Kuljetus & Logistiikka 2 / 2018
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MAALLA MERELLÄ ILMASSA 2/2018 kuljetusjalogistiikka.com
Flexon kasvu
sisälogistiikassa
jatkuu
Flexo on nopeasti kasvava ja kehittyvä yritys. Palvelemme asiakkaitamme sisälogistiikassa asiakkaan
omissa tiloissa niin arjessa kuin sesongissa. Yrityskulttuurimme nojaa ihmisläheisiin arvoihin, jossa jokainen
työntekijä saa osallistua, vaikuttaa ja kehittää työtään. Asiakaskuntamme rakentuu Suomessa toimivista
yrityksistä edustaen toimialojen terävintä kärkeä.
Sisälogistiikan käsittelypalvelut varastoissa, terminaaleissa ja tuotantolaitoksissa
Ulkoistusratkaisut I Varastot I Tilaratkaisut I WMS-järjestelmät
Asennus- ja huoltopalvelut I Hyllytyspalvelut I Projektit
Flexo Palvelut Oy palvelee jo nyt:
270 asiakasta
15 toimipistettä
yli 1000 työntekijää
www.flexo.fi
Turun Satama kumppaneineen tarjoaa kilpailukykyisen logistiikkakokonaisuuden luotettavuutta ja kustannustehokkuutta
hakeville yrityksille. Sataman laivaliikenteelle tuottamia palveluja täydentävät nykyaikaiset varastointi- ja terminaalipalvelut,
jotka vastaavat sekä pitkäaikaisen varastoinnin että nopearytmisen jakelutoiminnan tarpeisiin. Sataman läheisyyden ansiosta
tuotteet saadaan aluksista nopeasti varastoon, mikä ajan lisäksi säästää myös kustannuksia. Logistista palvelutarjontaa täydentävät
monipuoliset lisäarvopalvelut, jotka oikaisevat materiaalivirtoja sekä nopeuttavat tuotteiden kulkua joko jälleenmyyjille tai
suoraan kuluttajille.
WWW.PORTOFTURKU.FI
2
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Rauman meriväylä
– syvästi älykäs....................... 4
Nesteytetyn maakaasun
kysyntä kasvaa
Pohjoismaiden
merenkulussa.................... 8
Kaskisten satama
– joustava, osaava,
tehokas.................................10
Näkymätön vaara............... 14
Ratakuorma-autotähti
testasi uuden
Renault Trucksin .................. 26
Yepzonin uusin
paikannuslaite seuraa
kuljetuksia ja
omaisuutta ........................ 28
Koeaja Volvon raskaat
kuorma-autot ja tutustu
kiertueella Aitoihin
Volvo Varaosiin..................... 35
Pääkirjoitus
Algoritmit mylläävät
kuljetuspalvelujen
ostamisen
Perinteinen tapa ostaa ja myydä kuljetuspalveluita muuttuu optimointijärjestelmien
tuomien läpinäkyvyyden ja algoritmien sekä
sujuvan tilausprosessin kautta.
Kuljetuspalveluita ostavien yritysten käyttämät optimointijärjestelmät
muuttavat nopeasti perinteistä tapaa kilpailuttaa ja käyttää
kuljetuspalveluita päivittäisessä liiketoiminnassa.
Ohjelmistorobotiikkaan perustuvat optimointijärjestelmät asettavat
kaikki kuljetuspalvelut keskinäiseen vertailuun tehostaen hankintaprosessia.
Kuljetuspalveluita ostava yritys pystyy vertailutiedon
avulla tehokkaasti ohjaamaan kuljetustilaukset parhaille kuljetuskumppaneilleen
esimerkiksi toimitusnopeuteen, hintaan, toimitusvarmuuteen,
lisäpalveluihin, hiilijalanjälkeen tai asiakkaan toiveeseen
perustuen.
Kuljetuspalvelujen ostajien kannalta tämä tarkoittaa, että tavarat
siirtyvät entistä edullisemmin, varmemmin ja asiakkaan toiveen
mukaisesti paikasta toiseen. Kuljetuksia voi olla kannattavaa
ohjata useammalle kuljetusliikkeelle, koska siten voidaan parantaa
toimitusvarmuutta ja hyödyntää kuljetusliikkeiden eri vahvuuksia.
Kuljetusliikkeitä alan murros ohjaa erikoistumaan ja kehittämään
edelleen toiminnan tehokkuutta. Omien vahvuuksien tunnistaminen,
aidon lisäarvon luonti ja sen selkeä kommunikointi asiakkaille
on tärkeää, jotta vältytään pelkältä hintakilpailulta.
Talouden yleinen positiivinen vire auttaa nyt kuljetuspalveluiden ostajia
investoimaan uusiin kuljetustehokkuutta parantaviin järjestelmiin
ja toisaalta kasvaneet kuljetusmäärät antavat kuljetusyrityksille
sopeutumiseen lisäaikaa. On kuitenkin kaikkien etu, että
kuljetukset hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti niin tuonnissa,
viennissä kuin kotimaan sisälläkin.
Uutta teknologiaa
erikoiskuljetuksiin................39
Hyväntekeväisyyskalenteri
2019......................44
Eero Valovirta
COO, Co-founder
Logentia Oy
www.logentia.com
Maastoajoa & Pitoa
– pilottikoulutus
kippiautojen
kuljettajille....................... 52
Sedu - koulutuskeskus
lentokentän kupeessa.........60
TOIMITUS
Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku
lehti@pp.inet.fi
PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola
puh. +358 40 717 5686, lehti@kuljetuslogistiikka.com
TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki
puh. +358 40 9125 983, tiina.isomäki@luukku.com
JAKELU Posti Oy
ISSN 1458-1086 (painettu) ISSN 1798-7962 (verkkojulkaisu)
www.kuljetuslogistiikka.com
21. vsk
Digitalisaatio yhdistää tehokkuuden ja turvallisuuden
Rauman meriväylä
– syvästi älykäs
Kuinka paljon vettä jää laivan ja merenpohjan väliin 12 metriä syvällä
väylällä? Riippuu olosuhteista ja laivasta lasteineen. Älykäs meriväylä
vastaa kysymykseen aina tarkalleen.
4
Rauman meriväylä on
sekä syvä että
älykäs. Merimerkkien valotehoa voi
säätää puhelimella, väylä ennustaa ja
arvioi meriveden korkeuden ja aallokon
sekä piirtää tarkan 3D-mallin pohjan
topografiasta. Nyt ei puhuta tulevaisuudesta,
vaan olemassa olevasta
maailmasta.
- Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia
tietotuotteita, joilla voidaan parantaa
sekä tehokkuutta että turvallisuutta.
Älyväylähankkeessa on kyse
ratkaisuista, jotka palvelevat kaikkia
väylän käyttäjiä, alustaa Liikenneviraston
ylitarkastaja Jorma Timonen.
Hankkeessa on pohdittu, kehitetty ja
testattu tietopalveluja, jotka parantaisivat
väylää käyttävän toimijan turvallisuutta
sekä tehokkuutta. Liikkeelle
Liikenneviraston hanke lähti siitä, että
mitä tietoa olisi mahdollista tuottaa.
Toisessa vaiheessa testataan, miten
tietoa saadaan tuotettua sekä käytettyä
tavalla, joka palvelee navigointijärjestelmiä
sujuvasti. Vaiheet kulkevat
tällä hetkellä limittäin.
- Merenpohjan todellisen tilan tarkka
mallintaminen on olemassa oleva
tietotuote, mutta sen saattaminen
asiakkaiden käyttöön vaatii vielä oikeanlaisen
alustan sekä sitä operoivan
toimijan. Käytännössä on kyse siitä,
miten tietotuote integroidaan navigointijärjestelmään,
selvittää Timonen.
Väylän vesitilan todellisen ja tilannekohtaisen
mallintamisen lisäksi älyväylä
tuottaa tietoa meriveden korkeudesta
sekä aallokosta.
- Todellinen tila sekä ennustettavuus
ja ennusteisiin liittyvät todennäköisyyslaskelmat
ovat keskeisessä
asemassa turvallisuuden ja tehokkuuden
kannalta. Yhteistyötahojen kanssa
kehitämme navigoinnin ja luotsauksen
tarpeisiin tietoon perustuvia
palveluita, jotka tukevat esimerkiksi
lastauksen ja väylän ajamisen suunnittelua.
Ilmatieteen laitos vastaa vedenkorkeushavaintojen
ja -ennusteiden
tuottamisesta ja Liikennevirasto pilotoi
niiden yhdistämistä syvyysmalliin.
Lisäksi Liikennevirasto on hankkinut
koekäyttöön palveluita, joilla voidaan
hankkia tietoa aallokosta ja virtauksista
väylällä.
Turvallisuuden ja käytettävyyden näkökulmasta
näkyvä esimerkki digitalisaation
mahdollisuuksista ovat merimerkit.
Meritaito Oy asensi Rauman
sataman ja Liikenneviraston väylälle
33 älykästä merimerkkiä. Syyskuusta
lähtien Liikenneviraston meriliikennekeskuksesta
on voitu säätää uusien
merimerkkien valotehoa ja sama mahdollisuus
toteutetaan myöhemmin
myös luotseille .
Uusia avauksia
Älyväylän kehittämishankkeen aikana
on noussut esiin myös uusia ajatuksia
digitalisaation mahdollisuuksista. Väylien
käyttäjien tarpeista ja tulevaisuuden
näkymistä on avautunut ajatus,
että voitaisiinko Liikenneviraston väyläinfraa
hyödyntää vesiväylien tietoliikenneratkaisujen
kehittämisessä.
- Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole
löydetty vielä sellaisia käyttötapauksia,
joita varten turvalaitteiden valjastamista
tietoliikenteen käyttöön
kannattaisi kokeilla. Asiaan varmasti
palataan myöhemmin, kun käyttäjien
tarpeet täsmentyvät, Timonen kertoo.
Aivan omanlaisen alustan asioiden
testaamiseen luo elokuussa Rauman
edustalle avattu alue: Jaakonmeri on
maailman ensimmäinen kaikille avoin
testialue. DIMECC Oy hallinnoi aluetta,
jossa kuka tahansa toimija voi testaa
autonomisten pinta-alusten vaatimia
teknologioita.
- One Sea -ekosysteemi on erittäin
kiinnostava mahdollisuus testata ja
hankkia asiakaskokemuksia. Lähdimme
kehittämään älyväylähanketta
nykyisen liikenteen tarpeisiin, mutta
olemme myös aktiivisesti mukana
mahdollistamassa autonomisen meriliikenteen
kehittymistä.
- Parempi olla mukana tekemässä
tulevaisuutta kuin odotella sitä.
Välkyt merimerkit
”Älyväylä palvelee nykyistä meriliikennettä ja tasoittaa tietä
autonomiselle liikenteelle.”
Liikenneviraston ylitarkastaja Jorma Timonen.
5
Kuva: Liikennevirasto
kuvaaja: Jarmo Vehkakoski
Uusi ohjelmisto tehostaa
kaukovalvontaa vesiväylillä
Uusi kaukovalvontadatan
analyysiohjelmisto otettiin vesiväylillä
käyttöön. Järjestelmä
kokoaa yhteen eri turvalaitteiden
lähettämät tiedot ja nostaa
esiin vikoja sekä poikkeamia.
Näin mahdollisia ongelmia
voidaan ennakoida ajoissa.
Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin
majakanvartija nousi aina hämärän
tultua sytyttämään valon laivoja
opastamaan. Majakat ohjaavat liikennettä
edelleen, mutta toiminta
on pitkälti automatisoitunut. Majakat
ovat merenkulun kiinteitä turvalaitteita
samoin kuin esimerkiksi linjamerkit
ja kummelit. Kelluviin turvalaitteisiin
puolestaan kuuluvat viitat
ja poijut. Vesiväylillä sijaitsee kaikkiaan
noin 25 000 Liikenneviraston ylläpitämää
turvalaitetta, joista reilut
900 on kaukovalvonnassa.
Kaukovalvotut turvalaitteet lähettävät
päivittäin automaattisesti tietoja
toiminnastaan, kuten energiatasosta
tai sijainnista. Helmikuun lopussa
otettiin käyttöön uusi kaukovalvontadatan
analyysiohjelmisto, joka
helpottaa huomattavasti näiden tietojen
hyödyntämistä. Järjestelmä käy
6
dataa läpi nostaen esiin vikoja ja poikkeamia,
joihin on syytä kiinnittää huomiota.
Lisäksi se tuottaa ennusmalleja,
joiden avulla toimintaa voi suunnitella
etukäteen. Näin on mahdollista
esimerkiksi korjata vikoja ennen niiden
näkymistä käyttäjälle.
"Uusi ohjelmisto mahdollistaa laitteiden
tarkemman seurannan ja antaa
aiempaa paremman kuvan turvalaitteiden
tilasta ja kunnosta. Aikaisemmin
saimme tietoa usein vasta siinä
vaiheessa, kun laitteessa oli jotain vikaa,
mutta nyt voimme myös ennakoida
ongelmia", kertoo diplomi-insinööri
Sami Lasma Liikennevirastosta.
Energian riittävyys lähempään
tarkkailuun
Kaukovalvonta aloitettiin vesistöillä
nykymuodossaan vuonna 2008. Aluksi
turvalaitteita oli vain 20, ja ne kaikki
tulivat samalta toimittajalta. Nykyisin
kaukovalvontatoimittajia on kolme.
Turvalaitteiden määrän vuosien
mittaan moninkertaistuessa tuli tarve
kehittää keino tietojen hallinnointiin.
Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen
avattiinkin Liikenneviraston kaukovalvontarajapinta.
Sen kautta kaikki kaukovalvottujen
turvalaitteiden lähettämä
informaatio kerätään väylänhoidon
Reimari-tietokantaan eri järjestelmien
hyödynnettäväksi. Uusi kaukovalvontadatan
analyysiohjelmisto on
kehitetty Reimari-tietokannan pohjalta.
Ohjelmiston suunnittelu alkoi helmikuussa
2017, ja käyttöön se otettiin
vuotta myöhemmin. Toteutuksesta on
vastannut Digia Oy.
Toistaiseksi uudessa ohjelmistossa
on keskitytty pääasiassa energian
riittävyyden seurantaan. Järjestelmä
mahdollistaa tehokkaasti muun muassa
turvalaitteiden energiankulutuksen
ja aurinkoenergian tuoton tarkkailun.
Kelluvat turvalaitteet toimivat
paristoilla, kun taas kiinteät hyödyntävät
aurinkoenergiaa ja verkkosähköä.
Analyysiohjelmiston kautta
on mahdollista seurata tarkasti yksittäisenkin
laitteen energiamääriä, ja
havaita ajoissa mahdolliset poikkeavuudet.
Ohjelmistolla voidaan valvoa
myös koko kaukovalvontajärjestelmän
toimintavarmuutta tiedonsiirron
säännöllisyyttä ja katkoksia seuraamalla.
Lisäksi kohteiden huoltoa voi
suunnitella paremmin, jolloin niin meri-
kuin työturvallisuuskin paranevat.
"Tällä hetkellä hoidamme huoltoa
ajastetusti turvalaitteiden kevätja
syyskierroksilla, mutta jatkossa sitä
kenties pystyttäisiin tekemään yhä
enemmän tarpeen vaatiessa. Näin turhat
huoltokäynnit vähenisivät", Lasma
pohtii.
Älyllä säästöjä merenkulkuun
Oululainen Navidium valjasti
älyteknologian tuomaan säästöjä
merenkulkuun. Yritys hakee
palveluillaan kasvua kansainvälisillä
markkinoilla.
Älyä, digitalisaatiota ja pohjoista
osaamista. Näillä eväillä oululainen
merenkulun digitaaliseen teknologiaan
perehtynyt Navidium tähyää entistä
voimakkaammin kasvua kansainvälisillä
markkinoilla. Käytännössä tämä
tapahtuu tarjoamalla merenkulkijoille
järjestelmiä, joiden avulla voi reaaliaikaisesti
seurata säätä, polttoainetta
ja jäätilannetta.
Sovellusten avulla saatu säästö on
merkittävä, sillä polttoainekustannusten
osuus laivaliikenteestä on jopa
60 prosenttia.
– Sovelluksia on pilotoitu Itämerellä
eri tyyppisillä aluksilla ja säästöt ovat
olleet huomattavia, jopa kymmenen
prosentin luokkaa. Tulokset ovat olleet
hyviä ja tuotteemme ovat herät-
täneet mielenkiintoa kansainvälisesti
myös, mistä osoituksena on ensimmäiset
sopimukset kansainvälisillä
markkinoilla, kertoo Navidiumin toimitusjohtaja
Arto Koistinen.
Navidium arvioi liikevaihtonsa viisinkertaistuvan
seuraavan vuoden kuluessa.
Alalla on samantyyppisiä palveluntarjoajia,
mutta Koistinen ei ole
huolissaan.
– Erottaudumme muista kyllä, mutta
miten, se on liikesalaisuus, hän sanoo.
Jotain yrityksen kiidosta kertoo
sen nopea, vain muutamia vuosia kestänyt,
pääsy konservatiivisille meriteollisuusmarkkinoille.
Tulevaisuudessa
myös Koillisväylä lisää kysyntää yrityksen
tuotteille.
www.navidium.com
7
Nesteytetyn maakaasun kys
Pohjoismaiden merenkuluss
Gasumin tytäryhtiö Skangas suoritti
1 000 nesteytetyn maakaasun (LNG)
bunkrausoperaatiota vuonna 2017, eli
60 prosenttia enemmän kuin aiempina
vuosina. Nesteytetyn maakaasun
kysyntä kasvaa Pohjoismaiden merenkulussa
huimaa vauhtia.
Skangasin mukaan kysynnän kasvun
takana ovat toimitukset sekä säännölliseen
reittiliikenteeseen että hakurahti-
ja spot-rahtiliikenteeseen käyttöön
otetuille uusille aluksille. Markkinoilla
on odotettu uusia LNG-bunkrausaluksia,
joilla toimitetaan nesteytettyä
maakaasua sitä polttoaineenaan käyttäville
aluksille.
Puhtaan polttoaineen
tarve lisää kysyntää
”Yhä useampi varustaja muuntaa
aluksiaan puhtaalle polttoaineelle joko
LNG- tai kaksoispolttoainemoottorien
avulla, joten kysyntä on kasvanut
huomattavasti. Tämä koskee erityisesti
Euroopan merialueita, joissa suurin
osa liikenteestä on viime aikoihin asti
ollut autolauttaliikennettä ja säännöllistä
reittiä kulkevia RoPax-risteilyautolauttoja.
Nykyään palveltava aluskanta
on monimuotoisempaa ja vaatii
monentyyppisiä bunkrausratkaisuja.
Vastaamme tähän tarpeeseen tarjoamalla
markkinoille monia eri ratkaisuja”,
kertoo Skangasin Marine-liiketoiminnan
myyntijohtaja Gunnar
Helmen.
Nesteytetty maakaasu on puhtain
saatavilla oleva polttoaine merenkulun
tarpeisiin. Siitä on nopeasti tulossa
yhä yleisemmin käytetty kustannustehokas
vaihtoehto. Nesteytetty
maakaasu sopii kaikentyyppisiin
aluksiin: autolauttoihin, matkustajalaivoihin,
säiliölaivoihin, irtorahtilaivoihin,
huoltoaluksiin ja konttilaivoihin.
Se tarjoaa monia etuja vähentämällä
saastumista niin paikallisesti
kuin maailmanlaajuisestikin. Siirtyminen
nesteytetyn maakaasun käyttöön
poistaa täysin rikki- ja hiukkaspäästöt
sekä vähentää typpioksidipäästöjä jopa
85 prosentilla. Lisäksi se vähentää
hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosentilla.
Nesteytetyn maakaasun käyttö
laivojen polttoaineena tekee niistä
tulevien IMO- ja EU-päästömääräysten
mukaisia.
Bunkrausalus Coralius
edesauttaa laivasta laivaan
-bunkrausta
Skangas ennakoi merenkulkualan
puhtaampien polttoaineiden kysyntää
pyrkimällä yhteistoimin parantamaan
nesteytetyn maakaasun saata-
8
yntä kasvaa
a
vuutta. Infrastruktuurin laajentamisen
ja bunkraustekniikoiden kehittämisen
ohella yhtiö otti vuonna 2017
käyttöön uuden bunkraus- ja jakelualuksen,
Coraliuksen. Se tuo nesteytetyn
maakaasun bunkraukseen aivan
uudenlaista tehokkuutta.
Coralius toimittaa nesteytettyä
maakaasua laivoille merellä laivasta
laivaan -bunkrauksena. Se tarjoaa
yhtiölle lisää joustavuutta ja mahdollisuuksia
palvella aluksia, joiden on
saatava nesteytettyä maakaasua poikkeamatta
sitä varten terminaaliin tai
satamaan. Laivasta laivaan ‐bunkraus
on Skangasille vain yksi tapa toimittaa
nesteytettyä maakaasua. Alukset voivat
myös hakea polttoaineen jostakin
Skangasin terminaaliverkoston terminaalista,
suoraan tuotantolaitokselta
Stavangerista tai säiliöautosta laivaan
-bunkrauksena Pohjoismaiden satamista.
9
Kaskisten satama
– joustava, osaava, tehokas
Satamista kauttakulkevien volyymien muutos
on herkkä mittari talouden tilasta, koska se kulkee
käsi kädessä teollisuuden tilausten kanssa.
Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik
Hellmanin mukaan talouden käänteet näkyvät
satamassa usein paljon ennen tilastoja.
Noin 90 % Suomen tuonnista ja
viennistä kulkee satamien kautta.
Satama on aina indikaattori talouden
laajemmasta tilasta, sillä siellä näkyy
ensimmäisenä hyvät ja huonot ajat,
Patrik Hellman toteaa.
Operaattoreiden
ammattitaito ja tehokkuus
ovat sataman kulmakiviä
10
Oy Kaskisten satama Ab on osakeyhtiö,
joka tuottaa satamapalveluja.
Satamassa työskentelee noin 40
henkilöä. Kaskisten satamassa toimii
neljä vakituista ja erikoistunutta operaattoria,
jotka ylläpitävät varastoja,
koneita ja kalustoa sekä tarjoavat
erilaisia satamapalveluja. Nämä ovat
Silva Shipping Oy, Baltic Tank Oy,
Revisol Oy ja Baltic Bulk Oy.
-Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen
välillä sekä varastointi
ovat ammattitaitoisten toimijoiden
käsissä, Hellman sanoo. - Satama voi
käsitellä päivässä yli 15 000 tonnia
rahtia. Tavallisesti käsittelemme tällä
hetkellä päivittäin noin 5000 -10000
tonnia rahtia.
Kaskisten satama on Suomen
Kaskisissa länsirannikolla sijaitseva
satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat
kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan
ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset
yhteydet ovat houkutelleet alueelle
puunjalostusteollisuuden yrityksiä,
joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen
yritysverkosto. Kaskisten
satama on myös TEN-T kattavan
verkon satama joka tarkoittaa, että
satama on osaa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa.
Satama on monen muun
satamaan verrattuna rakennettu
erillään asutuksesta mahdollistaen
esteettömiä liikenneyhteyksiä suoraan
satamaan.
-Kaskisten satama on maamme
tärkeimpiä sahatavaran ja sellun vientisatamia.
