ViisasRaha 6/18

omnipress
  • No tags were found...

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

SALKUNHOITAJA ANTTI LAHTINEN: OSINGOILLA ON VÄLIÄ s. 29

FINE auttaa,

neuvoo ja

palvelee

NEUVONTA s. 14

Ruokabrändit

alennusmyynnissä

ANALYYSI s. 30

Lehti suomalaiselle sijoittajalle

6 | 2018 Hinta 9,50 €

Kylmä kevät kolahti

Fiskars luottaa

joulun kattaukseen

VALOKEILASSA s. 10

Nordean Sasja Beslik:

Facebook on

musta laatikko

RAHASTOVIERAS s. 39

Taaleri

tuntee asiakkaansa

Petri Lampisen

johtama Taaleri

on yksityispankkien

laatukisan selkeä

ykkönen.

YKSITYISPANKIT 2018 s.16


HCP focus

Suomen paras

osakerahasto 1

viiden vuoden

tuotto 153 %2

HCP Focus on aggressiivinen globaali long-only stock-picking -osakerahasto.

Strategiassa etsitään yhtiöitä joilla on merkittäviä kilpailuetuja, ja jotka

hyötyvät megatrendeistä. Sijoitukset on keskitetty noin kymmeneen

erittäin syvästi analysoituun yhtiöön.

Tutustu rahastoon ja tee merkintä!

www.helsinkicapitalpartners.fi

1 Ammattimaisessa sijoittamisessa ei tavoitella niinkään tuoton maksimointia, vaan riskikorjatun tuoton maksimointia.

Riskikorjattu tuotto mitataan Sharpen mittarilla. Mitä suurempi Sharpe, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa

riskiinsä. HCP Focus -rahastolla on korkein Sharpe (2,9) kaikista Suomessa markkinoitavista 517 osakerahastosta. Lähde:

Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti Kesäkuu 2018.

(Lataa pdf-raportti osoitteesta: www.sijoitustutkimus.fi)

2 Viiden vuoden jaksolla 1.7.2013 – 30.6.2018 HCP Focus tuotti yhteensä 153 %, eli keskimäärin 20,4 % vuodessa. HCP Focus

kuuluu kategoriaan ”Osakerahastot / Maailma” eli globaalit osakerahastot, joiden sijoitusstrategia ei ole maantieteellisesti

rajattu. Kesäkuun 2018 lopulla Suomessa oli 66 tähän kategoriaan kuuluvaa rahastoa, joilla oli vähintään viiden vuoden

tuottohistoria. Tässä kategoriassa HCP Focus on viiden vuoden tuotoilla mitattuna rankattu sijalle 1. Kaiken kaikkiaan

Suomessa oli kesäkuun 2018 lopulla yhteensä 469 osakerahastoa, joilla oli vähintään viiden vuoden tuottohistoria. Viiden

vuoden tuotoilla mitattuna HCP Focus on sijalla 5. HCP Focus on siis tuottanut paremmin kuin 99 % kaikista kilpailevista

osakerahastoista, tyylistä tai kategoriasta riippumatta. Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti Kesäkuu 2018.

Huomio: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.


PÄÄKIRJOITUS

Osakesäästötili etenee hallituksessa

Osakesäästötili tai sijoitussäästötili,

mikä nyt lopullinen nimi onkaan,

etenee hallituksessa valtiovarainministeri

Petteri Orpon vetämänä.

Hallituksen tavoitteena on saada

päätökset valmiiksi vielä tämän hallituskauden

aikana.

Tilin ideahan on saattaa kotitalouksien suorat

osake- ja mahdollisesti muutkin sijoitukset verotuksellisesti

samalle viivalle sijoitusrahastojen ja

erilaisten kuoriratkaisujen kanssa. Tavoite on erinomaisen

hyvä ja kannatettava! Suomessahan suoran

osakesäästämisen verotus on yksi maailman kireimmistä.

Ymmärtääkseni tilimallin käyttöönotosta vallitsee

hallituksessa yksimielisyys, mutta sen yksityiskohdista

vielä neuvotellaan.

Orpon työryhmä pohtinee erityisesti

osinkojen verokohtelua. Vaihtoehtoja

malliksi on kolme.

Yksi on Norjan malli, jossa vain

luovutusvoitot tulevat tilin sisälle

ilman välitöntä verotusta, mutta

osingot jäävät tilin ulkopuolelle,

jolloin niistä maksetaan normaalisti vero.

Toinen vaihtoehto on Ruotsin malli, jossa

sekä luovutusvoitot että osingot tulevat tilille

verottomasti, mutta tilin pääomasta maksetaan

jokin laskennallinen vero vuosittain. Se

jää myös lopulliseksi veroksi eli varoja

nostettaessa ei enää makseta veroa.

Kolmas vaihtoehto, jota myös

Osakesäästäjät on kannattanut,

on sisällyttää sekä myyntivoitot

että osingot tilin sisälle ilman

vuotuista veroa niin, että vero

menee aikanaan varoja tililtä

nostettaessa kulloisenkin pääomaveron

mukaisesti.

Mikään malli ei toki ole

täydellinen. Tuossa viimeksi

MIKÄÄN MALLI EI

OLE TÄYDELLINEN.

mainitussakin vaihtoehdossa tilinomistajalta jää

hyödyntämättä sekä hankintameno-olettama että

osinkoverojen huojennus. Hankintameno-olettamahan

tarkoittaa sitä, että yli kymmenen vuotta

omistetuista osakkeista saa vähentää hankintamenona

40 prosenttia, vaikka todellinen hankintameno

olisi sitä alempi. Etua syntyy aina, kun

osakkeen hinta on noussut enemmän kuin 150 prosenttia.

Osinkoverojen huojennus taas tarkoittaa sitä, että

osingoista 85 prosenttia on verotettavaa tuloa, jolloin

lopulliseksi veroksi muodostuu vähimmillään

25,5 prosenttia. Näin ollen tili ei välttämättä sopisi

niille, jotka haluavat nostaa vuosittain esimerkiksi

osinkojen verran varoja tililtä.

Näistä syistä olen sitä mieltä, että myös Ruotsin

malli olisi meille hyvä edellyttäen

toki, että vuosittainen vero jäisi kohtuulliseksi.

Ruotsissa lopullinen vero

tilin pääomasta on tällä hetkellä 0,375

prosenttia, mutta se nousee ensi

vuonna 0,447 prosenttiin. Tässä mallissa

hyvää on sekin, että tappiolliset

sijoitukset tulevat automaattisesti

huomioiduiksi ilman, että niitä tarvitsee edes

realisoida.

Ruotsin mallin ongelmana on, että se

muistuttaa pääomaverotusta, jota meillä ei

ole. Pienenä pelkona on, että pääomavero

tulisi meillä yleisempäänkin käyttöön

jossain vaiheessa.

Kun tarkoitus on kannustaa

kansalaisia nimenomaan pitkäaikaissäästämiseen,

on edellä

mainituista kolmas vaihtoehto

paras, mistä syystä myös Osakesäästäjät

sitä kannattaa ensisijaisena

vaihtoehtona.

TIMO ROTHOVIUS

päätoimittaja

Viisas raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle

JULKAISIJA Osakesäästäjien Keskusliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Timo Rothovius, timo.rothovius@osakeliitto.fi KUSTANTAJA JA TOIMITUS Omnipress Oy,

p. 09 454 0445, omnipress.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen, kimmo.kallonen@omnipress.fi TOIMITUSSIHTEERI Hanna Leino, hanna.leino@

omnipress.fi MEDIAMYYNTI Pirkko Virtanen, p. 0400 600 842, pirkko.virtanen@pirkonmediamyynti.fi ISSN 1797-3503 OSOITTEET Osakesäästäjien

Keskusliitto, toimisto@osakeliitto.fi JAKELULEVIKKI 24 500 kpl ULKOASU Teemu Kavasto PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Timo Porthan

6 /2018 VIISAS RAHA 3


SISÄLTÖ

26

Merja Mähkä kehoittaa

sijoittamaan vain

sellaisiin kohteisiin,

joista jaksaa olla

kiinnostunut.

6 Lyhyesti

NAISET OVAT entistä vahvemmin edustettuina

pörssiyhtiöiden hallituksissa. Asumisen

lainat ylittivät merkittävän rajapyykin.

10 Valokeilassa

KYLMÄ KEVÄT koetteli Fiskarsin puutarhatuotteiden

myyntiä, mutta toimitusjohtaja

Jaana Tuominen uskoo joulusesongin tasaavan

tilannetta.

14 Neuvonta

KÄSITTEET HUKASSA ja pankin suositukset

epäilyttävät? FINE seisoo piensijoittajan

rinnalla neuvoen haastavissa tilanteissa.

16 Yksityispankit 2018

HENKILÖKOHTAINEN PALVELU ja asiakastyytyväisyyteen

panostaminen siivittivät

Taalerin varainhoitotutkimuksen kärkeen.

25 Saarhelon tärpit

MARKKA-AJAN SIJOITTAJIEN on syytä tutustua

nykyaikaiseen sijoittamiseen ja

seurata muitakin kuin sinivalkoisia yhtiöitä.

26 Sijoituskoulu

OP SIJOITTAJAKOULUUN osallistuminen

on yhtä helppoa kuin itse sijoittaminen:

molemmat voi tehdä omalta

kotisohvalta käsin.

39

Rahastovieraana

Sasja Beslik

4 VIISAS RAHA 6/2018


6/2018

14

10

Alkuvuosi oli

Fiskarsille vaikea,

mutta toimitusjohtaja

Jaana

Tuominen

ei ole huolissaan.

34

30

OSKAR LIND

29 Vieraskynä

OSINGOT TUOVAT tasaista tulovirtaa verottajan

viedessä siivun välistä. Antti Lahtinen

pohtii osingonmaksun tarpeellisuutta.

30 Analyysi

ELINTARVIKEJÄTIT TAKOVAT tasaista tuottoa,

mutta osakekurssit painuvat alaspäin.

Sijoituskohteina yhtiöt voivat olla varsin

kiinnostavia.

36 Sijoittajan lista

OSINKOTUOTTOPROSENTTI ON heikko mittari

parhaita osingonmaksajia arvioidessa,

Sauli Vilén muistuttaa.

39 Rahastovieras

FACEBOOKIN TIETOVUOTO tipautti yhtiön

Nordean vastuullisten rahostojen listalta,

jossa Alphabet edelleen keikkuu roimista

sakoistaan huolimatta.

Kannattavuuden

heikentyminen

ja heikko myynti

uhkaavat elintarvikeyhtiöitä,

jotka

ovat ongelmista

huolimatta

vakaita tuloksentekijöitä.

34 Osakesäästäjä esittäytyy

TEEMU HALINEN seuraa tarkoin megatrendejä

ja nappaa osakesalkkuunsa hittituotteiden

kehittäjiä.

43 Viimeinen sana

NUORTEN MAAILMASSA yritys näyttäytyy

pizzana, jonka paloja voi omistaa haluamansa

määrän, Sari Lounasmeri kirjoittaa.

6 /2018 VIISAS RAHA 5


LYHYESTI

YLI PUOLET

RAKENNUSYRITYKSISTÄ

ILMOITTI REKRYTOINTI-

VAIKEUKSISTA.

Kruunuvuorenrannan

rakennustyömaa

Laajasalossa,

Helsingissä.

EK: Kasvu jatkuu – odotukset tasaantuneet

LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

SUOMALAISYRITYKSET ARVIOIVAT suhdanteiden

edelleen vahvistuneen kevään

ja alkukesän aikana. Kasvun odotetaan jatkuvan,

mutta odotukset ovat vähitellen

tasaantumassa.

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n heinäkuussa

tekemän Suhdannebarometrin

mukaan tilanne on kaikilla päätoimialoilla

keskimääräistä parempi. Erityisesti teollisuusyritysten

suhdannekuva on tavanomaista

myönteisempi. Toimialoista vain

rakentamisessa suhdannenäkymät ovat

selvästi heikentyneet ja kasvun arvioidaan

jäävän muita aloja vaisummaksi.

Teollisuuden tilauskanta pysyi selvästi

tavanomaista parempana. Myös rakentamisen

tilaustilanne oli yhä yli normaalin.

Henkilöstön määrä lisääntyi kevään ja alkukesän

aikana. Seuraavalle kolmelle kuukaudelle

ennakoidaan työvoiman kasvua

kaikilla päätoimialoilla. Myös kannattavuuden

odotetaan kohentuvan lähikuukausina

jonkin verran.

Ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa

on yritysten mukaan edelleen

yleisesti vaikeuksia. Koko elinkeinoelämän

vastaajista 28 prosentilla ammattityövoiman

saatavuus oli heinäkuussa kasvun

este. Yli puolet rakennusyrityksistä ilmoitti

rekrytointivaikeuksista.

EK:n Suhdannebarometri julkaistaan

neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty

säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. EK

tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2018

arvioita suhdannekehityksestä vuoden

2018 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.

Tiedusteluun vastasi 1 169 yritystä,

joilla on Suomessa yli 240 000

työntekijää.

Talletuskorot

Säästö- ja sijoitustili 5 000 €, elokuu 2018

Pankki tilin nimi % p.a.

Aktia Pankki Oyj Säästötalletus 0,10

Danske Bank 1) Turvatili 0,20

Evli Pankki Käyttelytili 0,20

Handelsbanken Sijoitustili 0,00

Hypo Talletustili 0,40

OP Helsinki Kasvutuotto 0,15

Nooa Säästöpankki Säästötili 0,10

Nordax Bank 2) Tuottotili 0,40

Nordea 3) KorkoExtra 0,10

Nordnet Bank 2) Talletustili 0,00

Norwegian Bank 6) Talletustili 1,75

S-Pankki Oy 4) S-Tuottotili 0,10

Suupohjan Osuuspankki 5) Tuottotili 0,15

TF Bank 2) Säästötili 1,00

Ålandsbanken Itämeritili 0,15

keskimäärin 0,32

LÄHDE: SUOMEN RAHATIETO

1) väh. 50 €/kk

tai säästössä

5000 - 15 000 €.

2) Ruotsin

valtiollinen

talletussuoja,

3) myyntiaika

1.8.-30.8.18 korko

0,0%. KorkoExtra-jakso

1.9.18-

31.8.19 korko

0,10 %,

4) korkoportaat

0,10-0,35 %,

5) POP-Pankki

6) Norjalaisia

pankkeja koskeva

talletussuoja.

Euribor 3 kk ja 12 kk

keskikorko kuukausittain

0,500

0,400

0,300

0,200

0,100

0,000

-0,100

-0,200

-0,300

-0,400

-0,500 Euribor 3 kk

Euribor 12 kk

8/16 6/17 12/17 6/18

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, KOONNUT SUOMEN RAHATIETO

6 VIISAS RAHA 6/2018


KUUKAUDEN LUKU

9 500 000 000

KESKUSKAUPPAKAMARIN SELVITYKSEN mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna omistajilleen osinkoa yhteensä

9,5 miljardia euroa. Viidennes pörssiyhtiöistä ei kuitenkaan maksa lainkaan osinkoja.

VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN HINNAT

NOUSIVAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

HELSINKI

+ 4,8 %

JYVÄSKYLÄ

+ 3,1 %

Asuntojen neliöhintojen

vuosikehitys koko maassa

TAMPERE

+ 2,7 %

TILASTOKESKUKSEN ENNAKKOTIETOJEN mukaan

vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat

toisella vuosineljänneksellä koko maassa

1,8 prosenttia ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna.

Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat

2,7 prosenttia, kun taas muualla Suomessa

hinnat laskivat 0,9 prosenttia.

Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen

neliöhinta huhti–kesäkuussa oli koko

maassa 2 098 euroa, pääkaupunkiseudulla 3

673 euroa ja muualla maassa 1 629 euroa. Uusien

kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat

koko maassa 3,1 prosenttia edelliseen

vuosineljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla

nousua oli 2,2 prosenttia ja muualla

maassa 3,6 prosenttia. Uusien osakeasuntojen

keskineliöhinta koko maassa oli 3 722

euroa, pääkaupunkiseudulla 4 920 euroa ja

muualla maassa 3 300 euroa.

Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna

vanhojen osakeasuntojen hinnat

nousivat koko maassa 0,8 prosenttia, kun

taas uusien osakeasuntojen hinnat laskivat

0,4 prosenttia.

PORVOO

+ 2,0 %

TURKU

LAHTI

+ 1,2 %

+ 1,2 %

VUOKRAT

NOUSIVAT 2,4

PROSENTTIA

VUOKRAT NOUSIVAT Tilastokeskuksen

mukaan vuoden 2018

toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia

viime vuoden tasoon

verrattuna. Vapaarahoitteisten

asuntojen vuokrat nousivat koko

maassa keskimäärin 2,4 prosenttia.

Vapaarahoitteisten asuntojen

vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla

2,3 prosenttia ja

muualla Suomessa 2,4 prosenttia.

ARA-asuntojen vuokrat nousivat

koko maassa niin ikään 2,4

prosenttia.

Edelliseen vuosineljännekseen

verrattuna vapaarahoitteisten

asuntojen vuokrat nousivat 0,6

prosenttia ja ARA-asuntojen

vuokrat 0,7 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen

laatimasta asuntojen

vuokrien neljännesvuositilastosta,

joka perustuu työvoimatutkimuksen

yhteydessä kerättävään

haastatteluaineistoon

sekä Väestörekisterikeskuksen

rakennus- ja huoneistorekisterin

tietoihin.

Q2/2018, vertailuarvona Q2/2017.

RAUMALLA PUDOTUS NÄYTTÄÄ HURJALTA.

ROVANIEMI

- 0,8 %

KOTKA

- 1,6 %

RAUMA

- 9,8 %

LÄHDE: TILASTOKESKUS/

SUOMEN RAHATIETO


LYHYESTI

TOISAALTA

Talousoppia kouluihin

”NOIN 375 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

Nykyistä laajemman talousopetuksen

tuominen kouluihin vähentäisi maksuhäiriöitä

ja auttaisi selviämään arjen talousasioista.”

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) johtajat Mikko Hakala ja

Kari Väisänen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Kaiken varalta

NAISTEN MÄÄRÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN

HALLITUKSISSA HUIPPULUKEMISSA

ASUMISEN LAINAT YLITTIVÄT

100 MILJARDIN RAJAPYYKIN

KESÄKUUSSA 2018 kotitaloudet nostivat

uusia asuntolainoja 1,8 miljardin

euron edestä, Suomen Pankki raportoi.

Uusien asuntolainojen keskikorko

oli 0,87 prosenttia ja laskennallinen

marginaali 0,85 prosenttia.

Uudet vapaa-ajanasuntolainat

painottuvat tyypillisesti kesäkuulle.

Tämän vuoden kesäkuussa lainoja

nostettiin 102 miljoonan euron

VUONNA 2008 Arvopaperimarkkinayhdistys

ry:n ylläpitämään hallinnointikoodiin

lisättiin suositus, jonka mukaan

molemmat sukupuolet tulisivat

olla edustettuina pörssiyhtiöiden

hallituksissa. Tuolloin naisia oli vain

joka toisen pörssiyhtiön hallituksessa.

Viime vuonna vastaava luku oli 93

prosenttia ja tänä vuonna peräti 98

prosenttia. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin

selvityksestä.

Hallinnointikoodi antaa hyvää hallinnointia

koskevat suositukset,

jotka täydentävät lainsäädännön

asettamia velvoitteita. Sen tarkoituksena

on yhtenäistää pörssiyhtiöiden

toimintatapoja.

Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten

kokonaismäärää tarkasteltaessa

kehitys on yhtälailla ollut

myönteistä: vuonna 2003 pörssiyhtiöiden

hallitusten jäsenistä naisia

oli seitsemän prosenttia ja vuoteen

2008 mennessä luku oli noussut 12

prosenttiin. Tänä vuonna 29 prosenttia

hallitusnimityksistä koskee

naisia.

Merkittävää on, että naisten

määrä hallituksissa on kasvanut yhtiöiden

omasta aloitteesta ilman viranomaisten

tai lainsäädännön pakottavaa

ohjausta.

edestä eli lähes saman verran kuin

vuosi sitten. Uusien lainojen keskikorko

oli 1,09 prosenttia, kun se

vuotta aiemmin oli 1,26 prosenttia.

Asumiseen otettujen lainojen yhteismäärä

ylitti toukokuussa 100 miljardia

euroa. Kesäkuun lopussa kotitalouksilla

oli asuntolainaa 97,1 miljardia

euroa ja vapaa-ajanasuntolainaa

3,6 miljardia euroa.

”JOKAISEN SIJOITTAJAN kulurakenne on erilainen,

mutta jos haluaa varautua pahimpaan

skenaarioon, puskurin pitäisi kattaa noin

puolen vuoden lainanlyhennykset, vastikkeet ja

muut juoksevat kulut.”

Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva

muistuttaa Talouselämässä asuntosijoittajan riskeistä.

Perintövero uusiksi

”PERINTÖVERO PITÄISI poistaa välittömästi,

sitten suomalaiset yritykset ja pääoma pysyisivät

suomalaisessa omistuksessa. Jos sukupolvenvaihdoksissa

perinnönsaaja kuitenkin haluaa

myydä yritykset, myyntivoitto voitaisiin verottaa

täydellä verokannalla.”

Ahvenanmaalainen yrittäjä Anders Wiklöf Arvopaperin haastattelussa.

Hänen mielestään perintövero kohdistuu täysin

vääriin ihmisiin: ”He joutuvat myymään perimänsä kesämökit

voidakseen maksaa perintöverot. Se on päin helvettiä!”

Samettiäänisiä

treffitarjokkaita

”UNOHDIN LISTASTA sijoitushuijarit ja

ne pankit, jotka haalivat asiakkaikseen

seniori- ikäisiä kansalaisia, mieluiten naisia,

koska ajatellaan, etteivät he ymmärrä mistään

mitään. Minullekin soitellaan tämän tästä. Osaan

onneksi vielä sanoa kiitosjanäkemiin, eikä yksikään

samettiääninen sijoituskalastaja ole vielä

saanut minua

treffeille. Eikä

saa.”

Päätoimittaja emerita

Riitta Lindegren

listaa Kauppalehdessä

sijoittajan rahoja

vaanivia uhkia.

8 VIISAS RAHA 6/2018


LAUANTAINA 25.8.2018

KLO 10.30 ALKAEN, PORISSA, YYTERI-GOLFIN KENTÄLLÄ

WWW.YYTERIGOLF.FI

MIKÄ PAIKALLIS-

YHDISTYS

NAPPAA KIERTO-

PALKINNON

VUODEKSI

OMALLE

PAIKKA-

KUNNALLEEN?

OSAKESÄÄSTÄJIEN VALTAKUNNALLISET

GOLFMESTARUUSKILPAILUT

KILPAILUMUOTONA TASOITUKSELLINEN PB-PELI, HCP MAX. 36

SARJAT:

A) henkilökohtainen sarja ja

B) paikallisyhdistysten välinen joukkuekilpailu kolmen

hengen joukkuein, joissa kahden parhaiten pelanneen

yhteenlaskettu tulos muodostaa joukkueen tuloksen.

