ViisasRaha 7/18

omnipress
  • No tags were found...

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

TIMO ROTHOVIUS: OSAKESÄÄSTÖTILI ON PUUTTEINEENKIN HYVÄ UUDISTUS s. 3

Lehti suomalaiselle sijoittajalle

7 | 2018 Hinta 9,50 €

YIT

Kari Kauniskangas

pitää aistit avoinna.

Oma hankekehitys on

yhtiön tuloskone.

VALOKEILASSA s. 10

Springvest tutki:

Sijoittajat eivät tunne

listaamattomia

KASVUYHTIÖT s. 21

Finanssiala varautuu

Kyberisku kaataisi

maksuliikenteen

TURVALLISUUS s. 16

OPn Katja Taponen:

Sata miinus ikä

ei enää toimi

RAHASTOVIERAS s. 39


Osakesäästäjät

KATSO

JÄSENEDUT

OSAKELIITTO.FI/

JASENYYS

Osakesäästäjät on

valtakunnallinen

sijoittajien yhteisö,

joka auttaa sijoittajia

vaurastumaan.

Tarjoamme Sinulle

lisäarvoa riippumattoman

tiedon, sijoitusosaamisen

ja rahanarvoisten

jäsenetujen muodossa.

1

2

3

Edunvalvonta

Yksityissijoittajan

aseman

edistäminen.

Tapahtumat

Laadukkaat koulutukset

ja tilaisuudet

yhtiöiden kanssa.

Jäsenedut

Etuja kaupankäynnistä,

talouslehdistä ja

sijoituspalveluista.

Piensijoittajan asialla

Jäsenemme pilotoivat visiotamme

Jokaisella on mahdollisuus kestävään taloudenhallintaan. Haluamme,

että piensijoittajalla on kustannustehokkaat sijoitusratkaisut ja laadukasta

informaatiota tarjolla. Kumppanimme mahdollistavat tämän jäsenetujemme

kautta.

Liity jäseneksi ja osaksi aktiivista yhteisöä!

Voit liittyä jäseneksi Osakesäästäjien kotisivujen lomakkeen kautta

www.osakeliitto.fi/jasenyys/liity-jaseneksi

tai postittamalla tämän lehden sivulla 50 olevan kupongin.

Yhteistyössä

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITTO | SÄHKÖPOSTI: TOIMISTO@OSAKELIITTO.FI | WWW.OSAKELIITTO.FI


PÄÄKIRJOITUS

Osakesäästötilille

hallituksen hyväksyntä

Osakesäästötilin kohtalosta saatiin

hallituksen päätös: hyväksytty! Tätä

on pitkään kaivattu, vaikka päätökseen

sisältyykin yksi ikävä yllätys.

Tilin idea on siis se, että omistaja

saa sekä myyntivoitot että osingot

ilman välittömiä veroja tilin sisälle ja veroja maksetaan

myöhemmin varoja nostettaessa. Tällöin

tietenkin osinkoverohuojennus ja hankintamenoolettama

jäävät hyödyntämättä.

Itse ehdotimme vaihtoehdoksi mallia, jossa

osingoista maksetut verot olisi saanut vähentää tuloverotuksessa,

jolloin tilimalli olisi ollut osinkojen

verotuksen suhteen neutraali. Tässä suhteessa se

olisi ollut edullisempi kuin rahastot ja kuorisopimukset,

mikä selittänee ajatuksen hylkäämisen.

Tilillä sallittuja instrumentteja ovat ainoastaan

suorat osakesijoitukset. Se on sinänsä hyvä, koska

rahastoissahan saa samat edut muutenkin.

Pettymys hallituksen esityksessä on tilille

asetettu 50 000 euron katto. Mistä se on

ilmestynyt? Etukäteen siitä ei ainakaan

meillä ollut mitään tietoa, eikä siitä julkisuudessa

keskusteltu millään lailla. Myöskään

esimerkiksi muissa Pohjoismaissa tällaista

kattoa ei ole.

Ilmeisesti joku, joka pelkäsi kuorisopimusten

suosion laskua, onnistui

viime metreillä lobbaamaan

tällaisen ehdon ilman, että hallitus

olisi kysynyt avoimesti

muiden mielipidettä asiasta.

Suomessa elinkeinoelämän

etuja ilmeisesti pidetään

tärkeämpinä kuin vaikkapa

Ruotsissa. Se voi toisaalta

olla hyväkin, esimerkiksi

pääkonttorien sijaintia harkittaessa


Tilillä oleva pääoma saa toki kasvaa tuota

summaa suuremmaksi ilman ylärajaa, ja ilman välitöntä

verotusta sijoitukset kasvavatkin nopeasti.

Tilillä ei myöskään ole mitään nostorajoitteita, ja

veroa maksetaan vain tuotoista.

Lopullista varmuutta tilin käyttöönotosta ei

tosin vieläkään ole. Aloitus on asetettu vuoteen

2020, ja sitä ennen meillä on eduskuntavaalit.

Kaikki oppositiopuolueet eivät välttämättä suhtaudu

siihen kovin positiivisesti, mitä saa kyllä ihmetellä,

koska tilin avulla edes kaikkein pienimmät

osakesäästäjät saadaan verotuksellisesti lähemmäksi

suuria sijoittajia.

Pelkään vain, että tili on seuraavissa hallitusneuvotteluissa

kauppatavaraa, josta on helppo luopua.

Näinhän on aina käynyt pienten osinkojen verohuojennuksellekin.

Kuitenkin tili kaikkine puutteineenkin olisi hyvä

lisä Suomen pääomamarkkinoille. Ja kaikki ansiotuloja

saavat, älkää unohtako PS-tiliä. Se on

edelleenkin ylivoimaisesti edullisin tapa

säästää eläkettä varten, eikä tietenkään sulje

näitä muitakaan vaihtoehtoja pois!

TIMO ROTHOVIUS

päätoimittaja

LOPULLISTA

VARMUUTTA

TILIN KÄYTTÖÖN-

OTOSTA EI

VIELÄ OLE.

Viisas raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle

JULKAISIJA Osakesäästäjien Keskusliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Timo Rothovius, timo.rothovius@osakeliitto.fi KUSTANTAJA JA TOIMITUS Omnipress Oy,

p. 09 454 0445, omnipress.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen, kimmo.kallonen@omnipress.fi TOIMITUSSIHTEERI Hanna Leino, hanna.leino@

omnipress.fi MEDIAMYYNTI Pirkko Virtanen, p. 0400 600 842, pirkko.virtanen@pirkonmediamyynti.fi ISSN 1797-3503 OSOITTEET Osakesäästäjien

Keskusliitto, toimisto@osakeliitto.fi JAKELULEVIKKI 24 500 kpl ULKOASU Teemu Kavasto PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Timo Porthan

7 /2018 VIISAS RAHA 3


SISÄLTÖ

18

SijoitusSummit tähtää

Suomen suurimmaksi

sijoitustapahtumaksi.

6 Lyhyesti

SUOMI ON välttynyt hintarallilta

asuntomarkkinoilla. Perheyhtiöt

porskuttavat menestyksekkäästi

pörssissä.

10 Valokeilassa

TUKHOLMAN TAUTI painaa YIT:n osaketta,

mutta fuusiohyötyjen odotetaan näkyvän

loppuvuoden tulosluvuissa.

16 Turvallisuus

MAKSULIIKENTEELLÄ EI ole varaa

sakata. Varajärjestelmä toisi turvaa

poikkeustilanteissa.

18 Tapahtuma

SIJOITUSSUMMIT KUNNIOITTAA digiaikaa ja

tarjoaa maksuttoman sijoitustapahtuman

netissä.

21 Kasvuyhtiöt

MIKÄ JOUKKORAHOITUS? Tiedon puute

on usein kasvuyhtiöihin sijoittamisen

esteenä.

24 Selvitys

PARHAIMMILLAAN VARAINHOITO

tarjoaa onnistuneita sijoituksia, mutta

pahimmillaan asiakkaan tarpeet ja toiveet

jäävät kuulematta.

39

Rahastovieraana

Katja

Taponen.

4 VIISAS RAHA 7/2018


7/2018

16

32

21

26 Analyysi

PC- JA konsolipelit elävät edelleen

vahvoina mobiilipelien rinnalla tuoden

puolet alan liikevaihdosta.

30 Tutkimus

AALLOKEANALYYSI ON tulevaisuuden

työkalu, joka soveltuu pitkäjänteisille

sijoittajille.

32 Osakesäästäjä esittäytyy

SUURPERHEEN ÄITI Kaisa Peni luottaa

intuitioonsa ja tekee kotiläksyt huolella

ennen sijoituspäätöksiä.

34 Asiantuntija

TALOUDEN KASVU hyytyy pian työvoiman

puutteeseen, Roger Wessman ennustaa.

36 Sijoittajan lista

SUOTUISA MARKKINATILANNE on jäänyt

joiltain yhtiöiltä hyödyntämättä. Syyksi on

tarjottu niin huonoa säätä kuin kilpailun

kiristymistä.

39 Rahastovieras

OPn KATJA TAPONEN kannustaa

mielikuvaharjoituksiin, jotta salkun

arvon heilahtelut eivät vie yöunia.

26

Konsolipelaaminen

on

voimissaan.

7 /2018 VIISAS RAHA 5


LYHYESTI

TYÖELÄKEVARAT

YLITTIVÄT

200 MILJARDIA

Perheyritykset

menestyvät pörssissä

HELSINGIN PÖRSSIN päälistan yhtiöistä

62 oli perheomisteisia vuonna 2016, mikä

tarkoittaa 58 prosenttia kaikista päälistan

yhtiöistä. Perheomisteisten yritysten

kannattavuus oli muita yrityksiä korkeampi,

osaketuoton riski alhaisempi ja osinkotuotto

korkeampi. Lisäksi perheyritysten

arvostus oli alhaisempi muihin yrityksiin

verrattuna. Perheet ovat siten hyviä omistajia

pörssinoteeratuille yrityksille, todetaan

Pörssisäätiön selvityksessä.

Selvityksessä perheomisteisella yhtiöllä

tarkoitetaan yhtiötä, jossa yhdellä henkilöllä,

perheellä tai suvulla on vähintään

kymmenen prosentin ääniosuus.

TYÖNTEKIJÄMÄÄRIEN KASVU HIDASTUNUT

TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT OVAT Ilmarisen suhdanneindeksiin

kuuluvissa yrityksissä

edelleen kasvussa, mutta kasvu on hidastunut

viime vuodesta, Ilmarinen tiedottaa.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana

kasvua oli keskimäärin 5,9 prosenttia, kun

vuotta aiemmin kasvuvauhti oli 6,6 prosenttia.

Suhdanneindeksi kuvastaa Suomen talouden

kehitystä. Indeksissä on huomioitu

noin 15 000 Ilmarisen asiakasyrityksen

työntekijämäärien muutos kuukausi- ja

vuositasolla.

PERHEET OVAT HYVIÄ

OMISTAJIA PÖRSSI-

NOTEERATUILLE

YRITYKSILLE.

Suurin osa perheyrityksistä oli markkinaarvoltaan

alle 150 miljoonaa euroa ja vain kahdeksan

ylsi yli miljardiin. Perheomisteisilla yhtiöillä

oli pienempi liikevaihto kuin muilla yhtiöillä.

Lisäksi niiden kasvun mahdollisuudet

olivat rajallisemmat, mikä selittyy vähäisemmällä

aktiivisuudella yrityskauppamarkkinoilla.

Kasvu tapahtuikin usein orgaanisesti.

Yli puolet yrityksistä toimi teollisuustuotteiden

ja -palveluiden parissa. Toiseksi

suosituin toimiala oli teknologia, jolla toimi

12 yritystä. Yritykset toimivatkin aloilla,

joissa ei tarvita suuria tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja

suhteessa niiden riskinottohaluun.

Henkilöstövuokrauksessa saavutettiin

alkuvuonna yli 15 prosentin kasvulukuja,

mutta kesäkuussa kasvu hidastui 7,7 prosenttiin.

Alueellisesti selvin muutos työntekijämäärissä

oli Pohjois-Suomessa, jossa ensimmäisen

vuosipuoliskon kasvu (7,4 prosenttia)

jäi jälkeen viime vuoden yli yhdeksän

prosentin kasvusta. Etelä-Suomessa

työntekijämäärien kasvu oli viime

vuoden tasolla eli noin kuudessa prosentissa.

SUOMALAISILLA OLI heinäkuun alussa

Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysin

mukaan työeläkevaroja 202 miljardia

euroa. Eläkevaroilla ja niiden kasvulla

maksetaan tulevia eläkkeitä. Edellisestä

vuosineljänneksestä varat kasvoivat

2,4 miljardia.

Yksityisten alojen eläkevarat olivat

summasta 127 miljardia ja julkisten

alojen 75 miljardia euroa. Osake- ja osaketyyppiset

sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta

olivat 107,8 miljardia eli

53,4 prosenttia koko summasta. Korkosijoitusten

osuus oli 38,4 prosenttia

eli 77,6 miljardia euroa. Kiinteistösijoituksissa

oli eläkevaroista kiinni 16,6 miljardia

euroa eli 8,2 prosentin osuus.

KULUTTAJAT

LUOTTAVAT YHÄ

TALOUTEEN

KULUTTAJIEN LUOTTAMUS talouden kehitykseen

on pysynyt vahvana. Tilastokeskuksen

kuluttajabarometrin luottamusindikaattori

oli elokuussa 21,5, kun

se heinäkuussa oli 22,0 ja kesäkuussa

23,0. Viime vuoden elokuussa luottamusindikaattori

sai arvon 23,5. Indikaattorin

pitkän ajan keskiarvo on 12,6.

Luottamusindikaattorin neljästä

osatekijästä kuluttajien odotukset kotitalouden

säästämismahdollisuuksista

paranivat elokuussa heinäkuuhun

verrattuna selkeästi. Arviot omasta

ja Suomen taloudesta heikkenivät

hieman, mutta pysyivät yhä hyvällä tasolla.

Vuoden tarkastelujaksolla odotukset

Suomen taloudesta ovat kuitenkin heikentyneet.

Oman talouden näkymät

ovat sen sijaan hiukan parantuneet.

Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa

rahatilanteen elokuussa hyväksi. Ajankohtaa

pidettiin otollisena säästämiselle

mutta hyvänä myös lainanotolle ja

kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset

kuluttajat kokivat elokuussa, että työttömyyden

uhka on omalla kohdalla vähentynyt

jonkin verran.

6 VIISAS RAHA 7/2018


KUUKAUDEN LUKU

15,99

TILASTOKESKUKSEN

MUKAAN yksityisen sektorin

tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan

tuntiansio oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä

keskimäärin 15,99 euroa.

LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Kruunuvuorenrannan

rakennustyömaa

Helsingin

Laajasalossa

elokuussa.

Suomi erottuu edukseen

asuntomarkkinoilla

SUOMI ON välttynyt hintarallilta Helsingissä

ja muissa kasvukaupungeissa huomattavasti

muita Pohjoismaita paremmin,

Suomen Hypoteekkiyhdistys ja

Suomen AsuntoHypoPankki Oy tiedottavat.

Syynä on riittävä rakentaminen,

minkä ansiosta asuntoja on hyvin tarjolla.

Suomessa onkin rakennettu 2000-luvulla

enemmän asuntoja kuin Ruotsissa.

Pieniä asuntoja rakennetaan kysyntään

nähden liian vähän ja ne päätyvät

usein asuntosijoittajille. Niinpä ensiasuntojen

ostajien on aiempaa vaikeampi

saada yksiö itselleen.

Kotitalouksien asuntovelka on pysynyt

vakaana, mutta kotitaloussijoittajien

velkamäärä on viisinkertaistunut 10

miljardiin euroon finanssikriisin jälkeen.

Samaan aikaan taloyhtiöiden rakenne

on muuttunut sijoittajavetoisemmaksi.

Kriisin jälkeen asuntosijoittajien omistus

on kasvanut 150 000 asunnolla.

Sijoittajavetoisuus näkyy muun

muassa peruskorjauksissa, sillä lainamarginaalit

eroavat omistusasunto- ja

sijoittajataloyhtiöiden välillä jopa kaksinkertaisesti

pankkien hinnoitellessa

riskiä. Tilanne koskee luottoehtojen mukaisesti

niin olemassa olevia lainoja kuin

uusia ja tulevia remonttilainoja.

MINISTERIÖ SUITSII

KOTITALOUKSIEN

VELKAANTUMISTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖ-

RYHMÄ ryhtyy selvittämään, miten

kotitalouksien velkaantumista voitaisiin

hillitä. Selvitystyön taustalla

on muun muassa suurten taloyhtiölainojen

yleistyminen.

Suomen kotitalouksien velkaantuneisuus

on noussut historiallisen

korkeaksi. Ministeriötä huolestuttaa

erityisesti epäsuora velkaantuminen

esimerkiksi suurten

taloyhtiölainojen muodossa. Niillä

rahoitetaan muun muassa uusien

asuntojen kauppaa ja isoja taloyhtiön

remontteja. Kotitaloudet

ottavat entistä enemmän lainaa

myös muualta kuin perinteisiltä

pankeilta.

Viranomaiset ovat pyrkineet hillitsemään

velkaantumisen riskejä

esimerkiksi kiristämällä lainakattoa

ja nostamalla asuntolainojen riskipainotusta

pankkien vakavaraisuuslaskennassa.

Lainsäädäntö ei

silti sisällä riittävän kattavia välineitä,

joilla kotitalouksien liiallista

velkaantumista voitaisiin rajoittaa,

valtiovarainministeriö toteaa tiedotteessaan.

Valtiovarainministeri Petteri

Orpon asettaman työryhmän puheenjohtajana

toimii ylijohtaja

Leena Mörttinen valtiovarainministeriöstä.

Ryhmässä on edustettuina

valtiovarainministeriön lisäksi

oikeusministeriö, Suomen Pankki,

Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto,

Finanssiala ry ja Takuusäätiö.

Työryhmän tulisi saada raporttinsa

valmiiksi maaliskuun 2019

loppuun mennessä.

7 /2018 VIISAS RAHA 7


LYHYESTI

VIERAILUKESKUS JOKI

UUSI SIJOITUSTAPAHTUMA TURKUUN

TURUN TALOUSPÄIVÄT on uusi sijoitus-

ja talousalan tapahtuma, joka järjestetään

Turun Kupittaalla 29. syyskuuta.

Tapahtuma on kaikille avoin ja

maksuton.

– Sijoittaminen ja talous kiinnostavat

nyt laajasti, mutta Suomessa on

vain vähän alan tapahtumia ja Lounais-

Suomessa ei yhtään. Ihmiset etsivät

tietoa ja näkemyksiä, tapahtuman toimitusjohtaja

Ville Valkonen kertoo.

Tapahtuman pääosassa ovat puheenvuorot,

joista vastaavat muun

muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen,

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Mikael Pentikäinen, Keskuskauppakamarin

toimitusjohtaja Juho

Romakkaniemi, sijoituskirjailija Jukka

Oksaharju, Pörssisäätiön toimitusjohtaja

Sari Lounasmeri, Rakennusteollisuuden

pääekonomisti Sami Pakarinen

sekä Veronmaksajain keskusliiton

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

– Lähdimme rakentamaan yhtä koko

Suomen selvästi kiinnostavimmista

taloustapahtumista. Sisältöä löytyy

niin kokeneille kuin aloitteleville sijoittajille

sekä yleisesti taloudesta kiinnostuneille,

Valkonen sanoo.

Turun Talouspäivien

tapahtuma-areenana

toimii Turun

tiedepuistossa

sijaitseva

Vierailukeskus

Joki.

Määräaikaistalletus

5 000 € 50 000 €

pankit 3 kk % p.a 12 kk % p.a 3 kk % p.a 12 kk % p.a

Aktia Pankki Oyj 0,00 0,00 0,10 0,10

Hypo 0,30 0,30 0,30 0,30

Bigbank 0,60 1,25 0,60 1,25

Danske Bank 0,00 0,00 0,00 0,30

Evli Pankki 0,00 0,10 0,00 0,10

Handelsbanken** 0,00 0,00 0,00 0,00

OP Helsinki 0,00 0,15 0,00 0,15

Nooa Säästöpankki Oy 0,10 0,10 0,00 0,35

Nordea 0,00 0,05 0,00 0,10

S-Pankki 0,00 0,00 0,00 0,00

Suupohjan Op* 0,00 0,10 0,00 0,10

Ålandsbanken 0,00 0,00 0,00 0,25

*POPpankki, **sijoitustili

Pankkien määräaikaistalletustarjoukset 1.8.2018.

Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.).

Euribor 3 kk ja 12 kk

keskikorko kuukausittain

0,500

0,400

0,300

0,200

0,100

0,000

-0,100

-0,200

-0,300

-0,400

-0,500 Euribor 3 kk

Euribor 12 kk

9/16 7/17 1/18 7/18

LÄHDE: SUOMEN RAHATIETO

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, KOONNUT SUOMEN RAHATIETO

8 VIISAS RAHA 7/2018


Osakesäästötili

helpottaa sijoittajan

verosuunnittelua

HALLITUS ON vihdoin tehnyt pitkään

valmistellun päätöksen osakesäästötilin

perustamisesta. Piensijoittajan

verokohtelua yksinkertaistava

järjestely on määrä ottaa

käyttöön vuoden 2020 alusta.

Osakesäästötilille sijoitettavien

varojen eli käytännössä pörssissä

listattujen osakkeiden yhteenlaskettu

hankintahinta voi olla

enintään 50 000 euroa. Tilin sisällä

omistusten arvo saa sitten nousta

tai laskea ilman veroseuraamuksia.

Tilille voi näillä näkymin hankkia

yhtä hyvin Suomessa kuin kansainvälisissä

pörsseissä noteerattuja

osakkeita. Osakesäästötilit tulevat

kuulumaan pankkien palvelutarjontaan,

ja kilpailun odotetaan pitävän

tilien hinnoittelun

kurissa.

OSAKESÄÄSTÖTILIN

VEROKOHTELU

TULEE OLEMAAN

SAMANKALTAI-

NEN KUIN SIJOITUS-

RAHASTOJEN.

Osingot voidaan

tilillä sijoittaa

uudelleen

ilman, että niistä

maksetaan välillä

veroa. Myyntivoitoista

joutuu

maksamaan

veroa vasta, kun

varoja nostetaan

pois tililtä. Osakesäästötilin verokohtelu

tulee siis olemaan samankaltainen

kuin sijoitusrahastojen.

Osinkoja ei ole pakko sijoittaa osakkeisiin,

vaan osingot voi pitää myös

rahana tilillä.

