Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2 / <strong>2018</strong><br />
1
PÄÄKIRJOITUS<br />
Lämpöä riittää<br />
Puumarkkinat sekä kulunut kevät ovat molemmat<br />
käyneet aika-ajoin kuumina. Vuosisadan lämpöennätyksiä<br />
rikotaankin nyt molemmilla em. sektoreilla.<br />
Tukkipuun kohonneilla hinnoilla on ollut vaikutusta<br />
ainakin sahureiden raaka-ainehankintoihin. Huoltoaseman<br />
kahvipöydässä käydyissä keskusteluissa on jopa synkästi<br />
ennustettu, että kohta loppuvat suomesta yksityiset sahat, jos<br />
hinnannousu tukkipuun osalta ei ota seisahtuakseen. Ennustaminen<br />
on haastava taitolaji. Varsinkin sen tulevaisuuden…<br />
Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa puumarkkinoilla, jos kaikki,<br />
tai edes osa nyt suunnitteilla olevista biotuotetehdashankkeista<br />
toteutuu? Nousevatko hinnat edelleen vai pysyvätkö ennallaan?<br />
Mitä tapahtuu kuitupuun markkinahinnoille?<br />
Tällä hetkellä isot toimijat ostavat leimikoita vahvasti tukkipuun<br />
ehdoilla. Siitä (tukista) kyllä maksetaan reilusti, mutta<br />
sellubisneksen tulosta takoo vahvasti halpa kuitupuu (lue: liki<br />
ilmainen).<br />
Tukkipuun hinnannousu on ilmiselvästi vaikuttanut myös meidän<br />
jäsenkuntamme rahtisahureiden työmäärään kuluneena<br />
keväänä. Rauhallinen, jopa hiljainen on ollut kommentti monen<br />
rahtisahurin suusta, kun työtilannetta olen heiltä tiedustellut…<br />
Tervetuloa näyelyyn Oripäähän<br />
Kesän kohokohta on OKRA-näyttely Oripäässä 4.–7.7 <strong>2018</strong>.<br />
Tänä vuonna ovat näyttelyssä kaikki saha-alan toimijat samal-<br />
2<br />
la ”kadunpätkällä” vierekkäin. Näyttelyvieraan on helppo saavuttaa<br />
kaikki kiinnostava piensahaukseen liittyvä informaatio<br />
samalta alueelta.<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien osastolla kerromme vahvasti<br />
LÄHIPUU®-tuotemerkistä. Tuotemerkin vastaanotto on ollut<br />
tähän mennessä asiakaskunnalta saadun palautteen mukaan<br />
pelkästään positiivista! Onkin hyvä muistuttaa jokaista merkin<br />
käyttäjää/haltijaa käyttämään LÄHIPUU®-tuotemerkkiä aktiivisesti<br />
omassa markkinoinnissaan. Vain aktiivisella markkinoinnilla<br />
saa näkyviä tuloksia!<br />
Osastot löytyvät OKRA-näyttelyssä helposti. Tulet vain parkkipaikoilta<br />
sisään messuportista numero 3 ja heti 50 metriä<br />
vasempaan ja käännös oikealle. Ja kuten navigaattori joskus<br />
toteaa – olet saapunut määränpäähäsi.<br />
Nähdään ja tavataan<br />
Oripäässä!<br />
Timo Ripatti<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
040 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
2/<strong>2018</strong><br />
LÄHIPUU ®<br />
4 Leader-rahoituksen avulla uuteen konekantaan<br />
8 Metsäsektorin nousukausi jatkuu – kotimaiselle puulle on<br />
kysyntää<br />
12 Teollisuusneuvos Eino Kolli – Vierumäen patruuna<br />
14 MetsäHuuto-hankkeella edistetään erikoispuiden digitaalista<br />
kauppaa<br />
16 Puurakentamisvaihtoehtojen huomioiminen tarvitsee<br />
tuekseen lain<br />
18 Jäseninfo<br />
19 Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien<br />
puuntyöstökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan<br />
Lähde opintomatkalle<br />
Espanjaan! s. 10<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden neljä<br />
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna <strong>2018</strong> on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayriäjät ry<br />
Rahulanniemene 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. 040 821 82 38, info@sahayriajat.fi<br />
www.sahayriajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna <strong>2018</strong><br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,<br />
jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com<br />
3
Leader-rahoituksen avulla<br />
uuteen konekantaan<br />
4<br />
Maksatusasiantunja Maija Nokkonen täyämässä tarkastuspöytäkirjaa.<br />
Mäntyharjulla ja sen lähialueilla on tämän kevään<br />
aikana nähty liikkumassa täysin uutuuaan kiiltävä<br />
siirreävä pyörösaha, eli tutummin kenäsirkkeli.<br />
Mäntyharjulainen sahayriäjä Sami Pulkka teki viime<br />
talvena rohkean päätöksen uusia sahauskalustonsa<br />
kertaheitolla. Suuri merkitys hankintapäätöstä<br />
tehtäessä oli se, eä Samilla oli mahdollisuus saada<br />
sahan hankintaan ns. Leader-hanketukea jopa 35 %<br />
veroomasta hankintahinnasta.<br />
Hankesuunnitelmasta liikkeelle<br />
Sami Pulkka otti ensimmäisen askeleen kohti<br />
uutta sahaa soittamalla oman alueensa Leaderryhmän<br />
hankeneuvojalle. Mäntyharju kuuluu<br />
Etelä-Savon Veej´jakaja nimisen Leader-ryhmän<br />
toiminta-alueeseen. ”Sieltä hankeneuvoja avusti<br />
heti auliisti suunnitelman teossa ja tietysti itsellä<br />
pitää olla jo sitä ennen ajatukset kirkkaana,<br />
että nyt on halu ja tahtotila uusia kalustoa”, kertoo<br />
Sami Pulkka. ”Seuraavaksi pyysin tarjouksia<br />
sahavalmistajilta, jotka olivatkin heti innokkaasti<br />
mukana. Johtuikohan innokkuus siitä, että täysin<br />
uusia sahoja ei viimevuosina kotimaahan ole<br />
montakaan mennyt”, naurahtaa Sami.
