24.11.2017 Views

ESPOOLEHTI 3/2017

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2017

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

ESPOO ON

KESTÄVÄ KAUPUNKI

JUHLAVUOSI HUIPENTUU

ITSENÄISYYSPÄIVÄÄN

ESPOO PELAA TAAS

KORISLIIGASSA

TYKKÄÄTKÖ JO

KOTIKAUPUNGISTASI?

facebook.com/

espoonkaupunki

OK • FACEBOOK • FACEBOOK •

OFACEBOOK • FACEBOOK • FACEB

HOITOONPÄÄSY

PARANTUNUT

Espoon terveysasemien uudet toimintamallit ovat

jo tuottaneet tulosta. Jonotusaikojen lyhentyminen

on parantanut asiakastyytyväisyyttä.

SIVU 8


MUN ESPOO

TIMO PORTHAN

Kirjastosta löytyy

rumpuja lainaksi

tai soittajat voivat

tuoda omat

välineensä. Rumpuryhmä

kokoontuu

perjantaisin.

LISÄÄ TIETOA

KAIKKIEN

KIRJASTOJEN

PALVELUISTA

HELMET.FI/KIRJASTOT

_JA_PALVELUT

RYTMIÄ RUMPUUN KIRJASTOSTA

NEULEGRAFFITEJA Entressessä, tuolijumppaa

ja roolipelejä Isossa Omenassa.

Porakoneen lainausta, koodauskursseja ja

lukukoira Börje Tapiolassa. Espoon 17 kirjastoa

tarjoavat kaiken tämän ja paljon lisää:

laitteistoa löytyy 3D-tulostimesta vinyylileikkuriin

ja tapahtumia legorobottityöpajasta

kielikahvilaan.

Perjantai-iltana Sellon kirjastoon kokoontuu

Sakari Heikan ohjaama rumpuryhmä.

Ryhmässä soitetaan afrorytmejä kirjaston

djembe-rummuilla ja muilla rytmisoittimilla.

Eija Temisevä saapuu paikalle oman

shamaanirumpunsa kanssa.

– Tein tämän rummun itse, Temisevä

kertoo.

Ryhmäläiset harjoittelevat ensin tremolorytmiä

ja sitten slap-, tone- ja basso-lyöntejä.

– Tone on sellainen lihaisa lyönti, slap taas

ilmava ja rento, Heikka ohjaa.

Sitten jammaillaan ja annetaan rytmin

viedä, kunnes Heikan seuraavaksi ohjaama

ukuleleryhmä alkaa.

– Monet ovat aina halunneet soittaa tai

laulaa, mutta eivät ole uskaltaneet. Kirjaston

ryhmiin on helppo tulla ilman aikaisempaa

kokemusta.

PIRITTA PORTHAN

2


SISÄLLYS 3/2017

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2017

8Odotusajat lääkärin

kiireettömälle

vastaanotolle olivat

lokakuussa enää

13 päivää.

7Kamilla Mäkinen

on yksi Gräsan

kädentaitokeskuksen

ohjaajista.

VIELÄ MAHTUU

MUKAAN

KÄDENTAITO-

RYHMIIN.

TÄSSÄ NUMEROSSA:

2 MUN ESPOO › Rytmiä rumpuun kirjastossa

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Talousarvio vuodelle 2018

7 PALVELUKSESSA › Kädentaitojen ohjaaja

8 TEEMA › Terveysasemat uudistuivat

12 AKTIIVINEN ESPOO › Suomi 100 huipennus

15 OIVALLUS › Espoo liikkuu somessa

16 HELMI › Muraalit tuovat ilmettä ympäristöön

18 PALVELU › Espoo-tarina päivittyi

20 VI ESBO › Det svenskspråkiga Esbo

22 VAPAALLA › Espoo-ristikko

23 ESPOOLAINEN › Espoo pelaa taas korisliigassa

23

12

14

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

”METRO ON

ESPOON KAUTTA

AIKOJEN

SUURIN

INVESTOINTI.”

Metro mahdollistaa

METRO SAATIIN 18.11. alkaen liikkeelle Matinkylään asti

palvelemaan seudun asukkaita ja asiakkaita. Tavoitteena pitää

olla, että jokaisen espoolaisen liikennepalvelua parannetaan.

Metron lisäksi tarvitsemme esimerkiksi lähi- ja liityntäliikennettä,

joka hyödyntää kaikkia liikkumismuotoja kaupunkipyöristä

tulevaisuuden robottiautoihin.

Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne antaa mahdollisuuden

rakentaa kestävää ja monipuolista asumista,

kaupunkikeskuksiin tukeutuvaa älykästä palvelujärjestelmää

ja älykästä ketjutettua liikennejärjestelmää. Kaiken tämän

pohtiminen haastaa meidät oppimaan uusia toimintatapoja

ja -malleja.

Metro on Espoon kautta aikojen suurin investointi.

On hyvä muistaa, että emme ole rakentamassa

ainoastaan metroa, vaan erityisesti sitä,

mitä muuta se mukanaan tuo.

Metro on juuri se Aalto-yliopistoon, VTT:n,

Otaniemen tiedeyhteisöön ja yritysympäristöön

tukeutuva kasvu- ja kehityskäytävä,

johon voimme saada ja synnyttää uusia

kilpailukyisiä yrityksiä. Aalto-yliopisto ja

Helsingin yliopisto ovat muutaman

pysäkin päässä toisistaan. Meillä on mahdollisuudet

rakentaa Euroopan kilpailukykyisin

innovaatioympäristö, synnyttää

lisää Supercellin kaltaisia tarinoita!

Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja

Metron möjliggör

METRON BÖRJADE trafikera den 18 november ända till Mattby

och betjänar invånarna och kunderna i området. Målet är

att trafikservicen ska förbättras för varje Esbobo. Förutom

metron behöver vi till exempel när- och matartrafik som utnyttjar

alla transportsätt från stadscyklar till framtidens robotbilar.

En stadsstruktur som utgår från spårtrafik erbjuder

möjligheten att bygga ett hållbart och mångsidigt boende,

ett intelligent servicesystem med stadscenter

som utgångspunkt samt ett intelligent, sammanlänkat

trafiksystem. Att fundera över allt detta utmanar oss

till att lära oss nya handlingssätt och -modeller.

Metron är den största investeringen i hela

Esbos historia. Det är bra att komma ihåg att vi

inte bara håller på att bygga metron, utan särskilt

det som den för med sig.

Metron är just den tillväxt- och utvecklingskorridor

som stöder sig på Aalto-universitetet,

VTT samt den vetenskapliga gemenskapen

och företagsmiljön i Otnäs och där vi kan få och

skapa nya konkurrenskraftiga företag. Aalto-universitetet

och Helsingfors universitet ligger endast

några stationer från varandra. Vi har möjligheten

att bygga den mest konkurrenskraftiga

innovationsmiljön i Europa, skapa nya berättelser

som påminner om Supercell!

Jukka Mäkelä, stadsdirektör


Ruotsin 100-vuotislahja

Suomelle on Hanasaaren

rantavedestä nouseva

”Free Fall” -veistos, joka

vihittiin käyttöön tiistaina.

(Visit Espoo 30.10.)


Miten rakennetaan

kestävää #Espoo’ta älykkäästi

toimivilla palveluilla?

Kokoa tiimisi ja

osallistu kisaan! #Future-

CityFi #avoindata


Leppävaaran valoteos

hehkuu 21-kerroksisen

talon kaikilla sivuilla.

#suomi100espoo

#suomi100 #espoo

#kulttuuriespoo

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM JAKELUPALAUTE

jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ja Susanna Tuononen ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 3.3.2018

4


POIMINNAT

2 519

ESPOOSEEN VALMISTUI TAMMI-SYYSKUUSSA 2 519 UUTTA

ASUNTOA ELI 1 100 ASUNTOA ENEMMÄN KUIN VUOTTA AIEMMIN.

ASUNTOTUOTANTO ON PIRISTYNYT MERKITTÄVÄSTI ESPOOSSA

JA UUSILLE ASUNNOILLE MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT OVAT

YLI KAKSINKERTAISTUNEET VUODENTAKAISESTA.

Espoo investoi

kasvuun

VALTUUSTOKAUSI 2017-2021 käynnistettiin Espoo-tarinan

päivittämisellä sekä valtuustokauden tavoitteiden

määrittämisellä. Kasvavaa Espoota kehitetään taloudellisesti,

ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti niin,

että Espoo pysyy Euroopan kestävimpänä kaupunkina.

Espoon kehittämiseen investoidaan

18 %

SÄILYY ESPOON

KUNNALLIS-

VERO-

PROSENTTINA

MYÖS VUONNA

2018.

ensi vuonna 280 miljoonaa euroa ja 2,7 miljardia

euroa seuraavan kymmenen vuoden

aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin,

metron kehityskäytävän sekä aluekeskusten

ja kaupunkirakenteen kehittämisen edellyttämät

liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet.

Kunnallisvero pysyy seuraavan vuoden 18 prosentissa

ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2017 tasolla. Vuonna

2018 verotuloja arvioidaan kertyvän 1 495 miljoonaa

euroa, joka on 1,7 prosenttia enemmän kuin kuluvan

vuoden ennuste.

Vuosikate nousee 191 miljoonaan euroon, joka ei kuitenkaan

riitä mittavan investointiohjelman rahoittamiseen.

Kauden lopussa vuosikate nousee tavoitteeksi

asetettuun 270 miljoonaan euroon. Kaupungin käyttötalouden

tulos ja tulorahoituskyky vahvistuvat koko taloussuunnitelmakauden

ajan.