Vanhoja osakeomistuksia osakesäästötilille

ei voi sijoittaa. Tili sopiikin

parhaiten sijoittajalle, joka

palkkatuloistaan haluaa sijoittaa

säännöllisesti vakiosumman. Jos

kuukausittainen säästö on 500

euroa, osakesäästötilin katto tulee

vastaan sadan kuukauden eli yli

kahdeksan vuoden kuluttua.

Osakesäästötili on tarkoitettu

vain listattujen yritysten noteeratuille

osakkeille. Johdannaisia tai

muita omaisuuslajeja, kuten kiinteistöomistuksia,

tilille ei voi sijoittaa,

eikä niillä voi käydä tilillä kauppaa.

200 euron kuukausisäästämisellä

saa säästää 250 kuukautta eli melkein

21 vuotta ennen kuin 50 000

euron katto tulee vastaan. Jos hajautus

on edes kohtuullisesti onnistunut,

siinä ajassa myös korkoa korolle

-vaikutus on todennäköisesti

kerryttänyt tilin pääomaa varsin

mukavasti.

Päätöksen valmistelussa verottajakin

on toki pitänyt puolensa.

Osakesäästötililtä tuottoja nostaessaan

pitkäaikaissäästäjät menettävät

hankintameno-olettaman

mukaisen veroedun.

Monet osakesäästötiliin

liittyvät

käytännön

asiat ovat vielä

valmisteltavana.

Myös ensi

vuoden eduskuntavaalit

saattavat

vielä vaikuttaa

tilin käyttöönottoon.

Oppositiopuolueista

lähinnä sosiaalidemokraatit ovat

esittäneet kriittisiä kommentteja

osakesäästötiliä kohtaan, joten tulevissa

hallitusneuvotteluissa ainakin

tiliin liittyvät verotuksen yksityiskohdat

ovat varmasti esillä.

Hallituksen esityksessä monet

valmistelussa mukana olleet ja sitä

seuranneet tahot, kuten Osakesäästäjät

ja Pörssisäätiö, ovat kummastelleet

esitykseen ilmestynyttä

50 000 euron kattoa, jolle ei ole oikein

nähty loogista perustetta. Toisaalta

tilille kirjattavien osinkojen

verovapaus on sijoittajan kannalta

ehdotuksen ilman muuta myönteinen

piirre.

TOISAALTA

Hieno askel

”TÄMÄ ON todella hieno ja historiallinen askel.

Osakesäästötilin käyttöönotto osoittaa, että

kansalaisia halutaan aidosti kannustaa säästämään

ja sijoittamaan.”

Toimitusjohtaja Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön uutiskirjeessä.

Säästäjälle ja piensijoittajalle

”UUSILLA OSAKESÄÄSTÖTILEILLÄ lisätään erityisesti

tavallisen säästäjän ja piensijoittajan

mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja säästää

pörssiosakkeisiin. Laajapohjaisen osakesäästämisen

tasapuolinen edistäminen on hyvä päämäärä

sekä yksittäisten kansalaisten että koko

yhteiskunnan kannalta.”

Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen

Veronmaksajain Keskusliiton tiedotteessa.

Jo kelpaa veroja maksella

”50 000 euroa on tavalliselle ihmiselle hemmetin

paljon rahaa. Siinä saa sijoittaa 10 vuoden

ajan 5 000 euroa osakkeisiin tilin kautta, ennen

kuin rajat paukkuvat vastaan. Sen jälkeen sijoittajalla

pitäisikin jo olla sellainen salkku, että

jatkosijoitusten tuotosta kelpaa jo veroja maksella.”

Sijoittaja-viestintäkonsultti Merja Mähkä

Helsingin Sanomien Sijoitusblogissa.

Antti ei hypi

”EMME ME tätä päätöstä innosta hyppien ottaneet

vastaan. Nyt pankit voivat määritellä

tuotteelle hinnan, mikä on pois varsinaisista

sijoitustuotoista… Meidän tarkoituksenamme ei

ole viivytellä yhteiskunnallisia muutoksia. Pyrimme

toimimaan oman kantamme mukaan, mutta

politiikassa täytyy tehdä myös kompromisseja.”

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne

osakesäästötilistä Kauppalehdessä.

Duunarikin saa vaurastua

”YLEISHYÖDYLLISET AMMATTILIITOT nauttivat

sijoitustensa verovapautta, mutta näiden liittojen

herrat eivät soisi samaa etua liittojensa

jäsenille. Duunari, vaadi ay-liikkeeltä ja työväenpuolueilta

parempaa! Vaadi oikeutta vaurastua!”

Päätoimittaja Arno Ahosniemi

Kauppalehdessä.

7 /2018 VIISAS RAHA 9


VALOKEILASSA

YIT

KEHITTÄÄ ITSE

SUURIMMAT URAKKANSA

10 VIISAS RAHA 7/2018


YIT tuo asiakaskunnan

toivomuksesta kestävän

kehityksen teemoja

rakentamiseen. Kari

Kauniskankaan mukaan kyse ei

ole viherpesusta. – Esimerkiksi

korjausrakentaminen on kestävää

kehitystä ja trendinomaisesti

kasvava ala, joten siihen

panostaminen on fiksua

liiketoimintaa.

Lemminkäisen kanssa helmikuussa yhdistyneen

YIT:n osake on alamaissa, vaikka yhtiö vakuuttaa

onnistuneensa yhdistämään kummankin yhtiön

vahvuudet. Fuusiohyötyjen odotetaan kuitenkin

näkyvän yhtiön loppuvuoden tulosluvuissa.

TEKSTI: PEKKA VIROLAINEN | KUVAT: TIMO PORTHAN JA YIT

Suomen suurin rakennusyhtiö YIT tekee hartiavoimin

töitä, jotta se saisi vakuutettua niin omistajat, asiakkaat

kuin oman henkilöstönsä siitä, että YIT:n ja Lemminkäisen

fuusio on pidemmän päälle järkevä toimenpide.

Myös Kilpailuviraston kanssa se väänsi kättä pitkään.

Vasta parin jatkoajan jälkeen virasto näytti

fuusiolle vihreää valoa. Vielä pitäisi vakuuttaa pääomamarkkinat

ja piensijoittajat, sillä pörssissä kokonsa

tuplannut rakennusjätti on markkina-arvoltaan

pienempi kuin mitä Lemminkäinen ja YIT olivat yhteensä

ennen fuusiota.

YIT:n kurssi on nyt yli viidenneksen alempana kuin

keväällä 2017 ennen fuusiouutista. Entisen Lemminkäisen

omistajille kävi paremmin, sillä yhtiön kurssi

nousi uutisen seurauksena heti 40 prosenttia. Jos

sitä ei heti realisoinut, on entisen position takana nyt

7 /2018 VIISAS RAHA 11


VALOKEILASSA

Parhaillaan

rakenteilla

oleva Helsingin

kaupunginkirjasto

Oodi avataan

joulukuussa 2018.

tuplasti enemmän rakentamista, vaikka

Lemminkäisen omistajat saivat vain 40

prosenttia uudesta yhtiöstä.

Tukholman tauti painaa osaketta

Uuden YIT:n markkina-arvo on nyt 1,2

miljardia euroa, kun se oli ennen fuusiota

1,4 miljardia. Liikevaihtoa uusi konserni

tekee ensimmäisenä vuonna lähes saman

kuin ennen, ja tuloksen pitäisi olla parempi.

Yhtiön kurssikehitys on siten melkoinen

epäluottamuslause markkinoilta,

jos uskoo niiden olevan oikeassa.

Kurssin heikkoudelle voi kuitenkin

löytyä selitys Suomen ulkopuolelta.

– Kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla

on jo jonkin aikaan pelätty Ruotsin asuntomarkkinoiden

tilaa. Siksi pohjoismaisia

rakennusalan yhtiöitä on pidetty jossain

määrin myrkyllisinä papereina, kertoo

YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.

Esimerkiksi suuren ruotsalaisen asuntorakentajan

JM AB:n osakekurssi on 40

prosenttia alempana kuin vuosi sitten.

YIT ei toimi asuntorakentajana Ruotsissa,

mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta

katsottuna se voidaan luokitella samaan

skandinaavisten rakentajien toimialaan.

YIT:n osakkeen hinta

12 KK ALIN

4,76 €

VIIMEISIN

5,56 €

12 KK YLIN

7,44 €

Sillä on Ruotsissa muun muassa päällystys-

ja kalliorakennusurakoita noin

sadan miljoonan euron edestä, kuten

Norjassakin.

Alexander Ehrnrooth on sijoitusyhtiönsä

kautta ostanut itsensä YIT:n

suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi.

Sama Ehrnrooth on myös Fiskarsin, Turvatiimin

ja Oral Hammaslääkäriasemien

suurin omistaja.

Ennen fuusiota toinen Ehrnroothien

sukuhaara, Casimir Ehrnroothin perilliset,

omistivat kymmenisen vuotta YIT:n

osakkeita.

Ehrnroothin Tercero Invest AB:n

omistus on yli kymmenen prosenttia,

mutta Lemminkäisen entinen suuri

omistajasuku Pentit omistavat YIT:stä

vieläkin enemmän, noin 20 prosenttia.

Rakennusala on projektibisnestä

Toimitusjohtaja Kauniskangasta YIT:n

pörssikurssi ei vielä huolestuta. Hän

kuitenkin toteaa, että on uransa aikana

huomannut monta kertaa, että sanonta

”markkinat ovat aina oikeassa” tuntuu

usein vaikealta ymmärtää.

Vastaavasti varsinkin piensijoittajilla

näyttäisi keskustelupalstojen perusteella

olevan kaunaa hampaankolossa, kun

YIT:n osavuosikatsaukset ovat tuoneet

yllätyksiä.

Tänä vuonna YIT on muuttanut tilinpäätöslaskentansa,

paljolti suursijoittajien

ja analyytikoiden toivomuksesta,

IFRS-käytännön mukaiseksi. Se toi

etenkin Q2:lle uuden yllätyksen.

– IFRS-laskutavan mukaan meillä ei

ikään kuin olisi lainkaan asuntorakentamisen

liikevaihtoa toisella neljänneksellä

Venäjällä, koska sieltä ei silloin valmistunut

yhtään asuntoa, Kauniskangas

sanoo.

Asuntoja kuitenkin tehdään kaiken

aikaa. Kun ne tänä vuonna valmistuvat

Venäjällä suurimmaksi osaksi viimeisellä

12 VIISAS RAHA 7/2018


YIT

neljänneksellä, tulee tehty työ näkymään

etenkin viimeisen neljänneksen luvuissa.

– Meillä oli muutenkin kesäkuun lopussa

yli viiden miljardin tilauskanta. Lisäksi

jo solmitut isot vuokrasopimukset

tulevat lukuihin näkyviin vasta viimeisellä

neljänneksellä hankkeiden myyntiprosessin

päätyessä maaliin.

Ideaa väännetty rautalangasta

Toimitusjohtaja itse vaikuttaa luottavaiselta

niin fuusion kuin liiketoiminnan

etenemiseen. Sekin osoittaa varmuutta,

ettei haastatteluun tarvita avuksi IR- ja

PR-henkilöitä, eikä kysymyksiä vaadita

etukäteen. Kun takana on työntäyteinen

vuosi sidosryhmien vakuuttamisessa, voi

median kanssa jutella ilman erityisehtoja.

– Pyrimme siihen, että kerromme sen,

mitä voimme ja saamme kertoa, Kauniskangas

toteaa vastaillessaan kysymyksiin

ilman avustajia tai papereita.

Mittava vakuuttelu- ja suostutteluurakka

käynnistyi jo ennen fuusiosuunnitelman

julkistusta. Silloin soitettiin

läpi suurimmat sijoittajat. Ne, jotka suostuivat

sisäpiiritiedon haltijoiksi, saivat

kuulla fuusiosuunnitelmista ja antoivat

sille suostumuksensa.

Kun yhtiökokoukset olivat syksyllä

hyväksyneet fuusion, alkoivat kuukausien

käytännön järjestelyt, joita vedettiin

läpi samaan aikaan, kun yhtiöt kilpailivat

edelleen keskenään markkinoilla.

– Meillä ei ollut tietoa toistemme tekemisistä,

eikä saanutkaan olla. Tiesimme

esimerkiksi, mitkä ovat Lemminkäisen

kymmenen keskeisintä projektia, mutta

emme tienneet niiden katetasoa.

Yritysten keskinäinen kilpailu jatkui

helmikuun ensimmäiseen päivään asti.

Kilpailuviraston kanssa asian käsittely

venytti aikataulua kahteenkin otteeseen.

Lippu salkoon

Kolmas vakuutettava taho oli asiakkaat.

Kauniskangas on käynyt keskusteluja

lähes kaikkien suurimpien asiakkaiden

kanssa.

– Asiakkaiden keskeinen toivomus

– sen ohella, että kaikki tietenkin haluavat

edullisempia hintoja – on se, että

ottaisimme alan suurimpana toimijana

vastuuta koko toimialan kehittämisestä

ja suunnan näyttämisestä. Yksi potentiaalinen

suunta on kestävän kehityksen

ANALYYTIKON KOMMENTTI

YIT:N OSAKETTA seuraa

kahdeksan analyysiyhtiötä,

joista Vara Researchin

tarjoaman tiedon

mukaan kuusi kehottaa

ostamaan, yksi

lisäämään ja yksi pitämään osaketta.

Keskimäärin YIT:n osakkeessa odotetaan

olevan 25 prosentin nousuvara elokuun

puolivälin 5,40 euron kurssitasosta.

YIT:n tunnusluvut

2016 2017 2018 (ennuste)

Liikevaihto (milj. €) 3 387 3 863 3 738

Liikevaihdon kasvu (%) 14,1 −3,2

Liikevoitto (oikaistu) 90 139 148

Liikevoitto (%) 2,7 3,6 4,0

EPS – ilman kertaeriä 0,21 0,36 0,41

Osinko/osake 0,22 0,25 0,28

Osinkotuotto (%) 4,9 4,5 5,1

P/E 21 13 14

P/B 1,7 1,2 1,0

Omavaraisuusaste (%) 31 40 41

Markkina-arvo (milj. €) 1 162

Lähde: OP 27.7.2018

Kymmenen

eduskuntatalon

kokoinen

kaupunkikeskus

Tripla on 1,1

miljardin euron

projekti.

Esimerkiksi OPn analyytikko Matias

Rautionmaa arvioi, että fuusion jälkeen

YIT altistuu paljon aikaisempaa enemmän

tulosvaihtelulle, minkä vuoksi tulos on

jäänyt odotettua heikommaksi.

– Loppuvuodelle on ajoittumassa

enemmän tulosta, minkä seurauksena

odotamme YIT:n palaavan nousujohteiseen

tuloskehitykseen, Rautionmaa toteaa.

7 /2018 VIISAS RAHA 13


VALOKEILASSA

Helsingin Lauttasaaren

Merenkulkijanrannan

ekologiset

luksusasunnot on

rakennettu osittain

meren päälle.

arvojen tuominen rakennusalalle, Kauniskangas

kertoo.

Kestävän kehityksen periaatteiden

soveltaminen on uuden YIT:n iso strateginen

teema, jota yhtiö tulee jatkossa

tuomaan paljon esille. Mitä taas hintaan

tulee, laatu- ja kustannustason kimppuun

käydään prosessien tehostamisen kautta.

– Kestävä kehitys ja kiertotalous eivät

ole viherpesua, vaan ne kehittävät liiketoimintaa

ja tuottavuutta. Rakentaminen

on iso osa bruttokansantuotetta, ja siksi

alan kehittämisellä on yhteiskunnallista

merkitystä.

– Esimerkiksi korjausrakentaminen

on kestävää kehitystä ja trendinomaisesti

kasvava ala. Siihen panostaminen on

myös fiksua liiketoimintaa.

Henkilöstö on neljäs sidosryhmä,

joka pitää saada uuden organisaation ja

toimintatavan taakse. Heti aluksi yhtiö

joutui tekemään ikäviä päätöksiä päällekkäisyyksien

takia ja samalla piti järjestäytyä

uudelleen.

– Yrityskulttuurien hitsaaminen on

vielä vuosien työ, mutta toistaiseksi

kahden 5 000 työntekijän organisaation

yhdistäminen on edennyt hyvin. 20

henkilön integraatiotiimimme pyrkii

olemaan häiritsemättä varsinaista liiketoimintaa,

Kauniskangas kertoo.

Toimitusjohtaja joutuu toki itse keskittymään

niin liiketoimintaan kuin integraation

eteenpäinviemiseen. Vaikka fuusio on

ollut haastava ja raskas projekti, ei Kauniskangas

ole menettänyt yöuniaan.

– Samat 24 tuntia on ollut keväällä

käytettävissä kuin ennenkin, mies myhähtää.

Suomen suurin

YIT on Suomen suurin rakentaja. Sen

liikevaihto jää tänä vuonna 3,7 miljardiin

euroon, mutta yhtiö odottaa tuloksen paranevan

130–160 miljoonaa. Vaikka alkuvuosi

hieman takkusi, odotetaan etenkin

viimeiseltä neljännekseltä hyviä lukuja.

Esimerkiksi fuusion synergiaetujen

odotetaan alkavan realisoitua jo loppuvuoden

aikana, ennakoitua aikaisemmin.

Kyse on lähivuosina 40–50 miljoonasta

eurosta vuodessa. Alkuvuonna ne olivat

vasta seitsemän miljoonaa.

Henkilöstömäärältään uusi YIT on

10 000 työntekijällä edelleen pienempi

kuin viisi vuotta sitten, jolloin talotekniikan

toimiala, nykyinen Caverion, irrotettiin

itsenäiseksi yhtiöksi. Työntekijämäärän

ja liikevaihdon suhteen YIT jää

edelleen Ruotsin suurten rakennusjättien

Skanskan, Peab:n ja NCC:n taakse.

Koon ohella myös YIT:n tase vahvistui

fuusion ansiosta ja siksi se on vahvempi

kuin koskaan ottamaan vastaan uusia

haasteita.

Omat projektit tuottavat eniten

Tällä hetkellä YIT:n suurin hanke on

hyvää vauhtia etenevä kaupunkikeskus

Tripla Helsingin Keski-Pasilassa. Kymmenen

eduskuntatalon kokoinen 1,1 miljardin

euron projekti saa pian seurakseen

seuraavan jättiurakan, kun Espoon Keilaniemenrantaa

aletaan uudistaa.

Juuri omaperusteiset hankekehitystyöt

ovat YIT:n tuloskoneita. Yhtiö ei

pelkästään odota urakoita kilpailutusten

kautta vaan luo itse suuria alueprojekteja

ja hankkii niihin kumppaneita. Keilaniemenrannan

kohdalla kumppanina on

Kari Helinin HGR Property Partners,

jonka kanssa YIT:llä on yhteisyritys

Regenero. Se rahoittaa miljardiluokan

hanketta muun muassa keväällä liik-

14 VIISAS RAHA 7/2018


YIT

keelle lasketulla sadan miljoonan euron

joukkovelkakirjalainalla, mikä on uutta

suomalaisissa isoissa kiinteistökehityshankkeissa.

Keilaniemenrantaan tulee liiketiloja,

työpaikkoja, hotelli ja asuntoja.

– Omaperusteiset hankkeet ovat

meidän sisäinen kasvukoneemme, ne

ovat oleellisesti kannattavampia kuin

urakat, Kauniskangas kertoo.

Rakennusten tarve ei lopu

”OMAPERUSTEISET

HANKKEET OVAT MEIDÄN

SISÄINEN KASVU-

KONEEMME, NE

OVAT OLEELLISESTI

KANNATTAVAMPIA

KUIN URAKAT.”

Tuleeko pääkaupunkiseudulle jo liikaa

kauppakeskuksia, kun SRV:n Redikin

valmistuu tänä vuonna? Kauniskangas

toteaa, että Triplan asuntojen myynti on

sujunut hyvin. Toimitiloihin on tehty

merkittäviä vuokrasopimuksia ja kauppakeskukseen

tulee uusia toimijoita, joita

Suomessa ei vielä ole, kuten JD Sports.

Paljon puhutaan myös pääkaupunkiseudun

tyhjistä toimistotiloista, vaikka

kysyntä ei ole vähentynyt.

– Siirtyminen paremmin toimiviin

tiloihin on yksi keskeisistä keinoista

parantaa minkä tahansa yrityksen kulttuuria

ja vetovoimaa. Uutta potkua saadaan,

kun muutetaan uusiin tai saneerattuihin

tiloihin. Jos taas lähdetään remontoimaan

omia tiloja samaan aikaan,

kun siellä yritetään tehdä töitä, tilanne on

paljon haastavampi, Kauniskangas sanoo.

Toimisiko sama logiikka myös perheneuvontana?

– Meille kelpaavat kaikki syyt muuttaa

uuteen asuntoon, Kauniskangas naurahtaa.

Suomessa asuntoja rakennetaan tänä

vuonna keskimääräistä enemmän, mutta

Kauniskangas odottaa buumin tasaantuvan

lähivuosina normaalille tasolle

30 000–35 000 asuntoon vuodessa.

Taloyhtiölainoja kohtaan esitettyä

kritiikkiä Kauniskankaan on vaikea ymmärtää,

kun se tulee pankeilta itseltään.

– Niidenhän tulisi itse selvittää, kuinka

paljon ne lainoja jakavat, millä ehdoilla ja

millaisille toimijoille!

– Asuntorakentamisen buumin ovat

tuoneet nimenomaan uudet pienet toimijat,

joilla ei ole samoja rahoitusresursseja

kuin meillä suuremmilla toimijoilla. Me

käynnistämme rakennushankkeet aina

todellisen asiakaskysynnän mukaan, emmekä

keinottele rahoituksella. Asunto on

tavallisen ihmisen suurin investointi ja siksi

on tärkeää, että siinä yhteydessä kaikki osapuolet

toimivat vastuullisesti ja kestävästi.

CEE-maissa eli Puolassa, Tšekeissä ja

Slovakiassa YIT:n asuntorakennushankkeet

etenevät hyvin ja tuotantovolyymi

on noussut puoleen Venäjän tuotantovolyymeista.

Slovakiassa jopa kilpailuviranomaiset

ovat huomioineet YIT:n ostamien keskeisten

tonttien määrän. Venäjältä yhtiö

on sen sijaan edelleen vapauttamassa

pääomia.

– Näkemyksemme on, että niille löytyy

jatkossa parempaa käyttöä muualta, Kauniskangas

kommentoi. n

Kari Kauniskangas

• Kauniskangas tuli YIT:lle ensin

kesätöihin ja sitten tekemään

diplomityötä vuonna 1997 – ja

jäi sille tielle. Nousi varatoimitusjohtajaksi

2008 ja toimitusjohtajaksi

2013.

