Espoolehti 2/2017

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
2
2017
RANTARAITTI KULJETTAA
KULTTUURISTA BISNEKSEEN
SYKSYLLÄ KÄYNNISTYVÄT
TAAS LIIKUNTARYHMÄT
ESPOO-PÄIVÄ TÄYTTÄÄ
KOKO VIIKONLOPUN
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
Uudet oppimisen käytännöt tuovat entistä
MONIPUOLISEMMAT
EVÄÄT ELÄMÄÄN
SIVU 8

MUN ESPOO
TIMO PORTHAN
PIHASTA PATAAN
VIIME KESÄNÄ Yläkartanon päiväkodin kasvimaalla
näytti siltä kuin Tuhkimon kurpitsavaunut olisivat
muuttuneet sadusta todeksi. Taikuuden sijaan
jättikurpitsat ja niitä ympäröivät auringonkukat oli
kuitenkin istutettu itse. Perheet ja päiväkodin henkilökunta
hoitivat kasvimaata heinäkuussa, kun päiväkoti
oli kiinni.
– Vanhemmat saivat kurpitsakakkua. Ruuan kiertokulku
tulee tutuksi, kun istutamme syötäviä kasveja,
lastentarhanopettaja Leena Häkkinen sanoo.
Yläkartanon päiväkoti on osa Espoon viherylläpidon
Koulukasvimaa-liikettä, jonka myötä kasvimaita
alettiin viime vuonna perustaa espoolaiskouluihin
ja -päiväkoteihin. Tänä keväänä viherylläpito
toimitti jo noin 20 kasvimaalle yhteensä
100 viljelylaatikkoa multineen, ja tavoitteena on
saada kasvimaa kaikkiin Espoon kouluihin ja päiväkoteihin.
Yläkartanon päiväkodin lapset saapastelevat kasvimaalleen
istuttamaan tomaatintaimia ja kastelemaan
omenapuuta, marjapensaita ja tulppaaneja.
– Kukat keinuvat kivasti tuulessa, Hugo, 5, sanoo
ja vie kitkemänsä nokkosen kompostiin.
– Minä tykkään tiputtaa siemeniä multaan, Saara,
6, jatkaa ja istuttaa porkkanaa.
PIRITTA PORTHAN
Lasten oma kasvimaa.
Robin (vas.), 7, Rianna,
4, Saara, 6, Klaiden,
7, ja Hugo, 5, hoitavat
päiväkodin kasvimaalle
istutettuja tulppaaneja ja
omenapuuta. Lastentarhanopettaja
Leena
Häkkinen ohjaa pieniä
viherpeukaloita.
TÄNÄ
KEVÄÄNÄ
KASVIMAA
PERUSTETTIIN
YHTEENSÄ 27
PÄIVÄKOTIIN JA
KOULUUN.
2

SISÄLLYS 2/2017
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
2
2017
7Lennart Petterssonille meri
on kaikki kaikessa. Nyt hän
työskentelee meren rantaa
seurailevan rantaraitin
kehittämisen parissa.
8
Toinen uuden opetussuunnitelman mukainen
lukuvuosi on käynnistynyt. Perinteiset
opetusmetodit ja -ympäristö ovat väistyneet
paremmin tulevaisuuden elämään valmentavien
mallien tieltä.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
PERINTEINEN
RANTAMARATON
JUOSTAAN
16.–17.9.
2 MUN ESPOO › Lasten omat kasvimaat
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Tekoälyllä terveystiedon seurantaan
7 PALVELUKSESSA › Rantaraitin isäntä
8 TEEMA › Uuden mallin mukaista opiskelua
12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksy täynnä tapahtumia
15 OIVALLUS › Nuorten ongelmiin apu yhdeltä luukulta
16 HELMI › Kaunis Pentalan saari
18 PALVELU › Espoo-päivä valtaa kaupungin
20 VI ESBO › Det svenskspråkiga Esbo
22 VAPAALLA › Espoo-ristikko
23 ESPOOLAINEN › 3-kymppinen orkesteri
6
16
23
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
Yhdessä
onnistumme!
KAIKKI
MUKAAN
JUHLAAN
JA YHTEISEEN
KEHITTÄ-
MISEEN!
ESPOO-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN elokuun viimeisenä viikonloppuna
perjantaista sunnuntaihin. Aktiiviset espoolaiset ovat jo tähän
mennessä ilmoittaneet parista sadasta tapahtumasta, jotka
kaikki ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hieno saavutus!
Tapahtumaviikonloppu on nyt poikkeuksellisen merkittävä,
sillä varsinaisesta Espoo-päivästä 27.8. on tasan sata päivää
siihen, kun Suomi täyttää sata vuotta. Oman kaupunkijuhlamme
tavoin juhlavuoden Yhdessä-teema kokoaa ihmisiä yhteen
koko maassa.
Yhdessä on hyvä teema. Ainakin Espoossa onnistumme
aina parhaiten niissä asioissa, joihin saamme
espoolaiset mukaan. Uskon, että samoin on kaikkialla.
Juhlien lisäksi tarvitsemme yksituumaisuutta
ja innostusta arjen sujuvuuden parantamiseen.
Esimerkiksi keskeisissä sosiaali- ja
terveyspalveluissa valmistaudumme parhaiten
sote-uudistukseen kehittämällä
omaa toimintaamme niin, että espoolaiset
saavat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja
heille jää niistä hyvä kokemus. Samalla varmistamme,
että palvelut ovat laadukkaita ja toimintatavat
kustannustehokkaita.
Toivotan kaikki mukaan juhlaan ja yhteiseen
kehittämiseen!
Tillsammans
lyckas vi!
ESBODAGEN FIRAS sista veckoslutet i augusti från fredag till
söndag. Aktiva Esbobor har redan nu anmält ett par hundra
evenemang som är gratis och öppna för alla. En fin prestation!
Den här gången är evenemangsveckoslutet extra betydelsefullt,
eftersom det från den egentliga Esbodagen 27.8 är
jämnt hundra dagar tills Finland fyller hundra år. Liksom
vår stadsfest får jubileumsårets tema Tillsammans
människor i hela landet att samlas.
Tillsammans är ett bra tema. Åtminstone i Esbo
lyckas vi alltid bäst i de saker som vi får med
Esboborna i. Jag tror att detsamma gäller överallt.
Förutom fest behöver vi samstämmighet och entusiasm
för att göra vardagen smidigare. Till exempel
inom centrala social- och hälsovårdstjänster
förbereder vi oss bäst för vårdreformen
genom att utveckla vår egen verksamhet
så att Esboborna får de tjänster
de behöver snabbt och så att de får positiva
erfarenheter av dessa. Samtidigt säkerställer
vi att tjänsterna är högkvalitativa
och verksamhetssätten kostnadseffektiva.
Jag önskar alla välkomna att delta i festen
och att utveckla tillsammans!
Jukka Mäkelä, stadsdirektör
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja
”
Luukki on sienimetsänä
erinomainen ja helppo
liikkua. Suppista on yllinkyllin,
kunhan jaksaa kävellä.
Tatteja ja mustavahakasta
löytyy myös.
”#UPEA17 rantautuu
Espooseen! Serbialainen
Artez maalaa muraalin
Matinkylään. #espoo
@KulttuuriEspoo
@EspooEsbo
”
Robottihylje Pyry vierailee
Glimsissä, kirjastoissa ja
palvelutaloissa. Silitettävissä
Espoo-päivänä.
#pyry #robottihylje
#glims #espoo #esbo
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Fleur Wilson ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 25.11.2017
4

