimme verkostona

ja teemme sinua hyödyntävää

tiimityötä yhdistäen eri asiantuntijoidemme

osaamista.

MIKÄ ON NEUVO 2020?

• Kaikkien viljelijöiden on

mahdollista saada suunnitelmia,

selvityksiä ja kartoituksia maatilan

nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn

parantamiseen, ympäristökysymyksiin,

kasvinsuojeluun,

eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin,

energiatehokkuuteen sekä

luomutuotantoon.

• Käytettävissäsi 7 000 euroa

asiantuntijapalveluihin yrityksesi

kehittämiseen koko ohjelmakauden

aikana 2015-2020. Maksat

vain alv:n osuuden, joka on vähennyskelpoinen

arvonlisäverotuksessa.

• Neuvonnan käyttö ei lisää

viljelijän paperityötä. ProAgrian

asiantuntijat hoitavat käytännön

asiat puolestasi.

• Samalla tilakäynnillä tilalla

voi olla yhtä aikaa useampia asiantuntijoita

eri osaamisalueilta. Neuvontaa

voidaan antaa myös ryhmälle,

jossa on enintään 10 henkilöä.

• Neuvo-järjestelmän kautta

ei voida tehdä palveluja, jotka on

laskettu korvauksen piiriin muissa

järjestelmissä tai joissa tehdään

kirjanpitoa tai viranomaisten edellyttämiä

ilmoituksia tai hakemuksia

(esimerkiksi viljelysuunnitelma,

viljelykiertosuunnitelma ja

viljavuusnäytteiden otto, jotka

on jo huomioitu ympäristökorvauksessa).


6

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Hortilab Oy

20 vuotta viljelijöiden asialla

Kasvien viljely muuttuu

ajan myötä. Siksi myös viljelyksille

asetetaan uusia kovempia

vaatimuksia. Suurimman

vaatimuksen asettaa kuitenkin

viljelijä itselleen, kun

hän yrittää noudattaa kaikkia

ulkomaailman direktiivejä sekä

samalla elää omien ihanteidensa

mukaisesti ympäristön

huomioonottavana laatuviljelijänä.

-Kasvien viljely muuttuu

ajan myötä ja viljelyksille

asetetaan uusia kovempia

vaatimuksia. Tulevaisuuden

viljely vaatii yhteistyötä useiden

tahojen kanssa. Hortilabissa

asiakas on keskeisimmässä

asemassa, kun otetaan

huomioon laatu, talous,

ympäristö/ekologia ja etiikka/

moraali, Hortilab Oy:n toimitusjohtaja

Filip Högnabba

määrittelee.

Edustava maanäyte ja kattavat

analyysit antavat hyvät tiedot

lohkojen lannoitus- sekä

kalkitustarpeista ja hyvän perustan

viljelysuunnittelulle.

Kotimaisuus tärkeä

monelle viljelijälle

Hortilab Oy on alallaan ainoa

yksityisessä omistuksessa

oleva suomalainen laboratorio,

joka suorittaa kemiallisia

analyysejä. Vuosi 2019 on

yrityksen juhlavuosi. Hortilab

on suorittanut jo 20 vuotta kemiallisia

analyysejä maatalous-

ja puutarhasektorin viljelijöille

sekä tutkimuslaitoksille,

testauslaboratorioille, teollisuudelle

ja julkiselle sektorille.

Viljavuustutkimuksesta

hyötyvät myös kotitaloudet,

joilla on tarve saada hyvä nurmikko

tai kotipuutarha tuottavaksi.

Hortilab analysoi myös

yksityiseen käyttöön tarkoitetut

kaivovedet. Talousvesistä

tehdään kemiallinen ja/

tai mikrobiologinen analyysi.

-Hortilab Oy perustettiin

helmikuussa 1999. Yrityksellä

on käytännössä kuitenkin

yli 40 vuotinen toimintahistoria.

Vuonna 1978 Närpiössä

aloitettiin laboratoriotoiminta

viljelijöille silloisen Viljavuuspalvelu

Oy:n sivutoimipisteenä.

Vuonna 1999 Närpiön

sivutoimipiste oli tarkoitus

sulkea. Silloisessa laboratoriossa

työskennelleet henkilöt

halusivat pitää laboratorion

toiminnan omana yrityksenään

Närpiössä ja sen pohjalle

perustettiin Hortilab Oy, Högnabba

kertoo.

Kuluneiden kahden

vuosikymmenen aikana

toiminta on laajentunut

ja tänä päivänä

Hortilab palvelee asiakkaitaan

erittäin laaja-alaisesti

vankalla kokemuksella.

Hortilab tarjoaa

vankan

asiantuntemuksen

Kattavasti toteutettu ja

mahdollisimman uusi viljavuustutkimus

antaa hyvät

tiedot lohkojen lannoitus- ja

kalkitustarpeista. Viljavuustutkimus

vaaditaan myös

ympäristökorvausta varten ja

silloin tutkimuksen on oltava

vähintään perustutkimus, jossa

määritetään maalaji, multavuus,

happamuus, johtoluku,

vaihtuva kalsium, helppoliukoinen

fosfori, vaihtuva kalium

ja vaihtuva magnesium.

- Hortilabille laatu on ykkösasia.

Panostamme voimakkaasti

laitetekniikkaamme

ja osaamiseemme. Hortilabissa

asiakas on keskiössä,

kun otetaan huomioon laatu,

talous, ympäristö/ekologia ja

etiikka/moraali. Oma merkitys

on myös sillä, että Hortilabilla

on oikeus käyttää Suomalaisen

Työn Liiton myöntämää

Avainlippua, Högnabba

luonnehtii yrityksen toimintaa.

Hortilabin analyysipalvelu

ja useimmat analyysimenetelmät

ovat FINAS:in (Finnish

Accreditation Service) akkreditoimia,

T187.

-Tämä takaa asiakkaille

analyysituloksia, joiden oikeellisuus

on kansainvälisen,

laboratorioille tarkoitetun

standardin SFS-EN ISO/

IEC 17025 mukaista, Högnabba

toteaa.

Taloudellis-ekologinen

kumppani

-Puhutaan, että viljelijöiden

ravinteet menevät vesistöihin.

Tätä varten on olemassa

huomioon otettavia säännöksiä.

Viljavuustutkimuksen

avulla saadaan selville

mitä pelloissa jo on eikä sinne

enää tarvitse lisätä. Olisi

hyvä, että kaikki lannoitukset

tehtäisiin kestävällä pohjalla,

jotta peltoon ei lisättäisi ylimääräisiä

lisäravinteita. Näin

vältytään turhalta lannoitukselta

ja säästetään viljelijälle

tärkeitä euroja. Tutkimuspalveluidemme

käyttäminen on

taloudellis-ekologinen ratkaisu

ja samalla saadaan varmistettua

viljan laatu, Högnabba

painottaa.

Voimassa olevan ympäristökorvausjärjestelmän

ehtojen

mukaan viljavuustutkimus

saa olla enintään viisi

vuotta vanha. Poikkeuksena

ovat linjanäytemenetelmällä

tehdyt näytteenotot, joissa

näytteet otetaan kolmen vuoden

välein. Ympäristökorvausjärjestelmän

tavoitteena on

edistää ympäristön kannalta

kestävää lannoitteiden käyttöä

vähentämällä ravinnekuormitusta

pinta- ja pohjavesiin

sekä ilmaan.

Eviran hyväksymä

laboratorio

Hortilab on saanut vuonna

2016 Eviran hyväksynnän

tehdä analyysejä maanparannusaineista

ja kasvualustoista.

Jos yritys tai viheralueyrittäjä

myy multaa tai maanparannusainetta,

pitää myytävästä

tuotteesta löytyä tuoteseloste.

Tuoteselostetta

varten analyysit pitää teettää

lannoitevalmistelain mukaisesti

Eviran hyväksymässä

laboratoriossa. Hortilab on

ainoa akkreditoitu ja Eviran

hyväksymä laboratorio Suomessa,

kun tästä materiaalista

analysoidaan vesiliukoinen

fosfori ja kalium.

Viljavuustutkimukset

viljelysuunnittelun

perusta

Högnabba kertoo, että

Anitta Koivisto tarkistamassa AQ400

spektrofotometrin analyysituloksia. AQ400

spektrofotometrillä analysoidaan fosfori

maanäytteistä ja kloridi vesinäytteistä.

Hortilab tekee myös hivenravinnetutkimukset.

Tutkimuksen

kautta nähdään, mitä

hivenravinteita maaperästä

puuttuu. Suuressa osassa

Suomen pelloista on havaittu

hivenravinteiden puutetta,

erityisesti mangaanista. Myös

kuparin, sinkin ja boorin puute

on yleinen. Boorin riittävä

taso on tärkeää erityisesti perunan

sekä öljy- ja erikoiskasvien

viljelyssä.

-Sadon laadun varmistamiseksi

viljavuustutkimuksen

yhteydessä kannattaa aina

tehdä kattava hivenravinnemääritys.

Kun tiedetään

pellossa olevat ravinteet ja

niiden puutteet, on näitä puutteita

helpompi lähteä korjaamaan,

Högnabba selvittää.

Helpottaakseen analyysitilauksen

tekemistä Hortilab

tarjoaa viljelijöille valmiita

viljavuustutkimuspaketteja

eri viljelykasveille. Paketteja

löytyy viljalle, nurmelle,

perunalle, öljykasveille,

avomaavihanneksille, sokerijuurikkaalle,

luomuviljelylle,

marjoille sekä kotipuutarhoille.

Maanäytteiden

keräilyverkosto

laajenee

Auttaakseen viljelijöitä

näytteiden toimittamisessa

laboratorioon Hortilab järjestää

keväisin ja syksyisin

näytteiden kuljetusta maatalousliikkeistä

ja muilta yhteistyökumppaneilta.

Näytteiden

kuljetus on keräilypäivinä

täysin ilmaista.

-Viime syksynä saatiin

mukaan muutamia uusia

paikkoja ja keräilypisteitä

on nyt noin 80 eri puolilla

Suomea. Tulevana keväänä

keräily jatkuu vähintään samojen

yhteistyökumppaneiden

kanssa. Kevään näytteitä

lähettäessään kannattaakin

siis selvittää oman kunnan keräilypaikat

ja säästää lähetyskuluissa.

Näytteitä voi toimittaa

laboratorioon edullisesti

myös postitse käyttämällä

Hortilabin asiakaspalautusta.

Toki näytteitä voi tuoda laboratorioon

itsekin, Högnabba

mainitsee.

Toksiinit vaikeuttavat

viljan rehu-,

elintarvike- ja

kylvösiemenkäyttöä

-Analysoimme myös viljojen

ja rehujen valkuaispitoisuudet.

Teemme riippumattomana

laboratoriona myös

DON-analyysejä. Esimerkiksi

homeiden tuottamista

toksiineista deoksinivalenoli

(DON) on yleisin ja tutkituin

hometoksiini. Ne heikentävät

sadon laatua ja aiheuttavat

terveydellisen haitan lisäksi

merkittäviä taloudellisia tappioita.

Hometoksiinin lisäksi

Hortilab tekee muitakin viljojen

laatutestejä, kuten itävyys,

1000 siemenen paino, hehtolitrapaino

ja kosteus. Maatilojen

olisi hyvä varautua mahdolliseen

kylvösiemenpulaan

varmistamalla oman siementuotantonsa

laatu ja varata sitä

ensi kevään siemeneksi.

Toteutettuja uusia

analyysejä

Filip Högnabba kertoo, että

yksi uusimmista analyyseistä

on kasvinitraattianalyysi, jota

kehiteltiin ensisijaisesti kasvihuonepuolelle,

eli salaateille

ja yrteille. Nitraattianalyysi

on jo aiemminkin ollut osana

meidän palveluitamme, mutta

nyt teemme sen täysin itsenäisesti

emmekä enää käytä alihankintaa.

Nitraattipitoisuuksien

suhteen lehtisalaatilla,

jäävuorisalaatilla, rucolalla

ja pinaatilla on nitraattirajaarvot

EU-lainsäädännössä.

Jos tuotteessa on liian paljon

nitraattia, sitä ei ole enää niin

terveellistä syödä, Högnabba

mainitsee. Hortilab on saanut

myös akkreditoitua uusia analyysejä,

jotka liittyvät enemmänkin

maanparannusaineisiin

ja kasvualustoihin.

Elinvoimainen

pihanurmikko tai

kotipuutarha

-Hortilab toteuttaa kattavasti

myös muita analyysipalveluita.

Erityisesti kasvihuonepuoli

muodostaa tärkeän

osan analyysipalveluista.

Suurin osa on kasvualustasta

tehtäviä puristenesteanalyysejä,

Högnabba toteaa.

Viljavuustutkimuksesta

hyötyvät myös kotitaloudet,

joilla on tarve saada hyvä nurmikko

tai kotipuutarha tuottavaksi.

Kun talo on rakennettu

ja multakuorma odottaa tontin

reunalla, siitä kannattaa ottaa

viljavuustutkimus ja tilata

vähintään perustutkimus sekä

kalkitus- ja lannoitusohjeet

hyvään alkuun pääsemiseksi.

-Analyysi säästää monelta

murheelta, vuosien turhalta

työltä ja parhaassa tapauksessa

taimien jokavuotiselta

ostolta. Kotipuutarhuri hyötyy

tehdystä viljavuustutkimuksesta

pihamaan perustuksen

yhteydessä ja sen jälkeen

kasvukaudella, tutkimus

on perusta kalkitukseen sekä

lannoitukseen, Filip Högnabba

selvittää.


MAA- JA METSÄTALOUS 7

Pohjoisissa oloissa tuotettu kumina

on erittäin aromikasta ja öljypitoista

LUKEn tilastojen mukaan suomalainen

kumina pitää pintansa maailmanmarkkinoilla.

Lähes 30 prosenttia maailman

kuminasta tuotetaan Suomessa.

Suomen vahvuus on hyvin toimiva tutkimus-

ja tuotantoketju.

Viime vuonna kuminaa viljeltiin Suomessa

ennätykselliset 27.700 ha. Vertailuna perunaa

viljeltiin viime vuonna 21 700 ha, sokerijuurikasta

10 300 ha, härkäpapua 19 800

ha, ruista 16 300 ha ja rypsiä 27 500 ha.

Rapsin kasvatus on kasvanut merkittävästi

ja viime vuonna rapsia viljeltiin 30 800 ha.

-Kuminaa viedään ympäri maailmaa

mausteeksi ja aromiaineeksi. Kuminaa viljellään

sen siementen sisältämien haihtuvien

öljyjen vuoksi. Kuminaa käytetään muun

muassa leivissä, juustoissa, hajusteissa ja hajuvesissä.

Myös teessä ja pohjoismaisessa

akvaviitti-viinassa kumina on merkittävä ainesosa,

Caraway Finland Oy:n tehtaanjohtaja

Dan Kjällberg kertoo.

Pitkä, valoisa päivä antaa

suomalaiselle kuminalle

hyvän aromin

Kumina on tullut Suomeen Kjällbergin

mukaan vasta viimeisen 25 vuoden aikana.

- Kumina on suomalainen erikoisuus. Se

johtuu siitä, että erityisesti juuri täällä pohjoisissa

oloissa tuotettu kumina on erittäin

aromikasta ja öljypitoista Se näkyy myös

maailmanmarkkinoilla, sillä noin 30 prosenttia

maailmalla liikkuvasta kuminasta

tulee Suomesta, Kjällberg mainitsee.

- Suomalaisen kuminan kysyntä maailmalla

on ollut hyvä. Caraway Finland vie

kuminaa yli 40 maahan eri puolille maapalloa.

Pääasialliset markkina-alueemme ovat

Eurooppa, USA ja Aasia. Viime vuonna kasvavana

markkina-alueena on ollut Intia. Me

lajittelemme ja pakkaamme tuoreen kuminan

myyntiin. Osa kuminasta pastöroidaan

tarvittaessa, tai asiakkaan toivomuksesta.

Tuotamme myös kuminaöljyä tislaamalla,

Kjällberg kertoo.

-Lisäksi ostamme myös korianterin jyviä,

jota tislaamme ja teemme korianteriöljyä,

Kjällberg mainitsee.

Kumina sopii hyvin

viljelykiertoon

-Meillä on tällä hetkellä noin 450 sopimusviljelijää.

Jos kuminan viljely kiinnostaa,

onnistuu sertifioitujen kylvösiementen

osto meidän kautta.Caraway Finland pystyy

tarjoamaan parhaat tämän hetken markkinoiden

kuminalajikkeet. Viljelijöiden osaaminen

ja nykyaikainen tuotantolaitoksemme

moderneine laitteineen takaavat, että meiltä

toimitettu kumina on aina korkealaatuista,

Dan Kjällberg luonnehtii yrityksen toimintaa.

Kumina on erinomainen esimerkki niistä

mahdollisuuksista, joita erikoiskasvien

viljely Suomessa tarjoaa.

Lapualainen Kari

Alasaari on kasvattanut

kuminaa noin

15 vuotta. Alasaari on

närpiöläisen Caraway

Finlandin sopimusviljelijä.

Kipinän kuminan

viljelyyn Alasaari sai

aikanaan maatalouspuolen

starttikoulutuksen aikana.

-Kumina on monivuotinen

kasvi. Kumina sopii hyvin viljelykiertoon,

koska sillä on hyvä

maanparannusvaikutus. Kumina

puidaan syksyllä, jonka jälkeen

kylvetään syysruis ja tätä kautta

saadaan viljelykierto toimimaan.

Kuminapelto antaa yhdestä kylvöstä

kaksi, jopa kolmekin satoa,

mikä vähentää viljelytyötä ja kohentaa

maatalouden ympäristötasetta, Alasaari

selvittää.

Uusista viljelykasveista

muutosvoimaa ja joustoa

- Viime vuonna meillä kasvoi kuminaa

27 hehtaarilla, Alasaari mainitsee.

Alasaari hakee uutta ja erilaista viljelyyn.

Hän kasvattaa kuminan lisäksi uuden sukupolven

hybridiruista sekä syysrapsia, joka

kylvetään syksyllä ja puidaan seuraavana

vuonna loppukesästä.

-Erilaiset viljelykasvit tuovat tuotannollista

joustoa, tasaavat työhuippuja ja riski

epäonnistumisiin vähenee, kun tilan tuotto

muodostuu useasta kasvilajista. Uskon, että

pellolla viljeltävien kasvien lajivalikoiman

monipuolistaminen tuo tarjolle uusia ja kiinnostavia

kasveja ruuaksi, Alasaari sanoo.

Kumina hyvä vuoroviljelykasvi

- Monelle maatilalle kumina on otettu monipuolistamaan

kasvilajikkeita ja tasaamaan

riskejä. Kumina kylvetään viimeisenä ja puidaan

ennen viljoja. Kumina antaa sadon kahtena

vuotena peräkkäin, eikä lainkaan perustamisvuonna,

siksi tyypillinen sopimusaika

on kolme vuotta. Vaikka sopimukset ovat

yksivuotisia, ne uusitaan myös ensimmäisen

vuoden jälkeen. Ostamme aina sadon, kun

se on valmis ja onnistunut, Kjällberg toteaa.

-Olen ollut vajaan 11 vuotta Caraway Finlandin

sopimusviljelijä ja täytyy todeta, että

yhteistyö heidän kanssaan on sujunut erinomaisen

hyvin. Saamme heiltä viljely- ja

kasvineuvontaa, jotta sato olisi laadultaan

ja määrältään paras mahdollinen joka vuosi,

Kari Alasaari kertoo.

Kuminan viljely

soveltuu lähes kaikille

-Hintojen väliaikaisesta notkahduksesta

on nyt selvitty ja olemme taas luottavaisia

tulevaisuuden suhteen. Siksi tarvitsemme

lisää kuminan viljelijöitä, Kjällberg sanoo.

-Meillä ei ole asetettuja minimi- tai maksimipinta-alamääriä

sopimusviljelijöillemme,

tosin aika normaalia on kylvää kerrallaan

noin 10 hehtaaria. Kuminan viljelyssä

ei tarvita mitään erikoiskoneita. Sama pätee

puimurin ja kuivurin kanssa. Asioita helpottaa,

mikäli kylvettävä pelto on puhdas

rikkakasveista.

Dan Kjällberg tietää kuminan vaativaksi

viljeltäväksi.

- Kuminan viljelytoimet, erityisesti kasvinsuojelu,

vaativat hyvää ajoitusta ja olosuhteisiin

soveltuvia aineita ja käyttömääriä.

Kuminan viljelystä löytyy kaksi haastetta

ja ne ovat rikkakasvit sekä kuminakoi, joka

on ainut kuminan luontainen tuholainen.