• Opiskeli Otaniemessä pääaineenaan

rakentamistalous ja

sivuaineinaan rakennusfysiikka

ja korjausrakentaminen.

Suoritti myöhemmin myös

kauppatieteiden kandidaatin

tutkinnon.

• Jäsenenä Varman hallintoneuvostossa,

Suomalais-Venäläisessä

kauppakamarissa

ja East Office of Finnish Industries

-järjestössä.

• Kotoisin Turusta. Perheeseen

kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.

• Harrastaa suunnistusta Turun

Suunnistajissa ja hiihtää tuhat

kilometriä vuodessa.

7 /2018 VIISAS RAHA 15


TURVALLISUUS

Jos Suomen merkittävät tietoliikenneyhteydet menisivät poikki, maksuliikenne

ja arvopaperimarkkinat seisahtuisivat. Tämän estämiseksi on ehdotettu, että

rahoitusalan toimijoiden pitäisi ylläpitää keskeisiä tietojärjestelmiä ja -varantoja

Suomessa. Finanssialaa tämä ei ilahduta.

KYBERISKU

TEKSTI: RIITTA EKHOLM | KUVA: VINCENZO DRAGANI / ALAMY STOCK PHOTO

RAMPAUTTAISI RAHOITUSJÄRJESTELMÄN

16 VIISAS RAHA 7/2018


Viime huhtikuussa sammutusjärjestelmä

laukesi

Nasdaq Nordicin

konesalissa Tukholmassa.

Pörssikauppa

keskeytyi Helsingissä,

Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Reykjavikissa,

Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa.

Kärsijöinä olivat välittäjät, sijoittajat

sekä pörssin maine. Peruuntuneita kauppoja

oli tuhansia, mutta tapaus ei Finanssivalvonnan

johtavan riskiasiantuntijan

Anne Nisénin mukaan ollut millään lailla

uhkakuvien pahimmasta päästä.

– Odottamattomilta tietojärjestelmähäiriöiltä

ei voi välttyä ja tämä oli yksi sellaisista,

Nisén sanoo.

Jos jokin taho onnistuisi esimerkiksi

hyökkäämään pankin tietojärjestelmiin

ja pääsisi levittämään väärää tietoa, tilanne

olisi vakava. Tai jos Suomen tietoliikenneyhteydet

olisivat jostain syystä

poikki, maksuliikenne ja arvopaperikauppa

katkeaisivat sekä tiedot varallisuudesta

saattaisivat vääristyä.

Rahoitusjärjestelmä nojaa yli kymmeneen

tietoverkkoon ja -järjestelmään.

Tärkeimmät niistä tarvitsevat jatkuvan

tietoliikenneyhteyden ulkomailla sijaitseviin

palvelimiin.

Kyberturvallisuuden kärkimaana tunnettu

Viro joutui 11 vuotta sitten kyber- ja

hybridisodankäynnin uhriksi ehkä ensimmäisten

valtioiden joukossa. Seinästä

ei saanut rahaa, uutisten uskottavuus

romahti, eivätkä valtion leivissä olevien

meilit toimineet.

– Seuraavan finanssialan kriisin taustalla

voi olla esimerkiksi pankkien epäluottamus

toistensa järjestelmiin, pohtii

lainsäädäntöneuvos Jaakko Weuro valtiovarainministeriöstä.

Varautumista pahimpaan

Kyberhyökkäys ja hybridivaikuttaminen

ovat uhkia, joihin varautumista

on rahamarkkinaviranomaisten mukaan

vahvistettava. Koska iso osa yhtiöiden

käyttämistä tietojärjestelmistä sijaitsee

Suomen rajojen ulkopuolella, häiriöherkkyys

kasvaa pitkien arvoketjujen myötä.

– Voidaanko yhteiskunnassa ottaa

riski, että rahoitusjärjestelmän toiminta

estyy sen vuoksi, että kriittinen infrastruktuuri

ei ole käytössä? Weuro kysyy.

Rahoitusalalla viranomaisten ja alan

”SEURAAVAN FINANSSI-

ALAN KRIISIN TAUSTALLA

VOI OLLA ESIMERKIKSI

PANKKIEN EPÄLUOTTAMUS

TOISTENSA

JÄRJESTELMIIN.”

TAUSTA:

• Turvallisuustilanteen kiristyminen

Euroopassa ja Itämeren alueella

on vaikuttanut välittömästi myös

varautumisvalmiuksiin Suomessa.

Turvallisuusstrategiassa (2017)

finanssiala on määritelty yhdeksi

kriittiseksi toimialaksi.

• Rahoitusalan kansainvälistyminen,

toimialaliukuminen ja keskittyminen

sekä tekninen nopea kehittyminen

ovat muuttaneet häiriö-

ja kriisitilanteiden hallinnan

vaikeammaksi.

• Voimassa oleva valmiuslaki ei anna

riittävän yksiselitteisiä työkaluja

viranomaisten käyttöön. Esimerkiksi

Finanssivalvonnan työtä

on hankaloittanut se, että varautumisvelvoitteiden

tulkinta ei ole

ollut yksiselitteistä.

toimijoiden yhteistyö on ollut tiivistä. Varautuminen

häiriöihin ja poikkeusoloihin

on Suomen Pankin turvallisuuspäällikkö

Tero Reposen mukaan nähty yhteisenä

asiana.

Finanssilaitoksilla on valmiuslaissa

säädelty varautumisvelvollisuudesta

poikkeusoloihin, kuten aseelliseen hyökkäykseen,

terrorismin uhkaan tai ympäristökatastrofiin.

– Lainsäädännön ja huoltovarmuusstrategian

velvoitteiden tulkinnasta on

kuitenkin ollut erimielisyyttä viranomaisten

ja finanssialan välillä, Nisén

taustoittaa.

Nyt valtiovarainministeriön työryhmä

on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen,

jossa ongelma ratkaistaisiin täsmentämällä

viranomaisten toimivaltaa

muun muassa valmiussuunnittelussa.

– Yritysten olisi ylläpidettävä Suomessa

sellaisia tietojärjestelmiä ja -varantoja,

jotka ovat välttämättömiä rahoitusmarkkinoiden

keskeytymättömälle

toiminnalle, Weuro sanoo.

Tämä takaisi sen, että tilisiirrot pankista

toiseen, korttimaksaminen ja myös

arvopaperikauppa toimisivat ulkomaisista

tietoliikenneyhteyksistä riippumatta.

Finanssiala ei ole ollut ehdotuksesta

järin innoissaan.

Turvaa varajärjestelmästä

Kansallisen varajärjestelmän luominen

maksaisi valtiovarainministeriön tilaaman

konsulttiselvityksen mukaan 260

miljoonaa euroa perustamisvaiheessa.

Ylläpitokustannukset olisivat 70 miljoonan

euron verran vuodessa.

Finanssiala ry:n johtava asiantuntija

Mika Linna pitää arvioita alimitoitettuina

ja näkisi järkevämpänä investoida

rahat esimerkiksi koko digitaalista yhteiskuntaa

hyödyttävään infraan, kuten

tietoliikenneyhteyksien turvallisuuden ja

käyttövarmuuden tehostamiseen.

– Viranomaiset lähtevät ajatuksesta,

että kriittisenä toimialana rahoitusala

kuuluu automaattisesti kansallisen turvallisuuden

piiriin, eikä EU-sääntelystä

siksi tarvitsisi välittää, Linna sanoo.

Vaikka rahoitusalan sääntelykehikko

perustuu EU-lainsäädäntöön, EUmaiden

varautumiseen liittyvä sääntely

on Nisénin mukaan kuitenkin kansallista.

Ehdotus ei Linnan mielestään myöskään

parantaisi tietoverkkoihin kytkettyjen

järjestelmien suojaa kyberhyökkäyksiä

vastaan.

Nisénin, Weuron ja Reposen mielestä

alan turvallisuus- ja tietoturvavalmiudet

ovat yleisellä tasolla hyvällä tolalla. Varajärjestelmän

tarvetta he perustelevat

systeemisellä haavoittuvuudella, johon

on viime vuosien aikana havahduttu.

Tärkeimpien finanssijärjestelmien

integraatio on eurooppalaisiin ja globaaleihin

järjestelmiin tiivistä ja syvää.

Ajatus siitä, että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden

elintärkeät palvelut

kyettäisiin järjestämään kansallisin järjestelyin,

on Linnan mukaan tuulesta

temmattua. n

7 /2018 VIISAS RAHA 17


TAPAHTUMA

SijoitusSummit

tavoittelee

ykköspaikkaa

Parhaillaan käynnissä oleva SijoitusSummit

2018 tähtää Suomen suurimmaksi sijoitustapahtumaksi.

Tavoite voi hyvinkin

toteutua, sillä digimessuille osallistuminen

onnistuu missä tahansa – tapahtumapaikkana

on nimittäin internet.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO | KUVAT: ANTERO AALTONEN

18 VIISAS RAHA 7/2018



SijoitusSummitin nauhoitusten

tekeminen on ollut ihan

supermielenkiintoista ja

todella sivistävää. Tunnen itseni

etuoikeutetuksi, kun olen päässyt

juttelemaan muun muassa

pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien

ja talousjohtajien kanssa sekä

näkemään, millaisia ihmisiä he ovat.

Omalle ostoslistalle on mennyt

monta yhtiötä lisää. Tunnen ylpeyttä

siitä, miten mielettömiä tarinoita

suomalaisilla yhtiöillä on”, kertoo

SijoitusSummitin videohaastattelut

tehnyt sijoitusbloggaaja, näyttelijä ja

kunnallispoliitikko Jasmin Hamid.


Nykyisessä markkinatilanteessa

on hyvä olla

tietoinen vaaroista.

Merkittävä tekijä on velan määrä”,

Raoul Lehtonen muistuttaa.


Nykypäivän nuoret ovat nähneet

ajan, jolloin osakkeet nousevat

aina. Nuoret ovat aina optimisteja.

Heidän turvanaan onkin se, että pitkä

aikaväli sijoittamisessa tasoittaa

riskejä”, Tomi Salo toteaa.

Raoul Lehtosen ja Tomi

Salon studiokohtaamisessa

korostuivat eri

sukupolvien ominaispiirteet

sijoittajina. Kun

Salo osti yli 30 vuotta

sitten ylioppilaslahjarahoillaan

obligaatioita,

niistä sai 15 prosentin

koron.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä

SijoitusSummit on

uuden ajan tapahtuma, joka

kokoaa yhteen Suomen johtavat

sijoitusasiantuntijat.

Digimessut koostuvat verkossa

julkaistavista haastatteluvideoista,

jotka ovat katseltavissa maksutta 23. syyskuuta

saakka.

Tarjolla on tietoa osakesijoittamisesta,

listaamattomista yhtiöistä, rahastoista,

kiinteistösijoittamisesta, jalometalleista

ja kryptovaluutoista. Rekisteröityneet kävijät

saavat joka arkipäivä nähtäväkseen

kolme napakkaa videota: yhden pörssiyhtiön

edustajalta, yhden sijoitusalan

asiantuntijalta ja yhden sijoituspalveluyrityksen

edustajalta. Haastattelijana

tapahtumassa toimii sijoitusbloggaaja,

näyttelijä Jasmin Hamid.

SijoitusSummitin tavoitteena on saada

10 000 kävijää, mikä tekisi siitä Suomen

suurimman sijoitustapahtuman. Jo paria

viikkoa ennen tapahtuman aukeamista

oltiin menossa kovaa vauhtia kohti tavoitetta.

Osakesäästäjät on ollut tiiviisti mukana

suunnittelemassa ja järjestämässä

SijoitusSummitia, jossa nähdään myös

kolme haastatteluvideota liitolta. Viisas

Raha kävi studiossa aistimassa nauhoitusten

tunnelmaa.

Käännä sivua •

7/2018 VIISAS RAHA 19


TAPAHTUMA

VIDEOT OVAT

KATSELTAVISSA

23. SYYSKUUTA

SAAKKA

OSOITTEESSA

SIJOITUSSUMMIT.FI.

Jasmin Hamid kysyi Timo Rothoviukselta ja Jamilla Heiskaselta piensijoittajien ja omistajuuden

merkityksestä yhteiskunnassa. Keskustelunaiheena olivat myös mahdolliset

yhteiskunnalliset muutokset, joilla sijoittamista voisi helpottaa nykyisestä. Rothovius

nosti esiin perintöverotuksen, joka on esimerkiksi Ruotsissa kansalaisille suotuisampi.

Heiskanen lisäsi myös, että verotukseen liittyvät seikat ovat yksi syy, miksi osakesäästäminen

koetaan vaikeaksi Suomessa.

Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja

Raoul Lehtonen pohti tilannetta, jossa

sijoitussalkusta katoaa esimerkiksi 50

prosenttia. Silloin vaaditaan todellista kylmäpäisyyttä

pitää kiinni sijoittajan arvomaailmasta,

jossa ei saisi koskaan myydä

vaan pelkästään ostaa.

SijoitusSummitin videot kuvattiin Vantaalla sijaitsevassa studiossa kymmenen päivän

aikana. Kuvauksissa kajahtelivat hiljaa-käskyt taukotilaan, ja puuterihuiskun kosketus

valmisteli esiintyjät edustaviksi. Studiossa piipahti yhteensä 38 sijoitusalan eturivin

asiantuntijaa. Toni Pakarinen (kolmas vasemmalta) otti studiosta kuvia Nuorten Osakesäästäjien

Twitteriin. – On hienoa nähdä ammattitason studio ja ison mittakaavan kuvaukset,

hän sanoo.

Eetu Tiainen sijoittaa itse ja on Osakesäästäjien

toiminnassa mukana. Opettajan töitä

tehdessään hän on huomannut, kuinka nuorilla

on valtava jano oppia talousasioista.

– Nuoret ovat todella vastaanottavaisia.

20 VIISAS RAHA 7/2018


KASVUYHTIÖT

Springvestin

sijoittajatutkimuksessa

avainhenkilöiden rooli

kohdeyhtiön valinnassa

nousi kasvuyhtiöissä selvästi

merkittävämmäksi kuin

pörssiyhtiöissä.

– Listaamattomien puolella

tiimin kyvykkyyttä arvioidaan

tarkemmin. Toinen tärkeä

kriteeri on vastuullisuus.

Sijoittajille on merkitystä,

millaisia asioita sijoittamalla

edistää, toimitusjohtaja Terhi

Vapola sanoo.

Kasvuyhtiöt kiinnostavat

Listaamattomiin kasvuyhtiöihin sijoittaminen kiinnostaa osakesäästäjiä,

mutta sijoituskohteiden löytäminen koetaan vaikeaksi.

TEKSTI: JUHA PELTONEN | KUVAT: TIMO PORTHAN

Springvestin teettämässä sijoittajatutkimuksessa

vain joka neljäs

osakesäästäjä koki tietävänsä tarpeeksi

kasvuyhtiösijoittamisesta.

Aihe kuitenkin kiinnostaa, sillä

57 prosenttia vastaajista on jo

sijoittanut tai voisi tulevaisuudessa sijoittaa

kasvuyhtiöihin. Alle 50-vuotiaiden keskuudessa

kiinnostus nousee 73 prosenttiin.

– Mielenkiinnosta kertoo sekin, että

tutkimukseen saatiin kohtuuhyvin vastauksia,

tutkimustyön ohjaajana Aaltoyliopistossa

toiminut laskentatoimen

professori Jari Melgin sanoo.

Sekä Springvestin että Osakesäästäjien

keskusliiton uutiskirjeiden tilaajille kohdistettuun

kyselyyn vastasi 191 Springvestin

asiakasta ja 977 osakesäästäjää.

Tutkimuksen ovat tehneet Melginin

maisterikurssilaiset Aalto-yliopistossa:

Benjamin Johansson, Sebastian Hanelius,

Henrik Harjula ja Joni Ikonen.

– Aihetta on tutkittu vähän, joten

lähtökohtaisesti tämä on uutta tietoa.

Kasvuyhtiösijoittaminen on trendikästä,

mikä näkyy omassakin opiskelijaporukassa.

Opiskelijat ovat siitä kiinnostuneita,

Melgin sanoo.

Paljon mediassa esillä ollut aihe ei

hänen mukaansa silti ole sijoitusinstrumenttina

tuttu henkilösijoittajille.

– Osaamisen ja koulutuksen lisäämisen

tarve on ilmeinen.

Samoilla linjoilla on Osakesäästäjien

puheenjohtaja, professori Timo Rothovius.

7 /2018 VIISAS RAHA 21


KASVUYHTIÖT

Springvestin markkinaosuus ja yleinen tunnettuus osakesäästäjien joukossa ovat ristiriidassa

Kansalaisrahoitus/

Springvest

TUNNETTUUS

MARKKINAOSUUS

26 %

36 %

Privanet

TUNNETTUUS

MARKKINAOSUUS

30 %

72 %

Invesdor

TUNNETTUUS

MARKKINAOSUUS

21 %

48 %

LÄHDE: REPOMEDIA 2018

Joukkorahoitusmallilla toimivia sijoituspalvelujen tarjoajia Suomessa ovat Springvestin lisäksi Privanet ja Invesdor.

Springvestin markkinaosuus on suurin, mutta sen tunnettuus osakesäästäjien keskuudessa on pienin.

– Kasvusijoittamisesta ja pörssin ulkopuolisesta

sijoittamisesta on viime vuosina

puhuttu paljon, mutta se on jäänyt

otsikkotasolle.

Hänen mukaansa kasvusijoittamisen

kiinnostavuudelle on sekä työntöä että

vetoa.

– Pörssille etsitään vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

Samalla startup-tyylisesti

toimivien yrittäjien määrä on lisääntynyt,

Rothovius toteaa.

Hän ottaa koppia tutkimustuloksesta

ja sanoo kasvusijoittamisen tulevan

enemmän esille myös liiton kanavissa ja

tilaisuuksissa.

– Ilman muuta on tarkoitus puhua

muustakin kuin pörssisijoittamisesta.

Vastuullisuus ja avainhenkilöt

vaikuttavat

Tutkimus kasvuyhtiösijoittamisesta

joukkorahoituksen kautta osoittaa

Springvestin asiakkaiden ja vertailuryhmänä

olleiden osakesäästäjien profiilit

hämmästyttävän samankaltaisiksi.

Ikä- ja sukupuolijakauma sekä kotitalouden

koko ovat käytännössä samat,

vähintään 61 vuotta täyttäneiden osuus

on kummassakin ryhmässä 48 prosenttia.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimus

vahvistaa 65–74-vuotiaiden kotitalouksien

olevan varakkaimpia.

Springvestin asiakkaisiin verrattuna

osakesäästäjät ovat keskimäärin hieman

vähemmän koulutettuja ja asuvat Suomessa

hajautuneemmin. Springvestin

asiakkaista 62 prosenttia asuu Uudellamaalla.

Sijoitettavan varallisuuden määrä,

vakituinen asunto pois lukien, on yli 100

000 euroa 65 prosentilla osakesäästäjistä

ja 71 prosentilla Springvestin uutiskirjeen

tilaajista. Listaamattomien osakesijoitusten

lisäksi sijoituskohteissakaan

ei ole merkittäviä eroja. Niiden valintaan

vaikuttaa kummassakin ryhmässä voimakkaimmin

tuottopotentiaali. Seuraavaksi

eniten osakesäästäjillä vaikuttaa

arvonmääritys eli hinta. Springvestin

asiakkailla yrityksen avainhenkilöt ja vastuullisuus

nousevat tärkeämmiksi. Kaikista

vastaajista vastuullisuus ja eettisyys

vaikuttavat naisilla (33 prosenttia) miehiä

(14 prosenttia) enemmän.

Joukkorahoitus on

tuntematon käsite

Osakesäästäjistä 23 prosenttia on sijoittanut

listaamattomiin kasvuyhtiöihin.

Reilu kolmannes ei ole sijoittanut vielä,

mutta he voisivat tehdä niin tulevaisuudessa.

Toinen reilu kolmannes ei usko

jatkossakaan sijoittavansa. Harvempi

kuin joka kymmenes kasvuyhtiöihin

sijoittaneista ilmoittaa, ettei aio enää sijoittaa.

Sijoitusaikeiden kaatumiseen vaikuttavista

tekijöistä suurin on tiedon niukkuus.

Melkein kolmanneksella tiedon

puute on esteenä sijoittamiselle. Osakesäästäjistä

vain joka neljäs kokee tietävänsä

tarpeeksi kasvuyhtiöihin sijoitta-

22 VIISAS RAHA 7/2018


misesta sijoittaakseen, yli 50-vuotiaista

vain 19 prosenttia.

Suurinta kiinnostus sekä kasvuyhtiösijoittamiseen

(73 prosenttia) että joukkorahoitukseen

(47 prosenttia) on alle

50-vuotiaiden keskuudessa. Siinä ikäryhmässä

jo 38 prosenttia kokee myös tietävänsä

aiheesta tarpeeksi.

Avointen vastausten tulkinnan mukaan

joukkorahoitus on vastaajille terminä

melko tuntematon. Samalla 27 prosenttia

pitää sitä piensijoittajalle ainoana

tapana osallistua kasvuyhtiöihin.

– Joukkorahoitus tarkoittaa, että on

isoja massoja ja jokainen pistää pienen

osuuden. Se voi olla vain satoja euroja.

Enkelisijoittaja laittaa kymppitonnin tai

sata tuhatta euroa, Rothovius määrittelee.

Joukkorahoitusta kasvuyhtiöihin sijoittamisen

työkaluksi tarjoavan Springvestin

toimitusjohtaja Terhi Vapola

pitää käsitettä niin laajana, ettei se aina

tuo lisäarvoa. Joukkorahoitusta voidaan

käyttää myös lainapohjaisissa tai projektikohtaisissa

tuotteissa.

– Joissain tapauksissa on helpompi

puhua listaamattomien yhtiöiden osakeanneista,

joita tarjotaan yleisölle, Vapola

sanoo.

Piensijoittaja pääsee

valitsemaan

SIJOITUSAIKEIDEN

KAATUMISEEN VAIKUTTA-

VISTA TEKIJÖISTÄ SUURIN

ON TIEDON NIUKKUUS.

Kansalaisrahoituksena vuonna 2012

aloittanut Springvest vaihtoi nimeään

viime keväänä. Toimitusjohtajan mukaan

nykyinen tuo paremmin esiin ajatusta

sijoittamisesta ja uudesta kasvusta. Yhtiö

toimii pitkälti samalla mallilla kuin pääomasijoittajat.

– Siinä missä pääomasijoittaja kerää

ensin rahaston ja sijoittaa sitä itsenäisesti,

me valitsemme ensin kohteet ja tarjoamme

sijoittajille mahdollisuutta tulla

mukaan. Eli sijoittajan näkökulmasta hän

pystyy poimimaan rusinat pullasta, Vapola

toteaa.

