Views
5 months ago

Viisas Raha 3/2018

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

SIJOITUSKOULU kympillä,

SIJOITUSKOULU kympillä, satasella tai tonnilla Alkuun Haluaisitko alkaa sijoittamaan, mutta et tiedä, mihin säästösi riittävät? TEKSTI: VEERA SALOHEIMO Sijoittaminen ei aina vaadi moninumeroisia summia, sillä rahastoihin pääsee kiinni pikkurahalla. Sen sijaan asunto- ja metsäsijoittaja saa kaivaa kuvetta huomattavasti enemmän. Rahastot ja ETF:t Minimialoituspääoma: rahastoissa 0 euroa, ETF:issä yksi osuus Rahastoihin voi tehdä kertasijoituksen tai ryhtyä kuukausisäästäjäksi, jolloin rahastoon siirtyy automaattisesti kuukausittain etukäteen määritelty summa. Rahastoihin voi päästä sijoittamaan pennosillakin, sillä esimerkiksi Handelsbankenilla on rahastoja, joiden kertasijoituksen tai kuukausisäästämisen minimi on pyöreät nolla euroa. Suomessa rahastojen minimisijoitukset ovat pääosin hyvin alhaiset, esimerkiksi muutamia kymppejä, mutta ne riippuvat aina palveluntarjoajasta. ETF:ien eli pörssinoteerattujen rahastojen, jotka yleensä sijoittavat indeksin mukaan, minimisijoitus on yksi osuus. Kulut: Pääosan rahastojen kuluista muodostavat juoksevat kulut. Lisäksi osa rahastoista veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tyypillisesti juoksevat kulut rahastoluokittain ovat • aktiivisissa osakerahastoissa noin 1,5 prosenttia, • aktiivisissa korkorahastoissa noin 0,8–1,0 prosenttia, • osakeindeksirahastoissa noin 0,5 prosenttia ja • korkoindeksirahastoissa noin 0,2–0,3 prosenttia. ETF:t vaihtelevat sijoituskohteen mukaan, alkaen noin 0,3 prosenttia. Kenelle sopii: Aktiivisiin rahastoihin salkunhoitaja on valinnut valmiiksi sijoittajan puolesta arvopaperit, joiden odottaa menestyvän. Jo yhdestä rahastosta saa jonkin verran sijoituksille hajautusta, mutta vastapainona sijoittajan täytyy sietää rahaston ottamat kulut. Osakerahastoissa on suurin riski, joten niille kannattaa antaa suuri osuus omassa salkussa vain, jos sijoittaa usean vuoden tähtäimellä ja on valmis myös häviämään rahaa. Korkorahastoillakin voi hävitä, mutta rajatummin. Osakkeet Minimialoituspääoma: noin 500 euroa Varsinaista minimisummaa ei ole määritelty, mutta kustannuksista johtuen rahaa olisi hyvä olla säästettynä muutama sata euroa. Hyvänä ohjenuorana on yleisesti pidetty 500 euroa. Sijoittajan tulisi kustannustehokkuuden vuoksi tehdä ostojaan harkitusti mielellään suuremmilla kertasummilla. Tällöin kaupankäyntikulujen osuus ei muodostu liian suureksi. Kulut: Vaihtelevat eri toimijoilla, joten itselle sopivat toimijat kannattaa kilpailuttaa. Osakkeiden hankinnasta menee yleensä kaupankäyntipalkkio, joka voi olla esimerkiksi 0,15 prosenttia kauppasummasta. Tämän lisäksi kaupankäyntipalkkion minimisumma ilmoitetaan euroina, kuten viisi euroa. Osakesijoittaja tarvitsee arvopapereiden säilytykseen arvo-osuustilin, josta saatetaan veloittaa KUVITUS: BIGSTOCK 26 VIISAS RAHA

