Unelmoi ja uskalla. Toimintamalli naisopiskelijoiden yrittäjyyden tukemiseen.

SeAMK

Toimintamalli naisyrittäjien yrittäjyyden ja naisopiskelijioiden yrittäjyysaikomusten tukemiseen.

Toimintamalli naisopiskelijoiden

yrittäjyyden tukemiseen


ittäjyyttä ja yrittäjyysaikomuksia on mahdollista

tukea opintojen aikana, etenkin

naisopiskelijoiden osalta. Opiskelijalla voi

olla ajatus yrittäjyydestä jo opintojen alussa

tai aikomus voi syntyä opintojen aikana.

Aikomuksia voidaan vahvistaa antamalla roolimalleja,

tukemalla yrittäjyyteen liittyviä suunnitelmia sekä kasvattamalla

kokemusta pystyvyydestä toimia yrittäjänä.

Vuosien 2016–18 aikana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa

testattiin mallia, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneet

naisopiskelijat toimivat yhdessä naisyrittäjien kanssa.

Työpajojen avulla osallistujille annettiin tietoa mm. johtajuudesta,

ennakoinnista, omistajanvaihdoksista ja teknologisista

valmiuksista. Tietopohjan laajentamisen lisäksi

opiskelijoiden kannalta suuri merkitys oli verkostoitumisella

ja yrittäjien kanssa käydyillä keskusteluilla.

Naisyrittäjät toimivat usein yksinyrittäjinä. Verkostoituminen

opiskelijoiden, muiden naisyrittäjien ja korkeakoulun

kanssa antaa heille uusia ajatuksia, valmiuksia ja uskoa

oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tästä syystä testatussa

mallissa hyötyä saavat opiskelijoiden lisäksi myös

yrittäjät.

Kuinka naisopiskelijoiden tukeminen yrittäjyyteen voisi

käytännössä toimia? Oheisen esimerkin malli on testattu

ja kehitetty Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, ESR-rahoitteisessa

hankkeessa Smart Ladies in Digital World

– naisten yrittäjyyden ja johtajuuden tukeminen digitaalisessa

maailmassa.


Miksi vain naisille?

Yrittäjien ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on

mielekästä ja molemmin puolin hyviä tuloksia

antavaa toimintaa. Useissa SeAMKin yrittäjyysaikomustutkimuksissa

on todettu, että juuri naisopiskelijat

hyötyvät enemmän opintojen aikana

saamastaan tuesta kohti yrittäjyyttä. Naisryhmä

puoltaa olemassa oloaan siksi, että naisten keskinäisessä

ryhmässä luottamuksellinen ilmapiiri

on helpompi löytää kuin molempia sukupuolia

edustavassa ryhmässä. Naisyrittäjyyteen liittyy

kiinteästi myös kysymys perheen ja muun arjen

sovittamisesta työnkuvaan sekä miesten yrityksistä

eroavat tavat esim. mitata menestystä.

Näin ollen vain naisia sisältävä ryhmä edesauttaa

luottamuksellisen keskustelun syntymistä

aiheista ja näkökulmista, jotka ovat tyypillisiä

naisyrittäjille. Naisille vertaisryhmän ja tukiverkon

saaminen sekä verkostoituminen on tärkeää.

Samalla ne ovat asioita, jotka usein mietityttävät

myös naisopiskelijoita, jotka harkitsevat yrityksen

perustamista.

Mikään ei tietenkään estä mallin soveltamista

muihinkin kohderyhmiin.


Vaihe 1:

Osallistujien löytäminen

Yrittäjiä voidaan etsiä mukaan toimintaan esimerkiksi yrittäjien

jäsenjärjestön kautta. Yrittäjiin kannattaa ottaa lisäksi yhteyttä

suoraan.

Yrityksiä voi olla eri aloilta. Yrittäjyydessä on paljon teemoja,

jotka eivät ole alasta riippuvaisia, vaan koskevat yrittäjyyttä

yleensä. Johtajuus, tulevaisuuden ennakointi, kasvuyrittäjyys,

digitaalisuus, palvelullistuminen, teknologiset valmiudet, tuotteistaminen

ja omistajanvaihdokset ovat esimerkkejä asioista,

joita voidaan hedelmällisesti käsitellä ilman toimialarajauksia.

