Views
7 months ago

Pohjanmaan Opettaja 1/2018

Uusi opetussuunnitelma

Uusi opetussuunnitelma asiantuntijoiden hampaissa Syksyllä 2016 käyttöön otettua peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa on viime aikoina kritisoitu varsinkin lapsen psykologisen kehityksen asiantuntjoiden toimesta. Varsinkin opetussuunnitelmaan kirjattu lapsen itseohjautuvuus on saanut kehityspsykologit takajaloilleen. Äänekkäimmin ovat asiasta mielipiteensä lausuneet julki lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen sekä Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, joiden mielestä uuden opetussuunnitelman tavoitteet eivät ole kehittyvän lapsen aivokapasiteetin mukaisia. Kriittisiä arvioita uudesta opetussuunnitelmasta on esittänyt myös Helsingin yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Maaliskuussa Seinäjoella Naisten Suomen Iltakoulu – tapahtumassa puhunut Keltikangas-Järvinen moitti uutta opetussuunnitelmaa siitä, että se ei noudata kehityspsykologian tietoja ja siinä on keskitytty pelkästään pedagogiikkaan huomioimatta laajemmin eri tieteenaloja. Uudessa opetussuunnitelmassa käyttöön otettua ilmiöoppimista ei Keltikangas-Järvisen mukaan sovi pienille lapsille lainkaan. Sanomalehti Ilkassa 14.3 ilmestyneessä jutussa Keltikangas-Järvinen menee arvostelussaan jopa niin pitkälle, että uskoo nykyisten opetusmetodien noudattamisen johtavan vähitellen luokkayhteiskunnan paluuseen maahamme. Jos perinteisen opetuksen sijasta painotetaan oppilaan itseohjautuvuutta ja sen mukana vastuunottoa koulunkäynnistään, tulevat koulunkäynnistä selviämään vain hyvin koulutettujen lasten vanhemmat. Hyvin harvalla koululaisella on esimerkiksi matematiikassa itseohjautuva motivaatio sillä tasolla, jolla saavutetaan tuloksia. Toisenlaisiakin mielipiteitä uutta opetussuunnitelmaa kohtaan on. Pitkään erityisopettajana toiminut alajärveläisen Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu vastaa asiantuntijakritiikkiin toteamalla, että uusikaan opetussuunnitelma ei estä opettamista eikä oppilaalle annettavaa tukea. Oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille voidaan luoda yksilöllisiä opintopolkuja kuten ennenkin, jolloin Keltikangas-Järvisen esille nostamaa oppilaan sosiaalisista lähtökohdista johtuvaa syrjäytymisvaaraa voidaan torjua tehokaasti. Uuden opetussuunnitelman vaikutuksia suomalaislasten koulusaavutuksiin voidaan kuitenkin luotettavasti arvioida vasta vuosien päästä. Kaiken arvostelun keskellä on muistettava, että koulutuksen tulee sopeutua yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Samaa latua ei voi loputtomiin hiihtää. Hyvää kevättä ja tulevaa kesälomaa kaikille lehden lukijoille! Lasse Mansikka-aho päätoimittaja mansikkalasse@gmail.com OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa ma–pe klo 9–16 Puh. 050 533 9949 taina.saikkonen@netikka.fi www.oajpohjanmaa.fi 8 1/2018