Tarkastus on suoriteu onnistunees.<br />
Käelemässä Etelä-Savon Ely-keskuksen<br />
maksatusasiantunja Maija Nokkonen ja<br />
sahayriäjä Sami Pulkka.<br />
Hyvillä hankkeilla aina<br />
mahdollisuus<br />
”Sami Pulkan investointihanke on hyvä<br />
tyyppiesimerkki oman alueensa yritystoimintaa<br />
vahvistavasta ja kehittävästä<br />
hankkeesta”, kertoo Etelä-Savossa toimivan<br />
Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja<br />
Anssi Gynther. Hänen mukaansa hankkeita<br />
ja investointeja suunnitellessa yrittäjän<br />
tai sellaiseksi aikovan kannattaa olla<br />
heti alkuvaiheessa yhteydessä oman<br />
alueen Leader-ryhmän hankeneuvojiin.<br />
”Sieltä saa opastusta ja apua hankesuunnitelman<br />
laatimiseen ja moni mieltä askarruttava<br />
kysymys saa vastauksen. Se<br />
helpottaa hankkeen eteenpäin viemistä”,<br />
muistuttaa Gynther. ”Täytyy muistaa<br />
myös, että yrityksille suunnattua ns. Leader-rahaa<br />
on jaossa myös moniin muihin<br />
hankkeisiin – ei pelkästään laite- tai koneinvestointeihin.<br />
Tällaisia kohteita voivat<br />
olla muun muassa yrityksen perustamistuki,<br />
toimivan yrityksen uuden liiketoiminnan<br />
perustamistoimenpiteisiin<br />
suunnattu tuki ja lisäksi tukea voidaan<br />
Oeita Leader-hankehaun hakukohteista ja kriteereistä.<br />
Lue lisää www.veejjakaja.fi.<br />
Oman alueesi Leader-ryhmän löydät: www.leadersuomi.fi/leader-ryhmat/.<br />
Kysy lisää alueesi hankeneuvojilta.<br />
Hankesuunnitelma on vapaamuotoinen, hyvä<br />
hankesuunnitelma sisältää mm:<br />
• selvityksen lähtötilanteesta ja perustelut hankkeen tarpeelle<br />
• kuvauksen toteuttajan resursseista ja osaamisesta<br />
• hankkeen keskeiset tavoitteet<br />
• toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi aikataulutettuna<br />
• kustannusarvion ja rahoitussuunnitelma<br />
• riskianalyysin<br />
• suunnitelman jatkotoimenpiteistä<br />
Investointukea voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:<br />
1. kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen tai kunnostaminen<br />
2. uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankkiminen mukaan lukien hankkiminen<br />
osamaksukaupalla enintään omaisuuden markkina-arvoon asti<br />
3. tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen<br />
4. patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien, tavaramerkkien ja muiden vastaavien<br />
aineettomien oikeuksien hankkiminen<br />
5. investoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät yleiskustannukset osana<br />
tuettavaa toimenpidettä.<br />
Investointituen enimmäismäärä on 35 % verottomista kustannuksista.<br />
Seuraavia investointeja ei tueta:<br />
1. traktorin hankinta<br />
2. tieliikennekäyttöön tarkoitetun kuljetusvälineen hankinta<br />
3. puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankinta<br />
4. energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyvät investoinnit<br />
5. toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankinta.<br />
5
Sami Pulkka työn tohinassa.<br />
myöntää jo toimivan yrityksen liiketoimintasuunnitelman<br />
mukaisten kokeilutoimenpiteiden<br />
toteuttamiseen. Tukimuotoja<br />
on runsaasti ja hankeneuvojat<br />
kertovat mieluusti näistä lisää. Sanoisin,<br />
että aktiivisella yrittäjällä ja yrityksen kehittäjällä<br />
on tällä hetkellä erinomainen<br />
mahdollisuus saada tukea yrityksen kehittämiseen<br />
sekä investointeihin”, uskoo<br />
Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja<br />
Anssi Gynther.<br />
Syntymäpäivälahjaksi työtä<br />
Ajatus sahauskaluston päivityksestä oli<br />
virinnyt Samin ajatuksissa jo parin vuoden<br />
ajan.<br />
”Mielenkiinnolla olen seurannut mitä eri<br />
valmistajien laitteiden kehitystyössä on<br />
tapahtunut. Kokonaisuudessaan olen sitä<br />
mieltä, että suomalaiset sahavalmistajat<br />
ovat ehdotonta maailman huippua. Suomalainen<br />
saha sopii suomalaiselle puulle.<br />
Tänä vuonna tuli tasavuosia täyteen,<br />
joten ajattelin palkita itseni hankkimalla<br />
itselleni uuden sahan ja samalla sitouttaa<br />
itseni taas vuosiksi eteenpäin sahan ääreen”,<br />
kertoo Sami Pulkka.<br />
Näinkö hyvää lautaa pystyyn kuivaneesta tukista tulee, ihmeelevät Etelä-Savon Elykeskuksen<br />
Maija Nokkonen ja sahuri Sami Pulkka.<br />
6<br />
”Tosin, minulla on myös pieni taka-ajatus<br />
poikani suhteen, josko hän olisi per-
Sami Pulkka etsimässä sahan sarjanumeroa.<br />
heemme seuraava sahurisukupolvi? Nyt<br />
yläkouluikäinen nuorimies on valtavan<br />
kiinnostunut myös sahaustyöstä. On varmasti<br />
paljon helpompaa aloittaa sahauksen<br />
opettelu uudenaikaisilla sahoilla, kuin<br />
ns. vanhan liiton vehkeillä”, toteaa kokemuksen<br />
syvällä rintaäänellä Pulkka senior.<br />
Sami Pulkan oma ensikosketus sahaustyöhön<br />
kulki sitä perinteistä polkua.<br />
”Omalla isällä oli puurunkoinen saha,<br />
jolla ensimmäiset purut lautojen välistä<br />
päästelin. Vuonna 1995 oli pihassa sitten<br />
jo saha, jossa rautaa oli muuallakin<br />
kuin terässä”, muistelee Sami. ”Viiden<br />
vuoden jälkeen halusin päivittää sahan<br />
uusimpaan malliin ja sillä sahasin tähän<br />
vuoteen saakka. Nyt sahauslaaneja kierretään<br />
uuden värisellä sahalla toivottavasti<br />
pitkään, sen verran arvokas työpaikka<br />
tämä kuitenkin on.”<br />
”Niin se monesti on, että sahaustöiden<br />
jälkeen alkaa se höyläysruljanssi. Listahöylä<br />
ja järeämpi hirsihöylä antavat jatkojalostukselle<br />
