2 / 2018
1
PÄÄKIRJOITUS
Lämpöä riittää
Puumarkkinat sekä kulunut kevät ovat molemmat
käyneet aika-ajoin kuumina. Vuosisadan lämpöennätyksiä
rikotaankin nyt molemmilla em. sektoreilla.
Tukkipuun kohonneilla hinnoilla on ollut vaikutusta
ainakin sahureiden raaka-ainehankintoihin. Huoltoaseman
kahvipöydässä käydyissä keskusteluissa on jopa synkästi
ennustettu, että kohta loppuvat suomesta yksityiset sahat, jos
hinnannousu tukkipuun osalta ei ota seisahtuakseen. Ennustaminen
on haastava taitolaji. Varsinkin sen tulevaisuuden…
Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa puumarkkinoilla, jos kaikki,
tai edes osa nyt suunnitteilla olevista biotuotetehdashankkeista
toteutuu? Nousevatko hinnat edelleen vai pysyvätkö ennallaan?
Mitä tapahtuu kuitupuun markkinahinnoille?
Tällä hetkellä isot toimijat ostavat leimikoita vahvasti tukkipuun
ehdoilla. Siitä (tukista) kyllä maksetaan reilusti, mutta
sellubisneksen tulosta takoo vahvasti halpa kuitupuu (lue: liki
ilmainen).
Tukkipuun hinnannousu on ilmiselvästi vaikuttanut myös meidän
jäsenkuntamme rahtisahureiden työmäärään kuluneena
keväänä. Rauhallinen, jopa hiljainen on ollut kommentti monen
rahtisahurin suusta, kun työtilannetta olen heiltä tiedustellut…
Tervetuloa näyelyyn Oripäähän
Kesän kohokohta on OKRA-näyttely Oripäässä 4.–7.7 2018.
Tänä vuonna ovat näyttelyssä kaikki saha-alan toimijat samal-
2
la ”kadunpätkällä” vierekkäin. Näyttelyvieraan on helppo saavuttaa
kaikki kiinnostava piensahaukseen liittyvä informaatio
samalta alueelta.
Suomen Sahayrittäjien osastolla kerromme vahvasti
LÄHIPUU®-tuotemerkistä. Tuotemerkin vastaanotto on ollut
tähän mennessä asiakaskunnalta saadun palautteen mukaan
pelkästään positiivista! Onkin hyvä muistuttaa jokaista merkin
käyttäjää/haltijaa käyttämään LÄHIPUU®-tuotemerkkiä aktiivisesti
omassa markkinoinnissaan. Vain aktiivisella markkinoinnilla
saa näkyviä tuloksia!
Osastot löytyvät OKRA-näyttelyssä helposti. Tulet vain parkkipaikoilta
sisään messuportista numero 3 ja heti 50 metriä
vasempaan ja käännös oikealle. Ja kuten navigaattori joskus
toteaa – olet saapunut määränpäähäsi.
Nähdään ja tavataan
Oripäässä!
Timo Ripatti
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA
2/2018
LÄHIPUU ®
4 Leader-rahoituksen avulla uuteen konekantaan
8 Metsäsektorin nousukausi jatkuu – kotimaiselle puulle on
kysyntää
12 Teollisuusneuvos Eino Kolli – Vierumäen patruuna
14 MetsäHuuto-hankkeella edistetään erikoispuiden digitaalista
kauppaa
16 Puurakentamisvaihtoehtojen huomioiminen tarvitsee
tuekseen lain
18 Jäseninfo
19 Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien
puuntyöstökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan
Lähde opintomatkalle
Espanjaan! s. 10
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2018 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayriäjät ry
Rahulanniemene 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayriajat.fi
www.sahayriajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2018
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Jaana Karjalainen,
jaana.karjalainen@sahayrittajat.fi, 044 333 7371
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com
3
Leader-rahoituksen avulla
uuteen konekantaan
4
Maksatusasiantunja Maija Nokkonen täyämässä tarkastuspöytäkirjaa.
Mäntyharjulla ja sen lähialueilla on tämän kevään
aikana nähty liikkumassa täysin uutuuaan kiiltävä
siirreävä pyörösaha, eli tutummin kenäsirkkeli.
Mäntyharjulainen sahayriäjä Sami Pulkka teki viime
talvena rohkean päätöksen uusia sahauskalustonsa
kertaheitolla. Suuri merkitys hankintapäätöstä
tehtäessä oli se, eä Samilla oli mahdollisuus saada
sahan hankintaan ns. Leader-hanketukea jopa 35 %
veroomasta hankintahinnasta.
Hankesuunnitelmasta liikkeelle
Sami Pulkka otti ensimmäisen askeleen kohti
uutta sahaa soittamalla oman alueensa Leaderryhmän
hankeneuvojalle. Mäntyharju kuuluu
Etelä-Savon Veej´jakaja nimisen Leader-ryhmän
toiminta-alueeseen. ”Sieltä hankeneuvoja avusti
heti auliisti suunnitelman teossa ja tietysti itsellä
pitää olla jo sitä ennen ajatukset kirkkaana,
että nyt on halu ja tahtotila uusia kalustoa”, kertoo
Sami Pulkka. ”Seuraavaksi pyysin tarjouksia
sahavalmistajilta, jotka olivatkin heti innokkaasti
mukana. Johtuikohan innokkuus siitä, että täysin
uusia sahoja ei viimevuosina kotimaahan ole
montakaan mennyt”, naurahtaa Sami.
Tarkastus on suoriteu onnistunees.
Käelemässä Etelä-Savon Ely-keskuksen
maksatusasiantunja Maija Nokkonen ja
sahayriäjä Sami Pulkka.
Hyvillä hankkeilla aina
mahdollisuus
”Sami Pulkan investointihanke on hyvä
tyyppiesimerkki oman alueensa yritystoimintaa
vahvistavasta ja kehittävästä
hankkeesta”, kertoo Etelä-Savossa toimivan
Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja
Anssi Gynther. Hänen mukaansa hankkeita
ja investointeja suunnitellessa yrittäjän
tai sellaiseksi aikovan kannattaa olla
heti alkuvaiheessa yhteydessä oman
alueen Leader-ryhmän hankeneuvojiin.
”Sieltä saa opastusta ja apua hankesuunnitelman
laatimiseen ja moni mieltä askarruttava
kysymys saa vastauksen. Se
helpottaa hankkeen eteenpäin viemistä”,
muistuttaa Gynther. ”Täytyy muistaa
myös, että yrityksille suunnattua ns. Leader-rahaa
on jaossa myös moniin muihin
hankkeisiin – ei pelkästään laite- tai koneinvestointeihin.
