ESPOOLEHTI 3/2018

espoolehti

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2018

OSALLISTU OMALLA

TAVALLASI

HARRASTUKSIA

KESKIVIIKKOISIN

AURORA ON

KASVANUT ISOKSI

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

YHDESSÄ

TEHTY

SIVUT 18-19

Espoo-päivä rakentuu

kaupunkilaisten

yhdessä järjestämistä

tapahtumista.

Mieslaulajat lettuineen

on jokavuotinen

ohjelmanumero.


MUN ESPOO

MIRA KÖYMÄRI

LUOVUUS KUKKII KARAKALLIOSSA

TOUKOKUUSSA KARAKALLIOSSA vietettiin

taidepäivää. Karakalliolaiset rakensivat torin

ilmatilaan ilmapalloinstallaation ja maalasivat

metallilaattoja kuvataiteilija Tiina Herttuan

yhteisötaideteokseen.

Taidepäivä oli osa Karakallio Creative

-hanketta, joka elävöittää useiden vuosien

ajan Karakalliota taiteen ja tapahtumien

avulla. Hankkeen ensimmäisenä teoksena

valmistui argentiinalaistaiteilija Pastelin

maalaama kasviaiheinen muraali.

– Karakallio on alueena kuin puhdas ja

luonnonmukainen tyhjä taulu. Sen väljyys ja

yksinkertaisuus toimivat hankkeelle hyvänä

pohjana. Esimerkiksi muraalit näkyvät Karakalliontiellä

pitkälle, Karakallio-Seuran jäsen

Mira Köymäri sanoo.

Karakallio-Seura toimii Karakallio Creativessa

linkkinä asukkaiden ja hankkeen järjestäjän

eli Elävä Espoo ry:n sekä Espoon kaupungin

välillä.

– Karakallio Creative on koko Suomen mittakaavassa

uudenlainen tapa profiloida kaupunginosaa.

Sen myötä katselen itsekin ympäristöäni

nyt siltä kannalta, mitä taidetta

siihen voisi toteuttaa, Köymäri sanoo.

PIRITTA PORTHAN

LÄHETÄ OMA

TEOSEHDOTUKSESI:

KARAKALLIO

CREATIVE.COM/

TEOSEHDOTUKSET

Ilmapalloinstallaatio

oli virallinen

lähtölaukaus

Karakallio Creative

-hankkeelle.

Tämä taideteos

ei valitettavasti

jäänyt pysyväksi

osaksi torin

ilmettä.

2


SISÄLLYS 3/2018

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2018

TÄSSÄ NUMEROSSA:

2 MUN ESPOO › Luovuus kukkii Karakalliossa

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Espoo on maailman älykkäin

7 PALVELUKSESSA › Kapellimestari Klaus Mäkelä

8 TEEMA › Osallistu omalla tavallasi

12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksyn menovinkit

15 OIVALLUS › Espoossa on turvallista liikkua

16 HELMI › Pikku-Aurora kasvoi isoksi

18 PALVELU › Espoo-päivä tulee taas

20 VI I ESBO › Stadsteaterns Erik Söderblom

22 VAPAALLA › Espoo-ristikko

23 ESPOOLAINEN › Lukuintoa pojille

AURORAN

KULTTUURI-

TALOILLA ON

KAIKILLA OMA

HENKI JA

SISÄLLÖLLINEN

TEEMANSA.

8Ympäristömuotoilijat

auttavat espoolaisia

toteuttamaan

omia ideoitaan

lähiympäristössään.

’’

Osallisuuden kokemuksen

ydin on ihmisten

kohtaamisessa.

7 14 20

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

Espoo-päivänä

juhlitaan yhdessä

SUURINTA KAUPUNKITAPAHTUMAAMME, Espoo-päivää, vietetään

perjantaina ja lauantaina 24.-25.8.2018. Tuhannet espoolaiset

ovat jälleen mukana järjestämässä kivaa tekemistä eri puolilla

kaupunkia. Espoo-päivä jos mikä kuvastaa aitoa espoolaista

yhteisöllisyyttä ja Make with Espoo -henkeä eli yhdessä tekemistä,

ideointia ja oppimista.

Into yhteiskehittämiseen on tuonut Espoolle tunnustusta

maailman parhaana innovaatioyhteisönä. Espoo ja Aaltoyliopisto

valittiin kesällä huippusarjaan yhdessä Iso-Britannian

Cambridgen, Yhdysvaltojen Palo Alton, Saksan Heidelbergin

ja Intian Noidan kanssa toteuttamaan YK:n kestävän

kehityksen tavoitteita edelläkävijäyhteisönä. Valinta

on jatkoa kesäkuussa Lontoossa voittamallemme ”The Intelligent

Community of the Year 2018” -palkinnolle. Espoo

on myös tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki

2016–2017.

Tunnustusten mukaan Espoo luo edelläkävijänä

paikallisella yhteistyöllä älykkäitä, ihmislähtöisiä

ja skaalattavia kestävän tulevaisuuden

ratkaisuja. Espoon voimavarana

ovat espoolaiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset.

Aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden

kanssa tuo pitkällä aikavälillä runsaasti

hyötyä kaupunkilaisten ja koko yhteisön

arkeen. Espoo-päivänä on monta syytä

juhlia yhdessä. Tervetuloa mukaan!

JUKKA MÄKELÄ

kaupunginjohtaja

Låt oss fira Esbodagen

tillsammans

STADENS STÖRSTA evenemang Esbodagen firas fredag och

lördag 24–25.8.2018. Tusentals Esbobor medverkar än en gång

för att ordna trevliga aktiviteter runt om i staden. Esbodagen

och konceptet Make with Espoo visar den äkta samhörigheten

som råder i Esbo, och att vi gör saker tillsammans, bollar idéer

och lär oss nya saker.

Ivern att tillsammans utveckla samhället har gett Esbo erkännande

som världens bästa innovationsgemenskap. I

somras valdes Esbo och Aalto-universitetet tillsammans med

brittiska Cambridge, amerikanska Palo Alto, tyska Heidelberg

och indiska Noida till den exklusiva gruppen städer som i

egenskap av pionjärer ska verkställa FN:s mål när det gäller

hållbar samhällsutveckling inom olika områden. Det här

är en fortsättning på Esbos internationella utmärkelse The

Intelligent Community of the Year 2018 som delades ut

i juni i London. Internationella undersökningar har

visat att Esbo även var den mest hållbara staden i Europa

2016–2017.

Enligt utmärkelserna är Esbo en föregångare som

i form av lokalt samarbete skapar smarta, människonära,

hållbara och skalbara lösningar för framtiden.

Invånarna, olika samfund och företag är Esbos

resurser. När olika aktörer aktivt samarbetar skapas

över tid stor nytta i vardagen för Esboborna liksom

hela samhället. Det finns många anledningar att fira

Esbodagen tillsammans. Välkommen med!

JUKKA MÄKELÄ

stadsdirektör


Kauden alusta Espoossa

on tehty keskimäärin yli

2 600 kaupunkipyörämatkaa

päivässä, eli 3,8

matkaa jokaisella pyörällä

päivittäin.


Espoo ja

@AaltoUniversity

valittu huippusarjaan

yhdessä neljän muun

yliopiston kanssa.

#kestäväespoo #espoo


Näytätkö muka itse

fiksulta, kun joku ottaa

kuvan silloin kun

pureskelet?! #pentala

#saaristomuseo

#pentalanlampaat

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 24.11.2018

4


POIMINNAT

2025

Espoon

kaupunki on kutsuttu YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäksi.

Espoo sitoutuu saavuttamaan YK:n tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

Kestävän kehityksen ohjelmaan on kutsuttu 25 kaupunkia. Espoo sai kutsun

viiden yliopistokaupungin joukkoon, johon kuuluvat myös Cambridge Isosta-

Britanniasta, Heidelberg Saksasta, Noida Intiasta ja Palo Alto Yhdysvalloista.

Kukin kaupungeista valikoituu johtamaan ainakin yhtä toimenpideohjelman 17

tavoitteesta. Espoon toiminta painottuu oppimiseen, koulutukseen ja innovaatioihin.

Espoo on

maailman älykkäin

ESPOON KAUPUNKI on voittanut kansainvälisen Intelligent Community

Awards 2018 -kilpailun. Espoo ylsi ainoana eurooppalaisena

kaupunkina seitsemän finalistin joukkoon. Kilpailun teema

oli datan hyödyntäminen ihmislähtöisessä palvelujen kehittämisessä.

Kolmipäiväinen finaali järjestettiin Lontoossa kesäkuun

alussa.

Finaalipäivien aikana espoolainen kehittäjäyhteisö,

Espoo Innovation Garden, sai näkyvyyttä

”IHMISET,

YRITYKSET JA sekä uusia verkostoja tiedon jakamiseen ja kontaktien

luomiseen. Niiden avulla espoolaiset toteut-

YHTEISÖT OVAT

ESPOON PARAS tavat kaupungin strategiaa eli Espoo-tarinaa, ratkaisevat

kestävän tulevaisuuden haasteita sekä

VOIMAVARA.”

luovat uusia älykkäitä palveluita ja työpaikkoja.

Espoo on jo aiemmin noteerattu Euroopan kestävimmäksi

kaupungiksi kansainvälisessä vertailututkimuksessa.

Sitä kaupunki haluaa olla jatkossakin takaamalla paitsi hyvät palvelut,

myös taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti

kestävän kasvun.

– Ihmiset, yritykset ja yhteisöt ovat Espoon paras voimavara.

Siten on selvää, että myös voitto on yhteinen, sanoo kaupunginjohtaja

Jukka Mäkelä.

Kilpailun järjesti kansainvälinen kaupunkien ja alueiden asiantuntijaverkosto

Intelligent Community Forum (ICF).

