Viisas Raha 8/18

omnipress

TOMI SALO: ÄLÄ SIJOITA MIHINKÄÄN, MITÄ ET TÄYDELLISESTI YMMÄRRÄ s. 17

Lehti suomalaiselle sijoittajalle

8 | 2018 Hinta 9,50 €

Yleiselektroniikka

kiihdyttää Venäjällä.

Janne Silvennoinen

uskoo kasvuun

pakotteista

huolimatta.

VALOKEILASSA s. 10

Kasvu

tulee

idästä

Syvemmälle kiinteistöihin

Orava heitti

kuperkeikan

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN s. 14

Ääniharava

Aki Pyysing on

Vuoden Sijoittaja

TAPAHTUMA s. 20

Sijoittamisen taide

Stefan Gasic

piirtää ja sijoittaa

HENKILÖ s. 24


Osakesäästäjät

KATSO

JÄSENEDUT

OSAKELIITTO.FI/

JASENYYS

Osakesäästäjät on

valtakunnallinen

sijoittajien yhteisö,

joka auttaa sijoittajia

vaurastumaan.

Tarjoamme Sinulle

lisäarvoa riippumattoman

tiedon, sijoitusosaamisen

ja rahanarvoisten

jäsenetujen muodossa.

1

2

3

Edunvalvonta

Yksityissijoittajan

aseman

edistäminen.

Tapahtumat

Laadukkaat koulutukset

ja tilaisuudet

yhtiöiden kanssa.

Jäsenedut

Etuja kaupankäynnistä,

talouslehdistä ja

sijoituspalveluista.

Yksityissijoittajan asialla

Jäsenemme pilotoivat visiotamme

Jokaisella on mahdollisuus kestävään taloudenhallintaan. Haluamme, että

yksityissijoittajalla on kustannustehokkaat sijoitusratkaisut ja laadukasta

informaatiota tarjolla. Kumppanimme mahdollistavat tämän jäsenetujemme

kautta.

Liity jäseneksi ja osaksi aktiivista yhteisöä!

Voit liittyä jäseneksi Osakesäästäjien kotisivujen lomakkeen kautta

www.osakeliitto.fi/jasenyys/liity-jaseneksi

tai postittamalla tämän lehden sivulla 50 olevan kupongin.

Yhteistyössä

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITTO | SÄHKÖPOSTI: TOIMISTO@OSAKELIITTO.FI | WWW.OSAKELIITTO.FI


PÄÄKIRJOITUS

Lainsäädäntö kehittyy

oikeaan suuntaan

Osakesäästäjien yksi tärkeä tehtävä on

yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Se

tarkoittaa käytännössä lainsäädäntötyöhön

osallistumista ja sijoittamisen

merkityksen korostamista myös yhteiskunnallisesta

näkökulmasta.

Valitettavasti tämä työ ei aina näy suoraan jäsenillemme,

emmekä ole siitä osanneet

riittävästi kertoa, mutta koemme sen

KANNANOTTOMME

OVAT VAIKUTTA-

NEET TEHTYIHIN

PÄÄTÖKSIIN.

itse todella tärkeäksi.

Esimerkiksi viime viikolla olimme

eduskunnassa kertomassa Suomen

talouden ongelmista ja siitä, mitä

asialle voidaan tehdä. Positiivista

on, että ainakin talousvaliokunnan

jäsenet tuntuvat ymmärtävän ongelman

ja ovat valmiita viemään uudistuksia

eteenpäin.

Nytkin on menossa useita hankkeita, jotka

liittyvät suoraan myös osakesäästäjän elämään.

Edellisessä lehdessä kerroin jo osakesäästötilistä,

mutta se ei ole suinkaan ainoa,

vaikkakin todella tärkeä, asia.

Pelkästään viime viikolla talousvaliokunnan

käsittelyssä oli kaksi merkittävää

asiaa, arvopaperistaminen

sekä arvopaperimarkkinalain

muuttaminen, ja lisäksi lausuimme

valtiovarainministeriölle

osakkeenomistajien oikeuksiin

liittyen.

Arvopaperistaminen tarkoittaa

käytännössä sitä, että

pankki voi laittaa asiakkaille

myöntämänsä lainat yhteen

pakettiin ja myydä näitä paketteja

pieninä siivuina sijoittajille. Siivut voidaan

haluttaessa jakaa eri riskiluokkiin siten, että paras osa

saa ensimmäisenä saatavansa ja heikoin viimeisenä.

Luonnollisesti tuolle viimeiselle osalle luvataan selvästi

korkeampaa tuottoa kuin ensimmäiselle.

Kuulostaako tutulta? Tästähän koko finanssikriisi

sai alkunsa. Onneksi niistä kokemuksista on otettu

opiksi, eikä meillä olla sallimassa

niin sanottuja synteettisiä eli keinotekoisia

lainoja, joiden taustalla ei ole

aitoja lainanottajia.

Arvopaperimarkkinalain uudistuksen

tavoitteena puolestaan on

vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti

pk-yritysten ja muiden pienten

liikkeeseenlaskijoiden keskuudessa

sekä keventää sijoitusesitettä koskevaa sääntelyä.

Osakkeenomistajien oikeudet liittyivät lähipiirisääntelyyn,

mikä on tärkeää osakkeenomistajien

yhdenvertaisuuden ja sijoittajansuojan

näkökulmasta.

Näihinkin asioihin olemme ottaneet siis

kantaa paitsi suoraan eduskunnassa, myös laatimalla

lausuntoja, joissa perustelemme näkemyksiämme.

On ollut erityisen hienoa ja palkitsevaa

huomata, että kannanottomme

on otettu vakavasti ja ne

ovat myös käytännössä vaikuttaneet

tehtyihin päätöksiin. Jatkamme

työtämme jäseniemme

vaurastumisen puolesta!

TIMO ROTHOVIUS

päätoimittaja

Viisas raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle

JULKAISIJA Osakesäästäjien Keskusliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Timo Rothovius, timo.rothovius@osakeliitto.fi KUSTANTAJA JA TOIMITUS Omnipress Oy,

p. 040 682 5144, omnipress.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen, kimmo.kallonen@omnipress.fi TOIMITUSSIHTEERI Hanna Leino, hanna.leino@

omnipress.fi MEDIAMYYNTI Pirkko Virtanen, p. 0400 600 842, pirkko.virtanen@pirkonmediamyynti.fi ISSN 1797-3503 OSOITTEET Osakesäästäjien

Keskusliitto, toimisto@osakeliitto.fi JAKELULEVIKKI 24 500 kpl ULKOASU Teemu Kavasto PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Timo Porthan

8/2018 VIISAS RAHA 3


SISÄLTÖ

28

Lippu- ja konserttibisnes

kukoistaa.

Live Nation toi

Roger Watersin

Helsinkiin.

10 Valokeilassa

YLEISELEKTRONIIKKA ON teollisuuselektroniikan

globaalien brändien ”uskottu

henkilö” vaativilla idän markkinoilla.

14 Kiinteistösijoittaminen

ORAVA SYÖKSYI alamäkeen.

Korjausliikkeiden ansiosta Petri Roininen

uskoo kannattavuuden kasvavan.

17 Markkinakommentti

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON

salkussa on kaikkien suomalaisten

pörssiyhtiöiden osakkeita, Tomi Salo

kirjoittaa.

18 Asuntoluotot

LÄHES KAIKKI pankit edellyttävät kotimaista

vakuutta ulkomailla sijaitsevien

hankintojen rahoituksessa.

20 Tapahtuma

23 Maailmalla

SALKUNHOITAJAN TULEE koota hajallaan

olevat tiedonjyväset yhteen tehdäkseen

kannattavia sijoituspäätöksiä.

37

SIJOITTAJA 2018 -tapahtuma teki kunniaa

yksityissijoittajille nostaessaan heidät

parrasvaloihin Vuoden Sijoittaja -kilpailussa.

Rahastovieraana

Fidelityn

Kaisa

Paatsola.

4 VIISAS RAHA 8/2018


8/2018

20

LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

32

14

Orava

alamäessä.

24 Henkilö

STEFAN GASICIN sijoitusaiheinen sarjakuva

levisi twiittinä ympäri maailmaa ja päätyi

Nassim Talebin uuteen kirjaan.

26 Vieraskynä

MONISSA MAISSA vanhat puolueet ovat

kytkeytyneet laajamittaiseen korruptioon,

Ville Valkonen kirjoittaa.

28 Analyysi

SUORATOISTOPALVELUIDEN MYÖTÄ

artistit panostavat live-esiintymisiin,

mikä on saanut lippujen nettikaupat

kukoistamaan.

32 Osakesäästäjä esittäytyy

NAISTEN KANNUSTAMINEN sijoittamisen

pariin on Marja-Leena Haapaselle

sydämen asia.

34 Sijoittajan lista

LAATUYHTIÖLLÄ ON kestävä kilpailuetu

ja osaava johto, minkä ansiosta

pääoman tuotto on kilpailijoita

korkeampi.

37 Rahastovieras

FIDELITY INTERNATIONAL tarjoaa

vaihtoehdon kiinteälle

varainhoitopalkkiolle.

8/2018 VIISAS RAHA 5


LYHYESTI

Maksuhäiriöitä jo yli 380 000 henkilöllä

MAKSUHÄIRIÖISTEN HENKILÖIDEN määrä

on Asiakastiedon mukaan 381 700. Vuodessa

määrä on kasvanut 7 500 ihmisellä.

– Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä

on kasvanut nopeammin kuin moneen

vuoteen. Syy kasvuun on ihmisten velkaantuminen

moneen eri suuntaan. Nyt

myös luottolaitoslainoista aiheutuneiden

maksuhäiriömerkintöjen määrä on lähtenyt

kasvuun. Osuus kokonaismäärästä

on pieni, mutta silti huomionarvoinen, liiketoimintajohtaja

Jouni Muhonen Asiakastieto

Groupista kertoo.

Luottolaitoslainoilla tarkoitetaan vakuudellisia

luottoja, joita ovat esimerkiksi

asuntolainat. Tähän on Muhosen mielestä

syytä kiinnittää huomiota, koska asuntolainojen

korot ovat tällä hetkellä vielä

hyvin matalalla.

– Maksuvaikeudet

saattavat lisääntyä, kun

korot lähtevät nousuun.

Maksuhäiriöisten

henkilöiden määrä on

noussut vuoden aikana

erityisesti 35–39-vuotiaiden

sekä 55–64-vuotiaiden

ikäryhmissä.

Yhteiskunta on pyrkinyt

hillitsemään ylivelkaantumista

sääntelemällä pikavippitoimintaa

ja tehostamalla

velkaneuvontaa. Vaikka

pikavipeistä on tullut ihmisille

”MAKSUVAIKEUDET

SAATTAVAT LISÄÄNTYÄ,

KUN KOROT LÄHTEVÄT

NOUSUUN.”

maksuhäiriöitä, ei niiden kieltäminen Jouni

Muhosen mukaan ratkaise itse ongelmaa.

– Ihmiset ovat usein velkaantuneet moneen

paikkaan. Heillä voi olla pankkilainaa,

kuluttajaluottoja, maksamattomia vuokria

ja erilaisia viranomaismaksuja. Keskustelua

pitäisi käydä enemmän siitä, mikä

alun perin aiheuttaa velkakierteen. Taustalla

on usein vakavia ongelmia, joiden

takia elämän ja talouden hallinta ajautuu

pois raiteiltaan. Yksi tällainen on esimerkiksi

peliongelma, johon voi huveta nopeasti

todella suuria summia.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan

positiivisen luottotiedon laajempi käyttö ehkäisisi

ylivelkaantumisongelmia, sillä sen

avulla luottopäätöksiä tehtäessä voidaan paremmin

huomioida hakijan maksukyky. Tarve

on ymmärretty ja parhaillaan keskustellaan,

mikä olisi paras tapa kerätä ja hyödyntää

tietoa kuluttajien olemassa olevista veloista.

– Ruotsissa käytössä on Asiakastieto

Groupiin kuuluvan UC Ab:n ylläpitämä

luottotietorekisteri, joka sisältää sekä

maksuhäiriötiedot että positiivisen datan

henkilön avoimista luotoista. Rekisterin

ansiosta maksuhäiriöisten henkilöiden

määrä on laskenut viime vuosina, vaikka

kuluttajien velkaantuminen on kasvanut,

Jouni Muhonen kertoo.

Suomeenkin uuden, positiiviset tiedot

sisältävän rekisterin perustamista on esitetty,

mutta Asiakastiedon näkemyksen

mukaan se olisi liian hidas korjausliike kasvaviin

velkaongelmiin.

– Rekisteri olisi käytössä aikaisintaan 5–7

vuoden päästä. Ennen tuota tulemme

näkemään ainakin jonkinlaisen taantuman,

jolloin maksuhäiriöisten

määrä tulee kohoamaan valtavasti.

Meidän pitäisi hyödyntää

jo nyt käytössä olevia tapoja

jakaa positiivista luottotietoa

kuluttajan suostumuksella,

Muhonen ehdottaa.

VIENTIRAHOITUS LUO TYÖPAIKKOJA

VALTION VIENTIRAHOITUS on kasvanut

Suomessa muita maita nopeammin. Vientirahoitus

on keskittynyt voimakkaasti

muutamalle alalle, mikä lisää valtion riskejä

selvästi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen

Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen tekemän

tutkimuksen mukaan Meyerin ja Nokian

vientirahoituksen piirissä oleva toiminta

tuottaa merkittävää arvonlisää Suomessa

ja sen piirissä on tuhansia työntekijöitä.

– Kun muutimme Meyerin ja Nokian

luvut vertailukelpoisiksi, niin Meyer luo

1 miljardin hankkeella keskimäärin 635 miljoonaa

euroa arvonlisää Suomeen ja Nokia

vastaavasti 323 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset

ovat Meyerilla runsaat

9 100 työntekijää ja Nokialla lähes 2 600

työntekijää, toteaa Etlatiedon varatoimitusjohtaja

Ali-Yrkkö.

Luvuissa ovat mukana niin yritysten itsensä

kuin arvoketjujen kautta syntyneet

vaikutukset. Arvoketjujen hyödyt myös

leviävät Suomessa laajalle: Meyerillä on

toimittajia yli sadassa kunnassa ja Nokialla

lähes 70 kunnassa. Nokian laajasta tutkimus-

ja tuotekehitystoiminnasta syntyvää

osaamista leviää myös yrityksen ulkopuolelle.

– Koska yksityisiltä markkinoilta ei aina

löydy tahoja, jotka rahoittaisivat vientikauppoja,

on vientirahoitus perusteltavissa.

Risteilijöitä ei tehtäisi Suomessa

ilman julkista rahoitusta. Vientirahoituksen

kasvu ei silti ole riskitöntä ja julkiselle

rahoitukselle pitää saada riskiä vastaava

yhteiskunnallinen tuotto, korostaa

tutkija Tero Kuusi.

6 VIISAS RAHA 8/2018


KUUKAUDEN LUKU

6,1

TILASTOKESKUKSEN

HYVÄ ELÄKEJÄRJESTELMÄ

JAKAA ENEMMÄN KUIN KERÄÄ

VUOSITTAIN TYÖELÄKEMAKSUINA kerätyt

varat eivät enää viime vuosina ole riittäneet

kustantamaan saman vuoden eläkkeitä.

Rahaa siis näyttää virtaavan enemmän

työeläkejärjestelmästä ulos kuin sisään.

EK:n työelämäasiantuntija Antti

Tanskasen mukaan tilanteesta ei kuitenkaan

ole syytä huolestua, pikemminkin

päinvastoin.

– Tähän tilanteeseen on tietoisesti pyritty,

mikä voi kuulostaa nurinkuriselta,

Tanskanen kirjoittaa blogissaan.

Jos eläkkeet rahoitettaisiin puhtaalla jakojärjestelmällä,

elettäisiin Tanskasen mukaan

kädestä suuhun.

– Joka vuosi maksuina pitäisi kerätä

saman verran varoja kuin eläkkeiden maksuun

menisi. Vaikka suurin osa työeläkemenosta

katetaan jakojärjestelmällä, on

osa työeläkkeistä rahastoitu. Rahastoiduille

varoille saadaan sijoitustuottoja, jolloin

rahastoihin voidaan laittaa selvästi vähemmän

varoja. Rahastojen avulla siis katetaan

se osa eläkemenosta, johon saman

mukaan

yritysten liikevaihto kasvoi 6,1

prosenttia vuonna 2017, mikä

tarkoittaa 23,5 miljardia euroa

edellisvuotta enemmän. Yhteensä

liikevaihtoa oli 408,6 miljardia euroa.

vuoden maksu ei riitä.

Sijoitustoimintaan liittyy riskejä, joita

voidaan vähentää asianmukaisella sijoitusten

hajauttamisella eri kohteisiin. Jos

sijoitustoiminnasta huolimatta rahastoidun

eläkejärjestelmän eläkemaksu ylittäisi

eläkemenon, tarkoittaisi se, että sijoituksista

koituisi pelkkiä tappioita, Tanskanen

muistuttaa.

– Onneksi hyvin hajautetut sijoitukset

tuottavat pitkällä aikavälillä hyvin, mikä

erityisesti jatkossa alentaa merkittävästi

maksua verrattuna menoon.

– Hyvästä eläkejärjestelmästä rahaa

virtaa enemmän eläkkeinä ulos kuin maksuina

sisään. Rahastojen ja sijoitustuottojen

avulla eläkemaksu on painettu eläkemenoa

pienemmäksi ilman, että eläkkeet

ovat mitenkään vaarassa. Näin on siis vihdoin

työeläkejärjestelmässä. Oikeastaan

voikin kysyä, miksi näin tapahtuu vasta

nyt, yli 50 vuoden harjoittelun jälkeen,

Tanskanen ihmettelee.

JOKA KOLMAS

ASUNTO ON

VUOKRALLA

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

viime vuonna Suomessa asui

vuokralla 878 000 asuntokuntaa

ja omistusasunnoissa

1,7 miljoonaa asuntokuntaa.

Noin joka kolmas suomalainen

asunto on siten vuokrakäytössä.

Edeltävään vuoteen 2016

verrattuna erityisesti vapaarahoitteisten

vuokra-asuntojen

määrä on kasvanut. Varsinkin

pienissä asunnoissa asutaan

usein vuokralla.

Vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa

asui viime vuonna

561 000 asuntokuntaa, mikä

on 5,7 prosenttia enemmän

kuin vuonna 2016. Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

(ARA) tukemissa kohtuuhintaisissa

vuokra-asuinnoissa

asuvien asuntokuntien

määrä sen sijaan laski kaksi

prosenttia edelliseen vuoteen

verrattuna. Kaikkiaan niissä

asui 317 00 asuntokuntaa.

Kun huomioidaan sekä

ARAn tukemat että vapaarahoitteiset

asunnot, kasvoi

vuokralla asuvien asuntokuntien

määrä 2,8 prosentilla.

Näin ollen vuokralla asui yhteensä

878 000 asuntokuntaa.

Vuokra-asunnoissa asuvien

asuntokuntien määrä kasvoi

eniten Helsingissä, Tampereella

ja Vantaalla. Vantaalla

kasvu vuoteen 2016 verrattuna

oli hieman alle 2 000 asuntokuntaa,

Tampereella 2 600 ja

Helsingissä lähes 4 200.

Vuonna 2017 vuokralla asui

yhteensä 1,4 miljoonaa henkilöä.

Vuokralla asuminen

yleistyy täysi-ikäisyyden jälkeen.

Lukumääräisesti eniten

vuokralla asui 20–24-vuotiaita.

Kaikista vuokralla asujista

noin 15 prosenttia kuului

tähän ikäluokkaan.

8/2018 VIISAS RAHA 7


LYHYESTI

Puuvarat kasvavat edelleen

SUOMEN PUUSTON määrä on Luonnonvarakeskuksen

(Luke) mittausten mukaan

jatkanut kasvuaan. Luken tuorein inventointi

perustuu vuosien 2014–2017 mittaustietoihin.

Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5

miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu

107 miljoonaa kuutiometriä, joka on 1,5 miljoonaa

kuutiometriä enemmän kuin edellisen

inventoinnin (2009–2013) mukainen

kasvu. Inventoinneissa kasvut mitataan viisi

vuotta taaksepäin, joten tuoreimmatkin

kasvutiedot edustavat vuosia 2009–2017.

– Nyt julkaistu kasvuarvio 107 miljoonaa

kuutiometriä on hivenen pienempi kuin

viime vuonna julkaistu arvio 110 miljoonasta

kuutiometristä. Tämä johtuu vuonna 2018

käyttöönotetusta, entistä luotettavammasta

arviointimenetelmästä, taustoittaa

johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

Puun tuotannon kannalta suurin kestävä

hakkuumahdollisuus kymmenvuotiskaudelle

2015–2024 on 84,3 miljoonaa kuutiometriä

runkopuuta vuodessa. Sitä seuraavalla

kymmenvuotiskaudella vuotuinen

hakkuumahdollisuus nousee edelleen 93

miljoonaan kuutiometriin. 2010-luvulla hakkuut

ovat olleet keskimäärin 80 prosenttia

ja ennätyksellisinä kolmena viime vuotenakin

vain 83 prosenttia suurimmasta kestävästä

hakkuumahdollisuudesta.

– Jos hakkuut lisääntyisivät puuntuotannollisesti

kestävälle tasolle, myös luonnonhoitoon

ja suojeluun on panostettava

metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Luke ja Suomen ympäristökeskus

tekevät parhaillaan yhteistutkimusta,

jossa selvitetään lisääntyvien hakkuiden

vaikutuksia monimuotoisuuteen ja miten

vaikutuksia voitaisiin lieventää, Korhonen

kertoo.

Hakkuiden nouseminen kestävien hakkuumahdollisuuksien

tasolle tarkoittaisi

puuston kokonaismäärän nousemista

2,7 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045

mennessä. Näin 30 vuodessa metsiin jäisi

noin kahden vuoden kasvua vastaava puumäärä.

Viime vuosina kaakkoisen ja keskisen

Suomen maakuntien alueilla hakkuut

ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta.

Talletuskorot

Säästö- ja sijoitustili 5 000 €, lokakuu 2018

Pankki tilin nimi % p.a.

Aktia Pankki Oyj Säästötalletus 0,10

Danske Bank 1) Turvatili 0,20

Evli Pankki Käyttelytili 0,20

Handelsbanken Sijoitustili 0,00

Hypo Talletustili 0,40

Instabank 6) Säästötili 1,00

OP Helsinki Kasvutuotto 0,15

Nooa Säästöpankki Säästötili 0,10

Nordax Bank 2) Tuottotili 0,40

Nordea 3) KorkoExtra 0,10

Nordnet Bank 2) Talletustili 0,00

Norwegian Bank 6) Talletustili 0,75

S-Pankki Oy 4) S-Tuottotili 0,10

Suupohjan Osuuspankki 5) Tuottotili 0,15

TF Bank 2) Säästötili 0,70

Ålandsbanken Itämeritili 0,15

keskimäärin 0,28

LÄHDE: SUOMEN RAHATIETO

1) väh. 50 €/kk tai

säästössä 5000 -

15 000 €

2) Ruotsin valtiollinen

talletussuoja,

3) myyntiaika

1.10.-30.10.18

korko 0,0%

KorkoExtra-jakso

1.11.18-31.10.19

korko 0,10 %,

4) korkoportaat

0,10-0,35 %, 5)

POP-Pankki

6) Norjalaisia

pankkeja koskeva

talletussuoja

Euribor 3 kk ja 12 kk

keskikorko kuukausittain

0,500

0,400

0,300

0,200

0,100

0,000

-0,100

-0,200

-0,300

-0,400

-0,500 Euribor 3 kk

Euribor 12 kk

9/16 5/17 1/18 9/18

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, KOONNUT SUOMEN RAHATIETO

8 VIISAS RAHA 8/2018


TOISAALTA

FINE PATISTAA PANKKEJA

KEHITTÄMÄÄN

SENIOREIDEN PALVELUJA

FINE VAKUUTUS- ja rahoitusneuvonta

on huolissaan senioreiden

pankkipalveluista. Selvitys ikäihmisten

pankkipalveluista osoittaa,

etteivät kehittyneetkään digitaaliset

palvelut aina kohtaa käyttäjää.

