1 /2018
1
PÄÄKIRJOITUS
Pitkä talvi on muuttunut (vihdoinkin) kevääksi ja ihmismieli
on virkistynyt lisääntyneen valon myötä.
Auringon valolla on todella ihmeellinen voima.
Kevät on sahureille aktiivista aikaa. Sahanterät leikkaavat
ahnaasti puuta ja höylät odottavat malttamattomina
omaa työvuoroaan. Uudisrakennuksia suunnitellaan ja korjausrakentamisenkin
sektorilla ovat kiihkeimmät ajat tulossa.
Lähipuuta
Helmikuun talvisavuilla Ylihärmässä osallistui runsas joukko
yhdistyksemme jäseniä LÄHIPUU®-koulutustapahtumaan. Iltagaalassa
sertifikaatin vastaanottajia oli liki neljäkymmentä.
Erinomainen vastaanotto jäsenistöltä Lähipuu-tuotemerkille
antaa uskoa meille kaikille siitä, että tarvetta markkinointiponnisteluille
on.
Nyt jokaisen yksittäisen jäsenen ja tuotemerkin käyttöönottaneen
yrityksen on huolehdittava, että merkkiä myös markkinoidaan
aktiivisesti asiakaskuntaan päin. Lähipuun idea ja ajatus
on varmasti jokaiselle suomalaiselle mieluinen vastaanotettava.
Ekologisuus, pieni hiilijalanjälki, paikallisuus, kotimaisuus
– kaikki sellaisia argumentteja joihin on helppo sanoa
– kyllä!
Puurakentamisen puolesta
Puu on rakennusmateriaali, jonka suomalainen tunnistaa kotoisaksi
ja turvalliseksi. Puurakentamisen historiaa meillä on
pitkältä ajalta. Paljon pidemmältä ajalta, kuin se kuuluisa miesmuisti…
Puun ominaisuudet rakentamisessa ovat kiistatta erinomaiset,
kun vain muistetaan huolehtia rakennusaikeisesta(kin) kosteuden
eristämisestä.
2
Julkinen rakentaminen kunnissa ja kaupungeissa on perinteisesti
pohjautunut vahvasti ns. betonirakentamiseen. Betoniteollisuus
on onnistunut erinomaisesti omassa markkinoinnissaan
vakuuttamaan kuntapäättäjät betonin helppoudesta ja
kestävyydestä. Viime vuosina pientä muutosta suomalaisessa
kuntakentässä on kuitenkin nähty rakennusten materiaalivalintojen
suhteen. Hienoja esimerkkejä löytyy muun muassa Pudasjärveltä
ja Kuhmosta, joissa tahtotila koko kunnassa on ollut
rakentaa lapsille ja työssäkäyville aikuisille terveellinen ja
virikkeellinen työympäristö – koulu tai päiväkoti suomalaisesta
puusta!
Suomen Sahayrittäjät ry ja LÄHIPUU® ovat tehneet kansalaisaloitteen
puurakentamisen puolesta. Käy sinäkin allekirjoittamassa
aloite www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960
Kansalaisaloitteemme ei vastaisuudessakaan pakota kuntia tai
valtiota rakentamaan puusta, mutta puurakentamisen vaihtoehto
on aina julkisissa rakennushankkeissa selvitettävä.
Ettei kävisi niin kuin Leppävirralla…
Aurinkoisin ja
reippain mielin,
Timo Ripatti
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA
1/2018
LÄHIPUU ®
4 Kestävän metsätalouden ja energian tuottaja
6 Talvisavut Ylihärmässä 2018
12 Puurakentamisen kansalaisaloite
14 Kallion Konepaja oy – 100 vuotta saha-alan kehityksen
kärjessä
18 Janne Larjama, hallituksen uusi jäsen
20 Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinto Nurmijärveläisen
yrittäjäkolmikon yhteistyölle
22 Jäseninfo
23 Suomen Sahayrittäjät ry mukana PuuSuomi-verkostossa
Ripusta seinällesi Puurakentamisen
kansalaisaloite -juliste (s.12) ja käy
allekirjoittamassa netissä!
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2018 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2018
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,
jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com
3
Kestävän metsätalouden
ja energian tuottaja
4
Resurssien viisaalla käytöllä vähennetään
primäärilähteiden tarvetta samalla säästäen
luontoa ja ympäristöä.
Kouvolan Saha toimii tuotannossaan kestävän
metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Sahalla
on puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti
sekä PEFC-merkin käyttöoikeus. Tämän
lisäksi toiminnassa on kiinnitetty huomiota myös energiaasioihin
suunnitelmissa korvata maakaasulämmitystä hakekattilalla.
Nimellisteholtaan 0,99 MW:n hakekattilan rakennustyöt
on aloitettu, arvioitu käyttöönotto on tämän vuoden
marraskuussa. Investointipäätöksen jälkeen on herännyt
kiinnostus tehostaa sahauksen sivutuotteena syntyvän
puun kuoren hyödyntämistä, joten mahdollisuuden avautuessa
Kouvolan Saha osallistui Kouvola Innovationin hallinnoiman
hankkeen Resurssitehokkaat teolliset symbioosit toteutukseen.
Hankkeessa autetaan Kymenlaaksossa toimivia
yrityksiä kehittämään toimintaansa materiaali- ja energiatehokkaammaksi,
jonka tuloksena Kouvolan Sahalle toteutettiin
selvitys Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimesta
sahan sivutuotteiden hyödyntämisestä energiantuotannossa.
Sahan lähtötilanne
Energia- ja ympäristöasiat ovat olleet
tärkeitä Kouvolan Sahan toiminnan kehittyessä.
”Sahan kuivaamon ja höyläämön
tilojen käyttämä lämpöenergia tullaan
tuottamaan maakaasun sijaan hakekattilalla
tämän vuoden joulukuusta
alkaen. Lämpölaitosta on tarkoitus
ajaa pääosin täydellä teholla lähes ympäri
vuoden, jolloin ylijäämäteho myydään
paikallisen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon”,
toteaa Kouvolan Sahan
toimitusjohtaja Terho Haimi. Ilmaston
kannalta puupolttoaineiden käyttö
on pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden
käyttämistä edullisempaa, sillä
kaadettujen tilalle kasvavat puut sitovat
poltossa vapautunutta hiilidioksidia.
