You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1 /<strong>2018</strong><br />
1
PÄÄKIRJOITUS<br />
Pitkä talvi on muuttunut (vihdoinkin) kevääksi ja ihmismieli<br />
on virkistynyt lisääntyneen valon myötä.<br />
Auringon valolla on todella ihmeellinen voima.<br />
Kevät on sahureille aktiivista aikaa. Sahanterät leikkaavat<br />
ahnaasti puuta ja höylät odottavat malttamattomina<br />
omaa työvuoroaan. Uudisrakennuksia suunnitellaan ja korjausrakentamisenkin<br />
sektorilla ovat kiihkeimmät ajat tulossa.<br />
Lähipuuta<br />
Helmikuun talvisavuilla Ylihärmässä osallistui runsas joukko<br />
yhdistyksemme jäseniä LÄHIPUU®-koulutustapahtumaan. Iltagaalassa<br />
sertifikaatin vastaanottajia oli liki neljäkymmentä.<br />
Erinomainen vastaanotto jäsenistöltä Lähipuu-tuotemerkille<br />
antaa uskoa meille kaikille siitä, että tarvetta markkinointiponnisteluille<br />
on.<br />
Nyt jokaisen yksittäisen jäsenen ja tuotemerkin käyttöönottaneen<br />
yrityksen on huolehdittava, että merkkiä myös markkinoidaan<br />
aktiivisesti asiakaskuntaan päin. Lähipuun idea ja ajatus<br />
on varmasti jokaiselle suomalaiselle mieluinen vastaanotettava.<br />
Ekologisuus, pieni hiilijalanjälki, paikallisuus, kotimaisuus<br />
– kaikki sellaisia argumentteja joihin on helppo sanoa<br />
– kyllä!<br />
Puurakentamisen puolesta<br />
Puu on rakennusmateriaali, jonka suomalainen tunnistaa kotoisaksi<br />
ja turvalliseksi. Puurakentamisen historiaa meillä on<br />
pitkältä ajalta. Paljon pidemmältä ajalta, kuin se kuuluisa miesmuisti…<br />
Puun ominaisuudet rakentamisessa ovat kiistatta erinomaiset,<br />
kun vain muistetaan huolehtia rakennusaikeisesta(kin) kosteuden<br />
eristämisestä.<br />
2<br />
Julkinen rakentaminen kunnissa ja kaupungeissa on perinteisesti<br />
pohjautunut vahvasti ns. betonirakentamiseen. Betoniteollisuus<br />
on onnistunut erinomaisesti omassa markkinoinnissaan<br />
vakuuttamaan kuntapäättäjät betonin helppoudesta ja<br />
kestävyydestä. Viime vuosina pientä muutosta suomalaisessa<br />
kuntakentässä on kuitenkin nähty rakennusten materiaalivalintojen<br />
suhteen. Hienoja esimerkkejä löytyy muun muassa Pudasjärveltä<br />
ja Kuhmosta, joissa tahtotila koko kunnassa on ollut<br />
rakentaa lapsille ja työssäkäyville aikuisille terveellinen ja<br />
virikkeellinen työympäristö – koulu tai päiväkoti suomalaisesta<br />
puusta!<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry ja LÄHIPUU® ovat tehneet kansalaisaloitteen<br />
puurakentamisen puolesta. Käy sinäkin allekirjoittamassa<br />
aloite www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960<br />
Kansalaisaloitteemme ei vastaisuudessakaan pakota kuntia tai<br />
valtiota rakentamaan puusta, mutta puurakentamisen vaihtoehto<br />
on aina julkisissa rakennushankkeissa selvitettävä.<br />
Ettei kävisi niin kuin Leppävirralla…<br />
Aurinkoisin ja<br />
reippain mielin,<br />
Timo Ripatti<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
040 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
1/<strong>2018</strong><br />
LÄHIPUU ®<br />
4 Kestävän metsätalouden ja energian tuottaja<br />
6 Talvisavut Ylihärmässä <strong>2018</strong><br />
12 Puurakentamisen kansalaisaloite<br />
14 Kallion Konepaja oy – 100 vuotta saha-alan kehityksen<br />
kärjessä<br />
18 Janne Larjama, hallituksen uusi jäsen<br />
20 Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinto Nurmijärveläisen<br />
yrittäjäkolmikon yhteistyölle<br />
22 Jäseninfo<br />
23 <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry mukana PuuSuomi-verkostossa<br />
Ripusta seinällesi Puurakentamisen<br />
kansalaisaloite -juliste (s.12) ja käy<br />
allekirjoittamassa netissä!<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden neljä<br />
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna <strong>2018</strong> on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna <strong>2018</strong><br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,<br />
jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com<br />
3
Kestävän metsätalouden<br />
ja energian tuottaja<br />
4<br />
Resurssien viisaalla käytöllä vähennetään<br />
primäärilähteiden tarvetta samalla säästäen<br />
luontoa ja ympäristöä.<br />
Kouvolan Saha toimii tuotannossaan kestävän<br />
metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Sahalla<br />
on puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti<br />
sekä PEFC-merkin käyttöoikeus. Tämän<br />
lisäksi toiminnassa on kiinnitetty huomiota myös energiaasioihin<br />
suunnitelmissa korvata maakaasulämmitystä hakekattilalla.<br />
Nimellisteholtaan 0,99 MW:n hakekattilan rakennustyöt<br />
on aloitettu, arvioitu käyttöönotto on tämän vuoden<br />
marraskuussa. Investointipäätöksen jälkeen on herännyt<br />
kiinnostus tehostaa sahauksen sivutuotteena syntyvän<br />
puun kuoren hyödyntämistä, joten mahdollisuuden avautuessa<br />
Kouvolan Saha osallistui Kouvola Innovationin hallinnoiman<br />
hankkeen Resurssitehokkaat teolliset symbioosit toteutukseen.<br />
Hankkeessa autetaan Kymenlaaksossa toimivia<br />
yrityksiä kehittämään toimintaansa materiaali- ja energiatehokkaammaksi,<br />
jonka tuloksena Kouvolan Sahalle toteutettiin<br />
selvitys Kaakkois-<strong>Suomen</strong> ammattikorkeakoulun toimesta<br />
sahan sivutuotteiden hyödyntämisestä energiantuotannossa.