Tällaisia kohteita voivat
olla muun muassa yrityksen perustamistuki,
toimivan yrityksen uuden liiketoiminnan
perustamistoimenpiteisiin
suunnattu tuki ja lisäksi tukea voidaan
Oeita Leader-hankehaun hakukohteista ja kriteereistä.
Lue lisää www.veejjakaja.fi.
Oman alueesi Leader-ryhmän löydät: www.leadersuomi.fi/leader-ryhmat/.
Kysy lisää alueesi hankeneuvojilta.
Hankesuunnitelma on vapaamuotoinen, hyvä
hankesuunnitelma sisältää mm:
• selvityksen lähtötilanteesta ja perustelut hankkeen tarpeelle
• kuvauksen toteuttajan resursseista ja osaamisesta
• hankkeen keskeiset tavoitteet
• toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi aikataulutettuna
• kustannusarvion ja rahoitussuunnitelma
• riskianalyysin
• suunnitelman jatkotoimenpiteistä
Investointukea voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:
1. kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen tai kunnostaminen
2. uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankkiminen mukaan lukien hankkiminen
osamaksukaupalla enintään omaisuuden markkina-arvoon asti
3. tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen
4. patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien, tavaramerkkien ja muiden vastaavien
aineettomien oikeuksien hankkiminen
5. investoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät yleiskustannukset osana
tuettavaa toimenpidettä.
Investointituen enimmäismäärä on 35 % verottomista kustannuksista.
Seuraavia investointeja ei tueta:
1. traktorin hankinta
2. tieliikennekäyttöön tarkoitetun kuljetusvälineen hankinta
3. puunkorjuun monitoimikoneen tai kuormaa kantavan metsätraktorin hankinta
4. energiakäyttöön tarkoitetun turpeen tuotantoon liittyvät investoinnit
5. toisen yrityksen osakkeiden tai osuuksien taikka liiketoiminnan hankinta.
5
Sami Pulkka työn tohinassa.
myöntää jo toimivan yrityksen liiketoimintasuunnitelman
mukaisten kokeilutoimenpiteiden
toteuttamiseen. Tukimuotoja
on runsaasti ja hankeneuvojat
kertovat mieluusti näistä lisää. Sanoisin,
että aktiivisella yrittäjällä ja yrityksen kehittäjällä
on tällä hetkellä erinomainen
mahdollisuus saada tukea yrityksen kehittämiseen
sekä investointeihin”, uskoo
Leader-Veej´jakajan toiminnanjohtaja
Anssi Gynther.
Syntymäpäivälahjaksi työtä
Ajatus sahauskaluston päivityksestä oli
virinnyt Samin ajatuksissa jo parin vuoden
ajan.
”Mielenkiinnolla olen seurannut mitä eri
valmistajien laitteiden kehitystyössä on
tapahtunut. Kokonaisuudessaan olen sitä
mieltä, että suomalaiset sahavalmistajat
ovat ehdotonta maailman huippua. Suomalainen
saha sopii suomalaiselle puulle.
Tänä vuonna tuli tasavuosia täyteen,
joten ajattelin palkita itseni hankkimalla
itselleni uuden sahan ja samalla sitouttaa
itseni taas vuosiksi eteenpäin sahan ääreen”,
kertoo Sami Pulkka.
Näinkö hyvää lautaa pystyyn kuivaneesta tukista tulee, ihmeelevät Etelä-Savon Elykeskuksen
Maija Nokkonen ja sahuri Sami Pulkka.
6
”Tosin, minulla on myös pieni taka-ajatus
poikani suhteen, josko hän olisi per-
Sami Pulkka etsimässä sahan sarjanumeroa.
heemme seuraava sahurisukupolvi? Nyt
yläkouluikäinen nuorimies on valtavan
kiinnostunut myös sahaustyöstä. On varmasti
paljon helpompaa aloittaa sahauksen
opettelu uudenaikaisilla sahoilla, kuin
ns. vanhan liiton vehkeillä”, toteaa kokemuksen
syvällä rintaäänellä Pulkka senior.
Sami Pulkan oma ensikosketus sahaustyöhön
kulki sitä perinteistä polkua.
”Omalla isällä oli puurunkoinen saha,
jolla ensimmäiset purut lautojen välistä
päästelin. Vuonna 1995 oli pihassa sitten
jo saha, jossa rautaa oli muuallakin
kuin terässä”, muistelee Sami. ”Viiden
vuoden jälkeen halusin päivittää sahan
uusimpaan malliin ja sillä sahasin tähän
vuoteen saakka. Nyt sahauslaaneja kierretään
uuden värisellä sahalla toivottavasti
pitkään, sen verran arvokas työpaikka
tämä kuitenkin on.”
”Niin se monesti on, että sahaustöiden
jälkeen alkaa se höyläysruljanssi. Listahöylä
ja järeämpi hirsihöylä antavat jatkojalostukselle
arvonlisäystä, niin laadullisesti,
mutta myös taloudellisesti”,
muistuttaa Pulkka. ”Kevythirsimökkejä
ja -rakennuksia on viimevuosina mennyt
mukavasti eteenpäin. Kokonaisuutta arvioitaessa
täältä Mäntyharjun suunnalta
katsoen voin todeta, että kyllä sahurille
ja höylärille löytyy kohtalaisesti työtä.
Tänä keväänä esimerkiksi sahauslaanien
koko on ollut keskimääräisesti noin
50 m 3 luokkaa, eli noin ’parin päivän vetoja’.
Ja on sitä jo aika monessa laanissa
käytykin kevään aikana”, nauraa savolaissahuri
Sami Pulkka arvoituksellisesti.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
Työmaata riiää akiviselle
yriäjälle
Sami Pulkan kiireisimpiä aikoja ovat perinteisesti
kevät- ja kesäaika. Sahaustyöt
ja kotona odottava höylähalli pitävät kesän
valoisan ajan aktiivisen yrittäjän liikkeessä.
Toiminta-alueeseen kun Pulkalla
kuuluu Mäntyharjun lisäksi myös Suomenniemi
ja Ristiina.
7
Metsäsektorin
nousukausi jatkuu –
kotimaiselle puulle
on kysyntää
Maailmantalouden kasvu,
metsäteollisuustuotteiden
kasvava kysyntä ja
kotimaan metsäsektorin
investoinnit vauhdittavat edelleen
sellun, sahatavaran ja kartongin vientiä.