Yksityissijoittajille vaikeinta listaamattomissa

yhtiöissä on yleensä kohdeyrityksen

löytäminen ja analysointi.

– Due diligence on varsin työläs prosessi

ja vaatii tiettyä ammattitaitoa. Ja

että ylipäätään pääsee tietoiseksi, että

joku case on tarjolla. Monissa tapauksissa

tiketti on aika korkea yksityissijoittajalle.

Tämä malli mahdollistaa, että pienemmälläkin

summalla pystyy osallistumaan.

Springvest järjestää vuosittain kuudesta

kahdeksaan sijoituskierrosta, joista

jokaisen kohteena on yksi yritys. Kierroksella

kerätään rahoitusta yhdestä

viiteen miljoonaan euroa, ja mukana on

muutama sata sijoittajaa. Keskisijoitus on

tyypillisesti 10 000–14 000 euroa.

– Yleensä on muutama varsin iso tiketti

ja muut jakautuvat lähemmäs keskiarvoa.

Pääomasijoitusrahastoihin verrattuna

Vapola pitää Springvestin mallin etuna

myös sitä, ettei sijoituskriteereitä ole

määritelty tiukasti ennalta.

– Pystymme valitsemaan kohdeyritykset

tapauskohtaisesti. Voimme ottaa

mukaan esimerkiksi lääketeknologian

yrityksen, joka hakee annilla rahoitusta

allergiarokotteen kliinisiin testeihin,

vaikka liikevaihtoa ei olisi vielä yhtään.

Sijoitusaika alkuvaiheen kasvuyhtiöissä

on lähtökohtaisesti pitkä, exitiä

tavoitellaan 5–8 vuoden kuluessa.

Kasvuyhtiöiden

ekosysteemi kehittynyt

Kova kiinnostus kasvuyhtiöihin juontuu

Vapolan mukaan siitä, että pörssisijoittamisen

tuottomahdollisuudet nähdään

rajallisina ja kasvuyhtiöiden ekosysteemi

Suomessa on kehittynyt.

– On entistä enemmän hyviä yrittäjiä,

mikä kasvattaa kohdeyhtiöiden puolta,

mutta myös sellaisia, joilla on jo exit-kokemusta.

He ymmärtävät kasvuyhtiöiden

logiikan hyvin ja haluavat ehkä hajauttaa

omaa riskiään sijoittamalla useampaan

kohteeseen, Vapola sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on varsin

hyvin tarjolla rahoitusta aivan alkuvaiheen

yrityksille ja ulkomaistakin rahoitusta 5–10

miljoonan tai suuremmille kierroksille.

Alle viiden miljoonan euron kohteet eivät

kansainvälisiä sijoittajia kiinnosta.

– Se välipolku on mahdollisuus päästä

kiinni kasvuyhtiöihin, jotka eivät vielä

ole saavuttaneet globaalia jalansijaa,

mutta bisnesmalli on jo testattu ja tiimi

kunnossa. Se ei ole niin riskistä kuin ihan

alkuvaiheen sijoitus, mutta toisaalta tuotto-odotukset

ovat kuitenkin todella houkuttelevat.

Siinä ikkunassa on meidän

positio. n

Asenteiden ja tietotaidon osalta alle 50-vuotiaat

ovat valmiimpia kasvuyhtiösijoittamiseen

Alle 50 v. Yli 50 v.

38 % 19 %

Kokee tietävänsä

tarpeeksi

kasvuyhtiösijoittamisesta

sijoittaakseen

On kiinnostunut

kasvuyhtiösijoittamisesta

73 % 49 %

On kiinnostunut

joukkorahoituksesta

47 % 27 %

7 /2018 VIISAS RAHA 23


SELVITYS

Varat hoitoon

Varainhoitopalvelut tarjoavat parhaimmillaan

mielenrauhaa ja onnistuneita sijoituksia, mutta

pahimmillaan sijoittaja maksaa turhasta.

TEKSTI: KAROLINA LAINE

Varainhoidolla viitataan

palveluntarjoajasta

riippuen vähintään

100 000–300 000 euron

sijoitusvarallisuuden

hoitamiseen tarjottaviin

ja ainakin teoriassa yleistä sijoitusneuvontaa

yksilöllisempiin palveluihin.

Monet sijoittajat suhtautuvat varainhoitopalveluihin

kuitenkin epäilevästi – eivätkä

täysin syyttä.

Markkinoiden voittaminen on todistetusti

erittäin vaikeaa. Vaikka varainhoito

ja sijoitusneuvonta ovat laissa rajoitettua

ja säädeltyä toimintaa, markkinoilla on

monenlaisia palveluntarjoajia. Pahimmillaan

sijoittaja maksaa varainhoidosta

turhaan tai voi jopa tulla huijatuksi ostamaan

itselle sopimattomia sijoitustuotteita.

Parhaimmillaan varainhoito

tarjoaa aitoa lisäarvoa mielenrauhan,

helppouden ja onnistuneiden sijoitusten

muodossa.

Varainhoidon eri muodot

Varainhoito voi olla konsultatiivista,

jolloin asiakkaalle tarjotaan neuvoja ja

sijoitusehdotuksia, mutta asiakas tekee

VARAINHOIDON TULEE

TUOTTAA AIDOSTI INDEKSI-

RAHASTOA PAREMPAA

TUOTTOA. MUUTEN

SIJOITTAJA MAKSAA

PALVELUSTA TURHAAN.

itse varsinaiset sijoituspäätökset. Aloitteleva

sijoittaja hyötyy saadessaan neuvoja

oman riskinsietokyvyn arvioimiseen,

sijoitusstrategian laatimiseen ja markkinoiden

toiminnan hahmottamiseen.

Kokenut sijoittaja saa parhaimmillaan

mielekkään keskustelukumppanin, jonka

kanssa ruotia omia sijoitusideoita ja peilata

käsityksiä markkinatilanteesta.

Täyden valtakirjan varainhoidossa

asiakkaan varoja hoidetaan ja sijoituspäätökset

tehdään hänen puolestaan

etukäteen sovittujen rajojen puitteissa.

Se tarjoaa vaivattoman tavan osallistua

markkinoille, jos oma kiinnostus tai aika

ei riitä markkinoiden seuraamiseen. Tällöinkin

kannattaa varmistua, että varainhoidolta

voi aidosti odottaa indeksirahastoa

parempaa tuottoa. Muuten siitä ei

kannata maksaa ylimääräistä.

Mitä kokeneempi sijoittaja itse on,

sitä oleellisemmaksi nousee palveluntarjoajan

asiantuntijuus: kannattaa keskustella

vain tasaveroisen tai itseään viisaamman

varainhoitajan kanssa.

Aito kiinnostus asiakkaaseen

Varainhoidon tulisi aina perustua asiakkaan

tarpeiden huolelliseen selvittämiseen

ja sen pohjalta laadittuun yksityiskohtaiseen

sopimukseen. Hyvä merkki

on, jos palveluntarjoaja kieltäytyy ehdottamasta

sijoitusratkaisuja ilman tarkempaa

tutustumista asiakkaaseen.

Hyvässä varainhoidossa esitetään

kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka on

optimoitu pitkälle aikavälille ja jotka

huomioivat markkinatilanteen. Ratkaisut

ovat joustavia eli ne sallivat elämäntilanteiden

muuttumisen, minkä lisäksi ne

huomioivat asiakkaan henkilökohtaisen

taloustilanteen, arvopohjaiset eettiset

rajoitukset sijoituksille ja verotukselliset

näkökohdat. Mikäli palveluntarjoaja on

kiinnostunut vain sijoitettavan varallisuuden

määrästä ja tuottotavoitteesta, ei

tarjottavan palvelun laatu voi olla hyvää

ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa.

Toisaalta hyväkään palveluntarjoaja ei

pysty auttamaan, mikäli sijoittaja ei kerro

tilanteestaan ja tarpeistaan avoimesti. Mitä

enemmän tietoa varainhoitajalla on, sitä

sopivampia ja yksilöllisempiä ratkaisuja

hän voi tarjota. Asiat myös selitetään asiakkaalle

kiireettömästi, selkeästi ja yleiskielisesti.

Samalla varmistetaan, että asiakas

24 VIISAS RAHA 7/2018


VARAINHOITAJIA

JOKA LÄHTÖÖN

MARKKINOILLA TOIMII ammattilaisia

eri nimikkeillä (yksityispankkiiri,

rahaston-, salkun- tai

varainhoitaja), pohjakoulutuksilla

(tradenomi, KTM, VTM,

OTM) ja erikoistumisilla (esimerkiksi

indeksirahastot, muut

rahastot, suorat osakesijoitukset,

kehittyvät markkinat, johdannaiset).

Valitse juuri sinun

tarpeitasi vastaava palvelu ja

sen tarjoaja.

todella ymmärtää, mistä on kysymys.

Asiakkaan kysymyksille on aikaa ja asiakas

saa niihin vastaukset. Sijoitusratkaisut syntyvät

toimivasta dialogista, eikä asiakasta

painosteta tai sijoitustuotteita tuputeta.

Asiakkaan tarpeet edellä

Hyvässä varainhoidossa pyritään pitkäaikaisiin

asiakassuhteisiin, jotka ovat mahdollisia

vain tuottamalla aitoa lisäarvoa.

Hyvässä varainhoidossa asiakkaalle

tarjotaan parhaita ratkaisuja, myönnetään

mahdollisesti sattuneet virheet

avoimesti ja huomautetaan riskeistä silloinkin,

kun se ei ole palveluntarjoajalle

itselleen kannattavaa. Jos varainhoitaja ei

tunnu luotettavalta tai sijoittaminen aiheuttaa

stressiä, on joko palveluntarjoaja

tai sijoitusten riskitaso valittu väärin.

Kaikkiaan sijoittamista ja varainhoitoa

voisi verrata puutarhanhoitoon:

Mikäli tahdot tonttisi olosuhteisiin ja

omiin tarpeisiisi optimoidun puutarhan,

mutta et itse osaa tai ehdi sellaista suunnitella

ja hoitaa, voit palkata ammattipuutarhurin.

Toisaalta innokaskin kotipuutarhuri

voi hyötyä asiansa osaavan

ammattilaisen vinkeistä tai vähintään

nauttia mielekkäästä ajatustenvaihdosta.

Mikäli päätyy ostamaan palvelun, on ammattilaisen

osaamisesta varmistuttava.

Lopuksi on vielä päätettävä, onko palvelu

hintansa arvoinen. Tämän voi määritellä

vain asiakas itse, sillä vain hän tietää, mitä

varainhoidolta haluaa ja mitä on valmis

siitä maksamaan. n

Artikkeli pohjautuu Karolina Laineen

Turun kauppakorkeakoulussa tarkastettuun

graduun ’What does it take and mean

to be a finance professional in Finland?

Social representations of investing and the

identity and perceptions of Finnish private

banking professionals’.

Kanne voi tulla kalliiksi

LAIN MUKAAN yrityksellä, jolla

on sijoituspalvelualan toimilupa,

on oltava tuomioistuinten

ulkopuolinen riidanratkaisuelin.

Toistaiseksi sellaisena toimii

Suomessa vain Vakuutusja

rahoitusneuvonta FINE. Yksityissijoittajan

on helppo varmistaa,

että sijoituspalveluja

tarjoava yritys on FINEn yhteisöjäsen

tai sillä on FINEn kanssa

erillissopimus. Molemmat

on listattu FINEn sivuilla osoitteessa

www.fine.fi.

FINEn jaostopäällikkö Vesa

Sainio suosittelee käyttämään

FINEn neuvontapalveluja

sen jälkeen, kun asiakas

on jo käynyt sijoituspalveluja

tarjoavan yrityksen puheilla

mutta ei ole vielä allekirjoittanut

mitään.

– Jos sijoittaja myöhemmin

kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi,

neuvomme häntä tekemään

kirjallisen reklamaation.

Kun asiakas saa siihen vastauksen,

meillä on paremmat

mahdollisuudet arvioida tilannetta,

Sainio sanoo.

Sainion mukaan yksi tai kaksi

kirjelmöintikierrosta, joita osapuolet

kommentoivat, yleensä

riittää. Palveluntarjoaja

saattaa esimerkiksi myöntää

tehneensä virheen.

– Asia jatkuu joko neuvontana

tai riita-asian käsittelynä,

jolloin tarvitsemme asiakkaalta

valtuutuksen, Sainio

kertoo.

Mikäli sijoituspalvelujen tarjoaja

ei jostain syystä noudata

FINEn ratkaisusuositusta,

asiakkaalla on mahdollisuus

viedä asia tuomioistuimeen.

Siellä voidaan kuulla suullista

todistelua valan velvoittamana,

kun taas FINEn ratkaisut

perustuvat asiakirjoihin ja tallenteisiin.

Palveluntarjoajalla

on oltava puhelimitsekin vastaanotetusta

toimeksiannosta

tallenne.

– Myös asiakkaat saattavat

tallentaa puheluita omatoimisesti,

Sainio kertoo.

Viime vuonna tuomioistuinkäsittelyyn

ei edennyt yhtään

FINEn käsittelemää sijoituspalveluihin

liittyvää asiaa. Arvopaperiasioita

koskeneita riitoja

oli 12, joista kolmessa päädyttiin

sovintoon ennen ratkaisusuositusta.

Kolmesta annetusta

ratkaisusuosituksesta

yhdessä suositeltiin korvausta

asiakkaan hyväksi.

Nostettujen kanteiden vähyys

ei sinällään tarkoita, että

sijoittajat eivät koe tulleensa

huijatuiksi. Toimistopäällikkö

Eeva Granskog Finanssivalvonnasta

sanoo, ettei yksityissijoittajalle

ole helppoa reittiä

saada sitovaa korvauspäätöstä.

– Kanne voi tulla kalliiksi, se

ei ole helppo tapa, Granskog

sanoo.

Finanssivalvonta ei voi määrätä

varainhoitajaa maksamaan

asiakkaalle korvauksia.

Sen sijaan se voi tekemiensä

tarkastusten perusteella

määrätä hallinnollisia seuraamuksia,

jotka maksetaan valtiolle.

Viime vuoden maaliskuussa

Finanssivalvonta antoi neljälle

yhtiölle julkiset varoitukset

ja määräsi niille seuraamusmaksut.

Nordean (1 000

000 euroa), Helsingin Seudun

Osuuspankin (400 000 euroa),

Alexandria Pankkiiriliikkeen (90

000 euroa) ja Investiumin (20

000 euroa) seuraamusmaksujen

syynä oli, että ne olivat

jättäneet hankkimatta riittäviä

tietoja asiakkaiden taloudellisesta

asemasta, sijoituskokemuksesta

ja -tietämyksestä

sekä sijoitustavoitteista ennen

sijoitusneuvonnan tarjoamista.

Finanssivalvonnan päätösten

mukaan ne eivät myöskään

olleet riittävästi varmistuneet,

että sijoitusneuvonnan

kohteena olevat liiketoimet

olivat asiakkaille soveltuvia.

JUHA PELTONEN

7 /2018 VIISAS RAHA 25


ANALYYSI

Menestyspeleillä

maineeseen

Voimakkaasti kasvava peliala tarjoaa erinomaista

liiketoimintaa ja korkeita arvostustasoja.

TEKSTI: PEKKA AAVIKKO

KUVAT: YHTIÖT

Pelialan markkinatutkimusyhtiö

Newzoon Global

Games Market Reportin

arvion mukaan vuonna

2018 pelialan markkina

on kooltaan noin 140 miljardia

dollaria, josta puolet kertyy Aasian

ja Tyynenmeren alueelta. Euroopan

ja Pohjois-Amerikan osuudet markkinasta

ovat kummankin osalta reilut 20

prosenttia.

Pelibisnes on sijoittajan kannalta

siitä mielenkiintoinen toimiala, että ala

kasvaa edelleen voimakkaasti. Newzoon

raportti ennakoi toimialan kasvavan

kuluvana vuonna 13 prosenttia. Toinen

sijoittajia kiinnostava seikka on, että alan

yhtiöiden liiketoimintamalli on erittäin

skaalautuva. Peliyhtiöiden kannattavuus

voi parantua merkittävästi liikevaihdon

Globaali pelimarkkina

kasvaessa, sillä digitaalisten tuotteiden

myynnin kulut voivat olla parhaimmillaan

erittäin pienet.

Konsolit ja PC yhä elinvoimaisia

markkinaosuus mrd. USD muutos

Konsolipelit 25 % 34,6 4,1 %

PC-pelit 21 % 28,6 4,5 %

Selainpohjaiset pelit 3 % 4,3 -13,9 %

Älypuhelinsovellukset 41 % 56,4 29,0 %

Tablettisovellukset 10 % 13,9 13,1 %

Yhteensä 137,9 13,3

Lähde: Newzoo

Suomessa mobiilipelit ovat median valokeilassa

– syystäkin. PC- ja konsolipelien

merkitystä toimialalla ei kannata kuitenkaan

aliarvioida. Newzoon mukaan

ne tuovat edelleen puolet alan liikevaihdosta.

Pelialan tuotteissa on yhtymäkohtia

elokuvateollisuuteen. Kummassakin vakiintuneet

teemat, joista tehdään jatkoosia,

ovat menestyneimpien tuotteiden

joukossa. Vuoden 2017 myydyin peli Yh-

26 VIISAS RAHA 7/2018


RISKINÄ SUOSION HIIPUMINEN

PELIYHTIÖIDEN KESKEISIÄ riskejä ovat:

• jonkin kivijalkana toimineen pelisarjan

myynnin jyrkkä lasku,

• uusien pelikonsolien julkaisun viivästyminen

tai niiden heikko myynti, mikä

heijastuisi myös pelien kysyntään,

• liian kalliit tai huonosti toteutetut yritysostot.

Yksittäisen pelin suosiolla tai sen hiipumisella

voi olla merkittävä vaikutus yhtiön

liikevaihdolle ja kannattavuudelle. Toimialan

yhtiöistä Activision Blizzardilla on

monta tukijalkaa, mikä pienentää sijoittajan

riskiä. Sillä on maksuttomasti ladattava

ja pelin sisäisillä ostoilla liikevaihtoa

kerryttävä mobiilipeli Candy Crush, kuukausimaksullinen

monen pelaajan roolipeli

World of Warcraft sekä Call of Dutyn,

Destinyn ja Skylandersin kaltaisia hittipelejä.

Yhtiön peleillä on laaja fanikunta,

joka odottaa pelisarjojen uusia julkaisuja.

Yhtiö voi hyödyntää peliensä immateriaalioikeuksia

myös elokuva- tai tv-viihteen

muodossa.

dysvalloissa oli Call of Duty: WWII, joka

on pelisarjan 14. osa. Grand Theft Auto V

oli kuudenneksi myydyin peli, vaikka peli

julkaistiin jo vuonna 2013.

Pelien myyntiä seuraa esimerkiksi

kansainvälisesti toimiva markkinatutkimusyhtiö

NDP Group. Tutkimusyhtiön

listaus vuoden kymmenestä myydyimmästä

pelistä uutisoidaan usein laajasti,

mutta se ei anna täysin kattavaa kuvaa

toimialan markkinasta. Yhtiö kerää

myyntitilastot fyysisten myyntikanavien

lisäksi digitaalisista myyntikanavista tutkimusyhtiön

kanssa yhteistyötä tekeviltä

tahoilta. Myyntimäärien seurannasta

puuttuu kuitenkin esimerkiksi eteläkorealainen

pelistudio Bluehole, jonka

joulukuussa 2017 julkaistua PlayerUnknown’s

Battlegrounds (PUBG) -peliä on

myyty yli 50 miljoonaa kopiota. Listalla ei

”MEILLÄ ON ENEMMÄN

KUUKAUSITTAISIA

PELAAJIA KUIN

NETFLIXILLÄ ON TILAAJIA.”

– Activision Blizzardin

toimitusjohtaja Bobby Kotick

• Epic Gamesin Fortnite

on ollut tämän vuoden

ilmiö pelimaailmassa.

Activision Blizzardilla on monta tukijalkaa,

mikä pienentää sijoittajan riskiä.

näy myöskään maksuttomasti ladattavaa

Epic Gamesin Fortnite: Battle Royalea,

joka on kerännyt pelin sisäisillä ostoilla

yli miljardin dollarin liikevaihdon.

Peli- ja elokuva-alojen erona on se,

että pelialalla pienenkin yhtiön on mahdollista

kerätä tuotteellensa laaja asiakaskunta.

Tätä edesauttavat PC-pelien

myynnin siirtyminen valtaosin verkkoon,

erityisesti Valve-yhtiön omistamaan pelien

julkaisualusta Steamiin. Myös mobiilipelien

yleistyminen on ollut merkittävä

tekijä pelialan kasvussa, joka on jatkunut

vahvana aina ensimmäisen iPhonen julkaisusta

lähtien.

Teknologiajätit pelibisneksessä

Sovelluskauppojen omistajat tekevät

merkittävää liikevaihtoa pelien myynnillä.

Newzoon arvion mukaan Applen

pelimyynnin liikevaihto on kahdeksan

miljardia dollaria ja Alphabetin omistaman

Googlen viisi miljardia dollaria.

Myös muut teknologiajätit ovat merkittäviä

pelien julkaisijoita. Tencent on

peleihin liittyvältä liikevaihdoltaan toimialansa

suurin yhtiö. Tencent on yhtiö

yli miljardin käyttäjän viestintä- ja maksupalvelu

WeChatin takana. Se omistaa

myös enemmistön suomalaisesta Supercellistä

ja osuuden Fortnite-pelin kehittäneestä

Epic Gamesista.

Microsoft ja Sony ovat paitsi suosittujen

pelikonsolien valmistajia, myös

merkittäviä pelijulkaisijoita. Microsoftin

pelejä ovat esimerkiksi Halo ja Forza

Motorsport. Sonyn pelejä ovat esimerkiksi

SingStar ja Gran Turismo. Amazon

puolestaan omistaa suositun pelien streaming-palvelu

Twitchin, jonka käyttö on

kasvanut e-Sports-ilmiön eli kilpapelaamisen

suosion kasvun myötä.

7 /2018 VIISAS RAHA 27


ANALYYSI

Peliyhtiöt ovat elokuvastudioiden tapaan

riippuvaisia hittijulkaisuista. Tutkimusyhtiö

NDP:n mukaan kymmenen

myydyintä peliä ovat kerryttäneet Yhdysvalloissa

reilun kolmanneksen alan

liikevaihdosta. Peliyhtiöiden riskejä

tasoittaa siirtyminen kuukausimaksullisiin

tai pelien sisäisiä ostoja hyödyntäviin

peleihin. Viime vuosien tuottoisimpien

pelien joukossa onkin useita maksutta

ladattavia pelejä, kuten Supercellin

Clash of Clans, Kingin Candy Crush

Saga sekä kuluvan vuoden ilmiö, Fortnite:

Battle Royale.

