VUOSIKERTOMUS 2010—2011 - Espoonlahden lukio

kokonaiskuvaa psykologian opiskelusta. Jatkoin kuitenkin aineen opiskelua, koska se
tuntui helpolta ja kevyeltä, ja jatkossa kurssien sisällöt vastasivatkin paremmin alkuperäisiä
odotuksiani, ja pitivät paremmin mielenkiintoa yllä. Mitä pidemmälle psykologiaa
opiskeli, sitä paremmin alkoi ymmärtää myös edellisten kurssein asioita, koska eri aihealueet
liittyivät osin toisiinsa ja muodostivat merkityksellisiä kokonaisuuksia. Opiskelun
kannalta oli välillä turhauttavaa, että psykologiassa asioihin annetaan harvoin
selkeitä kyllä tai ei -vastauksia, vaan totuuksia ja teorioita on usein enemmän kuin yksi,
ja vastaus riippuu pitkälti näkökulmasta. Toisaalta juuri tämä seikka teki opiskelusta
niin kiinnostavaa, motivoivaa ja ajattelua kehittävää: tosielämässäkin oikeita vastauksia
on usein enemmän kuin se yksi oikea.
Psykologian opiskelu tuntui mukavalta ja valaisevalta pikemmin kuin raskaalta työltä.
Osittain kiitos tästä kuuluu opettajan käyttämälle opetusmetodille, jossa keskityttiin
enemmän ilmiöiden havaitsemiseen arkielämässä, tiedon soveltamiseen ja kokonaisuuksien
hahmottamiseen kuin yksityiskohtien pänttäämiseen. Psykologian tunneille
oli helppo mennä hyvällä tuulella, ja ehkäpä kaikesta leikistä tarttui päähän hieman tietoakin.
Lukiolainen voi hyötyä psykologisesta, erityisesti sosiaalipsykologisesta, tiedosta
arkielämässäkin: psykologian tunnilla opetetaan erottamaan arkiajattelu ja ns. “keittiöpsykologia”
tieteellisestä tiedosta ja ajattelusta, jossa päätelmät perustuvat tietoon
ja havaintoihin, eivät yksilön omaan mutu-tuntumaan. Psykologia paljastaa yksilöiden
tyypillisimpiä ajattelu- ja päättelyvirheitä, karkeita yleistyksiä ja tunteita, joihin mm. ennakkoluulot
usein perustuvat, ja tämä vapauttaa ajattelemaan aiempaa rationaalisemmin
ja kenties auttaa välttämään muutamat yleisimmät sudenkuopat. On myös hyvä
ymmärtää, että ihmisen arvioiminen pelkän yhden näkökulman perusteella antaa usein
kovin yksipuolisen kuvan: psykologia opettaa, että ihmisessä on aina sekä biologinen,
psykologinen että sosiaalinen ulottuvuus. Ihmistä arvioitaessa on otettava huomioon
sekä sisäiset seikat, kuten persoonallisuus, kokemukset, motiivit ja tunteet kuin ulkoiset
seikat, kuten kasvatus ja vaihtuvat tilanteet. Psykologian opiskelu siis kehittää myös
ymmärrystä ja ajattelua, jolloin päähän jää muutakin kuin pelkkää irrallista pikkutietoa.
Psykologian valinta reaaliaineeksi saattaa kuulostaa helpolta vaihtoehdolta, mitä se
osittain onkin: monet asiat ovat pääteltävissä myös terveellä arkijärjellä. Psykologiassa
tarvitaan kuitenkin myös suurien kokonaisuuksien hallintaa ja soveltamistaitoja, joten
pelkästään ulkoa pänttääminen ei psykologian yo-kokeessa riitä. Psykologian opiskelu
lukiossa on kaiken kaikkiaan sopivan haastavaa olematta kuitenkaan raskasta, ja se
saattaa osoittautua yllättävänkin hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi.
Lähde: Psykologian opettaja 1/11
5