Kaskisissa sijaitsee Metsä
Board Oyj:n Kaskisten tehdas, joka
valmistaa kartonginvalmistuksessa
tarvittavaa kemihierrettä yli 300 000
tonnia vuodessa. Kemihierre yhdessä
sahatavaran kanssa muodostaa
yhteensä puolet sataman liiketoiminnasta.
Lisäksi sataman kautta
menee vientiin mm. energiapuuta,
puupellettiä, rautaromua ja kauraa,
sekä tuodaan mm. lannoitteita, kuitupuuta
ja lipeää Hellman kertoo.
Satama ja lähialue kehittyy
Kaskisten sataman liikenne moninkertaistui
2000-luvulla. Kasvun
takaa löytyy mittavia investointeja
ja toimivaa yhteistyötä. Nyt sataman
monipuoliset tilat nopeuttavat ja
tehostavat tavarankäsittelyä luoden
teollisuudelle hyvät sijoittumis- ja
kehittymismahdollisuudet. Kaskisten
hyvin suunniteltu ja moderni satama
takaa turvallisen ja kustannustehokaan
tavarankäsittelyn.
-Kehitämme satamaa tulevaisuuden
haasteet huomioiden. Satama
investoi noin miljoona euroa bulklaiturin
pidentämiseen, johon on
tarkoitus siirtää pölyävän tavaran
käsittely. Satama koostuu kahdesta
osasta, syväsatamasta, joka on kilometrin
pituinen sekä pienemmästä
ulkosatamasta. Ulkosatamassa on
35 metrin pituinen laituri, jota pidennetään
55 metrillä, jolloin pystymme
ottamaan tavallisimmat,
100-120 metriset laivat vastaan. Sataman
läheisyydessä olevat yritykset
investoivat myös noin 10 milj €
tänä vuonna, Hellman kertoo.
Kaskisten sataman väyläsyvyys on
9,0 metriä, joka Hellmanin mukaan
on tällä hetkellä riittävä. -Kun laivat
ja tavaraerät suurenevat, niin silloin
täytyy olla mahdollisuus kuljettaa
isommilla aluksilla. Sataman kilpailuasetelmien
parantamiseksi Maakunnan
liikennesuunnitelmassa onkin 1,5
metrin väyläsyventäminen 10,5 metriin.
Suurin säännöllinen alus, joka
tällä hetkellä liikennöi on Saksasta
kerran viikossa tuleva 166 metrinen
RoRo-alus, Hellman mainitsee.
Tilaa kasvaa ja tarjota
yrityksille
etabloitumismahdollisuuksia
- Vuoteen 2016 verrattuna Kaskisten
sataman liikenne oli volyymiltaan
viime vuonna suunnilleen samanlainen.
Sataman kautta kulki noin 900
tuhatta tonnia tavaraa. Uutta volyymiä
syntyi aika paljon mutta päätuotteissa
oli vuoden aikana väliaikaisia
häiriöitä, joka verotti lopputulosta.
Taloudellisesti teimme noin 3%:n
parannuksen budjettiin verrattuna,
Hellman kertoo.
-Kun halutaan varmistaa kilpailukyvyn
säilyminen, on katsottava
rohkeasti kohti tulevaisuutta ja panostettava
investointeihin, Hellman
korostaa.
- Meillä on tilaa kasvaa ja kehittyä.
Satamaan mahtuu lisää toimijoita.
Esimerkiksi sataman vieressä on
16 hehtaarin teollisuusalue, jonka
lähellä kunnallistekniikka on valmiina.
Lisäksi sataman välittömässä
läheisyydessä on 5 hehtaarin valmis
teollisuustontti, Hellman selvittää.
- Tavoitteemme on olla jatkossakin
moderni ja kilpailukykyinen satama.
Kaskisten satama on hyvä kasvualusta
ja erittäin tehokas logistiikan keskus
kaikenlaiselle toiminnalle. Olemme
partneri, joka tulevaisuudessa
haluaa palvella kaikkia Itämerellä
kulkevia aluksia. Kaskisten satama
logistiikan solmukohtana pyrkii jatkossa
olemaan aktiivisesti mukana
luomassa monenlaisia mahdollisuuksia
Suomelle, Patrik Hellman linjaa.
11
Olemme suunnitelleet ratkaisun, joka tekee asiakkaidemme varastonhallinnasta helpompaa.
Logistiikkaa ja varastointia verkkokaupoille
Verkkokauppojen omistajat voivat ottaa räätälöidyt varastointipalvelut
nopeasti käyttöönsä, kun Blue Water hoitaa
kaiken kuljetuksesta, varastonhallinnasta, keräilystä ja
paketoinnista aina kuljetukseen asti.
”Olemme tehneet kaikki valmistelut etukäteen ja tekninen
valmius on valmiina. Tämän ansiosta pystymme toimittamaan
asiakkaillemme räätälöidyt varastoratkaisut riippumatta
siitä, onko järjestelmään liittyvällä verkkokaupalla 100
tai 10 asiakasta päivittäin. Olemme suunnitelleet ratkaisun,
joka tekee asiakkaidemme varastonhallinnasta helpompaa”,
kertoo Daniel Mortensen, Blue Waterin verkkokaupan ja
varastoratkaisujen kehitysjohtaja.
Verkkopohjainen varastonhallintajärjestelmä (WMS)
voidaan helposti integroida asiakkaan verkkokauppaan ja
on käytössä 24/7.
”Asiakkaat voivat yhdistää kauppansa joko Blue Waterin
WMS:n tai valikoida jonkin muun tarjoamistamme standardi-integraatioista.
Molemmat vaihtoehdot tarjoavat helpon
ja kustannustehokkaan ratkaisun niin suurille kuin pienillekin
verkkokaupoille, koska kaikki valmistelutyöt on jo tehty”,
Daniel Mortensen kertoo.
Kilpailukykyisiä mahdollisuuksia logistiikassa
Blue Water on Tanskalaisen verkkokauppajärjestö FDIH:n
jäsen. Järjestön tarkoituksena on nostaa verkkokaupan
standardeja Tanskassa. Jäsenyytensä kautta Blue Waterilla
on käytössään asiantuntijoiden neuvonta ja ohjeet, jotka
muodostavat perustan houkuttelevien ratkaisujen tarjoamiseen
asiakkaille.
”FDIH toimii aktiivisesti varmistaakseen, että sen jäsenet
saavat tietoa ja ovat valmiina hallitsemaan kasvussa olevan
verkkokaupan, etenkin kansainvälisestä näkökulmasta. Tästä
syystä on mielenkiintoista nähdä miten yritykset kuten
Blue Water Shipping kehittävät logistiikan ratkaisuja, jotka
yleisellä tasolla vahvistavat markkinoita joustaville logistiikkaratkaisuille
kilpailukykyisillä hinnoilla ja laadulla”, sanoo
FDIH:n jäsenten manageri Niels Preysz.
12
land
Export Finlandin julkaisema Laivauskäsikirja sisältää 190
maan keskeiset tuontimääräykset.
Se on alansa kattavin suomenkielinen hakuteos. Sisältö on
räätälöity vastaamaan suomalaisen viejän tarpeita viennin eri
vaiheissa.
190 maan tiedot aina ajan tasalla
Laivauskäsikirja 2018
Laivauskäsikirja
Laivauskäsikirjan Internet-tietokantaa pidetään jatkuvasti
ajan tasalla Export Finlandin verkkopalveluissa. Käsikirjaan
tehdyistä muutoksista kerrotaan palvelun etusivulla ja asiantuntijat
ovat puhelinpalvelussa käytettävissä. Opas julkaistaan
myös painettuna käsikirjana kerran vuodessa.
Laivauskäsikirja sisältää mm. seuraavat tiedot maittain:
• tuontirajoitukset
• vapaakauppasopimukset
• vaadittavat asiakirjat ja erityistodistukset
• asiakirjojen vahvistaminen ja laillistaminen
• tuotteiden pakkaus-, merkintä- ja muut erityismääräykset
• tavaranäytteiden lähettäminen
Laivauskäsikirja luotsaa tarjouksesta tavaran toimitukseen
Laivauskäsikirjasta on apua tavaran koko toimitusketjussa:
• määrämaiden vaatimuksiin voi tutustua jo tarjousvaiheessa
www.exportfinland.fi/laivauskasikirja
Laivauskäsikirja
• ajantasaisten tietojen pohjalta kauppaneuvottelut sujuvat
paremmin
• tavarat kulkevat joustavasti oikeilla asiakirjoilla
• tullaus 190 määrämaassa maan keskeiset ei viivästy tuontimääräykset
puuttuvien tai virheellisten
asiakirjojen takia
• tavara ei juutu tulliin väärän pakkausmateriaalin takia
• asiakastyytyväisyys paranee
2018
SELKÄ
LED-vilkkumajakka - 1603-412000
12-24V, keltainen, tasokiinnitys (3-pultti), voimakas
10 LEDin elementti, 11 välähdysohjelmaa,
ECE-R65 /-R10, kork. 128mm, Ø142mm.
LED-vilkkumajakka - 1603-412000
12-24V, keltainen,
taipuisa tappikiinnitys (DIN),
voimakas 10 LEDin elementti,
11 välähdysohjelmaa,
ECE-R65 /-R10,
kork. 202mm, Ø128mm.
KAAPELINSUOJAUS
Teollisuuden käyttökohteisiin
Yksi liitosratkaisu
kaikkiin sovelluksiin
FRÄNKISCHE Industrial Pipesin kaapelinsuojausjärjestelmää
voidaan käyttää laajasti erilaisiin
sovelluksiin, kuten teollisuusasennuksiin sekä
koneisiin ja laitteisiin. Kohteen vaatimusten
mukaisesti on tarjolla useita eri materiaalivaihtoehtoja.
+ varma ja luotettava
+ esiasennettu ja valmis käyttöön
+ nopea ja helppo asennus
+ vaati vähän käsittelyä
+ kustannustehokas ratkaisut
LED-työvalo 60° - 1603-300376
12-60V, nimellisteho 30W, valokeila 60°, virrankulutus
12V 1,8A / 24V 0,9A, 4000K, 2700LM, IP67,
tärinänkesto 20G rms 24 - 2000Hz, EMC CISPR 25 Class 4,
alumiinirunko, polykarbonaattilinssi, kiinnitys rosteria 316,
liitinpistoke integroitu Deutsch, 85x101,5x88mm.
LED-työvalo 60° - 1603-300382
12-60V, nimellisteho 120W, valokeila 60°, virrankulutus
12V 8,1A / 24V 4A, 400K, 10800LM, IP67,
tärinänkesto 20G rms 24 - 2000Hz, EMC CISPR 25 Class 4,
alumiinirunko, polykarbonaattilinssi, kiinnitys rosteria 316,
liitinpistoke integroitu Deutsch, 135x130x95mm.
Löydät meidät TurunNavigate-messuilta 16.-17.5.2018 osastolta B64!
13
www.startax.net
Näkymätön vaara
Suomessakaan ei ole vältytty
varastokalusteiden
sortumisten aiheuttamilta
henkilö- ja ainevahingoilta.
TTS kouluttaa kuormalavahyllystöjen
säännöllisiin
tarkastuksiin.
Työtehoseuran selvityksen mukaan
vain murto-osa yrityksistä
tiedostaa kuormalavahyllystöjen
kuntoon liittyvät riskit. Usein ne
ovat näkymättömiä tai vähäpätöiseltä
tuntuvia. Usein varastoitavan tavaran
koko tai painomuutokset voivat
vaatia muutoksia kuormalavahyllystöön,
mutta jo yhden vaakapalkin korkeuden
muutos voi leikata kantokykyä
kymmenillä prosenteilla, ja varastotyöntekijät
ovat täysin tietämättömiä
tapahtuneesta muutoksesta kuormalavahyllystön
kantokyvyssä.
Kantavuus voi laskea ratkaisevasti
pienistäkin kuormalava hyllyyn kohdistuneista
vaurioista.
"Vaurioituneita osia ei korjata, vaan
ne pitää vaihtaa. Ikävä kyllä markkinoilta
löytyy yrityksiä jotka lupaavat
korjata esimerkiksi vaurioituneita pystypylväitä
hydraulisesti puristamalla.
Vaurioitunut metallinen pylväs ei korjaannu
puristamalla sitä. Tätä monet
asiakkaat eivät tiedosta", lisäksi tämän
tyyppisen "korjauksen" jälkeen
alkuperäiset kuormituskyltissä mainitut
kuormitustiedot eivät ole enää
voimassa.kertoo TTS:n kouluttaja Sami
Niskala.
Vahingon sattuessa seurauksena on
pahimmillaan vakavia henkilövahinkoja
ja tuotantoseisokkeja. Ikävä kyllä
välillä törmään hengenvaarallisessa
kunnossa oleviin kuormalahyllyihin.
Eräässä tapauksessa keskisuomalaisen
rautakaupan varaston hylly oli
lähtenyt taipumaan kohti käytävää
huomattavan ylikuormituksen seurauksena.
Yritys oli yrittänyt ratkaista
ongelman kiinnittämällä 15.000 kilon
kuormituksen alla olevan kaatumassa
olevan hyllyn takana olleeseen cyprok
seinään yhdellä ruuvilla!
14
Myös työnantajan järjestämällä perehdytyksellä
ja esimiestoiminnalla
on erittäin suuri merkitys varaston
turvallisuuteen. Kävin vasta Tarkastamassa
suuren kansainvälisen logistiika-alan
yrityksen varastojen kuormalava
hyllystöjä, heidän kahdessa
eri toimipisteessä molemmat varastot
olivat uudehkoja ja verrattain samankokoisia
(5.000 lavapaikaa). Ensimmäisessä
varastossa jo yleisilme oli
siisti ja kuormalahahyllyturvallisuuteen
oli selkeästi panostettu. Tämän
varasto tarkastuksessa löysin varastosta
11 vauriota jotka johtivat 4:n lavapaikan
käyttökieltoon ja noin 1000e
korjauskustannuksiin töineen. Toisessa
varastossa tavarat olivat ”hujanhajan”
ja varastossa oli erittäin paljon
roskia joka puolella. Tässä varastossa
tarkastuksen yhteydessä löysin 166
vakaa vauriota kuormalavahyllystössä
jotka johtivat 884 kuormalavapaikan
käyttökieltoon. Pelkästään kyseisten
vaurioiden korjaus tulee maksamaan
töineen noin 150.000-200.000 euroa.
Lisäksi yritys joutuu etsimään korjausten
ajaksi sijoituspaikan noin 1000:lle
lavalle asiakkaidensa tuotteita, tämä
tulee merkitsemään todella merkittävän
tavaramäärän siirtämistä alihankkijoiden
varastoon ja todennäköisesti
johtaa suuriin toimintavaikeuksiin ja
erittäin suuriin lisäkustannuksiin.
Sami Niskala tietää, mistä puhuu.
Hän on toiminut kuormalavahyllystöjen
ammatillisena tarkastajana suomalaisissa
varastoissa vuodesta 2016
alkaen. Hän on myös kouluttanut yritysten
varastopäälliköitä ja turvallisuusasiantuntijoita
huolehtimaan varastokalusteiden
kunnosta ammatillisen
tarkastajan silmin. Sami suoritti
ensimmäisenä suomalaisena SE-
MAn varastokalusteiden ammatillisen
tarkastajan koulutuksen vuonna
2016, joka antoi hänelle pätevyyden
suorittaa varastokalusteiden tarkastuksia
sekä niihin liittyvää koulutusta.
Tätä tarkastajan koulutusta Suomessa
ei ole. Sertifikaatin saaneella tarkastajalla
on pätevyys tarkastaa ja hyväksyä
kuormalavahyllystöt käyttöön tai
käyttökieltoon.
Ammatillisen tarkastan osaamista
testataan joka vuosi päivityskoulutuksen
jälkeisellä kokeella Englannissa.
Tämän lisäksi Samin tulee raportoida
SEMAlle kaikista varastoturvallisuuteen
liittyvistä koulutuksista sekä tarkastuksista
joita hän suorittaa.
Näin SEMA valvoo, että ammattitaito
sertifikaatin saaneella henkilöllä
pysyy yllä. SEMA on englantilainen
hyllykalustovalmistajien keskusliitto.
SEMAn järjestämään varastokalusteiden
ammatillisen tarkastajan koulutukseen
on kovat pääsyvaatimukset.
Koulutukseen ei pääse ilmoittautumisperiaatteella,
vaan pääsy edellyttää
vankkaa kokemusta logistiikkaalalta
sekä varastoturvallisuuden parista.
Sami Niskala suoritti koulutuksen
Englannissa 2015- 2016. Kansainvälisessä
ryhmässä oli tuolloin oppilaita
Englannin ja Irlannin lisäksi mm.
Arabiemiraateista. Sami kertoi koulutuksen
olleen todella kovatasoinen ja
kouluttajat vaativia. ”ennakkotehtävien
ja vuonna 2015 Englannissa saamansa
tiedostavan koulutuksen lisäksi
Suoritimme ammatillisen tarkastajanteoriakoulutuksen
jonka päätteeksi
oli laaja teoriakoe. Teoriakokeen päät-
15
teeksi oli tarkastamisen näyttökoe aidossa
ympäristössä.” Samin näyttökoepaikaksi
valikoitui Keski-Englannissa
oleva ARGOS-ketjun keskusvarasto.
Tarkastus Näytössä meidän piti tehdä
varastokalusteiden (hyllyjen) tarkastus
varastossa ja laatia siitä kirjallinen
raportti englanniksi. 16-sivuinen
raporttini sisälsi löydetyt vauriot ja
niihin korjausehdotukset sekä turvallisuutta
parantavat toimenpiteet, kertoi
Sami. Kokeessa mitattiin ammatillisen
osaamisen lisäksi myös kirjallista
tuotosta.
Samin suorittaman koulutuksen
myötä TTS voi toimia jatkossa itsenäisenä,
riippumattomana, organisaationa
joka pystyy tarjoamaan asiakkaalle
varastokalusteiden tarkastuksen sekä
siihen liittyvän koulutuksen. Tarkastuksen
yhteydessä asiakas saa SEMAN
hyväksymän raportin jossa kerrotaan
asiakkaalle parannusehdotukset, joilla
toimintaa voi tehostaa ja tuottavuutta
parantaa. Raportti on myös erittäin
tärkeä dokumentti aluevalvontavirastoa
varten.
TTS:n järjestämää Varastokalusteiden
turvallisuus- ja tarkastuskoulutuskoulutuksen
sisältöä Sami on käynyt
läpi Aluevalvontaviraston ja TVL
(Tapaturmavakuutuslaitosten liitto)
kanssa, jotka ovat todenneet TTS:n
järjestämän koulutuksen hyväksi ja
laajaksi.
Miksi tarkastuksia
tarvitaan?
Rikkinäiset, väärin kasatut/asennetut
ja omatoimisesti muutetut kuormalava
hyllyrakenteet kasvattavat työtapaturmien
ja onnettomuuksien riskiä
ja näin ollen myös työpoissaoloja
ja vahinkoja. Työtehoseuran teettämässä
tutkimuksessa 50% kyselyyn
osallistuneista oman varaston omaavista
yrityksistä kokee tarvitsevansa
työntekijöilleen lisäkoulutusta varaston
turvallisuuteen liittyen. 75% vastanneista
yrityksistä ei osannut sanoa
tarkastetaanko kuormalavahyllystöt
standartin mukaisesti. Standardi sfsen
15635 on astunut voimaan Euroopan
laajuisena jo vuonna 2008. Standardi
velvoittaa yritykset valvomaan
kuormalahyllyturvallisuutta asiantuntijan
tekemillä tarkastuksilla ( vähintään
kerran vuodessa), tarkastus
tulee myös kirjallisesti dokumentoida.
Osa varaston omaavista yrityksistä
vastasi, ettei heidän varastojen kuormalava
hyllyjä ollut koskaan tarkastettu
asiantuntijan toimesta.
TTS:n suorittamasta kyselystä selvisi,
että vain yksi yritys 47 vastanneesta
yrityksestä osasi tarkastaa kuormalavahyllystöt
standardin vaatimalla tavalla.
Koska varastossa tapahtuvat työtapaturmat,
sekä varaston kokonaistilan
heikko käytettävyys vähentävät varaston
tehokkuutta on asiantuntijan tekemä
Kuormalavahylly tarkastus tarpeellinen.
TTS:n kuormalavahylly tarkastus
on varastokalusteiden valmistajista
riippumaton puolueeton tarkastus.
Hyöty
Tarkastetut hyllyrakenteet joissa toimenpide
ehdotuksia on noudatettu
ovat turvallisia ja ovat tehokkaassa
käytössä. Tarkastus Yhteistyötä tarkastusten
osalta on tehty mm. Seuraavien
yritysten kanssa. DHL, Assistor
oy, Kuehne-Nagel oy sekä Boliden
Oy. Lisäksi TTS tarjoaa varaston kuormalavahylly
tarkastus koulutusta yrityksille,
jolloin yrityksessä voidaan
tarkastaminen suorittaa oman henkilöstön
toimesta. Tätä yhteistyötä on
tehty mm. BRP Oy.n, Amcor oy:n sekä
Boliden kevitsa Oyn kanssa
TTS on valtakunnallinen asiantuntija-,
tutkimus- ja koulutusorganisaatio.
TTS kouluttaa hyllyturvallisuuden SFS-
EN 15635 -standardiin, joka varmistaa
riittävän osaamisen ja ammattitaidon
yrityksen omien varastokalusteiden
säännölliseen tarkastamiseen.
Koulutus on parhaimmillaan asiakkaan
luona. Tällöin koulutus voidaan
suorittaa oikeassa paikassa ja samalla
saadaan täsmällinen kuva kuormalavahyllystöjen
kunnosta."
16
Säännölliset tarkastukset lisäävät
hyllystön käyttöikää ja turvallisuutta
Varaston turvallisuus syntyy
sekä huolellisesta työn suorittamisesta
että hyvin suunnitelluista
ja säännöllisesti huolletuista
varastohyllystöistä.
Constructor Finlandilla on pitkä
kokemus kuormalavahyllystön
suunnittelusta, valmistuksesta,
asentamisesta ja tarkastamisesta.
Varastossa piilee monia vaaroja: vaurioitunut
hyllystö, puutteita turvallisuudessa,
puuttuvia osia tai puutteita käyttäjäkoulutuksessa.
Osa riskikohteista on
helpommin havaittavissa, mutta monet
ovat piileviä ja niiden huomiotta jättäminen
voi johtaa varaston vaurioitumiseen
tai henkilövahinkoihin.
Aikainen riskin havaitseminen minimoi
tulevat korjaustarpeet ja pidentää varastokalusteiden
elinkaarta. Työnjohdon
on huolehdittava siitä, että hyllyjärjestelmän
käyttö on toimittajan ohjeiden
mukaista ja että käytettävät trukit ovat
hyllystörakenteille sopivia. Hyllystöön
tehdyt muutokset saattavat vaikuttaa
sen kuormitettavuuteen ja siksi niistä on
aina keskusteltava valmistajan kanssa.
Tarkastusten tärkeys
Kasten-tuotteiden myyntipäällikkö Jukka
Tuomi kertoo, että v. 2009 kansalliseksi
standardiksi vahvistetussa standardissa
SFS-EN 15635 ”Kiinteät teräksiset
hyllystöjärjestelmät - Varastointilaitteiden
käyttö ja kunnossapito” on ohjeet
hyllystön rakenteen tarkastamisesta.
