Loviisan voimalaitos - Fortum
Loviisan voimalaitos - Fortum
Loviisan voimalaitos - Fortum
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Loviisan</strong><br />
<strong>voimalaitos</strong>
2<br />
turvallista ja<br />
Hiilidioksidipäästötöntä<br />
ydinsähköä<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksenkäytettävyys<br />
on kolmenkymmenenkäyttövuoden<br />
aikana<br />
ollut huippuluokkaamaailmanlaajuisestikinverrattuna.<br />
Tänä aikana<br />
voimalaitoksella ei<br />
ole sattunut ydinturvallisuuteen<br />
liittyviä onnettomuuksia<br />
eikä päästöjä<br />
ympäristöön.<br />
<strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong> on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia<br />
turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on yksi<br />
maailman parhaista ydinvoimalaitoksista.<br />
<strong>Fortum</strong>in <strong>Loviisan</strong> ydin<strong>voimalaitos</strong><br />
on tuottanut hiilidioksidipäästötöntä<br />
ydinsähköä jo yli kolmekymmentä<br />
vuotta. Sähkön tuotanto<br />
jatkuu Hästholmenilla pitkälle<br />
tulevaisuuteen, sillä valtioneuvoston<br />
vuonna 2007 myöntämät<br />
käyttöluvat ovat voimassa ykkösyksiköllä<br />
(Loviisa 1) vuoteen 2027<br />
ja kakkosyksiköllä (Loviisa 2) vuoteen<br />
2030 saakka.<br />
Hästholmenin saarella sijaitseva<br />
<strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong> on Suomen<br />
ensimmäinen ydin<strong>voimalaitos</strong>.<br />
Se koostuu kahdesta painevesireaktorityyppisestäyksiköstä,<br />
joista Loviisa 1 aloitti tuotantonsa<br />
vuonna 1977 ja Loviisa 2<br />
vuonna 1980. <strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen<br />
noin kymmenen vuotta<br />
kestänyt rakentaminen oli suuri<br />
kansainvälinen hanke, jossa itä ja<br />
länsi toimivat ensimmäistä kertaa<br />
yhteistyössä ydintekniikan alalla.<br />
käyttökerroin %<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Valmistuttuaan <strong>voimalaitos</strong> täytti<br />
sen aikaiset kehittyneimmätkin<br />
länsimaiset turvallisuusvaatimukset.<br />
Käytettävyys ja<br />
turvallisuus<br />
Vuosien varrella voimalaitoksen<br />
turvallisuutta ja käytettävyyttä<br />
on parannettu mittavilla uudistushankkeilla<br />
ja tänä päivänä yksiköt<br />
täyttävät uusimmatkin turvallisuusvaatimukset.<br />
Käytön tehokkuutta<br />
ja toimintavarmuutta<br />
kuvaavat tunnusluvut, käyttökertoimet,<br />
ovat olleet koko kolmenkymmenen<br />
vuoden ajan maailman<br />
kärkitasoa.<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen korkeaa<br />
turvallisuustasoa kuvastavat myös<br />
kansainvälisellä 7-portaisella ydintapahtuma-asteikolla<br />
(INES) raportoitavat<br />
käyttötapahtumat. Niitä on<br />
<strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong><br />
Painevesireaktorilaitokset (PWR)<br />
Kiehutusvesireaktorilaitokset (BWR)<br />
koko laitosyksiköiden käyttöiän aikana<br />
ollut vain vähän, eikä yhtään<br />
yli 2-tason tapahtumaa.<br />
Ydinsähkö on<br />
hiilidioksidipäästötöntä<br />
Voimalaitoksen vuosituotanto on<br />
noin 8 terawattituntia, joka vastaa<br />
400 000 sähkölämmitteisen omakotitalon<br />
vuosikulutusta ja kattaa<br />
kymmenesosan Suomen sähkönkulutuksesta.<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksella<br />
tuotetun sähkön ansiosta vältetään<br />
vuosittain 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt<br />
