Views
3 months ago

Viisas Raha 3/2018

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

LYHYESTI Suomalaiset

LYHYESTI Suomalaiset vaurastuivat viime vuonna 6,7 miljardia euroa SUOMALAISTEN KOTITALOUKSIEN nettorahoitusvarat kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana 6,7 miljardia euroa eli 4,8 prosenttia. Kotitalouksilla oli rahoitusvaroja, kuten talletuksia, osakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia, vuoden 2017 lopussa 307,9 miljardin euron arvosta ja velkaa 160,6 miljardia. Nettorahoitusvarat olivat siis vuoden lopussa 147,3 miljardia euroa. Rahoitusvarat lisääntyivät kaikkiaan 13,1 miljardia euroa, mutta velkojen kasvu jäi 6,4 miljardiin. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kotitalouksien rahoitusvarat lisääntyivät 3,0 miljardia euroa ja velat kasvoivat samana ajankohtana 0,7 miljardia. Viimeisen neljänneksen kasvusta 1,0 miljardia euroa johtui hallussapitovoitoista eli sijoitusten arvonnoususta. Lisäksi kotitaloudet tekivät uusia sijoituksia rahoitusvaroihin nettomääräisesti 2,0 miljardilla eurolla loka–joulukuussa. Kotitalouksien sijoitusvirta käteisrahaan ja siirtokelpoisiin talletuksiin kasvoi nettomääräisesti 1,4 miljardia euroa. Myös sijoitusrahastoihin virtasi uusia varoja 0,3 miljardia euroa enemmän kuin sieltä otettiin sijoituksia pois. Sen sijaan sijoitukset määräaikaistalletuksiin, velkapapereihin ja noteerattuihin osakkeisiin vähenivät nettomääräisesti. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät 1,5 miljardia euroa viimeisen neljänneksen aikana, niin että lainavelkaa oli vuoden lopussa 148,4 miljardia. Kotitalouksien velkaantumisaste oli 128,3 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. JULKINEN TALOUS KOHENEE VÄHITELLEN Julkisyhteisöjen EDP-velka oli vuoden 2017 lopussa 61,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. SUOMEN JULKISYHTEISÖJEN alijäämä oli Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan viime vuonna 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alittaa selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 lopussa 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde ylittää edelleen 60 prosentin viitearvon, mutta on laskenut kahtena viime vuotena. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 2,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Eniten koheni valtionhallinnon rahoitusasema, 2,0 miljardia euroa vuoteen 2016 verrattuna, pääasiassa verotulojen kasvun ansiosta. Valtionhallinnon alijäämä oli kuitenkin edelleen 3,8 miljardia euroa vuonna 2017. 6 VIISAS RAHA

KUUKAUDEN LUKU 212 000 SIJOITTAMINEN KIINNOSTAA suomalaisia: Finnpanelin TVmittaritutkimuksen mukaan Leijonan luolan toisen kauden päätösjakso keräsi 212 000 katsojaa. VERKKO-OSTAMINEN ULKOMAILTA KIRITTÄÄ KAUPAN ALAA PÄIVITTÄISTAVAROIDEN VERKKOKAUPPA kasvoi Kaupan liiton mukaan viime vuonna lähes 90 prosenttia. Myös ulkomainen verkkokauppa on jatkanut kasvuaan. Käytettävyydessä suomalaiset verkkokaupat eivät välttämättä häviä ulkomaisille, sillä viidestä käyttäjien parhaimmiksi arvioimasta kaupasta kolme on suomalaisia. Uusi piirre kaupan alalla on mobiiliostaminen. Jo viidesosa verkossa asioivista tekee ostoksensa älypuhelimella. Japanissa ja Isossa-Britanniassa yli puolet verkko-ostoista tehdään jo mobiilisti. Kaupan liiton selvityksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuluttajien koti- ja ulkomailta tekemien verkko-ostosten arvo oli jo 11 prosenttia verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan ja 20 prosenttia verrattuna tavaratalo- ja erikoiskauppaan. Kaiken kaikkiaan suomalaiset tekivät digitaalisia tavaraostoksia lähes 4,9 miljardilla eurolla. Suomalainen kuluttaja suuntaa digitaalisilla ostosmatkoillaan aiempaa useammin ulkomaille. Suomeen jää 54 prosenttia verkko-ostoista, kun edellisvuonna Suomen osuus oli 59 prosenttia. Erityisen ahkerasti ulkomailta ostetaan muotia sekä ajoneuvojen varaosia ja tarvikkeita: jo yli puolet verkko-ostosten euroista ohjautuu ulkomaille. Teknisiltä ominaisuuksiltaan suomalaiset verkkokaupat kestävät selvityksen mukaan vertailun, mutta kansainväliset kilpailijat välttyvät monilta kustannuseriltä, jotka Suomessa kaupan alaa rasittavat. Kaupan liitto kaipaakin valtiovallalta alan kilpailukykyä parantavia toimia. – Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, on poistaa välittömästi alle 22 euroa maksavien tuotteiden maahantuonnilta verovapaus. Näin on toimittu Ruotsissa. Maaliskuun alusta lähtien Ruotsissa on maksettava arvonlisävero kaikista EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta maahantuoduista tuotteista riippumatta tuotteen hinnasta, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo. Kuluttajien kotimaasta ja ulkomailta tekemien verkko-ostosten arvo oli 11 % verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan. VIISAS RAHA SAI UUDEN PÄÄTOIMITTAJAN VIISAAN RAHAN päätoimittajana aloitti maaliskuun alkupuolella Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius. – Tämä on suuri kunnia ja luottamuksen osoitus. Kiitän edeltäjieni puolesta kaikkia lehden lukijoita. Meidän lukumäärämme on kasvanut ja kasvaa edelleen poikkeuksellisen nopeasti, Rothovius sanoo. Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorina työskentelevä Rothovius on jo pitkään ilahduttanut Viisaan Rahan lukijoita kolumneillaan. Jatkossa Rothoviuksen kädenjälki näkyy niin pääkirjoituksissa kuin lehden suunnittelutyössä. – Odotan innolla, että pääsemme yhdessä kehittämään lehteä. Otan mielelläni vastaan kehitysideoita esimerkiksi Osakesäästäjien keskustelupalstalla. VIISAS RAHA 7