KULPS!

kymmenen vuotta

KULPS! – kulttuuri- ja liikuntapolun

kulttuuripolku jakautui kahtia

viime elokuusta alkaen. Kerran

lukuvuodessa -kohteista ryhmä

voi valita yhden maksuttomasti

lukuvuoden aikana. Mielin määrin

-kohteita ryhmät voivat hyödyntää

maksutta ilman rajoituksia.

ESPOON KOULUJEN kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen väline KULPS!

täyttää kymmenen vuotta. KULPS! edistää yhteistyötä koulujen sekä

kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä. KULPS! muodostuu kolmesta

polusta: kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopolusta.

KULPS!in päämääränä on, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kokea

ja tehdä taidetta, oppia käyttämään kirjastoja ja tutustua erilaisiin liikuntalajeihin

ja -paikkoihin. Peruskoululuokille KULPS!-polut ovat maksuton

osa opetusta. Koulut voivat valita korkealaatuisesta tarjonnasta

itselleen sopivimman sisällön.

KULPS! kulttuuripolku on Espoon kulttuurikasvatussuunnitelma.

Keväällä Suomen kulttuurikasvatussuunnitelmat saivat tunnustusta,

kun Euroopan komissio ja Europa Nostra, Euroopan johtava kulttuuriperintöalan

verkosto, palkitsivat Suomen kulttuurikasvatussuunnitelmat,

joita toteutetaan tällä hetkellä 71 kunnassa.

TULE MUKAAN ÄLYKKÄÄN

ESPOON KOKEILUIHIN

ESPOOSSA ON syksyllä käynnissä useita kiinnostavia digikokeiluja,

joihin kuka vain voi osallistua. Espoo-päivänä, lauantaina 25.8.

pääset suunnittelemaan Tapiolan metroaseman ympäristöä lisätyn

todellisuuden sovelluksen avulla. Elokuun lopulta alkaen

käynnistyvät myös kimppa-autoiluun kannustava Peput penkkiin

-kokeilu sekä palvelurobotiikan kokeilu puhelinpalvelussa. Muutamassa

päiväkodissa jatketaan kesällä alkanutta vuorovaikutustaitojen

kehittämiskokeilua Pikkuli-hahmon kanssa.

› Seuraa uutisointiamme Twitterissä @DigiEspoo, niin et jää paitsi

mistään! Kokoamme uutisia myös verkkosivuillemme osoitteeseen

espoo.fi/kehittyvaespoo.

TEKSTIILITAIDETTA TAPIOLASSA

TAPIOLAAN VALMISTUU Espoo-päiväksi tekstiilitaideteos. Iso ryijytekniikalla tehtävä

tekstiilitaideteos rakentuu yhdessä kaupunkilaisten, espoolaisten kouluryhmien

ja tekstiilitaiteilija Greta Muurin kanssa. Työ toteutetaan yhteistyössä Kaupunkitapahtumat

Espoon kanssa.

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta myönsi ammattitaiteilijan työskentelyapurahan

Muurille vuodeksi 2018. Kokeellisella tekstiilitaiteellaan hän pyrkii rikkomaan

rajoja ja herättämään tunteita sekä edistämään kestävän kehityksen arvoja

hyödyntäessään materiaaleinaan käytettyjä tekstiilejä.

Jättimäistä taideteosta rakennetaan 21.8. alkaen ja se on nähtävillä Tapiolassa

koko Espoo-päivän 24.-25.8.

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 5


POIMINNAT

Hei me

muutetaan!

Urban Espoo -sovellus

tarjoaa kulttuuripalveluita

Matinkylän terveysasema

muuttaa

MATINKYLÄN TERVEYSASEMA muuttaa Ison Omenan palvelutorille

vuoden 2019 alussa. Muutoksen myötä terveysasematoiminta

Ison Omenan palvelutorilla siirtyy Espoon kaupungin

omaksi toiminnaksi. Matinkylän terveysasema palvelee Matinkadulla

vielä tämän vuoden ajan. Järjestelyistä kerrotaan tarkemmin

loppusyksyllä.

Asukkaat ovat toivoneet laajempia aukioloaikoja ja palveluja

hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Terveysasema palvelee arkisin

kello 7-20. Myös lauantaiaukioloista neuvotellaan. Perinteisten

ajanvarausvastaanottojen ja kiirevastaanottojen lisäksi terveysasemalle

tulee pikapoliklinikka, joka tarjoaa apua ja neuvontaa

satunnaista nopeaa palvelua tarvitseville.

Alueen hammashoitopalveluista päätetään myöhemmin syksyllä.

Palvelutorille muuttava terveysasema palvelee pääasiassa Matinkylän,

Olarin ja Kuitinmäen asukkaita. Oma Lääkärisi Iso Omena

siirtyy pois palvelutorilta, mutta Espoon kaupungin yhteistyö yksityisen

palveluntuottajan kanssa jatkuu: Mehiläinen tuottaa jatkossa

Henttaan ja Suurpellon asukkaiden terveysasemapalvelut omissa

tiloissaan Ison Omenan läheisyydessä.

Espoolaiset voivat itse valita terveysasemansa ja vaihtaa valintaansa

vuoden välein.

SOVELLUS ON

VIRTUAALINEN

KULTTUURI-

KAUPUNKI,

JOSSA

SEIKKAILLAAN

KUVITTEELLISESSA

3D-MAAILMASSA.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN

JÄRJESTÖAVUSTUKSET HAKUUN LOKAKUUSSA

ESPOON SOSIAALI- ja terveyslautakunta

myöntää vuosittain avustuksia Espoossa

toimiville järjestöille, jotka luovat espoolaisille

hyvän arjen perusedellytyksiä, lisäävät

osallistumismahdollisuuksia ja vertaistoimintaa

sekä edistävät toimintakykyä,

terveyttä ja hyvinvointia.

KAUPUNKITAPAHTUMAT ESPOO on toteuttanut mobiilisovelluksen,

joka tarjoaa kulttuuripalveluita digitaalisessa

muodossa. Sovellus on virtuaalinen kulttuurikaupunki, jossa

seikkaillaan kuvitteellisessa 3D-maailmassa.

Sovellus tuo kiinnostavat kulttuurielämykset kaupunkilaisten

saataville. Siellä voi muun muassa katsoa elokuvanäytöksiä,

musiikkiesityksiä ja suoria lähetyksiä konserteista

sekä osallistua työpajoihin.

Kulttuurituottaja Laura Läntisen ideoima sovellus sai

kunniamaininnan kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa

marraskuussa 2017. Sovellus valmistuu Espoo-päiväksi ja on

ladattavissa sovelluskaupoista.

Vuoden 2019 avustusten hakuaika on

1.-31.10.2018. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus

avustuksista järjestetään torstaina 27.9. klo

17.30–19.00 Valtuustotalon kahviossa.

› Lisätietoja avustuksista:

maritta.samuelsson@espoo.fi

6


PALVELUKSESSA


KOKONAINEN SINFONIASARJA

ON AINA ERITYINEN TAPAUS

Klaus Mäkelä johtaa Tapiola Sinfonietta -orkesterin

läpi koko Beethovenin yhdeksän sinfonian sarjan.

Kapellimestarilla itselläänkin on Espoossa vahvat juuret.

TEKSTI Tiina Parikka KUVA Klaus Mäkelän kuvagalleria

Olen johtanut

Tapiola Sinfoniettaa

yksittäisissä

konserteissa

vierailevana kapellimestarina

aikaisemminkin, mutta

kun orkesterista ehdotettiin

tällaista laajempaa yhteistyötä

Beethovenin sinfonioiden

parissa, oli ajatus heti

hyvin kiinnostava.

Beethovenin yhdeksän

sinfonian sarjan esittäminen

on aina erityinen tapaus.

Olen suunnitellut jokaisen

sinfonian ympärille

ohjelman, joka tarjoaa yleisölle

erilaisia näkökulmia

näihin klassikkoteoksiin.

Klaus Mäkelälle

Tapiola Sinfonietta

on tuttu orkesteri

niin omasta

lapsuudesta kuin

aiemman yhteistyönkin

kautta.

Olemme myös tilanneet

uuden teoksen sarjaamme

säveltäjä Sauli Zinovjeviltä.

Ensimmäinen konsertti,

jossa kuullaan sinfonia

nro 1, järjestetään 14.9.2018

ja sarjan viimeinen joulukuussa

2020.

Yhteistyön aikana

esiinnyn Tapiola Sinfoniettan

kanssa paitsi kapellimestarina,

myös sellistinä

ja kamarimuusikkona. On

hienoa, että voin toteuttaa

näitä kaikkia osa-alueitani

tässä projektissa. Seuraava

esiintymiseni sellistinä on

ensi tammikuussa.

Asuin itsekin lapsuuteni

Espoossa. Tämä on

hieno kulttuurikaupunki

ja voimme olla ylpeitä sen

laadukkaista kulttuuripalveluista.

Täällä on intohimoinen

ja muuntautumiskykyinen

orkesteri, joka

soittaa kansainvälisesti korkealla

tasolla.

Tapiola Sinfoniettan

partneriuden lisäksi aloitan

syksyllä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin

päävierailijana

ja vuonna 2019 Turun

Musiikkijuhlien taiteellisena

johtajana. Muun ajan

kierrän maailmalla vierailevana

kapellimestarina.”

Kulttuurikaupunki

Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut

järjestävät vuosittain

yli 5 000 tapahtumaa, joihin

osallistuu 900 000

kävijää.

KULTTUURIPALVELUJEN

KÄVIJÄMÄÄRIÄ

(VUONNA 2017)

NÄYTTELYKESKUS

WEEGEE

357 300

ESPOON

KULTTUURIKESKUS

126 400

SELLOSALI

58 800

ESPOON

KAUPUNGINMUSEO

76 800

TAPIOLA

SINFONIETTA

40 600

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 7


TEEMA

Osallisuus on osallistumista,

mutta myös kohtaamisista

syntyvää tunnetta.

