Toimintamalli naisyrittäjien yrittäjyyden ja naisopiskelijioiden yrittäjyysaikomusten tukemiseen.
Toimintamalli naisopiskelijoiden
yrittäjyyden tukemiseen
ittäjyyttä ja yrittäjyysaikomuksia on mahdollista
tukea opintojen aikana, etenkin
naisopiskelijoiden osalta. Opiskelijalla voi
olla ajatus yrittäjyydestä jo opintojen alussa
tai aikomus voi syntyä opintojen aikana.
Aikomuksia voidaan vahvistaa antamalla roolimalleja,
tukemalla yrittäjyyteen liittyviä suunnitelmia sekä kasvattamalla
kokemusta pystyvyydestä toimia yrittäjänä.
Vuosien 2016–18 aikana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa
testattiin mallia, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneet
naisopiskelijat toimivat yhdessä naisyrittäjien kanssa.
Työpajojen avulla osallistujille annettiin tietoa mm. johtajuudesta,
ennakoinnista, omistajanvaihdoksista ja teknologisista
valmiuksista. Tietopohjan laajentamisen lisäksi
opiskelijoiden kannalta suuri merkitys oli verkostoitumisella
ja yrittäjien kanssa käydyillä keskusteluilla.
Naisyrittäjät toimivat usein yksinyrittäjinä. Verkostoituminen
opiskelijoiden, muiden naisyrittäjien ja korkeakoulun
kanssa antaa heille uusia ajatuksia, valmiuksia ja uskoa
oman liiketoimintansa kehittämiseen. Tästä syystä testatussa
mallissa hyötyä saavat opiskelijoiden lisäksi myös
yrittäjät.
Kuinka naisopiskelijoiden tukeminen yrittäjyyteen voisi
käytännössä toimia? Oheisen esimerkin malli on testattu
ja kehitetty Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, ESR-rahoitteisessa
hankkeessa Smart Ladies in Digital World
– naisten yrittäjyyden ja johtajuuden tukeminen digitaalisessa
maailmassa.
Miksi vain naisille?
Yrittäjien ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on
mielekästä ja molemmin puolin hyviä tuloksia
antavaa toimintaa. Useissa SeAMKin yrittäjyysaikomustutkimuksissa
on todettu, että juuri naisopiskelijat
hyötyvät enemmän opintojen aikana
saamastaan tuesta kohti yrittäjyyttä. Naisryhmä
puoltaa olemassa oloaan siksi, että naisten keskinäisessä
ryhmässä luottamuksellinen ilmapiiri
on helpompi löytää kuin molempia sukupuolia
edustavassa ryhmässä. Naisyrittäjyyteen liittyy
kiinteästi myös kysymys perheen ja muun arjen
sovittamisesta työnkuvaan sekä miesten yrityksistä
eroavat tavat esim. mitata menestystä.
Näin ollen vain naisia sisältävä ryhmä edesauttaa
luottamuksellisen keskustelun syntymistä
aiheista ja näkökulmista, jotka ovat tyypillisiä
naisyrittäjille. Naisille vertaisryhmän ja tukiverkon
saaminen sekä verkostoituminen on tärkeää.
Samalla ne ovat asioita, jotka usein mietityttävät
myös naisopiskelijoita, jotka harkitsevat yrityksen
perustamista.
Mikään ei tietenkään estä mallin soveltamista
muihinkin kohderyhmiin.
Vaihe 1:
Osallistujien löytäminen
Yrittäjiä voidaan etsiä mukaan toimintaan esimerkiksi yrittäjien
jäsenjärjestön kautta. Yrittäjiin kannattaa ottaa lisäksi yhteyttä
suoraan.
Yrityksiä voi olla eri aloilta. Yrittäjyydessä on paljon teemoja,
jotka eivät ole alasta riippuvaisia, vaan koskevat yrittäjyyttä
yleensä. Johtajuus, tulevaisuuden ennakointi, kasvuyrittäjyys,
digitaalisuus, palvelullistuminen, teknologiset valmiudet, tuotteistaminen
ja omistajanvaihdokset ovat esimerkkejä asioista,
joita voidaan hedelmällisesti käsitellä ilman toimialarajauksia.
