ESPOOLEHTI 3/2017

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2017
READ THIS IN ENGLISH:
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI
ESPOO ON
KESTÄVÄ KAUPUNKI
JUHLAVUOSI HUIPENTUU
ITSENÄISYYSPÄIVÄÄN
ESPOO PELAA TAAS
KORISLIIGASSA
TYKKÄÄTKÖ JO
KOTIKAUPUNGISTASI?
facebook.com/
espoonkaupunki
OK • FACEBOOK • FACEBOOK •
OFACEBOOK • FACEBOOK • FACEB
HOITOONPÄÄSY
PARANTUNUT
Espoon terveysasemien uudet toimintamallit ovat
jo tuottaneet tulosta. Jonotusaikojen lyhentyminen
on parantanut asiakastyytyväisyyttä.
SIVU 8

MUN ESPOO
TIMO PORTHAN
Kirjastosta löytyy
rumpuja lainaksi
tai soittajat voivat
tuoda omat
välineensä. Rumpuryhmä
kokoontuu
perjantaisin.
LISÄÄ TIETOA
KAIKKIEN
KIRJASTOJEN
PALVELUISTA
HELMET.FI/KIRJASTOT
_JA_PALVELUT
RYTMIÄ RUMPUUN KIRJASTOSTA
NEULEGRAFFITEJA Entressessä, tuolijumppaa
ja roolipelejä Isossa Omenassa.
Porakoneen lainausta, koodauskursseja ja
lukukoira Börje Tapiolassa. Espoon 17 kirjastoa
tarjoavat kaiken tämän ja paljon lisää:
laitteistoa löytyy 3D-tulostimesta vinyylileikkuriin
ja tapahtumia legorobottityöpajasta
kielikahvilaan.
Perjantai-iltana Sellon kirjastoon kokoontuu
Sakari Heikan ohjaama rumpuryhmä.
Ryhmässä soitetaan afrorytmejä kirjaston
djembe-rummuilla ja muilla rytmisoittimilla.
Eija Temisevä saapuu paikalle oman
shamaanirumpunsa kanssa.
– Tein tämän rummun itse, Temisevä
kertoo.
Ryhmäläiset harjoittelevat ensin tremolorytmiä
ja sitten slap-, tone- ja basso-lyöntejä.
– Tone on sellainen lihaisa lyönti, slap taas
ilmava ja rento, Heikka ohjaa.
Sitten jammaillaan ja annetaan rytmin
viedä, kunnes Heikan seuraavaksi ohjaama
ukuleleryhmä alkaa.
– Monet ovat aina halunneet soittaa tai
laulaa, mutta eivät ole uskaltaneet. Kirjaston
ryhmiin on helppo tulla ilman aikaisempaa
kokemusta.
PIRITTA PORTHAN
2

SISÄLLYS 3/2017
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
3
2017
8Odotusajat lääkärin
kiireettömälle
vastaanotolle olivat
lokakuussa enää
13 päivää.
7Kamilla Mäkinen
on yksi Gräsan
kädentaitokeskuksen
ohjaajista.
VIELÄ MAHTUU
MUKAAN
KÄDENTAITO-
RYHMIIN.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
2 MUN ESPOO › Rytmiä rumpuun kirjastossa
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä
5 POIMINNAT › Talousarvio vuodelle 2018
7 PALVELUKSESSA › Kädentaitojen ohjaaja
8 TEEMA › Terveysasemat uudistuivat
12 AKTIIVINEN ESPOO › Suomi 100 huipennus
15 OIVALLUS › Espoo liikkuu somessa
16 HELMI › Muraalit tuovat ilmettä ympäristöön
18 PALVELU › Espoo-tarina päivittyi
20 VI ESBO › Det svenskspråkiga Esbo
22 VAPAALLA › Espoo-ristikko
23 ESPOOLAINEN › Espoo pelaa taas korisliigassa
23
12
14
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 3

PÄÄKIRJOITUS
”METRO ON
ESPOON KAUTTA
AIKOJEN
SUURIN
INVESTOINTI.”
Metro mahdollistaa
METRO SAATIIN 18.11. alkaen liikkeelle Matinkylään asti
palvelemaan seudun asukkaita ja asiakkaita. Tavoitteena pitää
olla, että jokaisen espoolaisen liikennepalvelua parannetaan.
Metron lisäksi tarvitsemme esimerkiksi lähi- ja liityntäliikennettä,
joka hyödyntää kaikkia liikkumismuotoja kaupunkipyöristä
tulevaisuuden robottiautoihin.
Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne antaa mahdollisuuden
rakentaa kestävää ja monipuolista asumista,
kaupunkikeskuksiin tukeutuvaa älykästä palvelujärjestelmää
ja älykästä ketjutettua liikennejärjestelmää. Kaiken tämän
pohtiminen haastaa meidät oppimaan uusia toimintatapoja
ja -malleja.
Metro on Espoon kautta aikojen suurin investointi.
On hyvä muistaa, että emme ole rakentamassa
ainoastaan metroa, vaan erityisesti sitä,
mitä muuta se mukanaan tuo.
Metro on juuri se Aalto-yliopistoon, VTT:n,
Otaniemen tiedeyhteisöön ja yritysympäristöön
tukeutuva kasvu- ja kehityskäytävä,
johon voimme saada ja synnyttää uusia
kilpailukyisiä yrityksiä. Aalto-yliopisto ja
Helsingin yliopisto ovat muutaman
pysäkin päässä toisistaan. Meillä on mahdollisuudet
rakentaa Euroopan kilpailukykyisin
innovaatioympäristö, synnyttää
lisää Supercellin kaltaisia tarinoita!
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja
Metron möjliggör
METRON BÖRJADE trafikera den 18 november ända till Mattby
och betjänar invånarna och kunderna i området. Målet är
att trafikservicen ska förbättras för varje Esbobo. Förutom
metron behöver vi till exempel när- och matartrafik som utnyttjar
alla transportsätt från stadscyklar till framtidens robotbilar.
En stadsstruktur som utgår från spårtrafik erbjuder
möjligheten att bygga ett hållbart och mångsidigt boende,
ett intelligent servicesystem med stadscenter
som utgångspunkt samt ett intelligent, sammanlänkat
trafiksystem. Att fundera över allt detta utmanar oss
till att lära oss nya handlingssätt och -modeller.
Metron är den största investeringen i hela
Esbos historia. Det är bra att komma ihåg att vi
inte bara håller på att bygga metron, utan särskilt
det som den för med sig.
Metron är just den tillväxt- och utvecklingskorridor
som stöder sig på Aalto-universitetet,
VTT samt den vetenskapliga gemenskapen
och företagsmiljön i Otnäs och där vi kan få och
skapa nya konkurrenskraftiga företag. Aalto-universitetet
och Helsingfors universitet ligger endast
några stationer från varandra. Vi har möjligheten
att bygga den mest konkurrenskraftiga
innovationsmiljön i Europa, skapa nya berättelser
som påminner om Supercell!
Jukka Mäkelä, stadsdirektör
”
Ruotsin 100-vuotislahja
Suomelle on Hanasaaren
rantavedestä nouseva
”Free Fall” -veistos, joka
vihittiin käyttöön tiistaina.
(Visit Espoo 30.10.)
”
Miten rakennetaan
kestävää #Espoo’ta älykkäästi
toimivilla palveluilla?
Kokoa tiimisi ja
osallistu kisaan! #Future-
CityFi #avoindata
”
Leppävaaran valoteos
hehkuu 21-kerroksisen
talon kaikilla sivuilla.
#suomi100espoo
#suomi100 #espoo
#kulttuuriespoo
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM JAKELUPALAUTE
jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ja Susanna Tuononen ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 3.3.2018
4