Luonnonvarakeskus Luken kesäkuun
alussa julkaistun suhdannetiedotteen
mukaan teollisuuspuun hakkuissa
rikotaan ennätyksiä, ja kotimaisen puun
kasvava kysyntä nostaa kantohintoja.
Suomessa toimivat massa- ja paperiteollisuus
kannattaa kokonaisuutena erinomaisesti.
Lisäksi metsäteollisuuden
lukuisat investointisuunnitelmat ovat
myönteinen asia koko Suomelle. Kestävät
hakkuumahdollisuudet luovat edellytyksiä
investointien toteutumiselle.
Suomessa talouden ennusmerkit ovat
kokonaisuudessaan suotuisat. Epävarmuutta
talouskasvulle, ja siten myös
kotimaisen metsäsuhdanteen hyvälle
jatkumiselle, Luken mukaan kuitenkin
aiheuttavat muun muassa mahdollisten
kauppapakotteiden toteutuminen,
Brexit-neuvotteluiden tulokset sekä Italian
velkaongelmien ja poliittisen kriisin
vaikutusten laajeneminen euroalueelle.
Sahatavaran vien vetää
määrällises, mua ei
hinnallises
Luken ennusteen toteutuessa vuodesta
2018 on tulossa yhdeksäs perättäinen
8
Suomen sahatavaran viennin kasvuvuosi.
Vuonna 2017 sahatavaran vienti kasvoi
kahdeksan prosenttia, mikä suurelta
osin johtui Kiinaan suuntautuneen viennin
kehityksestä. Sahatavaraa vietiin Kiinaan
runsaat 1,7 miljoonaa kuutiometriä
ja kasvua vuodesta 2016 kertyi vajaat
70 prosenttia. Samalla Kiina nousi Suomen
sahateollisuuden ylivoimaisesti tärkeimmäksi
viennin kohdemaaksi. Mäntysahatavaran
vientiä pystyttiin suuntaamaan
epävarmuuksien vaivaamasta
Pohjois-Afrikasta Kiinan markkinoille.
Tämä näkyi mäntysahatavaran viennin
liki kolminkertaistumisena Kiinaan vuoteen
2016 verrattuna. Kuusisahatavara
säilytti kuitenkin hallitsevan asemansa
sahatavaran Kiinan viennissä yli 70 prosentin
osuudellaan.
Kiinan viennin kiihkeää kasvua on seurannut
tasaantuminen. Kuluvan vuoden
tammi-maaliskuun vientitilastojen
perusteella kuusi- ja mäntysahatavaran
vienti Kiinaan kasvoi neljä prosenttia viime
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Tasaantumisen ennakoidaan
kuitenkin jäävän väliaikaiseksi ja sen
taustalla on kiinalaisten sahatavaran tuojien
tarve purkaa suuriksi kasvaneita varastojaan.
Kiinan viennin notkahdusta on
osaksi paikannut viennin kasvu Japaniin,
jonne sekä kuusi- että mäntysahatavaran
vienti on kasvanut. Lisäksi mäntysahatavaran
vienti Pohjois-Afrikkaan on lisääntynyt
alkuvuonna 2018 voimakkaasti.
Mänty- ja kuusisahatavaran hintakehitykset
alkoivat eriytyä vuonna 2016 ja
vuoden 2017 alkupuoliskolla mäntysahatavaran
keskimääräinen vientihinta
oli jo liki 20 euroa kuutiomeriä kohden
kuusisahatavaran vientihintaa alempi.
Taustalla oli osittain männyn tarjonnan
runsaus ja kilpailun kireys Euroopassa
mutta erityisesti ongelmat Pohjois-Afrikan
markkinoilla. Yleinen poliittinen
epävarmuus ja öljyn hinnan lasku ovat
näkyneet muun muassa valuuttojen devalvoitumisena
ja pohjoisafrikkalaisten
sahatavaran tuojien maksuvalmiusongelmina,
mikä on heijastunut sahatavaran
hintaan ja vientimahdollisuuksiin
alueelle.
Oma lukunsa olivat Algerian huhtikuussa
2017 asettamat tuontilisenssit, jotka
käytännössä katkaisivat sahatavaran
viennin maahan kuukausiksi. Pohjois-
Afrikan markkinoiden tilanne alkoi kuitenkin
koheta vuoden 2017 lopulla, ja
myönteinen kehitys on jatkunut kuluvana
vuonna. Mäntysahatavaran vientimäärä
Egyptiin, joka on Kiinan merkityksen
kasvusta huolimatta säilynyt suomalaisen
mäntysahatavaran suurimpana
viennin kohdemaana, on alkuvuonna
kasvanut noin viidenneksen viime vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Samaan aikaan mäntysahatavaran
hinta Egyptin viennissä oli kohonnut yli
neljänneksen. Myös vienti Algeriaan on
normalisoitumassa.
Pitkälti Pohjois-Afrikan markkinatilanteen
parantumisesta johtuen mäntysahatavaran
keskimääräinen vientihinta
alkoi nousta vuoden 2017 loppupuoliskolla
ja myönteinen kehitys on jatkunut
kuluvana vuonna. Mäntysahatavaran
vientihinta on alkuvuonna 2018 noussut
Pohjois-Afrikan lisäksi myös muilla
tärkeillä vientimarkkinoilla, kuten Kiinassa
(+11 %), Japanissa (+8 %) ja Britanniassa
(+8). Myös kuusisahatavaran
keskimääräinen vientihinta on kohonnut
niin Euroopan markkinoilla kuin Japanissa,
mutta mäntysahatavaran vientihintaa
hitaammin, minkä seurauksena kuusi-
ja mäntysahatavaran keskimääräisten
vientihintojen ero oli maaliskuussa supistunut
neljään euroon kuutiomeriltä.
Koko vuoden 2018 osalta Luke ennustaa
sahatavaran keskimääräisen vientihinnan
kohoavan neljä prosenttia korkeammalle
kuin vuonna 2017.
Ruotsin kruunun devalvoituminen vaikeuttaa
merkittävästi suomalaisten sahatavaran
tuottajien hintakilpailukykyä
läntiseen naapurimaahan verrattuna.
Sahatavaran tuottajien näkökulmasta
myönteinen seikka on sahatavaravarastojen
supistuminen aikaisempiin vuosiin
verrattuna.
