Views
8 months ago

Ishtar 2/2017

Ishtar 2/2017. Suomalainen itämaisen tanssin julkaisu, 21. vuosikerta. Viimeinen painettuna julkaistu Ishtar.

Naiseus on luonnollinen

Naiseus on luonnollinen osa itämaista tanssia Itämaista tanssia voidaan pitää myös vapauttavana, emansipatori sena. Tässä tanssissa mies ei ole normi, eikä naisellisina pidettyjä piirteitä tarvitse hävetä. Erityisesti niille naisille, joille itämainen tanssi on ”vain” harrastus, se on tuonut elämään usein uuden ulottuvuuden: oman ruumiin, jossa eletty elämä näkyy ja josta voi nauttia. Myös naisten keskeinen yhdessäolo on monille tärkeää. Tanssijan arkipäivässä naisellisuus ja naiseus eivät tule mitenkään korostetusti esiin, vaan ne ovat ikäänkuin sisäänrakennettu, luonnollinen osa itämaista tanssia. Naisellisuudesta ei juuri puhuta, vaan se otetaan annettuna: tällainen on itämaisen tanssin nainen. Tätä naista olen kuitenkin lähtenyt purkamaan, sillä käsitän sukupuolen sosiaalisesti tuotettuna raken nelmana. Sukupuolta ei voida paikantaa anatomis-biologiseen ruumiseen, sillä emme pääse koskaan käsiksi ”puhtaaseen” biologiaan. Sukupuoli on esitys Perinteisesti sukupuoli on käsitetty jakautuneena sosiaaliseen sukupuoleen (on puhuttu esim. sukupuolirooleista) ja biologiseen sukupuoleen (ruumis, anatomia). Näiden välille on ajateltu syyseuraussuhde: tietynlaisesta ruumiista seuraa aina tietynlaista käyttäytymistä. On kuitenkin huomattu, ettei tämä pidä aina paikkaansa: munasarjoista ei välttämättä seuraa hoivaavaa käytöstä, eikä kiveksistä johtajan kykyjä. Vaikka sukupuolta ja sitä merkitsevää eroa on vaikea paikantaa mihinkään, on kuitenkin haluttu pysyä kaksinapaisessa jaossa ja erottaa kaksi sukupuolta toisistaan. Judith Butler kääntää tämän kuvion nurinpäin, ja sanoo, että nähtävä, ilmaistu sukupuoli ei ole seurausta jostakin sukupuoli-identiteetistä, vaan nuo ilmaukset tuottavat vaikutelman identiteetistä, aidosta, oikeasta sukupuolesta kaiken takana. Sukupuoli on sosiaalisten teknologioiden tuote, ei ruumiiden ominaisuus tai jotain alkuperäistä. Miksi sukupuoli on sitten kuitenkin niin vaikuttava asia elämässämme? Butlerin mukaan sukupuolta esitetään toistaen niin tarmokkaasti, että se alkaa näyttää oikealta ja aidolta. Meillä on mielissämme jonkinlainen kuva naisesta ja miehestä, mitä niihin kuuluu ja mitä ei. Vaikka maailma on muuttunut ja monenlaiset naisen esitykset ovat tulleet mahdollisiksi nykyään, ei mikä tahansa ole kuitenkaan mahdollista. Naista ja miestä tuotetaan jatkuvasti puheessa, liikkeillä, eleillä, ilmeillä, pukeutumisella ja koristau tumisella. Aina sukupuolen esitys ei kuitenkaan onnistu, ja silloin sen keinotekoinen luonne paljastuu. Aitoa, alkuperäistä naista ei ole olemassa, vaan sitä pyritään koko ajan kopioimaan, joskus hyvällä, joskus huonommalla menestyksellä. Olenkin kiinnostunut siitä, miten itämaisessa tanssissa tuotetaan sukupuolta esim. puheen, liikkeiden, asentojen ja pukeutumisen avulla. Haastateltavina tanssinopettajat Lähestyn aihetta analysoimalla tekemiäni haastatteluja, joissa keskustelen tanssista seitsemän turkulaisen itämaisen tanssin opettajan ja esittäjän kanssa. Mukana ei ole yhtään vain huvikseen tanssia harrastavaa, tanssia voisi sanoa melkein kaikkien haastateltavien kohdalla elämäntavak si. Kaikki saavat tanssinopetuksesta ainakin osan elannostaan. Halusin rajata harrastajat ulkopuolelle, sillä tanssinopettajat ja esittäjät ovat avainasemassa tanssiin liittyvien merkitysten luojina ja välittäjinä. Anu Laukkasen pro gradu -työ ”Monenlaiset naiset voi olla kauniit, mut sit taas kuitenki täytyy olla vähän kaunis” – Sukupuolen tuottaminen ja naisen representaatiot itämaisessa tanssissa valmistui kesäkuussa 1999 Turun yliopiston folkloristii kan oppiaineeseen. Omat kokemukseni ja havaintoni kahdeksan tanssivuoden varrelta ovat myös tärkeää aineistoa. Täydentävänä ja ajatuksia herättävänä aineistona on ollut mm. itämaisen tanssin sähköinen keskustelufoorumi, ”Middle Eastern Dance -list” sekä populaarit itämaisen tanssin julkaisut. Luonnollisia ja epäsopivia liikkeitä Olen etsinyt haastatteluaineistosta kohtia, joissa puhutaan jollakin tavalla sukupuolesta. Käsittelen tässä yhtä työni alalukua, missä puhutaan luonnollisista ja epäsopivista liikkeistä ja asennoista. Luontevuus ja luonnollisuus tulee esiin itämaisen tanssin liikekielestä puhuttaessa. Ensinnäkin puhutaan alkuperäkulttuurien edustajien luon tevasta tanssista: heidän ei tarvitse ajatella tanssiessaan, liikkeet tulevat luonnostaan. Toiseksi liikkeiden luon tevuus liitetään myös sukupuoleen: itämaisen tanssin liikkeet sopivat erityisesti naisille. Näiden kahden seikan välille muodostetaan kausaliteetti: koska egyptiläiset naiset ovat luonnostaan naisellisempia kuin me tasa-arvon turmelemat länsisisaret, on heidän tanssinsakin luontevamman näköistä. Naiselliseen liikekieleen kuuluu pehmeys, ja liikkeet korostavat naisellisia ruumiinosia. Näitä ovat erityisesti lantio, rintakehä, olkapäät ja kädet. Kuitenkin 20 Ishtar 2/2017