Vuonna 2018 kaupungin nettoinvestoinnit

ovat 287 miljoonaa euroa ja

konsernin 700 miljoonaa euroa. Kaupungin

lainakanta kasvaa edelleen ja

ylittää 1 miljardin rajan vuonna 2020.

Espoo konsernin lainakanta nousee taloussuunnitelmakauden

aikana 4,6 miljardiin

euroon ja niin sanottu verorahoitteinen

oikaistu lainakanta 3,4 miljardiin

euroon. Oikaistun lainakannan

kasvu pysähtyy vuonna 2020, mutta

lainakanta alkaa pienentyä vasta vuoden 2022 jälkeen.

Koulujen ja päiväkotien tilojen parantamiseen panostetaan

seuraavan kymmenen vuoden aikana käyttö- ja

investointitaloudella yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.

Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuvat Haukilahden

päiväkoti ja kirjasto, Karamäen, Vermon, Matinraitin

ja Suviniityn päiväkotihankkeet sekä Soukankujan

päiväkodin peruskorjaus. Kaupungin rakentamisohjelmassa

on vuosina 2018-2022 viisi kouluhanketta ja neljä

yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta.

95-ELOKUVA

SAA ENSI-

ILTANSA 25.

JOULUKUUTA.

ESPOO ON ELOKUVAKAUPUNKI

ESPOO ON valikoitunut useasti elokuvien kuvauspaikaksi

vuosikymmenien aikana ja espoolaiset

ovat osallistuneet elokuvien tekoon esimerkiksi

työntekijöinä, yrityksinä ja avustajina.

Kaupunkina Espoo on monipuolinen kuvauspaikka

kaupunkimaisuuden ja samalla luonnon

läheisyyden vuoksi. Espoossa on kuvattu niin

komediaa, draamaa, kauhua kuin koko perheen

elokuvia.

Joulukuun 25. päivänä ensi-iltansa saava

Aleksi Mäkelän 95-elokuva kertoo maailmanmestaruusviikonlopun

huumasta ja ensimmäisestä

Suomen voittamasta jääkiekon maailmanmestaruudesta.

Elokuvassa kerrotaan

kulissien takaisten tarinoiden kautta, miksi

Suomi voitti ja miten se vaikutti kansaan. Elokuvan

kuvaukset alkoivat keväällä 2017 ja se on

osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Elokuvaa

on tehty yhteistyössä Espoon ja espoolaisten

kanssa, ja osa kohtauksista on kuvattu

Espoossa.

Taneli Mustosen ohjaama kauhuelokuva

Bodom (2016) perustuu osin vuoden 1960 tapahtumiin

Bodomjärven rannalla. Elokuva kuvattiin

Espoossa, lähellä tapahtumapaikkaa.

Osa kohtauksista on kuvattu Virossa.

Timo Parvelan suosittuihin Ella-kirjoihin perustuvaa

ja Taneli Mustosen ohjaamaa Ella ja

kaverit -elokuvaa (2012) kuvattiin Espoossa

ja muualla pääkaupunkiseudulla. Kuvauspaikkoina

käytettiin muun muassa Thorstorpia

Leppävaarassa, Espoon keskuksen virastotaloa

ja Gumbölen kartanoa.

Johanna Vuoksenmaan ohjaamaa

Nousukausi-elokuvan (2003) kohtauksia kuvattiin

esimerkiksi Haukilahdessa.

Kaisa Rastimon ohjaama koko perheen elokuva

Heinähattu ja Vilttitossu (2002), joka perustuu

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjasarjaan,

kuvattiin ympäri Suomea, muun muassa

Espoon Kauklahdessa.

Mika Kaurismäen Zombie ja kummitusjuna

-elokuvan (1991) kohtauksia kuvattiin Keski-

Espoon alueella, muun muassa Kirstinharjulla,

Tuomarilan VPK-talolla ja Espoon keskuksen

rautatieasemalla.

Lasse Naukkarisen ohjaamaa Hääyö myytävänä

-elokuvan (1979) kuvauspaikkoina käytettiin

Espoon kirkkoa ja Bembölen kahvitupaa.

Ere Kokkosen ohjaama Lottovoittaja UKK

Turhapuro (1976) on Uuno Turhapuro -elokuvasarjan

kolmas elokuva. Esson baari -kohtaus

kuvattiin Espoon Mankin bensa-asemalla.

Yrjö Nortan ohjaaman Kolmas laukaus -elokuvan

(1959) kohtauksia kuvattiin Bembölessä.

Jaakko Korhosen ohjaama Rovastin häämatkat

(1931) on mustavalkoinen mykkäelokuva,

jota kuvattiin Espoossa. Kuvauspaikkoina

olivat muun muassa Muuralan sairaala, Espoon

kirkko ja Espoon kartano.

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 5


POIMINNAT

Tervetuloa

uudet asukkaat

ESPOON KULTTUURITOIMIJAT huomioivat vuonna

2016 Suomen kansalaisuuden saaneita espoolaisia

monipuolisilla kulttuurieduilla 1.9.2017-

31.5.2018. Tavoitteena on tehdä espoolaisia kulttuuripalveluita

tutuiksi ja toivottaa uudet kansalaiset

tervetulleiksi Espooseen. Uusien kansalaisten

on mahdollista vierailla museoissa,

nauttia konserteista ja elokuvista sekä osallistua

tapahtumiin ja erilaisiin työpajoihin.

Kaupungin omien kulttuuritoimijoiden, kulttuuritalojen

ja -keskusten lisäksi mukana ovat

Gallen-Kallelan Museo, Helinä Rautavaaran

museo, Espoon kaupunginteatteri, Tanssiteatteri

Glims & Gloms, Teatteri Hevosenkenkä, Espoo

Ciné, JuuriJuhla-RotFest ja Tapiolan kuoro. Edut

vaihtelevat ilmaisista pääsylipuista alennettuihin

hintoihin. Kyseessä on pilottihanke, jonka jatko

arvioidaan myöhemmin.

Vuonna 2016 noin 730 espoolaista sai Suomen

kansalaisuuden. Suurin osa heistä puhui vähintään

auttavaa suomea ja yleisimpiin äidinkieliin

lukeutuivat venäjä, somali, englanti ja arabia.

Ingmar

Bergmanin

Syyssonaatti

Espoon

kaupunginteatterissa,

ensi-ilta

14.2.2018.

HISTORIAN KÄTKÖISTÄ

Aikamatka kansakouluun

MUSIC OF FINLAND –TAPAHTUMAN MUUSIKOT

ESPOON MUSIIKKIOPISTON KASVATTEJA

SUOMEN 100-VUOTISJUHLAA vietettiin Shanghaissa

ja lähikaupungeissa 6.–18. marraskuuta.

Samalla juhlistettiin Sibelius-Seuran ja China

Symphony Development Foundationin kesäkuussa

perustamaa Sibelius China

Societya. Yhdistys vahvistaa maiden

kulttuuriyhteistyötä ja opiskelijavaihtoa

klassisen musiikin alalla.

China Symphony Development

Foundationissa ovat jäseninä kaikki

73 Kiinan sinfoniaorkesteria.

Music of Finland -tapahtuma on osa arvostettua

Shanghai International Art’s Festivalia.

Se sisältää yhdeksän suomalaisen musiikin

konserttia, luentoja ja pianon mestarikursseja

Shanghai Conservatory of Musicissa ja Ningbo

International Institutissa. Konserteissa kuullaan

muun muassa Sibeliuksen piano- ja kamarimusiikkiteoksia

Folke Gräsbeckin, Jan-

Paul, Jonathan ja Rebecca Roozemanin

sekä Jamin ja Jason Hun tulkitsemina.

Nuoret kahden perheen muusikot

ovat aloittaneet opintonsa Espoon musiikkiopistossa.

He osallistuivat vuonna

2014 Tapiolan nuorten sinfonikkojen Kiinan

kiertueelle. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

suojelee Music of Finland -tapahtumaa.

ASUMISNEUVOJILTA APUA ASUMISEN ONGELMIIN

FESTIVAALI

SISÄLTÄÄ

YHDEKSÄN

SUOMALAISEN

MUSIIKIN

KONSERTTIA.

09 816 34455

Etelä-Espoon

postinumeroalueet:

02100-02380 ja 02780

09 816 34456

Pohjois-Espoon

postinumeroalueet:

02600-02680,

02700-02770, 02810-

02980, 00370

ESPOON KAUPUNGIN uusi asumisneuvontapalvelu

neuvoo kuntalaisia asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa.

Asukas tai omainen voi olla yhteydessä

asumisneuvojiin esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksista,

vuokravelkatilanteessa tai naapuruston

häiriöiden vuoksi. Asumisneuvonnasta saa tietoa

tukien ja etuuksien hakemisesta tai ohjausta

asumisen alussa.

Asumisneuvojat järjestävät Asunnonhakuinfoja

kerran kuukaudessa

eri puolilla Espoota. Asunnonhakuinfoissa

kerrotaan asunnonhausta, asunnontarjoajista

ja vuokra-asumisesta sekä avustetaan mahdollisuuksien

mukaan asuntohakemuksien tekemisessä.

Infoon voi ilmoittautua mukaan olemalla

yhteydessä suoraan asumisneuvojiin. Puhelinpalvelu

on avoinna arkisin kello 8-14.

Asumisneuvojilla on käytössään

takaisinsoittopalvelu,

ja he pyrkivät soittamaan

takaisin aina

saman päivän aikana.

VUODEN 1866 kansakouluasetus velvoitti

kunnat perustamaan ja ylläpitämään

kansakouluja. Samanaikaisesti koetut

katovuodet ja suuri nälänhätä viivästyttivät

kuitenkin rakentamista. Espoon

ensimmäinen kunnallinen kansakoulu,

Lagstads folkskola, valmistui syksyksi

1873. Sitä ennen koulua oli pidetty jo muun

muassa kartanoissa. Koulukäytössä se oli

kevätlukukauden 1954 loppuun, jolloin

uusi koulurakennus valmistui.

