Views
8 months ago

Pohjanmaan Opettaja 1/2018

Lakon kautta sovintoon

Lakon kautta sovintoon Yliopistoväki sopi työ Teksti: Heli Katajamäki Kuva: Tiina Sorvali Kevään työehtosopimuskierros oli yliopistoväen osalta vaativa, sillä yliopistojen työnantajia edustava Sivistystyönantajat ry olisi halunnut lisätä työnantajien valtaa työehtojen ja palkkauksen määrittämisessä. Työntekijäpuoli sen sijaan halusi, että jatkossakin työehdoista sovitaan yhdessä ja että paikallisen sopimisen lisääntyessä kuunnellaan myös työntekijöitä. Sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi yliopistojen opettajat, tutkijat ja professorit olivat lakossa ensimmäistä kertaa Suomen yliopistohistoriassa. Lakko pidettiin pistelakkona Helsingin yliopistossa. Myös muissa yliopistoissa valmistauduttiin vastaaviin lakkoihin, mutta sopimus syntyi päivää ennen seuraavaa lakkopäivää. Sopimusneuvotteluissa OAJ Pohjanmaahan kuuluvia Vaasan yliopistossa työskenteleviä opettajia edusti Julkisten alojen neuvottelujärjestö JUKO ry, jonka puheenjohtajana toimii Olli Luukkainen. JUKO ry edustaa myös yliopistojen professoreiden ja tutkijoiden henkilöstöyhdistyksiin kuuluvia jäseniä. JUKO ry:n lisäksi työntekijäpuolta edustivat Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Hieman yli kaksivuotinen työehtosopimus laadittiin 6.3.2018 valtakunnan sovittelija Janne Metsämäen sovintoehdotuksen pohjalta. Sopimus sisältää yhteensä 3,45 prosentin palkankorotukset, joten se on linjassa muiden tällä sopimuskierroksella tehtyjen palkankorotusten kanssa. Palkankorotuksista osa on kohdennettu palkkausjärjestelmän muuttamiseen. Sopimuksen mukaan palkkausjärjestelmää kehitetään työryhmissä, joissa on sekä työntekijöiden että työnantajien edustajia. Vain jos muutoksista päästään yhteisymmärrykseen, järjestely- ja paikalliset erät maksetaan täysimääräisesti. Kehittämiskohteena kontaktiopetuksen määritelmä Yksi palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä keskittyy erityisesti työaikaan, mihin liittyy myös kontaktiopetuksen määritelmä. Juuri kontaktiopetuksen käsite on erityisen tärkeä yliopistossa kokonaistyöajassa työskentelevän opettajan näkökulmasta, sillä nykyisiin työehtosopimuksiin useimmilla on kirjattu 396 tunnin kontaktiopetuksen enimmäismäärä. Työryhmän tehtävänä on pohtia työehtosopimuksen kontaktiopetuksen enimmäistuntimääriä koskevien kirjauksien sisältöä ja niiden uudistamista siten, että otetaan huomioon uudet opetusmenetelmät ja -tavat. Kontaktiopetuksen käsite on selkeästi sellainen, että se ei enää toimi samoin kuin ennen, koska maailma on muuttunut. Aiemmin monet kurssit suunniteltiin siten, että annettava kontaktiopetus varmisti, että kurssin sisällöt käytiin läpi lähiopetuksena, kasvotusten opiskelijoiden kanssa. Riittävä kontaktiopetuksen määrä varmisti siten paitsi opiskelijalle oppimisen, myös opettajalle kohtuullisen ja tasapuolisen työmäärän. Digitalisoituminen on muuttanut asetelman: aiemmin 30 tuntia lähiopetusta sisältänyt kontaktiopetus on voinut muuttua verkkokurssiksi, jossa ei ole laisinkaan kontaktiopetusta, mikäli se määritellään kasvokkaiseksi lähiopetukseksi. Verkko-opetuksena pidetty kurssi saat- 22 1/2018

ehdoista taa työmäärällisesti olla paljon työläämpi kuin lähiopetuksena annettu, sillä verkkoon tuotettavan materiaalin täytyy olla ajantasaista, viimeisteltyä ja tuotettu kohdennetusti tietylle opetusryhmälle. Nykyisin kurssi saattaa osittua esimerkiksi sähköpostien lähettämiseen, verkon oppimisympäristön tekemiseen ja kehittelemiseen, verkkovälitteisiin tapaamisiin, lähiopetukseen, verkkokeskustelujen ja muiden tekstien lukemiseen, kommentointiin ja arvioimiseen ja kurssipalautteen keräämiseen. Näitä kaikkia vaiheita yhdistää ja määrittää pedagoginen päämäärä asioiden tekemiselle. Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas pohtii kielikeskusten verkoston Finelcin johtajien blogitekstissä pedagogisen läsnäolon käsitettä. Pedagogisella läsnäololla viitataan kaikkeen opintopisteytettyyn opiskelijan toimintaan, jonka opettajan on pedagogisesti suunniteltava. Taalaksen esittelemän käsitteen hyvä puoli on se, että se vapauttaa siitä ajatuksesta, että lähiopetus olisi lähtökohtaisesti parempaa. Moni opettaja tietää kokemuksesta, että opiskelijan läsnäolo tunnilla ei välttämättä tarkoita läsnä olemista. Työehtosopimuksen kehittämisryhmällä on haasteellinen tehtävä. Heidän pitäisi keksiä työkaluja ja kenties uusia käsitteitä, joilla monimutkainen todellisuus otetaan huomioon siten, että se olisi paitsi eri osapuolia tyydyttävä, myös varmistaisi tasapuolisen työmäärän tunnistamisen. Lumiukot Vaasan yliopiston pihalla viestittivät tuesta Helsingin yliopiston lakkopäivänä. 1/2018 23

Kaupungin tiedotuslehti 1/2009 - Vaasa
Hitsauskoulutusta ammattikoulun opettajille - Kemppi
1. opettaja - the Generation ?uro Students' Award
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
2013/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
Pedagogi 1/2013 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Pedagogi 1/2009 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
KOULUTUS- JA OHJELMA-TAPAH- TUMAT - Pohjanmaan ...
Opettajien työhyvinvOinti - Opetushallitus
1 Sivistyskeskus SUOMENKIELISEN OPETUSTOIMEN ... - Kokkola
UUDEN OPETTAJAN OPAS - Oaj
Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin
LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria
Pohjanmaan maakuntatilaisuus, Vaasa 11.6.2013 - Kunnat.net
Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarpeiden ennakointi - Pohjanmaa
Uutisposti 10/2010 - Pohjanmaan liitto
Strategiaprosessi - Keski-Pohjanmaan liitto
Opettajien täydennyskoulutuksen tuloksellisuus - Opetushallitus
1/2006 - Etelä-Pohjanmaan liitto
Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan erikoiskuljetukset Specialtransporter i ... - NECL II
Mentori tueksi opettajien tvt:n käyttöön Hannu Laaksola otti esille ...
Tekijä: Raivola, Reijo Nimeke: Onko opettaja säilyttävän tehtävänsä ...
keski-pohjanmaan, pietarsaaren ja oulun eteläisen alueen ...
Artikkeli Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä - Oamk
ammatillisten opettajien pelot omasta riittämättömyydestään ... - Oamk