Itämaista tanssia pidetään nimenomaan naisten tanssina. Kimaltelevat ja paljastavat puvut korostavat tanssijan sukupuolta, samoin liikekieli näyttää tuovan esille erityisesti naisellisena pidettyjä ruumiinosia, rintoja ja lantiota. Tunneilmaisu palautuu usein heteroseksuaalisen rakkaussuhteen naisen osan tulkitsemiseen. Arkistojen kätköistä: Ishtar 5/1999 naiseus tulee esiin kaikissa liikkeissä, oli se sitten kävelyä tai pään liikuttelua. Paitsi että liikkeiden ajatellaan heijastavan naiseutta, huomataan myös että liikkeitä tekemällä voi tulla naiselliseksi. Naisellisuus ei olekaan valmiina kaikilla naisilla, vaan sitä tehdään koko ajan naisellisen liikekielen kautta. Tanssin liikekieli koetaan hyvin sukupuolittuneeksi. Lantiota voidaan pitää naisen vartalon tärkeimpänä paikkana uuden elämän synnyttämisen vuoksi. Siksi se on keskeinen myös naisellisessa liikekielessä. Näin liikkeelle luodaan ”luonnollinen”, biologinen perusta, jota miehillä ei ole. Toisaalta vaikka mies pystyisikin liikkumaan naisellisesti, hänen on parempi pysytellä maskuliinisessa liikekielessä, jottei joudu naurunalaiseksi tai inhon kohteeksi. Naisellisesti liikkuva mies saa usein homon leiman otsaansa. Vain maskuliinisesti liikkuva mies on ”oikea” mies. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää kolum bialaisen Horacio Cifuen tesin ympärillä käytyä keskustelua. Tämän syksyn Suomen esityksen väliajalla saattoi kuulla ankaraa pohdintaa Horacion miehisyydestä, jonka merkkeinä pidetään voimakkaita liikkeitä ja itsevarman ylpeää asennetta lavalla. Jotkut ovat sitä mieltä, että aikaisemmin Horacio on ollut ällöttävän naisellinen, mutta nyt hän on löytänyt ”aidon” mieheytensä ja täyttää hyvin hänelle asetetut odotukset miehen paikan ottamisesta. Tässäkin korostuu sukupuolen esityksellinen luonne: sitä on mahdollista muokata esim. liikkeiden avulla. Itämaisen tanssin tunneilla kiinnitetään paljon huomiota oikeaan asentoon sekä terveydellisistä että ns. esteettisistä syistä. Tanssissa pyritään kauneuteen, johon jalkojen aukinainen asento ei kuulu (vrt. baletti). Myös polvet koukussa tanssiminen on haastateltavien mielestä ruman näköistä. Väärää asentoa voidaan kutsua rivoksi. Itämaisen tanssin epäsopivissa liikkeissä kuvastuu mielestäni nais ruumiin käsittäminen objektiksi. Liian suuret liikkeet ja liian avonainen asento altistavat ruumiin objekti voivalle ja seksualisoivalle katseelle, ja siksi tällaisia liikkeitä vältetään. Toisaalta itämainen tanssi myös ylittää näitä sopivuuden rajoja suhteessa normaaliin arkipäivän liikkumiseen, mutta liikkeiden kirjo ei ole kuitenkaan rajaton. Jalat yhdessä ja suorina tanssiminen on opittu juttu, eikä Suomessakaan ole aina niin tehty. Olen itse aloittanut