Suomen Sahayrittäjät 2/2018

viliharkonen

2 / 2018

1


PÄÄKIRJOITUS

Lämpöä riittää

Puumarkkinat sekä kulunut kevät ovat molemmat

käyneet aika-ajoin kuumina. Vuosisadan lämpöennätyksiä

rikotaankin nyt molemmilla em. sektoreilla.

Tukkipuun kohonneilla hinnoilla on ollut vaikutusta

ainakin sahureiden raaka-ainehankintoihin. Huoltoaseman

kahvipöydässä käydyissä keskusteluissa on jopa synkästi

ennustettu, että kohta loppuvat suomesta yksityiset sahat, jos

hinnannousu tukkipuun osalta ei ota seisahtuakseen. Ennustaminen

on haastava taitolaji. Varsinkin sen tulevaisuuden…

Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa puumarkkinoilla, jos kaikki,

tai edes osa nyt suunnitteilla olevista biotuotetehdashankkeista

toteutuu? Nousevatko hinnat edelleen vai pysyvätkö ennallaan?

Mitä tapahtuu kuitupuun markkinahinnoille?

Tällä hetkellä isot toimijat ostavat leimikoita vahvasti tukkipuun

ehdoilla. Siitä (tukista) kyllä maksetaan reilusti, mutta

sellubisneksen tulosta takoo vahvasti halpa kuitupuu (lue: liki

ilmainen).

Tukkipuun hinnannousu on ilmiselvästi vaikuttanut myös meidän

jäsenkuntamme rahtisahureiden työmäärään kuluneena

keväänä. Rauhallinen, jopa hiljainen on ollut kommentti monen

rahtisahurin suusta, kun työtilannetta olen heiltä tiedustellut…

Tervetuloa näyelyyn Oripäähän

Kesän kohokohta on OKRA-näyttely Oripäässä 4.–7.7 2018.

Tänä vuonna ovat näyttelyssä kaikki saha-alan toimijat samal-

2

la ”kadunpätkällä” vierekkäin. Näyttelyvieraan on helppo saavuttaa

kaikki kiinnostava piensahaukseen liittyvä informaatio

samalta alueelta.

Suomen Sahayrittäjien osastolla kerromme vahvasti

LÄHIPUU®-tuotemerkistä. Tuotemerkin vastaanotto on ollut

tähän mennessä asiakaskunnalta saadun palautteen mukaan

pelkästään positiivista! Onkin hyvä muistuttaa jokaista merkin

käyttäjää/haltijaa käyttämään LÄHIPUU®-tuotemerkkiä aktiivisesti

omassa markkinoinnissaan. Vain aktiivisella markkinoinnilla

saa näkyviä tuloksia!

Osastot löytyvät OKRA-näyttelyssä helposti. Tulet vain parkkipaikoilta

sisään messuportista numero 3 ja heti 50 metriä

vasempaan ja käännös oikealle. Ja kuten navigaattori joskus

toteaa – olet saapunut määränpäähäsi.

Nähdään ja tavataan

Oripäässä!

Timo Ripatti

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


2/2018

LÄHIPUU ®

4 Leader-rahoituksen avulla uuteen konekantaan

8 Metsäsektorin nousukausi jatkuu – kotimaiselle puulle on

kysyntää

12 Teollisuusneuvos Eino Kolli – Vierumäen patruuna

14 MetsäHuuto-hankkeella edistetään erikoispuiden digitaalista

kauppaa

16 Puurakentamisvaihtoehtojen huomioiminen tarvitsee

tuekseen lain

18 Jäseninfo

19 Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien

puuntyöstökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan

Lähde opintomatkalle

Espanjaan! s. 10

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä

kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2018 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayriäjät ry

Rahulanniemene 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayriajat.fi

www.sahayriajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2018

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,

jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Leader-rahoituksen avulla

uuteen konekantaan

4

Maksatusasiantunja Maija Nokkonen täyämässä tarkastuspöytäkirjaa.

Mäntyharjulla ja sen lähialueilla on tämän kevään

aikana nähty liikkumassa täysin uutuuaan kiiltävä

siirreävä pyörösaha, eli tutummin kenäsirkkeli.

Mäntyharjulainen sahayriäjä Sami Pulkka teki viime

talvena rohkean päätöksen uusia sahauskalustonsa

kertaheitolla. Suuri merkitys hankintapäätöstä

tehtäessä oli se, eä Samilla oli mahdollisuus saada

sahan hankintaan ns. Leader-hanketukea jopa 35 %

veroomasta hankintahinnasta.

Hankesuunnitelmasta liikkeelle

Sami Pulkka otti ensimmäisen askeleen kohti

uutta sahaa soittamalla oman alueensa Leaderryhmän

hankeneuvojalle. Mäntyharju kuuluu

Etelä-Savon Veej´jakaja nimisen Leader-ryhmän

toiminta-alueeseen. ”Sieltä hankeneuvoja avusti

heti auliisti suunnitelman teossa ja tietysti itsellä

pitää olla jo sitä ennen ajatukset kirkkaana,

että nyt on halu ja tahtotila uusia kalustoa”, kertoo

Sami Pulkka. ”Seuraavaksi pyysin tarjouksia

sahavalmistajilta, jotka olivatkin heti innokkaasti

mukana. Johtuikohan innokkuus siitä, että täysin

uusia sahoja ei viimevuosina kotimaahan ole

montakaan mennyt”, naurahtaa Sami.


Tarkastus on suoriteu onnistunees.

Käelemässä Etelä-Savon Ely-keskuksen

maksatusasiantunja Maija Nokkonen ja

sahayriäjä Sami Pulkka.

Hyvillä hankkeilla aina

mahdollisuus

”Sami Pulkan investointihanke on hyvä

tyyppiesimerkki oman alueensa yritystoimintaa

vahvistavasta ja kehittävästä

hankkeesta”, kertoo Etelä-Savossa toimivan

Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja

Anssi Gynther. Hänen mukaansa hankkeita

ja investointeja suunnitellessa yrittäjän

tai sellaiseksi aikovan kannattaa olla

heti alkuvaiheessa yhteydessä oman

alueen Leader-ryhmän hankeneuvojiin.