Sahan lähtötilanne<br />
Energia- ja ympäristöasiat ovat olleet<br />
tärkeitä Kouvolan Sahan toiminnan kehittyessä.<br />
”Sahan kuivaamon ja höyläämön<br />
tilojen käyttämä lämpöenergia tullaan<br />
tuottamaan maakaasun sijaan hakekattilalla<br />
tämän vuoden joulukuusta<br />
alkaen. Lämpölaitosta on tarkoitus<br />
ajaa pääosin täydellä teholla lähes ympäri<br />
vuoden, jolloin ylijäämäteho myydään<br />
paikallisen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon”,<br />
toteaa Kouvolan Sahan<br />
toimitusjohtaja Terho Haimi. Ilmaston<br />
kannalta puupolttoaineiden käyttö<br />
on pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden<br />
käyttämistä edullisempaa, sillä<br />
kaadettujen tilalle kasvavat puut sitovat<br />
poltossa vapautunutta hiilidioksidia.<br />
Sivutuotteista lämpöä<br />
Tarkastelun tuloksena kannattavin valinta<br />
on lämmityskattila korvaamaan<br />
alueen kiinteistöjen lämmitystarve. Ehdotettu<br />
kattila on mitoitettu 60 % vaaditusta<br />
lämmitystehon tarpeesta, jolloin<br />
huipputehon lämmitystarpeen apuna<br />
voidaan käyttää vuonna 2017 hankittavaa<br />
hakekattilaa. Kiinteän polttoaineen<br />
lämmityskattilassa voidaan polttaa<br />
suunnitellusti sahan sivutuotteita<br />
kuorta ja haketta. Investoinnin takaisinmaksuaika<br />
on alle 10 vuotta, kun huomioidaan<br />
laitoksen elinkaarikustannukset.<br />
Kannattavuutta parantavat mahdolliset<br />
tuet, jota puupolttoainetta hyödyntävälle<br />
lämpökeskukselle voi saada Tekesistä<br />
10–15 prosenttia investoinnista. Tämä<br />
investointi ei kuulu tuen piiriin, koska<br />
lämmöntuotanto korvaa kaukolämmön.<br />
Kouvolan Sahan hiilidioksidipäästöt pienenisivät<br />
lämmityksen muutoksen vaikutuksesta<br />
320 tonnia vuodessa, mikä<br />
vastaa vajaan 200 omakotitalon lämmitysenergiasta<br />
vapautuvaa hiilidioksidipäästöä,<br />
yhden omakotitalon vuosittaisen<br />
lämmitysenergiantarpeen ollessa<br />
10 000 kWh.<br />
Kirjoittaja: Erja Tuliniemi projektipäällikkö Resurssitehokkaat<br />
teolliset symbioosit-hanke,<br />
Kaakkois-<strong>Suomen</strong> ammattikorkeakoulu<br />
Tästä lähti ajatus tulevaisuudessa laajentaa<br />
toimintaa kattamaan omatuotannolla<br />
alueen kiinteistöjen lämmitys- tai<br />
jopa kokonaisenergiantarve, jossa hyödynnetään<br />
sahan sivutuotteena syntyvää<br />
puun kuorta ja kuivaa puuhaketta.<br />
Kaakkois-<strong>Suomen</strong> ammattikorkeakoulu<br />
aloitti tulevaisuuden selvitystyön sahan<br />
toiveiden mukaisesti. Tarkastelun tavoitteena<br />
oli tuottaa kustannuslaskelma kolmen<br />
eri toteutuksen kannattavuudesta.<br />
Tarkasteltaviksi vaihtoehdoiksi sovittiin<br />
lämmityskattila kiinteistöjen lämmitykseen,<br />
höyrykattila lämmitykseen sekä<br />
prosessihöyryn- ja sähköntuotantoon,<br />
sekä kaasutusvoimalaitos sähköntuotantoon<br />
ja lämmitykseen.<br />
8<br />
Jämsä 30.8.-1.9.<br />
www.finnmetko.fi<br />
5
Talvisavut<br />
Ylihärmässä<br />
<strong>2018</strong><br />
Vuoden tärkein yhdistyksemme järjestämistä tapahtumista on monien<br />
mielestä helmikuinen Talvisavut-tapahtuma. Ensimmäistä kertaa<br />
Talvisavujen historiassa tapahtumapaikaksi oli valikoitunut Ylihärmä – ja<br />
silloinhan ollaan Pohjanmaan lakeuksilla. Näillä seutukunnilla muuten<br />
aikoinaan vaikuttivat legendaariset Isontalon Antti ja Rannanjärvikin…<br />
Sahuri Sami<br />
Kanto<br />
sahausnäytöksessä.<br />
”Päivällä<br />
sahausta ja<br />
illalla vaimon<br />
syntymäpäiväjuhlat<br />
Talvisavuilla”<br />
totesi sahuri<br />
leppoisasti.<br />
Viikonloppu herätti<br />
mielenkiintoa<br />
Lähemmäs kaksisataa majoittujaa oli<br />
ennakkoilmoittautunut Härmän kylpylään<br />
viikonlopun viettoon hyvissä ajoin.<br />
Majoittujia olisi ollut enemmänkin, mutta<br />
”mattimyöhäiset” joutuivat etsimään<br />
majoituskapasiteettia muualta ennakkoilmoittautumisajan<br />
jälkeen. (Ensi<br />
vuonna kannattaa olla ajoissa liikkeellä<br />
varausten suhteen.)<br />
6<br />
Perjantain iltapäivä antoi osviittaa siihen<br />
suuntaan, että ensimmäinen Lähipuukoulutus<br />
kiinnostaa jäsenistöä. Koulutukseen<br />
osallistuikin liki 50 kiinnostunutta<br />
ja virallisia LÄHIPUU®-sertifikaatin<br />
käyttäjiä koulutuksen jälkeen tuli 44 kpl.<br />
Koulutuksen yhteydessä selvitettiin kriteeristöä<br />
tuotemerkin käyttöönottoon<br />
sekä käytiin läpi ympäristöselosteen<br />
(EPD) vaatimaa tutkimusta.<br />
Pakkaset pysyivät loitolla<br />
messupäivänä<br />
Kuluneen lopputalven pakkaskausi oli<br />
vielä kaukana, kun lauantai-aamu valkeni.<br />
Mukavassa parin asteen pakkasessa<br />
oli messuvieraiden ja esittelijöiden miellyttävä<br />
keskustella saha-alan näkymistä<br />
ulko-alueella. Puru oli lennossa parilla<br />
vannesahalla (Woodmizer ja Wirex)<br />
ja perinteisellä pyörösahalla (Laimet)<br />
päästeli lautaa ja lankkua Sami Kanto.