Jukka Tuomen mukaan tarkastuksen
yhteydessä havaitut vauriot luokitellaan
ja merkitään SFS-EN-15635 vaurioluokituksen
mukaan. Havaittu vaurio merkitään
vihreällä, oranssilla tai punaisella
tarralla. Tarkastuksen voi suorittaa siihen
pätevöitynyt yrityksen oma työntekijä,
ulkopuolinen asiantuntija tai valmistajan
tekninen henkilö.
Tärkeimmät tarkastuskohteet ovat
hyllystön rakenneosat, hyllystön kuormitus,
turvallisuusosat ja niiden käyttö
sekä kuormalavojen sijoittelu ja niiden
kunto. Tarkastuksesta laaditaan selkeä
kirjallinen raportti, josta selviävät mahdolliset
seurattavat kohteet tai välittömiä
toimenpiteitä vaativat vauriokohdat.
Raportti on oltava tarvittaessa esitettävissä
viranomaisille.
Yleisimmät vaaratilanteet ja hyllystövauriot
syntyvät erilaisista käsittelyvirheistä
tai väärästä hyllyjen kuormittamisesta.
Hyllyjen kunnon tarkkailu pitäisi olla
jokapäiväistä ja koulutetun tarkastajan
tekemä perusteellinen tarkastus on tehtävä
1–4 kertaa vuodessa.
17
Naantalin sataman liikenne kasvussa
Naantalin sataman laitureiden
ja/tai vesialueitten kautta
(sis. Nesteen öljyjalostamon
liikenteen) kuljetettiin vuonna
2017 yhteensä noin 6,6 miljoonaa
tonnia rahtia. Rahtimäärillä
mitaten Naantalin satama oli
maan neljänneksi suurin yleinen
satama. Kuluvan vuoden 2018
tammi-helmikuun aikana rahtia
on satama-alueen kautta
kuljetettu yhteensä hieman yli
1,27 miljoonaa tonnia, missä
kasvua edellisen vuoden 2017
vastaavaan ajankohtaan verrattuna
23 %. Aluksia Naantalin
satamassa on tammihelmikuun
aikana vieraillut
yhteensä 244 kappaletta, joiden
yhteenlaskettu nettovetoisuus
oli noin 1,58 miljoonaa NT.
Kantasataman ja Luonnonmaan
satamanosan rahtiliikenne kokonaisliikenteestä
oli tammi-helmikuun aikana
noin 410 000 tonnia, missä kasvua
toistaiseksi yhteensä 17 %. Aluskäyntejä
Kantasatamassa ja Luonnonmaan
puolella on alkuvuoden aikana ollut
yhteensä 193 kappaletta.
Erityisesti liikenne on kasvanut Naantalissa
lauttaliikenteessä. Rekkoja,
perävaunuja sekä erilaisia kumipyöräyhdistelmiä
on kulkenut RoRo-/Ropaxaluksilla
peräti 25 % enemmän edelliseen
vuoteen verrattuna. Tämä johtuu
osin yleisestä talouden elpymisestä ja
kasvusta, mutta erityisesti naapurisatamassa
Turussa liikennöivien varustamojen
alusten pitkäksi venyneistä alkuvuoden
telakoinneista. Rahtiliikenteen
kokonaismarkkinat lauttaliikenteessä
Varsinais-Suomen ja Ruotsin satamien
välillä on kasvanut noin 4 %.
Finnlines hyötyy laiturikapasiteetin
lisäyksestä
Sataman ja sataman asiakkaiden
toimintaedellytysten turvaamiseksi
Naantalin Satama käynnisti strategiaansa
tukevat investoinnit ja rakennustyöt
syyskuussa 2017 pidentääkseen
Sahanrannassa sijaitsevaa RoRo-pistolaituria.
Pitempi merenpuoleinen sivu
RoRo-pistolaiturista eli laituripaikka
No. 27 piteni entisestä 178 metristä 228
metriin ja lyhempi sivu eli laituripaikka
No. 26 puolestaan 148 metristä 198
metriin. Urakoitsijana hankkeessa toimi
Terramare (Boskalis). Rakennustyöt
ovat viimeistelyvaiheessa – varustelu ja
sähköistykset saatetaan valmiiksi kuluvan
vuoden 2018 huhtikuun loppuun
mennessä. Tällä hetkellä laaditaan
sataman kenttäalueelle myös liikennesuunnitelmaa.
Liikenteen sujuvoittamiseksi
määritetään mm. ajokaistat
eri raskaan liikenteen ajoneuvoille
ja –yhdistelmille sekä henkilöautoille,
odotusalueet, aitalinjaukset, porttien
ja liikenneporttaalin paikat, lippukopit,
sosiaalitilat, huoltorakennukset,
valomastot sekä jätepisteet.
Hanke tukee erityisesti Finnlinesin
suunnitelmia laajentaa liikennettään
Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin
välillä mahdollistaen samalla Finnlinesin
isompien esimerkiksi Star-luokan
alusten liikennöinnin satamaan. Starluokalla
liikenne käynnistyy Naantalissa
toukokuun aikana. Investointi
maksaa satamalle kokonaisuudessaan
yhteensä noin 4 miljoonaa euroa ja se
kuoletetaan pitkäaikaisella liikennöintisopimuksella.
Trendinä Itämerellä
on, että varustamot ottavat mittakaavaetuja
hyödyntääkseen käyttöönsä
yhä suurempia aluksia. Naantalin
vastasatamaan Kapellskäriin Ruotsissa
on myös investoitu ja siellä on nyt
yhteensä viisi modernia laituripaikkaa.
Kuten Finnlines on jo itse julkisuudessa
useaan kertaan todennut niin nämä
investoinnit Naantaliin ja Kapellskäriin
vahvistavat heidän strategiaansa optimoida
käytettäviä aluksia ja reittejä.
Tämä mahdollistaa sen, että Finnlines
voi joustavammin hyödyntää kaikkia
heidän alustyyppejään ja koko laivastoaan.
Nämä investoinnit vahvistavat
Finnlinesin palvelutarjontaa. He voivat
entistä paremmin palvella asiakkaitaan
ja vastata laadukkaan merirahtikuljetus-
ja matkustajaliikennepalveluiden
kasvavaan kysyntään.
Satama mukana EU-projekteissa
Naantalin Satama osallistui hiljattain
päättyneeseen EU hankkeeseen ”The
Northern ScanMed Ports – Developing
Sustainable Maritime Links”. Projektiin
liittyen Naantalin Satama rakensi
HELCOMin suositusten mukaisesti
alusjätevesien vastaanottojärjestel-
18
män, joka liitettiin osaksi kunnallista
jätevesiverkkoa. Rakennushanke Naantalin
Sataman osalta maksoi yhteensä
noin 1,2 M€, johon saatiin EU:lta CEFhankerahoitusta
noin 30 % eli 360 000
euroa.
Naantalin Satama osallistuu myös
toiseen EU:n tukemaan projektiin.
Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn
ja hallintaan keskittyvässä HAZARDhankkeessa
tarkastellaan kuljetusten
turvallisuuskysymyksiä Itämeren alueen
satamissa. Satamat sijaitsevat
usein lähellä asutusta ja onnettomuuden
sattuessa suuri määrä asukkaita
voi altistua vaaralle. Tavoitteena on
kehittää turvallisuuskäytäntöjä sekä
helpottaa muuttuvien ja tarkentuvien
turvallisuussäännösten ja -vaatimusten
kanssa toimimista. Näihin tavoitteisiin
pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden
ja pelastusviranomaisten
yhteisharjoitusten kautta. Koko hankkeen
budjetti on 4,3 M€ ja se on saanut
osarahoituksen Interreg Baltic Sea
Region -ohjelmalta vuosille 2016–2019.
Hanketta hallinnoi Turun yliopisto.
Naantalin Sataman osuus budjetista
on noin 250 000 euroa, josta omarahoitusosuus
62 000 euroa. Projektiin
osallistuessaan Naantalin satama
saa hyötyä ja oppia turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä
ja kriisiviestinnän
kehittämiseen sekä riskienhallintaan.
Liikenteen kasvunäkymät jatkossakin
hyvät
Talous kasvaa, mikä näkyy positiivisesti
myös liikennemäärien kasvuna Naantalin
satamassa. Uutta potentiaalia
satama näkee mahdollisessa Venäjän
vientitransitoliikenteessä. Viljan tuotannon
ylijäämä Venäjällä voi johtaa
siihen, että viljaa tuodaan rautateitse
Suomen satamiin, josta se laivataan
maailmalle. Naantalin etuna ovat
Suomen Viljavan omistamat viljasiilot
ja –lastaimet sekä panamax-luokan
aluksille riittävän syvä väylä. Naantalin
satama on omalta osaltaan varautunut
liikenteeseen kunnostamalla rautatiekiskot
ja vaihteet alueellaan sekä
parantamalla turvallisuutta lisäämällä
mm. huomiovaloja risteyksiin sekä laatimalla
turvallisuusluvan edellyttämää
ohjeistusta.
Satama näkee potentiaalia myös
kiertotaloudessa ja mahdollisessa
laivanromutuksessa ja kierrätysmetallien
kuljettamisessa Naantalin kautta.
Hiljattain kierrätysmetallien laivausten
yhteydessä suoritetut melumittaukset
osoittavat, että ympäristöön ei
melusta ainakaan aiheudu sellaista
häiritsevää tekijää, mikä haittaisi uutta
liiketoimintaa.
Tiedossa on myös, että TSE (Turun
Seudun Energia Oy) vähentää hiilen
käyttöä hiljattain valmistuneella mo
nipolttoainevoimalaitoksellaan ja toisaalta
nostaa biopolttoaineen käytön
osuuden 60–70 prosenttiin lähivuosien
aikana. Tämä tulee kasvattamaan sataman
liikennettä. TSE:n mukaan on
taloudellisempaa tuoda metsähaketta
vesitse kuin kasvattaa kotimaan kuljetusetäisyyksiä
kohtuuttomasti ja siksi
on haketta ostettava tulevaisuudessa
myös kauempaa. Tuontiin lähtö taas
vaatii kuljetinjärjestelmän, joka siirtää
hakkeen satamaan tulevista rahtilaivoista
suoraan laitoksen varastoon.
TSE onkin rakentamassa parhaillaan
hakekuljetinjärjestelmää Naantalin
sataman ja voimalaitoksensa välille.
Kuljettimen on arvioitu valmistuvan
marraskuussa 2018. Koska liikenne
Naantalin sataman laiturilinjalla 15-
16-17 kasvaa, myös satama harkitsee
uutena investointina laiturilinjan
pidentämistä palvelu- ja läpäisykyvyn
säilyttämiseksi.
19
Varmista sujuva toimitusketju
Kiinasta Suomeen
Jo siinä vaiheessa, kun suunnittelet tavaran tilaamista, Varovan asiantuntijat
voivat neuvoa eri kuljetusmuodoissa. Valitse sopivin vaihtoehto huomioon
ottaen kustannukset, kuljetusaika ja ympäristötekijät.
Järjestelyt Kiinassa hoituvat sujuvasti paikallisen kumppanimme avulla.
Huolintaosastomme hoitaa tullauksen Suomeen ja toimituksen perille.
Varova Oy
PL 18, 00501 Helsinki
Puh. 09 773 96 300
myynti@varova.fi
www.varova.fi
LENTORAHTI RAUTATIEKULJETUKSET MERIRAHTI
Shanghai-Helsinki
1-7 vrk
Shanghai-Helsinki
18-24 vrk
Shanghai-Helsinki
35-45 vrk
20
CO2 CO2 CO2
Autopilotti ohjaa
väistämistilanteissa ja
rantautumisessa
Uutta teknologiaa on
kehitetty navigointijärjestelmiin
ja autopilottiin,
jotka ohjaavat automaattisesti
alusta.
Tulevaisuuden laivoja ohjaa pitkälti tekoäly.
Näitä miehittämättömiä autonomisia
aluksia on kuitenkin ammattilaisten
kyettävä tarkkailemaan ja
ohjaamaan hallitusti maista käsin. Tämä
asettaa uusia haasteita autonomisen
laivan navigointijärjestelmille, joiden
on kyettävä ohjaamaan laivaa eri
tilanteissa.
”VTT on tehnyt pitkään autonomisten
laivojen luotettavuuden ja turvallisuuden
kehitystyötä. Nyt erityisosaamisesta
on syntynyt autonomisen
aluksen navigointijärjestelmiä”, sanoo
VTT:n erikoistutkija Jussi Martio. Tähän
tarvitaan autopilottia, joilla ohjataan
liikkuvaa alusta myös erilaisissa
väistämistilanteissa meriteiden sääntöjen
mukaisesti.
Apilot-autopilotti
Apilot-autopilotissa on kolme tilaa:
väyläajo, väistäminen ja hidas joystick-ohjaus
esimerkiksi rantautumista
varten.
Väyläajossa Apilot ohjaa laivaa ennalta
suunniteltua reittiä pitkin. Jos
alus havaitsee toisen väistettävän laivan,
autopilot vaihtaa heading-tilaan.
Tällöin Apilot väistää muuttamalla
aluksen suuntakulmaa. Väistämisen
jälkeen autopilot palautuu väyläajoon.
Joystick-tilassa kontrolli- ja propulsiolaitteita
säädetään sopiviksi hitaita
nopeuksia vaativiin olosuhteisiin. Apilot
asettaa aluksen haluttuun liiketilaan,
esimerkiksi kulkemaan sivuttain
laituriin.
Kaikissa tiloissa autopilotti huolehtii,
että alus pysyy annetun etäisyyden
päässä suunnitellusta reitistä. Jos kyseiset
varorajat ylitetään, autopilotti
antaa varoituksen ja laiva pitää ottaa
etäohjaukseen.
Käyttäjälähtöinen
merenkulku
Aluksen automaattisen ohjauksen
suunnittelu edellyttää inhimillisten
tekijöiden huomioimista. VTT on selvittänyt
ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
meriliikenteessä ja kehittänyt
uusia konsepteja tulevaisuuden
laivojen komentosiltoihin sekä
autonomisten laivojen etäohjauskeskuksiin.
Tällaisessa suunnittelussa pyritään
turvalliseen, tehokkaaseen ja
miellyttävään toimintaan hakemalla
uusia ratkaisuja toimintatapojen sekä
teknologian käytettävyyden ja käyttökokemuksen
parantamiseksi.
21
Europortsin uusi STS-nosturi
saapui Raumalle
Euroports Finlandin mittavin
investointi, uusi satamakonttinosturi
saapui Rauman satamaan
maaliskuussa. Uusi STS-nosturi on huomattavasti
suurempi kuin aikaisemmat
ja mahdollistaa entistä suurempien,
postpanamax-luokan alusten tehokkaan
operoinnin.
Liebherrin tehtaalla Irlannissa valmistettu
STS-nosturi on massiivinen
kokonaisuus. Sen suurin korkeus on
yli 70 metriä ja ulottuvuus on laiturin
reunasta 50 metriä. Nosturin käytettävyydessä
on huomioitu Europortsin
työntekijöiden palaute suunnitteluvaiheessa.
”Tavoitteemme on palvella kaikkia
nykyisiä ja uusia asiakkaita kattavasti
ja joustavasti. Uuden nosturimme ansiosta
pystymme vastaamaan asiakkaidemme
haasteisiin entistä paremmin,
turvallisemmin ja tehokkaammin,” sanoo
tuotantojohtaja Juha Rehmonen.
Uusi nosturi otetaan käyttöön pystytyksen
ja testausten jälkeen toukokuun
lopulla.
”Seitsemän miljoonan investointimme
uuteen satamanosturiin tehtiin
juuri oikeaan aikaan. Konttiliikenteen
kasvu oli viime vuonna lähes kymmenen
prosenttia, ja talouden näkymät
ovat hyvät”, iloitsee Euroports Finlandin
toimitusjohtaja Timo Lehtinen.
Euroports Rauman historian suurin
investointi täydentää Rauman Sataman
ja Liikenneviraston tekemät
mittavat investoinnit, joita ovat väylän
syventäminen 12 metriin, konttilaiturin
pidentäminen yli 500 metriin sekä
kontti- ja varastokenttien laajentaminen.
Meidät tapaa myös
Navigate- messuilla
16.-17.5.2018
Merinäköala kaikilla mausteilla
Seaside Industry Park Rauma on itsenäisistä yrityksistä koostuva raskaan teollisuuden teollisuuspuistokokonaisuus. Puisto tarjoaa yrityksille tehokkaan
toimintaympäristön, jossa voi hyödyntää yhteistä ympäristölupaa, yhteistä infrastruktuuria ja yhteisiä palveluja.
Seaside Industry Parkissa toimii tällä hetkellä mm. Rolls-Royce Oy Ab, Rauma Marine Constructions Oy sekä 30 muuta yritystä, jotka työllistävät alueella n.
700 työntekijää.
Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy hallinnoi, koordinoi ja kehittää teollisuuspuistokokonaisuutta. Toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja on käytettävissä
joustavasti sekä projekteihin että pysyvästi.
22
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Timo Luukkonen, puh. 0405501942
www.seasideindustry.com
Hangon Satama Oy on vastaanottanut
uuden peruskorjatun laiturin (KOV 1)
Koverharin satamassa
Hangon Satama Oy on vastaanottanut peruskorjatun ja
pidennetyn KOV 1 laiturin yhtiön Koverharin satamassa.
Peruskorjaustyöt käynnistyivät kesällä 2017 ja laituri on ollut
suljettuna siitä lähtien. Rakentajana on toiminut YIT Oyj. Töiden
aikana laituria on pidennetty noin 10 m ja satama-allasta
on syvennetty 11 metriin (vanha oli 4,5-9,5 m). Käytännössä on
rakennettu täysin uusi 250 metrin pituinen laituri. Kokonaisinvestoinnin
arvo on n. 6 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä Koverharin sataman kapasiteetti on täydessä
käytössä. Nordstream 2 kaasuputkihanke käyttää Koverharin
sataman kapasiteetista lähes kaiken. Projekti käynnistyi viime
vuonna ja tällä hetkellä satamassa on varastoituna yli 20 000
putkea. Putkihankkeen rakennusvaiheessa putket on tarkoitus
laivata Koverharista merelle. Lisäksi ruotsalaisen rakennuskonserni
Peab Ab:n tytäryhtiö Sewcem Ab tuo sementtiä Suomeen
Koverharin sataman kautta.
23
Pidä huolta varastosi turvallisuudesta...
Havaitse puutteet ajoissa
Onnettomuuksia tapahtuu kaikissa varastoissa joka vuosi, mutta
säännöllisillä tarkastuksilla niitä voidaan vähentää ja niiden
vaikutuksia minimoida.
Valtuuttamamme tarkastajat tarjoavat kätevän, kattavan
ja kustannustehokkaan tavan varastosi turvallisuuden
säilyttämiseksi. Aikainen riskin havaitseminen minimoi tulevat
korjaustarpeet ja pidentää varastokalusteiden elinkaarta.
Säännöllisin välein tehtävä tarkastus takaa varastokalusteiden
pysyvän turvallisina ja ajanmukaisina. Tarvittavat korjauskohteet
selviävät selkeästä raportista, jonka pohjalta uudistukset
on helppo toteuttaa. Valtuuttamamme tarkastaja neuvoo
varastohenkilökuntaa hyllystöjen turvallisessa käytössä.
Kasten hyllystötarkastuksen hyödyt:
• Kokeneet ja pätevät tarkastajat
• Henkilö- ja esinevahinkojen ennaltaehkäisy
• Aikainen riskien havaitseminen minimoi tulevat korjaustarpeet
• Yksityiskohtainen tarkastusraportti
• Varastokalusteiden elinkaaren pidentäminen
• Korjaustoimenpiteet voidaan tehdä nopeasti
Pidä huolta varastosi turvallisuudesta. Ota yhteyttä s-postilla myynti@kasten.fi jo tänään. Anna meille mahdollisuus
tunnistaa merkit ennen kuin on myöhäistä.
24
Tutustu www.kasten.fi/varaston-turvallisuus
Constructor Finland Oy, Lohja | Puh. (019) 36251 | www.kasten.fi
Uuden tutkimuksen mukaan neljännes
merenkulun työntekijöistä
kärsii masennuksesta
”Tutkimuksen tulokset ovat
tarpeellinen herätys alalle siitä,
kuinka suuret vaikutukset työoloilla
on merenkulun työntekijöiden
mielenterveyteen.”
Uusi Yalen yliopiston sekä International
maritime charity Sailors’ Societyn
yhdessä tekemässä tutkimus paljastaa,
että yli neljänneksellä merenkulun
työntekijöistä on merkkejä masennuksesta,
johon monet ovat haluttomia
hakemaan apua.
Tutkimus keskittyi merenkulun
työntekijöiden mielenterveyteen ja
paljasti, että n. 26 % vastaajista tunsi
olevansa ”alakuloisia, masentuneita
tai toivottomia” useina päivinä kyselyä
edeltäneen kahden viikon aikana.
Työntekijöiden kertoman mukaan
aluksilla olevan ruuan laatu ja määrä,
erossaolo perheistä sekä työsopimusten
kestolla voi olla merkittävä vaikutus
mielentilaan.
Tutkimuksessa myös selvisi, että 45
% masennuksen oireista kertoneista ei
ole kertonut oireistaan kenellekään tai
hakeneet apua.
Lähes kolmannes vastaajista kertoi
kuitenkin kääntyneensä perheidensä
ja ystäviensä puoleen masennuksen
hoidossa. Ainoastaan 21 % vastaajista
kertoi keskustelleensa asiasta muiden
työntekijöiden kanssa, vaikka viettävät
pitkiä aikoja heidän kanssa samalla
aluksella.
Tutkimukseen vastasi yli 1000 merenkulun
työntekijää, hieman yli kuudesosa
vastaajista oli Iso-Britanniasta.
Sailors’ Societyn varatoimitusjohtaja
Sandra Welch kertoo: ”Merenkulkijat
viettävät kuukausia kerrallaan merellä,
kohdaten joitain vaikeimmista
olosuhteista millään alalla – Eristystä,
ahtaita asuinoloja, melua, kuumuttaa,
myrskyjä – joskus he eivät pysty edes
syömään aluksilla olevaa ruokaa”
”Tutkimuksen tulokset ovat tarpeellinen
herätys alalle siitä, kuinka suuret
vaikutukset työoloilla on merenkulun
työntekijöiden mielenterveyteen.”,
Welch jatkaa.
”Teemme yhteistyötä varustamojen
kanssa auttaaksemme heitä tarjoamaan
parasta mahdollista huolenpitoa
työntekijöilleen. Työntekijät ovat
alamme sekä kansainvälisen talouden
elinehto.”
Sailors’ Society tekee yhteistyötä
merenkulun työntekijöiden kanssa 91
satamassa maailmanlaajuisesti tarjoten
neuvontaa ja tukea masennuksen
oireista kärsiville.
Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot nyt saatavana!
Valmiina lähtöön.
Dräger Interlock ® 7000 ja 5000.
Alkolukkojen edelläkävijän Drägerin uudet käyttäjäystävälliset
Interlock ® 7000 ja 5000 mallit ovat nyt saatavana Suomessa.
Niissä Drägerin tunnetut tekniset huippuominaisuudet yhdistyvät
nykyajoneuvoihin sopivaan tyylikkääseen ulkonäköön.
• Nopeasti käyttövalmis lyhyen lämpenemisajan ansiosta.
• Pienikokoinen, tyylikkäästi muotoiltu käsiosa.
• Helppo ja luonteva käyttöergonomia.
• Laaja käyttölämpötila-alue -45°C...+85°C.
• Alhainen virrankulutus lepotilassa < 1 mA.