– Siksi kaikessa kaupungin

tekemisessä on tärkeää,

miten kaupunkilaiset

kohdataan, kehittämispäällikkö

Tuija Norlamo sanoo.

OSALLISTU

Teksti Juha Peltonen

Kuvitus Susanna Tuononen

Kuvat Timo Porthan

OMALLA TAVALLASI

Espoon tavoitteena on, että

kaupunkilaiset voivat osallistua

itselleen tärkeään tekemiseen

ja vaikuttaa kaupunkinsa

asioihin ja tulevaisuuteen.

Osallistuvassa Espoossa siihen on

paljon mahdollisuuksia. Kehittämispäällikkö

Tuija Norlamon mukaan

kyseessä onkin hyppäys hyvästä

erinomaiseksi.

– Kehitämme välineitä ja toimintatapoja,

joilla kuntalaisten aloitteita

ja ideoita viedään eteenpäin,

ja käytäntöjä asukkailta saadun tiedon

välittämisestä päätöksentekoon.

– Osallisuus on kokemus ja osallistuminen

on tekemistä. Siksi osallistumisesta

ei välttämättä synny

osallisuutta, mutta ilman jonkinlaista

osallistumista johonkin, sitä ei

synny koskaan. Osallisuuden kokemuksen

ydin on ihmisten kohtaamisessa,

Norlamo pohtii.

OSALLISTUMINEN HALUTAAN OSAKSI

TOIMINTAKULTTUURIA. Iso osa kaupunkilaisten

osallistumismahdollisuuksista

on lakisääteistä. Maankäyttöön

eli kaavoitukseen liittyvät

kaavojen nähtävillä olot ja oikeus

mielipiteen esittämiseen turvataan

jo laissa. Kaava-asioissa osallisia

ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon

tai muihin oloihin kaava

saattaa vaikuttaa.

Maankäytössä hyppy hyvästä

erinomaiseksi tarkoittaa lain minimivaatimusta

enemmän asukasja

kuulemistilaisuuksia sekä uusia

tapoja virallisen mielipiteen esittämiseen.

Norlamon mukaan hyppäys

erinomaiseksi edellyttää toimintakulttuurin

muutosta, pelkkä hallinnon

kehittäminen ei riitä.

– Arjen käytäntöjä ei

läheskään aina ole rakennettu

tukemaan osalli-

8


ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 9


TEEMA

suutta, vaan ne ovat muotoutuneet

hitaasti aikojen kuluessa. Osallistuva

Espoo -kehitysohjelmassa mietitään,

miten osallisuudesta ja osallistumisesta

tulee osa toimintakulttuuria

eikä päälle liimattu toimintatapa,

hän sanoo.

Osallisuus on sekä osallistumista

että vaikuttamista. Maankäytön ja liikenneratkaisujen

suunnitteluun osallistuminen

vaikuttaa koko kaupungin

tulevaisuuteen. Osallistuva budjetointi

suuntaa verorahojen käyttöä.

Demokratiakaan ei toimi ilman kaupunkilaisten

osallistumista.

– Kaupunkielämään kuuluu,

että asukkaat ovat usein asioista eri

mieltä ja ihmisillä on erilaisia intressejä.

Osallisuustyön avulla eri tahoilla

on mahdollisuus tutustua toisten

argumentteihin ja oppia ymmärtämään

niitä, Norlamo sanoo.

OMAAN ARKEEN LIITTYVÄT ASIAT OVAT

KAIKILLE TÄRKEIMPIÄ. Ympäristömuotoilun

tiimiläiset Niko Riepponen,

Martta Pirttioja ja Iira

Niemeläinen pyrkivät helpottamaan

ihmisten omien kehitysideoiden

toteuttamista. Heidän kokemuksensa

mukaan asukasfoorumeihin

osallistuu pääsääntöisesti varttuneempi

väki, nuoret ja maahanmuuttajat

saadaan osallistumaan

menemällä heidän luokseen.

Niko Riepponen on jo vuosia suunnitellut

koululaisten kanssa piha-alueita

ja leikkivälineitä. Nyt menetelmä

on avattu kaikille kaupunkilaisille, ja

tiimiä vahvistavat ympäristömuotoilijat

Martta Pirttioja ja Iira Niemeläinen.

Heihin voi olla yhteydessä kaikissa

asuinympäristön kehittämistä

koskevissa hankkeissa.

– Ensimmäisen Facebook-postauksemme

näki huhtikuussa 15 000

kaupunkilaista, ja yhteydenottoja

alkoi tulla. Osaa kehitysehdotuksista

alettiin viedä eteenpäin, osan ohjasimme

kaupungin muille toimijoille,

Martta Pirttioja kertoo.

Ympäristömuotoilijat eivät

toteuta asukkaiden ehdotuksia,

vaan auttavat asukkaita itse toteuttamaan

kehityshankkeitaan.

– Selvittelemme rahoitusmahdollisuuksia

ja tuomme uusia yhteistyökumppaneita

yhteen. Voimme auttaa

esimerkiksi avustushakemuksen tekemisessä

kulttuurilautakunnalle tai selvittää,

tarvitaanko hankkeeseen lupia.

Jos emme itse tiedä, selvitämme kuka

tietää, Iira Niemeläinen lupaa.

OSALLISTUMINEN KOSKEE MYÖS KAU-

PUNGIN PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ.

Palvelujen parhaita asiantuntijoita

ovat niiden käyttäjät. Siksi sosiaalija

terveyspalveluissa hyödynnetään

kokemusasiantuntijoiden omakohtaista

tietoa palvelujen kehittämisessä.

Kokemusasiantuntija on henkilö,

jolla on omakohtaista kokemusta

vaikkapa mielenterveys- ja päihdeongelmista

tai muista elämän kriiseistä.

Heidän työnsä madaltaa osallistumisen

kynnystä sellaisille kaupunkilaisille,

jotka eivät yleensä jaksa

tai välitä osallistua edes omaan

arkeensa.

– Heidän kauttaan saamme kokemustietoa

päättäjille ja asiakastyötä

tekeville, asunnottomuuden ennaltaehkäisyn

hankkeen projektipäällikkö

Marjo Järvinen sanoo.

Ympäristömuotoilijat auttavat

asukkaiden kehityshankkeissa

Facebook:

Espoon ympäristömuotoilun

tiimi

Instagram:

@inspiroivaespoo

HALUATKO MAALATA taideteoksen julkiselle

paikalle, perustaa luontopolun tai korjata

ruman risteysalueen? Silloin kannattaa ottaa

yhteyttä Espoon ympäristömuotoilun tiimiin.

Ympäristömuotoilijoiden apua voivat

käyttää kaikki Espoossa asuvat, myös yhdistykset

ja urheiluporukat. Tiimiläiset ovat käyneet

esittäytymässä asukasyhdistysten tilaisuuksissa

ja järjestäneet lähitekemisen iltoja

eri puolilla kaupunkia.

Ota

yhteyttä!

10


OSALLISUUDEN

KOKEMUKSEN

YDIN ON IHMISTEN

KOHTAAMISESSA.

Kaavan

asukastilaisuuksissa

on tullut

paljon

palautetta.

’’

Asukkaat

tuntevat

alueen

parhaiten.

URHEILUPUISTON SUUNNITTELUUN OSALLISTUNUT JO SATOJA

TAPIOLAN URHEILUPUISTON suunnitteluun

on osallistunut jo satoja espoolaisia, vaikka

hanke on vasta alkuvaiheessa. Työ alkoi

visiotyöpajalla ja karttakyselyllä viime syksynä,

toinen asukastilaisuus järjestettiin talvella.

– Nykyisellään urheilupuiston ulkoalueet

ovat jalkapallo- ja pysäköintikenttiä. Sinne

halutaan jonkinlainen keskusaukio, jonka ympärillä

olisi myös palveluja, jolloin urheilupuisto

itsessään olisi houkutteleva ympäristö,

Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueen

projektijohtaja Antti Mäkinen kertoo.

Karttakyselyyn vastasi 337 henkilöä, jotka

saivat merkitä karttaan urheilupuiston viihtyisiksi

ja toimiviksi koetut kohdat ja toisaalta

sellaiset, joita pitäisi kehittää. Vastaajat arvostivat

hyvin toimivia urheilukenttiä ja viihtyisää

puistoaluetta.

Ongelmiksi koettiin vajaakäyttöiset alueet

ja sekavat liikennejärjestelyt. Jalankulku- ja

pyöräreitit koettiin osittain turvattomiksi ja

yhteyttä metroasemalta urheilupuistoon haluttiin

parantaa.

Ympäristömuotoilijat

Martta

Pirttioja ja

Iira Niemeläinen

toivovat

asukkailta

yhteydenottoja

kaikenlaisissa

lähiympäristön

kehityshankkeissa.

Virallisen

mielipiteen voi

antaa suoraan

kaavakartalle

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN yleiskaava on vasta

luonnosvaiheessa, mutta siitä on järjestetty jo kymmenen

asukastilaisuutta.

– Asukkaat tuntevat alueen parhaiten, ja antavat siitä arvokasta

lähtötietoa, kaavasuunnittelija Seija Lonka sanoo.

Nyt valmisteltavalla yleiskaavalla vastataan kaupungin

kasvutavoitteisiin. Eheämpi kaupunkirakenne luo hyvät

edellytykset joukkoliikenteelle ja Länsiradan tulevaisuudelle.

Kaavan alue kattaa yli kolmanneksen Espoon maaalasta.