Activision Blizzard

Activision Blizzard (Nasdaq: ATVI) syntyi

vuonna 2008 yhdysvaltalaisten peliyhtiöiden

Activisionin ja Blizzardin fuusiona.

Blizzardin omisti tuolloin ranskalainen

media- ja viihdealan yhtiö Vivendi.

Blizzardin pelisarjoja ovat jo useita

vuosia menestyneet Warcraft, Diablo

ja Starcraft sekä vuonna 2016 julkaistu

Overwatch. Vuonna 1994 alkunsa saanut

Warcraft-pelisarja oli vuonna 2004 julkaistun

World of Warcraft (WoW) -pelin

myötä massiivimoninpelien pioneerejä

ja suurimpia menestyjiä. Verkkopelaaminen

edellyttää kuukausimaksun maksamista,

ja huippuvuosinaan WoW:lla oli

12 miljoonaa pelaajaa.

Activisionin pelejä ovat Spyro sekä sen

spin-offina syntynyt, muovisia figuureja

pelimaailmaan yhdistävä Skylanders ja

Crash Bandicoot. Yhtiön uudehko menestyssarja

on vuonna 2014 julkaistu

Destiny, jonka jatko-osa oli vuoden 2017

myydyimpiä pelejä.

Activisionin kivijalka on ”first person

shooter”-genren peli Call of Duty, jonka

ensimmäinen osa julkaistiin vuonna

2003. Pelisarjan eri osat ovat olleet toistuvasti

myyntitilastojen kärjessä ja ne

ovat myyneet yhteensä arviolta yli 15

miljardilla dollarilla. Sarjan viimeisin julkaisu,

World War 2, on järjestyksessään

jo 14. osa ja se on myynyt muutamaa edellistä

julkaisua paremmin. Marraskuussa

2017 julkaistu peli oli myynyt joulukuun

2017 loppuun mennessä jo yli miljardin

dollarin edestä.

Activision Blizzard osti vuonna 2015

Candy Crush -mobiilipelien kehittäjän

King Digital Entertainmentin lähes kuudella

miljardilla dollarilla. Candy Crush

Suomalaisia pelialan yhtiöitä

markkina-arvo (milj. EUR)

Supercell * 10 000

Rovio Entertainment 440

Remedy Entertainment 92

Next Games 78

* Osa Tencentiä, markkina-arvo

on suuntaa-antava arvio

Suomalainen Supercell tunnetaan

erityisesti Clash of Clans -pelistään.

Nintendon

vahvuuksia ovat

tunnetut brändit,

kuten Super Mario.

Saga on ollut yksi tuottoisimmista maksutta

ladattavista mobiilipeleistä.

Activision Blizzardin menestys on toimialan

muiden yhtiöiden tapaan pitkälti

muutaman menestystuotteen varassa.

Call of Duty, World of Warcraft ja Overwatch

toivat 66 prosenttia yhtiön edellisen

tilikauden liikevaihdosta.

Activision Blizzard on nettovelaton

yhtiö. Sillä on käteistä 4,8 miljardia

ja velkaa 4,4 miljardia

dollaria. Uusimman Call of

Dutyn myynti kahden kuukauden

aikana oli yli miljardi dollaria.

Vertailun vuoksi: vuoden katsotuimman

elokuvan Avengers – Infinity Warin

maailmanlaajuiset lipputulot olivat yli 2

miljardia dollaria.

Electronic Arts

Electronic Arts (Nasdaq: EA) on vuonna

1982 perustettu yhdysvaltalainen peliyhtiö,

jonka tunnetuimpia pelejä ovat

urheiluaiheiset FIFA- ja Madden NFL

-sarjat. Muita yhtiön menestyspelejä

ovat sotateemaiset pelisarjat Titanfall,

Star Wars Battlefront ja Battlefield.

Electronic Arts ilmoitti elokuun lopussa

lykkäävänsä tulevan Battlefield V -pelin

julkaisua marraskuulle 2018, mikä sai

yhtiön osakekurssin notkahtamaan. Kyseessä

on yhtiön suosituin ja tuottoisin

pelisarja.

Take-Two Interactive

Take-Two (Nasdaq: TTWO) on vuonna

1993 perustettu yhdysvaltalainen peliyhtiö.

Sen tunnetuimpia pelejä ovat

autokaahailupeli Grand Theft Auto, strategiapeli

Civilization, koripallopeli NBA

sekä ammuskelupeli BioShock. Yhtiö on

julkaissut myös alkujaan suomalaisen

Remedyn kehittämän Max Payne -pelin.

Take-Two on alle kahden miljardin dollarin

liikevaihdollaan selvästi kilpailijoitaan

pienempi yhtiö. Se on lisäksi varsin

riippuvainen Grand

Theft Auto -pelisarjan

menestyksestä,

sillä maa-

28 VIISAS RAHA 7/2018


PELIYHTIÖT

pelejä maailman isoimmalla ja yhdellä

säädellyimmistä pelimarkkinoista sekä

kustomoimaan niitä Kiinan markkinoille.

Electronic Artsin tunnetuimpia pelejä on erilaiset urheiluaiheiset pelit, kuten FIFA18.

Pelijättien avainlukuja

Yhtiö markkina- liike- osake- osake- P/E

arvo vaihto kurssi kohtainen

(mrd. USD) (mrd. USD) (USD) tulos (USD)

Activision Blizzard 56,95 7,0 74,69 0,36 207,5

Electronic Arts 35,86 5,2 115,94 3,34 34,7

Take-Two Interactive 15,54 1,8 136,5 1,54 88,6

Ubisoft 12,4 2,0 94,7 1,18 80,3

* Ubisoftin osakekurssi ja osakekohtainen tulos euroissa.

Markkina-arvo ja liikevaihto dollareissa.

liskuussa 2018 päättyneellä tilikaudella

peli toi 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Grand Theft Auto, tai tuttavallisemmin

GTA, on vuonna 1997 alkunsa

saanut pelisarja. Sen tuorein versio GTA

V on myynyt yli 95 miljoonaa kappaletta.

Koripallopeli NBA2K18 on puolestaan

myynyt yli 9 miljoonaa kopiota.

Ubisoft Entertainment

Ubisoft (EPA: UBI) on vuonna 1986 perustettu

ranskalainen peliyhtiö. Sen tunnetuimpia

pelejä ovat Assasin’s Creed,

Rainbox Six, Far Cry ja tanssipeli Just

Dance. Aiemmin Activision Blizzardin

pääomistajiin kuulunut Vivendi kasvatti

vuodesta 2015 lähtien omistustaan

Ubisoftissa ja omisti yhtiöstä lopulta

yli neljänneksen. Ubisoftin johto piti

Vivendin omistusosuuden kasvattamista

vihamielisenä yritysvaltauksena ja sai lopulta

Vivendin myymään omistuksena.

Yhtenä ostajana oli Tencent, jonka kanssa

ennen omistusjärjestelyä Ubisoft oli

tehnyt yhteistyösopimuksen, jonka myötä

Tencent auttaa julkaisemaan Ubisoftin

Nintendo

Nintendo (OTC pink sheets: NTDOY) on

Microsoftin XboXin ja Sonyn PlayStationin

lisäksi kolmas merkittävä pelikonsolivalmistaja

ja pelien julkaisija. Microsoftista

ja Sonysta poiketen Nintendon

liiketoiminta keskittyy vain pelialaan.

Muut pelistudiot julkaisevat pelejään

usein usealle alustalle, mutta Nintendo

julkaisee pelinsä usein vain omille laitteilleen.

Nintendon laitteille pelejä tekevät

toki myös muut yhtiöt. Nintendo

on ollut kekseliäs pelikonsoliensa suunnittelussa.

Esimerkiksi vuonna 2006 julkaistu

konsoli Wii toi peleihin liikunnallisen

ulottuvuuden, kun peliohjain sisälsi

liiketunnistimet ja sitä pystyi käyttämään

esimerkiksi tennismailan tapaan.

Nintendon vahvuuksia ovat tunnetut

brändit, kuten Mario, Legend of

Zelda ja Final Fantasy. Yhtiö omistaa

myös osuuden Pokemon-tuotemerkistä,

mutta se ei juurikaan hyödy Pokemon

Go -mobiilipelin menestyksestä. Nintendo

on tehnyt Super Mario -teemaisen

pelin myös Applen ja Androidin laitteille.

Huhujen mukaan se valmistelee myös

Mario-aiheista animaatioelokuvaa. Nintendolla

riittää mahdollisuuksia, mutta

yhtiön menestys on edelleen vahvasti

riippuvainen sen valmistamien pelikonsolien

menestyksestä.

Korkeita arvostustasoja

Edellisen tilikauden raportoidun tuloksen

perusteella toimialan yhtiöiden

arvostustasot vaikuttavat huomattavan

korkeilta. Esimerkiksi Activision Blizzardin

tuloksen vertailtavuutta heikentää

kuitenkin verolain muutokset, joihin

liittyen yhtiö kirjasi yli 700 miljoonaa

dollaria suuremmat verokulut edelliseen

tilikauteen verrattuna. Tämä kirjaus on

kertaluontoinen, joten kuluvalla tilikaudella

yhtiön voi odottaa tekevän osakekohtaista

tulosta noin 2,4–2,5 dollaria.

Tällöin arvostustasoa kuvaava P/E-luku

olisi kohtuullisempi, noin 30. n

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulkomaille

sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua

Rikastin.fi.

7 /2018 VIISAS RAHA 29


TUTKIMUS

FABIO VERONA

neuvonantaja,

Suomen Pankki,

Rahapolitiikka ja

tutkimus -osasto,

tutkimusyksikkö

Korkojen ja osakemarkkinoiden

yhteys:

horisontilla on

merkitystä

Keskuspankkien rahapoliittiset

toimet vaikuttavat

laajasti erilaisiin

korkoihin, jotka puolestaan

vaikuttavat osakemarkkinoihin

ja viime

kädessä osakkeenomistajien varallisuuteen.

Siksi on tärkeää, että keskuspankit

ymmärtävät paremmin, miten korkojen

muutokset vaikuttavat osakemarkkinoihin.

Eräs kiinnostava muuttuja on

korkojen tuottokäyrän jyrkkyys, jota

kuvataan yksinkertaisesti pitkän ja lyhyen

(esimerkiksi kymmenen vuoden

ja kolmen kuukauden) koron erotuksella.

Sitä voidaan tässä yhteydessä

kutsua lyhyesti korkojen aikapalkkioksi.

Aikapalkkion ja osakemarkkinoiden

välistä suhdetta on käsitelty vuosien

varrella useasti tieteellisessä kirjallisuudessa.

Viimeaikainen Yhdysvaltojen

markkinoihin perustuva tutkimus

osoittaa, että aikapalkkio on hyvä osakemarkkinatuottojen

ennustusväline,

kunhan sen aikasarjasta on puhdistettu

lyhyen aikavälin kohina ja keskipitkän

aikavälin heilahtelut. On tärkeää, millä

tavoin kohina eliminoidaan, sillä tietyt

suodatusmenetelmät (aallokesuodattimet)

toimivat paremmin kuin toiset

(esimerkiksi niin sanotut band-passsuodattimet).

Kuvio 1 osoittaa, että kaupankäyntistrategia,

joka perustuu aallokesuodattimilla

puhdistettuun aikapalkkion

trendiin, on tuottoisampi kuin aikapalkkioon

sellaisenaan perustuva

strategia. Toisin sanoen kannattaa

keskittyä aikapalkkion pitkän aikavälin

muutoksiin ja olla välittämättä

sen lyhytaikaisemmista heilahteluista.

Kuvio 1 osoittaa myös, että osta ja pidä

-strategian tuotto on paljon pienempi

kuin aikapalkkion pitkän aikavälin kehitykseen

perustuvan strategian tuotto.

Näin ollen aikapalkkion huolellisesti

suodatettu pitkän aikavälin trendi voi

olla osakemarkkinoiden kehityksen

mittaamisesta kiinnostuneiden markkinaosapuolten

kannalta tarkastelemisen

arvoinen muuttuja.

”Big datan” tehokkaampi

hyödyntäminen

Edellä mainittu tutkimus osoittaa, että

aallokesuodattimiin perustuvat menetelmät

antavat osakkeiden tuottopreemiolle

parempia ennusteita kuin vaihtoehtoiset

ja perinteisemmät suodatusmenetelmät.

Aallokemenetelmät ovat

olleet jo pitkän aikaa suosittuja monilla

tieteen aloilla, kuten geofysiikassa,

tekniikassa, lääketieteessä ja biolääketieteen

tekniikassa. Vuoden 2017 Abelin

palkinto annettiin ranskalaiselle matemaatikolle

Yves Meyerille tunnustuksena

hänen keskeisestä asemastaan

aallokkeiden matemaattisen teorian

kehittämisessä. Taloustieteen ja rahoituksen

ensimmäiset sovellukset ovat

tuoreempia, sillä ne saivat alkunsa vasta

vuonna 1998 Ramseyn ja Lampartin

tutkimuksista.

Aallokkeiden etu muihin suodatusmenetelmiin

tai perinteisempään

Fourier-analyysiin verrattuna on, että

niillä voidaan käsitellä muuttujia, joissa

esiintyy tasomuutoksia, rakenteellisia

katkoksia ja ajallisesti vaihtelevaa volatiliteettia.

Menetelmän suurin vahvuus on, että

sen avulla aikasarjaan sisältyvää tietoa

voidaan hyödyntää erittäin tehokkaalla

tavalla. Itse asiassa kun aikasarja pil-

KANNATTAA KESKITTYÄ

AIKAPALKKION PITKÄN

AIKAVÄLIN MUUTOKSIIN

JA OLLA VÄLITTÄMÄTTÄ

SEN LYHYTAIKAISEMMISTA

HEILAHTELUISTA.

30 VIISAS RAHA 7/2018


3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

Kuvio 1. Kumulatiivinen tuotto

n TMS LF

n TMS TS

n Buy and hold

0

1990 1995 2000 2005 2010 2015

Kuvio kuvaa kuukausittain varallisuuttaan osakkeisiin ja riskittömiin velkakirjoihin

allokoivan sijoittajan kumulatiivisen varallisuuden kehitystä, kun oletetaan, että sijoittaja

pyrkii optimoimaan salkkunsa riski–tuottosuhdetta. Sininen viiva kuvaa aikapalkkion

trendiin perustuvaa strategiaa, musta viiva alkuperäiseen aikapalkkion aikasarjaan

perustuvaa strategiaa ja punainen viiva osta ja pidä -strategiaa. Oletuksena on,

että sijoittajalla on alussa yksi dollari ja kaikki tuotot jälleensijoitetaan. Harmaat palkit

osoittavat NBER-tutkimuslaitoksen määrittelemiä taantumia.

kotaan lyhytaikaiseen kohinaan, suhdannevaihteluun

ja pitkän aikavälin

trendiin, voidaan eritellä ja käyttää

puhtaasti ennustamisen kannalta olennaisia

frekvenssejä ja sivuuttaa muut

kokonaan.

Periaatteessa aallokemenetelmiä

voidaan käyttää myös yhdistettynä

muihin tekniikoihin, joiden avulla

suuria tietoaineistoja voidaan käsitellä

tehokkaalla tavalla. Nykymaailmassa

on tarjolla tuhansia talous- ja rahoitusindikaattoreita.

Näin ollen tarve käyttää

tätä suurta tietomäärää – ja erityisesti

käyttää sitä tehokkaasti – on kasvussa.

Koneoppimismalleista on tulossa

suosittuja välineitä näihin tarkoituksiin.

Eräs kyseisten menetelmien eduista on,

että niiden avulla voidaan hyödyntää

ennustettavan muuttujan (esimerkiksi

osaketuotot) ja lukuisten ennustavien

muuttujien suhteen epälineaarisuutta.

Niiden avulla esimerkiksi voidaan valita,

mitkä muuttujat ovat tärkeitä ja

minä ajankohtina.

Siten olisi mahdollista yhdistää

aallokesuodattimet ja koneoppimismenetelmät.

Ensimmäisenä askeleena

voitaisiin vaikkapa laajentaa ennustamisessa

käytettyä muuttujajoukkoa

esisuodattamalla (aallokemuuttujan

avulla) kaikki tietoaineistoon kuuluvat

aikasarjat. Sen jälkeen olennaiset muuttujat

ja/tai frekvenssit valittaisiin koneoppimismallien

avulla. n

Lähteet: Faria ja Verona (2018), The equity risk

premium and the low frequency of the term spread,

Suomen Pankin tutkimuspapereita 7/2018.

Ramsey ja Lampart (1998), The decomposition of

economic relationships by time scale using wavelets:

expenditure and income, Studies in Nonlinear

Dynamics & Econometrics, 3(1).

Ramsey ja Lampart (1998), Decomposition

of economic relationships by timescale using

wavelets: money and income, Macroeconomic

Dynamics, 2(1).

AALLOKEANALYYSI

ANTAA SIGNAALIN

OSAKESIJOITTAJAN EI kannata huolestua,

vaikka kokisi epävarmuutta aikapalkkion

aallokesuodatinten paremmuusjärjestyksestä.

– Lyhyen aikavälin kaupankäyntistrategiaan

tällainen tutkimus ei tarjoa välineitä,

Suomen Pankin tutkimuspäällikkö

Esa Jokivuolle sanoo.

Hänen johtamassaan tiimissä, johon

artikkelin kirjoittaja Fabio Verona

kuuluu, tehdään paljon taloustieteen

perustutkimusta.

– Silloin tutkitaan tekniikoita, joita

voidaan kenties tulevaisuudessa hyödyntää,

mutta Suomen Pankkikaan ei

välttämättä sovella aallokeanalyysia

tällä hetkellä. Viive perustutkimuksesta

sovellukseen voi olla pitkä, Jokivuolle

muotoilee.

Hänen mukaansa menetelmästä voi

olla hyötyä eläkeyhtiöiden kaltaisille

pitkäjänteisille sijoittajille, jotka miettivät

salkun painotuksia pitkällä aikavälillä.

– Tässä tarkastellaan korkojen aikapalkkiota

eli pitkien ja lyhyiden

korkojen erotusta ja erityisesti sen

trendiä, joka on vieläpä aallokemenetelmällä

laskettu. Kun trendin suunta

muuttuu nousevasta laskevaksi tai

päinvastoin ja käänne osoittautuu riittävän

pysyväksi, syntyy signaali lähteä

arvioimaan allokaatiota uudelleen.

JUHA PELTONEN

Esa Jokivuolle

7 /2018 VIISAS RAHA 31


OSAKESÄÄSTÄJÄ ESITTÄYTYY

”SIJOITTAMISEN

SUURIN RISKI ON

SIJOITTAJA ITSE. EI

KANNATA MENNÄ

MUIDEN MUKANA

OTTAMATTA ITSE

SELVÄÄ ASIOISTA.”

KAISA PENI, 40

• Kotiäiti, yrittäjä ja sijoittaja

• Perheeseen kuuluvat aviomies,

12 lasta ja kaksi lastenlasta

• Asuu Laukaassa

Keski-Suomessa

• Suorittanut kotitalousalan

ammattitutkinnon

• Tekee liiketoimintaa

Amazon-verkkokaupassa

aikuisen poikansa kanssa

• Yksi Facebookin

Rahanaiset-ryhmän ylläpitäjistä

• Harrastaa laulua, erityisesti

kirkkomusiikkia

Tusina lasta ja

sijoitussalkku

Suurperheen äiti Kaisa Peni rentoutuu hoitamalla

sijoituksiaan ja pyörittämällä verkkoliiketoimintaa.

Lastenhoidon lomasta löytyy sieltä täältä pieni hetki

vilkaista puhelinta.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO | KUVA: MIKA SEPPÄLÄ

Laukaalainen Kaisa Peni

kertoo aina olleensa kiinnostunut

raha-asioista,

numeroista ja erilaisten

laskelmien teosta. Sijoittamisen

alkeet tulivat tutuiksi

jo varhain: Penillä oli varoja rahastoissa

ja osuus tuttavansa terveydenhoitoalan

yrityksestä.

Vuonna 2014 hänen kiinnostuksensa

sijoittamiseen heräsi suuremmin. Peni

luki pari opasta taloudesta ja sijoittamisesta,

minkä jälkeen hän ilmoittautui

mukaan Valmennusyhtiö Varapuun sijoittamiskoulutuksiin.

Koulutuksissa hän

tutustui samanmielisiin ihmisiin, joiden

kanssa saattoi vaihtaa kokemuksia ja

ideoita.

Peniä motivoi sijoittamisessa ja vaurastumisessa

myös oivallus siitä, että

rikas voi antaa omastaan ja auttaa muita.

– Haaveeni on perustaa hyväntekeväisyyssäätiö,

joka auttaa suomalaisia lapsia,

nuoria ja perheitä. Koen, että nuorissa on

32 VIISAS RAHA 7/2018


Kaisa Penin nuorin

lapsi on alle

vuoden ikäinen,

vanhin 20-vuotias.

Suurperheen

taloudesta

jää silti varoja

sijoittamiseen ja

liiketoimintaan.

SIJOITUSSALKKU:

• Raaka-aineita

• Rahastoja ja johdannaisia

• Bitcoineja ja altcoineja

• Rakenteilla oleva paritalo

Kouvolassa

• Osuus listaamattomasta

terveydenhoitoalan yrityksestä

valtavan suuri käyttämätön potentiaali.

Haastavien nuorten vahvuutena on, että

he uskaltavat olla erilaisia, Peni sanoo.

Ennakkoluuloton sijoittaja

Nyt Peni on laajentanut sijoituksiaan – osin

itsenäisesti, osin miehensä kanssa. Hän on

sijoittanut rahastojen lisäksi muihin arvopapereihin

ja raaka-aineisiin. Penin pariskunta

rakennuttaa myös parhaillaan Kouvolaan

paritaloa, jonka työmaalla Kaisan

puoliso viettää arki-illat. Toinen puoli paritalosta

on jo myyty, toinen joko myydään tai

laitetaan vuokralle.

Peni kuvaa olevansa sijoittajana

rohkea, mutta silti jalat maassa. Hän on

sijoittanut myös korkeamman riskin kohteisiin,

kuten kehittyviin maihin ja johdannaisiin.

– Kaikki sijoitukseni perustuvat kotiläksyjen

tekemiseen hyvin. Silloin

uskallan tehdä isoja ja jonkun mielestä

suuremman riskin sijoituksia. Sijoittamisen

suurin riski on mielestäni sijoittaja

itse: voi olla vaarallista, jos menee aina

muiden mukana luottaen pelkästään

muiden tietoon ottamatta itse selvää

asioista, Peni toteaa.