Lähipuu-sertifikaatit ovat jo isolla joukolla.<br />
Lähipuu koulutus veti kiinnostuneita.<br />
Erikoistutkija Tarmo Räty Lukelta.<br />
Pertti Kalliolla kysymyksiä Lähipuusta.<br />
Lähipuu-tutkimuksen tekijä Janne Larjama.<br />
7
Lehtikuusesta terassilautaa Pohjanmaalle.<br />
Ostatko arvan...<br />
Arpajaisten voittaja Olli-Matti Ylitalo.<br />
Moottorisahan kanssa uskomattoman<br />
hienoja taideteoksia tekevä Vesa Virtanen<br />
puolestaan ihastutti kävijöitä muun<br />
muassa upeilla osoitekylteillään. Päätyökseen<br />
Vesa rakentaa hirrestä asiakkaiden<br />
lukuun rakennuksia, mutta omaa<br />
taiteellista näkemystä hän pääsee parhaiten<br />
toteuttamaan moottorisahalla<br />
taiteilemalla. Turengin Terähuollon ja<br />
Sahayrittäjien paistamat makkarat sekä<br />
kuuma mehu maistuivat kävijöille. Taisipa<br />
jokunen teräkin vaihtaa omistajaa Turengin<br />
osastolla!<br />
8<br />
Sisäosastolla olivat mielenkiinnon kohteina<br />
Metsäkeskuksen tarjoamat palvelut,<br />
GVK:n erinomaiset maalit puupinnoille,<br />
LähiTapiolan vakuutuspalvelut,<br />
Kainuun Terähuollon tarjoamat palvelut<br />
ja tietysti perinteiset arpajaiset. Arpajaisten<br />
pääpalkinnon, Tommi Laine<br />
Tradingin lahjoittaman ja Kainuun Terähuollon<br />
kunnostaman terän voitti muuten<br />
Olli-Matti Ylitalo Sodankylästä. Onnittelut<br />
iloiselle sahurille!<br />
Vuosikokous perinteiseen<br />
malliin<br />
Puheenjohtajana toimi vuosikokouksessa<br />
melko tuore yhdistyksemme jäsen<br />
Janne Larjama Taivassalosta. Esityslistalla<br />
oli vuosikokoukselle määrätyt asiat<br />
ja kokous sujui alusta loppuun saakka<br />
hyvässä hengessä. Jäsenmaksu ensi<br />
vuodelle säilyy ennallaan ja hallituksen<br />
kokoonpanoon tuli vain yksi muutos. Eero<br />
Koskela oli ilmoittanut etukäteen jo<br />
tiedon, että hän haluaisi luopua tehtä-
Moottorisahalla taiteilee<br />
kylttiä Vesa Virtanen.<br />
Vesa Virtasen tekemä<br />
Lähipuu-kyltti.<br />
Vannesahalle<br />
helppo nakki,<br />
näyttivät vannesahurit.<br />
Terä teräväksi.<br />
Turengin Terähuollon osaltolla myytiin<br />
teriä oikein urakalla ja kaupanpäälle<br />
juotiin pannukahvit...<br />
9
Puheenjohtajalla on asiaa.<br />
Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK.<br />
Iltajuhlassa tunnelma oli<br />
leppoisa.<br />
västään. Hänen tilalleen hallituksen varsinaiseksi<br />
jäseneksi valittiin yksimielisesti<br />
Janne Larjama Taivassalosta.<br />
Eero Koskelalle haluammekin antaa suuret<br />
kiitokset <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n<br />
eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.<br />
Iltajuhlan glamouria<br />
Iltajuhlan vieraita odotti Härmän kylpylän<br />
ravintolasalissa kauniisti katetut juhlapöydät.<br />
Ennen päivällistä oli kuitenkin<br />
pienimuotoista ohjelmaa.<br />
Juhlapuheen piti kansanedustaja Susanna<br />
Koski. Hän toimii myös eduskunnan<br />
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäse-<br />
10<br />
nenä. Saimme vietyä hänen kauttaan<br />
viestiä eduskuntaan Lähipuu-tuotemerkin<br />
ja puurakentamisen kansalaisaloitteen<br />
tiimoilta.<br />
MTK on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n vahva<br />
yhteistyökumppani. Puumarkkinoista<br />
ja sahateollisuuden puunkäytön näkymistä<br />
iltajuhlassa kertoi tutkimuspäällikkö<br />
Erno Järvinen. Myös Lähipuutuotemerkki<br />
sai lämpimän vastaanoton<br />
MTK:n puolelta.<br />
Vuoden Sahayrittäjä -palkinto<br />
Nurmijärveläiselle kolmikolle<br />
Talvisavut-tapahtumaviikonlopun ehdoton<br />
huipennus on Vuoden Sahayrittäjä<br />
-palkinnon luovutus. Tämänvuotisessa<br />
juhlassa palkinnon saivat kolme eri yritystä,<br />
jotka tekevät ansiokasta ja tuloksellista<br />
yhteistyötä yksissä tuumin. Palkitut<br />
olivat: Sahayrittäjä Pentti Huppunen,<br />
Höyläämö Huppunen Ky ja Metsätila-arviointi<br />
O. Nieminen Oy.<br />
Kolmikon yhteistyö on löytänyt selkeän<br />
markkinaraon kotimaiselle lehtikuuselle<br />
pääkaupunkiseudun tuntumassa.<br />
Vuoden Kehittäjä -palkinto luovutettiin<br />
Kallion Konepaja Oy:lle, jonka historia<br />
yltää jo 100 vuoden päähän. Ilman Kara-sahojen<br />
pitkällistä kehitystyötä ei saha-alalla<br />
olisi nykyään käytössä heidän
Yllätyssynttärionnittelut Kannon perheeseen.<br />
Vas. Kansanedustaja Susanna<br />
Koski, Kauhavan kaupunginjohtaja<br />
Markku Lumio sekä Vuoden<br />
Sahayrittäjä 2017 -palkinnon<br />
saajat Jyrki Huppunen, Pentti<br />
Huppunen ja Olavi Nieminen.<br />
kehittämiään innovaatioita. Onnittelut<br />
vielä kerran kaikille palkituille!<br />
LÄHIPUU®-sertifikaatteja oli pöydällä<br />
odottamassa ottajiaan mittava määrä.<br />
Kaikkiaan ensimmäisen koulutuksen läpikäyneitä<br />
yrityksiä oli 44 kpl. Kehystetyt<br />
sertifikaatit olivat mieluinen vastaanotettava<br />
jokaiselle Lähipuu-yrittäjälle.<br />
Herkullisen illallisen nautittuamme oli<br />
aika siirtyä nauttimaan ravintolan tarjoiluista<br />
ja viettämään yhdessäolon riemukkaita<br />
hetkiä. Ja niin kuin aina ennenkin<br />
– puru tuntui pöllyävän aika monessa<br />
pöydässä…<br />
Teksti: Timo Ripatti<br />
Kuvat: Marc Sabat<br />
Kehittäjäpalkinto Kallion Konepaja Oy.<br />
11
PUURAKENTAMISEN KANSALAISALOITE<br />
<strong>Suomen</strong> kaikissa julkisissa rakentamishankkeissa<br />
(valtio, kunta) on aina tutkittava myös<br />
puurakentamisvaihtoehto<br />
Perustelut:<br />