POIMINNAT
2 519
ESPOOSEEN VALMISTUI TAMMI-SYYSKUUSSA 2 519 UUTTA
ASUNTOA ELI 1 100 ASUNTOA ENEMMÄN KUIN VUOTTA AIEMMIN.
ASUNTOTUOTANTO ON PIRISTYNYT MERKITTÄVÄSTI ESPOOSSA
JA UUSILLE ASUNNOILLE MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT OVAT
YLI KAKSINKERTAISTUNEET VUODENTAKAISESTA.
Espoo investoi
kasvuun
VALTUUSTOKAUSI 2017-2021 käynnistettiin Espoo-tarinan
päivittämisellä sekä valtuustokauden tavoitteiden
määrittämisellä. Kasvavaa Espoota kehitetään taloudellisesti,
ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti niin,
että Espoo pysyy Euroopan kestävimpänä kaupunkina.
Espoon kehittämiseen investoidaan
18 %
SÄILYY ESPOON
KUNNALLIS-
VERO-
PROSENTTINA
MYÖS VUONNA
2018.
ensi vuonna 280 miljoonaa euroa ja 2,7 miljardia
euroa seuraavan kymmenen vuoden
aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin,
metron kehityskäytävän sekä aluekeskusten
ja kaupunkirakenteen kehittämisen edellyttämät
liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet.
Kunnallisvero pysyy seuraavan vuoden 18 prosentissa
ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2017 tasolla. Vuonna
2018 verotuloja arvioidaan kertyvän 1 495 miljoonaa
euroa, joka on 1,7 prosenttia enemmän kuin kuluvan
vuoden ennuste.
Vuosikate nousee 191 miljoonaan euroon, joka ei kuitenkaan
riitä mittavan investointiohjelman rahoittamiseen.
Kauden lopussa vuosikate nousee tavoitteeksi
asetettuun 270 miljoonaan euroon. Kaupungin käyttötalouden
tulos ja tulorahoituskyky vahvistuvat koko taloussuunnitelmakauden
ajan.
Vuonna 2018 kaupungin nettoinvestoinnit
ovat 287 miljoonaa euroa ja
konsernin 700 miljoonaa euroa. Kaupungin
lainakanta kasvaa edelleen ja
ylittää 1 miljardin rajan vuonna 2020.
Espoo konsernin lainakanta nousee taloussuunnitelmakauden
aikana 4,6 miljardiin
euroon ja niin sanottu verorahoitteinen
oikaistu lainakanta 3,4 miljardiin
euroon. Oikaistun lainakannan
kasvu pysähtyy vuonna 2020, mutta
lainakanta alkaa pienentyä vasta vuoden 2022 jälkeen.
Koulujen ja päiväkotien tilojen parantamiseen panostetaan
seuraavan kymmenen vuoden aikana käyttö- ja
investointitaloudella yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.
Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuvat Haukilahden
päiväkoti ja kirjasto, Karamäen, Vermon, Matinraitin
ja Suviniityn päiväkotihankkeet sekä Soukankujan
päiväkodin peruskorjaus. Kaupungin rakentamisohjelmassa
on vuosina 2018-2022 viisi kouluhanketta ja neljä
yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta.
95-ELOKUVA
SAA ENSI-
ILTANSA 25.
JOULUKUUTA.
ESPOO ON ELOKUVAKAUPUNKI
ESPOO ON valikoitunut useasti elokuvien kuvauspaikaksi
vuosikymmenien aikana ja espoolaiset
ovat osallistuneet elokuvien tekoon esimerkiksi
työntekijöinä, yrityksinä ja avustajina.
Kaupunkina Espoo on monipuolinen kuvauspaikka
kaupunkimaisuuden ja samalla luonnon
läheisyyden vuoksi. Espoossa on kuvattu niin
komediaa, draamaa, kauhua kuin koko perheen
elokuvia.
Joulukuun 25. päivänä ensi-iltansa saava
Aleksi Mäkelän 95-elokuva kertoo maailmanmestaruusviikonlopun
huumasta ja ensimmäisestä
Suomen voittamasta jääkiekon maailmanmestaruudesta.
Elokuvassa kerrotaan
kulissien takaisten tarinoiden kautta, miksi
Suomi voitti ja miten se vaikutti kansaan. Elokuvan
kuvaukset alkoivat keväällä 2017 ja se on
osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Elokuvaa
on tehty yhteistyössä Espoon ja espoolaisten
kanssa, ja osa kohtauksista on kuvattu
Espoossa.
Taneli Mustosen ohjaama kauhuelokuva
Bodom (2016) perustuu osin vuoden 1960 tapahtumiin
Bodomjärven rannalla. Elokuva kuvattiin
Espoossa, lähellä tapahtumapaikkaa.
Osa kohtauksista on kuvattu Virossa.
Timo Parvelan suosittuihin Ella-kirjoihin perustuvaa
ja Taneli Mustosen ohjaamaa Ella ja
kaverit -elokuvaa (2012) kuvattiin Espoossa
ja muualla pääkaupunkiseudulla. Kuvauspaikkoina
käytettiin muun muassa Thorstorpia
Leppävaarassa, Espoon keskuksen virastotaloa
ja Gumbölen kartanoa.
Johanna Vuoksenmaan ohjaamaa
Nousukausi-elokuvan (2003) kohtauksia kuvattiin
esimerkiksi Haukilahdessa.
Kaisa Rastimon ohjaama koko perheen elokuva
Heinähattu ja Vilttitossu (2002), joka perustuu
Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjasarjaan,
kuvattiin ympäri Suomea, muun muassa
Espoon Kauklahdessa.
Mika Kaurismäen Zombie ja kummitusjuna
-elokuvan (1991) kohtauksia kuvattiin Keski-
Espoon alueella, muun muassa Kirstinharjulla,
Tuomarilan VPK-talolla ja Espoon keskuksen
rautatieasemalla.
Lasse Naukkarisen ohjaamaa Hääyö myytävänä
-elokuvan (1979) kuvauspaikkoina käytettiin
Espoon kirkkoa ja Bembölen kahvitupaa.
Ere Kokkosen ohjaama Lottovoittaja UKK
Turhapuro (1976) on Uuno Turhapuro -elokuvasarjan
kolmas elokuva. Esson baari -kohtaus
kuvattiin Espoon Mankin bensa-asemalla.
Yrjö Nortan ohjaaman Kolmas laukaus -elokuvan
(1959) kohtauksia kuvattiin Bembölessä.
Jaakko Korhosen ohjaama Rovastin häämatkat
(1931) on mustavalkoinen mykkäelokuva,
jota kuvattiin Espoossa. Kuvauspaikkoina
olivat muun muassa Muuralan sairaala, Espoon
kirkko ja Espoon kartano.
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 5

POIMINNAT
Tervetuloa
uudet asukkaat
ESPOON KULTTUURITOIMIJAT huomioivat vuonna
2016 Suomen kansalaisuuden saaneita espoolaisia
monipuolisilla kulttuurieduilla 1.9.2017-
31.5.2018. Tavoitteena on tehdä espoolaisia kulttuuripalveluita
tutuiksi ja toivottaa uudet kansalaiset
tervetulleiksi Espooseen. Uusien kansalaisten
on mahdollista vierailla museoissa,
nauttia konserteista ja elokuvista sekä osallistua
tapahtumiin ja erilaisiin työpajoihin.
Kaupungin omien kulttuuritoimijoiden, kulttuuritalojen
ja -keskusten lisäksi mukana ovat
Gallen-Kallelan Museo, Helinä Rautavaaran
museo, Espoon kaupunginteatteri, Tanssiteatteri
Glims & Gloms, Teatteri Hevosenkenkä, Espoo
Ciné, JuuriJuhla-RotFest ja Tapiolan kuoro. Edut
vaihtelevat ilmaisista pääsylipuista alennettuihin
hintoihin. Kyseessä on pilottihanke, jonka jatko
arvioidaan myöhemmin.
Vuonna 2016 noin 730 espoolaista sai Suomen
kansalaisuuden. Suurin osa heistä puhui vähintään
auttavaa suomea ja yleisimpiin äidinkieliin
lukeutuivat venäjä, somali, englanti ja arabia.
Ingmar
Bergmanin
Syyssonaatti
Espoon
kaupunginteatterissa,
ensi-ilta
14.2.2018.
HISTORIAN KÄTKÖISTÄ
Aikamatka kansakouluun
MUSIC OF FINLAND –TAPAHTUMAN MUUSIKOT
ESPOON MUSIIKKIOPISTON KASVATTEJA
SUOMEN 100-VUOTISJUHLAA vietettiin Shanghaissa
ja lähikaupungeissa 6.–18. marraskuuta.
Samalla juhlistettiin Sibelius-Seuran ja China
Symphony Development Foundationin kesäkuussa
perustamaa Sibelius China
Societya. Yhdistys vahvistaa maiden
kulttuuriyhteistyötä ja opiskelijavaihtoa
klassisen musiikin alalla.
China Symphony Development
Foundationissa ovat jäseninä kaikki
73 Kiinan sinfoniaorkesteria.
Music of Finland -tapahtuma on osa arvostettua
Shanghai International Art’s Festivalia.
Se sisältää yhdeksän suomalaisen musiikin
konserttia, luentoja ja pianon mestarikursseja
Shanghai Conservatory of Musicissa ja Ningbo
International Institutissa. Konserteissa kuullaan
muun muassa Sibeliuksen piano- ja kamarimusiikkiteoksia
Folke Gräsbeckin, Jan-
Paul, Jonathan ja Rebecca Roozemanin
sekä Jamin ja Jason Hun tulkitsemina.
Nuoret kahden perheen muusikot
ovat aloittaneet opintonsa Espoon musiikkiopistossa.
He osallistuivat vuonna
2014 Tapiolan nuorten sinfonikkojen Kiinan
kiertueelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
suojelee Music of Finland -tapahtumaa.
ASUMISNEUVOJILTA APUA ASUMISEN ONGELMIIN
FESTIVAALI
SISÄLTÄÄ
YHDEKSÄN
SUOMALAISEN
MUSIIKIN
KONSERTTIA.
09 816 34455
Etelä-Espoon
postinumeroalueet:
02100-02380 ja 02780
09 816 34456
Pohjois-Espoon
postinumeroalueet:
02600-02680,
02700-02770, 02810-
02980, 00370
ESPOON KAUPUNGIN uusi asumisneuvontapalvelu
neuvoo kuntalaisia asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa.
Asukas tai omainen voi olla yhteydessä
asumisneuvojiin esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksista,
vuokravelkatilanteessa tai naapuruston
häiriöiden vuoksi. Asumisneuvonnasta saa tietoa
tukien ja etuuksien hakemisesta tai ohjausta
asumisen alussa.
Asumisneuvojat järjestävät Asunnonhakuinfoja
kerran kuukaudessa
eri puolilla Espoota. Asunnonhakuinfoissa
kerrotaan asunnonhausta, asunnontarjoajista
ja vuokra-asumisesta sekä avustetaan mahdollisuuksien
mukaan asuntohakemuksien tekemisessä.
Infoon voi ilmoittautua mukaan olemalla
yhteydessä suoraan asumisneuvojiin. Puhelinpalvelu
on avoinna arkisin kello 8-14.
Asumisneuvojilla on käytössään
takaisinsoittopalvelu,
ja he pyrkivät soittamaan
takaisin aina
saman päivän aikana.
VUODEN 1866 kansakouluasetus velvoitti
kunnat perustamaan ja ylläpitämään
kansakouluja. Samanaikaisesti koetut
katovuodet ja suuri nälänhätä viivästyttivät
kuitenkin rakentamista. Espoon
ensimmäinen kunnallinen kansakoulu,
Lagstads folkskola, valmistui syksyksi
1873. Sitä ennen koulua oli pidetty jo muun
muassa kartanoissa. Koulukäytössä se oli
kevätlukukauden 1954 loppuun, jolloin
uusi koulurakennus valmistui.
Espoon tilapalvelut @tilapalvelut
on julkaissut twitter-tilillään
kuvia Espoon yli 100-vuotiaista
rakennuksista. #Suomi100-merkityt
kuvat kertovat Espoon historiasta
ja kehityksestä maalaiskunnasta
jatkuvasti kasvavaksi kaupungiksi.
Koulumuseo on ollut Espoon kaupungin
suunnitelmissa jo 1960-luvulta
lähtien. Kouluihin liittyvää esineistöä ja
muuta materiaalia on kerätty pitkään Espoon
kaupunginmuseon kokoelmiin.
Vuonna 1999 Esbo hembygdsförening
solmi Espoon kaupungin kanssa pitkäaikaisen
vuokrasopimuksen. Yhteistyössä
kaupungin kanssa yhdistys kunnosti rakennuksen
hienovaraisella tavalla ja Lagstad
hembygdsgård vihittiin käyttöön
vuonna 2002. Seuraavana vuonna avattiin
Lagstadin koulumuseo entisessä luokkahuoneessa
talon toisessa kerroksessa.
Espoon kaupunginmuseon näyttely
Kansa koulussa jatkuu nyt myös piharakennuksessa,
entisessä opettajan asunnossa.
Siellä on mahdollisuus oppaan
johdolla perehtyä muun muassa mustekynällä
kirjoittamiseen, kokeilla helmitaululla
laskemista tai rihvelitaululle kirjoittamista.
Näyttely on kiehtova aikamatka
Espoon kansakoulujen historiaan ensimmäisen
kunnallisen kansakoulun perustamisesta
nykyaikaan saakka.
6