POIMINNAT
KOKEILU | SUJUVAMPAA LIIKKUMISTA KOTIHOITOON
ESPOON KOTIHOITO käynnisti kesäkuun
alussa ensi vaiheen kokeilun,
jossa kotihoidon työntekijät kulkevat
henkilökohtaisessa käytössä olevan
auton sijasta asiakaskäynneille polkupyörällä,
kävellen, kimppakyydeillä tai
tila-autoilla, joissa on liikkuva toimisto
mukana.
Kokeilulla tavoitellaan sujuvampia
siirtymisiä asiakkaan luota toiselle.
Ensi vaiheen kokeiluun osallistuneista
työntekijöistä puolet oli halukkaita jatkamaan
kokeilun toiseen vaiheeseen.
Tarkoitus on testata uusia käyntäntöjä
kaikkina vuodenaikoina.
Kokeilu on osa Tekesin ja liikenneja
viestintäministeriön Liikkuminen
palveluna -yhteishanketta.
800 000
KÄYNTIÄ VUODESSA
Espoon kaupunki teki viime vuonna
650 000 kotihoidon käyntiä,
tänä vuonna määrän on arvioitu
nousevan noin 800 000 käyntiin.
ESPOO KULTTUURIN
ESIKUVANA MAAILMALLA
LÄNSIMETROLLA PÄÄSSEE KULKEMAAN
SYYSKUUN LOPULLA
ESPOON kulttuurijohtaja Susanna Tommila on valmentanut
eurooppalaisia kaupunkeja osana Euroopan komission rahoittamaa
kulttuurihanketta. Kohteina olivat Chemnitz Saksassa,
Lublin Puolassa ja Kalamata Kreikassa. Tommila kertoo, että
erilaisista taustoista huolimatta kaupunkeja yhdistivät samankaltaiset
haasteet.
– Kaupungit kaipasivat apua kulttuuristrategian tekemiseen,
uudenlaista ajattelua
”VALMEN-
TAMINEN
EUROOPASSA
ON
IMAGOTYÖTÄ
ESPOON
HYVÄKSI.”
sekä tulevaisuusvisiointia uusien
kulttuuripalveluiden kehittämiseen.
Erityisesti Espoon laatima KulttuuriEspoo
2030 -ohjelma on nostanut
kaupungin profiilia kulttuurin
osaajana. Ohjelman mukaan kulttuuri
ja taide auttavat taklaamaan koko kaupungin
tulevaisuuteen liittyviä haasteita.
Kulttuuri voi olla osa niin rakentamista, sosiaalipalveluita
kuin varhaiskasvatusta, eikä irrallinen osa kaupunkia.
– Valmentaminen Euroopassa on imagotyötä Espoon hyväksi.
Viemme omaa osaamistamme ja opimme ymmärtämään
muiden maiden tapaa työskennellä, Tommila sanoo.
KOKO OSUUS
RUOHOLAHDESTA
MATINKYLÄÄN
KULKEE MAAN
ALLA.
ARVION MUKAAN Länsimetro avautuu
matkustajaliikenteelle syyskuun lopulla.
– Länsimetro Oy luovuttaa hankkeen
hallinnan Helsingin kaupungin liikennelaitokselle
elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin
seudun liikenne puolestaan
on ilmoittanut, että liikennöinti
voidaan aloittaa siitä lukien
neljän viikon kuluttua, jos ei tule
yllätyksiä. Näin ollen Länsimetro
voisi avautua matkustajille syyskuun
lopussa, kertoo Länsimetro
Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Länsimetro laajentaa metron reittiä
14 kilometrillä ja kahdeksalla asemalla
LÄNSIMETRO LUKUINA:
Ruoholahdesta Matinkylään. Koko osuus
kulkee maan alla.
Samalla tulee muutoksia myös busseihin.
Bussien liityntälinjastoon siirrytään
arviolta aikaisintaan lokakuun puolessavälissä.
Bussilinjaston uudistuksen myötä
bussilinjat Länsiväylää pitkin keskustaan
korvataan liityntäbussilinjoilla metroasemille.
Länsimetron myötä pääkaupunkiseudulle
syntyy kaksi metrolinjaa: Matinkylä-
Vuosaari ja Tapiola-Mellunmäki. Metro
kulkee ruuhka-aikaan Tapiolan ja Itäkeskuksen
välillä kahden ja puolen minuutin
välein.
OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA
ERIK SÖDERBLOM
KAUPUNGINTEATTERIN
JOHTOON
TEATTERIOHJAAJA Erik Söderblom on aloittanut
Espoon Kaupunginteatterin johtajana elokuun
alussa. Söderblom on aiemmin toiminut
muun muassa professorina ja vararehtorina Teatterikorkeakoulussa,
Helsingin Juhlaviikkojen
toiminnanjohtajana ja Tampereen Teatterikesän
taiteellisessa johtoryhmässä.
– Espoon kaupunginteatterilla on ennennäkemättömät
mahdollisuudet kehittyä hienojen,
tulevaisuuteen tähtäävien, aidosti kiinnostavien
tapahtumien näyttämöksi. Olen iloinen voidessani
olla mukana luomassa tätä kehitystä, Söderblom
sanoo.
Espoon työttömyysaste
tammi-toukokuussa 2017 oli
9,1
PROSENTTIA,
kun koko maassa työttömien osuus
vastaavana aikana oli 11,1.
Työttömyys on vähentynyt Espoossa
viime vuoden vastaavasta
ajanjaksosta prosenttiyksikön verran.
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 5

POIMINNAT
VARAA AIKA
TERVEYDEN-
HOITAJALLE
SYYSKUUN ENSIMMÄISESTÄ päivästä
lähtien terveydenhoitajat palvelevat
terveysasemilla ajanvarauksella. Ajan
voi varata netissä osoitteessa espoo.fi/
eterveys tai puhelimitse oman terveysaseman
ajanvarausnumerosta.
Muutoksen myötä terveydenhoitajien
avoimet vastaanotot päättyvät terveysasemilla.
Terveydenhoitajalle ei tarvitse
enää jonottaa, kun vastaanotolle pääsee
ennalta sovittuna aikana. Vastaanotoilla
annetaan muun muassa rokotuksia ja
lääkepistoksia.
OLLI HÄKÄMIES
Tekoälyn hoksottimilla parempaa palvelua
ESPOON KAUPUNKI ja suomalainen ohjelmisto-
ja palveluyritys Tieto toteuttavat maailmanmitassa
ainutlaatuisen tekoälykokeilun.
Tekoäly analysoi Espoon koko väestöä koskevaa
sosiaali- ja terveystietoa ja varhaiskasvatuksen
asiakkuusdataa vuosilta 2002–2016.
Tietoturva on viety kokeilussa äärimmäisen
pitkälle – kaikki yksilöivät henkilötiedot on salattu
ja tiedonsiirrossa käytetään salattuja yhteyksiä.
Kokeilun tavoitteena on parantaa ymmärrystä
ihmisten palveluntarpeista. Analysoimalla
laajoja tietomassoja pyritään tunnistamaan
palveluntarpeet yksilöidymmin ja puuttumaan
esimerkiksi syrjäytymiseen entistä kustannustehokkaammin
ja aiemmassa vaiheessa.
– Tiedonsiirtoa ollaan juuri käynnistämässä.
Datan perusteella tekoäly luo palvelupolkuja.
Voimme esimerkiksi tarkastella raskaiden palvelujen
käyttäjiä ryhmänä, mennä palvelupolkua
taaksepäin ja miettiä missä vaiheessa
tarvetta raskaammille palveluille voitaisiin ehkäistä,
kertoo Espoon kaupungin projektipäällikkö
ja analyytikko Tomas Lehtinen.
”ANALYSOIMALLA LAAJOJA TIETOMASSOJA
PYRITÄÄN TUNNISTAMAAN PALVELUN-
TARPEET YKSILÖIDYMMIN.”
HISTORIAN KÄTKÖISTÄ
Kurkistuksia 100 vuoden takaiseen arkeen
Espoon kartanon
työväkeä perunannostossa
vuonna 1914.
Luukin kartanon muonamiehiä
päivälevolla
kesällä 1916.
Saksalainen upseeri
Leppävaarassa huhtikuussa
1918.
ESPOON KAUPUNGINMUSEO
ESPOO EI OLLUT varsinaisesti sisällissodan
tapahtumien keskipisteessä. Täällä käytiin
vain yksi taistelu 11.4.1918, kun valkoisten
avukseen kutsuma saksalaisarmeija
marssi Espoon läpi kohti Helsinkiä.
Leppävaarassa he kohtasivat punaisten
joukot, jonka kanssa käyty taistelu vaati
myös kuolonuhreja.
Vaikka espoolaiset osallistuivat taisteluihin
toisaalla ja moni työskenteli ja vietti
aikaa Helsingissä, joka pääkaupunkina oli
toki sodankin keskiössä, sisällissodan vaiheita
ei koko Espoon näkökulmasta juurikaan
ole tutkittu. Nyt osana Suomi 100-tapahtumia
Espoon kaupunginmuseo on
kerännyt yhteen aineistoa aiheesta.
– Museolla on jonkin verran kirjeitä,
muisteluita ja ääninauhoja, joista olemme
koonneet sisällissodan aikaisia muistoja
yhteen. Lisäksi alkuvuoden ajan meillä oli
projektityöntekijä keräämässä Espoota
koskevaa aineistoa tuolta ajalta yhteensä
30 muusta museosta ja arkistosta, museolehtori
Sanna Valoranta-Saltikoff
kertoo.
Myös espoolaisten omia muistoja kerättiin
talven ja kevään aikana kokoon.
– Saimme parisenkymmentä yhteydenottoa,
jotka poikivat haastatteluja ja
arvokasta aineistoa, Valoranta-Saltikoff
kiittää.
Aineiston keruun jälkeen on käynnistetty
loppusyksystä avattavan näyttelyn
suunnittelu. Särkynyt elämä -näyttelyn lisäksi
hankkeen kautta toteutetaan erilaisia
opastettuja kierroksia ja kootaan aineistoa
verkkoon espoolaisten tiedoksi.
› Särkynyt elämä -näyttely KAMUssa näyttelykeskus
WeeGeellä 1.11.2017–21.10.2018.
6

PALVELUKSESSA
KAIKKI RANTARAITISTA
Lennart Petterssonille meri on kaikki kaikessa.
Nyt hän tekee työtä meren äärellä Rantaraitin varrella.
TEKSTI Tiina Parikka KUVA Timo Porthan
’’
Meri on aina liittynyt työhöni ihan kesätyöläisestä
lähtien. Rantaraitti-isännäksi päädyin
alueen tulevaisuutta miettineen kehitystyöryhmän
kautta pari kuukautta sitten.
Aiemmin olen työskennellyt venesatamapuolella ja merellisten
ulkoilupalvelujen parissa. Kaikki merelliset
palvelut kiinnostavat, joten tähän tehtävään oli helppo
ja mieluisa tarttua.
Minun tehtäväni on kehittää aluetta edelleen. Nyt kesällä
se tarkoittaa pitkälti tapahtumien järjestelyjä yhteistyökumppaneiden
kanssa. Käyn myös neuvotteluja
alueelle sijoittamisesta kiinnostuneiden yritysten
kanssa ja yhdistän oikeat ihmiset keskenään asioiden
edistämiseksi. Tärkeä osa alueen aktivoimista on tietenkin
kaupunkilaisille viestiminen, mitä kaikkea täällä
tapahtuu.
Rantaraitti on laaja ja monipuolinen kokonaisuus.
Sen itäreuna on Natura-aluetta, josta löytyy muun
muassa Villa Elfvikin luontotalo ja Gallen-Kallelan
museo. Länttä kohti lähdettäessä alue muuttuu
Otaniemen yliopistokampukseksi, joka on Espoon
innovaatioiden aluetta. Sitten vastaan tulee vanhvasti
rakennettu Keilaniemi tornitaloineen. Westendistä
Kivenlahteen löytyy lukuisia rantakahviloita ja ravintoloita,
uimarannat ja venesatamat.
Syksyllä on vielä tulossa muun muassa perinteinen
rantamaraton, joka juostaan 16.-17.9.
Meri hallitsee
Lennart Petterssonin
työtä ja vapaa-aikaa.
40
KILOMETRIÄ KEVYEN
LIIKENTEEN VÄYLÄÄ
18
VENESATAMAA
RANTA-
RAITILTA
LÖYTYY MUUN
MUASSA
11
MERIUIMARANTAA
2
LINTUTORNIA
2
HOTELLIA SEKÄ
USEITA KAHVILOITA
JA RAVINTOLOITA
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 7