Espoon tilapalvelut @tilapalvelut

on julkaissut twitter-tilillään

kuvia Espoon yli 100-vuotiaista

rakennuksista. #Suomi100-merkityt

kuvat kertovat Espoon historiasta

ja kehityksestä maalaiskunnasta

jatkuvasti kasvavaksi kaupungiksi.

Koulumuseo on ollut Espoon kaupungin

suunnitelmissa jo 1960-luvulta

lähtien. Kouluihin liittyvää esineistöä ja

muuta materiaalia on kerätty pitkään Espoon

kaupunginmuseon kokoelmiin.

Vuonna 1999 Esbo hembygdsförening

solmi Espoon kaupungin kanssa pitkäaikaisen

vuokrasopimuksen. Yhteistyössä

kaupungin kanssa yhdistys kunnosti rakennuksen

hienovaraisella tavalla ja Lagstad

hembygdsgård vihittiin käyttöön

vuonna 2002. Seuraavana vuonna avattiin

Lagstadin koulumuseo entisessä luokkahuoneessa

talon toisessa kerroksessa.

Espoon kaupunginmuseon näyttely

Kansa koulussa jatkuu nyt myös piharakennuksessa,

entisessä opettajan asunnossa.

Siellä on mahdollisuus oppaan

johdolla perehtyä muun muassa mustekynällä

kirjoittamiseen, kokeilla helmitaululla

laskemista tai rihvelitaululle kirjoittamista.

Näyttely on kiehtova aikamatka

Espoon kansakoulujen historiaan ensimmäisen

kunnallisen kansakoulun perustamisesta

nykyaikaan saakka.

6


OMA JÄLKI MAAILMAAN

PALVELUKSESSA

Kamilla Mäkinen toimii lasten ja nuorten tekstiilityön ohjaajana Gräsan

kädentaitojen keskuksessa. Gräsa tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden

kehittää käden- ja ilmaisutaitojaan ja viettää mielekästä vapaa-aikaa.

TEKSTI Piritta Porthan KUVA Timo Porthan

’’

Olen harrastanut kädentaitoja eri tekniikoilla

lapsesta asti ja haluan jatkuvasti

kehittyä alallani. Kymmenen

vuotta sitten tulin sijaiseksi Gräsan

kädentaitojen keskukseen, ja sijaisuus johti vakituiseen

lasten ja nuorten tekstiiliohjaajan

työhön. Suunnittelen ja ohjaan kerhoja ja osallistun

nuorisotyön koulutuksiin ja kokouksiin.

Suurin kohderyhmämme on ala- ja yläkoululaiset.

Pidän kädentaitojen tarjoamista heille

nykyisessä tietokoneyhteiskunnassa tärkeänä

vastapainona koulutyölle ja elektroniikalle. Käsityöt

kehittävät koordinaatiota, luovuutta ja

ajattelua. Toivon, että harrastajamme osaavat

ja uskaltavat myöhemminkin tehdä asioita kotona

itse.

Kädentaitotoiminta alkoi Gräsassa yli 37

vuotta sitten puutyökerholla, minkä jälkeen perustettiin

tekstiili- ja keramiikkakerhot. Nykyään

meillä on täällä kolme materiaaliryhmää:

puu-, metalli- ja moottorikerhot, keramiikka- ja

hopeatyökerhot sekä askartelu-, tekstiili- ja ompelukerhot.

Suunnittelemme kurssisisällöt itse

ja saamme niihin ideoita myös harrastajilta.

Gräsan kerhoihin osallistuu vuosittain toista

sataa lasta ja nuorta, minkä lisäksi pidämme lyhytkursseja

ja viikonloppupajoja. Osallistujat

maksavat kursseista vain materiaalimaksun,

ja kaikki ovat tervetulleita harrastamaan. Vielä

mahtuu mukaan.”

3

VAKITUISTA OHJAAJAA

3

TUNTIOHJAAJAA

20

VIIKOITTAISTA KURSSIA

2

GRÄSAN VANHAN

KARTANON RAKENNUSTA

TYÖSKENTELYTILOIHIN

5

ERI TYÖSKENTELYTILAA

GRÄSASTA

LÖYTYY

MUUN

MUASSA

Kamilla Mäkinen

on harrastanut

kädentaitoja

pienestä pitäen.

Työ Gräsan

ohjaajana on

tuonut rakkaan

harrastuksen

myös päivittäiseen

työhön.

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 7


TEEMA

Sauli Tiitta toi tyttärensä

Lauran päivystykseen

Samarian terveysasemalle.

Sairaanhoitajan vastaanotolle

he pääsivät 15

minuutin odotusajan jälkeen.

Edellisviikolla Sauli Tiitta

oli käyttänyt päivystyksessä

poikaansa, jolloin

vastaanotolle pääsi viidessä

minuutissa.

TERVEYSASEMAT

PALVELEVAT

ASIAKKAAN EHDOILLA

Espoon terveysasemilla toteutettu uudistus on lyhentänyt

sekä päivystyksen että kiireettömän hoidon jonotusaikoja.

Muutenkin palvelussa lähdetään nyt asiakkaan tarpeista.

Teksti Kati Laszka ja Tiina Parikka Kuvitus Susanna Tuononen Kuvat Timo Porthan

8


”Sairaanhoitajat ovat saaneet

lisäkoulutusta ja osalla

heistä on rajattu

lääkkeenmääräämisoikeus.”

TYYTYVÄISYYS TERVEYS-

ASEMIEN PALVELUUN

lokakuussa 2017, kaikki terveysasemat yhteensä

TIISTAIAAMU Samarian terveysasemalla

on rauhallinen. Odotusaulasssa

näkyy vain muutama potilas,

sillä odotusajat ovat lyhyitä ja toiminta

sujuvaa.

Toisin oli vielä viisi vuotta sitten,

jolloin lääkäreistä oli pulaa, palvelujen

kysyntä ylitti tarjonnan reippaasti

ja odotusajat olivat usean

kuukauden mittaisia.

Sitten Samarian ja Kalajärven terveysasemilla

alkoi tapahtua: koko

päivystystoiminta sekä lääkäreiden

ja hoitohenkilökunnan työnjako uudistettiin.

– Henkilökunnan hyvällä yhteispelillä

lähdettiin miettimään sitä,

mitä palveluita asiakas oikeasti tarvitsee

ja miten hän saa ne terveysasemalta

mahdollisimman sujuvasti,

kertoo kehittämispäällikkö

Elina Jaakovlew-Markus.

Myös resursseja on keskitetty tarpeiden

mukaisesti.

– Viikonlopun jälkeen maanantaisin

päivystyksessä on usein

ruuhkaa, samoin erilaisten juhlapyhien

jälkeen. Ruuhka-aikoihin on

varattu enemmän henkilökuntaa,

jotta ruuhkia ei pääsisi syntymään,

Jaakovlew-Markus antaa esimerkin

muutoksista.

Uudistusten johdosta jonoja saatiin

purettua ja hoitoon pääsy nopeutui.

Nyt päivystyspotilaiden jonotusaika

on Samariassa ja Kalajärvellä

keskimäärin 15 minuuttia ja kiireettömässä

asiassa pääsee lääkäriin

noin viikossa. Hyviksi havaittuja

toimintamalleja otetaan nyt käyttöön

kaikilla Espoon terveysasemilla.

PÄIVYSTYKSEEN VOI VARATA

AJAN VERKOSSA. Aikaisemmin

Espoon terveysasemille piti aina

varata aika puhelimitse. Nyt päivystykseen

voi varata ajan verkossa tai

päivystyspotilaat voivat tulla suoraan

paikan päälle.

Päivystyspotilaita varten asemilla

on vuoronumerolaitteet.

Aseman aulassa aulahenkilö ohjaa

asiakkaan oikeaan paikkaan ja

opastaa myös vuoronumerolaitteen

käytössä.

– Monet terveysasemat ovat sokkeloisia

ja palvelut jakautuvat useisiin

kerroksiin. Usein asiakas ei edes

muista, minkä nimisellä lääkärille

tai hoitajalle on saanut ajan. Aulahenkilö

ohjaa asiakkaan suoraan

ovelta oikeaan paikkaan, Jaakovlew-

Markus kertoo.

83 %

TYYTYVÄINEN

6 233 kpl

9 %

MELKO

TYYTYVÄINEN

711 kpl

2 %

MELKO

TYYTYMÄTÖN

154 kpl

6 %

TYYTYMÄTÖN

421 kpl

(Yllä) Devjani Mukherjee soitti tyttärelleen Abriti Chowdhurylle

aamulla ajan sairaanhoitajan vastaanotolle ja sai ajan samantien.

Hän on hyödyntänyt myös nettiajanvarausta. – Tuntuu, että

tänä vuonna kaikki on tullut erityisen sujuvaksi, nettisivut

ovat toimineet hyvin ja myös OmaKanta-palvelu on hyvä.

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 9


TEEMA

YHDEN PYSÄHDYKSEN TAKTIIKALLA.

Päivystyspotilaat ohjataan suoraan

sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa

suurin osa asioista jo selviääkin.

– Sairaanhoitajat ovat saaneet

lisäkoulutusta ja osalla heistä on

rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.

Mikäli hoitaja katsoo tarpeelliseksi,

hän kutsuu lääkärin tekemään

tarkempia tutkimuksia. Potilasta

ei siis siirretä odottamaan uudelleen

lääkärin vastaanotolle, vaan

kaikki hoito tapahtuu samassa

huoneessa, Jaakovlew-Markus

korostaa.