PELIPÄIVÄÄ VÄRITTÄVÄT LISÄKSI

MUUTAMAT ERIKOISKILPAILUT:

• lähimmäs lippua

• pisin draivi

• paras scratch ja

• paras lady

Osallistumispaketti 50e/hlö sisältää jännittävän pelitapahtuman

lisäksi saunan, kärryt, pyyhkeen ja lounaan maittavasta noutopöydästä

kilpailun jälkeen.

ILMOITTAUTUMISET

Ilmoittaudu viimeistään 17.8.2018 Osakesäästäjien Keskusliiton

toimistolle: toimisto@osakeliitto.fi tai 09 454 0445.

Osallistujamäärä on rajattu. 40 ensiksi ilmoittautunutta

pääsee varmuudella mukaan kilpailuun.

Ilmoittautumisen pitää sisältää seuraavat tiedot:

nimi, paikallisyhdistys sekä kuuluuko joukkueeseen,

golfseura ja tasoitus.


VALOKEILASSA

”TULOS KASVAA VIIME VUODESTA”

FISKARSILLA

RIITTÄÄ

KIRITTÄVÄÄ

Alkuvuosi oli Fiskarsille vaikea, mutta toimitusjohtaja Jaana Tuominen

ei ole huolissaan. Tälle vuodelle asetettu tulostavoite pysyy.

TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN | KUVAT: MAURI RATILAINEN JA FISKARS

Fiskarsin tulos

ja liikevaihto

jäivät alkuvuonna

odotuksista.

– On parannettava

juoksua. Jos

katsoo Fiskarsin

viime

vuosia, niin

vuoden viimeinen

neljännes on tyypillisesti ollut

vahva. Se on lahjasesonkia, toimitusjohtaja

Jaana Tuominen sanoo.

Suurin yksittäinen syy alkuvuoden

kompurointiin oli Tuomisen mukaan

”hirvittävän kylmä” kevät, joka siirsi

puutarhatuotteiden myyntiä huhti–kesäkuulle.

Yhdysvalloissa – keskeisellä

markkina-alueella – menetykset saatiin

kiinni, mutta Euroopassa ei.

Tuominen rauhoittelee markkinoita:

vertailukelpoisen liiketuloksen

EBITA:n arvioidaan olevan korkeampi

kuin 2017. Vertailukelpoinen liikevaihto

sen sijaan hieman laskisi viime

vuodesta.

– En ole millään tavalla huolissani

tilanteesta.

Kirittävää kuitenkin on. Tällä hetkellä

Fiskars on jäljessä tulostavoitteestaan

16 prosenttia, liikevaihdossa 3,5

prosenttia. Loppupeleissä vertailukelpoisen

liikevaihdon odotetaan jäävän

hieman miinukselle.

Tuominen myöntää, että alkuvuosi

oli pettymys, koska kasvu ei jatkunut.

Fiskarsin toisen kvartaalin liikevaihto

laski kuusi prosenttia ollen 273 miljoonaa

euroa. Inderesin analyytikoiden

odotus oli 284 miljoonaa.

Merkittävä tekijä liikevaihdon

laskun taustalla oli Inderesin mukaan

epäsuotuisat valuuttakurssit, sillä vertailukelpoinen

liikevaihto laski vain

0,8 prosenttia. Yhtiöllä on kuitenkin

jo pidempään ollut vaikeuksia saada

yläriviä kasvamaan. Myös tällä kertaa

myymälöiden asiakasmäärien supistumiset,

kuluttajien siirtyminen perinteisistä

myyntikanavista verkkokauppaan

sekä English & Crystal Living -liiketoiminnan

haasteet vaikuttivat liikevaihtoon

negatiivisesti.

Pienen plussan voi kirjata presidentti

Donald Trumpin verouudistuksesta,

jonka odotetaan kerryttävän Fiskarsin

kassaan hienoisesti positiivisen

tuloslisän.

Kasvuvauhti vertaansa vailla

Fiskarsin liiketoiminnan pitkän aikavälin

tavoitteena on keskimäärin viiden

prosentin vuotuinen liikevaihdon

kasvu. Inderesin mukaan kasvunäkymät

vuosille 2018–2020 ovat kuitenkin

vaisut.

– Tilanne ei ole meille mitenkään

uusi ja eriskummallinen. Suomen vanhimman

yrityksen, 369 vuotta vanhan

Fiskarsin kvartaaleihin mahtuu vaihteluita,

Tuominen kuittaa.

Fiskarsin kasvutarina on kova. Yhtiön

liikevaihto on kasvanut vuodesta

2009 keskimäärin kahdeksan prosenttia

vuosittain. Lukuun sisältyy niin

yritysostot kuin orgaaninen kasvu.

10 VIISAS RAHA 6/2018


JAANA TUOMINEN

• Diplomi-insinööri

• Fiskarsin toimitusjohtaja

2017 alkaen

• Paulig-konsernin konserni- ja

toimitusjohtaja 2008–2017

• GE Healthcaressa 2002–2008

muun muassa liiketoiminta-alueen

johtajana

• Keskeisissä tehtävissä 1993–2002

NAF Oy:ssä, Instrumentariumissa/

Datex-Ohmedassa ja Valmet

Automation AB:ssa

• Luottamustehtävät:

Elintarviketeollisuusliiton

hallituksen puheenjohtaja sekä

Finnair Oyj:n ja Suominen Oyj:n

hallituksen jäsen

– Tavoitteenamme on

jakaa kasvavaa osinkoa

kahdesti vuodessa.

Vuodesta 2009 lähtien

olemme onnistuneet

nostamaan perusosinkoa

yhtäjaksoisesti.

Helsingin pörssissä on

lisäksemme muutama

muu yhtiö, joka on

tehnyt saman. Riskeistä

suuri osa on sellaisia,

joihin voimme itse

vaikuttaa, Fiskarsin

toimitusjohtaja Jaana

Tuominen sanoo.

6 /2018 VIISAS RAHA 11


VALOKEILASSA

Iittala Arabia Wedgwood Waterford

Yhtä kovaa kasvua saa Helsingin

pörssin yhtiöistä hakea.

– Fokus on nyt orgaanisessa kasvussa.

Arvioimme niin uusia markkina-alueita

kuin kategorioita.

Fiskars on viime vuosien aikana laajentanut

toimintaansa esimerkiksi kastelu- ja

kalastustuotekategorioihin, jotka molemmat

ovat lähteneet hyvin liikkeelle.

– Meillä on myös monia mahdollisuuksia

maissa, joissa olemme läsnä jollain

brändillämme. Muiden brändiemme

on silloin helpompi päästä markkinaan

kiinni. Yksi esimerkki on Iittala, joka on

laajentanut toimintaansa Australiaan.

Meidän on varmistettava, että brändimme

ovat kiinnostavia, vahvistamme

niitä, kehitämme tuotevalikoimaamme ja

trimmaamme myyntikanavia.

– Fiskarsin tuotteet ovat vahvoilla

isoissa ketjuissa, mutta panostamme

myös omiin myymälöihin, joita meillä

on lähes 400. Viimeisin on avattu Berliinissä.

Niissä olemme lähellä kuluttajaa.

Brändiemme on oltava merkityksellisiä

vaativille kuluttajille, ja toisaalta yrityksenä

meidän on toimittava mahdollisimman

tehokkaasti. Sieltä se tulos ja

kasvu tulee. En tätä haasteeksi kutsuisi,

normaalia työtä.

Fiskarsin markkinat ovat vahvat Pohjois-Amerikassa

ja Pohjoismaissa, joissa

brändit ovat tunnettuja. On arvioitu, että

Yhdysvalloissa noin 60 prosenttia kotitalouksista

omistaa ainakin yhden Fiskarsin

tuotteen. USA:ssa tuotteissa on kaksi selkeää

johtotähteä: sakset ja oksasakset.

– Lisäksi olemme vahvoja tietyissä

maissa, kuten Japanissa ja Australiassa.

Japanissa olemme läsnä erityisesti Iittala-,

Wedgwood- ja Royal Copenhagen

-brändeillä, Australiassa myös Fiskars

on vahva. Vastaavasti brändien asema

Euroopassa vaihtelee maittain. Meillä on

TULOSOHJEISTUS:

LIIKETULOS KASVAA

VIIME VUODESTA

FISKARS LASKI heinäkuun puolivälissä kuluvan

vuoden ohjeistustaan. Yhtiö arvioi

nyt vertailukelpoisen liikevaihdon jäävän

hieman edellisvuodesta (2017: 1 184 miljoonaa),

kun aiemmin yhtiö odotti sen kasvavan.

Vertailukelpoisen EBITA:n osalta

yhtiö piti ohjeistuksen ennallaan ja sen

odotetaan kasvavan vuodesta 2017 (119

miljoonaa).

Fiskars on ensimmäisen vuosipuoliskon

jälkeen edellisvuoden lukuja jäljessä vertailukelpoisen

liikevaihdon osalta 3,5 prosenttia

ja vertailukelpoisen EBITA:n osalta

16 prosenttia. Ennakoitua heikomman alkuvuoden

jälkeen Inderes laski kuluvan

vuoden liikevaihtoennusteensa 1 140 miljoonaan

(aiemmin 1 152 miljoonaa) ja vertailukelpoisen

EBITA-ennusteensa 112 miljoonaan

(aiemmin 114 miljoonaa).

hyviä mahdollisuuksia laajentaa uusiin

maihin, joissa jokin Fiskarsin brändi on

jo tunnettu.

Katseen Fiskars on suunnannut eritoten

Aasiaan, joka on sille vielä suhteellisen

pieni markkina. Siksi siellä katsotaan

olevan mahdollisuuksia; ei tarvitse

lähteä nollasta.

Onnistuneita yritysostoja

Yritysostot kiinnostavat toimitusjohtaja

Tuomista, jos ne sopivat Fiskarsin missioon

making the everyday extraordinary.

Tuomisen kriteereiden mukaan yhtiön

pitää olla yrityskulttuuriltaan sellainen,

että integraatio onnistuu. Lisäksi ostettavan

brändin tulee tarjota mahdollisuuksia

vahvistaa brändiä entisestään ja

luoda siitä aidosti iso ja kuluttajan kannalta

relevantti brändi.

Rahan puutteeseen Fiskarsin yritysostot

eivät jää.

– Meillä on vahva tase ja alhainen

gearing.

Jaana Tuominen on tyytyväinen Fiskarsin

viime vuosien yritysostoihin.

Viimeisin iso yritysosto oli vuonna 2015

tehty 437 miljoonan dollarin kauppa

WWRD-yhtiöstä sekä sen koti- ja lifestyle-tuotteiden

luksusbrändeistä.

WWRD:n brändeihin kuuluvat Waterford,

Wedgwood, Royal Doulton, Royal

Albert ja Rogaška.

Aiemmin Fiskars osti Iittalan ja

Royal Copenhagenin. Näin yhtiö hankki

maailman johtavat tuotemerkit kattamisen,

lahjatavaroiden ja sisustamisen

alueella. Tuominen kiittää myös kasteluliiketoiminnan

hankintaa.

Tuomiselle brändien johtaminen on

tuttua. Hän tuli Fiskarsiin vajaa vuosi

sitten toisesta bränditalosta eli Pauligilta.

– Molemmissa on ikonisia brändejä,

Fiskarsilla niitä tosin on enemmän.

Paulig on keskittynyt nopeasti liikkuviin

kuluttajatuotteisiin (FMCG). Toisaalta

kumpikin on toiminut aikanaan holdingyhtiötyyppisesti

ja molempia on käännetty

yhdeksi yhtiöksi, jolla on yksi yrityskulttuuri,

strategia ja missio.

Megatrendien aallonharjalla

Megatrendit tukevat Jaana Tuomisen

mukaan Fiskarsia. Kaupungistuminen

kasvattaa asuntojen määrää samalla, kun

käytettävissä oleva tila pienenee.

– Se vaatii tuotteilta uusia ominaisuuksia.

Meidän on tarjottava ihmisten

muuttuviin tarpeisiin uudenlaisia ratkaisuja.

Hyvä esimerkki on Arabialta vuoden

alussa lanseerattu kattaussarja, joka

12 VIISAS RAHA 6/2018


FISKARS

mahtuu pieneen tilaan ja jota voi käyttää

moneen tarkoitukseen: tarjoiluun, ruoanvalmistukseen

ja säilytykseen. Kaupunkiviljely

on nouseva trendi, johon pystymme

tarjoamaan uusia tuotteita.

Vastuullisuus on Fiskarsille myönteinen

vaade.

– Muovin ja pahvin sijaan tarjoamme

kestävää designia. Tarjoamme tuotteita,

jotka edistävät kestävää elämäntapaa

ja joita on ilo käyttää aina uudelleen ja

uudelleen. Lähiruoka ja ruoanvalmistaminen,

farm to table, on nousussa. Meiltä

löytyy koko paketti alkaen kasvien viljelyssä

tarvittavista välineistä niiden käsittelyyn

ja ruokien tarjoiluun.

Kestävää designia

Pärjääkö kalliimpi design halpatavaran

sekä Ikea-tyyppisen muotoilun ja tuotepaletin

kanssa?

– Kilpailemme luonnollisesti sen

kanssa. Me tarjoamme premium-tuotteita,

joissa on lisäarvoa kuluttajille. Haluamme

tukea kestävää muotoilua ja kannustaa

siihen, että ihmiset ostavat harkiten

ja käyttävät tuotteita pitkään. Tuote

itsessään ja tuotteen design kestävät

aikaa. Luotamme ja uskomme siihen, että

brändi on ihmisille tärkeä jatkossakin.

Luotettu brändi takaa sekä laadun että

kokemuksen. Brändin merkitys vain korostuu,

kun siirrytään nettikauppaan.

– Jos laskemme yhteen Fiskarsin kaikkien

brändien iän, se on melkein 3 000

vuotta. Toista samanlaista yhtiötä saa

hakea. Tämäkin osoittaa, että meille on

karttunut osaamista.

Fiskarsin tuotteiden käyttäjä on entusiasti

tai harrastaja puutarhanhoidossa

tai ruoanlaitossa. Henkilö, joka arvostaa

luovuutta, käsillä tekemistä ja arjen ainutkertaisia

hetkiä.

Sesongit rassaavat Fiskarsia, kuten

tänä vuonna nähtiin. Tuominen pitää

kuitenkin Fiskarsin tuotepalettia tasapainoisena:

alkuvuosi painottuu puutarhavälineisiin

ja loppuvuosi kattaukseen.

– Puutarhasegmentti on kevään

juttu. Maailmanlaajuinen myynti tosin

tasoittaa sitä. Living-segmentti, joka

sisältää paljolti lahjatuotteita, löytää kysynnän

loppuvuodesta. Eikä puutarhakaan

ole pelkkää kevättä, syksyllä alkaa

sadonkorjuu ja valmistautuminen tulevaan

kasvukauteen. n

ANALYYTIKON KOMMENTTI

”LOPPUVUODEN ON SUJUTTAVA HYVIN”

FISKARSILLA ON takanaan

vaikea alkuvuosi. Yhtiön

liikevaihto ja tulos laskivat

viime vuoden vastaavasta

ajankohdasta. Inderesin

analyytikko Petri Kajaani,

onnistuuko Fiskars ”juoksemaan”

menetykset kiinni?

Ennakoitua heikomman puolivuotiskauden

jälkeen laskimme kuluvan vuoden

liikevaihtoennusteemme 1 140 miljoonaan

euroon (aiemmin 1 152 miljoonaa) ja

vertailukelpoisen EBITA-ennusteemme

112 miljoonaan

(aiemmin 114 miljoonaa).

Fiskarsin

loppuvuoden täytyy

siis sujua erittäin

hyvin – ja selvästi

odotuksiamme paremmin

– jotta tulosvaroitukselta

vältytään.

Toiminnan

kausiluonteisuuden takia viimeisellä kvartaalilla

on iso rooli koko vuoden numeroissa

sekä liikevaihdon että tuloksen

osalta.

Mitä tämä vaatii?

Fiskars on käynyt viime vuosina läpi lukuisia

rakennemuutos- ja tehostamisohjelmia,

joiden tarkoitus on ollut parantaa

kansainvälistä kilpailukykyä valmistustoiminnan

ja jakeluverkoston järkeistämisen

ja henkilöstövähennyksien kautta.

Fiskarsin avainluvut

”TOIMINNAN KAUSI-

LUONTEISUUDEN TAKIA

VIIMEISELLÄ KVARTAA-

LILLA ON ISO ROOLI KOKO

VUODEN NUMEROISSA.”

Näiden ohjelmien ansiosta tulos pysyi

liikevaihdon laskusta huolimatta vertailukauden

tasolla.

Arviomme mukaan kustannussäästöjen

matalalla olleet hedelmät on nyt

kerätty ja lähivuosien tuloskasvu nojaa

yhä enemmän liikevaihdon kasvuun,

mikä näyttää olevan yhtiölle juuri nyt

melko haastavaa. Yhtiön liikevoittomarginaali

(EBIT-%) on kaksinkertaistunut

neljän prosentin tasolta yli kahdeksan

prosentin tasolle muutamassa

vuodessa. Kannattavuus alkaa mielestämme

olla jo

(EBITA-% yli 10) hyvällä

tasolla.

Millaisena näet

Fiskarsin liiketoimintasegmenttien

näkymät?

Functional-segmentti

onnistui

parantamaan tulostaan

vertailukaudesta. Sitä tukivat

EMEA- ja Outdoor-liiketoimintojen operatiiviset

tehostamistoimet. Living-segmentin

tulos kuitenkin jäi selvästi vertailukauden

alapuolelle, minkä pääsyynä oli

myyntivolyymien lasku ja panostukset

brändeihin, jotka rajoittivat operatiivisen

toiminnan tehostamisen vaikutusta.

Osakekohtainen tulos jäi toisella

kvartaalilla 0,14 euroon (Q2/17: 0,13), kun

meidän ennusteemme oli 0,18 euroa.

Milj. euroa 1–6/2018 1–6/2017 2017

Liikevaihto 538,7 596,1 1 185,5

Käyttökate (vertailukelpoinen) 45,9 54,4 119,0

Tulos/osake, eur 0,33 0,43 0,98

Oman pääoman tuotto, ROE % 13,8

Nettovelkaantumisaste, % 17 19 12

Omavaraisuusaste, % 68 67 69

Investoinnit 19,8 14,8 35,4

Osinko, eur 0,72

Osinkotuotto-% 1) 3,3

Hinta/voitto (P/E) 2) 23,57

1)

Lähde: Inderes 2) Lähde: Kauppalehti 8.8. kurssin 19,04 mukaan

6 /2018 VIISAS RAHA 13


NEUVONTA

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

FINEstä voi saada

ulkopuolista näkemystä,

kun sijoittamiseen liittyvä

terminologia kaipaa avaamista,

tapahtumien kulun

oikeaoppisuus epäilyttää tai

kun sijoituspalveluyrityksen

kanssa on suoranaista riitaa.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO

KUVAT: TIMO PORTHAN JA VAASAN YLIOPISTO

Apua ja tukea sijoittajalle

FINE toimii piensijoittajan

taustatukena. Jos sijoittamisessa

tulee eteen huonoja

kokemuksia, suomalainen ei

mielellään puhu niistä tutuilleen.

Sen sijaan Vakuutus- ja

rahoitusneuvonta FINEstä saa riippumatonta

neuvontaa pulmatilanteisiin ja ymmällään

olon hetkiin. FINEn tarjoamat

palvelut ovat maksuttomia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan

ja Finanssiala ry:n perustama

FINE tarjoaa neuvontaa koko

finanssialan kentällä eli sijoittamisen

lisäksi vakuutus- ja pankkiasioissa. Lisäksi

FINEn lautakunnat antavat ratkaisusuosituksia

kuluttajien ja finanssialan

yritysten välisiin riitatilanteisiin.

– FINE on riippumaton, tuomioistuinten

ulkopuolinen elin, joka ei asetu kenenkään

puolelle. Antamamme neuvonta

ja ratkaisusuositukset riitoihin pohjautuvat

lakeihin ja sopimusehtoihin, toteaa

FINEn toimitusjohtaja Elli Reunanen.

FINE julkaisee myös finanssialaan liittyviä

ohjeita ja oppaita. Reunanen kertoo,

että kuolinpesän asioiden hoidosta kertova

julkaisu on ollut erittäin suosittu.

Tulkki ja asiantuntija

Piensijoittajat kysyvät FINEltä neuvoa

hyvin monenlaisissa tilanteissa. Yleensä

yhteydenotoissa korostuu asiakkaan halu

saada ulkopuolisen kannanotto ja riippumaton

tulkinta omaan tilanteeseensa.

– Meiltä kysytään näkemystä sijoitus-

14 VIISAS RAHA 6/2018


FINE NUMEROINA

• Vuodessa 8 000 yhteydenottoa, joista noin 1 200 oli riita-asioita.

• 70 prosenttia yhteydenotoista liittyi vakuutuksiin.

• 350 yhteydenottoa koski arvopaperiasioita. Niistä 13 oli riitoja.

(Luvut ovat vuodelta 2017.)

– Sijoittamiseen liittyvät riidat ovat

luonteeltaan erilaisia kuin vakuutusriidat,

joissa riidan kohteena on useimmiten

korvaus- tai muu selkeä päätös.

Pitää selvittää, mitä mieltä osapuolet

ovat ja mistä riidassa on kyse, toteaa

FINEn toimitusjohtaja Elli Reunanen.

FINEn Sijoituslautakunnan varajäsen

Vesa Annola pitää merkittävänä, että

lautakunnan ratkaisusuositusten

kautta voidaan olla rakentamassa hyvän

arvopaperimarkkinatavan sisältöä.

palveluyritysten antamiin ohjeisiin tai

neuvontaan. Halutaan varmistus siihen,

mitä kerrottu riski todella tarkoittaa tai

sujuiko tapahtumien kulku oikein. Asiakkaat

voivat myös tarkistaa, miksi sijoituspalveluyritys

on kysynyt heiltä niin

paljon tietoja, Reunanen sanoo.

Sijoittamiseen liittyy paljon hankalaa

terminologiaa, johon asiakkaat kaipaavat

tulkitsijaa.

– Saatetaan kysyä, mitä sijoituspalveluyritys

tarkoitti, kun sieltä sanottiin

jotakin. Kaivataan termien kansantajuistamista.

Myös riita-asioissa käsiteltävien

asioiden kirjo on laaja.

– Huomattava osa tapauksista liittyy

suoraan tai välillisesti osapuolten tiedolliseen

epätasapainoon. Arvioitavana on

voinut olla esimerkiksi se, onko palveluntarjoaja

antanut sijoittajalle tarpeelliset

tiedot päätöksentekoa varten. Toinen

merkittävä ratkaisusuositusten kohde

liittyy arviointiin palveluntarjoajan toimenpiteen

asianmukaisuudesta, kertoo

FINEn Sijoituslautakunnan varajäsen ja

Vaasan yliopiston kauppaoikeuden professori

Vesa Annola.

Elli Reunanen kuitenkin muistuttaa, että

sijoittajan täytyy itse ymmärtää, mihin sijoituskohteisiin

hän lähtee mukaan.