Sivutuotteista lämpöä
Tarkastelun tuloksena kannattavin valinta
on lämmityskattila korvaamaan
alueen kiinteistöjen lämmitystarve. Ehdotettu
kattila on mitoitettu 60 % vaaditusta
lämmitystehon tarpeesta, jolloin
huipputehon lämmitystarpeen apuna
voidaan käyttää vuonna 2017 hankittavaa
hakekattilaa. Kiinteän polttoaineen
lämmityskattilassa voidaan polttaa
suunnitellusti sahan sivutuotteita
kuorta ja haketta. Investoinnin takaisinmaksuaika
on alle 10 vuotta, kun huomioidaan
laitoksen elinkaarikustannukset.
Kannattavuutta parantavat mahdolliset
tuet, jota puupolttoainetta hyödyntävälle
lämpökeskukselle voi saada Tekesistä
10–15 prosenttia investoinnista. Tämä
investointi ei kuulu tuen piiriin, koska
lämmöntuotanto korvaa kaukolämmön.
Kouvolan Sahan hiilidioksidipäästöt pienenisivät
lämmityksen muutoksen vaikutuksesta
320 tonnia vuodessa, mikä
vastaa vajaan 200 omakotitalon lämmitysenergiasta
vapautuvaa hiilidioksidipäästöä,
yhden omakotitalon vuosittaisen
lämmitysenergiantarpeen ollessa
10 000 kWh.
Kirjoittaja: Erja Tuliniemi projektipäällikkö Resurssitehokkaat
teolliset symbioosit-hanke,
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Tästä lähti ajatus tulevaisuudessa laajentaa
toimintaa kattamaan omatuotannolla
alueen kiinteistöjen lämmitys- tai
jopa kokonaisenergiantarve, jossa hyödynnetään
sahan sivutuotteena syntyvää
puun kuorta ja kuivaa puuhaketta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
aloitti tulevaisuuden selvitystyön sahan
toiveiden mukaisesti. Tarkastelun tavoitteena
oli tuottaa kustannuslaskelma kolmen
eri toteutuksen kannattavuudesta.
Tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi sovittiin
lämmityskattila kiinteistöjen lämmitykseen,
höyrykattila lämmitykseen sekä
prosessihöyryn- ja sähköntuotantoon,
sekä kaasutusvoimalaitos sähköntuotantoon
ja lämmitykseen.
8
Jämsä 30.8.-1.9.
www.finnmetko.fi
5
Talvisavut
Ylihärmässä
2018
Vuoden tärkein yhdistyksemme järjestämistä tapahtumista on monien
mielestä helmikuinen Talvisavut-tapahtuma. Ensimmäistä kertaa
Talvisavujen historiassa tapahtumapaikaksi oli valikoitunut Ylihärmä – ja
silloinhan ollaan Pohjanmaan lakeuksilla. Näillä seutukunnilla muuten
aikoinaan vaikuttivat legendaariset Isontalon Antti ja Rannanjärvikin…
Sahuri Sami
Kanto
sahausnäytöksessä.
”Päivällä
sahausta ja
illalla vaimon
syntymäpäiväjuhlat
Talvisavuilla”
totesi sahuri
leppoisasti.
Viikonloppu herätti
mielenkiintoa
Lähemmäs kaksisataa majoittujaa oli
ennakkoilmoittautunut Härmän kylpylään
viikonlopun viettoon hyvissä ajoin.
Majoittujia olisi ollut enemmänkin, mutta
”mattimyöhäiset” joutuivat etsimään
majoituskapasiteettia muualta ennakkoilmoittautumisajan
jälkeen. (Ensi
vuonna kannattaa olla ajoissa liikkeellä
varausten suhteen.)
6
Perjantain iltapäivä antoi osviittaa siihen
suuntaan, että ensimmäinen Lähipuukoulutus
kiinnostaa jäsenistöä. Koulutukseen
osallistuikin liki 50 kiinnostunutta
ja virallisia LÄHIPUU®-sertifikaatin
käyttäjiä koulutuksen jälkeen tuli 44 kpl.
Koulutuksen yhteydessä selvitettiin kriteeristöä
tuotemerkin käyttöönottoon
sekä käytiin läpi ympäristöselosteen
(EPD) vaatimaa tutkimusta.
Pakkaset pysyivät loitolla
messupäivänä
Kuluneen lopputalven pakkaskausi oli
vielä kaukana, kun lauantai-aamu valkeni.
Mukavassa parin asteen pakkasessa
oli messuvieraiden ja esittelijöiden miellyttävä
keskustella saha-alan näkymistä
ulko-alueella. Puru oli lennossa parilla
vannesahalla (Woodmizer ja Wirex)
ja perinteisellä pyörösahalla (Laimet)
päästeli lautaa ja lankkua Sami Kanto.
Lähipuu-sertifikaatit ovat jo isolla joukolla.
Lähipuu koulutus veti kiinnostuneita.
Erikoistutkija Tarmo Räty Lukelta.
Pertti Kalliolla kysymyksiä Lähipuusta.
Lähipuu-tutkimuksen tekijä Janne Larjama.
7
Lehtikuusesta terassilautaa Pohjanmaalle.
Ostatko arvan...
Arpajaisten voittaja Olli-Matti Ylitalo.
Moottorisahan kanssa uskomattoman
hienoja taideteoksia tekevä Vesa Virtanen
puolestaan ihastutti kävijöitä muun
muassa upeilla osoitekylteillään. Päätyökseen
Vesa rakentaa hirrestä asiakkaiden
lukuun rakennuksia, mutta omaa
taiteellista näkemystä hän pääsee parhaiten
toteuttamaan moottorisahalla
taiteilemalla. Turengin Terähuollon ja
Sahayrittäjien paistamat makkarat sekä
kuuma mehu maistuivat kävijöille. Taisipa
jokunen teräkin vaihtaa omistajaa Turengin
osastolla!
