Suomen Sahayrittäjät 1/2018

viliharkonen

1 /2018

1


PÄÄKIRJOITUS

Pitkä talvi on muuttunut (vihdoinkin) kevääksi ja ihmismieli

on virkistynyt lisääntyneen valon myötä.

Auringon valolla on todella ihmeellinen voima.

Kevät on sahureille aktiivista aikaa. Sahanterät leikkaavat

ahnaasti puuta ja höylät odottavat malttamattomina

omaa työvuoroaan. Uudisrakennuksia suunnitellaan ja korjausrakentamisenkin

sektorilla ovat kiihkeimmät ajat tulossa.

Lähipuuta

Helmikuun talvisavuilla Ylihärmässä osallistui runsas joukko

yhdistyksemme jäseniä LÄHIPUU®-koulutustapahtumaan. Iltagaalassa

sertifikaatin vastaanottajia oli liki neljäkymmentä.

Erinomainen vastaanotto jäsenistöltä Lähipuu-tuotemerkille

antaa uskoa meille kaikille siitä, että tarvetta markkinointiponnisteluille

on.

Nyt jokaisen yksittäisen jäsenen ja tuotemerkin käyttöönottaneen

yrityksen on huolehdittava, että merkkiä myös markkinoidaan

aktiivisesti asiakaskuntaan päin. Lähipuun idea ja ajatus

on varmasti jokaiselle suomalaiselle mieluinen vastaanotettava.

Ekologisuus, pieni hiilijalanjälki, paikallisuus, kotimaisuus

– kaikki sellaisia argumentteja joihin on helppo sanoa

– kyllä!

Puurakentamisen puolesta

Puu on rakennusmateriaali, jonka suomalainen tunnistaa kotoisaksi

ja turvalliseksi. Puurakentamisen historiaa meillä on

pitkältä ajalta. Paljon pidemmältä ajalta, kuin se kuuluisa miesmuisti…

Puun ominaisuudet rakentamisessa ovat kiistatta erinomaiset,

kun vain muistetaan huolehtia rakennusaikeisesta(kin) kosteuden

eristämisestä.

2

Julkinen rakentaminen kunnissa ja kaupungeissa on perinteisesti

pohjautunut vahvasti ns. betonirakentamiseen. Betoniteollisuus

on onnistunut erinomaisesti omassa markkinoinnissaan

vakuuttamaan kuntapäättäjät betonin helppoudesta ja

kestävyydestä. Viime vuosina pientä muutosta suomalaisessa

kuntakentässä on kuitenkin nähty rakennusten materiaalivalintojen

suhteen. Hienoja esimerkkejä löytyy muun muassa Pudasjärveltä

ja Kuhmosta, joissa tahtotila koko kunnassa on ollut

rakentaa lapsille ja työssäkäyville aikuisille terveellinen ja

virikkeellinen työympäristö – koulu tai päiväkoti suomalaisesta

puusta!

Suomen Sahayrittäjät ry ja LÄHIPUU® ovat tehneet kansalaisaloitteen

puurakentamisen puolesta. Käy sinäkin allekirjoittamassa

aloite www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960

Kansalaisaloitteemme ei vastaisuudessakaan pakota kuntia tai

valtiota rakentamaan puusta, mutta puurakentamisen vaihtoehto

on aina julkisissa rakennushankkeissa selvitettävä.

Ettei kävisi niin kuin Leppävirralla…

Aurinkoisin ja

reippain mielin,

Timo Ripatti

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


1/2018

LÄHIPUU ®

4 Kestävän metsätalouden ja energian tuottaja

6 Talvisavut Ylihärmässä 2018

12 Puurakentamisen kansalaisaloite

14 Kallion Konepaja oy – 100 vuotta saha-alan kehityksen

kärjessä

18 Janne Larjama, hallituksen uusi jäsen

20 Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinto Nurmijärveläisen

yrittäjäkolmikon yhteistyölle

22 Jäseninfo

23 Suomen Sahayrittäjät ry mukana PuuSuomi-verkostossa

Ripusta seinällesi Puurakentamisen

kansalaisaloite -juliste (s.12) ja käy

allekirjoittamassa netissä!

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä

kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2018 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2018

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,

jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Kestävän metsätalouden

ja energian tuottaja

4

Resurssien viisaalla käytöllä vähennetään

primäärilähteiden tarvetta samalla säästäen

luontoa ja ympäristöä.

Kouvolan Saha toimii tuotannossaan kestävän

metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Sahalla

on puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti

sekä PEFC-merkin käyttöoikeus. Tämän

lisäksi toiminnassa on kiinnitetty huomiota myös energiaasioihin

suunnitelmissa korvata maakaasulämmitystä hakekattilalla.

Nimellisteholtaan 0,99 MW:n hakekattilan rakennustyöt

on aloitettu, arvioitu käyttöönotto on tämän vuoden

marraskuussa. Investointipäätöksen jälkeen on herännyt

kiinnostus tehostaa sahauksen sivutuotteena syntyvän

puun kuoren hyödyntämistä, joten mahdollisuuden avautuessa

Kouvolan Saha osallistui Kouvola Innovationin hallinnoiman

hankkeen Resurssitehokkaat teolliset symbioosit toteutukseen.

Hankkeessa autetaan Kymenlaaksossa toimivia

yrityksiä kehittämään toimintaansa materiaali- ja energiatehokkaammaksi,

jonka tuloksena Kouvolan Sahalle toteutettiin

selvitys Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimesta

sahan sivutuotteiden hyödyntämisestä energiantuotannossa.


Sahan lähtötilanne

Energia- ja ympäristöasiat ovat olleet

tärkeitä Kouvolan Sahan toiminnan kehittyessä.

”Sahan kuivaamon ja höyläämön

tilojen käyttämä lämpöenergia tullaan

tuottamaan maakaasun sijaan hakekattilalla

tämän vuoden joulukuusta

alkaen. Lämpölaitosta on tarkoitus

ajaa pääosin täydellä teholla lähes ympäri

vuoden, jolloin ylijäämäteho myydään

paikallisen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon”,

toteaa Kouvolan Sahan

toimitusjohtaja Terho Haimi. Ilmaston

kannalta puupolttoaineiden käyttö

on pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden

käyttämistä edullisempaa, sillä

kaadettujen tilalle kasvavat puut sitovat

poltossa vapautunutta hiilidioksidia.