Kaavaprosessin aikana on järjestetty kaksi kaikille

avointa kyselyä, joiden tulokset ovat nähtävillä kaavan alasivuilla

osoitteessa espoo.fi. Kaikille avoimia asukastilaisuuksia

on jo luonnosvaiheessa pidetty kahdeksan, ja asukasyhdistyksille

suunnattuja kaksi. Kaikissa yleisötilaisuuksissa

on ollut satakunta osallistujaa.

– Lisäksi olemme osallistuneet asukasfoorumien ja -yhdistysten

omiin tilaisuuksiin, joissa olemme kertoneet valmistelutilanteesta

ja vastanneet asukkaiden kysymyksiin,

Lonka sanoo.

Hänen mukaansa asukaspalautteissa toivotaan varsinkin

palveluja ja joukkoliikennettä.

– Toiset toivovat, että pääsisivät rakentamaan, toiset haluaisivat

säilyttää. Palautetta on tullut paljon.

Yleiskaavan valmistelussa on käytössä myös viime

vuonna yhdessä Mapitan kanssa kehitetty sähköinen palautejärjestelmä.

Siinä palautteen voi jättää nähtävillä olon

aikana suoraan kaavakartalle, joko klikkaamalla kartan

kohtaa tai rajaamalla haluamansa alueen. Tietyn kohdan

kaavamääräykset saa esiin myös kirjoittamalla osoitteen.

Mielipiteen voi esittää joko yhden kohdan kaavamääräyksistä

tai koko kaavaratkaisusta. Järjestelmä kokoaa

muistutuksen antajan mielipiteet yhteenvetoon, jonka se

lähettää kirjaamoon ja muistutuksen antajalle itselleen.

Sähköisen palautejärjestelmän rinnalla säilyvät myös

perinteiset virallisen mielipiteen tai muistutuksen jättämistavat

suoraan kaupungin kirjaamoon.

– Tällä hetkellä yleiskaavaluonnoksen mielipiteitä ja

lausuntoja käydään läpi. Syksyllä pidetään asukastilaisuus,

jossa kaikille kerrotaan saadusta palautteesta, Lonka

sanoo.

Näillä näkymin kaavaehdotus on lautakuntakäsittelyssä

syksyllä 2019, minkä jälkeen se asetetaan nähtäville.

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 11


MENOTÄRPIT ELOKUU–LOKAKUU

ESPOO

PÄIVÄSTÄ

PÄIVÄÄN

Prinssi Yusuf

on julkaissut viisi

singleä, joista

tunnetuin on

ensimmäinen

’Prinssille

morsian’.

› TYÖVÄEN-

OPISTON

KURSSEILLE

EHTII VIELÄ

ILMOITTAUTUMINEN ESPOON

työväenopiston syksyn kursseille

alkoi jo toukokuussa, mutta

ilmoittautuminen on koko ajan

käynnissä. Uusia kursseja käynnistyy

jatkuvasti pitkin vuotta –

työväenopisto reagoi nopeasti

asiakkaiden toiveisiin ja pystyy

perustamaan esimerkiksi suosituille

kursseille uusia ryhmiä.

Kurssitarjontaan voi tutustua

ilmonet.fi-verkkopalvelussa.

Opinto-ohjelma ilmestyy vain

kerran vuodessa sisältäen pitkät,

koko vuoden kurssit.

Kuntalaiset saavat neuvontaa

sähköisten välineiden käyttöön

työväenopiston Tietotuvissa.

› Ilmoittaudu osoitteessa

www.ilmonet.fi tai soittamalla

työväenopiston asiakaspalveluun

p. 020 692 444.

› SYKETTÄ

SYKSYYN

SENIOREILLE

SYKETTÄ SYKSYYN – Låt hösten

pulsera on perinteinen espoolaisten

senioreiden syysjuhla,

jossa seniorijärjestöt sekä Espoon

kaupunki yhteistyötahoineen

esittelevät osaamistaan.

Ohjelmassa on muun muassa

juhlatervehdys sekä laulu- ja

tanssiesityksiä. Tilaisuudessa julkistetaan

vuoden 2018 Espoon

eläkeläinen.

› Su 14.10.2018 klo 14.00–17.00,

Espoon kulttuurikeskus,

Tapiolasali. Kesto 3 h (väliaika).

Vapaa pääsy.

LEHTIKUVA

Poimi tästä syyskauden

parhaat menovinkit ja

kiinnostavimmat

tapahtumat talteen.

LISÄÄ TAPAHTUMIA:

espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat

Saamelaisuudesta

ammentavaa taidetta

SUOMEN TAIDEAKATEMIAN palkintonäyttely Emmassa esittelee kuvataiteilija

Outi Pieskin (s.1973) taidetta. Pieskin saamelaiskulttuurista ammentava

tuotanto kantaa tärkeitä ajankohtaisia sisältöjä taiteen monitulkintaisella

kielellä.

Hänen taiteensa nostaa esille vähemmistökulttuurin asiaa leikitellen saamelaiseen

käsityöperinteeseen liittyvillä väreillä, muodoilla ja menetelmillä

sekä viittauksilla pohjoisen valoon ja maisemaan. Pieskin teoksissa nämä

elementit saavat myös aivan uusia, alkuperästään irtoavia assosiaatioita.

Taiteilijan maalaukset sekä kookkaat ja materiaalisesti runsaat tilainstallaatiot

huokuvat keveyttä, herkkyyttä ja aineettomuutta. Pieskin kolorismi

ja tilallisuus ovat vahvasti katsojia luokseen houkuttelevia. Suomen Taideakatemian

palkinto myönnetään suomalaiselle taiteilijalle, jonka tuotanto

ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta.

› Suomen Taideakatemian palkintonäyttely: Outi Pieski. Emma – Espoon

modernin taiteen museo 12.9.2018–6.1.2019.

› KANNUKLUBI

VARUSTAA

RÄPPISYKSYYN

VIIDEN TAPAHTUMAN konserttisarjassa

saamme kokea kotimaisen rap- ja

hiphop-skenen tämän hetken ajankohtaisimmat

artistit. Syksyn ensimmäisellä

keikalla esiintyvät Prinssi Yusuf, Seksikäs-Suklaa,

Dosdela ja VG. Prinssi Yusuf

tunnetaan muun muassa biisistään

Prinssille morsian. Seksikäs-Suklaa ja

Dosdela ovat puolestaan tunnettuja somehahmoja,

jotka taipuvat moneen.

Syyskuussa kuullaan suomiräpin tällä

hetkellä tunnetuinta tekijää Gettomasaa.

Muut nimet syksyn klubien keikkapaletilla

ovat underground-räppiä ja modernia

rytmimusiikkia yhdistelevä Gasellit,

Tippa, Bizi, Gracias ja Djangomayn.

Unohtamatta tietenkään Kingfishiä, monikulttuurisen

Suomen äänitorvea.

Kaikki konserttisarjan keikat järjestetään

Kannusalissa:

Pe 24.8. klo 19: Prinssi Yusuf, Seksikäs-

Suklaa, Dosdela & VG

Vapaa pääsy. Vapaalippuja Lippupisteen

verkkokaupasta (maks. 2 lippua per

asiakas) ilman palvelumaksua.

Pe 28.9. klo 19: Gettomasa

Pe 19.10. klo 19: Gasellit

Pe 9.11. klo 19: Tippa, Bizi

Pe 30.11. klo 19: Gracias, Kingfish, Djangomayn

28.9.–30.11. keikoille liput 12 e + toimitusmaksu,

Lippupiste sekä tuntia ennen

ovelta, jos paikkoja on.

Lisätiedot: Kannusali.fi

12


› JUOKSUHAUDASTA

MURHAMÄKEEN

LÄHDE MUKAAN historiakävelylle, jonka

teemana on Sisällissota Leppävaarassa

– Juoksuhaudasta Murhamäkeen.

Paikallisoppaan opastamalla historiakävelyllä

tutustutaan sisällissodan aikaiseen

Leppävaaraan. Järjestäjä KAMU

- Espoon kaupunginmuseo yhteistyössä

Leppävaara-seuran kanssa.

› Kävelyt 26.8.2018 ja 9.9.2018 klo 18.

Lähtö: Thorstorpin piha,

Vanha maantie 12. Vapaa pääsy.

› UPPOUDU LINTUPARATIISIIN

SUOMENOJAN LUONTO

ry:n valokuvanäyttelyssä

on esillä 30 valokuvaa Suomenojan

monimuotoisesta

luontoalueesta kaupungin

keskellä. Lintuparatiisinäyttelyn

pääosassa ovat

linnut – nisäkkäitä, matelijoita,

perhosia ja kasveja

unohtamatta. Myös historia

ja alueen yleiskuva ovat

läsnä.

› Espoon kulttuurikeskus,

Näyttelytila 21.8.–9.9.2018.

Vapaa pääsy.

› SUURTEN KASVIEN

YHTEISÖ

KARATALON TILA puille -näyttelyssä

esillä on Eeva Tervalan ja Juan Antonio

Muron teoksia. Näyttelyssä toinen

antaa tilaa puille ja toinen täyttää sitä

niillä. ”Tunnen lämmintä kunnioitusta

suurten kasvien yhteisöä kohtaan. Ihmiset

ovat aina rikkaasti ilmaisseet metsän

avulla mielenmaisemiaan ja sitä on

käytetty taitavasti ajatusten ja tuntemuksien

peilinä”, sanoo Eeva Tervala.

› 30.8.–1.10. Karatalo. Näyttelyn avajaiset

to 30.8. klo 17-19. Vapaa pääsy.

› LAVALLA

SAARA AALTO

USEISSA LAULUKILPAILUISSA

hyvin pärjännyt lahjakas tulkitsija

sijoittui toiseksi Iso-Britannian

X-Factor -kilpailussa vuonna

2016 ja oli Suomen Euroviisuedustaja

keväällä 2018. Konsertissa

kuullaan Saaran tunnetuimpia

kappaleita sekä uutta

materiaalia tuoreelta albumilta.