Lääkäri tulee paikalle myös potilaan

toiveesta.

LISÄRESURSSEJA KIIREETTÖMÄÄN

HOITOON. Kun päivystyspotilaat hoidetaan

pienemmällä lääkärityövoimalla,

lääkäreiden työpanosta voidaan

kohdistaa enemmän vaikeimpien

päivystysasiakkaiden ja pitkäaikaissairaiden

hoitoon. Näin kiireettömäänkin

hoitoon pääsee nopeammin.

– Perusterveydenhuollon päätehtävä

on ensi sijaisesti huolehtia pitkäaikaissairaiden

jatkuvasta perushoidosta

päiväsaikaan tapahtuvan

päivystyksen lisäksi, Jaakovlew-

Markus muistuttaa.

Tällaisia asiakkaita ovat ensi sijaisesti

kansaintautien kuten diabeteksen,

astman ja sydän- ja verisuonitautien

potilaat.

– Tavoitteena on taata tasalaatuiset

palvelut kaikille espoolaisille.

Meidän palvelujamme ohjaavat asiakkaiden

hoitoon pääsy, laadukas hoito,

kustannustehokkuus ja asiakaskokemus,

Jaakovlew-Markus sanoo.

Terveysasemiensa uudistamisella

Espoo varautuu myös tulevaan soteuudistuksen

ja haluaa valinnanvapauden

koittaessa tarjota kilpailukykyistä

ja laadukasta palvelua.

VERKKOVASTAANOTTO TULEVAI-

SUUTTA. Myös digitaalisia palveluita

kehitetään. Jo nyt osan ajanvarauksista

ja peruutuksista voi tehdä verkossa.

Samarian terveysasemalla

testattu päivystävän sairaanhoitajan

etävastaanotto, jossa yhteys otetaan

sekä kuvan että äänen avulla,

laajentuu vuoden 2018 aikana myös

muille asemille.

– Perusterveen aikuisen, joka tarvitsee

sairauspoissaolotodistuksen

esimerkiksi flunssan tai vatsataudin

takia, ei tulevaisuudessa tarvitse tulla

sairaana terveysasemalle paikan

päälle lainkaan, vaan hän voi varata

sairaanhoitajalle verkkovastaanottoajan

ja asia hoidetaan kokonaan videoyhteyden

kautta. Näin vältetään

myös turhia tartuntatekijöitä asemilla,

Jaakovlew-Markus sanoo.

Asioi sähköisesti espoo.fi/eterveys

Varaa aika päivystykseen, rokotuksiin, tikkien poistoon, määräaikaistarkastuksiin

tai fysioterapiaan. Voit myös perua ja siirtää hoitoaikoja,

tilata maksuttomiahoitotarvikkeita ja täyttää esitietolomakkeita.

PUHELINNUMEROUUDISTUS

HELPOTTAA YHTEYDENSAANTIA

8.1.2018 ALKAEN

Vielä loppuvuoden ajan jokaisella terveys asemalla

on oma ajanvaraus- ja neuvontanumero.

8.1.2018 alkaen kaupungin terveysasemat

siirtyvät saman numeron alle:

09 816 34500

ja palveluajat laajenevat klo 7-18.

Oma Lääkärisi Espoontori: 09 855 4303 (klo 8–16)

Oma Lääkärisi Iso Omena: 09 855 4100 (klo 8–16)

Mielenterveys- ja päihdepalvelut: 09 816 31300 (klo 8–16)

Mielenterveys- ja päihdetyö mukana uudistuksessa

TERVEYSASEMILLA TAPAHTUVAT uudistukset

liittyvät myös mielenterveysja

päihdetyöhön. Yhteistyötä asemien

sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen

välillä tiivistetään.

– Tarkoituksenamme on turvata pääsy

kiireettömään hoitoon ja psykiatrisen

sairaanhoitajan vastaanotolle 10 arkipäivän

sisällä. 1-3 tapaamisen aikana laaditaan

hoidontarpeen arvio, sen jälkeen

tarvittaessa hoitosuunnitelma ja hoidon

toteutus yhdessä lääkärin kanssa,

kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen

päällikkö Eija-Inkeri Kailassuo.

Vaikka hoitosuunnitelma on aina

hyvin yksilöllinen, hoito itsessään on

usein varsin monialaisen tiimityön tulos.

Eri alan osaajat turvaavat, että kokonaisuus

on tarkoituksenmukainen ja oikeaaikainen.

Myös niin sanottuja matalan

kynnyksen aikoja on edelleen saatavilla

ilman ajanvarausta ja hoitoa on tarjolla

myös erilaisissa ryhmissä.

– Elämäntilanteet ja ikä vaikuttavat

paljon tarvittavaan hoitoon ja parhaaseen

lopputulokseen päästään, kun kuullaan

asiakkaan omat odotukset siitä,

mikä on hänelle tärkeää. Jo heti ensikohtaamisesta

lähtien tarvitaan herkkyyttä

kuulla ja aistia myös sanomatta jääviä

asioita ja kohdata ihmiset omina itsenään.

Iso ja tärkeä kohderyhmä meille

ovat myös 13-17-vuotiaat nuoret, joiden

palvelemisessa haluamme onnistua erityisen

hyvin yhdessä muiden nuoria hoitavien

tahojen kanssa. KATI LASZKA

10


HEI,

MINULLA ON

LÄÄKÄRIAIKA

KELLO 8.30.

HEI! TARKISTAN

LÄÄKÄRISI NIMEN

JA OHJAAN SINUT

OIKEAAN

HUONEESEEN.

Asiakkailta kerätään ja toivotaan palautetta

PALAUTETTA JA vuorovaikutusta espoolaisten

kanssa pidetään yllä monin eri tavoin

ja kanavin, sillä toiveena on, että asiakas

osallistuu oman palvelunsa suunnitteluun,

toteuttamiseen ja kehittämiseen.

– Mitä yksilöidympää tietoa saamme,

sitä paremmin pystymme vastaamaan

asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Jatkuvaa

palautetta voi antaa aina asemilla

käydessään ja nettisivujen kautta, mutta

järjestämme myös erilaisia asukasiltoja

ja avointen ovien päiviä, terveyspalveluiden

johtaja Sanna Svahn kertoo.

Asukasillat ja avoimet ovet tarjoavat

hyvät kanavat myös tiedottamiselle.

Avoin keskustelu ja kuuntelu auttavat

myös silloin, kun palveluita uudistetaan

tai näköpiirissä on suurempia muutoksia.

Kuntalaisten huolet, kysymykset

ja mielipiteet ovat tärkeitä.

– Jatkuva vuorovaikutus kuntalaisten

kanssa aktivoi koko henkilökuntaa.

Olemme oman alamme asiantuntijoita,

mutta emme aina osaa asettua asiakkaan

asemaan. Toiminnan lähtökohtana

on kuitenkin se, mitä asiakas tarvitsee.

Svahn on hyvillään vuorovaikutus- ja

palautekanavien monipuolisuudesta.

Laajoja, koko Espoota kattavia kyselyjäkin

tehdään, mutta niiden rinnalla aivan

yksinkertainenkin asia voi toimia. Se on

huomattu esimerkiksi Samarian terveysasemalla.

Siellä asiakkaat voivat kirjoittaa

risut ja ruusut tavalliselle post itlapulle

ja kiinnittää sen palautetauluun.

– Tällä tavalla voimme saada todella

yksityiskohtaisen palautteen, idean tai

kehitysehdotuksen, joka on asiakkaan

mielessä juuri sillä hetkellä, kun hän

käyttää palveluitamme. Näin saamme jälleen

mahdollisuuden kehittää niitä kuntalaisten

toivomilla tavoilla, Svahn sanoo.

KATI LASZKA

’’

Asiakastyytyväisyys

hyppäsi 60

prosentista

90 prosenttiin.

ODOTUSAIKA TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE KIIREETTÖMÄSSÄ ASIASSA

VRK / LOKAKUU 2012–2018

2012 36

2013 21

2014 16

2015 14

2016 15

2017 13

2018 10 (tavoite)

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 11


MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU

› KATSO

#100TARINAA-

ESPOO

ESPOOLAISET LAPSET ja nuoret

ovat kuvanneet lyhyitä videoita

osana Suomi 100 -juhlavuoden

ohjelmaa. Videoita on valmistettu

espoolaisissa varhaiskasvatuksen

yksiköissä, kouluissa ja

oppilaitoksissa.

Videoiden kautta pääsee tutustumaan

esimerkiksi päiväkodin

metsäretkeen, vieraiden

kielten opiskeluun tai opiskelijan

päivään. Suomi 100 -juhlavuoden

teema ”Yhdessä” näkyy keskeisenä

videoilla.

Videoita on julkaistu

YouTubessa Espoon kaupungin

Suomi100Espoo -kanavalla, ja

loputkin videot tulevat kanavalle

itsenäisyyspäivään mennessä.

Videot löytyvät myös kaupungin

facebook-sivuilla ja joistakin

muista kaupungin some-kanavista,

joissa tarinoita voi seurata

tunnisteella #100tarinaaespoo.

› PARHAAT

PALKITAAN

KAIKKI ESPOON, Kauniaisten

ja Kirkkonummen lukiolaiset

on kutsuttu osallistumaan avoimeen

Suomi 100 -kirjoituskilpailuun.

Vapaaehtoisessa kisassa on

jaossa yhteensä 5 000 euron

rahapalkinnot. Kirjoituskilpailun

järjestävät yhteistyössä Espoon

Sotaveteraanit, Espoon seudun

kulttuurisäätiö sekä Espoon,

Kauniaisten ja Kirkkonummen

lukiot.