ilmakehään.<br />
Euroopan unionin alueella toimivilla<br />
ydinvoimalaitoksilla tehdään<br />
1/3 EU:n alueella käytettävästä<br />
sähköstä. Jos se tuotettaisiin fossiilisilla<br />
polttoaineilla, hiilidioksidipäästöt<br />
lisääntyisivät unionin alueel-<br />
la olevien autojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen<br />
verran.<br />
1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003<br />
2005 2007<br />
3
4<br />
näin syntyy säHkö<br />
Ydinvoimalaitoksen erottaa tavanomaisesta höyryvoimalaitoksesta tapa,<br />
jolla se tuottaa lämpöä. Höyrykattilan sijaan <strong>Loviisan</strong> molemmissa yksiköissä<br />
on painevesireaktori ja höyrystimet. Polttoaineena lämmöntuotannossa<br />
käytetään uraania.<br />
Ydinreaktori tuottaa lämpöä, kun<br />
polttoainenipuissa olevat uraaniytimet<br />
halkeavat neutronin<br />
osuessa niihin. Halkeamisen yhteydessä<br />
syntyy uusia vapaita<br />
neutroneja, jotka halkaisevat lisää<br />
uraaniytimiä ja näin saadaan aikaan<br />
jatkuvasti lämpöä kehittävä<br />
ketjureaktio. Syntyvä lämpö kuumentaa<br />
reaktorin jäähdytysveden<br />
noin 300-asteiseksi. Painevesi-<br />
reaktorissa vallitsevan korkean<br />
paineen (123 bar) takia vesi ei kuitenkaan<br />
kiehu.<br />
Primääripiiri<br />
300-asteista vettä kierrätetään<br />
pääkiertopumpuilla höyrystimiin<br />
ja takaisin reaktoriin. Näitä rinnakkain<br />
toimivia pääkiertopiirejä<br />
on yhteensä kuusi laitosyksikköä<br />
REAKTORI<br />
HÖYRYSTIN<br />
kohden. Yhdessä ne muodostavat<br />
reaktorin primääripiirin.<br />
Sekundääripiiri<br />
Höyrystimissä primääripiirin vesi<br />
kuumentaa erillisen sekundääripiirin<br />
vettä. Vesi alkaa kiehua, koska<br />
sekundääripiirissä paine (44 bar)<br />
on huomattavasti primääripiirin<br />
painetta alhaisempi. Syntynyt höyry<br />
johdetaan turbiineille. Turbiini<br />
puolestaan pyörittää generaattoria,<br />
joka muuttaa turbiinissa syntyneen<br />
liike-energian sähköksi.<br />
Sähkö siirretään päämuuntajan<br />
kautta 400 kilovoltin jännitteellä<br />
valtakunnan sähköverkkoon.<br />
Merivesipiiri<br />
Kolmannen erillisen piirin muo-<br />
TURBIINI<br />
GENERAATTORI<br />
LAUHDUTIN<br />
dostaa merivesipiiri. Turbiinin jälkeen<br />
matalapaineinen höyry johdetaan<br />
lauhduttimiin. Siellä höyry<br />
lauhdutetaan kylmän meriveden<br />
avulla takaisin vedeksi, joka pumpataan<br />
esilämmittimien kautta takaisin<br />
höyrystimiin.<br />
Molempien yksiköiden toimiessa<br />
höyryn jäähdyttämiseen tarvitaan<br />
40 kuutiometriä merivettä<br />
sekunnissa. Jäähdytykseen käytetty<br />
vesi johdetaan takaisin mereen<br />
noin kymmenen astetta lämmenneenä<br />
ja laadultaan muuttumattomana.<br />
Reilu kolmasosa (34,5%) reaktorissa<br />
syntyvästä lämmöstä saadaan<br />
muutetuksi sähköksi. Loppu siirtyy<br />
lauhduttimissa jäähdytysveteen ja<br />
sitä kautta mereen, samaan tapaan<br />
kuin muissakin sähköä tuottavissa<br />
lauhdevoimalaitoksissa.<br />
Primääripiiri<br />
Sekundääripiiri<br />
Merivesipiiri<br />
VOIMAJOHDOT<br />
5
6<br />
säteilyturvallisuudesta<br />
pidetään Huolta<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksella pidetään huoli siitä, että niin lähiseudun asukkaille<br />
kuin henkilökunnallekin aiheutuvat säteilyannokset pysyvät vähäisinä.<br />
Ydinvoimalaitoksen käytöstä ympäristön<br />