”Sieltä saa opastusta ja apua hankesuunnitelman

laatimiseen ja moni mieltä askarruttava

kysymys saa vastauksen. Se

helpottaa hankkeen eteenpäin viemistä”,

muistuttaa Gynther. ”Täytyy muistaa

myös, että yrityksille suunnattua ns. Leader-rahaa

on jaossa myös moniin muihin

hankkeisiin – ei pelkästään laite- tai koneinvestointeihin.

Tällaisia kohteita voivat

olla muun muassa yrityksen perustamistuki,

toimivan yrityksen uuden liiketoiminnan

perustamistoimenpiteisiin

suunnattu tuki ja lisäksi tukea voidaan

Oeita Leader-hankehaun hakukohteista ja kriteereistä.

Lue lisää www.veejjakaja.fi.

Oman alueesi Leader-ryhmän löydät: www.leadersuomi.fi/leader-ryhmat/.

Kysy lisää alueesi hankeneuvojilta.

Hankesuunnitelma on vapaamuotoinen, hyvä

hankesuunnitelma sisältää mm:

• selvityksen lähtötilanteesta ja perustelut hankkeen tarpeelle

• kuvauksen toteuttajan resursseista ja osaamisesta

• hankkeen keskeiset tavoitteet

• toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi aikataulutettuna

• kustannusarvion ja rahoitussuunnitelma

• riskianalyysin

• suunnitelman jatkotoimenpiteistä

Investointukea voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:

1. kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen tai kunnostaminen

2. uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankkiminen mukaan lukien hankkiminen

osamaksukaupalla enintään omaisuuden markkina-arvoon asti

3. tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen

4. patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien, tavaramerkkien ja muiden vastaavien

aineettomien oikeuksien hankkiminen

5. investoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät yleiskustannukset osana

tuettavaa toimenpidettä.

Investointituen enimmäismäärä on 35 % verottomista kustannuksista.

Seuraavia investointeja ei tueta:

1. traktorin hankinta

2. tieliikennekäyttöön tarkoitetun kuljetusvälineen hankinta

3. puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankinta

4. energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyvät investoinnit

5. toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankinta.

5


Sami Pulkka työn tohinassa.

myöntää jo toimivan yrityksen liiketoimintasuunnitelman

mukaisten kokeilutoimenpiteiden

toteuttamiseen. Tukimuotoja

on runsaasti ja hankeneuvojat

kertovat mieluusti näistä lisää. Sanoisin,

että aktiivisella yrittäjällä ja yrityksen kehittäjällä

on tällä hetkellä erinomainen

mahdollisuus saada tukea yrityksen kehittämiseen

sekä investointeihin”, uskoo

Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja

Anssi Gynther.

Syntymäpäivälahjaksi työtä

Ajatus sahauskaluston päivityksestä oli

virinnyt Samin ajatuksissa jo parin vuoden

ajan.

”Mielenkiinnolla olen seurannut mitä eri

valmistajien laitteiden kehitystyössä on

tapahtunut. Kokonaisuudessaan olen sitä

mieltä, että suomalaiset sahavalmistajat

ovat ehdotonta maailman huippua. Suomalainen

saha sopii suomalaiselle puulle.

Tänä vuonna tuli tasavuosia täyteen,

joten ajattelin palkita itseni hankkimalla

itselleni uuden sahan ja samalla sitouttaa

itseni taas vuosiksi eteenpäin sahan ääreen”,

kertoo Sami Pulkka.

Näinkö hyvää lautaa pystyyn kuivaneesta tukista tulee, ihmeelevät Etelä-Savon Elykeskuksen

Maija Nokkonen ja sahuri Sami Pulkka.

6

”Tosin, minulla on myös pieni taka-ajatus

poikani suhteen, josko hän olisi per-


Sami Pulkka etsimässä sahan sarjanumeroa.

heemme seuraava sahurisukupolvi? Nyt

yläkouluikäinen nuorimies on valtavan

kiinnostunut myös sahaustyöstä. On varmasti

paljon helpompaa aloittaa sahauksen

opettelu uudenaikaisilla sahoilla, kuin

ns. vanhan liiton vehkeillä”, toteaa kokemuksen

syvällä rintaäänellä Pulkka senior.

Sami Pulkan oma ensikosketus sahaustyöhön

kulki sitä perinteistä polkua.

”Omalla isällä oli puurunkoinen saha,

jolla ensimmäiset purut lautojen välistä

päästelin. Vuonna 1995 oli pihassa sitten

jo saha, jossa rautaa oli muuallakin

kuin terässä”, muistelee Sami. ”Viiden

vuoden jälkeen halusin päivittää sahan

uusimpaan malliin ja sillä sahasin tähän

vuoteen saakka. Nyt sahauslaaneja kierretään

uuden värisellä sahalla toivottavasti

pitkään, sen verran arvokas työpaikka

tämä kuitenkin on.”

”Niin se monesti on, että sahaustöiden

jälkeen alkaa se höyläysruljanssi. Listahöylä

ja järeämpi hirsihöylä antavat jatkojalostukselle

arvonlisäystä, niin laadullisesti,

mutta myös taloudellisesti”,

muistuttaa Pulkka. ”Kevythirsimökkejä

ja -rakennuksia on viimevuosina mennyt

mukavasti eteenpäin. Kokonaisuutta arvioitaessa

täältä Mäntyharjun suunnalta

katsoen voin todeta, että kyllä sahurille

ja höylärille löytyy kohtalaisesti työtä.

Tänä keväänä esimerkiksi sahauslaanien

koko on ollut keskimääräisesti noin

50 m 3 luokkaa, eli noin ’parin päivän vetoja’.

Ja on sitä jo aika monessa laanissa

käytykin kevään aikana”, nauraa savolaissahuri

Sami Pulkka arvoituksellisesti.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Työmaata riiää akiviselle

yriäjälle

Sami Pulkan kiireisimpiä aikoja ovat perinteisesti

kevät- ja kesäaika. Sahaustyöt

ja kotona odottava höylähalli pitävät kesän

valoisan ajan aktiivisen yrittäjän liikkeessä.

Toiminta-alueeseen kun Pulkalla

kuuluu Mäntyharjun lisäksi myös Suomenniemi

ja Ristiina.

7


Metsäsektorin

nousukausi jatkuu –

kotimaiselle puulle

on kysyntää

Maailmantalouden kasvu,

metsäteollisuustuotteiden

kasvava kysyntä ja

kotimaan metsäsektorin

investoinnit vauhdittavat edelleen

sellun, sahatavaran ja kartongin vientiä.