> Palkinnot julkistetaan Espoon

Metro-areenalla pidettävässä

itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.

ESPOO

PÄIVÄSTÄ

PÄIVÄÄN

Poimi tästä talvikauden

parhaat menovinkit ja

kiinnostavimmat

tapahtumat talteen.

LISÄÄ TAPAHTUMIA:

espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat

Itsenäisyyspäivä

huipentuu konserttiin

ESPOON SUOMI 100 -juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin

Espoo Metro Areenalla. Konsertin orkesterina soittaa Tapiola Sinfonietta

johtajanaan Jan Söderblom. Solisteina esiintyvät Diandra ja Aarne Pelkonen.

Areenalla nähdään myös nuorten Metropoli-kuoro, Jousenkaaren koulun

kuoro sekä Lauluyhtye Kumo.

Tapahtumassa jaetaan vuoden 2017 Espoo-mitalit. Konserttia voi

seurata livenä sekä 30 päivää konsertin jälkeen tallenteena osoitteessa

espoo.fi/livetapahtumat.

> Espoo Metro Areena ke 6.12. klo 14.30.

Lisätietoja: espoo.fi/itsenaisyyspaiva

DANIEL SAXLID

› PRESIDENTIT

UUSISSA RAAMEISSA

SUOMI 100 Pressat -näyttely tuo esille

maamme itsenäisyyden ajan päämiehet

uudessa valossa ja herätellen tuoreita

näkökulmia ja ajatuksia.

> Valtakunnallinen kuvataiteilijoiden

näyttely on esillä 22.11.–22.12. Galleria

AARNIssa sekä Studio AARNIssa, Heikintorin

kauppakeskus, Kauppamiehentie 1.

› KUUDES-

LUOKKALAISILLE

OMA JUHLA

KAIKKI ESPOON kuudesluokkalaiset on

kutsuttu itsenäisyyspäivän juhliin Opinmäkeen

1. joulukuuta. Espoo International

Schoolin tiloissa järjestettävän tilaisuuden

ohjelmaan kuuluu muun muassa

sisääntulomalja, kättelyt, kaupunginjohtaja

Jukka Mäkelän puhe, kikapon ja

valssin tanssiminen sekä Maamme-laulu.

Musiikista vastaa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta

johtajanaan Tero

Haikala.

Saman päivän iltana 1.12. pidetään joulukonsertti

kaikille espoolaisille, erityisesti

kuudesluokkalaisten vanhemmille.

Esiintyjinä loistavat Puolustusvoimien

Varusmiessoittokunta, Sunan koulun

kuoro ja Jannike Sandström.

12


Avajaiset huipentuvat

ilotulitukseen

KIRKKOJÄRVEN NUORISOTILAN Grand Opening huipentuu

nuorten itsensä suunnittelemaan ilotulitukseen. Kirkkojärven

koulun opiskelijoista koostuva ryhmä on kokoontunut Ilotulituskoulu-nimisen

yrityksen opastamana ennen avajaisia suunnittelemaan

ilotulituksen teeman, valaistuksen, musiikin ja toteutuksen.

Illan aikana paikan päällä on 12–17 vuotiaille suunnattu disko.

> Grand Opening, Nuori Espoo Party Zone ti 5.12. klo 17–21,

Kirkkojärven nuorisotila. Tapahtuma on maksuton ja päihteetön.

› REALISMIN

JÄLJILLÄ

KOLME nuorta realistia -taidenäyttelyssä

on esillä kolmen taiteilijan

ryhmä, jota yhdistää kiinnostus

realistiseen maalaustaiteeseen

ja sen klassisiin perinteisiin.

Näyttelyssä on esillä Aarne

Ruokokosken, Kai Halmesvaaran

ja Janne Jääskeläisen töitä.

> Espoon Kulttuurikeskuksen

näyttelytila 13.12.–31.12.2017.

› JOULUN

HENKEÄ SENIORI-

ILTAPÄIVÄSSÄ

KESKIVIIKKONA 29.11. klo 14 seniori-iltapäivän

luennolla kuullaan, miten vähävaraisia

on autettu Espoossa jouluna

ennen ja nyt. KAMUn Museopeda-tila,

Näyttelykeskus WeeGee (Ahertajantie

5). Vapaa pääsy.

› INFO

MAALÄMMÖSTÄ

PIENEMMÄT KÄYTTÖKUSTAN-

NUKSET ja päästöt – maalämmössä

on monia etuja. Tule

kuulemaan, miten luontotalossa

siirryttiin maalämpöön ja

miten voisit ottaa sen käyttöön

omassa omakotitalossasi.

› TIERNAPOJAT

SAI PÄIVITYKSEN

18-HENKINEN SOINTI Jazz Orchestra

vyöryttää yhdessä neljän valovoimaisen

laulusolistin kanssa monipuolisen

kattauksen suomalaista joulumusiikkia

aina 200-vuotiaasta Tiernapojista uusiin

joululauluihin. Luvassa on ihastuttanut

uudelleensovitus perinteisestä

Tiernapojat-kuvaelmasta, missä tuttuja

tyyliteltyjä melodioita värittävät sävelletyt

orkestraaliset välisoitot ja improvisaatiot.

Väliajan jälkeen on luvassa kattaus

tuoreita sovituksia joululauluklassikoista

sekä uutta joulumusiikkia.

> Konsertti ke 20.12.2017 klo 19.00

Sellosalissa. Liput Lippupiste.

Tapahtuma kuuluu Kaikukortin piiriin.

> Su 10.12.2017 klo 14.00–

14.30, Villa Elfvikin luontotalo,

Elfvikintie 4. Vapaa pääsy.

LEHTIKUVA

Pete Parkkonen.

› OLETKO VALMIS?

KOHTA SATAA!

MÄRKÄ T-PAITA, samppanjapullo, kultasadetta…

Pete Parkkonen villitsee

silmäniloa tarjoavalla tiheätunnelmaisella

Kohta sataa -musiikkivideolla, joka

on kerännyt paljon katselukertoja ja

keskustelua YouTubessa. Kolme albumia

julkaissut laulaja nousi aikanaan

julkisuuteen Idols-ohjelman kautta. Hänet

muistetaan myös voittopokaaleista

Tanssi tähtien kanssa- ja Tähdet tähdet

-ohjelmissa. Nyt kiharapää saapuu sulattamaan

sydämiä Leppävaaraan.

> Konsertti la 2.12. klo 19 Sellosalissa.

Liput Lippupiste.

› RAIKKAIN UUDEN-

VUODENLUPAUS

OLISIKO AIKA tumpata viimeinen tupakka?

28 päivää ilman -ohjelmassa

on tarjolla tapaamisia ja vertaistukea

tupakoinnin lopettamiseen Samarian

terveysasemalla. Tilaisuudet tiistaisin

16.1.2018 alkaen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot

www.28paivaailman.fi.

› KOKO PERHEEN

JAMIT

MICKE LÅNGBACKA ja Petri Keskitalo

esiintyvät Jazz for Kids -ilmaiskonsertissa,

joka sopii kaikille. Luvassa

on brassisoittimien äänenvärejä ja

sävyjä pasuunalla, bassopasuunalla

ja tuuballa. Duolta kuullaan versioita

jazzstandardeista ja vapaata improvisointia.

Flyygeliaulaan pääsee helposti

lasten kanssa.

> Espoon kulttuurikeskus,

Kulttuuriaukio 2, lauantai 9.12. klo 11.

Kesto 45 min. Vapaa pääsy.

Miljoonasade

vietti

30-vuotisjuhlavuotta

vuonna 2016.

Lumoavaa taitoa

ja huumoria

CIRCO AEREON vauhdikas uutuusteos Kinema on huipputason

nykysirkusta! Lavalla kohtaavat elävä räsynukke, maailman suuripäisin

mies ja itsensä taisteluun haastava hurjapää. Nykysirkukseksi

kutsuttu tyyli syntyi 1990-luvulla ja se yhdistelee perinteiseen

sirkukseen eri näyttämötaiteita, kuten tanssia ja teatteria.

> Esitykset Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa ti 12.12.

klo 19.00 (ensi-ilta), ke 13.12. klo 19.00, to 14.12. klo 19.00, pe

15.12. klo 19.00, la 16.12. klo 14.00 ja la 16.12. klo 18.00. Liput

Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto tai Lippupiste.

› MUSAA MILJOONIEN YSTÄVILLE

MILJOONASADE TEKEE jo yli 30 vuotta kestäneen uransa kunniaksi tammikuussa

harvinaisen akustisen kiertueen. Ruusunnuppu Unplugged -konsertti tulee tarjoamaan

uusia sovituksia vanhoista kappaleista, yllätysvierailijoita ja tietenkin paljon

kaikkien tuntemia Miljoonasateen hittejä.

> Keikka pe 12.1.2018 klo 19.00 Sellosalissa. Liput Lippupiste.

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 13


MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU

Liikuntailta

työikäisille

› Kannusillanmäen urheiluhallissa

maanantaisin klo 17.15–18.15

› Tuulimäen urheiluhallissa

tiistaisin klo 17–18

› Leppävaaran uimahallissa

tiistaisin klo 18–19

› Olarin liikuntakeskuksessa

tiistaisin klo 18–19

(keväällä alkaen 6.3.)

› Espoonlahden uimahallissa

keskiviikkoisin klo 18.30-19.30

› KEVÄÄN AVOIMET

LIIKUNTARYHMÄT

ESPOONLAHTI

› Ke klo 11.30-12.15 Seela-ryhmä

senioreille, kehonhuoltojumppa,

Mainingin koulun jumppasali

HELPPO HYPPÄYS

LIIKUNNAN PARIIN

Sonja Seppänen

ohjaa Kannusillanmäen

liikuntailtoja. Lokakuun

lopussa vuorossa oli

keppijumppa.

