23.11.2018 Views

ESPOOLEHTI 4/2018

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

4

2018

TIETEEN, TAITEEN JA

BISNEKSEN OTANIEMI

NUUKSIO VALMIS-

TAUTUU JOULUUN

TIETOTURVA

OSAKSI OPINTOJA

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

Kauklahti

HYVÄ ASUA

JA ELÄÄ.

Tiiviistä

kyläyhteisöstään

tunnettu Kauklahti

palkittiin Vuoden

kaupunginosana.

SIVUT 18–19


MUN ESPOO

KOULUKAVERINA GEKKO

PAKSUHÄNTÄGEKKO LOLA köllöttelee Kaitaan koulun

7S-luokan tyttöjen käsivarsilla. Lola asuu koulun biologian-

ja maantiedonluokan terraariossa noin 30

vietnamilaisen sauvasirkan naapurina. Sirkat naamioituvat

omassa terraariossaan kiipeilypuunsa oksiksi.

Biologian- ja maantiedonopettaja Kukka Pohjanmies

hankki Lolan ja sirkat, kun oppilaat toivoivat koululle jotain

eläintä. Niitä voi pidellä tunnilla kädessä keskittymisen apuna,

samalla kun kirjoittaa toisella kädellä vaikkapa vihkoon.

– Kiltti ja rauhallinen eläin rauhoittaa levottoman

nuoren. Koululla käy myös opettajien omia koiria. Eläinten

avulla oppilaiden on usein helpompi esimerkiksi puhua aikuiselle

huolistaan.

Nykyään Kaitaan koulun oppilaat kertovat sujuvasti jo

gekon vaihtolämpöisyydestä ja sauvasirkkojen suvuttomasta

lisääntymisestä. Lola ja sirkat eivät allergisoi,

ja niiden hoitaminen opettaa vastuuntuntoa. Sirkkoja

on riittänyt lemmikeiksi myös oppilaiden

koteihin. Muuttamaan pääsivät muun muassa

Keke, Kiki ja Kuku. PIRITTA PORTHAN

TIMO PORTHAN

LOLA-GEKKO

KOULUTYTTÖJEN

HUOMION

KESKIPISTEENÄ.

2


SISÄLLYS 4/2018

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

4

2018

TÄSSÄ NUMEROSSA:

2 MUN ESPOO › Koulukaverina gekko

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Palkittu kulttuuritoiminta

7 PALVELUKSESSA › Uutta elinvoimaa

8 TEEMA › Otaniemen kasvutarina

12 AKTIIVINEN ESPOO › Talven menovinkit

15 OIVALLUS › Tietoturva osaksi opintoja

16 HELMI › Nuuksiossa valmistaudutaan jouluun

18 PALVELU › Kauklahden palkittu kylä

20 VI I ESBO › Esbo IF siktar mot nya mål

22 VAPAALLA › Espoo-ristikko

23 ESPOOLAINEN › Lasten kulttuurikeskus

KAUKLAHDEN

KYLÄ ON YKSI

ESPOON

VANHIMMISTA

ASUINALUEISTA.

8Otaniemessä

sijaitsee paitsi

valtava yliopistokampus,

myös

paljon liikeelämän

toimijoita.

’’

Ostoskeskus on syy tulla ja

hengittää kampusilmaa ilman,

että kukaan ihmettelee.

7 15 16

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

Ilmastotyötä tehdään

paikallisesti

ESPOO KUTSUTTIIN YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoiteohjelmaa

toteuttavaksi edelläkävijäkaupungiksi yhdessä Iso-

Britannian Cambridgen, Yhdysvaltain Palo Alton, Saksan Heidelbergin

ja Intian Noidan yliopistokaupunkien kanssa. Allekirjoitimme

sopimuksen ensimmäisenä kaupunkina maailmassa.

Kestävän kehityksen työ on tärkeä osa Espoo-tarinan toteuttamista.

Kehitämme uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja

yhdessä kumppaneiden kanssa niin, että voimme toimia kaupunkikehityksen,

ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä.

Espoo liittyi jo vuonna 2015 kestävän kehityksen ohjelmallaan ensimmäisenä

kaupunkina mukaan Suomen kestävän kehityksen

yhteiskuntasitoumukseen. Espoo on myös valittu kaksi kertaa

Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi

Kaupungeissa luodaan edellytykset kansalaisten sujuvalle

arjelle ja ilmastomyönteisille valinnoille muun

muassa liikkumisessa ja asumisessa. Ketterät kaupungit

ja kaupunkiseudut ovat maailmanlaajuisesti

avainasemassa kestävää tulevaisuutta rakennettaessa.