Opiskelijat ovat omien yrittäjyyssuunnitelmiensa kanssa hyvin
eri vaiheissa. Toiset ovat jo opiskelemaan tullessaan harkinneet
yrittäjyyttä ja heillä voi olla jo selviä suunnitelmia asian
suhteen. Sen sijaan toiset saattavat vasta heräillä ajatukseen.
Osalla on jo olemassa yritys. Omaan yritykseensä opinnäytetyötä
tai harjoittelua tekevälle tällaisesta toiminnasta on erityisesti
hyötyä. Tällöin he saavat uusia näkemyksiä yhteistyöstä
muiden yrittäjyydestä kiinnostuneiden ja yrittäjinä toimivien
kanssa. Näiden opiskelijoiden löytämisessä avainasemassa on
harjoittelusta vastaava henkilö, joka hyväksyy harjoittelupaikat.
Yrittäjyysaikomusten suhteen eri asteilla olevia opiskelijoita
löytyy eri vuosikursseilta ja opinto-ohjelmista. Opiskelijoita voidaan
tavoittaa opiskelijoiden omien yrittäjyysyhteisöjen tai yrityshautomoiden
ja -kiihdyttämöjen kautta. Näistä löytyy opiskelijoita,
jotka haluavat kehittää omaa yritysideaansa eteenpäin
opintojen aikana. Toiminnasta kannattaa käydä kertomassa
suoraan opetusryhmille. Tiedotusta kannattaa kohdentaa myös
opettajiin, jotka ovat tekemisissä opiskelijoiden kanssa yrittäjyyden
tiimoilta. He voivat löytää asiasta kiinnostuneita osallistujia.
Osallistujia kannattaa siis etsiä aktiivisesti eri paikoista: yrittäjäjärjestöt,
suorat kontaktit, tiedotus kursseilla ja yrittäjyyteen
liittyvien opiskelija-aktiviteettien kautta. Lisäksi opiskelijoilta
kannattaa kysyä henkilökohtaisesti kiinnostusta.
Vaihe 2:
Toiminnan rakenteesta tiedottaminen
Osallistujille tulee jo alussa kertoa toiminnan rakenne.
Opiskelijoille painotetaan, että heidän näkemyksensä
ja uudet tiedot ovat kiinnostavia yrittäjien
kannalta. Näin heitä rohkaistaan olemaan aktiivisia
ja korostetaan, että heilläkin on annettavaa yhteisessä
toiminnassa. Yrittäjille tarjottavana on verkostoitumismahdollisuuksia,
uutta tietoa ja nuoremman
sukupolven näkemyksiä.
Mentorointi: Alussa tarjotaan mahdollisuutta muodostaa
opiskelija-yrittäjäpari. Jatkossa yhteistyö
perustuu parin omaan aktiivisuuteen. Parilla pitäisi
olla jotakin, mikä yhdistää yritystä ja yritysideaa:
menetelmä (esim. verkkokauppa), ala, toimintatapa
tms.
Mentoroinnissa ensimmäisenä tehtävänä on se,
että opiskelija haastattelee yrittäjän. Näin päästään
yhteisen keskustelun alkuun ja saadaan hieman kartoitettua
sitä, millaiset asiat kumpaakin kiinnostavat.
Haastattelurunko voi olla täysin vapaasti opiskelijan
laadittavissa, tai sitten voidaan antaa tehtävänannoksi
esimerkiksi yritystarinan kirjoittaminen.
Mikäli opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus
suorittaa myös opintopisteitä, on oppimispäiväkirjan
laatiminen hyvä menetelmä suorituksen todentamiseen.
Oppimispäiväkirjaa voidaan pitää sähköisenä
esim. Workseed-työkalulla, jolloin ohjaaja pystyy
halutessaan ja tarvittaessa tutustumaan opiskelijan
oppimispäiväkirjaan prosessin aikanakin. Tällöin
kirjoitusprosessin aikana voidaan päästä vuorovaikutukseen.
Tämä menettely vaatii tietenkin vastuuopettajan
nimittämisen.