asukkaille koituva vuotuinen<br />
säteilyannos on niin pieni, ettei<br />
sitä pystytä millään mittarilla toteamaan.<br />
Laskennallisesti arvioituna<br />
se on suuruusluokaltaan enimmillään<br />
tuhannesosa luonnon lähteistä<br />
aiheutuvasta annoksesta.<br />
Ydinvoimalaitoksen käytön aikana<br />
syntyy radioaktiivisia aineita<br />
uraaniytimien halkeamisreaktioissa<br />
sekä materiaalien aktivoituessa<br />
reaktorisydämen neutronisäteilyssä.<br />
Pääosa aktiivisuudesta on polttoaineen<br />
suojakuoren sisällä.<br />
Ne järjestelmät, jotka sisältävät<br />
tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita,<br />
sijaitsevat valvonta-alueen<br />
Kollektiivinen vuosiannos [manSv/laitos]<br />
2,5<br />
2,0<br />
1,5<br />
1,0<br />
0,5<br />
0,0<br />
sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja.<br />
Valvonta-alue on rajattu, eikä<br />
sieltä saa tuoda mitään ulos ilman<br />
huolellisia mittauksia.<br />
Valvonta-alueen huonetilat on<br />
luokiteltu säteilyolosuhteidensa<br />
mukaisesti eri luokkiin. Valtaosassa<br />
huonetiloista säteilytaso<br />
ei juuri poikkea luonnon taustasäteilystä.<br />
Korkeamman säteilytason<br />
huonetilat ovat lukittuja tai<br />
luoksepääsemättömiksi tehtyjä tiloja,<br />
joten säteilyannoksetkin jäävät<br />
hyvin vähäisiksi.<br />
Jokaisen valvonta-alueella työskentelevän<br />
säteilyannoksia mitataan<br />
henkilökohtaisella säteilyannosmittarilla.<br />
Noin 90 prosent-<br />
tia säteilyannoksista kertyy vuosihuoltojen<br />
aikana, jolloin laitoskomponentteja<br />
tarkastetaan, huolletaan<br />
ja korjataan.<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksella on<br />
määrätietoisesti ja onnistuneesti<br />
kehitetty sekä säteilysuojelutoimenpiteitä<br />
että valvonta-<br />
alueen töiden suunnittelua. Kehitystyön<br />
päämääränä on ollut säteilyannosten<br />
pitäminen mahdollisimman<br />
alhaisina. Viimeisen kymmenen<br />
vuoden aikana henkilöstön<br />
saamat säteilyannokset ovatkin<br />
selvästi laskeneet.<br />
Henkilöstön säteilyannoskertymien kehitys vuosina 1995 - 2008<br />
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008<br />
LO1 LO2<br />
4 vuoden liukuva keskiarvo<br />
1,5<br />
1,2<br />
0,9<br />
0,6<br />
0,3<br />
0,0<br />
Neljän vuoden liukuva keskiarvo [manSv/a]<br />
7
8<br />
Ympäristö vaikutukset vähäisiä<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen tärkeimpiä tavoitteita on pystyä<br />
toimimaan mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla.<br />
Päästöt ympäristöön ovat aina olleet merkittävästi alle<br />
viranomaisten asettamien enimmäisrajojen.<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen merkitys<br />
puhtaan energian tuottajana<br />
on ympäristön kannalta vuosien<br />
varrella entisestään korostunut.<br />
Voimalaitoksella on käytössä ISO<br />
14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä.<br />
Sitä toteutetaan<br />
jatkuvan parantamisen periaatetta<br />
noudattaen sekä omassa että voimalaitoksella<br />
työskentelevien ulkopuolisten<br />
yritysten toiminnassa.<br />
Ympäristön kannalta merkittävimpien<br />
tekijöiden: mereen johdettavan<br />
jäähdytysveden lämpömäärän<br />
sekä päästöjen ja jätteiden<br />
määrän edelleen vähentämiseksi<br />
tehdään jatkuvaa kehitystyötä.<br />
Voimalaitoksen toiminnasta syntyvä<br />
jäte kuuluu joko tavanomaisen<br />