8
Sisäosastolla olivat mielenkiinnon kohteina
Metsäkeskuksen tarjoamat palvelut,
GVK:n erinomaiset maalit puupinnoille,
LähiTapiolan vakuutuspalvelut,
Kainuun Terähuollon tarjoamat palvelut
ja tietysti perinteiset arpajaiset. Arpajaisten
pääpalkinnon, Tommi Laine
Tradingin lahjoittaman ja Kainuun Terähuollon
kunnostaman terän voitti muuten
Olli-Matti Ylitalo Sodankylästä. Onnittelut
iloiselle sahurille!
Vuosikokous perinteiseen
malliin
Puheenjohtajana toimi vuosikokouksessa
melko tuore yhdistyksemme jäsen
Janne Larjama Taivassalosta. Esityslistalla
oli vuosikokoukselle määrätyt asiat
ja kokous sujui alusta loppuun saakka
hyvässä hengessä. Jäsenmaksu ensi
vuodelle säilyy ennallaan ja hallituksen
kokoonpanoon tuli vain yksi muutos. Eero
Koskela oli ilmoittanut etukäteen jo
tiedon, että hän haluaisi luopua tehtä-
Moottorisahalla taiteilee
kylttiä Vesa Virtanen.
Vesa Virtasen tekemä
Lähipuu-kyltti.
Vannesahalle
helppo nakki,
näyttivät vannesahurit.
Terä teräväksi.
Turengin Terähuollon osaltolla myytiin
teriä oikein urakalla ja kaupanpäälle
juotiin pannukahvit...
9
Puheenjohtajalla on asiaa.
Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK.
Iltajuhlassa tunnelma oli
leppoisa.
västään. Hänen tilalleen hallituksen varsinaiseksi
jäseneksi valittiin yksimielisesti
Janne Larjama Taivassalosta.
Eero Koskelalle haluammekin antaa suuret
kiitokset Suomen Sahayrittäjät ry:n
eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.
Iltajuhlan glamouria
Iltajuhlan vieraita odotti Härmän kylpylän
ravintolasalissa kauniisti katetut juhlapöydät.
Ennen päivällistä oli kuitenkin
pienimuotoista ohjelmaa.
Juhlapuheen piti kansanedustaja Susanna
Koski. Hän toimii myös eduskunnan
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäse-
10
nenä. Saimme vietyä hänen kauttaan
viestiä eduskuntaan Lähipuu-tuotemerkin
ja puurakentamisen kansalaisaloitteen
tiimoilta.
MTK on Suomen Sahayrittäjät ry:n vahva
yhteistyökumppani. Puumarkkinoista
ja sahateollisuuden puunkäytön näkymistä
iltajuhlassa kertoi tutkimuspäällikkö
Erno Järvinen. Myös Lähipuutuotemerkki
sai lämpimän vastaanoton
MTK:n puolelta.
Vuoden Sahayrittäjä -palkinto
Nurmijärveläiselle kolmikolle
Talvisavut-tapahtumaviikonlopun ehdoton
huipennus on Vuoden Sahayrittäjä
-palkinnon luovutus. Tämänvuotisessa
juhlassa palkinnon saivat kolme eri yritystä,
jotka tekevät ansiokasta ja tuloksellista
yhteistyötä yksissä tuumin. Palkitut
olivat: Sahayrittäjä Pentti Huppunen,
Höyläämö Huppunen Ky ja Metsätila-arviointi
O. Nieminen Oy.
Kolmikon yhteistyö on löytänyt selkeän
markkinaraon kotimaiselle lehtikuuselle
pääkaupunkiseudun tuntumassa.
Vuoden Kehittäjä -palkinto luovutettiin
Kallion Konepaja Oy:lle, jonka historia
yltää jo 100 vuoden päähän. Ilman Kara-sahojen
pitkällistä kehitystyötä ei saha-alalla
olisi nykyään käytössä heidän
Yllätyssynttärionnittelut Kannon perheeseen.
Vas. Kansanedustaja Susanna
Koski, Kauhavan kaupunginjohtaja
Markku Lumio sekä Vuoden
Sahayrittäjä 2017 -palkinnon
saajat Jyrki Huppunen, Pentti
Huppunen ja Olavi Nieminen.
kehittämiään innovaatioita. Onnittelut
vielä kerran kaikille palkituille!
LÄHIPUU®-sertifikaatteja oli pöydällä
odottamassa ottajiaan mittava määrä.
Kaikkiaan ensimmäisen koulutuksen läpikäyneitä
yrityksiä oli 44 kpl. Kehystetyt
sertifikaatit olivat mieluinen vastaanotettava
jokaiselle Lähipuu-yrittäjälle.
Herkullisen illallisen nautittuamme oli
aika siirtyä nauttimaan ravintolan tarjoiluista
ja viettämään yhdessäolon riemukkaita
hetkiä. Ja niin kuin aina ennenkin
– puru tuntui pöllyävän aika monessa
pöydässä…
Teksti: Timo Ripatti
Kuvat: Marc Sabat
Kehittäjäpalkinto Kallion Konepaja Oy.
11
PUURAKENTAMISEN KANSALAISALOITE
Suomen kaikissa julkisissa rakentamishankkeissa
(valtio, kunta) on aina tutkittava myös
puurakentamisvaihtoehto
Perustelut:
Ilmastomuutoksen torjumiseksi
on tutkittava ja käytettävä
kaikki mahdolliset keinot.
Maailmanlaajuisesti tulisi
suosia ekologisia, vähähiilisiä
ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.
Suomessa metsät
ovat tässä tarkastelussa avainasemassa.
Suomen metsät
kasvavat nykyisin kestävästi
tamisessa puuhun sitoutunut
hiili varastoituu pitkiksi ajoiksi
puutuotteisiin. Elinkaarensa
lopussa puutuotteet voidaan
hyödyntää esimerkiksi energiana.
Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja
ja mahdollisuuksia ei
vielä riittävästi tunneta Suomessa.
Tästä syystä monissa
12
enemmän puuta kuin sitä hyötykäytetään.