Ilmastomuutoksen torjumiseksi<br />
on tutkittava ja käytettävä<br />
kaikki mahdolliset keinot.<br />
Maailmanlaajuisesti tulisi<br />
suosia ekologisia, vähähiilisiä<br />
ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.<br />
Suomessa metsät<br />
ovat tässä tarkastelussa avainasemassa.<br />
<strong>Suomen</strong> metsät<br />
kasvavat nykyisin kestävästi<br />
tamisessa puuhun sitoutunut<br />
hiili varastoituu pitkiksi ajoiksi<br />
puutuotteisiin. Elinkaarensa<br />
lopussa puutuotteet voidaan<br />
hyödyntää esimerkiksi energiana.<br />
Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja<br />
ja mahdollisuuksia ei<br />
vielä riittävästi tunneta Suomessa.<br />
Tästä syystä monissa<br />
12
enemmän puuta kuin sitä hyötykäytetään.<br />
<strong>Suomen</strong> biotalouden<br />
arvosta yli puolet tulee<br />
metsäsektorilta.<br />
Puurakentaminen on tärkeä<br />
osa biotaloutta ja sitä voidaan<br />
perustella ympäristösyistä.<br />
Kasvaessaan yksi kuutiometri<br />
puuta sitoo itseensä tonnin<br />
ilman hiilidioksidia ja samalla<br />
fotosynteesissä vapautuu<br />
700 kiloa happea ilmakehään.<br />
Puun kuivapainosta puolet on<br />
hiiltä. Metsät ovat kasvaessaan<br />
hiilinieluja ja puutuotteet<br />
ovat hiilivarastoja. Puurakenvaltion<br />
ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa<br />
ei tutkita<br />
puurakentamismahdollisuutta,<br />
vaan se usein hylätään hyvinkin<br />
aikaisessa hankevaiheessa<br />
puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen<br />
ja virheelliseen tietoon<br />
ja näkemykseen perustuen.<br />
Siksi tarvitaan laki, että kansallisten<br />
ilmastotavoitteiden<br />
saavuttamiseksi ja kansantalouden<br />
nimissä <strong>Suomen</strong> kaikissa<br />
julkisissa rakentamishankkeissa<br />
on aina tutkittava myös<br />
puurakentamisvaihtoehto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry - LÄHIPUU®<br />
Kannata tätä aloitetta osoitteessa<br />
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960<br />
13
Toimitusjohtaja Janne Kallio<br />
Kallion Konepaja oy –<br />
100 vuotta saha-alan<br />
kehityksen kärjessä<br />
14<br />
Kallion Konepajan sataa toiminnan vuotta juhlistetaan tänä<br />
vuonna. Raisiossa toimiva perheyritys on eittämättä ollut koko<br />
historiansa ajan suunnannäyttäjä piensaha-alan kehitystä<br />
arvioitaessa. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on luonut lukuisia<br />
innovaatioita sadan vuoden ajan. Tuotekehitys on edelleenkin yksi<br />
yrityksen painopistealueista.<br />
Kallion Konepajan perustaja<br />
Nikolai Kallio ei varmaankaan<br />
arvannut millaisen<br />
kehityskäyrän pyörösahatekniikka<br />
ottaa tulevaisuudessa. Ensimmäistä<br />
raisiolaista sahaa suunniteltiin<br />
yrityksen perustamisvuonna 1918 Karan<br />
silloisissa, varsin vaatimattomissa tuotantotiloissa.<br />
Omat haasteensa tuoreeseen<br />
yritystoimintaan loi myös yhteiskunnallinen<br />
ilmapiiri. Juuri itsenäistynyt<br />
kansakunta oli ajautunut keskinäiseen<br />
välien selvittelyyn varsin laajalti.
Kara vuosimallia 1933.<br />
Juuret syvällä Raisiossa<br />
Ensimmäisen puurunkoisen ja hihnavälitteisellä<br />
vaihteistolla sekä hammastankovedolla<br />
olevan sahan rakentaminen<br />
kuitenkin alkoi heti ensimmäisen<br />
toimintavuoden aikana, ja siitä hetkestä<br />
alkaen voidaan katsoa suomalaisten<br />
sirkkelisahojen tuotannon virallisesti alkaneen.<br />
Tällä tekniikalla sahoja valmistettiin aina<br />
1930–1940 lukujen taitteeseen saakka.<br />
Kallion Konepajan tuotanto ei ole aina<br />
keskittynyt pelkästään sahoihin. Varsinkin<br />
taipaleen alkupuolella tuotannossa<br />
olivat muun muassa klapikoneet, olkilietsot,<br />
olkisilppurit, hydrauliset vinssit<br />
ja valmistipa yritys jopa navetoiden lannansiirtolaitteitakin.<br />
Raakalaudan jatkojalostukseen Kallion<br />
Konepaja valmisti ensimmäisen höylän<br />
vuonna 1936. Höyliä yritys valmisti<br />
muutaman sadan kappaleen verran.<br />
Nikolai Kallion kaksi poikaa, Ilmari ja<br />
Jaakko Kallio ottivat yrityksen vetovastuun<br />
vuonna 1938, vaikkakin Jaakko oli<br />
tuolloin vielä alaikäinen. Talvisodan ajan<br />
konepajan toiminta oli pysähdyksissä.<br />
Jatkosodan aikana yritys toimi jälleen ja<br />
tuotanto meni kokonaisuudessaan puolustusvoimien<br />
tarpeisiin. Sotavuosien jälkeen<br />
jatkui konepajan työ sahojen kehittämisellä.<br />
Kara-sahoihin suunniteltiinkin<br />
kitkasyöttö ja merkittävä kehitysaskel –<br />
rautarullien päällä kulkeva sahauspöytä.<br />
Kallion Konepaja kasvun<br />
vaiheessa<br />
Suomi eli sotavuosien jälkeen haasteellisia<br />
aikoja. Kaikkea tarvittiin ja toisaalta<br />
kaikesta oli pulaa. Pulaa oli myös rakennustarpeista,<br />
olihan moni koti tuhoutunut<br />
sodan melskeessä ja siirtolaisille tarvittiin<br />
kattoa pään päälle. Näihin haasteisiin<br />
oli oiva ratkaisu tarjolla Raisiossa.<br />
Kallion Konepajan kehitystyö oli tuonut<br />
sahaan kitkasyötön lisäksi vaijerivedon<br />
pöydän liikutteluun ja jo vuonna 1954<br />
valmistui myös ensimmäinen hydraulisyöttöinen<br />
saha.<br />
Vaikka puuta oli tarjolla metsissä runsaasti<br />
niin rakentamiseen kuin koneiden<br />
runkorakenteisiinkin, nähtiin Karasahojen<br />
ensimmäinen teräsrunko vuonna<br />
1958.<br />
Pöydän rullien rakenteessa kehitystyö<br />
jatkui myös – 1962 rullat muuttuivat<br />