(ei-radioaktiivisen) tai radioaktiivisen<br />
jätehuollon piiriin. Tavanomaista<br />
jätettä syntyy esimerkiksi<br />
tavaroiden kuljetuksessa, laitteiden<br />
ja rakennusten korjauksissa,<br />
toimistotöissä ja ruuanlaitossa. Nämä<br />
lajitellaan muun muassa energiajätteeseen,<br />
paperiin, metalleihin<br />
ja ongelmajätteisiin. Tavoitteena on<br />
saada mahdollisimman paljon jätteestä<br />
hyötykäyttöön.<br />
Radioaktiivinen jäte jaetaan syntytapansa<br />
ja alkuperäisen käyttötarkoituksensa<br />
perusteella matala-aktiivisen,<br />
keskiaktiivisen ja korkea-aktiivisen<br />
jätteen luokkiin. Matala-<br />
ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan<br />
<strong>Loviisan</strong> Hästholmenin<br />
kallioperään louhittuun jäteluolaan<br />
110 metrin syvyyteen.<br />
Vuonna 1997 käyttöönotetussa<br />
loppusijoitusluolassa on omat tilansa<br />
erityyppisille jätteille.<br />
Matala-aktiivinen jäte<br />
Valtaosa voimalaitoksella syntyvästä<br />
radioaktiivisesta jätteestä on matala-aktiivista.<br />
Se koostuu pääasiassa<br />
tavanomaisesta huoltojätteestä,<br />
kuten eristemateriaalista, vanhoista<br />
työvaatteista, koneen osista,<br />
muovista ja öljystä.<br />
Keskiaktiivinen jäte<br />
Keskiaktiivinen jäte on nestemäistä<br />
ja se koostuu prosessiveden<br />
puhdistusjärjestelmien ioninvaihtomassoista<br />
sekä viemärivesien<br />
puhdistuksessa syntyneestä haihdutusjätteestä.<br />
Keskiaktiivinen jäte<br />
kiinteytetään sementin avulla loppusijoitusta<br />
varten. Kiinteytys tapahtuu<br />
<strong>voimalaitos</strong>alueelle vuonna<br />
2007 valmistuneessa kiinteytyslaitoksessa.<br />
Korkea-aktiivinen jäte<br />
Korkea-aktiivinen jäte on reaktorissa<br />
ollutta käytettyä polttoainetta.<br />
Sitä säilytetään voimalaitoksella<br />
käytetyn polttoaineen varaston<br />
vesialtaissa. Tämän välivarastoinnin<br />
jälkeen polttoaine siirretään<br />
kapseloituna kallioperään.<br />
Se on todettu useissa tutkimuksissa<br />
ja selvityksissä turvalliseksi ratkaisuksi.<br />
Käytetty polttoaine on loppusijoitettava<br />
Suomeen ydinenergialain<br />
mukaisesti. Loppusijoituksesta<br />
huolehtii <strong>Fortum</strong>in ja Teollisuuden<br />
Voiman omistama Posiva<br />
Oy. Loppusijoitustilan ja siihen liittyvän<br />
kapselointilaitoksen odotetaan<br />
olevan käyttövalmiita vuonna<br />
2020. <strong>Loviisan</strong> polttoaineen kanssa<br />
samoihin tiloihin Eurajoelle sijoitetaan<br />
myös Teollisuuden Voiman<br />
Olkiluodon <strong>voimalaitos</strong>yksiköiden<br />
käytetty polttoaine.<br />
9
10<br />
turvallisuuteen<br />
sitouduttu vaHvasti<br />
Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on yksi maailman perusteellisimmin tutkituista ja<br />
varmistetuista prosesseista. <strong>Fortum</strong>in <strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen turvallisuus ja hyvät<br />
käyttökertoimet perustuvat laitteiden ja toimintojen erittäin korkeaan luotettavuustasoon.<br />
Turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä.<br />
Kaiken varalta rakennetuissa turvallisuusjärjestelmissä<br />
korostuvat monivaiheinen<br />
eristäminen, toisiaan varmistavat rinnakkaistoiminnot<br />
sekä korkea laatu. Usealla<br />
peräkkäisellä rakenteellisella esteellä ehkäistään<br />
polttoaineeseen muodostuneiden<br />
radioaktiivisten aineiden vapautuminen<br />