Vaihe 3:
Työpajojen suunnittelu
Työpajojen aiheiden tulee olla ajankohtaisia. Teemoja
voi löytää esim. korkeakoulujen TKI-toiminnasta.
TKI-toiminnassa kehitetään usein erilaisia työkaluja
yritysten käyttöön. Näitä on mahdollista hyödyntää
työpajoissa.
Osallistujien apua kannattaa hyödyntää ennakolta
valittujen aiheiden tarkennukseen. Aiheiden tarkennukseen
liittyviä kysymyksiä, apua näkökulman
valintaan ja tarkentamiseen voi hakea esimerkiksi
ensimmäisellä tapaamiskerralla. Näin osallistujat
tulevat kuulluksi. Lisäksi kun saa vaikuttaa aiheeseen
ja ehkä myös puhujan valintaan, sitoutuvat
osallistujat paremmin mukaan toimintaan. Kyselyiden
toteuttamisessa voi hyödyntää digitaalisia
työkaluja.
Sopivan ajankohdan löytäminen ei välttämättä ole
aivan helppoa. Sen eteen kannattaa kuitenkin nähdä
hieman vaivaa, sillä mikäli ajankohta ei ole sopiva, ei
tule osallistujiakaan. Osallistujille kannattaa tehdä
kysely, jossa esitetään vaihtoehtoisia ajankohtia.
Näistä valitaan se, joka sopii useimmille. Tapaamisten
ajankohdat tulee sopia pitkälle etukäteen, jotta
yrittäjät voivat varautua niihin jo hyvissä ajoin.
Yksi teema per tapaaminen mahdollistaa aiheeseen
pureutumisen hieman syvemmin. Aihe kannattaa rajata
hyvin, jotta sen käsittely on mahdollista sovitun
ajan puitteissa. Tapaamiset on hyvä aloittaa yhteisellä
verkostoitumislounaalla, jonka jälkeen on yhdestä
teemasta toteutettu noin kolmen tunnin työpaja.
Vaihe 4:
Toiminta
Kun suunnitelmat ja osallistujat ovat selvillä, on
toiminnan aika. Eniten osallistujat saavat hyötyä sellaisesta
toiminnasta, jonka seurauksena heillä on jokaisesta
tapaamisesta kotiin lähtiessään mukanaan
joku käytäntöön sovellettava ajatus, työkalu, malli,
ohje tai tieto. Tällöin he ovat motivoituneita tulemaan
myös uudelleen.
Opiskelijoiden rooli: Opiskelijoilla on alan tuoreinta
tietoa, jonka avulla he voivat peilata muuta saamaansa
tietoa. Eri yritystarinoita ja näkökulmia kuulemalla
oma idea kehittyy eteenpäin. He ovat usein
eri sukupolven edustajia kuin yrittäjät. Mahdollisesti
he ovat myös asiakkaita. Heidän näkemyksensä,
ajatuksensa ja asioihin suhtautumisensa voi antaa
yrittäjille hyvää tietoa siitä mihin suuntaan omaa
yritystoimintaa voisi kehittää. Yrittäjät ovat hyvin
kiinnostuneita kuulemaan nuoremman sukupolven
näkökulmaa.
Yrittäjien rooli: Yrittäjät ovat opiskelijoille roolimalleja.
Opiskelijoille on rohkaisevaa nähdä yrittäjiä,
kuulla heidän arjestaan ja päästä keskustelemaan ja
kysymään asioista. Samalla kun yrittäjä vastaa opiskelijalta
tulleisiin kysymyksiin, hän joutuu pohtimaan
omaan yritykseensä liittyviä kysymyksiä. Työpajojen
teemat voivat olla yrittäjille enemmän tai vähemmän
tuttuja. Siitä riippuen niistä opitaan uutta tai ne
toimivat ikään kuin muistilistana siihen mitä kaikkea
tulee ajoittain käydä lävitse.
Mallia kehiteltäessä on testattu työpajoja, jotka
alkavat ruokailulla. Ruokailu antaa mahdollisuuden
vapaaseen jutusteluun ja verkostoitumiseen. Työpajoja
on järjestetty eri paikoissa, ympäri maakuntaa.
Asiaosuus on usein aloitettu sillä, että yrittäjä on
esitellyt paikkaa ja yritystoimintansa kehittymistä.