Opiskelijat ovat omien yrittäjyyssuunnitelmiensa kanssa hyvin

eri vaiheissa. Toiset ovat jo opiskelemaan tullessaan harkinneet

yrittäjyyttä ja heillä voi olla jo selviä suunnitelmia asian

suhteen. Sen sijaan toiset saattavat vasta heräillä ajatukseen.

Osalla on jo olemassa yritys. Omaan yritykseensä opinnäytetyötä

tai harjoittelua tekevälle tällaisesta toiminnasta on erityisesti

hyötyä. Tällöin he saavat uusia näkemyksiä yhteistyöstä

muiden yrittäjyydestä kiinnostuneiden ja yrittäjinä toimivien

kanssa. Näiden opiskelijoiden löytämisessä avainasemassa on

harjoittelusta vastaava henkilö, joka hyväksyy harjoittelupaikat.

Yrittäjyysaikomusten suhteen eri asteilla olevia opiskelijoita

löytyy eri vuosikursseilta ja opinto-ohjelmista. Opiskelijoita voidaan

tavoittaa opiskelijoiden omien yrittäjyysyhteisöjen tai yrityshautomoiden

ja -kiihdyttämöjen kautta. Näistä löytyy opiskelijoita,

jotka haluavat kehittää omaa yritysideaansa eteenpäin

opintojen aikana. Toiminnasta kannattaa käydä kertomassa

suoraan opetusryhmille. Tiedotusta kannattaa kohdentaa myös

opettajiin, jotka ovat tekemisissä opiskelijoiden kanssa yrittäjyyden

tiimoilta. He voivat löytää asiasta kiinnostuneita osallistujia.

Osallistujia kannattaa siis etsiä aktiivisesti eri paikoista: yrittäjäjärjestöt,

suorat kontaktit, tiedotus kursseilla ja yrittäjyyteen

liittyvien opiskelija-aktiviteettien kautta. Lisäksi opiskelijoilta

kannattaa kysyä henkilökohtaisesti kiinnostusta.


Vaihe 2:

Toiminnan rakenteesta tiedottaminen

Osallistujille tulee jo alussa kertoa toiminnan rakenne.

Opiskelijoille painotetaan, että heidän näkemyksensä

ja uudet tiedot ovat kiinnostavia yrittäjien

kannalta. Näin heitä rohkaistaan olemaan aktiivisia

ja korostetaan, että heilläkin on annettavaa yhteisessä

toiminnassa. Yrittäjille tarjottavana on verkostoitumismahdollisuuksia,

uutta tietoa ja nuoremman

sukupolven näkemyksiä.

Mentorointi: Alussa tarjotaan mahdollisuutta muodostaa

opiskelija-yrittäjäpari. Jatkossa yhteistyö

perustuu parin omaan aktiivisuuteen. Parilla pitäisi

olla jotakin, mikä yhdistää yritystä ja yritysideaa:

menetelmä (esim. verkkokauppa), ala, toimintatapa

tms.

Mentoroinnissa ensimmäisenä tehtävänä on se,

että opiskelija haastattelee yrittäjän. Näin päästään

yhteisen keskustelun alkuun ja saadaan hieman kartoitettua

sitä, millaiset asiat kumpaakin kiinnostavat.

Haastattelurunko voi olla täysin vapaasti opiskelijan

laadittavissa, tai sitten voidaan antaa tehtävänannoksi

esimerkiksi yritystarinan kirjoittaminen.

Mikäli opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus

suorittaa myös opintopisteitä, on oppimispäiväkirjan

laatiminen hyvä menetelmä suorituksen todentamiseen.

Oppimispäiväkirjaa voidaan pitää sähköisenä

esim. Workseed-työkalulla, jolloin ohjaaja pystyy

halutessaan ja tarvittaessa tutustumaan opiskelijan

oppimispäiväkirjaan prosessin aikanakin. Tällöin

kirjoitusprosessin aikana voidaan päästä vuorovaikutukseen.

Tämä menettely vaatii tietenkin vastuuopettajan

nimittämisen.