ympäristöön myös vakavimmissa<br />
kuviteltavissa olevissa onnettomuustilanteissa.<br />
Järjestelmällisillä vuosihuolloilla sekä<br />
perusparannus- ja uudishankkeilla varmistetaan,<br />
että laitteistot pysyvät ajan<br />
vaatimusten mukaisella tasolla. Laitteiden<br />
vanheneminen ja kansainvälisten tur-<br />
vallisuusvaatimusten tiukentuminen ovat<br />
kasvattaneet perusparannusten määrää<br />
huomattavasti. Esimerkiksi vuosina 1997-<br />
2002 toteutetussa mittavassa turvallisuusprojektissa<br />
tehtiin lukuisia vaativia<br />
muutostöitä mahdollisen vakavan reak-<br />
torionnettomuuden varalta.<br />
Suomessa ydinvoiman tuotanto on luvanvaraista<br />
ja käyttöluvan myöntämisestä<br />
päättää valtioneuvosto. Kaikki tuotantoon<br />
liittyvät järjestelmät ja käytännöt<br />
ovat viranomaisten valvomia ja hyväksymiä.<br />
Ydinenergian turvallisuutta valvova<br />
viranomainen on Suomessa Säteilyturvakeskus<br />
(STUK).<br />
Terveenä töistä kotiin<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksella on sitouduttu vahvasti henkilöturvallisuuden parantamiseen.<br />
Tarkoituksena on ihmisten turvallisuuden varmistaminen niin, että jokainen<br />
voi lähteä terveenä töistä kotiin. Niin omaa kuin ulkopuolistakin henkilöstöä koulutetaan<br />
ja kehitysehdotuksia kerätään entistä turvallisemman työympäristön luomiseksi.<br />
Vuonna 2007 <strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong> sai kansainvälisen OHSAS 18001 -työterveys-<br />
ja työturvallisuussertifikaatin, joka osoittaa, että voimalaitoksemme hallitsee ennaltaehkäisevästi<br />
työntekijöiden työturvallisuuden. Tavoitteena on olla työpaikka, josta<br />
muut ottavat mallia.<br />
3<br />
4 7<br />
TUrVaLLISUUSJärJeSTeLmäT<br />
1. Terässuojakuori<br />
2. Suojakuoren ulkopuolinen ruiskutusjärjestelmä<br />
3. Ilmansuodattimet<br />
4. Varahätäsyöttövesipumppaamo<br />
5. Uraanisydän<br />
6. Hätäjäähdytyspumput<br />
7. Hätälisävesipumput<br />
2<br />
11<br />
12<br />
14<br />
13 13<br />
5<br />
1<br />
8. Hätäsyöttövesipumput<br />
9. Sähköyhteys vesivoimalaitokselta<br />
10. Varasähködieselgeneraattorit<br />
11. Sprinklerputkisto<br />
12. Vedynpolttajat ja rekombinaattorit<br />
13. Jäälauhduttimet<br />
14. Painehätävesisäiliöt<br />
6<br />
8<br />
9<br />
10<br />
11
12<br />
vuosiHuolto<br />
on tiukka työrupeama<br />
Vuosittain <strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on huoltoseisokki eli<br />
vuosihuolto, joka kestää jaksotuksesta riippuen 16-42 vuorokautta. Huollon<br />
aikana vaihdetaan noin kolmannes reaktorin polttoaineesta sekä tehdään<br />
tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt. Laadukkaasti tehdyillä<br />
vuosihuoltotöillä varmistetaan luotettava ja turvallinen toiminta tuleville<br />
käyttöjaksoille sekä pidennetään laitoksen teknistä käyttöikää.<br />
Joka neljäs vuosi on pidempi vuosihuolto,<br />
jolloin normaalien kunnostustöiden<br />
lisäksi tehdään laajemmat<br />
tarkastus- ja perusparannustyöt.<br />
Vuosihuoltojaksotuksen<br />
pisin huolto (42 vrk) on joka kah-<br />
deksas vuosi. Silloin kone-, automaatio-<br />
ja sähköjärjestelmät tarkastetaan<br />
ja huolletaan laajimmin<br />
ja perusteellisimmin.<br />
Vuosihuollot ovat tiivistahtisia<br />
ja tarkasti suunniteltuja työ-<br />
rupeamia, joiden aikana henkilömäärä<br />
voimalaitoksella kasvaa<br />