arvonlisäystä, niin laadullisesti,<br />
mutta myös taloudellisesti”,<br />
muistuttaa Pulkka. ”Kevythirsimökkejä<br />
ja -rakennuksia on viimevuosina mennyt<br />
mukavasti eteenpäin. Kokonaisuutta arvioitaessa<br />
täältä Mäntyharjun suunnalta<br />
katsoen voin todeta, että kyllä sahurille<br />
ja höylärille löytyy kohtalaisesti työtä.<br />
Tänä keväänä esimerkiksi sahauslaanien<br />
koko on ollut keskimääräisesti noin<br />
50 m 3 luokkaa, eli noin ’parin päivän vetoja’.<br />
Ja on sitä jo aika monessa laanissa<br />
käytykin kevään aikana”, nauraa savolaissahuri<br />
Sami Pulkka arvoituksellisesti.<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />
Työmaata riiää akiviselle<br />
yriäjälle<br />
Sami Pulkan kiireisimpiä aikoja ovat perinteisesti<br />
kevät- ja kesäaika. Sahaustyöt<br />
ja kotona odottava höylähalli pitävät kesän<br />
valoisan ajan aktiivisen yrittäjän liikkeessä.<br />
Toiminta-alueeseen kun Pulkalla<br />
kuuluu Mäntyharjun lisäksi myös <strong>Suomen</strong>niemi<br />
ja Ristiina.<br />
7
Metsäsektorin<br />
nousukausi jatkuu –<br />
kotimaiselle puulle<br />
on kysyntää<br />
Maailmantalouden kasvu,<br />
metsäteollisuustuotteiden<br />
kasvava kysyntä ja<br />
kotimaan metsäsektorin<br />
investoinnit vauhdittavat edelleen<br />
sellun, sahatavaran ja kartongin vientiä.<br />
Luonnonvarakeskus Luken kesäkuun<br />
alussa julkaistun suhdannetiedotteen<br />
mukaan teollisuuspuun hakkuissa<br />
rikotaan ennätyksiä, ja kotimaisen puun<br />
kasvava kysyntä nostaa kantohintoja.<br />
Suomessa toimivat massa- ja paperiteollisuus<br />
kannattaa kokonaisuutena erinomaisesti.<br />
Lisäksi metsäteollisuuden<br />
lukuisat investointisuunnitelmat ovat<br />
myönteinen asia koko Suomelle. Kestävät<br />
hakkuumahdollisuudet luovat edellytyksiä<br />
investointien toteutumiselle.<br />
Suomessa talouden ennusmerkit ovat<br />
kokonaisuudessaan suotuisat. Epävarmuutta<br />
talouskasvulle, ja siten myös<br />
kotimaisen metsäsuhdanteen hyvälle<br />
jatkumiselle, Luken mukaan kuitenkin<br />
aiheuttavat muun muassa mahdollisten<br />
kauppapakotteiden toteutuminen,<br />
Brexit-neuvotteluiden tulokset sekä Italian<br />
velkaongelmien ja poliittisen kriisin<br />
vaikutusten laajeneminen euroalueelle.<br />
Sahatavaran vien vetää<br />
määrällises, mua ei<br />
hinnallises<br />
Luken ennusteen toteutuessa vuodesta<br />
<strong>2018</strong> on tulossa yhdeksäs perättäinen<br />
8<br />
<strong>Suomen</strong> sahatavaran viennin kasvuvuosi.<br />
Vuonna 2017 sahatavaran vienti kasvoi<br />
kahdeksan prosenttia, mikä suurelta<br />
osin johtui Kiinaan suuntautuneen viennin<br />
kehityksestä. Sahatavaraa vietiin Kiinaan<br />
runsaat 1,7 miljoonaa kuutiometriä<br />
ja kasvua vuodesta 2016 kertyi vajaat<br />
70 prosenttia. Samalla Kiina nousi <strong>Suomen</strong><br />
sahateollisuuden ylivoimaisesti tärkeimmäksi<br />
viennin kohdemaaksi. Mäntysahatavaran<br />
vientiä pystyttiin suuntaamaan<br />
epävarmuuksien vaivaamasta<br />
Pohjois-Afrikasta Kiinan markkinoille.<br />
Tämä näkyi mäntysahatavaran viennin<br />
liki kolminkertaistumisena Kiinaan vuoteen<br />
2016 verrattuna. Kuusisahatavara<br />
säilytti kuitenkin hallitsevan asemansa<br />
sahatavaran Kiinan viennissä yli 70 prosentin<br />
osuudellaan.<br />
Kiinan viennin kiihkeää kasvua on seurannut<br />
tasaantuminen. Kuluvan vuoden<br />
tammi-maaliskuun vientitilastojen<br />
perusteella kuusi- ja mäntysahatavaran<br />
vienti Kiinaan kasvoi neljä prosenttia viime<br />
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.<br />
Tasaantumisen ennakoidaan<br />
kuitenkin jäävän väliaikaiseksi ja sen<br />
taustalla on kiinalaisten sahatavaran tuojien<br />
tarve purkaa suuriksi kasvaneita varastojaan.<br />
Kiinan viennin notkahdusta on<br />
osaksi paikannut viennin kasvu Japaniin,<br />
jonne sekä kuusi- että mäntysahatavaran<br />
vienti on kasvanut. Lisäksi mäntysahatavaran<br />
vienti Pohjois-Afrikkaan on lisääntynyt<br />
alkuvuonna <strong>2018</strong> voimakkaasti.<br />
Mänty- ja kuusisahatavaran hintakehitykset<br />
alkoivat eriytyä vuonna 2016 ja<br />
vuoden 2017 alkupuoliskolla mäntysahatavaran<br />
keskimääräinen vientihinta<br />
oli jo liki 20 euroa kuutiomeriä kohden<br />
kuusisahatavaran vientihintaa alempi.<br />
Taustalla oli osittain männyn tarjonnan<br />
runsaus ja kilpailun kireys Euroopassa<br />
mutta erityisesti ongelmat Pohjois-Afrikan<br />
markkinoilla. Yleinen poliittinen<br />
epävarmuus ja öljyn hinnan lasku ovat<br />
näkyneet muun muassa valuuttojen devalvoitumisena<br />
ja pohjoisafrikkalaisten<br />
sahatavaran tuojien maksuvalmiusongelmina,<br />
mikä on heijastunut sahatavaran<br />
hintaan ja vientimahdollisuuksiin<br />
alueelle.<br />
Oma lukunsa olivat Algerian huhtikuussa<br />
2017 asettamat tuontilisenssit, jotka<br />
käytännössä katkaisivat sahatavaran<br />
viennin maahan kuukausiksi. Pohjois-<br />
Afrikan markkinoiden tilanne alkoi kuitenkin<br />
koheta vuoden 2017 lopulla, ja<br />
myönteinen kehitys on jatkunut kuluvana<br />
vuonna. Mäntysahatavaran vientimäärä<br />
Egyptiin, joka on Kiinan merkityksen<br />
kasvusta huolimatta säilynyt suomalaisen<br />
mäntysahatavaran suurimpana<br />
viennin kohdemaana, on alkuvuonna<br />
kasvanut noin viidenneksen viime vuoden<br />
vastaavaan ajankohtaan verrattuna.<br />
Samaan aikaan mäntysahatavaran<br />
hinta Egyptin viennissä oli kohonnut yli<br />
neljänneksen. Myös vienti Algeriaan on<br />
normalisoitumassa.