Vaihe 3:

Työpajojen suunnittelu

Työpajojen aiheiden tulee olla ajankohtaisia. Teemoja

voi löytää esim. korkeakoulujen TKI-toiminnasta.

TKI-toiminnassa kehitetään usein erilaisia työkaluja

yritysten käyttöön. Näitä on mahdollista hyödyntää

työpajoissa.

Osallistujien apua kannattaa hyödyntää ennakolta

valittujen aiheiden tarkennukseen. Aiheiden tarkennukseen

liittyviä kysymyksiä, apua näkökulman

valintaan ja tarkentamiseen voi hakea esimerkiksi

ensimmäisellä tapaamiskerralla. Näin osallistujat

tulevat kuulluksi. Lisäksi kun saa vaikuttaa aiheeseen

ja ehkä myös puhujan valintaan, sitoutuvat

osallistujat paremmin mukaan toimintaan. Kyselyiden

toteuttamisessa voi hyödyntää digitaalisia

työkaluja.

Sopivan ajankohdan löytäminen ei välttämättä ole

aivan helppoa. Sen eteen kannattaa kuitenkin nähdä

hieman vaivaa, sillä mikäli ajankohta ei ole sopiva, ei

tule osallistujiakaan. Osallistujille kannattaa tehdä

kysely, jossa esitetään vaihtoehtoisia ajankohtia.

Näistä valitaan se, joka sopii useimmille. Tapaamisten

ajankohdat tulee sopia pitkälle etukäteen, jotta

yrittäjät voivat varautua niihin jo hyvissä ajoin.

Yksi teema per tapaaminen mahdollistaa aiheeseen

pureutumisen hieman syvemmin. Aihe kannattaa rajata

hyvin, jotta sen käsittely on mahdollista sovitun

ajan puitteissa. Tapaamiset on hyvä aloittaa yhteisellä

verkostoitumislounaalla, jonka jälkeen on yhdestä

teemasta toteutettu noin kolmen tunnin työpaja.


Vaihe 4:

Toiminta

Kun suunnitelmat ja osallistujat ovat selvillä, on

toiminnan aika. Eniten osallistujat saavat hyötyä sellaisesta

toiminnasta, jonka seurauksena heillä on jokaisesta

tapaamisesta kotiin lähtiessään mukanaan

joku käytäntöön sovellettava ajatus, työkalu, malli,

ohje tai tieto. Tällöin he ovat motivoituneita tulemaan

myös uudelleen.

Opiskelijoiden rooli: Opiskelijoilla on alan tuoreinta

tietoa, jonka avulla he voivat peilata muuta saamaansa

tietoa. Eri yritystarinoita ja näkökulmia kuulemalla

oma idea kehittyy eteenpäin. He ovat usein

eri sukupolven edustajia kuin yrittäjät. Mahdollisesti

he ovat myös asiakkaita. Heidän näkemyksensä,

ajatuksensa ja asioihin suhtautumisensa voi antaa

yrittäjille hyvää tietoa siitä mihin suuntaan omaa

yritystoimintaa voisi kehittää. Yrittäjät ovat hyvin

kiinnostuneita kuulemaan nuoremman sukupolven

näkökulmaa.

Yrittäjien rooli: Yrittäjät ovat opiskelijoille roolimalleja.

Opiskelijoille on rohkaisevaa nähdä yrittäjiä,

kuulla heidän arjestaan ja päästä keskustelemaan ja

kysymään asioista. Samalla kun yrittäjä vastaa opiskelijalta

tulleisiin kysymyksiin, hän joutuu pohtimaan

omaan yritykseensä liittyviä kysymyksiä. Työpajojen

teemat voivat olla yrittäjille enemmän tai vähemmän

tuttuja. Siitä riippuen niistä opitaan uutta tai ne

toimivat ikään kuin muistilistana siihen mitä kaikkea

tulee ajoittain käydä lävitse.

Mallia kehiteltäessä on testattu työpajoja, jotka

alkavat ruokailulla. Ruokailu antaa mahdollisuuden

vapaaseen jutusteluun ja verkostoitumiseen. Työpajoja

on järjestetty eri paikoissa, ympäri maakuntaa.