• Hyväksynnät uuden eurooppalaisen EN 50436 2014
-standardin mukaisesti.
• Tunnettua ja arvostettua Dräger-huippulaatua.
Nopea. Tarkka. Luotettava. Dräger.
Dräger-alkolukkojen markkinointi ja tukkumyynti: Oy KAHA Ab
Katso jälleenmyyjät: www.kaha.fi/jm
www.drager.fi
25
Ratakuorma-autotähti testasi
uuden Renault Trucksin
EM-osakilpailumestari Mika Mäkinen on ajanut kilpaa
MANilla, Ivecolla ja Sisulla, mutta ison Renaultin ratissa
hän ei ole ollut koskaan. Kuten ei moni muukaan
suomalainen. Renault Trucksin uusien maansiirtoautojen
Road Show tarjosi kuitenkin koeajoon tilaisuuden.
Teksti ja kuvat Sari Järvinen
Volvo Trucks Centerin pihalle
Lietoon on parkkeerattu riviin
järeältä näyttäviä neliakselisia
ajoneuvoja, Renault Trucksin Road
Show’n tähdet. Koukkuauton mustasta
täysrautapuskurista roikkuu
pieniä jääpuikkoja, sillä lopputalven
pakkanen on pisteliäs. Renaultin C- ja
K-sarjalaisten tulisikin kestää kovaa
käyttöä, sillä ne on tarkoitettu maansiirtoon
ja raskaaseen maansiirtoon.
Mikkelistä maaliskuussa alkanut Renault
Trucksin Road Show on lajissaan
historiallinen. Raskasta maansiirtoautoa
ei ranskalaisvalmistajalla ole hetkeen
ollut Suomessa tarjolla.
– Meillä ei ole koskaan ollut Suomessa
näin laajaa kiertuetta. Olemme
panostaneet tähän siis todella
paljon, Renault Trucksin myyntijohtaja
Pasi Gerpe kertoo.
Vanha unelma
Renaultilla ei ole hetkeen ollut tarjolla maansiirtoautoja
Suomen markkinoilla, mutta Sami
Mäkinen on ehtinyt ajaa C460:lla jo viime vuodesta
lähtien.
Auralainen Mika Mäkinen vilkaisee
pihalla seisovaa kasettiyhdistelmää.
C 520:ssa on melkein 70 tonnin kokonaispaino.
Vetoautossa on neljä akselia,
samoin täysperävaunussa. Edessä
on rautajouset, takana kuopat pehmennetään
ilmajousilla.
Mäkinen tunnetaan julkisuudessa
parhaiten menestyksestään ratakuorma-autokilpailuissa,
mutta harva tietää,
että miehellä on myös vuodesta
1983 asti toiminut maarakennusyritys:
Maarakennus Mäkinen M. Oy.
– Eniten meillä on Volvoja, mutta
on kaivinkoneissa myös Hyundaita,
Kubotaa ja Kobelcoa. En osaa sanoa
miksi olemme kallistuneet enimmäkseen
Volvoon, ehkä siksi että niitä vain
oli aikoinaan ja merkki todettiin hyväksi.
Ei mitään ongelmia oikeastaan
ole koskaan ollut. Kyllähän Volvo on
vähän hintavampi, mutta niin on jälleenmyyntiarvokin.
Mitä mieltä auralaisautoilija on Renault
Trucksista?
– Minulla oli joskus haaveena ajaa
Renaultilla kilpaa, mutta koskaan en
ole sillä ajanut. Muistan, kun Renault
voitti Euroopan mestaruuden, sitä mainostettiin
näyttävästi Suomessakin.
Autoihin teipattiin ykköstä kylkeen.
Vihdoin maaliskuussa 2018 Mäkisellekin
tarjoutui tilaisuus nousta Renaultin
ohjaamoon – vaikka tällä kertaa
ei kilpurilla painellakaan.
Perehdytys ensin
Ohjaamossa on uuden auton tuoksu ja
Mäkisen edessä on kojelaudan verran
nappuloita, valoja ja tietotekniikkaa.
Ennen kuin vieraalla merkillä lähtee
liikkeelle, on hyvä käydä tärkeimmät
toiminnot läpi.
– Kun kuljettajakortti on piirturissa,
laitetaan täältä ajovalot päälle. Tästä
saa käyttöön Optiroll-vaihteiston
rullaustoiminnon, jos haluat säästää
polttoainetta, Renault Trucksin tuotepäällikkö
Ville Mamia sanoo.
Kun esittely on ohi, painava sorakuorma
lähtee Mäkisen käsissä pehmeän
tasaisesti liikkeelle.
– Kyllä uudet autot ovat hienoja.
Kaikki toimii itsellään: on automaattivaihteet
ja käsijarru lähtee automaattisesti
pois päältä. Penkki tuntuu mukavalta,
lisätukia on monessa kohtaa,
Mäkinen tuumaa.
26
Enemmän tehoa
C-sarjan kasettiyhdistelmä kulkee
kuusisylinterisen rividieselin DTI 13:n
turvin. Enimmäisvääntöä siitä löytyy 2
550 Nm:ä (1 000 - 1430 rpm).
Mäkinen on juuri käynyt testipenkissä
Iveconsa kanssa, joka hyvässä
tapauksessa nähdään ensi kesänä EMkisaradoilla.
Siinä tehoa riittää moninkertaisesti.
Voi olla, että tämän vertailukohdan
vuoksi tuhdissa lastissa oleva Renault
tuntuu aavistuksen laiskalta.
– Kyllä tämäkin riittävästi kiihtyy,
huomaamattomasti ja hiljaisesti. On
painoakin melkein 70 tonnia, Mäkinen
sanoo.
Välityssuhteista
monta mieltä
Osa C 520:lla ajaneista on epäillyt,
että onko auton välityssuhde liian harva.
Vauhdikkaimmat kuljettajat mielivät
päästä mäen päälle vauhdilla.
– Ammattikouluttajien mielestä välityssuhde
on oikein. Kyseinen kasettiyhdistelmä
on rakennettu maantiekäyttöä ajatellen, ei se ole
mikään puhdas monttuauto, Gerpe toteaa.
Mitä mieltä Mäkinen on vaihteista?
– Kun meillä oli Scania, siinä ne toimivat mielestäni huonommin.
Tämä vaihtaa nätimmin ja nopeammin. Scaniassa
kesti aika kauan, ennen kuin vaihde vaihtui, tosin oli autokin
kymmenen vuotta vanha.
Testiajon jälkeen auralaisautoilija ajaa täysperävaunulastin
takaisin Trucks Centerin pihaan. Mäkinen vilkaisee olkansa yli
ja katsoo takaikkunan kautta näkyvää soralastia.
– Kuormakin pysyi kyydissä, vaikkei ollut sidottu, mies hymähtää
tyytyväisenä koeajoautoon.
Ratakuorma-autojen viisinkertainen Suomen mestari Mika Mäkinen pääsi
ensi kertaa kokeilemaan Renault Trucksilla ajoa.
C 520 8x4 (2+2)
kasettiyhdistelmä
ELGin lava, Jykin perävaunu
13 l. moottori, 520 hevosvoimaa
12-vaihteinen Optidriver ATO 2612F automatisoitu vaihteisto
Napaperä PMR2661
Välityssuhde 3,76
Optibrake pakokaasujarru (382 kW)
Perusakseliväli 4900 mm
Tekninen etuakselimassa 18t, rautajouset
Tekninen taka-akselimassa 26t, ilmajouset
Tekninen kokonaismassa 44t (tieliikenne 34,3t)
Tekninen yhdistelmämassa 80t (tieliikenne 76t 5-akselisella perävaunulla)
C 520 8x4 Tridem
Hiabin koukku
13 l. moottori, 520 hevosvoimaa
12-vaihteinen Optidriver AT2612F automatisoitu vaihteisto
Optibrake pakokaasujarru (382 kW)
Napaperä PMR2191
Välityssuhde 3,22
Perusakseliväli 3900 mm
Tekninen etuakselimassa 9t, rautajouset
Tekninen taka-akselimassa 30t, ilmajouset
Koeajossa olleessa kasettiyhdistelmässä oli ELGin lava ja Jykin
perävaunu.
T 520 High 6x2
puoliperävaunuyhdistelmä
13 l. moottori, 520 hevosvoimaa
12-vaihteinen Optidriver AT 2612F automatisoitu vaihteisto
Akseliperä P13170-D
Välityssuhde 2,64
Optibrake pakokaasujarru (382 kW)
Akseliväli 3000 mm
Tekninen etuakselimassa 8t, ilmajouset
Tekninen taka-akselimassa 21t, ilmajouset
27
Yepzonin uusin paikannuslaite se
– nyt myös pienempien yritysten ja
kuluttajien saataville
Paikannusteknologiaa ja -laitteita
kehittävä Yepzon Oy laajentaa
uusimman paikantimensa,
Yepzon Assetin saatavuutta.
Yhtiö tuo ensisijaisesti
teollisuuden ja logistiikan
tarpeisiin suunnitellun paikantimensa
nyt myös pienten ja
keskisuurten yritysten sekä kuluttajien
saataville.
Yepzon Asset yhdistää korkealuokkaisen
GPS-paikannusteknologian sekä
törmäys-, lämpötila- ja kosteusanturin
tarjoten perinteistä seurantaa
monipuolisemman ja jatkuvan tiedon
siitä, missä ja miten kuljetus tai kalusto
liikkuu. Sen avulla voidaan seurata
erilaisia rahtikuljetuksia ja toimituksia
tarkasti.
– Suuria määriä tai arvokkaita kuljetuksia
toimittavilla yrityksillä on tarve
seurata omia toimituksiaan niiden
koko matkan ajan. Esimerkiksi RFIDtunnisteisiin
perustuvassa toimituksenseurannassa
saadaan tieto ainoastaan
siitä, kun toimitus on saapunut
määränpäähänsä. Yepzon Asset
mahdollistaa laadunvalvonnan kuljetuksen
aikana sekä reagoinnin mahdollisiin
reitin aikana tapahtuviin vahinkoihin,
kertoo Yepzon Oy:n perustaja
Otto Linna.
Yepzon Asset soveltuu paitsi rahdin
seurantaan myös omaisuuden hallintaan
ja kaluston turvaamiseen esimerkiksi
työmailla ja satamissa. Tähän
mennessä laitetta on toimitettu vain
suurina tilauksina ja osana suurempia
projekteja. Paikannin sopii kuitenkin
yhtä hyvin niin pienten kuin suurten
yritysten ja kuluttajien tarpeisiin,
sillä palveluun voidaan liittää yksi tai
useampia seurattavia kohteita. Koska
laitteen palvelu kattaa yli 150 maata,
kuluttajat voivat hyödyntää laitetta
helposti vaikkapa arvokkaan tavaran
paikantamiseen.
Selainpohjainen käyttöliittymä tai
integrointi omaan järjestelmään
Yepzon Assetia hallinnoidaan maksuttoman,
selainpohjaisen Yepzon
Yepzon Assetin avulla voidaan
seurata erilaisia rahtikuljetuksia
ja toimituksia tarkasti.
Pro -käyttöliittymän kautta. Se paikantaa
kohdetta oletuksena tunnin
paikannusvälein ja näyttää tapahtumat
reitin varrelta, kuten minimi- ja
maksimilämpötilat ja maksimikiihtyvyyden.
Mikäli yrityksellä on olemassa
oma järjestelmä, Yepzon Asset
-laitteet voidaan integroida osaksi si-
28
uraa kuljetuksia ja omaisuutta
Yepzon Assetia hallinnoidaan maksuttoman,
selainpohjaisen Yepzon
Pro -käyttöliittymän kautta.
– Yepzonin rajapinnassa tarvitsemamme
tiedot olivat helposti saatavilla
ja kommunikaatio saatiin toimimaan
vain muutamalla komennolla.
Yepzonin teknologian manuaali on
selkeä ja yksinkertainen, joten ohjelmoijamme
pystyivät hyödyntämään
sitä itsenäisesti, kertoo Valmetin prosessiautomaation
tuotepäällikkö Esa
Sairanen.
Yepzon Asset on saatavilla hyvin
varustetuilta jälleenmyyjiltä, muun
muassa: Verkkokauppa.com, Motonet,
Etra, Gigantti sekä Pohjoismaissa
Elkjøp.
www.yepzon.com
tä. Laitteen toiminnallisuuksia ja sen
tarjoamaa dataa voidaan myös räätälöidä
vaivattomasti Yepzonin rajapinnan
kautta.
Yksi Yepzon Assetin osaksi omaa
automaatiojärjestelmäänsä integroineita
yhtiöitä on Valmet, joka halusi
tarjota asiakkailleen vaihtoehdon perinteisesti
konttien paikantamisessa
käytettäville RFID-lukijoille ja -tunnisteille.
Ensimmäinen Valmetin asiakas
otti laitteet osana Valmetin seurantapalvelua
käyttöönsä vuoden alussa.
Valmet valitsi Yepzonin yhteistyökumppanikseen
valmiin rajapinnan olemassaolon
ja sen helppouden vuoksi.
Yepzon Asset soveltuu paitsi rahdin
seurantaan myös omaisuuden hallintaan
ja kaluston turvaamiseen esimerkiksi
työmailla ja satamissa.
29
Helsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys -suunnitteluhankkeen
merkittävin kohde on Espoo-Salo-oikorata. 95 kilometrin
yleissuunnittelukohteen tekijöiksi on valittu Sitowise
Oy (Espoo-Lohja,) Pöyry Finland Oy (Lohja-Suomusjärvi)
ja Ramboll Finland Oy (Suomusjärvi-Salo).
Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnittelu
on osa Helsinki-Turku-välin nopean ratayhteyden
suunnittelukokonaisuutta.
Kokonaisuuden muut osat ovat Espoon
kaupunkirata, Salo-Turku-rataväli sekä
Turun ratapihat. Näistä Espoon kaupunkirata
on ratasuunnitelmavaiheessa
eli käytännössä pisimmällä.
"Tavoittelemme yleissuunnittelussa
laadukasta lopputulosta ja myös hankinta
tehtiin innovatiivisesti. Hankinnassa
kävimme neuvottelut palveluntarjoajien
kanssa ja itse suunnitteluhanke
käynnistyy noin kolmen kuukauden
kehitysvaiheella. Tämän jälkeen siirrymme
varsinaiseen suunnittelun toteutusvaiheeseen",
kertoo suunnitteluhankkeen
projektipäällikkö Heidi Mäenpää.
Maantieteellisesti haastava mutta
kiinnostava kokonaisuus
Suomessa suunnitellaan enää harvoin rataa
alueelle, jossa sitä ei ennestään ole.
Haasteellista alkuosuudella Espoo-
Lohja välillä on radan profiilin sovittaminen
maastollisesti monimuotoiseen
ympäristöön ja paikoin hyvin lähelle
asutusta.
”Alkuosuudella Kehä III alitetaan pit-
30
kässä tunnelissa, jonka jälkeen ratalinjaus
siirtyy taas pitkälle sillalle, ohitetaan
luonnonsuojelualueita ja ylitetään
Turun moottoritie eritasoliittymän kohdalta
pitkällä sillalla. Veikkolassa ratalinjaus
kulkee moottoritien ja järven välisessä
kapeassa tilassa, osin asutuksen
keskellä. Nummenkylän laakso ylitetään
korkealla ja pitkällä sillalla, jonka
jälkeen ratalinjaus jatkuu lähes kohtisuoraan
Lohjanharjun läpi, joten suunniteltavaa
riittää”, toteaa Seppo Veijovuori
Sitowisesta.
”Olemme koonneet suunnittelijoista
mahdollisimman korkeatasoisen ryhmän,
jolla on laaja-alaista kokemusta
vaativien hankkeiden toteutuksesta.
Ryhmässämme on edellisen suunnitteluvaiheen
tuntevia asiantuntijoita sekä
E18-toteutussuunnittelussa mukana olleita
asiantuntijoita, joiden paikallistietämystä
pystymme käyttämään hankkeen
eduksi”, kertoo Pöyryn Kari Fagerholm
Lohja-Suomusjärvi -välisestä
osuudesta.
Suomusjärvi-Salo-osuuden suunnittelussa
keskeisiä huomioitavia asioita ovat
luonto- ja arkeologiset kohteet, ekologiset
yhteydet ja virtavesien ylitykset.
”Luonnon lisäksi suunnittelussa täytyy
tietenkin huomioida myös maa- ja
metsätaloudelle sekä loma-asutukselle
aiheutuvien haittojen torjunta ja vaikutusten
lieventäminen”, Markku Salo
Rambollista toteaa.
”Uuden radan liittyminen nykyiseen
rantarataan Salon kaupungissa
on teknisesti monipuolisin ja haasteellisin
suunnittelukohde tällä osuudella.
Saloon on ajettu junalla mutkittelevaa
rantarataa pitkin 1800-luvun lopulta.
Hienoa päästä suunnittelemaan
kaupunkiin johtava uusi, aiempaa jouhevampi
2020-luvun ratayhteys”, Salo
täydentää.
Helsinki-Turku välin nopealla ratayhteydellä
olisi toteutuessaan myönteisiä
vaikutuksia kansainväliseen kilpailukykyyn
osana kansainvälisiä liikenneyhteyksiä,
elinkeinoelämään mm. Helsinki-Turku-Tampere
kasvukolmiossa sekä
alueellisesti ratayhteyden varrella oleville
kunnille. Suunnittelukokonaisuuteen
kuuluu tarvittavien kehittämistoimenpiteiden
suunnittelu nykyiselle
Rantaradalle. Suunnittelu kestää vuoden
2020 loppuun.
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS JA
TEHOKKUUS SAMASSA LAIVASSA
Kestävän kehityksen edelläkävijyys on meille kunnia-asia: yhdistämmehän
Itämeren liikekeskuksia seitsemällä reitillä, yli 200 lähdöllä viikoittain.
tallinksilja.com/cargo | cargo.sales@tallinksilja.com | tel. +358 203 74266
ISO 14001:2004
environmental
certificate
by Lloyds Register
31
Wärtsilä hankkii Transasin vauhdittam
merenkulun älykkäästä ekosysteemistä
Wärtsilä ecosystem
Teknologiakonserni Wärtsilä hankkii maailmanlaajuisesti toimivan
Transasin, jonka pääkonttori sijaitsee Iso-Britanniassa.
Yrityskauppa edistää Wärtsilän Smart Marine -strategiaa
merenkulun älykkään ekosysteemin toteuttamiseksi. Vuonna
1990 perustettu Transas on kansainvälisesti johtava meren-
ELINVOIMAINEN
MASKUN
RIVIERA
kulun navigointiratkaisujen toimittaja, jonka valikoima sisältää
täydellisiä komentosiltaratkaisuja, digituotteita ja
karttoja. Yritys on markkinajohtaja myös merenkulun simulointi-
ja koulutuspalveluissa, laivaliikenteen ohjauksessa,
valvonnassa ja tukipalveluissa. Transas on luonut koneoppimista
ja tekoälyä hyödyntävän yhtenäisen pilvipohjaisen
alustan, jonka avulla voidaan ohjata kaikkia merenkulun
ekosysteemin toimintoja.
Transasin nykyinen liikevaihto on noin 140 M€. Yhtiöllä
on 22 toimipistettä ympäri maailman ja 120 maahan ulottuva
jakeluverkosto. Yhtiöllä on noin 1 000 työntekijää, jotka
siirtyvät osaksi Wärtsilän Marine Solutions -liiketoimintayksikköä.
Yhtiön kattava ohjelmistoinsinööritiimi on jatkossa
avainasemassa tukemassa Wärtsilän älytuotteiden
ja digialustan kehitystyötä.
Yrityskaupalla Wärtsilä ottaa merkittävän askeleen pyrkimyksessään
kehittää kestävää yhteiskuntaa älykkäällä
teknologialla. Transas tukee myös lupausta uudistaa alaa
disruptiivisesti: luomalla ekosysteemin, jossa digiyhteydet
läpäisevät koko toimitusketjun turvallisilla ja älykkäillä pilvipohjaisilla
sovelluksilla.
Yrityskaupan arvo on 210 miljoonaa euroa (yritysarvo),
ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Wärtsilän merenkulun älykäs ekosysteemi on visio, jossa
älykkäät alukset linkittyvät älyteknologialla varustettuihin
satamiin sekä niiden ulkopuolelle, hyödyttäen toimialaa
kolmella merkittävällä tavalla: resurssien käyttö ja toiminnan
tehokkuus maksimoidaan, ympäristövaikutukset ja
VARAA PARHAAT
TONTTIPAIKAT NYT
Arto Oikarinen, kunnanjohtaja
puh: 044 7388 300
arto.oikarinen@masku.fi
SIJOITU
KASVUN
YTIMEEN
VARSINAIS-SUOMEN
KASVUA SIIVITTÄÄ
KUKOISTAVA AUTO-
JA MERITEOLLISUUS.
Näiden solmukohdassa sijaitsee
kehittyvä Maskun Rivieran
yritysalue, joka tarjoaa
ainutlaatuista potentiaalia
yrittäjille aivan kasvun ytimessä.
MEYER
TURKU
VALMET
AUTOMOTIVE
RIVIERA
Älykkäiden alusten linkittyminen älyteknologialla
varustettuihin satamiin
tuo merkittäviä etuja merenkulkusektorille.
TURKU
maskunkunta@masku.fi
WWW.MASKU.FI
32
aan visiotaan
-riskit minimoidaan sekä saavutetaan paras mahdollinen
turvallisuustaso. Wärtsilä hyödyntää tiedon integrointia,
verkottamista ja pilvipohjaista teknologiaa parantaakseen
merenkulun tehokkuutta vähentämällä
alan ylikapasiteettia, odotusaikoja satamissa sekä optimoimalla
koko reitin aikaista polttoaineen kulutusta.
“Transasin yhdistyminen Wärtsilään edistää merkittävästi
merenkulun älykästä ekosysteemiä. Wärtsilän
tuotevalikoimaan, joka tunnetaan merenkulkualan
kattavimpana, voidaan nyt yhdistää Transasin ratkaisut:
laivaliikenteen ohjaus, simulaattorit, navigointiratkaisut
ja aluskannan käyttöratkaisut. Tuotevalikoimien
yhdistelmä parantaa entisestään asiakkaidemme
alusten mahdollisuuksia liikennöidä mahdollisimman
kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti”, sanoo
johtaja Roger Holm Wärtsilä Marine Solutionsista.
”On erittäin jännittävää saada olla mukana yhdistymässä
Wärtsilään ja toteuttamassa meriliikenteen tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen visio: turvallisempi, tehokkaampi
ja ympäristöystävällisempi meriteollisuus.
Transas omaa merkittävää teknologiaosaamista ja sillä
on maailmanlaajuisesti tunnustettu johtava asema
navigaatio-, simulointi ja liikenteenohjausjärjestelmissä.
Näiden lisääminen Wärtsilän kattavaan laadukkaasen
tuote- ja palveluvalikoimaan antaa ennennäkemättömän
mahdollisuuden uudelle meriliikenteen ekosysteemille“,
toteaa Transasin toimitusjohtaja Frank Coles.
Kehittyvä Aura
Varsinais-Suomen
keskellä
Aura sijaitsee liikenteellisesti
keskellä puolen miljoonan
asukkaan Varsinais-Suomea.
Hyvät liikenneyhteydet takaavat
nopean pääsyn eri
puolelle eteläistä Suomea.