Luonnonvarakeskus Luken kesäkuun

alussa julkaistun suhdannetiedotteen

mukaan teollisuuspuun hakkuissa

rikotaan ennätyksiä, ja kotimaisen puun

kasvava kysyntä nostaa kantohintoja.

Suomessa toimivat massa- ja paperiteollisuus

kannattaa kokonaisuutena erinomaisesti.

Lisäksi metsäteollisuuden

lukuisat investointisuunnitelmat ovat

myönteinen asia koko Suomelle. Kestävät

hakkuumahdollisuudet luovat edellytyksiä

investointien toteutumiselle.

Suomessa talouden ennusmerkit ovat

kokonaisuudessaan suotuisat. Epävarmuutta

talouskasvulle, ja siten myös

kotimaisen metsäsuhdanteen hyvälle

jatkumiselle, Luken mukaan kuitenkin

aiheuttavat muun muassa mahdollisten

kauppapakotteiden toteutuminen,

Brexit-neuvotteluiden tulokset sekä Italian

velkaongelmien ja poliittisen kriisin

vaikutusten laajeneminen euroalueelle.

Sahatavaran vien vetää

määrällises, mua ei

hinnallises

Luken ennusteen toteutuessa vuodesta

2018 on tulossa yhdeksäs perättäinen

8

Suomen sahatavaran viennin kasvuvuosi.

Vuonna 2017 sahatavaran vienti kasvoi

kahdeksan prosenttia, mikä suurelta

osin johtui Kiinaan suuntautuneen viennin

kehityksestä. Sahatavaraa vietiin Kiinaan

runsaat 1,7 miljoonaa kuutiometriä

ja kasvua vuodesta 2016 kertyi vajaat

70 prosenttia. Samalla Kiina nousi Suomen

sahateollisuuden ylivoimaisesti tärkeimmäksi

viennin kohdemaaksi. Mäntysahatavaran

vientiä pystyttiin suuntaamaan

epävarmuuksien vaivaamasta

Pohjois-Afrikasta Kiinan markkinoille.

Tämä näkyi mäntysahatavaran viennin

liki kolminkertaistumisena Kiinaan vuoteen

2016 verrattuna. Kuusisahatavara

säilytti kuitenkin hallitsevan asemansa

sahatavaran Kiinan viennissä yli 70 prosentin

osuudellaan.

Kiinan viennin kiihkeää kasvua on seurannut

tasaantuminen. Kuluvan vuoden

tammi-maaliskuun vientitilastojen

perusteella kuusi- ja mäntysahatavaran

vienti Kiinaan kasvoi neljä prosenttia viime

vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Tasaantumisen ennakoidaan

kuitenkin jäävän väliaikaiseksi ja sen

taustalla on kiinalaisten sahatavaran tuojien

tarve purkaa suuriksi kasvaneita varastojaan.

Kiinan viennin notkahdusta on

osaksi paikannut viennin kasvu Japaniin,

jonne sekä kuusi- että mäntysahatavaran

vienti on kasvanut. Lisäksi mäntysahatavaran

vienti Pohjois-Afrikkaan on lisääntynyt

alkuvuonna 2018 voimakkaasti.

Mänty- ja kuusisahatavaran hintakehitykset

alkoivat eriytyä vuonna 2016 ja

vuoden 2017 alkupuoliskolla mäntysahatavaran

keskimääräinen vientihinta

oli jo liki 20 euroa kuutiomeriä kohden

kuusisahatavaran vientihintaa alempi.

Taustalla oli osittain männyn tarjonnan

runsaus ja kilpailun kireys Euroopassa

mutta erityisesti ongelmat Pohjois-Afrikan

markkinoilla. Yleinen poliittinen

epävarmuus ja öljyn hinnan lasku ovat

näkyneet muun muassa valuuttojen devalvoitumisena

ja pohjoisafrikkalaisten

sahatavaran tuojien maksuvalmiusongelmina,

mikä on heijastunut sahatavaran

hintaan ja vientimahdollisuuksiin

alueelle.

Oma lukunsa olivat Algerian huhtikuussa

2017 asettamat tuontilisenssit, jotka

käytännössä katkaisivat sahatavaran

viennin maahan kuukausiksi. Pohjois-

Afrikan markkinoiden tilanne alkoi kuitenkin

koheta vuoden 2017 lopulla, ja

myönteinen kehitys on jatkunut kuluvana

vuonna. Mäntysahatavaran vientimäärä

Egyptiin, joka on Kiinan merkityksen

kasvusta huolimatta säilynyt suomalaisen

mäntysahatavaran suurimpana

viennin kohdemaana, on alkuvuonna

kasvanut noin viidenneksen viime vuoden

vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Samaan aikaan mäntysahatavaran

hinta Egyptin viennissä oli kohonnut yli

neljänneksen. Myös vienti Algeriaan on

normalisoitumassa.


Pitkälti Pohjois-Afrikan markkinatilanteen

parantumisesta johtuen mäntysahatavaran

keskimääräinen vientihinta

alkoi nousta vuoden 2017 loppupuoliskolla

ja myönteinen kehitys on jatkunut

kuluvana vuonna. Mäntysahatavaran

vientihinta on alkuvuonna 2018 noussut

Pohjois-Afrikan lisäksi myös muilla

tärkeillä vientimarkkinoilla, kuten Kiinassa

(+11 %), Japanissa (+8 %) ja Britanniassa

(+8). Myös kuusisahatavaran

keskimääräinen vientihinta on kohonnut

niin Euroopan markkinoilla kuin Japanissa,

mutta mäntysahatavaran vientihintaa

hitaammin, minkä seurauksena kuusi-

ja mäntysahatavaran keskimääräisten

vientihintojen ero oli maaliskuussa supistunut

neljään euroon kuutiomeriltä.

Koko vuoden 2018 osalta Luke ennustaa

sahatavaran keskimääräisen vientihinnan

kohoavan neljä prosenttia korkeammalle

kuin vuonna 2017.

Ruotsin kruunun devalvoituminen vaikeuttaa

merkittävästi suomalaisten sahatavaran

tuottajien hintakilpailukykyä

läntiseen naapurimaahan verrattuna.