Sivutuotteista lämpöä

Tarkastelun tuloksena kannattavin valinta

on lämmityskattila korvaamaan

alueen kiinteistöjen lämmitystarve. Ehdotettu

kattila on mitoitettu 60 % vaaditusta

lämmitystehon tarpeesta, jolloin

huipputehon lämmitystarpeen apuna

voidaan käyttää vuonna 2017 hankittavaa

hakekattilaa. Kiinteän polttoaineen

lämmityskattilassa voidaan polttaa

suunnitellusti sahan sivutuotteita

kuorta ja haketta. Investoinnin takaisinmaksuaika

on alle 10 vuotta, kun huomioidaan

laitoksen elinkaarikustannukset.

Kannattavuutta parantavat mahdolliset

tuet, jota puupolttoainetta hyödyntävälle

lämpökeskukselle voi saada Tekesistä

10–15 prosenttia investoinnista. Tämä

investointi ei kuulu tuen piiriin, koska

lämmöntuotanto korvaa kaukolämmön.

Kouvolan Sahan hiilidioksidipäästöt pienenisivät

lämmityksen muutoksen vaikutuksesta

320 tonnia vuodessa, mikä

vastaa vajaan 200 omakotitalon lämmitysenergiasta

vapautuvaa hiilidioksidipäästöä,

yhden omakotitalon vuosittaisen

lämmitysenergiantarpeen ollessa

10 000 kWh.

Kirjoittaja: Erja Tuliniemi projektipäällikkö Resurssitehokkaat

teolliset symbioosit-hanke,

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tästä lähti ajatus tulevaisuudessa laajentaa

toimintaa kattamaan omatuotannolla

alueen kiinteistöjen lämmitys- tai

jopa kokonaisenergiantarve, jossa hyödynnetään

sahan sivutuotteena syntyvää

puun kuorta ja kuivaa puuhaketta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

aloitti tulevaisuuden selvitystyön sahan

toiveiden mukaisesti. Tarkastelun tavoitteena

oli tuottaa kustannuslaskelma kolmen

eri toteutuksen kannattavuudesta.

Tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi sovittiin

lämmityskattila kiinteistöjen lämmitykseen,

höyrykattila lämmitykseen sekä

prosessihöyryn- ja sähköntuotantoon,

sekä kaasutusvoimalaitos sähköntuotantoon

ja lämmitykseen.

8

Jämsä 30.8.-1.9.

www.finnmetko.fi

5


Talvisavut

Ylihärmässä

2018

Vuoden tärkein yhdistyksemme järjestämistä tapahtumista on monien

mielestä helmikuinen Talvisavut-tapahtuma. Ensimmäistä kertaa

Talvisavujen historiassa tapahtumapaikaksi oli valikoitunut Ylihärmä – ja

silloinhan ollaan Pohjanmaan lakeuksilla. Näillä seutukunnilla muuten

aikoinaan vaikuttivat legendaariset Isontalon Antti ja Rannanjärvikin…

Sahuri Sami

Kanto

sahausnäytöksessä.

”Päivällä

sahausta ja

illalla vaimon

syntymäpäiväjuhlat

Talvisavuilla”

totesi sahuri

leppoisasti.

Viikonloppu herätti

mielenkiintoa

Lähemmäs kaksisataa majoittujaa oli

ennakkoilmoittautunut Härmän kylpylään

viikonlopun viettoon hyvissä ajoin.

Majoittujia olisi ollut enemmänkin, mutta

”mattimyöhäiset” joutuivat etsimään

majoituskapasiteettia muualta ennakkoilmoittautumisajan

jälkeen. (Ensi

vuonna kannattaa olla ajoissa liikkeellä

varausten suhteen.)

6

Perjantain iltapäivä antoi osviittaa siihen

suuntaan, että ensimmäinen Lähipuukoulutus

kiinnostaa jäsenistöä. Koulutukseen

osallistuikin liki 50 kiinnostunutta

ja virallisia LÄHIPUU®-sertifikaatin

käyttäjiä koulutuksen jälkeen tuli 44 kpl.

Koulutuksen yhteydessä selvitettiin kriteeristöä

tuotemerkin käyttöönottoon

sekä käytiin läpi ympäristöselosteen

(EPD) vaatimaa tutkimusta.

Pakkaset pysyivät loitolla

messupäivänä

Kuluneen lopputalven pakkaskausi oli

vielä kaukana, kun lauantai-aamu valkeni.

Mukavassa parin asteen pakkasessa

oli messuvieraiden ja esittelijöiden miellyttävä

keskustella saha-alan näkymistä

ulko-alueella. Puru oli lennossa parilla

vannesahalla (Woodmizer ja Wirex)

ja perinteisellä pyörösahalla (Laimet)

päästeli lautaa ja lankkua Sami Kanto.


Lähipuu-sertifikaatit ovat jo isolla joukolla.

Lähipuu koulutus veti kiinnostuneita.

Erikoistutkija Tarmo Räty Lukelta.

Pertti Kalliolla kysymyksiä Lähipuusta.

Lähipuu-tutkimuksen tekijä Janne Larjama.

7


Lehtikuusesta terassilautaa Pohjanmaalle.

Ostatko arvan...

Arpajaisten voittaja Olli-Matti Ylitalo.

Moottorisahan kanssa uskomattoman

hienoja taideteoksia tekevä Vesa Virtanen

puolestaan ihastutti kävijöitä muun

muassa upeilla osoitekylteillään. Päätyökseen

Vesa rakentaa hirrestä asiakkaiden

lukuun rakennuksia, mutta omaa

taiteellista näkemystä hän pääsee parhaiten

toteuttamaan moottorisahalla

taiteilemalla. Turengin Terähuollon ja

Sahayrittäjien paistamat makkarat sekä

kuuma mehu maistuivat kävijöille. Taisipa

jokunen teräkin vaihtaa omistajaa Turengin

osastolla!