– Vaikka pankit tarjoavatkin neuvontaa

eri kanavissa, ei se aina

tavoita ikäihmistä. Tiedon hakeminen

esimerkiksi verkkosivustoilta

ei ole yhtä luontevaa kuin

nuoremmilla sukupolvilla. Voisiko

esimerkiksi suora puhelinlinja

tukipalveluihin, ”seniorin suoralinja”,

olla yksi helpotus ongelmiin?

Sille olisi varmasti kysyntää,

sillä saamme jatkuvasti palautetta

siitä, ettei pankkien henkilökohtaisiin

palveluihin pääse riittävän nopeasti

silloin, kun olisi tarve, FINEn

toimitusjohtaja Elli Reunanen

sanoo.

Pankeilla on tarjolla paljon palveluita

ikäihmisten pankkiasioinnin

sujuvoittamiseksi. Valtaosalle

asiakkaista digipalveluiden käyttö

on arkipäivää, mutta se on osalle

edelleen hankalaa. Muuttuneita

pankkipalveluita

ei osata välttämättä

käyttää, eikä käyttämistä

helpottavia palveluita löydetä.

Henkilökohtaisuutta kaivataan

edelleen.

FINE kysyi pankeilta, mitä ikäihmisille

suunnattuja pankkipalveluita

ja niiden käyttöä helpottavia

neuvontapalveluita pankit tarjoavat

asiakkailleen. Ikäihmisten

pankkipalvelut -kyselyyn vastasi

yhdeksän pankkia.

Kaikki pankit tarjoavat yleistä

neuvontaa sekä neuvontaa digitaalisten

pankkipalveluiden käyttöön

puhelimitse ja henkilökohtaisesti

konttoreissa. Osa tarjoaa

neuvontaa asiakkaan kotona tai erilaisissa

tilaisuuksissa. Monilla pankeilla

on myös tarjolla ikäihmisille

suunnattuja verkkosivuja, videoohjeita

ja kirjallisia ohjeita. Lisäksi

on selkokielisiä tai muutoin helppokäyttöisiä

osioita tunnuslukusovelluksesta

tai verkkopankista

sekä testiympäristöjä, joissa voi

harjoitella verkko- tai mobiilipankin

käyttöä.

Selvityksen perusteella useimmilla

pankeilla ei ole erityisesti ikäihmisille

suunnattua palvelustrategiaa,

vaan pankit tarjoavat

palveluitaan asiakkaiden

tarpeiden ja eri elämänvaiheiden

mukaan.

Vielä ei hätää

”YLEENSÄ TALOUDEN käännöspisteitä

osataan ennustaa heikosti etukäteen.

Tiedetään, että sellainen tulee, mutta

lopulta se on aina yllätys. Yksi laskukäänteen

ennusmerkeistä on vielä toteutumatta.

Kokoomuslaista valtiovarainministeriä

Petteri Orpoa ei ole valittu Euroopan

parhaaksi valtiovarainministeriksi. Tämän

tittelin sai aikoinaan Jyrki Katainen (kok)

finanssikriisin ensimetreillä.”

Pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin

Kauppalehdessä.

Lisää kimchiä bisnekseen

”SUOMALAINEN YRITYSTAPAHTUMA havittelee

Dr. Dretä, Jay Z:tä, Gwyneth

Paltrowia ja Jessica Albaa puhujiksi

Sysi-Suomeen. Entinen

presidentti saatiin jo. Emme

enää maksa musiikista,

mutta maksamme muusikoiden

puheesta…

Haluan yllättävämpiä

valintoja. Maksan korealaisen

mummon

luennosta, koska kimchi

on kaikkeuden vertauskuva.

Kaali kaikkien

saatavilla, huonoimmatkin

osat syötäviä. Chili antaa

potkun, hapattaminen on

arkipäivää. Nordic Business Forum,

kiinnittäkää korealainen mummo.

Supla, tilatkaa korealaiselta mummolta

podcast.”

Kirjailija Tuomas Kyrö Suomen Kuvalehdessä.

Vanha visukinttu

pitää hynkyt piilossa

”AKU ANKAN lukeminen on alitajuisesti

tehnyt valtavasta määrästä suomalaisista

huonoja sijoittajia. Maailman

rikkain ankka Roope-setä kun pitää hynkkynsä

omassa rahasäiliössään, mikä on

varsinkin ison rahan kyseessä ollen järkyttävän

tyhmää. Raha menettää koko ajan

arvoaan, ja lisäksi jos joko Karhukopla tai

Milla Magia pääsisi tavoitteeseensa, menisi

koko hivakka.”

Aki Pyysing blogissaan.

8/2018 VIISAS RAHA 9


VALOKEILASSA

Yleiselektroniikka uskoo kasvun jatkuvan

Lisää

vauhtia

Venäjältä

10 VIISAS RAHA 8/2018


Ei ole epätavallista, että pörssiyhtiö

arvioi tuloksensa paranevan tänä

vuonna. Harvinaista on, että tämä

tapahtuu Venäjän-kaupan ansiosta.

TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN | KUVAT: TIMO PORTHAN

Kovista pakotteista huolimatta Yleiselektroniikka

Oyj on säilyttänyt päämarkkinansa Venäjällä. Sen

osuus liikevaihdosta kipuaa 34 prosenttiin. Myynti

itänaapurissa kasvoi viime vuonna 22 prosenttia.

Toimitusjohtaja Janne Silvennoinen ei ole huolissaan

siitä, että yrityksen menestys riippuu isosti

Venäjästä, jota voi pitää arvaamattomana markkinana. Rauhallisuuttaan

Silvennoinen perustelee sillä, että yhtiö aidosti panostaa Venäjään

ja on tehnyt niin jo pitkään, vuodesta 1994 alkaen, jolloin se oli

ensimmäinen länsimainen komponenttien jakelija, joka etabloitui

Venäjälle. Ensi vuonna firma viettää Venäjän yhtiön 25-vuotisjuhlia.

– Olemme menestyneet erinomaisesti. Pitkään historiaan

mahtuu toki sekä hyviä että heikkoja suhdanteita. On muistettava,

että Venäjän yksikkö pyörii tulorahoituksella ja jakaa osinkoa.

Kaikki alkoi 30 vuotta sitten, kun pieni helsinkiläinen elektroniikan

jälleenmyyjä, jolla ei juurikaan ollut merkittäviä asiakkaita, halusi

hakea uusia markkinoita. Näin Yleiselektroniikka päätyi Venäjälle.

Yhtiön toimiala on tekninen tukkukauppa. Sen päämiehinä

ovat isot teollisuuselektroniikan globaalit brändit.

– Olemme niiden ”uskottu henkilö” vaativilla idän markkinoilla,

toimitusjohtaja Silvennoinen määrittää.

YE Internationalin (yhtiön kansainvälinen nimi) toinen neljännes

oli hyvä. Yhtiö odottaa, että kasvu jatkuu.

8/2018 VIISAS RAHA 11


VALOKEILASSA

– Nykyisellä pakotetasolla uskomme

hyvän tuloskehityksen jatkuvan. Venäjän

tulokseen on vaikuttanut erityisesti reipas

ruplamääräinen myynnin kasvu. Se on

saavutettu vuosikausia jatkuneella pitkäjänteisellä

työllä ja alueelliseen myyntiverkostoon,

siis omiin toimistoihin ja

niiden henkilökuntaan, investoimalla.

Tämän vuoden tulosta on kohentanut

myös euromääräisten kulujen lasku.

Talouspakotteet purevat

Pakotteet rasittavat Yleiselektroniikkaa

kahta kautta.

– Teknologian kannalta elektroniikan

vienti itänaapuriin on hankalaa sertifiointien

vuoksi, jos venäläisillä yrityksillä

on korvaavaa omaa tuotantoa.

Teknologiapuolen pakotteet kohdistuvat

kaksikäyttötuotteisiin ja tiettyihin maantieteellisiin

alueisiin. Kaksikäyttötuotteita

voidaan käyttää siviilisektorilla ja

asejärjestelmissä. Nämä eivät tosin meitä

siviilipuolen toimittajana paljon koske.

Taloudelliset pakotteet ovat Silvennoisen

mukaan Yleiselektroniikalle hankalia.

– Yritysten omistus Venäjällä on keskittynyt.

Henkilöihin kohdistuvat pakotteet

vaikuttavat siten laajasti elinkeinoelämässä.

Venäjän valtion investointeihin

vaikuttavat talouspakotteet heijastuvat

niin ikään monelle teollisuuden alalle.

Suuri osa teollisuudesta pyörii kuitenkin

valtion rahoilla, Silvennoinen sanoo.

Kaikesta huolimatta Yleiselektroniikan

näkemys Venäjästä on myönteinen.

– Liiketoimintamme menestys perustuu

pitkään jatkuneeseen kehitystyöhön,

ei nykyiseen suhdanteeseen.

– Nykyisellä pakotetasolla

uskomme hyvän

tuloskehityksen

Venäjällä jatkuvan,

toimitusjohtaja Janne

Silvennoinen sanoo.

rakennetta. Tällä hetkellä yhtiö toimittaa

paljon tuotteita, jotka ovat osa lopputuotetta,

joka uudelleenlanseerataan esimerkiksi

omana brändinään.

Suomikin vetää

Yleiselektroniikka on kasvanut myös Suomessa

teknologiateollisuuden hyvässä

imussa. Kasvu Suomessa on ollut hieman

kovempaa kuin toimialalla keskimäärin.

– Tämä vahvistaa uskoamme siihen,

että strategiamme on ollut oikea, Silvennoinen

sanoo.

Tällä hetkellä komponenttien kysyntä

ylittää tarjonnan maailmalla, mikä on

RANTALENTOPALLOA

PELAAVA INSINÖÖRI

YLEISELEKTRONIIKKA Oyj:n toimitusjohtaja

Janne Silvennoinen on viimeisen

päälle teknisen tukkukaupan mies.

Hän on tehnyt koko työuransa pitkälti

teknisessä tukkukaupassa.

Yleiselektroniikkaan hänet palkattiin

Kontramista 12 vuotta sitten. Koulutukseltaan

hän on diplomi-insinööri.

Silvennoinen on avoliitossa. Hänen

harrastuksiinsa kuuluvat kalastus, golf,

laskettelu ja rantalentopallo.

Baltian osuus 23 prosenttia

Baltian osuus koko firman viime vuoden

kasvusta oli peräti 55 prosenttia. Silvennoinen

kiittää Virossa aikaansaatua

myönteistä käännöstä.

– Se on kestävintä kehitystä Baltiassa.

Latviassa kova kasvu perustuu suurien

komponenttierien myyntiin. Sen varaan

ei voi pitkän päälle rakentaa, Silvennoinen

sanoo.

Baltian komponenttikaupan alihankintapainotteisuutta

toimitusjohtaja Silvennoinen

pitää riskinä.

– Olemme panostaneet uusiin tuoteryhmiin,

joissa asiakkaina ovat loppukäyttäjät

eli haluamme muuttaa kaupan

Yleiselektroniikan avainluvut

Milj. euroa 2016 2017 1–6/2018 1–6/2017

Liikevaihto 40,3 54,2 28,0 26,0

Liikevoitto (EBIT) 2,2 2,5 1,4 1,3

Tulos/osake (EPS), eur 0,56 0,72 0,41 0,38

Oman pääoman tuotto, ROE, % 14,8 17,2 19,0 18,9

Omavaraisuusaste, % 70,3 63,9 59,2 60,7

Investoinnit 0,59 1,48

Osinko, eur 0,31 0,32

Osinkotuotto-% 5,0 3,7

Hinta/voitto (P/E) 11,0 11,9

Osakekannan markkina-arvo 15,81 22,04

12 VIISAS RAHA 8/2018


YLEISELEKTRONIIKKA

Yleiselektroniikka, osakkeen hinta

12 KK ALIN

7,80 €

VIIMEISIN

8,25 €

johtanut piteneviin sopimuksiin asiakkaiden

kanssa. Samalla varastoarvo on

kasvanut, mutta sen vastapainoksi ennustettavuus

on parantunut.

Yleiselektroniikka laajeni merkittävästi

viime vuonna ostamalla Noretron

Yhtiöt. Silvennoinen pitää yritysostoa

erinomaisen onnistuneena.

– Firman vahvaa brändiä AV-puolella

kehitetään omanaan Yleiselektroniikan

rinnalla. Kauppa on vahvistanut konsernin

tulosta Suomen liiketoiminnassa.

Hallituksessa kokemusta

12 KK YLIN

9,55 €

Yleiselektroniikka on perheyhtiö sikäli,

että Jussi ja Tina Aspiala omistavat

suoraan tai sijoitusyhtiöidensä kautta

yli puolet yrityksen osakkeista. Perheen

otetta yhtiöstä on kuitenkin höllennetty

hallituksen hyväksi. Tina Aspiala ei ole

enää hallituksen puheenjohtaja vaan

jäsen.

Hallitukseen on nostettu kovia nimiä

liike-elämästä. Puheenjohtajan nuijaa

paukuttaa vahvaa kasvupotentiaalia sisältävän

terveysteknologian pörssiyrityksen

Revenio Group Oyj:n hallituksen

puheenjohtaja Pekka Tammela. Hallituksessa

istuu lisäksi kokeneita liikkeenjohtajia,

muun muassa kuusi vuotta

Suunto Oyj:n toimitusjohtajana ansioitunut

Mikko Moilanen ja Lundian toimitusjohtaja

Michaela von Wendt.

Yleiselektroniikan osinkopolitiikkana

on jakaa tasaisesti kasvavia osinkoja pitkässä

juoksussa.

– Investoinneille jätetään tilaa niin,

että tämä voidaan saavuttaa. Osinko on

kasvanut vuosittain. Vuonna 2013 se oli

osakkeelta 0,20 euroa ja viime vuonna

0,32 euroa.

Yhtiö on ohjeistanut näkymänsä siten,

että koko vuoden tuloksen arvioidaan

olevan parempi kuin viime vuonna. n

Listautuminen toi

uskottavuutta

YLEISELEKTRONIIKKA (kansainvälisesti

YE International Group)

pyörittää runsaan 54 miljoonan

euron liikevaihtoa matalalla organisaatiolla.

Matala organisaatio

on strateginen valinta, johon yritys

on päätynyt käytännön syistä.

– Toimimme 11 aikavyöhykkeellä,

joilla asuu 220 miljoonaa

ihmistä. On oltava lähellä asiakasta.

Organisaatiota johdetaan

pitkälti hallitustyöskentelyllä, toimitusjohtaja

Janne Silvennoinen

sanoo.

Vuonna 2017 yhtiöllä oli aktiivisia

asiakkaita noin 5 000 ja henkilökuntaa

224. Yhtiö aloitti toimintansa

liki 50 vuotta sitten

vuonna 1969 pienenä elektroniikka-alan

myymälänä kauppaamalla

komponentteja radioamatööreille.

Nämä pellepelottomat

pitivät tarjolla olevia amerikkalaisia

tuotteita kalliina. Siitä alkaen

firma on kehittänyt ja hakenut

markkinoiden haluamia

tuotteita alihankkijoilta hieman

etukenossa, muita edellä. Yhteinen

nimittäjä tuotepaletille on

teollisuuselektroniikka.

Pörssiin 1988

Iso harppaus laajenemisen tiellä

oli listautuminen Helsingin pörssiin

30 vuotta sitten. Se toi kassaan

rahaa, jonka yritys käytti laajentuakseen

Venäjälle ja Baltiaan.

– Olemme nyt kansainvälinen

yritys, joka toimii kiinnostavilla

markkinoilla. Listautuminen on

tuonut uskottavuutta ja avannut

ovia. Edustamme isoja tunnettuja

yrityksiä, Silvennoinen sanoo.

Listautumisen ansiosta yhtiön

osakkeita voi tarvittaessa

käyttää maksuvälineenä laajentumisissa.

Yhtiö on historiansa aikana

tehnyt kaksi merkittävää yritysostoa.

Vuonna 2006 yhtiö osti

kaukomarkkinoiden teollisuuselektroniikan

ryhmän ja vuonna

2016 Noretron Yhtiöt, joka toimii

muun muassa audio- ja musiikkilaitteiden

aloilla, broadcast-tason

lähetys- ja tuotantotekniikassa

sekä julkisten tilojen äänentoisto-

ja viestintäjärjestelmissä.

Koko ryhmää ja Yleiselektroniikka

Oyj:tä vetää toimitusjohtaja

Silvennoinen. YE Venäjää,

Viroa, Liettuaa ja Latviaa vetävät

puolestaan tulosvastuulliset johtajat.

He myös vastaavat oman

yhteistyöverkostonsa avulla

alueensa tuotepaletista ja sen

kehittämisestä paikallisten tarpeiden

mukaisesti. Yhtiö ei käytä

keskitettyä tuotejohtamista.

Venäjä on laajin markkina. Toimipisteitä

on Pietarissa, Moskovassa,

Jekaterinburgissa, Nizhni

Novgorodissa ja Novosibirskissa.

Johtavia brändejä

Yleiselektroniikka edustaa

maailman johtavia brändejä

muun muassa tehoelektroniikan,

testauksen, automaatiojärjestelmien

sekä tiedonsiirron aloilla.

Yhtiön verkkokauppa myy

550 000 tuotetta 2 500 tavarantoimittajalta.

Silvennoinen lupaa,

että edellisenä päivänä tilattu

tuote on asiakkaalla seuraavana

päivänä ennen klo 16.

Yhtiön nettomyynti on kasvanut

vuoden 2012 43 miljoonasta

eurosta viime vuoden 54

miljoonaan.

Yhtiö markkinoi tuotteitaan

perinteisesti messukäynneillä,

sähköisillä asiakaskirjeillä ja eritoten

Googlen avulla.

8/2018 VIISAS RAHA 13


KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN

Ovaro kääntyi

rahastosta

sijoitusyhtiöksi

Ovaro Kiinteistösijoituksen pääomistajan mukaan

nimenmuutos kuvaa yhtiössä tapahtuvaa käännettä.

Kiinteistöliiketoiminnan tehostaminen ja toimialan

laajentaminen ovat kannattavuuden korjauskeinoja.

TEKSTI: JUHA PELTONEN | KUVAT: TIMO PORTHAN

Investors Housesta tuli syksyllä 2017

Orava Asuntorahaston suurin omistaja

vaihtotarjouksella, jolla kolme

Oravan osaketta sai vaihtaa kahteen

Investors Housen osakkeeseen ja

0,63 euroon rahaa. Noin 1 800 Oravan

omistajaa tarttui tarjoukseen, ja Investors

House sai vähän yli neljänneksen Oravasta.

Toimitusjohtaja Petri Roininen kertoo

Investors Housen kiinnostuneen Oravasta

kesällä 2017, kun huipussaan yli 15 euron

käynyt Oravan kurssi oli pudonnut vähän yli

neljään euroon. Samaan aikaan yhtiön omistamien

asuntojen osakekohtainen nettoarvo

oli lähempänä kymmentä euroa.

– Yhtiö oli menettänyt rajustikin arvoaan,

ja näimme siinä saneerauspotentiaalin, Roininen

sanoo.

Oravan alkuvaihe oli erittäinkin kannattavaa

vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna

2016 alkoi alamäki. Viime vuonna kvartaalitulokset

olivat jo tappiollisia.

– Omassa toiminnassaan Orava oli painottanut

liikaa laskennallisia arvonmuutoksia

ja liian vähän kassavirrallista tulosta, joka on

oikeaa tuloa.

Julkistushetkellä viime vuoden elokuussa

vaihtotarjous tangeerasi 5,21 euron osakehintaa,

kun Oravan kurssi oli 4,3. Preemio

Oravan entisille omistajille toteutui vielä

suurempana, sillä osakevaihdon hetkellä

lokakuussa 2017 Investors Housen kurssi oli

noussut. Oravan osakkeet merkittiin Investors

Housen taseeseen 5,59 euron kappalehintaan

osakekohtaisen nettovarallisuuden

ollessa 9,59 euroa. Näihin päiviin kurssi on

heilunut viiden ja kuuden euron välillä.

Tukkualennusten aika on ohi

Toinen syy Oravan alamäkeen oli Roinisen

mukaan markkinatilanteen muuttuminen.

Oravan tullessa markkinoille vuosikymmenen

alussa kokonaisia kerrostaloja ostavia

toimijoita oli vähän.

– Silloin oli enemmän ostajan markkinat.

Niin sanotut tukkualennukset olivat suuria,

mikä näkyi Oravan tuloskehityksessä.

Vuosikymmenen jälkipuoliskolla asuntorahastojen

ja kiinteistösijoitusyhtiöiden

määrä on moninkertaistunut. Nollakorkojen

aikana lisääntynyt kilpailu kokonaisista

kerrostaloista on syönyt tukkualennukset.

Niihin perustuvalla liiketoimintamallilla ei

ole enää kilpailuetua.

– Se on syy kannattavuuskriisiin, joka

on näkynyt osakekurssissa. Meidän ana-

14 VIISAS RAHA 8/2018


Ovaro Kiinteistösijoituksen

toimiala on laajempi

kuin Orava Asuntorahastolla

oli. – Pelkkä hallinnointi

ei enää kanna,

pitää mennä syvemmälle

vuokraukseen ja kiinteistöihin,

Ovaron hallituksen

puheenjohtaja ja

suurimman omistajan

Investors Housen toimitusjohtaja

Petri Roininen

sanoo.

8/2018 VIISAS RAHA 15


KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN

lyysimme on, että korjaamalla kannattavuuskehitys

päästään myös omistajaarvon

luomiseen, Roininen sanoo.

Suurimman omistajan edustajana

hän toimi puheenjohtajana Oravan hallituksessa,

joka aloitti yhtiön strategisen

käänteen valmistelun. Ensimmäinen korjauskeino

oli kiinteistöliiketoiminnan tehostaminen.

Oravan operatiivinen tulos,

jossa ei ole arvonmuutoskomponentteja

mukana, kohenikin kuluvan vuoden ensimmäisellä

puoliskolla 75 prosenttia

vuoden takaiseen verrattuna.

– Taso on edelleen vaatimaton, eikä

ollenkaan riittävä, mutta suunta on korjaantunut.

Kiinteistörahastosta

sijoitusyhtiöksi

Isompi muutos tapahtui ylimääräisessä

yhtiökokouksessa 10. syyskuuta, jossa

hyväksyttiin hallituksen esitys yhtiöjärjestyksen

muuttamisesta. Oravan hallitus

halusi muuttaa yhtiön passiivisesta rahastosta

aktiiviseksi kiinteistösijoitusyhtiöksi,

ja Orava Asuntorahastosta tuli

Ovaro Kiinteistösijoitus.

Listattuna rahastona Orava omisti

kiinteistöt ja sen osakkeilla käytiin pörssissä

kauppaa, mutta hallinnoinnin hoiti

toinen yhtiö.

– Pelkkä hallinnointi ei enää kanna.

Nyt pitää luoda toimintamalleja, jotka

sopivat tähän hetkeen. Toiminta on tehokkaampaa

yhtenä yhtiönä, Roininen uskoo.

Sääntelymielessä Ovaron asema yksinkertaistuu.

Kiinteistörahastoa koskivat

reit-lainsäädäntö ja aif- sekä kiinteistörahastolait

osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain

lisäksi; sijoitusyhtiötä ohjaavat

vain kaksi viimeksi mainittua.

– Rakennetta haluttiin muuttaa, jotta

liiketoimintaa voidaan suunnata vapaammin

ja etsiä kulloisenakin hetkenä

kannattavia toimia, jotka voidaan myös

organisoida uudella tavalla, Roininen

selvittää.