› Pe 19.10. klo 19 Tapiolasali.

Liput 32,50 e + toimitusmaksu,

Ticketmaster.

› ROHKEAA

PUHETTA ESPOON

TULEVAISUUDESTA

ESPOO TALKS on dynaaminen juttusarja,

joka tarjoaa oivaltavaa puhetta kaupunkikulttuurista

ja tulevaisuudesta.

Espoo Talks -juttusarjassa mikrofoniin

ovat tarttuneet vuorotellen eri alojen

rautaiset asiantuntijat ja tulevaisuuden

silminnäkijät. Kaupunkitapahtumat

Espoon ja Radio Helsingin yhteistyönä

syntyneessä juttusarjassa aiheina ovat

olleet muun muassa urheilukulttuuri,

luonto kaupungissa, yhteisöllisyys, julkinen

taide ja Espoo digikaupunkina.

Kuuntele esimerkiksi, kuinka

kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi

pohtii identiteetin merkitystä

kaupungille ja sen asukkaille.

› 10-osaisen sarjan viimeinen jakso

Radio Helsingissä ke 22.8. klo 10. Muut

jaksot podcastina: www.radiohelsinki.fi,

www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat tai

Urban Espoo -sovelluksesta.

› KOHTALOKKAAT

SÄVELET

TANGON PÄIVÄNÄ tarjolla on tangon

avointa kauneutta luovalle mielelle. Tapahtuma

on suunnattu niin tangofanaatikoille

kuin ensikertalaisillekin. Konsertti

saa argentiinalaiset ja suomalaiset

tanssimaan yhteistä tangoa. Eteläamerikkalainen

tango on julistettu YK:n

aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.

Tilaisuus alkaa avoimella tanssitunnilla

(sopii aloittelijoille). Konsertin järjestää

Agencia Latina -yhdistys.

› To 23.8.

klo 14–17,

Sellosali.

Kesto 3h,

sis.

väliajan.

› NOSTALGIAA

KINO RIIHESSÄ

VIELÄ EHDIT Talomuseo Glimsiin ennen

kesäkauden päättymistä. Sunnuntaina

26. elokuuta klo 15-16.30 erityisohjelmana

on luvassa Kino Riihi, jossa katsotaan

vanhoja filmejä tunnelmallisessa

riihessä.

› Glimsintie 1. Ohjelma sisältyy museon

pääsylipun hintaan.

› VINKIT PAREMPAAN

VOINTIIN

TULE KUUNTELEMAAN Voi hyvin -yleisöluentoa

ja poimi parhaat neuvot

omaan käyttöösi.

› Voi hyvin -yleisöluento ke 24.10.

klo 17–19. Espoon kulttuurikeskus,

Louhisali. Vapaa pääsy. Lisätietoja:

www.espoo.fi/hyvinvointi.

› KUTITUS PURJEHTII MERELLE

KUTITUS-FESTIVAALIN TEEMANA

ovat tänä vuonna merelliset seikkailut

sekä Itämeren ja ympäristön suojelu.

Suosittu lastentapahtuma tarjoaa

lapsiperheille monipuolista ohjelmaa

Espoon kulttuurikeskuksessa

Tapiolassa ja Lasten kulttuurikeskus

Aurorassa Järvenperässä. Osana

festivaalia nähdään muun muassa

Tanssiteatteri Hurjaruuthin Flora &

Fauna, joka yhdistää videotaidetta,

musiikkia ja tanssia sisäänsukellettavaksi

videotanssiteokseksi.

› Lasten

taidefestivaali

Kutitus

ke 3.10.

–su 7.10.

Ohjelmiston

varmistumista

voi seurata

Facebookissa

facebook.com/

kutitus

› HARVINAISTA

HUIPPUOOPPERAA

INTERNATIONAL OPERA Company Finland käynnistää

toimintansa huipputuotannolla Sellosalissa.

Vincenzo Bellinin harvoin esitetty Norma saa

ensi-iltansa 6. syyskuuta Ville Saukkosen ohjauksena.

› Esitykset: To 6.9. klo 19, la 8.9. klo 16 ja su 9.9. klo

18. Kesto 3 h, sis. väliajan. Liput alkaen 39/35/30 e

+ toimitusmaksu, Lippupiste. Ryhmät ja ennakkovaraukset:

info@teatro.fi / p. 040 528 8505.

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 13


MENOTÄRPIT ELOKUU–LOKAKUU

OLLI HÄKÄMIES

Vesipallo on yksi

liikuntalajeista,

jota pääsevät

tänä syksynä

kokeilemaan

myös omaa

lajiaan vielä

etsivät nuoret.

HARRASTAMAAN

KESKIVIIKKOISIN

Yläkoululaisten keskiviikkoiltapäivät on jatkossa varattu

harrastustoiminnalle. Tarjolla on monipuolisesti myös kokeilumahdollisuuksia,

jos omaa harrastusta ei vielä ole löytynyt.

ESPOON KAUPUNKI ottaa ensimmäisenä

Suomessa käyttöön kokeilun,

jossa kaikkien yläkoululaisten

koulupäivä päättyy keskiviikkoisin

viimeistään puoli kolmelta. Tavoitteena

on aktivoida nuoria liikuntaja

kulttuuriharrastusten pariin.

– Tavoitteellisesti harrastavien

nuorten harjoitukset on jatkossa

mahdollista järjestää jo

MONELTA

NUORELTA

UUPUU OMA

HARRASTUS

KOKONAAN.

iltapäivästä. Näin myös

heille jäisi ainakin kerran

viikossa enemmän aikaa

kavereille, läksyille ja

perheen kanssa yhdessäololle,

kun ilta olisi harrastuksista

vapaa, liikuntakoordinaattori

Camilo

Miettinen sanoo.

Toisaalta monelta nuorelta uupuu

oma harrastus kokonaan. Tähän on

tarjolla monenlaisia matalan kynnyksen

vaihtoehtoja, joita nyt keskitetään

nimenomaan keskiviikkoiltapäiviin.

– Nuorta ei sidota harrastamaan

koko lukukaudeksi jotain tiettyä lajia,

vaan hän voi käydä kokeilemassa eri

lajeja ja tavoitteena on, että moni

löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen,

Miettinen selittää.

LIIKUNTAHARRASTUK-

SISTA MUKANA on näin

aluksi yhdeksän lajia: jääkiekko,

luistelu, jalkapallo,

koripallo, salibandy, voimistelu,

uinti/vesipallo,

yleisurheilu sekä miekkailu.

Kulttuurista kiinnostuneille

on tarjolla mediataidepajoja,

joissa voi kokeilla valokuvausta,

videointia, äänieditointia,

greenscreen-tekniikkaa ja animaatioiden

tekoa. Työt toteutetaan noin

kuukauden mittaisina projekteina ja

mukaan voi hypätä aina uuden projektin

käynnistyessä.

– Mediataidepajat järjestetään

yhteistyössä Espoon kuvataidekoulun

kanssa. Pajat kokoontuvat

Entressen, Ison Omenan, Kalajärven,

Nöykkiön ja Sellon kirjastoissa,

Kaisa Koskela kulttuurin tulosyksiköstä

kertoo.

ILMOITTAUTUMINEN HARRASTUK-

SIIN on alkanut harrastushaku.fin

kautta. Tarjolla tulee olemaan myös

muita harrastusvaihtoehtoja, kuten

biljardia, musiikkia, vloggausta, kokkausta,

kädentaitoja ja graffiteja.

Harrastekokeilut ovat maksuttomia.

TIINA PARIKKA

KATSO LISÄÄ:

HARRASTUS-

HAKU.FI

HARRASTUS-

TARJONTAA:

LIIKUNTA:

› jääkiekko

› luistelu

› jalkapallo

› koripallo

› salibandy

› voimistelu

› uinti/vesipallo,

› yleisurheilu

› miekkailu

KULTTUURI:

› valokuvaus

› videointi

› äänieditointia

› greenscreen-tekniikka

› animaatiot

NUORISOPALVELUT:

› biljardi

› pingis

› tyttökerho

› räppipaja

› dj-paja

› video + vloggaus

› leivonta + kokkaus

› valokuvaus

› kädentaidot: keramiikka,

tekstiili, puu, metalli

› konsolipelit

› leffoja

› karaoke

› mopopaja

› teatteri

› katutaide

› Pokemon Go

› liikuntakokeiluja

14


OIVALLUS

Espoossa on

turvallista liikkua

Espoon liikenneturvallisuus on parantunut

nyt seitsemän vuotta peräkkäin.

Turvallisuuteen vaikuttavat kaavoitusratkaisut,

tieverkoston kehittäminen

ja asukkaiden palautteen perusteella

tehdyt yksilölliset ratkaisut.

TEKSTI Tiina Parikka

1

Espoon kaupunkirakenne on omiaan edistämään liikenneturvallisuutta.

Turvallisia ratkaisuja luodaan jo asemakaavoituksessa,

katujen suunnittelussa ja rakentamisessa. Koska

Espoossa kaupungin kasvu on pystytty tekemään uusille alueille,

turvallisuus ja kasvava liikenne on päästy huomioimaan jo kaavoitusvaiheessa.

Kevyelle liikenteelle on voitu esimerkiksi rakentaa

ali- ja ylikulkuja, jolloin riskipaikkoja on pystytty vähentämään.

2

Päätieverkon, kuten Länsiväylän, Turunväylän ja kehäteiden

(Kehä I, II ja III) kehittäminen yhdessä Liikenneviraston

ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on merkittävästi

vähentänyt liikenneonnettomuuksia. Kehä I:llä Turunväylän

ja Helsingin välillä liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut

Espoossa toteutettujen parannustoimenpiteiden, kuten kaistojen

lisäämisen, jälkeen ja etenkin, kun toimenpiteet Helsingissä välillä

Espoon raja – Vihdintie valmistuivat keväällä 2017. Vuonna 2008

välillä Turunväylä – Helsingin raja liikenneonnettomuuksia tapahtui

24 ja vuonna 2017 viisi.