Sahatavaran tuottajien näkökulmasta

myönteinen seikka on sahatavaravarastojen

supistuminen aikaisempiin vuosiin

verrattuna.

Sahatavaran kulutus komaassa

junnaa paikallaan

Vuonna 2017 Suomen sahatavaran tuotanto

oli 11,7 miljoonaa kuutiometriä

ja kasvua edellisvuodesta kertyi kolme

prosenttia. Sahatavaran vienti kasvoi

tuotantoa nopeammin, ja sahatavaran

kotimaan kulutuksen osuus tuotannosta

supistui jälleen. Sahatavaran kulutus kotimaassa

on jo vuosia ollut alhaisella tasolla,

eikä rakentamisen huippusuhdanne

ole juurikaan heijastunut kotimaan

kulutukseen. Syynä on ollut omakotirakentamisen

vähäisyys. Rakennusteollisuus

RT kuitenkin ennustaa omakotirakentamisen

kääntyvän kuluvana vuonna

vihdoin kasvuun, mikä lisäisi sahatavaran

kysyntää kotimaassa.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella

lankun tuotanto oli prosentin

viime vuotta perässä. Koko vuoden 2018

osalta sahatavaran tuotannon Luke ennustaa

kuitenkin kasvavan 12,2 miljoonaan

kuutiometriin. Kasvua tukee Kiinan

viennin paluu notkahduksesta kasvuuralle

samalla, kun vienti vetää muilla

markkinoilla ja kotimaan kysyntään ennustetaan

vihdoin piristymistä.

Puukauppa käy – huomio

kuitupuun kilpailutukseen

Kotimaan puumarkkinoilla on alkuvuonna

ollut reipas tahti. Markkinahakkuita

ja puukauppaa on tehty vilkkaasti. Uusien

investointien ja puun tuonnin supistumisen

seurauksena kotimaista puuta

käytetään enemmän kuin koskaan. Viime

vuoden runsaiden sateiden jälkeen

tämän kevään puun korjuuolosuhteet

ovat olleet erinomaiset.

Markkinahakkuut nousevat Luken ennusteessa

tänä vuonna jälleen uuteen

ennätykseen, kun sahatavaran, sellun ja

kartongin tuotannot kasvavat. Kotimaan

puun kysynnän kasvu nostaa Luken ennusteessa

havutukki- ja -kuitupuiden

keskikantohintoja 5–6 prosenttia vuodesta

2017.

Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan

tällä hetkellä on hyvin kysyntää kaikille

puutavaralajeille. Nykyisessä puumarkkina-

ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa

puukaupan onnistumisen

kannalta on erittäin tärkeä valvoa,

että korjuussa arvokasta tukkia ei katkota

kuiduksi. Runkojen katkonnassa eri

puutavaralajeihin on isoja, markkinatilanteesta

johtuvia, eroja ostajien ja leimikkotyyppien

välillä.

Massa- ja paperiteollisuuden erinomainen

kannattavuus pitää hyödyntää kuitupuukauppojen

kilpailutuksessa, eikä

toimitussopimuksia nousevassa markkinatilanteessa

kannata edelleenkään solmia

liian pitkiksi. Erilaisten tilastoimattomien

hinta- ja määrälisien sekä kirjavien

puutavaralajien hinnoittelukäytäntöjen

yleistyminen heikentävät julkisten

hintatilastojen hyödynnettävyyttä.

Ajantasaisin ja paikallisin puumarkkinatieto

löytyy aina paikallisista metsänhoitoyhdistyksistä,

mistä metsänomistajille

on luontevasti tarjolla kaikki puukaupan

tekemiseen liittyvät asiantuntijapalvelut.

Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö, MTK ry

9


Sahayrittäjien opintomatka

Espanjaan 26.-30.9.2018

Lähde mukaan kiinnostavalle matkalle Espanjan

Barcelonaan, Palamosiin ja Gironaan.

Matkalla tutustumme paikallisiin saha- ja

puualan yrityksiin sekä historialliseen Gironan

kaupunkiin. Meillä on myös varattuna koko

päivä aikaa nauttia Palamosin hiekkarannoista,

nähtävyyksistä ja ostosmahdollisuuksista.

Lennot Finnair

26.9.2018 AY1653 Helsinki klo 17:25 – Barcelona klo 20:25

30.9.2018 AY1654 Barcelona klo 10:15 – Helsinki klo 15:05

ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta

Majoitus

26.-27.9 Hotel Montblanc 3*, Via Laietana, 61 08003 Barcelona

www.hcchotels.com/hoteles-hcc/hcc-montblanc

27.-30.9. Hotel Trias 3*, Passeig del Mar, s/n, 17230 Palamós

(Girona), www.hoteltrias.com

ALUSTAVA MATKAOHJELMA

26.9. Keskiviikko

Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2 tuntia

ennen lennon lähtöä. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen

jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille. Finnairin

lento Barcelonaan lähtee kello 17.25, minne saapuminen

kello 20.25. Lentoaseman tuloaulassa tapaaminen suomalaisen

paikallisoppaan kanssa. Ajo Barcelonan keskustaan,

missä majoittuminen hotellin.

27.9. Torstai

Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus kello 9.00

hotellilta.

Päivän ensimmäinen vierailukohde on vuonna 1972

perustettu perheyritys, jolla on saha ja varastotoimintaa

www.maderaspabloarroyo.com/. Yrityksen toiminnan

esittely. Vierailun jälkeen jatketaan Carelian Wood

yritykseen, joka on puutavaratuotteiden välittäjä. Yritys

on erikoistunut suomalaiseen puutavaraan www.carelianwood.com.

Vierailun jälkeen omatoiminen lounas Barcelonassa

noin kello 13.30.

Lounaan jälkeen suunnataan bussi kohti Palamosta,

minne noin 120 km ajomatka. Saapuminen Palamokseen

missä majoittuminen hotelliin. Iltaohjelma vapaa.

10


28.9. Perjantai

Aamiainen hotellissa. Lähtö hotellilta kello 10.00 yritysvierailulle.

Tämä yritys on erikoistunut yli 40 vuoden ajan sahaukseen,

myyntiin ja mm. kuormalavojen valmistukseen

www.serrerias-garolera.com. Tutustuminen yrityksen

toimintaan.

Vierailun jälkeen suunnataan Gironan kaupunkiin. Tämän

vanhan kaupungin juuret ulottuvat vuoteen 300 asti.