Valtatie 9 vie vartissa Turun lentoasemalle ja siitä edelleen hetkessä
Turun keskustaan ja satamaan. Keskeinen sijainti takaa
toimivan logistiikan lisäksi yrityksille myös osaavan työvoiman
saannin.
Auran yritystontit sijoittuvat parhaille paikoille Valtatie 9
varteen. Auranportin yritysalue sijaitsee valtatie 9 ja kantatie
41 välissä ja tarjoaa tontteja niin teollisuuden kuin logistiikan
tarpeisiin. Kunnan keskustan yhteyteen on kaavallisesti
päivitetty uusi erityisesti kaupan ja palveluiden tarpeisiin
suunniteltu alue. Molemmilla alueilla on kunnallistekniikka
valmiina, joten oman hankkeen käynnistäminen on nopeaa
ja vaivatonta. Aktiivinen yritystoiminta ja toimivat palvelut
helpottavat osaltaan liikkeelle lähtöä.
Lounais-Suomen poikkeuksellisen vahva talouskasvu ja alueelle
syntyvät 30 000 uutta työpaikkaa luovat aivan uudenlaisen
kasvumahdollisuuden yrityksille. Nyt kannattaa sijoittua
viisaasti keskelle tätä kasvua.
www.wartsila.com
33
Koeaja Volvon raskaat kuorma-autot ja tu
Volvo Trucks varaosat ja raskaiden kuorma-autojen koeajokiertue
kiertävät Suomea koko kevään Puunkuormaajamestarikilpailun
kanssa. Aitoja Volvo Varaosia esittelevä kiertue ja samalla
raskaiden kuorma-autojen koeajokiertue kiertävät 20 paikkakuntaa.
Kiertue alkaa 13. huhtikuuta 2018 Mansen mörinöistä ja
päättyy 8. kesäkuuta Jyväskylään.
Volvon Raskaat -koeajokiertueella
pääsee kokemaan Volvon raskaisiin
kuljetustehtäviin suunniteltujen kuorma-autojen
ominaisuudet ja vahvuudet.
Volvon varaosakiertue ja näyttelyauto
esittelevät konkreettisesti ja
havainnollisesti alkuperäisosien käytöstä
koituvat hyödyt kuorma-auton
käyttöasteelle.
– Kattaus on niin monipuolinen ja
kiinnostava, että luvassa on kaikkien
aikojen kiertuekevät. Jännittävän
Puunkuormauskilpailun lisäksi on siis
mahdollista kokea käytännössä Volvon
teknisten ratkaisujen toimivuus
ja tutustua Aitojen Volvo varasosien
hyötyihin. Kannattaa hyödyntää tämä
ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Volvon
vahvuuksiin, Volvo Trucksin Suomen
myyntijohtaja Reino Manninen
sanoo.
Asiakkaat voivat Volvo Raskaat
-koeajokiertueella tutustua muun muassa
ohjausta keventävään Volvo Dynamic
Steering -ohjaukseen, haastavissa
olosuhteissa liikkeellelähdön takaavaan
ryömintävaihteistoon tai ilma-
ja rautajousitukseen. Lisäksi Volvon
asiantuntijat kertovat heti ajoon
valmiista WoodPro -konseptiautoista,
joiden valinta lyhentää toimitusaikaa
ja tekee auton hankinnasta helpompaa.
Alkuperäisten Volvo varaosien
hyödyt valokeilassa
Varaosakiertuetta varten on rakennettu
näyttelyauto, jossa esitellään
Aitojen Volvo Varaosien edut ja ainutlaatuista
kahden vuoden täystakuuta
Volvon asentamille varaosille.
– Aidot Volvo Varaosat ovat tärkeä
lenkki kuorma-auton käyttöasteen
varmistamisessa. Kun kuorma-auto
tuodaan huoltoon, asiakas ei välttä-
34
tustu kiertueella Aitoihin Volvo Varaosiin
mättä näe, mitä varaosia konepellin
alle asennetaan. Varaosakiertue nostaa
varaosien merkityksen valokeilaan,
Volvo Finland Ab:n jälkimarkkinajohtaja
Tommy Lindholm sanoo.
Kahden vuoden täystakuu kattaa varaosien
ja työn lisäksi seurannaisvauriot
ilman kilometrirajoituksia. Mikäli
Volvon huollossa asennettu osa rikkoo
esimerkiksi moottorilohkon, asiakas
saa lohkon ja muut vaurioituneet
osat vaihdettua takuun korvaamina.
Takuu koskee myös Volvon alkuperäisiä
vaihto-osia ja lisävarusteita. Lisäksi
hinaukset kuuluvat takuun piiriin.
– Se, että voimme tarjoa näin kattavan
takuun, on monen tekijän summa.
Huoltoverkoston osaaminen on jatkuvan
koulutuksen ansiosta huipputasoa.
Mekaanikoilla on käytössään tehokkaat
diagnostiikkajärjestelmät,
ajantasaiset huolto-oppaat ja kaikki
tarvittavat erikoistyökalut. Alkuperäiset
varaosat ovat vahvan ketjun viimeinen
linkki, Lindholm kertoo.
Laatu, saatavuus ja logistiikka
huippuluokkaa
Aitojen Volvo Varaosien laatu on pitkän
ja huolellisen tuotekehityksen ansiosta
kiistattomasti parempi kuin
vaihtoehtoisilla osilla. Myös Aitojen
Volvo Varaosien saatavuus on erinomaista
luokkaa: 95 prosenttia varaosista,
joita ei löydy huoltopisteistä,
voidaan toimittaa seuraavaksi aamuksi.
Varaosien hyvä saatavuus kattaa
myös vanhemmat mallit.
– Aidot Volvo Varaosat ovat turvallisia
ostaa ja turvallisia käyttää. Volvo
pysyy Volvona, kun osaavat mekaanikot
asentavat laadukkaat osat oikein.
Näin kuorma-auto toimii paremmin,
ja sen kaikki hyvät ominaisuudet säilyvät.
Alkuperäiset osat ovat taatusti
yhteensopivia, mikä säästää aikaa ja
rahaa huolloissa, Lindholm toteaa.
Volvon varaosakiertue on hyvä mahdollisuus
nähdä ja kokea Aitojen Volvo
Varaosien edut. Näyttelykävijät voivat
myös osallistua kilpailuun, jonka
pääpalkinto on VIP-matka kesäkuussa
Volvo Ocean Race 2017–2018- tapahtuman
huipennukseen Hollannin
Haagiin.
Volvo Raskaat koeajo- ja
varaosakiertueen aikataulu:
13.-14.4. Tampere, Volvo Truck Center
17.4. Pori, Volvo Truck Center
18.4. Raasepori, Volvo Truck Center
19.4. Forssa, Volvo Truck Center
23.-24.4. Lappeenranta, Auto-Kilta Trucks
25.4. Savonlinna, Auto-Kilta Trucks Oy
26.4. Mikkeli, Raskaspari Oy
3.5. Kotka, Raskaspari Oy
4.5. Lahti, Volvo Truck Center
14.-15.5. Joensuu, Raskaspari Oy
16.5. Kuopio, Volvo Truck Center
17.5. Iisalmi, Raskaspari Oy
21.5. Kajaani, Wetteri Power Oy
22.5. Kuusamo, Wetteri Oy
23.-24.5. Rovaniemi, Wetteri Power Oy
28.-29.5. Oulu, Wetteri Power Oy
30.5. Nivala, Viihdekeskus Tuiskula
31.5. Pietarsaari, Ess-Crane Oy
6.6. Seinäjoki, Käyttöauto Oy
7.-8.6. Jyväskylä, Volvo Truck Center
Puunkuormaajamestari 2018 -finaali
31.8. FinnMetko, Jämsä
Volvo Raskaat kiertueen
koeajokalusto:
Heti ajoon valmis Volvo FH16 WoodPro
750hv 8x4 Tag Tridem, jossa on mm. Volvo
Dynamic Steering -ohjaus, ryömintävaihteet,
täysilmajousitus, Globetrotterohjaamo,
Z-nosturi ja Jykin perävaunu.
Volvo FH16 750hv ”Steel Pro” 8x4 Pusher
Tridem, jossa on mm. rautajousitus,
ilmajousitettu nouseva Pusher akseli
pidennetyllä telivälillä, Volvo Dynamic
Steering -ohjaus, ryömintävaihteet ja tilava
Globetrotter-ohjaamo.
Suomalaisiin oloihin viimeistelty heti valmis
Volvo FH16 WoodPro 750hv Pusher
Tridem, jossa on mm. Volvo Dynamic
Steering -ohjaus, ryömintävaihteet, täysilmajousitus
ja Globetrotter-ohjaamo.
Volvo FH 540hv 10x4, heti ajoon valmis
XPro –maansiirtoauto, jossa on mm.
täysilmajousitus, tilava FH makuuohjaamo,
Volvo Dynamic Steering -ohjaus, ryömintävaihteet,
13-litran moottori ja ELG
– kasettiyhdistelmä.
35
Mercedes-Benz panostaa vahvasti
uusiin puhtaisiin dieseleihin
Huhut dieselin häviämisestä
ovat vahvasti liioiteltuja
Päivän uutisia seuraamalla voisi päätellä,
että dieselmoottorin elämä käy
varsin tukalaksi. Nykyaikaisten dieselautojen
rekisteröintiä ja päästöjä
oikeasti tarkasteltaessa tämä ei pidä
paikkaansa. Autoalan Tiedotuskeskuksen
liikenteen erityisasiantuntija
Hanna Kalenojan kokoamien tietojen
perusteella dieselautojen osuus
henkilöautojen ensirekisteröinneistä
oli 30 prosenttia vuonna 2017. Lukujen
valossa osuus on vähentynyt tasaisesti
huippuvuodesta 2008. Kuitenkin
koko henkilöautokannasta dieseleiden
osuus kasvaa koska dieselautokanta
on myös keskimääräistä nuorempaa:
suomalaisten dieselautojen
keski-ikä on 8,8 vuotta, mutta bensiinikäyttöisten
13,2 vuotta. Diesel on
edelleen merkittävin voimanlähde
isoissa autoissa sekä katumaastureissa.
Sen sijaan pienten autojen kokoluokissa
mallit ovat nykyään lähes yksinomaan
bensiinikäyttöisiä, joita romutuspalkkiojärjestelmän
kautta alkuvuonna
on rekisteröity jo yhteensä
runsaat 1700 kappaletta. Romutuspalkkioautojen
osuus johtaa omalta
osaltaan keskustelua dieselautojen
osuudesta kokonaismarkkinoilla harhaan.
Suurten moottorialan julkaisuiden,
kuten saksalaisen Auto Zeitunglehden
(https://www.autozeitung.
de/diesel-abgastest-190786.html#)
mittausten mukaan, uusimpien Euro
6-päästönormin mukaiset SCR-järjestelmää
hyödyntävät dieselit ovat mm.
typen oksidien osalta 96 % puhtaampia
kuin uusi RDE-testi edellyttää. Kyseisessä
testissä esimerkkiautona oli
Mercedes-Benz E 220d.
Mercedes-Benz panostaa sekä
puhtaisiin dieseleihin että
sähköautomallistoon
Mercedes-Benzin tuotestrategiassa
puhtailla Euro 6 -päästönormit
täyttävillä dieselmoottoreilla – jotka
on varustettu NOx-päästöt minimiin
puhdistavalla moninkertaisella
pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ja
SCR-puhdistusjärjestelmällä – on yhä
erittäin tärkeä rooli. Uusia 4- ja 6-sylinterisiä
dieselmoottoreita hyödynnetään
esimerkiksi tuoreissa E 200d-
, E 220d-, E 350d-, CLS 350d- ja CLS
400d- malleissa, joissa CO2-päästöt
jäävät alimmillaan 102 grammaan kilometrillä.
Geneven autonäyttelyssä
C-sarjaan puolestaan esiteltiin ensimmäinen
ladattava dieselhybridimalli C
300de, jonka CO2-päästöt jäävät alle
50 grammaan kilometrillä.
Polttomoottorivaihtoehtojen rinnalla
kehitetään monipuolisesti sähköisiä
voimanlähteitä sekä 48 V sähköjärjestelmää.
Uuden täyssähkömalliston
ensimmäinen tuote, SUV-luokan
EQC lanseerataan vuonna 2019. Kehitteillä
on myös vastaava polttokennoauto
GLC F-CELL, jonka voimalinjassa
hyödynnetään vetypolttokennoa sekä
ulkoisesti ladattavaa akkua. Molempien
mallien kylmätestejä on ajettu kuluneen
talven aikana Ruotsin Arjeplogissa
Napapiirin tuntumassa. Suomen
markkinoille F-CELL-polttokennoautoa
joudutaan kuitenkin odottamaan
vielä tovi, sillä maassamme on toistaiseksi
vain yksi vedyn tankkausasema.
Ilman kattavaa tankkausasemien
verkostoa vetyautoja ei Suomeen voida
tuoda. Jokaiseen Mercedes-Benz-mallisarjaan
on luvassa sähkökäyttöinen
versio vuoteen 2022 mennessä. Kaikkiaan
sähköautoihin investoidaan lähivuosien
aikana noin 10 miljardia euroa.
36
Turvateräksinen ja
lukittu turvatankki
tekee varkauden lähes mahdottomaksi
Ifin arvion mukaan Rausteelturvatankki
on erinomainen
tapa ennaltaehkäistä polttoainevarkauksia
ja samalla vähentää
varkauksista ja tankin
rikkomisista aiheutuvia turhia
liiketoiminnan häiriöitä.
Dieselvarkaudet hyötyajoneuvoista
ovat harmaata taloutta
pahimmillaan ja kuljetusalan
piina. Enää ei tarvitse jättää
tankin korkkia auki ja avoimia
ovia varkaille, tai tankata
pakkasilla vasta aamulla varkaiden
pelossa. Suojausteräksinen
tankki on lukittu, sekä iskun-
ja luodinkestävä. Se tuo
vapauden toimia lainkuuliaisten
säännöillä.
”Ammattiautoilijan tankillinen on
500, jopa 700 litraa ja rahallisesti siis
kelpo saalis varkaalle. Joskus tankki
myös rikotaan ja polttoainetta valuu
maahan. Tällöin laskuun lisätään
ympäristövahingon siivous, sekä tankin
korjaus ja ajoneuvon käyttökatkos.
Summa on jopa viisinumeroinen”, arvioi
Rausteel Oy:n toimitusjohtaja Samu
Rautiainen.
Aiemmin ei ole ollut varmaa keinoa
torjua varkautta. Nyt Rausteelin turvateräksinen
ja lukittu turvatankki tekee
varkauden lähes mahdottomaksi.
Mikäli polttoaine kaikesta huolimatta
onnistutaan varastamaan Rausteelturvatankista,
If korvaa myös polttoaineen
arvon, jota ei muuten vakuutuksesta
korvata.
Edellytyksenä on vähintään osakaskon
tasoinen vakuutus sekä vakuutuksesta
korvattava tankin vahinko.
”Vakuutusyhtiö Ifin ja Rausteelin yhteistyöllä
helpotetaan suomalaisen
kuljetusyrittäjän arkea, parannetaan
kilpailukykyä ja toimintavarmuutta
sekä minimoidaan riskit kotimaan
ja ulkomaan liikenteessä”, linjaa asiakaspalvelupäällikkö
Niko Satto Ifistä.
Halvalle varastetulle polttoaineelle
löytyy valitettavasti aina ostajia ja
vartioimatta oleva pysäköity kuljetuskalusto
on helppo iskukohde varkaille.
37
UUTTA TEKNOLOGIAA ER
Sisun vahva panostus kaikkein raskaimpiin
ajotehtäviin tuottaa jälleen
uutta, asiakasvaatimuksiin vastaavaa
ajoneuvoteknologiaa. Norjaan Johs.
J. Syltern as:lle toimitettu SISU Polar
Hauler 8x4 raskasveturi on varustettu
uudella 10 tonnin kantavuuden omaavalla
nousevalla ja ohjaavalla kakkosakselilla.
Uudella akselistorakenteella
saavutetaan suurempi tieliikenteessä
sallittu kokonaispaino ja akselipainojen
tasaisempi jakautuminen. Tällä
toteutuksella ajoneuvon teknisesti
suurimmat sallitut akselimassat ilman
nopeudenrajoitusta ovat 10 t +
10 t + 16 t + 16 t. Nostettava 2-akseli
yhdessä vedonvapautuksen ja hydraulisen
telinnoston kanssa lisäävät
entisestään Sisun polttoainetaloudellisuutta
sekä parantavat ajoneuvon
etenemiskykyä Norjan haastavissa
olosuhteissa.
SISU Hauler on uuden 2-akselin lisäksi
varustettu valmiudella irrotettavalle
viidennelle akselille. Asiakkaan
toivomusten mukaisesti uuden SI-
SU Polar Haulerin ohjaamosta löytyy
2-akselin ja 5-akselin portaaton jousipaineensäätö.
Portaattomasti säädettävissä
olevan jousituspaineen avulla
ajoneuvolle saavutetaan aina optimaalinen
akselipainojakauma.
Norjan mäkisissä maastoissa työskentelyä
varten Sisun etutasauspyörästö
on varustettu erillisellä öljypumpulla.
Lisäksi toimitettu auto on
varustettu erikoismatalalla 36 tonnin
siirrettävällä vetopöydällä, hiekoittimilla
ja muun muassa säätötilavuushydrauliikalla
lavetti- ja kippiperävaunujen
käyttö huomioiden. Asiakasvaatimusten
mukaan räätälöidyt varusteet
mahdollistavat tehdasvalmiin
38
IKOISKULJETUKSIIN
ajoneuvon monipuolisen käytön.
Kymmenen tonnin ohjaava
nostettava akseli
Uusi akseli on levyjarrullinen ja mekaanisesti
ohjattu. Sisun FSND10P akseli
on varustettu täysin uudella nelipalkeisella
ilmajousituksella ja ilmatoimisella
nostojärjestelmällä. Akselin kantavuutta
voidaan säätää automaattisesti
tai manuaalisesti kuljettajan toimesta.
Uudentyyppisellä jousituksen
tuennalla ilmajousitetulle akselille on
saavutettu jopa 60 mm normaalia pidempi
joustomatka. Ilmajousitusjärjestelmän
tuenta pitää jousitasot aina
kohtisuorassa toisiinsa nähden, jolloin
jousituksen maksimiliikkeitä ei tarvitse
rajoittaa. Lisäksi akseli voidaan varustaa
kallistuksenvakaajalla.
39
Scania ja Ahola Transport solmivat
sopimuksen letka-ajotestauksesta
Scania on tehnyt kumppanuussopimuksen suomalaisyhtiö
Ahola Transportin kanssa uusien kuljetusteknologioiden
käyttöönotosta pohjoismaisilla teillä. Tämä on
lajissaan ensimmäinen sopimus Euroopassa puoliautonomisen
letka-ajon (platooning) toteuttamisesta normaaliliikenteessä.
Yhteistyö käsittää myös muiden kuljettajaa
avustavien uusien teknologioiden kehittämistä.
Ahola Transport Oyj tulee käyttämään
Scania-kuorma-autoja ja -teknologiaa
suomalaisilla moottoriteillä
testatakseen puoliautonomista letka-ajoa
eri muodoissa. Letka muodostuu
kolmesta tai useammasta
etäyhteydellä toisiinsa kytketystä yhdistelmäajoneuvosta.
Testeissä kaikissa
ajoneuvoissa on ajon aikana kuljettaja.
Letka-ajossa ensimmäisen yhdistelmän
kuljettaja kuitenkin ohjaa
koko letkaa ja muut kytketyt ajoneuvot
seuraavat autonomisesti perässä.
Uusien kuljetusteknologioiden
laajempi käyttöönotto edellyttää
myös lainsäädännön ja yleisen hyväksynnän
edistymistä samanaikaisesti.
Kokemukset todellisissa liikenne-
ja sääolosuhteissa ovat siksi
hyvin keskeisiä. Tämä sopimus edustaa
merkittävää askelta kohti kaupallisesti
hyödynnettävää puoliautonomista
letka-ajoa.
Hans Ahola, Ahola Transportin
konsernijohtaja toteaa: “Meille on
tärkeää helpottaa kuljettajiemme
työtä ja tehtäviä uuden teknologian
avulla. Uusilla ratkaisuilla voimme
myös vastata paremmin asiakkaiden
odotuksiin entistä nopeammista toimituksista
ja yhteisistä ympäristötavoitteista.
Yhteistyömme Scanian
kanssa on alkanut ensimmäisen
kuorma-auton ostosta jo vuonna
1959 ja olemme tyytyväisiä toiminnan
laajentumisesta myös näihin uusiin
ratkaisuihin.”
Letka-ajoon yhdistetyt uudet kuljettajaa
avustavat toiminnot helpottavat
kuljetusaikatauluja ja tehokkuutta
myös reitti- ja nopeusoptimoinnin
avulla. Positiivisia ympäristövaikutuksia
saadaan sujuvan
liikennevirran lisäksi myös pienentyneen
ilmanvastuksen myötä alhaisemmalla
polttoainekulutuksella ja
vähentyneillä hiilidioksidipäästöillä.
Näillä uusilla teknologioilla on
mahdollista kehittää ja monipuolistaa
kuljettajan tehtäviä. Koska ensimmäinen
ajoneuvo ohjaa jonoa,
seuraavien kuorma-autojen kuljettajilla
on mahdollisuus suorittaa
esimerkiksi muita kuljetuksiin liittyviä
tehtäviä. Joustavammilla ajoaika-
ja lepotaukosäännöksillä letkaajo
voisi lisätä pitkänmatkan kuljettajien
mahdollisuuksia päästä kotiin
sen sijaan että he yöpyvät autossa.
“Ahola Transport on kehittyvä yhtiö,
joka on panostanut digitalisaation
hyödyntämiseen kuljetusratkaisujen
ja reittisuunnittelun optimoinnissa”,
toteaa Anders Dewoon, Scanian
uusien liiketoimintaratkaisujen
johtaja. ”Ahola Transportin kaltaisten
kumppaneiden kanssa voimme
yhdessä testata uusia teknologioita,
jotka tulevat olemaan osa tulevaisuuden
kuljetusekosysteemiä ja
osoittamaan, että ne ovat sekä tehokkaita
että turvallisia.”
40
Loisto Mariner
-navigointisovellus
tuo tarkat
merikartat
mobiililaitteisiin
Karttakeskuksen uuden navigointisovelluksen
meri- ja maastokarttanäkymät
muistuttavat ulkonäöltään painettua
karttaa. Ympäristön hahmottamista helpottaa
3d-näkymä, jonka ansiosta karttaa
voi katsella myös lintuperspektiivistä.
Loisto Mariner on Suomen merija
järvialueilla liikkuville veneilijöille
tarkoitettu helppokäyttöinen
navigointisovellus, joka toimii sekä
Android- että iOS-käyttöjärjestelmissä.
Sovelluksen suunnittelussa on ollut
mukana veneilyn asiantuntijoita sekä
Karttakeskuksen omassa tuotekehitystiimissä
että avustaneessa testiryhmässä.
Loisto Mariner sisältää Suomen merialueiden
sekä suurimpien sisävesien
tarkat vektorimuotoiset merikartat,
jotka perustuvat Liikenneviraston alkuperäisaineistoon.
Mukana on myös koko Suomen vektorimuotoinen
maastokartasto, joka
perustuu tarkimpaan saatavilla olevaan
Maanmittauslaitoksen aineistoon.
Maastokartat saa yhdistelmäkerroksena
merikarttojen päälle.