Jos näiden kahden ongelman kanssa pärjätään,

ollaan voiton puolella, Dan Kjällberg

vakuuttaa.

CARAWAY FINLAND on suuri tuotantoyritys,

joka jalostaa suomalaisten sopimusviljelijöiden

kasvattamaa kuminaa.

Torbjörn Engelholm perusti pienen pakkaamoyrityksen

vuonna 2004. Sitä mukaa

kun kuminan viljely lisääntyi, hankittiin

nykyaikaisia koneita ja rakennettiin

uudet toimitilat. Nykyisin Pohjanmaalla,

Närpiössä, on käytössä viimeisin

tekniikka innovatiivisine ratkaisuineen.


8

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Pellon kuivatus kuntoon

Pellon märkyys johtaa

herkästi maan tiivistymiseen,

viljelytoimenpiteiden

vaikeutumiseen ja alhaisiin

satotasoihin. Ilmastomuutoksen

myötä kuivatuksen

merkitys korostuu

entisestään ja samalla kastelun

tarve lisääntyy.

Läpäisevä maalaji

Tiivis maalaji

Salaojakartta.

Salaojitus kannattaa

suunnitella huolellisesti.

Peltojen kuivatustarve

Kuivatustarve on Suomessa

erityisen suuri, koska

peltomme ovat tasaisia,

maaperä on tiivistä ja sadannan

ja haihdunnan vaihtelut

ovat suuret. Noin 60 prosenttia

Suomen pelto-alasta

on salaojissa. Etelä- ja Lounais-Suomessa

salaojituksen

osuus on vielä suurempi.

Suurin osa salaojituksista

on tehty jo 30-50 vuotta

sitten ja ojituksen uusiminen

tai täydentäminen on monin

paikoin ajankohtaista. Pellot

ovat saattaneet tiivistyä

tai painua ajan myötä. Nykyinen

konekanta tarvitsee

lisäksi aikaisempaa suurempaa

kantavuutta, jolloin tarvitaan

lisää kuivatustehokkuutta.

Putkia tai kaivoja on myös

saattanut rikkoutua eikä ojitus

enää toimi kunnolla.

Myös vuokrapeltojen kuivatus

tulee pitää kunnossa!

Pellon hyvä tuottokyky on

sekä omistajan että vuokraajan

etu. Kustannusten jaon

osapuolet sopivat keskenään

ja viljelijä voi hakea salaojitukselle

valtion investointitukea.

Peltomaan hyvä kuivatus

ylläpitää maan kasvukuntoa

ja helpottaa viljelytoimenpiteiden

ajoittamista. Huono

kuivatus viivästyttää kevättöitä

ja vaikeuttaa viljelytoimenpiteitä

märkinä aikoina.

Kuivatuksen lisäksi

pellon hyvän kasvukunnon

edellytykset ovat oikea lannoitus,

kalkitus, viljelykierto

sekä sopivat viljelytoimenpiteet.

Mikäli ilmastomuutoksen

ennusteet toteutuvat, talvet

tulevat olemaan nykyistä

leudompia, kesät kuivempia

ja rankkasateet saattavat lisääntyä,

jolloin toimivan salaojituksen

merkitys tulee entisestään

korostumaan.

Hyvä kuivatus vähentää

maan tiivistymis-, painumisja

ajourien muodostumisriskiä.

Nämä riskit ovat erityisen

suuret nurmiviljelyssä,

jossa tulee paljon ajokertoja

kun sato korjataan kolme kertaa

vuodessa ja lisäksi lannoitetaan.

Nurmet ovat usein turvemailla,

jotka painuvat helposti.

Sekä lannanlevitys- että

korjuukoneet ovat raskaita.

Nurmipellot saattavat sijaita

kaukana tilakeskuksesta, mikä

lisää tarvetta suuriin koneisiin.

Ajouria syntyy herkästi

ajettaessa pellolla maan ollessa

märkä. Tämä on erityisen

haitallista nurmilla, joilla

ajourat vaikeuttavat sadonkorjuuta,

sillä sadon sekaan

ei saa tulla maa-ainesta. Haitta

saattaa kestää monta vuotta,

sillä ajourien tasaaminen

tehdään yleensä vasta kun

nurmi uusitaan.

Salaojituksen tuki

Peltosalaojitukselle voi

hakea ELY-keskuksesta investointitukea.

Maatalouden

investointitukea voi saada salaojitukseen

35 % ja säätösalaojitukseen

40 % hyväksyttävistä

kustannuksista. Tuki

MAANRAKENNUS,-

sekä SALAOJATYÖT

• Aurakonekalustolla

• Nyt myös kaivavalla koneella

Salaojitus kannattaa tehdä huolellisesti kuivissa olosuhteissa.

Markku Myntti Ky

Alavieska, puh. 0400-890 469

0400-685 291

myönnetään viljelijälle hänen

omistamansa tai vuokraamansa

pellon salaojittamiseksi.

Tuen saanti edellyttää,

että salaojituksesta on tehty

suunnitelma, joka sisältää

suunnitelmakartan, suunnitelmaselostuksen,

työselostuksen

ja kustannusarvion.

Hyväksyttävät enimmäiskustannukset

ovat 3,60 €/m

kun ympärysaineena käytetään

salaojasoraa, kivimursketta

tai vähintään 3 mm paksuista

esipäällystettä. Salaojasora-

tai kivimurskekerroksen

tulee ulottua vähintään

kahdeksan senttimetriä

putken yläreunan yläpuolelle.

Jollei käytetä edellä esitettyjä

vaatimuksia täyttävää

ympärysainetta, enimmäiskustannukset

ovat 1,90 €/m.

Säätökaivon ja sen asennustyön

enimmäiskustannus on

800 €/ha.

Salaojituksen kustannukset

vaihtelevat välillä 3 000

– 4 000 €/ha.

Meneillään oleva investointitukien

hakuaika päättyy

15.3.2019 ja seuraava hakukierros

on 16.4-15.8.2019.

Ojitusta ei saa aloittaa ennen

kuin päätös on saatu.

Peltojen tasausta ja muotoilua

Lanaus perustuu mittaukseen ja automatiikkaan.

Jari Keränen 040 536 8581 jari-keranen@luukku.com

Katso

uusia palveluita

netistä!

Nyt myydään ensi kesän

lanauksia. Kysy ja varaa.

www.jari-keranen.fi

Vedenreitit tiiviissä ja läpäisevässä maassa. Mikä huonompi perusmaan

vedenläpäisevyys on, sitä tärkeämpi on että salaojakaivanto

johtaa hyvin vettä.

Poikkileikkaus salaojakaivannosta, jonka täyttömaana on ruokamultaa.

Pätevien

suunnittelijoiden

ja urakoitsijoiden

käyttäminen

Salaojitus on kallis ja pitkäaikainen

investointi, joten

sen laatuun kannattaa satsata.

Suunnittelua ja toteutusta

varten tulee varata riittävästi

aikaa, ja käyttää ammattitaitoisia

suunnittelijoita ja urakoitsijoita

sekä tehdä tarvittavat

maastomittaukset ja maaperätutkimukset.

Salaojayhdistys ry on viime

vuonna ottanut käyttöön

ja ylläpitää pätevyysjärjestelmän.

Salaojasuunnittelijoiden

ja -urakoitsijoiden

yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

www.salaojayhdistys.

fi ja sivuilla on merkintä niistä

suunnittelijoista ja urakoitsijoista,

jotka ovat saaneet todennetun

pätevyyden.

Jos pellolla on märkyysongelmia,

syyn selvittämisessä

on monesti apua ajantasaisesta

salaojakartasta,

jonka voi tilata Salaojayhdistykseltä

tai lähimmältä salaojasuunnittelijalta.

Kartan

avulla voi tarkistaa laskuaukkojen

ja kaivojen sijainnin ja

niiden kunnon. Märkyyden

syynä voi olla esim. maan

tiivistyminen tai painuminen,

puutteellinen peruskuivatus,

maa-aineksen ja ruosteen

kertyminen putkeen ja

kaivoihin, putken rikkoutuminen

tai ympäröivien alueiden

vesijärjestelyjen muuttuminen

Ottamalla yhteyttä salaojasuunnittelijaan,

hän voi

selvittää pellon kuivatustilanteen

ja esittää eri vaihtoehtoja

kuivatuksen parantamiseksi.

Jos päädytään uuteen,

täydennys- tai uusintasalaojitukseen

viljelijä voi yhdessä

suunnittelijan kanssa punnita

miten ojitus toteutetaan. Valinnat

koskevat muun muassa

ojaväliä, ympärysainetta, soramäärä,

kaivannon täyttöä ja

pellon tasausta. Salaojasuunnitelma

kannattaa teettää ammattitaitoisella

salaojasuunnittelijalla,

sillä hyvin tehty

suunnitelma maksaa itsensä

takaisin. Suunnittelukustannusten

osuus on vain noin

4-7 % kokonaiskustannuksista.

Kun salaojasuunnitelma

on dokumentoitu salaojakartalla,

siitä on hyötyä myös

myöhemmin ja se nostaa salaojituksen

arvoa.

Salaojituksen toteutusta

varten viljelijä ottaa yhteyttä

salaojaurakoitsijaan. Viljelijä

hankkii yleensä soran ja

urakoitsija muut tarvikkeet.

Ennen toteutusta, viljelijä

tilaa suunnitelman maastoon

merkinnän (paalutuksen).

Salaojituksen suorittaa

siihen erikoistunut ammattityöryhmä.

Työn valvojana

toimii tilaaja tai hänen edustajansa.

Suomessa salaojittaminen

on tietyillä pelloilla

todella haasteellista. Esimerkiksi

turvemaiden tai lähteitä

sisältävien peltojen ojitus on

vaikeaa. Myös työn aikaiset

sääolosuhteet saattavat vaikuttaa

lopputulokseen. Jos

salaojitus toteutetaan liian

määrissä olosuhteissa, epäonnistumisen

riski kasvaa.

Ongelmatilanteita ajatellen

on tärkeä että vastuukysymykset

on otettu huomioon

ennen työn aloittamista salaojitukseen

liittyvissä sopimuksissa.

Vesilain mukaan muusta

kuin vähäisestä ojituksesta

on tehtävä ilmoitus ELYkeskukselle

vähintään 60

vuorokautta ennen ojitusta.

Tämä koskee myös salaojitusta,

jos se tehdään happamilla

sulfaattimailla tai pohjavesialueilla.

Salaojayhdistyksen

sivuilta on linkki ojitusilmoituslomakkeeseen

ja

-ohjeeseen.

Peltosalaojitusopas on

saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta

www.salaojayhdistys.fi

kohdasta julkaisut ja

sen voi tilata painettuna osoitteesta

salaojayhdistys@

salaojayhdistys.fi.

Helena Äijö,

Salaojayhdistys ry

Suupohjan

KAIVUPALVELU OY

• Kaivava salaojakone • Aura salaojakone

• Salaojien sorastusyksikkö • Salaojien huuhtelu

• Kaivinkonetyöt • Salaojaputket + tarvikkeet

• Kaivot + rumpuputket • Salaojasorat

• Soramurskeet • Kalliomurskeet

KAUHAJOKI

Matti Samppala, puh. 0400-669 784


MAA- JA METSÄTALOUS 9

Salaojitus Leppinen Oy – Alan urakat

ammattitaidolla ja suurella kokemuksella

Salaojitus Leppinen Oy on salaojituksiin

ja salaojasuunnitelmiin erikoistunut

yritys. Se on toiminut vuodesta

1988 lähtien Lapualta käsin. Käytössä on

nykyaikainen ja tehokas aurakonekalusto.

- Toiminta-alueemme on pääsääntöisesti

150 km säteellä Seinäjoesta, mutta voimme

mahdollisesti työskennellä myös muualla

Suomessa. Toteutamme asiakkaan toivomusten

mukaisesti salaojaurakointia joko

kokonaisurakointina suunnittelusta toteutukseen

tarvikkeineen tai pienempinä osina,

kertoo yrittäjä Martti Leppinen.

Alan tietotaitoa

sukupolvelta toiselle

Leppinen on jo toisen sukupolven salaojamies,

joten hänellä on monipuolinen kokemus

ja ammattitaito haastaviinkin urakoihin.

- Meitä on nyt neljän hengen tehokas

työporukka. Myös poikani on jo toiminnassa

mukana. Hoidamme pääsääntöisesti

yksittäisten maanviljelijöiden ja maatalousyhtiöiden

peltosalaojitusurakoita. Pyrimme

aina siihen, että työt saadaan tehtyä ajallaan.

Kaikki meistä osaa ajaa kaikkia koneita, eli

työt hoituu vaikka joku olisi lomalla tai sairaana,

sanoo Leppinen.

Nykyaikainen kalusto

vaativiin urakoihin

Yrityksellä on käytössään tehokas kalusto

erilaisiin salaojaurakoihin. - Konekalustona

on aurasalaojakone Inter-Drain 2040 GP

36 tn, joka on varustettu GPS-tekniikalla.

Sen kameravalvonta ulottuu ojan pohjalle.

Sorakoneena on itsekuormaava telavaunu

Mastenbroek 17 tn. Telakaivinkone on puskulevyllä

varustettu JCM 14 tn. Lisäksi koneenkuljetusautoja

on kaksi: Volvo puoliperävaunu

lavetti ja Sisu koneenkuljetusauto,

mainitsee Leppinen.

Toiminta jatkuu entisellään,

edessä vilkas vuosi

Mennyt vuosi 2018 oli ojitusmääriltään

kohtuullisen hyvä, vaikka kuivuus ja helteet

koetteli sekä koneita että miehiä.

- Teimme pienellä porukalla kovan vuoden.

Meillä oli töitä likimain joka päivä, jopa

joulukuun loppuun saakka. Hyvät säät auttoivat

ojitus projektien toteutuksessa. Huolenamme

eivät olleet tulvavedet tai aikainen

routatilanne. Tänäkin vuonna toiminnan

painopiste pidetään samana, eli salaojitusten

tekemisessä . Nykyisen kaluston avulla

toimintamme on kustannustehokasta. Odotamme,

että vuodesta tulee kaiken kaikkiaan

vilkas, sanoo lopuksi Leppinen.

Yhteystiedot

Salaojitus Leppinen Oy

Otsonrita 3a, 62100 Lapua

Puh. 0400 866 702

Salaojaurakointi Jukka Mäkinen Ay

Salaojitusta Ylistarossa

ammattilaisen toimesta

Ylistarossa sijaitseva

Salaojaurakointi

Jukka Mäkinen Ay

tarjoaa alan urakat varmalla

otteella.

Valttinamme on rautaisen

ammattitaidon ja hyvän

kaluston ohella pitkällinen

kokemus. Toimintaalueemme

on noin sata kilometriä

Ylistarosta katsottuna,

joten olemme valmiina

työskentelemään hieman

kauempanakin. Meiltä saa

myös kaivot ja putket, kertoo

yrittäjä Jukka Mäkinen.

Säätö- ja välppäkaivot

mittojen mukaan

Salaojitusten ohella yritys

tarjoaa alan valikoimaan

liittyviä tuotteita. Niitä ovat

salaoja-, valtaoja- ja rumpuputket,

pientarvikkeet,

mittatilaustyönä valmistetut

kaivot sekä salaojasora.

- Valmistamme säätö-, tarkastus-,

niska- ja välppäkaivot

mittatilaustyönä asiakkaiden

tarpeisiin. Näin varmistetaan

kaivon sopivuus

aiottuun käyttökohteeseensa

ja siten toimivan lopputuloksen

syntyminen. Esimerkiksi

säätökaivojen kohdalla

säätösalaojitus vähentää

typen huuhtoutumista vesistöihin,

jolloin luonto kiittää.

Eli olipa tarve sitten säätötai

välppäkaivoille, valmistamme

ja tarvittaessa asennamme

ne ammattilaisen ottein,

sanoo Mäkinen.

Yrityksen monipuolinen

valikoima alaan liittyviä

tuotteita antaa sen asiakkaille

muitakin etuja.

- Palveluitamme hyödyntäessäsi

et joudu erikseen

tilaamaan materiaaleja

ja tuotteita mistään, vaan

ne löytyvät suoraan meiltä,

omasta varastostamme.

Sen lisäksi voit ostaa meiltä

salaojitustuotteita myös

omaan käyttöösi, korostaa

Mäkinen.

Monipuolinen kalusto

salaojakaivauksiin

ja muihin

kaivinkonetöihin

Jotta salaojitus voisi onnistua

parhain mahdollisin

edellytyksin, tarvitaan siihen

asianmukainen kalusto.

Yrityksen laitekanta on

juuri tätä tarkoitusta varten:

Kaivava laserohjattu salaojakone

Inter-Drain 1824

T, kaksi kappaletta sorastusyksikköä

sekä kaivinkoneet

JCB JS 130 ja

Hyundai HX 130.

- Kannattaa jättää

salaojitus alan ammattilaisen

huoleksi, niin

pääset paljon vähemmällä

sekä todennäköisesti säästät

aikaa ja rahaa. Me hoidamme

hommat kerralla kuntoon.

Monipuolisen kalustomme

ansiosta pystymme

tarvittaessa tekemään myös

muitakin kaivinkonetöitä.

Ota meihin yhteyttä ja kysy

lisää alan palveluistamme,

tai pyydä suoraan tarjousta,

kehoittaa Mäkinen.

Yhteystiedot:

Salaojaurakointi

Jukka Mäkinen Ay

Reiniläntie 164,

61400 YLISTARO

Puh. 050 511 1326

info@salaojitusmakinen.fi

Voidaan asentaa myös

kylmissä talviolosuhteissa!

EKOPUTKET

Salaojaputket pelloille

laadukkaasta kierrätysmuovista

Kestävyys: putket kestävät hyvin iskuja ja pakkasta,

eivät haurastu tai lasitu.

Kierrätys: kierrätettävää HDPE-materiaalia,

voidaan hyödyntää energiatuotannossa.

Ekologinen, kotimainen valmistus: putkituotannossa

käytetään kierrätettyä uusiomuovia ja tuotannossa

syntyvä jäte kierrätetään edelleen.

Valmistamme tehtaallamme myös

rumpuputket ja kaivot Suomen oloihin!

Ota yhteyttä:

p. 015 343 340 tai rotomon@rotomon.fi

Laatuputkia kierrätysmuovista

kestävään rakentamiseen


10

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Kansallista tukea

maksetaan vuoden

2019 tuotannolle

yhteensä

noin 325 miljoonaa euroa.

Käytettävissä oleva määräraha

on saman tasoinen kuin

vuonna 2018. Kansallisten

tukien kokonaismäärästä

noin 91 prosenttia on pohjoista

tukea ja noin seitsemän

UUSITUT MALLIT!

prosenttia on Etelä-Suomen

kansallista tukea. Vajaan

kahden prosentin osuus tukimäärästä

on muuta kansallista

tukea, josta valtaosa

on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan

kansallista tukea.

Kansalliset maataloustuet

täydentävät EU:n yhteisiä

tukijärjestelmiä, ja EU:n

maatalouspolitiikka asettaa

K.ALA-KREKOLA KY

• Salaojasoraa

• Sepelit

• Murskeet,

• Hiekat, ym.

PERILLE KULJETETTUNA

Kurikka ja lähikunnat

Pitkämöntie 290, 61360 Mieto

puh. 0400 269 103 | 06 – 453 7840

kimmo.ala-krekola@netikka.fi | www.k-alakrekola.fi

Kertavedolla maahan oja,

putki ja sora

JYSE140XL pyöriviin koneisiin JYS100:

* Putken koko 50–100 SALAOJAKONEET

mm

* Putken koko 50–80 mm

Kertavedolla maahan oja,

UUSITUT MALLIT!

UUSITUT

MALLIT!

tiukkoja rajoitteita kansallisten

varojen käytölle maatalouden

tukemisessa. Tuilla ei

saa vääristää kilpailua EU:n

yhteisillä markkinoilla. EUkomission

hyväksymät Suomen

kansalliset tukimuodot

perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin

ja niistä aiheutuviin

korkeisiin tuotantokustannuksiin.

Suomessa maatalouden

tukien merkitys on erittäin

suuri maatilojen kannattavuudelle

ja siten kotimaisen

ruuantuotannon ylläpitämiselle.

Ilman tukivälineitä

ruuan alkutuotanto olisi Suomen

olosuhteissa nykyistä

paljon vähäisempää ja voimakkaasti

keskittynyttä, sillä

pelkästään markkinatuotoilla

ei pystytä kattamaan

tuotantokustannuksia.

Tukimäärät

jakautuvat aiempien

vuosien tapaan,

Etelä-Suomen

kansallisen tuen

alenema jatkuu

EU-komission

linjausten mukaisesti

Pohjoisen tuen määrä on

samalla tasolla kuin vuonna

2018. Etelä-Suomen kansallisen

tuen määrä vähenee

UUSITUT MALLIT!