Marimekon edellinen toimitusjohtaja

Kirsti Paakkanen edustaa nöyryydellään

ja ahkeruudellaan esikuvaa Penille. Tämä

on saanut hänet lisäämään Marimekon

osakkeet ostoslistalleen. Peni sanookin

arvojen ohjaavan sijoittamistaan. Toinen

tärkeä tekijä on intuitio.

– En ohita intuitiota koskaan. Se ei ole

ikinä valehdellut.

Äidin ja pojan yhteinen bisnes

Oma mies ei ole ainoa perheenjäsen,

jonka kanssa Peni on tehnyt sijoituksia.

Myös kotoa jo muuttaneen Joona-pojan

kanssa tehdään rahaa.

– Hyvät asiat löytyvät usein läheltä.

Oma lapsi voi olla yhtiökumppani, Peni

muistuttaa.

Joona on haka kielissä ja hallitsee tietokoneiden

maailman. Näiden taitojen

ansiosta äiti ja poika ovat uppoutuneet

kryptovaluuttojen maailmaan. Heillä on

sijoituksia sekä bitcoineihin että vaihtoehtoisiin

kryptovaluuttoihin altcoineihin.

Lisäksi Peni ja hänen poikansa aloittivat

vuosi sitten liiketoiminnan verkkokauppa

Amazonin kautta. Opit tähän

Peni haki suomalaisen kurssijärjestäjän

koulutuksesta.

Penillä ei ole lupaa paljastaa, mitä tuotteita

he myyvät, mutta ne ovat kuluttajille

suunnattuja ja ne teetetään Kiinassa.

Amazon varastoi tuotteet, jotka markkinoidaan

verkkokaupassa Yhdysvaltoihin.

– Myyntiä on mahdollista laajentaa

Kanadaan ja Eurooppaan, mutta emme

ole edenneet vielä siihen.

Rahanteko piristää arkea

Liiketoiminta ja sijoitukset herättävät

Penissä niin paljon innostusta, että niihin

käytetty aika ennemmin antaa energiaa

kuin vie sitä.

– Helposti saatan vaikka illalla lasten

mentyä nukkumaan katsoa uusia tuotteita

myyntiin. Kun on vähän omaa aikaa,

jaksaa paremmin, Peni kertoo.

Sijoittamista ja liiketoiminnan kehittämistä

on mukava opiskella porukassa.

Peni liittyikin vähän aikaa sitten Osakesäästäjiin

kuultuaan useita suosituksia

liiton tapahtumista. Myös liiton jäsenedut

houkuttivat.

Toinen porukka, jossa Peni keskustelee

sijoittamisesta, on Facebookin

Rahanaiset-ryhmä. Ryhmällä on reilu

tusina ylläpitäjää, joista kerrallaan noin

kolmasosa on aktiivisempia. Facebookin

lisäksi ryhmä toimii Instagramissa, ja lähitulevaisuudessa

toimintaa on tarkoitus

laajentaa entisestään. n

7 /2018 VIISAS RAHA 33


ASIANTUNTIJA

Suomen huolestuttava

työllisyysihme

Työllisyys on kesällä kivunnut yli

kolmen prosentin vuoden takaisilta

tasoilta. Moni on vihdoin saanut

haluamansa työpaikan, ja hallitus

näyttää saavuttavan työllisyystavoitteensa.

Talousnäkymien kannalta tämä ei kuitenkaan

ole ainoastaan hyvä uutinen. Työllisyys on noussut

jopa hivenen ripeämmin kuin bruttokansantuote.

Tuottavuuden paraneminen näyttää täysin hyytyneen.

Ilman tuottavuuden kohenemista tuotantoa voidaan

lisätä ainoastaan käyttämällä enemmän työvoimaa.

Työttömien muodostama työvoimareservi

on nyt tyhjentynyt ripeästi. Yrityskyselyt kielivät

siitä, että työvoiman saatavuus alkaa rajoittaa tuotantoa.

Luonnollista työvoiman kasvua ei ole luvassa,

kun työikäinen väestö supistuu.

Vahva työllisyyskasvu luultavasti jossain määrin

heijastaa aktiivimallia, jolla on patisteltu työttömiä

ottamaan vastaan myös lyhytaikaista työtä. Työtunnit

työllistä kohden ovat kuitenkin tilastojen

mukaan laskeneet vain vähän, joten työllisyyden

kasvu perustuu ensi sijassa muuhun kuin muutaman

tunnin työtä tehneisiin ”valetyöllisiin”.

Ei ole kuitenkaan syytä odottaa, että kasvu äkillisesti

täysin tyrehtyisi työvoiman puutteeseen. Yritysten

raportoimat ongelmat työvoiman saannissa

eivät tarkoita, että työllistettäviä ei enää löytyisi

ollenkaan. Työttömät eivät ole identtinen harmaa

massa vaan yksilöitä vaihtelevalla osaamisella.

Vaikka moniin töihin on vaikeaa löytää ammattitaitoista

työvoimaa, toisiin työtehtäviin löytyy yhä

sopivia työntekijöitä.

Nekään tehtävät, joihin työntekijän löytäminen

on hankalaa, eivät välttämättä jää täyttämättä. Pidemmän

etsinnän jälkeen sopiva työntekijä voi

löytyä. Yritys voi päätyä palkkaamaan vähemmän

päteviä hakijoita ja kouluttaa niitä.

Viimeisen vuoden heikko tuottavuuden kehitys

ehkä heijastaa juuri sitä, että nyt on palkattu paljon

uusia työntekijöitä, jotka eivät ole ehtineet perehtyä

työhön. Heidän tuottavuutensa toivottavasti

paranee, kun kokemusta karttuu.

Työllisyys kasvanut vahvasti, tuottavuus ei enää

© ROGERWESSMAN.COM. LÄHDE: MACROBOND

% v/v

7

6

5

4

3

2

1

0

-1

-2

-3

TUOTANTO / TYÖTUNTI

TYÖLLISET

– BKT

TYÖTUNNIT / TYÖLLISET

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

34 VIISAS RAHA 7/2018


Yritykset voivat myös reagoida työvoiman puutteeseen

investoimalla tuotannon automatisointiin,

mikä myös parantaisi työvoiman tuottavuutta. Koneja

laiteinvestoinnit ovat hivenen piristyneet, mutta

ne eivät vielä anna toivetta kovin ripeään tuottavuuden

kasvuun.

Työttömyys on enää noin prosenttiyksikön korkeampi

kuin viime noususuhdanteen huipulla.

Tämä kuitenkin antaa liioitellun kuvan työmarkkinoiden

kireydestä. Piilotyöttömiä eli työtä haluavia,

jotka eivät aktiivisesti hae työtä, on lähes 40 000

enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Alityöllistettyjä

eli vastoin tahtoaan osa-aikatyötä tekeviä

on lisäksi yli viisi prosenttia työvoimasta. Edellisen

nousukauden huipulla heitä oli alle neljä prosenttia.

Ei ole myöskään mahdotonta, että työttömyyttä

voidaan nyt painaa alemmaksi kuin aikaisemmilla

nousukausilla. Hallitus on nimenomaan pyrkinyt

lisäämään kannustimia hakea työtä aktiivimallilla

sekä lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan

kestoa. Tämän pitäisi hivenen alentaa rakenteellista

työttömyyttä.

Alentuneen rakenteellisen työttömyyden

puolesta puhuu myös työttömien muuttunut

alueellinen jakautuminen. Työttömiä on yhä

vähemmän taantuvilla syrjäseuduilla ja yhä

enemmän Uudellamaalla. Työvoima ja työpaikat

kohtaavat tältä osin paremmin.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös

ripeästi laskenut viimeisen vuoden

aikana. Tämä on rauhoittanut

huolia siitä, että työttömät olisivat

pitkän taantuman aikana

pysyvästi syrjäytyneet.

Nousukausi ei näin ollen

aivan vielä pääty työvoiman

puutteeseen. Viimeisen vuoden

olematon tuottavuuden kasvu

antaa todennäköisesti myös liian

synkän kuvan tulevaisuuden kasvunäkymistä.

ROGER WESSMAN

Kirjoittaja on ekonomisti.

Työttömyysluvut liioittelevat työmarkkinoiden kireyttä

© ROGERWESSMAN.COM. LÄHDE: MACROBOND

% työvoimasta

20,0

17,5

15,0

12,5

10,0

7,5

5,0

2,5

ALITYÖLLISTETTYJÄ

PIILOTYÖTTÖMIÄ

TYÖTTÖMIÄ

0,0

2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

7 /2018 VIISAS RAHA 35


SIJOITTAJAN LISTA

Nyt tai ei koskaan

PÖRSSIYHTIÖLLÄMME ON tällä hetkellä

asiat keskimäärin erittäin hyvin. Maailmantalous

kasvaa parhaillaan vauhtia,

josta vielä muutama vuosi takaperin voitiin

vain unelmoida. Vahvan talouskasvun

seurauksena kysyntä on lähes kaikilla sektoreilla

vahvaa, ja tämä mahdollistaa liikevaihtojen

terveen kasvun. Maailmantalouden

ripeästä kasvusta huolimatta inflaatio

loistaa yhä poissaolollaan, ja tämän seurauksena

yhtiöt kärsivät syklin vaihe huomioiden

poikkeuksellisen vähän kustannusten

noususta. Siten yhtiöt pääsevätkin

nauttimaan täysimääräisesti finanssi- ja

eurokriisin jälkeisen kulusaneerauksen hedelmistä

sekä ultramatalasta korkotasosta.

Kasvavat liikevaihdot valuvat varsin

tehokkaasti viivojen alle tuloksiin. Yhtiöidemme

tuloskunto onkin tällä hetkellä

erinomainen ja pörssiyhtiöiden mediaanikannattavuus

lähentelee jo finanssikriisiä

edeltäneitä huipputasoja.

Vaikka tilanne on kaikin puolin erinomainen,

on Helsingin Pörssissä joukko

yhtiöitä, jotka eivät ole päässeet nauttimaan

tästä kehityksestä. Esimerkiksi

HKScan, Atria, Apetit, Afarak, Caverion,

Efore, Neo Industrial, Nurminen, Robit, Tulikivi,

Viking Line, YIT, Piippo, Stockmann,

Wulff, Glaston, Kemira, SRV, Martela, Tikkurila,

Outotec ja Suominen eivät ole pystyneet

hyötymään erinomaisesta markkinatilanteesta.

Syyksi tähän tarjotaan usein

ulkoisia tekijöitä (muun muassa säätä),

jonkin tietyn talousalueen (esimerkiksi Venäjä)

ongelmia tai kilpailun kiristymistä.

Rohkeimmat jopa syyttävät vaisua markkinatilannetta

ongelmistaan. Vaikka osalla

näistä yhtiöistä onkin liiketoiminnoissaan

selkeitä rakenteellisia haasteita (esimerkiksi

Stockmann), on markkinatilanteen

ja ulkoisten tekijöiden syyttely mielestäni

pääsääntöisesti vastuunpakoilua. Suurin

syyllinen löytyy monessa tapaa peilistä, ja

syyt heikon tuloksen taustalla ovat useimmiten

operatiiviset virheet tai strategian

epäonnistuminen.

Sijoittajan näkökulmasta on mielestäni

relevanttia kysyä, että mikäli yhtiö ei onnistu

nykyisen kaltaisessa erinomaisessa

markkinatilanteessa tekemään kunnon

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

36 VIISAS RAHA 7/2018

Taulukon tiedot kerätty 31.8.2018

Taaleri Osta 11,80 16,42 33,5% 2,77 0,77 0,25 32,5% 2,4% 15,8% 0,63 0,30 10,40

Aspo Osta 11,00 16,18 9,8% 2,58 0,56 0,43 76,1% 4,6% 16,5% 0,62 0,45 9,96

Remedy Osta 8,50 356,41 4,6% 3,56 0,16 0,00 0,0% 0,0% 1,2% 0,02 0,00 7,60

Qt Osta 9,50 neg. 11,9% 6,10 -0,14 0,00 0,0% 0,0% -12,9% -0,10 0,00 8,60

Zeeland Family Osta 7,50 51,79 11,6% 3,09 0,70 0,16 22,9% 2,3% -3,8% 0,11 0,16 5,88

Digia Osta 3,40 13,90 9,3% 1,43 0,04 0,04 110,2% 1,7% 13,1% 0,22 0,08 3,06

CapMan Osta 1,85 17,87 30,5% 2,02 0,12 0,11 105,9% 6,3% 10,6% 0,09 0,12 1,62

Enersense Osta 6,00 91,31 27,5% 9,61 0,22 0,00 0,0% 0,0% 4,6% 0,05 0,02 4,63

Kesla Lisää 5,20 8,32 1,7% 1,30 0,25 0,10 40,0% 2,2% 13,8% 0,54 0,10 4,50

Alma Media Lisää 7,30 14,98 4,0% 4,33 0,45 0,24 61,4% 3,3% 28,3% 0,44 0,30 6,64

Gofore Lisää 10,00 18,68 82,4% 5,10 0,28 0,15 58,5% 2,1% 30,3% 0,51 0,20 9,45

Bittium Lisää 5,80 86,67 -19,6% 1,73 -0,09 0,30 neg. 5,3% 2,0% 0,06 0,30 5,38

eQ Lisää 9,20 18,95 14,9% 4,97 0,42 0,50 117,8% 6,0% 29,9% 0,49 0,53 9,20

Efecte Lisää 6,80 neg. 27,5% 5,61 -0,12 0,00 0,0% 0,0% -36,8% -0,30 0,00 5,98

Glaston Lisää 0,51 24,19 2,4% 2,62 0,01 0,00 0,0% 0,0% 9,4% 0,02 0,01 0,45

Vincit Lisää 8,30 14,80 28,3% 5,49 0,28 0,13 55,0% 1,9% 44,4% 0,49 0,20 7,30

Scanfil Lisää 5,40 10,54 4,3% 2,19 0,40 0,11 27,3% 2,6% 21,5% 0,46 0,13 4,81

Stora Enso Lisää 16,50 12,77 2,5% 1,73 0,89 0,41 51,7% 3,1% 15,3% 1,26 0,50 16,04

Telia Lisää 44,00 15,98 -5,1% 1,58 2,14 2,30 126,4% 6,3% 10,5% 2,54 2,30 40,56

Teleste Lisää 7,50 16,16 -9,6% 1,83 0,05 0,10 neg. 1,4% 10,8% 0,44 0,20 7,08

Citycon Lisää 1,90 11,23 2,0% 0,87 0,17 0,13 76,0% 6,0% 6,6% 0,16 0,13 1,84

Sampo Lisää 46,00 15,79 7,5% 1,95 2,76 2,60 64,5% 5,8% 13,4% 2,79 2,75 44,07

Cargotec Lisää 47,50 14,79 -7,5% 2,15 2,61 1,05 51,2% 2,2% 8,9% 2,82 1,30 41,72

Huhtamaki Lisää 32,00 17,27 4,3% 3,14 1,90 0,80 43,1% 2,3% 15,9% 1,79 0,87 30,85

Heeros Lisää 2,60 neg. 9,4% 4,39 -0,20 0,00 0,0% 0,0% -15,3% -0,08 0,00 2,60

Orava Asuntorahasto Lisää 6,00 neg. 6,0% 0,51 -0,29 0,00 0,0% 0,0% -6,9% -0,05 0,00 5,51

Wartsila Lisää 19,00 21,55 2,3% 13,23 0,70 0,46 72,6% 0,9% 19,7% 0,84 0,53 18,19

Aspocomp Lisää 3,80 13,11 10,6% 1,32 0,19 0,07 36,8% 3,0% 15,6% 0,30 0,10 3,92

Kamux Lisää 7,70 16,25 12,4% 4,52 0,35 0,12 40,8% 1,8% 22,0% 0,41 0,16 6,68

Konecranes Lisää 38,00 17,52 48,1% 2,39 1,08 1,20 41,9% 3,1% 8,5% 1,94 1,20 34,05

Titanium Lisää 8,50 11,32 52,3% 3,83 0,43 0,55 189,3% 8,6% 34,4% 0,68 0,60 7,75

Kotipizza Group Lisää 16,50 17,79 22,3% 2,98 0,82 0,65 92,2% 4,3% 18,2% 0,97 0,70 17,25

Raute Lisää 32,00 11,38 30,9% 3,11 2,13 1,25 58,7% 4,3% 25,4% 2,52 1,35 28,70

Sanoma Lisää 10,70 11,81 -12,5% 3,21 0,72 0,35 neg. 3,2% 19,5% 0,76 0,45 8,94

Investors House Lisää 7,70 8,62 105,8% 0,96 1,20 0,21 24,9% 2,8% 10,3% 0,82 0,22 7,10

Siili Solutions Lisää 12,50 17,68 19,7% 3,72 0,64 0,39 66,1% 3,5% 19,9% 0,66 0,43 11,70

F-Secure Lisää 4,00 131,71 7,2% 8,63 0,07 0,04 57,0% 1,0% 1,2% 0,03 0,04 3,33

Uutechnic Lisää 0,47 13,20 -11,7% 2,00 -0,01 0,00 0,0% 0,0% 19,1% 0,03 0,00 0,41

Consti Yhtiot Lisää 9,50 12,84 14,8% 2,58 -0,14 0,00 0,0% 0,0% 19,2% 0,70 0,34 9,00

Nokia Lisää 5,50 19,74 -2,1% 1,35 0,33 0,19 neg. 4,9% -0,9% 0,24 0,21 4,80

Fondia Lisää 13,00 21,92 17,6% 6,90 0,43 0,35 91,5% 2,5% 34,1% 0,63 0,42 13,90

United Bankers Lisää 8,30 11,75 24,6% 2,87 0,40 0,40 141,2% 5,9% 19,0% 0,72 0,45 8,45

Harvia Lisää 6,50 13,16 20,0% 2,47 0,46 0,18 58,9% 3,6% 16,1% 0,45 0,31 5,90

Etteplan Lisää 10,00 14,85 16,8% 3,30 0,49 0,23 49,2% 3,0% 24,6% 0,64 0,32 9,56

Marimekko Lisää 18,00 21,33 2,7% 3,27 0,73 0,50 71,5% 4,0% 36,7% 0,85 0,75 18,10

Suomen Hoivatilat Lisää 9,10 5,89 66,9% 1,43 1,05 0,13 12,9% 1,8% 24,2% 1,39 0,15 8,20

Talenom Lisää 18,00 22,50 12,1% 6,25 0,55 0,32 63,9% 2,5% 34,4% 0,78 0,47 17,45

Caverion Lisää 7,50 32,71 -3,7% 2,72 -0,19 0,00 0,0% 0,0% -4,6% 0,21 0,00 6,97

Evli Pankki Lisää 11,50 10,74 19,0% 3,15 0,71 0,52 73,1% 5,4% 26,0% 0,84 0,65 9,00

Verkkokauppa.com Lisää 6,00 25,14 16,3% 8,14 0,22 0,18 84,1% 2,5% 20,6% 0,19 0,21 4,70

Nokian Renkaat Lisää 39,00 15,57 13,0% 3,52 1,62 1,56 96,4% 4,1% 20,7% 2,28 1,60 35,55

Exel Composites Lisää 6,70 14,44 18,0% 2,71 0,36 0,30 84,1% 4,6% 14,1% 0,39 0,30 5,70


tulosta, milloin yhtiö siihen pystyy. On

vaikea nähdä, että markkinatilanne enää

nykyisestä paranisi. Päinvastoin, pidän todennäköisempänä

sitä, että markkinatilanne

tulee tästä asteittain heikentymään,

kun globaali talous hidastuu keskuspankkielvytyksen

vähentymisen myötä. Myös

inflaatio nostaa entistä enemmän päätään,

ja tämä asettaa painetta marginaaleihin

kustannustason nousun kautta.

Mitä sijoittajan pitäisi sitten tehdä yhtiöiden

kanssa, jotka eivät tässäkään markkinatilanteessa

onnistu tekemään kunnon

tulosta? Koska markkina ei tule näitä yhtiöitä

pelastamaan, kohdistuu paine yhtiöiden

omiin toimiin. Yhtiöiden olisikin ensiarvoisen

tärkeää tarjota sijoittajille uskottavat

askelmerkit ongelmien selätykseen

ja tuloskunnon korjaamiseen. Ilman uskottavaa

suunnitelmaa kurssin kääntämiseksi,

käänteen todennäköisyys on heikko

ja osakkeen tuotto-odotus on huono. Vastaavasti,

mikäli yhtiö onnistuu aikaansaamaan

kestävän käänteen, on useissa näissä

yhtiöissä käänneyhtiölle tyypillisesti merkittävää

arvonnousupotentiaalia.

Mukavaa syksyn

alkua!

SAULI VILÉN

pääanalyytikko,

Inderes

Osakesäästäjien

hallituksen varajäsen

Sijoituslista on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle

tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä.

Listaus perustuu Inderesin osaketutkimuksen

antamiin suosituksiin. Yhtiöt ovat järjestetty

listalle suositusten perusteella siten, että

ensimmäisenä listalla ovat osta-suositukset, toisena

lisää-suositukset ja lopuksi vähennä- sekä

myy-suositukset. Saman suosituksen omaavat

yhtiöt ovat järjestetty analyysin julkaisupäivän perusteella

siten, että tuorein on aina ensimmäisenä.

Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata

pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon ennusteet ovat Inderesin

laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan

jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan

12-kk tavoitehintaan:

Osta > 15 %

Lisää 5–15 %

Vähennä -5–5 %

Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja lisätietoja Inderesin

tutkimukseen liittyen löytyy osoitteesta

www.inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 31.8.2018

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Rapala VMC Lisää 4,00 14,85 -2,8% 0,97 0,12 0,04 83,3% 1,2% 6,8% 0,24 0,10 3,63

Ahlstrom-Munksjo Lisää 17,00 15,27 3,9% 1,69 1,09 0,52 56,6% 2,9% 8,3% 1,04 0,56 15,82

Basware Lisää 36,50 neg. 0,4% 5,90 -0,61 0,00 0,0% 0,0% -3,9% -1,06 0,00 33,60

Finnair Lisää 7,75 8,93 10,9% 1,62 0,91 0,30 24,5% 2,3% 9,7% 0,84 0,32 7,51

Tieto Lisää 28,00 15,89 3,4% 4,05 1,69 1,40 96,3% 5,4% 24,1% 1,76 1,42 27,96

Admicom Lisää 16,70 31,41 38,2% 13,64 0,45 0,30 67,2% 3,1% 43,5% 0,61 0,40 19,18

Orion Lisää 28,00 21,98 -3,7% 5,66 1,56 1,45 93,1% 5,3% 44,5% 1,44 1,45 31,67

Tikkurila Vähennä 15,00 21,95 1,8% 4,00 0,46 0,80 331,3% 4,9% 11,5% 0,67 0,80 14,80

Solteq Vähennä 1,55 31,07 -19,6% 1,39 0,02 0,00 0,0% 0,0% 3,9% 0,05 0,01 1,54

Innofactor Vähennä 0,77 20,55 10,1% 1,35 0,01 0,00 0,0% 0,0% -1,6% 0,03 0,00 0,70

Metsa Board Vähennä 8,25 15,60 7,5% 2,17 0,39 0,21 49,6% 2,9% 15,8% 0,56 0,25 8,68

YIT Vähennä 5,50 15,61 14,0% 1,20 0,35 0,25 198,5% 3,9% 4,1% 0,37 0,26 5,70

Valmet Vähennä 17,00 19,33 4,5% 2,70 0,87 0,55 68,1% 3,3% 15,0% 0,98 0,60 18,89

Next Games Vähennä 4,30 neg. 4,5% 4,59 -0,35 0,00 0,0% 0,0% -35,6% -0,60 0,00 4,16

Fiskars Vähennä 19,00 19,41 -1,6% 1,40 2,11 0,72 35,4% 3,3% 5,8% 0,97 0,74 18,80

Suominen Vähennä 3,30 30,07 2,2% 1,89 0,27 0,11 44,3% 2,5% 4,8% 0,11 0,11 3,35

Pihlajalinna Vähennä 11,00 38,53 6,2% 2,81 0,50 0,16 34,9% 1,2% 6,0% 0,30 0,11 11,50

Kone Vähennä 43,00 24,55 0,1% 7,80 1,88 1,65 88,8% 3,6% 31,7% 1,89 1,65 46,51

Kemira Vähennä 11,00 15,60 5,2% 1,54 0,69 0,53 104,6% 4,6% 9,0% 0,73 0,53 11,42

Panostaja Vähennä 1,15 1,99 12,0% 1,53 0,04 0,04 97,5% 4,4% 64,9% 0,55 0,05 1,09

EAB Group Vähennä 3,80 13,53 -0,3% 2,50 0,15 0,06 57,2% 1,4% 11,1% 0,26 0,11 3,54

UPM Vähennä 30,00 14,91 2,0% 1,60 1,88 1,15 63,1% 4,4% 13,7% 2,23 1,35 33,20

Nixu Vähennä 12,50 neg. 50,2% 4,21 0,01 0,00 0,0% 0,0% -4,3% -0,02 0,00 11,80

Privanet Vähennä 1,60 13,68 10,8% 2,57 0,27 0,23 85,3% 7,1% 8,2% 0,12 0,05 1,64

Apetit Vähennä 12,00 neg. -0,1% 0,83 0,49 0,70 152,2% 4,7% -1,9% -0,13 0,70 12,00

Elisa Vähennä 35,00 18,66 9,3% 5,02 2,11 1,65 78,2% 5,0% 27,8% 1,97 1,70 36,85

Revenio Group Vähennä 15,80 41,41 14,3% 17,95 0,90 0,78 90,9% 2,2% 52,1% 0,38 0,33 15,70

Martela Vähennä 4,70 22,88 -15,2% 1,37 -0,15 0,32 neg. 4,3% 3,8% 0,20 0,28 4,65

Ponsse Vähennä 30,50 17,63 11,4% 4,17 1,60 0,75 46,9% 2,8% 25,8% 1,77 0,80 31,20

Cramo Vähennä 17,70 8,70 2,4% 1,58 1,88 0,85 44,9% 4,3% 15,5% 2,09 0,85 18,20

Detection Technology Vähennä 20,00 18,46 17,9% 6,00 1,09 0,35 32,1% 1,9% 35,6% 1,20 0,40 22,20

Neste Vähennä 68,00 18,46 13,1% 3,14 3,33 1,70 47,7% 3,2% 21,0% 4,05 2,10 74,80

SRV Yhtiot Vähennä 2,60 neg. 26,2% 0,75 0,26 0,06 125,7% 1,7% -4,0% -0,07 0,00 2,67

Metso Vähennä 30,00 20,58 4,6% 3,18 0,95 1,05 155,2% 3,7% 16,1% 1,47 1,05 30,25

Vaisala Vähennä 20,00 23,41 4,2% 8,74 0,77 1,05 140,3% 2,4% 16,7% 0,83 0,58 19,45

Amer Sports Vähennä 26,00 21,89 3,3% 3,08 1,19 0,70 88,4% 3,0% 15,6% 1,32 0,75 28,95

Nurminen Logistics Vähennä 0,42 neg. 51,6% 1,80 -0,02 0,00 0,0% 0,0% -4,2% -0,01 0,00 0,42

Fortum Vähennä 21,00 29,05 24,4% 1,12 0,59 1,10 112,8% 6,7% 6,4% 0,75 1,10 21,80

Ramirent Vähennä 7,60 9,55 8,8% 2,71 0,60 0,44 74,7% 5,6% 18,0% 0,75 0,44 7,12

Restamax Vähennä 12,00 17,82 43,0% 3,07 0,30 0,33 111,0% 4,0% 23,6% 0,60 0,38 10,65

Wulff Vähennä 1,45 20,85 -4,0% 1,01 -0,03 0,05 neg. 3,0% 4,5% 0,07 0,04 1,48

Stockmann Vähennä 4,00 neg. -19,0% 0,35 -0,62 0,00 0,0% 0,0% -1,1% -0,18 0,00 4,20

Outotec Vähennä 7,00 23,43 8,1% 2,78 0,02 0,00 0,0% 0,0% 8,6% 0,28 0,09 6,48

Outokumpu Vähennä 5,40 14,90 11,8% 1,17 0,88 0,25 26,5% 3,2% 5,4% 0,34 0,28 5,06

Neo Industrial Myy 3,75 45,18 9,8% 2,79 0,51 0,08 15,6% 1,6% 3,8% 0,08 0,08 3,80

Sotkamo Silver Myy 3,30 neg. -100,0% 1,39 -0,14 0,00 0,0% 0,0% -10,2% -0,26 0,00 3,77

Tecnotree Myy 0,02 neg. -8,4% -2,01 0,02 0,00 0,0% 0,0% 0,0% -0,03 0,00 0,06

Piippo Myy 4,00 57,93 3,7% 1,20 0,30 0,27 90,8% 4,1% -0,7% 0,08 0,00 4,78

Efore Myy 0,20 neg. -7,4% 3,20 -0,01 0,00 0,0% 0,0% -82,5% -0,07 0,00 0,21

Oriola Myy 2,50 20,50 -3,8% 2,45 0,15 0,09 63,0% 3,4% 16,2% 0,14 0,10 2,84

Kesko Myy 45,00 20,78 4,9% 2,12 2,30 2,20 85,3% 5,0% 10,6% 2,42 2,35 50,20

7 /2018 VIISAS RAHA 37


RAHASTOT

Rahastot on jaoteltu Rahastoraportin omaisuusluokkien mukaan. Listauksessa näkyvät rahastot ovat kunkin omaisuusluokan

viisi parhaiten pärjännyttä rahastoa kolmen vuoden puhtaan tuoton mukaan. Rankkaus ei huomioi rahaston riskiä.

31.8.2018 HUOM! Aineisto perustuu rahastoraportin alustavaan dataan.

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut

3v

Sharpe

1v

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. riski kulut

3v

Sharpe

1v

OSAKERAHASTOT

Suomi

Taaleri Mikro Markka Osake A 17,7 2,4 8,4 0,3 1,20

Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A 16,8 16,6 16,3 9 12,4 1,3 0,46

Seligson & Co OMX Hki 25 pörssinot. rah. 17,3 16,4 16,4 5 12,3 1,4 0,16

Taaleri Arvo Markka Osake A 14,7 14,9 2,5 16 11,0 0,3 1,20

Nordea Suomi Indeksirahasto 15,5 14,8 13,2 10 11,9 1,1 0,75

Luokka keskimäärin 13,4 12,2 6,6 11,3 0,6

OMX Helsinki CAP GI 16,5 15,6 14,1 11,4 1,3

Pohjoismaat

Dividend House Nordic Small Cap B 11,1 16,0 -1,6 18 11,4 -0,1 1,70

Nordea Nordic Small Cap A K 14,3 14,9 5,0 11 9,3 0,6 1,60

Aktia Nordic Small Cap 14,0 12,0 0,2 4 10,2 0,0 1,99

Fondita Nordic Small Cap 9,8 11,1 2,7 13 11,0 0,3 2,00

Taaleri Arvo Kruunu Osake A 10,9 -9,2 10,2 -0,9 1,20

Luokka keskimäärin 10,6 7,3 0,3 11,3 0,1

MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 8,8 5,5 2,8 12,0 0,3

Eurooppa

Danske Invest SICAV Eur. Sm. Cap Cl. A 13,5 14,0 14,2 9 10,4 1,4 1,90

Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 13,9 14,0 14,0 6 10,1 1,4 1,50

Fourton Hannibal 12,3 13,3 10,6 2 13,1 0,8 0,63

Fourton Stamina 11,5 11,6 3,8 15 8,4 0,5 0,63

Aurejärvi European Small & Mid Cap R 7,7 10,3 3,5 31 7,3 0,5 1,80

Luokka keskimäärin 8,3 5,9 4,2 10,2 0,4

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 7,8 4,5 4,2 10,8 0,4

Pohjois-Amerikka

Seligson & Co P-Amerikka Indeksirah. A 15,0 14,3 21,6 18 12,6 1,7 0,43

OP-Amerikka Kasvu A 14,0 32,4 16,1 2,0 1,80

eQ USA Indeksi 1 K 16,3 13,5 21,1 5 13,6 1,6 0,38

OP-Amerikka Indeksi II 15,9 13,4 21,0 6 13,3 1,6 0,20

SEB North America Index B 15,5 12,7 20,5 7 13,3 1,6 0,41

Luokka keskimäärin 13,1 11,1 18,9 13,3 1,4

MSCI North America (Daily TR USD Net) 16,0 13,4 20,1 13,7 1,5

Japani

OP-Japani 15,3 11,9 24,6 1 16,7 1,5 1,95

Evli Japani 11,9 10,5 3,9 4 14,6 0,3 1,60

Danske Invest Japani Osake 10,4 8,0 8,7 3 16,1 0,6 1,50

eQ Japani Indeksi 1 K 10,0 6,5 10,8 2 13,2 0,8 0,50

Nordea Japani A K 9,0 6,4 7,2 5 13,6 0,6 1,00

Luokka keskimäärin 12,0 9,2 13,4 14,9 0,9

MSCI Japan (Daily TR USD Net) 10,6 7,1 10,7 13,8 0,8

Kehittyvät markkinat

Evli Venäjä B 2,1 17,5 5,3 54 19,8 0,3 2,75

Seligson & Co Russian Prosp. Fund Euro 3,7 17,4 -4,8 50 19,5 -0,2 1,58

OP-Venäjä 7,4 17,3 6,3 43 19,4 0,3 2,56

SEB Russia Fund 3,9 17,3 4,1 51 19,2 0,2

Säästöpankki Venäjä 3,4 16,4 3,4 52 19,0 0,2 2,74

Luokka keskimäärin 5,6 7,3 -3,2 14,3 -0,2

MSCI Emerg. Markets (Daily TR USD Net) 7,8 10,0 0,8 13,0 0,1

Maailma

HCP Focus 21,5 22,9 32,5 12,1 2,7 1,15

Danske Invest Kestävä Arvo Osake 18,4 18,1 19,7 3 11,3 1,8 1,45

Sijoitusrahasto eQ Sininen Planeetta 1 K 10,4 16,6 24,9 27 14,3 1,8 1,52

LähiTapiola Kasvu 15,8 15,3 34,7 6 10,8 3,2 1,50

Fondita 2000+ 13,9 14,2 17,7 8 11,2 1,6 2,00

Luokka keskimäärin 10,7 8,6 10,3 10,8 1,0

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 13,1 10,5 14,8 10,8 1,4

YHDISTELMÄRAHASTOT

Eurooppa

Evli Suomi Mix B 6,8 6,5 2,2 4 5,0 0,5 1,83

SEB Finland Optimum B 8,4 6,4 4,0 1 7,3 0,6 1,30

Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 6,1 4,9 2,2 3 5,9 0,4 1,70

SEB European Optimum B 7,0 4,4 1,9 2 7,3 0,3 1,30

Säästöpankki Korko Plus 4,5 3,4 2,2 5 3,3 0,8 1,11

Luokka keskimäärin 6,7 5,1 2,5 6,0 0,5

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 7,8 4,5 4,2 10,8 0,4

Maailma

LähiTapiola Maailma 80 9,5 8,7 11,4 13 7,2 1,6 1,21

LähiTapiola 2045 9,5 8,3 9,8 5 7,0 1,4 1,26

LähiTapiola 2035 9,4 8,0 9,8 9 6,8 1,5 1,19

LähiTapiola 2025 9,0 7,8 8,9 16 6,4 1,4 1,20

Nordea Premium Varainhoito Kasvu K 8,8 7,7 7,5 14 8,5 0,9 1,74

Luokka keskimäärin 6,0 3,9 3,2 5,4 0,6

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 13,1 10,5 14,8 10,8 1,4

MUUT RAHASTOT

AJ Elite Value Hedge C 12,8 12,6 5,1 2 7,9 0,7 1,50

eQ Liikekiinteistöt 10,1 9,8 1,6 6,4 2,02

eQ Hoivakiinteistöt 8,9 9,5 9,7 5 1,1 9,4 2,05

FIM Asuntotuotto A 7,1 7,4 1,4 5,5 1,66

SEB Listed Private Equity 8,5 7,0 11,2 1 11,4 1,0

Luokka keskimäärin 2,5 2,6 2,1 6,1

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks.

5v 3v 1v edell. Vol. raa- kulut

3v

tio

KORKORAHASTOT

Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)

Aktia Inflation Bond+ 2,0 1,9 2,2 21 3,2 8,6 0,65

Säästöpankki Pitkäkorko 3,7 1,7 -0,6 11 2,7 5,4 0,61

Nordea Pro Euro Obligaatio A K 4,1 1,6 -0,2 2 2,8 7,5 0,30

OP-Reaalikorko 2,4 1,6 1,3 20 2,9 11,2 0,53

FIM Euro 3,5 1,4 -1,0 7 3,0 7,4 0,50

Luokka keskimäärin 2,9 1,2 -0,2 2,8

JPM EMU Government Bond Index 4,2 2,0 0,8 3,0

Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue)

Evli Yrityslaina B 3,6 3,2 0,4 7 1,0 3,9 0,85

LähiTapiola Yrityskorko 3,4 3,1 0,0 13 1,5 4,4 0,70

eQ Euro Investment Grade 1 K 4,0 3,0 0,1 2 1,1 3,6 0,65

Aktia Corporate Bond+ 3,9 3,0 0,3 3 1,6 4,5 0,65

Evli Investment Grade Yrityslaina B 3,3 2,7 0,3 10 1,3 4,5 0,75

Luokka keskimäärin 2,7 1,7 -0,5 1,6

BofA Merrill Lynch Euro Corporate Index TR 3,2 2,5 0,1 1,7

Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue)

Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 5,8 5,8 0,9 5 2,9 4,5 1,00

Evli High Yield Yrityslaina B 5,5 5,0 0,6 2 1,7 3,5 0,95

Taaleri Korkeammat Korot A 4,9 0,5 1,7 2,3 0,80

eQ High Yield 1 K 5,2 4,8 -0,1 6 1,8 3,3 0,90

LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko A 4,5 2,1 0,7 2,3 0,70

Luokka keskimäärin 4,5 3,9 0,0 1,9

Merrill Lynch Euro High Yield Index 5,3 4,6 1,0 1,9

Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat)

Danske Inv. Em. Mark. Debt HC, EUR W h 4,5 -3,8 10,2 1,04

Danske Invest Em Markets Debt 4,3 4,0 -4,5 4 10,2 6,5 1,17

Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat A K 4,4 3,6 -6,4 2 5,3 6,6 1,00

Nordea 1 - EM Corporate Bond HBI-EUR 3,3 3,2 -4,1 2,0 1,01

Aktia Emerging Market Bond+ 3,9 3,0 -4,7 5 4,1 6,3 0,90

Luokka keskimäärin 2,5 2,1 -5,2 4,3

Merrill Lynch Em. Mark. Sover. & Credit TR 5,2 2,6 -7,6 6,5

Rahamarkkinarahastot

Taaleri Parkki A 0,5 0,2 0,1 2 0,0 0,2 0,20

FIM Likvidi 0,2 0,1 0,1 6 0,0 0,2 0,15

OP-Euro 0,1 0,0 -0,2 4 0,2 0,2 0,09

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,1 0,0 -0,2 3 0,0 0,3 0,18

SEB Money Manager B 0,0 -0,1 -0,4 7 0,1 0,1 0,18

Luokka keskimäärin 0,8 0,0 0,9 1,6

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

Muut lyhyen koron rahastot

Aktia Em. Market Local Currency T-Bill+ 1,3 1,5 -2,5 15 5,5 0,2 1,20

Säästöpankki Lyhytkorko 1,4 1,3 0,4 6 0,3 0,7 0,47

Nordea Korkotuotto 1,5 0,9 -1,5 1 2,3 0,4 0,60

Danske Invest Yhteisökorko Plus K 1,3 0,8 0,1 2 0,2 0,8 0,43

eQ Vaihtuva Korko 1 K 0,8 0,5 -0,4 4 0,3 0,1 0,40

Luokka keskimäärin 0,5 0,3 -1,6 1,5

3kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

38 VIISAS RAHA 7/2018


RAHASTOVIERAS

Ikään perustuva allokaatio-ohje

toimii huonosti

Jos seuraa perinteistä sata miinus ikä -nyrkkisääntöä, osakkeiden osuus jää pitkäaikaisen

sijoittajan salkussa liian pieneksi, OPn johtaja Katja Taponen sanoo.

TIMO PORTHAN

Vähennä luvusta sata oma

ikäsi, niin tiedät, miten

jakaa säästöt osake- ja

korkomarkkinoille,

neuvoo sijoittajille tuttu

nyrkkisääntö. Sitä noudattavan

kolmekymppisen pitkäaikaisen

sijoittajan pitäisi siis ohjata osakkeisiin

70 ja kuusikymppisen 40 prosenttia säästöistään.

OPn henkilöasiakkaiden sijoittamisesta

ja säästämisestä johtaja Katja Taponen,

sopiiko sääntö suomalaisen yksityissijoittajan

ohjenuoraksi?

– Mielestäni sääntö on vanhentunut,

koska eliniänodote on noussut huomattavasti.

Lisäksi korkosijoitusten tuotto jää

nykyisin kauas tasosta, jolla se oli takavuosina.

Ajattelen, että 110 tai 120 miinus

ikä osuu meillä useammin kohdalleen.

Sääntöhän on peräisin Yhdysvalloista,

jossa kotitaloudet säästävät pitkälti itse

omat eläkkeensä, minkä vuoksi riskitason

laskeminen sijoittajan ikääntyessä

on järkevää.

Ovatko suomalaiset yksityissijoittajat

mielestäsi keskimäärin liian varovaisia

vai liian rohkeita?

– Asiakkaat, jotka meillä määrittelevät

riskiprofiilinsa itsenäisesti verkossa, arvioivat

sietävänsä riskiä enemmän kuin

meidän asiantuntijoidemme kanssa

keskustelevat. Voi olla, että tässä

näkyy keskustelun vaikutus.

Syynä voi myös olla se, että

kasvokkain asioivien sijoittajaprofiilit

ovat erilaisia

kuin verkkopalveluita

käyttävien. Ajattelen,

että sijoittajat, joiden

aikahorisontti on

pitkä, voisivat

ottaa enemmän

riskiä.

Miten sijoittajiin vaikuttaa aiempi kokemus

kurssien reippaasta pudotuksesta?

– Näppituntumalla sanoisin, että

yleisesti ottaen kokeneet sijoittajat ottavat

enemmän riskiä kuin kokemattomammat

säästäjät. On myös teknokuplan

läpikäyneitä suomalaisia, jotka ovat päättäneet,

ettei sijoittaminen ole heidän juttunsa.

Hienoa on, että nuorten ja naisten

kiinnostus sijoittamista kohtaan on lisääntynyt.

Tästä kertoo muun muassa se,

että OPn rahastoissa naisten osuus nousi

osuudenomistajien lukumäärästä laskien

alkuvuonna 51 prosenttiin.

Katja Taponen neuvoo

unohtamaan päivittäisen

markkinakohinan. Siitä on

yksityissijoittajalle yleensä

enemmän haittaa kuin

hyötyä.

Voiko ajatella, että hyvätuloisen ja varmasti

työllistyvän lääkärin salkkuun sopii

enemmän osakkeita kuin kiinteistövälittäjän,

jonka tulot tai työpanoksen kysyntä

saattavat vaihdella rajusti?

– Jos työpaikka on turvattu ja omien

tulojen voi olettaa pysyvän vakaina, sijoitussuunnitelman

laadinta on helpompaa ja

käteispuskuria odottamattomien tapahtumien

varalle tarvitaan vähemmän. Jos tulot

vaihtelevat merkittävästi kuukausittain,

puskurin pitää olla suurempi. Kannattaa

kuitenkin muistaa, että elämä voi yllättää

kenet hyvänsä. Oma terveys voi pettää tai

kohdalle voi osua esimerkiksi avioero.

Miten syntyy markkinatilanteiden

vaihtelut kestävä sijoitussuunnitelma?

– Sijoitussuunnitelman lähtökohtana

ovat aina omat tavoitteet, sijoitusaika

sekä oma taloustilanne, joka rajaa itselle

mahdolliset ratkaisut. Mitä vähemmän

sijoittamisesta on kokemusta, sitä yksinkertaisempia

sijoitusratkaisuja kannattaa

suosia. Jos sijoitukset painottuvat osakkeisiin,

mielikuvaharjoitukset ovat paikallaan.

Kannattaa miettiä, miltä tuntuisi,

jos tänään 10 000 euron osakesalkun

arvo heilahtaa ensi viikolla 6 000 euroon.

On hyvä, että viime aikoina kurssilaskun

mahdollisuudesta on puhuttu paljon.

Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa,

ettei tuottomahdollisuuksia ole

lainkaan, jos jättää sijoittamatta.

Positiivista on, että

sijoittamiseen tarvittavaa

tietoa saa nykyisin

edullisesti ja sitä on

tarjolla paljon.

Siitä seuraa, että

kyky lähdekritiikkiin

on nyt

arvokas taito.