kuulalaakeroiduiksi putkirulliksi. Mainittakoon,<br />
että ensimmäinen Karan valmistama<br />
sahalaitos lähti asiakkaalle jo<br />
1960-luvun loppupuolella.<br />
Uudet toimitilat – taloudelliset<br />
haasteet<br />
Kallion Konepaja tarvitsi paremmat toimitilat.<br />
Tontin halkaiseva tie esti tuotantorakennusten<br />
laajentamisen vanhalla<br />
toimipaikalla. Uusi paikka konepajan<br />
toimintaa varten löytyi Nesteentieltä.<br />
Oli tullut myös aika, jolloin Kallion suvun<br />
kolmas sukupolvi siirtyi yhtiön kirjoille.<br />
15
Uusi saha<br />
lähdössä<br />
asiakkaalle.<br />
16<br />
Ilmari Kallion poika Pertti Kallio oli valmis<br />
astumaan yhtiön palvelukseen heti<br />
armeijan jälkeen, vuonna 1965.<br />
Kustannukset uusista toimitiloista olivat<br />
kuitenkin ajaneet konepajan talouden<br />
tiukille. Niinpä Pertti Kallio joutuikin<br />
muiden konepajan miesten tavoin työttömäksi.<br />
Onnekseen hän kuitenkin pääsi<br />
vähäksi aikaa Raision tehtaalle metallimiehen<br />
töihin.<br />
Tiukassa taloustilanteessa usko Kallion<br />
perheyritykseen ja tulevaisuuteen kuitenkin<br />
säilyi. Uusi vuosikymmen tuli olemaan<br />
merkittävää aikaa teollisen valmistuksen<br />
sekä teknisen kehityksen saralla.<br />
Kallion Konepaja Oy<br />
• y perustettu 1918<br />
• y perustaja Nikolai Kallio<br />
• y ensimmäisen Kara- sahan valmistaminen<br />
alkoi heti perustamisvuonna<br />
• y kehitystyön tuloksena vuosikymmenten<br />
saatossa laajalti saha-alan<br />
innovaatioita mm. vetävä pystytela,<br />
pelkansuuntausautomaatti, käsisyöttö,<br />
hydraulinen perämies…<br />
• y valmistanut historiansa aikana tuhansia<br />
sahoja ja sahalaitoksia<br />
• y yrityksen johdossa nyt 4. sukupolvi<br />
tj. Janne Kallio -33 v.<br />
• y työntekijöitä 12<br />
Tuotekehitys ja myynti kiihtyy<br />
1970-luvulta alkaen<br />
Työturvallisuus on aina puhuttanut<br />
myös saha-alaa, eikä syyttä. Moni entisaikojen<br />
sahuri ei valitettavasti välttynyt<br />
vahingoilta tai onnettomuuksilta työssään.<br />
Sormet liikkuivat liian lähellä vinhasti<br />
pyörivää terää ja tukkipöydän liikuttelu<br />
tehtiin perinteisesti jalkakäyttöisellä<br />
vivulla.<br />
Turvallisuusnäkökohtiin on kuitenkin aina<br />
paneuduttu Kallion Konepajalla huolella<br />
ja kehitystyön uusimpana innovaationa<br />
valmistuikin pystytela vuonna<br />
1974. Varsinaiseen tuotantoon pystytela<br />
pääsi vuotta myöhemmin. Nyt sahurin<br />
työ helpottui merkittävästi ja myös<br />
työn tuottavuus kasvoi. Pystytelan ominaisuuksia<br />
kehitettiin lisää ja varsinkin<br />
vetävä pystytela sai vankkumattoman<br />
suosion sahureilta.<br />
Valmiin sahatavaran ja sahapintojen pudotuslaitteet<br />
kehitettiin vuosikymmenen<br />
loppupuolella. Asiakkaille tarjottiin<br />
myös mahdollisuutta hankkia saha perinteisen<br />
vaijerivedon sijasta jämäkällä<br />
ja tarkemmalla ketjuvedolla.<br />
Uusiin ja nykyäänkin käytössä oleviin<br />
toimitiloihin Konsantielle yritys muutti<br />
1975.<br />
Myyntiin ja markkinointiin alettiin panostaa<br />
nyt toden teolla ja myös vientiponnistelut<br />
lupailivat yrityksen kasvua.<br />
Pertti Kallio ja Markku Häyrinen osallistuivat<br />
Mikkelin maatalousnäyttelyyn<br />
vuonna 1975 uudella pystytelalla varustetulla<br />
sahalla. Suuren kiinnostuksen<br />
innoittamana Kara:n saha vietiin vielä<br />
Posiolla järjestettyyn maatalousnäyttelyyn.<br />
Markkinointiponnistelut tuottivat<br />
tulosta ja kotimaan kauppa sekä vienti<br />
ulkomaille lähtivät kovaan kasvuun.<br />
Yksiteräisiä sahoja vuonna 1978 myytiin<br />
kotimaahan 55 kpl ja vientiin 10 kpl.<br />
Vuotta myöhemmin luvut olivat kotimaan<br />
osalta jo 105 kpl ja vientiin 75 kpl.<br />
Vuosikymmenen lopulla myös laitossahojen<br />
kysyntä ja kauppa vilkastui. Ulkomaillakin<br />
ymmärrettiin luottaa suomalaiseen<br />
osaamiseen ja yhteistyössä<br />
Raute:n kanssa valmistui sahalinja Tansanian<br />
Arushaan vuonna 1976.<br />
Nykyaikainen saha saa<br />
muotonsa 80-luvulla<br />
Kallion Konepajalla on aina otettu<br />
myönteisesti vastaan ”kentältä” tulleet<br />
asiakaspalautteet ja kehitysideat. Useasti<br />
vasta loppukäyttäjän päivittäisessä<br />
työssä hioutuvat ne lopulliset innovaatiot.<br />
Insinöörin suunnittelutyö on kyllä
arvokasta, mutta käyttäjän kokemukset<br />
monesti kruunaavat insinöörin ajatelmat.<br />
Painetta sahan kehittämiseen tulikin<br />
varsin merkittävissä määrin varsinkin<br />
1980-luvulla. Työvoimakustannukset kohosivat<br />
ja tulosta piti sahurinkin saada.<br />
Suunnittelun ja kehitystyön tuloksena<br />
syntyi muun muassa hydraulisesti toimiva<br />
perämies, joka mahdollisti niin sanotun<br />
yksinsahauksen. Vuonna 1986<br />
suunnittelupöytä toi tuotantoon tukinsiirtimeen<br />
integroidun pyörityslaitteen,<br />
jonka avulla oli helppoa pyörittää sahattava<br />
tukki haluttuun asentoon. Tukinsiirtimen<br />
suunnitteli Kallion Konepajalla insinööri<br />
Arto Aalto.<br />
Jokainen kokeneempi sahuri muistaa,<br />
kuinka olkapää oli aikoinaan kovilla mekaanista<br />
mittalaitetta edestakaisin käytettäessä.<br />
Täyden sahauspäivän aikana<br />
kun sahurin on mittarin lukemaa monta<br />
kertaa muutettava…<br />
Tähänkin ongelmaan Kara-sahoilla oli<br />
ratkaisu. Hydraulisesti tai elektrohydraulisesti<br />
toimiva mittalaite helpotti<br />
merkittävästi ylävartalon ja olkapäiden<br />
rasitusta sahaustyössä.<br />