Suomen biotalouden
arvosta yli puolet tulee
metsäsektorilta.
Puurakentaminen on tärkeä
osa biotaloutta ja sitä voidaan
perustella ympäristösyistä.
Kasvaessaan yksi kuutiometri
puuta sitoo itseensä tonnin
ilman hiilidioksidia ja samalla
fotosynteesissä vapautuu
700 kiloa happea ilmakehään.
Puun kuivapainosta puolet on
hiiltä. Metsät ovat kasvaessaan
hiilinieluja ja puutuotteet
ovat hiilivarastoja. Puurakenvaltion
ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa
ei tutkita
puurakentamismahdollisuutta,
vaan se usein hylätään hyvinkin
aikaisessa hankevaiheessa
puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen
ja virheelliseen tietoon
ja näkemykseen perustuen.
Siksi tarvitaan laki, että kansallisten
ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi ja kansantalouden
nimissä Suomen kaikissa
julkisissa rakentamishankkeissa
on aina tutkittava myös
puurakentamisvaihtoehto.
Suomen Sahayrittäjät ry - LÄHIPUU®
Kannata tätä aloitetta osoitteessa
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960
13
Toimitusjohtaja Janne Kallio
Kallion Konepaja oy –
100 vuotta saha-alan
kehityksen kärjessä
14
Kallion Konepajan sataa toiminnan vuotta juhlistetaan tänä
vuonna. Raisiossa toimiva perheyritys on eittämättä ollut koko
historiansa ajan suunnannäyttäjä piensaha-alan kehitystä
arvioitaessa. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on luonut lukuisia
innovaatioita sadan vuoden ajan. Tuotekehitys on edelleenkin yksi
yrityksen painopistealueista.
Kallion Konepajan perustaja
Nikolai Kallio ei varmaankaan
arvannut millaisen
kehityskäyrän pyörösahatekniikka
ottaa tulevaisuudessa. Ensimmäistä
raisiolaista sahaa suunniteltiin
yrityksen perustamisvuonna 1918 Karan
silloisissa, varsin vaatimattomissa tuotantotiloissa.
Omat haasteensa tuoreeseen
yritystoimintaan loi myös yhteiskunnallinen
ilmapiiri. Juuri itsenäistynyt
kansakunta oli ajautunut keskinäiseen
välien selvittelyyn varsin laajalti.
Kara vuosimallia 1933.
Juuret syvällä Raisiossa
Ensimmäisen puurunkoisen ja hihnavälitteisellä
vaihteistolla sekä hammastankovedolla
olevan sahan rakentaminen
kuitenkin alkoi heti ensimmäisen
toimintavuoden aikana, ja siitä hetkestä
alkaen voidaan katsoa suomalaisten
sirkkelisahojen tuotannon virallisesti alkaneen.
Tällä tekniikalla sahoja valmistettiin aina
1930–1940 lukujen taitteeseen saakka.
Kallion Konepajan tuotanto ei ole aina
keskittynyt pelkästään sahoihin. Varsinkin
taipaleen alkupuolella tuotannossa
olivat muun muassa klapikoneet, olkilietsot,
olkisilppurit, hydrauliset vinssit
ja valmistipa yritys jopa navetoiden lannansiirtolaitteitakin.
Raakalaudan jatkojalostukseen Kallion
Konepaja valmisti ensimmäisen höylän
vuonna 1936. Höyliä yritys valmisti
muutaman sadan kappaleen verran.
Nikolai Kallion kaksi poikaa, Ilmari ja
Jaakko Kallio ottivat yrityksen vetovastuun
vuonna 1938, vaikkakin Jaakko oli
tuolloin vielä alaikäinen. Talvisodan ajan
konepajan toiminta oli pysähdyksissä.
Jatkosodan aikana yritys toimi jälleen ja
tuotanto meni kokonaisuudessaan puolustusvoimien
tarpeisiin. Sotavuosien jälkeen
jatkui konepajan työ sahojen kehittämisellä.
Kara-sahoihin suunniteltiinkin
kitkasyöttö ja merkittävä kehitysaskel –
rautarullien päällä kulkeva sahauspöytä.
Kallion Konepaja kasvun
vaiheessa
Suomi eli sotavuosien jälkeen haasteellisia
aikoja. Kaikkea tarvittiin ja toisaalta
kaikesta oli pulaa. Pulaa oli myös rakennustarpeista,
olihan moni koti tuhoutunut
sodan melskeessä ja siirtolaisille tarvittiin
kattoa pään päälle. Näihin haasteisiin
oli oiva ratkaisu tarjolla Raisiossa.
Kallion Konepajan kehitystyö oli tuonut
sahaan kitkasyötön lisäksi vaijerivedon
pöydän liikutteluun ja jo vuonna 1954
valmistui myös ensimmäinen hydraulisyöttöinen
saha.
Vaikka puuta oli tarjolla metsissä runsaasti
niin rakentamiseen kuin koneiden
runkorakenteisiinkin, nähtiin Karasahojen
ensimmäinen teräsrunko vuonna
1958.
Pöydän rullien rakenteessa kehitystyö
jatkui myös – 1962 rullat muuttuivat
kuulalaakeroiduiksi putkirulliksi. Mainittakoon,
että ensimmäinen Karan valmistama
sahalaitos lähti asiakkaalle jo
1960-luvun loppupuolella.
Uudet toimitilat – taloudelliset
haasteet
Kallion Konepaja tarvitsi paremmat toimitilat.
Tontin halkaiseva tie esti tuotantorakennusten
laajentamisen vanhalla
toimipaikalla. Uusi paikka konepajan
toimintaa varten löytyi Nesteentieltä.
Oli tullut myös aika, jolloin Kallion suvun
kolmas sukupolvi siirtyi yhtiön kirjoille.
15
Uusi saha
lähdössä
asiakkaalle.
16
Ilmari Kallion poika Pertti Kallio oli valmis
astumaan yhtiön palvelukseen heti
armeijan jälkeen, vuonna 1965.
Kustannukset uusista toimitiloista olivat
kuitenkin ajaneet konepajan talouden
tiukille. Niinpä Pertti Kallio joutuikin
muiden konepajan miesten tavoin työttömäksi.