3

Onnettomuuksien seurannalla, tilastoinnilla ja analysoinnilla

kerätään tietoa niistä kohteista, joissa turvallisuutta

parantavia toimia tarvitaan kaikkein eniten. Myös asukkaiden

yhteydenotot ja aloitteet ovat tässä merkittävässä roolissa.

Esimerkiksi toukokuussa Espoon peruskoululaisten vanhemmat

kutsuttiin vastaamaan kyselyyn lapsensa koulumatkan turvallisuudesta.

Saatujen vastausten perusteella on listattu noin 250 kohdetta,

joiden turvallisuustilanne on kartoitettu kesän aikana. Suurimmaksi

riskien aiheuttajaksi nousi kuitenkin autoilijoiden käyttäytyminen

liikenteessä.

KESKIMÄÄRÄISTÄ VÄHEMMÄN

ONNETTOMUUKSIA

ASUKASLUKUUN SUHTEUTETTUNA Espoossa tapahtuu noin 60

prosenttia vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa

keskimäärin.

Vuonna 2017 poliisin tilastojen mukaan Espoossa tapahtui kaikkiaan

353 liikenneonnettomuutta, joista noin 25 prosenttia johti

henkilövahinkoihin (89 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa

kuoli kuusi ja loukkaantui 112 henkilöä.

Vuonna 2017 tapahtuneista onnettomuuksista noin 50 % tapahtui

maanteillä ja 38 % katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla

tapahtui noin 12 % kaikista onnettomuuksista.

Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia oli 17 %

(31 kpl) kaikista onnettomuuksista.

Det är säkert att

röra sig i Esbo

Trafiksäkerheten i Esbo har blivit bättre sju år i rad.

Faktorer som påverkar säkerheten är planlösningar,

utveckling av vägnätet och individuella lösningar

som gjorts utgående från invånarnas respons.

TEXT Tiina Parikka

FÄRRE OLYCKOR ÄN I

GENOMSNITT

I RELATION till antalet invånare inträffar

det omkring 60 procent färre trafikolyckor

i Esbo än i hela landet i genomsnitt.

Enligt polisens statistik inträffade det i

Esbo år 2017 totalt 353 trafikolyckor, av

vilka ungefär 25 procent ledde till personskador

(89 st.). I olyckor som ledde

till personskador dog sex personer och

skadades 112 personer.

Av olyckorna som inträffade 2017

skedde ungefär 50 procent på landsvägarna

och 38 procent på gatunätet.

Omkring 12 procent av alla olyckor inträffade på privatvägar och övriga

trafikområden. Andelen fotgängar, cykel- och mopedolyckor av alla olyckor

var 17 procent (31 st.).

1

Stadsstrukturen i Esbo bidrar till att främja trafiksäkerheten.

Säkra lösningar skapas redan i planläggningen, planeringen och

byggandet av gator. Eftersom det i Esbo har varit möjligt att

rikta tillväxten av staden till nya områden har det även varit möjligt att

redan i planläggningsskedet beakta säkerheten och den ökande trafiken.

Det har till exempel byggts under- och överfarter för gång- och

cykeltrafiken, vilket har minskat antalet riskplatser.

2

Utvecklingen av huvudvägnätet, till exempel Västerleden,

Åboleden och ringvägarna (Ring I, II och III) tillsammans med

Trafikverket och Nylands NTM-central har märkbart minskat

antalet trafikolyckor. Antalet trafikolyckor på Ring I på avsnittet mellan

Åboleden och Helsingfors har minskat till följd av de förbättringsåtgärder

som genomförts i Esbo, exempelvis flera filer, och särskilt

sedan åtgärderna i Helsingfors på avsnittet Esbo gräns – Vichtisvägen

slutfördes våren 2017. År 2008 inträffade det på avsnittet Åboleden–

Helsingfors gräns 24 trafikolyckor och år 2017 var antalet fem.

3

Genom uppföljning, statistikföring och analys av olyckor

samlar man in information om de objekt som har det största

behovet av åtgärder som förbättrar säkerheten. Även meddelanden

och initiativ från invånarna spelar en viktig roll i detta. Som

exempel kan nämnas att föräldrarna till grundskoleeleverna i Esbo inbjöds

i maj att svara på en enkät om hur säker barnens skolfärd är. Utgående

från svaren har en förteckning gjorts upp över cirka 250 objekt

vars säkerhetssituation ska kartläggas under sommaren. Den största

orsaken till risker visade sig dock vara bilisternas beteende i trafiken.

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 15


HELMI

Meidän

Aurora

AURORA ON KASVANUT

TÄYTEEN KUKOISTUKSEEN

Espoo-päivän tapahtumat

Aurorassa

järjestetään yhdessä

kaupunkilaisten kanssa.

#tehdäänyhdessä

LASTEN KULTTUURIKESKUS Pikku-

Auroran pihamaa on ollut kesän ajan

työmaa-aluetta. Espoo-päivänä ovensa

jälleen virallisesti avaavan keskuksen

nimi muuttuu samalla Lasten

kulttuurikeskus Auroraksi.

Nimen paikka on saanut entisen

omistajansa, Aurora Karamzinin (os.

Stjernvall) mukaan. Espoon kaupunki

osti Järvenperän kylän tilan Aurorasommarhemmet

vuonna 1982, mutta

se oli pitkään kylmillään ja käyttämättömänä,

kunnes Pikku-Auroran hankesuunnitelma

vuonna 2000 lähti

vauhdilla käyntiin.

TILAN KOLMESTA rakennuksesta peruskorjattiin

ensin Taidetaloksi nimetty

päärakennus vuonna 2003 ja

kymmenen vuotta myöhemmin Tilanhoitajantalo.

Viimeisen, Meijeritalon,

korjaustyöt saatiin valmiiksi vuoden

2017 lopulla ja tänä kesänä on

siis tehty pihapiirin uudistus.

– Ajattelemme, että kulttuurikeskuksen

taloilla on kaikilla jatkossa

oma henki ja sisällöllinen teemansa:

Taidetalo on taiteen, tekemisen ja

luovuuden talo ja Tilanhoitajantalo

on kohtaamisten, avoimen toiminnan,

osallisuuden ja yhteistyön

talo. Meijeritalon toiminta painottuu

esittävään taiteeseen, kokous- ja

seminaarikäyttöön sekä yksityiseen

juhlakäyttöön, kulttuurituottaja

Johanna Kallioaho sanoo.

Aurora on lasten ja perheiden

talo, jossa on tarjolla ohjelmaa myös

aikuisille. Lisäksi tiloja vuokrataan

kaupunkilaisten omiin tapahtumiin.

Se on myös Suomen lastenkulttuurikeskusten

liiton jäsen. TIINA PARIKKA

16


KULTTUURIKESKUS PIKKU-AURORA

AURORA HAR SLAGIT UT I FULL BLOM

GÅRDEN FRAMFÖR Barnkulturcentret

Lilla Aurora har varit en byggarbetsplats

under sommaren. Centret slår

officiellt upp sina dörrar på nytt på Esbodagen

och byter samtidigt namn till

Barnkulturcentret Aurora.

Stället har fått sitt namn efter sin

forna ägare Aurora Karamzin (f. Stjernvall).

Esbo stad köpte gården Aurorasommarhemmet

i byn Träskända år

1982, men gården stod länge tom och

oanvänd tills projektplanen för Lilla

Aurora fick en rivstart år 2000.

AV DE tre byggnaderna på gården sanerades

först karaktärsbyggnaden år

2003 som fick namnet Konsthuset och

tio år senare Inspektorshuset. Renoveringen

av den sista byggnaden, Mejerihuset,

slutfördes i slutet av 2017

och i sommar har alltså gårdsplanen

byggts om.

– Vår tanke är att kulturcentrets hus

i fortsättningen alla ska ha en egen atmosfär

och ett innehållsmässigt tema:

Konsthuset är ett hus för konst, skapande

och kreativitet och Inspektorshuset

är ett hus för möten, öppen verksamhet,

deltagande och samarbete. I

mejerihuset ligger fokus på scenkonst,

på möten och seminarier samt på privata

fester, säger Johanna Kallioaho.

Aurora är ett hus för barn och familjer

som erbjuder program även för

vuxna. Dessutom hyrs lokalerna ut för

stadsbornas egna evenemang. Centret

är medlem av Förbundet för barnkulturcenter

i Finland.

TIINA PARIKKA

3/2018 ESPOO-LEHTI >> 17


PALVELU

75 000

KÄVIJÄÄ VIIME

VUONNA.

LÄTYNPAISTOA

LAULUN LOMASSA

Espoo-päivänä Heikintorilla

helähtää taas ikivihreä

jos toinenkin, kun Espoon

Mieslaulajat laittavat lauluksi.

Kahden setin ohjelmiston

lisäksi myös lettupannu on

tuttuun tapaan tulilla.

TEKSTI Hanna Ojanpää

TIMO PORTHAN

Vielä ehdit

mukaan!

Tapahtumia voi ilmoittaa

aina Espoo-päivään asti.

Jos Espoon Mieslaulajien

puheenjohtaja Tero

Turkka saisi päättää, 25.8.

olisi 22 astetta, poutapilveä

ja tyyntä. Kuoron taiteellinen johtaja

Helge Kõrvits ei lähde veikkailemaan

lämpötiloja vaan on valinnut

ohjelmistoon sään kestäviä

kappaleita.

– Ohjelmistossa on paljon tuttuja

evergreenejä, jotka varmasti tempaavat

kuulijakunnan mukaansa.