8

Sisäosastolla olivat mielenkiinnon kohteina

Metsäkeskuksen tarjoamat palvelut,

GVK:n erinomaiset maalit puupinnoille,

LähiTapiolan vakuutuspalvelut,

Kainuun Terähuollon tarjoamat palvelut

ja tietysti perinteiset arpajaiset. Arpajaisten

pääpalkinnon, Tommi Laine

Tradingin lahjoittaman ja Kainuun Terähuollon

kunnostaman terän voitti muuten

Olli-Matti Ylitalo Sodankylästä. Onnittelut

iloiselle sahurille!

Vuosikokous perinteiseen

malliin

Puheenjohtajana toimi vuosikokouksessa

melko tuore yhdistyksemme jäsen

Janne Larjama Taivassalosta. Esityslistalla

oli vuosikokoukselle määrätyt asiat

ja kokous sujui alusta loppuun saakka

hyvässä hengessä. Jäsenmaksu ensi

vuodelle säilyy ennallaan ja hallituksen

kokoonpanoon tuli vain yksi muutos. Eero

Koskela oli ilmoittanut etukäteen jo

tiedon, että hän haluaisi luopua tehtä-


Moottorisahalla taiteilee

kylttiä Vesa Virtanen.

Vesa Virtasen tekemä

Lähipuu-kyltti.

Vannesahalle

helppo nakki,

näyttivät vannesahurit.

Terä teräväksi.

Turengin Terähuollon osaltolla myytiin

teriä oikein urakalla ja kaupanpäälle

juotiin pannukahvit...

9


Puheenjohtajalla on asiaa.

Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK.

Iltajuhlassa tunnelma oli

leppoisa.

västään. Hänen tilalleen hallituksen varsinaiseksi

jäseneksi valittiin yksimielisesti

Janne Larjama Taivassalosta.

Eero Koskelalle haluammekin antaa suuret

kiitokset Suomen Sahayrittäjät ry:n

eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.

Iltajuhlan glamouria

Iltajuhlan vieraita odotti Härmän kylpylän

ravintolasalissa kauniisti katetut juhlapöydät.

Ennen päivällistä oli kuitenkin

pienimuotoista ohjelmaa.

Juhlapuheen piti kansanedustaja Susanna

Koski. Hän toimii myös eduskunnan

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäse-

10

nenä. Saimme vietyä hänen kauttaan

viestiä eduskuntaan Lähipuu-tuotemerkin

ja puurakentamisen kansalaisaloitteen

tiimoilta.

MTK on Suomen Sahayrittäjät ry:n vahva

yhteistyökumppani. Puumarkkinoista

ja sahateollisuuden puunkäytön näkymistä

iltajuhlassa kertoi tutkimuspäällikkö

Erno Järvinen. Myös Lähipuutuotemerkki

sai lämpimän vastaanoton

MTK:n puolelta.

Vuoden Sahayrittäjä -palkinto

Nurmijärveläiselle kolmikolle

Talvisavut-tapahtumaviikonlopun ehdoton

huipennus on Vuoden Sahayrittäjä

-palkinnon luovutus. Tämänvuotisessa

juhlassa palkinnon saivat kolme eri yritystä,

jotka tekevät ansiokasta ja tuloksellista

yhteistyötä yksissä tuumin. Palkitut

olivat: Sahayrittäjä Pentti Huppunen,

Höyläämö Huppunen Ky ja Metsätila-arviointi

O. Nieminen Oy.

Kolmikon yhteistyö on löytänyt selkeän

markkinaraon kotimaiselle lehtikuuselle

pääkaupunkiseudun tuntumassa.

Vuoden Kehittäjä -palkinto luovutettiin

Kallion Konepaja Oy:lle, jonka historia

yltää jo 100 vuoden päähän. Ilman Kara-sahojen

pitkällistä kehitystyötä ei saha-alalla

olisi nykyään käytössä heidän


Yllätyssynttärionnittelut Kannon perheeseen.

Vas. Kansanedustaja Susanna

Koski, Kauhavan kaupunginjohtaja

Markku Lumio sekä Vuoden

Sahayrittäjä 2017 -palkinnon

saajat Jyrki Huppunen, Pentti

Huppunen ja Olavi Nieminen.

kehittämiään innovaatioita. Onnittelut

vielä kerran kaikille palkituille!

LÄHIPUU®-sertifikaatteja oli pöydällä

odottamassa ottajiaan mittava määrä.

Kaikkiaan ensimmäisen koulutuksen läpikäyneitä

yrityksiä oli 44 kpl. Kehystetyt

sertifikaatit olivat mieluinen vastaanotettava

jokaiselle Lähipuu-yrittäjälle.

Herkullisen illallisen nautittuamme oli

aika siirtyä nauttimaan ravintolan tarjoiluista

ja viettämään yhdessäolon riemukkaita

hetkiä. Ja niin kuin aina ennenkin

– puru tuntui pöllyävän aika monessa

pöydässä…

Teksti: Timo Ripatti

Kuvat: Marc Sabat

Kehittäjäpalkinto Kallion Konepaja Oy.

11


PUURAKENTAMISEN KANSALAISALOITE

Suomen kaikissa julkisissa rakentamishankkeissa

(valtio, kunta) on aina tutkittava myös

puurakentamisvaihtoehto

Perustelut:

Ilmastomuutoksen torjumiseksi

on tutkittava ja käytettävä

kaikki mahdolliset keinot.

Maailmanlaajuisesti tulisi

suosia ekologisia, vähähiilisiä

ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.

Suomessa metsät

ovat tässä tarkastelussa avainasemassa.

Suomen metsät

kasvavat nykyisin kestävästi

tamisessa puuhun sitoutunut

hiili varastoituu pitkiksi ajoiksi

puutuotteisiin. Elinkaarensa

lopussa puutuotteet voidaan

hyödyntää esimerkiksi energiana.

Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja

ja mahdollisuuksia ei

vielä riittävästi tunneta Suomessa.

Tästä syystä monissa

12


enemmän puuta kuin sitä hyötykäytetään.