UUSITUT

UUSITUT

MALLIT!

MALLIT!

Hallitus vahvisti vuoden 2019

keskeiset kansalliset maataloustuet

Hallitus päätti 17.1. maa- ja puutarhatalouden

keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2019.

Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten

tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta

tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja

sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

SALAOJAKONEET

Kertavedolla maahan oja,

putki ja sora

SALAOJAKONEET

lukkoventtiilillä varustetulla sylint.

* Ojan max. syvyys Kertavedolla

140 cm

maahan oja,

* Ojan

oja,

Kertavedolla max. syvyys 100 cm

putki putki ja sora ja maahan putki sora ja sora oja, putki ja sora

* NTP-10 kiinnitys

* Tarkka kaadon ja syvyyden säätö

Kaikissa

* Kulutuskärkenä vaihdettava

malleissa tilava

CAT 1U3452 kauhankynsi * 3-pistekiinnitys cat. 2 sorasuppilo,

JYSE140XL * Hinta 6900 pyöriviin eur koneisiin + toim. kulut JYS100: * Hinta 6600 eur + toim. kulut portaaton

* Putken koko 50–100 mm * Putken koko 50–80 mm

sorakerroksen

* Ojan max. syvyys 140 cm * Ojan max. JYS100XL, syvyys cmUusia ominaisuuksia

säätö sekä

* NTP-10 kiinnitys

* Tarkka kaadon rajumpaakin ja syvyyden säätö käyttöön pyörivä

* Kulutuskärkenä vaihdettava

lukkoventtiilillä varustetulla sylint.

JYSE140XL

Kaikissa JYSE140XL pyöriviin

malleissa pyöriviin koneisiin JYS100:

tilava koneisiin

*

JYS100:

Putken max. koko 100 mm

CAT 1U3452 kauhankynsi

50–100 mm

* 3-pistekiinnitys

Putken koko 50–80

cat.

mm

2

putkikela

* Putken * Putken koko koko 50–100 mm * Putken koko

sorasuppilo, * Putken koko portaaton 50–100 mm * * Todella

koko 50–80 50–80 mm

Putken koko jämerä

mm

Hinta max. 6900 syvyys eur + toim. 140 cm kulut * Hinta Ojan max. 6600 syvyys eur + toim. 100 cm kulut 50–80 125/63 mm mm vakiona.

* Ojan * Ojan max. max. syvyys 140 cm cm * Ojan max. max. syvyys syvyys 100 100 cm cm

* Ojan max. syvyys 140 cm * Ojan max. syvyys 100 cm

* NTP-10 * sorakerroksen NTP-10 kiinnitys säätö sekä * JYS100XL, Tarkka * Tarkka kaadon Uusia kaadon sylinteri ominaisuuksia

ja syvyyden ja

lukkoventtiilillä

syvyyden säätö säätö säätö

* * Kulutuskärkenä * NTP-10 kiinnitys vaihdettava rajumpaakin lukkoventtiilillä * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö

pyörivä * Kulutuskärkenä putkikela vakiona.

* Kulutuskärkenä käyttöön

varustetulla varustetulla sylint. sylint. vaihdettava sylint.

CAT vaihdettava

lukkoventtiilillä varustetulla sylint.

Kaikissa CAT 1U3452 malleissa kauhankynsi tilava * Putken * 3-pistekiinnitys max. CAT koko cat. 1U3452 100 cat. 2 cat. mm 2 2kauhankynsi

* Hinta * CAT eur + 1U3452 toim. kulut kauhankynsi

Hinta 6600 * eur 3-pistekiinnitys + toim. kulut cat. 2

sorasuppilo, Hinta 6900 6900 eur eur portaaton

+ toim. kulut * Todella * Hinta jämerä 6600

* Hinta 6900 eur + toim. kulut

*

6600 eur

*

3-pistekiinnitys

125/63 eur + toim. + mm toim. kulut kulut

Hinta 6600 eur + toim.

cat.

kulut

2 + 3

sorakerroksen säätö sekä

sylinteri lukkoventtiilillä

JYS100XL, Uusia ominaisuuksia Uusia * Hinta 7600 eur + toim. kulut

pyörivä putkikela vakiona.

* Kulutuskärkenä rajumpaakin JYS100XL, Uusia käyttöön ominaisuuksia

JYS100XL, vaihdettava

* Putken max. koko 100 mm * Todella

rajumpaakin Uusia ominaisuuksia

tilava

CAT

Putken

1U3452 jämerä

max. rajumpaakin

kauhankynsi

125/63

käyttöön

mm sylinteri lukkoventtiilillä

* Kulutuskärkenä Kaikissa malleissa vaihdettava tilava CAT * koko 100 mmkäyttöön

* 3-pistekiinnitys 1U3452 Putken max.

MYYRÄAURA, kauhankynsi koko 100 cat. 2 + 3 Nopea laite pinta-

* 3-pistekiinnitys sorasuppilo, Kaikissa cat. portaaton 2 malleissa + 3 * Hinta tilava

Todella jämerä * Putken 125/63 max. * Hinta 7600 * Todella koko 100 mm

sorasuppilo, säätö sekä

7600 eur jämerä eur + toim. 125/63

+ toim. kulutmm

kulut

sorakerroksen säätö sekä sylinteri

portaaton * lukkoventtiilillä

Todella jämerä 125/63 mm

pyörivä pyörivä sorakerroksen putkikela vakiona.

* säätö MYYRÄAURA, * Kulutuskärkenä

sekä • Max. sylinteri Nopea työsyvyys

vaihdettava laite lukkoventtiilillä

laite pintavesien

johtamiseksi CAT CAT 1U3452 1U3452

pintavesien 75 cm

pyörivä putkikela vakiona. •* Teroitetun

Kulutuskärkenä sala- kauhankynsi sala- ja avo-ojiin ja leikkuuterän

vaihdettava

* cat. 2 + 3

ansiosta

• Max. * 3-pistekiinnitys työsyvyys CAT 75 1U3452 75 cat.

cm cm2 + 3

kauhankynsi

* Hinta 7600

*

eur vetovastus 3-pistekiinnitys

+ toim. kulut

• Teroitetun * Hinta 7600 leikkuuterän eur + toim. kulut

ansiosta

pieni, ansiosta cat. 2 n. + vetovastus 50 3 hv

pieni, vetovastus MYYRÄAURA,

n. • 50 * Murtopultilla pieni, Hinta hv

Nopea Nopea n. 7600 50 laite hv eur laite pintavesien

• Murtopultilla vesien johtamiseksi 20x200mm varustettu sala- sala- ja terä

ja kulutusterästä

+ pinta-

varustettu toim. kulut terä

terä avo-ojiin 20x200mm

kulutusterästä

20x200mm Max. • Max. työsyvyys

MYYRÄAURA, kulutusterästä Nopea laite pintavesien

Vetokuula 75 75 cm cm

990 €


990 €

• Vetokuula johtamiseksi 75mm, sala- johon ja avo-ojiin voi

75mm, johon voi voi myös liittää

• Teroitetun leikkuuterän ansiosta

+ toimituskulut

salaojaputken

myös vetovastus liittää • myös

pieni, Max. salaojaputken

pieni, n. työsyvyys liittää

50 n. 50 hv hv

salaojaputken

75 cm

Kaikki • • Teroitetun leikkuuterän ansiosta

hinnat Kaikki sis. • hinnat alv Murtopultilla 24%

sis.

vetovastus alv

varustettu

24%

20x200mm kulutusterästä pieni, n. 50 hv

vesien johtamiseksi sala- ja avo-ojiin

METALLIPAJA 990 990 € € HEIKKI • • Vetokuula ALAKORTES • 75mm, Murtopultilla 75mm, johon johon voi KY varustettu voi terä

Pajatie + + 10, toimituskulut 64900 Isojoki, puh. 020 729 9377, myös myös janne.alakortes@rautakortes.fi

liittää liittää 20x200mm salaojaputken kulutusterästä

990 €

• Vetokuula 75mm, johon voi

Lue lisää ja katso Kaikki Kaikki lähin hinnat jälleenmyyjäsi: hinnat sis. sis. alv alv 24% 24% www.jykevat.fi

+ toimituskulut

myös liittää salaojaputken

METALLIPAJA HEIKKI Kaikki hinnat ALAKORTES sis. alv 24% KY KY

Pajatie Pajatie 10, 10, 64900 64900 Isojoki, Isojoki, puh. puh. 020 020 729 729 9377, 9377, janne.alakortes@rautakortes.fi

METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY

METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY

Pajatie 10, 64900 Isojoki, puh. 020 729 9377, janne.alakortes@rautakortes.fi

Lue lisää ja katso lähin jälleenmyyjäsi: www.jykevat.fi

Lue Lue lisää lisää ja katso ja katso lähin lähin jälleenmyyjäsi: www.jykevat.fi

Pajatie 10, 64900 Isojoki, puh. 020 729 9377, janne.alakortes@rautakortes.fi

noin kahdeksalla prosentilla

EU-komission vahvistaman

tukiohjelman mukaisesti.

Sokerijuurikkaan kansallista

tukea maksetaan koko

maassa 350 euroa hehtaarilta

aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet

eli noin 160 miljoonaa euroa

maksetaan maidontuotannolle.

Maidon pohjoisen

tuen kokonaismäärä on säilynyt

tällä tasolla jo usean

vuoden ajan. Litraa kohti

maksettua tukitasoa on tarkennettu

vuosittain tuotantomäärän

kehityksen mukaan.

Vuoden 2020 alussa maksetaan

litratuen jälkierä, jolla

varmistetaan, että tuen kokonaismäärä

tulee täysimääräisesti

käytettyä.

Etelä-Suomen kansallista

tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle

sekä puutarhatuotannolle

Euroopan

komission päätöksen mukaisesti.

Tukimäärät alenevat

tukiohjelmassa vuosittain.

Sika- ja siipikarjatalouden

tuotannosta irrotettu tuki

eläintä kohti pienenee vuodesta

2018 noin 19 %. Kasvihuonetuotannon

tuessa ja

puutarhatalouden varastointituessa

Etelä-Suomen tukitasot

alenevat viime vuodesta

keskimäärin noin neljä

prosenttia.

Komission hyväksymä

Etelä-Suomen kansallisen

tuen nykyinen ohjelma on

voimassa vuoden 2020 loppuun

asti. Vuonna 2020 maksettavissa

oleva tukimäärä

alenee komission päätöksen

mukaisesti kuluvasta

vuodesta lähes kolme miljoonaa

euroa eli noin 15 %.

Sika- ja siipikarjatalouden

tukimäärä pienenee noin 28

% ja puutarhatalouden tukimäärä

noin 4 %. Tarkemmat

tukivaikutukset sika- ja siipikarja-

ja puutarhatiloilla riippuvat

siitä, miten tuotanto ja

tilarakenne kehittyvät Etelä-

Suomessa.

Vuonna 2021 alkavan

EU-maatalouspolitiikan seuraavan

kauden tavoitteiden

ja toimenpiteiden valmistelu

on jo käynnissä. Tässä valmistelussa

suunnitellaan laajassa

yhteistyössä kansallisten

tukien ja EU-tukien kokonaisuutta,

jolla voidaan

mahdollisimman tasapainoisesti

turvata eri tuotantosuuntien

kehittämismahdollisuudet

eri alueilla.

Pohjoiset nauta- ja

peltotuet säilyvät

ennallaan

Emolehmien ja emolehmähiehojen

tuet, sonnien ja

härkien tuet sekä teurastettujen

hiehojen ja sonnien tuet

nousevat vuoden 2018 alkuperäisestä

tasosta. Myös uuhien

ja kuttujen tuet ovat hieman

korkeammat kuin vuoden

2018 alkuperäiset tasot.

Sika- ja siipikarjatalouden

tuotannosta irrotetussa

Hyödynnä 35% investointituki!

pohjoisessa tuessa tukitaso

on pienempien eli alle 200

eläinyksikön viitemäärien

osalta noin kaksi prosenttia

alempi kuin vuoden 2018 alkuperäinen

taso. Rajoitteen

ylittävien viitemäärien tukitaso

alenee voimakkaammin

ja tukitaso on laskennallisesti

samalla tasolla kuin Etelä-

Suomessa. Eläinyksiköinä

lasketut viitemäärät vahvistettiin

sikojen ja siipikarjan

kasvattajille tilakohtaisesti,

kun tuotannosta irrotettu

tuki otettiin käyttöön koko

maassa vuodesta 2009 alkaen.

Pohjoisen tuen alueella

tuki päätettiin tällöin porrastaa

tilakoon mukaan.

Pohjoista tukea maksetaan

vuonna 2019 samoille

kasveille kuin alun perin

vuonna 2018. Pohjoisessa

hehtaarituessa sokerijuurikkaan,

tärkkelysperunan ja

avomaan vihanneksien tukitaso

nousee edellisestä vuodesta

ja muissa tuotteissa tukitasot

säilyvät vuoden 2018

tasolla. Yleisessä hehtaarituessa

tukitaso säilyy samana

kuin vuonna 2018. Nuorten

viljelijöiden hehtaarikohtaisessa

pohjoisessa tuessa tehdään

10 euron korotus hehtaarilta.

Kasvihuonetuotannon

pohjoisessa tuessa yksikkötuet

alenevat seitsemän

prosenttia vuodesta 2018 viljelyalojen

muutosten ja tukialueiden

välisen tasapainon

vuoksi.


MAA- JA METSÄTALOUS 11

Maveplan Oy on toimivan

peltokuivatuksen suunnittelutoimisto

Tehokkaan viljelyn edellytyksenä

on hyvin toimiva

kuivatus. Suomessa peltojen

kuivatus on välttämätöntä lähes

kaikilla pelloilla, koska

Maa- ja metsätalousministeriön

arvion mukaan vain 10

% pelloistamme voidaan viljellä

ilman ojitusta. Lisäksi

suuri osa Suomen peltojen

salaojituksista on yli 40

vuotta vanhoja ja niiden täydennys-

ja uusintaojituksen

tarve on monin paikoin merkittävä.

Salaojitus on pitkäaikainen

investointi, joten se

kannattaa suunnitella ja toteuttaa

huolellisesti.

Salaojitus tulee yleensä

ajankohtaiseksi, kun aiemmin

salaojitettu pelto on liian

märkä tai avo-ojissa oleva

pelto halutaan salaojittaa.

Yleinen syy märkyyteen on

pellon pintavesiongelmat,

jotka yleensä johtuvat maan

tiivistymisestä, pellon puutteellisesta

muotoilusta ja liian

harvasta ojavälistä. Tilanteen

korjaamiseksi tarvitaan

monesti täydennys- tai uusintaojitusta,

salaojateknikko

Petri Kurki toteaa.

Hyvin suunniteltu

on puoliksi tehty

Viljelijän kannattaa osallistua

salaojituksen suunnitteluun

yhdessä salaojateknikon

kanssa, koska hän tuntee

peltonsa ja muut suunnitteluun

vaikuttavat tekijät hyvin.

Suunnittelun tekee salaojateknikko,

joka suorittaa

maastossa GPS-mittaukset

ja maaperätutkimukset sekä

laatii suunnitelma-asiakirjat

niin paperisarjana kuin sähköisessä

muodossa.

Salaojittaminen

toteutetaan

kuivana aikana

– Salaojituksen toteutus

on parasta tehdä hyvissä olosuhteissa,

että työ voidaan

suorittaa ilman maan tiivistymistä

ja muita haittoja.

Jos toteutuksessa joudutaan

poikkeamaan suunnitelmasta,

tulee urakoitsijan sopia

asiasta suunnittelijan kanssa.

Salaojitustyön toteuttamisen

valvonta on myös

tärkeää.

– Usein valvojana toimii

suunnittelija. Paikallisvalvojana

voi toimia myös

työn tilaaja. Paikallisvalvojan

tehtävänä on säännöllisesti

valvoa työn toteutusta

ja ilmoittaa suunnittelijalle,

mikäli työn laadussa ilmenee

huomauttamista tai suunnitelmasta

joudutaan jostain

syystä poikkeamaan.

Salaojituksen

kustannukset ja tuet

– Salaojituksen kustannukset

ovat yleensä 3500-

4500 euroa/ha. Kustannuksiin

vaikuttavat eniten maalaji,

mutta myös pellon koko,

muoto, korkeussuhteet ja

kivisyys. Myös salaojasoran

saatavuus vaikuttaa kustannuksiin.

Salaojitukseen voi

hakea investointitukea alueelliselta

ELY-keskukselta.

Rahoitusmuotona on avustus

ja sen suuruus on 35 % salaojitukselle

ja 40 % säätösalaojitukselle.

Tuki voidaan

myöntää viljelijälle hänen

omistamansa tai vuokraamansa

pellon salaojittamiseksi,

Kurki opastaa.

Salaojituksen

kunnossapito

Salaojitus vaatii hyvin

suunniteltuna ja toteutettuna

melko vähän kunnossapitoa.

Merkittävin salaojien

huoltoa aiheuttava tekijä on

ruostesaostumat putkessa ja

putken rei’issä. Näitä haittoja

torjutaan huuhtelemalla

salaojat säännöllisesti.

Huuhtelulla voidaan poistaa

salaojaputkesta myös

sinne kertynyttä maa-ainesta.

Myös laskuaukot ja kaivot

kannattaa tarkastaa 1-2

kertaa vuodessa.

Peruskuivatuksenkin

on oltava kunnossa

Kuivatus voidaan jakaa

laajempaa aluetta koskevaan

peruskuivatukseen sekä yhtä

tilaa koskevaan paikalliskuivatukseen.

Peruskuivatuksen

turvaavat isommat ojat

kuten valtaojat ovat maanomistajien

muodostamien

ojitusyhteisöiden vastuulla.

Jotta isännän toteuttama peltokohtainen

kuivatus toimii,

on peruskuivatuksen oltava

kunnossa. Peruskuivatushankeet

saadaan vietyä jouhevimmin

läpi, mikäli kaikki

maanomistajat eli ojitusyhteisön

osakkaat ovat samaa

mieltä kunnossapitotarpeesta.

Usein näin ei ole ja peruskuivatushankkeen

toetuttaminen

voi olla tällöin haastavaa

ja jopa riitaista. Oma

haasteensa peruskuivatushankkeiden

toteutumisessa

ovat ”nukkuvat” ojitusyhteisöt.

Tällä tarkoitetaan, että

ojitusyhteisöt eivät ole pitäneet

säännöllisiä kokouksia

eivätkä kaikki osakkaat ole

edes tietoisia jäsenyydestään

ao. yhteisössä, toimitusjohtaja

Olli Utriainen näkee.

Kuivatustarpeeseen

tulisi herätä ajoissa

Utriainen neuvoo reagoimaan

asioihin, ennen kuin

ongelmia ehtii syntyä peruskuivatuksen

osalta.

– Peruskuivatushankkeiden

läpivientiaikataulu voi

olla useamman vuoden prosessi,

ellei asiasta olla yksimielisiä

ojitusyhteisössä. Salaojituksetkin

olisi uusittava

heti, kun merkkejä alkaa ilmetä.

Maanviljelijä näkee

itse oman peltonsa tuoton,

kuinka paljon puutteellinen

kuivatus alkaa syömään tuottavuutta.

Salaojien ja valtaojien

jatkuvaan kunnossapitoon

kannattaisi kiinnittää

huomiota. Salaojat tulisi

huuhdella ja pitää ne toimintakuntoisia

– ojatkin tulisi pitää

kunnossa, eikä välttämättä

odottaa, että ojan vetokyky

on jo niin huono, että joudutaan

lähtemään isompaan

peruskuivatushankkeeseen.

Mukana

ojitushankkeissa

– Olemme suunnittelutoimisto,

joten tarjoamme

kuivatustilanteen kartoitusta

ja kartoituksen pohjalta

tehtävää parantamissuunnitelmaa.

Teemme tilakohtaisia

salaojitussuunnitelmia,

mutta lisäksi olemme mukana

peruskuivatushankkeissa,

olivatpa ne sitten pienemmän

yhteisön tilaamia tai esimerkiksi

Maanmittauslaitoksen

tilus-järjestelyn yhteydessä

toteutettuja peruskuivatuksen

parantamishankkeita.

Olemme mukana myös ojitustoimitushankkeissa,

joissa

on jo jokin kiistatilanne

päällä. Tarjoamme projektinjohtotyyppistä

kokonaispalvelua,

jos asiakas näin

haluaa. Tällä pystymme keventämään

ojitusyhteisöjen

päätoimitsijan ja toimitsijamiesten

työtaakkaa. Meillä

keskitytään suunnitteluun,

projektinjohtoon, ja dokumentointiin

sekä urakoitsijan

työn valvontaan.