Asiaosuus on usein aloitettu sillä, että yrittäjä on

esitellyt paikkaa ja yritystoimintansa kehittymistä.

Tämän jälkeen on noin tunnin ”luento” päivän

aiheesta, jonka jälkeen aihetta on ohjatusti työstetty

keskustellen tai työpajoissa.

Luennon tehtävänä on inspiroida. Luento-osuus voi

helposti venyä innokkaan luennoitsijan ja hänelle

esitettyjen kysymysten vuoksi. Tätä voi pyrkiä välttämään

antamalla luennoijalle tarpeeksi hyvin rajatun

aiheen, jotta sen ennättää esittää tunnissa. Päivä

vaatii myös henkilön, jonka vastuulla on huolehtia

ajan käytöstä. Työpaja on tärkeä osuus ja siihen tulee

jättää aikaa. Päivän sisältö ja sen anti on vielä lopuksi

hyvä lyhyesti koota yhteen, vaikka vain muutaman

minuutin puheenvuorolla.

Työpajoihin voidaan liittää ennakkotehtäviä tai yhteistehtäviä.

Tehtävien tavoitteena on joko viritellä

aihealueeseen jo etukäteen tai auttaa asian jatkotyöstämisessä.

Esimerkkejä tehtävistä löytyy oppaan

lopusta.

Toimintamallissa voidaan hyödyntää blogia. Blogi

toimii vuorovaikutuksen kanavana, jonne voidaan

kerätä yrittäjätarinoita, tehtäviä, työpajojen materiaaleja

ja mahdollisia tallenteita. Sen kautta voi jakaa

tietoa muista alueen naisyrittäjiä hyödyttävistä tapahtumista

ja seminaareista. Jokaiselle osallistujalle

voidaan antaa mahdollisuus kirjoittaa omia ajatuksiaan

yrittäjyydestä blogiin.


Vaihe 5:

Palautteen kerääminen ja toiminnan kehittäminen

Palautetta voidaan kerätä kevyellä menettelyllä jokaisen tapaamisen

jälkeen. Haluttaessa palautteen kerääminen voidaan organisoida

laajempana pidemmän ajanjakson jälkeen. Toiminnan kehittämisen

kannalta on hyvä haastatella osallistujia säännöllisesti.

Palautteesta saatujen tulosten avulla toimintaa voidaan kehittää

eteenpäin. Osallistujilta kannattaa kysyä millaisia asioita he haluaisivat

käsiteltävän ja olisiko heillä mielessä joku sopiva asiantuntija. Vaikutusmahdollisuudet

auttavat ihmisiä sitoutumaan toimintaan paremmin.

Toiminnassa mukana olleet yrittäjät kertovat asiasisältöjen, tiedon ja

tapaamisten vahvistaneen heidän yrittäjyyttään ja antaneen rohkeutta

kasvamiseen sekä aktivoineen kehittämistä. Uudet näkökulmat ovat

auttaneet miettimään omaa liiketoimintaa eri puolilta. Opiskelijoilla on

alan viimeistä tietoa, joka välittyy heiltä yrittäjille yhteisen toiminnan

ohessa.

Opiskelijat ovat kokeneet työskentelyn käytännönläheiseksi ja se on antanut

heille naisyrittäjyyden näkökulmaa. Verkostoituminen naisyrittäjien

kanssa on koettu mukavaksi ja hyödylliseksi. Toimintamalli auttaa

kytkemään opittuja asioita käytännön tekemiseen.


hdessä työstettävien aiheiden tulee nousta ajankohtaisista

teemoista. Niistä tulee löytyä näkökulmia

ja hyödynnettävää sekä opiskelijoille että yrittäjille.

Teemoissa voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen

TKI-toiminnasta nousevia aiheita.