Uusi yhtiöjärjestys laajentaa Ovaron

toimialaa kattamaan sijoitustoiminnan

lisäksi vuokrauksen, isännöinnin, rakennuttamisen

ja hankekehityksen. Jatkossa

sen pörssiverrokkeja ovat kiinteistösijoitusyhtiöt,

kuten Citycon, Technopolis,

Kojamo ja Hoivatilat. Liiketoimintaa on

mahdollista laajentaa myös eri kiinteistötyyppeihin,

kuten toimitiloihin.

Petri Roinisen mukaan Ovaron

pääomistaja ei tavoittele synergiaa

kahden yhtiön välille vaan tuo strategista

näkemystä kannattavuuskehityksen

kääntämiseksi.

Roinisen mukaan tarkoitus on mennä

syvemmälle toimialan arvonmuodostukseen,

joka lähtee maanhankinnasta.

Orava toimi ainoastaan arvoketjun ylätasolla

hallinnoinnissa.

Nimenmuutos Oravasta Ovaroksi

kuvaa yhtiössä tapahtuvaa käännettä.

Kiinteistöalan

osaamista johtoon

Kiinteistösijoitusyhtiöksi ryhtyvän

Ovaron johtoon tuodaan kiinteistö- ja

rakennusalan osaamista. Toimitusjohtajaksi

on nimitetty Kari Sainio, joka on

aiemmin työskennellyt Lemminkäisen,

Polarin ja myös Investors Housen johtotehtävissä.

Kiinteistöistä vastaavaksi johtajaksi on

nimitetty Pekka Komulainen, kiinteistöjen

vuokrauksesta ja ylläpidosta vastaavaksi

johtajaksi Timo Tanskanen ja johtajaksi

vastuualueenaan lakiasiat, riskienhallinta

ja complience Jouko Kiesi. Nimitykset astuivat

voimaan yhtiökokouksen jälkeen.

Uuden johdon työpöydällä odottaa

ensimmäisenä yhtiön nykyisen kiinteistöportfolion

arviointi. Moneen kiinteistösijoitusyhtiöön

verrattuna Ovaron kohteet

ovat hajallaan sekä alueellisesti että

kooltaan. Noin 1 600 huoneistoa ovat yli

sadassa kiinteistöyhtiössä. Se tarkoittaa,

että kahdesta kymmeneen huoneiston

kokoisia kohteita on runsaasti.

– Totta kai muutostilanteessa arvioidaan

omistusten status. Sitä perataan

uuden toimitusjohtajan johdolla, Roininen

sanoo.

Hänen mukaansa yhtiössä on tarkoitus

siirtyä myös ulkopuoliseen arvonmääritykseen.

– Se on alalla yleinen käytäntö ja tuo

läpinäkyvyyttä, mikä on tärkeä juttu.

Omien osakkeiden osto

mahdolliseksi

Ylimääräinen yhtiökokous antoi Ovaron

hallitukselle valtuudet yhtiön omien

osakkeiden ostoon. Kiinteistörahastolla

sellaista mahdollisuutta ei ollut.

Roinisen mukaan omien osakkeiden

hankinta voi olla investointikohteena

perusteltu, koska osakekohtainen nettovarallisuus

eli kiinteistöarvo on selvästi

osakekurssia korkeampi. Osakkeen arvo

kasvaa, jos yhtiö ostaa osan osakkeista

itselleen ja mitätöi ne. Hallitus ei ole vielä

tehnyt valtuuksien käyttöä koskevia päätöksiä.

Investors House on itsekin kiinteistösijoitusyhtiö,

minkä lisäksi sillä on laajaa

palvelutoimintaa. Sillä on oma kiinteistö-

ja vuokravälitysketju sekä palveluja

muille kiinteistösijoittajille. Ovaron

omistus on Investors Housen taseesta

noin kuudesosa.

– Ovaro on meille strategisesti merkityksellinen,

mutta viisi kuudesosaa on

kuitenkin muuta. Kahden yhtiön välillä

ei oikeastaan tavoitellakaan synergiaa,

vaan että Investors House voi pääomistajana

tuoda strategista osaamista Ovaroon

ja auttaa sitä muuntautumaan, Roininen

sanoo.

Hän näkee Suomen markkinoilla tilaa

kummallekin yhtiölle, eikä aikomuksia

laajentaa liiketoimintaa rajojen ulkopuolelle

ole.

– Markkinoiden koko ei rajoita kummankaan

yhtiön kasvua, ja kiinteistösijoittaminen

on paikallista toimintaa. n

16 VIISAS RAHA 8/2018


MARKKINAKOMMENTTI

Ostaja varokoon

Osakesäästäjien Keskusliitolla on osakesalkku,

johon on vuosien saatossa

kerätty kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden

osakkeita. Tavoitteena

on ollut hankkia listatuista yhtiöistä

vähintään yksi osake, joka mahdollistaa

pääsyn yhtiökokoukseen. Osakkeet on saatu

pääosin lahjoituksena pankkiiriliikkeiltä, joitakin

myös jäseniltämme ja joitakin uusien tulokkaiden

osakkeita on ostettu itse.

Listaa selatessani huomasin salkussa olevan

2 672 kappaletta amerikkalaisen Progressive Gaming

International Corp -yhtiön osakkeita, joiden

arvo on nolla. Tämä herätti mielenkiintoni. Osakesäästäjillä

on yksittäisen ulkomaisen yhtiön arvottomia

osakkeita.

Yritin selvittää, miten nämä osakkeet ovat tulleet

Osakesäästäjien omistukseen, mutta kukaan ei

tuntunut tietävän asiasta mitään. Löysin tietoa, että

osakkeet on lahjoitettu Osakesäästäjille 9.12.2013,

mutta lahjoittajasta ei löytynyt tietoa. Sen jälkeen

aloin ottaa selvää itse yhtiöstä.

Progressive Gaming International

Corp -yhtiön nimi tuntuu

vakuuttavalta ja arvokkaalta. Nimi

viittaa pelaamiseen ja kansainvälisyyteen

– siis kansainvälinen

pelifirma, jonka osakkeella voisi

tahkota sievoiset voitot. Totuus

on kuitenkin toisenlainen. Yhtiö

on toiminut Las Vegasissa Yhdysvalloissa,

ja sen toimialana on ollut

kasinoiden peliautomaatit ja niiden ohjelmistot.

Juuri niiden laitteiden, joihin

elokuvissa pelaajat syöttävät mukikaupalla

kolikkoja ja toivovat päävoittoa.

Internethaun perusteella yhtiö on

perustettu vuonna 1986 ja se on listattu

teknologiapörssi Nasdaqissa. Yhtiö selvisi

vuosituhannen vaihteen teknokuplasta,

ja vielä 4.11.2005 osakkeen kurssi

on ollut 9,25 dollaria osakkeelta.

Tuolloin yhtiö järjesti 67,7 miljoonan

dollarin osakeannin. Koko

2 672 kappaleen osakepotin arvo

on ollut tuolloin 24 716 dollaria.

ÄLÄ SIJOITA

MIHINKÄÄN, MITÄ

ET TÄYDELLISESTI

YMMÄRRÄ.

Vuonna 2006 Progressive Gaming joutui ongelmiin,

ja Moodys pudotti luottoluokituksen Caa1:ksi

ja näkymät negatiivisiksi. Viimeistään tässä vaiheessa

valveutunut sijoittaja olisi hankkiutunut

eroon osakkeista. Suomalaisesta pörssiyhtiöstä

vastaavanlainen tieto olisi toki tullut nopeasti sijoittajalle

asti. Tuntematonta suomalaissijoittajaa

ei tämä luottoluokituksen lasku mitä ilmeisimmin

tavoittanut.

Lokakuussa 2006 Progressive Gaming lisensoi

patenttejaan peliyhtiö Shuffle Masterille tavoitteenaan

saada lisää liikevaihtoa. Vuonna 2007 yhtiön

osakekurssi putosi lähes 75 prosenttia ja yhtiön arvosta

katosi noin 200 miljoonaa dollaria. Yhtiö myi

pelikone- ja muut liiketoimintansa keskittyen pelkästään

peliteknologiaan, mutta tämä ei pelastanut

yhtiön alamäkeä, vaan se asetettiin konkurssiin

20.3.2009. Yhtiöllä oli konkurssihetkellä varoja 263

600 dollaria ja velkoja 5,62 miljoonaa dollaria.

Mitä virheitä tämä tuntemattomaksi jäänyt sijoittaja

teki?

1. Sijoittaja menetti kotikenttäetunsa

sijoittaessaan Suomen

ulkopuolelle. Silloin on hyväksyttävä

niukempi informaatio ja kiinnitettävä

tarkempaa huomiota

yhtiön seurantaan.

2. Yhtiöllä on vähän osakkeenomistajia

(345 kpl) ja osakkeen

likviditeetti on heikko. Osakkeesta

on äärimmäisen vaikea

päästä eroon.

3. Yhtiö oli ongelmissa jo huhtikuussa 2006,

kun luottoluokitusta pudotettiin. Siinä vaiheessa

osakkeesta olisi ollut syytä viimeistään luopua.

4. Sijoittaja piti osakkeet konkurssiin asti.

5. Viimeisin neuvo: älä sijoita mihinkään,

mitä et täydellisesti ymmärrä. Viime kädessä

sijoittaja yksin kantaa riskin, eikä ulkomaille

sijoitettaessa apua ole ongelmatilanteissa

juurikaan saatavissa.

TOMI SALO

Kirjoittaja on Osakesäästäjien

hallituksen jäsen ja pitkäaikainen

sijoittaja.

8/2018 VIISAS RAHA 17


ASUNTOLUOTOT

Ulkomainen

kiinteistö

ei kelpaa

vakuudeksi

Lomakiinteistön tai

kakkosasunnon hankinta

ulkomailta lainarahalla

edellyttää Suomessa

sijaitsevaa vakuutta.

Handelsbanken

kuitenkin hyväksyy

vakuusarvoja

Ranskassa, Espanjassa

ja Portugalissa

sijaitseville kohteille.

TEKSTI: JUHA PELTONEN

18 VIISAS RAHA 8/2018


Tanskassa ja Ruotsissa on pankkeja,

jotka hyväksyvät ulkomailla sijaitsevan

lomakiinteistön tai kakkosasunnon

hankinnan vakuudeksi

asiakkaidensa ulkomaisia kiinteistöjä

ja asuntoja. Suomessa toimivista

pankeista samanlaista rahoitustuotetta ei

ole muilla kuin Handelsbankenilla.

Asuntoluotoista vastaava johtaja Hannu

Huostila Handelsbankenin Luxemburgin konttorista

kertoo Espanjassa ja Portugalissa sijaitsevat

kohteet rahoitettavan heidän kauttaan,

Ranskassa sijaitsevat pankin Nizzan konttorin

kautta.

– Asiakas asioi omassa konttorissaan, eli se

edellyttää Handelsbankenin asiakkuutta Suomessa,

Huostila sanoo.

Se tarkoittaa, että vaikka rahoituksen tekninen

toteutus tapahtuu Luxemburgissa tai

Nizzassa, luottopäätös tulee asiakkaan omasta

konttorista. Handelsbanken rahoittaa ulkomaisia

kohteita enintään 75 prosentin vakuusarvolla.

– Paikallinen lainsäädäntö edellyttää, että

kohteesta teetetään virallinen kiinteistöarvio.

Vakuusarvo on enintään 75 prosenttia arviosta

tai kauppahinnasta riippuen siitä, kumpi on

alempi.

Huostilan mukaan käytäntö on ollut sama jo

parikymmentä vuotta, mutta Suomessa se on

huomattu vasta parin viime vuoden aikana.

– Ennen kuin tulin Luxemburgiin 2016, olin

konttorinjohtajana Suomessa. Silloin en itse

tiennyt tästä mahdollisuudesta. Nyt pyrimme

aktiivisesti lisäämään konttorien tietämystä,

Huostila sanoo.

Handelsbankenin kotimarkkinoilta Pohjoismaista,

Alankomaista ja Iso-Britanniasta otetaan

Huostilan mukaan vuosittain yli sata lainaa

Luxemburgin kautta ja lähes saman verran

Ranskasta. Suomesta on tänä vuonna otettu

näistä konttoreista yhteensä toistakymmentä

lainaa.

Nordealla oli ennen

sama käytäntö

Nordealla oli ennen finanssikriisiä samanlainen

käytäntö kuin Handelsbankenilla on edelleen.

Pankin Luxemburgin konttorin kautta rahoitettiin

Aurinkorannikon ja Provencen kohteita.

– Luxemburgin konttoriin oli rakennettu paikallista

asuntorahoitusosaamista, mutta se ei

ollut iso bisnes. Varsinkin Tanskasta oli jonkin

verran kysyntää, mutta sieltä onkin helppo ajaa

viikonlopuksi Ranskaan, Nordean Kiinnitysluottopankin

toimitusjohtaja Tom Miller sanoo.

Sittemmin Nordea on palannut noudattamaan

kiinteistörahoituksen ikiaikaista kirkontorniperiaatetta;

rahoitetaan vain kirkontornista

näkyviä kohteita.

– Emme ole lähteneet musta-valkolinjalle,

mutta suosimme paikallista eli suomalaista

vakuutta. Ranskalaisen lomamökin vakuutena

käytetään mieluummin Suomessa olevaa

asuntoa, jolloin voimme rahoittaa mökkiä Ranskassa.

Myös Nordean private banking on lopettanut

eurooppalaisten asuntojen rahoituksen, koska

sitä kautta voi laueta raportointivelvollisuus johonkin

maahan.

– Se ei maksa vaivaa. Nykyään asuntoluottodirektiivin

määräykset poikkeavat maakohtaisesti,

ja koko vakuussääntely on eurooppalaisessa

tarkastelussa. Kysyntääkin hillitsevät

asuntoluottodirektiivin tiukentuminen ja vakuuden

arvostussääntely.

OP ja Hypo edellyttävät

kotimaista vakuutta

Myös OP Ryhmä edellyttää henkilöasiakkaiden

kohdalla kotimaista vakuutta asiakkaiden ulkomailla

sijaitsevien hankintojen rahoituksessa.

– Meillä on intressi varmistaa, että vakuus on

juridisesti pätevä. Meidän pitää varmistua myös

vakuuden arvosta. Se edellyttää paljon markkinaosaamista,

eikä meillä ole kunkin maan syvällistä

tuntemusta. Näin se on riskittömämpää

kummallekin osapuolelle, OP:n pankkitoiminnan

tuotteet ja palvelut -toimintoalueen

johtaja Kaisu Christie sanoo.

Käytäntö ei ole viime vuosina muuttunut.

– Rahoituksen esteeksi se ei ole muodostunut.

Yleensä asiakkailla on kotimainen vakuus.

Asumisen rahoitukseen keskittynyt Hypo

noudattaa samaa linjaa; ulkomaista vakuutta ei

hyväksytä.

Hypon riskienhallintajohtaja Mikko Huopion

mukaan syy on selvä.

– Jotta kohde voidaan hyväksyä vakuudeksi,

on täytyttävä oikeusvarmuuden periaate. Eli on

oltava luotettava prosessi, jolla vakuus voidaan

muuttaa rahaksi. Myös regulaatio edellyttää

sitä. En silti kiistä, etteikö ulkomaisen kohteen

käyttö vakuutena olisi juridisesti mahdollista,

Huopio sanoo.

Hänen mukaansa Hypon asiakkailta ei ole

tullut kysyntää ulkomaisten kohteiden käytöstä

vakuutena.

– Aivan yksittäistapauksia on ollut. Käytännössä

asiakkailla on kotimainen kohde vakuudeksi.

n

8/2018 VIISAS RAHA 19


TAPAHTUMA

Yksityissijoittajat

framilla

Osakesäästötili ja sen osakesijoittamista

edistävät vaikutukset

nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi

Sijoittaja 2018 -tapahtumassa.

TEKSTI: HANNA LEINO | KUVAT: TIMO PORTHAN

Vuoden Sijoittaja 2018 -kilpailun finalistit

nousivat lavalle keskustelemaan osakesäästötilistä

ja tekoälyn tuomisesta sijoittamiseen.

– Paneelin tavoitteena on esitellä, miten

monenlaisia sijoittajia meillä Suomessa on

ja nostaa parrasvaloihin heitä, jotka toimivat meille monelle

esimerkkinä, paneelin juontanut Nordnet Suomen maajohtaja

Suvi Tuppurainen kertoo.

Osakesäästötili keräsi panelisteilta kannatusta, mutta kukaan

ei ollut vielä testannut digineuvojia tai robovarainhoitajia.

Samansuuntaista varovaisuutta

tekoälyn suhteen oli nähtävissä Sanamanterin

keväällä teettämässä Yksityispankit

2018 -tutkimuksessa, johon

vastanneista lähes 3 000 osakesäästäjästä

vain kaksi prosenttia oli kokeillut

robovarainhoitajaa. Kuitenkin 55 prosenttia

olisi halukas testaamaan sitä

tulevaisuudessa.

Panelistit jakoivat myös sijoitusvinkkinsä.

Olen törmännyt

” usein mielipiteisiin,

joiden mukaan

osakesäästötili on

niin huono, että

sitä ei olisi pitänyt

laittaa lainkaan tulille.

Totuushan on, että

kaikki, mikä edistää

suoraa osakesijoittamista,

on hyväksi.

On se sitten pieni tai

iso asia.”

BABA LYBECK

AKI PYYSING,

SIJOITUSTIEDON

PÄÄKOLUMNISTI

SUVI TUPPURAINEN,

NORDNET SUOMI

20 VIISAS RAHA 8/2018



Olen itse sitä

väliinputoajaryhmää,

joka ei

välttämättä saa

näitä kapitalisaatiosopimuksia

kovin

hyvin ehdoin. 50 000

euroa on alakanttiin.

Jos pohjoismaista

mallia mietitään,

miksi meillä ei ole

rajaton osakesäästötili,

johon joku laittaa

enemmän ja joku

vähemmän?

PYYSING YLIVOIMAINEN YKKÖNEN

Vuoden Sijoittaja 2018 -kilpailun

ääniharavaksi nousi Sijoitustiedon

pääkolumnisti Aki Pyysing, joka keräsi

35 prosenttia kaikista äänistä.

– Voitto tuli yllätyksenä. Itse ennustin

voittajaksi Merja Mähkää,

koska Helsingin Sanomat on vielä

hetken aikaa isompi media kuin Sijoitustieto,

Pyysing totesi heti voittonsa

jälkeen.

Voittajaa sai vapaasti äänestää


Kyttään tällä hetkellä

kultayhtiö

Endominesta, jossa

olen kolmanneksi

suurin omistaja. Heti

kun ensimmäinen

jenkkikaivoksista on

työn alla, aion aktiivisesti

lisätä omistusta.

Kultaan kannattaa

aina epävarmoina

aikoina sijoittaa, se

on vanha viisaus.”


Helsingin

pörssistä olen

miettinyt kolmen

vitosen koplaa eli

Nokiaa, Outokumpua

ja YIT:tä. Kaikki

pyörivät vitosen

ympärillä ja kaikista

saa noin viiden prosentin

osinkotuoton

keväällä.”

Sijoittaja 2018 -tapahtuman nettisivulla,

jossa julkaistiin raadin valitsemat

yhdeksän kilpailijaa. Raadissa

istuneet Nordnet Suomen

Jukka Oksaharju, Osakesäästäjien

Jamilla Heiskanen ja Alma Talentin

Petri Koskinen listasivat Pyysingin

vahvuuksiksi räväkät mielipiteet ja

terävät kolumnit, jotka kärjistävyydestään

huolimatta on johdonmukaisesti

argumentoituja.


Haluaisin ensin

nähdä, millä

tavalla digineuvojat

pärjäävät ja millaisia

palveluja tulee.

On vaikea nähdä,

että markkinoille

tulisi strategioiltaan

todella radikaaleja

ratkaisuja. Eivätköhän

ne pyri aikalailla

indeksinmukaiseen

tuottoon.”


Oma strategiani

on osingonkasvattajien

etsintä.

Yritän etsiä Yhdysvalloista

yhtiöitä,

jotka ovat nostaneet

esimerkiksi yli kymmenen

vuoden ajan

osinkoaan hyvään

tahtiin.”


Sijoituskerhon

Facebook-ryhmä

täyttyi kommenteista,

joissa ihmeteltiin,

kenellä on niin pieni

salkku. Sen sijaan

politiikan puolella

erityisesti vasemmisto

ja demarit

kysyivät, kenellä on

50 000 euroa laittaa

sijoituksiin. Ei haluta

nähdä, että osakesäästötilistä

hyötyvät

kaikki 50 000

euroon asti, oli rahaa

sitten enemmän tai

vähemmän.”

KIMMO MATIKAINEN,

EX-OSAKEMEKLARI

JA TWITTER-AKTIIVI

TOMI LAHTI,

YKSITYISSIJOITTAJA

JA LIVETWIITTAAJA

STEFAN JAAKKOLA,

TOIMISTOTYÖLÄINEN

JA BLOGGAAJA

KYÖSTI KAKKONEN,

KAKKONEN-YHTIÖT OY:N

TOIMITUSJOHTAJA

MERJA MÄHKÄ,

SIJOITUSBLOGGAAJA

JA KIRJAILIJA

JASMIN HAMID,

NÄYTTELIJÄ JA

SIJOITUSBLOGGAAJA

8/2018 VIISAS RAHA 21


TAPAHTUMA

POIMINTOJA TAPAHTUMASTA

Systemaattista salkunhoitoa

TYYPILLISESTI SALKUNHOITAJA seuraa

tarkasti markkinoita ja käy yritysvierailuilla,

minkä pohjalta hän tekee

osakevalintoja.

– Kun salkunhoitajalle tulee paineita,

tyyli muuttuu ja salkunhoidosta

tulee reaktiivista. Hän on luvannut

tehdä jotain, mutta stressin

kasvaessa hän tekeekin jotain muuta,

eikä siitä hyvä seuraa. Miksi maksaisit

siitä, että olet epävarma, miten lopputuleman

käy? Nordnet Suomen talousasiantuntija

Martin Paasi kysyy

kuvaillessaan henkilösalkunhoitajan

toimintaa.

Kun aktiivinen salkunhoito

pohjautuu systemaattisella

tavalla todennettuihin

strategioihin,

joita toteutetaan

johdonmukaisesti,

ei yksittäisen

salkunhoitajan

stressitaso enää

vaikuta lopputulokseen.

Warren Buffettin

vuotuista 20

prosentin tuottoa voidaan

tavoitella muodostamalla

hänen sijoitusstrategiastaan

algoritmi, jonka perusteena

ovat pieni koko (SIZE), alhainen hinta

(P/B), positioinen momentum, alhainen

beta (BAB) ja hyvä laatu (QMJ).

– Betting-Against-Beta ja Quality-Minus-Junk

ovat kaksi muuttujaa,

joiden avulla on selvitetty syyt, miksi

Warren Buffett on menestynyt niin

hyvin.

Kullasta suojaa salkulle

KULLAN SIJOITUSKYSYNTÄ on vakaassa

kasvussa: vuodesta 2000 alkaen

sen kysyntä on kasvanut keskimäärin

18 prosenttia vuodessa.

Voima Gold Oy:n toimitusjohtaja

Marko Viinikka listasi syitä kullan

omistamiselle:

Kulta on vahva arvon säilyttäjä.

Kullalla on vakaa ja erinomainen

tuotto.

Kulta on maailman viidenneksi likvidein

omaisuuserä maailmassa. Kulta

vaihtaa päivässä enemmän kuin Helsingin

pörssi vuodessa.

Kulta on finanssijärjestelmän selkäranka.

Keskuspankit käyttävät kultaa

suojaamaan omaa valuuttaansa.

– Uskon, että kulta on äärimmäisen

tuottava sijoitusmuoto. Se ei myöskään

kanna mitään riskiä: jos sijoittaja

ostaa tänään viisi kilogrammaa kultaa

ja tulee hakemaan sen viiden vuoden

päästä, kultaharkot painavat edelleen

viisi kilogrammaa, Viinikka sanoo.

