arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Loukola-Ruskeeniemi, K. ja Lahermo, P. (toim.) Arseeni Suomen<br />
luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>. 173<br />
sivua, 61 kuvaa ja 30 taulukkoa.<br />
Kirja koostuu artikkeleista, joissa kuvataan <strong>arseeni</strong>n esiintymistä Suomen<br />
kallioperässä, maaperässä, kasvillisuudessa ja vesissä. Lisäksi arvioidaan<br />
<strong>arseeni</strong>n muodostamaa uhkaa ympäristölle ja ihmisille. Suomessa <strong>arseeni</strong> ei<br />
aiheuta kansanterveydelle yhtä suurta riskiä kuin monessa muussa maassa.<br />
Ainoa merkittävä altistumisreitti on haja-asutusalueiden kallioporakaivojen<br />
veden kautta.<br />
Suomessa on sellaisia alueita, joilla on luontaisesti keskimääräistä suurempi<br />
<strong>arseeni</strong>pitoisuus kallioperässä ja maaperässä. Näillä alueilla on myös<br />
muuta maata korkeampia <strong>arseeni</strong>pitoisuuksia pohjavedessä, pintavesissä<br />
sekä puro- ja <strong>järvisedimenteissä</strong>. Laajin keskimääräistä enemmän <strong>arseeni</strong>a<br />
sisältävä alue on Tampereen–Hämeelinnan seudulla. Arseenia esiintyy<br />
kallioperän ruhjevyöhykkeissä ja moreenin hienoaineksessa ja sitä vapautuu<br />
pohjaveteen. Myös Keski-Lapissa on <strong>arseeni</strong>a sisältävä kallioperäalue, joka<br />
heijastuu muutamien luonnonlähteiden veden kohonneina <strong>arseeni</strong>pitoisuuksina.<br />
Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoilla <strong>arseeni</strong>a on keskimääräistä<br />
enemmän aiempien Itämeren vaiheiden aikana mereen kerrostuneissa savissa.<br />
Ilman kautta <strong>arseeni</strong>a kulkeutuu sammaltutkimusten perusteella suurimmassa<br />
osassa Suomea vain vähän. Peltomaiden sisältämästä <strong>arseeni</strong>sta vain<br />
pieni osa on sellaisessa muodossa, että kasvit voivat käyttää sitä. Suomea<br />
ympäröivien merialueiden pintasedimenttien <strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat alhaisia<br />
muualla paitsi Perämerellä, jonka sedimenteissä on tavattu korkeita<br />
<strong>arseeni</strong>pitoisuuksia. Merikaloissa <strong>arseeni</strong> esiintyy kuitenkin pääasiassa<br />
ihmiselle haitattomina orgaanisina <strong>arseeni</strong>yhdisteinä. Tyypillisiä <strong>arseeni</strong>n<br />
pilaamia maa-alueita ovat suolakyllästämö- ja ampumarata-alueet. Arseenilla<br />
ei näytä olevan erityistä kertymistaipumusta useimpiin kasveihin ja<br />
eläimiin.<br />
Asiasanat (Geosanasto, GTK): ympäristögeologia, <strong>arseeni</strong>, kallioperä, maaperä,<br />
sedimentit, pintavesi, pohjavesi, kasvit, ympäristövaikutukset, riskin<br />
arviointi, Suomi<br />
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi:<br />
Teknillinen korkeakoulu, Materiaali- ja kalliotekniikan osasto,<br />
PL 6200, 02015 TKK. Puhelinnumero (09) 451 2720 tai 050 4643 474.<br />
Sähköposti: kirsti.l-r@tkk.<strong>fi</strong><br />
Pertti Lahermo:<br />
Vanha sotilastie 8, 00850 Helsinki<br />
Puhelinnumero (09) 698 2335. Sähköposti: pertti.lahermo@kolumbus.<strong>fi</strong>
Change language