Liikuntaillat tarjoavat työikäisille helpon tavan lähteä tai

palata liikunnan pariin. Monipuolista, ohjattua liikuntaa

on tarjolla kolmena iltana viikossa.

KESKI-ESPOO JA KALAJÄRVI

› Ti klo 9.30-11.00 sporttiklubi seniorit,

Kalajärven kuntosali

› Ti klo 13.00-14.30 sporttiklubi 68+

seniorit, Kannusillanmäen kuntosali

› ti klo 8.00-8.30 massakertamaksuvesijumppa,

Keski-Espoon uimahalli,

iso allas

› Ti klo 15.30-16.30 jumppi, 7.-9.

luokkalaisille, Kalajärven kuntosali

LEPPÄVAARA

› Ke klo 13.50-14.45 avoin kuntosali

erityisryhmille, Leppävaaran uimahallin

kuntosali

› Ke klo 14.00-14.45 kevyt seniorijumppa,

Leppävaaran uimahallin

liikuntasali

› Pe klo 9.00-10.00 liikunta-aamu

senioreille, Karakallio Sisu-Sali

KEPPIJUMPPAA, KUNTOPIIRIÄ,

kuntosaliharjoittelua ja kuminauhajumppaa.

Tavoitteena avata niska-hartiaseutua

työpäivän jälkeen,

voimistaa selkää tai keskivartalon

hallintaa. Kaikkea tätä tarjoavat Espoon

liikuntaillat, joita järjestetään

kaikissa kaupunkikeskuksissa maanantai-,

tiistai- tai keskiviikkoiltoina.

– Liikuntaillat työikäisille

14


OIVALLUS

LIITY MUKAAN

HASHTAGILLA

#ESPOOLIIKKUU!

Yhteisö buustaa

liikkumaan

Espoo liikkuu on Espoon liikkujien ja

liikuttajien yhteisö. Espooliikkuu.fi-yhteisösivustolta

on helposti saatavilla tietoa

espoolaisesta liikunnasta ja urheilusta.

TEKSTI Veera Saloheimo

1

Yhteisö kokoaa verkkosivustolleen espooliikkuu.

fi tietoa ja fiiliksiä eri somekanavista. Sivustolta

löytyvät espoolaisten liigaseurojen kotipelit ja

tulokset, vinkit kisoihin ja tapahtumiin sekä oma sivunsa

maksutonta liikuntaa kaipaaville. Liikuntapaikoista

on tarjolla linkkejä ja artikkeleita.

2

Kaikki espoolaiset liikunnan ystävät ovat tervetulleita

mukaan! Kuka tahansa voi liittyä

Espoo liikkuu -yhteisöön käyttämällä julkisessa

päivityksessään Facebookissa, Instagramissa

tai Twitterissä tunnistetta #espooliikkuu. Liikuntahetkestä

voi lähettää niin tekstiä, kuvaa kuin videotakin.

3

Liikuntaseuroille Espoo liikkuu -yhteisö luo

mahdollisuuden lisänäkyvyyteen ja yhteisiin

kampanjoihin. Jatkossa näitä kampanjoita

on tarkoitus lisätä ja tuoda näkyviin myös kaupungin

infotauluille.

KÄVIJÄMÄÄRÄ KASVAA

Espooliikkuu.fi otettiin käyttöön vuoden 2016

alusta. Ensimmäisen vuoden aikana sivustolla

oli 10 000 eri kävijää ja tämän vuoden lokakuuhun

mennessä kävijöitä oli ollut jo 15 000.

Espoo liikkuu on ainutlaatuinen yhteisö, joka

kokoaa koko Espoon liikunnan yhteen.

Gemenskapen sporrar

oss att motionera

Esbo i farten (Espoo liikkuu) är en gemenskap

för alla motionärer och motionsarrangörer i

Esbo. På webbplatsen espooliikkuu.fi finns

gott om information om motion och idrott i Esbo.

TEXT Veera Saloheimo

ALLT FLER BESÖKARE

Espooliikkuu.fi lanserades i början av år 2016.

Under det första året hade webbplatsen 10 000

unika besökare, och till oktober i år var antalet

hela 15 000 unika besökare. Esbo i farten är

en unik gemenskap som samlar all motion och

idrott i Esbo på ett och samma ställe.

1

Gemenskapen samlar information och stämningar från olika kanaler

i de sociala medierna och lägger ut dem på sin webbplats. På webbplatsen

finns information om Esbobaserade ligaklubbars hemmamatcher

och resultat, tips om tävlingar och evenemang samt en separat

sida för den som är intresserad av avgiftsfri motion. På webbplatsen finns

också länkar till motionsplatser och artiklar om dem.

2

Alla motionsintresserade Esbobor är välkomna med! Vem som

helst kan gå med i Esbo i farten-gemenskapen genom att använda

taggen #espooliikkuu i ett offentligt inlägg på Facebook,

Instagram eller Twitter. Du kan skicka text, bild och videoklipp om din

motionsstund.

3

För idrottsklubbar erbjuder Esbo i farten-gemenskapen en

möjlighet till extra synlighet och gemensamma kampanjer.

Avsikten är att i fortsättningen öka antalet kampanjer och visa

dem också på stadens informationstavlor.

ANSLUT DIG MED

HASHTAGGEN

#ESPOOLIIKKUU!

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 15


HELMI

MURAALI VIE

MIELIKUVITUS-

MATKALLE

KIVENLAHDESSA KERROSTALON

seinä muuttui syyskuussa taideteokseksi,

muraaliksi. Fantasiaa ja

todellisuutta sekoittavan muraalin

toteutti espanjalaistaiteilija Dulk

eli Antonio Segura Donat.

Dulkin muraali syntyi osana

UPEA2017-kaupunkifestivaalia,

joka toi suomalaiskaupunkeihin yli

20 pysyvää muraalia. Kolme niistä

elävöittää Espoon kaupunginosia

ja lisää osaltaan niiden yhteisöllisyyttä.

Matinkylään serbialainen

Artez eli Andrej Zicik maalasi

luonnosta inspiroituneen teoksen,

ja karakalliolaisen kerrostalon seinässä

tamperelaistaiteilija Teemu

Mäenpään muraali kuvaa suutelevaa

pariskuntaa, talon ensimmäisiä

asukkaita.

Dulkin muraali ottaa kriittisesti

kantaa eläinten asemaan maapallolla,

mutta on katsojan huomion

kiinnittämiseksi toteutettu pehmeillä

pastelliväreillä. Teos kuvaa

lapsen silmin seikkailua kirjassa,

viimeisen dodo-linnun matkaa

pohjoisessa metsässä.

– Erityisesti lapset tarvitsevat

mielikuvitusmatkailua, Dulk sanoo.

– Sen avulla he säilyttävät taikuuden

sisällään.

PIRITTA PORTHAN

16


TIMO PORTHAN

MURALMÅLNINGEN

BJUDER PÅ EN

FANTASIFÄRD

I SEPTEMBER omvandlades väggen

på ett stenhus i Stensvik till ett

konstverk, en muralmålning. Muralmålningen

som blandar samman

fantasi och verklighet målades av

den spanske konstnären Dulk, dvs.

Antonio Segura Donat.

Dulks väggmålning är en del av

stadsfestivalen UPEA2017, som introducerade

fler än 20 permanenta

väggmålningar i städer runt om i

Finland. Tre av dem livar upp och

ökar gemenskapen i olika stadsdelar

i Esbo. I Mattby målade serbiska

Artez, dvs. Andrej Zicik, ett konstverk

som inspirerats av naturen,

och på väggen av ett höghus i Karabacka

finns en muralmålning av den

Tammerforsbaserade konstnären

Teemu Mäenpää som föreställer

ett kyssande par, husets första invånare.

Dulks muralmålning behandlar

djurens ställning i vår värld med

ett kritiskt grepp men har utförts i

mjuka pastellfärger för att fånga tittarens

uppmärksamhet. Konstverket

beskriver ett äventyr i en bok med

barnets ögon: den sista dodofågelns

färd i den nordiska skogen.

– Det är speciellt barn som behöver

fantasiresor, säger Dulk.

– Med hjälp av det kan de bevara

sin inre förtrollning.

PIRITTA PORTHAN

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 17


PALVELU

TYKKÄÄTKÖ JO

KOTIKAUPUNGISTASI?

facebook.com/

espoonkaupunki

OK • FACEBOOK • FACEBOOK •

OFACEBOOK • FACEBOOK • FACEB

Tavoitteita

luvuin

VUONNA

2030

HIILINEURAALI KAUPUNKI

Espoo-tarina on kirjoitettu yhdessä

asukkaiden ja kaupungin henkilöstön

kanssa. Sen toimintaperiaatteiden

mukaisesti Espoo on verkostomainen

viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen

edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on

hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää.

TEKSTI Tiina Parikka

YLI

1 000

KAUPUNKIPYÖRÄÄ

VÄHINTÄÄN

93

PROSENTTIA YLI

75-VUOTIAISTA ASUU

TURVALLISESTI KOTONA

KESTÄVÄ ESPOO RAK

0Pyöreä nolla

PÄIVÄKOTIEN ja koulujen sisäilmakohteiden

ja niiden hätäväistötilojen määrä halutaan

tiputtaa nollaan. Sen saavuttamiseksi toimitilojen

korjaus- ja uudisrakentamisen lista onkin pitkä.

Valmistumassa on Kirstin koulun ja päiväkodin

peruskorjaukset. Haukilahden päiväkoti,

Karamäen päiväkoti ja Kungsgårds skola och

daghem korvautuvat uudisrakennuksella.

