Views
1 week ago

Viisas Raha 3/2018

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

OSINKOSIJOITTAMINEN

OSINKOSIJOITTAMINEN RISTO PÄIVÄNSALO Kirjoittaja on Dividend Housen salkunhoitaja. Nousevat korot haastavat ­ osinkosijoittajan Korkojen nousu voi painaa arvostustasoja, mutta samalla inflaatio voi tarjota vahvataseisille ja vakaille toimijoille mahdollisuuden kasvattaa osinkojaan entistä nopeammin. Liikaa ei kuitenkaan pidä maksaa hyvästäkään, muistuttaa Dividend Housen Risto Päivänsalo artikkelissaan. Osakesijoittamisessa tuottoa voi saada kahdella tavalla, osinkoina ja arvonnousuna. Sijoitustavasta ja aikajänteestä riippuen toinen tavoite saattaa painottua selvästi toista enemmän. Oman kokemukseni mukaan molempiin pääsee varsin hyvin kiinni keskittymällä etsimään osingon kasvattajia. Osingon kasvaessa tapahtuu hyviä asioita sekä osinkovirralle että sijoituskohteiden kurssille. Kasvava osinko vetää kurssia mukanaan ylöspäin. Kehitys on helppo ymmärtää, sillä osingon nosto kertoo yhtiön positiivisesta tuloskehityksestä sekä signaloi yhtiön johdon ja hallituksen luottamuksesta tulevaisuuteen. Toisaalta se tarjoaa jälkimarkkinoille hyvän syyn korjata kurssi uudelle tasolle niin, että osinkotuotto pysyy yhtiön luonteeseen ja riskiprofiiliin nähden sopivana. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että osingon kasvattaja ei yleensä ole kärkisijoilla ”kevään osinkoyhtiöiden” vertailulistoilla. Osinkojen kasvukehitystä arvostetaan niin korkealle, että tasaista tai kertaluontoisesti korkeaa osinkoa tarjoavat yhtiöt yltävät tyypillisesti korkeampiin osinkotuottoprosentteihin. 38 VIISAS RAHA

Logiikka osingon kasvattajiin sijoittamisessa on helppo ymmärtää. Huomattavasti vaikeampaa on löytää etukäteen yhtiöt, jotka kykenevät jatkossa ennustettavasti ja varmasti kasvattamaan osinkoaan. Yhtälö on haastava normaalissakin markkina- ja taloustilanteessa ja vaikeutuu huomattavasti, jos talouden suhdanteet heikkenevät tai korot nousevat. Aihe on juuri nyt ajankohtainen, sillä finanssikriisin jäljiltä päälle jäänyttä elvyttävää rahapolitiikkaa ollaan ympäri maailmaa vähitellen kiristämässä ja oireita markkinakorkojen noususta on nähtävillä. Osinkosijoittajan on syytä olla tarkkana. Parhaat yhtiöt pystyvät kasvattamaan osinkoaan talous- ja korkosykleistä huolimatta. Yhdysvalloissa näitä yhtiöitä kutsutaan osinkoaristokraateiksi. Siellä aristokraatin tittelin saa 25 vuoden katkeamattomalla osinkojen kasvuhistorialla. Euroopassa tyypillinen kriteeri on kymmenen vuotta. OSINKOARISTOKRAATTEJA tutkiessa voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon, jotka auttavat tulevaisuuden osinkojen kasvattajien etsinnässä: 1) Sykliset toimialat loistavat poissaolollaan, sillä suhdanteiden heilunta katkaisee osinkoputken yleensä jo selvästi ennen kymmentä kasvuvuotta. Erityisesti korkojen nousun kynnyksellä osinkojen kasvattajien etsijän kannattaa pitää tämä havainto mielessään ja kääntää se valintakriteeriksi seuraavasti: sijoita vakaille toimialoille, jotka kestävät taloussyklien heiluntaa. OSINKOJEN KASVATTAJA VOI OLLA HEIKKO SIJOITUS, JOS OSAKETTA OSTAA LIIAN KORKEILLA ARVOSTUSKERTOIMILLA. 2) Osinkoaristokraatit ovat yleensä omalla alallaan vahvoja yhtiöitä. Keskinkertaisuuksia on joukossa hyvin vähän. Tämä rahanarvoinen havainto kääntyy sijoituskriteeriksi kirjoitettuna seuraavasti: Sijoita yhtiöihin, jotka tekevät alallaan jotakin paremmin kuin kilpailijansa. Toisin sanoen sijoita yhtiöihin, joilla on kestäviä kilpailuetuja. 3) Osinkoaristokraattien tase on yleensä vahva ja kannattavuus hyvä. Tämä havainto ei käänny yhtä suoraan kriteeriksi kuin nuo ensimmäiset, sillä vahva tase ja hyvä kannattavuus eivät vielä takaa, että yhtiö pystyy kasvattamaan osinkojaan. Sijoitusten osumatarkkuus paranee seulomalla epätodennäköisiä kandidaatteja pois kriteerillä: Sijoita vähävelkaisiin ja hyvin kannattaviin yhtiöihin, joiden pääoman tuotto on korkea. Erityisesti nousevien korkojen ympäristössä velkaisuus tekee osinkojen kasvattamisen haastavaksi. PITKÄJÄNTEISYYS ja kriteereistä kiinnipitäminen on käytännössä selvästi vaikeampaa kuin paperilla. Sijoitusympäristö on täynnä virikkeitä ja houkutuksia. Markkina näyttää tarjoavan välillä niin selviä tuottomahdollisuuksia, että pitkäjänteinen ja rauhallinen eteneminen saattaa vaihtua huomaamatta opportunistisempaan tyyliin. Toinen haaste on liian kirkasotsainen laatukriteerien seuraaminen ja sen unohtaminen, että laadustakaan ei kannata maksaa mitä tahansa. Osinkojen kasvattaja voi olla heikko sijoitus, jos osaketta ostaa liian korkeilla arvostuskertoimilla. Siksi myös perinteistä osinkotuottoprosenttia kannattaa seurata. Sijoittamista ei kuitenkaan pidä lähestyä pelkästään edullisuuden kautta, sillä silloin laadun tavoittaminen jää yleensä haaveeksi. On myös syytä muistaa, että vaikka sijoituspäätös perustuisi oikeisiin kriteereihin ja arvostus olisi ostohetkellä kohdallaan, sijoituskohteiden toimintaympäristö muuttuu välillä yllättävän nopeasti. Välillä jokainen sijoittaja myös arvioi sijoituskohteen laadun väärin. Muutoksiin ja virheisiin pitäisi osata reagoida tarvittaessa nopeasti ja samalla seurata sijoituskohteita stoalaisella viileydellä ja pitkäjänteisyydellä niin kauan kuin kehitys on oikeansuuntaista. Sijoittajalta vaaditaan siis reilu annos itsekuria ja itsekriittisyyttä. Jos sijoittaja kykenee löytämään yhtiöitä, jotka talouden heilunnasta ja korkojen noususta huolimatta pystyvät tasaisesti kasvattamaan osinkoaan, voi näiden yhtiöiden kanssa nukkua yönsä rauhassa. Korkojen nousu voi painaa markkinoiden arvostustasoja, mutta samalla inflaation pitäisi tarjota vahvataseisille ja vakaille toimijoille mahdollisuus kasvattaa osinkojaan entistä nopeammin. n VIISAS RAHA 39