Ulkoilmakonserteissa on tärkeää,

että ei laula liian kovaa, jotta ääni ei

rasitu. Mutta kyllä sen silti kropassa

pitää tuntua, Kõrvits toteaa.

Espoon Mieslaulajien pääkuorossa

on 45 laulajaa ja sotaveteraaniperintöä

ylläpitävässä seniorikuorossa

15. Espoo-päivänä kuoron vahvuus

on reilun parinkymmenen laulajan

luokkaa. Kõrvits pitää tapahtumaa

kuorolle mukavana syksyn

avauksena, mutta myös hyvänä tapana

tehdä toimintaa tutuksi ihan

käytännön tasolla.

SATOJA TAPAHTUMIA. Espoo-päivää

vietettiin ensimmäisen kerran

vuonna 1992 ja jokavuotisena kaupunkitapahtumana

se on toteutettu

vuodesta 2010 lähtien.

– Espoolaisina olemme tietysti

mukana, kun täällä tapahtuu,

Turkka tiivistää ja kertoo, että kuoro

on ollut mukana Espoo-päivässä

vuodesta 2008 lähtien.

Espoo-päivää vietetään ympäri

kaupunkia erilaisin tapahtumin.

Viime vuonna Espoo-päivä oli suurempi

kuin koskaan: 75 000 kävijää

vieraili lähes 300 tapahtumassa.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi

Espoo-päivä oli vuonna 2017 ainutkertaisen

laaja ja yksi suurimmista valtakunnallisen

Yhdessä-viikonlopun ohjelmista.

Espoopäivää

oli tekemässä

yli 3 000 ihmistä.

Tänä vuonna tapahtuma

järjestetään kaksipäiväisenä 24.-

25.8. Tapahtumien ilmoittaminen

on jo alkanut ja niitä voi ilmoittaa

aina tapahtumapäivää asti.

Espoon Mieslaulajien teltta Heikintorilla

on lauantaina avoinna klo

11-13. Noin puolen tunnin mittaiset

lauluesitykset ovat kello 11 ja 12.

Lettuja on siis saatavilla myös tänäkin

vuonna. Kuuluvatko letut Espoon

Mieslaulajien repertuaariin

muulloinkin:

– Eivät, yksinoikeudella Espoo-päivänä

Tapiolassa.

LAULU EI VANHENE KOSKAAN. Viimeistely

Espoo-päivän konserttia

varten tehdään elokuun alussa

kahden päivän laululeirillä.

– Ensin päivitämme

kesän kuulumiset, valitsemme

letunpaistajat ja

sitten annamme kuulua, Kõrvits

kertoi juhannuksen alla.

–Jos laulaminen kiinnostaa, kannattaa

ehdottomasti tutustua toimintaamme

ja ostaa vaikkapa levy

mukaan kojultamme.

Ensi vuonna Espoon Mieslaulajat

juhlii 40-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden

kunniaksi kuoro suuntaa

keväällä 2019 kahden viikon esiintymismatkalle

Japaniin. Kuriositeettina

mainittakoon, että yhtenä konserttipäivänä

on kulunut tasan 100

vuotta, kun Suomi ja Japani loivat

diplomaattisuhteet keskenään.

Vaikka kuorossa arvostetaankin

perinteitä, myös muutoksiin suhtaudutaan

suopeasti. Tänä vuonna

se tarkoittaa hieman viimekertaista

paksumpaa lettutaikinaa.

18


Laulavat letunpaistajat

löytyvät

tänäkin vuonna

tutusta paikasta

Heikintorin

kulmasta.

Käy ainakin näissä:

PERJANTAI 24.8.

NALLEPOLKU – SATUJEN SILTA

› Nallepolku kuljettaa kävijät satujen

maailman toiminnalliselle retkelle

loppukesän luontoon.

★ Ystävyyden silta, Espoonlahti,

klo 9–11.30.

KEPPARIRATA

› Tuo oma keppari tai lainaa meiltä. Rata

löytyy ulkoterassilta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Säävaraus.

★ Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus,

Suomenojan kauppa, klo 9–13.

STREET FOOD & PIENPANIMOT

MAKUJEN TAPIOLASSA

› Katuruokatapahtuma tuo ruokakulttuurin

iloa Tapiolan keskustaan. Ruokarekat

ja paikalliset yrittäjät täyttävät

kadut herkuillaan. Tule maistamaan

myös Espoon pienpanimoiden lanseeraamaa

uutta Tapiola-olutta!

★ Tapiolan keskus, Tuulikinsilta /

Tapionaukio, klo 11–19.

KUUTAMOTANSSIT, KIRPPUTORI

JA MYYJÄISET

› Soukassa vietetään upea päivä elävän

musiikkin parissa, herkutellaan kahvion

antimilla ja tutkitaan kiinnostavia kirpputori-

ja myyjäispöytiä. Sateisen sään sattuessa

siirrytään sisätiloihin.

★ Soukan elä ja asu -seniorikeskus

klo 16–20.30.

KATSO KOKO

OHJELMA:

ESPOOPAIVA.FI

LAUANTAI 25.8.

VOIMAJOOGA:

AURINGONTERVEHDYS

› Tutustutaan voimajoogaan, jolla on

lihaksia pidentävä ja vahvistavakin

vaikutus. Mukava tapa aloitta päivä.

★ Tanssistudio Liike, klo 9–9.45.

KELLOSEPPÄKOULULLA

AVOIMET OVET

› Esillä yksilöllisesti valmistettuja kelloja,

luokissa voit seurata opiskelijoiden työskentelyä,

yleisöluento kellon valmistuksesta

klo 11, vanhojen jalometallileimojen

tunnistusta, workshopissa voi kokeilla

kellojen perlage-tekniikkaa.

★ Kelloseppäkoulu, klo 10–14.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ

HALTIASSA

› Päivän teemana on sienet: reseptejä,

tiedesienestystä, musiikkia, retkiä,

maistiaisia, leikkejä, sieninäyttely.

★ Suomen luontokeskus Haltia ja lähiympäristö,

klo 11–15.

ESPOO RANTAMARATON,

YHTEISLENKKI

› Tule tutustumaan syyskuussa juostavan

Espoo Rantamaratonin kauniiseen

reittiin. Voit juosta koko reitin (21,1

km) tai tutustua kympin lenkkiin. Valittavana

useampia vauhtiryhmiä. Katso tarkemmin

www.rantamaraton.fi

★ Otaniemen urheilukenttä, klo 11–13.

SAMULI PENTTI SAMULI PENTTI JUSSI HELLSTEN

Forneldarnas natt eli muinaistulien

yön leimua.

Trapesan Catwalk nähtiin Espoopäivässä

2017.

SAARA VANHALA

ELOKUUN

ALUSSA

MUKANA ON JO

192

TAPAHTUMAA.

SAMULI PENTTI

Nuori Espoo -live-esitys.

ESPOO > 19


VI I ESBO

Stadsteaterns Erik Söderblom

VILL GÖRA ESBO TILL

KULTURELLT CENTRUM

Av teatrarna i huvudstadsregionen har Esbo Stadsteater de bästa möjligheterna

att svara mot dagens utmaningar, säger Erik Söderblom, teaterns chef sedan ett år.

När Stadsteatern småningom får nya utrymmen kan Esbo bli en enastående kulturstad,

då man kan den ta emot de internationella storsatsningar som nu går Finland förbi.

Esbo Stadsteater marknadsför

sig som landets internationella

scen – ”The

International Theater of

Finland”. Teatern satsar på både inhemska

och utländska gästföreställningar

vid sidan av sina egna produktioner.

Sverige och Estland är

särskilda partnerländer för gästspel.

Stadsteatern har ingen fast anställd

ensemble, utan engagerar konstnärer

projektvis, vilket ger flexibilitet

i planeringen.

– Finland blir allt mer internationellt;

i huvudstadsregionen bor nu

fler personer som kommunicerar

med omvärlden på engelska än det

finns invånare i Åbo. Esbo är i praktiken

ett trespråkigt område, konstaterar

Söderblom.

– Hittills har de engelskspråkiga

inte haft någon egen teaterscen.

Från hösten kommer alla våra finskspråkiga

föreställningar att översättas

och textas till engelska. Utländska

gästföreställningar som textats

på finska textas i fortsättningen

både på finska och engelska.

DEN TALTEATER

VI HAFT BLANDAS

MED FYSISKT

UTFÖRANDE,

MUSIK, CIRKUS

OCH DANS.

– INTERNATIONELLT är hela scenkonstfältet

i stark förändring där

olika konstformer blandas. Den talteater

vi haft blandas med fysiskt

utförande, musik, cirkus och dans.

Med den nya teknologin får den virtuella

verkligheten en större roll,

säger Söderblom.

– Sådana föreställningar begränsas

av utrymmet. I huvudstadsregionen

finns inte en enda tillräckligt

stor scen som kan ta emot internationella

storsatsningar – de närmaste

finns i Tallinn och Stockholm.

De stora teaterscenerna och operan

i Helsingfors har sin fasta repertoar

och kan inte plocka in gästspel.

– Esbo har alla möjligheter att bli

en föregångare. Konstlivet kräver

20


RESUMÉ

TIMO PORTHAN

fokus och staden har gått in för att

koncentrera kulturlivet till Hagalund

med konstmuseet Emma och Esbo

kulturcentrum, med Tapiola Sinfonietta

och Esbo Stadsteater, säger

Söderblom.

STADSTEATERN uppför sina egna produktioner

i Norrskenshallen, medan

gästföreställningar visas i Louhisalen i

Kulturcentret. Inom några år ska Kulturcentret

genomgå en omfattande

renovering och utbyggnad. När det

öppnar igen 2025 får Stadsteatern

förutom Louhisalen en egen stor sal

som ersätter Norrskenshallen.