”Opinpolku uusiksi” Matti Sippola, OAJ:n hallituksen jäsen, OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen (hallituksen edustajana) Kulunut alkuvuosi OAJ:n toiminnassa tuntuu keskittyneen pääosin eri opetusalojen uusien sopimusten neuvotteluihin. Ohessa on ollut eri toimikunnissa valmisteluissa useita isoja koulutuspoliittisia asioita. Näitä ovat mm. vaikuttaminen uuteen lukiolakiin, ammatillisen reformin käyttöönotto ja seuranta, kielivarannon laajentaminen, uusi varhaiskasvatuslaki sekä oppivelvollisuuden uudistaminen. OAJ julkisti 14.3.2018 oman mallinsa oppivelvollisuuden uudistamiseksi. ”Opinpolku uusiksi” -malli hakee uusia keinoja nostaa osaamistasoa ja vähentää koulupudokkuutta. OAJ on valmistellut omaa ehdotustaan lähes vuoden ja siihen ovat saaneet vaikuttaa OAJ-aktiivit mm. valtuustossa, toimikunnissa ja seminaareissa. OAJ on halunnut luoda oman mallinsa oppivelvollisuuden uudistamiseen, koska asia noussee keskeiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Suomessa säädettiin laki kaikkien 7-13 -vuotiaiden oppivelvollisuudesta vuonna 1921. Siirryttäessä peruskouluun 1972 oppivelvollisuus piteni yhdeksään vuoteen. Kolme vuotta sitten 2015 siirryttiin velvoittavaan esiopetukseen. OAJ ehdottaa oppivelvollisuuden muuttamista sekä alku- että loppupäästä. Esiopetuksen kestoksi esitetään kahta vuotta, eli se alkaisi velvoittavana 5-vuotiaana ja lapsi voisi siirtyä 1. koululuokalle 1-3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta. Koulutuspolun toisessa päässä OAJ esittää, että oppivelvollisuus jatkuisi niin pitkään, että nuori suorittaisi toisen asteen opinnot tai siihen saakka, kun nuori täyttää 19 vuotta. Opetuksen etenemistä seurattaisiin tarkemmin määrittämällä esiopetuksen ja 2. luokka loppuun kriteerit vähimmäisosaamiselle ja -valmiuksille. Lisäksi määritettäisiin kriteerit arvosanoille 5 ja 8 vuosiluokille 4,6 ja 9. Arviointi perustuisi näihin kriteereihin. Uusi varhaiskasvatuslaki on lausuntokierroksella. OAJ pitää luonnosta uudeksi laiksi hyvänä. Nyt samaan lakiin ollaan kokoamassa kaikki varhaiskasvatusta koskevat säädökset. Keskeisin varhaiskasvatuksen laatua edistävä uudistus on päiväkotien henkilöstön osaamis- ja koulutustason nosto. Tämän vuoksi yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta tulee lisätä määrätietoisesti, jotta esitetty päiväkodin henkilöstörakenne saavutetaan. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajilta tulee aina edellyttää opettajankoulutusta. OAJ kannattaa uudistuksen säädöstä, joka edellyttää päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten nostamista kasvatustieteen maisteriksi. On myös tärkeää, että päiväkodin johtajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus kasvatustieteen maisterin tutkinnon ohella. OAJ pitää tärkeänä, että siirtymäsäännöksin turvataan kelpoisuuksien säilyminen henkilöillä, jotka ovat aiemmin olleet tehtäviin kelpoisia. OAJ on aloittanut jo valmistautumisen tuleviin eduskuntavaaleihin. Vaaliprojektilla halutaan vahvistaa yleistä kuvaa opettajan profession merkityksestä ja koulutukseen panostamisen tärkeyttä. Lisäksi tarjotaan puolueille konkreettisia työvälineitä edistää opetusalalle tärkeitä asioita. Koulutus halutaan nostaa vahvasti esiin puolueiden eduskuntavaalitavoitteissa. On tärkeää, että myös Pohjanmaan alueyhdistys osallistuu osaltaan eduskuntavaalikampanjaan ja suunnittelee oman vaalipiirin ehdokkaille tilaisuuksia, joissa voidaan nostaa kasvatuksen ja koulutuksen alueellisia ja paikallisia asioita esille. 1/2018 9

Pohjanmaan Opettaja 1/2016
Pohjanmaan_Opettaja_1_2017_web
Pohjanmaan_opettaja_2_2017
Kaupungin tiedotuslehti 1/2009 - Vaasa
Hitsauskoulutusta ammattikoulun opettajille - Kemppi
1. opettaja - the Generation ?uro Students' Award
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
2013/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto
Pedagogi 1/2013 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Pedagogi 1/2009 - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
KOULUTUS- JA OHJELMA-TAPAH- TUMAT - Pohjanmaan ...
Opettajien työhyvinvOinti - Opetushallitus
1 Sivistyskeskus SUOMENKIELISEN OPETUSTOIMEN ... - Kokkola
UUDEN OPETTAJAN OPAS - Oaj
Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin
LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria
Pohjanmaan maakuntatilaisuus, Vaasa 11.6.2013 - Kunnat.net
POHJANMAAN TE-KESKUS 2007
Strategiaprosessi - Keski-Pohjanmaan liitto
Uutisposti 10/2010 - Pohjanmaan liitto
Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarpeiden ennakointi - Pohjanmaa
Opettajien täydennyskoulutuksen tuloksellisuus - Opetushallitus
1/2006 - Etelä-Pohjanmaan liitto
Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan erikoiskuljetukset Specialtransporter i ... - NECL II
Mentori tueksi opettajien tvt:n käyttöön Hannu Laaksola otti esille ...
Tekijä: Raivola, Reijo Nimeke: Onko opettaja säilyttävän tehtävänsä ...
keski-pohjanmaan, pietarsaaren ja oulun eteläisen alueen ...
Artikkeli Kestävä kehitys ammatillisen opettajan työssä - Oamk
ammatillisten opettajien pelot omasta riittämättömyydestään ... - Oamk