merkittävästi. Mukana on oman<br />
väen lisäksi 800-1000 ulkopuolista<br />
ammattilaista noin sadasta eri<br />
yrityksestä.<br />
13
14<br />
osaava henkilöstö<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen<br />
oma<br />
koulutussimulaattorimahdollistaahäiriötilanteidenturvallisen<br />
harjoittelun<br />
todellisia olosuhteitavastaavassa<br />
ympäristössä.<br />
Vuoropäälliköt ja<br />
valvomo-ohjaajat<br />
harjoittelevat<br />
simulaattorilla<br />
kahdeksan päivää<br />
vuodessa.<br />
<strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen henkilöstö koostuu reilusta 470 eri alojen osaajasta. Valtaosalla on<br />
prosessi-, kone-, sähkö- tai automaatiotekninen pohjakoulutus. reaktori- ja säteilyfysiikan<br />
sekä kemian erityisosaamista tarvitaan ydinvoimalaitoksen asiantuntijatehtävissä.<br />
Noin 100 eri alojen opiskelijaa toimii lisäksi voimalaitoksella vuosittain harjoittelijatehtävissä.<br />
Tehtävät voimalaitoksella jakautuvat käyttöön<br />
ja valvontaan, ylläpito- ja korjaustoimintaan<br />
sekä näitä tukeviin teknisiin ja<br />
hallinnollisiin tehtäviin. Käyttöhenkilöstö<br />
ja palokunta tekevät jatkuvaa vuorotyötä,<br />
muu henkilöstö on normaalissa päivätyössä.<br />
Henkilöstön osaaminen varmistetaan ja<br />
sitä ylläpidetään laajalla ja monipuolisella<br />
eri tehtäviin kohdistetulla koulutuksella.<br />
Kaikille voimalaitoksen palvelukseen tuleville<br />
laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma,<br />
jossa määritellään lisäkoulutus<br />
ammatillisen pätevyyden varmistamiseksi<br />
ja kehittämiseksi. Uudet henkilöt<br />
perehtyvät voimalaitoksen toimintaan ja<br />
yleisiin menettelyihin, jota seuraa tehtäväkohtainen<br />
koulutus. Useimmiten koulutuksessa<br />
on mukana kokenut, vanhempi<br />
ydinvoimaosaaja, millä varmennetaan ns.<br />
hiljaisen tiedon siirto.<br />
Kattava koulutusjärjestelmä<br />
Laajin tehtäväkohtainen koulutus on voimalaitoksen<br />
käytöstä vastaavilla vuoropäälliköillä<br />
ja valvomo-ohjaajilla, joiden<br />
koulutus tehtäväänsä kestää neljä vuotta.<br />
Koulutus koostuu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta,<br />
työharjoittelusta<br />
kokeneen henkilön opastuksella sekä simulaattorikoulutuksesta.<br />
Säteilyturvakeskus antaa valvomo-ohjaajille<br />
ja vuoropäälliköille luvan toimia voimalaitoksen<br />
ohjaajina vasta hyväksyttyjen<br />
tenttien jälkeen. Heidän pätevyyttään arvioidaan<br />
jatkossakin määrävälein Säteilyturvakeskuksen<br />
valvomilla suullisilla lisens-<br />
sitenteillä sekä koulutussimulaattorilla tehtävillä<br />
työtaitoa mittaavilla näyttökokeilla.<br />
Myös ulkopuolista<br />
työvoimaa tarvitaan<br />
Hästholmenin <strong>voimalaitos</strong>saarella työskentelee<br />
vakinaisesti <strong>Fortum</strong>in henkilöstön lisäksi<br />
muiden yritysten palveluksessa reilut<br />
100 henkilöä, jotka tekevät pääasiassa<br />
siivous-, kiinteistönhuolto- ja suunnittelutöitä.<br />
Vuosihuoltojen aikana ulkopuolisen<br />
henkilöstön määrä nousee lähes tuhanteen.<br />
Ulkopuolinen henkilöstö perehdytetään<br />
töihinsä tulokoulutuksella ja ammattikohtaisella<br />
perehdytyskoulutuksella. Kaikilta<br />
voimalaitoksella työskenteleviltä vaaditaan<br />
voimassa oleva työturvallisuuskortti.<br />
15
16<br />
katse pitkälle<br />
tulevaisuuteen<br />
Pitkän tähtäimen suunnittelu on yksi <strong>Loviisan</strong> voimalaitoksen<br />