Suomen biotalouden

arvosta yli puolet tulee

metsäsektorilta.

Puurakentaminen on tärkeä

osa biotaloutta ja sitä voidaan

perustella ympäristösyistä.

Kasvaessaan yksi kuutiometri

puuta sitoo itseensä tonnin

ilman hiilidioksidia ja samalla

fotosynteesissä vapautuu

700 kiloa happea ilmakehään.

Puun kuivapainosta puolet on

hiiltä. Metsät ovat kasvaessaan

hiilinieluja ja puutuotteet

ovat hiilivarastoja. Puurakenvaltion

ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa

ei tutkita

puurakentamismahdollisuutta,

vaan se usein hylätään hyvinkin

aikaisessa hankevaiheessa

puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen

ja virheelliseen tietoon

ja näkemykseen perustuen.

Siksi tarvitaan laki, että kansallisten

ilmastotavoitteiden

saavuttamiseksi ja kansantalouden

nimissä Suomen kaikissa

julkisissa rakentamishankkeissa

on aina tutkittava myös

puurakentamisvaihtoehto.

Suomen Sahayrittäjät ry - LÄHIPUU®

Kannata tätä aloitetta osoitteessa

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960

13


Toimitusjohtaja Janne Kallio

Kallion Konepaja oy –

100 vuotta saha-alan

kehityksen kärjessä

14

Kallion Konepajan sataa toiminnan vuotta juhlistetaan tänä

vuonna. Raisiossa toimiva perheyritys on eittämättä ollut koko

historiansa ajan suunnannäyttäjä piensaha-alan kehitystä

arvioitaessa. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on luonut lukuisia

innovaatioita sadan vuoden ajan. Tuotekehitys on edelleenkin yksi

yrityksen painopistealueista.

Kallion Konepajan perustaja

Nikolai Kallio ei varmaankaan

arvannut millaisen

kehityskäyrän pyörösahatekniikka

ottaa tulevaisuudessa. Ensimmäistä

raisiolaista sahaa suunniteltiin

yrityksen perustamisvuonna 1918 Karan

silloisissa, varsin vaatimattomissa tuotantotiloissa.

Omat haasteensa tuoreeseen

yritystoimintaan loi myös yhteiskunnallinen

ilmapiiri. Juuri itsenäistynyt

kansakunta oli ajautunut keskinäiseen

välien selvittelyyn varsin laajalti.


Kara vuosimallia 1933.

Juuret syvällä Raisiossa

Ensimmäisen puurunkoisen ja hihnavälitteisellä

vaihteistolla sekä hammastankovedolla

olevan sahan rakentaminen

kuitenkin alkoi heti ensimmäisen

toimintavuoden aikana, ja siitä hetkestä

alkaen voidaan katsoa suomalaisten

sirkkelisahojen tuotannon virallisesti alkaneen.

Tällä tekniikalla sahoja valmistettiin aina

1930–1940 lukujen taitteeseen saakka.

Kallion Konepajan tuotanto ei ole aina

keskittynyt pelkästään sahoihin. Varsinkin

taipaleen alkupuolella tuotannossa

olivat muun muassa klapikoneet, olkilietsot,

olkisilppurit, hydrauliset vinssit

ja valmistipa yritys jopa navetoiden lannansiirtolaitteitakin.

Raakalaudan jatkojalostukseen Kallion

Konepaja valmisti ensimmäisen höylän

vuonna 1936. Höyliä yritys valmisti

muutaman sadan kappaleen verran.

Nikolai Kallion kaksi poikaa, Ilmari ja

Jaakko Kallio ottivat yrityksen vetovastuun

vuonna 1938, vaikkakin Jaakko oli

tuolloin vielä alaikäinen. Talvisodan ajan

konepajan toiminta oli pysähdyksissä.

Jatkosodan aikana yritys toimi jälleen ja

tuotanto meni kokonaisuudessaan puolustusvoimien

tarpeisiin. Sotavuosien jälkeen

jatkui konepajan työ sahojen kehittämisellä.

Kara-sahoihin suunniteltiinkin

kitkasyöttö ja merkittävä kehitysaskel –

rautarullien päällä kulkeva sahauspöytä.

Kallion Konepaja kasvun

vaiheessa

Suomi eli sotavuosien jälkeen haasteellisia

aikoja. Kaikkea tarvittiin ja toisaalta

kaikesta oli pulaa. Pulaa oli myös rakennustarpeista,

olihan moni koti tuhoutunut

sodan melskeessä ja siirtolaisille tarvittiin

kattoa pään päälle. Näihin haasteisiin

oli oiva ratkaisu tarjolla Raisiossa.

Kallion Konepajan kehitystyö oli tuonut

sahaan kitkasyötön lisäksi vaijerivedon

pöydän liikutteluun ja jo vuonna 1954

valmistui myös ensimmäinen hydraulisyöttöinen

saha.

Vaikka puuta oli tarjolla metsissä runsaasti

niin rakentamiseen kuin koneiden

runkorakenteisiinkin, nähtiin Karasahojen

ensimmäinen teräsrunko vuonna

1958.

Pöydän rullien rakenteessa kehitystyö

jatkui myös – 1962 rullat muuttuivat

kuulalaakeroiduiksi putkirulliksi. Mainittakoon,

että ensimmäinen Karan valmistama

sahalaitos lähti asiakkaalle jo

1960-luvun loppupuolella.

Uudet toimitilat – taloudelliset

haasteet

Kallion Konepaja tarvitsi paremmat toimitilat.

Tontin halkaiseva tie esti tuotantorakennusten

laajentamisen vanhalla

toimipaikalla. Uusi paikka konepajan

toimintaa varten löytyi Nesteentieltä.

Oli tullut myös aika, jolloin Kallion suvun

kolmas sukupolvi siirtyi yhtiön kirjoille.

15


Uusi saha

lähdössä

asiakkaalle.

16

Ilmari Kallion poika Pertti Kallio oli valmis

astumaan yhtiön palvelukseen heti

armeijan jälkeen, vuonna 1965.