Alla esimerkkinä Smart Ladies –hankkeessa toteutetut työpajat ja

niihin liittyviä tehtäviä:

Työpajat

2 kertaa kevätlukukaudella, 2 syyslukukaudella:

I. Aloitustyöpaja (asiaan virittäytyminen ja tutustuminen)

II. Teknologiset valmiudet: esimerkki sähköisestä

liiketoiminnasta, ilmaisia sähköisiä työkaluja

III. Sähköinen markkinointi

IV. Tulevaisuuden ennakointi ja muutokset

V. Kasvuyrittäjyys ja sen edellytykset

VI. Omistajanvaihdokset ja omistajanvaihdospalvelut

VII. Omistajanvaihdokset osana yrityksen strategiaa

VIII. Johtajuus: volitio (toimeenpanemisen taito)

IX. Digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa

X. Työhyvinvointi ja tuottavuus

XI. Lopputyöpaja


Tehtäviä oli mahdollista pohtia kasvokkain kohtaamisen lisäksi erilaisin digitaalisin apuvälinein.

Esimerkkejä ennakkotehtävistä:

Esimerkki 1:

Opiskelijoiden yrittäjätarinan

kirjoittaminen

• Mikä on yritysideasi, mistä se on syntynyt?

• Mikä sai sinut innostumaan kyseisestä asiasta?

• Millaisia ajatuksia sinulla on yleensä

yrittäjyydestä, millaisena näet yrittäjänä

toimimisen vaihtoehdon verrattuna palkattuun

työhön?

• Millaisia mahdollisuuksia näet tulevaisuudessa

yrityksesi suhteen?

• Millaisia yrittäjäominaisuuksia itselläsi on? /

Mitä mielestäsi yrittäjältä vaaditaan ja miten

suhteutat itsesi näihin vaatimuksiin?

• Miten uskot onnistuvasi yrittäjänä?

• Millaisia tukiverkostoja itselläsi on, jos ryhdyt

yrittäjäksi? / Mikä vaikutus näillä verkostoilla on?

Esimerkki 3:

Johtajuuteen liittyvä ryhmätehtävä

Voitte käyttää mitä tahansa alustaa työskentelynne

pohjaksi (esim. google docs). Pohtikaa ryhmässä

seuraavia asioita:

1. Mitä asioita pystytte hyödyntämään volitio-työpajaan

liittyvistä teemoista? Mitä ajatuksia työpaja

herätti?

2. Seuraavalla kerralla aiheena on digitalisaatio

muuttaa liiketoimintaa. Jos teillä on aiheeseen

liittyviä kysymyksiä, voitte lähettää niitä etukäteen.

Esimerkki 2:

Tulevaisuuden ennakointiin liittyvä

ennakkotehtävä

1. Pohtikaa, mitkä alat sivuavat jollakin tavoin

omaa alaa? Näkökulmana, minkä alojen muutokset

heijastuvat tavalla tai toisella, vähän tai paljon

omalle alallekin.

2. Millä tavoin käynnissä olevat suuret muutokset

voivat heijastua alaan (kaupungistuminen, jännitteinen

maailma, luonnonvarojen kestävyyskriisi…)?

Tähänastisesta käydään parin / ryhmän kanssa

ajatustenvaihtoa. Keskustellaan ryhmän edustamien

alojen kannalta ja kirjataan pääkohdat ylös.

Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan kysymykseen.

3. Olette nyt tiedostaneet sellaiset alat jotka voivat

vaikuttaa omiin aloihinne, sekä pohtineet millaisia

seurauksia suurilla ehkä maailmanlaajuisillakin

muutoksilla on.

Pidä nämä asiat mielessä kun seuraat lehtiä,

uutisia ja muuta mediaa. Kuulostele löydätkö ehkä

jotakin uusia nousevia asioita, jotka mahdollisesti

nousevat suuriksi ja merkittäviksi (=hiljaisia

signaaleja)? Osuuko silmiin villejä ideoita, joissa on

kuitenkin hyvä ydin?

Kirjatkaa ohuiltakin tuntuvat ajatukset ylös. Seuraavan

tapaamisen aikana käydään lävitse mitä

kukakin on löytänyt.


Lisätietoja toimintamallista:

www.smartladiesindigitalworld.blogspot.fi

Sanna Joensuu-Salo, puhelin 040 868 0144

Kuvat: Päivi Aila

Taitto: Piia Koivuporras

Kustantaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Hankkeen rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR),

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tekijät: Sanna Joensuu-Salo ja Salla Kettunen

ISBN 978-952-7109-83-0 (painettu)

ISBN 978-952-7109-84-7 (PDF)

More magazines by this user