Sijaintinsa vuoksi kaupunki on käynyt läpi monet sodat ja

valloitusyritykset. Tänä päivänä Girona on tärkeä kaupan

ja varsinkin kulttuurin keskus. Teemme kävelyn vanhoja

kujia pitkin Gironan vanhan kaupungin kortteleissa ja kuulemme

kaupungin historiasta nykypäivää unohtamatta.

Kävelykierroksen jälkeen aikaa nauttia omatoiminen

lounas. Noin kello 16.00 lähtö takaisin Palamokseen, missä

majoittuminen. Iltaohjelma vapaa.

29.9.Lauantai

Aamiainen hotellissa. Tämä päivä varattu omatoimiseen

kaupunkiin tutustumiseen.

30.9. Sunnuntai

Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista

kello 6.00 Barcelonan lentoasemalle. Finnairin vuoro

AY1654 lähtee kello 10.15 kohti Helsinkiä, minne saapuminen

kello 15.05

ILMOITTAUTUMISET:

16.7. mennessä osoitteeseen: info@sahayrittajat.fi,

jolloin maksetaan puolet (475 €) matkan hinnasta

Suomen Sahayrittäjien tilille FI88 4108 0010 3563 61

loput matkan hinnasta maksetaan 31.8. mennessä.

Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:

• nimi

• syntymäaika

• osoite

• sähköposti

• puhelinnumero

• ammatti (vierailuja varten)

Matkan hinta

950 €/henkilö kun vähintään 30 lähtijää

(matka peruuntuu, jos ei riittävästi lähtijöitä)

Matkan hintaan sisältyy

• Finnairin menopaluu reittilennot Helsinki – Barcelona

– Helsinki turistiluokassa matkustajamaksut ja

lentokenttäverot

• matkatavarat lennolla (1x käsimatkatavara max 8kg,

1x ruumaan menevä matkatavara max 23kg)

• bussikuljetukset ohjelman mukaisesti

• majoitus, jaetussa kahden hengen huoneessa, keskitason

hotelleissa aamiaiset hotelleissa

• ohjelmassa mainitut tai niitä vastaavat ammattivierailut

ja turistikohteet

• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen

Barcelonan lentoasemalta (opas ei käytettävissä

29.9. kun omatoimipäivä).

Matkan hintaan ei sisälly

• majoittuminen yhden hengen huoneessa, lisämaksu

on 250 € / henkilö ateriat ja ruokajuomat

• matkavakuutus, jonka ottamista suosittelemme

• kotimaan liityntälennot, lisämaksu

Hyvä tietää

Suomen kansalainen tarvitsee Espanjaan matkustusasiakirjaksi

voimassaolevan passin tai virallisen EU-standardin

mukaisen henkilökortin.

Yritysvierailuja varten tarvitaan seuraavat tiedot, jo

varausvaiheessa

• vierailuille osallistuvien nimi sekä työnimike

• vierailijan ikä

• aiheet, joista toivotaan erityisesti esittelyt

11


Sääön asiamies Esko Kolli, taustalla Sääön perustaja Eino Kollin muotokuva.

Teollisuusneuvos Eino Kolli

– Vierumäen patruuna

Karjalankannaksen Käkisalmella vuonna 1925 syntyneen Eino

Kollin elämä oli vaiherikas he alusta alkaen. Nuoruusaika

Karjalankannaksella jäi kesken, kun Einon oli lähdeävä muiden

nuorten tapaan puolustamaan itsenäistä Suomea. Sotavuodet

veivät Einon perheä evakkoon. Sotareissun jälkeen elämäntyönsä

Eino Kolli teki Vierumäellä, jonne hänen perheensä oli

evakkomatkansa pääänyt.

Monen muun suomalaisen

nuoren miehen tapaan

myös Eino Kolli

joutui käymään varsinaisen

asepalveluksen heti sodan päätyttyä.

Armeijan jälkeen hänen kiinnos-

12

tuksensa kasvoi vahvasti metsäpuolen

suuntaan. Lammin Evolta valmistututtuaan

tuore metsäteknikko ei kauaa aikaillut,

vaan perusti ensimmäisen yrityksensä,

jonka nimeksi tuli Valkopuu.

Ratapölkkyjä, pylväitä ja määrämittaan

sahattuja tuotteita vietiin kotimarkkinoiden

lisäksi muun muassa Irlantiin,

Englantiin ja Puolaan. Tuoreen yrityksen

yhteistyökumppanina toimi Rihun saha.

Sotakorvausten maksamiseen Valkopuu-yhtiö

osallistui merkittävästi omalla

panoksellaan toimittamalla muun muassa

laivojen raaka-ainetta.

Vierumäen Teollisuus Oy Kollin

omistukseen

Oman sahan hankinta oli kytenyt Eino

Kollin ajatuksissa jo pidemmän aikaa.


Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on merkittävä tekijä suomalaisen

tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittajana. Säätiö jakaa vuosittain

pääomansa tuotosta merkittävän osan yleishyödyllisiin

tarkoituksiin. Marjatta ja Eino Kollin säätiö on jakanut apurahoja,

lahjoituksia ja avustuksia yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.

Oman roolinsa säätiö näkee maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen

liittyvän tutkimuksen sekä kehitystyön mahdollistajana.

Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä,

jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta

pitkällä tähtäimellä.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on Säätiöiden ja Rahastojen neuvottelukunta

ry:n jäsen. Säätiö noudattaa ”Säätiön hyvä hallinto”

-ohjetta.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on perustettu 1991. Perustajien

juuret ovat vahvasti metsä- ja puunjalostusteollisuudessa. Pitkän

elämäntyön tuloksena syntyi Vierumäen Teollisuus – yksi

maan merkittävimmistä saha- ja puunjalostusyrityksistä.

Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnettiin vahvana johtajana ja sitkeänä

innovaattorina, joka perussahatoiminnan lisäksi laajensi

yrityksen toimintaa jo varhaisessa vaiheessa myös jatkojalostuksen

puolelle. Vierumäen Teollisuus saavutti merkittävän

aseman muun muassa kyllästetyn puun ja liimapuupalkkien

tuottajana ja kehittäjänä.

Kollin perhe luopui yhtiön omistuksesta 1990. Nykyisin yritys

tunnetaan nimellä Versowood.