"Loisto Mariner on kehitetty auttamaan
veneilijää paitsi vesillä myös kuivalla
maalla. Tuttujen tarkkojen karttojen
ansiosta veneilijä saa tarkan kuvan
vesialueista, rannoista ja maastosta.
Kustakin karttakohdasta näkyy myös Ilmatieteen
laitoksen kahden vuorokauden
sääennuste, ja mukana on myös
Suomen Vierassatamat Oy:n käyntisatamat
palvelutietoineen", johtaja Janne
Kostamo Karttakeskuksesta korostaa.
Kartta-aineistot voi tallentaa mobiililaitteeseen
alueittain tai niitä voi selata
datayhteydellä. Oma GPS-sijainti näkyy
kartalla. Sovellukseen voi luoda ja tallentaa
omia paikkamerkkejä sekä reittejä.
Sovellus näyttää reittipisteiden väliset
etäisyydet, reitin pituuden ja keston.
Loisto Mariner on ladattavissa Android-
tai iOS-sovelluskaupoista.
cgi.fi
41
Näiden lisäaineiden avulla upea
kesäautosi kulkee moitteettomasti
Jotta vanhempikin klassikkoauto kulkisi mahdollisimman jouhevasti,
on hyvä hankkia sille muutama hyödyllinen lisäaine. Lisäaineiden
avulla ikääntyneemmänkin ajokin polttoainejärjestelmä
ja moottori pysyvät kunnossa ja pääset taas valloittamaan kuumat
kesäkadut tyylillä.
Meiltä ja muualta
Polttoainejärjestelmän
puhdistusaine voitelee ja
suojaa korroosiolta
Polttoainejärjestelmään kertyy ajan kuluessa
helposti kosteutta, mikä edesauttaa
bakteerimassan ja karstan syntyä,
mitkä puolestaan voivat tukkia auton
polttoainesuodattimen. Näitä ongelmia
on kuitenkin mahdollista välttää
käyttämällä säännöllisesti SONAX
bensiiniruiskutusjärjestelmän puhdistusainetta.
Toimenpide on hyvä tehdä
esimerkiksi aina kevään tullen, kun kesäauto
otetaan taas esiin.
SONAX bensiiniruiskutuksen puhdistusaine,
Fuel Injection & Carburettor
Cleaner, puhdistaa koko polttoainejärjestelmän,
voitelee sekä antaa suojan
korroosiota vastaan. Puhdas polttoainejärjestelmä
kuluttaa myös vähemmän
polttoainetta ja tuottaa vähemmän
haitallisia päästöjä.
Polttoainejärjestelmän puhdistuskäsittely
on erittäin helppo ja edullinen
toteuttaa; pullollinen puhdistusainetta
vain kaadetaan tankilliseen bensiiniä
(40-60 litraa). Puhdistusaine ei vaadi
mitään lisätoimia, vaan ajoneuvoa voi
heti käyttää normaalisti.
Moottoriöljyn lisäaine pidentää
moottorin ikää
Hurmaavat klassikkoautot ovat omistajilleen
korvaamattomia, sillä niihin
liittyy usein paljon muistoja eikä vastaavaa
ole noin vain saatavilla. Autosta
ja sen järjestelmistä kannattaa siis pitää
hyvin huolta, jotta auto jaksaa palvella
mahdollisimman pitkään.
Moottorin ikää on mahdollista pidentää
esimerkiksi käyttämällä SO-
NAX Oil Enhancer -moottoriöljyn lisäsuoja-ainetta,
joka vähentää auton
moottoriöljyn kulutusta, parantaa
moottorin käyntiä ja pienentää kitkaa
liuku- ja laakeripinnoilla. Lisäsuoja-aine
muodostaa kestävän ja voitelevan
kalvon kaikille liukupinnoille sekä auttaa
pitämään öljyn viskositeetin vakaana.
Myös moottoriöljyn lisäsuoja-aineen
käyttö on tehty helpoksi; annat
vain moottorin käydä ensin lämpimäksi,
sammutat auton ja lisäät sitten aineen
moottoriöljyyn. Yksi pullo riittää
neljään litraan moottoriöljyä ja se soveltuu
käytettäväksi sekä bensiini- että
diesel-moottoreihin.
Oktaaninkohottaja on tarpeellinen
lisäaine vanhemmille autoille
Vanhempien autojen moottorit on
usein suunniteltu korkeaoktaaniselle
polttoaineelle, jota ei enää tänä päivänä
jokaiselta pumpulta saa. Näissä ajoneuvoissa
on usein jopa erikseen kielletty
alle 98-oktaanisen bensiinin käyttö.
SONAXin tuotevalikoimasta löytyvä
Octane Power -oktaaninkohottaja on
ihanteellinen tuote vanhempien autojen
omistajille, sillä sen avulla bensiinin
oktaaniarvoa saadaan kohotettua
2-3 yksikköä, joten autoa voidaan tankata
tavallisella bensa-asemalla. SO-
NAX oktaaninkohottajan käyttö myös
pienentää ajoneuvon polttoaineen kulutusta
ja suojaa nakutuksen aiheuttamilta
vaurioilta. Lisäaineen käyttö on
yksinkertaista; lisää pullollinen auton
polttoainesäiliöön ja tankkaa sitten
säiliö täyteen.
Lyijyn korvikkeella
moottori käy ongelmitta
Lyijyn korvike on monelle vanhemmalle
kesäautolle pakollinen lisäaine, sillä
nykyaikainen, lyijytön bensiini vahingoittaa
auton moottoria. SONAX
Lead Add -lyijylisäaine voitelee moottoria
ja vähentää venttiilien kulumista,
joten lyijyttömän bensiinin haitat
saadaan minimoitua ja ajoneuvolla on
mahdollista huristella myös nykyaikaisella
polttoaineella.
SONAX Lead Add -lisäainetta lisätään
lyijyttömään bensiiniin suhteessa
1:1000. Yhden, 250 millilitran, pullon
sisältö riittää näin ollen 250 litraan
bensiiniä.
42
Kuvan creditiksi: Shutterstock
Suomi hakee kärkipaikkaa
Euroopan akku- markkinoilla
Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–
2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan
energian käytön lisääntyminen. Business Finland on käynnistänyt
akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden,
jolla Suomi pääsee mukaan eurooppalaiseen ja
globaaliin akkuverkostoon.
Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan
Aasiassa, missä tuotetaan
paljon nimenomaan perusakkuja.
Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista
osaamista. Euroopan
komission energiaunionista vastaavana
varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič
kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia
ja turvallisempia. Hän
korostaa, että tätä akkuosaamista pitää
kehittää edelleen Euroopassa.
Suomessa on akkuihin tarvittavia
raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena
on saada tulevina vuosina
haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman
lisäarvon osuus eli tekeminen
kennojen kehittämiseen asti. Suomi
panostaa myös kierrätysosaamiseen.
"Suomella on kaikki edellytykset
merkittävän akkuklusterin luomiseen,
jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa
Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen
yhdistelmä raaka-aineista,
jalostukseen ja energia-alan osaamiseen
järkevän kokoiselta maantieteelliseltä
alueelta", sanoo elinkeinoministeri
Mika Lintilä.
"Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen
raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme
löytyy kilpailukykyisiä konsepteja
ja tietotaitoa useassa arvoketjun
osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti,
joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan
siivua uudesta markkinasta,
emme niinkään kilpailemaan olemassa
olevan toiminnan kanssa. Business
Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden
Suomelle", sanoo Business
Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.
Suomi houkutteleva
investointikohde
kaivostoiminnalle
Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta
kaivostoimintaa, koska jo käytössä
olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään
riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin
tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti
vertaillen houkutteleva investointikohde
kaivosteollisuudelle.
"Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot
sekä vahvaa geologista
ja kaivosalan osaamista. Suomi
houkuttelee kaivosalan toimijoita
maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla
ja hyvällä toimintaympäristöllä.
Meillä on erittäin hyvää kemian
alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme
yltää globaalien raaka-ainevirtojen
analysointiin. Suomella on
näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden
eurooppalaiseksi kärkimaaksi",
toteaa Geologian tutkimuskeskuksen
pääjohtaja Mika Nykänen.
Liikenne ja uusiutuva energia
kasvattavat akkumarkkinaa
Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa
akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet
ohjaavat sähköautojen,
-bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden
käyttöön ja niistä on tullut
hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni
suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista
rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla
voi ajaa keskustassa.
Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin
kaivos- ja metsätyökoneet.
Toinen akkumarkkinaa kasvattava
tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät
akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman
haaste on, että energiaa tulee silloin,
kun tuulee tai aurinko paistaa, ei
välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.
"Akkuja käytetään enenevässä määrin
huippuvoimalaitosten korvaamiseksi.
Kulutushuippuja varten on jouduttu
rakentamaan voimalaitoksia,
joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa
ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla.
Vastaavasti kuluttajatasolla
myös kotitaloudet voivat käyttää
akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi
aurinkoenergiaa"”, Business Finlandin
toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.
"Kestävän kehityksen näkökulmasta
akkujen kierrätys tulee jatkossa olemaan
keskeinen kehitysalue. Kierrätys
voi myös tarkoittaa tuotekehitystä akkujen
uudelleen käytössä: esimerkiksi
sähköauton akkua voitaisiin käyttää
uudestaan kodin sähköverkossa",
muistuttaa Vesa Koivisto.
www.businessfinland.fi
Meiltä ja muualta
43
HYVÄNTEKEVÄISYYSKAL
44
ENTERI 2019
Kuten sanonta kuuluu ”Uusi vuosi, uudet kujeet”,
oli kirjaimellisesti juuri sitä parille kymmenelle
maanrakennus- ja kuljetusalalla toimivalle
naiselle.
Kaikki sai alkunsa alkuvuodesta 2018 sosiaalisessa mediassa,
facebookissa, jossa syntyi ryhmä, joka kokosi ajan saatossa
yhteen satoja naisia, jotka toimivat miesvaltaisilla aloilla, niin
maanrakennuspuolen kuin kuljetusalan tehtävissä.
Kuten kyseisillä aloilla ilmenee yleisestikin, myös tämä ryhmä
loi yhteishenkeä jokaiselle jäsenelleen ja toi rohkeutta luoda
jotain uutta ja erikoista.
Huumorin ja vitsailuiden syrjästä lensi ilmoille ajatus hyväntekeväisyyskalenterista,
jolla kyseisten alojen naiset voisivat
tuoda omaa osaamistaan ja asennettaan esille seksikkäällä ja
hieman pikkutuhmalla tavalla.
Parinkymmenen naisen ryhmä lähti viemään kalenteriprojektia
täydellä höyryllä eteenpäin, silmissä siintäen lopputulos,
jonka avulla saataisiin paljon hyvää aikaiseksi.
Tämä pienehkö, mutta sitäkin toimeliaampi ryhmä naisia perusti
yhdistyksen (Maarakennus- ja Kuljetusalan Naiset Ry),
jonka avulla tulevaisuudessakin saataisiin erinäisiä tempauksia
tehtyä hyväntekeväisyyden nimissä.
Kun puhutaan hyväntekeväisyydestä, on myös ensiarvoisen
tärkeää saada apu sitä tarvitseville.
Moni ryhmänedustaja on äiti, jolloin huolehtinen ja välittäminen
pienemmästä on arkipäivää, näin ollen valikoitui kalenterituoton
kohteeksi lasten- ja nuorten mielenterveystyö,
jonne rahallinen apu ohjautuu Lastenklinikoiden Kummit ry:n
kautta.
Löytyykö maastamme apua tarjoavia? - Kyllä löytyy!
Jo alle viikossa oli löytynyt jokaiselle kuukaudelle sponsori ja
nimi- ja logopaikatkin täyttyivät hetkessä.
Suuri kiinnostus kalenteria kohtaan on tavoittanut monen
tiellä liikkujan ja kannustava palaute saa onnistumisenhalun
nousemaan uudelle tasolleen, tässä emme voi kuin onnistua.
Kuvauksia lähdettiin organisoimaan vauhdilla. Kalenterin
''Tonneja takana, rautaa alla.'' Henna Rahkonen
viemässä rautakuormaa Seinäjoelle.
Jonna Björk on useamman vuoden
ajanut maansiirtoautoa työkseen ja
lempinimestä #hullusisunainen voinee
päätellä, mikä automerkki eniten
työnteossa miellyttää.
Kuvassa Koneurakointi Aki Sammalisto Oy:n hakeauto kesällä 2017, kuljettajana
Jenni Liimatainen.
45
myyntitavoitteeksi on otettu vähintään 4000 kpl, jonka naiset
toivovat jäävän alimitoitetuksi määräksi. Toiveissa olisi kerätä
muhkea lahjoitus kaikille heille tärkeään kohteeseen.
Jutun julkaisuhetkellä on ovat kuvaukset jo hyvässä vauhdissa
ja pari maistiaista on jo julkaistu, joista kalenterin itselleen haluavat
voivat nähdä mitä tuleman pitää.
Monilahjakkuus ei ole näille naisille lainkaan erikoinen piirre,
sillä Maarakennus- ja kuljetusalan naisten joukosta löytyi myös
taitava valokuvaaja, joka haluaa ikuistaa kuviinsa sen tunteen ja
asenteen, mitä nämä naiset kantavat itsellään.
Naiset painottavat, että kyseessä ei ole kalenteri, mikä paljastaa
kaiken mitä työvaatteiden alta löytyy, vaan kuvat ovat hyvällä
maulla otettuja, pientä seksikkyyttä sisällään pitäen.
Paljon toivottu kalenteri ilmestyy lokakuussa!
Projektin etenemistä voit seurata:
Instagramista: @mknaisetry
Facebookissa projektia voi seurata sivulla maarakennus- ja kuljetusalan
naiset hyväntekeväisyyskalenteri 2019 !
Krekilä Netta, mukana tienhoitohommissa teinistä
asti pyöräkoneella. 18-kesäisenä sai kuorma-autolla
lähtä isommille teille!
Iloisia päiviä ja positiivista ilmapiiriä työmaille luo
Maanrakennus V.Inolan kesäkissa Sannika Lahti!
Pirita Pakanen syksyllä 2017, Lapin ammattiopiston
autolla keikalla Kittilässä.
Marja-liisa Tikkanen ajanut T.Sillanpäällä puoliperävaunuyhdistelmää
1,5-vuotta.
46
47
VIESTI-etätukiratkaisu apuna
korjaus- ja huoltotöissä
VIESTI-etätukiratkaisun
avulla yrityksen asiantuntijat
voivat neuvoa
kentällä olevia teknikkoja
live-videon välityksellä.
VIESTIn avulla asiantuntija-apua
vianmääritykseen
Etätukiratkaisun avulla yrityksen tai
laitevalmistajan asiantuntijat voivat
neuvoa kentällä olevia teknikkoja livevideon
välityksellä. VIESTI auttaa vianmäärityksessä
ja ongelmanratkaisussa
yhdistäen kenttätyöntekijät ja asiantuntijat
reaaliaikaisesti videon, äänen
ja chatin avulla paikasta riippumatta.
– Mikäli teknikko ei syystä tai toisesta
pysty määrittämään vikaa tai ratkaisemaan
ongelmaa yksin, hän voi lähettää
VIESTIn kautta tukipyynnön ja
saada saman tien apua asiantuntijalta,
sanoo Softabilityn myyntipäällikkö
Mikko Luukkonen.
Ratko ongelmat live-videon välityksellä
yhdessä asiantuntijan kanssa
Työntekijä pystyy VIESTI-mobiilisovelluksen
avulla näyttämään ongelman
mobiililaitteelta live-videon
avulla etänä olevalle asiantuntijalle.
Asiantuntija näkee videon välityksellä
tarkan tilanteen, ja yhdessä he pystyvät
VIESTI-tukiportaalin ja videon välityksellä
ratkomaan ongelmat nopeammin
ja fiksummin. Lisäksi asiantuntija
voi ottaa live-videosta kuvakaappauksia
ja tehdä niiden päälle merkintöjä
ja ohjeita annotaatio-/merkintätyökalulla.
Asiantuntijan tuki ja selkeät
visuaaliset ohjeet nopeuttavat ongelman
ratkaisua ja vähentävät virheitä.
VIESTI-etätukiratkaisu sisältää tukipyyntöjen
hallintaan tarkoitetun
ExpertHUBin eli älykkään portaalin
asiantuntijoille. Sovellus ohjaa tukipyynnöt
oikealle asiantuntijalle mahdollistaen
reaaliaikaisen videoetäneuvonnan
ja vaihe vaiheelta ohjeistuksen.
Lisäksi se tallentaa tukipyyntöihin
liittyvät tiedot (kuvauksen, ohjekuvat,
tiedostot, linkit jne.) työlokiin mahdollista
myöhempää käyttöä varten.
VIESTI tehostaa kenttätyötä
Työntekijät ja asiantuntijat voivat
työskennellä tehokkaammin VIES-
TIn avulla. Aikaa ja rahaa säästyy,
kun asiantuntija voi auttaa työntekijää
etänä matkustamatta itse paikan
päälle. VIESTIn käyttö parantaa työntekijöiden
tuottavuutta: ongelmat
saadaan ratkaistua nopeammin ja asiantuntijan
apu vähentää virheitä ja jopa
seisokkeja.
VIESTI on suunniteltu teollisuus- ja
palveluyrityksille, joiden työntekijät
työskentelevät kentällä tai eri toimipaikoissa
ja hyötyvät asiantuntijoiden
tuesta erilaisissa työtehtävissä esim.
huoltotehtävissä, asennuksessa, korjaustyössä,
valmistuksessa, koulutuksessa
ja tarkastuksissa. VIESTIä voidaan
käyttää mobiililaitteella tai älylaseilla
missä tahansa paikassa, jossa
on Wi-Fi, internet- tai satelliittiyhteys.
– VIESTI on skaalautuva ja joustava
ratkaisu, joka sopii niin pienten
kuin suurtenkin yritysten tarpeisiin ja
se voidaan integroida yrityksen muihin
järjestelmiin. VIESTI voidaan myös
räätälöidä asiakaskohtaisesti ja siihen
voidaan lisätä lisätyn todellisuuden
AR-ominaisuuksia, sanoo Luukkonen.
www.softability.fi
48
NYT HYVÄT LAVATARJOUKSET!
YLEISLAVA
21 m 3
6 X 1,5 m
YLEISLAVA
16 m 3
6 X 1,2 m
KAIKKIIN
LAVOIHIN
MYÖS
LEASING!
49
Paraneeko turvallisuus
tutkimalla vai hutkimalla?
Tänään ja varsinkin huomenna me kaikki
tarvitsemme kuljetuksia ja ammattiautoilijoita.
Hesa, Jyväskylä tai Enontekiön
Hetta ei ole omavarainen kaupunki tai
kylä, vaan me kaikki olemme tänne
tuotavien tavaroiden ja elintarvikkeiden
varassa.
Olisi todella hyvä, että tavaroita
kuskaavilla ammattikuljettajilla olisi
työrauha. Noh, ammattikuskilla ei taida
aina olla niin leppoisaa, vaan mutkaisen
tien lisäksi on muitakin vaaroja ja mutkia
matkalla tänne meikäläisten aamupalapöytiin.
Osaa vaaroista eli kuljetusalan rikoksista
on aivan mahdottoman vaikeaa
tutkia. Ja myös haastavaa hutkia – eli
rangaista, koska syyllisiä ei saada kiinni.
Niihin suurimpiin rikoksiin toki puututaan,
sitten kun ne ovat jo tapahtuneet.
Ennaltaehkäisyssä ja asennemaailmassa
sen sijaan on vielä paljon työtä.
Siitä osan tekevät alan järjestöt, kuten
SKAL, AKT, ALT, Rahtarit ja Logistiikkayritysten
liitto. Alan lehdet, kuten meidän
oma Kuljetus- ja Logistiikka ja muut
mediat tekevät oman osansa. Toinen
osa kuuluu tietysti lainsäätäjille ja viranomaisilla.
Kolmantena on tietysti meitä
pienempiä ja suurempia yrityksiä, jotka
voivat tuotteillaan osaltaan parantaa
turvallisuutta.
Tutkia kuitenkin pitää, koska tutkimalla
selviää ammattilaisille ja maalikoillekin
tärkeitä syy-seuraussuhteita.
Nyt ihan äsken ruotsalainen Henrik
Sternberg on tutkinut kuljetusalan rikoksia
Ruotsissa. Vaikka naapurimaassa
on hieman meitä paremmat poliisin
tilastot kuljetusalan rikoksista, Stern-
50
bergin tutkimukseen toi huomattavaa
kattavuutta ns. joukkoistaminen (engl.
crowdsourcing), eli kuljettajien kännykkä
appsilla keräämä puolen miljoonaa
havaintoa. (Samaisella tutkijaporukalla
on myös kabotaasitutkimusta meneillään.
Toisaalta tilastotietoa poliisilla ja
viranomaisilla ei kaikesta edes ole, koska
pienempien varkauksien raportointi ei
maksa vaivaa. Syyllisiä ei saada edes kiinni,
saati rangaistua.)
Tutkimus osoitti, että kansainvälistyvä
kuljetusliikenne lisää mm. polttoainevarkauksien
mahdollisuutta. Selityskin
löytyy, sillä EU:n alueella ajelee huomattavan
eri asemassa olevia kuljettajia.
Paremmissa työsuhteissa kuljetuksia
tekevät saavat jopa kymmenkertaiset
ansiot verrattuna heikompien maiden
kuskeihin. Samat heikommin ansaitsevat
ajavat käymättä kotona enemmän
kuin 7 viikkoa putkeen. Irrallaan oleva
”paimentolainen” harhautuu helpommin
rötöstelemään, koska hän ei kuulu
yhteiskuntaan samalla tapaa kuin kotimainen
tai järkevillä työehdoilla ajava
kuski. Helpoin tapa tien päällä parantaa
harmaiden kuljetusten kannattavuutta
on polttoainevarkaus.
Tätä taustatietoa ja tutkimusta tarvitaan
lisää. Myös täällä meillä Suomessa.
Haastammekin alan toimijoita mukaan
tutkimustoimintaan, SKAL:lla tästä on
jo hyvänä esimerkkinä vuosittainen baronmetri
verkossa. LOGY:lla puolestaan
on Lastiturvallisuus-työryhmä, jossa tutkaillaan
turvallisuutta monelta kulmalta.
Toivottavasti päästään vielä tilanteeseen,
jossa kuskien ei tarvitse pelata
varkaiden säännöillä ja väistellä
tien päällä rötösteleviä polttoainevarkaita
tai muita rikosten tekijöitä.
Jospa jatkossa poliisi ei neuvokaan, miten
polttoainevarkauden vahinkojen minimoimiseen
paras keino on ”jätä korkki
auki”, tai kuljetusyrittäjä ei opastakaan
kuskia ”tankkaa vasta aamulla, ettei
vorot vie yöllä naftaa”. (Yllämainittuja
kommentteja kun kuulen ihan päivittäin
asiakaspuheluissa)
Noh, tavoitteita on aina hyvä olla!
Turvallista matkaa!
Teksti ja kuvat:
Paula Saastamoinen
www.rausteel.com
Paula kyselee kuljetusalan ammattilaisten
kuulumisia päivittäin
Rausteel turvatankkien
myynnissä "ratin takana".