– Joskus asiakas on sitä mieltä, että

häntä on huijattu. Tuomme kuitenkin

esiin, että on sijoittajan itsensä vastuulla

ymmärtää, mihin on rahansa laittamassa

ja mitkä ovat riskit.

Suositusta yleensä kunnioitetaan

FINEn lautakuntien antamat ratkaisusuositukset

eivät ole sitovia, mutta finanssiyritykset

noudattavat niitä varsin

hyvin. Aalto Pankkiiriliikkeen kieltäytyminen

korvausvastuusta viime keväänä

oli poikkeustapaus. Riitojen ratkaisu lautakunnissa

on prosessina kevyempi kuin

oikeudenkäynti.

– Pidän maksutonta ja suhteellisen yksinkertaista

menettelyä tärkeänä yksittäisille

sijoittajille. Normaalissa oikeudenkäyntimenettelyssä

jo suuri kuluriski voi

muodostaa sijoittajalle esteen asian selvittämiselle.

Sijoituslautakunnan toiminnassa

merkittävää on sekin, että ratkaisusuositusten

kautta voidaan yhtenäistää

säännösten ja määräysten tulkintoja sekä

olla rakentamassa hyvän arvopaperimarkkinatavan

sisältöä, Annola toteaa.

Viime vuodet ovat olleet FINEssä rauhallisia,

kun tarkastellaan sijoittamiseen

liittyviä yhteydenottoja. Tämä johtuu sijoitustoimialan

suhdanneherkkyydestä.

– Kun on hyvät ajat ja sijoitukset kehittyvät

hyvin, tulee vähän yhteydenottoja.

Kun kurssit alkavat laskea ja riskit realisoituvat,

yhteydenottoja tulee paljon,

Reunanen sanoo.

Vaikka FINE antaa sijoittamiseen

liittyvää neuvontaa, kyseessä ei ole sijoitusneuvonta,

jossa otettaisiin kantaa

eri sijoituskohteiden paremmuuteen tai

vaikkapa sijoittamisen ajoittamiseen.

Toinen alue, jossa FINEn mahdollisuudet

ovat rajatut, on ulkomaisen palveluntarjoajan

käyttäminen tai suoraan

ulkomaille sijoittaminen.

– Meillä ei ole toimivaltaa ulkomaisten

toimijoiden kanssa, ellei ole erillistä

sopimusta FINEn ja ulkomaisen palveluntarjoajan

välillä. Jotkut sijoittavat

esimerkiksi Thaimaahan tai Afrikkaan.

Jos rahoja ei näy, meillä on vähäiset mahdollisuudet.

EU-alueella voimme jonkin

verran selvittää asioita eurooppalaisten

kollegoidemme avulla. n

KYSY SIJOITTAMISESTA

• FINEn puhelinneuvonta palvelee

maanantaista torstaihin klo 10–16,

puh. 09 6850 120 (pvm/mpm).

• Yhteyttä voi ottaa myös sähköisellä

yhteydenottolomakkeella, kirjeitse

tai sähköpostitse. Katso lisätietoa

osoitteesta www.fine.fi.

6 /2018 VIISAS RAHA 15


YKSITYISPANKIT 2018

Taalerin laatu hipoo hyvää

Asiakastyytyväisyysindeksit vuosina n 2018 ja n 2016

Taaleri (21*)

Evli (19)

LÄHDE: YKSITYISPANKIT 2018

LähiTapiola (22)

FIM (15)

Nordea (215)

Danske Bank (43)

OP (158)

Indeksi perustuu

asiakkaiden laatuarvioihin.

Niitä

on kerätty 44 eri

ominaisuudesta.

Hyvän palvelun

rajana voi pitää

78 pistettä.

*Arvioiden lukumäärä

vuodelta 2018

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Taaleri tuikkii tähtenä

Taaleri voittaa yksityispankkien laatukisan mennen tullen.

LähiTapiola nousee ykköseksi, kun mittarina on hinnan ja laadun suhde.

TEKSTI: HELENA RANTA-AHO | KUVAT: TIMO PORTHAN

Taalerin pankkiirit palvelevat

asiakkaitaan hyvin

ja useimmiten selvästi paremmin

kuin heidän kollegansa

muissa finanssiyhtiöissä

ja pankeissa. Tämä

ilmenee Yksityispankit 2018 -tutkimuksesta,

johon osallistui huhtikuussa liki

600 Osakesäästäjien jäsentä. He arvioivat

yksilöllisen varainhoidon ja muiden yksityispankkipalvelujen

laatua. Arvioitavana

oli yli 40 ominaisuutta.

– Panostamme henkilökohtaiseen palveluun.

Tarjoamme sitä asiakkaille, jotka

arvostavat palvelua ja jotka ovat siitä valmiit

maksamaan, sanoo Taaleri Varainhoidon

toimitusjohtaja Petri Lampinen.

Panostaminen tarkoittaa Lampisen mukaan

esimerkiksi sitä, ettei asiakastyytyväisyyttä

ainoastaan mitata usein, vaan siihen

myös reagoidaan herkästi. Erityisen valppaasti

seurataan pankkiirien ja heidän asiakkaidensa

yhteispelin sujumista. Jos palaute

viittaa siihen, etteivät asiakkaan ja pankkiirin

kemiat kohtaa, johto ottaa suoraan

yhteyttä asiakkaaseen. Näin varmistetaan,

että asiakas voi vaihtaa nimikkopankkiiriaan

joutumatta kiusalliseen tilanteeseen.

Vaihtamisen vaikeus on noussut esiin

Osakesäästäjien keskuudessa tehdyissä

tutkimuksissa. Niistä ilmenee, että

asia kas saattaa sinnitellä huonossa pankkiirisuhteessa

tai vaihtaa yksityispankkia,

koska ei tohdi kertoa nimikkopankkiirilleen,

että asioisi mieluummin jonkun

muun kanssa.

Pikku pankit tarjoavat aikaa

Taalerin pankkiireilla on selvityksen

perusteella eniten aikaa asiakkailleen ja

pisimmät asiakassuhteet. Niiden ansiosta

he todennäköisesti tuntevat asiakkaansa

keskimääräistä paremmin. Ei ole ihme,

että Taalerin pankkiirit onnistuvat kilpailijoitaan

paremmin, kun asiakkaat

16 VIISAS RAHA 6/2018


Taaleri Varainhoidon

toimitusjohtaja

Petri

Lampinen hakee

kasvua robovarainhoidosta

ja

uusista asiakasryhmistä.

6 /2018 VIISAS RAHA 17


YKSITYISPANKIT 2018

ÄLÄ JAHTAA

MENNYTTÄ

TUOTTOA

YKSITYISPANKIT 2018 -tutkimus

osoittaa, etteivät yksityispankit ole

kovin hyviä saavuttamaan tuottotavoitteita.

Tutkimus ei kerro, onko vika

varainhoidossa vai siinä, että palveluita

markkinoitaessa asiakkaille on

luvattu liikoja. Mahdollista on tietysti

sekin, että asiakkaan odotukset ovat

matkan varrella nousseet.

Tässä tutkimuksessa parhaat arvosanat

tuottotavoitteiden saavuttamisesta

menevät Taalerille. Vaikka

sen ykköstilan taustalla olisivat yksinomaan

poikkeuksellisen hyvät sijoitustuotot,

kannattaa muistaa, ettei

niiden toistumisesta ole takeita.

Menneiden tuottojen jahtaaminen

vaarantaa myös yksityispankkien

asiak kaiden varallisuuden. Viisaampaa

on perehtyä yksityispankin

sijoitususkomuksiin – tai fiinimmin

sijoitusfilosofiaan – ja pyytää varainhoitajaa

kertomaan, miten sen omaksuma

filosofia on aiempina vuosina

varainhoitoa käytännössä ohjannut.

Erilaisia sijoitusfilosofioita ja niiden

variaatioita on paljon. Jotkut varainhoitajat

yrittävät arvata, mihin suuntaan

ja milloin markkinat seuraavaksi

kääntyvät ja pyrkivät olemaan

oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Toiset etenevät varovaisemmin ja

pyrkivät voittojen maksimoinnin sijasta

minimoimaan tappiot. Niitäkin

on, jotka pyrkivät minimoimaan sijoittamiseen

liittyvät kulut.

Absoluuttisesti oikeaa tai väärää

vaihtoehtoa ei ole. Joukosta kannattaa

valita vaihtoehto, johon itse

uskoo ja jonka riskit ymmärtää.

Tärkeitä ovat myös varainhoitajan

riskinhallintataidot. Niihin kuuluvat

kyky nostaa esiin sijoituksiin liittyvät

keskeiset riskit ja taito mitoittaa ne

asiakkaalle sopiviksi. Selvää on, ettei

varojen arvonlaskulta välty yksikään

pitkäaikainen sijoittaja. Jos varat ovat

pätevissä käsissä, voi kuitenkin olla

varma siitä, ettei paniikkiratkaisuihin

ole tarvetta, kun markkinoilla seuraavan

kerran rytisee.

arvioi vat asioinnin sujuvuutta sekä sijoitussuunnitelmien

ja suositusten laatua.

Tuloksia lukiessa kannattaa kuitenkin

muistaa, että tänäkin vuonna ainoastaan

Nordeasta, OPsta ja Danske Bankista saatiin

niin paljon arvioita, että tulokset kertovat

luotettavasti niiden palvelun laadusta.

Muiden tulokset ovat suuntaa antavia.

Isoissa pankeissa pankkiirien kiire

näyttää lisääntyneen selvästi vuodesta

2016, jolloin tämä tutkimus tehtiin edellisen

kerran. Nordean ja OPn asiakkaita

riepoo entistä enemmän myös pankkiirien

vaihtuminen. Kiire saattaa selittää,

miksi pankkien asiakkaat antavat pankkiireilleen

entistä vähemmän laatupisteitä

viestinnän selkeydestä.

Optimisti ajattelee, että kiire liittyy tänä

vuonna voimaan astuneeseen MiFID II

-sääntelyyn. Yltiöoptimisti luottaa siihen,

että tilanne korjaantuu pikku hiljaa.

Sääntely ei kuitenkaan selitä pankkiirien

vaihtuvuutta eikä pienempien finanssiyhtiöi

den etumatkaa näissä ominaisuuksissa.

Ne vievät parhaat laatupisteet, kun

vastaajat arvioivat pankkiiriensa ajankäyttöä

ja mahdollisuutta asioida saman

henkilön kanssa vuodesta toiseen.

Pankkiirin kyky – tai mahdollisuudet

– asettaa asiakkaansa etu työnantajansa

edun edelle ei kuitenkaan nouse hyvälle

tasolle yhdessäkään arvioidussa yksityispankissa.

Huomattavasti parantamisenvaraa

on myös kulujen raportoinnissa.

Laadussa toivomisen varaa

Samat teemat nousevat esiin vastaajien

vapaissa kommenteissa, joita kertyi yli

2 000. Laiska yhteydenpito ja yksilöllisen

palvelun puute tuntuvat asiakkaista

välinpitämättömyydeltä. He kokevat,

etteivät heidän asiansa ole pankkiireille

tärkeitä. Kulujen vähättely, myyntihenkinen

neuvonta ja asiakkaan edun sivuuttaminen

lähenee monen kommentoijan

mielestä epärehellisyyttä.

Lisäksi pankkiirit saavat roppakaupalla

moitteita ammattitaidon puutteesta.

On mahdollista, että rahoitusalalla

työskentelee paljon epäpätevää väkeä.

Voi olla niinkin, ettei asiantuntemuskaan

vakuuta, jos pankkiiri vaikuttaa välinpitämättömältä

tai peräti epärehelliseltä.

Kaikkien selvityksessä arvioitujen

yksityispankkien asiakastyytyväisyysindeksi

vahvistaa kommentoijien viestiä:

yksityispankkipalvelun laatu jää yhä

kauas hyvästä tasosta.

Nordea Private Bankin ja Danske

Bankin palvelun laatu on kokonaisuu-

• jatkuu sivulla 22

Isoilla pankeilla heikoin hinnan ja laadun suhde

Vastaajat arvioivat palvelun laatua viisiportaisella asteikolla: 1=heikko, 5=erinomainen

LähiTapiola

Taaleri

FIM

Evli

Nordea

Danske Bank

OP

1 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

18 VIISAS RAHA 6/2018


LÄHDE: YKSITYISPANKIT 2018

LÄHDE: YKSITYISPANKIT 2018

LÄHDE: YKSITYISPANKIT 2018

Evlin ja Taalerin riskin rajat pitävät

Vastaajat arvioivat palvelun laatua viisiportaisella asteikolla: 1=heikko, 5=erinomainen

5,0

4,5

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Tuottotavoitteet

saavutetaan

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Tuotto parempi

kuin mihin

pääsisin omin

voimin

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Minut pidetään

ajan tasalla

sijoitusteni

riskeistä

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Riskille asetettuja

rajoja ei ylitetä

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Tappiot eivät

ylitä kipurajaani

Evliltä, LähiTapiolalta ja Taalerilta parhaat kuluraportit

Vastaajat arvioivat palvelun laatua viisiportaisella asteikolla: 1=heikko, 5=erinomainen

5,0

4,5

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Allokaation

raportointi

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Kulujen

raportointi

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Tiedot

verotusta

varten

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Varojen

sähköinen

seuranta

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Raporttien

virheettömyys

Apkauppojen

raportointi

Taaleri loistaa henkilökohtaisessa palvelussa

Vastaajat arvioivat palvelun laatua viisiportaisella asteikolla: 1=heikko, 5=erinomainen

5,0

4,5

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Sijoitussuunnitelman

räätälöinti

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Helpottaa

raha-asioiden

hoitoa

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Pankkiiri

pysyy

samana

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Pankkiirilla

riittävästi

aikaa

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Asiakkaan

etu

etusijalla

NORDEA

OP

DANSKE

TAALERI

LÄHITAPIOLA

FIM

EVLI

Pankkiiri

viestii

selkeästi

tena ottaen suunnilleen samalla tasolla

kuin se oli kaksi vuotta sitten. Kiire heikentää

henkilökohtaisen palvelun laatua,

mutta kaksikko kompensoi laatulommoja

petraamalla muita asiakkaille tärkeitä

ominaisuuksia. Danske Bankin asiakkaat

luottavat aiempaa lujemmin siihen, että

pankin hoitoon annetut varat tuottavat

paremmin kuin heidän omassa hoidossaan.

Nordea on petrannut tuotteiden

ja palveluiden selkeydessä sekä kyvyssä

asettaa asiakkaan etu ykköseksi.

OPn tilanne näyttää huonommalta.

Sillä ei ole yhtään asiakkaille hyvin tärkeää

ominaisuutta, jonka laatu olisi

parantunut vuodesta 2016. Sillä on kuitenkin

paljon ominaisuuksia, joiden laatu

on merkitsevästi heikompi kuin kaksi

vuotta sitten. Niihin kuuluvat esimerkiksi

sähköinen asiointi, raportointi ja

varojen tuotto. Huonompaan suuntaan

menneiden ominaisuuksien listalla on

JOS VARAT OVAT

PÄTEVISSÄ KÄSISSÄ, EI

PANIIKKIRATKAISUIHIN

OLE TARVETTA, KUN

MARKKINOILLA

SEURAAVAN

KERRAN RYTISEE.

myös ominaisuuksia, joissa onnistuminen

on enemmän tai vähemmän sattumankauppaa.

Sellainen on esimerkiksi

kyky ennakoida markkinakäänteitä.

OPn asiakasmäärät ovat kuitenkin

Osakesäästäjien keskuudessa kasvaneet.

Tänä keväänä sen asiakkaita oli vastaajien

joukossa 26 prosenttia. Vuonna 2016

vastaava luku oli seitsemän prosenttiyksikköä

pienempi. Danske Bankin asiakkaiden

osuus on pudonnut yhdellä pykälällä

kahdeksasta prosentista seitsemään

prosenttiin. Nordean perälauta sen sijaan

näyttää vuotavan: sen asiakkaiden osuus

on pudonnut 42 prosentista 36 prosenttiin.

Liekö syynä veroparatiisikohut?

Ainoastaan Taalerin asiakastyytyväisyysindeksi

on nyt selvästi parempi kuin

kaksi vuotta sitten. Se on ottanut pitkän

laatuloikan sekä sähköisessä asioinnissa

että raportoinnissa, jotka ovat olleet

6 /2018 VIISAS RAHA 19


YKSITYISPANKIT 2018

Aktia PB

Danske Bank

Elite Alfred Berg

Evli Pankki

FIM Varainhoito

PERUSTIEDOT

Minimisalkku, €

Minimisalkussa myös

suoria osake- ja korkosijoituksia

500 000

(suuntaa antava)

Ei

200 000 yksilöllinen

varainhoito, 500 000

yksityispankkipalvelu

Kyllä

200 000 (täyden

valtakirjan varainhoito),

500 000 yksityispankkipalvelu

Kyllä

300 000

Riippuu

sijoitusstrategiasta

100 000 Basic,

300 000 Platina

Suoria

osakesijoituksia

PALKKIOT

Palkkioperuste,

neuvoa-antava varainhoito

Palkkioperuste,

täyden valtakirjan varainhoito

Mahdollisuus maksaa yksinomaan

tuottoon sidottua varainhoitopalkkiota

Onko tarjolla automatisoitua varainhoitopalvelua

eli roboneuvontaa?

Kiinteä palkkio

Salkun markkinaarvosta

perittävä %

palkkio p.a.

Ei

Ei

Valittu palvelutaso

ja hoidettavien

pääomien määrä

Valittu palvelutaso

ja hoidettavien

pääomien määrä

Ei

Kyllä

Kiinteä vuotuinen

palkkio

Kiinteä varainhoitopalkkio

tai tuottosidonnainen

varainhoitopalkkio

Kyllä

Ei

Sijoitettava pääoma

ja sijoitusstrategia

Sijoitettava pääoma

ja sijoitusstrategia

Ei

Kyllä (salkkuminimi

10 000 €)

Kiinteä vuotuinen

varainhoitokulu ja

sijoituskohteiden

kaupankäyntikulut,

jotka sovitaan

erikseen

Tuottoperusteinen

tai kiinteä vuotuinen

palkkio sekä

kummassakin

erikseen sovittavat

kaupankäyntikulut

Kyllä

Ei toistaiseksi

RAPORTOINTI

Tuoton mittarit

Aikapainotettu

tuotto, joka huomioi

lisäsijoitukset ja

nostot. Tuottoa

verrataan

vertailuindeksiin.

Aikapainotettu

tuotto, joka huomioi

lisäsijoitukset ja

nostot

Absoluuttinen tuotto

vs. vertailuindeksi

Absoluuttinen

ja suhteellinen

tuotto vs indeksit

eri ajanjaksoilla ja

omaisuusluokittain

Aika- ja

pääomapainotettu

tuotto

Riskin mittarit

Volatiliteetti ja

Sharpen luku

Volatiliteetti ja siitä

johdetut tunnusluvut

Seuraa riskiä useilla

mittareilla

Instituutiotason

riskimittarit ml.

sijoitustavoitteiden

saavuttamisen

todennäköisyys

Volatiliteetti

Salkun rakennetta

vastaava vertailuindeksi

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kulujen raportointi

Asiakkaan lukuun käydyn

arvopaperikaupan kulut

Varainhoitosalkkujen tai

sijoituskorien kulut

Yksittäisten sijoituskohteiden

kuten rahastojen kulut

Yhteenveto kaikista salkunhoidon

kuluista vuoden lopuksi

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Muu raportointi

Verottajan edellyttämät

tiedot valmiiksi koottuina

Tiedot mahdollisista

palkkion palautuksista

Varojen reaaliaikainen seuranta

Varainhoitajan omien ja yhteistyökumppaneiden

tuotteiden osuus keskimäärin

yksityisasiakkaiden täyden

valtakirjan salkuissa

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Osakerahastoissa

omien rahastojen

osuus n. 40 %,

korkosalkuissa

80–100 %.

Yhdistelmäsalkuissa

omien rahastojen

osuus riippuu osien

painoista.

Kyllä

Kyllä

Kyllä

0–85 %

Kyllä

Kyllä

Kyllä

50 % sisältäen Elite

Alfred Berg ja BNP

Paribas-rahastot

Kyllä

Kyllä

Kyllä

0–100 %

Kyllä

Ei

Kyllä

Omat rahastot ja

suorat osakkeet 67 %,

yhteistyökumppanien

tuotteet 33 %, josta

rahastoja 23 %, ja

ETFiä 10 %

LÄHDE: YKSITYISPANKIT

20 VIISAS RAHA 6/2018


Handelsbanken

LähiTapiola PB

Nordea PB

Nordnet PB

OP Private

Taaleri Varainhoito

Ålandsbanken PB O

300 000

Kyllä

100 000

Kyllä

500 000

(perhekohtainen)

Kyllä

200 000

Kyllä

100 000

(Wealth

Management

3 milj.)

Kyllä

200 000

Kyllä

300 000

Suoria

osakesijoituksia

Pääoman määrään

perustuva tai kiinteä

palkkio

Ei tarjoa

Hoidettavan

varallisuuden määrä

Ei tarjoa varainhoitopalveluita

tai

yksilöllistä sijoitusneuvontaa

Asiakaskohtainen

palkkio

Asiakaskohtainen

palkkio, joka perustuu

joko hoidettavien

varojen arvoon tai

kiinteä palkkio

Pääoman määrään

perustuva

prosentuaalinen

palkkio

Pääoman määrään

perustuva tai kiinteä

palkkio

Ei

Tuottosidonnainen

tai suhteellinen

Kyllä

Hoidettavan

varallisuuden määrä

Ei

Ks. vastaus yllä

Ks. vastaus yllä

Asiakaskohtainen

omaisuudenhoitopalkkio,

joka perustuu

pääoman määrään,

tuottoon tai näiden

yhdistelmään

Kyllä

Hoidettavien varojen

arvoon perustuva

palkkio

Kyllä

Pääoman määrään

perustuva

prosentuaalinen

palkkio

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Ei toistaiseksi

Tulossa 2018 loppuvuodesta

Ei

Kumulatiivinen prosentuaalinen

tuotto,

annualisoitu prosentuaalinen

tuotto, kuukausittainen

prosentuaalinen

tuotto, euromääräinen

tuotto,

sharpen luku ja information

ratio

Volatiliteetti, beta ja

tracking error

Kyllä

Kyllä

Absoluuttinen ja suhteellinen

tuotto indekseihin

nähden

eri ajanjaksoilla sekä

omaisuusluokittain

Volatiliteetit, sharpe,

beta, tracking error,

treynorin luku, informaatiosuhde,

modifioitu

duraatio

Kyllä

Kyllä

Absoluuttinen tuotto

ja tuotto verrattuna

viiteindeksin

kehitykseen

Salkulle lasketaan

odotettu minimija

maksimituotto

90 %:n

toden-näköisyydellä

eri aikajänteillä

Kyllä

Kyllä

Tuottoprosentti

Volatiliteetti 1 kk ja 1 v.

sekä Sharpen luku

Mahdollisuus valita

eri vertailuindeksejä

Pohjoismaista, Saksasta

ja USA:sta

Kyllä

Tuotto suhteessa

vertailuindeksiin, euromääräinen

tuotto

sijoituskohteittain ja

sijoitussalkuittain.