Sahatavaran kulutus komaassa
junnaa paikallaan
Vuonna 2017 Suomen sahatavaran tuotanto
oli 11,7 miljoonaa kuutiometriä
ja kasvua edellisvuodesta kertyi kolme
prosenttia. Sahatavaran vienti kasvoi
tuotantoa nopeammin, ja sahatavaran
kotimaan kulutuksen osuus tuotannosta
supistui jälleen. Sahatavaran kulutus kotimaassa
on jo vuosia ollut alhaisella tasolla,
eikä rakentamisen huippusuhdanne
ole juurikaan heijastunut kotimaan
kulutukseen. Syynä on ollut omakotirakentamisen
vähäisyys. Rakennusteollisuus
RT kuitenkin ennustaa omakotirakentamisen
kääntyvän kuluvana vuonna
vihdoin kasvuun, mikä lisäisi sahatavaran
kysyntää kotimaassa.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella
lankun tuotanto oli prosentin
viime vuotta perässä. Koko vuoden 2018
osalta sahatavaran tuotannon Luke ennustaa
kuitenkin kasvavan 12,2 miljoonaan
kuutiometriin. Kasvua tukee Kiinan
viennin paluu notkahduksesta kasvuuralle
samalla, kun vienti vetää muilla
markkinoilla ja kotimaan kysyntään ennustetaan
vihdoin piristymistä.
Puukauppa käy – huomio
kuitupuun kilpailutukseen
Kotimaan puumarkkinoilla on alkuvuonna
ollut reipas tahti. Markkinahakkuita
ja puukauppaa on tehty vilkkaasti. Uusien
investointien ja puun tuonnin supistumisen
seurauksena kotimaista puuta
käytetään enemmän kuin koskaan. Viime
vuoden runsaiden sateiden jälkeen
tämän kevään puun korjuuolosuhteet
ovat olleet erinomaiset.
Markkinahakkuut nousevat Luken ennusteessa
tänä vuonna jälleen uuteen
ennätykseen, kun sahatavaran, sellun ja
kartongin tuotannot kasvavat. Kotimaan
puun kysynnän kasvu nostaa Luken ennusteessa
havutukki- ja -kuitupuiden
keskikantohintoja 5–6 prosenttia vuodesta
2017.
Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan
tällä hetkellä on hyvin kysyntää kaikille
puutavaralajeille. Nykyisessä puumarkkina-
ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa
puukaupan onnistumisen
kannalta on erittäin tärkeä valvoa,
että korjuussa arvokasta tukkia ei katkota
kuiduksi. Runkojen katkonnassa eri
puutavaralajeihin on isoja, markkinatilanteesta
johtuvia, eroja ostajien ja leimikkotyyppien
välillä.
Massa- ja paperiteollisuuden erinomainen
kannattavuus pitää hyödyntää kuitupuukauppojen
kilpailutuksessa, eikä
toimitussopimuksia nousevassa markkinatilanteessa
kannata edelleenkään solmia
liian pitkiksi. Erilaisten tilastoimattomien
hinta- ja määrälisien sekä kirjavien
puutavaralajien hinnoittelukäytäntöjen
yleistyminen heikentävät julkisten
hintatilastojen hyödynnettävyyttä.
Ajantasaisin ja paikallisin puumarkkinatieto
löytyy aina paikallisista metsänhoitoyhdistyksistä,
mistä metsänomistajille
on luontevasti tarjolla kaikki puukaupan
tekemiseen liittyvät asiantuntijapalvelut.
Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö, MTK ry
9
Sahayrittäjien opintomatka
Espanjaan 26.-30.9.2018
Lähde mukaan kiinnostavalle matkalle Espanjan
Barcelonaan, Palamosiin ja Gironaan.
Matkalla tutustumme paikallisiin saha- ja
puualan yrityksiin sekä historialliseen Gironan
kaupunkiin. Meillä on myös varattuna koko
päivä aikaa nauttia Palamosin hiekkarannoista,
nähtävyyksistä ja ostosmahdollisuuksista.
Lennot Finnair
26.9.2018 AY1653 Helsinki klo 17:25 – Barcelona klo 20:25
30.9.2018 AY1654 Barcelona klo 10:15 – Helsinki klo 15:05
ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta
Majoitus
26.-27.9 Hotel Montblanc 3*, Via Laietana, 61 08003 Barcelona
www.hcchotels.com/hoteles-hcc/hcc-montblanc
27.-30.9. Hotel Trias 3*, Passeig del Mar, s/n, 17230 Palamós
(Girona), www.hoteltrias.com
ALUSTAVA MATKAOHJELMA
26.9. Keskiviikko
Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla 2 tuntia
ennen lennon lähtöä. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen
jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille. Finnairin
lento Barcelonaan lähtee kello 17.25, minne saapuminen
kello 20.25. Lentoaseman tuloaulassa tapaaminen suomalaisen
paikallisoppaan kanssa. Ajo Barcelonan keskustaan,
missä majoittuminen hotellin.
27.9. Torstai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus kello 9.00
hotellilta.
Päivän ensimmäinen vierailukohde on vuonna 1972
perustettu perheyritys, jolla on saha ja varastotoimintaa
www.maderaspabloarroyo.com/. Yrityksen toiminnan
esittely. Vierailun jälkeen jatketaan Carelian Wood
yritykseen, joka on puutavaratuotteiden välittäjä. Yritys
on erikoistunut suomalaiseen puutavaraan www.carelianwood.com.
Vierailun jälkeen omatoiminen lounas Barcelonassa
noin kello 13.30.
Lounaan jälkeen suunnataan bussi kohti Palamosta,
minne noin 120 km ajomatka. Saapuminen Palamokseen
missä majoittuminen hotelliin. Iltaohjelma vapaa.
10
28.9. Perjantai
Aamiainen hotellissa. Lähtö hotellilta kello 10.00 yritysvierailulle.
Tämä yritys on erikoistunut yli 40 vuoden ajan sahaukseen,
myyntiin ja mm. kuormalavojen valmistukseen
www.serrerias-garolera.com. Tutustuminen yrityksen
toimintaan.
Vierailun jälkeen suunnataan Gironan kaupunkiin. Tämän
vanhan kaupungin juuret ulottuvat vuoteen 300 asti.
Sijaintinsa vuoksi kaupunki on käynyt läpi monet sodat ja
valloitusyritykset. Tänä päivänä Girona on tärkeä kaupan
ja varsinkin kulttuurin keskus. Teemme kävelyn vanhoja
kujia pitkin Gironan vanhan kaupungin kortteleissa ja kuulemme
kaupungin historiasta nykypäivää unohtamatta.