Tämän jälkeen on noin tunnin ”luento” päivän
aiheesta, jonka jälkeen aihetta on ohjatusti työstetty
keskustellen tai työpajoissa.
Luennon tehtävänä on inspiroida. Luento-osuus voi
helposti venyä innokkaan luennoitsijan ja hänelle
esitettyjen kysymysten vuoksi. Tätä voi pyrkiä välttämään
antamalla luennoijalle tarpeeksi hyvin rajatun
aiheen, jotta sen ennättää esittää tunnissa. Päivä
vaatii myös henkilön, jonka vastuulla on huolehtia
ajan käytöstä. Työpaja on tärkeä osuus ja siihen tulee
jättää aikaa. Päivän sisältö ja sen anti on vielä lopuksi
hyvä lyhyesti koota yhteen, vaikka vain muutaman
minuutin puheenvuorolla.
Työpajoihin voidaan liittää ennakkotehtäviä tai yhteistehtäviä.
Tehtävien tavoitteena on joko viritellä
aihealueeseen jo etukäteen tai auttaa asian jatkotyöstämisessä.
Esimerkkejä tehtävistä löytyy oppaan
lopusta.
Toimintamallissa voidaan hyödyntää blogia. Blogi
toimii vuorovaikutuksen kanavana, jonne voidaan
kerätä yrittäjätarinoita, tehtäviä, työpajojen materiaaleja
ja mahdollisia tallenteita. Sen kautta voi jakaa
tietoa muista alueen naisyrittäjiä hyödyttävistä tapahtumista
ja seminaareista. Jokaiselle osallistujalle
voidaan antaa mahdollisuus kirjoittaa omia ajatuksiaan
yrittäjyydestä blogiin.
Vaihe 5:
Palautteen kerääminen ja toiminnan kehittäminen
Palautetta voidaan kerätä kevyellä menettelyllä jokaisen tapaamisen
jälkeen. Haluttaessa palautteen kerääminen voidaan organisoida
laajempana pidemmän ajanjakson jälkeen. Toiminnan kehittämisen
kannalta on hyvä haastatella osallistujia säännöllisesti.
Palautteesta saatujen tulosten avulla toimintaa voidaan kehittää
eteenpäin. Osallistujilta kannattaa kysyä millaisia asioita he haluaisivat
käsiteltävän ja olisiko heillä mielessä joku sopiva asiantuntija. Vaikutusmahdollisuudet
auttavat ihmisiä sitoutumaan toimintaan paremmin.
Toiminnassa mukana olleet yrittäjät kertovat asiasisältöjen, tiedon ja
tapaamisten vahvistaneen heidän yrittäjyyttään ja antaneen rohkeutta
kasvamiseen sekä aktivoineen kehittämistä. Uudet näkökulmat ovat
auttaneet miettimään omaa liiketoimintaa eri puolilta. Opiskelijoilla on
alan viimeistä tietoa, joka välittyy heiltä yrittäjille yhteisen toiminnan
ohessa.
Opiskelijat ovat kokeneet työskentelyn käytännönläheiseksi ja se on antanut
heille naisyrittäjyyden näkökulmaa. Verkostoituminen naisyrittäjien
kanssa on koettu mukavaksi ja hyödylliseksi. Toimintamalli auttaa
kytkemään opittuja asioita käytännön tekemiseen.
hdessä työstettävien aiheiden tulee nousta ajankohtaisista
teemoista. Niistä tulee löytyä näkökulmia
ja hyödynnettävää sekä opiskelijoille että yrittäjille.
Teemoissa voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen
TKI-toiminnasta nousevia aiheita.