Tuotto lasketaan aikapainotettuna

tuottona,

joka huomioi mahdolliset

lisäsijoitukset

ja nostot

Mm. jako omaisuusluokittain,

6 kk + 12

kk:n volatiliteetti, salkun

beta- ja sharpetunnusluvut

Kyllä

Kyllä

Aikapainotettu tuotto

suhteessa vertailuindeksiin

eri aikajaksoilla

Volatiliteetti, jota

täydennetään sijoituskohteiden

riskiluokituksella.

Erikoisraportointi

tarpeen

mukaan.

Kyllä

Kyllä

Aikapainotettu

suhteellinen ja

absoluuttinen tuotto

1 kk, 12 kk, vuoden

alusta sekä vuotuinen

tuotto salkun

perustamisesta

lähtien ja volatiliteetti

samoilta ajanjaksoilta

Volatiliteetti

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei tarjoa ko. palveluita

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä, lisäksi kumulatiivinen

kuukausittain

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kaupankäyntikulut,

muttei esim. rahaston

hallinnointipalkkiota

Kulut saatavilla säilytyspalveluista,

markkinainformaatiosta,

lisäpalveluista, toimenpidemaksuista

sekä kaupankäynnistä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei automaattisesti

tässä vaiheessa,

mutta asiakkaalla on

oikeus saada tieto

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Omia n. 50 % ja yhteistyökumppaneiden

n. 50 %

Kyllä

50 % omia, 50 % yhteistyökumppaneiden

Kyllä

0–50 % riippuen

osakepainotuksesta

Kyllä

Ei tarjoa täyden valtakirjan

salkkupalvelua.

Asiakas itse valitsee

sijoituskohteensa.

Kyllä

20–75 % salkkuratkaisusta

riippuen

Kyllä

0 % omia, ei palkkionpalautussopimuksia

kolmansien osapuolien

kanssa

Kyllä

Osakesijoituksista

20–25 %,

korkosijoituksista

n. 60 % (salkku,

joissa osakkeita

ja korkosijoituksia

kumpiakin 50 %)

6 /2018 VIISAS RAHA 21


YKSITYISPANKIT 2018

isoille pankeille tyypillisiä vahvuuksia.

Parannusta selittää todennäköisesti

tarkastelujaksolle osunut Taalerin iso

it-päivitys. Taalerin asiakkaat uskovat

niin ikään entistä vankemmin, että sen

hoidossa varat tuottavat paremmin kuin

heidän omissa käsissään. Tämän taustalla

ovat todennäköisesti Taalerin hyvin pärjänneet

pääomarahastot. Niiden kautta

yksityissijoittajat ovat päässeet markkinoille,

jotka ovat aiemmin olleet heidän

ulottumattomissaan.

Sekä Taalerin että Evlin kohdalla tuhannen

taalan kysymys kuuluu: kestääkö

laatu pörssin paineet? Siinä missä asiakas

arvostaa pankkiiria, jonka puheille

pääsee helposti ja joka tapaa asiakkaitaan

ajan kanssa, sijoittaja odottaa kasvua,

kulukuria ja tehokkuutta. Ristiriita on ilmeinen,

koska henkilöstökulut ovat yksilöllistä

varainhoitoa tarjoavien yhtiöiden

suurin kuluerä. Kumpikin pyrkii kohti

paremmin skaalautuvia palveluita ja

uusia asiakasryhmiä automaation kautta.

Evli rakentaa Evli Digital -palvelua; Taalerin

uusiin avauksiin kuuluu automatisoitua

varainhoitoa tarjoavan Evervestin

hankinta viime vuonna.

Hinnoittelu sekoittaa pakan

Yksityispankkien kunniataulukko

menee kärjen osalta uusiksi, kun mukaan

otetaan palvelun hinta. LähiTapiola

pomppaa ykköseksi, kun mittariksi vaihdetaan

hinnan ja laadun suhde. Lisäksi

FIM ohittaa Evlin, mutta isot pankit pitävät

perää niin kuin laatuvertailussakin.

LähiTapiola tarjoaa yksinomaan

täyden valtakirjan varainhoitoa, jossa varainhoitaja

tekee sijoituspäätökset omaisuudenhoitosopimuksen

asettamissa

rajoissa. Sen valikoimiin kuuluu myös

kuukausimaksullinen varainhoito, jossa

varainhoitopalkkio voi pudota nollaan.

Asiakkaan maksettaviksi jäävät kuitenkin

aina sijoituskohteiden ja arvopaperikaupan

kulut (katso tarkemmin sivulta

24). Pelkästään ne nostavat vuotuiset

kulut yli prosenttiin.

LähiTapiola painottaa markkinoinnissaan

kustannustehokkuutta ja korostaa,

että se keskittyy olennaiseen eli varainhoitoon.

Se ei järjestä asiakkailleen kisamatkoja

eikä tarjoa muitakaan yksityispankeille

tyypillisiä lisäpalveluita.

Taalerin hintamielikuvaan saattavat

vaikuttaa sen hyväkatteiset pääomarahastot.

Voi myös olla, että sen palkkiotaso

on keskivertoa korkeampi. Sama pätee

Evliin. n

Nordean, OPn ja Danske Bankin palveluista kertyi paljon arvioita, minkä ansiosta niistä tehdyt johtopäätökset ovat vankalla pohjalla. Suuntaa antavat tulokset saatiin

Evli Pankista, FIMistä, LähiTapiolasta ja Taalerista. Aktian, Elite Alfred Bergin, Handelsbankenin ja Säästöpankkiryhmän tuloksia ei tässä referoida, koska niitä jokaista

arvioi vain kymmenkunta vastaajaa. Sähköpostikyselynä tehdyn tutkimuksen suunnitteli ja toteutti Sanamanteri. Tutkimuksen tekninen toteuttaja oli Infontain Oy.

Vastaavat tutkimukset on tehty aiemmin vuosina 2014 ja 2016.

Aktia PB Danske Bank Elite Alfred Berg Evli Pankki FIM Varainhoito

MUUT PALVELUT (*palvelu lisämaksusta)

Päivittäiset pankkipalvelut

Rahoituspalvelut

Sijoitustutkimus

Veroseuraamusten

huomioiminen

Perintösuunnittelu

Kyllä

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä*

Ei

Kyllä*

Kyllä

Kyllä**

Kyllä**

Ei

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Kyllä**

Kyllä

Kyllä*

Kyllä

Kyllä*

Kyllä*

Muu perhejuridiikka

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä**

Kyllä**

Kyllä*

Varainhoitoon liittyvät tilaisuudet

Muut asiakastilaisuudet:

konsertit, teatterit yms.

Muut edut, esim. luottokortit,

matkustamiseen liittyvät edut

Perillisten perehdytystä varojen

hoitamiseen

Suoraan asuntosijoittamiseen

liittyvää neuvontaa

Hyväntekeväisyyteen liittyviä palveluita,

ehdotuksia kohteista yms.

HUOM!

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä*

Kyllä

Yhteistyö

Kiinteistömaailman

kanssa

Ei

Kyllä

Kyllä

Ei

Kyllä

Ei

Ei

**Maksullisuus riippuu

asiakkuudesta

Kyllä

Kyllä

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

**Maksullisuus

riippuu

asiakkuudesta

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä*

Ei

Kyllä

* Palvelut

maksuttomia,

jos hoidettavana

vähintään 500 000

euron salkku

22 VIISAS RAHA 6/2018


VASTUULLISUUDEN MERKITYS ROMAHTI

MITÄ AJATTELET väitteestä: on tärkeää,

että varainhoidossa noudatetaan vastuullisen

sijoittamisen periaatteita?

Kun Osakesäästäjien jäsenet ottivat

kaksi vuotta sitten kantaa tähän väitteeseen,

44 prosenttia vastaajista oli täysin

samaa mieltä. Tänä keväänä samaa mieltä

oli 29 prosenttia vastaajista.

Eniten vastuullisuuden merkitys on vähentynyt

yli 45-vuotiaiden ryhmässä, vaikka

vastuullisuus on edelleen vanhemmille sijoittajille

tärkeämpi asia kuin nuoremmille.

Yhtälailla vastuullisuus on edelleen tärkeämpää

naisille kuin miehille, mutta vastuullisuus

oli menettänyt merkitystään kummassakin

ryhmässä yhtä paljon.

Rajuin muutos on tapahtunut yksilöllisten

varainhoitopalveluiden käyttäjien

keskuudessa. Heistä enää 21 prosenttia

RUNSAS VASTUULLISUUS-

PUHE ON SAATTANUT

SUMENTAA KÄSITETTÄ.

on täysin samaa mieltä väitteen kanssa,

kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 43 prosenttia.

Lähes yhtä suuri muutos on tapahtunut

niiden sijoittajien ryhmässä, joiden

arvopaperisijoitusten arvo asettuu 750 000

euron ja miljoonan euron välille.

Lopputulos on yllättävä, jopa omituinen.

Varainhoitajat rummuttavat vastuullisuutta

entistä voimakkaammin ja sitä vaaditaan

yhteisösijoittajilta yhä tiukemmin.

Tutkimus ei tarjoa selityksiä. Se tiedetään,

että väitteen sanamuoto oli kummallakin

kerralla sama. Tutkimusmetodi oli sama, samoin

vastaajajoukon rakenne. Väitteeseen

otti kantaa kaksi vuotta sitten 3 068 sijoittajaa.

Tänä vuonna heitä oli 2 773.

Yksi mahdollisuus on, että varainhoitajien

asiakkaat suhtautuvat entistä epäilevämmin

vastuullisuuden mittaamiseen ja

sen toteutumiseen käytännön varainhoidossa.

Runsas vastuullisuuspuhe on saattanut

sumentaa käsitettä. Epäselväksi on

voinut jäädä, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan.

Mahdollista on sekin, että sijoittajien

tuotonnälkä on pitkillä härkämarkkinoilla

kasvanut. Jos näin on, sijoittajilta on ehkä

unohtunut ajatus siitä, että vastuullisen

varainhoidon voi ainakin pitkän ajan kuluessa

olettaa pienentävän sijoittamiseen

liittyviä riskejä.

Handelsbanken LähiTapiola PB Nordea PB Nordnet PB

OP Private Taaleri Varainhoito Ålandsbanken PB O

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Kyllä

Kyllä

S-Pankin kautta

S-Pankin kautta*

Ei

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Kyllä

Ei

Kyllä

Kyllä*

Kyllä

Asiakkaalle

kerrotaan

säännösten

mukaiset

veroseuraamukset

Kyllä, osana Wealth

Planning -palvelua

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Ei

Sijoitusluotto, jossa

arvopaperisalkku

on vakuutena alkaen

0,99% p.a. korolla*

Inderesin sekä Evlin

aamukatsaukset ja

analyysit, yhteistyökumppaniemme

luomat osake- ja

ETF-mallisalkut

Voitto- /tappio

tilanteen seuraaminen

veroraportilta

lähes reaaliajassa

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Yhteistyökumppaneiden

kautta*

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Kyllä* (lakipalvelutarpeiden

kartoitus

maksutta)

Kyllä* (lakipalvelutarpeiden

kartoitus

maksutta)

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Kyllä*

Kyllä*

Ei

(markkinanäkemys

kuukausittain)

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä**

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Tarvittaessa

Kyllä

Kyllä*

Kyllä*

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei

Ei

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Kyllä

**Next Generation

palvelu tarjolla

vain suurimmille

asiakkaille

6 /2018 VIISAS RAHA 23


XXXXXXXXXXXXXX

YKSITYISPANKIT 2018

– Palkkamallissamme on alusta pitäen

ollut elementtejä, jotka edellyttävät, että

asiakkaat ovat tyytyväisiä ja pysyvät asiakasvastuullisen

yhteyshenkilön asiakkaina

pitkään. Vuodenvaihteesta lähtien asiakastyytyväisyys

on vaikuttanut palkkaukseen

entistä enemmän, sanoo LähiTapiola

Private Banking -palvelun johtaja Ilkka

Tuominen.

MONTA TAPAA LASKUTTAA

Lähitapiolan kuukausipalkkio joustaa

YKSILÖLLISESTÄ VARAINHOIDOSTA laskutetaan

monella eri tavalla. Palkkio voi olla

kiinteä tai se voidaan laskea prosenttiosuutena

hoidetusta varallisuudesta. Siihen

saattavat vaikuttaa myös asiakkaan

valitsema sijoitusstrategia tai hänen käyttämänsä

sijoitustuotteet.

Täyden valtakirjan varainhoidossa, jossa

varainhoitaja tekee sijoituspäätökset

asiakkaansa puolesta, maksetaan myös

sijoitusten tuottoon perustuvia palkkioita.

Mitä enemmän varallisuutta, sitä

• Esimerkkinä kuukausihintainen varainhoitosopimus ja 300 000 euron sijoitus.

Varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti hajautettuun salkkuun joko rahastojen tai

sijoitusvakuutuksen kautta.

• Kummassakin 50 prosenttia varoista sijoitetaan perustilanteessa osakkeisiin.

• Varainhoitopalkkiota ei peritä, jos salkun tuotto painuu tappiolle ja tuotto on pienempi

kuin vertailuindeksin.

Sijoitusvakuutus Rahastovarainhoito

Salkunhoitotapa Suoria sijoituksia Rahastoja

ja rahastoja

Hallinointikulut

Sijoituskohteiden hallinnointikulut* 0,67 % 1,15 %

Vakuutus p.a. 0,37 % -

Kaupankäyntikulut 0,09 % 0,12 %

Hallinointikulut yhteensä 1,13 % 1,27 %

Tuottopalkkiot 0–100 euroa/kk 0–124 euroa/kk

Kokonaiskulut, yhteensä

Maksimi (tuottopalkkio 100 €/kk) 1,53 % 1,77 %

Minimi (tuottopalkkio 0 €) 1,13 % 1,27 %

*Laskennassa käytetty vuoden 2017 juoksevia kuluja

LÄHDE: LÄHITAPIOLA

enemmän varainhoitajat ovat yleensä valmiit

palkkioissa joustamaan ja palkitsemisperusteita

räätälöimään.

Varainhoidon palkkiot ovat kuitenkin

aina kokonaisuus, joka koostuu varainhoitopalkkiosta

ja varainhoidossa käytettyjen

tuotteiden kuluista sekä varainhoitajan

käymästä arvopaperikaupasta. Usein valtaosa

sijoittajan kulukuormasta tulee kahdesta

viimeksi mainitusta.

Esimerkiksi LähiTapiolasta voi ostaa

täyden valtakirjan varainhoitoa kiinteällä

kuukausihinnalla, joka on salkun kokoon

katsomatta enimmillään sata euroa ja pienimmillään

nolla euroa. Näin on, jos ostaa

palvelun sijoitusvakuutuksen kautta.

Jos valitsee rahastovarainhoidon, hinta

nousee arvonlisäveron verran 124 euroon.

Varainhoitopalkkio putoaa nollaan, jos

kuukauden tarkastelujaksolla salkun arvonmuutos

on negatiivinen ja salkku

on hävinnyt vertailuindeksilleen. Pelkkä

asiakkaan tappio ei siis laukaise alehintaa.

Maksutonta varainhoito ei kuitenkaan

ole missään tilanteessa, koska sijoittaja

maksaa aina sekä sijoituskohteiden että

varainhoitajan käymän arvopaperikaupan

kulut. Sijoitusvakuutuksesta peritään niin

ikään palkkio. Sijoittajan kulukuorma ei kuitenkaan

vakuutuksen vuoksi kasva, koska

sijoittaminen on vakuutuksen kautta halvempaa:

vakuutuksissa käytetään paljon

suoria sijoituksia ja rahastosijoitukset tehdään

suursijoittajien alehinnoilla.

– Olemme ottaneet lähtökohdaksi, että

sijoitusvakuutuksen alla toteutetun varainhoidon

tulee olla hinnaltaan samalla

tasolla kuin ilman vakuutusta. Emme siis

hinnoittele mahdollisia veroetuja, sanoo

LähiTapiola Private Banking -palvelun johtaja

Ilkka Tuominen.

Varainhoidon vuotuiset kulut nousevat

kummassakin vaihtoehdossa pienimmilläänkin

selvästi yli yhden prosentin. n

24 VIISAS RAHA 6/2018


SAARHELON TÄRPIT

Ulkomaisia osakkeita salkkuun

Moni suomalainen sijoittaja

on saanut oppinsa

aikana, jolloin ei ollut

nettiä ja rahan nimi oli

markka. Ulkomaisista

yhtiöistä sai heikosti

tietoa. Valuutanvaihtoa säänneltiin. Kaupankäynti

ulkomaisilla osakkeilla oli

hankalaa. Eipä olekaan ihme, että markat

sijoitettiin sinivalkoisiin yrityksiin.

2000-luvulla sijoittamisen esteet ainakin

länsimaisiin yrityksiin ovat suurimmalta

osin hävinneet. Maailman

pörssit ovat pullollaan yrityksiä, joihin

pääsee sijoittamaan täältä pohjolasta

käsin. Nyt on viimeistään aika pohtia,

voisiko vanhakin oppia uutta.

Salkkua voi laajentaa ulkomaille

vaikka kansainvälisten muotijättien osakkeilla,

Saksan autoteollisuuden lippulaivoilla

tai amerikkalaisilla teknologiajäteillä.

Firmat ovat tuttuja, esimerkiksi

L’Oréal, BMW ja Microsoft. Ulkomaille

sijoittamisen ei tarvitse tarkoittaa rahan

laittamista johonkin tuiki tuntemattomaan

puulaakiin, josta ei täällä pohjolassa

ole koskaan kuultu.

Suomalaiset piensijoittajat metsästävät

osinkoja. Erityisesti vuosi vuodelta

osinkoa korottavat yritykset kiinnostavat.

Kyky kasvattaa osinkoa viestii vahvasta

tuloksentekokyvystä ja vakaasta markkina-asemasta.

NASDAQ Dividend

Achievers -indeksi koostuu amerikkalaisista

yhtiöistä, jotka ovat vähintään

kymmenen vuoden ajan joka vuosi korottaneet

osinkoaan. Indeksissä on tällä

hetkellä 182 yhtiötä, valinnanvaraa on

siis enemmän kuin yhtiöitä Helsingin

pörssin päälistalla.

Pelkästään suomalaisiin pörssiosakkeisiin

sijoittavan täytyy olla monialaosaaja.

Yhdessäkään toimialassa, ehkä

teollisuustuotteita lukuun ottamatta,

ei ole niin montaa osaketta, että niihin

kannattaisi erikoistua. Muutaman kymmenen

yhtiön toimiala on niukka osakepoimintaan.

Entä sitten toimialat, joissa

on kaiken kaikkiaan yksi tai pari yhtiöitä?

PELKÄSTÄÄN SUOMALAI-

SIIN PÖRSSIOSAKKEISIIN

SIJOITTAVAN TÄYTYY OLLA

MONIALAOSAAJA.

Päivätyön kautta kertyy osaamista

joltakin toimialalta. Jos sitä osaamista

haluaa sijoittamisessa hyödyntää, useimmiten

täytyy suunnata ulkomaille.

Käytännössä kaikkien osakevälittäjien

kautta pääsee ainakin Yhdysvaltain

isoihin pörsseihin NYSE:en ja

NASDAQ:iin, joihin on listattu yli 4 000

yhdysvaltalaista firmaa. Molemmista

pörsseistä löytyy myös eurooppalaisten

ja aasialaisten yritysten kakkoslistauksia.

Rapakon takaa voi hakea salkkuun

hajautusta ja laajempaa toimialatarjontaa.

Nuoret ovat tottuneet käyttämään

nettiä ihan kaikkeen. Uudet sukupolvet

avaavat sijoitustilit näppärästi netin

kautta eivätkä epäröi ostaa ulkomaisia

osakkeita, vaikka Facebookia tai Applea.

Nehän ovat tuttuja ja turvallisia firmoja

ihan samoin kuin suomalaisetkin. Markka-ajan

sijoittajien on paras pitää kiirettä

ja tutustua nykyaikaiseen sijoittamiseen.

Muutenhan me tipumme kelkasta ihan

kokonaan.

JARI SAARHELO

Kirjoittaja pitää sijoitusblogia

Arvosijoittajan tie: blogi.arvosijoittaja.fi.

6 /2018 VIISAS RAHA 25


XXXXXXXXXXXXXX

SIJOITUSKOULU

MERJA MÄHKÄN

SIJOITUSPERIAATTEET:

SIJOITA vain sellaisiin kohteisiin,

1 joista jaksat olla kiinnostunut. Ruoki

uteliaisuuttasi – kiinnostus voi herätä

yllättäviin asioihin, kun niihin alkaa

perehtyä. Avoin mieli pitää virkeänä

ja tekee sijoituskohteiden etsinnästä

kiinnostavan nojatuoliseikkailun.

JOS ei jaksa olla omistamistaan

2 yhtiöistä kiinnostunut,

indeksirahastot ovat parempi

sijoituskohde.

ÄLÄ säädä. Istu mieluummin käsien

3 päällä, äläkä ryntää käymään kauppaa

jokaisesta uutisesta. Vältä kuluja.

ILOITSE onnistumisista, mutta

4 älä unohda epäonnistumisia. Ne

opettavat eniten.

KERRO sijoituskokemuksistasi

5 avoimesti. Suomi tarvitsee lisää

kansankapitalismia ja tehokkaimmin sitä

edistävät kansalaiset itse.

Merja Mähkä

arvostaa

sijoittamisen

tuomaa

taloudellista

liikkumavaraa.

26 VIISAS RAHA 6/2018


OP Sijoittajakoulussa heitetään myytit ja tittelit roskikseen

Pukumiehet

vaviskaa!

OP lanseeraa syksyllä kaikille avoimen sijoittajakoulun, johon se toivoo mukaan

erityisesti nuoria ja naisia. Sijoittaminen ei ole enää pukumiesten erikoisetu vaan

kansalaistaito, jolla voi turvata omaa tulevaisuuttaan.

TEKSTI: EIJA SEPPÄNEN | KUVAT: KIRA HAGSTRÖM JA KIMMO BRANDT

Keskustelu sijoittamisesta on

yleistynyt mitä erilaisimmilla

keskustelupalstoilla,

ja sitä käyvät aktiivisesti

myös nuoret ja naiset.

Sijoittaminen on myös

noussut yhdeksi naistenlehtien vakioaiheeksi.

– Toistuva teema näissä keskusteluissa

on se, että ihmiset miettivät,

miten aloittaa sijoittaminen

ja mistä saa luotettavaa

tietoa yhdestä paikasta,

sanoo Mikko

Virkkunen OPlta.

Tästä havainnosta

lähdettiin

liikkeelle viime

syksynä, jolloin

päätös OP Sijoittajakoulusta

tehtiin.

– Tämä

on meidän

arvojemme

mukaista toimintaa.

Emme

puhu omista

tuotteistamme,

vaan jaamme tietoa sijoittamisesta

yleisesti, Virkkunen korostaa.

OP Sijoituskoulu on kymmenen teemajaksoa

käsittävä monimediallinen

kokonaisuus, joka koostuu videoista, artikkeleista

ja podcasteista. Videoiden pituudet

ovat 20–45 minuuttia ja podcastit

alle tunnin. Artikkeleissa annetaan vinkkejä

muun muassa heille, jotka haluaisivat

aloittaa sijoittamisen, mutta eivät

tiedä, mihin omat säästöt riittävät.