Kävelykierroksen jälkeen aikaa nauttia omatoiminen
lounas. Noin kello 16.00 lähtö takaisin Palamokseen, missä
majoittuminen. Iltaohjelma vapaa.
29.9.Lauantai
Aamiainen hotellissa. Tämä päivä varattu omatoimiseen
kaupunkiin tutustumiseen.
30.9. Sunnuntai
Aamiainen hotellissa. Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista
kello 6.00 Barcelonan lentoasemalle. Finnairin vuoro
AY1654 lähtee kello 10.15 kohti Helsinkiä, minne saapuminen
kello 15.05
ILMOITTAUTUMISET:
16.7. mennessä osoitteeseen: info@sahayrittajat.fi,
jolloin maksetaan puolet (475 €) matkan hinnasta
Suomen Sahayrittäjien tilille FI88 4108 0010 3563 61
loput matkan hinnasta maksetaan 31.8. mennessä.
Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:
• nimi
• syntymäaika
• osoite
• sähköposti
• puhelinnumero
• ammatti (vierailuja varten)
Matkan hinta
950 €/henkilö kun vähintään 30 lähtijää
(matka peruuntuu, jos ei riittävästi lähtijöitä)
Matkan hintaan sisältyy
• Finnairin menopaluu reittilennot Helsinki – Barcelona
– Helsinki turistiluokassa matkustajamaksut ja
lentokenttäverot
• matkatavarat lennolla (1x käsimatkatavara max 8kg,
1x ruumaan menevä matkatavara max 23kg)
• bussikuljetukset ohjelman mukaisesti
• majoitus, jaetussa kahden hengen huoneessa, keskitason
hotelleissa aamiaiset hotelleissa
• ohjelmassa mainitut tai niitä vastaavat ammattivierailut
ja turistikohteet
• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen
Barcelonan lentoasemalta (opas ei käytettävissä
29.9. kun omatoimipäivä).
Matkan hintaan ei sisälly
• majoittuminen yhden hengen huoneessa, lisämaksu
on 250 € / henkilö ateriat ja ruokajuomat
• matkavakuutus, jonka ottamista suosittelemme
• kotimaan liityntälennot, lisämaksu
Hyvä tietää
Suomen kansalainen tarvitsee Espanjaan matkustusasiakirjaksi
voimassaolevan passin tai virallisen EU-standardin
mukaisen henkilökortin.
Yritysvierailuja varten tarvitaan seuraavat tiedot, jo
varausvaiheessa
• vierailuille osallistuvien nimi sekä työnimike
• vierailijan ikä
• aiheet, joista toivotaan erityisesti esittelyt
11
Sääön asiamies Esko Kolli, taustalla Sääön perustaja Eino Kollin muotokuva.
Teollisuusneuvos Eino Kolli
– Vierumäen patruuna
Karjalankannaksen Käkisalmella vuonna 1925 syntyneen Eino
Kollin elämä oli vaiherikas he alusta alkaen. Nuoruusaika
Karjalankannaksella jäi kesken, kun Einon oli lähdeävä muiden
nuorten tapaan puolustamaan itsenäistä Suomea. Sotavuodet
veivät Einon perheä evakkoon. Sotareissun jälkeen elämäntyönsä
Eino Kolli teki Vierumäellä, jonne hänen perheensä oli
evakkomatkansa pääänyt.
Monen muun suomalaisen
nuoren miehen tapaan
myös Eino Kolli
joutui käymään varsinaisen
asepalveluksen heti sodan päätyttyä.
Armeijan jälkeen hänen kiinnos-
12
tuksensa kasvoi vahvasti metsäpuolen
suuntaan. Lammin Evolta valmistututtuaan
tuore metsäteknikko ei kauaa aikaillut,
vaan perusti ensimmäisen yrityksensä,
jonka nimeksi tuli Valkopuu.
Ratapölkkyjä, pylväitä ja määrämittaan
sahattuja tuotteita vietiin kotimarkkinoiden
lisäksi muun muassa Irlantiin,
Englantiin ja Puolaan. Tuoreen yrityksen
yhteistyökumppanina toimi Rihun saha.
Sotakorvausten maksamiseen Valkopuu-yhtiö
osallistui merkittävästi omalla
panoksellaan toimittamalla muun muassa
laivojen raaka-ainetta.
Vierumäen Teollisuus Oy Kollin
omistukseen
Oman sahan hankinta oli kytenyt Eino
Kollin ajatuksissa jo pidemmän aikaa.
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on merkittävä tekijä suomalaisen
tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittajana. Säätiö jakaa vuosittain
pääomansa tuotosta merkittävän osan yleishyödyllisiin
tarkoituksiin. Marjatta ja Eino Kollin säätiö on jakanut apurahoja,
lahjoituksia ja avustuksia yhteensä yli 10 miljoonaa euroa.
Oman roolinsa säätiö näkee maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen
liittyvän tutkimuksen sekä kehitystyön mahdollistajana.
Haasteena on ruokkia nimenomaan sellaista kehitystä,
jolla olisi elinympäristömme kannalta positiivista vaikutusta
pitkällä tähtäimellä.
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on Säätiöiden ja Rahastojen neuvottelukunta
ry:n jäsen. Säätiö noudattaa ”Säätiön hyvä hallinto”
-ohjetta.
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on perustettu 1991. Perustajien
juuret ovat vahvasti metsä- ja puunjalostusteollisuudessa. Pitkän
elämäntyön tuloksena syntyi Vierumäen Teollisuus – yksi
maan merkittävimmistä saha- ja puunjalostusyrityksistä.
Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnettiin vahvana johtajana ja sitkeänä
innovaattorina, joka perussahatoiminnan lisäksi laajensi
yrityksen toimintaa jo varhaisessa vaiheessa myös jatkojalostuksen
puolelle. Vierumäen Teollisuus saavutti merkittävän
aseman muun muassa kyllästetyn puun ja liimapuupalkkien
tuottajana ja kehittäjänä.
Kollin perhe luopui yhtiön omistuksesta 1990. Nykyisin yritys
tunnetaan nimellä Versowood.
