Views
4 months ago

Viisas Raha 3/2018

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

JALOMETALLIT Pessimisti

JALOMETALLIT Pessimisti ­ sijoittaa kultaan – Jos uskot Euroopan velkakriisin olevan ohi, älä sijoita kultaan, Tavex Groupin Meelis Atonen neuvoo. TEKSTI: JUHA PELTONEN KUVAT: MARKO MUMM JA TAVID AS Kultakolikot ovat monissa maissa virallisia maksuvälineitä. Niiden nimellisarvo tosin voi olla huomattavasti reaaliarvoa alempi. Tavid AS aloitti valuutanvaihtajana Virossa 1991. Valuutanvaihto- ja siirtopalveluiden rinnalle vuodesta 2001 otettu kullan osto- ja myyntitoiminta on kasvattanut konsernista Pohjoismaiden suurimman sijoituskultakauppiaan. Tytäryhtiöt toimivat Tavex-nimellä neljän Pohjoismaan lisäksi Puolassa, Latviassa ja Bulgariassa. Suomessa Tavex aloitti ensimmäisenä tytäryhtiönä 1996. Sijoituskullan kauppa tapahtuu kuin rahanvaihto. Myyjän ei tarvitse etsiä eikä odotella ostajaa, vaan rahat saa käteisenä heti ja tilille pankista riippuen muutamassa tunnissa. Jos kyseessä on kultaesine tai -koru, sen kultapitoisuus arvioidaan ensin. – Kullan tai hopean ei tarvitse olla meiltä ostettu, jalometallit on helppo likvidoida, Tavex-konsernin kultapuolen johtaja Meelis Atonen sanoo. Sijoitushopea on Suomessa arvonlisäverollista, Virossa ei, joten suomalaiset ostavat hopeansa Tallinnasta. Kultakauppa sen sijaan on EU:n direktiivillä vapautettu arvonlisäverosta jo kauan sitten. Kolikot sopivat pieniin sijoituksiin Sijoituskultaa myydään kolikkoina ja laattoina. Atosen mukaan pieniin sijoituksiin sopivat kolikot. – Pienet laatat eivät ole sijoituskohteina hyviä, koska työn osuus niiden valmistamisessa maksaa liikaa. Paras on yhden unssin kolikko. Yksi troy-unssi on Suomessakin virallinen yksikkö ja tarkoittaa 31,1 grammaa. Sen painoisissa kolikoissa Tavexin välityspalkkio on 3,5 prosenttia. Määrän kasvaessa palkkio alenee: kymmenestä kolikosta kuluihin menee kolme prosenttia, viidestäkymmenestä 2,5. Huhtikuun alussa kullan unssihinta oli noin 1 085 euroa. Meelis Atosen mukaan kultaa ostetaan niin unssi kerrallaan kuin viiden sadan unssin erissä. Suurin Tavexin asiakkaalta ostama kertaerä painoi 60 kiloa. – Silloin asiakas sai rahansa vasta seuraavana päivänä, koska tuli myymäläämme niin myöhään iltapäivällä, Atonen kertoo yli kuuden vuoden takaisesta kaupasta. TAVEX GROUPIN MEELIS ATONEN TAMPEREEN SIJOITUSMESSUILLA 8. TOUKOKUUTA. 18 VIISAS RAHA

Hänen mukaansa kultaa ostavat varovaiset sijoittajat. – Heitä yhdistää huolestunut näkemys tulevaisuudesta. Historiassa kulta on ollut kallista silloin, kun osakkeet ovat halpoja. Viime vuosina osakkeiden arvostustasot ovat nousseet. Suunnan kääntyessä kullan pitäisi siis kallistua. Voi olla perusteltua väittää, että tällä hetkellä osakkeet, velkakirjat, kiinteistöt ja valuutat ovat yliarvostettuja, kulta ja raaka-aineet alihinnoiteltuja. Pitäisikö nyt siis sijoittaa jalometalleihin? Onko velkakriisi selätetty? Meelis Atonen kehottaa kultasijoitusta harkitsevan kysymään itseltään, uskooko Euroopan velkakriisin olevan jo ohi. Hänestä keskuspankkien löysä rahapolitiikka ei ole poistanut perusongelmaa. Julkisyhteisöjen velkaosuus bruttokansantuotteesta on euroalueella laskenut vain vähän. – Euroopan taloudellinen tilanne ei ole periaatteessa muuttunut, vaan suuri osa velasta on vedetty markkinoilta ja siitä ovat nyt vastuussa Euroopan veronmaksajat, Atonen sanoo. Hänestä vuodesta 2012 nautittu lääke on tepsinyt vain lyhytaikaisesti. – Ilman keskuspankin halvan rahan politiikkaa korot olisivat korkealla. Kullan hinta nousee, kun korot nousevat, Atonen tietää. – Suurin Tavexin asiakkaalta ostama kertaerä kultaa painoi 60 kiloa, Meelis Atonen kertoo. Atosen ajatuksia kullasta kuullaan Tampereen Sijoitusmessuilla toukokuussa. Hän muistuttaa Kyproksen ja Kreikan olevan pieniä maita, joiden osuus euroalueen taloudesta on reilun prosentin luokkaa. Italia on kooltaan kymmenkertainen, ja siellä velan bkt-suhde on 132 prosenttia. – Euroopan suurimmat huolenaiheet ovat esimerkiksi Italia ja Ranska, joissa poliitikot eivät ole ymmärtäneet velkakriisin luonnetta. Valtioiden kilpailukykyerot eivät ole poistuneet, Atonen sanoo. Hän ei näe velkakriisiin muuta ratkaisua kuin inflaation. – Ei ole väliä, mikä nimi sille annetaan; painetaanko lisää rahaa vai otetaanko lisää lainaa. Euroopan keskuspankki on luvannut jatkaa nykyisellä korkolinjallaan vielä ainakin vuoden. Muutoksia tulee vasta sitten, kun halvan rahan politiikka loppuu. Se tietää ongelmia korkean velkatason maille, ja isojen maiden ongelmat vievät kullan hinnan nousuun. Tuotantokustannukset vaikuttavat hintaan Tavexin mukaan kultaa on louhittu maail massa noin 170 000 tonnia, eli se mahtuisi kuutioon, jonka sivujen mitta olisi noin 20 metriä. Vuodesta 2007 suurin kullantuottaja on ollut Kiina noin 2 500 tonnin vuosituotannollaan, edelliset sata vuotta suurin oli Etelä-Afrikka. Kolmossijalla on Australia. Kaivostoiminta on yhä haastavampaa ja kalliimpaa. Tavexin mukaan kullan markkinahinta vuonna 2015 oli vain nelisen prosenttia tuotantokustannuksia kalliimpaa. Fed ja keskuspankit eivät entiseen tapaan pysty manipuloimaan kullan hintaa alhaisilla ”tuotantokustannuksillaan”. Vuodesta 2011 ne ovat olleet kullan nettoostajia. Sijoittajilla on enemmän kultaa kuin keskuspankeilla. n VIISAS RAHA 19