– Viestimme on, että kaikki sijoittaminen

ei vaadi suuria summia; esimerkiksi

rahastoihin pääsee kiinni pikkurahalla.

Kengät vai pari osaketta?

OP Sijoittajakoulun tavoitteena on kansalaisten

talousosaamisen kasvattaminen,

sijoittamiseen kannustaminen sekä

säästämis- ja sijoituskokemusten vaihtaminen.

Näistä syistä äänessä ovat sekä

sijoittamisen ammattilaiset että tavalliset

ihmiset. Sijoituskoulun juontavat parivaljakko

Iida-Liina Huurtela ja Tuomas

Rajala.

– Sijoittamisesta halutaan mystinen

verho pois. Se ei ole mikään pukumiesten

etuoikeus vaan koko kansan oikeus vaurastua.

Sijoittaminen ei vaadi paljoa

tietoa eikä paljoa rahaa, Virkkunen painottaa.

Toteutetut kymmenen jaksoa ovat

itsenäisiä, ja ne ovat heti katsottavissa.

Ensimmäinen lähtee liikkeelle peruskysymyksistä:

miksi kannattaa sijoittaa

ja miten pääsee alkuun? Haastateltavina

ovat OPn Mikko Virkkunen ja Salatuista

elämistä tuttu näyttelijä, yrittäjä ja sijoittaja

Jasmin Hamid.

– Sijoittamisesta on tehty niin helppoa,

että nyt voi valita, shoppaileeko sohvalta

käsin uudet kengät tai pari osaketta – ja

se on siinä. Kaiken voi tehdä omalla älypuhelimella.

Se ei ole mikään kupla vaan

mahtava asia, kertoo Jasmin Hamid

sarjan ensimmäisessä osassa omista kokemuksistaan.

Jakso kaksi keskittyy sijoitussuunnitelman

tekoon. Teemoina ovat myös

asuntosijoittaminen ja vastuullinen sijoittaminen.

– Eri teemoissa pureudumme ilmiöön,

josta on milloinkin kysymys. Toki puhumme

myös sijoittajamaailman peruskysymyksistä

eli erilaisista sijoittajatyypeistä

ja riskeistä sekä siitä, miten suhtautua

riskiin. Tutustutamme myös tär-

6 /2018 VIISAS RAHA 27


SIJOITUSKOULU

Mikko Virkkusen mielestä

sijoittamisessa

voi aina oppia uutta,

joten OP Sijoituskoulu

sopii niin vasta-alkajalle

kuin pidempään

harrastuksen parissa

viihtyneelle.

Yleisimmät pelot sijoittamisessa:

1. Ei ole ammattitaitoa tarpeeksi

2. Pitää olla paljon rahaa valmiiksi

3. Menetän kaikki rahani

Motiivit sijoittamiseen:

1. Eläkepäivät

2. Taloudellinen riippumattomuus

3. Turvaa tulevaisuuteen itselle

ja/tai lapsille

keimpiin sijoittamisen tunnuslukuihin,

Virkkunen avaa.

Kurkista eläkekertymäsi

Mikko Virkkusen mukaan moni hätkähtää,

kun käy katsomassa oman eläkekertymänsä

työeläke.fi-palvelusta.

– Oman tulevaisuuden näkökulmasta

kannattaa panostaa muuhunkin kuin

reissaamiseen ja chillailuun. Sijoittamisessa

aika on sun kaveri. Mitä aikaisemmin

laitat pienen sijoituksen poikimaan,

sitä paremmin voit turvata omaa

tulevaisuuttasi.

”KANNATTAA PANOSTAA

MUUHUNKIN KUIN

REISSAAMISEEN JA

CHILLAILUUN.”

Sijoittamisen kenttä ja työkalut kehittyvät

jatkuvasti. Siksi Virkkusen mukaan

sarjaan kannattaa tutustua myös pitempään

sijoittamista harjoittaneiden.

– Kukaan ei tule tässä lajissa valmiiksi.

Uusi teknologia luo myös kiehtovia tapoja

esimerkiksi oman sijoitussalkun

seurantaan tai uusien sijoittamisen kohteiden

etsimiseen.

Turvaa yli murrosten

Onnellinen omistaja -sijoitusblogeistaan

HS.fi:ssä tutuksi tullut Merja Mähkä

nähdään sijoituskoulussa vieraana. Sijoittamista

pidetään Suomessa Mähkän

mukaan edelleen rikkaiden juttuna.

– Mutta se ei pidä paikkaansa!

Maailma on muuttunut. Sijoittamisen

kulut ovat tulleet alas, ja pienillä summilla

pääsee mukaan. Sijoittamisen

leimaaminen rikkaiden jutuksi on harmillista,

sillä nyt jos koskaan olisi tärkeää

kannustaa suomalaisia sijoittamaan. Työelämä

on rajussa murroksessa, ja moni

miettii tulevan eläkkeensä riittämistä.

Sijoittamalla voi luoda taloudellista liikkumavaraa

hetkiin, jolloin sitä tarvitsee.

Mähkä ei ole tyypillinen sijoittaja.

Hän aloitti sijoittamisen äitiyslomallaan

vuonna 2012 ilman talousalan koulutusta.

Äitiyslomalla oli aikaa opetella. Viime

vuonna hän alkoi puhua sijoitusharrastuksestaan

julkisesti, kun hän huomasi,

että hänen Facebookin Ompeluseuran

talousgurut -ryhmään kirjoittamansa

kommentit keräsivät tykkäyksiä ja lisäkysymyksiä.

Tavallisen ihmisen esimerkki

innosti.

– Sijoittaminen jos joku on itsepuolustustaito.

Suomessa naiset sijoittavat yhä

vähemmän kuin miehet, ja sijoittamisen

maailma on ollut miehinen. On ollut

hienoa huomata, miten muutos tapahtuu

pikku hiljaa. Naiset ansaitsevat enemmän

rahaa ja nousevat johtopaikoille, joissa

ei ole naisia ennen nähty. Nyt raja-aitoja

murretaan sijoitusmaailmassa. n

28 VIISAS RAHA 6/2018


VIERASKYNÄ

Onko osingoilla väliä?

Osakesijoittajan tuotto muodostuu osingoista

ja arvonnoususta. Säännöllisesti

esiin nousee kuitenkin keskustelu osingonmaksun

tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.

Osingon puolustajat

arvostavat tasaista tulovirtaa ja näkevät

osingon osoituksena tuloksentekokyvystä. Osingonjakoon

kriittisemmin suhtautuvat puolestaan toteavat

osingon olevan vain rahansiirto taskusta toiseen verottajan

viedessä osan välistä. Periaatteessa molemmat

näkemykset ovat valideja, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

Yritystoiminnan on tarkoitus tuottaa voittoa ja yrityksen

liiketoiminnasta ylijäävä raha kuuluu osakkeenomistajille.

Kasvuvaiheessa yritys tarvitsee enemmän

rahaa investointeihin, mutta jos yhtiö ei koskaan pysty

maksamaan osinkoa, kyseessä on huono bisnes. Osingonmaksukyky

on osoitus siitä, että yrityksen liiketoiminta

tuottaa myös oikeata kassavirtaa eikä vain voittoja

paperilla.

Osingoista puhuttaessa ei voi ohittaa

Berkshire Hathawayta ja Warren

JOS YHTIÖ EI

KOSKAAN PYSTY

MAKSAMAAN

OSINKOA, KYSEESSÄ

ON HUONO BISNES.

Buffettin haluttomuutta maksaa osinkoja.

Buffettin filosofia perustuu ajatukseen,

että raha tuottaa paremmin

yrityksen taseessa kuin omistajan tilillä.

Berkshire Hathaway eroaa kuitenkin

monista muista yrityksistä siinä, että

kyseessä on sijoitusyhtiö. Sijoitusyhtiöllä

on periaatteessa mahdollisuus

löytää maailmasta rajaton määrä sijoituskohteita,

kun taas liiketoimintaa harjoittava

yritys ei useinkaan pysty järkevästi investoimaan

rajatonta määrää rahaa omalla

toimialallaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yritykset,

joilla on ylimääräistä rahaa, tekevät

muita todennäköisemmin kalliita yritysostoja

tai maksavat ylisuuria palkkioita johdolle.

Säännöllistä osinkoa maksavat yritykset sen sijaan

joutuvat harkitsemaan investointeja tarkemmin.

Sopiva niukkuus rahasta pitää

fokuksen tiukasti liiketoiminnassa

ja tuloksen tekemisessä.

On myös osoitettu, että laskevassa

markkinassa säännöllistä

osinkoa maksavien yhtiöiden osakekurssit kärsivät

muita yhtiöitä vähemmän. Osingot siis myös tasaavat

markkinaheiluntaa.

Johtopäätös ei kuitenkaan ole se, että yhtiöiden tulisi

lyhyellä aikavälillä maksimoida maksettujen osinkojen

määrä. Päinvastoin – osingonjakopäätöksen tulisi aina

perustua siihen, mikä on yhtiön liiketoiminnan, kasvutavoitteiden

ja tarjolla olevien järkevien investointikohteiden

tarvitsema rahamäärä sekä mikä on yrityksen

optimaalinen pääomarakenne. Vasta tämän jälkeen ylimääräinen

pääoma jaetaan omistajille.

Kaikkia investointeja ei kuitenkaan kannata rahoittaa

ainoastaan omalla pääomalla, vaan monissa tilanteissa

on järkevämpää maksaa osa tuloksesta osinkoina ulos ja

samalla rahoittaa osa investoinneista velkarahalla. Yrityksen

taseeseen kertyneet voittovarat eivät ole ilmaista

rahaa, koska omistajat haluavat jokaiselle taseessa olevalle

eurolle tuottoa.

Tiukka tase parantaa oman pääoman tuottoa, mutta

yritys ei kuitenkaan voi velkaantua

liikaa, koska tällöin pankit sekä muut

velkojat vaativat suurempaa korkoa

kasvaneen riskin vastapainoksi.

Ei siis ole yhtä oikeata vastausta

siihen, kuinka suuren osan tuloksestaan

yhtiöiden tulisi maksaa osinkoa

maksimoidakseen omistajien varallisuus.

Sijoittajat arvostavat kuitenkin tasaista

ja yllätyksetöntä osingonjakopolitiikkaa,

ja suuret vuosittaiset vaihtelut

osingonjaossa voivat kertoa yhtiön tuloksen

suuresta vaihtelusta tai johdon ennakointikyvyn

puutteesta.

Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että

vaikka yksittäisen vuoden osingon (osinkotuoton)

suuruus ei kerro mitään yhtiön hyvyydestä

sijoituskohteena, tasaisesti vuosittain

kasvava osinko voidaan tulkita osoitukseksi

terveestä liiketoiminnasta ja kasvavasta tuloksentekokyvystä.

Näillä yhtiöillä myös osakkeen

arvonkehitys on historiallisesti ollut

keskimääräistä parempi.

ANTTI LAHTINEN

salkunhoitaja

Dividend House Oy

6 /2018 VIISAS RAHA 29


ANALYYSI

Elintarvike -

teollisuus

alavireessä

Kannattavuuden heikentyminen ja heikko myynti uhkaavat

elintarvikeyhtiöitä, jotka ovat ongelmista huolimatta

vakaita tuloksentekijöitä.

TEKSTI: PEKKA AAVIKKO

Pakattujen kuluttajatuotteiden

toimiala on viime

vuosina muuttunut erityisesti

elintarvikkeiden osalta.

Kuluttajat haluavat yhä

useammin mahdollisimman

tuoreita, terveellisiä ja luonnonmukaisia

tuotteita, jotka ovat mieluusti pieniltä

valmistajilta. Kulutustottumusten

muutos on näkynyt alan suuryhtiöiden

liikevaihdon heikkona kehityksenä. Toimialan

jätit ovat pyrkineet vastaamaan

kuluttajatrendien muutokseen ostamalla

pieniä elintarvikeyrityksiä ja kehittämällä

omia tuotteitaan.

Kulutustottumusten muutosten lisäksi

elintarvikkeiden verkkokauppa on uhka

brändättyjä elintarvikkeita valmistaville

yhtiöille. Kaupassa kuluttajan on helppo

valita tutunnäköinen pakkaus, eikä kukaan

aktiivisesti tarjoa tilalle kaupan

omia merkkejä. Verkkokaupassa kuluttajalle

voidaan ehdottaa edullisempaa tuotetta.

Esimerkiksi Amazon myy omalla

Happy Belly -merkillään pähkinöitä,

mausteita ja kananmunia sekä Wickedly

Prime -merkillään välipalatuotteita,

kuten perunalastuja, makeita levitteitä

ja keittoja. Verkkokauppojen omien

tuotemerkkien asema voi parantua entisestään,

mikäli kuluttajat siirtyvät tilaamaan

tuotteita Amazon Echon ja Google

Homen kaltaisten puheohjattujen käyttöliittymien

kautta, jolloin tuotemerkkien

logot eivät vaikuta tuotevalintaan.

Kuluttajien mieltymysten ja ostamisen

tapojen muutokset koskettavat valtaosaa

toimialan yhtiöistä. Esimerkiksi suklaaja

keksifirma Mondelezin, murofirma

Kellogg’sin sekä monialaisen ruokayhtiö

General Millsin liikevaihto on pienentynyt

edellisen kahden vuoden aikana.

Ongelmien myötä toimialan yhtiöiden

osakekurssit ovat laskeneet, mikä voi

tehdä sijoittajien hyljeksimistä yhtiöistä

mielenkiintoisia sijoituskohteita.

Pitkän linjan bränditalot

Campbell Soup Company (NYSE: CPB) on

vuonna 1869 perustettu elintarvikealan

yhtiö, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat

valmiskeitot. Yhtiön muita tuotekategorioita

ovat esimerkiksi vihanneksista

tehdyt mehut sekä keksit ja muut välipalatuotteet.

Yhtiön perinteisten tuotteiden,

kuten säilykeruoan, myynti on

ollut laskusuunnassa.

Campbell Soup on viime vuosina ostanut

useita pieniä tuoreen luomuruoan

valmistajia, kuten vuonna 2012 mehufirma

Bolthouse Farmsin, vuonna 2013

vauvanruokayhtiö Plum Organicsin

sekä vuonna 2015 salsa- ja tortillasipsifirma

Garden Fresh Gourmetin. Lisäksi

Campbell’s perusti vuonna 2016 pääomasijoitusyhtiön

sijoittaakseen alkuvaiheen

ruokayhtiöihin. Yhtiö nimesi 125

miljoonan dollarin sijoitusyhtiönsä Acre

Ventureksi. Tuorein yritysosto on maaliskuussa

2018 toteutunut kauppa, jossa

Campbell’s osti välipalatuoteyhtiö Snyder’s-Lancen

kuudella miljardilla dollarilla.

Osto lisää Campbell’sin liikevaihtoa

noin kahdella miljardilla dollarilla.

J.M. Smucker Company (NYSE: SJM)

on vuonna 1897 perustettu yhdysvaltalainen

elintarvikealan yhtiö, joka myy

muun muassa hilloja, mehuja, eläinten

JC SAUCEDO / BIGSTOCK / TEEMU KAVASTO

30 VIISAS RAHA 6/2018


TRUMPIN POLITIIKAN

VAIKUTUKSET

VUONNA 2018 yhdysvaltalaisten yhtiöiden

tulokset kohenevat Donald

Trumpin hallinnon päätettyä yritysveroasteen

laskemisesta. Toisaalta Yhdysvalloissa

asetetut tuontitullit sekä

muiden maiden vastatoimina

asettamat tullit haittaavat

yhdysvaltalaisten elintarvikealan

yhtiöiden toimintaa.

Campbell’s pakkaa

keittojaan tölkkeihin,

joiden raaka-aine on kallistunut

tullien myötä. Sekä

Campbell’sin että Heinzin

vienti on vaikeutunut Kanadan

asetettua kymmenen prosentin tullin

keitoille, kastikkeille ja tomaattituotteille.

EU:n 25 prosentin tulli maapähkinävoille

puolestaan heikentää J.M.

Smuckerin mahdollisuuksia myydä Jifmerkkistä

levitettään Euroopassa.

6 /2018 VIISAS RAHA 31


ANALYYSI

ruokaa, maapähkinävoita ja virvoitusjuomia.

Smucker julkisti tilikauden 2018

viimeisen vuosineljänneksen tuloksensa

kesäkuussa 2018. Tulos alitti yhtiön oman

ennakkoarvion ja analyytikoiden ennusteet,

minkä lisäksi yhtiön ennuste tilikauden

2019 osakekohtaisesta tuloksesta

8,40–8,65 dollaria oli pettymys markkinoille

ja yhtiön osakekurssi tippui sataan

dollariin.

Smuckerin vahvuutena voi pitää sen

eläinruokabisnestä, johon yhtiö laajentui

vuonna 2015 ostettuaan Big Heart

Pet Brands -yhtiön, jonka brändejä ovat

esimerkiksi Meox Mix ja 9Lives-kissanruoat.

Vuoden 2018 huhtikuussa

Smucker ilmoitti ostavansa Ainsworth

Pet Nutrition -yhtiön, joka brändejä ovat

Nutrish ja Better Than! Treats -koiranruoat,

joita voi luonnehtia premium-segmentin

tuotteiksi. Yhä useammat lemmikinomistajat

ovat viime vuosina olleet

valmiit käyttämään aiempaa enemmän

rahaa lemmikkiensä hyvinvointiin, mikä

on kasvattanut premium-eläinruokamarkkinan

kokoa. Lemmikkiruokabisneksen

lisäksi yhtiön kahviliiketoiminta

ELINTARVIKEALAN

RISKIT

• Pienten elintarvikeyhtiöiden arvostustasot

voivat olla yrityskaupoissa korkeita,

joten yhtenä riskinä ovat velkarahalla

toteutetut liialliset yritysostot.

• Toisena riskinä ovat raaka-aineiden sekä

kuljetuskustannusten kallistuminen.

• Kuluttajien edelleen muuttuvat mieltymykset

ovat riski, johon yhtiöt ovat

reagoineet yritysostoin ja tuotekehityksellä.

ELINTARVIKEALAN

YHTIÖIDEN OSAKEKURSSIT

OVAT LASKENEET, MIKÄ

VOI TEHDÄ SIJOITTAJIEN

HYLJEKSIMISTÄ YHTIÖISTÄ

MIELENKIINTOISIA

SIJOITUSKOHTEITA.

on sujunut perinteistä hillomyyntiä paremmin.

Kraft Heinz (Nasdaq: KHC) on vuonna

2015 kahden perinteikkään yhtiön fuusiona

muodostunut elintarvikealan

konserni, joka on toimialallaan Pohjois-

Amerikan kolmanneksi suurin. Kraftin

juuret ovat vuodessa 1903 ja ovelta

ovelle tapahtuneessa juuston myynnissä.

Yhtiö keskittyi toimintansa ensimmäisinä

vuosikymmeninä maitotuotteisiin

ja laajentui myöhemmin muun muassa

keksi- ja suklaabisnekseen, mikä oli jo

ennen Heinz-fuusiota siirretty erilliseen

yhtiöön, Mondelez Internationaliin.

Heinzin juuret ovat vuodessa 1869. Epäonnistuneen

piparjuuribisneksen jälkeen

Heinz ryhtyi vuonna 1876 myymään ketsuppia,

mikä siivitti yhtiön kansainväliseen

menestykseen.

Kraft Heinz myy Philadelphia-juuston

ja Heinz-ketsupin lisäksi monenlaisia

valmisruokatuotteita, joista yksi uusimmista

on paprikaa, perunaa, kinkkua ja

juustoa sisältävä kuppi, jonka sekaan

tulee rikkoa yksi kananmuna. Tämän

jälkeen se kypsennetään mikroaalto-

32 VIISAS RAHA 6/2018


ELINTARVIKEYHTIÖT

Elintarvikejättien avainlukuja

2013 2014 2015 2016 2017

Campbell’s

liikevaihto (mrd USD) 8 052 8 268 8 082 7 961 7 890

osakekohtainen tulos 2,25 2,74 2,13 1,81 2,89

vuotuinen osinko 1,16 1,248 1,248 1,248 1,4

J.M. Smucker

liikevaihto (mrd USD) 5 611 5 693 7 811 7 392 7 357

osakekohtainen tulos 5,42 3,33 5,76 5,1 7,96

vuotuinen osinko 2,32 2,56 2,68 3,00 3,12

Kraft Heinz

liikevaihto (mrd USD) 26 487 26 232

osakekohtainen tulos 3,33 3,55

vuotuinen osinko 2,35 2,45

uunissa. Aamiaisruoaksi suunnitellun

munakokkelin tuotenimi on Just Crack

an Egg, eikä tuote sisällä keinotekoisia

aromeja, väriaineita tai säilöntäaineita.

Tuote osuu siten tämän hetken ruokatrendeihin.

Tilikauden ensimmäisen neljänneksen

tulosjulkistuksen esittelyn yhteydessä

yhtiön toimitusjohtaja mainitsikin,

että tuote ”myy nopeammin kuin

mitä me pystymme sitä valmistamaan”.

Vakautta ja volyymia

Campbell’s Smucker* Kraft Heinz

Osakkeen hinta 31.7.2017 53,18 121,47 86,66

Osakkeen hinta 2.1.2018 47,39 123,72 77,02

Osakkeen hinta 2.8.2018 41,43 109,4 59,28

muutos 2.1.-2.8.2018 -13 % -12 % -23 %

muutos 31.7.2017-2.8.2018 -28 % -11 % -46 %

Arvio kuluvan tilikauden tuloksesta 2,85 8,4 3,78

P/E 14,5 13,0 15,7

Osinko 1,4 3,4 2,5

Osinkotuotto 3,4 % 3,1 % 4,2 %

* Smuckerilla sarakkeen 2017 kohdalla on vuonna 2017 päättyneen tilikauden (tilikausi

2018) tulos. Vuoden 2017 osalta taulukossa on mukautettu tulos, jossa on huomioitu

muun muassa verolakien muutoksesta johtunut kertaluontoinen hyöty. Muut vuodet

kirjanpidon mukaisilla luvuilla. Vuosien 2016 ja 2017 osalta mukautettu tulos. Kirjanpidon

mukainen tulos 2017 oli 8,95, missä oli lähes kuuden dollarin hyöty veromuutoksesta

sekä 0,26 dollarin kulut fuusioon liittyen.

Toimialan yhtiöille tyypillistä

on myytävien tuotteiden

suuri volyymi sekä vähittäiskauppojen

vahvasta neuvotteluasetelmasta

ja vaihtoehtoisten

tuotteiden runsaudesta johtuen

varsin rajallinen kyky korottaa hintoja.

Tuotteiden kulutuksen säännöllisyys

tekee yhtiöiden toiminnasta kuitenkin

erittäin vakaata. Kulutustottumusten

muutokset tapahtuvat lopulta melko

hitaasti, joten yhtiöt ehtivät reagoida

muutoksiin. On toki epävarmaa, pystyvätkö

yhtiöt kehittämään riittävän hyvin

myyviä uusia tuotteita korvaamaan perinteisten

tuotteiden liikevaihdon laskua.