TEEMA
KOULUISSA OPITAAN
TULEVAISUUDEN TAITOJA
Kouluissa tapahtui viime syksynä merkittävä muutos, kun uusi
opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Oppiaineiden rajat kaatuvat
ja oppilaista on tullut tiedon vastaanottajien sijasta uuden tiedon
tuottajia. Myös oppimistavat ja ympäristöt ovat muuttuneet.
Teksti Tiina Parikka Kuvitus Fleur Wilson Kuvat Timo Porthan
Opetussuunnitelmat on
uudistettu Suomessa
kymmenen vuoden välein.
Opetussuunnitelmassa
määritellään, miten opetus järjestetään
ja miten kouluissa työskennellään.
Opetushallituksen laatimien
perusteiden pohjalta kunnat tekevät
omat opetussuunnitelmansa ja ne
tarkentuvat vielä koulukohtaisesti.
Uudet opetussunnitelmat
otettiin käyttöön perus- ja toisen
asteen opetuksessa porrastetusti
lukuvuoden 2016-2017 aikana.
Tänä syksynä voimaan astuu varhaiskasvatuksen
uusi opetussuunnitelma.
Espoon opetustoimen johtajan
Kaisu Toivosen mielestä juuri
suunnitelmien kokonaisvaltaisuus
varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
onkin tämän uudistuksen
merkittävin muutos.
– Laaja-alainen osaaminen on
kaikkien opetusasteiden yhteinen
punainen lanka, hän sanoo.
Espoon osallistava paikallissuunnitelman
toteutus on saanut paljon
kiitosta.
– Meillä opetussuunitelma pilkottiin
seitsemän peruspilariin. Espoossa
opetussuunnitelmatyöskentelyyn
osallistuivat laajasti niin oppilaat,
huoltajat kuin koulun henkilökunta,
perusopetuslinjan päällikkö
Ilpo Salonen kertoo.
Espoon opetussuunnitelman seitsemän
peruspilaria on esitelty seuraavalla
aukeamalla.
8

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 9

TEEMA
1
AJATTELU JA OPPIMAAN OPPIMINEN
– Arki muuttui todella
paljon. Opettajalle systee-min
luominen on nyt työläämpää, mutta
sen jälkeen arjessa jää enemmän
aikaa niille, jotka tarvitsevat
enemmän ohjausta, Mankkaanpuron
kuudetta luokkaa viime lukuvuonna
opettanut Henna Kortesmäki totesi.
Uusi opetussuunnitelma korostaa
erilaisia tapoja oppia.
– Olemme siirtyneet opettamisen
ja kontrolloinnin maailmasta
kouluun, jossa oppilaan oppiminen
2
on kaikki kaikessa. Jos oppii parhaiten
vaikka selällään maaten,
jalat ylhäällä ja musiikin pauhatessa
kuulokkeista, siitä vaan, Ilpo Salonen
havainnollistaa.
Monet koulurakennukset ovat
kuitenkin 1950-, 1960- ja 1970-luvuilta
eikä niiden puitteet vielä
aivan luontevasti taivu uuteen toimintamalliin.
– Opettajalla on edelleen vastuu
oppilaista ja hänen tulee tietää,
missä he ovat. Monesti luokat liikkuvatkin
edelleen ryhminä: joko
mennään yhdessä johonkin tai ollaan
yhdessä luokassa, Kaisu Toivonen
sanoo.
Mankkaanpurossa erilaisia oppimistiloja
on pyritty luomaan pienillä
irtokalusteilla. Käytävien kulmissa
on pöytäryhmiä ja rappujen
alla tyyny- ja vilttikasoja.
– Koulussamme jokaisella on
luokassa edelleen oma pulpetti,
mutta myös lähikäytävillä opiskellaan,
Kortesmäki sanoo.
KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU
Nykyajan opiskelu ei enää
ole hiljaista puurtamista oman
pulpetin ääressä, mutta oppilaat
arvostavat juuri rauhallisia, hiljaisempia
työtiloja. Myös yksin saa
työskennellä varsinaisia pari- ja
ryhmätöitä lukuun ottamatta.
3
LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN OSA-ALUEET:
– Ne mitä osaan, teen itsenäisesti.
Uusissa jutuissa on kivempi olla
ryhmässä, Pekka Korttilalli kertoi
kuudennen luokan lopulla.
– Tuulikaapissa tai rappujen
alla pienessä ryhmässä on paras
työrauha. Ryhmä myös neuvoo ja
ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT
Lasten kasvanut vastuu
omasta opiskelustaan on herättänyt
huolta.
– Aluksi oli vaikeaa miettiä omaa
aikataulua. Joskus siitä ei pysty pitämään
kiinni ja sitten joutuu tekemään
viikonloppuna läksyjä. Se on
kuitenkin helpottanut ajan myötä,
Max Goodman ja Iiro Ritala sanoivat.
Molemmat pojat aloittivat Mankkaanpurossa
jo ensimmäisellä luokalla
ja olivat juttua tehdessä juuri
lopettelemassa kuudetta luokkaa,
joka oli myös ensimmäinen vuosi
uudella opetussuunnitelmalla.
auttaa tarvittaessa, Max Goodman
ja Iiro Ritala pohtivat.
Tosin luokkakin voi joskus olla
se rauhallisin paikka, jos paljon
väkeä lähtee luokasta ulos.
Ryhmätyötaidot ovat myös osa
oppilaan osaamisen arviointia.
Viola Seppänen ja Mahbuba
Rezaei sen sijaan kokivat, että oma
vastuu ja päätösvalta helpottavat,
kun voi itse päättää, mitä läksyjä
millekin päivälle antaa.
Henna Kortesmäkikin myöntää,
että moni lapsi kaipaa välillä perinteisiä
opetustunteja ja kokee oman
vastuun raskaana. Sen sijaan ohjaaminen
ja seuranta on entistä yksilöllisempää.
– Tehtävät jaetaan aina viikon
alussa ja ne ovat nähtävissä myös
vanhemmille. Kävimme asiaa läpi
vanhempain illassa ja selkeytimme
myös lukujärjestystä vuoden mittaan,
Kortesmäki kertoo.
Ilpo Salonen muistuttaa, että
opettajan tehtävä on aina olla mukana
tavoitteiden asettamisessa. Jos
oppilaalla on epärealistinen kuva
omasta suoriutumisestaan, opettajan
tehtävä on ohjata myös siinä.
– Ketään ei saa jättää heitteille.
Itse asiassa opettajan täytyy tuntea
oppilaansa entistä paremmin, Salonen
sanoo.
Vanhemmille hän antaa kolmen
koon tehtävälistan: Kuuntele, kannusta
ja kehu!
Vanhemman pitää osata kysyä ja
seurata.
800
Oppilasmäärä kasvaa joka
vuosi 800:lla, mikä vastaa
2,5 keskikokoisen koulun
oppilasmäärää – tai yhtä
isoa uutta kouluyksikköä.
Monet koulut on
rakennettu 50-, 60- ja
70-luvulla ja ovat nyt
kunnostuksen tarpeessa.
Kouluremonteista ja
oppilasmäärän kasvusta
johtuen kouluopetusta
joudutaan antamaan
myös ”liikkuvissa” eli ei
vakituisissa opetustiloissa
kuten väestönsuojissa.
21–23
Keskimäärin luokkakoko
on 21-23 oppilasta, mutta
määrä vaihtelee paljon
kouluittain. Toisaalta
isoissa, jopa 30 oppilaan
ryhmissä on enemmän
opettajaresursseja ja iso
osa tunneista voidaan pitää
jaettuina, jolloin ryhmäkoko
on vain noin 15 henkeä.
NYKYKOULUSSA TEHDÄÄN EIKÄ TANKATA
MANKKAANPURON KOULUN oppilaiden
läheiset pääsivät kurkistamaan ja
osittain osallistumaankin nykykoulun
moderneihin toimintatapoihin, kuten
toiminnallisuuteen ja monialaiseen opetukseen
keväisillä oppimismessuilla.
Oppimismessuilla esiteltiin perinteisiä
paperille tehtyjä pelejä, kuten
hirsipuun periaatteella tyhjille viivoille
oikeiden kirjainten etsimistä. Valtaosa
peleistä on kuitenkin sähköisiä. Näytti
siltä, että lapset olisivat voineet pelata
niitä tuntikausia.
—Tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattavien
pelien määrä on kasvanut valtavasti.
Suosittuja ovat esimerkiksi Kahootit
eli monivalintapelit, joihin opettaja
tai kirjoittamaan opittuaan oppilaat
voivat tehdä itse kysymykset ja antaa
vastausvaihtoehdot. Jokainen oppilas
vastaa kysymyksiin omalla kännykällään,
kertoo valmistavan luokan opettaja
Anu Kurkela.
MANKKAANPURON KOULUN kevätlukukaudella
alakoulun luokkien monialaiset
ryhmät koostuivat 1.-3. luokkien
tai 4.-6. luokkien oppilaista.
—Minun ryhmäni teema oli luonnonilmiöt.
Lapset saivat valita ensin ryhmissä
teemaan liittyvän aiheen, jota haluavat
tutkia. Sellainen oli esimerkiksi
revontulet. Ensin oppilaat listasivat,
mitä he tietävät revontulista jo etukäteen.
Lisätietoa haettiin Internetistä,
kirjoista ja haastattelemalla. Vastauksista
laadittiin näyttävät julisteet kaikkien
nähtäville, kertoo luokanopettaja
Lotta Halttunen.
Yhdessä projektissa yhdistyivät näin
maantiedon lisäksi äidinkieli ja kuvataide.
TOKALUOKKALAISELLA TEOLLA ei ole
vielä paljon vertailukohtia muunlaisesta
opetuksesta. Kun oppirajat ylittävään
opetukseen on tottunut alusta alkaen,
se tuntuu luonnolliselta, samoin
kuin toiminnallinen opetus.
—Koulussa kaikki on ollut helppoa ja
kivaa. Lempiaineeni on matematiikka.
Rakennan mielelläni Multilink-palikoilla,
10