Kaupunkialueilla käytettäväksi
tarkoitettu MAN eTGE siirtyy
massatuotantoon heinäkuussa
Jopa 160 kilometrin toimintasäde
ja 950-1700 kg kuormauskyky
tekee sähkökäyttöisestä
MAN TGE:stä ideaalin vaihtoehdon
jakelukäyttöön.
Noin kymmenen vuoden ajan MAN
kuorma- ja Linja-autot on työskennellyt
kehittääkseen innovatiivisia konsepteja
käytettäväksi kaupunkialueiden
materiaalikuljetuksissa. Yhä useammin
kaupungit löytävät edestään haasteen,
jossa pitää sovittaa yhteen terveellinen
ilmanlaatu, viihtyvyys sekä asukkaiden
elämänlaadun asettamat vaatimukset
tavaroiden ja lähetysten kuljetuksen
osalta. Ongelman ratkaisu sisältää liikennemäärien
vähentämistä tiettyinä
ajankohtina siirtämällä se kaupungin
ulkopuolelle, uusia lähestymistapoja
maankäytölle sekä uusia kuljetus- ja
ajamisvaihtoehtoja. Nyt myyntiin tulevan
täysin sähköisen MAN eTGE:n on
tarkoitus olla osa ongelman ratkaisuja.
Noin 70 prosenttia kaupunkialueella
käytetyistä kevyistä kaupallisista ajoneuvoista
ajaa vähemmän kuin 100
km päivässä, keskinopeuksien pysyessä
alhaisina. Tästä syystä eTGE:n teoreettinen
160 kilometrin toimintasäde on
riittävä kattamaan jopa kolme neljännestä
kaupunkien ydinkeskustojen
kuljetuksista. Tulevaisuudessa tulee
olemaan täysin normaalia kytkeä
sähköauto laturiin yön ajaksi tulevan
päivän koitoksia varten – ihan kuin
matkapuhelimet.
Mallisto suunnattu pääasiassa
kuljetusyrityksille
Latausajat kuitenkin vaihtelevat. Latausasema
40kW laturilla täyttää
akun jopa 80 prosentin varaukseen
45 minuutin aikana. Täyteen toimintavalmiuteen
MAN eTGE latautuu 5,5
tunnissa, kun käytetään tehokasta seinälaturia.
Tavallisella 220 V vaihtovirtalaturilla
vaaditaan 9 tunnin latausaika.
Oikealla akun ylläpidolla ajoneuvon 36
kWh akusto menettää ainoastaan 15 %
kapasiteetistaan kymmenen vuoden
tai 2000 lataussyklin jälkeen. Akuston
huoltoa ja käyttöikää pidentää
mahdollisuus vaihtaa yksittäisiä 6 tai
12 kennon akkumoduuleja. Moduulit
sijaitsevat hieman korotetun kuormaalustan
alla.
Etuvetoisen TGE:n voimanlähteeksi
valittiin kestomagnetoitu 100 kW
maksimitehon tarjoava synkronimoottori.
Välitöntä vääntöä moottori
tarjoaa 290 Nm joka on käytössä koko
nopeusalueen ajan, joka mahdollistaa
ajoneuvon erittäin ketterän käsittelyn.
Yhdistettynä 90 km/h maksiminopeuteen,
päästään kulutuksessa 20 kWh:n
sadalla kilometrillä.
Kuormauskyvyn lisäksi kuljettajaa
avustavat järjestelmät ovat pysyneet
ennallaan, sähkömoottorista huolimatta.
Vakiovarustelista eTGE:ssä on
siis kattava, sisältäen navigaation,
lämmitetyn tuulilasin ja muita ominaisuuksia,
jotka tekevät ajamisesta mukavampaa
ja turvallisempaa. Luonnollisesti,
kuten kaikissa TGE-malleissa,
myös sähköversion vakiovarusteisiin
kuuluu EBA-hätäjarruavustin.
Tuotannon alkuvaiheessa MAN eTGE:n
voi tilata standardilla akselivälillä
sekä korotetulla katolla. Mallisto on
pääasiassa suunnattu kuljetusyrityksille,
joille tarjotaan myös räätälöityä
huolto-ohjelmaa. Ensimmäiset toimitussopimukset
asiakkaille MAN
eTGE:stä on jo allekirjoitettu 69 500 €
kappalehintaan. Ensimmäiset sähkökäyttöiset
MAN pakettiautot tulevat
käyttöön Saksan, Itävallan, Belgian,
Ranskan, Norjan sekä Alankomaiden
pääkaupunkien alueella.
51
Maastoajoa & Pitoa – pilottikoulut
osana MAN ProfiDrive® -kokonaisuutta
MAN ProfiDriven® ensimmäinen
”Maastoajoa &
Pitoa” harjoituskurssi tulee
osaksi uudelleensuunniteltua
kuljettajakoulutusta,
joka on suunnattu erityisesti
maastokelpoisten MAN
Maanrakennusajoneuvojen
kuljettajille. Helmikuun lopussa
ensimmäistä kertaa
järjestetty pilottikoulutus
sisälsi harjoittelujakson
ammattilaisten kanssa
käytettäessä Meiller-Kipperin
ylärakenteita.
Viiden erilaisen MAN kippiauton sekä
kolmen ProfiDrive®-kouluttajan avulla
”Maastoajoa & Pitoa” kurssille osallistuneet
oppivat käyttämään MAN ajoneuvojen
useita erilaisia ajotoimintoja
käytännön harjoituksissa. Harjoitukset
järjestettiin tilapäisesti suljetulla louhoksella
Simmelsdorfin alueella Saksassa.
Louhos on monipuolisuudessaan
erityisen hyvä paikka harjoitella kaluston
käyttöä, joten MAN ProfiDrive®
-kursseja tullaan järjestämään siellä
myös tulevaisuudessa.
Kurssit ovat aina kohdennettuja
tietylle sektorille, ja jokainen kurssi
räätälöidään vastaamaan asiakkaan
tarpeita. Käytännön opetuksen lisäksi
kuljettajien osaamista vahvistetaan
teoriaosuudella. Pilottikoulutuksen
teoriaosuus sisälsi kippilavoja valmistavan
Meillerin asiantuntijoiden
osuuden, jossa käsiteltiin lavojen käyttöön
liittyviä vaaroja muiden aiheiden
lisäksi. Yhteistyö lavojen ja muiden
ylärakenteiden valmistajien kanssa
onkin olennainen osa koulutuskokonaisuutta,
”Näillä kursseilla haluamme näyttää
asiakkaillemme mitä MAN-ajoneuvoilla
on mahdollista tehdä ja
52
miten niitä voi hyödyntää tehokkaasti
huomioiden eri sektorien tarpeet”,
kuvailee ProfiDrive-kouluttaja Markus
Ulbricht. Koulutuksen aikana Ulbricht
opasti osallistuja ajamaan kaivoksen
nousuja ja laskuja eri kaltevuuksilla
tuoden samalla esiin ongelmakohtia
ja antaen sekä positiivisia että negatiivisa
esimerkkejä eri ajotavoista.
Opastuksen jälkeen kuljettajat saivat
itse kokeilla eri ajotapoja ja huomata,
kuinka suuri ero hyvillä ja huonoilla
tavoilla oli. ”Alamäkeen ajossa olennaista
ovat tekniset mahdollisuudet
taloudelliselle ja jarrujen kulumiselta
vapaalle hidastamiselle sekä tietenkin
eteneminen turvallisesti haastavilla
pinnoilla”, kouluttaja kertoo. ”Ylämäkeen
ajettaessa taas keskitymme
lukkojen oikeaoppiseen hallintaan sekä
muihin valinnaisiin kuljettajaa avustaviin
toimintoihin”.
Samalla toinen ryhmä havaitsi, miten
kuorma-auton ohjaus ja ajokäytös
muuttuvat, jos edellä mainittujen
avustavien toimintojen käyttö ei vastaa
ajo-olosuhteita. Osallistujat jotka
kuljettivat nelivetoista ajoneuvoa tai
us kippiautojen kuljettajille
epätasainen sijainti ja kuormaus voi
pahimmillaan johtaa tahattomaan
”kippaukseen”.
Kuljettajiensa kanssa kurssille osallistunut
Bärnreuther Transport GmbH:n
toimitusjohtaja Christian Schlögel
korostaa, kuinka hyvin räätälöidyt
MAN ProfiDrive® kurssit ja seminaarit
on otettu yrityksessä vastaan.
”Meillä on 85 ajoneuvoa, puolet niistä
on MAN:n valmistamia. Jos käytän
yli 100 000 euroa ajoneuvoon, en aio
säästää 300 tai 400 euroa kuljettajan
koulutuksessa. Tarkoituksenani on
tuoda enemmän lisäarvoa osien kulumisen
ja vahinkojen vähentämisellä.
Uuden ja modernin teknologian opettelu
on tärkeää, jotta tiedät mitä olet
tekemässä. Ammattikuljettajiemme
kouluttamisen lisäksi haluan myös lisätä
heidän motivaatiota työhön. Tästä
syystä on mahtavaa, että pystyimme
kehittämään MAN ProfiDriven kanssa
kursseja, jotka ovat meille oikeasti
hyödyllisiä ja vastaavat tarpeitamme.”
neliakselista HydroDrive -mallia saivat
havaita lukkojen käytön vaikutuksen
kääntösäteeseen tasaisella maalla,
kun harjoitusalueelta meinasi loppua
tila kesken.
Käytännön vaaratilanteita kippaustilanteissa
demonstroitiin käyttämällä
vaakaa auton akselien alla. Näin voitiin
havaita, kuinka merkittävästi akseli- ja
pyöräpainot muuttuvat kippauksen
aikana. Lasermittarin avulla voitiin
havaita myös lavan hetkellinen vääntyminen
kipatessa. Mittauksen tarkoituksena
oli osoittaa, kuinka ajoneuvon
53
Naantalin
Venemessuilla
yritetään
Guinnessin
ennätystenkirjaan
Naantalin venemessuilla yritetään
moottoripyörällä veden päällä ajon
nopeusennätystä Guinnessin ennätystenkirjaan.
Motocross-pyörien selässä nähdään
extreme-tähdet Lauri Keränen ja Matias
Kivisaari.
Naantalin Venemessuilla yritetään
tänä vuonna huimaa maailmanennätystä,
kun suomalaiset
extreme-tähdet Lauri Keränen
ja Matias Kivisaari saapuvat
Naantaliin vedenpäällä
ajettavien moottoripyöriensä
kanssa. Guinnessin ennätystenkirjaan
on tarkoitus kirjoittaa
nopeusennätys moottoripyörällä
veden päällä ajossa.
Tämän hetkinen epävirallinen
nopeusennätys on italialaisen
Luca Colombon 80 km/h.
Maailmassa on vain kourallinen veden
päällä ajoon soveltuvia moottoripyöriä
ja näiden kuljettajia. Italilaisen Luca
Colombon ohella yksi tunnetuimmista
lajin taitajista on australialainen
Robbie “Maddo”
Maddison, jonka matka-ajon maailmanennätyksen
Matias Kivisaari rikkoi
syyskuussa 2017. Viikkoa myöhemmin
Lauri Keränen paranteli matka-ajon
maailmanennätyksen vielä nykyisiin
lukemiin; 50,2 km.
-Olisihan se mahtava olla sekä matka-ajossa
että nopeudessa ME-tuloksen
haltija. Olemme kehittäneet kalustoa
eteenpäin koko talven ja uskon,
54
että ennätys menee rikki Naantalissa.
Helppoa se ei silti tule olemaan, Colombon
80km/h on kova tulos. Ennätyksen
rikkominen on mahdollista jos
pyörä, mies ja keli ovat kunnossa, Lauri
Keränen miettii.
Maailmanennätysyritys tapahtuu
Naantalin Venemessuilla sunnuntaina
27.5. klo 15.00. Sääennusteesta riippuen
kellonaikaa voidaan muuttaa vielä
viikonlopun aikana ja siitä tiedotetaan
Venemessujen nettisivuilla ja Facebookissa.
Tarkoituksena on ajoittaa
ME-yritys siten, ettei aallokko ja tuuli
häiritse ajamista. ME-yritys ajetaan
Naantalin Vierasvenesataman edustalla
ja virallisen nopeuden tulee mittaamaan
venepoliisin partio. Lisäksi
paikalla ovat Guinnessin ennätystenkirjan
vaatimat 4 virallista valvojaa.
-Olemme pitkään miettineet jonkin
Guinnessin ennätyksen tekemistä
Venemessujen yhteydessä. Moottoripyörällä
ajo veden päällä kuulosti sen
verran hullulle touhulle, että se sopii
meille todella hyvin.
Mahtava juttu, että Suomesta löytyy
tämänkin vauhtilajin maailman
huiput, toteaa Naantalin Venemessujen
toimitusjohtaja Tuomas Levanto.
Keräsen ja Kivisaaren moottoripyörät
ovat erikoisrakenteisia motocross-pyöriä.
Miehet ovat itse rakentaneet pyöriin
sukset jotka kannattelevat pyörää
Kuvaaja: Mika Ala-Vesa
ajon aikana. Takapyörä on erikoisvalmisteinen,
leveillä lavoilla varustettu
rengas, jollaisia saa ostettua tällä hetkellä
vain USA:sta. Pyörien moottorit ja
polttoainetankit on tehty täysin tiiviiksi,
jotta niistä ei pääse öljyä tai bensaa
veteen missään tilanteessa.
-Lajin isoimmat riskit liittyvät tietenkin
siihen, että teknisestä ongelmasta
tai ajovirheestä johtuen pyörä
uppoaa. Silloin pitää olla varuillaan,
ettei itse takerru pyörään kiinni ja painu
pohjaan saakka.
Tähän mennessä pyörä on uponnut
27 kertaa, mutta sukeltajakavereiden
avulla se on aina saatu ylös, Matias
Kivisaari kertoo.
Naantalin Venemessuilla nähdään
tänä vuonna Keräsen ja Kivisaaren lisäksi
myös muita Suomen extremehuippuja.
Flyboard-taituri Vadim Nekhaev
on luvannut esitellä Venemessuilla
selkään asennettavan jetpackin,
jollaisia Suomessa on vain yksi kappale.
Lisäksi viime vuoden messuilla katsojia
kauhistuttanut vesijettien freestyle-show
saa jatkoa uusien temppujen
kera. Vesijetin sarvissa on tällä kertaa
Påhl from Finland. Se kuka Påhl
-taiteilijanimen takana on, jää tässä
vaiheessa salaisuudeksi.
www.naantalinvenemessut.fi
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
Meriteollisuuden työllistämisvaikutus
tuplaantuu lähivuosina
Moderni laiva on kuin kaupunki
ravintoloineen, sairaaloineen
ja vedenpuhdistamoineen. Siksi
uusia osaajia kaivataan myös
perinteisen laivansuunnittelun
ja -rakentamisen ulkopuolelta.
Yksi näistä aloista on meriteollisuus,
jolla on edessään nopeita kasvun vuosia.
Suuret alukset ovat kuin pieniä kaupunkeja,
ja alalla toimiikin hyvin monenlaisia
yrityksiä: suunnittelutoimistoja,
ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajia
sekä laivanrakennus-, korjaus- ja
offshore-telakoita.
”Alalle tarvitaankin uusia osaajia lukuisilta
eri osaamisalueilta”, Meriteollisuus
ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä
kertoo.
”Aalto-yliopiston monipuolinen opetustarjonta
vastaa erinomaisesti näihin
tulevaisuuden osaamistarpeisiin, sanoo
professori Pentti Kujala. Kujalan
mukaan pienoismallinäyttely luo myös
erinomaiset puitteet opiskelijoiden,
opetushenkilökunnan ja elinkeinoelämän
kohtaamiseen.
Laajaan osaamistarpeeseen on havahduttu
myös Meyer Turku Oy:ssä – laivansuunnittelun
ja -rakentamisen osaajien
lisäksi tarvitaan paljon muitakin.
”Meidän ja verkostomme pitää osata
sekä suunnitella että rakentaa laivoihin
kaikki ravintoloiden sisustuksista
sairaaloihin, vedenpuhdistamoihin
ja tuhannen ihmisen teattereihin”, kertoo
Meyer Turku Oy:n viestintäpäällikkö
Tapani Mylly ja painottaa, että kaikkia
osaajia ei missään tapauksessa saada
Turun alueelta. Meyer Turku rekrytoi
vuosittain noin 200 ihmistä, mutta verkostossa
kasvu on vielä suurempaa.
”Kokonaistyöllistämisvaikutuksemme
kasvaa muutaman seuraavan vuoden
aikana noin 8000:sta ainakin 15
000:een. Tästä Meyer Turun kasvua on
noin 500”, Mylly kertoo.
FITech – lisää osaajia meri- ja
autoteollisuuden tarpeisiin
Laivanäyttelyn yhteydessä sekä opiskelijoilla
että yritysten edustajilla oli
mahdollisuus tutustua yhteistyöyliopisto
Finnish Institute of Technologyn
toimintaan. FITechissä ovat mukana
Suomen kaikki tekniikan yliopistot.
Yhteistyöyliopiston toimintamalli on
joustava: opiskelijat kirjautuvat sisälle
johonkin hankkeessa mukana olevista
seitsemästä yliopistosta mutta voivat
valita kursseja myös muista. Lisäksi yhä
suurempi osuus koulutuksista järjestetään
etänä. Näin luennot voi katsoa netin
kautta striimattuna tai tallenteelta,
jolloin opiskelu onnistuu paremmin
myös työn ohella.
Toimintamallissa on erityistä myös
yliopistojen aktiivisempi vuorovaikutus
alan yritysten kanssa, mikä auttaa
kohdentamaan koulutuksen paremmin
niille tekniikan aloille, joilla on pulaa
osaajista. Esimerkiksi Lounais-Suomen
kasvavilla teollisuudenaloilla, kuten
meriteollisuudella, on lähivuosina tarjota
työpaikkoja sadoille eri alojen diplomi-insinööreille
vuosittain.
”Alueella avautuu valtavasti mahdollisuuksia
myös muiden kuin tekniikan
alan osaajille”, sanoo projektipäällikkö
Heikki Koponen.
2014 valmistunutta M/S Turvaa käytetään
muun muassa Suomen merialueiden
vartioinnissa.
Kuva: Inka Valkeapää.
FITechin tarjoamat opiskelumahdollisuudet
ovat olleet suosittuja. Tapahtumassa
lanseerattiin kevään ja kesän
uutta koulutustarjontaa, joka on kehitetty
erityisesti meri- ja autoteollisuuden
osaamistarpeisiin.
Suomessa on kehitetty ja rakennettu
vuosien varrella lukuisia edistyksellisiä
laivakonsepteja, joista näyttelyyn on
koottu erityisesti uusimpia. Mukana on
sekä matkustajalaivoja, jäänmurtajia,
rahtilaivoja että tutkimusaluksia.
Yksi näyttelyn vetonauloista oli virtuaalihyttidemonstraatio.
Se on numeerinen
3D-malli, jossa virtuaalilasien avulla
voidaan tarkastella uudentyyppistä
risteilylaivan hyttiratkaisua. Demonstraatio
edustaa uudentyypistä visuaalista
suunnitteluympäristöä, jota oppilaat
opettelevat ja hyödyntävät osana laivaprojektikurssia.
Virtuaalitodellisuus
mahdollistaa suunnittelutyön visualisoinnin
aivan uudella tavalla.
”Virtuaalihyttimodulin avulla voidaan
käytännössä havainnollistaa, millainen
suunnittelemamme ratkaisu voisi todellisuudessa
olla”, Aalto-yliopiston
opiskelija Eetu Kivelä kertoo.
Kivelän mukaan työkalu tuo projekteihin
lisää konkretiaa ja auttaa havaitsemaan
tärkeimpiä kehityskohteita jo
konseptivaiheessa.
Virtuaalihytin demonstraation ovat
tehneet Aalto-yliopiston opiskelijat Sami
Markkula, Iiro Vanne ja Eetu Kivelä.
55
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
6
vinkkiä parempaan
opiskelutekniikkaan
Oletko yksi niistä, jotka jättävät lukemisen
viime tinkaan ennen kokeita ja
lukevat paineen alla koko viimeisen
yön? Tai onko sinulla vaikeuksia löytää
tasapaino opintojen ja vapaa-ajan
välillä? Studentum.fi-koulutussivusto
kokosi erilaisia opiskeluvinkkejä, jotka
auttavat etenemään opinnoissa tehokkaammin.
1. Karsi häiriötekijät
Ajaudutko helposti selailemaan somea
päämäärättömästi silloin, kun sinun
täytyisi tehdä jotakin? Voit estää
omaa työskentelyäsi häiritseviä sovelluksia
ja verkkosivuja asettamalla niihin
käyttörajoituksia. Jos keskittyminen
yhteen asiaan kerrallaan on vaikeaa,
voi hälytyksen asettaminen auttaa.
Hälytyksen voi asettaa vaikkapa 20 minuuttiin
ja työskennellä sitten keskittyneesti
siihen asti, kunnes hälytys soi.
2. Aloita ajoissa
Sen sijaan että lykkäisit tehtävien aloitusta,
tee heti alkuun suunnitelma ja
tartu härkää sarvista! Jos aloitat liian
myöhään, tulet stressaantuneeksi,
jolloin asioiden sisäistäminen on vaikeampaa.
3. Suunnittele ja jaa tehtävät osiin
Isot tehtävät ja tavoitteet voivat tuntua
musertavilta, mutta välitavoitteita
asettamalla mistään kokeesta tai
tehtävästä ei tule liian suuri. Jaa siis
tehtävät osiin ja luo yksinkertaisia rutiineja.
Voit esimerkiksi lukea ennalta sopimaasi
sivumäärään asti tai palkita itsesi
oikein ratkaistusta tehtävästä.
Mieti itsellesi sopiva palkinto, joka voi
olla esimerkiksi hyvä välipala, sosiaalisen
median tarkastaminen tai ystävän
kanssa jutustelu.
4.
Löydä opiskelutekniikka, joka
sopii juuri sinulle
Esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen
on monia tapoja: voit valita haluatko
kirjoittaa tietokoneella, käsin, liitutaululle
tai vaikkapa äänittää muistiinpanot.
Voit tehdä listoja, kuvia ja
ajatuskarttoja opettelemistasi aiheista.
Käytä apunasi värejä ja kuvioita,
jotka koet omaksesi.
Voit myös yrittää kerrata jollekin
toiselle mitä olet oppinut esimerkiksi
lukemalla tai selittämällä ratkaisun
tehtävään. Kun kerrot ääneen mitä
olet oppinut, auttaa se muistamaan
asian paremmin ja erottamaan tärkeät
asiat.
5. Pidä motivaatiota yllä
Ajattele positiivisesti! Yritä nähdä
koulutyöt, tulevaisuutesi, itsesi ja elämäsi
positiivisessa valossa. Positiviisella
ajattelulla saat lisää energiaa ja
näin parempia tuloksia opiskelussasi.
Tiedätkö jo esimerkiksi mitä alaa
haluat opiskella tai millä alalla haluat
työskennellä tulevaisuudessa? Keskity
tavoitteeseesi, niin myös opinnoissa
edistyminen tuntuu mielenkiintoisemmalta.
6. Pyydä apua
Pyydä apua opettajaltasi tai käytä tarvittaessa
hyödyksesi koulun muita resursseja.
Oletko esimerkiksi jäljessä
matematiikassa – kysy matematiikan
tukiopetusta! Jos et ymmärrä jotain
asiaa, niin voit aina kysyä apua. Luokassa
saattaa olla muitakin, jotka eivät
myöskään ymmärrä kyseistä asiaa.