Toimialan tuotteiden kysyntä ei riipu

juurikaan taloudellisesta tilanteesta,

joten elintarvikealan yhtiöiden osakkeita

voi pitää klassisena esimerkkinä defensiivisestä

sijoituksesta.

Liikevaihdon kasvua ja suuremman

koon myötä parempaa kannattavuutta

alan yhtiöt ovat hakeneet yritysostoista.

Kraftin ja Heinzin yhdistyminen oli toimialan

suurin yritysjärjestely, ja kaikki

isot toimijat ovat tehneet useita pieniä

yritysostoja vuosien varrella. Kraft Heinz

pyrki lisäksi ostamaan itseään suuremman

Unileverin, jonka johto vastusti

ostotarjousta, eikä kauppa toteutunut.

Yhtiöt ovat myös myyneet heikoiten

kannattavimpia osiaan. Esimerkiksi

Smucker myi äskettäin viisi prosenttia

liikevaihdostaan tuoneen leipomotuotebisneksensä

pääomasijoittajalle vajaalla

400 miljoonalla dollarilla.

Haasteita horisontissa

Sekä J.M. Smucker että Campbell Soup

ovat alle kymmenen miljardin dollarin

liikevaihtoa tekeviä yhtiöitä, joiden kummankin

markkina-arvo on 12 miljardin

dollarin paikkeilla. Smucker ilmoitti

heinäkuussa 2018 nostavansa osinkoaan

yhdeksällä prosentilla 0,85 dollariin per

vuosineljännes.

Kraft Heinz on 26 miljardin liikevaihdollaan

toimialansa suurimpia yhtiöitä.

Ilman yritysostoja Kraft Heinzin liikevaihto

laski 1,5 prosenttia tilikauden 2018

ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yhtiö

raportoi toisen vuosineljänneksen tuloksensa

tämän artikkelin kirjoittamisen ja

lehden julkaisuhetken välisenä aikana.

Yhtiöillä on toimialalle tyypillisiä ongelmia

kannattavuuden heikentymisen

ja heikon myynnin johdosta, mutta odotukset

heikosta kasvusta on huomioitu

kunkin yhtiön edullisessa arvostustasossa.

Ongelmista huolimatta toimialan

yhtiöt ovat vakaita tuloksentekijöitä.

Campbell Soup ja J.M. Smucker voivat

myös kokonsa puolesta olla suuremmille

yhtiöille mahdollisia yritysoston kohteita.

n

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulkomaille

sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua

Rikastin.fi.

6 /2018 VIISAS RAHA 33


OSAKESÄÄSTÄJÄ ESITTÄYTYY

Keski-Suomen Osakesäästäjien

somevastaava

Teemu Halinen tekee

perusteellisen yritysanalyysin

ennen

osakkeiden ostoa.

TEKSTI JA KUVA: ANNE REPO

”Antaa rahan

tehdä työtään”

Teemu Halinen, 26

• Tradenomi, työskentelee

korvausneuvojana

• Asuu Jyväskylässä, lähtöisin

Mikkelistä

• Keski-Suomen Osakesäästäjien

hallituksen jäsen ja somevastaava

Teemu Halinen kiinnostui

osakkeista jo 15-vuotiaana.

Säästämisen hän aloitti

19-vuotiaana. Idea oli hänen

omansa eikä esimerkiksi

vanhempien, jotka eivät

olleet sijoittaneet osakkeisiin. Nuorimies

paneutui alaan lukemalla kirjallisuutta

sekä tutustumalla yhtiöihin ja pörssikursseihin.

Motiivi oli sama kuin monella

muullakin: rikastuminen.

Ensimmäinen, muutaman satasen

ostos oli Nokiaa. Rahat hän hankki

omalla työllään.

– Nokia tuli sitten reilusti alaspäin, ja

jouduin katselemaan kurssin negatiivista

kehitystä. En kuitenkaan hätäillyt vaan

pidin Nokiaa salkussani, vaikka se oli reilusti

miinuksella.

Halinen toteaakin, että tällä hetkellä

Nokia on vahva yhtiö ja osakkeiden osto

oli hänelle opettava kokemus. Kärsivällisyytensä

ansiosta hän ei lopulta menettänyt

rahaa.

Kun sijoittamisen motiivina teini-iässä

oli rikastuminen, myöhemmin sijoittamisesta

on tullut pikemminkin harrastus.

Korvausneuvojana Jyväskylässä työskentelevän

Halisen sijoittamismotiivikin on

tarkentunut lisätulojen hankkimiseksi.

– Tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus

ja vapaus tehdä elämässä

omia ratkaisuja. Ehkä voisin jäädä eläkkeelle

hieman aiemmin. Vielä sijoituk-

34 VIISAS RAHA 6/2018


26-vuotias

Teemu Halinen

on säästäväinen

luonne ja sijoittajana

kärsivällinen. – Antaa

rahan tehdä työtään

salkussa, hän sanoo.

“USEIN TEEN JUURI

PÄINVASTOIN

KUIN MIKÄ ON

ANALYYTIKKOJEN

YLEINEN

KONSENSUS.”

Poimintoja osakesalkusta

• Sijoittanut kymmeneen suomalaiseen

yritykseen ja kuuteen rahastoon.

• Amer Sports: ”Laatuyhtiö, vahva

tuoteportfolio.”

• Nordea: ”Hyvä kasvava osinko,

tulevaisuudessa suuret säästöt

tulossa.”

• Nokia: ”Laatuyhtiö, verkkoliike -

toiminta elpyy pikkuhiljaa, vahvat

patenttitulot kannattelevat huonojen

aikojen yli.”

• Admicom: ”Kotipaikkakunnan

valintani. Vahvaa kasvua ja hyvä

päätuote omalla segmentillään.”

seni ovat kuitenkin niin pieniä, että aie

voi jäädä unelmaksi.

Trendien ja osinkojen mukaan

Tällä hetkellä Halisen salkussa on

muun muassa rahoitusyhtiöitä, kuten

Nordeaa, sekä kotimaisia metsä- ja pakkausyhtiöitä,

it-alaa, lääketeollisuutta ja

terveysteknologiaa. Hän valitsee yhtiöt

muun muassa megatrendien perusteella.

– Lääketeollisuus on ollut suosikkini

monta vuotta. Myös terveysteknologia on

kasvava ja mielenkiintoinen ala. Lisäksi

pakkausmateriaaleja valmistavat Metsä

Board, UPM ja Stora Enso ovat vahvoilla

tulevaisuudessa, sillä pakkauksia tarvitaan

ympäri maailmaa ja niissä siirrytään

yhä enemmän uusiutuviin materiaaleihin.

Pienikuluisten rahastojen kautta hän

omistaa ulkomaisia yhtiöitä mutta ei sijoita

yksittäisiin ulkomaisiin yrityksiin.

– Aika ei riitä ulkomaisten markkinoiden

seuraamiseen, sillä sijoittaminen

tuntemattomille markkinoille vaatii moninkertaista

tutkimista, hän tarkentaa.

Halisen osakeanalyysi ennen ostopäätöstä

on perusteellinen.

– Tutustun tunnuslukuihin ja seuraan

yrityksen historiaa – esimerkiksi sitä,

onko kyseessä mahdollinen käänneyhtiö,

jonka tulos on vaatimaton sillä hetkellä,

mutta nousee jatkossa. Analysoin myös,

miten yhtiö on kiinni megatrendeissä ja

onko se kehittämässä hittituotetta.

Hän kertoo olevansa varovainen sijoittaja

ja valitsevansa etupäässä yrityksiä,

jotka maksavat hyvää osinkoa.

– Vaikka osakkeen arvo laskee, mutta

osinkoprosentti on hyvä ja tunnusluvut

näyttävät yrityksen pystyvän jakamaan

osinkoa, on jo osingonjako hyvä korvaus

sijoittamisesta.

Velkaisiin yrityksiin Halinen ei sijoita.

– Näyttää siltä, että lähiaikoina korot

nousevat. Velkaiselle yritykselle se

tuottaa ongelmia.

Eettisistä syistä hän ei sijoita aseteollisuuteen.

Eettisiä pulmia voi olla hänen

mielestään myös muun muassa vaateyrityksissä.

– Mutta sen takia, että alalla on eettisiä

ongelmia, yksittäistä yritystä ei välttämättä

tarvitse karttaa. Samalla alalla on

paljon myös vastuullisia toimijoita.

Asuntoihin sijoittamisen Halinen

jättää pois harrastuksestaan. Poikkeuksena

on hänen hiljattain hankkimansa

oma asunto, jota varten hän myi joitakin

osakkeitaan. Myöskään metsän omistaminen

tai hoito ei kiinnosta.

– Rahastoja ja osakkeita omistamalla

ei tarvitse nähdä paljoa vaivaa, sillä joku

muu tekee työn puolestasi. Sen sijaan

metsänomistajan pitää huolehtia metsänhoidosta

ja asuntosijoittajan vuokraamisesta

ja asunnon kunnossapidosta.

Somesta saa vihjeitä

Tradenomiopintojensa aikaan Halinen

liittyi Keski-Suomen Osakesäästäjiin.

Nykyisin hän on hallituksen jäsen ja somevastaava.

Sosiaalisen median keskustelupalstoja

hän seuraa mielenkiinnosta.

– Joku voi esimerkiksi huomata jotakin

oleellista yrityksestä, mitä en ole

itse huomannut. Katson myös jonkin

verran ammattilaisten tekemiä analyysejä.

Valintani perustuu kuitenkin omaan

analyysiini. Usein teen juuri päinvastoin

kuin mikä on analyytikkojen yleinen konsensus.

Halisen mukaan kärsivällisyys auttaa

sijoittajaa.

– En ole myymässä osakkeita, vaikka

niiden arvo olisi miinuksella jonkin aikaa.

Toki olen tietoinen siitä, että en ole vielä

sijoittajana kokenut suurempaa pörssiromahdusta.

Epäonnistuminen hänellä – niin kuin

monella muullakin – oli Talvivaara.

Joskus hän on myös jäänyt miettimään

ostoa liian kauan.

– Ärsyttää, jos ei ole tullut ostaneeksi

ajoissa. Olen tiennyt, että osake olisi

hyvänhintainen, mutta silti odottanut

hinnan laskua. Sitten osake kallistuukin.

Esimerkiksi Konecranesia olisi pitänyt

ostaa ennen Terexin kauppaa.

– Mutta nämä ovat jälkiviisauksia,

joiden takia ei kannata yöuniaan menettää,

Halinen toteaa.

Entä mistä olet joutunut luopumaan

osakesalkkua kerätessäsi?

– Olen luonteeltani säästäväinen ja

katson normaaliarjessa lähes kaikille

tuotteille ja palveluille arvon, jota pidän

oikeana. Suosin liikkumisessa julkisia

kulkuneuvoja ja polkupyörää. Ulkomailla

matkustaessani valitsen yleensä edullisimmat

majoituspaikat ja lennot. n

6 /2018 VIISAS RAHA 35


SIJOITTAJAN LISTA

Minkälainen on hyvä osinkoyhtiö?

OSINKOSIJOITTAMINEN ON aina ollut lähellä

suomalaisten sijoittajien sydämiä. Uskallankin

väittää, että osingoilla on Suomessa

selvästi suurempi merkitys kuin

useissa muissa verrokkipörsseissä. Osinkosijoittamisessa

ei itsessään ole mitään

pahaa, päinvastoin, osinkoyhtiöt ovat historiallisesti

tuottaneet maailmalla pörssin

yleisindeksiä paremmin. Osinkoyhtiöistä

puhuttaessa minua kuitenkin häiritsee

keskustelun yksipuolisuus. Osinkoyhtiöillä

tarkoitetaan liian usein yhtiöitä, joiden

osinkotuottoprosentti on sillä hetkellä

korkea, ja moni yhtiö jätetään tarkastelun

ulkopuolelle välittömästi, mikäli osinkotuottoprosentti

on matala.

Mielestäni osinkotuottoprosentti on itse

asiassa varsin heikko mittari, kun etsitään

tulevaisuuden parhaita osingonmaksajia.

Korkea osinkotuottoprosentti nimittäin

kertoo usein yhtiön tuloksen vaisuista kasvunäkymistä

ja tämän lisäksi osingon kestävyyteen

liittyy usein myös epävarmuutta.

Osinkotuottoprosenttia huomattavasti

tärkeämpi mittari osinkosijoittajille on yhtiön

osingon kasvu. Kun yhtiö kasvattaa

osinkoaan jatkuvasti, tulee osakekurssi

vääjäämättä lopulta seuraamaan perässä.

Mitä osingon voimakas ja pitkäjänteinen

kasvattaminen sitten vaatii? Hyvin yksinkertaista,

se vaatii tuloksen kasvua vähintään

samalla kulmakertoimella. Ajurit tuloskasvun

taustalla ovat puolestaan tutut:

yhtiön strategia, markkinan yleinen kasvu,

yhtiön kilpailuedut yms. Pidemmän aikavälin

tuloskasvupotentiaali onkin osinkosijoittajan

kannalta tärkein yksittäinen tekijä,

kun etsitään tulevaisuuden voittajia.

Pelkkä tuloskasvu ei kuitenkaan vielä riitä

tekemään hyvää osinkoyhtiötä. Hyvän tuloskasvun

lisäksi yhtiön voitonjakopolitiikan

pitää suosia osinkoja. Jos yhtiön strategiana

on kanavoida kaikki tulorahoitus liiketoiminnan

kasvuun, tulee osingon kasvu

olemaan vaisua. Osinkosijoittajan tulisikin

etsiä yhtiötä, joille voitonjako on yksi keskeisistä

prioriteeteista ja jotka pyrkivät

kasvattamaan osinkoaan vuosittain.

Kolmantena tekijänä sijoittajien on syytä

kääntää katseensa kassavirtaan. Osingot

ovat sitä kuuluisaa riihikuivaa rahaa, ja

niiden rahoittaminen ei onnistu pelkän kirjanpidon

avulla. Yhtiön pitää generoida

hyvää kassavirtaa, jotta osingon kestävä

Taulukon tiedot kerätty 2.8.2018

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Efecte Osta 7,00 neg. 27,5% 5,61 -0,12 0,00 0,0% 0,0% -24,9% -0,22 0,00 6,04

Verkkokauppa.com Osta 7,00 24,47 16,3% 8,14 0,22 0,18 84,1% 2,5% 25,4% 0,24 0,21 5,77

Taaleri Osta 11,50 18,38 33,5% 2,77 0,77 0,25 32,5% 2,4% 14,1% 0,56 0,30 10,30

Enersense Osta 6,70 11,79 27,5% 9,61 0,22 0,00 0,0% 0,0% 28,1% 0,45 0,10 5,30

Qt Osta 7,50 neg. 11,9% 6,10 -0,14 0,00 0,0% 0,0% -20,9% -0,16 0,00 6,58

Zeeland Family Osta 8,00 10,04 11,6% 3,09 0,70 0,16 22,9% 2,3% 8,9% 0,61 0,20 6,16

Remedy Osta 8,50 neg. 4,6% 3,56 0,16 0,00 0,0% 0,0% -0,6% -0,01 0,00 6,79

Consti Yhtiot Lisää 9,50 12,50 14,8% 2,58 -0,14 0,00 0,0% 0,0% 19,2% 0,70 0,34 8,76

Tieto Lisää 28,00 15,33 3,4% 4,05 1,69 1,40 96,3% 5,4% 24,1% 1,76 1,42 26,98

Vincit Lisää 8,00 13,96 28,3% 5,49 0,28 0,13 55,0% 1,8% 49,1% 0,51 0,16 7,06

Aspocomp Lisää 3,25 12,13 10,6% 1,32 0,19 0,07 36,8% 3,0% 12,9% 0,24 0,08 2,96

Aspo Lisää 10,00 15,04 9,8% 2,58 0,56 0,43 76,1% 4,6% 16,3% 0,61 0,45 9,16

Caverion Lisää 7,50 33,65 -3,7% 2,72 -0,19 0,00 0,0% 0,0% -4,6% 0,21 0,00 7,17

Suomen Hoivatilat Lisää 9,10 5,41 66,9% 1,43 1,05 0,13 12,9% 1,7% 24,8% 1,43 0,15 7,75

Talenom Lisää 18,00 21,47 12,1% 6,25 0,55 0,32 63,9% 2,5% 34,4% 0,78 0,47 16,65

Wartsila Lisää 19,00 22,14 2,3% 13,23 0,70 0,46 72,6% 0,9% 19,7% 0,84 0,53 18,69

F-Secure Lisää 4,20 135,66 7,2% 8,63 0,07 0,04 57,0% 1,0% 6,1% 0,03 0,04 3,75

Nokia Lisää 5,50 18,96 -2,1% 1,35 0,33 0,19 neg. 4,9% -0,9% 0,24 0,21 4,61

Ahlstrom-Munksjo Lisää 17,00 16,14 3,9% 1,69 1,09 0,52 56,6% 2,9% 8,3% 1,04 0,56 16,72

Evli Pankki Lisää 11,50 11,38 19,0% 3,15 0,71 0,52 73,1% 5,4% 26,0% 0,84 0,65 9,54

Raute Lisää 32,00 12,30 30,9% 3,11 2,13 1,25 58,7% 4,3% 25,4% 2,52 1,35 31,00

Technopolis Lisää 4,20 7,76 4,4% 0,92 0,46 0,17 37,0% 4,1% 11,3% 0,50 0,18 3,90

Exel Composites Lisää 6,70 14,90 18,0% 2,71 0,36 0,30 84,1% 4,6% 14,1% 0,39 0,30 5,88

Kotipizza Group Lisää 16,50 16,04 22,3% 2,98 0,82 0,65 92,2% 4,3% 18,2% 0,97 0,70 15,55

Orava Asuntorahasto Lisää 6,00 neg. 6,0% 0,51 -0,29 0,00 0,0% 0,0% -6,4% 0,00 0,00 5,10

Etteplan Lisää 8,50 15,02 16,8% 3,30 0,49 0,23 49,2% 3,0% 22,3% 0,57 0,28 8,50

CapMan Lisää 1,70 15,10 30,5% 2,02 0,12 0,11 105,9% 6,3% 11,5% 0,10 0,11 1,49

Scanfil Lisää 5,40 10,48 4,3% 2,19 0,40 0,11 27,3% 2,6% 21,7% 0,46 0,13 4,84

Uutechnic Lisää 0,47 13,84 -11,7% 2,00 -0,01 0,00 0,0% 0,0% 19,1% 0,03 0,00 0,43

Investors House Lisää 7,90 8,25 105,8% 0,96 1,20 0,21 24,9% 2,8% 10,1% 0,80 0,22 6,60

Teleste Lisää 7,50 17,13 -9,6% 1,83 0,05 0,10 neg. 1,4% 10,4% 0,42 0,20 7,24

Orion Lisää 28,00 20,85 -3,7% 5,66 1,56 1,45 93,1% 5,3% 44,5% 1,44 1,45 30,05

Basware Lisää 36,50 neg. 0,4% 5,90 -0,61 0,00 0,0% 0,0% -3,9% -1,06 0,00 34,10

Glaston Lisää 0,51 23,46 2,4% 2,62 0,01 0,00 0,0% 0,0% 10,1% 0,02 0,01 0,47

Restamax Lisää 12,00 15,48 43,0% 3,07 0,30 0,33 111,0% 4,0% 29,2% 0,76 0,38 11,80

Finnair Lisää 7,75 9,30 10,9% 1,62 0,91 0,30 24,5% 2,3% 9,7% 0,84 0,32 7,82

EAB Group Lisää 4,00 11,68 -0,3% 2,50 0,15 0,06 57,2% 1,5% 14,3% 0,32 0,14 3,76

Telia Lisää 44,00 16,72 -5,1% 1,58 2,14 2,30 126,4% 6,3% 10,5% 2,54 2,30 42,43

Kamux Lisää 7,30 18,08 12,4% 4,52 0,35 0,12 40,8% 1,8% 22,7% 0,36 0,16 6,54

Cargotec Lisää 47,50 14,96 -7,5% 2,15 2,61 1,05 51,2% 2,2% 8,9% 2,82 1,30 42,20

Sampo Lisää 46,00 15,80 7,5% 1,95 2,76 2,60 64,5% 5,8% 13,2% 2,72 2,70 43,02

Marimekko Lisää 14,00 19,48 2,7% 3,27 0,73 0,50 71,5% 4,0% 32,1% 0,76 0,75 14,80

Sanoma Lisää 10,70 11,30 -12,5% 3,21 0,72 0,35 neg. 3,2% 19,5% 0,76 0,45 8,55

Harvia Lisää 6,50 13,39 20,0% 2,47 0,46 0,18 58,9% 3,6% 16,1% 0,45 0,31 6,00

Digia Lisää 2,85 13,37 9,3% 1,43 0,04 0,04 110,2% 1,7% 11,8% 0,20 0,08 2,62

Citycon Lisää 1,90 11,05 2,0% 0,87 0,17 0,13 76,0% 6,0% 6,6% 0,16 0,13 1,81

Pihlajalinna Lisää 12,00 30,38 6,2% 2,81 0,50 0,16 34,9% 1,2% 8,6% 0,37 0,16 11,32

United Bankers Lisää 7,50 11,04 24,6% 2,87 0,40 0,40 141,2% 5,7% 16,9% 0,64 0,45 7,05

eQ Lisää 9,20 16,93 14,9% 4,97 0,42 0,50 117,8% 6,0% 31,3% 0,52 0,52 8,84

Fondia Lisää 13,00 19,47 17,6% 6,90 0,43 0,35 91,5% 2,8% 34,1% 0,63 0,42 12,35

Huhtamaki Lisää 32,00 17,31 4,3% 3,14 1,90 0,80 43,1% 2,3% 15,9% 1,79 0,87 30,93

Nokian Renkaat Lisää 37,00 16,09 13,0% 3,52 1,62 1,56 96,4% 4,1% 20,4% 2,26 1,60 36,34

36 VIISAS RAHA 6/2018


ja voimakas kasvattaminen ovat mahdollisia.

Monilla yhtiöillä vahvasta tuloksesta

merkittävä osa sitoutuu takaisin liiketoimintaan

(muun muassa varastot, saamiset

ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen vaadittavat

investoinnit) ja hyvästä tuloksesta

huolimatta osingonjakokyky on jatkuvasti

heikko. Tässäkin hyvänä nyrkkisääntönä on,

että mitä laadukkaampi yhtiön liiketoiminta

on, sitä suotuisampi kassavirtaprofiili sillä

on. Vahvan kilpailuedun yhtiöt kykenevät

jatkuvasti puristamaan toimittajiltaan ja

asiakkailtaan suotuisampia ehtoja käyttöpääomansa

optimoimiseksi, ja laadukkailla

yhtiöillä liiketoiminta sitoo yleensä myös

rajallisesti pääomaa ainakin suhteessa liiketoiminnan

kannattavuuteen.

Viimeisenä tekijänä huomio tulee kiinnittää

taseeseen. Yhtiön velkamäärän on

oltava maltillinen ja velanhoitokyvyn erinomainen,

jotta osinkojen kestävä kasvu

voidaan turvata. Optimitilanteessa yhtiön

tase on erittäin vahva, minkä turvin

osinkoa voidaan kasvattaa myös vaikeammissa

tilanteissa.