Onnekseen hän kuitenkin pääsi
vähäksi aikaa Raision tehtaalle metallimiehen
töihin.
Tiukassa taloustilanteessa usko Kallion
perheyritykseen ja tulevaisuuteen kuitenkin
säilyi. Uusi vuosikymmen tuli olemaan
merkittävää aikaa teollisen valmistuksen
sekä teknisen kehityksen saralla.
Kallion Konepaja Oy
• y perustettu 1918
• y perustaja Nikolai Kallio
• y ensimmäisen Kara- sahan valmistaminen
alkoi heti perustamisvuonna
• y kehitystyön tuloksena vuosikymmenten
saatossa laajalti saha-alan
innovaatioita mm. vetävä pystytela,
pelkansuuntausautomaatti, käsisyöttö,
hydraulinen perämies…
• y valmistanut historiansa aikana tuhansia
sahoja ja sahalaitoksia
• y yrityksen johdossa nyt 4. sukupolvi
tj. Janne Kallio -33 v.
• y työntekijöitä 12
Tuotekehitys ja myynti kiihtyy
1970-luvulta alkaen
Työturvallisuus on aina puhuttanut
myös saha-alaa, eikä syyttä. Moni entisaikojen
sahuri ei valitettavasti välttynyt
vahingoilta tai onnettomuuksilta työssään.
Sormet liikkuivat liian lähellä vinhasti
pyörivää terää ja tukkipöydän liikuttelu
tehtiin perinteisesti jalkakäyttöisellä
vivulla.
Turvallisuusnäkökohtiin on kuitenkin aina
paneuduttu Kallion Konepajalla huolella
ja kehitystyön uusimpana innovaationa
valmistuikin pystytela vuonna
1974. Varsinaiseen tuotantoon pystytela
pääsi vuotta myöhemmin. Nyt sahurin
työ helpottui merkittävästi ja myös
työn tuottavuus kasvoi. Pystytelan ominaisuuksia
kehitettiin lisää ja varsinkin
vetävä pystytela sai vankkumattoman
suosion sahureilta.
Valmiin sahatavaran ja sahapintojen pudotuslaitteet
kehitettiin vuosikymmenen
loppupuolella. Asiakkaille tarjottiin
myös mahdollisuutta hankkia saha perinteisen
vaijerivedon sijasta jämäkällä
ja tarkemmalla ketjuvedolla.
Uusiin ja nykyäänkin käytössä oleviin
toimitiloihin Konsantielle yritys muutti
1975.
Myyntiin ja markkinointiin alettiin panostaa
nyt toden teolla ja myös vientiponnistelut
lupailivat yrityksen kasvua.
Pertti Kallio ja Markku Häyrinen osallistuivat
Mikkelin maatalousnäyttelyyn
vuonna 1975 uudella pystytelalla varustetulla
sahalla. Suuren kiinnostuksen
innoittamana Kara:n saha vietiin vielä
Posiolla järjestettyyn maatalousnäyttelyyn.
Markkinointiponnistelut tuottivat
tulosta ja kotimaan kauppa sekä vienti
ulkomaille lähtivät kovaan kasvuun.
Yksiteräisiä sahoja vuonna 1978 myytiin
kotimaahan 55 kpl ja vientiin 10 kpl.
Vuotta myöhemmin luvut olivat kotimaan
osalta jo 105 kpl ja vientiin 75 kpl.
Vuosikymmenen lopulla myös laitossahojen
kysyntä ja kauppa vilkastui. Ulkomaillakin
ymmärrettiin luottaa suomalaiseen
osaamiseen ja yhteistyössä
Raute:n kanssa valmistui sahalinja Tansanian
Arushaan vuonna 1976.
Nykyaikainen saha saa
muotonsa 80-luvulla
Kallion Konepajalla on aina otettu
myönteisesti vastaan ”kentältä” tulleet
asiakaspalautteet ja kehitysideat. Useasti
vasta loppukäyttäjän päivittäisessä
työssä hioutuvat ne lopulliset innovaatiot.
Insinöörin suunnittelutyö on kyllä
arvokasta, mutta käyttäjän kokemukset
monesti kruunaavat insinöörin ajatelmat.
Painetta sahan kehittämiseen tulikin
varsin merkittävissä määrin varsinkin
1980-luvulla. Työvoimakustannukset kohosivat
ja tulosta piti sahurinkin saada.
Suunnittelun ja kehitystyön tuloksena
syntyi muun muassa hydraulisesti toimiva
perämies, joka mahdollisti niin sanotun
yksinsahauksen. Vuonna 1986
suunnittelupöytä toi tuotantoon tukinsiirtimeen
integroidun pyörityslaitteen,
jonka avulla oli helppoa pyörittää sahattava
tukki haluttuun asentoon. Tukinsiirtimen
suunnitteli Kallion Konepajalla insinööri
Arto Aalto.
Jokainen kokeneempi sahuri muistaa,
kuinka olkapää oli aikoinaan kovilla mekaanista
mittalaitetta edestakaisin käytettäessä.
Täyden sahauspäivän aikana
kun sahurin on mittarin lukemaa monta
kertaa muutettava…
Tähänkin ongelmaan Kara-sahoilla oli
ratkaisu. Hydraulisesti tai elektrohydraulisesti
toimiva mittalaite helpotti
merkittävästi ylävartalon ja olkapäiden
rasitusta sahaustyössä.
Vaaran veljesten ja Kallion Konepajan
yhteisen kehitystyön tuloksena syntyi
myös pelkansuuntausautomaatti vuosikymmenen
loppupuolella.
Sahaustyö ja saha olivat loppujen lopuksi
lyhyessä ajassa kokeneet ison joukon
uudistuksia, joilla oli kauaskantoisia ja
myönteisiä vaikutuksia.
Seuraavat vuodet kehitystyössä olivat
enemmänkin olemassa olevien keksintöjen
hiomista sekä panostamista vielä
entistä enemmän työturvallisuuteen.