Verottaja hyötyy

osakesäästötilistä

OSAKESÄÄSTÄJÄT OVAT aktiivisesti

ajaneet osakesäästötilin käyttöönottoa

jo viimeiset kuusi vuotta. Pankkitileillä

on tällä hetkellä yli 80 miljardia euroa,

jolloin niiden tuotto jää olemattomaksi.

Verotus kuitenkin ohjaa sijoitusvirtoja

ja aiheuttaa kannustinongelmia.

– Osakesäästötili toivottavasti ja

todennäköisesti toteutuu. Pääomamarkkina

tarvitsee kaikenkokoisia

sijoittajia. Ei riitä, että

on isoja sijoittajia. Tarvitaan

myös meitä pienempiä,

jotta markkina

toimii, toteaa

Osakesäästäjien puheenjohtaja

Timo

Rothovius.

Osakesäästötilin

sisällä rahoja voidaan

pyörittää ilman, että

välittömästi maksetaan

veroa. Rothovius kuitenkin

muistuttaa, että kyseessä ei

ole verohelpotus, vaan tilistä hyötyy

myös verottaja. Se, mikä muuten maksettaisiin

veroina, sijoitetaan tilin sisällä

edelleen mahdollisimman hyvällä korolla.

Pitkällä tähtäimellä valtion verotulot

kasvavat siten oleellisesti.

Rothovius suosittelee osakesäästötiliä

pitkäaikaiselle sijoittajalle, joka

on valmis sijoittamaan rahansa esimerkiksi

kymmeneksi vuodeksi. Sen

sijaan lyhyellä, esimerkiksi vuoden

tähtäimellä tili ei ole kannattava, sillä

osinkoverohuojennuksen vuoksi

osakkeen tulee olla tilillä 3–4 vuotta

ennen kuin korolle saa korkoa.

22 VIISAS RAHA 8/2018


MAAILMALLA

Salkunhoitaja Saksassa

Osakesijoittajan tavoite on teoriassa yksinkertainen:

pitää ymmärtää, mihin maailma

on menossa, minkälaisia tarpeita ihmisillä

ja yrityksillä on ja mitkä yritykset pystyvät

ratkaisemaan näitä tarpeita. Jos sijoittaja

löytää vastauksen näihin kysymyksiin, hän

oletettavasti löytää myös hyviä sijoituskohteita. Tietoa on

runsaasti tarjolla, mutta mistä sijoittaja tietää, mikä tieto on

relevanttia.

Yksi tärkeä tietolähde on yritykset itse. Ne antavat sijoittajaesityksissään

ja liiketoimintakatsauksissaan hyvän

yleiskuvan yrityksen toiminnasta ja keskeisistä talousluvuista.

Yrityskohtaisen tiedon lisäksi vähintään yhtä mielenkiintoista

on se, mitä yritykset kertovat toimialasta ja

toimialan kilpailutilanteesta.

Salkunhoitajan tehtävä on poimia suuren tietomassan

keskeltä olennaiset tiedonjyvät ja tehdä ratkaisut niiden

pohjalta. Sijoittaminen perustuu pitkälti numeroihin,

mutta vähintään yhtä tärkeää on kuulostella yritysjohdon

sanomisia. Tästä syystä salkunhoitajat käyvät sijoitusseminaareissa

ja tapaavat yritysjohtoa henkilökohtaisesti.

Saksan Münchenissä oli syyskuun viimeisellä viikolla

Baader Bankin järjestämä sijoitusseminaari, johon osallistui

190 pörssiyhtiötä Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä

sekä yli 700 sijoittajaa 35 eri maasta. Ohjelmassa oli noin

sata yritysesittelyä sekä 3 000 henkilökohtaista tapaamista.

Yritysten esityksistä jäi myönteinen yleisvaikutelma.

Useat yhtiöt nostivat kuitenkin esiin kaksi haastetta: nousevat

raaka-ainekustannukset ja rekrytointivaikeudet. Molemmat

ovat omiaan aiheuttamaan kustannuspaineita ja

alenevia voittomarginaaleja, ellei kustannuksia saada siirrettyä

lopputuotteiden hintoihin.

Esillä olleista teemoista yksi oli ylitse muiden: digitalisaatio

vaikuttaa kaikkien yritysten toimintaan. Kauppaa

käydään verkossa ja digitaalisilla alustoilla. Koneet ja laitteet

kommunikoivat keskenään. Yritykset kehittävät uudenlaisia

palveluita asiakkaiden tarpeiden ja ostokäyttäytymisen

muuttuessa.

Itseohjautuvien autojen kehittäminen ja autojen monipuoliset

älyominaisuudet tulevat kasvattamaan puolijohteiden

määrää autoissa. Näitä valmistavat esimerkiksi

Infineon Technologies AG ja Siltronic AG.

Ilahduttavasti kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu

nousevat esiin yhä useamman yhtiön toiminnassa.

Asiakkaat ovat yhä valveutuneempia ja

edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa. Esimerkiksi

kuluttajatuoteyhtiö Unilever edellyttää, että

hankintaketjussa pystytään seuraamaan ja tunnistamaan

tuotteiden alkuperä kaupan hyllyltä raaka-aineiden

alkulähteelle asti.

Symrise AG on yksi esimerkki saksalaisesta yrityksestä,

jolla on 11 prosentin markkinaosuus globaaleilla Flavors &

Fragrances -markkinoilla. Symrisellä on lähes 30 000 tuotetta,

joita käytetään kosmetiikan, tuoksujen ja ruokatuotteiden

valmistuksessa. Kun yritys pystyy osoittamaan tuotteidensa

aukottoman vastuullisuusketjun, sillä on vahva

kilpailuetu suhteessa muihin toimittajiin.

Malliesimerkki saksalaisesta kasvuihmeestä on Rational

AG, joka valmistaa älyominaisuuksilla varustettuja höyrykeittimiä

ja uuneja ammattikeittiöille. Yhtiö on erikoistunut

hyvin kapeaan tuotesegmenttiin ja palkannut ammattikokkeja

myyntikonsulteiksi. Yhtiön tulos on ollut tasaisessa

kasvussa ja yhtiön osakekurssi onkin noussut satoja prosentteja

viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Prosessiteknologiaa ja pullotuslinjoja olutpanimoille ja

virvoitusjuomateollisuudelle valmistava Krones AG on yksi

pitkällä aikavälillä houkutteleva sykleistä riippumaton kasvutarina.

Puma on kasvava ja virtaviivainen urheilujalkine- ja

urheiluvaatebrändi. Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan

kuluvana vuonna 12–14 prosenttia. Brändin vetovoima ja

myynnin kasvu ovat tällä hetkellä vahvempia kuin kilpailijoilla,

joskin osakkeen arvostustaso on melko korkea.

Sika Group valmistaa tarvikkeita ja tuotteita kiinnitykseen,

tiivistykseen, vaimennukseen ja vahvistamiseen

muun muassa auto- ja rakennusteollisuudelle. Onnistuneet

hinnankorotukset sekä viimeaikaisten yritysostojen synergiaedut

tulevat nostamaan liikevoittomarginaalin nykyiseltä

16 prosentin tasolta lähemmäs 17–20 prosentin tasoa.

Kysyntä on voimakasta erityisesti USA:ssa ja kehittyvillä

markkinoilla.

Vaikka mielenkiintoisia yhtiöitä löytyy runsaasti, laatua

ei saa halvalla. Ne yhtiöt, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan

liikevaihtoaan ja liikevoittoaan vuodesta toiseen, ovat

yleensä sijoittajien suosiossa. Tämä näkyy myös osakkeiden

hinnoissa. Tasaista osinkojen kasvua metsästävällä salkunhoitajalla

on siis edelleen paljon työsarkaa kynnettävänä.

ANTTI LAHTINEN

salkunhoitaja, Dividend House Oy

Kirjoitus ei sisällä osto- eikä myyntisuosituksia.

Dividend Housen rahastot omistavat mainituista yhtiöistä

tällä hetkellä Rational AG:n osakkeita.

8/2018 VIISAS RAHA 23


HENKILÖ

Salkunhoitoa ja

sarjakuvaa

Oululaisen varainhoitaja Stefan Gasicin sijoitusaiheinen

sarjakuva pääsi Nassim Talebin uuteen kirjaan.

TEKSTI: MARKO EROLA | KUVITUS: STEFAN GASIC

Stefan Gasicin

mittatilaustyönä

Nassim Talebin

uuteen kirjaan tekemä

sarjakuvastrippi

kertoo, että me

emme tiedä mitään

paksuista hännistä.

Alla Gasicin omakuva.

Se oli suuri päivä oululaiselle

Stefan Gasicille. Elokuun 20.

päivä maailmankuulu riski- ja

sijoitusguru Nassim Taleb

twiittasi Gasicin piirtämää

Offshore Comic -sarjakuvaa.

Talebilla on 308 000 Twitter-seuraajaa,

joten finanssimaailmasta kertova sarjakuva

sai ennennäkemättömän huomion.

Talebin twiitti ei hivellyt vain näkyvyyden

takia. Teoksellaan The Black Swan

maineeseen noussut Taleb on Gasicin

suuresti arvostama ajattelija.

Piirtäjä vastasi idolilleen:

– Käytä kaikin mokomin seuraavassa

kirjassasi.

Guru vastasi. Taleb pyysi stripin pian

valmistuvaan ja vapaasti ladattavaan kirjaansa

The Statistical Consequences of Fat

Tails.

– Voitko tehdä sellaisen stripin, jossa

huudan IYI:lle, ettemme tiedä mitään

paksuista hännistä? Ja hän vastaa, että

Taleb on ylimielinen.

IYI on Intellectual Yet Idiot. Paksut

hännät ovat normaalijakaumasta (niin

sanottu Gaussin käyrä) poikkeavia todennäköisyysjakaumia.

Kaksi päivää myöhemmin Gasic twiittasi

stripin.

– Mites tämä? Olen pelkkänä korvana,

jos haluat ehdottaa joitain parannuksia.

– Stefan, voitko kokeilla ”ylimielisyydellä

ei ole tilastollista merkitystä”?

Kiitos!

– Tarkoitatko näin?

– Kiiiiiiiitos!

Sveitsi avasi silmät

Saksassa suomalaiselle äidille ja serbialaiselle

isälle syntynyt Gasic innostui

piirtämisestä varhain ja kulutti kyniä aina

siihen asti, kunnes hän meni töihin sijoitusalalle.

”Vakava ura” alkoi sveitsiläispankki

UBS:n Zürichin toimipisteessä harjoittelijana.

Nordealla Helsingissä Gasic

teki osakekauppaa instituutioasiakkaille

24 VIISAS RAHA 8/2018


ennen kuin hän palasi Sveitsiin salkunhoitajaksi

ja analyytikoksi Privatbank

Wegelinille.

Lasten synnyttyä Gasic muutti perheineen

synnyinseudulleen Ouluun.

Viimeiset kymmenen vuotta Gasic on

hoitanut Nordean yritys-, säätiö- ja yksityisasiakkaiden

varoja.

– Sijoitussuunnitelmia, arvonmääritystä,

kulutehokasta hajautusta... Yritän

opettaa alan raadollisuuksia, Gasic luonnehtii

työtään.

Elämän asetuttua Oulussa raiteilleen

piirtäminen alkoi taas kiinnostaa.

Offshoren sankarit Reto, Urs, P-lintu,

Ekonomisti ja Trader syntyivät vuonna

2011 Gasicin luettua kirjan Treasure Islands.

Veroparatiiseista kertova kirja resonoi

Gasicin omien kokemusten kanssa.

– Näin Sveitsissä vaikka ja mitä.

Zürichi ssä on neljännes maailman henkilökohtaisesta

varallisuudesta, eikä se

johdu siitä, että siellä olisi niin paljon parempia

varainhoitajia kuin muualla.

Päivätyöt tuskin jäävät

Gasic piirtää kerran pari viikossa, yleensä

iltaisin tai öisin. Piirtämistä nopeuttaa

Wacomin piirustustietokone, josta hän

innostui nähtyään Dilbertiä piirtävän

Scott Adamsin käyttävän sitä.

– Paperille on kiva piirtää, mutta minulla

ei ole aikaa häärätä koko päivää

lyijykynien, mustekynien ja värjäyksen

kanssa. Kun kerran vääntää koneeseen

hahmot, fontit ja muut, pääsee tekemään

vauhdikkaammin ja jälki on paljon parempaa,

Gasic kertoo.

Stefan Gasic

• Koulutus: MBA ja CEFA

• Työskentelee varainhoitajana Oulun

Nordeassa

• Perhe: vaimo ja kolme lasta

• Harrastukset: koripallo, kuntosali ja

sijoituskirjat

• Piirtää Offshore Comicia ja karikatyyrejä

• Offshorecomic.com

• Twitterissä @nonmeek

Gasic piirtää ennen kaikkea itselleen,

mutta Offshore Comicin saama huomio

on saanut leikittelemään ajatuksella täyspäiväiseksi

taiteilijaksi heittäytymisestä.

– Toisaalta päivätyö sekä kollegoiden

ja asiakkaiden kanssa keskustelu antavat

paljon sisältöä sarjikseen. Tuskin lopettaisin

varainhoitajana, vaikka piirtäminen

alkaisi kantaa.

Äskettäin Offshoressa on ollut paljon

Talebin innoittamaa sisältöä. Gasic luki jo

vuosia sitten Talebin ensimmäisen kirjan

Fooled by Randomness, jonka mukaan

tuurin merkitys markkinoilla ja elämässä

yleensäkin on paljon luultua suurempi.

Taleb roimii armotta pankkiireja, salkunhoitajia

ja ekonomisteja. Finanssialaa

monelta kantilta nähneen Gasicin mielestä

kritiikki on aiheellista, mutta ala ei

ole niin mustavalkoinen kuin ääriesimerkeistä

voisi päätellä.

– Pulssini nousee aina, kun joku varainhoitajaksi

itseään tituleeraava myy

salkut täyteen strukturoitua tuotetta.

Toisaalta on managereita, jotka ymmärtävät,

että asiakkaan edun aito ajaminen

on paras tae työpaikasta.

Hurlumhei on vielä näkemättä

Yli 20 vuotta sijoitusalalla toiminut Gasic

ei odota osakkeilta rivakkaa nousua muttei

laskuakaan niin kauan, kun tulokset kasvavat

ja kustannukset pysyvät kurissa.

– Kun kaikki odottavat romahdusta,

niin silloin se tuskin tulee. Puun takaa sen

täytyy tulla. Kunnon hurlumhei-vaihe on

vielä näkemättä.

Gasic sijoittaa itse kotimaisiin osakkeisiin

– viimeksi Outokumpuun, Nordeaan

ja Orioniin – sekä ulkomaille sijoittaviin

rahastoihin. Osakkeet ja rahastot hän

tutkii tarkasti.

– Tasapainoindeksirahastot olisivat

hyviä, mutta ne eivät ole saaneet tuulta

siipiensä alle. Markkina-arvoindekseissä

yksittäinen osake saa helposti valtavan

painon.

Tasapainoindeksit ovat tuottaneet

markkina-arvoindeksejä paremmin.

Syyksi on todettu nimenomaan se, että

sijoittaja ei tule painottaneeksi liikaa kalleimpia

yhtiöitä.

– Ainoa, mistä olen oikeasti huolissani,

ovat nämä amazonit ja netflixit. Niiden

hinnoittelua en kerta kaikkiaan ymmärrä.

Muistuttaa vahvasti it-kuplaa – tosin

sillä erolla, että ne tekevät jonkin verran

voittoa, kun it-kuplassa tehtiin pelkkää

tappiota, Gasic sanoo. n

8/2018 VIISAS RAHA 25


VIERASKYNÄ

Länsimaiden poliittiset

mannerlaatat liikkeessä

Länsimainen populismi on tullut jäädäkseen.

Poliittisten mannerlaattojen liikkeiden vaikutukset

ulottuvat vääjäämättä myös talouteen.

Länsimainen populismi on aikamme

suurimpia poliittisia ilmiöitä, josta piensijoittajankin

tulee olla perillä.

Esimerkiksi Trumpin käynnistämät kauppasodat

vaikuttavat niin arvopaperimarkkinoihin kuin reaalitalouksiinkin

– yksittäisistä yrityksistä puhumattakaan.

Euroopassa populismin kurssivaikutusten tuorein esimerkki

nähtiin alkukesästä, kun Italiassa käytiin hallitusneuvotteluja.

Pahimmillaan Italian kahden vuoden

valtiolainojen korot loikkasivat parilla prosenttiyksiköllä

viikossa, kun sekavat neuvottelut kylvivät epävarmuutta.

Onneksi tilanne rauhoittui nopeasti.

Pitkään ajateltiin, että populismin nousu oli finanssikriisin

jälki-ilmiöitä. Odotettiin, että kriisin väistyttyä

myös politiikka normalisoituisi tutuksi käyneisiin uomiin,

jossa keskustavasemmisto ja -oikeisto vuorottelevat

vallassa suurimmassa osassa länsimaita. Jos vielä

nykyään ajattelee, että populismin nousu on ohimenevä

ilmiö, pitää päätään edelleen puskassa.

Mitä sitten on populismi? Ympäri Euroopan

populistisia liikkeitä yhdistää eurokriittisyys,

maahanmuuttovastaisuus, kansallismielisyys,

globalisaatiokritiikki sekä tietenkin

vanhan ”eliitin” vastustaminen. Osaa yhdistää

myös arvokonservativismi. Yhdysvalloissa eurokriittisyyden

tilalla on kansainvälisten instituutioiden halveksunta.

On yleistävää kategorisoida varsin erilaisia liikkeitä

yhden kattotermin alle, mutta yksinkertaisuuden

vuoksi käytetään kaikista näistä uusista poliittisista

puolueista nimitystä populistit.

Nämä uudet liikkeet ovat menestyneet hämmästyttävän

monissa maissa ympäri Euroopan sekä Trumpin

ja teekutsuliikkeen muodossa myös Yhdysvalloissa.

Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan noin joka

viides eurooppalainen äänestäjä, 56 miljoonaa ihmistä,

kannattaa jonkinlaista populistipuoluetta. Populistipuolueet

ovat kasvaneet erityisesti keskustavasemmiston

eli sosiaalidemokraattien kustannuksella.

Eliitinvastaisuutta on aina ollut, mutta tällä kertaa

monista puolueista on tulossa pysyviä voimia. Saksan

Alternativ für Deutschland, Britannian UKIP, Itävallan

vapauspuolue, Tanskan kansanpuolue, Italian La Lega

ja Viiden tähden liike, Ranskan kansallinen rintama,

Ruotsin ruotsidemokraatit, Hollannin vapauspuolue,

Puolan Laki ja oikeus, Tsekin ANO sekä Suomen perussuomalaiset

ovat kaikki nousseet merkittävään asemaan

maansa poliittisella kentällä.

Mistä populismin useita maita ravisteleva

nousu johtuu? Asiaa voi pyrkiä selittämään

talouden kautta: globalisaatio on ajanut länsimaisen

keskiluokan kilpailutilanteeseen,

jossa se ei 1900-luvulla ollut. Erityisesti Kiinan, Intian

ja Kaakkois-Aasian integroituminen maailmantalouteen

1980-luvulta lähtien toi nopeasti maailman työmarkkinoille

yli miljardi ihmistä, joilla oli valtava nälkä

kohottaa elintasoaan. Tehdaskaupungit lännessä hiljenivät

– ja idässä vaurastuivat.

Myös automatisaatiota on syytetty keskiluokan ahdingosta,

tosin tälle ei juurikaan löydy todisteita. Työllisyysasteet

länsimaissa eivät ole romahtaneet. Sen sijaan

monissa maissa varsinkin kouluttamattomamman,

teollisuustyötä tehneen väestön tulotaso on junnannut

paikallaan tai jopa taantunut. Duunari ei ole joutunut

kilpailuun koneen vaan ahkeran aasialaisen kanssa.

Poliittinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että populismin

uutta nousua selittää talouden ja työllisyyden

sijaan pikemminkin arvokysymykset ja identiteetti. Esi-

26 VIISAS RAHA 8/2018


VILLE VALKONEN

Kirjoittaja on KTM, entinen valtiovarainministerin

talouspoliittinen

erityisavustaja sekä nykyinen talouskouluttaja

ja kolumnisti.

merkiksi suhtautuminen maahanmuuttoon ja kansainväliseen

yhteistyöhön näyttävät selittävän populismin

nousua paljon paremmin kuin työttömyys. Jos taloudelliset

järkiperusteet olisivat painaneet vaakakupissa,

esimerkiksi Britannian olisi ilman muuta kannattanut

jäädä EU:n jäseneksi. Populismin nousussa vaikuttavat

varmasti myös kulttuuriset ilmiöt, kuten sosiaalinen

media, verkkoyhteisöt ja yhtenäiskulttuurien pirstaloituminen.

Olivat populismin syyt mitä tahansa, kyseessä on

yhteiskunnallinen voima, jota ei voi sivuuttaa. Länsimaiden

tulevaisuudesta on tullut vaikeammin ennustettavaa.

Poliittinen analyysi on hiipinyt uudella tavalla

tärkeäksi. Monet uusista liikkeistä ovat aidosti radikaaleja.

Niiden politiikkaa ei tunneta. Suurimmassa osassa

maita ne eivät ole päässeet vielä valtaan, joten tarkkaan

ei tiedetä, miten ne valtaansa käyttäisivät. Ne eivät jaa

kaikkia näkemyksiä, joilla länsimaita on hallittu vuosikymmeniä.

Vaikka ne eivät koskaan pääsisi valtaan,

niiden nousu saattaa ajaa muita puolueita muuttamaan

linjojaan.

Monesti markkinareaktiot poliittiseen hämminkiin

kestävät vain hetken, mutta joskus

juututaan jopa vuosien epävarmaan tilanteeseen.

Kuka esimerkiksi osaa vielä sanoa,

miten Brexit loppujen lopuksi toteutuu ja mitkä sen vaikutukset

ovat? Kurssit heiluvat neuvottelujen mukana,

mutta EU-ero vaikuttaa brittiyhtiöiden voitontekomahdollisuuksiin

myös pitkällä aikavälillä. Myös Trumpin

toimilla on selkeä vaikutus esimerkiksi amerikkalaisiin

vientiyhtiöihin. Jos esimerkiksi Puola ajautuu entistä

pidemmälle oikeusvaltion rajoittamisessa, on sillä valtava

vaikutus myös talouteen. Investoinnit vähenevät

ja aivovuoto varmasti hidastaa tuottavuuden kasvua.

Oli EU:n lukuisista vioista ja rajoitteista mitä mieltä tahansa,

on vaikea kiistää sen taloudellista kehitystä edistävää

vaikutusta. Populismin nousu voi eri paikoissa olla

eduksi tietyille yrityksille ja ihmisryhmille, mutta ajan

pyörää kukaan ei pysty kääntämään taaksepäin. Vaikka

kuinka herroja haukkuisi ja rajoja sulkisi, syntyvät kestävät

työpaikat ainoastaan kilpailukykyisiin yrityksiin.

Vientiyritykset kilpailevat edelleen globaaleilla markkinoilla.

Toki osassa populistien argumentteja on vahva perusta.

Monissa maissa vanhat puolueet ovat kytkeytyneet

laajamittaiseen korruptioon. Toisissa ne taas ovat

olleet kyvyttömiä hoitamaan maan asioita tehokkaasti

ja toisissa ottamaan vakavasti kansalaisten aitoja huolia

esimerkiksi maahanmuutosta.

Vanhat puolueet ympäri Euroopan ovat jo

pitkään miettineet kuumeisesti, miten populistien

haasteeseen vastataan. Hopealuotia

ei ole löytynyt – ja tuskin löytyykään. Osassa

maista uudet liikkeet ovat jo vallassa. Osassa on päädytty

eristämään populistit poliittisesta yhteistyöstä,

kuten Ruotsissa. Osassa populisteja on otettu mukaan

hallitusvastuuseen, kompromisseihin muiden kanssa.

