arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
DMA:na. Työperäisessä altistumisessa hengitysteitse<br />
(As 3+ ja As 5+ , 8 tuntia) virtsan epäorgaanisten<br />
<strong>arseeni</strong>yhdisteiden (As 3+ ja As 5+ ) pitoisuus oli<br />
virtsassa suurimmillaan pian altistumisen päätyttyä,<br />
mutta MMA:n pitoisuus vasta noin 8 tunnin ja<br />
DMA:n pitoisuus noin 20 tunnin kuluttua altistumisesta<br />
(Hakala et al. 1995). Tämän jälkeen pitoisuudet<br />
pienenivät noudattaen vastaavasti puoliintumisaikoja<br />
noin 8, 12, 20 ja 40 tuntia.<br />
Ravinnon mukana saadusta MMA:sta metyloi-<br />
Arseeniyhdisteiden äkillinen myrkyllisyys pienenee<br />
järjestyksessä (suluissa keskimääräiset LD 50 -<br />
arvot koe-eläimillä, noin mg/kg): arsiini (2–5), <<br />
arseniitti (10), < arsenaatti (100), < MMA ja<br />
DMA (1000), < ”meri”-<strong>arseeni</strong> (10 000). On todettu,<br />
että 760 mg/m 3 :n arsiinipitoisuuden hengittäminen<br />
voi aiheuttaa kuoleman muutaman minuutin<br />
altistumisen seurauksena (LaDou 1983). Useiden<br />
tuntien altistuminen 9–30 mg/m 3 :n pitoisuudelle<br />
on aiheuttanut oireita ihmisellä. Myrkytyksen<br />
oireet, kuten päänsärky, vatsakivut, hengenahdistus,<br />
verivirtsaisuus ja keltaisuus iholla, alkavat 2–4<br />
tunnin kuluessa. Arsiinin toksisuus perustuu veren<br />
punasolujen nopeaan hemolyysiin, joka vapauttaa<br />
hemoglobiinia plasmaan. Hemoglobiini erittyy munuaisten<br />
kautta virtsaan (hematuria eli verivirtsaisuus),<br />
ja se voi saostua munuaisputkiin ja heikentää<br />
munuaisten toimintaa (anuria eli vähävirtsaisuus)<br />
ja vakavissa tapauksissa lopettaa niiden toiminnan<br />
ja aiheuttaa kuoleman.<br />
Epäorgaanisen kolmenarvoisen <strong>arseeni</strong>n suolat<br />
aiheuttavat myrkkyvaikutuksia yleensä jonkin verran<br />
pienempinä annoksina kuin viidenarvoisen <strong>arseeni</strong>n<br />
suolat. Myrkytyksen oireet ovat riippumattomia<br />
<strong>arseeni</strong>n hapetusasteesta, mikä johtuu ilmeisesti<br />
in vivo- hapetus-pelkistysreaktioista. Arseenitrioksidin<br />
kuolettava annos (LD LO lowest lethal<br />
dose) ihmiselle on 1–2 mg/kg (mg ruumiin painokiloa<br />
kohti). Arseenitrioksidi voi vaurioittaa hengitysteiden<br />
limakalvoja ja altistuneita ihoalueita ja<br />
aiheuttaa mm. hengitysteiden ärsytystä, kipuja rinnassa<br />
sekä sidekalvo- ja ihotulehduksia. Nenän<br />
väliseinän syöpymä voi syntyä parissa viikossa.<br />
Myrkytys voi aiheuttaa turvotusta, voimakasta verenpaineen<br />
laskua ja sokin. Kuoleman syy on usein<br />
keskushermostoperäinen hengityshalvaus. Äkilli-<br />
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit<br />
Suomalaisten <strong>arseeni</strong>altistuminen, <strong>arseeni</strong>n vaikutukset ja terveysriskit<br />
Arseenin vaikutukset ihmiseen<br />
tuu osa (10–20 %) edelleen DMA:ksi ja saatu<br />
DMA erittyy sellaisenaan virtsaan (Buchet et al.<br />
1981b). Meriravinnon sisältämät orgaaniset <strong>arseeni</strong>yhdisteet<br />
(”meri”-<strong>arseeni</strong>), kuten arsenobetaiini ja<br />
arsenokoliini, poistuvat elimistöstä sellaisenaan erittäin<br />
nopeasti virtsan mukana (t 1/2 noin 6 h) ja ovat<br />
käytännössä myrkyttömiä. Orgaaniset metyyliyhdisteet<br />
hajoavat (demetylaatio) elimistössä takaisin epäorgaaniseksi<br />
<strong>arseeni</strong>ksi vain hyvin vähän, jos ollenkaan.<br />
sen altistumisen viivästyneitä vaikutuksia ovat häiriöt<br />
sisäelimien, sydämen ja hermoston toiminnassa<br />
sekä muutokset verenkuvassa ja ääreisverenkierrossa.<br />
Orgaanisten <strong>arseeni</strong>yhdisteiden äkillisistä vaikutuksista<br />
on tietoja vain koe-eläimillä tehdyistä<br />
kokeista. Akuutti LD 50 -arvo vaihtelee lajin ja<br />
annostelutavan mukaan MMA:n ja DMA:n noin<br />
1000 mg/kg:sta arsenobetaiinin yli 10 000 mg/<br />
kg:aan.<br />
Pitkäaikainen altistuminen <strong>arseeni</strong>lle ja sen epäorgaanisille<br />
yhdisteille aiheuttaa kiistatta ihmisellä<br />
syöpää (IARC 1980, WHO 2001). Työperäisen<br />
hengitysteitse tapahtuvan altistumisen epidemiologisissa<br />
tutkimuksissa on havaittu kuparisulaton<br />
työntekijöillä lisääntynyt riski sairastua keuhkosyöpään<br />
(Pinto et al. 1977, Enterline et al. 1987,<br />
Lee-Feldstein 1986, WHO 2001). Heillä esiintyy<br />
tavallista tiheämmin myös ruuansulatuskanavan kasvaimia.<br />
Ihomuutoksia (mm. ihotulehdukset, liikasarveistuminen,<br />
syylien kaltaiset muutokset) on todettu<br />
altistuneilla työntekijöillä, mutta ei ole osoitettu<br />
selvästi, että työperäinen altistuminen aiheuttaisi<br />
ihosyöpää. Muita <strong>arseeni</strong>n pitkäaikaisvaikutuksia<br />
ovat luuytimen vauriot ja siitä johtuvat häiriöt<br />
verisolujen muodostuksessa (mm. anemia, valkosolujen<br />
vähyys, muutokset isoissa varhaispunasoluissa,<br />
veren jyvässolukato; harvoin luuydinkasvaimet<br />
ja leukemia), ääreishermoston häiriöt (mm.<br />
tunnottomuus), sydämen toimintahäiriöt ja sisäelimien<br />
vauriot. Lisäksi <strong>arseeni</strong>n epäillään vaikuttavan<br />
haitallisesti lisääntymiseen ja jälkeläisten kehitykseen.<br />
Suomen työsuojelulainsäädännössä <strong>arseeni</strong><br />
ja sen epäorgaaniset yhdisteet kuuluvat syöpäsairauden<br />
vaaraa aiheuttavien aineiden luetteloon<br />
(työministeriö 1993) ja raskaudelle tai sikiön<br />
159