HELENA

RANTA-AHO

7 /2018 VIISAS RAHA 39


PAIKALLISYHDISTYKSET TOIMIVAT

www.osakeliitto.fi | toimisto@osakeliitto.fi

Helsinki / Helsingin

Osakesäästäjät

14.9. SYYSSEMINAARI. Paikka: Ravintola

Kultainen Sipuli. Tilaisuus on täynnä.

18.9. KLO 17.00–19.00 Sanoma Oyj

yritysesittely. Paikka: Hotelli Radisson Blu

Royal, Runeberginkatu 2, Kamppi. Kevyttä

iltapalaa.

26.9. KLO 17.00–19.00 Yritysesittely

– Etteplan ja Sotkamo Silver.

Paikka: Radisson Seaside Hotelli,

Ruoholahdenranta 3, Helsinki. Tilaisuus

on tarkoitettu myös Espoon-Kauniaisten

Osakesäästäjille.

3.10. KLO 18.00–20.00 Sijoituskerho,

vieraana Antti Lahtinen, Dividend House.

Paikka: Takkahuone, Radisson Blu Plaza,

Mikonkatu 23.

Ilmoittautumiset www.osakeliitto.fi

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–

Hausjärvi / Hyvinkään Seudun

Osakesäästäjät

18.9. KLO 15.40 Naisten sijoittajavierailu

Marimekon Herttoniemen tuotantolaitokselle

Helsinkiin. Ilmoittautumiset:

mauri.keinanen@pp.inet.fi

25.10., 1.11. JA 8.11. KLO 18.00 Säästämisen

ja sijoittamisen koulutusillat yhteistyössä

Riihimäen Kansalaisopiston kanssa. Paikka:

Riihimäen lukio, Koulukatu 5. Ilmoittautumiset:

mauri.keinanen@pp.inet.fi

30.10. KLO 18.00 Sijoittajailta ja syyskokous

yhteistyössä Nordea Pankin kanssa. Paikka:

Harlekiini. Ilmoittautumiset:

mauri.keinanen@pp.inet.fi

27.11. KLO 17.30 Sijoittajailta ja tutustustuminen

Konecranes Oyj:n Hyvinkään tehtaaseen

(Koneenkatu 8). Lisätietoa lähempänä.

12.12. KLO 18.00 Sijoittajailta, jouluglögit ja

5-vuotistapaaminen. Lisätietoa lähempänä.

Hämeenlinna / Hämeen

Osakesäästäjät

27.9. KLO 18.30 Sijoituskerho. Paikka:

Vanajan Parvi, Vanajantie 7 B, 5. krs.

Ilmoittautumiset viimeistään 25.9.

osoitteeseen janmhellsten@gmail.com.

Järvenpää–Kerava–Tuusula

/ Keski-Uudenmaan

Osakesäästäjät

2.10. KLO 17.00 OP – Sijoitusilta. Mitä

sijoitusmarkkinoiden syksyyn kuuluu?

Ilmoittautumisohjeet: www.osakeliitto.fi

24.10. KLO 18.00 Keski-Uudenmaan

Osakesäästäjien syyskokous. Paikka:

Keravan palvelutalo Viertola, Timontie

4, Kerava. Varaa kalenteriin jo nyt. Ennen

varsinaista kokousta Pörssisäätiön

toimitusjohtaja Sari Lounasmeri

kertoo ajankohtaisista asioista

osakesäästämisessä.

Kemi–Tornio / Kemi-Tornion

Osakesäästäjät

10.10. SYYSKOKOUS. Paikka: Danske Bank

Kemi.

14.11. PORINAKERHO. Paikka ilmoitetaan

myöhemmin.

12.12. PIKKUJOULUT. Paikka: Ravintola

Puistopaviljonki Kemi.

Kotka / Etelä-Kymenlaakson

Osakesäästäjät

SIJOITUSKERHO JOKA kuukauden

ensimmäinen maanantai klo 17.15–19.15

toukokuuhun 2019 asti. Paikka: Pub Jaakko

V., 2. krs, Kirkkokatu 10, 48100 Kotka.

Tervetuloa!

Kouvola / Kouvolan

Osakesäästäjät

2.10. KLO 17.30 Kuukausikokous. Paikka:

Kouvolan Seurakuntakeskuksen

Luukas-sali, 2. krs, Savonkatu 40.

Yritysvieraana Zeeland Family.

3.10. KLO 18.00–20.30 Sijoittamisen

keskiviikko -tapahtuma. Paikka:

Kouvola-talo, Simelius-Sali.

Ohjelma:

Tervetuloa, OP Kymenlaakso

Miljonääriksi 500 päivässä, Lauri

Salovaara

Oma apu, paras apu vai sijoittamisen

personal trainer? Kalle Anttila,

sijoitusjohtaja, Danske Bank

Miksi sijoittaa vastuullisesti? Miia

Hukari, Nordea

Tilaisuuden jälkeen cocktailtarjoilu,

jonka lomassa mahdollisuus tutustua

järjestäjien osastoihin.

Järjestäjät: Kaakkois-Suomen amk,

Kouvolan Kauppakerho, Kouvolan

Liikemiesyhdistys, Kouvolan

Nuorkauppakamari, Kouvolan seudun

kauppakamariosasto, Danske, Nordea, OP

Kymenlaakso.

Ilmoittautumiset 30.9. mennessä.

Ilmoitathan jokaisen osallistujan tiedot

erikseen. Lisätietoja: Satu Temonen,

satu.temonen@op.fi, 040 570 8013.

Kuopio / Pohjois-Savon

Osakesäästäjät

24.9. KLO 18.00 Sijoituskerho. Paikka:

Osuuspankin kokoustilat, Tulliportinkatu

38, 3. krs. Vetäjänä Sami Gabbouj, farmaja

biotekniikka sijoittamiskohteena.

11.10. KLO 18.00 Sääntömääräinen

syyskokous. Paikka: Sokos Hotel

Puijonsarvi.

Lohja / Lohjan Seudun

Osakesijoittajat

LOHJAN SIJOITUSKURSSIT.

Ilmoittautumiset: www.hiidenopisto.fi

tai 019 369 1498 tai 09 224 22 787. Kurssit

ovat ilmaiset. Aika: ke 18.00–19.30. Paikka:

Lohjan Yhteislyseon lukio, ruokasali,

Karstuntie 6, Lohja.

19.9. Sijoitusrahastot ja

sijoitusvakuutukset: rahastotyypit ja

sijoitusten hajautus rahastojen avulla /

Oskar Salin

26.9. Sijoitusten verotus ja

vakuutussijoitusten edunsaajamääräys /

Kirsi Kaario.

Pori / Satakunnan

Osakesäästäjät

17.9. KLO 17.00 Sijoituskerho. Paikka:

Hotelli Scandic Pori. Tuomo Katajamäki

alustaa suunnitellusta sijoitussäästötilistä.

1.10. KLO 17.00 Sijoituskerho. Paikka:

Hotelli Scandic Pori.

5.11. KLO 17.00 Sijoituskerho. Paikka:

Hotelli Scandic Pori.

3.12. KLO 17.00 Sijoituskerho. Paikka:

Suomalainen Klubi Pori.

Ilmoittautuminen tilaisuuksiin

40 VIISAS RAHA 7/2018


Keskusliiton kotisivujen kautta

osoitteessa www.osakeliitto.fi/

tapahtumat/ tilaisuutta edeltävän viikon

perjantaihin mennessä. Muista tulevista

tapahtumista tiedotetaan myöhemmin.

Savonlinna / Savonlinnan

Osakesäästäjät

17.9. KLO 18.00 Sijoittajakerho. Paikka:

Hotelli Pietari Kylliäinen, Sarani-kabinetti.

11.10. KLO 13.00 Yritysvierailu Savonlinnan

UPM-Kymmene Oyj tehtaalle

(Schaumanintie 1).

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan

Osakesäästäjät

2.10. KLO 18.00 Sijoituskerho. Paikka:

Seinäjoen srk-keskus, Koulukatu 24,

Seinäjoki.

Tampere / Pirkanmaan

Osakesäästäjät

18.9. KLO 18.00–20.00 Sijoitusilta:

Taaleri sijoituskohteena ja Suomen

osakemarkkinoiden tilanne. Paikka: Sokos

Hotel Torni, Tampere.

Viime syksynä suuren suosion saanut

Taaleri Oyj:n vierailu Tampereella saa

jatkoa. Taalerin asiantuntijat Mika Heikkilä

ja Taneli Hassinen tulevat pitämään

jälleen sijoitusiltaa Tampereelle. Aluksi

Taneli Hassinen kertoo Taalerista

sijoituskohteena ja yrityksenä. Sen

jälkeen Mika Heikkilä kertoo, mitä Suomen

osakemarkkinoilla tapahtuu ja mihin

asioihin pitää nyt kiinnittää huomio.

Ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi

20.9. LINJA-AUTOKULJETUS Sijoittaja

2018 -tapahtumaan. Pirkanmaan

Osakesäästäjät järjestää jäsenilleen

linja-autokuljetuksen Sijoittaja

2018 -tapahtumaan Helsingin

Messukeskukseen. Lähtö Tampereen

Vanhalta Kirkolta (Puutarhakatu 4)

torstaina 20.9. klo 6.45. Paluukyyti

Helsingin Messukeskukselta lähtee

klo 18.15, jolloin olemme suunnitellusti

takaisin Tampereella hieman kahdeksan

jälkeen illalla. Ilmoittautumiset:

www.osakeliitto.fi

27.9. KLO 17.00–19.00 Yritysesittely –

Etteplan ja SSH Communications Security.

Paikka: Tulli Business Park, Åkerlundinkatu

11 A, Tampere. Ilmoittautuminen 24.9.

mennessä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

27.9. KLO 17.00–19.00 Sijoitusilta: vieraana

Fundu. Paikka: Tampereen yliopisto,

Linna-kiinteistö. Fundu vierailee

Tampereella ja kertoo, kuinka heidän

kauttaan voi löytää sijoituskohteita.

Lisätietoja ohjelmasta lähempänä.

Ilmoittauminen avataan myöhemmin.

13.10. KLO 15.30–17.30 Syysseminaari.

Paikka: Tampereen Suomalainen Klubi.

OSKL:n liittovaltuuston kokouksen

jälkeen pidetään kaikille jäsenille avoin

syysseminaari. Mukana on Vincit Oyj sekä

ajankohtaisia aiheita; ohjelma tarkentuu

lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautuminen

avataan myöhemmin.

13.11. KLO 17.00–20.00 Sääntömääräinen

syyskokous. Paikka: Tampereen

yliopisto, Linna-kiinteistö. Tilaisuuden

aluksi kuulemme Jukka Oksaharjun

ajankohtaisen katsauksen. Aikataulu ja

ohjelman sisältö tarkentuvat lähempänä.

22.11. TAI 23.11. Linja-autokuljetus

Sijoittaja-Invest-tapahtumaan. Lisätietoja

myöhemmin.

Turku / Varsinais-Suomen

Osakesäästäjät

KUUKAUSIKOKOUKSET SIIRTYVÄT

Panimoravintola Kouluun, 2. krs,

Wilhelmiinasali.

25.9. YRITYSESITTELYVARAUS,

Panimoravintola Koulu, erillinen kutsu.

29.9. TURUN Talouspäivät. Paikka:

Vierailukeskus Joki, Lemminkäisenkatu 12 B.

4.10. SIJOITUSILTA. Paikka: Panimoravintola

Koulu, 2. krs. Tarjoilusta johtuen

ilmoittautumiset 30.9. mennessä:

www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi

6.–7.10. SIJOITTAMISEN peruskurssi, Turun

kesäyliopisto. Jäsenalennus.

31.10. ENNAKKOILMOITUS: Syyskokous.

Paikka: Panimoravintola Koulu.

Tietoa tapahtumistamme sivuillamme:

www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi

Vaasa / Vaasan

Arvopaperisijoittajat

26.9. KLO 17.00–20.00 Altia Oyj

yritysvierailu. Paikka: Koskenkorva,

Santavuorentie 11, 61330 Koskenkorva.

Ilmoittautuminen avataan pian. Yhdistys

järjestää maksuttoman kuljetuksen

jäsenilleen.

Vihti–Karkkila / Vihti-Karkkilan

Osakesäästäjät ry

KARKKILAN SIJOITUSKURSSIT.

Ilmoittautumiset: www.opistopalvelut.

fi/karkkila tai 044-7674934. Kurssit ovat

ilmaiset. Aika: ke 18.00–19.30. Paikka:

Yhteiskoulu, Anttilankatu 2–4, Karkkila.

24.10. Pörssiosakkeet: miten vaurastua

osakkeilla, osakkeiden valinta, osakeannit

/ Tuomo Paaso

31.10. Sijoitusrahastot ja

vakuutussäästäminen: rahastotyypit ja

sijoitusten hajautus rahastojen avulla / Tiia

Mäki

7.11. Sijoittajan verotus ja

vakuutussijoitusten edunsaajamääräys /

Kirsi Kaario

VIHDIN SIJOITUSKURSSIT.

Ilmoittautumiset: www.hiidenopisto.fi

tai 019-3691498 tai 09-224 22787. Kurssit

ovat ilmaiset. Aika: ke 18.00–19.30.

Paikka: Kuoppanummen koulukeskus,

Kuoppanummentie 18, Nummela.

19.9. Pörssiosakkeet: miten vaurastua

osakkeilla, sijoitustyylejä, osakeannit /

Harri Viinanen

26.9. Sijoitusrahastot ja

sijoitusvakuutukset: rahastotyypit ja

sijoitusten hajautus rahastojen avulla / Tiia

Mäki

3.10. Sijoitusten verotus ja

vakuutussijoitusten edunsaajamääräys /

Kirsi Kaario

Valtakunnallinen /

Arvopaperisäästäjät ry

10.10. KLO 13.00 Sääntömääräinen

syyskokous. Paikka: Ravintola

Perho, Mechelininkatu 7, Helsinki.

Ilmoittautumiset: 040 5772645

7 /2018 VIISAS RAHA 41


VAPAALLA

VIISASTELEVA RAHA | SEPPO KAISLA

MIKSI KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄ ei päässyt

ravintolaan?

Hänellä oli liikaa pohjia.

Miksi raitistunut tarjoilija sai potkut?

Asiakkaat valittivat liian usein lasiin

sylkemisestä.


OLEN VIIME vuosina alkanut yhä

ahkerammin seurata lintuja.

Sehän on hauskaa.

On, lennän syyskuussa etelään.


MITÄ EROA on Kimi Räikkösellä ja

Aki Kaurismäellä?

Molemmat ovat maailmankuuluja

suomalaisia ohjaajia, mutta vain toisesta

Kari Hotakainen on tehnyt kirjan.


ONKO KAUHEAA, että suomalaisille

rakennetaan nyt jopa alle 14 neliömetrin

suuruisia asuntoja?

On, ja kansanedustajatkin joutuvat

asumaan saunassa.

MONI EI olisi tänä kesänä halunnut olla

Touko Aallon housuissa.

Ei ihme, koska ei hän itsekään halunnut

niissä olla paidastaan puhumattakaan.


OLIN RÖNTGENISSÄ.

Mitä selvisi?

Olen aivan täynnä itseäni.


YHÄ USEAMPI ei enää jaksa vaan luopuu

vapaaehtoisesti: muun muassa Seppo

Kääriäinen, Lenita Toivakka, Tapani

Tölli, Riitta Myller ja Cheek. Mitä siitä on

sanottava?

Räpistely loppuu aikanaan, vain ikä ja

tehtävät vaihtelevat.


HALUAISIN PALAUTTAA tämän ostamani

akkupensasleikkurin.

Onko siinä jotain vikaa?

Se on tarpeeton. Pihallamme ei kasva

yhtään akkupensasta.

PESULAN PAITAOSASTO kärsii ankarasta

työvoimapulasta.

Valkokaulustyöntekijöitä ei tahdo löytyä

mistään.


MISTÄ OHIKULKIJA arvaa, että talossa

asuu poliisijohtoa?

Lapset leikkivät pihalla poliisia ja poliisia.


SYKSYINEN TARINA: mies kertoi suuren

omaisuutensa salaisuuden.

Kaikki alkoi siitä, kun löysin omenan. Myin

sen eurolla ja ostin kaksi omenaa.

Sitten myin ne neljällä eurolla ja ostin

rahalla kuusi omenaa.

Sen jälkeen setäni kuoli ja perin kuusi

miljardia.


ARMEIJALLE SUUNNITELLAAN

kasvisruokapäivää. Aiheesta oli myös

kohtaus Aku Louhimiehen elokuvassa

Tuntematon Sotilas. Rokan syö rohkea

kuitenkin leikattiin liian rajuna kohtauksena

elokuvasta pois.


KYLLÄ KIITOS! HALUAN LIITTYÄ OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENEKSI!

Jäsenmaksuun (34 euroa / vuosi 2018) sisältyy

Viisas Raha -lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia.

NIMI

Postimaksu

maksettu

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

OSAKESÄÄSTÄJIEN

KESKUSLIITTO RY

VASTAUSLÄHETYS

sopimus 5000370

00003 helsinki

Osoitetietoja voidaan ei voida käyttää markkinointiin.

Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai

faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon

09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@osakeliitto.fi tai

internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

42 VIISAS RAHA 7/2018


VIIMEINEN SANA

Pörssiyhtiön hallituksella on väliä

Suomessa pörssiyhtiöiden useimmat hallituksen

jäsenet ovat talouslehdistöllekin käytännössä

tuntemattomia. Toimitusjohtajat

yksinään yleensä edustavat yhtiötä julkisuudessa.

Jotkut Björn Wahlroosin kaltaiset

aktiiviset hallitusten puheenjohtajat antavat

medialle lausuntoja, joista markkinatalousmyönteisimmät

saattavat nousta tavallisenkin median paheksuttaviksi.

Metson ja Wärtsilän puheenjohtaja Mikael

Lilius ei anna enää mitään haastatteluja, koska hänen

päälleen räittiin mediassa ja hänen perhettään uhkailtiin

Liliuksen tehtyä Fortumin toimitusjohtajana veronmaksajille

miljardeja, mutta tienattuaan itse samalla

miljoonia.

Hallitus kuitenkin periaatteessa käyttää yhtiön ylintä

valtaa yhtiökokouksen kokoontuessa tavallisesti vain

kerran vuodessa. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan.

Sen kuuluisi myös valvoa ja ohjata yhtiön toimintaa

yleensä ja toimitusjohtajaa erikseen. Tosin on

hallituksia, joissa jäsenet toimivat

käytännössä toimitusjohtajan kumileimasimina

ja lähinnä pohtivat,

miten saisivat omat palkkionsa nostettua

mahdollisimman vähällä työllä.

Sitten on hallituksia, jotka väsymättä

hengittävät toimarin niskaan ja

valvovat, että tämä noudattaa hallituksen

laatimaa strategiaa samalla,

kun ne pohtivat nykystrategiansa

mielekkyyttä.

Räksytin moneen kertaan Sijoitustiedon

kolumneissani Technopoliksen

hallituksen toiminnasta.

Keväällä 2017 hallituksen puheenjohtaja

vaihtui ja hallitukseen tuli

kaksi uutta jäsentä. Uusi hallitus laati

välittömästi yhtiölle uuden strategian, joka

miellytti minun lisäkseni muitakin sijoittajia.

Kun olin hallituksen vaihtaneessa yhtiökokouksessa

urputtamassa, kurssi pyöri

kolmessa eurossa. Myin kaikki osakkeeni

@4,655 elokuun lopussa

tulleen ostotarjouksen myötä.

Sama sijoitusyhtiö pyöreästi

samoilla kiinteistöillä ja taserakenteella

arvostettiin yli 50

prosenttia kalliimmaksi reilu

ON HALLITUKSIA,

JOISSA JÄSENET

TOIMIVAT

KÄYTÄNNÖSSÄ

TOIMITUS JOHTAJAN

KUMILEIMASIMINA.

vuosi myöhemmin. Mukana oli toki lievää markkinamyötätuultakin,

mutta ensimmäiset isot nousut otettiin

heti strategiajulkistuksen myötä.

Vastaavaa kehityskulkua toivon tapahtuvaksi Oravassa,

joka tätä luettaessa lienee jo Ovaro. Yhtiössä

vaihtui viime joulukuussa aiheellisesti koko hallitus, ja

nyt löytyi pienen Avaro-sokkailun jälkeen kelvollinen

uusi nimikin. Nähdäkseni vanha hallitus oli ajanut lähinnä

yhtiötä hallinnoivan rahastoyhtiön etua. Uusi

hallitus ensitöikseen irtisanoi kalliin hallinnointisopimuksen

ja päätti seuraavaksi esittää yhtiömuodon

muutosta REIT:istä tavalliseksi sijoitusyhtiöksi. Muutos

vähentää kuluja ja mahdollistaa omien osakkeiden ostamisen.

Tämän yhdessä hallituksen ja sen valitseman

uuden toimitusjohtajan muiden toimenpiteiden myötä

toivon pörssikurssin nykyisen noin 40 prosentin alennuksen

osakekohtaiseen pääomaan supistuvan. Minulla

on siis Oravaa ihan merkittävä määrä salkuissani.

Osakemarkkinoiden ja yhteiskunnankin kannalta

olisi hyvä, jos julkisuuteen nostettaisiin

myös pörssiyhtiöiden hallitusten

jäseniä rivijäseniä myöten muutenkin

kuin verokalenterin julkistamisen

yhteydessä. Sijoittajien ainakin kannattaisi

olla kiinnostunut heidän

rooleistaan, kyvyistään ja visioistaan.

Suuren yleisön taas olisi hyvä tietää,

että yhtiöiden hallitusten jäsenet

tekevät vastuullista ja arvokasta (tai

kallista) työtä.

Ensimmäiseksi framille nostettavaksi

suosittelen Technopoliksen hallituksen

puheenjohtajaa Juha Laaksosta.

Kyllä, likaisen ja ansiokkaan

työn tekivät CEO Keith Silverang ja

hänen tiiminsä. Mutta entinen Fortumin

talousjohtaja Laaksonen hallituksineen toi

sille monta sataa miljoonaa lisää arvostusta. Kuka

taloustoimittaja nappaa tähtihaastattelun Juhasta?

AKI PYYSING

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen

20 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti

osakkeisiin 30 vuotta. Hän kirjoittaa

sunnuntaisin ilmestyvää sijoituskolumnia

sivustolla www.sijoitustieto.fi.

7 /2018 VIISAS RAHA 43


Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantuntemuksesta,

ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

Tarvitsetko vuokralaisen

asuntoosi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan

ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat

hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa

palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten

asiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun ja

turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi

kätevästi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä

välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja

erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia

sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan

mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin

saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena

päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

More magazines by this user