Esimerkiksi Suomessa Sininen tulevaisuus on muuttunut

hallitusvastuun myötä samantyyppiseksi asioiden

hoitajaksi kuin muutkin puolueet. Joissain maissa muut

puolueet ovat omaksuneet joko populistien tyyliä tai sisältöjä

estääkseen kannattajapakoa. Taloudellisesti menestyneet,

vakaat maat ovat toistaiseksi olleet parhaiten

immuuneja populismille. Kuralle ajettu kansantalous ja

korkea työttömyys ovat varma keino lisätä radikaalien

liikkeiden kannatusta.

Länsimaiden poliittiset mannerlaatat ovat herkempiä

liikkumaan kuin vuosikymmeniin. Piensijoittajankin

kannattaa jatkossa seurata poliittisia heilahduksia entistä

tarkemmin.

8/2018 VIISAS RAHA 27


ANALYYSI

Konserttibisneksestä

kajahtaa

Kuluttajat ja artistit suosivat alan suurinta

toimijaa Live Nation Entertainmentia,

joka on osannut hyödyntää kasvualan

tarjoamat mahdollisuudet monipuolisesti.

TEKSTI: PEKKA AAVIKKO | KUVA: ZAKARIA ABDELKAFI / AFP / LEHTIKUVA

28 VIISAS RAHA 8/2018


Elämyksiin kuluttaminen

on kasvava

trendi, jonka taustalla

on sekä ideologia

tavaroihin

kuluttamisen välttelystä

että kuluttajien

mieltymys ainutlaatuisiin

ja kiehtoviin

kokemuksiin. Tapahtumista saa hyvää

kuva- ja videomateriaalia sosiaalisen median

kanavissa jaettavaksi. Elämyksistä

muodostuu näin myös joukkoilmiöitä,

joista moni ei halua jäädä paitsi. Tämä

näkyy varsinkin konserttien ja festivaalien

osalta Suomessakin, jossa monet

kesän musiikkifestivaalit ovat keränneet

aiempaa suurempia yleisöjä kasvaneista

lipun hinnoista huolimatta.

Levymyynnin korvauduttua suoratoistopalveluilla

artistien tulot musiikin

myymisestä ovat pienentyneet,

joten monet artistit ovat panostaneet

live-esiintymisiin ja esiintyvät aiempaa

useammin konserteissa. Kuluttajan kannalta

tilanne on mainio. Konserttitarjonta

on laajaa, ja liput on helppo ostaa netistä.

Suosituimpiin konsertteihin liput myydään

nopeasti loppuun, ja osa lipuista

päätyy pian uudelleen myyntiin alkuperäistä

korkeammalla hinnalla.

Paras tuotto artisteille

ja nettikaupoille

Konserttien liiketoimintamalli on varsinkin

suosituimpien artistien kohdalla

tyypillisesti sellainen, jossa konsertin

järjestäjä takaa artistille niin suuren

palkkion, että se edellyttää konsertin

myymistä lähes täyteen ja lähes koko

lipun nimellishinnan päätymistä artistin

taskuun. Konserttikävijät tietävät, että

kuluttajan kannalta rahanmeno ei lopu

lipun nimellishintaan. Vaikka lipun ostaisi

netistä, joutuu lipun hinnan päälle

maksamaan toimituspalkkion. Konserttipaikalla

rahaa voi mennä pysäköintiin,

narikkaan, ravintolapalveluihin ja fanituotteisiin.

Suosituimmilla tapahtumapaikoilla

on myös suuret kävijämäärät,

joten mainostilan myynti on yksi toimintakentän

tulovirroista.

Live Nation järjestää vuodessa

noin 4 000 artistin konsertit.

Läheisempi ja kattavampi

yhteistyö sillä on noin 500

artistin kanssa. Heidän

liiketoimintaa Live Nation hoitaa

kokonaisvaltaisesti konsertit

ja fanituotteet mukaan lukien.

Yhtiön isoimpia tuotantoja on

esimerkiksi U2. Kuva yhtyeen

Pariisin-konsertista syyskuulta.

8/2018 VIISAS RAHA 29


ANALYYSI

Amerikkalainen

Guns N’ Roses

esiintyi Hämeenlinnassa

vuonna

2017.

Konserttibisnekseen kytkeytyvät

suuret levy-yhtiöt, kuten japanilaisen

Sonyn samanniminen levy-yhtiö ja ranskalaisen

Vivendin (Pariisi: VIV) omistama

Universal Music Group. Konserttipaikkoja

omistavat esimerkiksi The Madison

Square Garden (NYSE: MSG), joka on

tunnettu New Yorkissa sijaitsevasta, lipunmyynnillä

mitattuna Yhdysvaltojen

suosituimmasta monitoimiareenasta.

MSG omistaa myös pienempiä tapahtumatiloja

New Yorkissa, Los Angelesin

The Forum -monitoimiareenan sekä urheilujoukkueita.

Konserttibisneksessä parasta tulosta

tekevät menestyvät artistit ja lippujen

nettikaupat. Jälkimmäisen kategorian

tuotoista on mahdollista päästä hyötymään

pörssilistattujen yritysten kautta.

Lipunmyynti muutaman

yrityksen käsissä

Eventbrite (NYSE: EB) on vuonna 2006

perustettu yhdysvaltalainen tapahtumajärjestelyjen

hallintaan ja lipunmyyntiin

keskittynyt yritys. Yhtiö oli yksi niin sanotuista

yksisarvisista eli yli miljardin

dollarin arvoisista listaamattomista kasvuyrityksistä,

kunnes se listautui vuoden

2018 syyskuun lopussa pörssiin. Yhtiö

MILJOONIA LIPPUJA

VUODESSA

• Live Nation vuonna 2017:

40 maassa 30 000 tapahtumaa,

joissa kävi 86 miljoonaa fania.

• Ticketmaster välittää vuodessa

500 miljoonaa lippua, joista 200

miljoonasta se perii myyntipalkkion.

• Live Nation on

markkinaspekulaatioissa mainittu

mahdollisena ostokohteena

mediayhtiö Sirius XM:lle.

on keskittynyt pieniin ja keskisuuriin

tapahtumiin, minkä lisäksi se tarjoaa

maksutta peruspalveluita maksuttomiin

tapahtumiin. Yhtiön liikevaihto kasvoi tilikaudella

2017 huimat 51 prosenttia 202

miljoonaan dollariin. Kuluvan vuoden aikana

kasvu on jatkunut noin 40 prosentin

tahtia. Eventbriten tulos on tappiolla,

mutta se tuottaa hyvää kassavirtaa.

CTS Eventim (Frankfurt: EVD) on saksalainen

yhtiö, joka järjestää konsertteja

ja myy lippuja tapahtumiin. Suomessa

Eventimin omistuksiin kuuluu Lippupiste

Oy, jonka verkkokaupan osoite

on Lippu.fi. CTS Eventimin liikevaihto

nousi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa

yli miljardin euron, kasvua oli lähes 25

prosenttia. Yhtiön tulos ennen veroja ja

poistoja oli 205 miljoonaa euroa, josta

lipunmyyntibisnes tuotti valtaosan, 179

miljoonaa euroa. Yhtiön nettotulos oli 113

miljoonaa euroa, missä kasvua oli lähes

20 prosenttia.

Live Nation Entertainment (NYSE:

LYV) on yhdysvaltalainen, vuonna 2010

konserttijärjestäjä Live Nationin ja lippukauppa

Ticketmasterin fuusiona syntynyt

yhtiö, joka on toimialansa suurin

yhtiö. Suomessa Lippupalvelu Oy siirtyi

vuonna 2004 Ticketmasterin omistukseen,

ja vuonna 2016 yhtiön nimi muuttui

Ticketmaster Suomeksi.

Live Nationin

monipuoliset tulovirrat

Alkuperäisen lipunmyynnin lisäksi

Ticketmaster kerää tuloja fanien myydessä

lippuja eteenpäin Ticketmasterin

markkinapaikalla, missä on se vahvuus,

että eteenpäin myyty lippu voidaan kirjoittaa

uuden ostajan nimiin. Live Nation

omistaa ja vuokraa pitkäaikaisesti

konserttipaikkoja, joiden päivittäisestä

toiminnasta se vastaa. Yhtiö toimii lisäksi

managerina monille eturivin artisteille

sekä myy mainostilaa konserttipaikoiltaan

ja festivaaleiltaan. Myös erilaiset

VIP-katsomot, fanituotteet ja konserttipaikkojen

lisäpalvelut tuovat yhtiölle

tuloja. Live Nationilla on siten sormensa

pelissä elävän musiikin tapahtumien

kaikilla osa-alueilla. Tämä tekee yhtiöstä

erittäin vahvan toimijan, mutta se sisältää

30 VIISAS RAHA 8/2018


LEHTIKUVA/KALLE PARKKINEN

samalla uhan kilpailuviranomaisten huomion

kohteeksi joutumisesta.

Live Nation järjestää vuodessa noin

4 000 artistin konsertteja. Läheisempi

ja kattavampi yhteistyö sillä on noin 500

artistin kanssa, joiden liiketoimintaa

Live Nation hoitaa kokonaisvaltaisesti

konsertit ja fanituotteet mukaan lukien.

Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi

10,3 miljardiin dollariin. Yhtiön isoimpia

tuotantoja olivat U2, Coldplay, Guns N’

Roses, Depeche Mode ja Bruno Mars.

Aiempia merkittäviä kiertueita ovat olleet

esimerkiksi Madonnan, Beyoncen

ja Jay-Z:n konsertit. Yhtiön järjestämillä

lähes 30 000 keikalla kävi 86 miljoonaa

musiikinystävää. Kävijämäärässä oli

kasvua 21 prosenttia edelliseen vuoteen

verrattuna. Live Nation on kasvanut ostamalla

esimerkiksi festivaaleja eri maista,

kuten Sweden Rock Festivalin, sekä voittamalla

kilpailutuksen Kööpenhaminaan

valmistuneen monitoimiareena Royal

Arenan operoinnista.

Live Nation Entertainmentin markkina-asemaa

kuvaa se, että New York

Timesin mukaan Yhdysvalloissa Ticketmaster

myy lipunmyynnin määrällä

mitattuna sadasta tärkeimmästä konserttisalista

liput 80:ssa. Kymmenessä

eniten lippuja myyvässä konserttisalissa

Ticketmaster myy liput yhdeksässä, mukaan

lukien listan kärkipaikkaa pitävässä

Madison Square Gardenissa.

Kiistaa kilpailun

rajoittamisesta

Konserttijärjestämisen ja lipunmyyntitoimialan

yhtiöt ovat syyttäneet toisiaan

kilpailun rajoittamisesta esimerkiksi

vaatimalla konserttiareenaa käyttämään

tiettyä lipunmyyntijärjestelmää, jotta

saman konsernin keikkajärjestäjä ohjaisi

sinne konsertteja. Yhtiöt toisaalta tekevät

myös yhteistyötä. Esimerkiksi Taylor

Swiftin keväällä 2018 alkanut Reputation-nimellä

kulkeva stadionkonserttien

kiertue on Live Nationin kilpailijan

AEG:n tuottama, mutta Ticketmaster

myy liput kiertueelle.

Kiertueen lippuja myytiin Ticketmasterin

Verified Fan -järjestelmän avulla,

jossa lipuista kiinnostuneet voivat rekisteröityä

ennakkoon ja saada etusijan

virtuaalisessa lippujonossa esimerkiksi

ostamalla fanituotteita. Järjestelmän

Konsertti- ja lipunmyyntifirmojen lukuja

Yhtiö Live Nation Entertainment CTS Eventim Eventbrite

Liikevaihto 10 337 1 034 202

Liikevaihdon kasvu (%) 23,7 24,6 51,0

Nettotulos -6 112,8 -38

Yksikkönä milj. USD, pois lukien CTS Eventim, jossa milj. EUR

tavoite on hyvä: myydä liput suoraan artistin

todellisille faneille eikä lippujen

jälleenmyynnillä voittoa tavoitteleville

henkilöille. Järjestelmä on kuitenkin

ollut The Verge -nettimedian haastattelemien

kuluttajien mukaan varsin monivaiheinen

ja sekava. Lisäksi fanit ovat ostaneet

ennakkomyynti-ikkunansa aikana

enemmän lippuja kuin he itse tarvitsevat

ja näin ryhtyneet itse lippujen jälleenmyyjiksi.

Jos Ticketmaster saa kehitettyä

Verified Fan -järjestelmänsä toimivaksi,

voi se osaltaan sitouttaa yhtyeitä fanittavia

ja lippuja ostavia kuluttajia Ticketmasterin

palveluun.

LIVE NATIONIN

TICKETMASTER MYY

SADASTA TÄRKEIMMÄSTÄ

KONSERTTISALISTA

LIPUT 80:SSA.

Vahva yhtiö näyttää

tappiolliselta

Live Nation Entertainmentin nettotulos

on ollut tappiollinen viime vuosina. Tulos

ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa yhtiön

liiketoiminnan kannattavuudesta. Esimerkiksi

vuonna 2017 yhtiö kirjasi 110

miljoonan dollarin kertaluontoiset kulut

Ticketmasterin lakikiistaan liittyen. Live

Nation kirjaa myös paljon poistoja, jotka

heikentävät sen raportoitua tulosta. Se

myös maksaa osinkoja Liberty Medialle,

joka omistaa kolmanneksen yhtiöstä.

Live Nationin kyky tehdä tulosta on

parempi kuin miltä kirjanpidon tulos

näyttää. Yrityksen velattoman arvon ja

käyttökatteen suhde (EV/EBITDA) on

18,5, joten osake ei ole edullinen, mutta

yhtiö on markkina-asemansa ja kasvun

myötä kiinnostava sijoituskohde.

Taseen osalta yhtiön lukujen tulkinta

vaatii tarkkuutta. Yhtiöllä oli käteisvaroja

1,8 miljardin dollarin edestä, mutta tästä

770 miljoonaa dollaria oli ulkopuolisten

konserttijärjestäjien lipunmyynnistä

saatua käteistä, josta valtaosan yhtiö

välittää edelleen kyseisille konserttijärjestäjille.

Pitkäaikaista velkaa Live Nationilla

on kaksi miljardia dollaria.

Riskinä

viranomaissääntely

Kilpailijat ovat syyttäneet Live Nation

Entertainmentiä siitä, että se edellyttäisi

konserttisalien omistajilta Ticketmasterin

käyttämistä ehtona sille, että yhtiö

vuokraisi konserttisalia tapahtumapaikakseen.

Jos yhtiö syyllistyisi kilpailun

vääristämiseen tällä tavoin, riskinä on

sakot tai jopa vaatimus yhtiön pilkkomisesta.

Äskettäin pörssiin listautunut Eventbrite

on nykyisin keskittynyt pienten

tapahtumien lipunmyyntiin, mutta voi

kasvaa isojen pelureiden kilpailijaksi

myös suuremmissa konserteissa. Myös

esimerkiksi Applella tai Facebookilla olisi

resurssit lähteä kilpailemaan lipunmyyntibisneksessä.

Live Nationin vahva suhde

eturivin artisteihin kuitenkin suojelee

sen liiketoimintaa puhtaan teknologialähtöisiltä

kilpailijoilta.

Toimialan yhtiöiden lipunmyyntikaupat

ovat riippuvaisia tietojärjestelmien

ja -verkkojen toiminnasta, joihin

liittyvät häiriöt voisivat haitata lipunmyyntiä

erityisesti hetkinä, jolloin suurille

kiertueille tai urheilutapahtumiin

myydään satoja tuhansia lippuja minuuteissa.

Myös maksamiseen ja henkilötietoihin

liittyvä tietoturva on yksi riski

toimialalla.

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulkomaille

sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua

Rikastin.fi.

8/2018 VIISAS RAHA 31


OSAKESÄÄSTÄJÄ ESITTÄYTYY

Sijoittajanaisten

sparraaja

Sammon listautuminen ja 782 markan

sijoitus sysäsivät Marja-Leena Haapasen

uuden harrastuksen pariin 80-luvun

lopulla. Vuosikymmeniä myöhemmin

uutuudenviehätys on vaihtunut

elämäntavaksi, jonka missiona on

kannustaa naiset sijoittamisen pariin.

TEKSTI: HANNA LEINO | KUVA: TIMO PORTHAN

Kahdeksankymmentäluvun

lopulla Marja-Leena

Haapanen raahusti tylsistyneenä

työkaverinsa

Matin huoneeseen ja

halusi keksiä elämäänsä

uutta sisältöä. Matti kehotti ostamaan

osakkeita. Aluksi ajatus tuntui vieraalta,

mutta vähitellen kiinnostus heräsi ja

Haapanen alkoi ottaa asioista selvää.

– Kun kerroin sijoituksistani myöhemmin

esimiehelleni, arvostukseni nousi

saman tien. On naisella päässä muutakin

kuin huulipunaa, Haapanen nauraa muistellessaan

30 vuoden takaisia tapahtumia.

Nyt Haapanen elää ja hengittää sijoittamista.

Aamu alkaa talousuutisia lukien,

ja tietokone on kaiken aikaa päällä pörssikurssien

seuraamista varten.

– Nautin uutisten ja yritysten seuraamisesta.

Kun omistaa osakkeita, on

kiinnostunut niiden taustalla olevista

yrityksistä. Uutisia lukiessa mietin aina,

miten maailman tapahtumat vaikuttavat

yrityksiin ja osakekursseihin.

Naisten innoittaja

Haapanen muistaa lapsuudestaan,

kuinka kylässä ollessa naiset ja miehet

vetäytyivät erilleen kahvin jälkeen. Siinä

missä miehet puhuivat sijoituksista ja

omistuksista, naiset juorusivat kylän

asioista.

– Edelleenkin monessa perheessä mies

hoitaa talousasiat. Silloin minulla nousee

tukka pystyyn, sillä kyllä naiset osaavat

hoitaa raha-asiat itsekin.

Haapanen haluaa omalla toiminnallaan

kannustaa naisia sijoittamisen pariin.

Hänen perustamansa Naisten Oma

Pörssiklubi ja Sijoittajanaisten sparrausboxi

tarjoavat vertaistukea ja tietoutta

sijoittamisesta kiinnostuneille naisille.

Lisäksi Haapanen kiertää tapahtumissa

puhumassa sijoittamisesta selkokielellä.

32 VIISAS RAHA 8/2018


POIMINTOJA OSAKESALKUSTA

Sampo, Nordea, ABB: Hyvät osingot.

Taaleri: Hyvä tarina, monta tukijalkaa ja pätevä toimitusjohtaja.

Fondia: Naisten ainoa lakitoimisto.

MARJA-LEENA HAAPASEN strategiana

on sijoittaa suomalaisiin yhtiöihin,

jotka toimivat globaalisti

ja ovat megatrendeissä mukana.

Salkussa on tällä hetkellä 15–16

yhtiötä sekä vertaislainaa hajautuksena.

Haapanen on ostanut osakkeita

myös lapsenlapsilleen. 8-vuotiaan

Hertan osakesalkussa on Konetta

ja Wärtsilää, kun taas 5-vuotiaan

Oton salkussa komeilevat Wärtsilän

ja YIT:n osakkeet.

– Olen halunnut tutustuttaa

lapsenlapseni osakkeisiin pienestä

pitäen. Otto tietää, että Katajanokan

edustalla olevissa jäänmurtajissa

on Wärtsilän moottorit.

Hertta on 4-vuotiaasta asti

osannut yhdistää Koneen hisseihin

ja liukuportaisiin, Haapanen

kertoo.

Marja-Leena Haapanen

• Työskenteli Fazer-konsernin

liikematkavastaavana, kunnes

hyppäsi pois oravanpyörästä

osakesalkkunsa turvin.

• Haluaa innostaa naiset sijoittamisen

pariin.

• Helsingin Osakesäästäjien

hallituksen jäsen ja toiminnanjohtaja.

• Facebookissa toimivan

Sijoittajanaisten sparrausboxi

-yhteisön sekä Naisten Oman

Pörssiklubin perustaja.

– Ei pidä hävetä sitä, että on aloittelija,

vaan liittyä rohkeasti mukaan sijoittajayhteisöihin.

Muut auttavat ja neuvovat

mielellään, Haapanen kannustaa.

Kituuttamiseen kyllästynyt

Haapasen kodin seinällä komeilee muutama

arvotaulu, ja ulkona syöminen on

arkipäivää. Haapanen ei kuitenkaan koe

tarvetta brassailla merkkivaatteilla tai

muilla ylellisyyksillä.

Aina asiat eivät ole

olleet taloudellisesti

yhtä hyvin.

– Olen minäkin

ollut varaton. Muistan,

kuinka nuorena asuntolainan

ottaneena piti

usein miettiä, ostanko

kaupasta ruusukimpun

vai juustopaketin. Kun

rahaa ei kerta kaikkiaan

ollut, oli pakko tehdä

valintoja. Muistan ne

ajat hyvin, enkä enää ikinä halua sellaista

kituuttamista.

Sijoitukset ovat tuoneet turvaa elämän

eri käänteissä. Kun Haapanen jäi yllättäen

leskeksi, oli valtavan suuri helpotus,

että talousasiat olivat kunnossa.

Osakesalkun kasvaessa Haapanen teki

rohkean päätöksen jäädessään pois työelämästä

ja hyvästä toimestaan vuosia

ennen eläkeikää. Hänelle oli kuitenkin

tärkeää, että elintaso pysyi entisellään,

vaikka palkkatuloja ei enää ollut.

Helppous viehättää

”VÄITÄN, ETTÄ

ÄLYKKYYS KASVAA

SIJOITTAESSA, KUN

ALKAA YMMÄRTÄÄ

TALOUTTA JA

YRITYSTEN

TOIMINTAA.”

Vaikka Haapanen suosii osta ja pidä

-strategiaa, hän myy osakkeitaan tarpeen

tullen. Haapanen arvostaa osakkeiden

oston ja seuraamisen helppoutta, minkä

vuoksi muut sijoitusmuodot eivät houkuttele.

– Asunto- ja metsäsijoittaminen

ovat mielestäni

turhan työläitä.

Asunnosta ei myöskään

voi myydä yhtä

huonetta, jos tarvitsee

rahaa. Sijoittamisen alkutaipaleella

menetin

suuren summan rahaa

rahastoihin, eivätkä ne

ole sen jälkeen olleet

minun juttuni, Haapanen

toteaa.

Osakkeisiin Haapanen ei kuitenkaan

kyllästy. Aivot ovat jatkuvassa vireystilassa

osakkeita koskevien uutisten varalta.

Aamunaloitus kurssikäyrien äärellä

jää väliin ainoastaan lomamatkoilla, jotka

suuntautuvat tätä nykyä enimmäkseen

Rivieralle kotimaan kohteiden sijaan.

Kun on varaa valita, voi toteuttaa omia

unelmiaan. n

8/2018 VIISAS RAHA 33


SIJOITTAJAN LISTA

Laatu ennen kaikkea

”ON HUOMATTAVASTI parempi ostaa erinomainen

yhtiö kohtuullisella hinnalla kuin

kohtuullinen yhtiö erinomaisella hinnalla.”

Oheinen Warren Buffettin kuolematon

kommentti on yksi hänen tärkeimmistä sijoittajaviisauksistaan.

Pitkällä aikavälillä on

selvää, että laadukas yhtiö tuottaa paremmin

kuin keskinkertainen yhtiö arvostustasosta

riippumatta.

Mitä laatuyhtiö sitten käytännössä tarkoittaa?

Suomessa laatuyhtiö-termiä

käytetään varsin paljon ja sanan merkitys

vaihtelee sen käyttäjästä riippuen.

Omasta mielestäni laatuyhtiö tarkoittaa

yksinkertaisesti yhtiötä, jolla on kestävä

kilpailuetu ja osaava johto. Kilpailuedun

turvin yhtiöllä on hinnoitteluvoimaa, jonka

ansiosta yhtiö kykenee ansaitsemaan

pääomalleen kilpailijoita korkeampaa

tuottoa pitkällä aikavälillä. Taitavan johdon

tehtävänä on vaalia yhtiön kilpailuetua ja

allokoida liiketoiminnan tuottamaa kassavirtaa

hyviin kohteisiin.