Kokonaan uusi päiväkoti nousee Suviniittyyn

ja Matinraitille. Peruskorjauksen yhteydessä

laajennetaan Viherlaakson koulu ja lukio,

Tuomarilan koulu ja Laajalahden koulu.

280

MILJOONAN

VUOTUISELLA INVESTOIN-

TIKATOLLA TURVATAAN

VELKAANTUMISEN KÄÄN-

TYMINEN LASKUUN.

ESPOON TYÖLLISYYSASTE

NOUSEE

75

PROSENTTIIN JA

TYÖTTÖMYYS LASKEE

VIITEEN PROSENTTIIN.

5

VUOTTA TÄYTTÄNEILLE

ALOITETAAN MAKSUTTO-

MAN VARHAIS-

KASVATUKSEN KOKEILU.

18


YKSIN-

KERTAISESTI

PARAS

Yhden luukun

periaate

ESPOO OSOITTAUTUI vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa

UUDESSA toimintakulttuurissa asiakas on keskiössä.

Euroopan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti

Hyvä esimerkki yhden luukun periaatteesta on

kestävimmäksi kaupungiksi. Tuoreen seurantatutkimuksen

nuorisopalvelujen Ohjaamo, josta voi hakea apua

mukaan Espoo on säilyttänyt asemansa Euroopan

isompiin ja pienempiin kysymyksiin. Asiakkaan

kestävimpänä kaupunkina ja tästä tittelistä halutaan pitää

vastaanottanut henkilö saattaa tarvittaessa

kiinni jatkossakin.

avuntarvitsijan eteenpäin.

Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, jossa Espoo haluaa

Palvelut myös sähköistyvät. Rakennuslupa- ja

olla ykkönen. Tavoitelistalla on muun muassa Suomen

rakennus valvonta-asioissa otetaan käyttöön

liikkuvimman kaupungin titteli ja pääkaupunkiseudun

sähköinen asiakastyytyväisyyskysely. Kaupungin

suurten kuntien parhaat oppimistulokset. 1asiakaspalveluun luodaan täysin sähköinen kanava.

ENNETAAN YHDESSÄ

KESTÄVÄ

TULEVAISUUS

Welcome to Espoo

VUODEN 2017 ALUSSA espoolaisista 77,5 prosenttia oli suomenkielisiä.

Ruotsia äidinkielenään puhui 20 131 espoolaista 7,3

prosenttia ja vieraskielisiä 41 652 eli 15,2 prosenttia asukkaista.

Molempien kotimaisten kielten osuus supistui. Vieraskielisten

osuus Espoon väestönkasvusta oli 70 prosenttia.

Kaksikielinen Espoo haluaa vastata vieraskielisten palvelutarpeisiin.

Jatkossa Espoosta saa palveluja suomen- ja ruotsikielen lisäksi

myös englanniksi.

TERVEYSPALVELUT

DIGITALISOITUVAT

Päivystykseen voi varata ajan netissä osoitteessa www.espoo.fi/eterveys.

Etäpalvelut ja viestivälitys ovat osa terveydenhuollon digitalisoitumista.

Ikääntyvien palveluissa esimerkiksi seniorineuvontaan pääsee asioimaan

sähköisesti. Myös kotihoidossa otetaan käyttöön videovälitteiset palvelut.

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 19


VI ESBO

”HÄR TRÄFFAR

MAN MÄNNISKOR

AV ALLA SLAG

PÅ HELA SKALAN

MELLAN GLÄDJE

OCH SORG.”

KYRKVAKTMÄSTAREN

SOM ÄR BROBYGGARE

Hon är vänlig och glad. Hon har en positiv inställning till det

svenska språket och en uttalad vilja att på svenska betjäna

församlingsborna och sköta samarbetet med Esbo svenska

församlings anställda. Så står det i motiveringen till varför

Esbo domkyrkas vaktmästare Teija Pikkarainen har valts

till Årets brobyggare i Esbo. TEXT Harriet Öster BILD Olli Häkämies

– DET VAR TUR att jag satt ner när jag

blev uppringd och hörde om utnämningen

– jag blev alldeles paff, säger

Teija Pikkarainen.

Årets brobyggare är en person

som ger god service på svenska,

trots att hans eller hennes modersmål

är ett annat. Förslag till

vem, vilket företag eller vilken organisation

som ska tilldelas utmärkelsen

kommer från fältet. Det slutliga

valet görs av Esbo stads nämnd

Svenska rum.

– De som nominerat och valt

mig vet att jag inte talar flytande

svenska. Kanske utmärkelsen ska

ses som en ära för att jag försöker så

gott jag kan, funderar Pikkarainen.

Nomineringen av henne kom från

två håll som vet vad de talar om:

Esbo svenska församling och Kyrkoby

pensionärsklubb. I motiveringarna

konstaterar de att Teija Pikkarainen

går in för att möta människor

på deras modersmål också i känslofyllda

situationer som vid bröllop

och begravning.

– Här träffar man människor av

alla slag på hela skalan mellan glädje

och sorg. Ibland behöver de någon

som lyssnar en stund. Jag har alltid

kommit väl överens med människor,

jag ser inte till titlar eller bakgrund

utan tar var och en som han eller

hon är. När vi till slut lämnar jordelivet

är vi ändå alla lika värda, obe-

20


oende av hur begravningen ser ut,

säger hon.

– Som kyrkvaktmästare har jag

ingen plikt att tala svenska, men

jag vill betjäna församlingsborna så

väl som möjligt. Också på en sämre

svenska kan man reda ut saker och

ting, vilket kan vara viktigt för den

andra personen, men många vill

inte ens försöka för att de är rädda

att göra fel. Men ingen är fullständig

och man måste vara barmhärtig

mot sig själv.

ATT TEIJA PIKKARAINEN har lärt sig

och gärna talar svenska är ingen

självklarhet. Hon kommer från en

helt finsk miljö i Joensuu och pluggade

svenska i skolan, men praktisk

svenska har hon lärt sig senare på

egen hand.

Teija Pikkarainen ger god service

på svenska, trots att hennes modersmål

är finska. Tack vare det har Teija

Pikkarainen valts till Årets brobyggare.

– Vi har ju program på svenska i

tv, så jag lärde mig genom att titta

på dem. Motivation fick jag av att

ha släktingar som flyttat till Sverige

efter jobb. Tvåspråkigheten ser jag

som en rikedom som har gett mig

mycket och som jag vill ge vidare.

Det har jag betonat för mina barn.

I sin hemstad arbetade Pikkarainen

som karterare, företagare och

fastighetsförmedlare. Tillsammans

med sin man drev hon ett företag i

metallbranschen, som gick omkull

under depressionen i början av 1990-

talet.

– Det vände upp och ner på mina

värden i livet. Jag kom ut ur ekorrhjulet

och hade plötsligt tid för

barnen och familjelivet.

– Men jag har faktiskt också konkret

arbetat som brobyggare, säger

hon med ett skratt.

– Mitt sista uppdrag som karterare

gällde mätning av polygonpunkter

på ett brobygge.

TILL HUVUDSTADSREGIONEN flyttade

först hennes man för arbetets skull.

Ett par år senare, för 15 år sedan,

följde Teija och barnen efter. Småningom

började hon se sig om efter

jobb.

– Jag ville göra något där jag kan

möta och hjälpa människor. Jag tror

på ledning i livet och kom så att ta

kontakt med Kyrkslätt kyrkliga samfällighet,

som sökte en församlingsmästare.

När jag blev tillfrågad om

jag talar svenska sa jag att jag försöker,

säger hon. Det räckte.

För sju år sedan fick hon tjänsten

som vaktmästare vid Esbo domkyrka.

Att hon trivs i sitt arbete är

det inget tvivel om. Alla församlingstillfällen

och förrättningar ska förberedas,

efter det håller vaktmästaren

låg profil i bakgrunden och ser till

att allt går som det ska.

– När jag tidigt på söndag morgon

kommer till kyrkan för att förbereda

mässan och kantorn kommer för att

öva, då vilar själen. Det är en fantastisk

förmån att få arbeta till orgelmusik!

– Samarbetet med de församlingsanställda

och frivilliga fungerar

verkligen bra här. Med de svenskspråkiga

försöker jag alltid tala

svenska. Om det blir för svårt och jag

inte förstår ber jag: Kan du säga det

där på finska, är du snäll? Och det

är dom.

– Ett varmt tack till er alla! l

Hälsostationerna betjänar

på kundens villkor

PÅ HÄLSOSTATIONERNA i Esbo

har genomförts en reform som har

gjort kötiderna både till jouren och

till den icke-brådskande vården

kortare. Tjänsten bygger nu på

kundens behov även i övrigt.

På hälsostationen Samaria och

Kalajärvi hälsostation omorganiserades

hela jourverksamheten och arbetsfördelningen

mellan läkarna och

vårdpersonalen. Jourpatienter styrs

direkt till sjukskötarens mottagning.

Största delen av alla ärenden kan tas

hand om redan på skötarnas mottagning.

Vid behov tillkallas läkare

för mer ingående undersökningar.

Vården av jourpatienter kräver

nu mindre läkarresurser, och en

Vi bygger ett hållbart

Esbo – tillsammans

BERÄTTELSEN om Esbo har

skrivits i samarbete med invånarna

och stadens personal. Enligt dess

verksamhetsprinciper är Esbo en

ansvarsfull nätverksaktig stad som

består av fem stadscentra, en

föregångare där det är bra att bo,

studera, arbeta och driva företag.

större del av läkarnas arbetsinsats

kan därför inriktas till svårare

fall i jouren och till kroniskt

sjuka patienter. Då får esboborna

snabbare också tider inom den

icke-brådskande vården.