4
MONILUKUTAITO
Mankkaanpuron kuudesluokkalaiset
olivat loppukeväästä
uuden äärellä muutenkin. Alakoulu
oli päättymässä ja oli aika siirtyä yläkoulun
puolelle. Moni oppilas arveli,
ettei uudella opiskelutavalla voida
toimia yläkoulussa, kun jokaista ainetta
opettaa eri opettaja.
Monialaisuus onkin Kaisu Toivosen
mukaan yläkouluissa haasteellisempaa.
– Opettaja velvoitetaan
enemmän yhteistyöhön. Yhteisopettajuus
vaatii paljon suunnittelua.
Yläkouluissa eri aineiden yhteennivominen
on haastavampaa,
kun substanssiakin pitäisi opettaa
enemmän.
Henna Kortesmäki vahvistaa ajatuksen:
– Monialaisiin opintoihin täytyy
olla selkeä vuosisuunnitelma. Monia
projekteja on toteutettu yhteistyössä
rinnakkaisluokkien kanssa.
Oppilaat sen sijaan eivät ole kokeneet
monialaisia työläiksi tai vaikeiksi.
– Ihan kiva juttu, mutta onko se
niin tarpeellista, Pekka Korttilalli
pohti.
5
TIETO- JA VIESTINTÄ-
TEKNOLOGINEN OSAAMINEN
mutta kirjan tehtävät kiinnostavat
yleensä vielä enemmän, Teo kertoo
ja opastaa samalla äitiään musiikkimaalauksen
saloihin.
Teon äiti Jenni Kujala on huomannut
ilokseen, että koulussa
opetetaan nykyään aiempaa
enemmän tunneälykkyyttä ja vuorovaikutustaitoja.
Nippelitiedon hallinta
ja lapsen arviointi sen perusteella
ovat vähentyneet.
—Tämä sosiaalinen ulottuvuus on
oleellista myöhemmin työelämässäkin.
Kaikessa ei tarvitse olla huippuhyvä,
vaan tärkeämpää on kyky
tehdä yhteistyötä, hän painottaa.
6
7
Mankkaanpuron kuudesluokkalaisilla
on kaikilla Chromebooktabletit
ja tehtävät löytyvät sieltä.
Jotkut oppilaat ovat kokeneet
Chromebookit haasteellisiksi, mutta
suurin osa on niistä innoissaan.
– Reppu on nyt paljon kevyempi,
kun ei tarvitse kantaa erillisiä vihkoja,
vaan tehtävät ovat kansioissa
Chromella, Max Goodman iloitsi.
– Käytämme myös paljon oppilaiden
omia laitteita ja otamme älypuhelimilla
videoita ja kuvia, Henna
Kortesmäki sanoo.
Helposti ajatellaan, että nykyoppilaat
hallitsevat digitaaliset laitteet
jopa opettajiaan paremmin, mutta
kyse on lähinnä asenteesta laitteisiin.
Itse käyttöä tulee opettaa niin kuin
mitä tahansa asiaa.
– Lähdekritiikin opettaminen on
todella keskeistä, kun tietoa on saatavilla
rajattomasti. Eikä kirjojakaan
toki ole kokonaan jätetty pois, Kaisu
Toivonen sanoo.
– Digitalisaatio on taustalla oleva
renki ja sellaisessa roolissa sen pitää
pysyäkin. Koulun tehtävä on opettaa
tähän päivää ja tulevaan, Ilpo Salonen
muistuttaa.
TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS
Myös arviointi on jatkuvaa keskustelua
lapsen kanssa. Perinteisten
kokeiden rinnalla osaamista voidaan
osoittaa erilaisilla ryhmätöillä.
Oppilaat osallistuvat myös oman ja
toistensa suoritusten arviointiin.
Opettajan tehtävä on ohjata lapsi
omaan parhaimpaan suoritukseensa.
Ylipäätään nyt suositaan positiivista
pedagogiikkaa, jossa pyritään
tiedostamaan ja vahvistamaan
oppilaan omia vahvuuksia.
Arviointia voisi verrata työelämän
kehityskeskusteluihin. Koulunkäynti
on nyt lähempänä työelämää,
Kaisu Toivonen selittää.
Arvioinnin muuttuminen näkyy
myös todistuksessa sanallisen arvioinnin
lisääntymisenä.
OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA
KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN
Oppilaan arvioinnissa huomioidaan
substanssiosaamisen ja ryhmätyötaitojen
lisäksi myös jonkin
uuden luominen. Ei siis ole oleellista
vain kyetä muistamaan valmiina annettua
tietoa, vaan pystyä myös luomaan
siitä jotakin uutta.
Helposti tulee mieleen, ettei uusi
opetussuunnitelma enää suosi perinteistä
“kympin tyttöä”, joka kiltisti
ja hiljaa tekee omassa pulpetissaan,
mitä käsketään.
– Myös ujo ja hiljainen oppilas on
vahva jossakin ja on opettajan tehtävä
auttaa hänet parhaimpaansa
myös ryhmätöissä ja tukea sosiaalisissa
taidoissa, Kaisu Toivonen
muistuttaa.
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 11

MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU
› HERRA HILLO
HÄMMENTYY
HERRA HILLO on kulkuri ja kiertolainen,
joka kuljettaa mukanaan
koko omaisuuttaan. Laukuissa piilee
arjen turva, mutta myös ystävämme
ymmälleen laittava hämmennys:
esineet kun heräävät
eloon ja aloittavat tanssin.
Mykkää mimiikkaa tarjoava tanssiesitys
on samaistuttava kokemus
maailmasta niin lapselle kuin aikuisellekin.
Esitys on Tanssiteatteri
Glims & Glomsin produktio.
> Esitykset 31.8.–8.11., Espoon kulttuurikeskuksen
Louhisali ja Kannusali,
Espoon keskus. Kesto noin 50
minuuttia. Ikäsuositus +4.
› IKÄIHMINEN, ASU
TURVALLISESTI
SENIORIN TURVALLINEN koti
-kiertueella ovat mukana poliisi,
pelastuslaitos, liikuntapalvelut ja
seniorineuvonta Nestori. Kyseessä
on turvallisuuteen liittyvä info- ja
keskustelutilaisuus yli 65-vuotiaille
espoolaisille. Vapaa pääsy.
> Ma 2.10. klo 13.30–15.30 Leppävaaran
elä ja asu -seniorikeskus,
Säterinkatu 3. Ma 30.10. klo 13–15
Louhisali, Espoon kulttuurikeskus,
Kulttuuriaukio 2. Ti 14.11. klo
13.30–15.30 Kauklahden elä ja asu
-seniorikeskus, Hansakartano 4.
› SYKETTÄ
SYKSYYN
SYKETTÄ SYKSYYN – Låt Hösten
Pulsera on perinteinen espoolaisten
senioreiden syysjuhla. Ohjelmassa
on seniorijärjestöjen tanssija
lauluesityksiä. Tilaisuudessa julkistetaan
vuoden 2017 Espoon eläkeläinen.
Vapaa pääsy. Bussikuljetus.
Tapahtuman pääkieli on suomi.
> Su 15.10. Kahvitarjoilu klo 14,
juhla klo 15–17, Espoon kulttuurikeskus,
Tapiolasali, päälämpiö ja
ala-aula
ESPOO
PÄIVÄSTÄ
PÄIVÄÄN
Poimi tästä syyskauden
parhaat menovinkit ja
kiinnostavimmat
tapahtumat talteen.
LISÄÄ TAPAHTUMIA:
espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat
Tapiolasali pop-diivan
hyppysissä
JENNI VARTIAINEN esiintyy lokakuussa Tapiolasalissa osana 11 paikkakunnan
kiertuetta. Konsertissa kuullaan tuttuja poplauluja aiemmilta levyiltä sekä
uusia biisejä kuten valtavan radiosuosion saavuttanut single Turvasana.
– Konserttisalikeikat ovat aina olleet maagisia. Valot, lavastus ja kaksi
puoliaikaa antavat mahdollisuuden toteuttaa yleisölle jotain, mitä muilla
keikoilla ei pystyisi. Jokainen ilta on erilainen enkä malta odottaa, että päästään
taas kokemaan koko tunteiden kirjo yhdessä, Vartiainen sanoo.
34-vuotias suosittu laulaja ja lauluntekijä on urallaan saavuttanut
yhdeksän Emma-palkintoa, julkaissut sooloalbumit Ihmisten edessä,
Seili ja Terra sekä ollut mukana Vain elämää -televisiosarjassa.
> La 28.10. klo 19-21, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.
Kesto 2 h (väliaika), ei ikärajaa. Liput Lippupisteestä.
› LYHYTDOKKAREITA
NUORTEN SYKSYYN
DOKKINO-TAPAHTUMA TUO nuorten
nähtäville lyhytdokumentteja, jotka on
koottu vuosittain vaihtuvan teeman ympärille
näytöskokonaisuuksiksi. Kyseessä
on DocPoint-festivaalin järjestämä valtakunnallinen
tapahtuma, joka kiertää ympäri
Suomea. Elokuvat on jaettu kahteen
sarjaan: alakoululaisille (4.–6. luokkalaisille)
ja yläkoululaisille.
Tapahtuma pyrkii tarjoamaan lapsille
ja nuorille elokuvia, joita heillä ei muuten
olisi mahdollista nähdä. Teema Toiset
todellisuudet vie katsojat erilaisiin kokemisen
ja elämisen tapoihin, joita voi
kohdata fyysisessä, mielen sisäisessä tai
virtuaalisessa maailmassa. Nykypäivänä
teknologia ja internet ovat vahvasti läsnä
nuorten arjessa niin koulussa kuin vapaaajalla.
Miten ne vaikuttavat tapaasi kokea
ympäröivää maailmaa?
DokKino on Euroopan suurin ympärivuotinen
ja valtakunnallinen lasten ja
nuorten dokumenttielokuvatapahtuma,
ja se järjestetään nyt jo 15. kertaa. Kaikissa
elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.
Esityssarjojen kesto on noin 80–90
minuuttia.
> DokKino 31.10.–7.11. Vapaa pääsy.
Ilmoittautuminen: docpoint.info/
dokkino/ilmoittautuminen
› MUSTIEN JA
VALKOISTEN
KOSKETTIMIEN LUMOA
KANSAINVÄLINEN PianoEspoo-festivaali
kutsuu musiikin ystäviä 3.–19. marraskuuta.
Päävieras on arvostettu kamariorkesteri
Australian Chamber Orchestra,
jota kuullaan Suomessa ensimmäistä
kertaa. Orkesterin solisteina
esiintyvät suomalaisten suosikki Olli
Mustonen sekä ranskalainen merkkipianisti
Pierre-Laurent Aimard.
Festivaalin yhteydessä järjestetään
myös nuorille pianisteille suunnattu
Tapiola-pianokilpailu. PianoEspoo haluaa
tukea aloittelevia pianisteja ja nuorten
pianoharrastusta. Maineikas pianotaiteilija
Paavali Jumppanen toimii festivaalin
taiteellisena johtajana.
› HUVITTELE
HUVILASSA
ESTEETIKKO NAUTTII Huvilamuseo
Villa Rulluddista kauniilla sijainnilla
meren rannassa (Rullaniementie 15).
Huvilamuseo kahviloineen on avoinna
joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina
klo 11–15. Vapaa pääsy.
12