Uskon, että näiden neljän tekijän avulla

on pörssistä mahdollisuus löytää tulevaisuuden

parhaat osinkoyhtiöt.

Mukavaa loppukesää!

SAULI VILÉN

pääanalyytikko, Inderes

Osakesäästäjien

hallituksen varajäsen

Sijoituslista on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle

tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä.

Listaus perustuu Inderesin osaketutkimuksen

antamiin suosituksiin. Yhtiöt ovat järjestetty

listalle suositusten perusteella siten, että

ensimmäisenä listalla ovat osta-suositukset, toisena

lisää-suositukset ja lopuksi vähennä- sekä

myy-suositukset. Saman suosituksen omaavat

yhtiöt on järjestetty analyysin julkaisupäivän perusteella

siten, että tuorein on aina ensimmäisenä.

Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata

pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon ennusteet ovat Inderesin

laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan

jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan

12-kk tavoitehintaan:

Osta > 15 %

Lisää 5–15 %

Vähennä -5–5 %

Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja lisätietoja Inderesin

tutkimukseen liittyen löytyy osoitteesta

www.inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 2.8.2018

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Siili Solutions Lisää 11,80 16,33 19,4% 3,72 0,61 0,39 68,8% 3,5% 21,8% 0,73 0,43 11,90

Admicom Lisää 16,70 29,10 38,2% 13,64 0,45 0,30 67,2% 3,1% 43,5% 0,61 0,40 17,77

Rapala VMC Lisää 4,00 15,14 -2,8% 0,97 0,12 0,04 83,3% 1,2% 6,8% 0,24 0,10 3,70

Titanium Lisää 8,30 8,85 52,3% 3,83 0,43 0,55 189,3% 7,7% 38,7% 0,81 0,60 7,15

Alma Media Lisää 7,30 15,88 4,0% 4,33 0,45 0,24 61,4% 3,3% 28,3% 0,44 0,30 7,04

Konecranes Lisää 38,00 16,82 48,1% 2,39 1,08 1,20 41,9% 3,1% 8,5% 1,94 1,20 32,69

Stora Enso Lisää 16,50 11,21 2,5% 1,73 0,89 0,41 51,7% 3,1% 15,3% 1,26 0,50 14,08

Amer Sports Vähennä 26,00 21,62 3,3% 3,08 1,19 0,70 88,4% 3,0% 15,6% 1,32 0,75 28,59

Apetit Vähennä 13,00 29,82 -0,1% 0,83 0,49 0,70 152,2% 4,7% 2,5% 0,44 0,70 13,15

Outotec Vähennä 7,00 24,88 8,1% 2,78 0,02 0,00 0,0% 0,0% 8,6% 0,28 0,09 6,88

Cramo Vähennä 17,70 8,66 2,4% 1,58 1,88 0,85 44,9% 4,3% 15,5% 2,09 0,85 18,12

Martela Vähennä 5,50 12,95 -15,2% 1,37 -0,15 0,32 neg. 4,3% 7,5% 0,42 0,30 5,38

Nixu Vähennä 13,00 175,82 50,2% 4,21 0,01 0,00 0,0% 0,0% 1,7% 0,07 0,00 12,70

Gofore Vähennä 9,00 18,85 82,4% 5,10 0,28 0,15 58,5% 1,7% 28,4% 0,48 0,20 8,99

Solteq Vähennä 1,65 17,02 -17,9% 1,39 0,02 0,00 0,0% 0,0% 8,2% 0,09 0,02 1,56

Sotkamo Silver Vähennä 4,00 neg. -100,0% 1,39 -0,14 0,00 0,0% 0,0% -12,4% -0,32 0,00 3,61

Kone Vähennä 43,00 24,57 0,1% 7,80 1,88 1,65 88,8% 3,6% 31,7% 1,89 1,65 46,54

Tikkurila Vähennä 15,00 23,68 1,8% 4,00 0,46 0,80 331,3% 4,9% 15,2% 0,69 0,80 16,24

Kemira Vähennä 11,00 15,35 5,2% 1,54 0,69 0,53 104,6% 4,6% 9,0% 0,73 0,53 11,24

Revenio Group Vähennä 14,20 40,91 14,3% 17,95 0,90 0,78 90,9% 2,2% 52,7% 0,39 0,33 15,78

Kesla Vähennä 4,40 9,54 1,7% 1,30 0,25 0,10 40,0% 2,2% 13,5% 0,49 0,10 4,64

Fortum Vähennä 21,00 28,65 24,4% 1,12 0,59 1,10 112,8% 6,7% 6,4% 0,75 1,10 21,50

Panostaja Vähennä 1,15 2,10 12,0% 1,53 0,04 0,04 97,5% 4,4% 64,9% 0,55 0,05 1,15

Bittium Vähennä 5,20 90,72 -19,6% 1,73 -0,09 0,30 neg. 5,3% 1,8% 0,06 0,30 5,12

Suominen Vähennä 3,50 24,38 2,2% 1,89 0,27 0,11 44,3% 2,5% 5,9% 0,14 0,11 3,40

Metso Vähennä 30,00 21,13 4,6% 3,18 0,95 1,05 155,2% 3,7% 16,1% 1,47 1,05 31,06

Ramirent Vähennä 8,20 10,86 8,8% 2,71 0,60 0,44 74,7% 5,6% 24,4% 0,73 0,48 7,97

Fiskars Vähennä 19,00 19,76 -1,6% 1,40 2,11 0,72 35,4% 3,3% 5,8% 0,97 0,74 19,14

Outokumpu Vähennä 5,40 16,46 11,8% 1,17 0,88 0,25 26,5% 3,2% 5,4% 0,34 0,28 5,59

Neste Vähennä 61,00 17,91 13,1% 3,14 3,33 1,70 47,7% 3,2% 22,1% 3,93 2,10 70,48

SRV Yhtiöt Vähennä 2,60 neg. 26,2% 0,75 0,26 0,06 125,7% 1,7% -4,0% -0,07 0,00 2,72

Stockmann Vähennä 4,00 neg. -19,0% 0,35 -0,62 0,00 0,0% 0,0% -0,3% -0,11 0,00 4,32

Detection Technology Vähennä 20,00 18,30 17,9% 6,00 1,09 0,35 32,1% 1,9% 35,6% 1,20 0,40 22,00

Metsä Board Vähennä 8,25 14,13 7,5% 2,17 0,39 0,21 49,6% 2,9% 15,8% 0,56 0,25 7,86

UPM Vähennä 30,00 13,78 2,0% 1,60 1,88 1,15 63,1% 4,4% 13,7% 2,23 1,35 30,68

Efore Vähennä 0,28 neg. -7,4% 3,20 -0,01 0,00 0,0% 0,0% -0,4% 0,00 0,00 0,27

Nurminen Logistics Vähennä 0,50 717,84 51,6% 1,80 -0,02 0,00 0,0% 0,0% 0,2% 0,00 0,00 0,47

Innofactor Vähennä 0,77 21,72 10,1% 1,35 0,01 0,00 0,0% 0,0% -1,6% 0,03 0,00 0,74

Ponsse Vähennä 29,00 16,24 11,4% 4,17 1,60 0,75 46,9% 2,8% 27,1% 1,87 0,80 30,40

Privanet Vähennä 3,10 9,12 10,8% 2,57 0,27 0,23 85,3% 8,8% 21,1% 0,29 0,14 2,62

YIT Vähennä 5,50 15,99 14,0% 1,20 0,35 0,25 198,5% 3,9% 4,1% 0,37 0,26 5,84

Valmet Vähennä 17,00 19,28 4,5% 2,70 0,87 0,55 68,1% 3,3% 15,0% 0,98 0,60 18,85

Neo Industrial Vähennä 4,50 37,36 9,8% 2,79 0,51 0,08 15,6% 1,6% 6,7% 0,12 0,08 4,55

Elisa Vähennä 35,00 18,94 9,3% 5,02 2,11 1,65 78,2% 5,0% 27,8% 1,97 1,70 37,41

Heeros Vähennä 2,20 neg. 9,4% 4,39 -0,20 0,00 0,0% 0,0% -25,0% -0,13 0,00 2,16

Kesko Myy 45,00 20,11 4,9% 2,12 2,30 2,20 85,3% 5,0% 10,6% 2,42 2,35 48,60

Oriola Myy 2,50 18,25 -3,8% 2,45 0,15 0,09 63,0% 3,4% 13,0% 0,15 0,10 2,72

Vaisala Myy 20,00 24,91 4,2% 8,74 0,77 1,05 140,3% 2,4% 16,7% 0,83 0,58 20,70

Piippo Myy 4,00 527,04 3,7% 1,20 0,30 0,27 90,8% 4,1% -2,0% 0,01 0,00 5,30

Tecnotree Myy 0,02 neg. -8,4% -2,01 0,02 0,00 0,0% 0,0% 0,0% -0,04 0,00 0,07

Next Games Myy 5,90 neg. 4,5% 4,59 -0,35 0,00 0,0% 0,0% -35,1% -0,59 0,00 5,99

6 /2018 VIISAS RAHA 37


RAHASTOT

31.7.2018

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut

3v Sharpe

1v

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut

3v Sharpe

1v

OSAKERAHASTOT

Suomi

Taaleri Mikro Markka Osake A 15,1 2,6 8,5 0,3 1,20

Taaleri Arvo Markka Osake A 15,4 12,3 2,4 16 11,0 0,2 1,20

Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A 17,2 12,1 13,1 6 12,6 1,1 0,46

Seligson & Co OMX Hki 25 pörssinot. rah 17,3 11,9 14,1 3 12,2 1,2 0,16

Danske Invest Suomi Osinko Plus K 15,5 11,5 0,7 10 11,8 0,1 1,41

Luokka keskimäärin 13,7 9,0 5,4 11,4 0,5

OMX Helsinki CAP GI 16,6 11,6 12,4 11,3 1,1

Pohjoismaat

Dividend House Nordic Small Cap B 11,6 14,3 -1,2 18 11,6 -0,1 1,70

Nordea Nordic Small Cap A K 14,5 13,0 5,1 12 9,7 0,6 1,60

Aktia Nordic Small Cap 14,5 10,3 0,1 4 10,4 0,0 1,99

Taaleri Arvo Kruunu Osake A 10,1 -7,7 10,5 -0,7 1,20

Fondita Nordic Small Cap 10,5 10,0 4,9 13 11,5 0,5 2,00

Luokka keskimäärin 10,8 5,4 1,2 11,6 0,1

MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 8,4 2,2 3,4 12,2 0,3

Eurooppa

Fourton Hannibal 13,2 11,5 18,3 2 12,9 1,4 0,63

Danske Invest SICAV Eur. Sm. Cap Class A 13,2 11,3 12,2 12 10,8 1,2 1,90

Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 13,3 11,3 11,3 10 10,8 1,1 1,50

Fourton Stamina 11,4 9,9 1,7 22 8,5 0,2 0,63

Nordea Euroopan Pienet Yhtiöt K 9,0 9,3 8,5 1,1 1,62

Luokka keskimäärin 8,5 3,9 4,4 10,4 0,5

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 8,0 2,0 5,6 10,9 0,5

Pohjois-Amerikka

Seligson & Co P-Amerikka Indeksirah. A 13,5 9,8 15,7 17 12,9 1,2 0,43

eQ USA Indeksi 1 K 14,9 9,3 16,0 5 14,0 1,2 0,38

OP-Amerikka Indeksi II 14,7 9,2 16,1 8 13,7 1,2 0,20

SEB North America Index B 14,2 8,9 15,7 12 13,7 1,2 0,41

OP-Amerikka Kasvu A 8,7 25,7 16,6 1,6 1,80

Luokka keskimäärin 11,9 7,2 13,5 13,7 1,0

MSCI North America (Daily TR USD Net) 14,6 8,9 15,1 14,0 1,1

Japani

Evli Japani 11,9 9,3 5,2 3 14,2 0,4 1,60

OP-Japani 14,3 8,0 22,1 1 16,1 1,4 1,95

Danske Invest Japani Osake 9,9 5,7 8,6 4 15,6 0,6 1,50

eQ Japani Indeksi 1 K 9,5 3,7 9,1 2 12,9 0,7 0,50

Nordea Japani A K 7,9 3,3 6,4 5 13,2 0,5 1,00

Luokka keskimäärin 11,3 6,3 11,8 14,4 0,8

MSCI Japan (Daily TR USD Net) 10,0 3,8 8,7 13,8 0,7

Kehittyvät markkinat

Evli Venäjä B 3,1 17,8 19,4 54 19,3 1,0 2,75

OP-Venäjä 8,6 17,2 21,3 43 19,0 1,1 2,56

Seligson & Co Russian Prosp. Fund Euro 5,4 16,9 16,0 48 19,7 0,8 1,58

SEB Russia Fund 5,2 16,8 19,3 51 19,2 1,0

Säästöpankki Venäjä 4,6 16,0 18,2 52 19,0 1,0 2,74

Luokka keskimäärin 6,0 5,0 3,0 14,1 0,2

MSCI Emerging Mark. (Daily TR USD Net) 7,9 6,5 4,3 13,3 0,3

Maailma

HCP Focus 19,3 16,4 25,4 10,4 2,5 1,15

Danske Invest Kestävä Arvo Osake 18,1 14,2 17,7 2 11,6 1,6 1,45

Fondita 2000+ 13,1 11,5 15,2 15 11,7 1,3 2,00

LähiTapiola Kasvu 14,8 11,3 28,4 5 10,9 2,6 1,50

eQ CO2 1 K 9,6 11,3 17,8 27 14,7 1,2 1,52

Luokka keskimäärin 10,1 5,3 8,9 11,0 0,9

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 12,2 6,5 11,8 11,0 1,1

YHDISTELMÄRAHASTOT

Eurooppa

Evli Suomi Mix B 6,7 5,3 1,9 4 5,0 0,4 1,83

SEB Finland Optimum B 8,3 4,2 3,4 1 7,4 0,5 1,30

Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 6,2 3,5 2,4 3 6,0 0,5 1,70

SEB European Optimum B 7,1 3,0 3,4 2 7,4 0,5 1,30

Säästöpankki Korko Plus 4,5 2,7 2,6 5 3,3 0,9 1,11

Luokka keskimäärin 6,7 3,7 2,9 6,1 0,6

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 8,0 2,0 5,6 10,9 0,5

Maailma

UB Smart 7,0 7,3 4,1 37 3,7 1,2 1,43

LähiTapiola Maailma 80 8,9 5,9 9,7 12 7,5 1,3 1,21

LähiTapiola 2045 9,0 5,6 8,5 5 7,3 1,2 1,26

LähiTapiola 2035 8,9 5,3 8,5 9 7,1 1,2 1,19

LähiTapiola 2025 8,5 5,3 7,9 16 6,7 1,2 1,20

Luokka keskimäärin 5,8 2,3 2,9 5,6 0,6

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 12,2 6,5 11,8 11,0 1,1

MUUT RAHASTOT

AJ Elite Value Hedge C 13,2 11,1 4,2 2 8,0 0,6 1,50

eQ Liikekiinteistöt 10,1 9,8 1,6 6,4 2,02

eQ Hoivakiinteistöt 8,9 9,5 9,7 5 1,1 9,4 2,05

FIM Asuntotuotto A 7,1 7,4 1,4 5,5 1,66

Ålandsbanken Asuntorahasto A 7,8 6,1 4,5 4,1 1,2 2,68

Luokka keskimäärin 2,1 1,5 2,4 6,2

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,2 -0,3 0,0

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. raa- kulut

KORKORAHASTOT

Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)

3v

tio

Säästöpankki Pitkäkorko 3,7 1,8 0,8 11 2,7 5,5 0,61

Nordea Pro Euro Obligaatio A K 4,1 1,6 1,3 2 2,8 7,6 0,30

Aktia Government Bond+ 3,3 1,3 1,0 9 2,0 6,3 0,40

FIM Euro 3,6 1,2 0,4 7 3,0 7,4 0,50

Seligson & Co Euro-obligaatio 3,7 1,2 0,7 5 3,0 7,3 0,28

Luokka keskimäärin 2,8 1,0 0,9 2,8

JPM EMU Government Bond Index 4,1 1,6 1,6 2,9

Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue)

Evli Yrityslaina B 3,6 2,9 0,6 6 1,0 3,8 0,85

LähiTapiola Yrityskorko 3,4 2,7 0,5 13 1,5 4,6 0,70

Aktia Corporate Bond+ 3,9 2,7 0,8 3 1,6 4,6 0,65

eQ Euro Investment Grade 1 K 4,0 2,7 0,7 1 1,1 3,7 0,65

Evli Investment Grade Yrityslaina B 3,3 2,4 0,8 10 1,3 4,6 0,75

Luokka keskimäärin 2,7 1,6 0,1 1,6

BofA Merrill Lynch Euro Corporate Index TR 3,2 2,2 0,7 1,7

Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue)

Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 5,8 5,3 0,8 4 3,2 4,6 1,00

Evli High Yield Yrityslaina B 5,6 4,7 0,8 2 1,7 3,6 0,95

Taaleri Korkeammat Korot A 4,6 0,5 1,7 2,3 0,80

eQ High Yield 1 K 5,2 4,4 0,1 6 1,7 3,5 0,90

LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko A 4,1 2,2 0,7 2,3 0,70

Luokka keskimäärin 4,5 3,6 0,4 1,9

Merrill Lynch Euro High Yield Index 5,5 4,4 1,4 1,9

Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat)

Danske Invest Em. Mark. Debt HC, EUR W h 5,0 -0,3 10,0 1,04

Danske Invest Em Markets Debt 4,4 4,6 -0,9 4 10,0 6,4 1,17

Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat A K 4,3 4,1 -2,1 3 4,9 6,9 1,00

Aktia Emerging Market Bond+ 3,8 3,3 -0,9 5 3,8 6,4 0,90

LähiTapiola Kehittyvät Korkomarkkinat 2,3 3,1 -1,8 7 2,9 4,7 1,26

Luokka keskimäärin 2,5 2,2 -1,7 4,2

Merrill Lynch Em. Markets Sov. & Credit TR 6,8 5,1 1,6 5,5

Rahamarkkinarahastot

Taaleri Parkki A 0,6 0,3 0,1 2 0,0 0,2 0,20

FIM Likvidi 0,2 0,1 0,1 6 0,0 0,2 0,15

OP-Euro 0,1 0,0 -0,1 3 0,2 0,2 0,09

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,1 0,0 -0,2 4 0,0 0,2 0,18

SEB Money Manager B 0,0 -0,1 -0,4 7 0,1 0,2 0,18

Luokka keskimäärin 0,8 -0,2 0,5 1,6

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,2 -0,3 0,0

Muut lyhyen koron rahastot

Säästöpankki Lyhytkorko 1,4 1,3 0,4 9 0,3 0,6 0,47

Nordea Korkotuotto 1,7 0,9 -1,5 1 2,6 0,5 0,60

Danske Invest Yhteisökorko Plus K 1,3 0,8 0,1 2 0,2 0,8 0,43

eQ Vaihtuva Korko 1 K 0,9 0,5 -0,3 4 0,3 0,1 0,40

Evli Likvidi B 0,7 0,5 0,2 12 0,1 0,4 0,30

Luokka keskimäärin 0,6 0,2 -0,9 1,5

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,2 -0,3 0,0

38 VIISAS RAHA 6/2018


RAHASTOVIERAS

Facebook on musta laatikko

Nordea kielsi vastuullisilta rahastoiltaan lisäsijoitukset Facebookiin maaliskuussa,

kun tieto tietovuodosta Cambridge Analyticalle tuli julki. Facebookin

osakkeita oli tuolloin yhdessä rahastossa, joka ehti myydä omistuksensa ennen

kuin yhtiön osakekurssi romahti heinäkuussa.

HÅKAN FLANK

Nordean varainhoidossa

vastuullisesta sijoittamisesta

vastaava johtaja

Sasja Beslik, mitä Facebookissa

pitää tapahtua,

jotta se olisi jälleen Nordean

vastuullisille rahastoille sopiva sijoituskohde?

– Yhtiön pitää osoittaa, että se hallitsee

tietosuojaan liittyvät riskit. Lisäksi

sen täytyy kertoa avoimemmin liiketoimintaansa

liittyvistä riskeistä. Nyt se

näyttää mustalta laatikolta.

Hakukoneyhtiö Alphabet eli Google on

vastuullisesti sijoittavan Maailmanlaajuiset

Tähdet -rahaston suurin yksittäinen

sijoituskohde, vaikka se sai viime vuonna

EU:lta 2,4 miljardin sakot verkko-ostoksiin

liittyvien hakutulosten vääristelystä.

Tämän vuoden heinäkuussa se sai lisäksi

4,3 miljardin euron rapsut määräävän

markkina-aseman väärinkäytöstä. Miksi

Alphabet sopii vastuullisen sijoittajan

salkkuun?

– Alphabet on läpinäkyvämpi, avoimempi

ja valmiimpi käymään dialogia

sijoittajien kanssa kuin Facebook, minkä

ansiosta ymmärrämme, miten sen riskienhallinta

toimii ja miten se toimii varmistaakseen,

etteivät riskit tulevaisuudessa

toteutuisi.

– Vähähiiliseen tulevaisuuteen

siirtyminen edellyttää, että

pääomamarkkinat näyttävät

tietä. Jos sitä ei

tapahdu, meillä ei

ole edes mahdollisuutta

yrittää

torjua ilmastonmuutosta,

Nordean Sasja

Beslik toteaa.

Tähtirahastoihin poimitaan Nordean

oman analyysin avulla kehityskelpoisia

yrityksiä, jotka ovat hoitaneet ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät

vastuunsa erinomaisesti. Toisin sanoen

ajatuksena on poimia lupaavimmat yhtiöt

”ALPHABET ON VALMIIMPI

KÄYMÄÄN DIALOGIA

SIJOITTAJIEN KANSSA

KUIN FACEBOOK.”

vastuullisimpien yritysten joukosta. Jos

Nordeassa uskotaan tämän olevan voittava

konsepti, miksei Nordean kaikkia aktiivisia

osakerahastoja hoideta näin?

– Julkaisimme aiemmin tänä vuonna

tutkimuksen, jonka mukaan vastuullisuusmittareilla

parhaiksi arvioidut yritykset

ovat yltäneet jopa 42 prosenttia

parempaan vuotuiseen tuottoon kuin

heikoimmin vastuullisuudessa pärjäävät

yritykset. Suurimmalla osalla Nordean

aktiivisesti hoidetuista rahastoista on

tiedot yritysten vastuullisuudesta. Seuraava

askel on vastuullisuuskriteerien

hyödyntäminen sijoituspäätöksissä.

Tähtirahastot ovat kalliita etenkin yksityissijoittajille.

Esimerkiksi maailmanlaajuisesti

sijoittavan rahaston juoksevat

kulut ovat 1,8 prosenttia. Lisäksi sijoittaja

maksaa yhden prosentin palkkion

osuuksia ostaessaan ja myydessään. Miksi

sijoittaa aktiivisesti hoidettuun vastuulliseen

rahastoon, kun saman voi tehdä

halvemmalla sijoittamalla rahastoon, joka

seuraa vastuullisista yrityksistä koostuvaa

indeksiä?