Uusia avustushakemuksia otetaan vastaan jatkuvas, muistuaa

Sääön asiamies Esko Kolli

Lähde: www.kollinsaatio.com

1950-luvun alkupuolella Vierumäen

Teollisuus Oy:n muut osakkaat myivät

osuutensa Eino Kollille. Mainittakoon,

että myyjien puolella oli tuolloin myös

Sirkku Varpan isä, toinen yrityksen perustajista,

Viljam Partanen.

Eino Kollin vahva ja määrätietoinen kehitystyö

vei nopeassa tahdissa yritystä

eteenpäin, vaikkakin uuden yrittäjän intoa

alussa lamaannutti sahan tulipalo.

Innovaatiot, sekä panostus tuotekehitykseen

olivat eväät menestyksekkäälle

tulevaisuudelle.

Pelkästään raakaan sahatavaran ei Vierumäellä

tyydytty. Tuotteita jatkojalostettiin

liimapuun, pylväiden ja kyllästetyn

sahatavaran markkinoille.

Vuosikymmenten kasvutarina

Kansantalouden tunnusluvut eivät ole

historian saatossa koskaan olleet tasaisia.

Näihin yrityselämän reaaliteetteihin

joutui sopeutumaan myös Eino Kollin

yritys. Nousukausien aikana yritykseen

hankittu pääoma vapautettiin lama-ai-

koina kehityshankkeisiin ja näin mahdollistettiin

seuraavan nousukauden ”iskukyky”

kiristyvillä markkinoilla. Vientitoiminnan

merkitys oli suuri. Parhaimmillaan

vientimaita oli jopa 23 ja vientituotteista

tärkeimpiä olivat määrämittainen

sahatavara ja kyllästetyt pylväät.

Vierumäen Teollisuus Oy työllisti Eino

Kollin yrittäjäuran aikana parhaimmillaan

yli 600 henkilöä. Kertaakaan yhtiön

historiassa ei turvauduttu lomautuksiin,

olipa käynnissä millainen lama-aika

tahansa.

Eino Kollin perhe myi omistuksensa kokonaisuudessaan

vuonna 1990 Kopran

perheelle ja yrityksen nimi muuttui Versowoodiksi.

Eino Kollin oli aika siirtyä

eläkkeelle ja jatkaa luottamustehtävien

hoitoa muun muassa pankkien hallintoelimissä.

Sääön toiminnalla perinteitä

siirtyy seuraaville sukupolville

Eino Kollilla oli vahva usko suomalaiseen

maaseutuun ja varsinkin metsään. Tätä

perintöä vaalimaan perustettiin vuonna

1991 Marjatta ja Eino Kollin Säätiö.

Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea

tieteellistä sekä soveltavaa tutkimusta

pääasiassa maatalouden, rakentamisen

ja erityisesti haja-asutusalueiden

kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

Eino Kolli toimi aktiivisesti säätiön

hallituksessa aivan viimeisiin vuosiinsa

saakka. Hän menehtyi 90-vuotiaana

17.7.2016.

Säätiön asiamiehenä on alusta alkaen

toiminut Eino Kollin veljenpoika Esko

Kolli. Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on

jakanut varoja tähän päivään mennessä

jo yli 10 miljoonaa euroa.

Suomen Sahayrittäjät ry sai tukea

säätiöltä viime vuonna LÄHIPUU®tuotemerkin

kehittämiseen ja markkinointiin.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

13


MetsäHuuto-hankkeella

edistetään erikoispuiden

digitaalista kauppaa

14

Metsänomistajat ovat pystyneet kilpailuamaan itse tai

väliäjänsä avustuksella puukaupat digitaalises ostajien

kesken Kuuo.fi-palvelun kaua reilun vuoden ajan. Puun

ostajien ja myyjien yhteistyöllä kehitey neutraali puukaupan

kilpailuamisen palvelu on oteu toimijoiden kesken hyvin

vastaan, mua kehiteävääkin riiää. ”MetsäHuuto”-

hankkeessa on lähdey kehiämään puukaupan digitaalisia

palveluita yhteistyössä toimijoiden kanssa paikallisten erikois- ja

energiapuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi enstä

paremmin.

MetsäHuuto-hankkeessa

selvitetään, kuinka puukaupan

digitaalisia palveluita

voitaisiin kehittää

etenkin pienehköjen puuerien kaupassa.

Toimenpiteiden tarkoituksena on

edistää sellaisten erikoispuuerien saatavuutta,

joilla olisi lisäarvoa sekä puun

myyjille että niiden ostajille. Puhuttaessa

puukaupan pienemmistä eristä, tarkoitetaan

piensahojen, höyläämöiden

sekä puusepänteollisuuden käyttämiä

puutavaralajeja.


Erikoispuu voidaan jakaa dimensioiden

ja puulajien suhteen. Erikoispuudimensioita

ovat muun muassa erikoistyvitukit,

pylväät, parrut ja pikkutukit. Erikoispuulajeja

taas kaikki normaalisti vähemmän

hyödynnetyt lajit kuten haapatukit,

lehtikuuset, visakoivut, pihlajat ynnä

muut. Lisäksi energiapuuerillä on jo vakiintunutta

paikallista merkitystä lämpöja

voimalaitosten raaka-aineena. Näiden

puuerien lisääminen digitaalisiin metsäja

puukauppapalveluihin voisi avata paremmat

mahdollisuudet myös niiden

hyödyntämiselle.

Digitaalisten metsä- ja puukauppapalveluiden

käyttäjille on tekeillä asiakaskysely,

jossa selvitetään niin puun myyjien,

ostajien kuin välittäjienkin kiinnostusta

ja tyytyväisyyttä digitaalisiin puukauppapalveluihin

sekä ajatuksia niiden

edelleen kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa

hyödynnetään avoimia metsien

laserkeilausaineistoja toteuttaen puun

paikallisia saatavuuslaskentoja. Laserkeilausaineistot

ovat avanneet mahdollisuudet

metsävarojen tarkkojen sovellusten

toteuttamiseksi, sillä lähes kaikki

Suomen metsien puut ovat näin vähintään

kertaalleen mitattu.