OMA JÄLKI MAAILMAAN
PALVELUKSESSA
Kamilla Mäkinen toimii lasten ja nuorten tekstiilityön ohjaajana Gräsan
kädentaitojen keskuksessa. Gräsa tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden
kehittää käden- ja ilmaisutaitojaan ja viettää mielekästä vapaa-aikaa.
TEKSTI Piritta Porthan KUVA Timo Porthan
’’
Olen harrastanut kädentaitoja eri tekniikoilla
lapsesta asti ja haluan jatkuvasti
kehittyä alallani. Kymmenen
vuotta sitten tulin sijaiseksi Gräsan
kädentaitojen keskukseen, ja sijaisuus johti vakituiseen
lasten ja nuorten tekstiiliohjaajan
työhön. Suunnittelen ja ohjaan kerhoja ja osallistun
nuorisotyön koulutuksiin ja kokouksiin.
Suurin kohderyhmämme on ala- ja yläkoululaiset.
Pidän kädentaitojen tarjoamista heille
nykyisessä tietokoneyhteiskunnassa tärkeänä
vastapainona koulutyölle ja elektroniikalle. Käsityöt
kehittävät koordinaatiota, luovuutta ja
ajattelua. Toivon, että harrastajamme osaavat
ja uskaltavat myöhemminkin tehdä asioita kotona
itse.
Kädentaitotoiminta alkoi Gräsassa yli 37
vuotta sitten puutyökerholla, minkä jälkeen perustettiin
tekstiili- ja keramiikkakerhot. Nykyään
meillä on täällä kolme materiaaliryhmää:
puu-, metalli- ja moottorikerhot, keramiikka- ja
hopeatyökerhot sekä askartelu-, tekstiili- ja ompelukerhot.
Suunnittelemme kurssisisällöt itse
ja saamme niihin ideoita myös harrastajilta.
Gräsan kerhoihin osallistuu vuosittain toista
sataa lasta ja nuorta, minkä lisäksi pidämme lyhytkursseja
ja viikonloppupajoja. Osallistujat
maksavat kursseista vain materiaalimaksun,
ja kaikki ovat tervetulleita harrastamaan. Vielä
mahtuu mukaan.”
3
VAKITUISTA OHJAAJAA
3
TUNTIOHJAAJAA
20
VIIKOITTAISTA KURSSIA
2
GRÄSAN VANHAN
KARTANON RAKENNUSTA
TYÖSKENTELYTILOIHIN
5
ERI TYÖSKENTELYTILAA
GRÄSASTA
LÖYTYY
MUUN
MUASSA
Kamilla Mäkinen
on harrastanut
kädentaitoja
pienestä pitäen.
Työ Gräsan
ohjaajana on
tuonut rakkaan
harrastuksen
myös päivittäiseen
työhön.
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 7

TEEMA
Sauli Tiitta toi tyttärensä
Lauran päivystykseen
Samarian terveysasemalle.
Sairaanhoitajan vastaanotolle
he pääsivät 15
minuutin odotusajan jälkeen.
Edellisviikolla Sauli Tiitta
oli käyttänyt päivystyksessä
poikaansa, jolloin
vastaanotolle pääsi viidessä
minuutissa.
TERVEYSASEMAT
PALVELEVAT
ASIAKKAAN EHDOILLA
Espoon terveysasemilla toteutettu uudistus on lyhentänyt
sekä päivystyksen että kiireettömän hoidon jonotusaikoja.
Muutenkin palvelussa lähdetään nyt asiakkaan tarpeista.
Teksti Kati Laszka ja Tiina Parikka Kuvitus Susanna Tuononen Kuvat Timo Porthan
8

”Sairaanhoitajat ovat saaneet
lisäkoulutusta ja osalla
heistä on rajattu
lääkkeenmääräämisoikeus.”
TYYTYVÄISYYS TERVEYS-
ASEMIEN PALVELUUN
lokakuussa 2017, kaikki terveysasemat yhteensä
TIISTAIAAMU Samarian terveysasemalla
on rauhallinen. Odotusaulasssa
näkyy vain muutama potilas,
sillä odotusajat ovat lyhyitä ja toiminta
sujuvaa.
Toisin oli vielä viisi vuotta sitten,
jolloin lääkäreistä oli pulaa, palvelujen
kysyntä ylitti tarjonnan reippaasti
ja odotusajat olivat usean
kuukauden mittaisia.
Sitten Samarian ja Kalajärven terveysasemilla
alkoi tapahtua: koko
päivystystoiminta sekä lääkäreiden
ja hoitohenkilökunnan työnjako uudistettiin.
– Henkilökunnan hyvällä yhteispelillä
lähdettiin miettimään sitä,
mitä palveluita asiakas oikeasti tarvitsee
ja miten hän saa ne terveysasemalta
mahdollisimman sujuvasti,
kertoo kehittämispäällikkö
Elina Jaakovlew-Markus.
Myös resursseja on keskitetty tarpeiden
mukaisesti.
– Viikonlopun jälkeen maanantaisin
päivystyksessä on usein
ruuhkaa, samoin erilaisten juhlapyhien
jälkeen. Ruuhka-aikoihin on
varattu enemmän henkilökuntaa,
jotta ruuhkia ei pääsisi syntymään,
Jaakovlew-Markus antaa esimerkin
muutoksista.
Uudistusten johdosta jonoja saatiin
purettua ja hoitoon pääsy nopeutui.
Nyt päivystyspotilaiden jonotusaika
on Samariassa ja Kalajärvellä
keskimäärin 15 minuuttia ja kiireettömässä
asiassa pääsee lääkäriin
noin viikossa. Hyviksi havaittuja
toimintamalleja otetaan nyt käyttöön
kaikilla Espoon terveysasemilla.
PÄIVYSTYKSEEN VOI VARATA
AJAN VERKOSSA. Aikaisemmin
Espoon terveysasemille piti aina
varata aika puhelimitse. Nyt päivystykseen
voi varata ajan verkossa tai
päivystyspotilaat voivat tulla suoraan
paikan päälle.
Päivystyspotilaita varten asemilla
on vuoronumerolaitteet.
Aseman aulassa aulahenkilö ohjaa
asiakkaan oikeaan paikkaan ja
opastaa myös vuoronumerolaitteen
käytössä.
– Monet terveysasemat ovat sokkeloisia
ja palvelut jakautuvat useisiin
kerroksiin. Usein asiakas ei edes
muista, minkä nimisellä lääkärille
tai hoitajalle on saanut ajan. Aulahenkilö
ohjaa asiakkaan suoraan
ovelta oikeaan paikkaan, Jaakovlew-
Markus kertoo.
83 %
TYYTYVÄINEN
6 233 kpl
9 %
MELKO
TYYTYVÄINEN
711 kpl
2 %
MELKO
TYYTYMÄTÖN
154 kpl
6 %
TYYTYMÄTÖN
421 kpl
(Yllä) Devjani Mukherjee soitti tyttärelleen Abriti Chowdhurylle
aamulla ajan sairaanhoitajan vastaanotolle ja sai ajan samantien.
Hän on hyödyntänyt myös nettiajanvarausta. – Tuntuu, että
tänä vuonna kaikki on tullut erityisen sujuvaksi, nettisivut
ovat toimineet hyvin ja myös OmaKanta-palvelu on hyvä.
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 9