Tenaville
teknologiaa
LOKAKUUN ALUSSA lastenfestari tuo helpotusta tiedonjanoon,
tekemättömyyden kutinaan ja kokemusten nälkään.
Kutitus-festivaalin teemoja tänä vuonna ovat tulevaisuus,
teknologia ja avaruus. Ohjelmassa on esimerkiksi Tanssiteatteri
Raatikon Supersankarit-esitys, jossa pienen tytön
mielikuvitus taikoo lelut eläviksi. Watti Walopää ja kadonnut
hehku 2.0 -esityksessä on luvassa klovneriaa, taikuutta ja
jättimäisiä purkkapalloja.
Työpajoissa kokeillaan virtuaalitodellisuutta, koodaamista
ja robottien ohjaamista. Taidetta vai teknologiaa? -elämyskonsertti
yhdistelee taidetta ja tiedettä.
Luvassa on myös koko perheen avaruusdisko, erilaisia
näyttelyjä sekä paljon ilmaisohjelmaa – ja kaikkialla mukana
seikkailevat Viksu ja Viiksi -kissat!
> Lasten taidefestivaali Kutitus 4.–8.10. Espoon kulttuurikeskuksessa
TUTUSTU
KAUPUNGIN-
TEATTERIN
SYKSYN
Rotkon reunalla
OHJELMISTOON:
ESPOON-
MARK LOCKYER on näyttelijä The Royal Shakespeare Companyssa.
Eräänä aurinkoisena päivänä hänen elämänsä muuttuu pe-
TEATTERI.FI
ruuttamattomasti. Mark kadottaa itsensä ja kykynsä harjoittaa ammattiaan.
Alkaa uusi elämä, jossa jokainen päivä on taistelua pimeyttä
vastaan. Brittiläisen Actors Touring Companyn hurja, hauska ja liikuttavakin
monologi Living with the Lights On antaa rohkeasti kasvot mielen sairauksille.
> Esitykset 12.-14.10. Espoon kulttuurikeskus, Louhisali. Esityskieli englanti,
tekstitys suomeksi. Kesto 1 h 20 min (ei väliaikaa). Ikäsuositus: yli 14-vuotiaille.
Liput Lippupiste ja Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto.
Tuure Kilpeläinen Sellosalissa 5. lokakuuta.
› SÄVELIÄ
GRÖNLANNISTA
AUTIOSAAREEN
› TRILLERI
HARPPOO VUOSI-
SATOJEN LOMASSA
› EMMA-MUSEO
PUKEUTUU
SEINÄMAALAUKSEEN
› LASILAUANTAISSA
PUUHAA PERHEILLE
JA HARRASTAJILLE
SELLOSALI SOI useiden maukkaiden
konserttien tahdissa syksyllä. Perjantaina
15. syyskuuta Ismo Alangolta on
luvassa nykyaikaista runonlaulantaa
Yksin-soolokeikalla. Keskiviikkona
4. lokakuuta grönlantilainen indie folk
-bändi Nive & Deer Children tuo lavalle
jääkenttien terveiset. Lanteita liikuttava
hitti Autiosaari kajahtaa ilmoille torstaina
5. lokakuuta, kun Tuure Kilpeläinen
valtaa stagen Kaihon Karavaanin kanssa.
Perjantaina 13. lokakuuta vietetään
vastakulttuurimusiikin iltaa, jossa lyhytelokuva-alustuksen
jälkeen soittaa
M. A. Nummisen Underground Rock
Orchestra. Rumpujen ystäviä hellitään
spektaakkelilla lauantaina 4. marraskuuta,
kun legendaarinen Terry Bozzio
takoo maailman suurinta rumpu- ja perkussiosettiä.
PAAVO WESTERBERGIN uusi jännitysnäytelmä
Seuraavat 500 vuotta on moderni
trilleri perisynnistä ja syyllisyydestä.
Kolme henkilöä ratkoo samalla
rikosta ja keskinäisiä välejään tässä
hurjia käänteitä tarjoavassa draamassa.
Rooleissa Eero Aho, Ria Kataja ja Carl-
Kristian Rundman.
> Näytelmä Espoon Kaupunginteatterin
Revontulihallissa 19.9.–2.12.
Liput Lippupiste tai Espoon
Kaupunginteatterin lipputoimisto.
ESPOON MODERNIN taiteen museossa
EMMAssa nähdään 21.6.2017–7.1.2018
Ernst Mether-Borgströmin ja Sarah
Morrisin näyttelyt. Suomalaisen Ernst
Mether-Borgströmin 100-vuotisjuhlanäyttely
täydentää kuvaa suomalaisesta
modernismista itsenäisyytemme juhlavuonna.
New Yorkissa ja Lontoossa asuvan
Sarah Morrisin näyttely sisältää kolme
elokuvaa sekä kokoelman maalauksia.
Morrisin teosten lähtökohtana on usein
suurkaupungit, ja tällä kertaa muusana
on toiminut Rio de Janeiro. EMMAan
Morris toteuttaa 30 metriä pitkän seinämaalauksen,
joka mukautuu WeeGeerakennuksen
ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.
Ernst Mether-
Borgströmin
teos Nappipeli
vuodelta 1961.
ESPOON KAUPUNGINMUSEON KAMUn
Lasilauantaissa paikalla on lasinpuhaltaja,
lasiesineiden tunnistusta, Maalaamotyöpaja
ja opastuksia. Lasilauantai on
osa KAMUn Lasin aika – Kauklahden lasitehdas
1923–1952 -näyttelyn ohjelmaa.
> Lasilauantai 2.9. klo 11–17 KAMUssa
Näyttelykeskus WeeGeellä.
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 13

MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU
Puskasoturit ry järjestää frisbeegolfin
viikkokisoja läpi kesän
sunnuntaisin kello 17 alkaen
Oittaalla. Treenaamassa Antti
Granqvist (vas.) ja Vesa Saarinen.
› KUNTOSALIRYHMÄT
ALKAVAT
ESPOONLAHDEN uimahallin kuntosali to
klo 17.00-18.00, kertamaksukiertoharjoittelu,
ei ennakkoilm. Huom! Ensikertalaisille
suositellaan Kuntosali tutuksi -ryhmää
klo 16.25-16.55
› LIIKUNTAILTA
ALOITTELIJOILLE
MAANANTAISIN Kannusillanmäen
uimahallissa/kuntosalilla/palloilusalissa
klo 17.15-18.15 ja tiistaisin Tuulimäen urheiluhallissa
Tapiolassa klo 17-18. Ryhmä on
tarkoitettu aloittelijoille ja niille, joilla on
pitkä tauko liikkumisesta.
› UUSI VESILIIKUNTA-
RYHMÄ
LEPPÄVAARAN UIMAHALLISSA tiistaisin
klo 17-18. Liikunnanohjaaja neuvoo ja
opastaa, mitä altaassa voi tehdä ja miten
omaa uimataitoa voi parantaa. Saat myös
tietoa vesiliikunnan vaikutuksista kehoosi.
› KEHONHUOLTOA
KUITINMÄESSÄ
KEHONHUOLTOKURSSI AIKUISILLE tostaisin
klo 17-18 Kuitinmäen koululla. Rauhallinen
hyvänolon tunti, jolla editetään liikkuvuutta
ja tasapainoa, kehonhallintaa ja ryhtiä.
KAIKEN KANSAN GOLFIA
Frisbeegolfissa yhdistyy sosiaalinen yhdessäolo ja ulkoilu
luonnon keskellä. Siis samat asiat, joita golfissa yleensäkin
ylistetään, mutta aloittamisen kynnys on matalampi.
ESPOOSSA on tällä hetkellä kaksi
frisbeegolfrataa, Oittaalla ja Puolarmaarissa.
Oittaan rata on 18-väyläinen
eli täyspitkä. Puolarmaariin
on juuri saatu hulppeat 20 väylää,
joista etenkin alkupään niittyosuuden
väylät sopivat hyvin aloitteleville
ja ylipäätään vähemmän urheilleillekin.
– Molemmille kentille on vapaa
pääsy. Kuka tahansa voi
koska tahansa lähteä kokeilemaan.
Radat ovat melko
helppokulkuisia, joskin
metsäosuuksilla on jonkin
verran kalliomaastoa ja
korkeuseroja, ulkoliikuntapäällikkö
Tapio Taskinen kertoo.
Frisbeegolfkiekkoja saa tavallisista
tavarataloista muutaman
euron kappalehinnalla, joten välineinvestointikaan
ei ole kynnyskysymys.
14