Uusia avustushakemuksia otetaan vastaan jatkuvas, muistuaa
Sääön asiamies Esko Kolli
Lähde: www.kollinsaatio.com
1950-luvun alkupuolella Vierumäen
Teollisuus Oy:n muut osakkaat myivät
osuutensa Eino Kollille. Mainittakoon,
että myyjien puolella oli tuolloin myös
Sirkku Varpan isä, toinen yrityksen perustajista,
Viljam Partanen.
Eino Kollin vahva ja määrätietoinen kehitystyö
vei nopeassa tahdissa yritystä
eteenpäin, vaikkakin uuden yrittäjän intoa
alussa lamaannutti sahan tulipalo.
Innovaatiot, sekä panostus tuotekehitykseen
olivat eväät menestyksekkäälle
tulevaisuudelle.
Pelkästään raakaan sahatavaran ei Vierumäellä
tyydytty. Tuotteita jatkojalostettiin
liimapuun, pylväiden ja kyllästetyn
sahatavaran markkinoille.
Vuosikymmenten kasvutarina
Kansantalouden tunnusluvut eivät ole
historian saatossa koskaan olleet tasaisia.
Näihin yrityselämän reaaliteetteihin
joutui sopeutumaan myös Eino Kollin
yritys. Nousukausien aikana yritykseen
hankittu pääoma vapautettiin lama-ai-
koina kehityshankkeisiin ja näin mahdollistettiin
seuraavan nousukauden ”iskukyky”
kiristyvillä markkinoilla. Vientitoiminnan
merkitys oli suuri. Parhaimmillaan
vientimaita oli jopa 23 ja vientituotteista
tärkeimpiä olivat määrämittainen
sahatavara ja kyllästetyt pylväät.
Vierumäen Teollisuus Oy työllisti Eino
Kollin yrittäjäuran aikana parhaimmillaan
yli 600 henkilöä. Kertaakaan yhtiön
historiassa ei turvauduttu lomautuksiin,
olipa käynnissä millainen lama-aika
tahansa.
Eino Kollin perhe myi omistuksensa kokonaisuudessaan
vuonna 1990 Kopran
perheelle ja yrityksen nimi muuttui Versowoodiksi.
Eino Kollin oli aika siirtyä
eläkkeelle ja jatkaa luottamustehtävien
hoitoa muun muassa pankkien hallintoelimissä.
Sääön toiminnalla perinteitä
siirtyy seuraaville sukupolville
Eino Kollilla oli vahva usko suomalaiseen
maaseutuun ja varsinkin metsään. Tätä
perintöä vaalimaan perustettiin vuonna
1991 Marjatta ja Eino Kollin Säätiö.
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea
tieteellistä sekä soveltavaa tutkimusta
pääasiassa maatalouden, rakentamisen
ja erityisesti haja-asutusalueiden
kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.
Eino Kolli toimi aktiivisesti säätiön
hallituksessa aivan viimeisiin vuosiinsa
saakka. Hän menehtyi 90-vuotiaana
17.7.2016.
Säätiön asiamiehenä on alusta alkaen
toiminut Eino Kollin veljenpoika Esko
Kolli. Marjatta ja Eino Kollin Säätiö on
jakanut varoja tähän päivään mennessä
jo yli 10 miljoonaa euroa.
Suomen Sahayrittäjät ry sai tukea
säätiöltä viime vuonna LÄHIPUU®tuotemerkin
kehittämiseen ja markkinointiin.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
13
MetsäHuuto-hankkeella
edistetään erikoispuiden
digitaalista kauppaa
14
Metsänomistajat ovat pystyneet kilpailuamaan itse tai
väliäjänsä avustuksella puukaupat digitaalises ostajien
kesken Kuuo.fi-palvelun kaua reilun vuoden ajan. Puun
ostajien ja myyjien yhteistyöllä kehitey neutraali puukaupan
kilpailuamisen palvelu on oteu toimijoiden kesken hyvin
vastaan, mua kehiteävääkin riiää. ”MetsäHuuto”-
hankkeessa on lähdey kehiämään puukaupan digitaalisia
palveluita yhteistyössä toimijoiden kanssa paikallisten erikois- ja
energiapuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi enstä
paremmin.
MetsäHuuto-hankkeessa
selvitetään, kuinka puukaupan
digitaalisia palveluita
voitaisiin kehittää
etenkin pienehköjen puuerien kaupassa.
Toimenpiteiden tarkoituksena on
edistää sellaisten erikoispuuerien saatavuutta,
joilla olisi lisäarvoa sekä puun
myyjille että niiden ostajille. Puhuttaessa
puukaupan pienemmistä eristä, tarkoitetaan
piensahojen, höyläämöiden
sekä puusepänteollisuuden käyttämiä
puutavaralajeja.
Erikoispuu voidaan jakaa dimensioiden
ja puulajien suhteen. Erikoispuudimensioita
ovat muun muassa erikoistyvitukit,
pylväät, parrut ja pikkutukit. Erikoispuulajeja
taas kaikki normaalisti vähemmän
hyödynnetyt lajit kuten haapatukit,
lehtikuuset, visakoivut, pihlajat ynnä
muut. Lisäksi energiapuuerillä on jo vakiintunutta
paikallista merkitystä lämpöja
voimalaitosten raaka-aineena. Näiden
puuerien lisääminen digitaalisiin metsäja
puukauppapalveluihin voisi avata paremmat
mahdollisuudet myös niiden
hyödyntämiselle.
Digitaalisten metsä- ja puukauppapalveluiden
käyttäjille on tekeillä asiakaskysely,
jossa selvitetään niin puun myyjien,
ostajien kuin välittäjienkin kiinnostusta
ja tyytyväisyyttä digitaalisiin puukauppapalveluihin
sekä ajatuksia niiden
edelleen kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa
hyödynnetään avoimia metsien
laserkeilausaineistoja toteuttaen puun
paikallisia saatavuuslaskentoja. Laserkeilausaineistot
ovat avanneet mahdollisuudet
metsävarojen tarkkojen sovellusten
toteuttamiseksi, sillä lähes kaikki
Suomen metsien puut ovat näin vähintään
kertaalleen mitattu.
Hankkeessa tarkastellaan muutamia kehittämisideoita,
kuten esimerkiksi netin
huutokauppakäytäntöjen soveltamista
puukaupassa sekä paikallisten puunkäyttökohteiden
lisäämistä palveluiden
karttanäkymiin. Tällaiset lisäpalvelut ja
-ominaisuudet voisivat mahdollistaa
puun aiempaa joustavampaa markkinointia
ostajien ja myyjien näkökulmasta.