Toinen Buffettin kuolematon viisaus,

”aika on erinomaisen yhtiön ystävä ja keskinkertaisen

yhtiön vihollinen”, sopii myös

erinomaisesti tähän. Ero laadukkaan ja

keskinkertaisen yhtiön välillä kasvaa ajan

myötä. Ostamalla keskinkertaista yhtiötä

halvalla tuottosi nojaa ennen kaikkea arvostustason

korjaantumiseen. Keskinkertaisella

yhtiöllä ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä

ole edellytyksiä kasvattaa arvoaan

oleellisesti johtuen kilpailuetujen puutteesta.

Näin ollen arvostustason korjaantumisen

jälkeen vuosituotto jää väistämättä

suhteellisen vaisuksi. Esimerkkinä

keskinkertaisesta yhtiöstä voidaan nostaa

Outokumpu tai SRV, joissa molemmissa

sijoittajien tuotto on nojannut viimeisen

kymmenen vuoden ajan arvostustasojen

muutoksiin, ei yhtiön omistaja-arvon

luontiin. Tämä ei luonnollisesti tarkoita,

että keskinkertaiset yhtiöt olisivat huonoja

sijoituskohteita, vaan oikealla hinnalla

ostettuna myös nämä yhtiöt tarjoavat

houkuttelevia tuottomahdollisuuksia.

Näissä yhtiöissä aika ei kuitenkaan ole sijoittajan

ystävä, ja sijoittajan tulee osata

irtaantua niistä, kun arvostustaso on korjaantunut

neutraaliksi.

Ostamalla laatuyhtiötä tilanne on puolestaan

päinvastainen. Revenio, Wärtsilä

tai Ponsse ovat kaikki onnistuneet luo-

Taulukon tiedot kerätty 4.10.2018

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Aspo Osta 11,00 16,89 9,8 % 2,58 0,56 0,43 76,1 % 4,6 % 16,5 % 0,62 0,45 10,40

Evli Pankki Osta 11,00 10,69 19,0 % 3,15 0,71 0,52 73,1 % 5,4 % 26,5 % 0,86 0,65 9,18

Remedy Osta 8,50 358,76 4,6 % 3,56 0,16 0,00 0,0 % 0,0 % 1,2 % 0,02 0,00 7,65

CapMan Osta 1,85 17,87 30,5 % 2,02 0,12 0,11 105,9 % 6,3 % 10,6 % 0,09 0,12 1,62

Enersense Osta 6,00 95,12 27,5 % 9,61 0,22 0,00 0,0 % 0,0 % 4,0 % 0,05 0,01 4,56

Taaleri Osta 11,80 15,76 33,5 % 2,77 0,77 0,25 32,5 % 2,4 % 15,8 % 0,63 0,30 9,98

Digia Osta 3,40 13,76 9,3 % 1,43 0,04 0,04 110,2 % 1,7 % 13,1 % 0,22 0,08 3,03

Qt Osta 9,50 neg. 11,9 % 6,10 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % -12,9 % -0,10 0,00 8,40

Fondia Lisää 14,60 21,44 17,6 % 6,90 0,42 0,35 91,5 % 3,0 % 34,2 % 0,64 0,42 13,65

Vaisala Lisää 20,00 21,55 4,2 % 4,37 0,77 0,53 70,2 % 2,4 % 13,2 % 0,85 0,58 18,25

Cargotec Lisää 47,50 13,90 -7,5 % 2,15 2,61 1,05 51,2 % 2,2 % 8,9 % 2,82 1,30 39,22

Talenom Lisää 20,00 21,71 12,1 % 6,25 0,55 0,32 63,9 % 2,5 % 37,1 % 0,85 0,51 18,50

Consti Yhtiot Lisää 9,50 12,47 14,8 % 2,58 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % 19,2 % 0,70 0,34 8,74

Basware Lisää 36,50 neg. 0,4 % 5,90 -0,61 0,00 0,0 % 0,0 % -3,9 % -1,06 0,00 32,60

Avidly Lisää 6,60 16,56 11,6 % 3,09 0,70 0,16 22,9 % 2,3 % 5,9 % 0,33 0,16 5,44

Teleste Lisää 7,50 15,75 -9,6 % 1,83 0,05 0,10 neg. 1,4 % 10,8 % 0,44 0,20 6,90

Titanium Lisää 8,50 10,75 52,3 % 3,83 0,43 0,55 189,3 % 8,6 % 34,4 % 0,68 0,60 7,36

Heeros Lisää 2,60 neg. 9,4 % 4,39 -0,20 0,00 0,0 % 0,0 % -15,3 % -0,08 0,00 2,62

Bittium Lisää 6,80 81,69 -19,6 % 1,73 -0,09 0,30 neg. 5,3 % 2,5 % 0,08 0,30 6,43

Alma Media Lisää 7,20 14,67 4,0 % 4,33 0,45 0,24 61,4 % 3,3 % 27,9 % 0,43 0,30 6,38

Loudspring Lisää 0,83 neg. -92,7 % 3,01 -0,06 0,00 0,0 % 0,0 % -7,8 % -0,06 0,00 0,62

Kamux Lisää 7,70 16,10 12,4 % 4,52 0,35 0,12 40,8 % 1,8 % 22,0 % 0,41 0,16 6,62

Tieto Lisää 28,00 14,87 3,4 % 4,05 1,69 1,40 96,3 % 5,4 % 24,1 % 1,76 1,42 26,18

Kesla Lisää 5,20 8,50 1,7 % 1,30 0,25 0,10 40,0 % 2,2 % 13,7 % 0,54 0,10 4,58

Efecte Lisää 6,80 neg. 27,5 % 5,61 -0,12 0,00 0,0 % 0,0 % -36,8 % -0,30 0,00 5,66

Nokia Lisää 5,50 19,62 -2,1 % 1,35 0,33 0,19 neg. 4,9 % -0,9 % 0,24 0,21 4,77

Investors House Lisää 7,70 8,13 105,8 % 0,96 1,20 0,21 24,9 % 2,8 % 10,3 % 0,82 0,22 6,70

Konecranes Lisää 38,00 16,13 48,1 % 2,39 1,08 1,20 41,9 % 3,1 % 8,5 % 1,94 1,20 31,34

Kotipizza Group Lisää 20,00 17,38 22,3 % 2,98 0,82 0,65 92,2 % 4,3 % 17,2 % 0,97 0,70 16,90

Panostaja Lisää 1,10 2,09 12,0 % 1,53 0,04 0,04 97,5 % 4,4 % 63,3 % 0,53 0,05 1,10

Sampo Lisää 46,00 15,41 7,5 % 1,95 2,76 2,60 64,5 % 5,8 % 13,4 % 2,79 2,75 43,00

Suomen Hoivatilat Lisää 9,10 5,95 66,9 % 1,43 1,05 0,13 12,9 % 1,8 % 24,9 % 1,43 0,14 8,53

F-Secure Lisää 4,00 117,07 7,2 % 8,63 0,07 0,04 57,0 % 1,0 % 1,2 % 0,03 0,04 2,96

Sanoma Lisää 10,00 10,92 -12,5 % 3,21 0,72 0,35 neg. 3,2 % 19,7 % 0,76 0,45 8,34

Neste Lisää 78,00 18,07 13,1 % 3,14 3,33 1,70 47,7 % 3,2 % 21,5 % 4,16 2,10 75,18

Ovaro Lisää 6,00 neg. 6,0 % 0,51 -0,29 0,00 0,0 % 0,0 % -6,9 % -0,05 0,00 5,48

Caverion Lisää 7,50 31,35 -3,7 % 2,72 -0,19 0,00 0,0 % 0,0 % -4,6 % 0,21 0,00 6,68

Vincit Lisää 8,30 13,99 28,3 % 5,49 0,28 0,13 55,0 % 1,9 % 44,4 % 0,49 0,20 6,90

Exel Composites Lisää 6,70 14,24 18,0 % 2,71 0,36 0,30 84,1 % 4,6 % 14,1 % 0,39 0,30 5,62

Gofore Lisää 10,00 18,78 82,4 % 5,10 0,28 0,15 58,5 % 2,1 % 30,3 % 0,51 0,20 9,50

Uutechnic Lisää 0,47 12,88 -11,7 % 2,00 -0,01 0,00 0,0 % 0,0 % 19,1 % 0,03 0,00 0,40

Wartsila Lisää 19,00 19,36 2,3 % 13,23 0,70 0,46 72,6 % 0,9 % 19,7 % 0,84 0,53 16,34

Siili Solutions Lisää 12,50 17,37 19,7 % 3,72 0,64 0,39 66,1 % 3,5 % 19,9 % 0,66 0,43 11,50

Rapala VMC Lisää 4,00 14,44 -2,8 % 0,97 0,12 0,04 83,3 % 1,2 % 6,8 % 0,24 0,10 3,53

Glaston Lisää 0,51 23,65 2,4 % 2,62 0,01 0,00 0,0 % 0,0 % 9,4 % 0,02 0,01 0,44

Huhtamaki Lisää 32,00 15,10 4,3 % 3,14 1,90 0,80 43,1 % 2,3 % 15,9 % 1,79 0,87 26,98

Ahlstrom-Munksjo Lisää 17,00 14,85 3,9 % 1,69 1,09 0,52 56,6 % 2,9 % 8,3 % 1,04 0,56 15,38

Scanfil Lisää 5,40 10,85 4,3 % 2,19 0,40 0,11 27,3 % 2,6 % 21,5 % 0,46 0,13 4,95

Aspocomp Lisää 3,80 12,84 10,6 % 1,32 0,19 0,07 36,8 % 3,0 % 15,6 % 0,30 0,10 3,84

Marimekko Lisää 20,00 21,64 2,7 % 3,27 0,73 0,50 71,5 % 4,0 % 37,8 % 0,91 0,75 19,60

Nokian Renkaat Lisää 39,00 14,81 13,0 % 3,52 1,62 1,56 96,4 % 4,1 % 20,7 % 2,28 1,60 33,81

Stora Enso Lisää 16,50 12,82 2,5 % 1,73 0,89 0,41 51,7 % 3,1 % 15,3 % 1,26 0,50 16,10

34 VIISAS RAHA 8/2018


maan jatkuvasti omistaja-arvoa kilpailuetujensa

turvin. Vaikka kaikkien näiden arvostustaso

on jatkuvasti näyttänyt varsin

tyyriiltä, on sijoittajan saama tuotto pitkällä

aikavälillä ollut tästä huolimatta erinomainen.

Näissä yhtiöissä sijoittaja on

huomattavasti vähemmän riippuvainen

arvostustasojen muutoksista ja tuotto

nojaa pääosin omistaja-arvon kasvuun.

Tämän seurauksena näiden yhtiöiden

myynti on harvoin ollut hyvä idea, sillä hetkellisesti

korkealta näyttävät kertoimet

ovat ajan myötä laskeneet yhtiön jatkaessa

vahvaa omistaja-arvon luontiaan.

Oman sijoittajaurani isoimmat virheet

ovat olleet juuri laatuyhtiöiden myyntejä

näennäisesti korkeilla kertoimilla.

Sijoittajan kannalta paras mahdollinen

tilanne on luonnollisesti se, että saat laatuyhtiötä

keskinkertaisen yhtiön arvostuksella.

Tässä skenaariossa sijoittaja saa

voimakkaan omistaja-arvon kasvun lisäksi

arvostustason korjaantumisen myötä tapahtuvan

kurssinousun. Näissä tilanteissa

sijoittajan vuosituotto kohoaa väistämättä

erinomaiseksi.

Mukavaa syksyä,

SAULI VILÉN

pääanalyytikko,

Inderes

Osakesäästäjien

hallituksen varajäsen

Sijoituslista on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle

tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä.

Listaus perustuu Inderesin osaketutkimuksen

antamiin suosituksiin. Yhtiöt ovat järjestetty

listalle suositusten perusteella siten, että

ensimmäisenä listalla ovat osta-suositukset, toisena

lisää-suositukset ja lopuksi vähennä- sekä

myy-suositukset. Saman suosituksen omaavat

yhtiöt ovat järjestetty analyysin julkaisupäivän perusteella

siten, että tuorein on aina ensimmäisenä.

Lista sisältää kaikki Inderesin seuraamat yli sata

pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon ennusteet ovat Inderesin

laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan

jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan

12-kk tavoitehintaan:

Osta > 15 %

Lisää 5–15 %

Vähennä -5–5 %

Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja lisätietoja Inderesin

tutkimukseen liittyen löytyy osoitteesta

www.inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 4.10.2018

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2017 osake 2017 tulos tuotto % osake 2018 kurssi

kasvu 2017 oik. 2017 2017 2017 2018 oik. 2018

Verkkokauppa.com Lisää 6,00 22,90 16,3 % 8,14 0,22 0,18 84,1 % 2,5 % 20,6 % 0,19 0,21 4,28

United Bankers Lisää 8,30 11,33 24,6 % 2,87 0,40 0,40 141,2 % 5,9 % 19,0 % 0,72 0,45 8,15

Citycon Lisää 1,90 10,68 2,0 % 0,87 0,17 0,13 76,0 % 6,0 % 6,6 % 0,16 0,13 1,75

Orion Lisää 28,00 21,78 -3,7 % 5,66 1,56 1,45 93,1 % 5,3 % 44,5 % 1,44 1,45 31,38

Telia Lisää 44,00 16,12 -5,1 % 1,58 2,14 2,30 126,4 % 6,3 % 10,5 % 2,54 2,30 40,90

Harvia Lisää 6,50 13,07 20,0 % 2,47 0,46 0,18 58,9 % 3,6 % 16,1 % 0,45 0,31 5,86

Innofactor Vähennä 0,77 20,26 10,1 % 1,35 0,01 0,00 0,0 % 0,0 % -1,6 % 0,03 0,00 0,69

Valmet Vähennä 17,00 19,62 4,5 % 2,70 0,87 0,55 68,1 % 3,3 % 15,0 % 0,98 0,60 19,18

Amer Sports Vähennä 33,00 25,64 3,3 % 3,08 1,19 0,70 88,4 % 3,0 % 15,8 % 1,35 0,75 34,49

SRV Yhtiot Vähennä 2,60 neg. 26,1 % 0,75 0,26 0,06 129,3 % 1,7 % -11,7 % -0,37 0,00 2,48

Solteq Vähennä 1,55 29,46 -19,6 % 1,39 0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 3,9 % 0,05 0,01 1,46

YIT Vähennä 5,75 15,81 14,0 % 1,20 0,35 0,25 198,5 % 3,9 % 4,2 % 0,37 0,26 5,92

Pihlajalinna Vähennä 11,00 34,31 6,2 % 2,81 0,50 0,16 34,9 % 1,2 % 6,0 % 0,30 0,11 10,24

Raute Vähennä 32,00 10,82 30,9 % 3,11 2,13 1,25 58,7 % 4,3 % 25,6 % 2,55 1,40 27,60

Tikkurila Vähennä 15,00 20,20 1,8 % 4,00 0,46 0,80 331,3 % 4,9 % 11,5 % 0,67 0,80 13,62

Nixu Vähennä 12,50 neg. 50,2 % 4,21 0,01 0,00 0,0 % 0,0 % -4,3 % -0,02 0,00 10,85

Ramirent Vähennä 7,60 9,20 8,8 % 2,71 0,60 0,44 74,7 % 5,6 % 18,0 % 0,75 0,44 6,86

Outotec Vähennä 5,80 25,97 8,1 % 2,78 -0,03 0,00 0,0 % 0,0 % 6,3 % 0,21 0,09 5,51

Martela Vähennä 4,30 20,77 -15,2 % 1,37 -0,15 0,32 neg. 4,3 % 3,8 % 0,20 0,28 4,22

Kesko Vähennä 45,00 18,98 4,9 % 2,12 2,30 2,20 85,3 % 5,0 % 10,6 % 2,42 2,35 45,85

Revenio Group Vähennä 15,80 42,31 14,3 % 17,95 0,90 0,78 90,9 % 2,2 % 52,1 % 0,38 0,33 16,04

Admicom Vähennä 18,20 36,19 38,2 % 13,64 0,45 0,30 67,2 % 3,1 % 43,5 % 0,61 0,40 22,10

Detection Technology Vähennä 22,00 16,47 17,9 % 6,00 1,09 0,35 32,1 % 1,9 % 35,6 % 1,20 0,45 19,80

Metso Vähennä 30,00 21,16 4,6 % 3,18 0,95 1,05 155,2 % 3,7 % 16,1 % 1,47 1,05 31,10

Outokumpu Vähennä 5,40 18,78 11,8 % 1,17 0,88 0,25 26,5 % 3,2 % 4,4 % 0,27 0,25 5,15

Etteplan Vähennä 10,00 14,77 16,8 % 3,30 0,49 0,23 49,2 % 3,0 % 23,9 % 0,62 0,31 9,22

Elisa Vähennä 35,00 17,87 9,3 % 5,02 2,11 1,65 78,2 % 5,0 % 27,8 % 1,97 1,70 35,29

Fiskars Vähennä 19,00 17,92 -1,6 % 1,40 2,11 0,72 35,4 % 3,3 % 5,8 % 0,97 0,74 17,36

Cramo Vähennä 17,70 9,18 2,4 % 1,58 1,88 0,85 44,9 % 4,3 % 15,5 % 2,09 0,85 19,22

UPM Vähennä 30,00 14,92 2,0 % 1,60 1,88 1,15 63,1 % 4,4 % 13,7 % 2,23 1,35 33,23

Neo Industrial Vähennä 3,75 43,40 9,8 % 2,79 0,51 0,08 15,6 % 1,6 % 3,8 % 0,08 0,08 3,65

Kemira Vähennä 11,00 15,22 5,2 % 1,54 0,69 0,53 104,6 % 4,6 % 8,1 % 0,75 0,53 11,48

Fortum Vähennä 21,00 27,63 24,4 % 1,12 0,59 1,10 112,8 % 6,7 % 6,4 % 0,77 1,10 21,35

Wulff Vähennä 1,45 19,72 -4,0 % 1,01 -0,03 0,05 neg. 3,0 % 4,5 % 0,07 0,04 1,40

eQ Vähennä 9,20 17,91 14,9 % 4,97 0,42 0,50 117,8 % 6,0 % 29,6 % 0,48 0,53 8,60

Kone Vähennä 43,00 23,20 0,1 % 7,80 1,88 1,65 88,8 % 3,6 % 31,7 % 1,89 1,65 43,96

Ponsse Vähennä 30,00 16,79 11,4 % 4,17 1,60 0,75 46,9 % 2,8 % 25,8 % 1,77 0,80 29,75

EAB Group Vähennä 3,80 13,30 -0,3 % 2,50 0,15 0,06 57,2 % 1,4 % 11,1 % 0,26 0,11 3,48

Finnair Vähennä 7,25 7,91 10,9 % 1,62 0,91 0,30 24,5 % 2,3 % 9,4 % 0,81 0,30 6,44

Nurminen Logistics Vähennä 0,42 neg. 51,6 % 1,80 -0,02 0,00 0,0 % 0,0 % -4,2 % -0,01 0,00 0,43

Stockmann Vähennä 4,00 neg. -19,0 % 0,35 -0,62 0,00 0,0 % 0,0 % -1,1 % -0,18 0,00 3,83

Next Games Vähennä 4,30 neg. 4,5 % 4,59 -0,35 0,00 0,0 % 0,0 % -35,6 % -0,60 0,00 4,57

Restamax Vähennä 12,00 16,40 43,0 % 3,07 0,30 0,33 111,0 % 4,0 % 23,6 % 0,60 0,38 9,80

Apetit Vähennä 12,00 neg. -0,1 % 0,83 0,49 0,70 152,2 % 4,7 % -1,9 % -0,13 0,70 10,65

Privanet Vähennä 1,60 15,10 10,8 % 2,57 0,27 0,23 85,3 % 7,1 % 8,2 % 0,12 0,05 1,81

Metsa Board Vähennä 8,25 15,08 7,5 % 2,17 0,39 0,21 49,6 % 2,9 % 15,8 % 0,56 0,25 8,39

Efore Myy 0,20 neg. -7,4 % 3,20 -0,01 0,00 0,0 % 0,0 % -82,5 % -0,07 0,00 0,18

Sotkamo Silver Myy 3,30 neg. -100,0 % 1,39 -0,14 0,00 0,0 % 0,0 % -10,2 % -0,26 0,00 4,21

Suominen Myy 2,85 40,57 2,2 % 1,89 0,27 0,11 44,3 % 2,5 % 2,7 % 0,06 0,05 2,54

Tecnotree Myy 0,03 neg. -8,4 % -2,01 0,02 0,00 0,0 % 0,0 % 0,0 % -0,03 0,00 0,06

Oriola Myy 2,50 19,92 -3,8 % 2,45 0,15 0,09 63,0 % 3,4 % 16,2 % 0,14 0,10 2,76

Piippo Myy 4,00 52,84 3,7 % 1,20 0,30 0,27 90,8 % 4,1 % -0,7 % 0,08 0,00 4,36

8/2018 VIISAS RAHA 35


RAHASTOT

Rahastot on jaoteltu Rahastoraportin omaisuusluokkien mukaan. Listauksessa näkyvät rahastot ovat kunkin omaisuusluokan

viisi parhaiten pärjännyttä rahastoa kolmen vuoden puhtaan tuoton mukaan. Rankkaus ei huomioi rahaston riskiä.

8.10.2018

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut

3 v. Sharpe

1 v.

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut

3 v. Sharpe

1 v.