OIVALLUS
Yksi ovi isoille
ja pienille asioille
Jatkossa vastauksia erilaisiin nuorten
mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa
entistä helpommin, kun useita nuorille
tietoa, apua ja tukea tarjoavia palveluita
on keskitetty saman katon alle.
TEKSTI Tiina Parikka
1
Ohjaamoon voi olla yhteydessä asian kuin asian
kanssa puhelimitse tai tulemalla käymään aukioloaikoina.
Paikalla on aina vähintään kaksi
työntekijää. Tiloista löytyy myös rentoa oleskelutilaa
siltä varalta, että vuoroa joutuu odottamaan.
2
Mieltä voi askarruttaa asuntoasiat, opiskelu,
työ tai mikä tahansa muu asia. Ohjaamosta
saa neuvoja vaikka siihen, miten päästä vapaaehtoistyöhön
ulkomaille. Joskus asia selviää jo
puhelimessa tai sitten sovitaan tapaaminen, jossa asioista
päästään keskustelemaan. Neuvoja voivat hakea
nuorten lisäksi myös heidän läheisensä.
3
Sama ihminen, joka ottaa avuntarvitsijan
vastaan, lähtee myös mukaan, jos avuksi tarvitaan
muita nuorisopalvelujen tai vaikka terveydenhuollon
asiantuntijoita. Ketään ei enää pompotella
luukulta toiselle.
AVAJAISET PE 15.9.
OHJAAMO on avattu maaliskuussa Leppävaarassa
osoitteessa Lintuvaarantie 15. Se palvelee arkisin
kello 12-16, tiistaisin kello 12-18. Tilan avajaisia vietetään
perjantaina 15.9. kello 14-18, jolloin tilat ja toimijat
ovat kaikille esillä. Sivupiste avautui 14.8. Ison
Omenan kauppakeskuksen Palvelutorilla nuorisopalvelujen
tiloissa.
Ohjaamo löytyy myös somesta:
facebook.com/OhjaamoEspoo
twitter.com/OhjaamoEspoo
instagram.com/OhjaamoEspoo
Päivystyspuhelimen
numero on
040 126 7513.
En och samma dörr för
stora och små ärenden
I fortsättningen får ungdomar lättare svar på sina frågor, då
tjänster som erbjuder information, hjälp och stöd är samlade
under samma tak.
TEXT Tiina Parikka
1
Du kan kontakta Navigatorn i alla ärenden per telefon eller genom att besöka
Navigatorn under öppettiderna. Det finns alltid minst två anställda på plats.
I lokalen finns också utrymmen där du kan koppla av, om du blir tvungen att
vänta på din tur.
2
Du kanske funderar över bostadsfrågor, studier, arbete eller något helt
annat. I Navigatorn får du råd för till exempel hur du kan bli frivilligarbetare
utomlands. Ibland får du svar redan per telefon eller så kan vi boka
träff för att diskutera olika frågor. Förutom ungdomarna kan även närstående till
dem uppsöka råd.
3
Samma
Jourtelefonens
nummer är
040 126 7513.
INVIGNING FRE 15.9
NAVIGATORN öppnade i mars i Alberga
på adressen Fågelbergavägen
15. Navigatorn betjänar vardagar
klockan 12–16, tisdagar klockan 12–18.
Lokalens invigningsfest hålls fredag
15.9 klockan 14–18, då lokalerna och
aktörerna visas upp för alla. Filialen
öppnade 14.8 i köpcentret Iso Omena
i ungdomstjänstlokalerna på Servicetorget.
Navigatorn finns också
på sociala medier:
facebook.com/OhjaamoEspoo
twitter.com/OhjaamoEspoo
instagram.com/OhjaamoEspoo
människa som tar emot dem som behöver hjälp följer också med
om medverkan av andra ungdomstjänster eller t.ex. hälsovårdsexperter
behövs. Ingen bollas längre från en lucka till en annan.
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 15

HELMI
LUONNONKAUNIS PENTALA
KUTSUU RETKEILEMÄÄN
PENTALAN SAARELLA peura katselee kulkijaa vanhalla kärrypolulla. Saaren
sisäosan järven kaislikossa joutsenperhe hoitaa poikasiaan, ja ravintola
Pavenin edustalla purjehduskurssilaiset valmistautuvat vesille. Diksandin
luonnonhiekkarannassa kasvaa harvinaista suola-arhoa, ja keväisin saarella
kukkivat kevätkellot.
Espoon Suvisaaristossa sijaitseva Pentala on kooltaan 130 hehtaaria ja
puoliksi luonnonsuojelualuetta. 1860-1930-luvuilla saareen kulki höyrylaiva,
minkä jälkeen Pentalaan on päässyt yksityisveneellä kesämökeille ja
yhteiskuljetuksella Saaristopäiville. Ensi kesästä lähtien saareen pääsee
reittiliikenneveneellä retkeilemään viitoitetulle polkuverkostolle.
Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas Gurli Nyholm (1905-1987) eli
miehensä kanssa saaressa kalastajana. Hän myös viljeli pienimuotoisesti
maata ja vuokrasi kesäasukkaille huvilaa tilallaan, joka vuoden 2018 kesäkuussa
avautuu yleisölle osana Pentalan Saaristomuseota.
– Saaristomuseo koostuu yhteensä kymmenestä museorakennuksesta,
intendentti Eeva Kyllönen sanoo.
– Gurli Nyholmin kotimuseoon tulee yli 3 000 näyttelyesinettä.
PIRITTA PORTHAN
16

TIMO PORTHAN
UTFLYKT TILL NATURSKÖNA
PENTALA
PÅ ÖN Pentala tittar en hjort på vandrarna som går längs en gammal stig. I
vassen vid insjön i de inre delarna av ön sköter en svanfamilj sina ungar, och
utanför restaurang Paven gör deltagarna i en seglingskurs sig redo för att ta
sig ut på sjön. På den naturliga sandstranden Diksand växer den sällsynta
saltarven, och om vårarna blommar snöklockor på ön.
Ön Pentala, belägen i Sommaröarna i Esbo, är 130 hektar stor, varav hälften
är naturskyddsområde. På 1860–1930-talen gick en ångbåt till ön, och efter det
har man kommit till sommarstugorna på Pentala med privat båt och med
gemensam transport till Skärgårdsdagarna. Från och med nästa sommar
kommer man till ön med en reguljärtrafikbåt för utflykter längs skyltade stigar.
Den sista fast bosatta personen på Pentala, Gurli Nyholm (1905–1987), levde
på ön med sin man som fiskare. Hon bedrev också ett småskaligt jordbruk och
hyrde ut en villa till sommargäster på sin gård. Villan öppnas i juni 2018 för
allmänheten som en del av Pentala Skärgårdsmuseum.
– Skärgårdsmuseet består av sammanlagt tio museibyggnader, säger intendent
Eeva Kyllönen.
– Över 3 000 föremål kommer att ställas ut i Gurli Nyholms hemmuseum.
PIRITTA PORTHAN
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 17

PALVELU
KOKO KAUPUNKI
Ennätysrunsas Espoo-päivä valtaa tänä vuonna koko
viikonlopun 25.–27.8. Turut ja torit täyttyvät iloisista
kohtaamisista asukkaiden juhlistaessa samalla
kotikaupunkiaan ja 100-vuotiasta Suomea.
TEKSTI Veera Saloheimo KUVAT Jussi Hellsten
Kesä huipentuu upeaan
kaupunkijuhlaan, kun
Espoo-päivää vietetään
ensi kertaa perjantaista
sunnuntaihin 25.–27. elokuuta. Vaikuttava
tapahtumakavalkadi levittäytyy
ympäri Espoota tarjoten yhdessäolon
ja yhdessä tekemisen
hetkiä kaikille asukkaille.
Espoon suurin kaupunkitapahtuma
on tänä vuonna mittavampi
kuin koskaan. Viimeisen viiden
vuoden aikana Espoo-päivän tapahtumamäärä
on kasvanut lähes
200 tapahtumaan ja kävijämäärä
reilusti yli kaksinkertaistunut yli 40
000 kävijään.
– Asukkaat yhdessä tekevät
tämän elämyksellisen, kaupungin
moninaisuutta juhlivan tapahtuman.
Espoo-päivässä voi tutustua
uuteen harrastukseen tai uusiin toimijoihin
eri tiloissa. Viikonloppu on
juhlallinen siirtymä syksyyn, sanoo
kulttuurituottaja Susan Forsblom.
Toukokuusta lähtien kuka tahansa
on voinut ilmoittautua mukaan
järjestämään omaa tapahtumaa.
Mukana toteutuksessa
onkin kaupunginosayhdistyksiä,
asukkaita, taloyhtiöitä, liikuntaseuroja,
museoita, päiväkoteja, taiteilijoita,
nuorisojärjestöjä, luontoyhdistyksiä,
kaupungin yksiköitä, yri-
ELOKUUN
ALUSSA
235
TAPAHTUMAA
ILMOITETTU
MUKAAN
18