Kustannukset uusista toimitiloista olivat

kuitenkin ajaneet konepajan talouden

tiukille. Niinpä Pertti Kallio joutuikin

muiden konepajan miesten tavoin työttömäksi.

Onnekseen hän kuitenkin pääsi

vähäksi aikaa Raision tehtaalle metallimiehen

töihin.

Tiukassa taloustilanteessa usko Kallion

perheyritykseen ja tulevaisuuteen kuitenkin

säilyi. Uusi vuosikymmen tuli olemaan

merkittävää aikaa teollisen valmistuksen

sekä teknisen kehityksen saralla.

Kallion Konepaja Oy

• y perustettu 1918

• y perustaja Nikolai Kallio

• y ensimmäisen Kara- sahan valmistaminen

alkoi heti perustamisvuonna

• y kehitystyön tuloksena vuosikymmenten

saatossa laajalti saha-alan

innovaatioita mm. vetävä pystytela,

pelkansuuntausautomaatti, käsisyöttö,

hydraulinen perämies…

• y valmistanut historiansa aikana tuhansia

sahoja ja sahalaitoksia

• y yrityksen johdossa nyt 4. sukupolvi

tj. Janne Kallio -33 v.

• y työntekijöitä 12

Tuotekehitys ja myynti kiihtyy

1970-luvulta alkaen

Työturvallisuus on aina puhuttanut

myös saha-alaa, eikä syyttä. Moni entisaikojen

sahuri ei valitettavasti välttynyt

vahingoilta tai onnettomuuksilta työssään.

Sormet liikkuivat liian lähellä vinhasti

pyörivää terää ja tukkipöydän liikuttelu

tehtiin perinteisesti jalkakäyttöisellä

vivulla.

Turvallisuusnäkökohtiin on kuitenkin aina

paneuduttu Kallion Konepajalla huolella

ja kehitystyön uusimpana innovaationa

valmistuikin pystytela vuonna

1974. Varsinaiseen tuotantoon pystytela

pääsi vuotta myöhemmin. Nyt sahurin

työ helpottui merkittävästi ja myös

työn tuottavuus kasvoi. Pystytelan ominaisuuksia

kehitettiin lisää ja varsinkin

vetävä pystytela sai vankkumattoman

suosion sahureilta.

Valmiin sahatavaran ja sahapintojen pudotuslaitteet

kehitettiin vuosikymmenen

loppupuolella. Asiakkaille tarjottiin

myös mahdollisuutta hankkia saha perinteisen

vaijerivedon sijasta jämäkällä

ja tarkemmalla ketjuvedolla.

Uusiin ja nykyäänkin käytössä oleviin

toimitiloihin Konsantielle yritys muutti

1975.

Myyntiin ja markkinointiin alettiin panostaa

nyt toden teolla ja myös vientiponnistelut

lupailivat yrityksen kasvua.

Pertti Kallio ja Markku Häyrinen osallistuivat

Mikkelin maatalousnäyttelyyn

vuonna 1975 uudella pystytelalla varustetulla

sahalla. Suuren kiinnostuksen

innoittamana Kara:n saha vietiin vielä

Posiolla järjestettyyn maatalousnäyttelyyn.

Markkinointiponnistelut tuottivat

tulosta ja kotimaan kauppa sekä vienti

ulkomaille lähtivät kovaan kasvuun.

Yksiteräisiä sahoja vuonna 1978 myytiin

kotimaahan 55 kpl ja vientiin 10 kpl.

Vuotta myöhemmin luvut olivat kotimaan

osalta jo 105 kpl ja vientiin 75 kpl.

Vuosikymmenen lopulla myös laitossahojen

kysyntä ja kauppa vilkastui. Ulkomaillakin

ymmärrettiin luottaa suomalaiseen

osaamiseen ja yhteistyössä

Raute:n kanssa valmistui sahalinja Tansanian

Arushaan vuonna 1976.

Nykyaikainen saha saa

muotonsa 80-luvulla

Kallion Konepajalla on aina otettu

myönteisesti vastaan ”kentältä” tulleet

asiakaspalautteet ja kehitysideat. Useasti

vasta loppukäyttäjän päivittäisessä

työssä hioutuvat ne lopulliset innovaatiot.

Insinöörin suunnittelutyö on kyllä


arvokasta, mutta käyttäjän kokemukset

monesti kruunaavat insinöörin ajatelmat.

Painetta sahan kehittämiseen tulikin

varsin merkittävissä määrin varsinkin

1980-luvulla. Työvoimakustannukset kohosivat

ja tulosta piti sahurinkin saada.

Suunnittelun ja kehitystyön tuloksena

syntyi muun muassa hydraulisesti toimiva

perämies, joka mahdollisti niin sanotun

yksinsahauksen. Vuonna 1986

suunnittelupöytä toi tuotantoon tukinsiirtimeen

integroidun pyörityslaitteen,

jonka avulla oli helppoa pyörittää sahattava

tukki haluttuun asentoon. Tukinsiirtimen

suunnitteli Kallion Konepajalla insinööri

Arto Aalto.

Jokainen kokeneempi sahuri muistaa,

kuinka olkapää oli aikoinaan kovilla mekaanista

mittalaitetta edestakaisin käytettäessä.

Täyden sahauspäivän aikana

kun sahurin on mittarin lukemaa monta

kertaa muutettava…

Tähänkin ongelmaan Kara-sahoilla oli

ratkaisu. Hydraulisesti tai elektrohydraulisesti

toimiva mittalaite helpotti

merkittävästi ylävartalon ja olkapäiden

rasitusta sahaustyössä.

Vaaran veljesten ja Kallion Konepajan

yhteisen kehitystyön tuloksena syntyi

myös pelkansuuntausautomaatti vuosikymmenen

loppupuolella.

Sahaustyö ja saha olivat loppujen lopuksi

lyhyessä ajassa kokeneet ison joukon

uudistuksia, joilla oli kauaskantoisia ja

myönteisiä vaikutuksia.

Seuraavat vuodet kehitystyössä olivat

enemmänkin olemassa olevien keksintöjen

hiomista sekä panostamista vielä

entistä enemmän työturvallisuuteen.