Toki täytyy muistaa myös vetävän mittavasteen
tulo markkinoille 2000-luvun
alussa. Sen mukanaan tuoman helpotuksen
ovat huomanneet varsinkin talvella
jäistä puuta sahaavat Kara-sahurit.
100 vuotta takana – tulevaisuus
edessä
Paljon on kehitystyötä tapahtunut Kallion
Konepajan alkusysäyksestä lähtien.
Työvoiman tarvetta sahoilla ei ole entiseen
malliin – kiitos teknisten ratkaisuiden.
Sahojen kysyntä ja tarve on tullut
huippuvuosista rajusti alaspäin, mutta
sahalaitosten ja sahojen kauppa käy kuitenkin
vakaasti. Sahojen ulkomaan viennissä
on myöskin tultu alaspäin.
Kallion Konepajan valmistamia Kara-sahoja
on viety ympäri maapalloa. Voisi
melkeinpä väittää, että jokaisella maanosalla
on löydettävissä maa, jossa on
Raisiossa valmistettu saha tai sahalaitos.
Suurimpia vientimaita ovat vuosien
saatossa olleet Venäjä, Norja, Ruotsi ja
Afrikan eri valtiot.
Kallion suvun neljäs sukupolvi on nyt konepajan
vetovastuussa.
Janne Kallion toimitusjohtajan työ alkoi
vuonna 2014. Sitä ennen hän toimi
oman yrityksensä leivissä liki seitsemän
vuoden ajan.
Tuotepäällikön tittelillä nykyään Kallion
Konepajalla työskentelevä Jukka Virtanen
on monille saha-alan ihmisille tuttu.
Hänen työuransa alkoi 1981 tuotannon
puolella ja myyntityö sahojen parissa
on vuosien saatossa tutustuttanut hänet
moniin sahureihin – niin kotimaassa
kuin ulkomaillakin. Ulkomaan myyntiin
konepajalla on vajaan vuoden ajan
keskittynyt vientipäällikkö Markus Leskinen.
Hallituksen puheenjohtajana Kallion Konepajalla
toimii sahamiesten Grand Old
Man, Pertti Kallio.
Suomen Sahayrittäjät ry onnittelee pitkän
päivätyön tehnyttä Kallion Konepaja
Oy:tä ja toivottaa edelleen yhtä aktiivista
otetta seuraavallekin sadalle vuodelle!
Teksti: Timo Ripatti
Kuvat: Timo Ripatti ja Kallion Konepaja Oy
17
Janne
Larjama,
hallituksen
uusi jäsen
Aloitan kiittämällä Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenistöä
hallituspaikan myötä osoitetusta luottamuksesta.
Kotimaisen metsäteollisuuden
asemaa sekä arvostusta
on viimeisinä vuosikymmeninä
haastettu eri suunnista,
ja alan tulevaisuuden näkymät sekä
kannattavuus ovat olleet koetuksella
jo pitkään. Toimialalla vallinnut epävarmuus
on johtanut niin koulutuksen
kuin alalle pyrkivien työvoimaresurssien
määrän laskuun. Nykyisin bio- sekä
metsätalouden yhteiskunnallista merkitystä
tuskin kukaan enää uskaltaa epäillä.
Kestävää kehitystä kohti ajavat trendit
ovat meillä ja maailmalla nostaneet
puumateriaalin kysyntää sekä kilpailukykyä,
tarjotakseen vaihtoehtoja fossiilisten
tuotteiden korvaamiseen vuosi vuodelta
kiihtyvällä vauhdilla. Kotimaassa
tarvitaan nyt uusia innovaatioita, laajaalaista
yhteistyötä sekä toimintaverkostojen
solmimista, jotta asetettuun haas-
18
teeseen voidaan vastata niin kotimaassa
kuin kansainvälisesti.
Kotimaisen toimialakehityksen ohella
myös oma kasvutarina puumieheksi on
ollut vaiherikas. Työhistoriaan ehti kertyä
noin 10 vuotta digipuolen myynti-,
tuote- sekä palvelukehityksen parissa
ennen paluuta lähtöpisteeseen, jatkamaan
Taivassalossa sijaitsevan perheyrityksemme
piensaha- sekä höyläämötoimintaa.
Keväällä 2015, pian 60-vuotta
täyttävän yrityksemme tulevaisuutta
pohtiessani, hakeuduin Lappeenrannassa
yrittäjyyden sekä kestävän kehityksen
DI-tutkinto-ohjelmaan. Tutkinnon edetessä
kasvoi arvostus kotimaisen koulutusjärjestelmään,
joka oli sisällöllisesti
huippuluokkaa ja onnistui tuomaan esitellyn
teorian myös käytäntöön eri teemojen
käsittelyssä.
Kestävän kehityksen alakategoriaan osui
luontevasti lopputyönä 2017 valmistunut
Lähipuu-tutkimus, jossa piensahatoiminnan
kehitystä, tulevaisuutta sekä
yhteisömerkin menestystekijöitä tunnistettiin
eri sidosryhmien kautta. Osana
tutkimusta sekä tälle asetettua työryhmää
syntyi tilaisuus tutustua eri osapuolien
näkemyksiin, jossa kokonaiskuva
kotimaisen sahateollisuuden nykytilasta,
rakenteista sekä tarpeista tuli hyvin
yhtenäiseksi. Sahayrittäjien piensahoille
lanseeraaman Lähipuu-yhteisömerkin
viestinnän kantavina tekijöinä ovat toiminnan
kestävä kehitys sekä yhteiskunnallisen
merkityksen korostuminen. Lähipuussa
kohtaavatkin niin puumateriaalin
arvoketjun kasvu kuin koko metsäteollisuuden
toimialalle kohdistettujen
odotusten saavuttaminen.
kun päätät sahata
Vuoden 2015 keväällä tehty ympäristömuutos on sittemmin
tuonut mukanaan pitkiä, mutta sitäkin antoisampia
päiviä puunjalostuksen parissa. Työstettävänä
raaka-aineena puu tarjoaa monimuotoisuutensa kautta
niin sopivasti haastetta kuin onnistumisen iloa, että työpäiviin
ja uusiin projekteihin on helppo syttyä. Taustalla
kokemukset eri toimialoilta sekä koulutuksen kautta
ovat jalostavat jatkuvasti uusia toiminta- sekä kehitystoimenpiteitä,
jotka odottavat sopivaa tilaisuutta rakentavalle
keskustelulle.