Alla esimerkkinä Smart Ladies –hankkeessa toteutetut työpajat ja
niihin liittyviä tehtäviä:
Työpajat
2 kertaa kevätlukukaudella, 2 syyslukukaudella:
I. Aloitustyöpaja (asiaan virittäytyminen ja tutustuminen)
II. Teknologiset valmiudet: esimerkki sähköisestä
liiketoiminnasta, ilmaisia sähköisiä työkaluja
III. Sähköinen markkinointi
IV. Tulevaisuuden ennakointi ja muutokset
V. Kasvuyrittäjyys ja sen edellytykset
VI. Omistajanvaihdokset ja omistajanvaihdospalvelut
VII. Omistajanvaihdokset osana yrityksen strategiaa
VIII. Johtajuus: volitio (toimeenpanemisen taito)
IX. Digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa
X. Työhyvinvointi ja tuottavuus
XI. Lopputyöpaja
Tehtäviä oli mahdollista pohtia kasvokkain kohtaamisen lisäksi erilaisin digitaalisin apuvälinein.
Esimerkkejä ennakkotehtävistä:
Esimerkki 1:
Opiskelijoiden yrittäjätarinan
kirjoittaminen
• Mikä on yritysideasi, mistä se on syntynyt?
• Mikä sai sinut innostumaan kyseisestä asiasta?
• Millaisia ajatuksia sinulla on yleensä
yrittäjyydestä, millaisena näet yrittäjänä
toimimisen vaihtoehdon verrattuna palkattuun
työhön?
• Millaisia mahdollisuuksia näet tulevaisuudessa
yrityksesi suhteen?
• Millaisia yrittäjäominaisuuksia itselläsi on? /
Mitä mielestäsi yrittäjältä vaaditaan ja miten
suhteutat itsesi näihin vaatimuksiin?
• Miten uskot onnistuvasi yrittäjänä?
• Millaisia tukiverkostoja itselläsi on, jos ryhdyt
yrittäjäksi? / Mikä vaikutus näillä verkostoilla on?
Esimerkki 3:
Johtajuuteen liittyvä ryhmätehtävä
Voitte käyttää mitä tahansa alustaa työskentelynne
pohjaksi (esim. google docs). Pohtikaa ryhmässä
seuraavia asioita:
1. Mitä asioita pystytte hyödyntämään volitio-työpajaan
liittyvistä teemoista? Mitä ajatuksia työpaja
herätti?
2. Seuraavalla kerralla aiheena on digitalisaatio
muuttaa liiketoimintaa. Jos teillä on aiheeseen
liittyviä kysymyksiä, voitte lähettää niitä etukäteen.
Esimerkki 2:
Tulevaisuuden ennakointiin liittyvä
ennakkotehtävä
1. Pohtikaa, mitkä alat sivuavat jollakin tavoin
omaa alaa? Näkökulmana, minkä alojen muutokset
heijastuvat tavalla tai toisella, vähän tai paljon
omalle alallekin.
2. Millä tavoin käynnissä olevat suuret muutokset
voivat heijastua alaan (kaupungistuminen, jännitteinen
maailma, luonnonvarojen kestävyyskriisi…)?
Tähänastisesta käydään parin / ryhmän kanssa
ajatustenvaihtoa. Keskustellaan ryhmän edustamien
alojen kannalta ja kirjataan pääkohdat ylös.
Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan kysymykseen.
3. Olette nyt tiedostaneet sellaiset alat jotka voivat
vaikuttaa omiin aloihinne, sekä pohtineet millaisia
seurauksia suurilla ehkä maailmanlaajuisillakin
muutoksilla on.
Pidä nämä asiat mielessä kun seuraat lehtiä,
uutisia ja muuta mediaa. Kuulostele löydätkö ehkä
jotakin uusia nousevia asioita, jotka mahdollisesti
nousevat suuriksi ja merkittäviksi (=hiljaisia
signaaleja)? Osuuko silmiin villejä ideoita, joissa on
kuitenkin hyvä ydin?
Kirjatkaa ohuiltakin tuntuvat ajatukset ylös. Seuraavan
tapaamisen aikana käydään lävitse mitä
kukakin on löytänyt.
Lisätietoja toimintamallista:
www.smartladiesindigitalworld.blogspot.fi
Sanna Joensuu-Salo, puhelin 040 868 0144
Kuvat: Päivi Aila
Taitto: Piia Koivuporras
Kustantaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Hankkeen rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR),
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tekijät: Sanna Joensuu-Salo ja Salla Kettunen
ISBN 978-952-7109-83-0 (painettu)
ISBN 978-952-7109-84-7 (PDF)
Change language