Toki täytyy muistaa myös vetävän mittavasteen

tulo markkinoille 2000-luvun

alussa. Sen mukanaan tuoman helpotuksen

ovat huomanneet varsinkin talvella

jäistä puuta sahaavat Kara-sahurit.

100 vuotta takana – tulevaisuus

edessä

Paljon on kehitystyötä tapahtunut Kallion

Konepajan alkusysäyksestä lähtien.

Työvoiman tarvetta sahoilla ei ole entiseen

malliin – kiitos teknisten ratkaisuiden.

Sahojen kysyntä ja tarve on tullut

huippuvuosista rajusti alaspäin, mutta

sahalaitosten ja sahojen kauppa käy kuitenkin

vakaasti. Sahojen ulkomaan viennissä

on myöskin tultu alaspäin.

Kallion Konepajan valmistamia Kara-sahoja

on viety ympäri maapalloa. Voisi

melkeinpä väittää, että jokaisella maanosalla

on löydettävissä maa, jossa on

Raisiossa valmistettu saha tai sahalaitos.

Suurimpia vientimaita ovat vuosien

saatossa olleet Venäjä, Norja, Ruotsi ja

Afrikan eri valtiot.

Kallion suvun neljäs sukupolvi on nyt konepajan

vetovastuussa.

Janne Kallion toimitusjohtajan työ alkoi

vuonna 2014. Sitä ennen hän toimi

oman yrityksensä leivissä liki seitsemän

vuoden ajan.

Tuotepäällikön tittelillä nykyään Kallion

Konepajalla työskentelevä Jukka Virtanen

on monille saha-alan ihmisille tuttu.

Hänen työuransa alkoi 1981 tuotannon

puolella ja myyntityö sahojen parissa

on vuosien saatossa tutustuttanut hänet

moniin sahureihin – niin kotimaassa

kuin ulkomaillakin. Ulkomaan myyntiin

konepajalla on vajaan vuoden ajan

keskittynyt vientipäällikkö Markus Leskinen.

Hallituksen puheenjohtajana Kallion Konepajalla

toimii sahamiesten Grand Old

Man, Pertti Kallio.

Suomen Sahayrittäjät ry onnittelee pitkän

päivätyön tehnyttä Kallion Konepaja

Oy:tä ja toivottaa edelleen yhtä aktiivista

otetta seuraavallekin sadalle vuodelle!

Teksti: Timo Ripatti

Kuvat: Timo Ripatti ja Kallion Konepaja Oy

17


Janne

Larjama,

hallituksen

uusi jäsen

Aloitan kiittämällä Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenistöä

hallituspaikan myötä osoitetusta luottamuksesta.

Kotimaisen metsäteollisuuden

asemaa sekä arvostusta

on viimeisinä vuosikymmeninä

haastettu eri suunnista,

ja alan tulevaisuuden näkymät sekä

kannattavuus ovat olleet koetuksella

jo pitkään. Toimialalla vallinnut epävarmuus

on johtanut niin koulutuksen

kuin alalle pyrkivien työvoimaresurssien

määrän laskuun. Nykyisin bio- sekä

metsätalouden yhteiskunnallista merkitystä

tuskin kukaan enää uskaltaa epäillä.

Kestävää kehitystä kohti ajavat trendit

ovat meillä ja maailmalla nostaneet

puumateriaalin kysyntää sekä kilpailukykyä,

tarjotakseen vaihtoehtoja fossiilisten

tuotteiden korvaamiseen vuosi vuodelta

kiihtyvällä vauhdilla. Kotimaassa

tarvitaan nyt uusia innovaatioita, laajaalaista

yhteistyötä sekä toimintaverkostojen

solmimista, jotta asetettuun haas-

18

teeseen voidaan vastata niin kotimaassa

kuin kansainvälisesti.

Kotimaisen toimialakehityksen ohella

myös oma kasvutarina puumieheksi on

ollut vaiherikas. Työhistoriaan ehti kertyä

noin 10 vuotta digipuolen myynti-,

tuote- sekä palvelukehityksen parissa

ennen paluuta lähtöpisteeseen, jatkamaan

Taivassalossa sijaitsevan perheyrityksemme

piensaha- sekä höyläämötoimintaa.

Keväällä 2015, pian 60-vuotta

täyttävän yrityksemme tulevaisuutta

pohtiessani, hakeuduin Lappeenrannassa

yrittäjyyden sekä kestävän kehityksen

DI-tutkinto-ohjelmaan. Tutkinnon edetessä

kasvoi arvostus kotimaisen koulutusjärjestelmään,

joka oli sisällöllisesti

huippuluokkaa ja onnistui tuomaan esitellyn

teorian myös käytäntöön eri teemojen

käsittelyssä.

Kestävän kehityksen alakategoriaan osui

luontevasti lopputyönä 2017 valmistunut

Lähipuu-tutkimus, jossa piensahatoiminnan

kehitystä, tulevaisuutta sekä

yhteisömerkin menestystekijöitä tunnistettiin

eri sidosryhmien kautta. Osana

tutkimusta sekä tälle asetettua työryhmää

syntyi tilaisuus tutustua eri osapuolien

näkemyksiin, jossa kokonaiskuva

kotimaisen sahateollisuuden nykytilasta,

rakenteista sekä tarpeista tuli hyvin

yhtenäiseksi. Sahayrittäjien piensahoille

lanseeraaman Lähipuu-yhteisömerkin

viestinnän kantavina tekijöinä ovat toiminnan

kestävä kehitys sekä yhteiskunnallisen

merkityksen korostuminen. Lähipuussa

kohtaavatkin niin puumateriaalin

arvoketjun kasvu kuin koko metsäteollisuuden

toimialalle kohdistettujen

odotusten saavuttaminen.


kun päätät sahata

Vuoden 2015 keväällä tehty ympäristömuutos on sittemmin

tuonut mukanaan pitkiä, mutta sitäkin antoisampia

päiviä puunjalostuksen parissa. Työstettävänä

raaka-aineena puu tarjoaa monimuotoisuutensa kautta

niin sopivasti haastetta kuin onnistumisen iloa, että työpäiviin

ja uusiin projekteihin on helppo syttyä. Taustalla

kokemukset eri toimialoilta sekä koulutuksen kautta

ovat jalostavat jatkuvasti uusia toiminta- sekä kehitystoimenpiteitä,

jotka odottavat sopivaa tilaisuutta rakentavalle

keskustelulle.