– Aktiivisesti hoidetut vastuulliset

rahastot antavat yksityissijoittajalle mahdollisuuden

äänestää varojensa kautta

vastuullisuuden puolesta ja vaikuttaa

yrityksiin maailmanlaajuisesti. Indeksejä

laativat yhtiöthän eivät pidä yhteyttä yrityksiin.

Mikä on mielestäsi merkittävin haaste,

jos ajatellaan ilmastonmuutosta ja pääomamarkkinoita?

– Merkittävin haaste on se, että

ammattimaisesti hoidetuista varoista

88 prosenttia ei hoideta

vastuullisesti. Se tarkoittaa, että

sijoitamme itsemme katastrofiin.

Puhetta on paljon, mutta tekoja

hyvin vähän.

TEKSTI: HELENA RANTA-AHO

6 /2018 VIISAS RAHA 39


PAIKALLISYHDISTYKSET TOIMIVAT

www.osakeliitto.fi | toimisto@osakeliitto.fi

Helsinki / Helsingin

Osakesäästäjät

16.8. KLO 17.00–19.00 Kone Oyj yritysvierailu.

Osoite: Keilasatama 3, Espoo. Kahvitarjoilu

tilaisuuden alussa.

23.8. KLO 17–19 Orion Oyj yritysvierailu.

Osoite: Orionintie 1 A, 02100 Espoo. Tilaisuudessa

on kahvitarjoilu.

14.9. SYYSSEMINAARI. Syksyn teemaseminaari

satamamakasiiniin rakennetussa Ravintola

Sipulissa, Kanavaranta 7. Puheenvuorot

ja paneeli järjestetään Bankettisalissa.

Alun tervetulomalja sekä illan päättävä

buffetruokailu nautitaan viihtyisässä

Talvipuutarhassa.

Ohjelma:

• klo 17.00 Ravintola Sipulin Talvipuutarhassa

vapaata verkostoitumista, alkumalja

talon kuohuviinillä

• klo 17.30 Tervetulopuhe, Helsingin Osakesäästäjät

ry, pj Toni Onatsu

• klo 17.45 Vesa Puttonen: Mikä meitä estää

vaurastumasta?

• klo 18.30 Marko Erola

• klo 19.00 Tauko

• klo 19.15 Heidi Schauman: Talouskatsaus

Suomi – maailma, näkemys osakemarkkinaan

• klo 20.00 Paneelikeskustelu

• klo 20.30 Ruokailu ja verkostoitumista

Talvipuutarhassa (tarkempi menu verkkosivuilla)

• klo 22.00 Tilaisuus päättyy

Seminaarimaksu HOS jäsenille 25 €/hlö.

Muille 35 €/hlö. Ilmoittautumiset Osakeliiton

nettisivujen kautta. Osallistumismaksu

on maksettava Helsingin Osakesäästäjien

tilille FI03 1228 3000 0252 37.

Maksun viestikenttään henkilöiden nimet,

joita maksu koskee. Ilmoittautuneet,

mutta viikon sisällä maksamatta jättäneet,

poistetaan listalta.

18.9. SANOMA Oyj. Alustava ilmoitus, tiedot

päivitetään myöhemmin.

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–

Hausjärvi / Hyvinkään Seudun

Osakesäästäjät

18.9. NAISTEN avoin tutustumis- ja

sijoittajamatka Marimekko Oyj:n

Herttoniemen tuotantolaitokselle.

Bussi Riihimäen matkakeskuksesta klo

15.40 ja Hyvinkään Linjalasta klo 16.00.

Ilmoittautumiset: mauri.keinanen@

pp.inet.fi.

25.10., 1.11., 8.11. KLO 18.00

Sijoittajakoulutusta yhteistyössä

Riihimäen kansalaisopiston kanssa

Riihimäen Lukiolla (Koulukatu 5).

Lisätietoa lähempänä.

30.10. KLO 18.00 Sijoittajailta ja syyskokous

Harlekiinissa. Lisätietoa lähempänä.

20.11. KLO 18.00 Sijoittajailta yhteistyössä

Konecranesin kanssa. Lisätietoa

lähempänä.

27.11. KLO 17.30 Tutustuminen ja

sijoittajailta Konecranes Oyj:n Hyvinkään

tehtaaseen. Lisätietoa lähempänä.

12.12. KLO 18.00 Jouluglögit ja

5-vuotistapaaminen Harlekiinissa.

Lisätietoa lähempänä.

Hämeenlinna / Hämeen

Osakesäästäjät

30.8. SIJOITUSKERHO klo 18.30 Vanajan

Parvella, Vanajantie 7, 5. krs. Ilmoittautumiset

28.8. mennessä janmhellsten@

gmail.com.

Järvenpää–Kerava–Tuusula

/ Keski-Uudenmaan

Osakesäästäjät

20.8. KLO 14.00–16.00 Yritysvierailu

Kone Oyj. Paikka: KONE People Flow

Center (PFC), Hissikatu 3, Hyvinkää.

Tilaisuudessa on kahvi- ja virvoketarjoilu.

Ilmoittautumiset 16.8. mennessä (max.

osallistujamäärä 30 henkilöä):

www.osakeliitto.fi/tapahtumat tai

puh. 040 6825 144.

3.9. KLO 18.00 Sijoituskerho Kesko Oyj:n

ja Järvenpään K-Citymarketin vieraana

Ravintola Sesongissa, Helsingintie

41, Järvenpää. Ilmoittautumiset 31.8.

mennessä: www.osakeliitto.fi/tapahtumat

tai puh. 040 6825 144. Mukaan mahtuu

40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta

jäsentämme.

24.10. KLO 18.00 Keski-Uudenmaan

Osakesäästäjien syyskokous. Paikka:

Keravan palvelutalo Viertola, Timontie

4, Kerava. Varaa kalenteriin jo nyt. Ennen

varsinaista kokousta Pörssisäätiön

toimitusjohtaja Sari Lounasmeri

kertoo ajankohtaisista asioista

osakesäästämisessä.

Jyväskylä / Keski-Suomen

Osakesäästäjät

6.9. KLO 17.30 Sijoituskerho Jyväskylän

kaupungin pääkirjaston Unonsalissa. Illan

aiheena yritysesittely: Admicom Oyj.

Vieraana toimitusjohtaja Antti Seppä.

Kajaani / Kainuun Osakesäästäjät

10.9. YRITYSVIERAILU MetsäFibren

Äänekosken uudelle sellutehtaalle

yhdessä Kainuun metsänhoitajien kanssa.

Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan

myöhemmin.Tarkemmat tiedot pj Antti

Kejo ja antti.kejo@asianajokejo.fi.

Karis / Västra-Nylands

Aktiespararna

3.9. KL 18.00 Ramirent

företagspresentation i Restaurang

Socis, Nils Grabbe gata 6, Karis.

Vice vd Mikael Kämpe presenterar

Ramirents verksamhet och Q2 resultat.

Presentationen är på finska. Vi bjuder på

kaffe med tilltugg, därför ber vi er anmäla

er till Sven-Eric Holmström på info@

holmstromgroup.com eller 044-766 9568

senast 31.8.

3.9. KLO 18.00 Ramirent yritysesittely

Ravintola Sociksessa, Nils Grabbenkatu

6, Karjaa. Varatj Mikael Kämpe esittelee

Ramirentin toimintaa ja Q2:n tulosta.

Esitys on suomeksi. Tarjoamme kahvia ja

pikkupurtavaa, tämän takia pyydämme

ilmoittautumaan Sven-Eric Holmströmille

info@holmstromgroup.com tai 044-766

9568 31.8. mennessä.

Kouvola / Kouvolan

Osakesäästäjät

4.9. KLO 17.30 Kuukausikokous Kouvolan

Seurakuntakeskuksen Luukas-salissa

(2. krs) Savonkatu 40. Yritysvieraana Siili

Solutions Oyj. Kahvitarjoilu.

3.10. KLO 18.00–20.30 Sijoittamisen

keskiviikko -tapahtuma, Kouvola-talo,

Simelius-Sali.

40 VIISAS RAHA 6/2018


Ohjelma:

• Tervetuloa, OP Kymenlaakso

• Miljonääriksi 500 päivässä, Lauri

Salovaara

• Oma apu, paras apu vai sijoittamisen

personal trainer? Kalle Anttila,

sijoitusjohtaja, Danske Bank

• Miksi sijoittaa vastuullisesti? Miia Hukari,

Nordea

Tilaisuuden jälkeen cocktail-tarjoilu,

jonka lomassa mahdollisuus tutustua järjestäjien

osastoihin. Järjestäjinä Kaakkois-

Suomen amk, Kouvolan Kauppakerho,

Kouvolan Liikemiesyhdistys, Kouvolan

Nuorkauppakamari, Kouvolan seudun

kauppakamariosasto, Danske, Nordea ja

OP Kymenlaakso.

Ilmoittautumiset 30.9. mennessä. Ilmoitathan

jokaisen osallistujan tiedot erikseen.

Lisätietoja Satu Temonen, satu.temonen@op.fi,

puh. 040 570 8013.

Kuopio / Pohjois-Savon

Osakesäästäjät

27.8. KLO 18.00 Sijoituskerho. Paikka: OPn

kokoustilat, Tulliportinkatu 38, 3. krs. Vetäjä

Petteri Koponen käsittelee tuloksia

Q2:lta ja markkinatilannetta.

11.10. KLO 18.00 Sääntömääräinen syyskokous

Sokos Hotelli Puijonsarvessa.

Oulu / Oulunseudun

Osakesäästäjät

3.9. KLO 18.00 Porinakerho, Ravintola Lasaretti,

Kaisko-kabinetti, Kasarmintie 13 B. Ilmoittautumiset

30.8. mennessä: antti.jylha@luukku.com

tai puh. 040-5322082.

12.9. KLO 17.00–19.00 Yhtiöilta, järjestäjänä

Osakesäästäjien Keskusliitto ry. Esiintyjät:

Oulun Osakesäästäjät, Siili Solutions Oyj,

Suomen Hoivatilat Oyj. Paikka: Technopolis

Peltola, kokoustila Silfvan, Yrttipellontie

1-10, Oulu.

Lahti / Päijät-Hämeen

Osakesäästäjät

12.9. KLO 17.30 Naisten sijoitusilta yhteistyössä

Lahden Handelsbankenin kanssa,

Askontalon Kokouskeskus, Askonkatu 9 F

(1. krs), Pajat 1–3 (pääsisäänkäynti). Puhumassa

Handelsbankenin pääekonomisti

Tiina Helenius. Tarkemmat tiedot www.

osakeliitto.fi/tapahtumat. Ilmoittautumiset

osoitteeseen askonkatu@handelsbanken.fi.

6.9. mennessä. Ilmoita mahdoilliset

ruoka-allergiat.

Lappeenranta / Etelä-Karjalan

Osakesäästäjät

11.9. KLO 17.00–19.00 Sijoitusilta. Paikka:

IVH Kampus, Laserkatu 6. Antti Lahtinen

Dividend House Oy:stä kertoo markkinakatsauksen

ja alustaa aiheesta ”Intohimona

kasvavat osingot”. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset

4.9. mennessä: www.osakeliitto.fi/tapahtumat

tai 0401287712 (soittamalla

tai viestillä). Tervetuloa!

Lohja / Lohjan Seudun

Osakesijoittajat

LOHJAN SIJOITUSKURSSIT. Ilmoittautumiset:

www.hiidenopisto.fi tai 019 369 1498

tai 09 224 22 787. Kurssit ovat ilmaisia. Aika:

ke klo 18.00-19.30. Paikka: Lohjan Yhteislyseon

lukio, ruokasali, Karstuntie 6,

Lohja.

12.9. Pörssiosakkeet: Miten vaurastua

osakkeilla, sijoitustyylejä, osakeannit /

Harri Viinanen

19.9. Sijoitusrahastot ja sijoitusvakuutukset:

rahastotyypit ja sijoitusten hajautus

rahastojen avulla / Oskar Salin

26.9. Sijoitusten verotus ja vakuutussijoitusten

edunsaajamääräys / Kirsi Kaario

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan

Osakesäästäjät

TI 4.9 KLO 18.00 Sijoituskerho. Paikka: Seurakuntakeskuksen

Timpuri-huone, Koulukatu

24.

Tampere / Pirkanmaan

Osakesäästäjät

3.9. KLO 17.30–20.00 POS ja Aito Säästöpankki

järjestävät Nainen ja raha -illan.

Paikka: pääkirjasto Metso, Lehmus-sali,

Pirkankatu 2. Ilmoittautumiset: www.lyyti.

in/nainenjaraha. Tarkempi ohjelma: www.

osakeliitto.fi/tapahtumat.

Turku / Varsinais-Suomen

Osakesäästäjät

KUUKAUSIKOKOUKSET SIIRTYVÄT Panimoravintola

Kouluun, 2. krs. Wilhelmiina-sali.

Aloitamme 6.9. klo 18.00-20.00. Tarjoilusta

johtuen ilmoittautumiset 2.9. mennessä.

Tietoa tapahtumistamme sivuillamme:

www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi

Vaasa / Vaasan

Arvopaperisijoittajat

6.9. YIT OYJ yritysesittely. Tarkempi paikka

ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuminen

avataan pian.

26.9. KLO 17.00–20.00 Altia Oyj yritysvierailu

Koskenkorvalla. Paikka: Santavuorentie

11, 61330 Koskenkorva. Ilmoittautuminen

avataan pian. Yhdistys järjestää maksuttoman

kuljetuksen jäsenilleen.

Vihti–Karkkila / Vihti–Karkkilan

Osakesäästäjät ry

KARKKILAN SIJOITUSKURSSIT. Ilmoittautumiset:

www.opistopalvelut.fi/karkkila tai

044-7674934. Kurssit ovat ilmaisia. Aika:

ke 18.00–19.30. Paikka: Yhteiskoulu, Anttilankatu

2–4, Karkkila.

24.10. Pörssiosakkeet: Miten vaurastua

osakkeilla, osakkeiden valinta,

osakeannit / Tuomo Paaso

31.10. Sijoitusrahastot ja vakuutussäästäminen:

rahastotyypit ja sijoitusten hajautus

rahastojen avulla / Tiia Mäki

7.11. Sijoittajan verotus ja vakuutussijoitusten

edunsaajamääräys / Kirsi Kaario

VIHDIN SIJOITUSKURSSIT. Ilmoittautumiset:

www.hiidenopisto.fi tai 019-3691498

tai 09-224 22787. Kurssit ovat ilmaisia. Aika:

ke 18.00–19.30. Paikka: Kuoppanummen

koulukeskus, Kuoppanummentie 18,

Nummela.

19.9. Pörssiosakkeet: miten vaurastua

osakkeilla, sijoitustyylejä, osakeannit /

Harri Viinanen

26.9. Sijoitusrahastot ja sijoitusvakuutukset:

rahastotyypit ja sijoitusten hajautus

rahastojen avulla / Tiia Mäki

3.10. Sijoitusten verotus ja vakuutussijoitusten

edunsaajamääräys / Kirsi Kaario.

6 /2018 VIISAS RAHA 41


VAPAALLA

VIISASTELEVA RAHA | SEPPO KAISLA

YHDYSVALLAT EI ainakaan voi puuttua

Venäjän vaaleihin.

Koska eiväthän venäläiset itsekään voi

niihin puuttua.


BRYGGARE JA KALLIONIEMI tapasivat

oopperajuhlilla. Mistä he keskustelivat?

Aidasta ja seipäästä.


ITÄMERI EI väsy, mutta Suomenlahti

levähtää jo kesäisin.


MITÄ MIELTÄ olet paarmoista ja hyttysistä

ravintona?

En hyväksy villieläinten tappamista

missään muodossa.

Paarmojen täytyy olla vähintään tarhattuja

tai muuten vastuullisesti kasvatettuja.

Hyttyset taas ovat jo valmiiksi kesyjä

eläimiä, jotka tunnetusti syövät ihan

oudonkin ihmisen kädestä.

Sitten on tämä huonekärpänen, joka on

Suomen yleisimpiä kotieläimiä, ja sellaisen

syöminen on aina aika rankka kokemus.

NAISET VOIVAT kuulemma vakuuttaa intiimejä

ruumiinosiaan. Mitenkäs miehet?

Olen ainakin kuullut sellaisesta

seisontavakuutuksesta.


HELSINGIN HUIPPUKOKOUKSEEN

saapuneet tähtitoimittajat pettyivät

heinäkuiseen Suomeen.

Täällä oli niin valoisaa, ettei tähtiä näkynyt

juuri ollenkaan.


MITÄ SE teidän Pauligilla työskentelevä

Mikko aikoo tehdä lomallaan?

Paahtaa vain itseään.


KIRJANPAINAJAT TUHOAVAT nyt puita.

Mutta kuka olikaan kaikkein kaunein

kirjapainotyöntekijä?

Max Factor.


NÄITKÖ HEINÄKUUSSA kuunpimennyksen?

Sekös se oli. Luulin, että joku on viimein

antanut jollekin sen lupaamansa kuun

taivaalta.

KALLIOON ON tehty yksi

töölöläisrakennus. Mikä?

Temppeliaukion kirkko.


AJANKOHTAINEN RAKENNUSALAN

kysymys: voiko aktiivimallilla työllistynyt

rakentaa passiivitaloa?


KÄVIN ESPANJASSA parturissa ja tulos oli

kehno. Olivat edellisellä viikolla erottaneet

päävalmentajan.


MIKÄ ON vähittäiskauppa-alan

mieleenjäävin mainos?

Rikas mies jos oisin, Lidl Lidl Lidl Lidl Laa.


VOIKO ELÄKELÄINEN viettää lomaa?

Voi, mutta eläkeläisen loma on kuin

beduiinilapsen hiekkalaatikko Saharassa.


MILTÄ ON tuntunut olla Olavi Virran

manttelinperijä tämän kesän

tanssipaikoilla?

Erittäin kuumalta.


KYLLÄ KIITOS! HALUAN LIITTYÄ OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENEKSI!

Jäsenmaksuun (34 euroa / vuosi 2018) sisältyy

Viisas Raha -lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia.

NIMI

Postimaksu

maksettu

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

OSAKESÄÄSTÄJIEN

KESKUSLIITTO RY

VASTAUSLÄHETYS

sopimus 5000370

00003 helsinki

Osoitetietoja voidaan ei voida käyttää markkinointiin.

Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai

faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon

09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@osakeliitto.fi tai

internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

42 VIISAS RAHA 6/2018


VIIMEINEN SANA

Pörssilähettiläät levittävät

taloustietoa kouluissa

Oletko tullut ajatelleeksi, että yritys

on kuin pizza? En minäkään. Tämän

oivalluksen tekivät nuoret pörssilähettiläät

miettiessään, kuinka osakesijoittamista

voisi havainnollistaa

15-vuotiaille. Katsos kun pizzan voi

jakaa moneen yhtä suureen osaan. Ne osat eli pizzapalat

ovat osakkeita. Yhdellä osakkeenomistajalla voi

olla yksi tai useampi palanen eli osuus pizzasta – tai

siis yrityksestä. Yhdessä nämä palanhaltijat omistavat

kokonaisen pizzan.

Elokuun alussa kolmekymmentä

aloittelevaa pörssilähettilästä syventyi

Pörssitalossa oman talouden

hallintaan ja sijoittamiseen. Pörssilähettiläät

ovat Pörssisäätiön

kouluttamia lukioikäisiä nuoria,

jotka vierailevat lukuvuoden aikana

pareittain yläkouluissa pitämässä

9.-luokkalaisille oppitunnin talousosaamisesta.

Ohjelmaan osallistuneet

kertoivat hakeutuneensa mukaan

opettajan tai perheenjäsenen kehotuksesta tai

nähneensä mainoksen sosiaalisessa mediassa. Monet

olivat puhuneet raha-asioista jo kotona, osa oli innostunut

sijoittamisesta itsenäisesti. Toiveina heillä oli

oppia lisää, verkostoitua muiden samoista asioista

kiinnostuneiden kanssa ja päästä kertomaan talousasioista

toisille nuorille.

Osallistujat olivat alle 20-vuotiaita ja silti heidän

tuttavapiireistään löytyi jo varottavia esimerkkejä.

Yksi kertoi koulukaverin saaneen koko lapsuusajan

säästöt omaan käyttöönsä 18-vuotiaana. Koulukaveri

oli tuhlannut omaisuuden parissa viikossa. Toisen

tuttu oli ottanut useamman pikavipin ja velkaantunut

pahasti. Yhteinen näkemys tuntui olevan, että koulussa

käsitellään talousasioita, mutta oman talouden

hallintaa pitäisi opettaa paljon enemmän.

Tutkimusten mukaan talousasiat opitaan kotoa.

Osallistuneilla nuorilla omien vanhempien tai isovanhempien

rooli oli usein ollut tärkeä kiinnostuksen

herättämisessä. Meidän aikuisten on hyvä muistaa

TIEDÄTKÖ,

KUINKA SELITTÄÄ

RAHASTON JA

SUORAN OSAKE-

SÄÄSTÄMISEN ERO

15-VUOTIAALLE?

puhua osakesäästämisestä lähipiirin lapsille ja nuorille.

Hyvät mallit kannattaa siirtää eteenpäin. Jos

mahdollista, vältetään hankalia käsitteitä ja puhutaan

asioista mahdollisimman selvästi ja havainnollisesti.

Kun pörssilähettiläät lähtevät koululuokkiin kiertämään

ja kertomaan sijoittamisesta, tavoitteena ei ole

vaikuttaa asiantuntijalta, vaan tärkeintä on olla ymmärrettävä.

Vertaisluento voi herättää innostuksen.

Valitettavasti myös huonot mallit periytyvät. Rahankäyttö

on muuttunut läpinäkymättömäksi; kuluttaminen

ja velkaantuminen on yhä

helpompaa. Teknologian kehitys

tekee rahankäytön vaarallisen vaivattomaksi.

Toisaalta avautuu myös

uusia mahdollisuuksia sijoittaa ja

vaurastua. Niiden hyödyntäminen

vaatii talousosaamista. Nuorille

pitää antaa valmiudet kertomalla

asioista sekä kotona että koulussa.

Talousopetuksen määrän lisääminen

sekä

sijoittamisesta

ja omistajuudesta

kertominen on tärkeää.

Tiedätkö muuten, kuinka

selittää rahaston ja suoran

osakesäästämisen ero

15-vuotiaalle? Osakesäästäminen

on kuin valitsisi itse

jokaisen laulun, jonka haluaa

kuunnella. Rahasto on valmis

soittolista, jossa joku muu

on valinnut kappaleet.

SARI LOUNASMERI

Kirjoittaja on

Pörssisäätiön

toimitusjohtaja.

6 /2018 VIISAS RAHA 43


Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantuntemuksesta,

ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

Tarvitsetko vuokralaisen

asuntoosi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan

ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat

hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa

palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten

asiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun ja

turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi

kätevästi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä

välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja

erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia

sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan

mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin

saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena

päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

More magazines by this user