tanssin opiskelun opettajalla, joka korosti polvien koukussa pitämistä. Vuosien varrella on siirrytty yhä enemmän korostamaan ojennuksia, ja tekniikkaan on yhdistelty mm. baletin elementtejä. Näiden haastattelujen perusteella on melko hankalaa sanoa, mistä muutos johtuu. Tanssin merkitys kuitenkin muuttuu aina siirtyessään kulttuurista toiseen. On huomattu, että deseksuali sointi on aika yleistä, esim. kun tanssi siirtyy luokka- tai etnisten rajojen yli. Tanssipartnereiden etäisyys saattaa lisääntyä, lantion käyttö vähentyä tai jalkojen aukinainen asento sulkeutua. Esimerkiksi latinalaisamerikkalaisista tansseista tangosta, rumbasta ja sam basta on kehitelty tyylitellyt versiot kilpatanssia varten, seksuaalisesta on tullut sensuaalista. Toki balettitekniikka – ja monet muut länsimaisen kulttuurin piirteet – ovat vaikuttanut itämaiseen tanssiin jo tanssin alkuperämaissa. Tällaisen kulttuurista toiseen siirtyvän tanssin muutosten tutkimuksessa olisikin tehtävä vertailua, jonka kohteena olisi itse tanssi liikkeineen niihin liitettyjen merkitysten lisäksi. Moninaiset mutta kuitenkin naiset Haastatteluaineistosta käy ilmi, minkälaista naista itämaisessa tanssissa halutaan esittää. Vaikka haastateltavat korostavat moninaisuutta ja monenlaisia naisia, on taustalla kuitenkin kaksinapainen sukupuolikäsitys. Nainen on nainen ja mies on mies, ja kummankin on parempi pysyä omassa lestissään. Eroa tehdään mm. erottamalla naiselliset ja miehekkäät liikkeet ja asennot. Naisellisuuden esityksellinen luonne tulee esiin myös meikkaami sessa ja pukeutumisessa, jossa korostetaan naisellisena pidettyjä ruumiinosia (vaikkei niitä omasta takaa olisi) ja häivytetään miehekkäitä piirteitä (esim. karvoitus, lihakset). Nainen pyritään pitämään puhtaana miehen merkeistä. Kirjallisuutta Anu Laukkanen Butler, Judith 1990. Gender Trouble. Feminism and the Subversion of Identity. Routledge, New York & London. Butler, Judith 1993. Bodies That Matter. On the Discursive Limits of the “Sex”. Routledge, New York. Desmond, Jane C. 1997. Embodying Difference: Issues in Dance and Cultural Studies, teoksessa Meaning in Motion. New Cultural Studies of Dance. Toim. Jane C. Desmond. Duke University Press, Durham & London. Ishtar 2/2017 21

Kuntavaalit-2017-selkoesite-FI-2
Ut Peuleschilleke van 2017
Lapin maahanmuuttostrategia 2017 - Doria
Länsi-Pohjoinen | AU 11-2017
Tallinn-Helsinki Shuttle September-October 2017 Tallink catalogue - light version
Valasrannan Tanssileiri 2017 Ohjelma
Helsinki-Stockholm March-April 2017 Silja Line Shopping catalogue – light version
Itä-Pohjoinen | AU 10-2017
Länsi-etelä | AU 10-2017
Itä-Etelä | AU 10-2017
Pääkaupunkiseudun Koti & Auto 01-2017, Itä-etelä Painos
Gyptone Quattro 22 - Inlook