Uuden kynnyksellä on muistettava myös ylläpitää sekä

vaalia vuosien saatossa kartutettua pitkää perinneosaamista

ja tietotaitoa. Puumateriaalia kohtaan lisääntynyt

arvostus on lisännyt luottamusta tulevaisuuteen myös

meille ja muille alan pienemmille yrityksille, jotka pyrkivät

vahvuuksiensa kautta löytämään oman paikkansa

markkinoilla. Meneillään oleva toimintaympäristön

muutos on iso haaste, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuden

erottua joukosta, ei jätetä tilaisuutta käyttämättä!

Suomen Sahayrittäjillä on käsissä erinomainen

kasvunpaikka ja olen innoissani saadessani viedä tätä

tavoitetta kohti ajavia toimenpiteitä eteenpäin yhdessä

osaavien kollegojen kanssa.

OKRA-2018

maatalousnäyttely

4.–7.7.2018

Oripään lentokenttä

Suomen Sahayrittäjät ry ja useat laitevalmistajat

ovat tulevana kesänä isosti näkyvillä

OKRA-näyttelyssä. Löydät kaiki alan

toimijat kätevästi samalta näyttelyalueelta.

Nähdään!

Menestystä sahayrittäjille vuoteen 2018!

Janne Larjama

19


Vuoden Sahayrittäjä palkinnon saajat vas. Olavi Nieminen, Pentti Huppunen, Jyrki Huppunen ja Mikko Nieminen.

Vuoden Sahayrittäjä 2017

-palkinto Nurmijärveläisen

yrittäjäkolmikon yhteistyölle

20

Sahayrittäjä Pentti Huppunen, Höyläämö Huppunen

Ky ja Metsätila-arviointi O. Nieminen vastaanottivat

Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinnon. Ennakkoluuloton

ja menestyksekäs yhteistyö kolmikon välillä on esimerkki

onnistuneesta ja tuloksekkaasta verkostoitumisesta.

Palkinto luovutettiin Suomen Sahayrittäjät ry:n Talvisavut

2018 -tapahtumassa Ylihärmässä 10.2.2018.

Olavi Nieminen, Pentti Huppunen ja

Jyrki Huppunen aloittivat yhteistyön

lehtikuusen sahauksessa ja höyläyksessä

vuonna 2011. Kokemusta lehtikuusen

jalostuksesta oli saatu kuitenkin jo aiemmin

Lopen Haapastensyrjästä hankituista

lehtikuusitukeista, joita oli sahattu ja höylätty

omaan käyttöön. Alkuun lähdettiin kokeilumielellä,

mutta pian lehtikuusi vakiintui isoksi osaksi

kunkin yrittäjän työtä.


”Laadukkaasta kotimaisestä siperian lehtikuusesta valmistuu

laadukasta ja kestävää terassilautaa”, toteaa Pentti Huppunen.

Työnjako kolmikossa toimii siten, että

Olavi Niemisen vastuulla on hankkia sahattavat

tukit. Kotimaiset siperian lehtikuusitukit

löytyvät onneksi kohtalaisen

matkan päästä. Suurimpia toimittajia

ovat Metsähallitus, Tornator sekä metsänhoitoyhdistykset.

Pentti Huppusen

työtä puolestaan on sahata tukit pyörösahalla.

Tarvittaessa hän pienii isompia

tukkeja myös vannesahalla. Laudat

ja lankut rimoitetaan heti sahalla ja rimaniput

siirretään Jyrki Huppusen kuivaamoon,

jonne matkaa sahalta tulee

vain 300 metriä. Kuivauksen jälkeen Jyrki

höylää laudat ja siirtää valmiin tavaran

varastoon odottamaan ostajia.

Kolmen yrittäjän tärkein tuote on terassilauta,

jota höylätään neljää eri kokoa.

Suosituimmat tuotteet ovat mitoiltaan

28 x 145 ja 33 x 195. Myös lankkuja ja

tolppia höylätään piharakentamiseen.

Merenrantalaitureihin valmistetaan järeitä

hirsiä ja perinteisillä lehtikuusipitkospuilla

on jatkuvasti markkinoita. Jyrki

Huppusella on myös höylän terät erilaisten

ulkovuorilautojen ja sisäpaneelien

höyläykseen.

Olavi Niemisen poika ja isänsä yrityksen

osakas Mikko Nieminen on valmistanut

lehtikuusesta myös parvekelaattoja, hirvitorneja

ja ulkoilualueiden opastetauluja

myyntiin.

Yhteistyö yrittäjäkolmikolla on sujunut

alusta alkaen loistavasti ja toimintaa on

kehitetty ja tehostettu vähitellen. Sahaus

ja lautojen rimoitus on saatu nyt täysin

katon alle ja valmiin tavaran kuljetuksista

osa on ulkoistettu. Sahattavien

tukkien pituuksia on karsittu kolmeen

eri pituuteen ja se on helpottanut sekä

tukkien että valmiin tavaran käsittelyä.

Kotimaisen lehtikuusen kysynnän uskoo

kolme yrittäjää jatkuvan hyvänä, koska

sillä on paljon nykyihmiselle tärkeitä

ominaisuuksia. Lehtikuusi sopii ulkorakentamiseen,

kestää ilman käsittelyä

ja harmaantuu kauniisti vanhetessaan.

Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja

ekologisuus ovat olleet kolmikon toiminnan

kulmakiviä yhteistyön alusta saakka.