TEEMA
YHDEN PYSÄHDYKSEN TAKTIIKALLA.
Päivystyspotilaat ohjataan suoraan
sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa
suurin osa asioista jo selviääkin.
– Sairaanhoitajat ovat saaneet
lisäkoulutusta ja osalla heistä on
rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.
Mikäli hoitaja katsoo tarpeelliseksi,
hän kutsuu lääkärin tekemään
tarkempia tutkimuksia. Potilasta
ei siis siirretä odottamaan uudelleen
lääkärin vastaanotolle, vaan
kaikki hoito tapahtuu samassa
huoneessa, Jaakovlew-Markus
korostaa.
Lääkäri tulee paikalle myös potilaan
toiveesta.
LISÄRESURSSEJA KIIREETTÖMÄÄN
HOITOON. Kun päivystyspotilaat hoidetaan
pienemmällä lääkärityövoimalla,
lääkäreiden työpanosta voidaan
kohdistaa enemmän vaikeimpien
päivystysasiakkaiden ja pitkäaikaissairaiden
hoitoon. Näin kiireettömäänkin
hoitoon pääsee nopeammin.
– Perusterveydenhuollon päätehtävä
on ensi sijaisesti huolehtia pitkäaikaissairaiden
jatkuvasta perushoidosta
päiväsaikaan tapahtuvan
päivystyksen lisäksi, Jaakovlew-
Markus muistuttaa.
Tällaisia asiakkaita ovat ensi sijaisesti
kansaintautien kuten diabeteksen,
astman ja sydän- ja verisuonitautien
potilaat.
– Tavoitteena on taata tasalaatuiset
palvelut kaikille espoolaisille.
Meidän palvelujamme ohjaavat asiakkaiden
hoitoon pääsy, laadukas hoito,
kustannustehokkuus ja asiakaskokemus,
Jaakovlew-Markus sanoo.
Terveysasemiensa uudistamisella
Espoo varautuu myös tulevaan soteuudistuksen
ja haluaa valinnanvapauden
koittaessa tarjota kilpailukykyistä
ja laadukasta palvelua.
VERKKOVASTAANOTTO TULEVAI-
SUUTTA. Myös digitaalisia palveluita
kehitetään. Jo nyt osan ajanvarauksista
ja peruutuksista voi tehdä verkossa.
Samarian terveysasemalla
testattu päivystävän sairaanhoitajan
etävastaanotto, jossa yhteys otetaan
sekä kuvan että äänen avulla,
laajentuu vuoden 2018 aikana myös
muille asemille.
– Perusterveen aikuisen, joka tarvitsee
sairauspoissaolotodistuksen
esimerkiksi flunssan tai vatsataudin
takia, ei tulevaisuudessa tarvitse tulla
sairaana terveysasemalle paikan
päälle lainkaan, vaan hän voi varata
sairaanhoitajalle verkkovastaanottoajan
ja asia hoidetaan kokonaan videoyhteyden
kautta. Näin vältetään
myös turhia tartuntatekijöitä asemilla,
Jaakovlew-Markus sanoo.
Asioi sähköisesti espoo.fi/eterveys
Varaa aika päivystykseen, rokotuksiin, tikkien poistoon, määräaikaistarkastuksiin
tai fysioterapiaan. Voit myös perua ja siirtää hoitoaikoja,
tilata maksuttomiahoitotarvikkeita ja täyttää esitietolomakkeita.
PUHELINNUMEROUUDISTUS
HELPOTTAA YHTEYDENSAANTIA
8.1.2018 ALKAEN
Vielä loppuvuoden ajan jokaisella terveys asemalla
on oma ajanvaraus- ja neuvontanumero.
8.1.2018 alkaen kaupungin terveysasemat
siirtyvät saman numeron alle:
09 816 34500
ja palveluajat laajenevat klo 7-18.
Oma Lääkärisi Espoontori: 09 855 4303 (klo 8–16)
Oma Lääkärisi Iso Omena: 09 855 4100 (klo 8–16)
Mielenterveys- ja päihdepalvelut: 09 816 31300 (klo 8–16)
Mielenterveys- ja päihdetyö mukana uudistuksessa
TERVEYSASEMILLA TAPAHTUVAT uudistukset
liittyvät myös mielenterveysja
päihdetyöhön. Yhteistyötä asemien
sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen
välillä tiivistetään.
– Tarkoituksenamme on turvata pääsy
kiireettömään hoitoon ja psykiatrisen
sairaanhoitajan vastaanotolle 10 arkipäivän
sisällä. 1-3 tapaamisen aikana laaditaan
hoidontarpeen arvio, sen jälkeen
tarvittaessa hoitosuunnitelma ja hoidon
toteutus yhdessä lääkärin kanssa,
kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen
päällikkö Eija-Inkeri Kailassuo.
Vaikka hoitosuunnitelma on aina
hyvin yksilöllinen, hoito itsessään on
usein varsin monialaisen tiimityön tulos.
Eri alan osaajat turvaavat, että kokonaisuus
on tarkoituksenmukainen ja oikeaaikainen.
Myös niin sanottuja matalan
kynnyksen aikoja on edelleen saatavilla
ilman ajanvarausta ja hoitoa on tarjolla
myös erilaisissa ryhmissä.
– Elämäntilanteet ja ikä vaikuttavat
paljon tarvittavaan hoitoon ja parhaaseen
lopputulokseen päästään, kun kuullaan
asiakkaan omat odotukset siitä,
mikä on hänelle tärkeää. Jo heti ensikohtaamisesta
lähtien tarvitaan herkkyyttä
kuulla ja aistia myös sanomatta jääviä
asioita ja kohdata ihmiset omina itsenään.
Iso ja tärkeä kohderyhmä meille
ovat myös 13-17-vuotiaat nuoret, joiden
palvelemisessa haluamme onnistua erityisen
hyvin yhdessä muiden nuoria hoitavien
tahojen kanssa. KATI LASZKA
10

HEI,
MINULLA ON
LÄÄKÄRIAIKA
KELLO 8.30.
HEI! TARKISTAN
LÄÄKÄRISI NIMEN
JA OHJAAN SINUT
OIKEAAN
HUONEESEEN.
Asiakkailta kerätään ja toivotaan palautetta
PALAUTETTA JA vuorovaikutusta espoolaisten
kanssa pidetään yllä monin eri tavoin
ja kanavin, sillä toiveena on, että asiakas
osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun,
toteuttamiseen ja kehittämiseen.
– Mitä yksilöidympää tietoa saamme,
sitä paremmin pystymme vastaamaan
asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Jatkuvaa
palautetta voi antaa aina asemilla
käydessään ja nettisivujen kautta, mutta
järjestämme myös erilaisia asukasiltoja
ja avointen ovien päiviä, terveyspalveluiden
johtaja Sanna Svahn kertoo.
Asukasillat ja avoimet ovet tarjoavat
hyvät kanavat myös tiedottamiselle.
Avoin keskustelu ja kuuntelu auttavat
myös silloin, kun palveluita uudistetaan
tai näköpiirissä on suurempia muutoksia.
Kuntalaisten huolet, kysymykset
ja mielipiteet ovat tärkeitä.
– Jatkuva vuorovaikutus kuntalaisten
kanssa aktivoi koko henkilökuntaa.
Olemme oman alamme asiantuntijoita,
mutta emme aina osaa asettua asiakkaan
asemaan. Toiminnan lähtökohtana
on kuitenkin se, mitä asiakas tarvitsee.
Svahn on hyvillään vuorovaikutus- ja
palautekanavien monipuolisuudesta.
Laajoja, koko Espoota kattavia kyselyjäkin
tehdään, mutta niiden rinnalla aivan
yksinkertainenkin asia voi toimia. Se on
huomattu esimerkiksi Samarian terveysasemalla.
Siellä asiakkaat voivat kirjoittaa
risut ja ruusut tavalliselle post itlapulle
ja kiinnittää sen palautetauluun.
– Tällä tavalla voimme saada todella
yksityiskohtaisen palautteen, idean tai
kehitysehdotuksen, joka on asiakkaan
mielessä juuri sillä hetkellä, kun hän
käyttää palveluitamme. Näin saamme jälleen
mahdollisuuden kehittää niitä kuntalaisten
toivomilla tavoilla, Svahn sanoo.
KATI LASZKA
’’
Asiakastyytyväisyys
hyppäsi 60
prosentista
90 prosenttiin.
ODOTUSAIKA TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE KIIREETTÖMÄSSÄ ASIASSA
VRK / LOKAKUU 2012–2018
2012 36
2013 21
2014 16
2015 14
2016 15
2017 13
2018 10 (tavoite)
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 11

MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU
› KATSO
#100TARINAA-
ESPOO
ESPOOLAISET LAPSET ja nuoret
ovat kuvanneet lyhyitä videoita
osana Suomi 100 -juhlavuoden
ohjelmaa. Videoita on valmistettu
espoolaisissa varhaiskasvatuksen
yksiköissä, kouluissa ja
oppilaitoksissa.
Videoiden kautta pääsee tutustumaan
esimerkiksi päiväkodin
metsäretkeen, vieraiden
kielten opiskeluun tai opiskelijan
päivään. Suomi 100 -juhlavuoden
teema ”Yhdessä” näkyy keskeisenä
videoilla.
Videoita on julkaistu
YouTubessa Espoon kaupungin
Suomi100Espoo -kanavalla, ja
loputkin videot tulevat kanavalle
itsenäisyyspäivään mennessä.
Videot löytyvät myös kaupungin
facebook-sivuilla ja joistakin
muista kaupungin some-kanavista,
joissa tarinoita voi seurata
tunnisteella #100tarinaaespoo.
› PARHAAT
PALKITAAN
KAIKKI ESPOON, Kauniaisten
ja Kirkkonummen lukiolaiset
on kutsuttu osallistumaan avoimeen
Suomi 100 -kirjoituskilpailuun.
Vapaaehtoisessa kisassa on
jaossa yhteensä 5 000 euron
rahapalkinnot. Kirjoituskilpailun
järjestävät yhteistyössä Espoon
Sotaveteraanit, Espoon seudun
kulttuurisäätiö sekä Espoon,
Kauniaisten ja Kirkkonummen
lukiot.
> Palkinnot julkistetaan Espoon
Metro-areenalla pidettävässä
itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.
ESPOO
PÄIVÄSTÄ
PÄIVÄÄN
Poimi tästä talvikauden
parhaat menovinkit ja
kiinnostavimmat
tapahtumat talteen.
LISÄÄ TAPAHTUMIA:
espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat
Itsenäisyyspäivä
huipentuu konserttiin
ESPOON SUOMI 100 -juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin
Espoo Metro Areenalla. Konsertin orkesterina soittaa Tapiola Sinfonietta
johtajanaan Jan Söderblom. Solisteina esiintyvät Diandra ja Aarne Pelkonen.
Areenalla nähdään myös nuorten Metropoli-kuoro, Jousenkaaren koulun
kuoro sekä Lauluyhtye Kumo.
Tapahtumassa jaetaan vuoden 2017 Espoo-mitalit. Konserttia voi
seurata livenä sekä 30 päivää konsertin jälkeen tallenteena osoitteessa
espoo.fi/livetapahtumat.
> Espoo Metro Areena ke 6.12. klo 14.30.
Lisätietoja: espoo.fi/itsenaisyyspaiva
DANIEL SAXLID
› PRESIDENTIT
UUSISSA RAAMEISSA
SUOMI 100 Pressat -näyttely tuo esille
maamme itsenäisyyden ajan päämiehet
uudessa valossa ja herätellen tuoreita
näkökulmia ja ajatuksia.
> Valtakunnallinen kuvataiteilijoiden
näyttely on esillä 22.11.–22.12. Galleria
AARNIssa sekä Studio AARNIssa, Heikintorin
kauppakeskus, Kauppamiehentie 1.
› KUUDES-
LUOKKALAISILLE
OMA JUHLA
KAIKKI ESPOON kuudesluokkalaiset on
kutsuttu itsenäisyyspäivän juhliin Opinmäkeen
1. joulukuuta. Espoo International
Schoolin tiloissa järjestettävän tilaisuuden
ohjelmaan kuuluu muun muassa
sisääntulomalja, kättelyt, kaupunginjohtaja
Jukka Mäkelän puhe, kikapon ja
valssin tanssiminen sekä Maamme-laulu.
Musiikista vastaa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta
johtajanaan Tero
Haikala.
Saman päivän iltana 1.12. pidetään joulukonsertti
kaikille espoolaisille, erityisesti
kuudesluokkalaisten vanhemmille.
Esiintyjinä loistavat Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunta, Sunan koulun
kuoro ja Jannike Sandström.
12

Avajaiset huipentuvat
ilotulitukseen
KIRKKOJÄRVEN NUORISOTILAN Grand Opening huipentuu
nuorten itsensä suunnittelemaan ilotulitukseen. Kirkkojärven
koulun opiskelijoista koostuva ryhmä on kokoontunut Ilotulituskoulu-nimisen
yrityksen opastamana ennen avajaisia suunnittelemaan
ilotulituksen teeman, valaistuksen, musiikin ja toteutuksen.
Illan aikana paikan päällä on 12–17 vuotiaille suunnattu disko.
> Grand Opening, Nuori Espoo Party Zone ti 5.12. klo 17–21,
Kirkkojärven nuorisotila. Tapahtuma on maksuton ja päihteetön.
› REALISMIN
JÄLJILLÄ
KOLME nuorta realistia -taidenäyttelyssä
on esillä kolmen taiteilijan
ryhmä, jota yhdistää kiinnostus
realistiseen maalaustaiteeseen
ja sen klassisiin perinteisiin.
Näyttelyssä on esillä Aarne
Ruokokosken, Kai Halmesvaaran
ja Janne Jääskeläisen töitä.
> Espoon Kulttuurikeskuksen
näyttelytila 13.12.–31.12.2017.
› JOULUN
HENKEÄ SENIORI-
ILTAPÄIVÄSSÄ
KESKIVIIKKONA 29.11. klo 14 seniori-iltapäivän
luennolla kuullaan, miten vähävaraisia
on autettu Espoossa jouluna
ennen ja nyt. KAMUn Museopeda-tila,
Näyttelykeskus WeeGee (Ahertajantie
5). Vapaa pääsy.
› INFO
MAALÄMMÖSTÄ
PIENEMMÄT KÄYTTÖKUSTAN-
NUKSET ja päästöt – maalämmössä
on monia etuja. Tule
kuulemaan, miten luontotalossa
siirryttiin maalämpöön ja
miten voisit ottaa sen käyttöön
omassa omakotitalossasi.
› TIERNAPOJAT
SAI PÄIVITYKSEN
18-HENKINEN SOINTI Jazz Orchestra
vyöryttää yhdessä neljän valovoimaisen
laulusolistin kanssa monipuolisen
kattauksen suomalaista joulumusiikkia
aina 200-vuotiaasta Tiernapojista uusiin
joululauluihin. Luvassa on ihastuttanut
uudelleensovitus perinteisestä
Tiernapojat-kuvaelmasta, missä tuttuja
tyyliteltyjä melodioita värittävät sävelletyt
orkestraaliset välisoitot ja improvisaatiot.
Väliajan jälkeen on luvassa kattaus
tuoreita sovituksia joululauluklassikoista
sekä uutta joulumusiikkia.
> Konsertti ke 20.12.2017 klo 19.00
Sellosalissa. Liput Lippupiste.
Tapahtuma kuuluu Kaikukortin piiriin.
> Su 10.12.2017 klo 14.00–
14.30, Villa Elfvikin luontotalo,
Elfvikintie 4. Vapaa pääsy.
LEHTIKUVA
Pete Parkkonen.
› OLETKO VALMIS?
KOHTA SATAA!
MÄRKÄ T-PAITA, samppanjapullo, kultasadetta…
Pete Parkkonen villitsee
silmäniloa tarjoavalla tiheätunnelmaisella
Kohta sataa -musiikkivideolla, joka
on kerännyt paljon katselukertoja ja
keskustelua YouTubessa. Kolme albumia
julkaissut laulaja nousi aikanaan
julkisuuteen Idols-ohjelman kautta. Hänet
muistetaan myös voittopokaaleista
Tanssi tähtien kanssa- ja Tähdet tähdet
-ohjelmissa. Nyt kiharapää saapuu sulattamaan
sydämiä Leppävaaraan.
> Konsertti la 2.12. klo 19 Sellosalissa.
Liput Lippupiste.
› RAIKKAIN UUDEN-
VUODENLUPAUS
OLISIKO AIKA tumpata viimeinen tupakka?
28 päivää ilman -ohjelmassa
on tarjolla tapaamisia ja vertaistukea
tupakoinnin lopettamiseen Samarian
terveysasemalla. Tilaisuudet tiistaisin
16.1.2018 alkaen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
www.28paivaailman.fi.
› KOKO PERHEEN
JAMIT
MICKE LÅNGBACKA ja Petri Keskitalo
esiintyvät Jazz for Kids -ilmaiskonsertissa,
joka sopii kaikille. Luvassa
on brassisoittimien äänenvärejä ja
sävyjä pasuunalla, bassopasuunalla
ja tuuballa. Duolta kuullaan versioita
jazzstandardeista ja vapaata improvisointia.
Flyygeliaulaan pääsee helposti
lasten kanssa.
> Espoon kulttuurikeskus,
Kulttuuriaukio 2, lauantai 9.12. klo 11.
Kesto 45 min. Vapaa pääsy.
Miljoonasade
vietti
30-vuotisjuhlavuotta
vuonna 2016.
Lumoavaa taitoa
ja huumoria
CIRCO AEREON vauhdikas uutuusteos Kinema on huipputason
nykysirkusta! Lavalla kohtaavat elävä räsynukke, maailman suuripäisin
mies ja itsensä taisteluun haastava hurjapää. Nykysirkukseksi
kutsuttu tyyli syntyi 1990-luvulla ja se yhdistelee perinteiseen
sirkukseen eri näyttämötaiteita, kuten tanssia ja teatteria.
> Esitykset Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa ti 12.12.
klo 19.00 (ensi-ilta), ke 13.12. klo 19.00, to 14.12. klo 19.00, pe
15.12. klo 19.00, la 16.12. klo 14.00 ja la 16.12. klo 18.00. Liput
Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto tai Lippupiste.
› MUSAA MILJOONIEN YSTÄVILLE
MILJOONASADE TEKEE jo yli 30 vuotta kestäneen uransa kunniaksi tammikuussa
harvinaisen akustisen kiertueen. Ruusunnuppu Unplugged -konsertti tulee tarjoamaan
uusia sovituksia vanhoista kappaleista, yllätysvierailijoita ja tietenkin paljon
kaikkien tuntemia Miljoonasateen hittejä.
> Keikka pe 12.1.2018 klo 19.00 Sellosalissa. Liput Lippupiste.
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 13

MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU
Liikuntailta
työikäisille
› Kannusillanmäen urheiluhallissa
maanantaisin klo 17.15–18.15
› Tuulimäen urheiluhallissa
tiistaisin klo 17–18
› Leppävaaran uimahallissa
tiistaisin klo 18–19
› Olarin liikuntakeskuksessa
tiistaisin klo 18–19
(keväällä alkaen 6.3.)
› Espoonlahden uimahallissa
keskiviikkoisin klo 18.30-19.30
› KEVÄÄN AVOIMET
LIIKUNTARYHMÄT
ESPOONLAHTI
› Ke klo 11.30-12.15 Seela-ryhmä
senioreille, kehonhuoltojumppa,
Mainingin koulun jumppasali
HELPPO HYPPÄYS
LIIKUNNAN PARIIN
Sonja Seppänen
ohjaa Kannusillanmäen
liikuntailtoja. Lokakuun
lopussa vuorossa oli
keppijumppa.
Liikuntaillat tarjoavat työikäisille helpon tavan lähteä tai
palata liikunnan pariin. Monipuolista, ohjattua liikuntaa
on tarjolla kolmena iltana viikossa.
KESKI-ESPOO JA KALAJÄRVI
› Ti klo 9.30-11.00 sporttiklubi seniorit,
Kalajärven kuntosali
› Ti klo 13.00-14.30 sporttiklubi 68+
seniorit, Kannusillanmäen kuntosali
› ti klo 8.00-8.30 massakertamaksuvesijumppa,
Keski-Espoon uimahalli,
iso allas
› Ti klo 15.30-16.30 jumppi, 7.-9.
luokkalaisille, Kalajärven kuntosali
LEPPÄVAARA
› Ke klo 13.50-14.45 avoin kuntosali
erityisryhmille, Leppävaaran uimahallin
kuntosali
› Ke klo 14.00-14.45 kevyt seniorijumppa,
Leppävaaran uimahallin
liikuntasali
› Pe klo 9.00-10.00 liikunta-aamu
senioreille, Karakallio Sisu-Sali
KEPPIJUMPPAA, KUNTOPIIRIÄ,
kuntosaliharjoittelua ja kuminauhajumppaa.
Tavoitteena avata niska-hartiaseutua
työpäivän jälkeen,
voimistaa selkää tai keskivartalon
hallintaa. Kaikkea tätä tarjoavat Espoon
liikuntaillat, joita järjestetään
kaikissa kaupunkikeskuksissa maanantai-,
tiistai- tai keskiviikkoiltoina.
– Liikuntaillat työikäisille
14

OIVALLUS
LIITY MUKAAN
HASHTAGILLA
#ESPOOLIIKKUU!
Yhteisö buustaa
liikkumaan
Espoo liikkuu on Espoon liikkujien ja
liikuttajien yhteisö. Espooliikkuu.fi-yhteisösivustolta
on helposti saatavilla tietoa
espoolaisesta liikunnasta ja urheilusta.
TEKSTI Veera Saloheimo
1
Yhteisö kokoaa verkkosivustolleen espooliikkuu.
fi tietoa ja fiiliksiä eri somekanavista. Sivustolta
löytyvät espoolaisten liigaseurojen kotipelit ja
tulokset, vinkit kisoihin ja tapahtumiin sekä oma sivunsa
maksutonta liikuntaa kaipaaville. Liikuntapaikoista
on tarjolla linkkejä ja artikkeleita.
2
Kaikki espoolaiset liikunnan ystävät ovat tervetulleita
mukaan! Kuka tahansa voi liittyä
Espoo liikkuu -yhteisöön käyttämällä julkisessa
päivityksessään Facebookissa, Instagramissa
tai Twitterissä tunnistetta #espooliikkuu. Liikuntahetkestä
voi lähettää niin tekstiä, kuvaa kuin videotakin.
3
Liikuntaseuroille Espoo liikkuu -yhteisö luo
mahdollisuuden lisänäkyvyyteen ja yhteisiin
kampanjoihin. Jatkossa näitä kampanjoita
on tarkoitus lisätä ja tuoda näkyviin myös kaupungin
infotauluille.
KÄVIJÄMÄÄRÄ KASVAA
Espooliikkuu.fi otettiin käyttöön vuoden 2016
alusta. Ensimmäisen vuoden aikana sivustolla
oli 10 000 eri kävijää ja tämän vuoden lokakuuhun
mennessä kävijöitä oli ollut jo 15 000.
Espoo liikkuu on ainutlaatuinen yhteisö, joka
kokoaa koko Espoon liikunnan yhteen.
Gemenskapen sporrar
oss att motionera
Esbo i farten (Espoo liikkuu) är en gemenskap
för alla motionärer och motionsarrangörer i
Esbo. På webbplatsen espooliikkuu.fi finns
gott om information om motion och idrott i Esbo.
TEXT Veera Saloheimo
ALLT FLER BESÖKARE
Espooliikkuu.fi lanserades i början av år 2016.
Under det första året hade webbplatsen 10 000
unika besökare, och till oktober i år var antalet
hela 15 000 unika besökare. Esbo i farten är
en unik gemenskap som samlar all motion och
idrott i Esbo på ett och samma ställe.
1
Gemenskapen samlar information och stämningar från olika kanaler
i de sociala medierna och lägger ut dem på sin webbplats. På webbplatsen
finns information om Esbobaserade ligaklubbars hemmamatcher
och resultat, tips om tävlingar och evenemang samt en separat
sida för den som är intresserad av avgiftsfri motion. På webbplatsen finns
också länkar till motionsplatser och artiklar om dem.
2
Alla motionsintresserade Esbobor är välkomna med! Vem som
helst kan gå med i Esbo i farten-gemenskapen genom att använda
taggen #espooliikkuu i ett offentligt inlägg på Facebook,
Instagram eller Twitter. Du kan skicka text, bild och videoklipp om din
motionsstund.
3
För idrottsklubbar erbjuder Esbo i farten-gemenskapen en
möjlighet till extra synlighet och gemensamma kampanjer.
Avsikten är att i fortsättningen öka antalet kampanjer och visa
dem också på stadens informationstavlor.
ANSLUT DIG MED
HASHTAGGEN
#ESPOOLIIKKUU!
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 15

HELMI
MURAALI VIE
MIELIKUVITUS-
MATKALLE
KIVENLAHDESSA KERROSTALON
seinä muuttui syyskuussa taideteokseksi,
muraaliksi. Fantasiaa ja
todellisuutta sekoittavan muraalin
toteutti espanjalaistaiteilija Dulk
eli Antonio Segura Donat.
Dulkin muraali syntyi osana
UPEA2017-kaupunkifestivaalia,
joka toi suomalaiskaupunkeihin yli
20 pysyvää muraalia. Kolme niistä
elävöittää Espoon kaupunginosia
ja lisää osaltaan niiden yhteisöllisyyttä.
Matinkylään serbialainen
Artez eli Andrej Zicik maalasi
luonnosta inspiroituneen teoksen,
ja karakalliolaisen kerrostalon seinässä
tamperelaistaiteilija Teemu
Mäenpään muraali kuvaa suutelevaa
pariskuntaa, talon ensimmäisiä
asukkaita.
Dulkin muraali ottaa kriittisesti
kantaa eläinten asemaan maapallolla,
mutta on katsojan huomion
kiinnittämiseksi toteutettu pehmeillä
pastelliväreillä. Teos kuvaa
lapsen silmin seikkailua kirjassa,
viimeisen dodo-linnun matkaa
pohjoisessa metsässä.
– Erityisesti lapset tarvitsevat
mielikuvitusmatkailua, Dulk sanoo.
– Sen avulla he säilyttävät taikuuden
sisällään.
PIRITTA PORTHAN
16

TIMO PORTHAN
MURALMÅLNINGEN
BJUDER PÅ EN
FANTASIFÄRD
I SEPTEMBER omvandlades väggen
på ett stenhus i Stensvik till ett
konstverk, en muralmålning. Muralmålningen
som blandar samman
fantasi och verklighet målades av
den spanske konstnären Dulk, dvs.
Antonio Segura Donat.
Dulks väggmålning är en del av
stadsfestivalen UPEA2017, som introducerade
fler än 20 permanenta
väggmålningar i städer runt om i
Finland. Tre av dem livar upp och
ökar gemenskapen i olika stadsdelar
i Esbo. I Mattby målade serbiska
Artez, dvs. Andrej Zicik, ett konstverk
som inspirerats av naturen,
och på väggen av ett höghus i Karabacka
finns en muralmålning av den
Tammerforsbaserade konstnären
Teemu Mäenpää som föreställer
ett kyssande par, husets första invånare.
Dulks muralmålning behandlar
djurens ställning i vår värld med
ett kritiskt grepp men har utförts i
mjuka pastellfärger för att fånga tittarens
uppmärksamhet. Konstverket
beskriver ett äventyr i en bok med
barnets ögon: den sista dodofågelns
färd i den nordiska skogen.
– Det är speciellt barn som behöver
fantasiresor, säger Dulk.
– Med hjälp av det kan de bevara
sin inre förtrollning.
PIRITTA PORTHAN
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 17

PALVELU
TYKKÄÄTKÖ JO
KOTIKAUPUNGISTASI?
facebook.com/
espoonkaupunki
OK • FACEBOOK • FACEBOOK •
OFACEBOOK • FACEBOOK • FACEB
Tavoitteita
luvuin
VUONNA
2030
HIILINEURAALI KAUPUNKI
Espoo-tarina on kirjoitettu yhdessä
asukkaiden ja kaupungin henkilöstön
kanssa. Sen toimintaperiaatteiden
mukaisesti Espoo on verkostomainen
viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen
edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on
hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää.
TEKSTI Tiina Parikka
YLI
1 000
KAUPUNKIPYÖRÄÄ
VÄHINTÄÄN
93
PROSENTTIA YLI
75-VUOTIAISTA ASUU
TURVALLISESTI KOTONA
KESTÄVÄ ESPOO RAK
0Pyöreä nolla
PÄIVÄKOTIEN ja koulujen sisäilmakohteiden
ja niiden hätäväistötilojen määrä halutaan
tiputtaa nollaan. Sen saavuttamiseksi toimitilojen
korjaus- ja uudisrakentamisen lista onkin pitkä.
Valmistumassa on Kirstin koulun ja päiväkodin
peruskorjaukset. Haukilahden päiväkoti,
Karamäen päiväkoti ja Kungsgårds skola och
daghem korvautuvat uudisrakennuksella.
Kokonaan uusi päiväkoti nousee Suviniittyyn
ja Matinraitille. Peruskorjauksen yhteydessä
laajennetaan Viherlaakson koulu ja lukio,
Tuomarilan koulu ja Laajalahden koulu.
280
MILJOONAN
VUOTUISELLA INVESTOIN-
TIKATOLLA TURVATAAN
VELKAANTUMISEN KÄÄN-
TYMINEN LASKUUN.
ESPOON TYÖLLISYYSASTE
NOUSEE
75
PROSENTTIIN JA
TYÖTTÖMYYS LASKEE
VIITEEN PROSENTTIIN.
5
VUOTTA TÄYTTÄNEILLE
ALOITETAAN MAKSUTTO-
MAN VARHAIS-
KASVATUKSEN KOKEILU.
18