Pitkälti Pohjois-Afrikan markkinatilanteen<br />
parantumisesta johtuen mäntysahatavaran<br />
keskimääräinen vientihinta<br />
alkoi nousta vuoden 2017 loppupuoliskolla<br />
ja myönteinen kehitys on jatkunut<br />
kuluvana vuonna. Mäntysahatavaran<br />
vientihinta on alkuvuonna <strong>2018</strong> noussut<br />
Pohjois-Afrikan lisäksi myös muilla<br />
tärkeillä vientimarkkinoilla, kuten Kiinassa<br />
(+11 %), Japanissa (+8 %) ja Britanniassa<br />
(+8). Myös kuusisahatavaran<br />
keskimääräinen vientihinta on kohonnut<br />
niin Euroopan markkinoilla kuin Japanissa,<br />
mutta mäntysahatavaran vientihintaa<br />
hitaammin, minkä seurauksena kuusi-<br />
ja mäntysahatavaran keskimääräisten<br />
vientihintojen ero oli maaliskuussa supistunut<br />
neljään euroon kuutiomeriltä.<br />
Koko vuoden <strong>2018</strong> osalta Luke ennustaa<br />
sahatavaran keskimääräisen vientihinnan<br />
kohoavan neljä prosenttia korkeammalle<br />
kuin vuonna 2017.<br />
Ruotsin kruunun devalvoituminen vaikeuttaa<br />
merkittävästi suomalaisten sahatavaran<br />
tuottajien hintakilpailukykyä<br />
läntiseen naapurimaahan verrattuna.<br />
Sahatavaran tuottajien näkökulmasta<br />
myönteinen seikka on sahatavaravarastojen<br />
supistuminen aikaisempiin vuosiin<br />
verrattuna.<br />
Sahatavaran kulutus komaassa<br />
junnaa paikallaan<br />
Vuonna 2017 <strong>Suomen</strong> sahatavaran tuotanto<br />
oli 11,7 miljoonaa kuutiometriä<br />
ja kasvua edellisvuodesta kertyi kolme<br />
prosenttia. Sahatavaran vienti kasvoi<br />
tuotantoa nopeammin, ja sahatavaran<br />
kotimaan kulutuksen osuus tuotannosta<br />
supistui jälleen. Sahatavaran kulutus kotimaassa<br />
on jo vuosia ollut alhaisella tasolla,<br />
eikä rakentamisen huippusuhdanne<br />
ole juurikaan heijastunut kotimaan<br />
kulutukseen. Syynä on ollut omakotirakentamisen<br />
vähäisyys. Rakennusteollisuus<br />
RT kuitenkin ennustaa omakotirakentamisen<br />
kääntyvän kuluvana vuonna<br />
vihdoin kasvuun, mikä lisäisi sahatavaran<br />
kysyntää kotimaassa.<br />
Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella<br />
lankun tuotanto oli prosentin<br />
viime vuotta perässä. Koko vuoden <strong>2018</strong><br />
osalta sahatavaran tuotannon Luke ennustaa<br />
kuitenkin kasvavan 12,2 miljoonaan<br />
kuutiometriin. Kasvua tukee Kiinan<br />
viennin paluu notkahduksesta kasvuuralle<br />
samalla, kun vienti vetää muilla<br />
markkinoilla ja kotimaan kysyntään ennustetaan<br />
vihdoin piristymistä.<br />
Puukauppa käy – huomio<br />
kuitupuun kilpailutukseen<br />
Kotimaan puumarkkinoilla on alkuvuonna<br />
ollut reipas tahti. Markkinahakkuita<br />
ja puukauppaa on tehty vilkkaasti. Uusien<br />
investointien ja puun tuonnin supistumisen<br />
seurauksena kotimaista puuta<br />
käytetään enemmän kuin koskaan. Viime<br />
vuoden runsaiden sateiden jälkeen<br />
tämän kevään puun korjuuolosuhteet<br />
ovat olleet erinomaiset.<br />
Markkinahakkuut nousevat Luken ennusteessa<br />
tänä vuonna jälleen uuteen<br />
ennätykseen, kun sahatavaran, sellun ja<br />
kartongin tuotannot kasvavat. Kotimaan<br />
puun kysynnän kasvu nostaa Luken ennusteessa<br />
havutukki- ja -kuitupuiden<br />
keskikantohintoja 5–6 prosenttia vuodesta<br />
2017.<br />
Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan<br />
tällä hetkellä on hyvin kysyntää kaikille<br />
puutavaralajeille. Nykyisessä puumarkkina-<br />
ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa<br />
puukaupan onnistumisen<br />
kannalta on erittäin tärkeä valvoa,<br />
että korjuussa arvokasta tukkia ei katkota<br />
kuiduksi. Runkojen katkonnassa eri<br />
puutavaralajeihin on isoja, markkinatilanteesta<br />
johtuvia, eroja ostajien ja leimikkotyyppien<br />
välillä.<br />
Massa- ja paperiteollisuuden erinomainen<br />
kannattavuus pitää hyödyntää kuitupuukauppojen<br />
kilpailutuksessa, eikä<br />
toimitussopimuksia nousevassa markkinatilanteessa<br />
kannata edelleenkään solmia<br />
liian pitkiksi. Erilaisten tilastoimattomien<br />
hinta- ja määrälisien sekä kirjavien<br />
puutavaralajien hinnoittelukäytäntöjen<br />
yleistyminen heikentävät julkisten<br />
hintatilastojen hyödynnettävyyttä.<br />
Ajantasaisin ja paikallisin puumarkkinatieto<br />
löytyy aina paikallisista metsänhoitoyhdistyksistä,<br />
mistä metsänomistajille<br />
on luontevasti tarjolla kaikki puukaupan<br />
tekemiseen liittyvät asiantuntijapalvelut.<br />
Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö, MTK ry<br />
9
Sahayrittäjien opintomatka<br />
Espanjaan 26.-30.9.<strong>2018</strong><br />
Lähde mukaan kiinnostavalle matkalle Espanjan<br />
Barcelonaan, Palamosiin ja Gironaan.<br />
Matkalla tutustumme paikallisiin saha- ja<br />
puualan yrityksiin sekä historialliseen Gironan<br />
kaupunkiin. Meillä on myös varattuna koko<br />
päivä aikaa nauttia Palamosin hiekkarannoista,<br />
nähtävyyksistä ja ostosmahdollisuuksista.<br />
Lennot Finnair<br />
26.9.<strong>2018</strong> AY1653 Helsinki klo 17:25 – Barcelona klo 20:25<br />
30.9.<strong>2018</strong> AY1654 Barcelona klo 10:15 – Helsinki klo 15:05<br />
ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta<br />
Majoitus<br />
26.-27.9 Hotel Montblanc 3*, Via Laietana, 61 08003 Barcelona<br />
www.hcchotels.com/hoteles-hcc/hcc-montblanc<br />
27.-30.9. Hotel Trias 3*, Passeig del Mar, s/n, 17230 Palamós<br />
(Girona), www.hoteltrias.com<br />
ALUSTAVA MATKAOHJELMA<br />
26.9. Keskiviikko<br />
Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2 tuntia<br />
ennen lennon lähtöä. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen<br />
jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille. Finnairin<br />
lento Barcelonaan lähtee kello 17.25, minne saapuminen<br />
kello 20.25. Lentoaseman tuloaulassa tapaaminen suomalaisen<br />
paikallisoppaan kanssa. Ajo Barcelonan keskustaan,<br />
missä majoittuminen hotellin.<br />
27.9. Torstai<br />
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus kello 9.00<br />
hotellilta.<br />
Päivän ensimmäinen vierailukohde on vuonna 1972<br />
perustettu perheyritys, jolla on saha ja varastotoimintaa<br />
www.maderaspabloarroyo.com/. Yrityksen toiminnan<br />
esittely. Vierailun jälkeen jatketaan Carelian Wood<br />
yritykseen, joka on puutavaratuotteiden välittäjä. Yritys<br />
on erikoistunut suomalaiseen puutavaraan www.carelianwood.com.<br />
Vierailun jälkeen omatoiminen lounas Barcelonassa<br />
noin kello 13.30.<br />
Lounaan jälkeen suunnataan bussi kohti Palamosta,<br />
minne noin 120 km ajomatka. Saapuminen Palamokseen<br />
missä majoittuminen hotelliin. Iltaohjelma vapaa.<br />
10
28.9. Perjantai<br />
Aamiainen hotellissa. Lähtö hotellilta kello 10.00 yritysvierailulle.<br />
Tämä yritys on erikoistunut yli 40 vuoden ajan sahaukseen,<br />
myyntiin ja mm. kuormalavojen valmistukseen<br />
www.serrerias-garolera.com. Tutustuminen yrityksen<br />
toimintaan.<br />
Vierailun jälkeen suunnataan Gironan kaupunkiin. Tämän<br />
vanhan kaupungin juuret ulottuvat vuoteen 300 asti.<br />
Sijaintinsa vuoksi kaupunki on käynyt läpi monet sodat ja<br />
valloitusyritykset. Tänä päivänä Girona on tärkeä kaupan<br />
ja varsinkin kulttuurin keskus. Teemme kävelyn vanhoja<br />
kujia pitkin Gironan vanhan kaupungin kortteleissa ja kuulemme<br />
kaupungin historiasta nykypäivää unohtamatta.<br />
Kävelykierroksen jälkeen aikaa nauttia omatoiminen<br />
lounas. Noin kello 16.00 lähtö takaisin Palamokseen, missä<br />
majoittuminen. Iltaohjelma vapaa.<br />
29.9.Lauantai<br />
Aamiainen hotellissa. Tämä päivä varattu omatoimiseen<br />
kaupunkiin tutustumiseen.<br />
30.9. Sunnuntai<br />
Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista<br />
kello 6.00 Barcelonan lentoasemalle. Finnairin vuoro<br />
AY1654 lähtee kello 10.15 kohti Helsinkiä, minne saapuminen<br />
kello 15.05<br />
ILMOITTAUTUMISET:<br />
16.7. mennessä osoitteeseen: info@sahayrittajat.fi,<br />
jolloin maksetaan puolet (475 €) matkan hinnasta<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien tilille FI88 4108 0010 3563 61<br />
loput matkan hinnasta maksetaan 31.8. mennessä.<br />
Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:<br />
• nimi<br />
• syntymäaika<br />
• osoite<br />
• sähköposti<br />
• puhelinnumero<br />
• ammatti (vierailuja varten)<br />
Matkan hinta<br />
950 €/henkilö kun vähintään 30 lähtijää<br />
(matka peruuntuu, jos ei riittävästi lähtijöitä)<br />
Matkan hintaan sisältyy<br />
• Finnairin menopaluu reittilennot Helsinki – Barcelona<br />
– Helsinki turistiluokassa matkustajamaksut ja<br />
lentokenttäverot<br />
• matkatavarat lennolla (1x käsimatkatavara max 8kg,<br />
1x ruumaan menevä matkatavara max 23kg)<br />
• bussikuljetukset ohjelman mukaisesti<br />
• majoitus, jaetussa kahden hengen huoneessa, keskitason<br />
hotelleissa aamiaiset hotelleissa<br />
• ohjelmassa mainitut tai niitä vastaavat ammattivierailut<br />
ja turistikohteet<br />
• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen<br />
Barcelonan lentoasemalta (opas ei käytettävissä<br />
29.9. kun omatoimipäivä).<br />
Matkan hintaan ei sisälly<br />
• majoittuminen yhden hengen huoneessa, lisämaksu<br />
on 250 € / henkilö ateriat ja ruokajuomat<br />
• matkavakuutus, jonka ottamista suosittelemme<br />
• kotimaan liityntälennot, lisämaksu<br />
Hyvä tietää<br />
<strong>Suomen</strong> kansalainen tarvitsee Espanjaan matkustusasiakirjaksi<br />
voimassaolevan passin tai virallisen EU-standardin<br />
mukaisen henkilökortin.<br />
Yritysvierailuja varten tarvitaan seuraavat tiedot, jo<br />
varausvaiheessa<br />
• vierailuille osallistuvien nimi sekä työnimike<br />
• vierailijan ikä<br />
• aiheet, joista toivotaan erityisesti esittelyt<br />
11
Sääön asiamies Esko Kolli, taustalla Sääön perustaja Eino Kollin muotokuva.<br />
Teollisuusneuvos Eino Kolli<br />
– Vierumäen patruuna<br />
Karjalankannaksen Käkisalmella vuonna 1925 syntyneen Eino<br />
Kollin elämä oli vaiherikas he alusta alkaen. Nuoruusaika<br />
Karjalankannaksella jäi kesken, kun Einon oli lähdeävä muiden<br />
nuorten tapaan puolustamaan itsenäistä Suomea. Sotavuodet<br />
veivät Einon perheä evakkoon. Sotareissun jälkeen elämäntyönsä<br />
Eino Kolli teki Vierumäellä, jonne hänen perheensä oli<br />
evakkomatkansa pääänyt.<br />
Monen muun suomalaisen<br />
nuoren miehen tapaan<br />
myös Eino Kolli<br />
joutui käymään varsinaisen<br />
asepalveluksen heti sodan päätyttyä.<br />
Armeijan jälkeen hänen kiinnos-<br />
12<br />
tuksensa kasvoi vahvasti metsäpuolen<br />
suuntaan. Lammin Evolta valmistututtuaan<br />
tuore metsäteknikko ei kauaa aikaillut,<br />
vaan perusti ensimmäisen yrityksensä,<br />
jonka nimeksi tuli Valkopuu.<br />
Ratapölkkyjä, pylväitä ja määrämittaan<br />
sahattuja tuotteita vietiin kotimarkkinoiden<br />
lisäksi muun muassa Irlantiin,<br />
Englantiin ja Puolaan. Tuoreen yrityksen<br />
yhteistyökumppanina toimi Rihun saha.<br />
Sotakorvausten maksamiseen Valkopuu-yhtiö<br />
osallistui merkittävästi omalla<br />
panoksellaan toimittamalla muun muassa<br />
laivojen raaka-ainetta.<br />
Vierumäen Teollisuus Oy Kollin<br />
omistukseen<br />
Oman sahan hankinta oli kytenyt Eino<br />
Kollin ajatuksissa jo pidemmän aikaa.