Pitkän kokemuksen

omaava

suunnittelutoimisto

– Toimistomme juuret eli

Salaojayhdistys on suunnitellut

kohteita jo 1900-luvun

alkupuolelta lähtien, joten

meillä on hyvä näkemys

mm. maalajien asettamiin

vaatimuksiin, mitä tulee ojaväleihin

sekä oikeisiin putkikokoihin.

Pystymme tarvittaessa

suunnittelemaan ojitukset

niin, että ne voidaan

toteuttaa koneohjausmalleilla.

Urakoitsijan on selkeämpi

ja helpompi toteuttaa kohde,

kun toteutus on ammattilaisen

suunnittelema. Katsomme

kohdetta yhdessä

maanomistajan kanssa, mikäli

asiakas haluaa olla suunnittelussa

mukana.

Salaojittajan muistilista

1. Tehdään päätös peltosalaojituksen toteuttamisesta.

2. Tilaaja ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen

salaojateknikkoon

a. Salaojayhdistys ylläpitää salaojasuunnittelijoiden

pätevyysjärjestelmää

3. Tilaaja antaa suunnittelijalle tarvittavat lähtötiedot.

Suunnittelija tekee maastotyöt, mitoittaa ja laatii

suunnitelma-asiakirjat.

4. Tilaaja huolehtii hankkeen rahoituksesta ja hakee

tarvittaessa hankkeelle valtion investointitukea

alueelliselta ELY-keskukselta.

5. Tilaaja tekee tarvittaessa vesilain mukaisen

ilmoituksen ojituksesta alueelliselle ELYkeskukselle

vähintään 60 päivää ennen ojitusta

6. Tarvittaessa salaojituksen toteutus kilpailutetaan,

valitaan urakoitsija ja laaditaan urakkasopimus

a. Salaojayhdistys ylläpitää salaojaurakoitsijoiden

pätevyysjärjestelmää

7. Suoritetaan tarvikkeiden kilpailutus, valinta ja

tilaus. Yleensä tilaaja hankkii salaojasoran ja

urakoitsija muut tarvikkeet.

8. Tilaaja tilaa salaojateknikolta suunnitelman

maastoon merkitsemisen. Paalutus tulee tilata

yleensä vähintään kaksi viikkoa ennen toteutusta.

Salaojateknikko ja tilaaja tai muu henkilö

apumiehenä suorittavat yhdessä työmaapaalutuksen

maastoon.

9. Avo-ojat täytetään tilaajan tai muun tahon toimesta

juuri ennen ojitusta.

10. Urakoitsija toteuttaa salaojituksen suunnitelman ja

työmaapaalutuksen mukaisesti.

11. Salaojakaivannon täyttö tehdään salaojasoralla tai

osin ruokamullalla yleensä urakoitsijan toimesta.

Lopuksi pellon pinta tasoitetaan viljelijän

toteuttamana.

12. Työn valvojana toimii yleensä viljelijä tai hänen

edustajansa. Suunnittelija laatii valmistumistodistuksen,

jos hankkeelle on haettu valtion

rahoitusta.

13. Tilaaja hakee rahoituksen maksatusta alueelliselta

ELY-keskukselta.

14. Salaojitetun pellon viljelijä huolehtii salaojituksen

kunnossapidosta. Salaojat kannattaa huuhdella

säännöllisesti.

Utriaisen mukaan peruskuivatusratkaisuissa

puhuttavat

vesienhoitokysymykset.

Kun ojia kaivetaan,

niin samalla lähtee liikkeelle

mm. kiintoainesta, jonka

huomioiminen peruskuivatuksessa

on tärkeää. Peruskuivatuksen

yhteyteen tulevat

vesiensuojeluratkaisut,

kuten kosteikot, ovat meidän

vahvaa osaamisalaa.

Rannikkoalueiden happamat

sulfaattimaat aiheuttavat

sen, että kaivuvaiheessa

ja sen jälkeen pH voi laskea

hyvinkin alas ojavedessä.

– Osaamme ottaa suunnittelussa

huomioon tähän

liittyvät toteutusratkaisut ja

viranomaisyhteistyön, miten

pH:n laskua sen vaikutuksia

voidaan ehkäistä vesistöissä.

Peruskuivatusta suunniteltaessa

on tärkeää huomioida

kuivatussyvyys, jonne

voidaan ja saadaan kaivaa.

Happamilla mailla ei yleensä

saa mennä aiemman kuivatussyvyyden

alapuolelle

ilman uutta vesioikeudellista

lupaa.

– Jos kaivetaan ilman

suunnittelua, voidaan tehdä

vesienhoidon vastaisia ratkaisuita.

Paitsi että tällä aiheutetaan

ylimääräistä haittaa

vesistölle, niin se johtaa

tarpeettomaan polemiikkiin

sekä mustamaalaa osaltaan

maataloutta. Yhteistyö meidän

kanssa takaa sen, että

edellä mainitut asiat sovitetaan

yhteen ydinhommamme

kanssa. Ydintehtävämmehän

on riittävän kuivatuksen

turvaaminen ja sitä

kautta alueen peltojen maksimaalisen

tuotannon palauttaminen,

Utriainen toteaa

loppuun.

www.maveplan.fi


12

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Kuusitukkia sahalle, energiapuuta voimalaitoksille

EPM Metsä Oy on huolellinen puunostaja

EPM Metsä Oy on vuonna 2011

perustettu puunhankintayhtiö. Sen

päätavoitteena on hankkia puuta Lapuan

Saha Oy:lle sekä EPV Energia

Oy:n kahdelle voimalaitokselle.

Lisäksi yhtiö välittää puuta muille

puunjalostusyhtiöille. EPM Metsä

Oy:n toimisto sijaitsee Seinäjoella, ja

sen puunostajat toimivat eri puolilla

Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata.

– Ostamme ensisijaisesti päätehakkuuleimikoita,

erityisesti kuusen.

Tukit menevät Lapuan Saha Oy:lle

ja energiapuu Vaskiluodon Voiman

ja Seinäjoen Voiman laitoksiin, eli

mahdollisimman suuri osa hankkimastamme

puusta menee omistajiemme

käyttöön. Välikäsien mukanaolo

on minimoitu. Meille toimitusketjun

lyhyys antaa kilpailuetua, kertoo

toimitusjohtaja Timo Hongisto.

Huippulaatuista

kuusitukkia

EPM Metsä Oy:n toiminnan

lähtökohtana on Lapuan Saha Oy:n

puuntarve. Sahan toiminnassa painottuu

kuusitukin sahaaminen. Sahalta

lähtee kotimaahan ja maailmalle

vuosittain n. 80 000 m3 korkealuokkaista

havusahatavaraa.

– Yhtymäpinta energiaan syntyy

luontevasti, kun EPM Metsä hankkii

pääasiassa kuusitukkileimikoita,

joiden ohessa tulee energiapuuta, erityisesti

latvusmassaa, Timo Hongisto

sanoo.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

kuusitukit ovat ominaisuuksiltaan

erinomaisia. Korkea laatu

johtuu siitä, että alueen kasvupaikkatyypit

ovat vaatimattomia, jolloin

puu kasvaa hitaasti. Lisäksi puustot

ovat harvahkoja, jolloin kuusissa on

runsaasti tervettä oksistoa. Tuloksena

on ihanteellinen ohutlustoinen

kuusitukki.

– Tukkipuun laadusta voivat olla

ylpeitä sekä puun myyjä että käyttäjä.

Meidän intresseissämme on tehdä

Kannon murskaamista maastossa

Kontio Forest Oy:n toimesta.

nimenomaan kuusitukkia, ei kuitua.

Välitykseen meiltä menee kuitupuuta,

koivutukkia ja sahaukseen liian

järeitä tukkeja, Hongisto mainitsee.

– Lapuan Saha Oy tehostaa jatkuvasti

toimintaansa, siellä tehdään

laiteinvestointeja ja kehitetään toimintatapoja.

Saha määrittelee meille

korjuurytmin ja paljolti myös hankintamäärät.

Energiapuu tulee siinä

käsipuolessa. Kaikki energiapuu, mikä

vain saadaan, mahtuu kyllä voimalaitosten

käyttöön.

Puunostajien verkosto

toimii Pohjanmaalla ja

Etelä-Pohjanmaalla

EPM Metsä Oy:lle puuta myyvät

paikalliset metsänomistajat Pohjanmaalla

ja Etelä-Pohjanmaalla. Yhtiö

tekee hyvää yhteistyötä

metsänhoitoyhdistysten

kanssa. EPM Metsä

Oy:llä on toimintaalueellaan

kuuden

puunostajan verkosto,

heidän yhteystietonsa

ovat yhtiön

www-sivuilla

Puukaupassa on vireä aika. Haluamme kertoa Maa- ja

metsätalouslehden lukijoille mahdollisuudesta myydä puuta

omaan maankuntaan Lapuan sahalle. Sahan puunhankinnasta

vastaa EPM Metsä Oy, jota omistaa sahan lisäksi EPV Energia Oy.

Tässä muutama hyvä syy valita leimikkosi ostajaksi

paikallinen saha:

osoitteessa epmmetsa.fi/puunostajat.

– Paikalliset metsänomistajat ovat

meille tärkeitä asiakkaita. Olemme

täällä tunnettu toimija, meihin osataan

ottaa yhteyttä. Puunostajamme

käy katsomassa leimikkoa ja kaupanteko

jatkuu siitä eteenpäin. Asioita,

joita myyjän kannattaa etukäteen

miettiä, ovat tiestö, kulkuoikeudet

ja ennakkoraivaukset, Timo Hongisto

vihjaa.

– Puunmyyjän kannalta me olemme

siinä mielessä hyvä ostaja, että

kuusikon päätehakkuista me otamme

sahatukit tarkasti talteen. Sahapuusta

myyjä saa suurimmat tulot,

ja meille kuusitukkien huolellinen

ottaminen on tärkeää toiminta-ajatuksemme

vuoksi.

Aikanaan harvennettu

kuusikko on EPM:n

oston ykköskohde.

Latvusmassa puidaan

isoiksi läjiksi tukkien väliin.

Ähtärin Motopuu Oy:n

hakkuukone työskentelemässä.

Puun hintataso on hyvä

Timo Hongiston mukaan puun

markkinatilanne näyttää jatkuvan

hyvänä. Myyjän kannalta hintataso

on hyvä.

– Hieman yli vuosi sitten alkoi

parempi suhdanne. Sen huippukohta

oli syksyllä, mutta hinnat ovat edelleen

korkeammalla kuin esimerkiksi

viime vuoden alussa. Pyörät pyörivät

hyvin, ja talvileimikoita olemme

päässeet tekemään.

– Akuutti ostotilanne riippuu talven

keleistä. Meidän täytyy hieman

miettiä, kuinka paljon meillä korjuuseen

sopii. Talven pituus ratkaisee,

kuinka paljon pystytään hakkaamaan.

Emme halua ottaa sellaista

riskiä, että talvileimikoita jää

paljon hakkaamatta.

Puunkorjuussa EPM Metsä Oy:n

kumppaneina on viisi pääurakoitsijaa.

Kaikesta yhtiön tekemästä puunhankinnasta

pystykauppoja on suuri

enemmistö, mutta hankintakauppojakin

tehdään. Niillä on oma, tärkeä

roolinsa.

– Hankintapuun osuus on noin

5%, mutta sitäkin vaihtoehtoa käytetään.

Hankintakaupoilla haluamme

osaltamme palvella aktiivisia metsänomistajia.

Erityisesti energiapuun

hankintakaupat kiinnostavat meitä,

Timo Hongisto kertoo.

www.epmmetsa.fi

Otamme arvokkaan tukkipuun tarkasti talteen hakkuussa.

Tämä näkyy lisänä metsänomistajan kukkarossa!

Puukaupan myyntitulo maksetaan selvänä rahana. Meillä ei

ole jäsenyyspakkoa, jälkitilejä eikä bonuksia. Seuraavan

leimikkosi voit myydä taas vapaasti kenelle haluat.

Puuta korjataan lähes ympärivuotisesti. Tarpeen tullen puut

saadaan nopeastikin pinolle

Puunkorjuun tekevät luotettavat paikalliset korjuuyrittäjät

Korjaamme kuusikoissa latvusmassan talteen. Tämä helpottaa

uudistamista ja saat laadukkaan taimikon

Jos kiinnostuit, ota meidän puunostajaan yhteyttä. Ostajien

sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot löydät osoitteesta

www.epmmetsa.fi tai soittamalla toimistoomme Tiinalle

numeroon 044 712 1335

ERINOMAISTA PUUKAUPPAVUOTTA 2019!

Energiapuun hankintakaupat kiinnostavat

– Meitä kiinnostaa ostaa hankintakaupoilla

energiapuueriä

Vaskiluodon Voiman ja Seinäjoen

Voiman käyttöön, mainitsee

EPM Metsä Oy:n toimitusjohtaja

Timo Hongisto.

Myyjä voi vaikuttaa energiapuun

hankintakauppaerän kiinnostavuuteen

ja hintaan pienellä

ennakkosuunnittelulla.

– Jos puuerä on riittävän iso ja

sellaisessa paikassa, että sen pystyy

rekalla hakemaan, niin ilman

muuta olemme hyvin kiinnostuneita.

Ikävä kyllä energiapuuerät

ovat usein noudon kannalta hankalassa

paikassa ja moneen kasaan

koottuina, jolloin kohde menettää

meidän kannaltamme houkuttelevuuttaan.

Lisäksi paikka

ei saa sijaita sähkölinjojen alla,

Hongisto sanoo.

– Hyvin laitetussa puuerässä

kuormat on koottu yhteen. Puun

ostajan kannalta noudon tulisi

sujua mahdollisimman nopeasti,

kun ajatellaan, että paikalle lähetetään

käyttökustannuksiltaan

kalliit hakkuri ja rekka-auto tai

useita. Muita hyvän puuerän kriteereitä

ovat määränä vähintään

yksi rekkakuormallinen, ja se, että

rekan saa paikan päällä käännettyä.

Rekat ovat niin suuria, että

ne vaativat paljon tilaa kääntymiseen.

Kääntöympyrä tulee olla

ulkokehältään noin 30 metriä ja

risteyksessä kääntyminen edellyttää

noin 30 metriä esteetöntä peruutustilaa,

että koko yhdistelmä

saadaan oikenemaan.

Hankintakaupan kohteeksi soveltuvat

hyvin monenlaiset energiapuut.

Puu voi olla karsittua tai

karsimatonta. Esimerkiksi peltojen

reunoilta giljotiinikouralla siivotut

lepikot ja haavikot soveltuvat

hyvin biopolttoaineeksi.

Energiapuun myynti EPM Metsä

Oy:lle on myös ympäristölle

suotuisa ratkaisu. Yhtiö toimittaa

energiapuun EPV Energia Oy:n

kahdelle suurelle voimalaitokselle,

joista Vaskiluodon Voimalla

biopolttoaineen vaihtoehtona

on kivihiili, Seinäjoen Voimalla

turve.

– Kaikki kauttamme voimalaitoksiin

menevä energiapuu korvaa

fossiilisen ja hitaasti uusiutuvan

polttoaineen käyttöä. Mitä

enemmän voimme toimittaa biopolttoainetta

voimalaitoksiin, sitä

vähemmän niissä käytetään kivihiiltä

ja turvetta. Voidaan sanoa,

että esimerkiksi hankintakauppoina

energiapuuta ei meille voi liikaa

tulla, Hongisto korostaa.


MAA- JA METSÄTALOUS 13

Suomen Yrittäjäopisto

MaitoCoach tarjoaa ammattimaista

valmennusta maitotiloille

Nykyisin maatilayrittäminen on bisnestä siinä

missä muukin yritystoiminta, joka vaatii

vahvaa johtamisosaamista niin talousjohtamiseen

kuin henkilöstön tai sidosryhmienkin

johtamiseen. MaitoCoach-hanke kokoaa

maitoyrittäjille asiantuntijaverkoston, jota

maitoyrittäjä voi hyödyntää kehittäessään ja

tehostaessaan toimintaansa.

MaitoCoach -hanke

vastaa uudella

tavalla maitoyrittäjien

monipuolisiin tarpeisiin.

Suomen Yrittäjäopisto

ja Maitoyrittäjät ry ovat yhteistyössä

tekemässä työtä,

jossa muodostetaan toimivat

käytännöt ja pelisäännöt

maitotilojen yritysvalmentajien

eli ns. ”MaitoCoachien”

käytölle. Kehittämistyössä

ovat keskeisesti mukana

Osuuskunta Maitosuomi,

A-Tuottajat sekä mukana

olevat maitotilat ja yritysvalmentajat.

MaitoCoach-hankkeen

kautta maitotiloille luodaan

puitteita ulkopuolisen sparrauksen

saamiselle monipuolisiin

yrittäjyyteen liittyviin

kysymyksiin. MaitoCoachin,

projektipäällikkö

Jenni Koski kertoo, että

hankkeen kautta yrittäjälle

pyritään saamaan ulkopuolista

näkemystä ja asiantuntemusta

päätöksenteon tueksi

omalla tilalla. Tätä kautta

päätöksiä voidaan tehdä varmemmalta

pohjalta.

– Samanlaista ajattelua

käytetään muissakin yrityksissä,

kun varmuutta ja päätöksentekopohjaa

haetaan

laajemmalta, kuin pelkästään

yrityksen sisältä.

Tietotaitoa yksilöllisten

tarpeiden mukaan

– Yrityksissä on olemassa

virallisia hallituksia, joihin

otetaan ulkopuolisia asiantuntijoita,

joten sieltä löytyy

hyvin monipuolista osaamista

ja kokemusta. Asiantuntijaryhmä

kootaan sen

mukaan, millaista valmennusta

ja millaista ulkopuolista

näkemystä yrityksessä

tarvitaan. Lisäksi on yritysvalmennusta,

jolloin asioita

tehdään konsulttipohjalta ja

advisory board -tyyppisesti,

joka ei ole ihan yhtä virallinen

kuin hallitus, mutta

toimii kuitenkin yrittäjän tukena.

Olemme miettineet ja

yritysvalmennuksen yritysvalmentajan

sekä mahdollisen

advisory boardin roolia

tässä hankkeessa. Virallista

hallitusta tuskin yhdellekään

hankkeeseen osallistuvalle

tilalle tulee, koska se ei

ole yleensä ensimmäinen askel

ulkopuolisen sparrauksen

käyttöönottoon edes yrityksissä,

Koski näkee.

Vuoden kestävä hanke

tähtää toimintamalliin

MaitoCoach -hanke aloitettiin

elokuussa 2018, jota

ennen kaikki hankkeeseen

osallistuvat tilat olivat jo

tiedossa.

– Hanketta markkinoitiin

tiloille, jotka voisivat olla

kiinnostuneita tästä ja joille

tämä voisi soveltua. Meillä

on mukana 18 maitotilaa.

Myös valmentajaporukkaa

rekrytoitiin kevään ja kesän

aikana ja koko ajan otetaan

uusiakin halukkaita mukaan.

Tällä hetkellä valmentajia on

mukana jo 16.

Kosken mukaan hankkeen

tarkoituksena on luoda

toimintamalli, joka auttaa

maitotilallista löytämään oikeanlaisen

valmentajan.

– Kun hanke päättyy elokuun

lopulla 2019, tavoitteena

on saavuttaa selkeä

toimintamalli laajempaan

hyötykäyttöön. Teemme nyt

laadukasta pilottityötä tiiviin

porukan kesken ja odotamme

lopputuloksen olevan hyvä.

Ulkopuolista

näkemystä ja tuoreita

ajattelumalleja

– Coachin tärkein tehtävä

on kyseenalaistaa ja avartaa

ajatusmalleja yrittäjän päässä.

Monesti yrittäjät ja yritykset

miettivät suppeasti

ja oman näkemyksen kautta

asioita, jossa ulkopuolinen

coach pystyy avaamaan

ajattelua ja ehkä tuomaan uusia

sekä erilaisia näkökulmia

päätöksentekoon. Tätä kautta

päätöksenteosta tulee varmempaa,

siinä on otettu huomioon

enemmän asioita,

pystytään paremmin pitkäjänteiseen

suunnitteluun ja

tekemään suunnitelmia sekä

strategisia linjauksia ja

seurantaan liittyviä asioita.

Coachausta pitää ajatella

Kosken mukaan lähtökohtaisesti

pitkäksi prosessiksi,

jossa coach kulkee rinnalla

ja seuraa tietyin aikavälein

tilan toimintaa. Tätä kautta

voi tulla esille asioita, joihin

coach voi ottaa kantaa

ja joita voidaan lähteä miettimään

paremmiksi. Coachin

tehtävä on ylipäänsäkin nostaa

esille yrittäjyyttä ja johtajuutta.