OSAKERAHASTOT

Suomi

Taaleri Arvo Markka Osake A 12,9 18,3 1,6 20 11,2 0,2 1,20

Seligson & Co Suomi Indeksirahasto A 14,3 18,2 12,9 6 12,5 1,1 0,46

Seligson & Co OMX Hki 25 pörssinot. rah. 14,9 18,0 13,3 4 12,5 1,1 0,16

Danske Invest Suomi Osinko Plus K 13,0 16,8 1,9 8 11,7 0,2 1,41

Taaleri Mikro Markka Osake A 16,4 -1,7 8,3 -0,2 1,20

Luokka keskimäärin 11,5 13,7 4,3 11,5 0,4

OMX Helsinki CAP GI 14,2 16,9 11,0 11,6 1,0

Pohjoismaat

Dividend House Nordic Small Cap B 10,5 16,5 -0,8 16 11,5 0,0 1,70

Nordea Nordic Small Cap A K 13,4 16,1 2,7 11 9,6 0,3 1,60

Aktia Nordic Small Cap 13,0 13,5 -0,9 5 10,4 -0,1 1,99

Fondita Nordic Small Cap 8,8 12,4 1,8 13 11,2 0,2 2,00

Taaleri Arvo Kruunu Osake A 11,8 -9,1 10,2 -0,9 1,20

Luokka keskimäärin 9,7 8,5 -0,6 11,4 0,0

MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 8,1 7,4 2,4 12,0 0,2

Eurooppa

Fourton Hannibal 11,1 17,7 11,0 2 13,1 0,9 0,63

Danske Inv. SICAV Eur. Sm. Cap Class A 12,8 15,0 9,7 9 10,5 1,0 1,90

Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 13,2 15,0 10,1 6 10,2 1,0 1,50

Fourton Stamina 10,8 11,9 -0,6 11 8,4 0,0 0,63

Aurejärvi European Small & Mid Cap R 7,5 11,5 3,4 29 7,3 0,5 1,80

Luokka keskimäärin 7,5 6,9 -0,1 10,3 0,0

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 6,9 6,5 1,7 10,8 0,2

Pohjois-Amerikka

Seligson & Co P-Amerikka Indeksirah. A 15,1 16,6 17,8 18 12,4 1,5 0,43

OP-Amerikka Kasvu A 15,2 30,9 16,4 1,9 1,80

eQ USA Indeksi 1 K 16,4 14,6 18,8 4 13,6 1,4 0,38

OP-Amerikka Indeksi II 15,9 14,5 18,5 9 13,2 1,4 0,20

SEB North America Index B 15,5 14,2 18,0 10 13,2 1,4 0,41

Luokka keskimäärin 12,7 12,2 14,9 13,2 1,1

MSCI North America (Daily TR USD Net) 15,9 14,8 18,6 13,6 1,4

Japani

OP-Japani 13,4 14,7 25,0 1 17,1 1,5 1,95

Evli Japani 10,9 12,3 4,0 4 14,8 0,3 1,60

Danske Invest Japani Osake 10,5 10,9 11,3 2 16,3 0,7 1,50

Nordea Japani A K 8,1 10,2 7,3 5 14,0 0,5 1,00

eQ Japani Indeksi 1 K 9,5 10,0 11,6 3 13,5 0,9 0,50

Luokka keskimäärin 10,9 12,1 14,0 15,1 0,9

MSCI Japan (Daily TR USD Net) 10,1 10,9 12,4 14,0 0,9

Kehittyvät markkinat

OP-Venäjä 8,1 21,8 10,6 43 19,7 0,6 2,56

Evli Venäjä B 3,1 21,6 8,0 54 20,2 0,4 2,75

SEB Russia Fund 4,3 20,7 8,3 50 19,5 0,4

Seligson & Co Russian Prosp. Fund Euro 3,9 20,3 -1,5 49 20,0 -0,1 1,58

Danske Invest Russia 4,2 20,1 6,8 45 18,3 0,4 2,80

Luokka keskimäärin 4,8 8,3 -3,7 14,8 -0,3

MSCI Em. Markets (Daily TR USD Net) 6,9 11,1 1,2 13,3 0,1

Maailma

HCP Focus 21,0 25,5 35,8 12,1 3,0 1,15

Danske Invest Kestävä Arvo Osake 18,0 19,1 17,3 2 11,3 1,6 1,45

eQ Sininen Planeetta 1 K 9,9 16,6 17,8 27 14,6 1,2 1,52

LähiTapiola Kasvu 14,3 16,0 25,6 7 11,0 2,4 1,50

Fondita 2000+ 13,3 14,9 12,7 8 11,1 1,2 2,00

Luokka keskimäärin 10,1 9,9 8,0 10,8 0,8

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 12,7 12,3 13,4 10,7 1,3

YHDISTELMÄRAHASTOT

Eurooppa

Evli Suomi Mix B 6,2 7,2 1,5 4 5,0 0,4 1,83

SEB Finland Optimum B 7,3 7,0 2,0 1 7,6 0,3 1,30

Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 5,5 5,6 -0,1 3 6,0 0,0 1,70

SEB European Optimum B 6,2 4,8 -0,2 2 7,4 0,0 1,30

Säästöpankki Korko Plus 4,1 3,8 1,6 5 3,4 0,6 1,11

Luokka keskimäärin 6,0 5,6 0,8 6,1 0,2

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 6,9 6,5 1,7 10,8 0,2

Maailma

LähiTapiola Maailma 80 8,5 9,7 8,8 11 7,2 1,3 1,21

LähiTapiola 2045 8,8 9,4 7,3 4 7,1 1,1 1,26

LähiTapiola 2035 8,7 9,0 7,3 9 6,8 1,1 1,19

Taaleri Allokaatio 100 A 8,2 8,9 7,5 11,7 0,7 1,39

Nordea Premium Varainhoito Kasvu K 8,2 8,8 5,9 13 8,6 0,7 1,74

Luokka keskimäärin 5,5 4,8 2,2 5,4 0,4

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 12,7 12,3 13,4 10,7 1,3

MUUT RAHASTOT

AJ EAB Value Hedge C 12,0 13,6 4,0 2 8,1 0,5 1,50

SEB Listed Private Equity 8,4 9,9 10,5 1 11,2 1,0

eQ Hoivakiinteistöt 8,7 9,7 10,1 4 1,0 10,6 2,05

eQ Liikekiinteistöt 9,6 9,1 1,9 5,1 2,02

FIM Asuntotuotto A 6,2 4,7 1,2 4,3 1,66

Luokka keskimäärin 1,9 2,4 1,8 6,1

3 kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. raa- kulut

KORKORAHASTOT

Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)

3 v. tio

Aktia Inflation Bond+ 1,8 1,7 2,0 21 3,2 8,6 0,65

Säästöpankki Pitkäkorko 3,5 1,3 -0,5 11 2,7 5,5 0,61

OP-Reaalikorko 2,1 1,2 0,9 20 3,0 0,53

Nordea Pro Euro Obligaatio A K 3,9 1,2 0,0 2 2,9 7,6 0,30

Aktia Government Bond+ 3,1 1,0 0,0 9 1,9 6,2 0,40

Luokka keskimäärin 2,7 0,8 -0,2 2,7

JPM EMU Government Bond Index 4,0 1,5 1,2 3,0

Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue)

Evli Yrityslaina B 3,4 3,7 0,1 8 1,0 3,7 0,85

eQ Euro Investment Grade 1 K 3,8 3,6 0,0 4 1,1 3,6 0,65

LähiTapiola Yrityskorko 3,2 3,3 -0,3 13 1,5 4,5 0,70

Aktia Corporate Bond+ 3,7 3,2 0,0 2 1,6 4,5 0,65

Evli Investment Grade Yrityslaina B 3,1 2,9 0,0 9 1,3 4,4 0,75

Luokka keskimäärin 2,5 2,0 -0,3 1,4

BofA Merrill Lynch Euro Corpor. Index TR 3,0 2,6 0,1 1,7

Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue)

Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 5,6 7,1 0,2 8 2,9 4,5 1,00

Taaleri Korkeammat Korot A 6,0 0,5 1,7 2,2 0,80

Evli High Yield Yrityslaina B 5,2 5,7 0,2 1 1,7 3,2 0,95

eQ High Yield 1 K 4,9 5,5 0,0 5 1,8 3,3 0,90

OP-High Yield 4,6 5,2 0,4 4 1,7 0,83

Luokka keskimäärin 4,3 4,9 0,4 1,6

Merrill Lynch Euro High Yield Index 5,1 5,6 0,7 1,9

Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat)

Danske Inv. Em. Mark. Debt HC, EUR W h 5,6 -2,4 10,2 1,04

Danske Invest Em Markets Debt 4,2 5,1 -3,2 5 10,2 6,5 1,17

Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat A K 4,2 4,8 -4,8 3 5,5 6,8 1,00

Aktia Emerging Market Bond+ 3,5 4,5 -3,8 7 4,2 6,6 0,90

Nordea 1 - EM Corporate Bond HBI-EUR 3,2 4,4 -3,2 2 2,1 1,01

Luokka keskimäärin 2,3 3,4 -4,6 4,4

Merrill Lynch Em. Mark. Sover. & Credit TR 6,0 4,2 -3,2 7,0

Rahamarkkinarahastot

Taaleri Parkki A 0,5 0,2 0,1 2 0,0 0,4 0,20

FIM Likvidi 0,2 0,1 0,1 5 0,0 0,1 0,15

OP-Euro 0,1 0,0 -0,1 4 0,2 0,09

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,1 -0,1 -0,2 3 0,0 0,3 0,18

SEB Money Manager B 0,0 -0,1 -0,4 7 0,1 0,2 0,18

Luokka keskimäärin 0,9 0,0 0,8 1,6

3 kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

Muut lyhyen koron rahastot

Aktia Em. Market Local Currency T-Bill+ 1,3 2,2 -2,9 15 5,5 0,3 1,20

Nordea Korkotuotto 1,4 1,4 -1,3 1 2,1 0,8 0,60

Säästöpankki Lyhytkorko 1,3 1,4 0,3 7 0,3 0,7 0,47

Danske Invest Yhteisökorko Plus K 1,2 0,8 0,1 2 0,2 0,9 0,43

eQ Vaihtuva Korko 1 K 0,8 0,6 -0,7 5 0,3 0,1 0,40

Luokka keskimäärin 0,5 0,3 -1,2 1,5

3 kk Euribor -indeksi -0,1 -0,3 -0,3 0,0

36 VIISAS RAHA 8/2018


RAHASTOT

Fidelity haastaa hinnalla

Perinteikäs yhdysvaltalainen osakepoimija Fidelity Investments on tänä vuonna

tuonut markkinoille tukun indeksirahastoja. Aktiivisesti hoidetuissa osakerahastoissaan

se kokeilee uusia palkkiomalleja.

TIMO PORTHAN

Fidelity Investments toi elokuussa

Yhdysvaltain markkinoille

kaksi indeksirahastoa,

joiden juoksevat kulut ovat

pyöreät nolla prosenttia.

Fidelity voi nyt rummuttaa

mainoskampanjoissa, että se tarjoaa

edullisempia tuotteita kuin indeksisijoittamisen

uranuurtaja Vanguard. Indeksijätti

on muiden indeksitalojen tapaan

kasvanut viime vuosina hurjasti. Vauhtia

ovat antaneet tutkimukset, joiden mukaan

indeksirahastot peittoavat pitkän

ajan tuottovertailuissa aktiivisesti hoidetut

rahastot.

Eurooppalaisia sijoittajia palvelee

Fidelity Investmentsin sisaryhtiö Fidelity

International. Sen valikoimiin kuluttomat

indeksirahastot eivät ainakaan

toistaiseksi kuulu, mutta muutoksen

tuulet puhaltavat täälläkin. Fidelityn indeksirahastot

lanseerattiin Euroopassa

alkuvuonna, pörssinoteerattujen rahastojen

myynti alkoi viime vuonna.

Fidelity Internationalin Suomen myyntijohtaja

Kaisa Paatsola, mistä muutos

kertoo?

– Markkinoilla mennään siihen suuntaan,

että indeksirahastoilla otetaan

markkinanäkemystä. Niiden lisäksi instituutiosijoittajat

haluavat salkkuihinsa

rahastoja, jotka tuottavat lisäarvoa aktiivisen

osakepoiminnan avulla. Toisin sanoen

kumpaakin osaamista tarvitaan. On

hyvä huomata sekin, että aktiivisia rahastoja

on erilaisia. Osa on oikeasti aktiivisia,

osa ei. Kummatkin vaikuttavat tutkimustuloksiin,

joissa vertaillaan aktiivisten ja

indeksirahastojen tuottoja.

Fidelity International uudisti maaliskuussa

aktiivisesti osakerahastojen hinnoittelua

Euroopassa. Miksi?

– Halusimme tarjota sijoittajille vaihtoehdon

kiinteälle varainhoitopalkkiolle.

Otimme muutamassa Luxemburgiin rekisteröidyssä

osakerahastossa käyttöön

uuden osuussarjan, jossa palkkio voi

joustaa sekä ylös- että alaspäin. Jos rahastolle

asetettu tuottotavoite ylitetään,

rahaston palkkio voi nousta enintään 20

tuottopistettä. Mikäli käy päinvastoin,

palkkio voi laskea enintään 20 tuottopistettä.

Toisin sanoen palkkion vaihteluväli

ulottuu 0,5 prosentista 0,9 prosenttiin,

jos lähtökohtana on 0,7 vuotuinen

palkkio.

Miten sijoittajat ovat ottaneet uudistuksen

vastaan?

– Ajatuksena on, että tarjoamme

asiakkaidemme käyttöön

uuden vaihtoehdon ja

annamme heidän ratkaista,

ottavatko he sen käyttöön vai

eivät. Tämä on melko innovatiivinen

lähestymistapa, ja sijoittajien

kiinnostus sitä kohtaan

näyttää kasvavan pikku

hiljaa. Meistä on tärkeää

käydä keskustelua siitä, mikä

on reilu tapa yhdistää varainhoitajan

ja asiakkaan edut.

Fidelity tunnetaan siitä,

että sen aktiivisten rahastojen

salkunhoitajilla on

vapaus kulkea omia polkujaan.

Millä perusteella

heitä palkitaan?

– Salkunhoitajien

palkitseminen

perustuu pitkälti

Myyntijohtaja

Kaisa Paatsolan

mukaan suuret sijoittajat

ovat sekä

että -porukkaa.

Kysyntää on sekä

indeksi- että aktiivisesti

hoidetuille

rahastoille.

heidän hoitamiensa rahastojen kehitykseen.

Rahastojen tuottoa verrataan joko

niiden vertailuindekseihin tai laajaan

joukkoon samankaltaisia rahastoja. Salkunhoitajien

bonukset perustuvat heidän

rahastojensa kolmen ja viiden vuoden

kehitykseen sekä heidän hoidossaan olevien

rahastojen kokoon.

Fidelityn toimintatapaan

kuuluu myös oma sijoitustutkimus.

Millä perusteilla analyytikoita

palkitaan?

– Ostosuosituksen

saaneiden osakkeiden

vuotuista tuottoa verrataan

myyntisuositusten

saaneiden osakkeiden

tuottoon. Lisäksi seurataan

suositusten

vaikutusta rahastojen

sijoituksiin.

HELENA RANTA-AHO

8/2018 VIISAS RAHA 37


PAIKALLISYHDISTYKSET TOIMIVAT

www.osakeliitto.fi | toimisto@osakeliitto.fi

Espoon–Kauniaisten Osakesäästäjät

24.10. klo 18.00–19.30. Kutsu yritysvierailulle

Front Yhtiöihin. Ohjelma ja ilmoittautuminen

19.10. osoitteessa www.osakeliitto.fi.

31.10. klo 16.30 Osakesäästäjien vierailu Nordeaan.

Tervetuloa Espoon–Kauniaisten Osakesäästäjien

vierailulle Nordeaan. Tilaisuuden

isäntänä Ari Kaperi, Nordean Suomen maajohtaja.

Paikka: Nordea Campus (sisäpiha), Aleksis

Kiven katu 7, Helsinki. Ohjelma ja ilmoittautuminen

28.10. osoitteessa www.osakeliitto.fi.

8.11. klo 17.00–20.00 OSKL Syksyn Suuri Sijoittajakiertue

– Espoo. Tervetuloa Osakesäästäjien,

Nordnetin ja Sijoittaja.fi:n yhteistyössä

järjestämälle suurelle maakuntien sijoittajakiertueelle.

Luvassa tasokkaita asiantuntijapuheenvuoroja.

Tarkempi ohjelma tilaisuudesta

ja ilmoittautuminen osoitteessa www.osakeliitto.fi.

Helsinki / Helsingin Osakesäästäjät

29.10. klo 17.00–18.30 YIT yritysvierailu. Paikka:

Panuntie 11, Helsinki. Kahvitarjoilu. Paikkoja

on rajoitetusti. Ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi.

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–

Hausjärvi / Hyvinkään Seudun

Osakesäästäjät

30.10. klo 18.00 Sijoittajailta ja syyskokous yhteistyössä

Nordea Pankin kanssa. Paikka: Harlekiini,

Hyvinkää. Ilmoittautumiset: mauri.keinanen@pp.inet.fi.

27.11. klo 17.30 Sijoittajailta ja infotilaisuus Konecranes

Oyj:llä Hyvinkäällä. Paikka: Koneenkatu

8. Ilmoittautumiset: mauri.keinanen@

pp.inet.fi.

12.12. klo 18.00 Sijoittajailta, jouluglögit ja

5-vuotistapaaminen yhteistyössä Handelsbankenin

kanssa. Paikka: Harlekiini, Hyvinkää. Ilmoittautumiset:

mauri.keinanen@pp.inet.fi.

Hämeenlinna / Hämeen

Osakesäästäjät

24.10. klo 18.30 Sääntömääräinen syyskokous ja

sijoituskerho. Paikka: Vanajan Parvi, Vanajantie

10 B, 5. krs. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina

22.10. osoitteeseen janmhellsten@

gmail.com.

Jyväskylä / Keski-Suomen

Osakesäästäjät

29.11. klo 14.00 Yritysvierailu Harvialle. Paikka:

Teollisuustie 1, Muurame. Ilmoittautumiset:

www.osakeliitto.fi.

Järvenpää–Kerava–Tuusula /

Keski-Uudenmaan Osakesäästäjät

24.10. klo 18.00 Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien

syyskokous. Paikka: Keravan palvelutalo

Viertola, Timontie 4, Kerava. Varaa kalenteriin

jo nyt. Ennen varsinaista kokousta Pörssisäätiön

toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo

ajankohtaisista asioista osakesäästämisessä.

Ilmoittautumiset 21.10. mennessä osoitteessa

www.osakeliitto.fi.

13.11. klo 18.00 Sijoituskerhoilta. Paikka: Järvenpää-talo,

Hallintokatu 4, Järvenpää. Kokeneet

sijoittajat ja sijoituskirjoittajat Henri Elo ja

Jari Saarhelo esittelevät uutta kirjaansa Osakesijoittajan

maailmanvalloitus. Kirja käsittelee

kansainvälistä sijoittamista Suomea unohtamatta.

Jari ja Henri kertovat, miksi kirja on kirjoitettu

ja miten projekti eteni. Sijoituscaseja

kirjasta. Vapaata keskustelua. Ohjelmassa on

myös kerhon sijoitussalkun tilanteen läpikäynti

ja mahdollisen uuden sijoituskohteen valinta.

Ilmoittautumiset 11.11. mennessä osoitteessa

www.osakeliitto.fi tai puhelimitse 09 454 0445.

HUOM! Jos olet Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien

jäsen ja et saa jäsenkirjeitämme, ilmoita

toimiva sähköpostiosoitteesi liiton toimistoon

sähköpostilla toimisto@osakeliitto.fi.

Kajaani / Kainuun Osakesäästäjät

24.10. klo 18.00 Metsäsijoitusilta. Paikka: Lehtikankaan

koulu. Tiedustelut: anneseilonen@

gmail.com tai 050 328 2192.

28.11. klo 18.00 Asuntosijoitusilta. Paikka: Lehtikankaan

koulu. Tiedustelut: anneseilonen@

gmail.com tai 050 328 2192.

Kemi–Tornio / Kemi-Tornion

Osakesäästäjät

14.11. Porinakerho. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

12.12. Pikkujoulut. Paikka: Ravintola Puistopaviljonki,

Kemi.

Kotka / Etelä-Kymenlaakson

Osakesäästäjät

SIJOITUSKERHO joka kuukauden ensimmäinen

maanantai klo 17.15–19.15 toukokuuhun

2019 asti. Paikka: Pub Jaakko V., 2. krs, Kirkkokatu

10, Kotka. Tervetuloa!

Kouvola / Kouvolan Osakesäästäjät

6.11. klo 17.30 Kuukausikokous, yritysvieraana

Fellow Finance Oy. Paikka: Kouvolan Seurakuntakeskuksen

Lukas-sali, 2. krs, Savonkatu 40.

Kuopio / Pohjois-Savon

Osakesäästäjät

29.10. klo 18.00 Sijoituskerho. Paikka: Osuuspankin

kokoustilat, 3. krs, Tulliportinkatu 38.

1.11. klo 17.00–20.00 OSKL Syksyn Suuri Sijoittajakiertue

– Kuopio. Tervetuloa Osakesäästäjien,

Nordnetin ja Sijoittaja.fi:n yhteistyössä

järjestämään suurelle maakuntien sijoittajakiertueelle.

Luvassa tasokkaita asiantuntijapuheenvuoroja.

Tarkempi ohjelma tilaisuudesta ja

ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi.

Lahti / Päijät-Hämeen

Osakesäästäjät

7.11. klo 17.00–20.00 OSKL Syksyn Suuri Sijoittajakiertue

– Lahti. Tervetuloa Osakesäästäjien,

Nordnetin ja Sijoittaja.fi:n yhteistyössä järjestämälle

suurelle maakuntien sijoittajakiertueelle.

Luvassa tasokkaita asiantuntijapuheenvuoroja.

Tarkempi ohjelma tilaisuudesta ja ilmoittautumiset:

www.osakeliitto.fi.

21.11. klo 17.00 Syyskokous. Paikka: Ravintola

Voitto. Varsinaisen syyskokouksen lisäksi ohjelmassa

on Tampereelta videoitava Pörssi-ilta,

jota seuraamme screeniltä. Kahvitarjoilu. Lisätiedot

ja ilmoittautuminen 14.11. mennessä

osoitteessa www.osakeliitto.fi.

23.11. Bussikuljetus Lahdesta Sijoitus Invest

-messuille. Järjestämme perinteisen bussikuljetuksen

Sijoitus Invest -messuille. Lähtö klo

7.30 Marolankadun turistipysäkiltä; paluulähtö

Helsingistä klo 18.00. Ilmoittautuminen 18.11.

mennessä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

27.11. klo 16.30–20.00 Sijoittajaseminaari. Tervetuloa

Sijoittajaseminaariin kuulemaan ajankohtaisimmat

tiedot sijoittamisen maailmasta.

Paikka: Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, Lahti.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille sijoittamisesta

ja vaurastumisesta kiinnostuneille. Illan aikana

kuulet mielenkiintoisia puheenvuoroja sijoittamiseen

liittyen sekä pääset verkostoitumaan

minimessuilla alan toimijoiden kanssa. Tilaisuus

on maksuton ja sen järjestää Lahden Nuorkauppakamari.

Ilmoittautumiset ennakkoon osoitteeseen

sijoittaja@jcilahti.fi. Lisätietoa: www.

facebook.com/sijoittajaseminaari.

30.11. klo 18.00 Pikkujoulut yhteistyössä Eliten

kanssa. Paikka: Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu

14, Lahti. Tänä vuonna pikkujouluja

vietetään yhdessä Elite Alfred Bergin kanssa

Seurahuoneella. Alkuun tarjolla pientä purtavaa

ja viiniä, jonka jälkeen kuulemme Eliteltä noin

tunnin kestävän presentaation ja markkinakatsauksen.

Ilmoittautumiset 15.11. mennessä

osoitteessa www.osakeliitto.fi.

Lappeenranta / Etelä-Karjalan

Osakesäästäjät ry

31.10. klo 17.00 Syyskokous. Paikka: LähiTapiolan

Lappeenrannan konttori, Oksasenkatu 1,

Lappeenranta. Käynti torin puolelta. Esillä sääntöjen

mukaiset syyskokousasiat, LähiTapiolan

esittely ja pohdintaa ajankohtaisesta taloudesta.

Ilmoittautumiset Pentti Pullille puhelimitse

020 764 0629 tai meilitse pentti.pulli@omasp.fi.

22.11. Matka Sijoitus Invest -tapahtumaan Helsingin

Messukeskukseen. Lähtö: Imatran keskusliikenneasema

klo 5.55, tarvittaessa Joutsenon

linja-autoasema, Lauritsalan Hallituskadun

pysäkki klo 6.20 ja Lappeenrannasta Peltolan

bussipysäkiltä klo 6.30 (Vapauden aukion

vierestä Peltolan koulua vastapäätä). Vuorelan

bussi. Ei-jäseniltä peritään maksuna 30 euroa.

Jäsenille maksuton. Muista ilmoittautua osoit-

38 VIISAS RAHA 8/2018


teessa http://sijoitusinvest.messukeskushelsinki.fi/

ja tulostaa rintalappu, niin nopeutat sisäänpääsyäsi.

Ilmoittautumiset Pentti Pullille

puhelimitse 020 764 0629 tai meilitse pentti.

pulli@omasp.fi.

Mikkeli / Etelä-Savon Osakesäästäjät

22.11. Yhteinen bussikuljetus Sijoittaja Invest

-tapahtumaan Helsinkiin. Jäsenille maksuton.

Paikkoja rajoitetusti, joten nopeat ilmoittautumiset:

hlaupari@wippies.fi tai 0405573521.

20.11. ja 18.12. klo 18.00–20.30 Sijoituskerho

joka kuukauden kolmas tiistai. Paikka: Huoneistohotelli

Marja, Jääkärinkatu 8, Mikkeli. Lämpimästi

tervetuloa!