KULTUREN OCH DEN

EKONOMISKA

SEKTORN BEHÖVER

VARANDRA.

Enligt Söderblom är spelutrymmena

i Norrskenshallen acceptabla,

men huset är inte byggt för teaterbruk

och särskilt publikutrymmena

kunde vara bättre. Den nya salen får

upp till 700 platser och är skräddarsydd

för Stadsteatern.

– Byggprojektet ger en enastående

möjlighet. Sedan senaste höst

har vi fört dialog med stadens byggnadsavdelning

om hurdan teatern

borde vara. En teater är dels en

byggnad, dels verksamhet – som ett

instrument: det räcker inte med att

bygga en violin, man måste också få

den att klinga.

I juni offenliggjordes fem grupper

som går vidare i en arkitekturtävling

för det nya Kulturcentret. Vilket

förslag som vinner avgörs i början

av 2019.

– Om allt lyckas kommer Esbo

att vara något helt annat än i dag:

ett centrum för en viss typ av kultur

i Finland. Kulturen och den ekonomiska

sektorn behöver varandra,

säger Söderblom.

I HÖSTENS repertoar på Esbo Stadsteater

finns ett par gästspel som kan

noteras litet extra.

Zacharias Topelius 200-årsjubileum

uppmärksammas den 5

november i musikdramat ”Snökungen

och den svarta madonnan” –

en uppsättning av operaföreningen

och stadsorkestern i Seinäjoki.

– Det är ett slags sceniskt oratorium

baserat på Topelius egna

texter, skrivna och uppförda på

finska, svenska, tyska och latin. Föreställningen

textas till finska och

svenska.

I november visas tre gånger

samproduktionen ”All the Sex I’ve

Ever Had”, som dras av den kanadensiska

gruppen Mammalian Diving

Reflex. På scenen är helt vanliga

äldre finländare som berättar allt

om sitt sex- och kärleksliv.

– Vem som helst som är minst

65 år kan anmäla sig frivillig och gå

med i produktionen, uppmuntrar

Söderblom.

HARRIET ÖSTER

Delta på ditt eget sätt

ESBOS målsättning är att

stadsborna ska kunna delta i

handlingar som de upplever

som viktiga och påverka sin

stads ärenden och framtid.

Esbo erbjuder många möjligheter

till detta.

– Vi utvecklar verktyg

och rutiner med vilka kommuninvånarnas

initiativ och

idéer kan föras vidare och

förfaranden för att förmedla

information som erhållits

av invånarna till beslutsfattande,

säger utvecklingschef

Tuija Norlamo.

En stor del av stadsbornas

möjligheter att delta är lagstadgade.

Framläggande av

planförslag som hänför sig

till markanvändning, dvs.

planläggning, och rätten

att framföra sin åsikt säkerställs

redan i lagen. Delaktiga

i planärenden är alla på vars

boende, arbete eller övriga

förhållanden planen eventuellt

inverkar.

– De vardagliga rutinerna

är inte närapå alltid uppbyggda

så att de stöder deltagande,

istället har de långsamt

utformats under tidens

gång. Inom utvecklingsprogrammet

Invånarna deltar

funderar man på hur delaktighet

och deltagande blir en

del av verksamhetskulturen

och inte ett påklistrat handlingssätt,

säger Norlamo.

Enligt medlemmarna i

teamet för miljödesign Niko

Riepponen, Martta Pirttioja

och Iira Niemeläinen

är det i regel vuxet folk som

deltar i invånarforumen,

unga och invandrare fås att

delta genom att man besöker

dem.

Miljödesignerna förverkligar

inte invånarnas förslag

utan hjälper istället invånarna

att själva förverkliga

sina utvecklingsprojekt.

- Vi utreder finansieringsmöjligheter

och för samman

nya samarbetsparter. Vi kan

till exempel hjälpa till med

att göra en ansökan om understöd

till kulturnämnden

eller utreda om det krävs tillstånd

för ett projekt. Om vi

inte själv vet, tar vi reda på

vem det är som vet, lovar Iira

Niemeläinen.

Deltagandet gäller även

utveckling av stadens

tjänster. De bästa experterna

på tjänsterna är personerna

som använder dem.

Av den här orsaken utnyttjar

man inom social- och hälsotjänster

erfarenhetsexperters

personliga information

inom utvecklingen av tjänsterna.

– Via dem får vi erfarenhetsinformation

till beslutsfattarna

och personerna

som utför klientarbete, säger

Marjo Järvinen, projektchef

för projektet för förebyggande.

JUHA PELTONEN

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 21


VAPAALLA

UUSIKUMMUN KOULUN

RAKENNUSTÖITÄ VOI

SEURATA TÄÄLTÄ:

bit.ly/2Lv2DdI

TESTAA TIETOSI | TUNNETKO ESPOON?

1. Kuinka monta ruotsinkielistä

peruskoulua on Espoossa?

2. Kuinka monella kielellä

Espoossa annetaan opetusta

kotimaisten kielten lisäksi?

3. Mikä oli alin lukuaineiden

keskiarvo, jolla Espoossa pääsi

tänä vuonna lukioon

opiskelemaan?

4. Mikä taho vastaa Espoossa

ammatillisesta koulutuksesta ja

aikuiskoulutuksesta?

5. Minkä kahden ammattikorkeakoulun

toimipisteitä löytyy Espoosta?

6. Mitä ovat ESKO ja ARKKI?

7. Milloin Espoossa vietetään tänä

syksynä syyslomaa?

1. 11. 2. 41 kielellä. 3. 7,75. 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. 5. Metropolia (Leppävaarassa)

ja Laurea (Leppävaarassa ja Otaniemessä). 6. ESKO on Espoon esittävän taiteen koulu,

jossa tarjotaan teatteri- ja sirkustaiteen opetusta. ARKKI on Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu,

jossa voi opiskella laajan oppimäärän arkkitehtuurin perusopintoja. 7. Viikolla 42, 15.-19.10.

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIVOJA

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 15.10. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

22


ESPOOLAINEN

LUKUINTOA POJILLE

Poikien pitkäjänteinen lukeminen on vähentynyt, ja se kilpailee huomiosta pelien ja

elokuvien kanssa. Mutta #pojatkinlukee, kun kirjasta löytyy tarpeeksi kiinnostava tarina.

MATIAS PYLVÄNÄINEN, 12, tietää

paljon möröistä. Ensimmäisellä

luokalla hän luki koulun kirjahyllystä

Mörköjen käsikirjan. Parin

vuoden päästä kirjastosta löytyi

jännittävä Mörkövahti ja sen kakkososa

Mörköreitti.

– Mörkövahdissa on hyvät henkilöt,

ja vinkistäni myös luokkakaverini

alkoivat lukea sitä, Ymmerstan

koulua käyvä Matias

kertoo.

– Tykkään myös Neropatin päiväkirjoista,

niissä on hauskoja hahmoja

ja tuttuja tilanteita.

Matiaksen kotikirjahyllystä

löytyy kirjoja myös hänen toisella

äidinkielellään, unkariksi.

– Suosikkini on äidin vanha

A Pál utcai fiúk (Koulupoikia).

Siinä pojat taistelevat alueesta,

jolla haluavat pelata jalkapalloa.

KIRJOILTA VAADITAAN kiinnostavaa

sisältöä. Kirjastoneuvoja Petri

Saarelan, 34, mukaan poikien pitkäjänteisempi

lukeminen on vähentynyt

erilaisen ruutuajan lisääntymisen

myötä. Saarelan mukaan

pojat innostuvat huumori-,

fantasia-, tieteis- ja tietokirjallisuudesta

sekä kauhusta, jännityksestä

ja etsivätarinoista.

– Ehdotan pojille kirjoja, joissa

on modernia kieltä, iskevää dialogia

ja melko nopeasti etenevä

juoni, Sellon kirjaston Lastenmaassa

työskentelevä Saarela

sanoo.

Poikia houkutellaan lukemaan

myös kirjaston tapahtumilla

tuomalla esimerkiksi scifitapahtuman

yhteyteen scifikirjallisuutta.

Sosiaalisessa mediassa kulkee

#pojatkinlukee-kampanja, ja

poikien kiinnostusta kirjojen

tarinoita kohtaan herätellään

kirjavinkkauksissa.

– Poika saattaa esimerkiksi

fanittaa peliä, joka perustuu kirjasarjaan.

Peleihin löytyy myös pelimaailman

taustoja laajentavia ja

pelitaktiikoita opastavia kirjoja.

MATIAS LUKEE koulussa lukutunneilla,

kotona sohvalla ja kirjastoissa.

Nyt hän selailee Kauniaisten

kirjastossa Siri Pettersenin

Kuplaa.

– Luen pari kirjaa kuukaudessa.

Kirjasarjoista lainaan seuraavan

osan, uusista kirjoista katson ensin

kansikuvan ja takakansitekstin.

Kuplan jälkeen aion lukea Morriganin

koetukset, jota sanotaan uudeksi

Harry Potteriksi. Potterit isä

jo lukikin minulle ja isoveljelleni

iltasaduksi. PIRITTA PORTHAN

Matias

Pylvänäinen

viihtyy hyvin

kirjojen

parissa.

Alkukesästä

käteen

tarttui Siri

Pettersenin

Kupla.

PETRI SAARELAN

KIRJAVINKIT POJILLE:

› Riina ja Sami Kaarla: Arttu Tirttu herää henkiin

› Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62-sarja

› Niel Gaiman: Onneksi oli maitoa

› Jari Mäkipää: Masi Tulppa: Pääsy kielletty!

› Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja -sarja

› Patrick Ness: Hirviön kutsu

ESPOO-LEHTI 3/2018 >> 23

TIMO PORTHAN

More magazines by this user
Similar magazines