– Tässä on hyvin paljon

mahdollisuuksia, riippuen

coachin omasta taustasta ja

mielenkiinnosta, meidänkin

verkostosta löytyy hyvinkin

paljon erilaista osaamista,

siellä on mm. kokeneita

ihmisiä talouslaskennasta,

yritysmaailmasta, eläinlääkäreitä,

henkilöstöasioihin

perehtyneitä, eli hyvin erilaisista

lähtökohdista tulevia

Päivi ihmisiä, Mäkinen jotka kaikki tuovat

0503429350

omaa osaamistansa ja hyvää

maitoyrittäjien käytet-

paivi.makinen@syo.fi

täväksi.

Valmennus parantaa

onnistumisen

mahdollisuuksia

– Maitotilan kehittäminen

vaatii todella kovaa

yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä

asennetta. Asioiden pitää

olla hanskassa ja täytyy olla

ulospäin suuntautunut henkilö,

joka hakee aktiivisesti

tietoa, ymmärtää talouden

luvut ja ymmärtää maitotilan

liiketoimintana. Kokonaisuudet

ovat isoja. Coachin

tehtävä on näyttää maitoyritys

lehmiltä – tilallisen

on pystyttävä ajattelemaan,

että tuotamme maitoa, joka

tuo yritykselle rahaa ja tulosta.

Ajattelumallin täytyy

olla yritysmäinen ja liiketoiminta

edellä menevä, että

alalla pärjää. Näiden vuoksi

ulkopuoliselle sparraukselle

ja hallitusmaiselle työskentelylle

on tilausta. Tämä antaa

selkänojaa yrittäjällekin,

ettei ihan kaikkea tarvitse itse

osata, Koski perustelee.

Valmennus sopii

kaiken kokoisille

tiloille

Koski muistuttaa, että

couchaus ei ole vain isojen

maitotilojen asia, sillä kaiken

kokoiset ja oloiset yritykset

voivat hyödyntää tätä ihan

samalla tavalla.

– Kun teimme maitotiloille

alkukartoitusta ja kysyttiin,

mikä heillä on mielikuva,

millaiset yritykset

yritysmaailmassa käyttävät

hallituksia ja hallitusammattilaisia,

mielikuva

oli suurimmalla osalla, että

vain suuret yritykset, joilla

on satoja tai tuhansia työntekijöitä.

Totuus on kuitenkin

se, että kaiken kokoiset yritykset

käyttävät coacheja toiminnassaan.

On tärkeää nähdä

toiminnan hyöty.

Tällaisessa toiminnassa

on tärkeää, että yrittäjä ym-

Ota yhteyttä ja ota askel maatilasi märtää, ettei kehittämiseen:

coach ole hänen

yläpuolellaan, vaan hän on

siinä rinnalla tukemassa yrittäjää

ja yrittäjän valintoja.

Toki coach voi kyseenalaistaa

ja pistää miettimään eri

kanteilta, mutta yrittäjä ottaa

aina lopullisen vastuun tehtävistä

päätöksistä. Coach on

aina yrittäjän puolella, vaikka

saattaakin laittaa yrittäjää

kiperiin pohdintoihin, mutta

se on coachin tehtävä, Koski

painottaa.

Digiaika maatilan

arjessa

Yksikään maidontuotantoon

keskittyvä maatilayritys

ei nykyaikana voi enää

välttyä digitalisaatiolta. Se,

miten maatilan arjessa -kehittämisessä,

johtamisessa

ja talouden seurannassadigitalisaation

tasoa ja siitä

saatua dataa hyödynnetään,

onkin sitten eri asia, yritystoiminnan

kouluttaja Minna

Rintamäki toteaa.

Digi tehokäyttöön maatiloilla

-hankkeen Digistartti-tapahtumissa

kartoitetaan

Aisaparin alueella toimivilla

parsi-, asema- ja robottilypsytiloilla

mm. digitalisaation

tasoa ja raporteista saatavan

datan hyödyntämistä oman

tilan kehittämisessä ja johtamisessa.

Samalla selvitetään

myös kehittämistarpeita,

miten saataisiin arjessa

enemmän irti ohjelmista ja

raporttien tiedoista.

Vuoden 2019 aikana järjestetään

erilaisia pienryhmäkoulutuksia.

Päivän mittaisia

DigiTreeni -pienryhmiä

on seitsemältä eri aihealueelta

juuri niistä keskeisiä

asioita, joiden seuraukset

näkyvät taloudessa.

Päivien aikana käydään läpi

eri järjestelmistä ja raporteista

saatavia tietoja, esim.

eläinten terveydestä, hedelmällisyydestä,

ruokinnasta,

robotilta saatavasta tiedosta

sekä maidontuotantoon liittyvistä

tunnusluvuista. Näistä

tulevat kertomaan ja antamaan

vinkkejä oman alansa

asiantuntijat.

– Kolmessa kahden päivän

paketissa pureudutaan

syvemmin omiin digitaitoihin

ja tietoturva-asioihin

(DigiTaidot) sekä oman tilan

datan analysointiin miettimällä

keskeisiä mittareita ja

sitä miten voit vaikuttaa tuloksiin

(Datan Analysointi).

Keskustellaan myös, miksi

benchmarkkaus kannattaa

ja miten voit panostaa oman

tilan mittaristoon (Datalla

johtaminen). Tehdään digitalisaatiosta

yhdessä ”renki”,

jonka avulla pystyt kehittämään

ja johtamaan maatilaasi,

Rintamäki kertoo.

Ole yhteydessä – katsotaan

sinulle paras palvelumalli

toimintasi tueksi!

Oli kyse sitten kouluttautumisesta,

konsultoinnista

tai hankkeista, etsimme

kanssasi siihen parhaimman

vaihtoehdon ongelman

ratkaisemiseksi. Ole meihin

rohkeasti yhteydessä!

www.syoagri.fi

Tulevaisuuden perinteet

luo SYOagri

Talousosaamisen vahvistaminen

Johtamisosaamisen kehittäminen

Kuva: Tapio Saunamäki.

Uusien näkökulmien avartaminen

Olemme mukana Sarkamessuilla,

löydät meidät osastolta 1C1 (Valio Oy)

Kuva: Tapio Saunamäki.

Ota yhteyttä ja ota askel maatilasi kehittämiseen:

Päivi Mäkinen

0503429350

paivi.makinen@syo.fi

www.syoagri.fi


14

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Siipikarjaliitto neuvonut tuottajia jo vuosisadan

Suomen Siipikarjaliitto täytti 20. marraskuuta 100 vuotta. Satavuotiasta

Siipikarjaliittoa juhlistettiin Sarka-museolla Loimaalla yhdistyksen

historiaa ja koko suomalaista siipikarja-alaa kuvaavalla Vuosisata

siivillä -näyttelyllä.

LUOMUHYVÄKSYTYT AIDOT

MAKU -KIVENNÄISET

VALMISTAMME MYÖS

ASIAKKAAN OMALLA RESEPTILLÄ!

Vuodesta -93

Suoraan

Kurikasta!

KURIKAN KIVENNÄIS OY

Mäkitie 4, 61300 Kurikka. P. 06 423 5599, 0400 269 301

Suomen Siipikarjanhoitajain

liitto aloitti toimintansa

20.11.1918

jatkumona sitä edeltäneille

paikallisille siipikarjanhoitoon

liittyville yhdistyksille.

Liiton tavoitteena on alusta

asti ollut siipikarja-alan neuvonta

ja koulutus, ja yksi

merkittävimmistä toimista

onkin ollut vuosina 1926–

1990 Hämeenlinnassa toiminut

siipikarjanhoitokoulu.

Koulun yhteydessä suoritettiin

myös siipikarjatutkimusta

tutkimuskanaloissa, ja vielä

koulun jälkeenkin liitolla

oli tutkimuskanalat Humppilassa

ja Urjalassa.

Alun perin Suomen Siipikarjaliitto

on perustettu

kehittämään suomalaista

kananmunantuotantoa. Sotien

aikaan liiton keskeisenä

tehtävänä oli varmistaa

munantuotannon jatkuminen

sekä riittävä rehunsaanti

tuottaville kanoille. Sotaajan

säännöstelyn jälkeen alkoi

muodostua ylituotantoa,

jolloin liiton keskeisiin tehtäviin

kuului viennin ja menekin

lisääminen. Kananmunien

laadun kehittäminen ja

tutkimustiedon tuottaminen

kananjalostuksen tarpeisiin

nousivat keskeiseen asemaan.

Nykyisin Suomen Siipikarjaliitto

toimii neuvontajärjestönä

koko siipikarjaalalle.

Liiton tavoitteet ovat

edelleen koko alan kehittämisessä:

taloudellisen kilpailukyvyn

parantamisessa,

eläintautien vastustuksessa

ja eläinten hyvinvoinnin ja

tuotteiden laadun kehittämisessä.

Toiminnassa ovat

mukana kaikki tuotantoketjun

osapuolet, tuottajat, yritykset

ja yhteisöt.

Suomalainen siipikarjaala,

kananmunien, broilerin-

ja kalkkunanlihan tuotanto,

ovat kasvavia alkutuotannon

aloja. Siipikarja-ala tuottaakin

jo lähes puolet kotimaisesta

eläinproteiinista (pl.

maidontuotanto), ja viime

vuosina siipikarjatuotteiden

vientiä on edistetty monin

toimin. Suomalaisen siipikarjatuotannon

vahvuuksia

ovat tuotteiden korkea laatu,

eläinten terveys ja vastuullinen

tuotantotapa, joiden

eteen on tehty vuosikymmeniä

yhdessä koko tuotantoketjun

voimin työtä.

Toimintaa vuodesta 1918 Suomen

siipikarjatalouden parhaaksi

Siipikarjaliitto on puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö,

joka toimii alan organisaatioiden ja tuottajien

sekä viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Toiminnan

tavoitteena on alan taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen,

eläinten hyvän terveystilanteen ylläpito ja tuotteiden

laadun kehittäminen. Siipikarjaliitossa toimivat

seuraavat erilliset yhdistykset ja jaostot: Broileryhdistys,

Kananmunayhdistys, Kalkkunajaosto, Luomujaosto

sekä Kananmunatiedotus.

Lähde/lisätiedot: Suomen Siipikarjaliitto ry

Tiina Varho-Lankinen työssään.

Jari Lepälle Vuoden

2018 Broilerteko

-palkinto

Siipikarjaliiton 100-vuotisjuhlissa

Loimaalla puhunut

maa- ja metsätalousministeri

Jari Leppä kiitti juhlapuheessaan

Suomen Siipikarjaliittoa,

tuottajia ja alan

toimijoita pitkäjänteisestä

työstä suomalaisen siipikarja-alan

kehittämisessä. Työn

johdosta kotimaiset kananmunat

ja siipikarjanliha ovat

korkealaatuisia tuotteita, joita

kelpaa markkinoida myös

maailmalla. Hänen mielestään

vieläkään ei tarpeeksi

ymmärretä, miten valtavan

työmäärän tuotantoketju tekee

tuottaessaan puhtaita ja

turvallisia elintarvikkeita.

Maa- ja metsätalousministeri

Jari Lepälle myönnettiin

juhlassa Suomen Broileryhdistyksen

Vuoden 2018

Broilerteko -palkinto. Ministeri

Leppä on toiminnallaan

edesauttanut hallituksen periaatepäätöstä

vastuullisista

julkisista ruokahankinnoista,

minkä seurauksena broilerin

kotimaisuusaste julkisissa

ruokahankinnoissa on kasvanut.

Vuoden Broilerteko

jaettiin nyt kolmatta kertaa.

Kuvalähde:

Suomen Siipikarjaliitto ry

Hinkutiimi Oy

Joustavaa tehokkuutta työhön, vaivattomasti!

PITOELÄINTEN SIIRTOA

Kuljetus Sikkilä Oy, Jouni Sikkilä, Alajärvi | Puh 0500 660 716

Hinkutiimi Oy on Etelä-Pohjanmaalainen henkilöstövuokrausalan

yritys. Toiminta on alkanut

noin 20 vuotta sitten ja sen pääpaikka sijaitsee

Kauhajoella, osoitteessa Teknologiapuisto 1.

asianmukaisella kalustolla

- Hinkutiimistä saat kattavan

valikoiman ammattitaitoista

työvoimaa tilapäisavuksi

tai vakituiseksi. Järjestämme

henkilöstövuokrausta

kaikille toimialoille.

Työvoiman saanti on juuri

asiakkaiden tarpeita vastaavaa,

nopeaa ja vaivatonta.

Kauttamme hoituu myös

itse järjestetty lomitus helposti,

kertoo Yrittäjä Marita

Pukkila.

Oikea henkilö oikeaan

paikkaan ja oikeaan

aikaan

Hinkutiimi auttaa yrityksiä

ja yhteisöjä optimoimaan

henkilöstöresursseja. - Kauttamme

voi vuokrata työntekijän

joko lyhyeksi- tai pidemmäksi

ajaksi. Vuokrauksen

aikana yrityksellä on

myös turvallinen mahdollisuus

tutustua henkilöön, mikäli

he aikovat rekrytoida lisää

henkilökuntaa. Vastuullisena

työnantajana annamme

työntekijöillemme kaiken

tukemme ja mahdollisimman

hyvät edut. Näin työntekijämme

tarjoavat myös

yritykselle täydellisen työpanoksen.

Toimeksiannon

kustannukset hoidetaan yksinkertaisesti

Hinkutiimin

laskulla. Työntekijä on työsuhteessa

Hinkutiimiin, joka

huolehtii yrityksen puolesta

palkanmaksusta, lakisääteisistä

vakuutuksista ja sosiaalikuluista,

sanoo Pukkila.

Hinkutiimi palvelee asiakkaita

pääpainoisesti teollisuuden

ja tuotannon aloilla.

Esimerkiksi hyviä työpaikkoja

ovat olleet erilaiset

tuotannon kokoonpano

ja pakkaustyöt, toimistotyöt.

- Apua löytyy myös muille

aloille, kannattaa ottaa yhteyttä

työnantajan sekä työnhakijan

ja kysellä enemmän,

kehoittaa Pukkila. Hän mainitsee

myös, että Hinkutiimi

ottaa vastaan toimeksiantoja

myös henkilöstön rekrytoinnista.

Meidän työnhakijarekisteristä

tai perustetusta

toimihenkilöpankista voi

löytyä jo valmiita henkilöitä

haastatteluihin. Hinkutiimi

voi suorittaa työnantajan

puolesta myös yleisen haun.

Erilaisissa soveltuvuustesteissä

käytetään kuitenkin

ulkopuolisia ammattilaisia.

Itse järjestetylle

maatalouslomitukselle

on kysyntää

Itsejärjestetty lomitus on

kasvava suuntaus maataloudessa.

Sen vuoksi Hinkutiimi

haluaa kehittää jatkossakin

tätä palvelua. - Hinkutiimi

tekee lomittajan kanssa

työsopimuksen ja hoitaa

palkanmaksun, sekä lakisääteiset

vakuutukset. Näin

ollen lomittajan ei tarvitse

olla paikallisyksilön työntekijä.

Itse järjestetty lomitus

voidaan korvata vain,

jos palvelu ostetaan ennakkoperintärekisteriin

merkityltä

palvelun tuottajalta.

Lomittaja on työsuhteessa

Hinkutiimiin. Hinkutiimi

laskuttaa tehtyjen työtuntien

mukaan maatalousyrittäjää,

joka maksaa laskusta

ALV:n osuuden. Maatalouslomituksen

paikallisyksikkö

maksaa Hinkutiimille

laskun alvittoman (ALV

0%) osuuden, kertoo lopuksi

Pukkila.

Yhteystiedot:

Hinkutiimi Oy

PL 17, Teknologiapuisto 1

61801 KAUHAJOKI

Etelä-Pohjanmaa

Puh. 040 5667221

hinkutiimi@hinkutiimi.fi


MAA- JA METSÄTALOUS 15

Maa- ja metsätalousmaailma-lehden haastattelussa

Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Henna Mero

Maidontuotannolla on keskeinen

rooli suomalaisessa

maataloudessa ja

maaseudun elämässä. Maito on

maaseudun selkäranka. Suomalaisesta

lehmänmaidosta jalostetaan

tuotteita omille markkinoille

ja vientiin niin suurissa, kansainvälisillä

markkinoilla toimivissa yrityksissä,

kuin pienissä maatilojen

yhteydessä toimivissa perheyrityksissä.

Kotimaisen maidon laatu on

erinomaista, ja sen jalostamisella

on pitkät perinteet niin kotimaan

tarpeisiin kuin vientiinkin.

Paikallinen maitoketju on monelle

maakunnalle myös erittäin

tärkeä työllistäjä. Maitotilojen lisäksi

maidontuotanto ja -jalostus

työllistävät ihmisiä logistiikan,

kaupan ja elintarviketeollisuuden

tehtävissä.

Maitoyrittäjät ry

Vaikuttaa- osaa- innostaa

Maidontuotannon toimintaympäristö

muuttuu nopeasti useiden

eri tekijöiden vaikutuksesta. Maitotilayrittäjien

on sopeuduttava uusiin

muutoksiin tarttumalla mahdollisuuksiin

ja muuttamalla toimintatapojaan

toimintaympäristön

muuttuessa.

Maitoyrittäjät ry on valtakunnallinen,

maidontuotannosta innostuneiden

ja toimintaansa kehittävien

maitotilallisten vuonna 2013 perustama

yhdistys. Tarve kehittyä,

kasvattaa osaamista ja hakea kokemuksia

ulkomailta sekä verkostoitua

harvenevan tilajoukon kesken,

sytytti perustamisen kipinän.

Yhdistyksen tehtävä on tukea maitotilojen

ammatillista ja henkistä

kehittymistä tilakoon kasvaessa

ja toimintaympäristön muuttuessa

yhä haasteellisemmaksi.

Yhdistyksen toiminta

siirtymässä uudelle tasolle

-Kehittyvien maitotilojen kilpailukyvyn

parantaminen on Maitoyrittäjät

ry:n ydinjuttu. Olemme

toimialaa eteenpäin ajava voima.

Luomme positiivista ilmapiiriä ja

tulevaisuuden uskoa, toiminnanjohtaja

Henna Mero linjaa Maitoyrittäjät

ry:n toimintaa.

Mero sanoo, että Maitoyrittäjät

ry:n toiminnan tarkoituksena on, että

maitoyrittäjä on innostunut maidontuotannosta,

ammatillisesta kehittämisestä,

haluaa verkostoitua ja

kehittyä entistä paremmaksi.

-Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää,

että maitoyrittäjä näkee ja tiedostaa

oman yrityksen kehitysmahdollisuudet

ja on kiinnostunut lypsykarjatilansa

taloudesta sekä johtamisesta.

-Tavoitteenamme on, että jäsenyrityksemme

ovat keskimääräistä

eurooppalaista maitotilaa kilpailukykyisempiä.

Tähän haasteeseen

vastaamme kansainvälistymällä

entisestään ja ottamalla oppia ja

ideoita maitoyrityksistä sekä vastaavien

yhdistysten ja toimijoiden

toiminnasta, Mero kertoo.

-Yhdistys rakentaa uudenlaisia

palveluita ja tiivistää yhteistyötä

alan toimijoiden kanssa. Tänä

vuonna teemana on ”suunnitelmallisuudella

menestykseen”. Aiheina

korostuvat talous, henkilöstön johtaminen,

tuotannon tehostaminen

sekä mentorin ja hallitusammattilaisen

käyttö.

-Jatkossa pystymme tarjoamaan

laajemman ja laadukkaamman palvelukokonaisuuden.

Olemme aloittaneet

yhteistyön European Dairyfarmers,

EDF:n kanssa. Tämä tarjoaa

jäsentiloillemme ainutlaatuisen

mahdollisuuden verrata toimintaansa

sekä sen tehokkuutta muihin

eurooppalaisiin maitotiloihin ja kehittyä

näin edelleen, Mero kertoo.

Suunnitelmallisuudella

menestykseen

Maitoyrittäjät ry:n toiminta on

MAITOYRITTÄJÄT RY on riippumaton

ja vahva vaikuttaja, jäsentensä

äänitorvi. Yhdistys ajaa maitoyrittämisen

etuja vaikuttamalla alaa koskeviin

päätöksiin. Se toimii tiiviissä

yhteistyössä jalostusteollisuuden,

tavarantoimittajien, neuvontajärjestöjen,

hallinnon ja poliittisten edunvalvontajärjestöjen

kanssa. Maitoyrittäjät ry jakaa

osaamista ja kokemusta avoimesti yrittäjältä yrittäjälle ja kannustaa

jäsenyrityksiä kasvamaan laadullisesti. Yhdistys ohjaa ja neuvoo

maitoyrityksen johtamisessa järjestämällä seminaareja, työpajoja,

opintomatkoja ja koulutusta kotimaassa sekä ulkomailla.