Hankkeessa tarkastellaan muutamia kehittämisideoita,

kuten esimerkiksi netin

huutokauppakäytäntöjen soveltamista

puukaupassa sekä paikallisten puunkäyttökohteiden

lisäämistä palveluiden

karttanäkymiin. Tällaiset lisäpalvelut ja

-ominaisuudet voisivat mahdollistaa

puun aiempaa joustavampaa markkinointia

ostajien ja myyjien näkökulmasta.

Tällöin myyjät voisivat saada puusta

parempaa hintaa ja ostajat haluamaansa

raaka-ainetta läheltä käyttöpaikkoja.

Erityisesti erikois- ja energiapuukaupan

kehittämiseksi olisi hyvä olla alueellisille

markkinoille sopivia sovelluksia. Uusia

puukauppatapoja kannattaa kuitenkin

tutkia ja kehittää asiakaslähtöisesti

ennen kuin niitä otetaan laajamittaiseen

käyttöön.

MetsäHuuto-hanketta koordinoi Lappeenrannan

teknillisen yliopiston (LUT)

Bioenergian laboratorio Mikkelissä, joka

on erikoistunut metsäbiomassan toimitusketjujen

tutkimiseen ja kehittämiseen.

Hanke toteutetaan pääosin tämän

vuoden aikana. Rahoituksen hanke saa

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)

kansallisesta määrärahasta Etelä-Savon

maakuntaliiton kautta. Etelä-Savo on

Suomen suurin puumarkkina-alue, joten

digitaalisten puukauppapalveluiden

kehittäminenkin alueella on luontevaa.

Lisäksi hankkeella halutaan tukea erityisesti

paikallisten erikoispuunkäyttäjien

elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Kalle Karttunen, projektipäällikkö, Lappeenrannan

teknillinen yliopisto (LUT), puh.

044 373 9377

Suomen Sahayrittäjät ry mukana kehittämässä pienten

erikoispuuerien kauppapaikkaa

Puuta on varsinkin viime aikoina liikuteltu melkoisen

vilkkaasti metsästä sahoille. Kantohintojen kohoaminen

on saanut liikkeelle myös vähemmän talousmetsiensä

suuntaan tähyävät metsänomistajat. Hyvä niin, mutta

järkevä metsänhoito edellyttää myös metsänhoitoa silloinkin,

kun hinnat eivät ole ”tapissaan”. Pelkästään tukkipuun

huippuhinnan perässä kulkijoilla saattaa jäädä

tekemättä jokunen harvennusleimikkokin. Toivottavasti

tulevaisuudessa häämöttävät biotehdasinvestoinnit lisäävät

painetta tukin hinnasta myös kuitupuun hinnankorotuksien

suuntaan. Oikeaan aikaan tehdyllä harvennuksella

varmistetaan se, että tulevaisuudessakin riittää

sahalle laadukasta raaka-ainetta.

Suomen Sahayrittäjät ry on mukana hankkeen ohjausryhmässä

rakentamassa kauppapaikkaa juuri näille erikoispuuerille.

Mielenkiinnolla kuuntelemme myös jäsenkunnan

kommentteja asiasta.

Ole yhteydessä info@sahayrittajat.fi

tai soita 040 821 8238.

Timo Ripatti

MetsäHuuto-hanke on mahdollistamassa meille sahureille

ja höyläreille tärkeän kauppapaikan kuutio.fi-sivustolle.

Yhdistyksemme jäsenkunnasta varmasti moni

haluaa jatkojalostaa laadukasta erikoispuuta, joka nykyisellään

saattaa mennä sellukattilaan tai pahimmillaan

jopa hakkeeksi.

Metsänomistaja ei välttämättä ole tiennyt tai ostaja ei

ole metsäomistajaa informoinut mahdollisista erikoispuista

metsässään. Näiden erikoispuiden (pikkutukit,

erikoistyvet, haavat, lepät, lehtikuuset, pihlajat…) löytyminen

ja tehokas käyttö tuo parhaassa tapauksessa

taloudellista hyvinvointia – niin metsänomistajalle kuin

jatkojalostajallekin.

15


Puurakentamisvaihtoehtojen

huomioiminen tarvitsee tuekseen lain

Julkinen rakentaminen maassamme tapahtuu

pitkälti perinteisten suunnittelijoiden

toimesta perinteisillä ratkaisuilla

ja materiaaleilla. Vaikka metsämme

tuottavat huippulaadukasta sahatavaraa,

monesti puumateriaali jää kuitenkin

julkisissa rakennushankkeissa huomiotta.

Toki poikkeuksiakin on viime aikoina

jo nähtävillä. Puurakenteiset koulut

ja päiväkodit muun muassa Pudasjärvellä

ja Kuhmossa ovat saaneet kaikilta

käyttäjiltään hyvää palautetta virikkeellisestä

ympäristöstä ja ennen kaikkea terveellisestä

sisäilmastaan.

Ehdotamme, että julkisissa rakennushankkeissa

(valtio ja kunta) olisi aina selvitettävä

myös puurakentamisen vaihtoehto.

Tästä pitäisi tehdä valtioneuvoston

periaatepäätös, joka sitoisi kunnat

ja valtion aina selvittämään myös puurakentamisen

edellytykset rakennushankkeissa.

Suomen metsien kestävää

hyötykäyöä voitaisiin lisätä

puurakentamisen avulla

Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes

110 milj. m 3 runkopuuta, josta viime

vuosina on hyödynnetty noin 60–65

prosenttia. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä

voitaisiin merkittävästi lisätä

(noin 20 milj. m 3 /v.) muun muassa bioenergialähteenä,

rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa

ja erilaisissa biojalosteissa.

Suomen sahatavaran kulutuksesta

noin neljä viidesosaa käytetään tavalla

tai toisella rakentamiseen.

Suomen vapaa-ajan rakennuksista lähes

99 prosenttia on puurakenteisia. Pientaloista

yli kahdeksan kymmenestä saa

puurungon ja noin kolme neljäsosaa

puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista

valitsee hirsitalon.

Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet

Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa,

julkisessa rakentamisessa,

hallimaisissa rakennuksissa, silloissa,

piha- ja ympäristörakentamisessa

sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa,

lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Puurakentaminen osana

ilmastomuutoksen torjuntaa

Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia

mahdollisuuksia maailmanlaajuisten

ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten

merkitysten kasvaessa. Globaalisti

tulisi yhä enemmän suosia ekologisia,

vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja

ja raaka-aineita. Puurakentaminen

on tärkeä osa biotaloutta. Suomen biotalouden

arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena

on, että rakennusten hiilijalanjälki

otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä

2020-luvun puoliväliin mennessä.