Uuden kynnyksellä on muistettava myös ylläpitää sekä
vaalia vuosien saatossa kartutettua pitkää perinneosaamista
ja tietotaitoa. Puumateriaalia kohtaan lisääntynyt
arvostus on lisännyt luottamusta tulevaisuuteen myös
meille ja muille alan pienemmille yrityksille, jotka pyrkivät
vahvuuksiensa kautta löytämään oman paikkansa
markkinoilla. Meneillään oleva toimintaympäristön
muutos on iso haaste, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuden
erottua joukosta, ei jätetä tilaisuutta käyttämättä!
Suomen Sahayrittäjillä on käsissä erinomainen
kasvunpaikka ja olen innoissani saadessani viedä tätä
tavoitetta kohti ajavia toimenpiteitä eteenpäin yhdessä
osaavien kollegojen kanssa.
OKRA-2018
maatalousnäyttely
4.–7.7.2018
Oripään lentokenttä
Suomen Sahayrittäjät ry ja useat laitevalmistajat
ovat tulevana kesänä isosti näkyvillä
OKRA-näyttelyssä. Löydät kaiki alan
toimijat kätevästi samalta näyttelyalueelta.
Nähdään!
Menestystä sahayrittäjille vuoteen 2018!
Janne Larjama
19
Vuoden Sahayrittäjä palkinnon saajat vas. Olavi Nieminen, Pentti Huppunen, Jyrki Huppunen ja Mikko Nieminen.
Vuoden Sahayrittäjä 2017
-palkinto Nurmijärveläisen
yrittäjäkolmikon yhteistyölle
20
Sahayrittäjä Pentti Huppunen, Höyläämö Huppunen
Ky ja Metsätila-arviointi O. Nieminen vastaanottivat
Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinnon. Ennakkoluuloton
ja menestyksekäs yhteistyö kolmikon välillä on esimerkki
onnistuneesta ja tuloksekkaasta verkostoitumisesta.
Palkinto luovutettiin Suomen Sahayrittäjät ry:n Talvisavut
2018 -tapahtumassa Ylihärmässä 10.2.2018.
Olavi Nieminen, Pentti Huppunen ja
Jyrki Huppunen aloittivat yhteistyön
lehtikuusen sahauksessa ja höyläyksessä
vuonna 2011. Kokemusta lehtikuusen
jalostuksesta oli saatu kuitenkin jo aiemmin
Lopen Haapastensyrjästä hankituista
lehtikuusitukeista, joita oli sahattu ja höylätty
omaan käyttöön. Alkuun lähdettiin kokeilumielellä,
mutta pian lehtikuusi vakiintui isoksi osaksi
kunkin yrittäjän työtä.
”Laadukkaasta kotimaisestä siperian lehtikuusesta valmistuu
laadukasta ja kestävää terassilautaa”, toteaa Pentti Huppunen.
Työnjako kolmikossa toimii siten, että
Olavi Niemisen vastuulla on hankkia sahattavat
tukit. Kotimaiset siperian lehtikuusitukit
löytyvät onneksi kohtalaisen
matkan päästä. Suurimpia toimittajia
ovat Metsähallitus, Tornator sekä metsänhoitoyhdistykset.
Pentti Huppusen
työtä puolestaan on sahata tukit pyörösahalla.
Tarvittaessa hän pienii isompia
tukkeja myös vannesahalla. Laudat
ja lankut rimoitetaan heti sahalla ja rimaniput
siirretään Jyrki Huppusen kuivaamoon,
jonne matkaa sahalta tulee
vain 300 metriä. Kuivauksen jälkeen Jyrki
höylää laudat ja siirtää valmiin tavaran
varastoon odottamaan ostajia.
Kolmen yrittäjän tärkein tuote on terassilauta,
jota höylätään neljää eri kokoa.
Suosituimmat tuotteet ovat mitoiltaan
28 x 145 ja 33 x 195. Myös lankkuja ja
tolppia höylätään piharakentamiseen.
Merenrantalaitureihin valmistetaan järeitä
hirsiä ja perinteisillä lehtikuusipitkospuilla
on jatkuvasti markkinoita. Jyrki
Huppusella on myös höylän terät erilaisten
ulkovuorilautojen ja sisäpaneelien
höyläykseen.
Olavi Niemisen poika ja isänsä yrityksen
osakas Mikko Nieminen on valmistanut
lehtikuusesta myös parvekelaattoja, hirvitorneja
ja ulkoilualueiden opastetauluja
myyntiin.
Yhteistyö yrittäjäkolmikolla on sujunut
alusta alkaen loistavasti ja toimintaa on
kehitetty ja tehostettu vähitellen. Sahaus
ja lautojen rimoitus on saatu nyt täysin
katon alle ja valmiin tavaran kuljetuksista
osa on ulkoistettu. Sahattavien
tukkien pituuksia on karsittu kolmeen
eri pituuteen ja se on helpottanut sekä
tukkien että valmiin tavaran käsittelyä.
Kotimaisen lehtikuusen kysynnän uskoo
kolme yrittäjää jatkuvan hyvänä, koska
sillä on paljon nykyihmiselle tärkeitä
ominaisuuksia. Lehtikuusi sopii ulkorakentamiseen,
kestää ilman käsittelyä
ja harmaantuu kauniisti vanhetessaan.
Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja
ekologisuus ovat olleet kolmikon toiminnan
kulmakiviä yhteistyön alusta saakka.