Maitoyrittäjät ry:ssä on jäsenenä reilu 200 maitoyritystä ja kannattajajäseninä

50 alan kaupallista yritystä ja toimijaa. Yhdistyksen

tavoitteena on yhteensä 600 jäsentä viiden vuoden sisällä, jotka

tuottavat 40 % Suomen maidontuotannosta.

lähtenyt hyvin käyntiin, mutta yhdistys

haluaa jatkaa toimintansa kehittämistä.

Yhdistyksen tavoitteena

on selvittää, millaisella toiminnalla

yhdistys voi parhaiten palvella

jäsenistöään ja millaisia työkaluja

yhdistyksen tulisi tarjota jäsentiloilleen,

jotta ne pystyisivät parhaiten

vastaamaan toimialansa toimintaympäristön

muutoksiin.

Mero mainitsee meneillään olevasta

MaitoCoach-pilotointihankkeesta,

jossa ammattilaisten käytön

toimintamallia hahmotellaan ja

muotoillaan maitotilojen arkeen sopivaksi.

Maidontuotannon

jatkuvuuden turvaamisessa

tuottajahinta tärkein tekijä

Meron mielestä Suomeen olisi

rakennettava kansallinen maitoalan

strategia, missä määriteltäisiin

miten maitoalan tuotteita olisi

kannattavaa tuottaa, ja miten, ja ennen

kaikkea kenen kanssa yhteistyössä

näitä tuotteita saadaan järkevästi

maailmalle.

-Maitoliiketoimintaa on kehitettävä

kannattavasti, jotta Suomi

säilyy maito-omavaraisena. Omavaraisuus

ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus,

vaan tuotannon pitää

tapahtua kannattavasti. Esimerkiksi

juuston kulutus on kasvanut tasaisesti,

mutta samalla myös tuontijuustojen

osuus on kasvanut merkittävästi.

Suomalainen maito voitaisiin

käyttää esimerkiksi juuston

tuotantoon sen sijaan, että tuotamme

juustoja ulkomailta.

Henna Meron mielestä jo tänä

päivänä ja etenkin lähitulevaisuudessa

tuottajien menestys turvataan

jatkuvalla optimoinnilla.

-Kehittyvät tilat kohtaavat yhä

enemmän haasteita talouden, strategisen

suunnittelun, henkilöstöhallinnon

ja johtamisen asioissa.

Tulevaisuuden suuntaviivat vaativat

rohkeita ja kauaskantoisia ratkaisuja.

Maitoyrittäjien kannattaakin

nyt viimeistään ottaa käyttöön

yrittäjämäinen asenne ja ajattelutapa,

Henna Mero kiteyttää.


16

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Teollisuuden pintakäsittelyjen

ammattilainen

30 v.

Yli

kokemuksella

• Jauhemaalaukset • Ruiskumaalaukset

• Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä | puh. 010 3227 810

pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

PETA-METALLI OY

Valmistaa ja myy:

• Betonin tasosekoittimia

• Lietepumppuja

• Lietteenlevitysvaunuja / vaihtolava

• Potkurisekoittimia

Puh. 06 525 6301/ 0400 907 004

www.peta-metalli.fi

www.vaneria.fi

• 6,5 - 35 mm runsaasti eri kokoja

• HETI VARASTOSTA venevaneria 6,5/9x6000x1500

• ERÄ Valk. lakattua koivuvaneria 6,5x1200x2390

• VALKEAA VANERIA 6,5-18mm

Esim. navetat, varastot, hallit, seinät, katot... ym.

• ERÄ KOIVUVANERIA 9x1500x3000mm

• ERÄ FILMI/VIIRA MAXILEVYÄ 9 - 27mm

• Edulliset, nopeat toimitukset ympäri Suomea!

• Meiltä levyt myös määrämittoihin!

Kauppaa

jo vuodesta

1923!

Karvoskylällä ne kaupat tehdään!

Karvoskylä Nivala (08) 447 015

ma-pe 8-17, la suljettu

VUOKRAA

MEILTÄ

MAAKUNNAN

EDULLISIMMAT KONEET

www.pohjanrakennuskone.com

Lakeuden Puutuote Oy

Kattoristikoita tarkasti ja varmasti

Lakeuden Puutuote Oy on NR-kattoristikoita valmistava

ristikkotehdas, joka aloitti toimintansa jo vuonna 2004.

Tuotannossa korostuvat laatu ja toimitusvarmuus. Ristikot

valmistetaan aina asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Vuotuinen valmistusmäärä on noin 16 000 kattoristikkoa.

Yhtiö on toiminut reilun kahden

vuoden verran uusissa,

aiempaa suuremmissa

toimitiloissa Kauhajoella.

Muuton yhteydessä Lakeuden Puutuote

Oy ajanmukaisti tuotantolaitteistoaan,

kun käyttöön otettiin laserheijastuslinja

valmistuksen avuksi.

– Laserlinjan myötä tuotteiden mittatarkkuus

ja laadunvalvonta ovat entistä

korkeammalla tasolla, kertoo toimitusjohtaja

Sauli Tuominen.

Tarjontaa maatalouden

rakennustarpeisiin

Tärkeäksi asiakasryhmäksi ovat tulleet

maatalousyritykset, joiden tarpeisiin

Lakeuden Puutuote Oy pystyy hyvin

vastaamaan.

– Nykyisissä tuotantotiloissa voimme

valmistaa kookkaita kattoristikoita

yhtenä kappaleena, jopa 24 metriä

pitkiä ja 4 metriä korkeita. Olemme lisänneet

tarjontaa erityisesti maatalouspuolelle,

mainitsee Tuominen.

– Pystymme valmistamaan kustannustehokkaasti

tuotteita esimerkiksi sikaloihin,

navetoihin ja muihin maatalousrakennuksiin,

jotka vaativat pitkiä

ja korkeita ristikoita. Hankkeen alkuvaiheessa

kannattaa olla jo yhteydessä

sillä voimme tarjota asiakkaille teknistä

tukea suunnittelun avuksi, jotta

saadaan varmistettua toimivat ja kustannustehokkaat

ratkaisut kohteeseen.

Talvitarjous voimassa

maaliskuun loppuun

Lakeuden Puutuote Oy palvelee

yksityisasiakkaiden lisäksi talotehtaita

sekä rakennus- ja tukkuliikkeitä.

Kauhajoella valmistettuja kattoristikoita

voi tilata suoraan yrityksestä sekä

tukkuliikkeiden kautta. Lakeuden

Puutuote Oy:n oma NR-suunnittelu

mahdollistaa nopeat toimitusajat ympäri

vuoden. Yritys toimittaa ristikoita

koko Suomen alueelle. Toimitusjohtaja

Tuomisella on tarjota asiakkaille ajankohtainen

vinkki:

– Nyt kannattaa kysyä meiltä tarjous

talvitoimitusehdolla! Edullinen tarjoushinta

on voimassa toimituksille maaliskuun

loppuun mennessä.

Toimitukseen sisältyvät aina viralliset

kuvat ja laskelmat kahtena kappaleena

sekä asennuskuvat ja -ohjeet.

Erityisosaamisena Lakeuden Puutuote

Oy:llä on P2-luokan (palonkestoluokka

30 min) rakennuksiin tulevat ristikot.

Tuotevalikoimaan voi tutustua yrityksen

www-sivuilla osoitteessa www.

lakeudenpuutuote.fi.

Yhteystiedot:

Lakeuden Puutuote Oy

Mäkysentie 3

61850 KAUHAJOKI AS.

Puh. 06 2313 800

myynti@lakeudenpuutuote.fi

www.lakeudenpuutuote.fi

OVET KOVAAN TYÖHÖN

Nosto-ovet, taitto-ovet, rullaovet, kuormausjärjestelmät

Ratkaisu jokaiseen

ovihaasteeseen.

TEOLLISUUSOVET

FinDoor Oy

0208 384 530

findoor@findoor.fi

Tehdas

Lieksentie 11

91100 Ii

www.findoor.fi


MAA- JA METSÄTALOUS 17

Swerock tuntee betonin

ja suomalaiset maatilat

Swerock on Pohjoismaiden suurin valmisbetonin toimittaja. Suomessa Swerock myy, kuljettaa

ja pumppaa valmisbetonia Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla, ollen yksi suurimmista

alan toimijoista. Yrityksen betonitehtaat sijaitsevat Isokyrössä, Espoossa, Helsingissä,

Kirkkonummella, Lapualla, Liedossa, Lohjalla, Naantalissa, Salossa ja Vaasassa.

Uusimmat laajennukset

ja tehtaat valmistuvat

Pirkanmaalle.

Ylöjärven Soppeentien

tehtaan betonitoimitukset

käynnistyvät helmikuussa.

Pirkanmaan toinen tehdas

rakennetaan Tampereen

Lahdesjärvelle, asennus

aloitettiin tammikuussa ja

betonitoimitukset käynnistyvät

maaliskuussa.

-Toimintamme laajenee,

palvelumme paranevat ja

tehostuvat entisestään. Jatkossa

myös Pirkanmaan asiakkaat

tulevat saamaan laadultaan

ylivoimaista betonimassaa.

Sideaineena käytämme

kaikilla tehtaillamme

CEM 1- luokan puhdasta

sementtiä, kiviaineksena

luonnonsoraa ja lisäaineina

asiakkaan rakenteen, vallitsevan

säätilan ja valutavan

edellyttämiä ja parhaiten

toimivia tuotteita, kertoo

Swerockin Pirkanmaan ja

Pohjanmaan myyntipäällikkö

Petri Kuutti.

Henkilökohtaista

palvelua

Yrityksen asiakkaita ovat

niin suuret rakennusliikkeet,

maatilat kuin yksityishenkilötkin.

Puolueeton ja säännöllinen

laaduntarkistus varmistaa,

että tuotteet ovat aina

luotettavia ja korkealaatuisia.

-Osaava henkilökuntamme

auttaa olipa kyseessä

monimutkainen siltatyömaa,

maatilarakentaminen

tai pienempi ”mökkivalu”.

Vahvuutemme on henkilökohtainen

ja paikallinen palvelu.

Olemme mielellämme

mukana rakennushankkeessa

heti alusta alkaen. Esimerkiksi

maatilojen navetta- ja

siilorakentamisessa hyvin

suunniteltu ja oikeanlainen

ratkaisu on erittäin tärkeä

kestävyyden, helppohoitoisuuden

ja lopullisten kustannusten

kannalta. Navettarakennuksen

lattian valuvaiheessa

saatu pieni säästö

tai vääränlainen betonimassa

voi koitua pidemmän päälle

kalliiksi. Parhaaseen lopputulokseen

pääsemme tekemällä

yhteistyötä alusta asti

rakennushankkeessa mukana

olevien osapuolten kanssa,

toteaa Kuutti.

Luonnon

raaka-aineista tehty

betoni kestää

Betonilla on tärkeä sija

kestävässä rakentamisessa.

Betoni on maailman käytetyin

rakennusmateriaali. Sillä

on korkea kestävyys ja alhainen

ylläpitotarve. Betoni

koostuu luonnollisista raakaaineista

ja se on 100 % kierrätettävä,

koko käyttöikänsä

hiilidioksidia imevä paloturvallinen

tulevaisuuden

ratkaisu.

-Betoni kestää erittäin hyvin

ympäristön rasituksia ja

kaipaa vähän huoltoa, joka

on varmasti tärkeää valittaessa

oikeita ratkaisuja pitkälle

tulevaisuuteen. Koostumuksen

ollessa luonnon

raaka-aineita se on myös

energiatehokkain valinta.

Materiaaleja ja prosesseja

kehitämme koko ajan löytääksemme

asiakkaillemme

oikeanlaisen entistä ympäristöystävällisemmän

ja kestävämmän

ratkaisun, kertoo

Kuutti.

Sujuvat

toimitukset

-Swerockin nykyaikaiset

tehtaat ja kalusto yhdessä

ammattitaitoisen ja joustavan

henkilökunnan kanssa

takaavat täsmälliset ja joustavat

toimitukset.

Henkilökuntamme auttaa

oikeantyyppisen toimituskaluston,

betonilaadun ja toimitusajan

valinnassa. Hyvin

sujuvien ja turvallisten

toimitusten ansiosta myös

valut onnistuvat ja kaikki

osapuolet ovat tyytyväisiä.

Henkilökohtaisesti palvelevat

tilauskeskuksemme

ovat sinua varten, muistuttaa

Kuutti lopuksi.

www.swerock.fi

www.valmisbetonia.com

Maa- ja metsätalous

JULKAISIJA:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma

Teollisuuskatu 11 B 15, 80100 Joensuu

info@yritma.fi I www.yritma.fi

PAINO:

Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa.

PÄÄTOIMITTAJA:

Markku Oikarinen, puh. 050 374 6280

markku.oikarinen@yritma.fi

TOIMITUSJOHTAJA:

Jukka Suppola, puh. 050 374 6284

jukka.suppola@yritma.fi

TOIMITTAJAT:

Eini Kettunen puh. 050 374 6294 eini.kettunen@yritma.fi

Toni Valha puh. 050 531 4745 toni.valha@yritma.fi

Pasi Liimatta puh. 050 408 8457 pasi.liimatta@yritma.fi

Virpi Kylmälä puh. 045 200 5441 virpi.kylmala@yritma.fi

ILMOITUKSET:

Pekka Pelkonen puh. 050 374 6303 pekka.pelkonen@yritma.f

Esa Hoffrén puh. 050 585 0841 esa.hoffren@yritma.fi

SIVUNVALMISTUS:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma ilmoitus.annika@yritma.fi

OSOITELÄHDE:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma,

markkinointirekisteri, p. 050 374 6284


18

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

Kattavat rakentamisen palvelut

Onnistunut rakennusinvestointi on monen tekijän

yhteissumma. Luota ammattilaisiin, kun rakennat.

Tarjoamme käyttöösi osaajat, jotka hallitsevat

investoinnin pala palalta. Saat ammattitaidolla

suunnitellut ratkaisut, puolueettoman näkökulman

ja varmuutta päätöksen tekoon. Asiantuntemuksemme

kattaa suunnittelun maatalouden tarpeista

uusiin elinkeinoihin ja yritystoimintaan.

Rakentamisen palvelumme

kattavat rakennus-

ja rakennesuunnittelun

sekä rakentamisen

palvelut. Suunnitelmien

lisäksi tarvitaan monia

lupa-asiakirjoja. Asiantuntijan

avulla ne hoituvat

helposti ja voit olla varma,

että kaikki asiat ovat ajallaan

ja oikein hoidettu.

Saat helposti kaikki

rakennuttamiseen

liittyvät palvelut

samasta paikasta

• pääsuunnittelijan palvelut

• rakennus- ja

rakennesuunnitelmat

• rakennuttamisen palvelut

• materiaalimenekkilaskelmat

• investointivaihtoehtojen

kannattavuuden

• vertailut ja laskelmat

• kustannusarviot ja

rahoituksen suunnittelu

• rakentamisen aikainen

neuvonta ja tuki

• kaupalliset ja tekniset

asiakirjat

• apua tarjouspyyntöjen

kysymiseen

• työmaavalvonta

• tukea uuden tuotantorakennuksen

ja teknologian

käyttöönotossa

Rakentamispalvelujen lisäksi

autamme kone- ja työketjujen

sekä eläinten olosuhteiden

suunnittelussa.

Erikoisosaamistamme ovat

tuotantorakennukset kotieläimille

ja muuhun maaseudun

yritystoimintaan,

elintarviketuotantolaitokset,

lämpökeskukset, hallit,

varastot, maneesit, ympäristösuunnitelmat,

salaojitukset

ja jätevesien käsittely.

Investointeihin tarjoamme

avuksesi ammattitaitoisen

osaajajoukon. Avullamme

projektit toteutuvat sovitussa

budjetissa ja aikataulussa.

www.proagria.fi

Puhdas, elinvoimainen ympäristö on viljelijöiden ja metsänomistajien tahtotila

MTK:n jäsenille maan

puhtaus ja tuottavuus sekä

vesiensuojelu ovat ensiarvoisen

tärkeitä. Vastaavasti

86 % kuluttajista luottaa

suomalaisen ruoan puhtauteen

ja turvallisuuteen, ja

puolet väestöstä pitää maaja

metsätalouden harjoittamista

kestävänä luonnon

monimuotoisuuden kannalta,

osoittaa juuri valmistunut

MAATALOUDEN RAKENNUS-

JA SANEERAUSTYÖT

Navetat, varastot, laakasiilot

Arvo Uibopuu – Hollola

Puh. 040 531 6327

HALLIN RAKENTAJILLE

Runkotarvikkeet

• Teräslevypalkit harja 20-46 m

• Teräsristikot harja / suora 10-18 m

• Liimapalkit pisimmät 27 m

• Teräslevypalkit suora 600-1200 mm / pituus 6-24 m

Siltanosturit (sillanpituudet 12-26 m)

• 0,5-40 tn

Sähkönostimet

• 0,5-3 tn

Nosturiradat

• Useita eri kokoja

Palkit (suuret määrät eri mittoja)

• HEA-260 • HEB-240 - 400 • I-180 - 300

Tekniikka

• IV-laitteistoja, lämmönvaihtimia,

Sähkötauluja ja portaita

Muuta tavaraa

• RST-IBC kontteja 1 m3, RST-säiliöitä, hihnakuljettimia,

syväpurkaus hyllyjä/teräslavoja,

trukkihyllyjä, sähkömoottoreita ja vaihteita sekä

pumppuja, puhaltimia ja suurkeittiö RST-kalusteita

Yhdennipunkuivaamosta - konttikuivaamoon - alipaineella tai ilman

VED Systems Oy | puh. 040 767 6486 | eposti: myynti@vedsys.com | kotisivu www.vedsys.com

Liimapuupalkit

asennusvalmiina?

Tottakai!

Navettojen, konesuojien

ja varastojen

palkkitoimittaja

Kestopalkki LPJ Oy

Puusepäntie 89

62420 Kortesjärvi

Puh. (06) 4880 200

kestopalkki@kestopalkki.fi

www.kestopalkki.fi

Kantar TNS -tutkimus.

MTK:n teettämän kyselyn

tulokset julkistettiin

MTK:n valtuuskunnan kokouksessa.

Kysely tehtiin

syys-lokakuun vaihteessa.

Tulokset edustavat noin

1000 MTK:n viljelijäjäsenen,

1000 kuluttajan sekä

600 Metsänhoitoyhdistysten

jäsenen ympäristöasenteita

ja arvioita eri ympäristökysymysten

merkityksellisyydestä.

– Viljelijöillä on vahva

luottamus siihen, että oma

tuotanto on kestävällä pohjalla

eri luontoarvojen suhteen.

Omaa toimintaa kehitetään

koko ajan ottamaan

entistä paremmin huomioon

ympäristöasioita. Ei kuitenkaan

haluta uusia ympäristörajoituksia

ja lainsäädäntöä,

joista aiheutuu tiloille merkittäviä

taloudellisia kustannuksia,

MTK:n ympäristöjohtaja

Liisa Pietola kuvailee

tutkimuksen tuloksia.

Jäsenkysely pohjautui

MTK:n ympäristölupauksiin.

Tärkeimmäksi lupaukseksi

koetaan ”Huolehtiminen

maan puhtaudesta

ja tuottavuudesta”, ja toisena

on lupaus ”Suojelemme

vesiämme”. Vesiensuojelu

toteutuu omassa toiminnassa

parhaiten ja toisena maan

tuottavuuden ja puhtauden

huolehtiminen, kolmantena

luonnon monimuotoisuuden

turvaaminen.

– Samat teemat ovat kärjessä

näkemyksessä, mihin

teemoihin voi omilla toimilla

ja valinnoilla vaikuttaa.

Metsänomistajien vastaukset

ovat samansuuntaisia,

mutta vesiensuojelu nousee

tärkeimmäksi, Pietola kertoo.

Vähiten tärkeimmäksi

nähdään ilmastotekojen tekeminen:

vain kolmannes

uskoi pystyvänsä vaikuttamaan

oleellisesti ilmastonmuutoksen

hillintään. Uusiutuvan

energian ratkaisut

kiinnostavat maatiloilla sekä

kuluttajien ja metsänomistajien

parissa. Kuluttajista yli

70 % katsoo, että metsien aktiivinen

hoito ja käyttö lisäävät

ilmastohyötyjä.