kuukausipalkkio. Arvo-osuustiliin sisältyy usein reaaliaikaiset kurssit, markkinainformaatiota tai muuta sijoittajaa tukevaa materiaalia. Kenelle sopii: Osakesijoitukset sopivat monelle, mutta omistajuus tuo mukanaan vastuuta ja vaatii riskinsietokykyä. Osakesijoittamisen yhtenä nyrkkisääntönä on, että sijoita vain se summa, jonka olet valmis menettämään. Korkeasta riskistä johtuen osakkeiden tuottopotentiaali on suurempi. Osakesijoittaminen sopii pitkäjänteiselle säästäjälle tai sijoittajalle, joka hakee korkeampaa tuottoa varoilleen. Lisäksi se on oiva tapa vaikuttaa yhteiskuntaan omien kulutuspäätösten tavoin ja pysyä ajan tasalla yhteiskunnallisista asioista. Vaikka osakesijoittaminen ei aina vaadi valtavaa asiantuntemusta tai aktiivisuutta, se sisältää korkeammat riskit kuin esimerkiksi korkosijoitukset. Suora osakesijoittaminen on ollut historiallisesti kannattavin vaihtoehto pitkällä aikavälillä. Osakesijoittaja arvostaa niin arvonnousupotentiaalia kuin osinkotuloja. Lisäksi hän pystyy itse valitsemaan, miksi ja millaisia yhtiöitä hän omistaa. Asunnot Minimialoituspääoma: yleensä 10 000–15 000 euroa Edullisimmillaan sijoitusyksiöitä voi löytää lähiöistä noin 50 000 eurolla. Tätä hintaluokkaa yksiöt maksavat monien yliopistokaupunkien lähiöissä tai esimerkiksi Uudellamaalla Hyvinkään tyyppisissä radanvarsikaupungeissa. Pankit antavat lainaa hakiessa vakuusarvoksi ostettavalle kohteelle tyypillisesti 70–80 prosenttia, jolloin oman rahan tarve on 10 000–15 000 euron tasoa. Jos sijoittajalla on muuta omaisuutta, jota hän voi käyttää lainan vakuutena, pankista on mahdollista saada rahoitus jopa koko hankintahinnalle. Tässä tapauksessa vaadittava minimialoituspääoma on nolla euroa. Kulut: Asunnonostajan tulee maksaa varainsiirtovero, joka on kaksi prosenttia asunnon hankintahinnasta. Jos ei halua hoitaa vuokrausta itse, voi palkata vuokravälittäjän, joka ottaa noin kuukauden vuokran määrää vastaavan summan asunnon vuokrauksesta. Kenelle sopii: Asuntosijoittamisessa onnistumista edesauttaa luontainen kiinnostus asumiseen ja taidot tulla toimeen ihmisten kanssa. Asuntosijoittaminen vaatii hieman enemmän viitseliäisyyttä kuin esimerkiksi arvopapereihin sijoittaminen, sillä asunnossa voi tapahtua kaikenlaista, mikä vaatii omistajalta asioiden hoitamista. Vaihtoehtoinen tapa: Suoran asuntosijoittamisen lisäksi asuntoihin voi sijoittaa asuntorahastojen kautta. Niiden minimialoituspääomat liikkuvat yleensä joissakin sadoissa euroissa, esimerkiksi S-Pankin S-Asuntorahaston minimisijoitus on 200 euroa ja Ålandsbanken Asuntorahaston 500 euroa. Asuntorahastot ovat pääosin yhtä vaivaton sijoitusmuoto kuin muutkin rahastot. Lunastus on yleensä hieman rajatumpaa, sillä lunastusten teko voi olla rajattu muutamaan kertaan vuodessa. OSAKESIJOITTAMINEN SOPII PITKÄJÄNTEISELLE SÄÄSTÄJÄLLE TAI SIJOITTAJALLE, JOKA HAKEE KORKEAMPAA TUOTTOA VAROILLEEN. Metsä Minimialoituspääoma: noin 10 000–50 000 euroa Pienen metsätilan voi saada noin 10 000 –50 000 eurolla. Keskimäärin metsätila maksaa noin 90 000 euroa. Useimmiten metsätila ostetaan säästöillä, mutta pankista voi myös hakea lainaa sen hankkimiseen. Pankki hyväksyy yleensä noin 50–60 prosenttia tilan arvosta lainan vakuudeksi, jos asiakassuhde on hyvä. Kulut: Metsätilan ostajan tulee maksaa kiinteistökaupan varainsiirtovero eli neljä prosenttia kauppahinnasta. Lisäksi maksettavaksi tulee lainhuuto (119 euroa), kulut metsätilan tarkastuskäynnistä ennen ostotarjouksen tekoa sekä kaupanvahvistajan palkkio. Määräalan kauppaa seuraa lohkominen itsenäiseksi tilaksi, mistä maksu sovitaan osapuolten kesken. Kenelle sopii: Metsäsijoittaminen sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita metsätaloudesta ja jotka haluavat turvallisen ja hyvin inflaatiolta suojaavan vaihtoehdon. Metsä on hyvä väline omaisuuden hajauttamisen kannalta. Metsän arvo on jokseenkin riippumaton osakemarkkinoiden tilasta. Metsä on pitkäjänteinen sijoitus, eikä sitä yleensä kannata hankkia alle kymmeneksi vuodeksi. Sijoittaja voi joko itse hoitaa metsäänsä tai ostaa palvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Vaihtoehtoinen tapa: Metsätilan hankkimiselle vaihtoehtona on metsärahastoon sijoittaminen. OP-Metsänomistajarahaston ja UB-Metsä-rahaston minimisijoitus on 5 000 euroa ja S-Pankin S-Metsärahaston 200 euroa. Rahastot perivät hallinnointi-, merkintä- ja lunastuspalkkioita, minkä lisäksi tuottoon sidottu palkkio on mahdollinen. Kulujen takia metsärahastoon ei pääsääntöisesti kannata sijoittaa, jos aikoo lunastaa osuutensa rahastosta takaisin alle viiden vuoden kuluessa. n Artikkelia varten haastatellut asiantuntijat: Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko Matias Möttölä, toimistopäällikkö Jamilla Heiskanen Osakesäästäjien Keskusliitosta, asuntosijoittaja ja toinen Osta, vuokraa, vaurastu -teoksen kirjoittajista Joonas Orava sekä metsäyrittäjä ja Metsäsijoittajan kirjan kirjoittaja Hannu Liljeroos. VIISAS RAHA 27