tärkeimmistä strategisista toiminnoista, joiden tavoitteena on<br />
varmistaa laitosyksiköille vähintään 50 vuoden käyttöikä. Toiminnalla<br />
kohdennetaan teknistaloudellisia toimenpiteitä ja resursseja<br />
suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä sekä edistetään kokonaisvaltaista,<br />
tasapainoista ja ennakoivaa toimintakulttuuria.<br />
Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma<br />
sisältää satakunta muutos-,<br />
perusparannus- ja uudistushanketta,<br />
joiden toteutus suunnitellaan<br />
tarkasti kolme neljä vuotta eteenpäin<br />
ja karkeammalla tasolla aina<br />
laitoksen suunnitellun käyttöiän<br />
loppuun saakka. Yksittäisenä vuonna<br />
valmistuu 10–30 hanketta.<br />
Strategisen pitkäntähtäimen<br />
suunnittelun tuloksena aloitettiin<br />
vuonna 2005 maailmanlaajuisestikin<br />
mittava automaatiojärjestelmien<br />
ajanmukaistamishanke. Se<br />
kattaa Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n<br />
automaatiojärjestelmät mukaan<br />
lukien valvomot ja koulutussimulaattorin.<br />
Uudistusprojekti kestää<br />
vuoteen 2014.<br />
Automaatiouudistuksen tavoitteena<br />
on uusia voimalaitoksen automaatiojärjestelmät<br />
analogisista<br />
digitaalisiin neljässä vaiheessa kymmenen<br />
vuoden aikana. Uudet automaatiojärjestelmät<br />
toimittaa ranskalais-saksalainen<br />
Areva-Siemens<br />
konsortio. Järjestelmät asennetaan<br />
ja käyttöönotetaan vuosihuollois-<br />
sa, millä varmistetaan voimalaitoksen<br />
käytettävyys koko uudistuksen<br />
ajan. Projekti rakennuttikin ensimmäiseksi<br />
uudet automaatiorakennukset,<br />
joihin järjestelmiä on mahdollista<br />
esiasentaa vanhojen järjestelmien<br />
ollessa edelleen käytössä.<br />
Pitkäntähtäimen suunnitteluun<br />
perustuvien perusparannus- ja uudishankkeiden<br />
myötä <strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong><br />
kykenee täyttämään uusimmatkin<br />
turvallisuusvaatimukset<br />
ja tuottamaan sähköä suomalaisille<br />
vielä pitkälle tulevaisuuteen.<br />
17
18<br />
energiaa<br />
vastuullisesti<br />
<strong>Fortum</strong> on ensiluokkaisia sähkö- ja lämpöpalveluita tarjoava energiayhtiö.<br />
Olemme sitä mieltä, että asiakkaillamme on oikeus saada aina laadukasta<br />
energiaa, jonka toimitusvarmuus on huippuluokkaa. Ydinliiketoimintaamme<br />
on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä <strong>voimalaitos</strong>ten käyttö<br />
ja kunnossapito. Henkilöstöä on noin 16 000.<br />
• Pohjoismaissa kuulumme energiayhtiöiden kärkikaartiin ja muualla Itämeren alueella – Puolassa, Baltiassa ja<br />
Venäjällä – kehitämme toimintaamme jatkuvasti.<br />
• Teemme työmme vastuullisesti, luontoa kunnioittaen. Suhtaudumme ilmastonmuutokseen vakavasti ja<br />
toimimme monin tavoin sen hillitsemiseksi.<br />
• <strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong> kuuluu sähköä tuottavaan <strong>Fortum</strong> Generation -liiketoimintayksikköön.<br />
• <strong>Fortum</strong> Oyj:n osake noteerataan OMX Nordic Exchange Helsingissä.<br />
19
Layout: peak press Paino: Print Mill<br />
<strong>Fortum</strong> Generation<br />
<strong>Loviisan</strong> <strong>voimalaitos</strong><br />
Atomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa<br />
www.fortum.fi/loviisa<br />
puh. 010 45 55011, fax 010 45 54435
Change language