ELOKUUN
ALUSSA
3 334
HENKILÖÄ MUKANA
JÄRJESTÄMÄSSÄ
TAPAHTUMIA
100 & 100
Virallisesta Espoo-päivästä
27.8. on tasan sata päivää
Suomen sataan vuoteen.
tyksiä – yhteensä reilusti yli 3 000
henkilöä. Vielä viimeisenäkin tapahtumapäivänä
voi ilmoittautua tapahtumajärjestäjäksi.
Kaikki tapahtumat
ovat maksuttomia ja kaikille
avoimia.
– TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHTA on kutkuttava,
sillä Espoo-päivästä on
tasan sata päivää Suomen täyteen
sataan vuoteen, Forsblom muistuttaa.
Espoo-päivän viikonloppu onkin
valtakunnallinen Suomi 100 -juhlavuoden
superviikonloppu, jota juhlitaan
ympäri maata. Valtioneuvosto
on antanut viikonlopulle teeman
Yhdessä.
VIRALLISEKSI Espoo-päiväksi on valittu
27.8., koska samana päivänä
vuonna 1556 allekirjoitettiin Espoon
kartanon perustamiskirja.
Tapahtuman juuret ovat usealla
vuosikymmenellä, jolloin on vietetty
kyläjuhlia sekä kaupunginosayhdistysten
ja muiden alueellisten toimijoiden
tapahtumia.
Espoo-päivän nimeä käytettiin
tiettävästi ensi kerran vuonna 1992
järjestetystä tapahtumasta.
› espoopaiva.fi
40 000
KÄVIJÄÄ VIIME
VUONNA
JUHLII ESPOO-PÄIVÄÄ
HAE TAI ILMOITA TAPAHTUMIA: ESPOOPAIVA.FI
Somalialaiset kirjaja
kulttuurimessut
Pe 25.8. klo 10–18,
Ison Omenan kirjaston
Palvelutorin Stage
Leffapiknik
25.8. klo 9-10 ja 10.30-
11.30, Karatalo, Kotkatie 4
Ideoita ja neuvoja
puutarhaan
25.-26.8., Marketanpuisto,
Pehtorinkuja 3
Tallink Tournament 2017
-juniorikoripalloturnaus
Pe–su 25.–27.8.,
Tapiolan urheilupuisto
Suomi 100 -kyläjuhla
La 26.8. klo 10–16,
Kylätalo Palttina,
Kauklahti
Laulava illallinen
Nuuksion taivaan alla
La 26.8. klo 18–21, Suomen
Luontokeskus Haltia
Kelloseppäkoulussa
avoimet ovet
26.8. klo 10-14,
Vanha Maantie 11
Mallilennokkien
SM-kilpailut
La–su 26.–27.8., Espoon
RC-Ilmailukenttä, opastus
Ämmässuontieltä
Katusirkusteatterikiertue
27.8. 12.30-12.45,
Espoontori
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 19

VI ESBO
1
2
3
ÄNNU PÅ
1920-TALET VAR
70 PROCENT AV
ESBOBORNA
SVENSK-
SPRÅKIGA.
5
4
6
Den svenskspråkiga hembygdsandan
har upprätthållits av
flera föreningar. 1. Gammelgårds
Ungdoms- och Allmogeförenings
syjunta våren 1907.
2. Esbo Mellersta Ungdomsförenings
föreningshus Fallåker
på ett vykort från 1940-talet.
På Esbos herrgårdar och
lantgårdar kom husbondsfolket
och arbetsfolket i regel väl
överens. 3. Arbetare på Jorvs
gård på 1910-talet.
4. Esbo gårds herrskap. Som en
följd av Esbos svenskspråkiga
förflutna är huvuddelen av
museets arkivmaterial svenskspråkigt.
5. Gratulationskort
från år 1910. 6. Passersedel
beviljad av Albergas röda
gardes stab 8.3.1918 samt mynt
som användes under de rödas
välde. 7. Esbo gårds stiftelseurkund
från år 1564.
DET SVENSKSPRÅKIGA ESBO
HAR TUSENÅRIGA RÖTTER
För hundra år sedan var Esbo en övervägande svenskspråkig jordbruksbygd
med ett växande inslag av industri och inflyttning från andra
delar av landet. Åren kring Finlands självständighet var omvälvande, men
motsättningarna blev aldrig så tillspetsade som på många andra håll.
TEXT Harriet Öster
20

– I BÖRJAN AV 1900-talet utgjorde
de finskspråkiga cirka 20 procent
av befolkningen. Till en stor
del var de torpare med små åkrar
i norra Esbo, eller så arbetade de
på någon av de större gårdarna,
säger Tryggve Gestrin, intendent
vid Esbo stadsmuseum.
Enligt Gestrin vet man att
Esbo varit jordbruksbygd allt
sedan kring år 1000. Mycket tyder
på att befolkningen redan då var
blandad, med finska, svenska
och baltiska inslag. Från 1200-
talet ökade flyttrörelsen från
Sverige till det självstyrda landskapet
Nyland. Invandringen
stöddes av kronan, som ville ha
mer skatter från de östra delarna
av riket.
Kungen brukade belöna
personer som tjänat honom
med förläningar i gårdar och
hemman. Fram till 1700-talet
hade omkring ett dussin sådana
större herrgårdar etablerats
i Esbo. Också officerare på
Sveaborg och senare ståndspersoner
i Helsingfors skaffade
gårdar i trakten.
– En stor andel av de svenskspråkiga
invånarna i dag har väldigt
långa rötter i Esbo – det
finns sådana som kan spåra
släktgården till den äldsta jordeboken
från 1540. Därför är hembygdskänslan
stark på svenskt
håll. Av de finskspråkiga har
en betydligt mindre andel rötterna
här i trakten, konstaterar
Gestrin.
7
INFLYTTNINGEN av finskspråkiga
arbetare tog fart i slutet av 1800-
talet, då flera större tegelbruk
grundades kring Esboviken. Det
nya seklet förde med sig många
nya industrietableringar och
stora mängder inflyttare.
Den första kommunala finska
folkskolan i Esbo startade i
Köklax 1902. Efter storstrejken
1905 grundades den första arbetarföreningen,
Työväenyhdistys
Rannikko.
Esbo stadsmuseum har nyligen
genomfört en insamling
av hågkomster och fotografier
från åren kring inbördeskriget. I
början av november öppnas utställningen
”Brustna liv” baserad
på materialet.
– I början av inbördeskriget
blev Esbo nästan omedelbart
rött område, vilket visar att rödgardisterna
efter storstrejken
hade organiserat sig väl. De som
stödde regeringen tog sig så
snabbt som möjligt till de vitas
områden i Österbotten, säger
Gestrin.
– Men rödgardisterna hade
vanligen goda relationer till sina
godsägare och fabrikschefer,
också språkmässigt var det
ganska lugnt. De problem som
uppstod gällde mest gardister
från andra socknar, inte de lokala.
Butiksägaren i Noux var visserligen
tvungen att några månader
bo i en grotta i skogen på
grund av sina politiska åsikter.
– Väldigt få i Esbo var ideologiskt
nitiska och det blev inte
heller några repressalier mot de
röda efter inbördeskriget. De
godsägare som flytt kom tillbaka
och arbetet på gårdarna fortsatte.
DET SOM VANLIGT folk märkte av
kriget var det begränsade resandet.
Av Esbobor som ville ta
sig till huvudstaden krävdes lejd
med röda gardet och passersedlar
som visades upp vid de
rödas kontroller.
– Allt var mycket organiserat.
De röda hade till och med egna
lokala mynt som gällde i Esbo.
Mynten var polletter stämplade
med olika valörer, berättar
Gestrin.
I Esbo tog inbördeskriget slut
den 11 april 1918, när den tyska
Östersjödivisionen tågade in västerifrån.
Den enda eldstriden i
Esbo inträffade vid Nupukivenkallio
i Alberga, där röda garden
hade besatt ryska posteringar.
Följande dag fortsatte tyskarna
mot Helsingfors.
Svenska var majoritetsspråk
i Esbo ända till mitten av 1900-
talet. Vid folkräkningen 1950
blev finska majoritetsspråk, de
svenskspråkigas andel var då 43
procent. I dag är de svenskspråkigas
andel i Esbo 7,3 procent,
medan 15,2 procent talar något
annat än finska eller svenska.
Färdigheter för
framtiden i skolan
Hela staden firar
Esbodagen
DEN REKORDSTORA Esbodagen
tar i år över hela veckoslutet 25–
27.8. Gator och torg fylls av glada
möten då invånarna samtidigt
firar sin hemstad och 100-åriga
Finland.
Det största stadsevenemanget
i Esbo är i år större än någonsin
tidigare. Under de fem senaste
åren har antalet programnummer
under Esbodagen ökat till nästan
200, och besökarantalet har fördubblats
till över 40 000 besökare.
– Det är invånarna som tillsammans
skapar detta upplevelserika
evenemang som firar stadens
mångfald. På Esbodagen
kan du bekanta dig med
en ny hobby eller nya
aktörer i olika lokaler.
Veckoslutet är en festlig
övergång till hösten,
säger kulturproducent
Susan Forsblom.
Sedan maj har vem som
helst kunnat anmäla sig
I HÖSTAS genomfördes en betydande
ändring i skolorna, då den
nya läroplanen infördes. Läroämnesgränserna
faller och eleverna
har blivit producenter av ny kunskap
från att ha varit kunskapsmottagare.
Även sätten och miljöerna
för lärande har förändrats.
Läroplanerna har omarbetats i
Finland vart tionde år. I läroplanen
bestäms hur undervisningen ska
ordnas och hur man ska arbeta i
skolorna. Utbildningsstyrelsen gör
upp grunderna och kommunerna
utarbetar sina egna läroplaner utifrån
dem. Läroplanerna preciseras
ännu skolvis.
I höst träder den nya planen för
småbarnspedagogik i kraft. Kaisu
Toivonen, utbildningsdirektör i
Esbo, anser att den viktigaste ändringen
i denna reform är att planerna
är heltäckande, från småbarnspedagogik
till andra stadiet.
De sju grundpelarna för
heltäckande lärande i läroplanen
i Esbo är:
1. Förmåga att tänka
och lära sig
2. Kulturell kompetens,
interaktion och uttryck
3. Ta hand om sig själv och
vardagskompetens
4. Förmåga att läsa och
tolka olika slags texter
5. Informations- och
kommunikationsteknisk
kompetens
6. Arbetslivskompetens och
entreprenörskap
7. Delaktighet, påverkan
och skapande av en hållbar
framtid
för att ordna ett eget programnummer.
Du kan anmäla dig som
arrangör ännu under den sista evenemangsdagen.
Alla evenemang är
avgiftsfria och öppna för alla.
Från Esbodagen är det exakt
hundra dagar tills Finland fyller
hundra år. Esbodagsveckoslutet
är ett riksomfattande superveckoslut
för Finland 100-jubileumsåret
som firas i hela landet. Statsrådet
har gett veckoslutet temat Tillsammans.
SÖK ELLER ANMÄL
EVENEMANG:
ESBODAGEN.FI
RESUMÉ
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 21