Vaaran veljesten ja Kallion Konepajan<br />
yhteisen kehitystyön tuloksena syntyi<br />
myös pelkansuuntausautomaatti vuosikymmenen<br />
loppupuolella.<br />
Sahaustyö ja saha olivat loppujen lopuksi<br />
lyhyessä ajassa kokeneet ison joukon<br />
uudistuksia, joilla oli kauaskantoisia ja<br />
myönteisiä vaikutuksia.<br />
Seuraavat vuodet kehitystyössä olivat<br />
enemmänkin olemassa olevien keksintöjen<br />
hiomista sekä panostamista vielä<br />
entistä enemmän työturvallisuuteen.<br />
Toki täytyy muistaa myös vetävän mittavasteen<br />
tulo markkinoille 2000-luvun<br />
alussa. Sen mukanaan tuoman helpotuksen<br />
ovat huomanneet varsinkin talvella<br />
jäistä puuta sahaavat Kara-sahurit.<br />
100 vuotta takana – tulevaisuus<br />
edessä<br />
Paljon on kehitystyötä tapahtunut Kallion<br />
Konepajan alkusysäyksestä lähtien.<br />
Työvoiman tarvetta sahoilla ei ole entiseen<br />
malliin – kiitos teknisten ratkaisuiden.<br />
Sahojen kysyntä ja tarve on tullut<br />
huippuvuosista rajusti alaspäin, mutta<br />
sahalaitosten ja sahojen kauppa käy kuitenkin<br />
vakaasti. Sahojen ulkomaan viennissä<br />
on myöskin tultu alaspäin.<br />
Kallion Konepajan valmistamia Kara-sahoja<br />
on viety ympäri maapalloa. Voisi<br />
melkeinpä väittää, että jokaisella maanosalla<br />
on löydettävissä maa, jossa on<br />
Raisiossa valmistettu saha tai sahalaitos.<br />
Suurimpia vientimaita ovat vuosien<br />
saatossa olleet Venäjä, Norja, Ruotsi ja<br />
Afrikan eri valtiot.<br />
Kallion suvun neljäs sukupolvi on nyt konepajan<br />
vetovastuussa.<br />
Janne Kallion toimitusjohtajan työ alkoi<br />
vuonna 2014. Sitä ennen hän toimi<br />
oman yrityksensä leivissä liki seitsemän<br />
vuoden ajan.<br />
Tuotepäällikön tittelillä nykyään Kallion<br />
Konepajalla työskentelevä Jukka Virtanen<br />
on monille saha-alan ihmisille tuttu.<br />
Hänen työuransa alkoi 1981 tuotannon<br />
puolella ja myyntityö sahojen parissa<br />
on vuosien saatossa tutustuttanut hänet<br />
moniin sahureihin – niin kotimaassa<br />
kuin ulkomaillakin. Ulkomaan myyntiin<br />
konepajalla on vajaan vuoden ajan<br />
keskittynyt vientipäällikkö Markus Leskinen.<br />
Hallituksen puheenjohtajana Kallion Konepajalla<br />
toimii sahamiesten Grand Old<br />
Man, Pertti Kallio.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry onnittelee pitkän<br />
päivätyön tehnyttä Kallion Konepaja<br />
Oy:tä ja toivottaa edelleen yhtä aktiivista<br />
otetta seuraavallekin sadalle vuodelle!<br />
Teksti: Timo Ripatti<br />
Kuvat: Timo Ripatti ja Kallion Konepaja Oy<br />
17
Janne<br />
Larjama,<br />
hallituksen<br />
uusi jäsen<br />
Aloitan kiittämällä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n jäsenistöä<br />
hallituspaikan myötä osoitetusta luottamuksesta.<br />
Kotimaisen metsäteollisuuden<br />
asemaa sekä arvostusta<br />
on viimeisinä vuosikymmeninä<br />
haastettu eri suunnista,<br />
ja alan tulevaisuuden näkymät sekä<br />
kannattavuus ovat olleet koetuksella<br />
jo pitkään. Toimialalla vallinnut epävarmuus<br />
on johtanut niin koulutuksen<br />
kuin alalle pyrkivien työvoimaresurssien<br />
määrän laskuun. Nykyisin bio- sekä<br />
metsätalouden yhteiskunnallista merkitystä<br />
tuskin kukaan enää uskaltaa epäillä.<br />
Kestävää kehitystä kohti ajavat trendit<br />
ovat meillä ja maailmalla nostaneet<br />
puumateriaalin kysyntää sekä kilpailukykyä,<br />
tarjotakseen vaihtoehtoja fossiilisten<br />
tuotteiden korvaamiseen vuosi vuodelta<br />
kiihtyvällä vauhdilla. Kotimaassa<br />
tarvitaan nyt uusia innovaatioita, laajaalaista<br />
yhteistyötä sekä toimintaverkostojen<br />
solmimista, jotta asetettuun haas-<br />
18<br />
teeseen voidaan vastata niin kotimaassa<br />
kuin kansainvälisesti.<br />
Kotimaisen toimialakehityksen ohella<br />
myös oma kasvutarina puumieheksi on<br />
ollut vaiherikas. Työhistoriaan ehti kertyä<br />
noin 10 vuotta digipuolen myynti-,<br />
tuote- sekä palvelukehityksen parissa<br />
ennen paluuta lähtöpisteeseen, jatkamaan<br />
Taivassalossa sijaitsevan perheyrityksemme<br />
piensaha- sekä höyläämötoimintaa.<br />
Keväällä 2015, pian 60-vuotta<br />
täyttävän yrityksemme tulevaisuutta<br />
pohtiessani, hakeuduin Lappeenrannassa<br />
yrittäjyyden sekä kestävän kehityksen<br />
DI-tutkinto-ohjelmaan. Tutkinnon edetessä<br />
kasvoi arvostus kotimaisen koulutusjärjestelmään,<br />
joka oli sisällöllisesti<br />
huippuluokkaa ja onnistui tuomaan esitellyn<br />
teorian myös käytäntöön eri teemojen<br />
käsittelyssä.<br />
Kestävän kehityksen alakategoriaan osui<br />
luontevasti lopputyönä 2017 valmistunut<br />
Lähipuu-tutkimus, jossa piensahatoiminnan<br />
kehitystä, tulevaisuutta sekä<br />
yhteisömerkin menestystekijöitä tunnistettiin<br />
eri sidosryhmien kautta. Osana<br />
tutkimusta sekä tälle asetettua työryhmää<br />
syntyi tilaisuus tutustua eri osapuolien<br />
näkemyksiin, jossa kokonaiskuva<br />
kotimaisen sahateollisuuden nykytilasta,<br />
rakenteista sekä tarpeista tuli hyvin<br />
yhtenäiseksi. Sahayrittäjien piensahoille<br />
lanseeraaman Lähipuu-yhteisömerkin<br />
viestinnän kantavina tekijöinä ovat toiminnan<br />
kestävä kehitys sekä yhteiskunnallisen<br />
merkityksen korostuminen. Lähipuussa<br />
kohtaavatkin niin puumateriaalin<br />
arvoketjun kasvu kuin koko metsäteollisuuden<br />
toimialalle kohdistettujen<br />
odotusten saavuttaminen.