Studentum.fi-koulutussivustolla käyttäjä
voi vertailla eri koulutusvaihtoehtoja
koulutusalan, koulutustyypin tai
paikkakunnan mukaan. Tuomme koulutusvaihtoehtoja
tarjoavat oppilaitokset
lähelle tulevaa opiskelijaa, sillä
kiinnostuneet voivat lähettää sivustolla
yhteydenottopyynnön ja kohdistaa
sen suoraan kiinnostavalle oppilaitokselle.
Tavoitamme kuukausittain noin
160 000 koulutusta etsivää nuorta ja
aikuista ja hakupalvelustamme löytyy
tällä hetkellä noin 3000 koulutusta.
www.studentum.fi
56
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
Urakka-Foorumi – uusi
urakointipalveluiden
markkinapaikka
Tämä uusi ja ilmainen urakoinnin markkinointikanava
tehostaa palveluiden myyntiä
ja auttaa urakoitsijoita saamaan uusia
asiakkaita. Asiakkaat voivat foorumista
hakea töilleen tekijöitä ja tarvittaessa
lähettää palvelun kautta tarjouspyyntöjä.
Foorumi julkaistaan virallisesti
kesäkuussa 2018.
Palveluiden markkinointi foorumissa vaatii ilmaisen
rekisteröitymisen urakoitsijaksi. Rekisteröitymisen
jälkeen urakoitsija pystyy valitsemaan tarjoamansa
palvelut ja lisäämään yhteystietojen lisäksi kuvauksen
toiminnastaan. Foorumin avulla urakoitsija voi
markkinoida palveluitaan netissä, vaikka yrityksellä ei
vielä olisi kotisivua. Foorumin käyttöliittymä on selkeä
ja omat tiedot on helppo pitää ajan tasalla.
Urakka-Foorumista voi hakea vapaasti ilman kirjautumista
tekijöitä maatalous-, metsätalous- ja maarakennustöihin
sekä tie- ja kiinteistöhoitourakointeihin. Sivusto
toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laiteilla,
joilla on pääsy nettiin.
Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan
rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja
voi luoda Foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä.
Tiedot foorumiin jätetyistä pyynnöistä välittyvät
automaattisesti palveluun rekisteröityneiden yrittäjien
sähköpostiin, joten urakoitsijan ei tarvitse jatkuvasti
seurata foorumia.
Foorumi julkaistaan virallisesti kesäkuussa, mutta jo
nyt asiasta kiinnostuneet urakoitsijat voivat rekisteröityä
palveluun, joka sijaitsee osoitteessa: www.urakka-foorumi.fi
. Julkaisun jälkeen asiakkaat voivat hakea
palvelusta urakoitsijoita. Foorumiin liittyminen ei sido
yrittäjää mihinkään, sopiminen hoidetaan myöhemmin
foorumin ulkopuolella urakoitsijan ja
asiakkaan välillä.
Tavoitteena on, että hankkeen
päättyessä vuoden 2018 lopussa
Urakka-Foorumi jää aktiivisena
toimimaan koko Suomessa.
Yrittäjä!
Puuttuuko
Sinulta kuljettajia?
Ota yhteyttä TTS:ään, me koulutamme.
• Raskaankaluston
ajokorttikoulutukset
• Perustason
ammattipätevyyskoulutukset
• Ammattipätevyyden
jatkokoulutukset
• ADR-koulutukset
Lisätietoja
Markku Oksanen, asiakkuuspäällikkö
markku.oksanen@tts.fi, 046 9211 731
www.tts.fi/tavaraliikenne
TTS Työtehoseura
57
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
Lidl koulutti kaikki ryhmäpäällikkönsä
– jakelukeskusten työ muuttunut
selvästi sujuvammaksi
Lidlin jakelukeskuksissa Janakkalassa ja Laukaassa työskentelee yhteensä noin 600
varastotyöntekijää. Heidän päivittäisesimiehinä toimii yhteensä 17 ryhmäpäällikköä,
jotka kaikki osallistuivat vastikään vuoden pituiseen Menestyvä ryhmäpäällikkö
–koulutusohjelmaan. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää ryhmäpäälliköiden
osaamista ja vahvistaa heidän esimiestaitoja. Valmennuksen koettiin lisänneen
arvostusta työtä kohtaan ja sujuvoittaneen työntekoa.
Lidlin jakelukeskusten 17 ryhmäpäällikköä
saivat vastikään päätökseen
vuoden mittaisen Menestyvä ryhmäpäällikkö
–koulutuksen. Koulutus
koostui noin kymmenestä yhteisestä
valmennuskerrasta sekä osaamisen
kehittämisestä omassa työssään.
Janakkalan ja Laukaan jakelukeskusten
varastotyöntekijöiden esimiehet
toimivat työssään kymmenien
varastotyöntekijöiden lähiesimiehinä
ja vastaavat muun muassa siitä, että
tilaukset liikkuvat oikeaan aikaan yli
170 Lidl-myymälään eri puolilla Suomea.
Yhtä lailla heidän vastuullaan
on, että lavat on kuormattu oikein ja
työtä tehdään turvallisesti. He ovat
myös niitä, jotka jalkauttavat uudet
toimintamallit muille työntekijöille.
Lidlin Janakkalan jakelukeskuksessa
12 vuotta työskennelleen Aki Alangon
valmennus alkoi syksyllä 2016 henkilökohtaisten
tavoitteiden, vahvuuksien
ja kehittymisalueiden kirjaamisella.
Tämän jälkeen hänelle laadittiin oma
yksilöllinen kehitysohjelma.
–Annan kyllä paljon arvoa sille, että
yhtiö panostaa näin työntekijöihinsä.
Se kertoo myös siitä, että työtämme
arvostetaan, Alanko sanoo.
Kouluttajina toimivat Lidlin omat
koulutuspäälliköt sekä logistiikan
projektipäällikkö. Yhteisissä tapaamisissa
keskityttiin eri teemoihin kuten
esimiestyöhön ja henkilöstön kohtaamiseen
sekä ristiriitojen käsittelyyn.
Toisissa tapaamisissa taas käsiteltiin
puhtaasti työprosesseja ja jaettiin
kokemuksia.
Ajatusten vaihto muiden ryhmäpäälliköiden
kesken on Laukaan jakelukeskuksessa
työskennelleen Joona
58
Nygrenin mukaan lisännyt yhteistyötä.
–Uuden tiedon oppimisen lisäksi
ohjelma on lisännyt yhteistyötä ryhmäpäälliköiden
kesken jakelukeskuksissa
ja auttanut ymmärtämään jakelukeskuksen
toimintaan vaikuttavia asioita
yli osastorajojen. Nykyään osaamme
esimerkiksi sesonkien aikaan suunnitella
paremmin koko logistiikkakeskuksen
toimintaa, Nygren pohtii.
Jakelukeskusten ryhmäpäälliköiden
valmennus on osa Lidlin kansainvälistä
valmennusohjelmaa, joka toteutetaan
kaikissa Lidl-maissa.
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
Arctic Drone Labs sai
Digital Innovation Hub -hyväksynnän
Euroopan ensimmäisen droneliiketoimintaan
keskittyneen
hubin tavoite on nostaa Suomi
drooniteknologian ja siihen
kehitettävien palvelujen kärkimaiden
joukkoon.
Euroopan komission Smart Specialisation
Platform on hyväksynyt Arctic Drone
Labs -ekosysteemin (ADL) osaksi kasvavaa
Digital Innovation Hub (DIH) -verkostoaan.
Eurooppalaisessa DIH-verkostossa
on lähes 200 täysin toiminnallista
hubia, joista nyt seitsemän sijaitsee Suomessa.
DIH on monen toimijan alueellinen
palveluverkosto, johon yleensä kuuluu
tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, yrityksiä,
kauppakamareita ja muita alueen
keskeisiä kehittäjiä. DIH-verkoston
tarkoituksena on nostaa yritysten digitalisaatioastetta,
luoda uusia digitaalisia
palveluita ja parantaa eurooppalaisten
yritysten kilpailukykyä.
Uudet liiketoimintamahdollisuudet luovat
kansainvälistä kasvua
DIH-status antaa toimivan kanavan
tutkimusorganisaatioiden ja yritysten
yhteistyölle drooniteknologioiden ja
-palveluiden kehittämiseksi. Tarkoituksena
on käynnistää välittömästi laaja
kansainvälinen yhteistyö useiden hubien
kanssa uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.
“ADL:ssä ovat mukana maan johtavat
tutkimuslaitokset ja parhaat dronetoimialan
yritykset. Nyt etsimme hankkeita,
joissa nämä toimijat voivat yhdessä
luoda kansainvälistä liiketoimintaa
ja tutkimusta”, toteaa projektipäällikkö
Timo Lind.
Tampereen teknillisessä yliopistossa
on yksi Suomen johtavia droonien tutkimuskeskuksia.
“Droonitutkimuksessa tapahtuu nyt
paljon kehitystä sekä ilmassa, vedessä
ja maalla liikkuvissa drooneissa. Esimerkiksi
koneoppimisen kehitys antaa koko
ajan uusia työkaluja drooneihin”, toteaa
TTY:n projektipäällikkö Jussi Aaltonen.
Drooneihin liittyvässä kehityksessä
painopiste on siirtymässä itse laitteista
niiden sovellusten, analytiikkaratkaisujen
ja uudentyyppisten sensoreiden kehittämiseen
ja käyttöönottoon. Arctic
Drone Labs hakee uusia partnereita jatkuvalla
haulla.
Tekniikan ja liikenteen alan tutkinnot
Kajaani, Kuhmo, Vantaa: jatkuva haku ja joustava aloitus
Perustutkinnot
Autoalan perustutkinto, pienkonekorjaaja | Kajaani
Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja | Kajaani
Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja | Kuusamo
Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja / yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
| Kajaani
Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja | Kajaani
Ammattitutkinnot
Ajoneuvonosturin kuljettajan ammattitutkinto | Kajaani
Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto | Kajaani
Kuljetusalan ammattitutkinto | Kajaani
Kuormausnosturin käyttö asennustyössä | Kajaani
(yli 25 tm koneet)
Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto | Kajaani
Erikoistutkinnot
Automekaanikon erikoisammattitutkinto | Kajaani
- suuntautuminen raskaaseen kalustoon
Automekaanikon erikoisammattitutkinto | Vantaa
- henkilöautotekniikan osaamisaala
Tutkinto takaa osaamisen.
Ja pätevöityminen on pääomaa.
Sijoita siis osaamiseen!
Hae nyt!
kao.fi 4tutkinnot jatkuvassa haussa
Räätälöityjä koulutuksia myös
59
yritysten yksilöllisiin tarpeisiin
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
Sedu - koulutuskeskus
lentokentän kupeessa
– yritykset tarvitsevat yhä monitaitoisempia osaajia
Teksti: Riitta Lukkaroinen
Kuvat: Ari Huhtamäki
Ilmajoen Rengonharjun avarassa ja
aurinkoisessa lentoaseman terminaalissa
opiskelijat ja opettajat istuvat
ruokailemassa. Pöydässä istuu Sedun
koulutuspäällikkö Hannu Muhonen.
-Tässä kahvia juodessa voi samalla
seurata onko lähdössä tai tulossa lentokoneita,
vinkkaa Muhonen. Koulutuskeskus
Sedu on aloittanut toimintansa
uudella kampuksella keskittyen kouluttamaan
ihmisiä logistiikka- ja maarakennusalalle.
Sijaitsemme maakunnan
risteysaseman Seinäjoen vieressä logistisessa
yhteyspisteessä, jossa lento-,
maa- ja rautatiekuljetukset kohtaavat.
Täältä saamme rahdin lähtemään lentokoneella
Eurooppaan vaikka samana
päivänä ja Sedun opiskelija-ajona liikkuu
tarvittaessa rahti kentälle, miettii
Muhonen mahdollisuuksia. Kehitämme
koulutusta tulevaisuuden liikennevirtojen
suuntaan.
Terminaalin takana sijaitsevat isot ja
tilavat varasto- ja korjaamotilat ja läpiajettava
huoltohalli pesupaikkoineen.
Rakenteilla on alueelle opiskelijatyönä
kolmen hehtaarin oma asfaltoitu harjoittelualue.
Parkkialuetta rakennetaan
raskaalle kalustolle, jota on toistasataa
moottoroitua yksikköä. Opetustiloissa
on nykyaikaisia opetusvälineitä kuten
60
älytaulut, tableteilla ohjattua esitysgrafiikkaa
ja simulaattoreita.
-Logistiikka on Sedussa yksi vetovoimaisempia
aloja peruskoulunsa
päättäneiden parissa, kertoo Muhonen.
Alan työllissyysnäkymät vaikuttavat
lupaavilta, ja alalle kaivataan koulutukseen
lisää esim. alan vaihtajia ja
uudelleen kouluttautuvia. Logistiikka
on yksi Suomen tärkeimmistä ammattialoista.
Rengonharjun lisäksi
kuljetusalaa voi opiskella myös Sedun
Tampereen ja Vaasan toimipisteissä.
Meiltä valmistuu vuodessa noin 100
uutta kuljettajaa, n. 30 uutta maarakennuskoneenkuljettajaa
ja n. 40
varastoalan ammattilaista.
Simulaattorimaailma
-Kymmenen uuden simulaattorin
käyttöönotto on huomattava panostus
alueemme logistiikan ja maarakentamisen
kehitykselle ja koulutukselle,
sanoo logistiikan opettaja Martti
Mäki-Jouppila. Koneiden hankintaarvo
on merkittävä ja Euroopan aluekehitysrahasto
ja Etelä-Pohjanmaan liitto
ovat tukeneet hankintaa.
-Simulaattoreissa on eri kokoonpanoja,
kaikissa on kuitenkin vakiona
yhdistelmäajoneuvoharjoitusohjelma,
kertoo Mäki-Jouppila. Varastoalaa
palvelee trukinkäyttöohjelma
ja maarakentamista pyörä- ja telaalusteinen
kaivinkoneohjelma. Lisäksi
löytyy harjoitteet pyöräkoneelle,
puskutraktorille, dumpperille, kaukoohjattavalle
kappaletavaranosturille ja
puutavara-autolle. Kaikki simulaattorit
ovat liikealustallisia. Syksyllä käyttöön
saadaan linja-autonkuljettajille
suunnattu harjoitusohjelma. Simulaattorikoulutus
tulee osaksi opetussuunnitelmia,
jolloin käyttöaste saadaan
pysymään korkealla. Niitä voidaan
hyödyntää myös erityisopiskelijoiden
ohjauksessa. Opettajalla on vastuu
harjoitteiden oikein suorittamiseksi.
Opettaja ohjaa ja arvio hyödyntäen
simulaattoreiden raportointiominaisuuksia,
kertoo Mäki-Jouppila.
-Simulaattorit eivät korvaa todellisia
ajo-olosuhteita, mutta niiden
hyöty oppimisen tukena on merkittävä,
sanoo Mäki-Jouppila. Se edistää
motorisia valmiuksia ennen siirtymistä
oikean koneen tai ajoneuvon käsittelyyn.
Simulaattoreita pystytään
hyödyntämään tulevaisuudessa myös
ajokorttiopetuksessa.
-Ammattipätevyyskoulutuksissa,
KOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS
esim. ennakoiva- ja taloudellinen
ajotapa, dokumentoidaan mm. polttoainekulutus
ja turvallinen liikennekäyttäytyminen
eri sää- ja valoolosuhteissa
ja liikenneympäristöissä.
Simulaattoreista hyötyvät siis ajokortillisetkin
henkilöt. Messuilla simulaattoreita
käytetään markkinoimassa
alaa. Yritykset voivat hyödyntää simulaattoreita
mm. rekrytoinneissaan
ja henkilöstökoulutuksissa, vinkkaa
Mäki-Jouppila.
Varastoala tarvitsee
moniosaajia
Sedun varastologistiikan henkilökunta
on enemmän kuin tyytyväinen
uusiin opetustiloihin. -Pystymme
kouluttamaan todellisessa toimintaympäristössä,
hymyilee varastoalan
kouluttaja Jaakko Marttila. -Varasto
kuormalavahyllyineen, jota täydentää
pian valmistuva lastauslaituri, antaa
erinomaiset puitteet. Yhteistyö
samassa rakennuksessa toimivan
logistiikka-alan kanssa tuo synergiaetuja.
Kuljettaja- ja varasto-opiskelijat
harjoittelevat alueella mm. autojen
lastausta. Varastotyöntekijällä ja kuljettajalla
onkin yhteisiä työtehtäviä esim.
rahtikirjojen käyttäminen sekä vastaanotto
ja lähetystoiminnot varastossa.
-Varastotyöntekijä tarvitsee koulutuksen
kautta saatua osaamista ja
valmiuksia. Ihanne olisi, että varastoalan
opiskelija suorittaisi myös c-ajooikeuden
ja ammattipätevyyden,
pystyäkseen toimittamaan asiakkaalle
tavaraa. Myös autonkuljettaja tarvitsee
varastotyöntekijän oppeja, sillä
työtehtäviin voi kuulua tavaran purkua
yöllä asiakkaan osoittamiin tiloihin.
Yleinen suuntaus on, että yritykset tarvitsevat
yhä monialaisempia osaajia,
sanoo Marttila.
Varastotyöntekijä ohjaamassa
työntöpuomitrukkia.
PRT Testiradalla harjoitellaan liukkaalla ajamista.
61
”Oven avaaminen voi
synnyttää henkilörekisterin”
- Keväällä voimaan tuleva tietosuoja-asetus koskee myös taloyhtiöitä
EU:n yleistä tietosuoja-asetusta
sovelletaan 25. toukokuuta
2018 lähtien. Muutokset koskevat
myös taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä,
sillä henkilötietojen
käsittely on osa taloyhtiöiden
päivittäistä toimintaa. Henkilörekisterit
voivat tulla esille
yllättävissäkin arkipäiväisissä
asioissa, kuten ovien älylukoissa
tai kameravalvonnassa.
Tällä hetkellä henkilötietojen käsittelyä
säätelee henkilötietolaki. Uusi tietosuoja-asetus
laajentaa ja tarkentaa
henkilön oikeuksia omiin henkilötietoihinsa
sekä rekisterinpitäjän ja käsittelijän
velvollisuuksia. Asetuksen
tarkoituksena on myös päivittää tietosuojaa
koskevaa sääntelyä vastaamaan
teknologian kehittymistä.
– Tietosuoja-asetus ottaa paremmin
huomioon digitalisuuden vaatimukset.
Tavoitteena on lisätä henkilötietojen
käsittelyn läpinäkyvyyttä
sekä vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia
valvoa henkilötietojensa käsittelyä.
Yksilön oikeudet siis vahvistuvat,
ja henkilötietoja käsittelevien toimijoiden
velvollisuudet lisääntyvät. Vahingonkorvausvelvollisuuden
lisäksi
rikkomuksesta voi seurata myös sakkorangaistus,
kertoo Associate Aleksi
Lundén.
Taloyhtiöillä paljon tehtävää
62
Taloyhtiöt ja isännöitsijät ylläpitävät
muun muassa asukas- ja osakeluetteloa
ja ovat sitä kautta tietosuoja-asetuksen
mukaisia rekisteripitäjiä ja käsittelijöitä.
Taloyhtiöt ja isännöitsijät
myös vastaavat siitä, että henkilötietojen
käsittely on järjestetty vaatimusten
mukaisesti. Uusi tietosuoja-asetus
tarkoittaa päivityksiä dokumentteihin,
käytäntöihin ja sisäisiin
ohjeistuksiin. Sopimukset palveluntuottajien,
esimerkiksi tietojärjestelmän
toimittajien ja IT-tuen kanssa on
saatettava ajan tasalle.
– Taloyhtiön on tunnistettava, mitä
henkilötietoja se toiminnassaan käsittelee
ja varmistettava, että käsittely
täyttää tietosuoja-asetuksen ja muun
lainsäädännön asettamat vaatimukset.
Taloyhtiön tulee toimittaa rekisteröidyille
tietyt tiedot, kuten rekisterinpitäjän
yhteystiedot, miksi tietoja
kerätään ja ketkä ovat henkilötietojen
vastaanottajia. Turhan tiedon keräämistä
on vältettävä, ja tietojen säilytysaika
on mietittävä huolellisesti,
kertoo Aleksi Lundén.
Kerättyä tietoa saa käsitellä vain ennalta
määrättyyn tarkoitukseen, eikä
sitä saa luovuttaa ulkopuolisille ilman
perusteltua syytä.
– Prosessien tulee olla kunnossa, ja
taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kannattaa
varautua myös ongelmatilanteisiin.
Jos henkilötiedot esimerkiksi
tuhoutuvat tai päätyvät tietomurron
kohteeksi, pitää viranomaisille ilmoittaa
asiasta mahdollisuuksien mukaan
72 tunnin kuluessa ilmitulosta.
Älylukot ja kameravalvonta
synnyttävät henkilörekisterin
Tietosuoja-asiat voivat tulla vastaan
yllättävissäkin tilanteissa. Monissa
taloyhtiöissä perinteiset lukot on korvattu
digitaalisilla älylukoilla, joiden
kautta kerääntyy tietoa muun muassa
henkilön kulkuoikeuksista ja liikkumisesta.
Myös taloyhtiöiden kameravalvontajärjestelmät
ovat yleistyneet.
– Elektroniset lukitus- ja valvontajärjestelmät
keräävät tietoa henkilöiden
liikkeistä ja muodostavat näin tietosuoja-asetuksen
mukaisen henkilörekisterin.
Taloyhtiön tietosuojaselosteesta
pitää käydä ilmi, mitä tietoja
järjestelmät keräävät ja miksi, kuka
tietoja ylläpitää ja mihin niitä luovutetaan,
kertoo Aleksi Lundén.
Rekisteriin merkityillä henkilöillä on
myös oikeus pyytää tietojaan poistettavaksi,
jos jokin lainsäädännön edellytyksistä
täyttyy, kuten se että henkilötietoja
on käytetty lainvastaisesti.
Henkilötiedoille tulee sopia säilytysaika
tai kriteerit, joilla säilytysaika määritellään.
Henkilötietoja tulee poistaa
näiden mukaan. Järjestelmien toimittajilta
on siis varmistettava, että tietojen
poisto onnistuu. Kameravalvonnan
kohdalla pitää myös huolehtia siitä,
että valvonnalla ei syyllistytä salakatseluun
tai -kuunteluun, jotka on
määritelty rikoslaissa.
– Jos älylukitus tai kameravalvonta
ovat vasta harkinnassa, näihin tietosuoja-asetuksen
vaatimiin asioihin
kannattaa kiinnittää huomiota.
Toimeen on tartuttava heti
Taloyhtiön hallitus on viime kädessä
vastuussa päätöksistä ja toiminnan
lainmukaisuudesta, vaikka isännöitsijä
usein pyörittääkin toimintaa.
– Hallitusjäsenet eivät useinkaan ole
taloyhtiötä koskevan lainsäädännön
asiantuntijoita. Isännöitsijät taas ovat
alan ammattilaisia, ja heidän tulee
tuntea lainsäädännön kehys tarkemmin.
Kannustankin taloyhtiöitä ottamaan
tietosuoja-asetuksen tuomat
muutokset esille isännöitsijän kanssa.
Ja toiminnan aika on nyt, sillä toukokuu
tulee yllättävän pian, kertoo Aleksi
Lundén.
lexia.fi
63
VAASA
SEINÄJOKI
TAMPERE