VAPAALLA
SUOMI 100 -JUHLAVUOSI ESPOOSSA
1. Juhlavuodelle on annettu
Espoossa oma teema, joka korostuu
vuoden pimeään aikaan. Mikä on
teemavuoden nimi?
2. Espoon juhlavuoden avaus 14.1.
järjestettiin talvisissa merkeissä.
Mikä liikunnallinen tapahtuma
oli kyseessä?
3. Espoon sairaalaan pääsee tutustumaan
26.8. Milloin sairaala avattiin?
4. Espoon juhlavuoden päätapahtumaa
vietetään elokuun
viimeisenä viikonloppuna. Mitä
päivää silloin vietetään?
5. Juhlavuoden kunniaksi
Espooseen asennettiin uusia
penkkejä. Kuinka monta uutta
penkkiä kaupunkiin tuli?
6. Minä vuonna Espoo täytti
550 vuotta?
Vastaukset: 1. Valovuosi 2. Ystäväluistelu 3. Maaliskuussa 2017 4. Espoo-päivää
5. 100. Jokaisesta penkistä löytyy myös yksi Espoo-tarina 6. 2008.
Tehdään yhdessä
SUOMI 100 -juhlavuotta vietetään ympäri Suomea monin eri tavoin.
Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden
ohjelmaan lokakuun 2017 loppuun asti.
Ohjelmahanke voi olla paitsi tapahtuma, tilaisuus tai näyttely, myös
vaikkapa kehitysprojekti, päätös tai kampanja. Sen tulee sisällöllisesti
toteuttaa jotain kolmesta painopistealueesta: 100-vuotiaan Suomen
menneisyys, Suomi vuonna 2017 tai Suomen tulevaisuus.
Espoossa Suomi 100 -tarinaa kerrotaan myös elävän kuvan kautta.
Suomen tarina elokuvan kertomana -sarja käynnistyi helmikuussa ja
esitykset jatkuvat koko vuoden ajan. Sarjan keskiössä ovat naisten tarinat
itsenäisessä Suomessa.
Sata tarinaa Espoosta on puolestaan sadan videon sarja, jossa espoolaiset
päiväkoti-ikäisistä ikäihmisiin kertovat omat henkilökohtaiset
tarinansa itsenäisessä Suomessa vuonna 2017.
Lisää tietoa Suomi 100 -juhlavuodesta suomifinland100.fi
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIVOJA
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 16.10. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
22

ESPOOLAINEN
Panu Pärssinen ja Leena Ihamuotila vastasyntyneiden
teho-osastolla.
Janne Aalto musisoimassa sairaalassa.
Pasi Pihlaja soittaa sairaalakeikoilla muutakin
kuin käyrätorvea - joskus myös suuta.
Mervi Kinnarinen viuluineen
vastasyntyneiden osastolla.
SÄVELTEN VOIMALLA
Tapiola Sinfonietta –orkesteri viettää juhlavuotta työn merkeissä.
Muusikot eivät ainoastaan odota kuulijoita suurissa saleissa, vaan
menevät niiden luokse, jotka eivät muutoin pääse heitä kuulemaan.
TEKSTI Piritta Porthan
ESPOON kaupunginorkesteri Tapiola
Sinfonietta viettää 30-vuotisjuhlakauttaan.
Orkesterin konsertteja
pääsee kuulemaan Espoon Kulttuurikeskuksessa,
ja muusikot soittavat
myös neuvoloissa, päiväkodeissa,
palvelutaloissa ja kouluissa.
Seitsemän orkesterin jäsentä
on kouluttautunut sairaalamuusikoiksi.
Yksi heistä on viulua soittava
Leena Ihamuotila. Sairaalamuusikot
pyrkivät lisäämään musiikin
avulla potilaiden, omaisten ja
hoitohenkilökunnan hyvinvointia
ja soittavat aina
”En koskaan
unohda hänen
innostunutta
ja kirkasta
katsettaan.”
potilaiden ehdoilla.
Ohjelmisto vaihtelee
klassisesta musiikista
kansanlauluihin
ja musikaalimusiikista
ikivihreisiin iskelmiin.
– Soitamme potilashuoneissa ja
sairaalojen yhteistiloissa, Ihamuotila
kertoo.
– Myrskyluodon Maijaa toivotaan
paljon, ja vastasyntyneille laulan
usein kehtolauluja viulua näppäillen.
Joskus meiltä on pyydetty
haikeaa musiikkia, koska potilas haluaisi
itkeä.
MUSIIKIN VIRKISTÄMINÄ esimerkiksi
dementiapotilaat saattavat alkaa
laulaa sairaalamuusikoiden
mukana. Ihamuotila soitti
kerran viulua vanhukselle,
johon ei oltu pitkään
aikaan saatu mitään
kontaktia.
– Kun menimme
huoneeseen, vanhus vaikeroi tuskaansa
käpertyneenä, Ihamuotila
kertoo.
– Niin minä neitonen sinulle laulan
-kappaleen aikana hän tyyntyi, ja
Suutarin emännän kehtolaulu sai
hänet kikattamaan ja puhumaan.
Metsämökin ikkunassa vanhus jo
viittoi mukana. En koskaan unohda
hänen innostunutta ja kirkasta katsettaan.
Tapiola Sinfoniettassa käyrätorvea
soittava Pasi Pihlaja kertoo
sairaalakeikoillaan musiikin ohessa
tarinoita. Lapsille hän soittaa käyrätorven
lisäksi kastelukannua, puutarhaletkua,
simpukkaa ja jopa lankapuhelinta.
Välillä hän tarttuu kanteleeseen
ja laulaa ja soittaa potilaiden
kanssa yhdessä.
– Vanhusten kanssa puhumme
sota-ajoista, ja he toivovat nuoruudenkappaleitaan
Saarenmaan valssista
virsiin, Pihlaja kertoo.
Saattohoito-osastolla reaktiot
musiikkiin voivat olla pieniä, mutta
kun potilaan silmäkulmakin värähtää,
se on voitto molemmille.
SAIRAALAMUUSIKOT TUOVAT musiikin
kuulijoille, jotka eivät muuten konsertteihin
pääse. Käynti tuo sairaalaelämään
vaihtelua ja tuulahduksen
ulkomaailmasta. Ihamuotilan mielestä
sairaalamuusikkoudessa ollaan
muusikontyön ytimessä.
– Musiikki tuo iloa, liikuttaa tunteita
ja voi lievittää tutkimusten mukaan
jopa kipua. Sairaalamuusikon
työ ei ole esiintymistä, se on lahja.
TAPIOLA SINFONIETTA
TARJOAA VAPAALIPPUJA
30-VUOTIAILLE
Oletko kolmekymppinen espoolainen?
Tapiola Sinfonietta tarjoaa
1987 ja 1988 syntyneille espoolaisille
vapaan pääsyn syyskauden
konsertteihin, jotka on merkitty
tunnuksilla P, K tai H. Juhlalippuja
voi lunastaa Lippupisteen myyntipisteestä
22.8. alkaen henkilötodistusta
vastaan. Palvelumaksu
1,50 e / lippu. Lippuja on rajoitetusti,
kaksi Juhlalippua / asiakas
ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 23

Kesän ihanin viikonloppu!
ESPOO
PÄIVÄ
25.–27.8.2017 ESBODAGEN
ESPOO DAY
Espoo-päivää vietetään Suomen juhlavuoden kunniaksi
kolmen päivän ajan 25.-27. elokuuta. Mukana on yli 200
tapahtumaa ja kaikkiin on vapaa pääsy. Katso tapahtumatarjonta
nettisivuilta tai poimi Espoo-päivän esite mukaan
kirjastosta, kulttuuritalosta tai yhteispalvelupisteestä.
espoopäivä.fi