Tavoitteisiin voidaan päästä eri tavoin, mutta

ratkaisut tehdään paikallisesti. Espoo ja Helsingin

metropolialue ovat kansainvälisessä mittakaavassa

oiva testialue skaalautuville ratkaisuille

maailman ilkeisiin ongelmiin.

JUKKA MÄKELÄ

Espoon kaupunginjohtaja

Klimatarbete

utförs lokalt

ESBO BJÖDS in att bli en föregångarstad inom FN:s program för

hållbar utveckling Agenda 2030 tillsammans med universitetsstäderna

Cambridge i Storbritannien, Palo Alto i USA, Heidelberg i

Tyskland och Noida i Indien. Vi var den första staden i världen som

undertecknade avtalet.

Arbetet med hållbar utveckling är en viktig del av Berättelsen

om Esbo. Vi utvecklar nya lösningar inom smart och ren teknik tillsammans

med våra partner, så att vi kan vara föregångare inom

stadsutveckling, klimatarbete och cirkulär ekonomi. Redan 2015

var Esbo med sitt program för hållbar utveckling den första staden

som gick med i samhällsåtagandet för hållbar utveckling i Finland.

Esbo har även två gånger valts till Europas mest hållbara

stad.

Städerna skapar förutsättningar för en smidig vardag och

klimatvänliga val för invånarna bland annat när det gäller

transporter och boende. Smidiga städer och stadsregioner

är nyckeln till att bygga en hållbar framtid globalt. Målen

kan uppnås på olika sätt, men lösningarna görs lokalt. Esbo

och Helsingfors metropolområde är ett utmärkt testområde

på en internationell skala för skalbara lösningar på

svåra problem i världen.

JUKKA MÄKELÄ

Stadsdirektör i Esbo


Jokainen meistä

voi edistää rauhaa,

oivalsi nuori espoolainen

Lennonrauhanlähettiläs

Tiina Aalto.

#Ahtisaaripäivät

”Onnittelut #länsimetrolle

Vuoden

#projektiteko

-palkinnosta!

”Vapaa iltapäivä on

mahdollisuus tehdä

sitä, mikä sytyttää. Onni

löytyy arjesta. Tsekkaa

viisi keinoa parempaan

arkeen: espoo.fi/

hyvinvointi

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Timo Porthan ISSN 1798-8438

4


POIMINNAT

20 939

kävijää

vieraili Saaristomuseo Pentalassa 15.6.-12.9. välisenä aikana.

Saaristomuseo Pentala sijaitsee vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella,

Pentalan saaressa. Merellinen Espoo näyttää parhaat puolensa.

Saaristomuseossa tutustutaan saaristoelämän moniin puoliin asumisesta

ja työnteosta huvilaelämään ja vapaa-ajan viettoon. Saaristomuseo on

suljettu talvikaudeksi ja avaa ovensa jälleen ensi kesänä.

RAKENNUSLUVAT ALENNETTUUN HINTAAN

Espoo mukana palkitussa

tekstiilikuitujen kierrätyksessä

EUROOPAN ALUEIDEN ja kuntien teemaviikko, European Week

of Regions and Cities, kokoaa Brysseliin alue- ja kuntahallinnon

luottamustehtäviä hoitavat sekä asiantuntijat ja akateemisen yhteisön

edustajat keskustelemaan aluekehityksestä.

Teemaviikko huipentui RegioStars-kilpailun

palkintojen jakoon. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä

tavoittelevien hankkeiden katego-

LIUOKSEN RAAKA-

AINEENA KÄYTE- rian voitti VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteishanke

TÄÄN VANHOJA TeKiDe – Tekstiilikuitujen kierrätyksen demonstraatioalusta.

Hankkeessa on luotu teknologia,

LAKANOITA,

PYYHKEITÄ JA jolla jätetekstiilistä valmistetaan uutta tekstiilikuitua

ilman ympäristöä kuormittavia kemikaa-

JÄTEPAPERIA.

leja. Liuoksen raaka-aineena käytetään vanhoja

lakanoita, pyyhkeitä tai vaikkapa jätepaperia ja

kartonkia. Liuoksesta valmistetaan uutta kuitua, joka kehrätään

langaksi. Lopputuloksena syntyy viskoosin tyyppistä kangasta.

Prosessia on kehitetty Espoossa ja kaupunki on toiminut sen osarahoittajana.

AURAUSLUMET SÄILYTETTÄVÄ

OMALLA PIHALLA

KAUPUNKI HUOLEHTII yleiseen käyttöön luovutettujen katujen

ja jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta, mutta tontille

johtavan kulkutien auraus kuuluu tontinomistajalle tai haltijalle.

Samoin aurauksesta syntyvän aurausvallin poistaminen pihatien

suulta kuuluu asukkaille.