Toiminnan sijoittuminen Nurmijärven
Perttulaan on yrittäjien mielestä kiistaton
etu, ovathan isot ulkorakentamismarkkinat
aivan lähialueella. Tärkeintä
yhteistyön onnistumisessa on kuitenkin
hyvä porukka. Jokaisella on yhtälössä
oma paikkansa, mutta kaikki kantavat
vastuuta myös kokonaisuudesta, toteavat
palkitut LÄHIPUU®-yrittäjät.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
21
JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
Emport Oy
Tikinmaantie 66, 37630 Valkeakoski
puh: 040 5052 3044
Vesawood Oy
Kalervonkatu 48, 53100 Lappeenranta
puh: 050 5839 469
CWP - Coloured Wood Products Oy
Jänhiäläntie 9, 55300 Lappeenranta
puh: 050 3773 766
Woodagent Niemelä Ay
Kauppatie 1, 66400 Laihia
puh: 06-4771 433
Suomen Sahayrittäjien ry:n
hallitus 2018
Puheenjohtaja Timo Ripatti, Leppävirta
Varapuheenjohtaja Jukka Tolonen, Kajaani
Janne Larjama, Taivassalo (uusi)
Arto Käkönen, Janakkala
Mika Lottanen, Nukari
Jouni Mähönen, Ii
Matti Perälä, Humppila
Jorma Sirpoma, Oitti
Jukka Virtanen, Raisio
Sirkku Varpa, Asikkala
Varajäsenet:
Jukka Tuomenoja, Loppi
Mikko Laine, Laitila
Kimmo Auvikainen, Nastola
Toiminnantarkastaja: Seppo Suominen, Mikkeli
Varalla: Taina Laine, Laitila
Metsäpalvelu Janne Jylhä
Lähenevantie 5, 68370 Ullava
puh: 040 594 4022
Vilska Timber Ky
Teuvo Hokkanen
Vuojalahdentie 116, 51440 Vuojalahti
puh: 050 5170 909
Suomen Sahayrittäjät ry:n pankkiyhteys
on muuttunut vuodenvaihteessa
Uusi tilinumeromme Oma Säästöpankissa
FI88 4108 0010 3563 61
Vesa Virtanen
Ahopellonkatu 17, 42100 JÄMSÄ
puh: 0400 358 955
Suomen Sahayrittäjien jäsen!!!
Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme
www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset
Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri Suomen, joissa
tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,
että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.
22
Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi
Tuupalan puukoulu sai ensimmäisen Suomen Sahayrittäjien
myöntämän Puurakentamisen Diplomin.
MYYDÄÄN
MYYDÄÄN
Siirrettävä KaraMaster kenttäsirkkeli
vm. 2010. Otettu
käyttöön 2011.
LAIMET 120 sirkkelisaha
• v. 2003
• kiinteästi asennettu 9 m pöytä
• kumirullat
• varustettu yksin sahauksella
• Sahattu n. 100 h/v.
H. 24 000 € alv 0%.
E-P 040-5476694
Sis.elektroninen mittalaite,
hyd.perämies, hyd. puun pidin,
vastapuolen pintapyörä, vastapuolen
pintakuljetin, pudotinlaiteet,
purupuhallin.
Lisäksi erillinen teroituskone ja
useita kovapalateriä ja muuta
sahaukseen liittyvää. Sahattu
n. 3-4kk vuodessa.
Valtra N101H 45 etukuormaimella
vm. 2007. Ajettu
vain 2175 h. Varusteita: hyd.
kallistin, kauha + trukkipiikit,
ilmastointi. Siisti kone.
Pekka Pekonen
0405833511
peku.pekonen@suomi24.fi
Vääksy
Pezzolato hinattava särmäsaha 13 hv Honda
bensiinimoottorilla.
• Portaaton leveydensäätö 75 – 500mm, 2 terää,
molemmat säätyvät samanaikaisesti
• Max paksuus 70mm
• Portaaton syöttönopeus
• Max kappaleen pituus 6m
• Moniteräakseli 6 terää (lisävaruste 600€)
• Mahdollisuus muuttaa sähkökäyttöiseksi tai
traktorikäytölle
Hinta 3200€ + alv 24%
Kernaalan SahausPalvelu Riihimäki
0400 965302
sahauspalvelu@kernaalansahauspalvelu.fi
LYHYET
Suomen Sahayrittäjät ry
mukana PuuSuomiverkostossa
Suomen Sahayrittäjät ry on yhtenä toimijana käynnistämässä
PuuSuomi-verkostoa uudelleen toimintaan.
Verkoston toiminta on ollut muutaman vuoden pysähdyksissä,
mutta 4.4.2018 liki 40 puualan toimijaa ympäri
Suomen kokoontui ympäristöministeriöön luomaan uutta
nostetta toimintaan. PuuSuomi-verkoston kokoonkutsujana
toimi ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö
Petri Heino.
Päivän aikana saatiin varsin kattava käsitys puualan kehityshankkeiden
tilasta ja kartoitettiin samalla toiminnan jatkon
kannalta tärkeitä painopistealueita.
Haluatko
ammattilaisen
hoitamaan varojasi?
Oma Säästöpankista saat verotehokkaat ja
monipuoliset sijoitusratkaisut yrityksesi varojen
ammattimaiseen sijoittamiseen ja sijoitussalkun
hajauttamiseen. Meiltä saat myös turvaa yrittäjän
arkeen ja yrityslainojen takaisinmaksuun.
Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien
suomalaiseen pankkiin omasp.fi.
Verkoston päätavoitteina ovat muun muassa puurakentamisen
edistäminen ja puualan toimintaedellytysten kehittäminen
sekä puualan hankkeiden koordinointi.
PuuSuomi-verkoston uudeksi vetäjäksi on nimetty metsänhoitaja
Inkariina Itänen.
Hän on aiemmin toiminut monissa sahateollisuuden kansainvälisissä
myyntitehtävissä. Inkariinan työpiste löytyy
Kainuun ELY-keskuksessa Kajaanissa.
23
OPINTOMATKALLE
ESPANJAAN !!
Suomen Sahayrittäjien
opintomatka Espanjaan
on tulossa syys-lokakuun
vaihteessa!
Heti kun matkaohjelma varmistuu, lähetämme
kaikille jäsenille tietopaketin sähköpostissa.
Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita
muutokset info@sahayrittajat.fi
Matkaohjelma tulee myös nähtäville nettisivuille
www.sahayrittajat.fi
Change language