– Sektoreillamme on pitkä

lista ilmastoratkaisuja. Ne

on avattava jäsenistölle, ja

edellytykset niiden menestyksekkäälle

toteuttamiselle

on tehtävä selväksi päättäjille,

muistuttaa MTK:n

puheenjohtaja Juha Marttila.

Puolet viljelijöistä kokee

painetta omaa toimintaa

kohtaan lähinnä yleisen

ilmapiirin ja median kautta.

Tiukemmalle ympäristölainsäädännölle

ei koeta tarvetta

varsinkaan, jos seurauksena

on kustannuksia tai tulonmenetyksiä.

Tuotantotalouteen

liittyvät investoinnit menevät

ympäristöinvestointien

edelle. Omaisuudensuojaasioissa

kaivataan enemmän

mahdollisuutta itse vaikuttaa

asioihin. Jos toimintaa rajoitetaan,

kaivataan kohtuullisia

korvauksia.

Kuluttajat vastasivat, että

maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun

tulee panostaa

nykyistä enemmän, vaikka

se tarkoittaisi kustannusten

lisääntymistä ja julkista rahoitusta.

– Vesiensuojelun tarve

kasvaa ilmastonmuutoksen

edetessä. Yksin meidän ei

pidä eikä tarvitsekaan tätä

haastetta kantaa – kuluttajat

tunnistavat tässä vastuunsa,

kiittelee Pietola.

Purkupiha Oy

Puh. 050 534 9419

www.purkutori.fi


MAA- JA METSÄTALOUS 19

Karjatsekki – kehityspolun ensimmäinen askel

Karjatsekki on uusi palvelumme, joka on

ensimmäinen askel tuottoisalle kehityspolulle.

Siinä lähdetään liikkeelle maitoyrittäjän tavoitteesta.

Tavoite voi olla enemmän maitoa meijeriin,

vähemmän työtä, kestävämmät lehmät

tai parempi yrittäjätulo. Jokaisella maitotilalla

tavoite määrittyy omaksi, yrityksen pitkän tähtäimen

suunnitelmien ja tavoitteiden mukaan.

Pullonkaulat esiin

ja tavoitteet kirkkaiksi

Karjatsekki on palvelu, joka auttaa maitoyrittäjää

tunnistamaan oleellisen tekemisen

tavoitteeseen pääsemiseksi. Käymällä navetan

tekemisiä läpi asiantuntijan kanssa tunnistetaan

usein pullonkaulat, jotka tällä hetkellä

kannattaa poistaa, jotta tavoitteet saavutetaan.

Asiakas ja asiantuntija arvioivat yhdessä,

mitkä pullonkaulat poistetaan ensimmäisenä.

Asiantuntija tekee oman ehdotuksensa käytännön

tekemisistä, jotka pitää tehdä, jotta tulokset

paranevat. Lisäksi asetetaan aikataulutavoite,

jolloin asian pitää olla kunnossa. Tekemiset

jäävät asiakkaalle konkreettisesti esille

tekemisen vuosikelloon, joka voi olla navetan

valkotaululla kaikkien nähtävillä.

Rahassa mitattavaa hyötyä

Oma Karjatsekki-asiantuntija auttaa maitoyrittäjää

myös tulosten seuraamisessa ja

tsemppaa muutoksessa. Asiantuntijat pitävät

aktiivisesti yhteyttä ja auttavat saavuttamaan

tavoitteet ja tulokset.

- Karjatsekin hinta tuottaa siihen laitetun

rahan nopeasti takaisin. Piloteissamme ensimmäisen

Karjatsekki-käynnin hinnan sai takaisin

jo seuraavassa kuussa parantuneena tuotoksena.

Karjatsekin hyötyä kuvaa yhden maitoyrittäjän

toteamus maitotuotoksen huimasta

noususta, että aloimme tehdä asioita ja ruokintaa

niin kuin sovimme asiantuntijan kanssa,

sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava

asiantuntija Sanna Nokka.

Karjatsekin avulla saat selville oleellisen

tekemisen. Säästä itseäsi, keskity oleelliseen

ja saavuta tuloksia.

Sarka-messujen aattona 31.1.2019 on yhtenä

tilaesittelykohteena Paganuksen tila Seinäjoella.

TEIMME HEILLE kesällä 2018 tuotantovaraston olemassa olevan

laakasiilon päälle. Hallilla on leveyttä n. 12 m, ja pituutta 24 m. Kokonaiskorkeus

rakennuksella on n. 6,2 m. Hallin väri on RR29 punainen.

RAKENNUSAIKA OLI muutama päivä, eli halli valmistui todella nopeasti

asiakkaan käytettäväksi.

TOIMITAMME HALLIRAKENNUKSIA Avaimet Käteen – palveluna

kaikkialle Suomeen, oli tarpeesi sitten maataloudessa, teollisuudessa,

kausisäilytyksessä tai ihan missä vain – ota yhteyttä kustannustehokkaan

hallirakentamisen ammattilaisiin www.kaarirakenne.fi

ERITTÄIN

HUOLETON

JERE KUJANPÄÄ, myyntipäällikkö

Puh. +358 45 8755501

jere.kujanpaa@kaarirakenne.fi

KUSTANNUSTEHOKAS

KAARIRAKENNE OY

www.kaarirakenne.fi

KOKONAISTOIMITUS

RATKAISU

SINUN TARPEESEESI

PYYDÄ TARJOUS sinulle sopivasta halliratkaisusta! Jere Kujanpää 045 875 5501

kaarirakenne kaarirakenneoy

PAGANUKSEN TILA Niemistöntie 48, 60420 Seinäjoki

Tervetuloa Sarka-messuille osastolle 1b1

ERITTÄIN

ERITTÄIN

ERITTÄIN

KUSTANNUSTEHOKAS

KUSTANNUSTEHOKAS

KUSTANNUSTEHOKAS

HUOLETON

HUOLETON

HUOLETON

KOKONAISTOIMITUS

KOKONAISTOIMITUS

KOKONAISTOIMITUS

RATKAISU

RATKAISU

RATKAISU

SINUN TARPEESEESI

SINUN TARPEESEESI

SINUN TARPEESEESI

PYYDÄ TARJOUS sinulle sopivasta halliratkaisusta! Jere Kujanpää 045 875 5501

PYYDÄ TARJOUS sinulle sopivasta halliratkaisusta! kaarirakenne Jere kaarirakenneoy Kujanpää 045 875 5501

PYYDÄ TARJOUS sinulle sopivasta halliratkaisusta! Jere Kujanpää 045 875 5501

kaarirakenne

kaarirakenne

kaarirakenneoy

kaarirakenneoy


20

MAA- JA METSÄTALOUS

Työmarkkinoiden tämän vuoden

yleinen palkankorotuslinja

toteutuu myös maatalousalalla.

Työehtosopimuksen osapuolina

ovat Maaseudun Työnantajaliitto

MTA ja työntekijäosapuolena

Teollisuusliitto. Kaksivuotinen

sopimus on voimassa 31.1.2020

asti.

Työehtosopimuksen soveltamisala

kattaa laajasti maatalouden

ja maaseutuyrittämisen muodot.

Kotieläintuotanto, hevostalous,

avomaaviljely sekä marjojen ja

hedelmien tuotanto ovat sopimuksen

piirissä. Samoin maaseutumatkailu,

kalankasvatus ja esim. yksityiset

lomituspalvelut ovat esimerkkejä

maaseutuelinkeinoista.

Palkkoihin tulee 1,6 prosentin

yleiskorotus helmikuun alussa

2019. Palkankorotusten lisäksi sopimus

sisältää uusina kohtina mm.

työaikapankin käyttöönoton sekä

sairauspoissaoloissa kokeilun,

jossa lyhyessä sairauspoissaolossa

riittää työntekijän oma ilmoitus

ilman lääkärintodistusta.

Työnantajan ABC

Työnantajan kannattaa muistaa

muutama hyvään työnantajatoimintaan

liittyvä perussääntö eli

A) tutustu oman toimialasi työehtoihin,

B) tee aina kirjallinen työsopimus

ja C) muista vastuu työntekijän

työturvallisuudesta ja työsuojelusta.

Työnantajalla ja työntekijän

esimiehellä on sekä oikeuksia että

velvollisuuksia, jotka on hyödyllistä

tunnistaa.

Kirjallinen työsopimus on työnantajan

kannalta aina suositeltava.

Suullinen työsopimus on sinänsä

pätevä, mutta tarvittaessa sen toteen

näyttäminen on hankalaa. Lain

mukaan työnantajan on joka tapauksessa

annettava sovitut työehdot

kirjallisesti työntekijälle, jos tehdään

yli kuukauden pituinen suullinen

työsopimus.

Koeajan käyttö edellyttää kirjallista

työsopimusta. Työsuhteen

alussa sovellettava koeaika saa nykysin

olla enintään kuusi kuukautta.

Esim. kesäkauden määräaikaisissa

työsuhteissa koeaika voi olla

enintään puolet työsuhteen kestoajasta.

Koeaikana työnantaja voi

arvioida uuden työntekijän soveltuvuutta

ja tarvittaessa asiallisella

perusteella purkaa työsopimuksen

ilman irtisanomisaikaa.

Ulkomaisen työntekijän kohdalla

työnantajan on myös varmistettava,

että toinen osapuoli on ymmärtänyt

työehdot oikein. MTA:n

jäsenillä erikieliset lomakkeet ovat

vapaasti saatavissa liiton jäsensivuilta.

Lisäksi koko työehtosopimus

on käännetty englanniksi ja venäjäksi,

jolloin työehdot ovat helpommin

kerrottavissa ulkomaisiIle

työntekijöille.

Perehdytä uusi

työntekijä huolellisesti!

Uusi työntekijä tarvitsee aina perehdytystä

työhön ja työpaikkaan.

Vastuu perehdyttämisestä on työnantajalla

tai hänen määräämällään

esimiehellä. Huolellinen perehdyttäminen

vähentää onnettomuuksia

ja riskitilanteita, joista aina aiheutuu

haittaa ja kustannuksia yrityksen

toiminnalle.

Työnantajien ja esimiesten käyttöön

on tarjolla hyvää perehdyttämismateriaalia,

jota löytyy esim.

Työterveyslaitoksen (ttl.fi) ja Työturvallisuuskeskuksen

sivuilta (ttk.

fi). Maaseutualoilla yhtenä perehdyttämisen

erityispiirteenä on työvoiman

kansainvälisyys eli esimiehen

on varmistuttava, että yhteinen

kieli ja kirjallinen materiaali johtaa

myös käytännössä asian ymmärtämiseen.

Yrittäjän matkassa

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos tuottaa monipuolisia,

tehokkaita ja asiakaslähtöisiä pelastuspalveluita

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

on yksi Suomen

22 alueellisesta pelastuslaitoksesta.

Pelastuslaitos toimii

erillisenä liikelaitoksena

Seinäjoen kaupunginhallituksen

alaisuudessa.

Pelastuslaitos tuottaa alueen

ihmisille ja yrityksille

korkeatasoiset pelastustoimen

palvelut ehkäisemällä

ennakkoon onnettomuuksia

ja antamalla onnettomuustilanteissa

nopeaa ja

ammattitaitoista apua kaikissa

olosuhteissa.

-Tehtävien lisääntyessä

ja muuttuessa ovat pelastuslaitoksen

toimintatavatkin

muuttuneet, Etelä-Pohjanmaan

pelastuslaitoksen

pelastuspäällikkö Petri Järvensivu

toteaa ja jatkaa: -Onnettomuuksien

ehkäisyyn panostetaan

Etelä-Pohjanmaan

pelastuslaitoksessa valtakunnan

linjausten mukaan. Palotarkastustoiminta

lienee kansalaisten

keskuudessa tunnetuin

tapa ehkäistä tulipaloja.

-Nykypäivän haasteet

vaativat koko pelastushenkilökunnalta

laajaa monialaosaamista

ja tietämystä.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

haluaa maakuntaan

hyvää turvallisuuskulttuuria

sekä tuottaa laadukkaita pelastustoimen

palveluita. Pelastuslaitoksen

tavoitteena

on jatkuva osaamisen kehittäminen

laajalla rintamalla.

Pelastustoimen palvelujen

tuottamisen lisäksi järjestämme

ennaltaehkäisevään

toimintaan liittyviä koulutuksia

vuosittain Etelä-Pohjanmaan

talousalueella, Järvensivu

kertoo.

-Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen

palvelussuhteessa

oleva henkilöstömäärä

on tällä hetkellä 125 henkilöä

ja vapaaehtoisia on noin 800

henkilöä. Myös sivutoiminen

sopimushenkilöstö on välttämätöntä

tehokkaan pelastustoiminnan

järjestämiseksi.

Erityisesti harvaan asutuilla

alueilla pelastustointa ei taloudellisistakaan

syistä ole

mahdollista rakentaa pelkästään

päätoimisen henkilöstön

varaan, Järvensivu painottaa.

-Etelä-Pohjanmaalla on

noin 200.000 asukasta. Meillä

on 30 paloasemaa, joista

27 asemalla on vakituinen

henkilöstö. Pelastusmuodostelmia

hälytetään onnettomuuksiin

ja tulipaloihin lähimmiltä

paloasemilta. Kuntarajoilla

ei ole merkitystä,

apu tulee sieltä, mistä se on

nopeimmin saatavissa, Järvensivu

kertoo.

Viljankuivurin säännöllinen kunnossapito

pienentää merkittävästi paloriskiä

Suomessa oli 47 285 viljankuivaamoa vuonna 2017. Vikoja ja epäpuhtauksia havaitaan

huonosti, sillä viljankuivurit toimivat automatiikan varassa ja kuivaamossa

käydään vain satunnaisesti ja pikaisesti. Jos viljankuivaamo on osana muuta rakennusta,

välissä tulee olla palomuuri tai palomuurimainen rakenne

Suomen pelastuslaitosten palontutkijat kehottavat maatilojen omistajia huolehtimaan

viljankuivureiden säännöllisestä huollosta ja puhdistuksesta. Kuivauslaitteiston hyvä

kunto ja puhtaus pienentävät merkittävästi paloriskiä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen

ja valtakunnallisen palontutkintaverkoston yhteistyössä tekemän Viljankuivaamopalot

2017 -selvityksen mukaan kahdessa kolmesta vuonna 2017 syttyneessä viljankuivurin

tulipalossa syttymissyy oli sama. Selvityksen mukaan syynä oli kipinän tai liekin

pääseminen viljankuivurin epäpuhtaaseen poistoilmakanavaan laitteiston vikaantumisen

takia, jolloin epäpuhtaudet syttyivät palamaan. Palon tutkijat suosittelevat, että

nuohooja tekee poistoilmakanavan puhdistuksen nuohouksen yhteydessä. Myös kuivauslaitteisto

tulee tarkastaa ja huoltaa aina ennen käyttökauden alkua, mutta kuntoa

ja toimintaa on syytä tarkkailla myös käyttökauden aikana.

Toimiva palovaroitin

-halpa turva

tulipalon varalta

Erilaisilla teknisillä laitteilla

voimme rajallisesti

ehkäistä onnettomuuksia ja

lieventää niiden aiheuttamia

vahinkoja. Eniten onnettomuuksien

ehkäisyyn

voimme vaikuttaa lisäämällä

ihmisten turvallisuustietoutta

ja näin herätellä ihmisten

omaa vastuuta itsestään

sekä lähimmäisistään. Tämä

on haastava tehtävä. Meillä

aikuisilla on jo melko asenteelliset

ajatusmallit, joiden

muokkaaminen onnistuu

yleensä vasta sitten, kun jotain

tapahtuu.

-Hyvän turvallisuuskulttuurin

pääpaino on onnettomuuksien

omatoimisessa ennaltaehkäisyssä,

Järvensivu

korostaa.

Tilastojen mukaan Suomessa

tulipaloissa kuolee

lähes 100 ihmistä joka vuosi

turhaan, kun palovaroitin

puuttuu tai se ei ole toimintakunnossa.

Palovaroitin tulisi löytyä

joka kodista ja vapaa-ajan

asunnosta, ja sen toimivuus

tulisi testata säännöllisesti.

Se on laite, joka havaitsee alkavat

palot ajoissa ja hälyttää

lähellä olevat. Laki määrittelee,

että palovaroittimia

tulisi olla yksi jokaista alkavaa

60 neliötä kohden, joten

isommissa asunnoissa tulee

täten olla useampi palovaroitin

asennettuna. Palovaroittimen

testaaminen on tärkeää,

sillä toimiva palovaroitin

antaa aikaa turvalliseen evakuointiin

ja palon sammuttamiseen.

Asunnon palovaroitin

tulisi testata säännöllisin

ajoin, useamman kerran kuukaudessa.

-Vanhentunut palovaroitin

ei välttämättä reagoi enää

savuun, vaikka testinappulaa

painettaessa se toimisikin

tai varoittimen hälytysääni

on saattanut heikentyä

merkittävästi. Vain toimiva

ja oikein asennettu palovaroitin

voi varoittaa ajoissa alkavasta

tulipalosta, Petri Järvensivu

korostaa.

MTA ja Teollisuusliitto – maatalousalan tes-osapuolet

MTA

MAASEUDUN

TYÖNANTAJALIITTO

MAASEUTUYRITTÄJÄLLE

ASIANTUNTEVAA PALVELUA

TYÖSUHDEASIOISSA

Tutustu Tulorekisteriin

ennen palkanmaksua

Vuoden alusta tuli voimaan kansallinen

tulorekisteri, johon työnantajan

on tehtävä ilmoitus jokaisesta

palkanmaksusta 5 päivän kuluessa

palkanmaksusta. Tulorekisteristä

palkkatiedot menevät työeläkevakuutusyhtiöille,

verottajalle

ja Työllisyysrahastolle, joille ei

enää tarvitse tehdä erillisiä palkkailmoituksia.

Tulorekisteristä löytyy

lisätietoa tulorekisteri.fi-sivuilta

ja vero.fi-sivuilta.

Työnantajatietoa

vaivattomasti MTA:sta

Ajan tasalla oleva ja yhdestä

paikasta saatava tieto työsuhdeasioista

on tärkein hyöty työnantajaliiton

jäsenyydestä. Jäsenten

extranet-sivuilta löytyy myös erilaisia

työsuhdeasioiden lomakkeita

useina kieliversioina. Lakimiesten

neuvontapalvelu on myös vapaasti

MTA:n jäsenten käytettävissä. Jäsenille

ilmaisia koulutuspäiviä järjestetään

eri puolilla maata kevätja

syyskaudella. Jäsenmaksu perustuu

vieraan työvoiman palkkasummaan

vuosittain, josta se on 0,52

%. Minimijäsenmaksu on 95 euroa.

Työsuhdeasioissa työnantaja ei

voi vedota tietämättömyyteen. Sen

sijaan ajan tasalla oleva tieto tuo

yrittäjälle mielenrauhaa ja asiat tulevat

kerralla kuntoon!

Veli-Matti Rekola

toimitusjohtaja

Maaseudun

Työnantajaliitto MTA

www.tyonantajat.fi


MAA- JA METSÄTALOUS 21

Seinäjoelta saa työkoneisiin harvinaisiakin tuotteita

EPK Markkinointi Oy palvelee koneyrittäjiä huolella

EPK Markkinointi Oy

maahantuo, markkinoi ja

myy poltto- ja voiteluaineita,

erilaisia työkoneiden varusteita,

sekä muita koneja

maatalousyrittäjien päivittäin

tarvitsemia tavaroita

ja työkaluja. Yrityksen

toimipiste on Seinäjoella.

Yrittäjien yhdistys

taustalla

EPK Markkinointi Oy

poikkeaa ketjuihin kuuluvista

maatalous- ja koneliikkeistä

siten, että se on yhdistyksen,

Etelä-Pohjanmaan Koneyrittäjät

ry:n, sataprosenttisesti

omistama osakeyhtiö.

Taustalla ei siis ole monikansallisia

pörssisijoittajia, vaan

yrittäjien oma yhteisö. Etelä-Pohjanmaan

Koneyrittäjiin

kuuluu noin 450 maarakennus-,

metsä- ja turvealan

koneyrittäjää.

EPK Markkinointi Oy toimii

asiakaslähtöisesti. Tavoitteena

on edistää asiakkaiden

liiketoimintaa osaavalla

ja nopealla palvelulla.

Asiakkailleen EPK Markkinointi

Oy on luotettava ja tuttu

yhteistyökumppani.

– EPK Markkinointi Oy:n

toiminta-ajatuksena on tavallisten

koneyrittäjien palveleminen.

Tämä näkyy esimerkiksi

siten, että pyrimme pitämään

tarjolla sellaistakin tavaraa,

mitä ei muualta Seinäjoelta

tahdo saada, kertoo toimitusjohtaja

Markku Jokela.