On nähtävissä, että kotimaisena,

paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä

energialähteenä ja

rakennusmateriaalina puu tulee olemaan

tässä suhteessa yhä halutumpi

raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on

viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa

muun muassa asuinpuukerrostalojen

osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.

Palomääräysten muutokset ovat myös

helpottaneet puurakentamista. Tämän

vuoden (2018) alusta alkaen puusta on

mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen

saakka asuin- ja työpaikkarakennusten

lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia

sekä 4-kerrokseen saakka myös

kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi

kouluja ja liikerakennuksia.

Puurakentamisen

huomioimiseksi tarvitaan laki

Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja

mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta

Suomessa, erityisesti suuremman

mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä

syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa

rakentamishankkeissa ei tutkita

puurakentamismahdollisuutta, vaan se

usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa

puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen

ja virheelliseen tietoon

ja näkemykseen perustuen. Puurakentamisen

huomioimiseksi tarvittaisiin laki,

jossa ei esitettäisi pakkoa eikä perusteetonta

suosimista puurakentamiselle,

vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä

myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin

jokaisen julkisen rakentamishankkeen

tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.

Markku Karjalainen, Rakennusopin professori,

Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin

laboratorio

Timo Ripatti, Suomen Sahayrittäjät ry, pj.

Anne Kalmari, Kansanedustaja, Maa- ja metsätalousvaliokunnan

pj.

Petri Heino, Puurakentamisen ohjelmapäällikkö,

Ympäristöministeriö

16


www.finnmetko.fi

8

Jämsä 30.8.-1.9.

Järjestyksessä 17. FinnMETKO - näyttely

toteutetaan 30.8. – 1.9.2018 Jämsässä,

GRADIAN, Jämsän kaupungin ja

yksityisten maanomistajien maa-alueilla.

Vuoden 2016 näyttely kokosi Jämsän

Myllymäkeen yli 35 000 ammattivierasta

ja yli 400 näytteilleasettajaa.


17


JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

Metsä-Tappura Oy

Nurkkilantie 76

37500 LEMPÄÄLÄ

Tukkisirkkeli kiinteä, kuivaamo, höyläämö,

erikoispuut+puusepäntyöt

Karosen Saha

Värjärintie 7

32440 Alastaro

www.karosensaha.fi

info@karosensaha.fi

puh: 0500-606 130

Hirsimökit, saunat, laavut, höyläys

Suomen Sahayriäjät ry:n pankkiyhteys

on muuunut vuodenvaihteessa

Uusi linumeromme Oma Säästöpankissa

FI88 4108 0010 3563 61

Suomen Sahayrittäjien jäsen!!!

Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme

www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset

Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri Suomen, joissa

tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,

että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.

Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi

Kutsuttuna Eduskuntaan

Suomen Sahayriäjät ry

sai kutsun kesäkuun alussa

tulla kertomaan Eduskunnan

maa-ja metsätalousvaliokunnalle

LÄHIPUU®

-tuotemerkistä. Samalla

kerroimme aloieestamme

saada voimaan laki, jossa

julkisessa rakentamisessa

aina selviteäisiin myös

puurakentamisen vaihtoehto.

Ilo oli todeta, eä molemmat

ajamamme asiat

saivat eriäin myönteisen

vastaanoton. Kuvassa oikealla

ympäristöministeriön

puurakentamisen ohjelmajohtaja

Petri Heino ja

vasemmalla Suomen Sahayriäjien

pj. Timo Ripa.

18


LYHYET

Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien

puuntyöstökoneiden tökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan

Suositut MOReTENs AB:n puuntyöstökoneet

ovat t nyt saatavana

Wood-Mizerin maailmanlaajuisen ailmanlaajuisen jakeluverkoston

kautta.

Wood-Mizer on ostanut ruotsalaisen

yrityksen, MOReTENs AB:n, ja lisännyt

siten täyden valikoiman suosittuja

4-kutterihöyliä, paneeli- ja listahöyliä,

pöytäsahoja, alajyrsimiä, oiko/tasohöy-

liä ja CNC-jyrsimiä Wood-Mizerin maailmanlaajuisesti

saatavana atavana olevaan tuo-

tevalikoimaan.

Vuonna 1980 perustettu MOReTENs

suunnittelee ja valmistaa suosittuja

puuntyöstökoneita, joihin kuuluvat

4-kutterihöylät, joissa on yhdistetty taso-

ja muotohöyläys, alajyrsimet ja puusepänverstaan

pöytäsaha. Sen lisäksi

MOReTENs toimittaa huippulaatuisia

CNC-ohjattuja jyrsinkoneita ja koneita

hirsirakentamiseen.

Viimeisin MOReTENsin yrityskauppa

perustuu Wood-Mizerin asemaan kapeateräisten

vannesahojen maailmanlaajuisena

valmistajana ja toimittajana.

Nyt se tarjoaa täyden valikoiman laitteita,

jotka voivat saumattomasti muuttaa

tukit kuivatuksi puutavaraksi ja lopuksi

valmiiksi puutuotteiksi – kaiken taustalla

on Wood-Mizerin asiantuntemus ja

sitoumus ensiluokkaiseen asiakaspalveluun.

OKRA-2018

maatalousnäyely

4.–7.7.2018

Oripään lentokenä

Suomen Sahayriäjät ry ja useat laitevalmistajat

ovat tulevana kesänä isos näkyvillä OKRAnäyelyssä.

Löydät kaiki alan toimijat käteväs

samalta näyelyalueelta.

Nähdään!

Onko

ulkomaankaupan

riskit hallinnassa?

Oma Säästöpankista saat kattavat tuontija

vientiasiakkaan palvelut. Trade Finance

-tuotteillamme voit suojautua sekä kaupallisilta

että sopimuskumppanin maantieteellisiltä riskeiltä.

Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien

suomalaiseen pankkiin omasp.fi.

19


®

Mitä yhteistä on

pulkalla ja metsolla?

Molemmat sahaavat Laitilassa valmistetulla

Slidetec kenttäsirkkelillä.

Teollisuustie 3, 23800 Laitila

Mikko 0400 821 014

Taina 0400 975 999

More magazines by this user
Similar magazines