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on merkittävä tekijä suomalaisen<br />
tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittajana. Säätiö jakaa vuosittain<br />
pääomansa tuotosta merkittävän osan yleishyödyllisiin<br />
tarkoituksiin. Marjatta ja Eino Kollin säätiö on jakanut apurahoja,<br />
lahjoituksia ja avustuksia yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.<br />
Oman roolinsa säätiö näkee maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen<br />
liittyvän tutkimuksen sekä kehitystyön mahdollistajana.<br />
Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä,<br />
jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta<br />
pitkällä tähtäimellä.<br />
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on Säätiöiden ja Rahastojen neuvottelukunta<br />
ry:n jäsen. Säätiö noudattaa ”Säätiön hyvä hallinto”<br />
-ohjetta.<br />
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on perustettu 1991. Perustajien<br />
juuret ovat vahvasti metsä- ja puunjalostusteollisuudessa. Pitkän<br />
elämäntyön tuloksena syntyi Vierumäen Teollisuus – yksi<br />
maan merkittävimmistä saha- ja puunjalostusyrityksistä.<br />
Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnettiin vahvana johtajana ja sitkeänä<br />
innovaattorina, joka perussahatoiminnan lisäksi laajensi<br />
yrityksen toimintaa jo varhaisessa vaiheessa myös jatkojalostuksen<br />
puolelle. Vierumäen Teollisuus saavutti merkittävän<br />
aseman muun muassa kyllästetyn puun ja liimapuupalkkien<br />
tuottajana ja kehittäjänä.<br />
Kollin perhe luopui yhtiön omistuksesta 1990. Nykyisin yritys<br />
tunnetaan nimellä Versowood.<br />
Uusia avustushakemuksia otetaan vastaan jatkuvas, muistuaa<br />
Sääön asiamies Esko Kolli<br />
Lähde: www.kollinsaatio.com<br />
1950-luvun alkupuolella Vierumäen<br />
Teollisuus Oy:n muut osakkaat myivät<br />
osuutensa Eino Kollille. Mainittakoon,<br />
että myyjien puolella oli tuolloin myös<br />
Sirkku Varpan isä, toinen yrityksen perustajista,<br />
Viljam Partanen.<br />
Eino Kollin vahva ja määrätietoinen kehitystyö<br />
vei nopeassa tahdissa yritystä<br />
eteenpäin, vaikkakin uuden yrittäjän intoa<br />
alussa lamaannutti sahan tulipalo.<br />
Innovaatiot, sekä panostus tuotekehitykseen<br />
olivat eväät menestyksekkäälle<br />
tulevaisuudelle.<br />
Pelkästään raakaan sahatavaran ei Vierumäellä<br />
tyydytty. Tuotteita jatkojalostettiin<br />
liimapuun, pylväiden ja kyllästetyn<br />
sahatavaran markkinoille.<br />
Vuosikymmenten kasvutarina<br />
Kansantalouden tunnusluvut eivät ole<br />
historian saatossa koskaan olleet tasaisia.<br />
Näihin yrityselämän reaaliteetteihin<br />
joutui sopeutumaan myös Eino Kollin<br />
yritys. Nousukausien aikana yritykseen<br />
hankittu pääoma vapautettiin lama-ai-<br />
koina kehityshankkeisiin ja näin mahdollistettiin<br />
seuraavan nousukauden ”iskukyky”<br />
kiristyvillä markkinoilla. Vientitoiminnan<br />
merkitys oli suuri. Parhaimmillaan<br />
vientimaita oli jopa 23 ja vientituotteista<br />
tärkeimpiä olivat määrämittainen<br />
sahatavara ja kyllästetyt pylväät.<br />
Vierumäen Teollisuus Oy työllisti Eino<br />
Kollin yrittäjäuran aikana parhaimmillaan<br />
yli 600 henkilöä. Kertaakaan yhtiön<br />
historiassa ei turvauduttu lomautuksiin,<br />
olipa käynnissä millainen lama-aika<br />
tahansa.<br />
Eino Kollin perhe myi omistuksensa kokonaisuudessaan<br />
vuonna 1990 Kopran<br />
perheelle ja yrityksen nimi muuttui Versowoodiksi.<br />
Eino Kollin oli aika siirtyä<br />
eläkkeelle ja jatkaa luottamustehtävien<br />
hoitoa muun muassa pankkien hallintoelimissä.<br />
Sääön toiminnalla perinteitä<br />
siirtyy seuraaville sukupolville<br />
Eino Kollilla oli vahva usko suomalaiseen<br />
maaseutuun ja varsinkin metsään. Tätä<br />
perintöä vaalimaan perustettiin vuonna<br />
1991 Marjatta ja Eino Kollin Säätiö.<br />
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea<br />
tieteellistä sekä soveltavaa tutkimusta<br />
pääasiassa maatalouden, rakentamisen<br />
ja erityisesti haja-asutusalueiden<br />
kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.<br />
Eino Kolli toimi aktiivisesti säätiön<br />
hallituksessa aivan viimeisiin vuosiinsa<br />
saakka. Hän menehtyi 90-vuotiaana<br />
17.7.2016.<br />
Säätiön asiamiehenä on alusta alkaen<br />
toiminut Eino Kollin veljenpoika Esko<br />
Kolli. Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on<br />
jakanut varoja tähän päivään mennessä<br />
jo yli 10 miljoonaa euroa.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry sai tukea<br />
säätiöltä viime vuonna LÄHIPUU®tuotemerkin<br />
kehittämiseen ja markkinointiin.<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />
13
MetsäHuuto-hankkeella<br />
edistetään erikoispuiden<br />
digitaalista kauppaa<br />
14<br />
Metsänomistajat ovat pystyneet kilpailuamaan itse tai<br />
väliäjänsä avustuksella puukaupat digitaalises ostajien<br />
kesken Kuuo.fi-palvelun kaua reilun vuoden ajan. Puun<br />
ostajien ja myyjien yhteistyöllä kehitey neutraali puukaupan<br />
kilpailuamisen palvelu on oteu toimijoiden kesken hyvin<br />
vastaan, mua kehiteävääkin riiää. ”MetsäHuuto”-<br />
hankkeessa on lähdey kehiämään puukaupan digitaalisia<br />
palveluita yhteistyössä toimijoiden kanssa paikallisten erikois- ja<br />
energiapuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi enstä<br />
paremmin.<br />
MetsäHuuto-hankkeessa<br />
selvitetään, kuinka puukaupan<br />
digitaalisia palveluita<br />
voitaisiin kehittää<br />
etenkin pienehköjen puuerien kaupassa.<br />
Toimenpiteiden tarkoituksena on<br />
edistää sellaisten erikoispuuerien saatavuutta,<br />
joilla olisi lisäarvoa sekä puun<br />
myyjille että niiden ostajille. Puhuttaessa<br />
puukaupan pienemmistä eristä, tarkoitetaan<br />
piensahojen, höyläämöiden<br />
sekä puusepänteollisuuden käyttämiä<br />
puutavaralajeja.
Erikoispuu voidaan jakaa dimensioiden<br />
ja puulajien suhteen. Erikoispuudimensioita<br />
ovat muun muassa erikoistyvitukit,<br />
pylväät, parrut ja pikkutukit. Erikoispuulajeja<br />
taas kaikki normaalisti vähemmän<br />
hyödynnetyt lajit kuten haapatukit,<br />
lehtikuuset, visakoivut, pihlajat ynnä<br />
muut. Lisäksi energiapuuerillä on jo vakiintunutta<br />
paikallista merkitystä lämpöja<br />
voimalaitosten raaka-aineena. Näiden<br />
puuerien lisääminen digitaalisiin metsäja<br />
puukauppapalveluihin voisi avata paremmat<br />
mahdollisuudet myös niiden<br />
hyödyntämiselle.<br />
Digitaalisten metsä- ja puukauppapalveluiden<br />
käyttäjille on tekeillä asiakaskysely,<br />
jossa selvitetään niin puun myyjien,<br />
ostajien kuin välittäjienkin kiinnostusta<br />
ja tyytyväisyyttä digitaalisiin puukauppapalveluihin<br />
sekä ajatuksia niiden<br />
edelleen kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa<br />
hyödynnetään avoimia metsien<br />