Työkoneiden suodatinvalikoima

on seudun

suurimpia

EPK Markkinointi Oy:n

asiakkaita ovat pääasiassa

kone- ja maatalousyrittäjät.

Toiminta perustuu siihen ajatukseen,

että asiakkaat ovat

oman toimintansa parhaita

asiantuntijoita. He tietävät,

mitä tarvitsevat. EPK Markkinointi

Oy hankkii myyntiin

myös harvinaisempia artikkeleita,

jos niille kysyntää

on. Yksityisasiakkaiden parissa

EPK Markkinointi Oy

on toistaiseksi vähemmän

tunnettu, mutta tunnettuus

kasvaa jatkuvasti.

– Valikoimaamme kuuluvat

poltto- ja voiteluaineet

sekä konekaluston ylläpitoon

liittyvät tarvikkeet, joita

löytyy meiltä hyllystä runsaasti.

Monet eivät tiedäkään,

että esimerkiksi työkoneiden

suodatinvalikoima meillä on

erittäin laaja. Sitten on kaivinkoneiden

kynnet, tieterät

ja muut kaluston kunnossapidon

tarvikkeet. Kyllähän

meillä artikkelia on vaikka

minkälaista. On työvaatteita

ja erilaisia kemikaaleja, kuten

jäähdytys- ja pesuaineita.

Meillä on runsaasti myymäläpinta-alaa,

joten tilaa riittää,

toteaa Markku Jokela.

– Se on jännä juttu, että

niinkin yksinkertaista tuotetta,

kuin kaivinkoneen telalapun

pulttia, ei tahdo monestakaan

paikasta löytyä, mutta

meiltä löytyy. Esimerkiksi

muutamat paikalliset konemyyjät

hakevat meiltä tarvikeosia,

Jokela mainitsee.

Perinteisesti vahvoja tuoteryhmiä

EPK Markkinointi

Oy:llä ovat olleet polttoaineet

ja voiteluaineet, mutta

viime aikoina yritys on vahvistanut

muidenkin tuotteiden

osuutta. Valikoimassa

on laadukkaiksi todettujen

valmistajien tuotteita, jotka

ovat käyttäjilleen turvallisia

ratkaisuja. Tarjontaa kehitetään

jatkuvasti kysynnän ja

asiakkailta saadun palautteen

perusteella.

– Uusina tuoteryhminä

meillä on nyt Air Liquiden

kaasut ja Hydroscandin letkut,

paljastaa Markku Jokela.

EPK Markkinointi Oy:n

liikkeessä Seinäjoella osoitteessa

Teollisuustie 13 käy

asiakkaita pääasiassa entisen

Vaasan läänin alueelta, mutta

tilaustarvike- ja polttoaineasiakkaita

on ympäri maata.

Toimitusmyynnissä EPK

Markkinointi Oy:llä on pitkäaikaisiakin

vakioasiakkaita.

– Toimitamme tilaukset

Kaukokiidon kautta, heidän

kanssaan meillä on sopimus.

Sitä kautta tilaukset kulkevat

perille.

Hinnat pidetään

edullisina

Hyvään myyntityöhön

kuuluu oman alan asiantuntemus,

jota EPK Markkinointi

Oy:n henkilöstöllä on. Myyjät

ovat kokeneita ja osaavia,

ja asiakasta palvellaan ripeästi.

Eri tuoteryhmien myynnissä

näkyy vuodenaikojen mukainen

sesonkivaihtelu. Talvisin

tarvitaan auraukseen

liittyviä osia, sulan maan aikana

kysyntä on monipuolisempaa.

– Esimerkiksi turvesoille

menee aina tietynlaista tavaraa,

Markku Jokela sanoo.

EPK Markkinointi Oy:n

periaatteisiin kuuluu myös

hintatason pitäminen edullisena.

Yrityksen oma kulurakenne

on kevyt, mikä näkyy

tuotteiden maltillisena hinnoitteluna.

Hintoihin ei koidu

ylimääräisiä lisiä. Ketterä

organisaatio näkyy myös

toiminnan joustavuutena ja

kykynä reagoida tarvittaessa

nopeasti eri tilanteisiin.

EPK Markkinointi Oy on palvellut

kone- ja maatalousyrittäjiä

1990-luvun puolivälistä

saakka.

– Olemme pikku hiljaa

maltillisesti kasvaneet ja monipuolistuneet.

Olemme pyrkineet

hankkimaan myyntiin

sellaisia tuotteita, joita yrittäjät

ovat tarpeelliseksi nähneet

ja joita ei ole muualta tahtonut

saada, toimitusjohtaja Jokela

korostaa.

EPK Markkinointi Oy

Teollisuustie 13,

60100 Seinäjoki

Puh. 040 736 0066

tai 040 029 7528

EPK Markkinointi Oy

Teollisuustie 13, 60100 Seinäjoki | 040 736 066 | epk@epkmarkkinointi.fi

419€

Valvoline Synpower

XL-III C3 5w-30 60L

WW 507.00 DPF-öljy

Polttomoottori

painepesuri

206bar AR

449€

Työkaluvaunu

työkaluilla

220-os.

Sora- ja asfalttikola Terää voi käyttää molemmin puolin.

349€

35,50€ 46,90€ 59,90€

Terän leveys: 40 cm

Paino: 1 kg

Terän leveys: 60 cm

Paino: 1,25 kg

Terän leveys: 72 cm

Paino: 1,85 kg

Kalustohalli 9,15m x 20m

- Laadukas kalustohalli monenlaiseen käyttöön

- Kestävä ja vankka rakenne. Helppo kasata.

Mitat: pituus 20 m, leveys 9,15 m,

korkeus 4,5 m, Oviaukko: 3,7 x 3,5 m (p x k)

Galvanoitu ovaali runkoputkisto,

40 x 70 x 1,8 mm 40 x 1,5 mm, UV-suojattu

ja vahva PVC 900 g/m2 pressu

1285€

5900€

Tekniset tiedot:

Lämmitysteho: 10,5 kW/h (tila: 60-80 m2)

Polttoaineet: diesel- tai polttoöljy sekä valopetrooli

Polttoaineen kulutus: 1 l/h (jatkuva lämmityskäynti)

Polttoainetankin tilavuus: 30 litraa

Aneto WAN-095 polttoainekäyttöinen

infrapunalämmitin

Lämmittimen tuottama lämpö on miellyttävää ja

tasaista, eikä milloinkaan liian kuumaa. Lämmitin

ei päästä ilmaan käryä eikä näkyvää savua. Laite ei

tarvitse palokaasujen poistohormia, mikäli lämmitettävän

tilan ilmanvaihto on toteutettu säännösten

mukaan esim autotallit, hallit, terassit, teltat,

remonttikohteet yms. Asuintiloja lämmitettäessä

poistohormi tarvitsee viedä ulos.

Paino kuivana: 40 kg

Virrankulutus: 40 W (230 V, 50 Hz)

Mitat: (L x S x K): 97 x 32 x 98 cm

Äänitaso: 43 dB

Lämpötilan säätöalue: 0 - 40°C


22

MAA- JA METSÄTALOUS

Valtran neljännestä sukupolvesta

tuli entistä älykkäämpi

Valtra päivittää N-, T- ja S-sarjan yli 130 kW:n traktorit

Stage V -päästöstandardien mukaisiksi vuoden

2019 aikana. Samalla otetaan käyttöön useita

uusia ominaisuuksia, jotka parantavat käyttömukavuutta

sekä alentavat käyttökustannuksia.

TYÖKONEIDEN LASIT

ja muovisäiliöiden korjaukset

• Metsäkoneiden ja traktoreiden tuuli- ja sivulasit

mallin tai mittojen mukaan iskunkestävästä

polykarbonaatista.

• Muovisten säiliöiden esim. bensatankkien korjaukset.

• Mönkijöiden pohjapanssarit ja moottorikelkkojen

liukuosat liukkaasta ja kestävästä polyeteenistä.

Kuukuja 8 A, 33420 TAMPERE (Teivon Yrityspuisto)

Puh. 03-364 1255 • myynti@muovityosto.fi

www.muovityosto.fi

TARJOUS:

KoskenKone Oy

NIVALA, Puh. 0400 873 206

www.koskenkone.com

AGRINOL 15W-40 SG/CD, 205 L 350 €

AGRINOL HYDR 46S, 205 L 385 €

AGRINOL UTTO 80W, 205 L 475 €

AGRINOL 80W-90 GL-5, 205 L 445 €

Varastossa myös pienemmät astiakoot.

(sis. alv 24 % ja öljyjätemaksun) + rahti

www.voiteluaineita.fi

Ostetaan

TRAKTOREITA!

Stage V

-yhteensopivuus

Tammikuusta 2019 alkaen

Valtran T- ja S-sarjan

traktorit valmistetaan Stage

V -yhteensopivina versioina.

Stage V -yhteensopivien N-

sarjan traktoreiden tuotanto

alkaa N174-mallien osalta

keväällä ja N134- ja N154-

mallien osalta syksyllä.

Uusissa traktoreissa on

LFTN-D5 AGCO Power

-moottorit ja niissä käytetään

SCR-tekniikkaa. Hydraulisen

välyksen säädön ansiosta

uudet moottorit käyvät

tasaisemmin, ja ne myös

vaativat vähemmän huoltoa.

N- ja T-sarjan moottoreissa

ei ole edelleenkään pakokaasujen

takaisinkierrätystä

ja S-sarjan EGR-taso on alle

15 %. Tämä varmistaa, että

moottorit käyvät luotettavasti

ja tehokkaasti täyttäen samalla

lainmukaiset päästöstandardit.

N-, T- ja S-sarjan Stage V

-mallien rakennetta on mukautettu

suurempia jälkikäsittelylaitteistoja

varten. Aikaisemminkin

erinomaista

ohjaamon näkyvyyttä on parannettu

entisestään. S-sarjassa

ohjaamoon pääsyä on

helpotettu parannetuilla askelmilla

ja työkalujen säilytystilaa

on kasvatettu. Myös

traktoreiden ulkoasua on kohennettu

uudella takavalolla

sekä tehtaalta saatavilla uusilla

värivaihtoehdoilla.

Uusia älykkäitä

maanviljelytoimintoja

ja räätälöityjä

palveluja

Valtra-malleista tulee

älykkäämpiä vuonna 2019.

N-, T- ja S-sarjoissa on toinen

liitin SmartTouch-malleja

varten. Liitin voidaan

asentaa mihin tahansa ohjaamossa

ja sitä voidaan

käyttää ISOBUS-työvälineiden

näyttönä, automaattiohjauksen

sekä hallintaasetusten

käyttämiseen ja

hallitsemiseen tai ulkoisen

kameran käyttämiseen. Sama

helppokäyttöinen liitin

on nyt saatavilla lisävarusteena

N- ja T-sarjan Activeja

HiTech-malleihin. Tämä

tuo älykkäät maatilatoiminnot

myös perusmalleihin.

”Valtra SmartTouch on

saanut erinomaisen vastaanoton

helppokäyttöisyytensä

ansiosta. Jo nyt 40 prosenttia

T-sarjan malleista sisältää

automaattiohjauksen. Olemme

sitoutuneet toimittamaan

helppokäyttöisiä täsmäratkaisuja

ja -palveluja maanviljelijöille

ja urakoitsijoille,

joiden avulla he saavat

koneistaan enemmän irti ja

voivat hallita niiden käyttökustannuksia”,

Valtran

markkinointijohtaja Mikko

Lehikoinen kertoo.

Jotta asiakkaat voivat

Yrittäjän matkassa

maksimoida koneidensa

käyttöajan, Valtra on julkaissut

myös Connect-,

Care- ja Go-palveluja, joiden

avulla asiakkaat voivat

käyttää lukuisia palveluja

ennalta sovittuun hintaan.

Palveluihin sisältyvät

Valtra Connect -telemetria,

uusien koneiden laajennettu

Valtra Care -takuu sekä uusille

ja käytetyille koneille

saatavilla oleva Valtra Go

-huoltosopimus.

Valtra, John Deere, New Holland,

Massey Ferguson, Case IH

nelivetotraktoreita

vm. 2002–2013, 1997-2016, 70-200 70–200 hv,

alle 4000 6000 h ajettuja.

Käteisellä, lunastamme

myös loppuvelan.

Rami Ojanen 040 712 9413,

rami.ojanen@ikh.fi

Kauhajoki

Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI as

Puh. 0201 323 232*

myymala@ikh.fi

Vi betjänar också på svenska!

(vard.) Tel. 0201 323 291*

Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-14 www.ikh.fi

*Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min.

VREDESTEIN TRAXIONXXL

VREDESTEIN TRAXIONXXL

PARASTA PITOA TRAKTORIIN NYT JÄRKIHINNALLA!

PARASTA PITOA TRAKTORIIN NYT JÄRKIHINNALLA!

VRP-MÄKELÄ OY

VRP-MÄKELÄ OY

VANNE- JA RENGASPALVELU EURAJOKI, PUH. 02 868 3000

VANNE- JA RENGASPALVELU EURAJOKI, PUH. 02 868 3000

DEEREN varaosat

suoraan hyllystä

- JD puimurien osat edullisesti.

- Suodattimet tarjoushinnoin.

Konehuolto T. Laukkanen Oy

0500 226 028, 02 4875 965

www.konehuoltolaukkanen.fi

HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU

i-Power

Lisää tuottoa traktorin

ulkopuoliseen hydrauliikkaan.

Helppo ja edullinen ratkaisu.

Nopeutta ja tehoa esim., maatilakuormaimiin,

halkomakoneisiin,

lietepumppuihin, harjalaitteisiin, ym.

laitteisiin joissa jatkuva öljynkierto.

Soita 0500 234 061

www.i-power.fi

Palo- ja ympäristöviranomaishyväksytyt

polttoainesäiliöt

yli 25-vuoden kokemuksella!

• Farmari-/valuma-altaallinen

• Konetankkaus

• Lämmitys/kuivurisäiliöt

• Myös tankkauspumput

kauttamme

www.fuelcont.fi • 050 521 0979


MAA- JA METSÄTALOUS 23

Hyvinkäälle avattiin Suomen ensimmäinen luomubiokaasun tankkausasema,

joka on osa harvinaislaatuista luomutilan ja energiayhtiön yhteistyötä

Energiayhtiö Nivos avasi Hyvinkään Palopurolle luomubiokaasun

julkisen tankkausaseman. Yhdessä viereisen

Knehtilän luomutilan kanssa Palopuron tankkausasema

ja biokaasulaitos muodostavat Suomen mittakaavassa

ainutlaatuisen agroekologisen symbioosin,

jossa luomutilan viljelyn sivuvirrat hyödynnetään luomubiokaasun

tuottamiseen.

Helsingin yliopiston mallinnukselle

pohjautuva Palopuron

hanke on niittänyt

mainetta ulkomailla asti ja ollut

Suomen esimerkkinä YK:n ilmastokokouksessa.

Tankkausaseman

vihki käyttöön 14.1 avajaisseminaarissa

asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Kimmo Tiilikainen.

”Palopuron hanke on erinomainen

esimerkki arjen kiertotaloudesta.

Se myös osoittaa, että ympäristö-

ja ilmastoystävälliset ratkaisut

ovat taloudellisesti kannattavia ja

paikallisilla ratkaisuilla voidaan

saada paljon aikaan. Tällaisia toimintamalleja

tarvitaan, jotta voimme

torjua ilmastonmuutosta ja saavuttaa

kestävän kehityksen tavoitteet”,

Tiilikainen sanoo.

Erilaisia toimijoita yhdistävä

hanke syntyi tarpeesta ryhtyä konkreettisiin

tekoihin kestävän maatalouden

ja energian puolesta.

”Olemme hankkeesta todella ylpeitä.

Palopuron kaltaiset uraauurtavat

avaukset ovat avainasemassa,

kun siirrytään kohti hiilineutraalia

yhteiskuntaa ja energiaomavaraisia

ratkaisuja. Kyseessä ei ole vain biokaasulaitos

ja tankkausasema, vaan

koko energia- ja ravinnekiertokulun

symbioosi aina luomuruoasta

ilmastoystävälliseen maatalouteen.

Palopuron biokaasulaitoksen ja

Knehtilän tilan symbioosi on vaatinut

rohkeaa ajattelua ja uudenlaista

yhteistyötä monen ennakkoluulottoman

toimijan kanssa”, kertoo

Nivoksen liiketoimintajohtaja Sanna

Kokkonen.

Palopuron luomubiokaasu tuotetaan

viereisellä biokaasulaitoksella

viherlannoitusnurmesta ja hevosen-

ja kananlannasta. Syntyvä

biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi

kaasuautoille ja myydään

kuluttajille nyt avattavalla

Knehtilän luomutila

tankkausasemalla. Jäljelle jäänyt

biokaasu hyödynnetään maatilan

viljankuivurissa sekä tulevan leipomon

leivinuunien lämmityksessä.

”On hienoa, että yhteistyö maatilan

ja energiayhtiön kanssa on

edennyt näin pitkälle. Biokaasulaitoksen

kiinteä mädätysjäännös

on ravinnerikasta lannoitetta luomupelloille

ja sen levitys voidaan

toteuttaa hyvin tilalla noudatettavan

viljelykierron puitteissa”, sanoo

Knehtilän tilan isäntä Markus

Eerola.

Uusi tankkausasema

kasvavalle määrälle

kaasuautoilijoita

Tankkausaseman tulevia käyttäjiä

ovat kaasuautoilijat, joiden määrä

kasvaa Suomessa huimaa vauhtia.

Kaasuautoiluun houkuttelee

paitsi vähäpäästöisyys, myös sähköautoilua

toistaiseksi edullisemmat

kustannukset.

”Me Nivoksella kannustamme

vähäpäästöiseen autoiluun ja

edesautamme osaltamme sen kasvavaa

suosiota. Olemme nyt mukana

hankkeessa, jossa tutkitaan miten

vastaavia konsepteja voisi hyödyntää

ja monistaa laajemminkin.

Kutsumme biokaasuamme ylpeydellä

luomubiokaasuksi, sillä sen

raaka-aineena käytetään luomuksi

hyväksyttyjä raaka-aineita”, Kokkonen

toteaa.

Lue lisää:

www.nivos.fi/palopuro

Case IH Maxxum 145 MC

valittiin Vuoden Traktoriksi

Italiassa EIMA-maatalouskonemessuilla

Case IH Maxxum 145 MC valittiin Vuoden

Traktoriksi ja palkittiin vuoden parhaasta designista

2019.

Tuomaristo arvosti Maxxumin hienoa

kompaktin koon, tehon ja vaihteiston monipuolisuuden

sujuvaa yhdistelmää. Tuomaristo

arvioi tällä tasapainoisella yhdelmällä olevan

suurta merkitystä nykypäivänä, kun koneita

käytetään monipuolisissa työtehtävissä.

Maxxum 145 ActiveDrive 8 julkaistiin viime

keväänä yhdessä kolmen muun pienemmän

mallin kanssa. Maxxumin 4-sylinterinen

mallisto käsittää maksimiteholtaan 125-155

hv malliston. Maxxumin 145 (maksimiteho

155 hv) kohokohdat, uusi upea ActiveDrive

8 3x8 -vaihteisto ja ergonominen käsinoja,

vakuuttivat tuomariston. Tuomaristo koostuu

maatalouskonelehtien toimittajista ympäri

Eurooppaa. Maxxum-mallisto on kaiken

kaikkiaan saatavilla kolmella vaihteistolla:

ActiveDrive 8 sekä lisäksi 4x4 semipowershift

ja CVX aidosti portaaton vaihteisto.

Yksinkertaisesti paras

– voittoputki jatkuu

Maxxumin uusi upea ulkonäkö on herättänyt

ihailua viime syksystä lähtien, kun se Agritechnicassa

esiteltiin ensimmäisen kerran.

Viime syksynä Saksan Agritechnica-näyttelyissä

Maxxum ActiveDrive 8 voitti Vuoden

Traktori -palkinnon. Nyt Maxxumin voittokulku

jatkuu ja Italian EIMA-näyttelyssä voitetut

palkinnot ovat luonnollinen jatko traktorille,

joka on kokoluokkansa paras tekniikaltaan,

suorituskyvyltään sekä ulkonäöltään.

KONEVÄLITYSTÄ

Välitän maatalouskoneita koko

Euroopan alueelta. Luotettavaa

toimintaa ja laadukkaita koneita yli

10 vuoden ajan. Palvelun hinta

1300 € +alv. Hintaan sisältyy

katsastus ja rekisteröinti Suomessa.

KONEURAKOINTI

TONI HARJU OY

Puh. 044 377 296 | www.urakointiharju.fi


24

MAA- JA METSÄTALOUS

Yrittäjän matkassa

More magazines by this user