Tällöin myyjät voisivat saada puusta
parempaa hintaa ja ostajat haluamaansa
raaka-ainetta läheltä käyttöpaikkoja.
Erityisesti erikois- ja energiapuukaupan
kehittämiseksi olisi hyvä olla alueellisille
markkinoille sopivia sovelluksia. Uusia
puukauppatapoja kannattaa kuitenkin
tutkia ja kehittää asiakaslähtöisesti
ennen kuin niitä otetaan laajamittaiseen
käyttöön.
MetsäHuuto-hanketta koordinoi Lappeenrannan
teknillisen yliopiston (LUT)
Bioenergian laboratorio Mikkelissä, joka
on erikoistunut metsäbiomassan toimitusketjujen
tutkimiseen ja kehittämiseen.
Hanke toteutetaan pääosin tämän
vuoden aikana. Rahoituksen hanke saa
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)
kansallisesta määrärahasta Etelä-Savon
maakuntaliiton kautta. Etelä-Savo on
Suomen suurin puumarkkina-alue, joten
digitaalisten puukauppapalveluiden
kehittäminenkin alueella on luontevaa.
Lisäksi hankkeella halutaan tukea erityisesti
paikallisten erikoispuunkäyttäjien
elinkeinotoiminnan edellytyksiä.
Kalle Karttunen, projektipäällikkö, Lappeenrannan
teknillinen yliopisto (LUT), puh.
044 373 9377
Suomen Sahayrittäjät ry mukana kehittämässä pienten
erikoispuuerien kauppapaikkaa
Puuta on varsinkin viime aikoina liikuteltu melkoisen
vilkkaasti metsästä sahoille. Kantohintojen kohoaminen
on saanut liikkeelle myös vähemmän talousmetsiensä
suuntaan tähyävät metsänomistajat. Hyvä niin, mutta
järkevä metsänhoito edellyttää myös metsänhoitoa silloinkin,
kun hinnat eivät ole ”tapissaan”. Pelkästään tukkipuun
huippuhinnan perässä kulkijoilla saattaa jäädä
tekemättä jokunen harvennusleimikkokin. Toivottavasti
tulevaisuudessa häämöttävät biotehdasinvestoinnit lisäävät
painetta tukin hinnasta myös kuitupuun hinnankorotuksien
suuntaan. Oikeaan aikaan tehdyllä harvennuksella
varmistetaan se, että tulevaisuudessakin riittää
sahalle laadukasta raaka-ainetta.
Suomen Sahayrittäjät ry on mukana hankkeen ohjausryhmässä
rakentamassa kauppapaikkaa juuri näille erikoispuuerille.
Mielenkiinnolla kuuntelemme myös jäsenkunnan
kommentteja asiasta.
Ole yhteydessä info@sahayrittajat.fi
tai soita 040 821 8238.
Timo Ripatti
MetsäHuuto-hanke on mahdollistamassa meille sahureille
ja höyläreille tärkeän kauppapaikan kuutio.fi-sivustolle.
Yhdistyksemme jäsenkunnasta varmasti moni
haluaa jatkojalostaa laadukasta erikoispuuta, joka nykyisellään
saattaa mennä sellukattilaan tai pahimmillaan
jopa hakkeeksi.
Metsänomistaja ei välttämättä ole tiennyt tai ostaja ei
ole metsäomistajaa informoinut mahdollisista erikoispuista
metsässään. Näiden erikoispuiden (pikkutukit,
erikoistyvet, haavat, lepät, lehtikuuset, pihlajat…) löytyminen
ja tehokas käyttö tuo parhaassa tapauksessa
taloudellista hyvinvointia – niin metsänomistajalle kuin
jatkojalostajallekin.
15
Puurakentamisvaihtoehtojen
huomioiminen tarvitsee tuekseen lain
Julkinen rakentaminen maassamme tapahtuu
pitkälti perinteisten suunnittelijoiden
toimesta perinteisillä ratkaisuilla
ja materiaaleilla. Vaikka metsämme
tuottavat huippulaadukasta sahatavaraa,
monesti puumateriaali jää kuitenkin
julkisissa rakennushankkeissa huomiotta.
Toki poikkeuksiakin on viime aikoina
jo nähtävillä. Puurakenteiset koulut
ja päiväkodit muun muassa Pudasjärvellä
ja Kuhmossa ovat saaneet kaikilta
käyttäjiltään hyvää palautetta virikkeellisestä
ympäristöstä ja ennen kaikkea terveellisestä
sisäilmastaan.
Ehdotamme, että julkisissa rakennushankkeissa
(valtio ja kunta) olisi aina selvitettävä
myös puurakentamisen vaihtoehto.
Tästä pitäisi tehdä valtioneuvoston
periaatepäätös, joka sitoisi kunnat
ja valtion aina selvittämään myös puurakentamisen
edellytykset rakennushankkeissa.
Suomen metsien kestävää
hyötykäyöä voitaisiin lisätä
puurakentamisen avulla
Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes
110 milj. m 3 runkopuuta, josta viime
vuosina on hyödynnetty noin 60–65
prosenttia. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä
voitaisiin merkittävästi lisätä
(noin 20 milj. m 3 /v.) muun muassa bioenergialähteenä,
rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa
ja erilaisissa biojalosteissa.
Suomen sahatavaran kulutuksesta
noin neljä viidesosaa käytetään tavalla
tai toisella rakentamiseen.
Suomen vapaa-ajan rakennuksista lähes
99 prosenttia on puurakenteisia. Pientaloista
yli kahdeksan kymmenestä saa
puurungon ja noin kolme neljäsosaa
puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista
valitsee hirsitalon.
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet
Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa,
julkisessa rakentamisessa,
hallimaisissa rakennuksissa, silloissa,
piha- ja ympäristörakentamisessa
sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa,
lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Puurakentaminen osana
ilmastomuutoksen torjuntaa
Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia
mahdollisuuksia maailmanlaajuisten
ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten
merkitysten kasvaessa. Globaalisti
tulisi yhä enemmän suosia ekologisia,
vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja
ja raaka-aineita. Puurakentaminen
on tärkeä osa biotaloutta. Suomen biotalouden
arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.
Suomen ympäristöministeriön tavoitteena
on, että rakennusten hiilijalanjälki
otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä
2020-luvun puoliväliin mennessä.
On nähtävissä, että kotimaisena,
paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä
energialähteenä ja
rakennusmateriaalina puu tulee olemaan
tässä suhteessa yhä halutumpi
raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on
viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa
muun muassa asuinpuukerrostalojen
osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.