laserkeilausaineistoja toteuttaen puun<br />
paikallisia saatavuuslaskentoja. Laserkeilausaineistot<br />
ovat avanneet mahdollisuudet<br />
metsävarojen tarkkojen sovellusten<br />
toteuttamiseksi, sillä lähes kaikki<br />
<strong>Suomen</strong> metsien puut ovat näin vähintään<br />
kertaalleen mitattu.<br />
Hankkeessa tarkastellaan muutamia kehittämisideoita,<br />
kuten esimerkiksi netin<br />
huutokauppakäytäntöjen soveltamista<br />
puukaupassa sekä paikallisten puunkäyttökohteiden<br />
lisäämistä palveluiden<br />
karttanäkymiin. Tällaiset lisäpalvelut ja<br />
-ominaisuudet voisivat mahdollistaa<br />
puun aiempaa joustavampaa markkinointia<br />
ostajien ja myyjien näkökulmasta.<br />
Tällöin myyjät voisivat saada puusta<br />
parempaa hintaa ja ostajat haluamaansa<br />
raaka-ainetta läheltä käyttöpaikkoja.<br />
Erityisesti erikois- ja energiapuukaupan<br />
kehittämiseksi olisi hyvä olla alueellisille<br />
markkinoille sopivia sovelluksia. Uusia<br />
puukauppatapoja kannattaa kuitenkin<br />
tutkia ja kehittää asiakaslähtöisesti<br />
ennen kuin niitä otetaan laajamittaiseen<br />
käyttöön.<br />
MetsäHuuto-hanketta koordinoi Lappeenrannan<br />
teknillisen yliopiston (LUT)<br />
Bioenergian laboratorio Mikkelissä, joka<br />
on erikoistunut metsäbiomassan toimitusketjujen<br />
tutkimiseen ja kehittämiseen.<br />
Hanke toteutetaan pääosin tämän<br />
vuoden aikana. Rahoituksen hanke saa<br />
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)<br />
kansallisesta määrärahasta Etelä-Savon<br />
maakuntaliiton kautta. Etelä-Savo on<br />
<strong>Suomen</strong> suurin puumarkkina-alue, joten<br />
digitaalisten puukauppapalveluiden<br />
kehittäminenkin alueella on luontevaa.<br />
Lisäksi hankkeella halutaan tukea erityisesti<br />
paikallisten erikoispuunkäyttäjien<br />
elinkeinotoiminnan edellytyksiä.<br />
Kalle Karttunen, projektipäällikkö, Lappeenrannan<br />
teknillinen yliopisto (LUT), puh.<br />
044 373 9377<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry mukana kehittämässä pienten<br />
erikoispuuerien kauppapaikkaa<br />
Puuta on varsinkin viime aikoina liikuteltu melkoisen<br />
vilkkaasti metsästä sahoille. Kantohintojen kohoaminen<br />
on saanut liikkeelle myös vähemmän talousmetsiensä<br />
suuntaan tähyävät metsänomistajat. Hyvä niin, mutta<br />
järkevä metsänhoito edellyttää myös metsänhoitoa silloinkin,<br />
kun hinnat eivät ole ”tapissaan”. Pelkästään tukkipuun<br />
huippuhinnan perässä kulkijoilla saattaa jäädä<br />
tekemättä jokunen harvennusleimikkokin. Toivottavasti<br />
tulevaisuudessa häämöttävät biotehdasinvestoinnit lisäävät<br />
painetta tukin hinnasta myös kuitupuun hinnankorotuksien<br />
suuntaan. Oikeaan aikaan tehdyllä harvennuksella<br />
varmistetaan se, että tulevaisuudessakin riittää<br />
sahalle laadukasta raaka-ainetta.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on mukana hankkeen ohjausryhmässä<br />
rakentamassa kauppapaikkaa juuri näille erikoispuuerille.<br />
Mielenkiinnolla kuuntelemme myös jäsenkunnan<br />
kommentteja asiasta.<br />
Ole yhteydessä info@sahayrittajat.fi<br />
tai soita 040 821 8238.<br />
Timo Ripatti<br />
MetsäHuuto-hanke on mahdollistamassa meille sahureille<br />
ja höyläreille tärkeän kauppapaikan kuutio.fi-sivustolle.<br />
Yhdistyksemme jäsenkunnasta varmasti moni<br />
haluaa jatkojalostaa laadukasta erikoispuuta, joka nykyisellään<br />
saattaa mennä sellukattilaan tai pahimmillaan<br />
jopa hakkeeksi.<br />
Metsänomistaja ei välttämättä ole tiennyt tai ostaja ei<br />
ole metsäomistajaa informoinut mahdollisista erikoispuista<br />
metsässään. Näiden erikoispuiden (pikkutukit,<br />
erikoistyvet, haavat, lepät, lehtikuuset, pihlajat…) löytyminen<br />
ja tehokas käyttö tuo parhaassa tapauksessa<br />
taloudellista hyvinvointia – niin metsänomistajalle kuin<br />
jatkojalostajallekin.<br />
15
Puurakentamisvaihtoehtojen<br />
huomioiminen tarvitsee tuekseen lain<br />
Julkinen rakentaminen maassamme tapahtuu<br />
pitkälti perinteisten suunnittelijoiden<br />
toimesta perinteisillä ratkaisuilla<br />
ja materiaaleilla. Vaikka metsämme<br />
tuottavat huippulaadukasta sahatavaraa,<br />
monesti puumateriaali jää kuitenkin<br />
julkisissa rakennushankkeissa huomiotta.<br />
Toki poikkeuksiakin on viime aikoina<br />
jo nähtävillä. Puurakenteiset koulut<br />
ja päiväkodit muun muassa Pudasjärvellä<br />
ja Kuhmossa ovat saaneet kaikilta<br />
käyttäjiltään hyvää palautetta virikkeellisestä<br />
ympäristöstä ja ennen kaikkea terveellisestä<br />
sisäilmastaan.<br />
Ehdotamme, että julkisissa rakennushankkeissa<br />
(valtio ja kunta) olisi aina selvitettävä<br />
myös puurakentamisen vaihtoehto.<br />
Tästä pitäisi tehdä valtioneuvoston<br />
periaatepäätös, joka sitoisi kunnat<br />
ja valtion aina selvittämään myös puurakentamisen<br />
edellytykset rakennushankkeissa.<br />
<strong>Suomen</strong> metsien kestävää<br />
hyötykäyöä voitaisiin lisätä<br />
puurakentamisen avulla<br />
<strong>Suomen</strong> metsät kasvavat vuosittain lähes<br />
110 milj. m 3 runkopuuta, josta viime<br />
vuosina on hyödynnetty noin 60–65<br />
prosenttia. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä<br />
voitaisiin merkittävästi lisätä<br />
(noin 20 milj. m 3 /v.) muun muassa bioenergialähteenä,<br />
rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa<br />
ja erilaisissa biojalosteissa.<br />
<strong>Suomen</strong> sahatavaran kulutuksesta<br />
noin neljä viidesosaa käytetään tavalla<br />
tai toisella rakentamiseen.<br />
<strong>Suomen</strong> vapaa-ajan rakennuksista lähes<br />
99 prosenttia on puurakenteisia. Pientaloista<br />
yli kahdeksan kymmenestä saa<br />
puurungon ja noin kolme neljäsosaa<br />
puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista<br />
valitsee hirsitalon.<br />
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet<br />
Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa,<br />
julkisessa rakentamisessa,<br />
hallimaisissa rakennuksissa, silloissa,<br />
piha- ja ympäristörakentamisessa<br />
sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa,<br />
lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.<br />
Puurakentaminen osana<br />
ilmastomuutoksen torjuntaa<br />
Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia<br />
mahdollisuuksia maailmanlaajuisten<br />
ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten<br />
merkitysten kasvaessa. Globaalisti<br />
tulisi yhä enemmän suosia ekologisia,<br />
vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja<br />
ja raaka-aineita. Puurakentaminen<br />
on tärkeä osa biotaloutta. <strong>Suomen</strong> biotalouden<br />
arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.<br />
<strong>Suomen</strong> ympäristöministeriön tavoitteena<br />
on, että rakennusten hiilijalanjälki<br />
otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä<br />