kun päätät sahata<br />
Vuoden 2015 keväällä tehty ympäristömuutos on sittemmin<br />
tuonut mukanaan pitkiä, mutta sitäkin antoisampia<br />
päiviä puunjalostuksen parissa. Työstettävänä<br />
raaka-aineena puu tarjoaa monimuotoisuutensa kautta<br />
niin sopivasti haastetta kuin onnistumisen iloa, että työpäiviin<br />
ja uusiin projekteihin on helppo syttyä. Taustalla<br />
kokemukset eri toimialoilta sekä koulutuksen kautta<br />
ovat jalostavat jatkuvasti uusia toiminta- sekä kehitystoimenpiteitä,<br />
jotka odottavat sopivaa tilaisuutta rakentavalle<br />
keskustelulle.<br />
Uuden kynnyksellä on muistettava myös ylläpitää sekä<br />
vaalia vuosien saatossa kartutettua pitkää perinneosaamista<br />
ja tietotaitoa. Puumateriaalia kohtaan lisääntynyt<br />
arvostus on lisännyt luottamusta tulevaisuuteen myös<br />
meille ja muille alan pienemmille yrityksille, jotka pyrkivät<br />
vahvuuksiensa kautta löytämään oman paikkansa<br />
markkinoilla. Meneillään oleva toimintaympäristön<br />
muutos on iso haaste, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuden<br />
erottua joukosta, ei jätetä tilaisuutta käyttämättä!<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjillä on käsissä erinomainen<br />
kasvunpaikka ja olen innoissani saadessani viedä tätä<br />
tavoitetta kohti ajavia toimenpiteitä eteenpäin yhdessä<br />
osaavien kollegojen kanssa.<br />
OKRA-<strong>2018</strong><br />
maatalousnäyttely<br />
4.–7.7.<strong>2018</strong><br />
Oripään lentokenttä<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry ja useat laitevalmistajat<br />
ovat tulevana kesänä isosti näkyvillä<br />
OKRA-näyttelyssä. Löydät kaiki alan<br />
toimijat kätevästi samalta näyttelyalueelta.<br />
Nähdään!<br />
Menestystä sahayrittäjille vuoteen <strong>2018</strong>!<br />
Janne Larjama<br />
19
Vuoden Sahayrittäjä palkinnon saajat vas. Olavi Nieminen, Pentti Huppunen, Jyrki Huppunen ja Mikko Nieminen.<br />
Vuoden Sahayrittäjä 2017<br />
-palkinto Nurmijärveläisen<br />
yrittäjäkolmikon yhteistyölle<br />
20<br />
Sahayrittäjä Pentti Huppunen, Höyläämö Huppunen<br />
Ky ja Metsätila-arviointi O. Nieminen vastaanottivat<br />
Vuoden Sahayrittäjä 2017 -palkinnon. Ennakkoluuloton<br />
ja menestyksekäs yhteistyö kolmikon välillä on esimerkki<br />
onnistuneesta ja tuloksekkaasta verkostoitumisesta.<br />
Palkinto luovutettiin <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvisavut<br />
<strong>2018</strong> -tapahtumassa Ylihärmässä 10.2.<strong>2018</strong>.<br />
Olavi Nieminen, Pentti Huppunen ja<br />
Jyrki Huppunen aloittivat yhteistyön<br />
lehtikuusen sahauksessa ja höyläyksessä<br />
vuonna 2011. Kokemusta lehtikuusen<br />
jalostuksesta oli saatu kuitenkin jo aiemmin<br />
Lopen Haapastensyrjästä hankituista<br />
lehtikuusitukeista, joita oli sahattu ja höylätty<br />
omaan käyttöön. Alkuun lähdettiin kokeilumielellä,<br />
mutta pian lehtikuusi vakiintui isoksi osaksi<br />
kunkin yrittäjän työtä.
”Laadukkaasta kotimaisestä siperian lehtikuusesta valmistuu<br />
laadukasta ja kestävää terassilautaa”, toteaa Pentti Huppunen.<br />
Työnjako kolmikossa toimii siten, että<br />
Olavi Niemisen vastuulla on hankkia sahattavat<br />
tukit. Kotimaiset siperian lehtikuusitukit<br />
löytyvät onneksi kohtalaisen<br />
matkan päästä. Suurimpia toimittajia<br />
ovat Metsähallitus, Tornator sekä metsänhoitoyhdistykset.<br />
Pentti Huppusen<br />
työtä puolestaan on sahata tukit pyörösahalla.<br />
Tarvittaessa hän pienii isompia<br />
tukkeja myös vannesahalla. Laudat<br />
ja lankut rimoitetaan heti sahalla ja rimaniput<br />
siirretään Jyrki Huppusen kuivaamoon,<br />
jonne matkaa sahalta tulee<br />
vain 300 metriä. Kuivauksen jälkeen Jyrki<br />
höylää laudat ja siirtää valmiin tavaran<br />
varastoon odottamaan ostajia.<br />
Kolmen yrittäjän tärkein tuote on terassilauta,<br />
jota höylätään neljää eri kokoa.<br />
Suosituimmat tuotteet ovat mitoiltaan<br />
28 x 145 ja 33 x 195. Myös lankkuja ja<br />
tolppia höylätään piharakentamiseen.<br />
Merenrantalaitureihin valmistetaan järeitä<br />
hirsiä ja perinteisillä lehtikuusipitkospuilla<br />
on jatkuvasti markkinoita. Jyrki<br />
Huppusella on myös höylän terät erilaisten<br />
ulkovuorilautojen ja sisäpaneelien<br />
höyläykseen.<br />
Olavi Niemisen poika ja isänsä yrityksen<br />
osakas Mikko Nieminen on valmistanut<br />
lehtikuusesta myös parvekelaattoja, hirvitorneja<br />
ja ulkoilualueiden opastetauluja<br />
myyntiin.<br />
Yhteistyö yrittäjäkolmikolla on sujunut<br />
alusta alkaen loistavasti ja toimintaa on<br />
kehitetty ja tehostettu vähitellen. Sahaus<br />
ja lautojen rimoitus on saatu nyt täysin<br />
katon alle ja valmiin tavaran kuljetuksista<br />
osa on ulkoistettu. Sahattavien<br />
tukkien pituuksia on karsittu kolmeen<br />
eri pituuteen ja se on helpottanut sekä<br />
tukkien että valmiin tavaran käsittelyä.<br />
Kotimaisen lehtikuusen kysynnän uskoo<br />
kolme yrittäjää jatkuvan hyvänä, koska<br />
sillä on paljon nykyihmiselle tärkeitä<br />
ominaisuuksia. Lehtikuusi sopii ulkorakentamiseen,<br />
kestää ilman käsittelyä<br />
ja harmaantuu kauniisti vanhetessaan.<br />
Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja<br />
ekologisuus ovat olleet kolmikon toiminnan<br />
kulmakiviä yhteistyön alusta saakka.<br />
Toiminnan sijoittuminen Nurmijärven<br />
Perttulaan on yrittäjien mielestä kiistaton<br />
etu, ovathan isot ulkorakentamismarkkinat<br />
aivan lähialueella. Tärkeintä<br />
yhteistyön onnistumisessa on kuitenkin<br />
hyvä porukka. Jokaisella on yhtälössä<br />
oma paikkansa, mutta kaikki kantavat<br />
vastuuta myös kokonaisuudesta, toteavat<br />
palkitut LÄHIPUU®-yrittäjät.<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />
21
JÄSENINFO<br />
Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet<br />
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.<br />
Emport Oy<br />
Tikinmaantie 66, 37630 Valkeakoski<br />
puh: 040 5052 3044<br />
Vesawood Oy<br />
Kalervonkatu 48, 53100 Lappeenranta<br />
puh: 050 5839 469<br />
CWP - Coloured Wood Products Oy<br />
Jänhiäläntie 9, 55300 Lappeenranta<br />
puh: 050 3773 766<br />
Woodagent Niemelä Ay<br />
Kauppatie 1, 66400 Laihia<br />
puh: 06-4771 433<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien ry:n<br />
hallitus <strong>2018</strong><br />
Puheenjohtaja Timo Ripatti, Leppävirta<br />
Varapuheenjohtaja Jukka Tolonen, Kajaani<br />
Janne Larjama, Taivassalo (uusi)<br />
Arto Käkönen, Janakkala<br />
Mika Lottanen, Nukari<br />
Jouni Mähönen, Ii<br />
Matti Perälä, Humppila<br />
Jorma Sirpoma, Oitti<br />
Jukka Virtanen, Raisio<br />
Sirkku Varpa, Asikkala<br />
Varajäsenet:<br />
Jukka Tuomenoja, Loppi<br />
Mikko Laine, Laitila<br />
Kimmo Auvikainen, Nastola<br />
Toiminnantarkastaja: Seppo Suominen, Mikkeli<br />
Varalla: Taina Laine, Laitila<br />
Metsäpalvelu Janne Jylhä<br />
Lähenevantie 5, 68370 Ullava<br />
puh: 040 594 4022<br />
Vilska Timber Ky<br />
Teuvo Hokkanen<br />
Vuojalahdentie 116, 51440 Vuojalahti<br />
puh: 050 5170 909<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n pankkiyhteys<br />
on muuttunut vuodenvaihteessa<br />
Uusi tilinumeromme Oma Säästöpankissa<br />
FI88 4108 0010 3563 61<br />
Vesa Virtanen<br />
Ahopellonkatu 17, 42100 JÄMSÄ<br />
puh: 0400 358 955<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäsen!!!<br />
Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme<br />
www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset<br />
Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri <strong>Suomen</strong>, joissa<br />
tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,<br />
että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.<br />
22<br />
Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi<br />
Tuupalan puukoulu sai ensimmäisen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien<br />
myöntämän Puurakentamisen Diplomin.
MYYDÄÄN<br />
MYYDÄÄN<br />
Siirrettävä KaraMaster kenttäsirkkeli<br />
vm. 2010. Otettu<br />
käyttöön 2011.<br />
LAIMET 120 sirkkelisaha<br />
• v. 2003<br />
• kiinteästi asennettu 9 m pöytä<br />
• kumirullat<br />
• varustettu yksin sahauksella<br />
• Sahattu n. 100 h/v.<br />
H. 24 000 € alv 0%.<br />
E-P 040-5476694<br />
Sis.elektroninen mittalaite,<br />
hyd.perämies, hyd. puun pidin,<br />
vastapuolen pintapyörä, vastapuolen<br />
pintakuljetin, pudotinlaiteet,<br />
purupuhallin.<br />
Lisäksi erillinen teroituskone ja<br />
useita kovapalateriä ja muuta<br />
sahaukseen liittyvää. Sahattu<br />
n. 3-4kk vuodessa.<br />
Valtra N101H 45 etukuormaimella<br />
vm. 2007. Ajettu<br />
vain 2175 h. Varusteita: hyd.<br />
kallistin, kauha + trukkipiikit,<br />
ilmastointi. Siisti kone.<br />
Pekka Pekonen<br />
0405833511<br />
peku.pekonen@suomi24.fi<br />
Vääksy<br />
Pezzolato hinattava särmäsaha 13 hv Honda<br />
bensiinimoottorilla.<br />
• Portaaton leveydensäätö 75 – 500mm, 2 terää,<br />
molemmat säätyvät samanaikaisesti<br />
• Max paksuus 70mm<br />
• Portaaton syöttönopeus<br />
• Max kappaleen pituus 6m<br />
• Moniteräakseli 6 terää (lisävaruste 600€)<br />
• Mahdollisuus muuttaa sähkökäyttöiseksi tai<br />
traktorikäytölle<br />
Hinta 3200€ + alv 24%<br />
Kernaalan SahausPalvelu Riihimäki<br />
0400 965302<br />
sahauspalvelu@kernaalansahauspalvelu.fi<br />
LYHYET<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
mukana PuuSuomiverkostossa<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on yhtenä toimijana käynnistämässä<br />
PuuSuomi-verkostoa uudelleen toimintaan.<br />
Verkoston toiminta on ollut muutaman vuoden pysähdyksissä,<br />
mutta 4.4.<strong>2018</strong> liki 40 puualan toimijaa ympäri<br />
<strong>Suomen</strong> kokoontui ympäristöministeriöön luomaan uutta<br />
nostetta toimintaan. PuuSuomi-verkoston kokoonkutsujana<br />
toimi ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmapäällikkö<br />
Petri Heino.<br />
Päivän aikana saatiin varsin kattava käsitys puualan kehityshankkeiden<br />
tilasta ja kartoitettiin samalla toiminnan jatkon<br />
kannalta tärkeitä painopistealueita.<br />
Haluatko<br />
ammattilaisen<br />
hoitamaan varojasi?<br />
Oma Säästöpankista saat verotehokkaat ja<br />
monipuoliset sijoitusratkaisut yrityksesi varojen<br />
ammattimaiseen sijoittamiseen ja sijoitussalkun<br />
hajauttamiseen. Meiltä saat myös turvaa yrittäjän<br />
arkeen ja yrityslainojen takaisinmaksuun.<br />
Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien<br />
suomalaiseen pankkiin omasp.fi.<br />
Verkoston päätavoitteina ovat muun muassa puurakentamisen<br />
edistäminen ja puualan toimintaedellytysten kehittäminen<br />
sekä puualan hankkeiden koordinointi.<br />
PuuSuomi-verkoston uudeksi vetäjäksi on nimetty metsänhoitaja<br />
Inkariina Itänen.<br />
Hän on aiemmin toiminut monissa sahateollisuuden kansainvälisissä<br />
myyntitehtävissä. Inkariinan työpiste löytyy<br />
Kainuun ELY-keskuksessa Kajaanissa.<br />
23
OPINTOMATKALLE<br />
ESPANJAAN !!<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien<br />
opintomatka Espanjaan<br />
on tulossa syys-lokakuun<br />
vaihteessa!<br />
Heti kun matkaohjelma varmistuu, lähetämme<br />
kaikille jäsenille tietopaketin sähköpostissa.<br />
Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita<br />
muutokset info@sahayrittajat.fi<br />
Matkaohjelma tulee myös nähtäville nettisivuille<br />
www.sahayrittajat.fi
Change language