Palomääräysten muutokset ovat myös
helpottaneet puurakentamista. Tämän
vuoden (2018) alusta alkaen puusta on
mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen
saakka asuin- ja työpaikkarakennusten
lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia
sekä 4-kerrokseen saakka myös
kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi
kouluja ja liikerakennuksia.
Puurakentamisen
huomioimiseksi tarvitaan laki
Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja
mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta
Suomessa, erityisesti suuremman
mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä
syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa
rakentamishankkeissa ei tutkita
puurakentamismahdollisuutta, vaan se
usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa
puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen
ja virheelliseen tietoon
ja näkemykseen perustuen. Puurakentamisen
huomioimiseksi tarvittaisiin laki,
jossa ei esitettäisi pakkoa eikä perusteetonta
suosimista puurakentamiselle,
vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä
myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin
jokaisen julkisen rakentamishankkeen
tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori,
Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin
laboratorio
Timo Ripatti, Suomen Sahayrittäjät ry, pj.
Anne Kalmari, Kansanedustaja, Maa- ja metsätalousvaliokunnan
pj.
Petri Heino, Puurakentamisen ohjelmapäällikkö,
Ympäristöministeriö
16
www.finnmetko.fi
8
Jämsä 30.8.-1.9.
Järjestyksessä 17. FinnMETKO - näyttely
toteutetaan 30.8. – 1.9.2018 Jämsässä,
GRADIAN, Jämsän kaupungin ja
yksityisten maanomistajien maa-alueilla.
Vuoden 2016 näyttely kokosi Jämsän
Myllymäkeen yli 35 000 ammattivierasta
ja yli 400 näytteilleasettajaa.
17
JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
Metsä-Tappura Oy
Nurkkilantie 76
37500 LEMPÄÄLÄ
Tukkisirkkeli kiinteä, kuivaamo, höyläämö,
erikoispuut+puusepäntyöt
Karosen Saha
Värjärintie 7
32440 Alastaro
www.karosensaha.fi
info@karosensaha.fi
puh: 0500-606 130
Hirsimökit, saunat, laavut, höyläys
Suomen Sahayriäjät ry:n pankkiyhteys
on muuunut vuodenvaihteessa
Uusi linumeromme Oma Säästöpankissa
FI88 4108 0010 3563 61
Suomen Sahayrittäjien jäsen!!!
Tarkasta omat yhteystietosi nettisivuiltamme
www.sahayrittajat.fi/jasenyritykset
Viikoittain saamme yhteydenottoja ympäri Suomen, joissa
tiedustellaan paikallista saha-alan toimijaa. Huolehdi siis,
että tietosi ovat oikeassa kategoriassa ja ajantasaiset.
Muutoksista voi ilmoittaa s-postilla info@sahayrittajat.fi
Kutsuttuna Eduskuntaan
Suomen Sahayriäjät ry
sai kutsun kesäkuun alussa
tulla kertomaan Eduskunnan
maa-ja metsätalousvaliokunnalle
LÄHIPUU®
-tuotemerkistä. Samalla
kerroimme aloieestamme
saada voimaan laki, jossa
julkisessa rakentamisessa
aina selviteäisiin myös
puurakentamisen vaihtoehto.
Ilo oli todeta, eä molemmat
ajamamme asiat
saivat eriäin myönteisen
vastaanoton. Kuvassa oikealla
ympäristöministeriön
puurakentamisen ohjelmajohtaja
Petri Heino ja
vasemmalla Suomen Sahayriäjien
pj. Timo Ripa.
18
LYHYET
Wood-Mizer osti 4-kutterihöylien, höylien ja niihin liittyvien
puuntyöstökoneiden tökoneiden ruotsalaisen valmistustehtaan
Suositut MOReTENs AB:n puuntyöstökoneet
ovat t nyt saatavana
Wood-Mizerin maailmanlaajuisen ailmanlaajuisen jakeluverkoston
kautta.
Wood-Mizer on ostanut ruotsalaisen
yrityksen, MOReTENs AB:n, ja lisännyt
siten täyden valikoiman suosittuja
4-kutterihöyliä, paneeli- ja listahöyliä,
pöytäsahoja, alajyrsimiä, oiko/tasohöy-
liä ja CNC-jyrsimiä Wood-Mizerin maailmanlaajuisesti
saatavana atavana olevaan tuo-
tevalikoimaan.
Vuonna 1980 perustettu MOReTENs
suunnittelee ja valmistaa suosittuja
puuntyöstökoneita, joihin kuuluvat
4-kutterihöylät, joissa on yhdistetty taso-
ja muotohöyläys, alajyrsimet ja puusepänverstaan
pöytäsaha. Sen lisäksi
MOReTENs toimittaa huippulaatuisia
CNC-ohjattuja jyrsinkoneita ja koneita
hirsirakentamiseen.
Viimeisin MOReTENsin yrityskauppa
perustuu Wood-Mizerin asemaan kapeateräisten
vannesahojen maailmanlaajuisena
valmistajana ja toimittajana.
Nyt se tarjoaa täyden valikoiman laitteita,
jotka voivat saumattomasti muuttaa
tukit kuivatuksi puutavaraksi ja lopuksi
valmiiksi puutuotteiksi – kaiken taustalla
on Wood-Mizerin asiantuntemus ja
sitoumus ensiluokkaiseen asiakaspalveluun.
OKRA-2018
maatalousnäyely
4.–7.7.2018
Oripään lentokenä
Suomen Sahayriäjät ry ja useat laitevalmistajat
ovat tulevana kesänä isos näkyvillä OKRAnäyelyssä.
Löydät kaiki alan toimijat käteväs
samalta näyelyalueelta.
Nähdään!
Onko
ulkomaankaupan
riskit hallinnassa?
Oma Säästöpankista saat kattavat tuontija
vientiasiakkaan palvelut. Trade Finance
-tuotteillamme voit suojautua sekä kaupallisilta
että sopimuskumppanin maantieteellisiltä riskeiltä.
Varaa aika tapaamiseen tyytyväisten yrittäjien
suomalaiseen pankkiin omasp.fi.
19
®
Mitä yhteistä on
pulkalla ja metsolla?
Molemmat sahaavat Laitilassa valmistetulla
Slidetec kenttäsirkkelillä.
Teollisuustie 3, 23800 Laitila
Mikko 0400 821 014
Taina 0400 975 999
Change language