2020-luvun puoliväliin mennessä.<br />
On nähtävissä, että kotimaisena,<br />
paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä<br />
energialähteenä ja<br />
rakennusmateriaalina puu tulee olemaan<br />
tässä suhteessa yhä halutumpi<br />
raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on<br />
viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa<br />
muun muassa asuinpuukerrostalojen<br />
osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.<br />
Palomääräysten muutokset ovat myös<br />
helpottaneet puurakentamista. Tämän<br />
vuoden (<strong>2018</strong>) alusta alkaen puusta on<br />
mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen<br />
saakka asuin- ja työpaikkarakennusten<br />
lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia<br />
sekä 4-kerrokseen saakka myös<br />
kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi<br />
kouluja ja liikerakennuksia.<br />
Puurakentamisen<br />
huomioimiseksi tarvitaan laki<br />
Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja<br />
mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta<br />
Suomessa, erityisesti suuremman<br />
mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä<br />
syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa<br />
rakentamishankkeissa ei tutkita<br />
puurakentamismahdollisuutta, vaan se<br />
usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa<br />
puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen<br />
ja virheelliseen tietoon<br />
ja näkemykseen perustuen. Puurakentamisen<br />
huomioimiseksi tarvittaisiin laki,<br />
jossa ei esitettäisi pakkoa eikä perusteetonta<br />
suosimista puurakentamiselle,<br />
vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä<br />
myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin<br />
jokaisen julkisen rakentamishankkeen<br />
tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.<br />
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori,<br />
Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin<br />
laboratorio<br />
Timo Ripatti, <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry, pj.<br />
Anne Kalmari, Kansanedustaja, Maa- ja metsätalousvaliokunnan<br />
pj.<br />
Petri Heino, Puurakentamisen ohjelmapäällikkö,<br />
Ympäristöministeriö<br />
16
www.finnmetko.fi<br />
8<br />
Jämsä 30.8.-1.9.<br />
Järjestyksessä 17. FinnMETKO - näyttely<br />
toteutetaan 30.8. – 1.9.<strong>2018</strong> Jämsässä,<br />
GRADIAN, Jämsän kaupungin ja<br />
yksityisten maanomistajien maa-alueilla.<br />
Vuoden 2016 näyttely kokosi Jämsän<br />
Myllymäkeen yli 35 000 ammattivierasta<br />
ja yli 400 näytteilleasettajaa.<br />
<br />
17
JÄSENINFO<br />
Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet<br />
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.<br />
Metsä-Tappura Oy<br />
Nurkkilantie 76<br />
37500 LEMPÄÄLÄ<br />
Tukkisirkkeli kiinteä, kuivaamo, höyläämö,<br />
erikoispuut+puusepäntyöt<br />
Karosen Saha<br />
Värjärintie 7<br />
32440 Alastaro<br />
www.karosensaha.fi<br />
info@karosensaha.fi<br />
puh: 0500-606 130<br />
Hirsimökit, saunat, laavut, höyläys<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayriäjät ry:n pankkiyhteys<br />
on muuunut vuodenvaihteessa<br />
Uusi linumeromme Oma Säästöpankissa<br />
FI88 4108 0010 3563 61<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäsen!!!<br />
Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme<br />
www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset<br />
Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri <strong>Suomen</strong>, joissa<br />
tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,<br />
että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.<br />
Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi<br />
Kutsuttuna Eduskuntaan<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayriäjät ry<br />
sai kutsun kesäkuun alussa<br />
tulla kertomaan Eduskunnan<br />
maa-ja metsätalousvaliokunnalle<br />
LÄHIPUU®<br />
-tuotemerkistä. Samalla<br />
kerroimme aloieestamme<br />
saada voimaan laki, jossa<br />
julkisessa rakentamisessa<br />
aina selviteäisiin myös<br />
puurakentamisen vaihtoehto.<br />
Ilo oli todeta, eä molemmat<br />
ajamamme asiat<br />
saivat eriäin myönteisen<br />
vastaanoton. Kuvassa oikealla<br />
ympäristöministeriön<br />
puurakentamisen ohjelmajohtaja<br />
Petri Heino ja<br />
vasemmalla <strong>Suomen</strong> Sahayriäjien<br />
pj. Timo Ripa.<br />
18
LYHYET<br />
Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien<br />
puuntyöstökoneiden tökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan<br />
Suositut MOReTENs AB:n puuntyöstökoneet<br />
ovat t nyt saatavana<br />
Wood-Mizerin maailmanlaajuisen ailmanlaajuisen jakeluverkoston<br />
kautta.<br />
Wood-Mizer on ostanut ruotsalaisen<br />
yrityksen, MOReTENs AB:n, ja lisännyt<br />
siten täyden valikoiman suosittuja<br />
4-kutterihöyliä, paneeli- ja listahöyliä,<br />
pöytäsahoja, alajyrsimiä, oiko/tasohöy-<br />
liä ja CNC-jyrsimiä Wood-Mizerin maailmanlaajuisesti<br />
saatavana atavana olevaan tuo-<br />
tevalikoimaan.<br />
Vuonna 1980 perustettu MOReTENs<br />
suunnittelee ja valmistaa suosittuja<br />
puuntyöstökoneita, joihin kuuluvat<br />
4-kutterihöylät, joissa on yhdistetty taso-<br />
ja muotohöyläys, alajyrsimet ja puusepänverstaan<br />
pöytäsaha. Sen lisäksi<br />
MOReTENs toimittaa huippulaatuisia<br />
CNC-ohjattuja jyrsinkoneita ja koneita<br />
hirsirakentamiseen.<br />
Viimeisin MOReTENsin yrityskauppa<br />
perustuu Wood-Mizerin asemaan kapeateräisten<br />
vannesahojen maailmanlaajuisena<br />
valmistajana ja toimittajana.<br />
Nyt se tarjoaa täyden valikoiman laitteita,<br />
jotka voivat saumattomasti muuttaa<br />
tukit kuivatuksi puutavaraksi ja lopuksi<br />
valmiiksi puutuotteiksi – kaiken taustalla<br />
on Wood-Mizerin asiantuntemus ja<br />
sitoumus ensiluokkaiseen asiakaspalveluun.<br />
OKRA-<strong>2018</strong><br />
maatalousnäyely<br />
4.–7.7.<strong>2018</strong><br />
Oripään lentokenä<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayriäjät ry ja useat laitevalmistajat<br />
ovat tulevana kesänä isos näkyvillä OKRAnäyelyssä.<br />
Löydät kaiki alan toimijat käteväs<br />
samalta näyelyalueelta.<br />
Nähdään!<br />
Onko<br />
ulkomaankaupan<br />
riskit hallinnassa?<br />
Oma Säästöpankista saat kattavat tuontija<br />
vientiasiakkaan palvelut. Trade Finance<br />
-tuotteillamme voit suojautua sekä kaupallisilta<br />
että sopimuskumppanin maantieteellisiltä riskeiltä.<br />
Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien<br />
suomalaiseen pankkiin omasp.fi.<br />
19
®<br />
Mitä yhteistä on<br />
pulkalla ja metsolla?<br />
Molemmat sahaavat Laitilassa valmistetulla<br />
Slidetec kenttäsirkkelillä.<br />
Teollisuustie 3, 23800 Laitila<br />
Mikko 0400 821 014<br />
Taina 0400 975 999
Change language