Oulun / Oulunseudun

Osakesäästäjät

22.10. klo 18.00 Porinakerho. Paikka: Ravintola

Lasaretti, Kaisko-kabinetti, Kasarmintie 13 B,

Oulu. Ilmoittautumiset 21.10. mennessä meilitse

antti.jylha@luukku.com tai puhelimitse

040 532 2082.

7.11. klo 17.30 Sijoituskerho. Paikka: Oulun

Osuuspankki, Isokatu 14, 7. krs. OULU F-Secure

yritysesittely, sijoittajasuhdepäällikkö Tapio Pesola.

OP Privatesta sijoituspäällikkö Harri Bastman.

Yleinen taloustilanne ja näkemykset sijoitussuosituksista.

Ilmoittautumiset 31.10. mennessä

osoitteessa www.osakeliitto.fi tai tarvittaessa

puhelimitse 040 532 2082.

Pori / Satakunnan Osakesäästäjät

5.11. klo 17.00 Sijoituskerho. Paikka: Hotelli

Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori. Ilmoittautumiset

2.11. mennessä.

8.11. klo 16.30 Yhdistyksen sääntömääräinen

syyskokous. Paikka: Porin Suomalainen Klubi,

Eteläranta 10. Kokouksessa käsitellään mahdolliset

uudet sijoitukset. Lisäksi Tuomo Katajamäki

pitää markkinakatsauksen. Tilaisuuden lopuksi

kokousväelle tarjotaan iltapala. Ilmoittautumiset

2.11. mennessä.

22.11. Järjestämme yhteisen matkan Sijoitus

Invest -messuille Helsinkiin. Jäsenille maksuton

linja-autokuljetus lähtee Porin Matkakeskuksesta

klo 7.00 ja takaisin olemme noin klo 22.00.

Mukaan mahtuu 25 henkeä. Matkan johtajana

toimii hallituksen jäsen Kari Salo. Hänen yhteystietonsa

ovat 050 567 8919 ja karijsalo13@

gmail.com. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä.

3.12. klo 17.00 Sijoituskerho. Paikka: Porin Suomalainen

Klubi. Tilaisuuden lopuksi yhdistys

tarjoaa iltapalan. Pyydämme ilmoittautumaan

tilaisuuteen 27.11. mennessä. Tilaisuuteen

mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä 30 henkeä.

Ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi/yhdistys/satakunnan-osakesaastajat.

Rauma / Rauman Seudun

Osakesijoittajat

25.10. klo 18.00 Sääntömääräinen syyskokous.

Paikka: Ravintola Savila, Vanhankirkonkatu 1,

Rauma. Käsitellään sääntöjen mukaiset syyskokousasiat.

Kokouksen jälkeen Esa Paananen

kertoo sijoitusyhtiön perustamisesta/toiminnasta.

Ilmoittaudu mukaan 22.10. mennessä liiton

sivujen kautta. Peruutukset: sarkkinen.mikko@gmail.com.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa.

22.11. Matka Sijoitus Invest -messuille Helsinkiin.

Tilaisuuteen järjestetään yhteiskuljetus

Satakunnan Osakesäästäjien kanssa. Bussi lähtee

Rauman linja-autoasemalta klo 6.00 ja menemme

Porin ja Huittisten kautta Helsinkiin.

Palaamme takaisin Raumalle noin klo 23.00.

Huom! Osallistujamäärä max. 25, ilmoittautumisjärjestyksessä.

Peruutukset: sarkkinen.mikko@gmail.com.

Ilmoittautuminen 18.11. mennessä

osoitteessa www.osakeliitto.fi.

Savonlinna / Savonlinnan

Osakesäästäjät

22.10. klo 18.00 Sijoittajakerho. Paikka: Hotelli

Pietari Kylliäinen, Sarani-kabinetti.

1.11. klo 18.00 Sääntömääräinen syyskokous.

Paikka: Suur-Savon Osuuspankki, Savonlinnakokoushuone.

ETF aiheena kokouksen jälkeen.

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan

Osakesäästäjät

6.11. klo 18.00 Sijoituskerho. Paikka: Seurakuntakeskus,

kokoushuone 3, Koulukatu 24.

8.11. klo 12.00–20.00 Seinäjoen sijoitustapahtuma.

Järjestäjänä Seinäjoen AMK. Paikka: Frami.

Seinäjoen sijoitustapahtuma tarjoaa katsauksen

ajankohtaisista talousnäkymistä ja sijoittamisen

mahdollisuuksista. Tapahtuma on

suunnattu kaikille sijoituksesta kiinnostuneille

ja on yleisölle avoin ja täysin ilmainen. Tilaisuudessa

kohtaavat sijoitusalan ammattilaiset, aktiiviset

sijoittajat sekä muut sijoituksesta kiinnostuneet.

Ilmoittautumiset osoitteessa:

www.osakeliitto.fi.

13.11. klo 18.00 Syyskokous. Paikka: Osuuspankin

konttori, Keskuskatu 9.

Tampere / Pirkanmaan

Osakesäästäjät

13.11. klo 17.00–20.00 Sääntömääräinen syyskokous.

Paikka: Tampereen Yliopisto, Linnakiinteistö.

Tervetuloa kuuntelemaan Jukka Oksaharjun

näkemyksiä Suomen osakemarkkinoiden

näkymistä. Markkinakatsauksen jälkeen

pidetään Pirkanmaan Osakesäästäjien sääntömääräinen

syyskokous.

22.11. tai 23.11. Linja-autokuljetus Sijoittaja Invest

-tapahtumaan. Lisätietoja myöhemmin.

Ilmoittautumiset: www.osakeliitto.fi

Turku / Varsinais-Suomen

Osakesäästäjät

31.10. klo 17.00 Yhtiöesittelyssä Elisa ja Nexstim.

Paikka: Panimoravintola Koulu, Bellman-sali.

Ilmoittautuminen kutsussa 3.10. olleen linkin

kautta 26.10. mennessä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

31.10. klo 19.00 Sääntömääräinen syyskokous.

Paikka: Panimoravintola Koulu, Bellman-sali.

14.11. klo 17.00–19.15 Pörssi-ilta. Paikka: Mauno

BioCity, Tykistönkatu 6. Esittelyssä Ponsse,

Sanoma ja Tokmanni sekä talouden näkymät

Danske Bankilta. Ilmoittautumiset Pörssisäätiön

kautta.

17.–18.11. Sijoittamisen jatkokurssi. Turun kesäyliopisto,

jäsenalennus 35 euroa. Ilmoittautuminen

suoraan opistoon 5.11. mennessä.

22.11. Sijoitus Invest, bussimatka Helsinkiin.

Ennakkotietoja:

6.4.2019 Sijoitus-piknik-risteily, Viking Line.

11.5.2019 Yhdistyksen 40-vuotisjuhla, Turun

linna.

Tietoa tapahtumistamme sivuillamme osoitteessa

www.varsinaissuomenosakesaastajat.fi.

Vaasa / Vaasan Arvopaperisijoittajat

8.11. klo 18.00 Sääntömääräinen syyskokous.

Syyskokouksen yhteydessä teemme myös seuraavan

toimeksiannon Vaasan Arvopaperisijoittajien

sijoitussalkkuun. Paikka: Original Sokos

Hotel Royal Vaasa, Hovioikeudenpuistikko

18, Vaasa. Ilmoittautuminen osoitteessa www.

osakeliitto.fi 1.11. mennessä. Huomaathan, että

ilmoittautuminen on sitova. Tilaisuudessa on

kahvitarjoilu. Tervetuloa!

22.11. Sijoitus Invest 2018 ja yritysvierailu Finnair

Oyj. Vaasan Arvopaperisijoittajien perinteeksi

muodostunut matka Sijoitus Invest

-messuille saa jatkoa. Tänä vuonna suuntaamme

messuille avajaispäiväksi. Sijoitus Invest

-messujen yhteydessä vierailemme Finnair

Oyj:n pääkonttorilla. Ilmoittautumiset 15.11.

mennessä osoitteessa www.osakeliitto.fi. Huomaathan,

että yritysvierailulle on rajallisesti

paikkoja ja ilmoittautuminen on sitova. Lisätietoa

Sijoitus Invest -matkasta tulossa myöhemmin.

Uusikaupunki / Vakka-Suomen

Osakesäästäjät

Kuukausittaiset sijoituslounaat aina kuukauden

ensimmäisenä keskiviikkona. Paikka: Hotelli

Aquarius, Wellamo-kabinetti, Uusikaupunki.

7.11. klo 12.00 Sijoituslounas (kokousesitelmä

Nordea Pankki Oyj).

5.12. klo 12.00 Vuosikokous ja sijoituslounas

(kokousesitelmä Lounaisrannikon OP). Kokouksessa

käsitellään yhdistyksen sääntöjen 14 §

mukaan yhdistyksen kokoukselle vuosittain

kuuluvat asiat.

Vihti–Karkkila / Vihti-Karkkilan

Osakesäästäjät ry

Karkkilan sijoituskurssit. Ilmoittautumiset:

www.opistopalvelut.fi/karkkila tai 044 767 4934.

Kurssit ovat ilmaisia. Aika: ke klo 18.00–19.30.

Paikka: Yhteiskoulu, Anttilankatu 2–4, Karkkila.

24.10. Pörssiosakkeet: miten vaurastua osakkeilla,

osakkeiden valinta, osakeannit / Tuomo

Paaso.

31.10. Sijoitusrahastot ja vakuutussäästäminen:

rahastotyypit ja sijoitusten hajautus rahastojen

avulla / Tiia Mäki.

7.11. Sijoittajan verotus ja vakuutussijoitusten

edunsaajamääräys / Kirsi Kaario.

VIHDIN sijoituskurssit. Ilmoittautumiset: www.

hiidenopisto.fi tai 019 369 1498 tai 09 2242 2787.

Kurssit ovat ilmaisia. Aika: ke 18.00–19.30. Paikka:

Kuoppanummen koulukeskus, Kuoppanummentie

18, Nummela.

8/2018 VIISAS RAHA 39


Liity mukaan ja hyödynnä

Osakesäästäjien jäsenedut!

osakeliitto.fi/jasenyys

JÄSENYYS vuonna 2018: Jäsenmaksu 34 euroa sisältää Viisas Raha -lehden

10 kertaa vuodessa. Nuoret Osakesäästäjät -jäsenyys 10 euroa (ikäraja 30

v.) sisältää Viisas Rahan verkkolehtenä. Perhejäsenyys 10 euroa (edellyttää,

että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenyydet sisältävät

oikeuden hyödyntää Osakesäästä jien jäsenetuja ja -tapahtumia. Jäsenmaksu

on kalenterivuosikohtainen.

LIITY JO

TÄNÄÄN!

• OP

OP tarjoaa kaikille Osakesäästäjien keskusliiton

jäsenille edulliset välityspalkkiot Suomessa

ja Ruotsissa listatuille arvopapereille 0,15 %,

minimissään 5 euroa per toteutunut toimeksianto ja

muilla markkinoilla 0,15 %, minimissään 12 euroa per

toteutunut toimeksianto. Nuorille Osakesäästäjille

myös Säästäjän palvelupaketti maksutta sis. maksuton

säilytys.

LIITY MUKAAN:

OSAKELIITTO.FI/

JASENYYS

• DANSKE BANK

REAALIAIKAPALVELU – 0 €/kk (normaalihinta

1,95 €/kk)

ANALYYSIPALVELU PUOLEEN hintaan

– 4,50 €/kk (normaalihinta 8,95 €/

kk)

LISÄKSI TARJOAMME online-välityspalkkioiksi

osakkeille, warranteille,

sertifikaateille, ETF- ja ETC-tuotteille

pohjoismaisilla markkinoilla:

0,15 %, min. 7 € /toteutunut toimeksianto

40 VIISAS RAHA 8/2018

• NORDNET PANKKI

JÄSENILLE kotimaisten ja ulkomaisten

arvopaperien säilytys veloituksetta

(koskee arvo-osuuksia, joilla

käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla

markkinoilla), vähintään palkkiotaso

3 (0,15 %, min 7 €) sekä Inderes-analyysipalvelu

50 % alennuksella

10 €/kk (norm. 20 €/kk). Infront

Web Trader hintaan 5 €/kk (norm.

10 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm.

arvo-osuustilin siirto Nordnetiin

(koskee arvo-osuuksia, joilla käydään

kauppaa Nordnetin tarjoamilla

markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset

kurssit ja uutiset pohjoismaisista

pörsseistä sekä koulutustilaisuudet.

Välityspalkkiotasolla 1 oleville

asiakkaille Inderes-analyysit ja

Infront Web Trader veloituksetta. Lisätietoja

www.osakeliitto.fi/nordnet.

• VIISAS RAHA

OSAKESÄÄSTÄJIEN oma aikakauslehti

ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen

sijoittamista käsittelevä aikakauslehti.


• LYNX BROKER

LYNX tarjoaa Osakesäästäjien Keskusliiton

jäsenille alennetut toimeksiantokulut

Lynxin tarjoamille

markkinapaikoille euroalueella sekä

Pohjois-Amerikassa. Välityspalkkio

yhdysvaltalaisille osakkeille 3,50

USD (norm. 5,00 USD), kanadalaisille

osakkeille 3,50 CAD (norm. 5,00

CAD) ja euroalueen osakkeille 5,00

EUR (norm. 5,80–8,00 EUR).

LYNXin kautta saat myös kaikkien

arvopaperien säilytyksen veloituksetta.

Lisäksi veloituksetta mm. veroraportit,

paljon kaupankäyntityökaluja

sekä kustomoitavat kaupankäyntiselosteet.

Lisätietoja www.

osakeliitto.fi/lynx.

• ETUJA TALOUSLEHDISTÄ

KAUPPALEHTI JA ARVOPAPERI:

-30 % tilauksesta.

• DIVIDEND HOUSE

Etu Osakesäästäjien jäsenille: vähintään

5 000 euron merkinnät kaikkiin

Dividend House Oy:n hallinnoimiin

rahastoihin ilman merkintäpalkkiota

(norm. 2 %).

• SIJOITTAJA.FI

SIJOITTAJA.FI jäsenille: Puolueettomat

sijoittajan työkalut ETF:ien,

osakkeiden ja indeksien valintaan,

sijoituspäätöksiä tukevat artikkelit

ja analyysit sekä sijoitusideoita

ja markkinat voittavat mallisalkut.

Osakesäästäjien jäsenenä saat

25 prosentin alennuksen Sijoittaja.

fi:n vuosijäsenyydestä (ovh 119 €).

Edun voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin

oskl2018 vuosijäsenyyden

oston yhteydessä (www.sijoittaja.fi/vertaile/).

• INDERES

PALKITUT INDERES-ANALYYSIT nyt

jäsenetuhintaan 9,90 €/kk tai 99,00

€/vuosi.

• FIM

FIM tarjoaa Osakesäästäjien Keskusliiton

jäsenille mahdollisuuden käydä osakekauppaa

FIM Direct Online -kaupankäyntipalvelulla

Helsingin, Tukholman

ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan

0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto). FIM

Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä

kuukausimaksuja. Lisäksi jäsenetuun

kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille,

ruotsalaisille ja tanskalaisille osakkeille

sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta.

• ZENOSTOCK

ZENOSTOCK on verkossa toimiva osakkeiden

etsintä- ja tutkimuspalvelu, joka

tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa osakesijoittajalle.

Palvelu toimii kokeneiden

ammattisalkunhoitajien omana työkaluna

ja on nyt avattu myös kaikille pörssinoteeratuista

osakkeista kiinnostuneille

sijoittajille. Palvelun tavoitteena on tunnistaa

alhaisesti hinnoitellut osakkeet.

Zenostock-palvelu Osakesäästäjien jäsenille

vuoden 2018 alusta hintaan 115 €/

vuosi ja Nuorille Osakesäästäjille 25 €/

vuosi (norm. 230 €/vuosi).

• INVESTTECH

INVESTOR-TILAUSPALVELU: Keskipitkän ja

pitkän aikavälin tekniset analyysit kaikista

Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6

kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Lisätietoja

www.osakeliitto.fi/investtech.

• PRIVANET

OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON jäsenenä

saat 25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen

välityspalkkioista. Etu

koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja

omistukseen tulevia kauppoja. Lisätietoja

www.osakeliitto.fi/privanet.

8/2018 VIISAS RAHA 41


VAPAALLA

VIISASTELEVA RAHA | SEPPO KAISLA

OPTIKKO NÄYTTI Juha Sipilälle taululla

kirjaimia. Mitä erotatte?

Tuohan on Timo Soini, sitä mä en erota

ikinä.


KAIKKIENHAN SE olisi pitänyt tietää.Timo

Soini ei piilota kynttiläänsä vakan alle edes

Kanadassa.


STOCKMANNIN HERKKU on nyt S-ryhmän

Food Market. Mitä seuraavaksi?

Helsinkiläisten tapaamispaikka on Alepan

kellon alla.


KAUPPAKESKUS REDIN suunnittelussa

on kuulemma otettu mallia Sienasta

ja Venetsiasta. Sienan kävijät ovat jo

ehtineet ihastella, että on ihan kuin he

olisivat Redissä käyneet. Venetsiassa sen

sijaan näkyy enemmän ilmaisia kanavia.


ASUNNOT OVAT kallistuneet kauheasti

pääkaupunkiseudulla. Sanos muuta, on

tämä rakentamisen laatu mennyt tosi

huonoksi.

MIKSI TEIDÄN bisnesporukka käy joka vuosi

hirvimetsällä? Kaikilla on hirvikärpänen.


MIEHENI ON sellainen kalastushullu, että

meillä on seinällä kalankuvia.

Meillä on seinällä eläinten päitä, koska

mieheni nyt on sellainen metsästyshullu.

Meillä on jälleen uusi talo, koska mieheni

nyt on sellainen seinähullu.


SUOMEN VIRANOMAISET tekivät näyttävän

operaation Turun saaristossa. Airiston

kelmi on tiettävästi yhä tavoittamatta.


PYÖRÄILIJÄLTÄ MENI liikenteessä pinna,

mutta autoilija sai vastaavasti pultit.


MIKSI AY-LIIKE haluaa lakkoja?

Saadakseen enemmän hilloa.


MITÄ PITÄÄ hakea, jos avomaan lakkoja ei

enää löydy?

Korpilakkoja.

HYVÄT HAUTAPAIKAT ovat

nykyään kiven alla.


MULTA TULI jo, sanoi haudankaivaja.


STEREOTYYPPEJÄ OTETAAN töihin,

ilmoitti radiokauppias. Parturiliike ilmoitti

ottavansa töihin pääomistajan.

Leipomo ilmoitti haluavansa

palvelukseensa nousukkaan.

Meijeri halusi palvelukseensa

hapannaaman.

Räätäli halusi palvelukseensa henkilön,

joka kestää prässiä.

Paulig haluaa palvelukseensa henkilön,

joka jaksaa paahtaa päivästä toiseen eikä

pelästy juhlamokista.

VR haluaa palvelukseensa henkilöitä, jotka

ymmärtävät vaihteen vuoksi kiskoa.


TIETOKONEFIRMAAN TEHTIIN ryöstö. Poliisi

tuli paikalle ja totesi, että näyttö puuttuu.


Kyllä kiitos! Haluan liittyä Osakesäästäjien jäseneksi!

Jäsenmaksuun (19 euroa / loppuvuosi 2018) sisältyy

Viisas Raha -lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia.

NIMI

Postimaksu

maksettu

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

OSAKESÄÄSTÄJIEN

KESKUSLIITTO RY

VASTAUSLÄHETYS

sopimus 5000370

00003 helsinki

Osoitetietoja voidaan ei voida käyttää markkinointiin.

Täytä tietosi kuponkiin ja tiputa postilaatikkoon (postimaksu on maksettu puolestasi).

Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon 040 682 5144 tai lähettämällä

sähköpostia osoitteeseen toimisto@osakeliitto.fi tai

internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.

42 VIISAS RAHA 8/2018

KATSO

JÄSENEDUT

SIVULTA 40!


VIIMEINEN SANA

Monet sijoittajat haluavat olla eettisiä.

Useat yhteisöt ovat asettaneet

sijoitustoimintansa kriteeriksi

eettisyyden. Jonkin aikaa

sitten eettisiä periaatteita jo

sääntöjensä perusteella noudattava

yhteisö hylkäsi Nordean Panama-papereiden

johdosta ja vaihtoi Danskeen. Tutunomainen ongelma

palasi esityslistalle vähän kasvaneena.

Oma uskoni on, ettei pyhää pankkia ole. Pankkien

on tienattava, ja nollakorkoisessa kilpailuympäristössä

tienaaminen perinteisellä pankkitoiminnalla

on yhä vaikeampaa. Sijoittaja voi saada

pyhältä näyttävää pankkitoimintaa parhaiten

tahoilta, jotka eivät ole kansainvälistyneet, eivät

osaa sijoitustoimintaa eivätkä

kykene sitä välittämään ainakaan

kohtuuhintaisesti.

Kaiken lisäksi moni yhteiskuntakin

on pankkiongelmaa

muistuttavassa ristiriitatilanteessa.

Lait vaatisivat eettisyyttä

ja puuttumista, mutta

yleistalous ei kestä tehokasta

puuttumista ongelmiin –

päinvastoin orastavakin

markkinatalous on jo vuosia

sitten korvautunut keskuspankkitaloudella. Voimakasta

markkinoihin puuttumista on tehty nollakoroilla,

rahan lapioimisella markkinoille, jopa

suoranaisella arvopapereiden ostoilla kurssiromahduksen

estämiseksi. Eihän tuossa vain näy

kurssimanipulaatiota ja vaarallisen hintakuplan

luomista?

Mitä pitäisi tehdä? Yksittäisten

sijoittajien reaktioilla voi olla merkitystä

ongelmien esilläpitämisessä.

Ei niillä itsessään isoja

ongelmia ratkaista. Luulen,

Pyhä pankki

LAIT VAATISIVAT

EETTISYYTTÄ JA

PUUTTUMISTA, MUTTA

YLEISTALOUS EI KESTÄ

TEHOKASTA PUUTTUMISTA

ONGELMIIN.

että ratkaisut edellyttäisivät ongelmien uusarviointia

yhteiskunnan tasolla. Ei ole pyhiä eikä pahoja

pankkeja.

Niin pankeissa kuin muissakin organisaatioissa

on oikein ja väärin toimivia henkilöitä. Jälkimmäiset

tulisi saattaa vastuuseen ja pois markkinatoimijoiden

joukosta. Lainvastaisen toiminnan

rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu tulisi korostetusti

tuoda henkilötasolle niin väärintekemisen

kuin valvonnan laiminlyömisenkin osalta. Rikoksella

saadun hyödyn menettämisen seuraamus

kuuluu tietysti tällöinkin myös yhteisölle.

Meidän eettisten sijoittajien rooli ei mielestäni

tule parhaiten esille pyhän pankin etsinnässä ja

päätymisessä palveluiden ostajiksi osaamattomilta

tahoilta. Meidän roolimme

voisi olla hyviin käytäntöihin

ja läpinäkyvyyteen

painostaminen asiakkaina

ja osakkeenomistajina organisaatiossa

ja tarvittaessa

julkisuudessa. Edelleenkin

tietysti viimeisenä keinona

on jaloilla äänestäminen

– voimattomuuden osoittamiseksi.

Itselleni problematiikka

näyttäytyy ilmasto-ongelmien

kaltaisena. Lähes kaikki näkevät

ratkaisemisen välttämättömyyden

– mutta ei omaan piikkiin. Todellisuuteen

jäävät vain eetikkojen hyvään

pyrkivät mutta voimattomat toimet. Ja

paljon puhetta.

JARMO LEPPINIEMI

Kirjoittaja on sijoittaja ja

kauppatieteiden tohtori.

8/2018 VIISAS RAHA 43


Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantuntemuksesta,

ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

Tarvitsetko vuokralaisen

asuntoosi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan

ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat

hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa

palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten

asiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun ja

turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi

kätevästi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä

välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja

erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia

sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan

mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin

saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena

päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

More magazines by this user