YKSIN-
KERTAISESTI
PARAS
Yhden luukun
periaate
ESPOO OSOITTAUTUI vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa
UUDESSA toimintakulttuurissa asiakas on keskiössä.
Euroopan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti
Hyvä esimerkki yhden luukun periaatteesta on
kestävimmäksi kaupungiksi. Tuoreen seurantatutkimuksen
nuorisopalvelujen Ohjaamo, josta voi hakea apua
mukaan Espoo on säilyttänyt asemansa Euroopan
isompiin ja pienempiin kysymyksiin. Asiakkaan
kestävimpänä kaupunkina ja tästä tittelistä halutaan pitää
vastaanottanut henkilö saattaa tarvittaessa
kiinni jatkossakin.
avuntarvitsijan eteenpäin.
Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, jossa Espoo haluaa
Palvelut myös sähköistyvät. Rakennuslupa- ja
olla ykkönen. Tavoitelistalla on muun muassa Suomen
rakennus valvonta-asioissa otetaan käyttöön
liikkuvimman kaupungin titteli ja pääkaupunkiseudun
sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Kaupungin
suurten kuntien parhaat oppimistulokset. 1asiakaspalveluun luodaan täysin sähköinen kanava.
ENNETAAN YHDESSÄ
KESTÄVÄ
TULEVAISUUS
Welcome to Espoo
VUODEN 2017 ALUSSA espoolaisista 77,5 prosenttia oli suomenkielisiä.
Ruotsia äidinkielenään puhui 20 131 espoolaista 7,3
prosenttia ja vieraskielisiä 41 652 eli 15,2 prosenttia asukkaista.
Molempien kotimaisten kielten osuus supistui. Vieraskielisten
osuus Espoon väestönkasvusta oli 70 prosenttia.
Kaksikielinen Espoo haluaa vastata vieraskielisten palvelutarpeisiin.
Jatkossa Espoosta saa palveluja suomen- ja ruotsikielen lisäksi
myös englanniksi.
TERVEYSPALVELUT
DIGITALISOITUVAT
Päivystykseen voi varata ajan netissä osoitteessa www.espoo.fi/eterveys.
Etäpalvelut ja viestivälitys ovat osa terveydenhuollon digitalisoitumista.
Ikääntyvien palveluissa esimerkiksi seniorineuvontaan pääsee asioimaan
sähköisesti. Myös kotihoidossa otetaan käyttöön videovälitteiset palvelut.
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 19

VI ESBO
”HÄR TRÄFFAR
MAN MÄNNISKOR
AV ALLA SLAG
PÅ HELA SKALAN
MELLAN GLÄDJE
OCH SORG.”
KYRKVAKTMÄSTAREN
SOM ÄR BROBYGGARE
Hon är vänlig och glad. Hon har en positiv inställning till det
svenska språket och en uttalad vilja att på svenska betjäna
församlingsborna och sköta samarbetet med Esbo svenska
församlings anställda. Så står det i motiveringen till varför
Esbo domkyrkas vaktmästare Teija Pikkarainen har valts
till Årets brobyggare i Esbo. TEXT Harriet Öster BILD Olli Häkämies
– DET VAR TUR att jag satt ner när jag
blev uppringd och hörde om utnämningen
– jag blev alldeles paff, säger
Teija Pikkarainen.
Årets brobyggare är en person
som ger god service på svenska,
trots att hans eller hennes modersmål
är ett annat. Förslag till
vem, vilket företag eller vilken organisation
som ska tilldelas utmärkelsen
kommer från fältet. Det slutliga
valet görs av Esbo stads nämnd
Svenska rum.
– De som nominerat och valt
mig vet att jag inte talar flytande
svenska. Kanske utmärkelsen ska
ses som en ära för att jag försöker så
gott jag kan, funderar Pikkarainen.
Nomineringen av henne kom från
två håll som vet vad de talar om:
Esbo svenska församling och Kyrkoby
pensionärsklubb. I motiveringarna
konstaterar de att Teija Pikkarainen
går in för att möta människor
på deras modersmål också i känslofyllda
situationer som vid bröllop
och begravning.
– Här träffar man människor av
alla slag på hela skalan mellan glädje
och sorg. Ibland behöver de någon
som lyssnar en stund. Jag har alltid
kommit väl överens med människor,
jag ser inte till titlar eller bakgrund
utan tar var och en som han eller
hon är. När vi till slut lämnar jordelivet
är vi ändå alla lika värda, obe-
20

oende av hur begravningen ser ut,
säger hon.
– Som kyrkvaktmästare har jag
ingen plikt att tala svenska, men
jag vill betjäna församlingsborna så
väl som möjligt. Också på en sämre
svenska kan man reda ut saker och
ting, vilket kan vara viktigt för den
andra personen, men många vill
inte ens försöka för att de är rädda
att göra fel. Men ingen är fullständig
och man måste vara barmhärtig
mot sig själv.
ATT TEIJA PIKKARAINEN har lärt sig
och gärna talar svenska är ingen
självklarhet. Hon kommer från en
helt finsk miljö i Joensuu och pluggade
svenska i skolan, men praktisk
svenska har hon lärt sig senare på
egen hand.
Teija Pikkarainen ger god service
på svenska, trots att hennes modersmål
är finska. Tack vare det har Teija
Pikkarainen valts till Årets brobyggare.
– Vi har ju program på svenska i
tv, så jag lärde mig genom att titta
på dem. Motivation fick jag av att
ha släktingar som flyttat till Sverige
efter jobb. Tvåspråkigheten ser jag
som en rikedom som har gett mig
mycket och som jag vill ge vidare.
Det har jag betonat för mina barn.
I sin hemstad arbetade Pikkarainen
som karterare, företagare och
fastighetsförmedlare. Tillsammans
med sin man drev hon ett företag i
metallbranschen, som gick omkull
under depressionen i början av 1990-
talet.
– Det vände upp och ner på mina
värden i livet. Jag kom ut ur ekorrhjulet
och hade plötsligt tid för
barnen och familjelivet.
– Men jag har faktiskt också konkret
arbetat som brobyggare, säger
hon med ett skratt.
– Mitt sista uppdrag som karterare
gällde mätning av polygonpunkter
på ett brobygge.
TILL HUVUDSTADSREGIONEN flyttade
först hennes man för arbetets skull.
Ett par år senare, för 15 år sedan,
följde Teija och barnen efter. Småningom
började hon se sig om efter
jobb.
– Jag ville göra något där jag kan
möta och hjälpa människor. Jag tror
på ledning i livet och kom så att ta
kontakt med Kyrkslätt kyrkliga samfällighet,
som sökte en församlingsmästare.
När jag blev tillfrågad om
jag talar svenska sa jag att jag försöker,
säger hon. Det räckte.
För sju år sedan fick hon tjänsten
som vaktmästare vid Esbo domkyrka.
Att hon trivs i sitt arbete är
det inget tvivel om. Alla församlingstillfällen
och förrättningar ska förberedas,
efter det håller vaktmästaren
låg profil i bakgrunden och ser till
att allt går som det ska.
– När jag tidigt på söndag morgon
kommer till kyrkan för att förbereda
mässan och kantorn kommer för att
öva, då vilar själen. Det är en fantastisk
förmån att få arbeta till orgelmusik!
– Samarbetet med de församlingsanställda
och frivilliga fungerar
verkligen bra här. Med de svenskspråkiga
försöker jag alltid tala
svenska. Om det blir för svårt och jag
inte förstår ber jag: Kan du säga det
där på finska, är du snäll? Och det
är dom.
– Ett varmt tack till er alla! l
Hälsostationerna betjänar
på kundens villkor
PÅ HÄLSOSTATIONERNA i Esbo
har genomförts en reform som har
gjort kötiderna både till jouren och
till den icke-brådskande vården
kortare. Tjänsten bygger nu på
kundens behov även i övrigt.
På hälsostationen Samaria och
Kalajärvi hälsostation omorganiserades
hela jourverksamheten och arbetsfördelningen
mellan läkarna och
vårdpersonalen. Jourpatienter styrs
direkt till sjukskötarens mottagning.
Största delen av alla ärenden kan tas
hand om redan på skötarnas mottagning.
Vid behov tillkallas läkare
för mer ingående undersökningar.
Vården av jourpatienter kräver
nu mindre läkarresurser, och en
Vi bygger ett hållbart
Esbo – tillsammans
BERÄTTELSEN om Esbo har
skrivits i samarbete med invånarna
och stadens personal. Enligt dess
verksamhetsprinciper är Esbo en
ansvarsfull nätverksaktig stad som
består av fem stadscentra, en
föregångare där det är bra att bo,
studera, arbeta och driva företag.
större del av läkarnas arbetsinsats
kan därför inriktas till svårare
fall i jouren och till kroniskt
sjuka patienter. Då får esboborna
snabbare också tider inom den
icke-brådskande vården.
Även de digitala tjänsterna är
under utveckling. Redan i dagens
läge är det möjligt att göra en del
av tidsbokningarna och avbokningarna
på nätet.
På hälsostationen Samaria har
gjorts ett försök med jourhavande
sjukskötarens mottagning, där
kunden erbjuds förbindelse med
både bild och ljud. Förfarandet utvidgas
år 2018 också till andra hälsostationer.
Fram till årets slut har varje hälsostation fortfarande ett eget
telefonnummer för tidsbokning och rådgivning. Den 8 januari
2018 övergår stadens hälsocentraler till samma telefonnummer:
09 816 34500
Samtidigt förlängs servicetiderna till kl. 7–18.
MÅL FÖR ESBO:
✔ Koldioxidneutral
stad år 2030
✔ 93 procent av alla som fyllt
75 år bor tryggt hemma.
✔ Sysselsättningsgraden
i Esbo stiger till
75 procent.
✔ Esbo behåller sin ställning
som den hållbaraste
staden i Europa.
✔ Esbo är Finlands
mest motions- och
idrottsintresserade stad.
✔ Esbo står för de bästa
inlärningsresultaten bland
de stora kommunerna
i huvudstadsregionen.
RESUMÉ
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 21