Även de digitala tjänsterna är

under utveckling. Redan i dagens

läge är det möjligt att göra en del

av tidsbokningarna och avbokningarna

på nätet.

På hälsostationen Samaria har

gjorts ett försök med jourhavande

sjukskötarens mottagning, där

kunden erbjuds förbindelse med

både bild och ljud. Förfarandet utvidgas

år 2018 också till andra hälsostationer.

Fram till årets slut har varje hälsostation fortfarande ett eget

telefonnummer för tidsbokning och rådgivning. Den 8 januari

2018 övergår stadens hälsocentraler till samma telefonnummer:

09 816 34500

Samtidigt förlängs servicetiderna till kl. 7–18.

MÅL FÖR ESBO:

✔ Koldioxidneutral

stad år 2030

✔ 93 procent av alla som fyllt

75 år bor tryggt hemma.

✔ Sysselsättningsgraden

i Esbo stiger till

75 procent.

✔ Esbo behåller sin ställning

som den hållbaraste

staden i Europa.

✔ Esbo är Finlands

mest motions- och

idrottsintresserade stad.

✔ Esbo står för de bästa

inlärningsresultaten bland

de stora kommunerna

i huvudstadsregionen.

RESUMÉ

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 21


VAPAALLA

TUNNETKO VERKOSTO-

KAUPUNGIN KAIKKI OSAT?

JUSSI HELLSTEN

1. Mikä on Espoon suurin kaupunkikeskus?

2. Tapiola tunnetaan kolmen T:n

kaupunkikeskuksena. Mitkä ovat nuo

kolme t-kirjaimella alkavaa sanaa?

3. Missä kaupunkikeskuksessa

kauppakeskus Iso Omena palvelutoreineen

sijaitsee?

4. Mittavinta uudisrakentaminen on

Espoonlahdessa. Mitä poikkeuksellista

Espoonlahden keskuksen rakennussuunnitelmissa

on?

5. Espoo oli asuntomessukaupunki

vuonna 2006. Missä osassa Espoota

asuntomessualue sijaitsee?

6. Espoon vanhin rakennus löytyy

Espoon keskuksesta. Mikä rakennus

on kyseessä?

7. Nuuksion kansallispuisto on yksi

Espoon tunnetuimpia kohteita. Millä

Espoon alueella se sijaitsee?

paikalliskeskuksessa 6. 1480-luvulla rakennettu Tuomiokirkko 7. Pohjois-Espoon paikalliskeskuksessa

Vastaukset: 1. Leppävaara 2. Tiede, taide ja talous 3. Matinkylä-Olarissa 4. Väliaikainen kauppakeskus Lippulaiva,

joka puretaan varsinaisen kauppakeskuksen valmistuttua 5. Kauklahden puistossa Kauklahden

LEPPÄVAARAN TORNI HEHKUI LAUANTAI-ILTANA

21.10. ESPOOSSA, KUN TORNITALON ASUKKAAT

VALAISIVAT OMAN KOTINSA IKKUNAT

VÄRIKKÄIN VALOIN YHDESSÄ KUVATAITEILIJA

ANNE ROINISEN KANSSA.

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIVOJA

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 22.1. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

22


ESPOOLAINEN

Espoo

United

on Espoo

Bluesin ja

Tapiolan

Hongan

yhteistyöalusta.

Tulevat

kotiottelut

ke 29.11. klo 18.30,

la 2.12. klo 17 ja

la 9.12. klo 17.

ESPOO PELAA TAAS KORISLIIGASSA

Espoo United on noussut miesten koripallon huipulle

lyhyessä ajassa. Korisliigaa ylempää tasoa ei ole.

Tavoitteena on kauden jatkaminen keväällä playoffseissa.

ESPOO ON vahva koripallokaupunki.

Viime vuosikymmenellä

Espoon Honka kuittasi puolet

Suomen mestaruuksista.

Nyt Espoo on palannut Korisliigaan

Espoo Unitedin sateenvarjon

alla.

United on Espoo Bluesin ja

Tapiolan Hongan yhteistyöalusta

miesten lätkässä ja koriksessa.

Tavoitteena on rakentaa edustusjoukkueille

pysyvä organisaatio.

Siihen liittyvät taloudelliset haasteet

ovat tällä vuosikymmenellä

saaneet enemmän huomiota kuin

urheilulliset saavutukset.

– Kun espoolaisen pääsarjatason

joukkueurheilun historiikkia

aikanaan kirjoitetaan, tulee

koko 2000-luvun osuudesta värikäs.

Joukkueena olemme kuitenkin

päässeet keskittymään

ydintyöhön, päävalmentaja Ville

Neva sanoo.

Hänen tehtävänään on johtaa

pelillisen identiteetin rakentamista,

jota joukkueessa pidetään

ennen kaikkea yhteistyönä.

Ydintyössä onnistumisesta

kertoo neljän viime vuoden saldo.

Joukkue on noussut uudelle sarjatasolle

joka vuosi. Viime vuoden

voitto ykkösdivarissa nosti espoolaiset

takaisin Korisliigaan.

Unitedin menestyksen, niin kuin

kaikessa urheilussa, mahdollistaa

vahva paikallinen junioritoiminta.

Tapiolan Honka on koripallossa

maan suurin junnuseura. Muita

isoja Espoossa ovat Leppävaaran

Pyrintö ja Espoo Basket Team.

UNITED PELAA kotiottelunsa Tapiolan

urheiluhallissa, isoimmat pelit sen

vieressä olevalla Metro Areenal la.

Syyskuun lopulla alkanut runkosarja

kestää 40 viikkoa, eli päättyy 4. huhtikuuta.

Tahti on kolme peliä kahdessa

viikossa. Kahdeksan parasta

joukkuetta etenee puolivälierien

kautta finaaleihin.

– Tavoitteena on jatkaa kautta

playoffseissa päivä kerrallaan. Tavoitteen

määrittely on tärkeää,

mutta tulostavoite on vain sivutuote

siitä, että asiat tehdään

hyvin, Ville Neva sanoo.

Hän viittaa UCLA-legenda John

Woodenin ajatukseen, jonka mukaan

mielenrauha tulee tiedosta,

että on tehnyt parhaansa tullakseen

mahdollisimman hyväksi.

– Klisee on tarkoitus muuttaa

todeksi. Sitä kautta syntyvät uudet

ennätykset.

Kymmenen vuotta ammattilaisena

pelannut Samuel Haanpää

on samaa mieltä.

– Halu menestyä on itsestäänselvyys.

Tuloksiin tuijottamista

tärkeämpää on silti päivittäinen

tekeminen.

HAANPÄÄ PELAA nyt ensimmäistä

kauttaan Espoossa, mutta on

Suomen kokeneimpia ammattilaisia.

Viime kauden hän pelasi

Argentiinassa, sitä ennen eri puolilla

Eurooppaa. Haanpäällä on

kokemusta myös Susijengistä,

vaikka ei tällä hetkellä maajoukkueessa

pelaakaan.

– On hienoa saada rakentaa

tänne pysyvää yhteisöä. United

voisi yhdistää espoolaisia,

Haanpää miettii.

Maajoukkueen menestys on

lisännyt kiinnostusta korikseen

myös liigatasolla. Pelejä katsomassa

käy jo muitakin kuin lajin

vannoutuneita harrastajia.

– Parhaat jutut lähtevät nuorisosta.

Junnuista on kasvamassa

uutta urheilu- ja kannattajasukupolvea,

Ville Neva sanoo.

JUHA PELTONEN

KUVA MIKKO RAJALA

ESPOO-LEHTI 3/2017 >> 23


esbo.fi

Vielä ehdit

suojautua

VARAA AIKA INFLUENSSA-

ROKOTUKSEEN

› puhelimitse omalta terveysasemaltasi

tai neuvolasta

› netistä espoo.fi/influenssa

Ännu hinner du

skydda dig

BOKA TID TILL

INFLUENSAVACCINERING

› per telefon på din egen hälsostation

eller rådgivning

› via nätet esbo.fi/influensa

Influenssarokotukset ilman ajanvarausta:

› Leppävaaran, Samarian, Tapiolan ja Espoonlahden

terveysasemilla sekä Oma Lääkärisi Isossa

Omenassa la 25.11. ja 2.12. klo 9–16.

› Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa

28.11. klo 10–14

› Soukan palvelutalossa 30.11. klo 10–14

› Tapiolan palvelukeskuksessa 13.12. klo 10–14

Influensavaccin utan tidsbokning:

› På Alberga, Samaria, Hagalunds och

Esbovikens hälsostationer samt Oma Lääkärisi

i Iso Omena lör. 25.11 och 2.12 kl. 9–16.

› I Leva och bo-centralen i Alberga

28.11 kl. 10–14

› I Sökö servicecentral 30.11 kl. 10–14

› I Hagalunds servicecentral 13.12 kl. 10–14

ST P

INFLUENSSA

– OTA ROKOTE!

There is still time to

protect yourself

BOOK AN APPOINTMENT FOR

INFLUENZA VACCINATION

› by calling your health centre or maternity

and child health clinic by telephone

› online at espoo.fi/influenza

Influenza vaccinations without appointment:

› At Leppävaara, Samaria, Tapiola and Espoonlahti

health centres and Oma Lääkärisi Iso Omena on

Saturday 25 November and 2 December

from 9 a.m. to 4 p.m.

› At Leppävaara senior centre on 28 November

from 10 a.m. to 2 p.m.

› At Soukka senior centre on 30 November

from 10 a.m. to 2 p.m.

› At Tapiola senior centre on 13 December

from 10 a.m. to 2 p.m.

Facebook.com/espoonkaupunki Twitter.com/EspooEsbo Youtube.com/EspooEsbo Instagram.com/EspoonKaupunki

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!