Toiminnan sijoittuminen Nurmijärven

Perttulaan on yrittäjien mielestä kiistaton

etu, ovathan isot ulkorakentamismarkkinat

aivan lähialueella. Tärkeintä

yhteistyön onnistumisessa on kuitenkin

hyvä porukka. Jokaisella on yhtälössä

oma paikkansa, mutta kaikki kantavat

vastuuta myös kokonaisuudesta, toteavat

palkitut LÄHIPUU®-yrittäjät.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

21


JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

Emport Oy

Tikinmaantie 66, 37630 Valkeakoski

puh: 040 5052 3044

Vesawood Oy

Kalervonkatu 48, 53100 Lappeenranta

puh: 050 5839 469

CWP - Coloured Wood Products Oy

Jänhiäläntie 9, 55300 Lappeenranta

puh: 050 3773 766

Woodagent Niemelä Ay

Kauppatie 1, 66400 Laihia

puh: 06-4771 433

Suomen Sahayrittäjien ry:n

hallitus 2018

Puheenjohtaja Timo Ripatti, Leppävirta

Varapuheenjohtaja Jukka Tolonen, Kajaani

Janne Larjama, Taivassalo (uusi)

Arto Käkönen, Janakkala

Mika Lottanen, Nukari

Jouni Mähönen, Ii

Matti Perälä, Humppila

Jorma Sirpoma, Oitti

Jukka Virtanen, Raisio

Sirkku Varpa, Asikkala

Varajäsenet:

Jukka Tuomenoja, Loppi

Mikko Laine, Laitila

Kimmo Auvikainen, Nastola

Toiminnantarkastaja: Seppo Suominen, Mikkeli

Varalla: Taina Laine, Laitila

Metsäpalvelu Janne Jylhä

Lähenevantie 5, 68370 Ullava

puh: 040 594 4022

Vilska Timber Ky

Teuvo Hokkanen

Vuojalahdentie 116, 51440 Vuojalahti

puh: 050 5170 909

Suomen Sahayrittäjät ry:n pankkiyhteys

on muuttunut vuodenvaihteessa

Uusi tilinumeromme Oma Säästöpankissa

FI88 4108 0010 3563 61

Vesa Virtanen

Ahopellonkatu 17, 42100 JÄMSÄ

puh: 0400 358 955

Suomen Sahayrittäjien jäsen!!!

Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme

www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset

Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri Suomen, joissa

tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,

että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.

22

Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi

Tuupalan puukoulu sai ensimmäisen Suomen Sahayrittäjien

myöntämän Puurakentamisen Diplomin.


MYYDÄÄN

MYYDÄÄN

Siirrettävä KaraMaster kenttäsirkkeli

vm. 2010. Otettu

käyttöön 2011.

LAIMET 120 sirkkelisaha

• v. 2003

• kiinteästi asennettu 9 m pöytä

• kumirullat

• varustettu yksin sahauksella

• Sahattu n. 100 h/v.

H. 24 000 € alv 0%.

E-P 040-5476694

Sis.elektroninen mittalaite,

hyd.perämies, hyd. puun pidin,

vastapuolen pintapyörä, vastapuolen

pintakuljetin, pudotinlaiteet,

purupuhallin.

Lisäksi erillinen teroituskone ja

useita kovapalateriä ja muuta

sahaukseen liittyvää. Sahattu

n. 3-4kk vuodessa.

Valtra N101H 45 etukuormaimella

vm. 2007. Ajettu

vain 2175 h. Varusteita: hyd.

kallistin, kauha + trukkipiikit,

ilmastointi. Siisti kone.

Pekka Pekonen

0405833511

peku.pekonen@suomi24.fi

Vääksy

Pezzolato hinattava särmäsaha 13 hv Honda

bensiinimoottorilla.

• Portaaton leveydensäätö 75 – 500mm, 2 terää,

molemmat säätyvät samanaikaisesti

• Max paksuus 70mm

• Portaaton syöttönopeus

• Max kappaleen pituus 6m

• Moniteräakseli 6 terää (lisävaruste 600€)

• Mahdollisuus muuttaa sähkökäyttöiseksi tai

traktorikäytölle

Hinta 3200€ + alv 24%

Kernaalan SahausPalvelu Riihimäki

0400 965302

sahauspalvelu@kernaalansahauspalvelu.fi

LYHYET

Suomen Sahayrittäjät ry

mukana PuuSuomiverkostossa

Suomen Sahayrittäjät ry on yhtenä toimijana käynnistämässä

PuuSuomi-verkostoa uudelleen toimintaan.

Verkoston toiminta on ollut muutaman vuoden pysähdyksissä,

mutta 4.4.2018 liki 40 puualan toimijaa ympäri

Suomen kokoontui ympäristöministeriöön luomaan uutta

nostetta toimintaan. PuuSuomi-verkoston kokoonkutsujana

toimi ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö

Petri Heino.

Päivän aikana saatiin varsin kattava käsitys puualan kehityshankkeiden

tilasta ja kartoitettiin samalla toiminnan jatkon

kannalta tärkeitä painopistealueita.

Haluatko

ammattilaisen

hoitamaan varojasi?

Oma Säästöpankista saat verotehokkaat ja

monipuoliset sijoitusratkaisut yrityksesi varojen

ammattimaiseen sijoittamiseen ja sijoitussalkun

hajauttamiseen. Meiltä saat myös turvaa yrittäjän

arkeen ja yrityslainojen takaisinmaksuun.

Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien

suomalaiseen pankkiin omasp.fi.

Verkoston päätavoitteina ovat muun muassa puurakentamisen

edistäminen ja puualan toimintaedellytysten kehittäminen

sekä puualan hankkeiden koordinointi.

PuuSuomi-verkoston uudeksi vetäjäksi on nimetty metsänhoitaja

Inkariina Itänen.

Hän on aiemmin toiminut monissa sahateollisuuden kansainvälisissä

myyntitehtävissä. Inkariinan työpiste löytyy

Kainuun ELY-keskuksessa Kajaanissa.

23


OPINTOMATKALLE

ESPANJAAN !!

Suomen Sahayrittäjien

opintomatka Espanjaan

on tulossa syys-lokakuun

vaihteessa!

Heti kun matkaohjelma varmistuu, lähetämme

kaikille jäsenille tietopaketin sähköpostissa.

Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita

muutokset info@sahayrittajat.fi

Matkaohjelma tulee myös nähtäville nettisivuille

www.sahayrittajat.fi

More magazines by this user
Similar magazines