VAPAALLA
TUNNETKO VERKOSTO-
KAUPUNGIN KAIKKI OSAT?
JUSSI HELLSTEN
1. Mikä on Espoon suurin kaupunkikeskus?
2. Tapiola tunnetaan kolmen T:n
kaupunkikeskuksena. Mitkä ovat nuo
kolme t-kirjaimella alkavaa sanaa?
3. Missä kaupunkikeskuksessa
kauppakeskus Iso Omena palvelutoreineen
sijaitsee?
4. Mittavinta uudisrakentaminen on
Espoonlahdessa. Mitä poikkeuksellista
Espoonlahden keskuksen rakennussuunnitelmissa
on?
5. Espoo oli asuntomessukaupunki
vuonna 2006. Missä osassa Espoota
asuntomessualue sijaitsee?
6. Espoon vanhin rakennus löytyy
Espoon keskuksesta. Mikä rakennus
on kyseessä?
7. Nuuksion kansallispuisto on yksi
Espoon tunnetuimpia kohteita. Millä
Espoon alueella se sijaitsee?
paikalliskeskuksessa 6. 1480-luvulla rakennettu Tuomiokirkko 7. Pohjois-Espoon paikalliskeskuksessa
Vastaukset: 1. Leppävaara 2. Tiede, taide ja talous 3. Matinkylä-Olarissa 4. Väliaikainen kauppakeskus Lippulaiva,
joka puretaan varsinaisen kauppakeskuksen valmistuttua 5. Kauklahden puistossa Kauklahden
LEPPÄVAARAN TORNI HEHKUI LAUANTAI-ILTANA
21.10. ESPOOSSA, KUN TORNITALON ASUKKAAT
VALAISIVAT OMAN KOTINSA IKKUNAT
VÄRIKKÄIN VALOIN YHDESSÄ KUVATAITEILIJA
ANNE ROINISEN KANSSA.
ESPOO-RISTIKKO
OIKEIN
VASTANNEIDEN
KESKEN ARVOTAAN
KIVOJA
PALKINTOJA.
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus
(14-kirjaiminen sana) 22.1. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.
22

ESPOOLAINEN
Espoo
United
on Espoo
Bluesin ja
Tapiolan
Hongan
yhteistyöalusta.
Tulevat
kotiottelut
ke 29.11. klo 18.30,
la 2.12. klo 17 ja
la 9.12. klo 17.
ESPOO PELAA TAAS KORISLIIGASSA
Espoo United on noussut miesten koripallon huipulle
lyhyessä ajassa. Korisliigaa ylempää tasoa ei ole.
Tavoitteena on kauden jatkaminen keväällä playoffseissa.
ESPOO ON vahva koripallokaupunki.
Viime vuosikymmenellä
Espoon Honka kuittasi puolet
Suomen mestaruuksista.
Nyt Espoo on palannut Korisliigaan
Espoo Unitedin sateenvarjon
alla.
United on Espoo Bluesin ja
Tapiolan Hongan yhteistyöalusta
miesten lätkässä ja koriksessa.
Tavoitteena on rakentaa edustusjoukkueille
pysyvä organisaatio.
Siihen liittyvät taloudelliset haasteet
ovat tällä vuosikymmenellä
saaneet enemmän huomiota kuin
urheilulliset saavutukset.
– Kun espoolaisen pääsarjatason
joukkueurheilun historiikkia
aikanaan kirjoitetaan, tulee
koko 2000-luvun osuudesta värikäs.
Joukkueena olemme kuitenkin
päässeet keskittymään
ydintyöhön, päävalmentaja Ville
Neva sanoo.
Hänen tehtävänään on johtaa
pelillisen identiteetin rakentamista,
jota joukkueessa pidetään
ennen kaikkea yhteistyönä.
Ydintyössä onnistumisesta
kertoo neljän viime vuoden saldo.
Joukkue on noussut uudelle sarjatasolle
joka vuosi. Viime vuoden
voitto ykkösdivarissa nosti espoolaiset
takaisin Korisliigaan.
Unitedin menestyksen, niin kuin
kaikessa urheilussa, mahdollistaa
vahva paikallinen junioritoiminta.
Tapiolan Honka on koripallossa
maan suurin junnuseura. Muita
isoja Espoossa ovat Leppävaaran
Pyrintö ja Espoo Basket Team.
UNITED PELAA kotiottelunsa Tapiolan
urheiluhallissa, isoimmat pelit sen
vieressä olevalla Metro Areenal la.
Syyskuun lopulla alkanut runkosarja
kestää 40 viikkoa, eli päättyy 4. huhtikuuta.
Tahti on kolme peliä kahdessa
viikossa. Kahdeksan parasta
joukkuetta etenee puolivälierien
kautta finaaleihin.
– Tavoitteena on jatkaa kautta
playoffseissa päivä kerrallaan. Tavoitteen
määrittely on tärkeää,
mutta tulostavoite on vain sivutuote
siitä, että asiat tehdään
hyvin, Ville Neva sanoo.
Hän viittaa UCLA-legenda John
Woodenin ajatukseen, jonka mukaan
mielenrauha tulee tiedosta,
että on tehnyt parhaansa tullakseen
mahdollisimman hyväksi.
– Klisee on tarkoitus muuttaa
todeksi. Sitä kautta syntyvät uudet
ennätykset.
Kymmenen vuotta ammattilaisena
pelannut Samuel Haanpää
on samaa mieltä.
– Halu menestyä on itsestäänselvyys.
Tuloksiin tuijottamista
tärkeämpää on silti päivittäinen
tekeminen.
HAANPÄÄ PELAA nyt ensimmäistä
kauttaan Espoossa, mutta on
Suomen kokeneimpia ammattilaisia.
Viime kauden hän pelasi
Argentiinassa, sitä ennen eri puolilla
Eurooppaa. Haanpäällä on
kokemusta myös Susijengistä,
vaikka ei tällä hetkellä maajoukkueessa
pelaakaan.
– On hienoa saada rakentaa
tänne pysyvää yhteisöä. United
voisi yhdistää espoolaisia,
Haanpää miettii.
Maajoukkueen menestys on
lisännyt kiinnostusta korikseen
myös liigatasolla. Pelejä katsomassa
käy jo muitakin kuin lajin
vannoutuneita harrastajia.
– Parhaat jutut lähtevät nuorisosta.
Junnuista on kasvamassa
uutta urheilu- ja kannattajasukupolvea,
Ville Neva sanoo.
JUHA PELTONEN
KUVA MIKKO RAJALA
ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 23

esbo.fi
Vielä ehdit
suojautua
VARAA AIKA INFLUENSSA-
ROKOTUKSEEN
› puhelimitse omalta terveysasemaltasi
tai neuvolasta
› netistä espoo.fi/influenssa
Ännu hinner du
skydda dig
BOKA TID TILL
INFLUENSAVACCINERING
› per telefon på din egen hälsostation
eller rådgivning
› via nätet esbo.fi/influensa
Influenssarokotukset ilman ajanvarausta:
› Leppävaaran, Samarian, Tapiolan ja Espoonlahden
terveysasemilla sekä Oma Lääkärisi Isossa
Omenassa la 25.11. ja 2.12. klo 9–16.
› Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa
28.11. klo 10–14
› Soukan palvelutalossa 30.11. klo 10–14
› Tapiolan palvelukeskuksessa 13.12. klo 10–14
Influensavaccin utan tidsbokning:
› På Alberga, Samaria, Hagalunds och
Esbovikens hälsostationer samt Oma Lääkärisi
i Iso Omena lör. 25.11 och 2.12 kl. 9–16.
› I Leva och bo-centralen i Alberga
28.11 kl. 10–14
› I Sökö servicecentral 30.11 kl. 10–14
› I Hagalunds servicecentral 13.12 kl. 10–14
ST P
INFLUENSSA
– OTA ROKOTE!
There is still time to
protect yourself
BOOK AN APPOINTMENT FOR
INFLUENZA VACCINATION
› by calling your health centre or maternity
and child health clinic by telephone
› online at espoo.fi/influenza
Influenza vaccinations without appointment:
› At Leppävaara, Samaria, Tapiola and Espoonlahti
health centres and Oma Lääkärisi Iso Omena on
Saturday 25 November and 2 December
from 9 a.m. to 4 p.m.
› At Leppävaara senior centre on 28 November
from 10 a.m. to 2 p.m.
› At Soukka senior centre on 30 November
from 10 a.m. to 2 p.m.
› At Tapiola senior centre on 13 December
from 10 a.m. to 2 p.m.
Facebook.com/espoonkaupunki Twitter.com/EspooEsbo Youtube.com/EspooEsbo Instagram.com/EspoonKaupunki