Lunta ei kuitenkaan saa kolata kadulle tai kaupungin puistoalueille,

vaan ylimääräisen lumen säilyttämiseen pitää löytää tila

omalta tontilta. Tarvittaessa ylimääräisen lumen voi kuljettaa

erikseen osoitetulle lumenvastaanottopaikalle.

JOS ENSI keväänä on suunnitteilla talonrakennus- tai laajennushanke, kannattaa

lupia hakea jo talven aikana. Rakennusvalvonta myöntää 20 prosentin alennuksen

1.11.2018-28.2.2019 välillä haetuista pientalojen rakentamista ja laajentamista

koskevista rakennuslupamaksuista.

Alennusta saa asuinrakennuskohtaisesta perusmaksusta sekä kokonaisalan mukaan

määräytyvästä lupamaksusta silloin, kun tontille rakennetaan samalla kertaa

enintään yksi omakotitalo tai paritalo. Alennus ei koske esimerkiksi talousrakennusten,

aitojen tai vastaavien työnjohtajien maksuosuutta.

Alennuksella kannustetaan pientalorakentajia hakemaan lupia jo ennen kevään

rakennussesonkia, jolloin lupakäsittelyt ruuhkaantuvat.

Kaikki saman katon alle

ESPOON KESKUKSEEN suunniteltu Espoolaistentalo tulee kokoamaan

saman katon alle niin kaupungin asiakaspalvelut, päätöksentekoelimet

kuin esimerkiksi kolmannen sektorin toimijatkin. Päätöksenteko halutaan

tuoda aidosti lähelle kaupunkilaisia.

– Espoolaistentalossa tulee toimimaan muissa kaupunkikeskuksissa

jo testatun palvelutorin kaltainen keskittymä. Kokoustiloja on tarkoitus

hyödyntää tehokkaasti; päivisin kaupungin työntekijät pitävät niissä

omat palaverinsa, illalla tiloja voivat hyödyntää muun muassa

seurat ja yhdistykset, Espoon keskuksen projektinjohtaja

Mikko Kivinen kertoo.

Espoolaistentalon on tarkoitus valmistua vuonna 2024.

Parhaillaan Espoon keskuksen aseman ympäristössä rakennetaan

uusia asuintaloja. Niiden alle jäänyt liityntäpysäköinti

on korvattu uudella, juna-aseman varteen sijoittuneilla

parkkialueilla, joista myös yhteydet asemalle ovat

aiempaa paremmat.

– Uusilta parkkialueilta löytyy myös sähköautoille latauspisteitä,

Kivinen mainitsee.

Myös katualueiden muutostyöt on aloitettu Vaakunatorilta.

Keskeisessä roolissa Espoon keskuksen katukuvassa

olevan entisen kaupungintalon purkupäätös odottaa vielä

hallinto-oikeudessa valituksen käsittelyä.

– Ensi vuonna, Kivinen ennustaa varovasti purkupäätöksen

toimeenpanosta.

on vahva talous, mutta

valtava verontulontasaus, noin

200 miljoonaa euroa joka vuosi.

- Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

’’Espoolla

Espoon keskuksen

rakenteilla

oleva Vaakunatori

ja uusi

asuinkortteli.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 5


POIMINNAT

ARI KARTTUNEN / EMMA

Aukio, Bryk

Wirkkalakatseluvarasto.

Arkistopajojen

työt esiteltiin

Olarin koululla.

Kulttuuritoiminta sai tunnustusta

Espoon palkitut kulttuuriteot kuvastavat kulttuurin moninaista roolia.

EMMA ON valittu Vuoden museoksi 17 hakijamuseon

joukosta. Valitsijaraati piti EMMAa selkeästi

linjattuna, asiantuntevana, nykyaikaisena

ja korkeatasoisena kokonaisuutena, jonka

vaikuttavuus on omaa toiminta-aluettaan huomattavasti

suurempi.

EMMAn vuosi 2017 huipentui marraskuussa,

kun EMMA ja TWRB Säätiö avasivat yhteistyössä

Espoon kaupungin kanssa Rut Brykin ja

Tapio Wirkkalan henkilökohtaisiin kokoelmiin

pohjautuvan pysyvän laajennusosan, Aukion.

Museoliiton jakaman tunnuspalkinnon perusteissa

Aukion katsottiin nostaneen museaalisen

toiminnan Suomessa uudelle tasolle ja rikastuttavan

yleisön käsitystä museoiden arjesta

ja asiantuntijuudesta esittelemällä museotyötä

avoimessa tilassa.

Myös TWRB Säätiö sai tunnustusta EMMAn

kanssa tehdystä yhteistyöstä. Säätiö palkittiin

Helsinki Design Awardsin Juryn erikoispalkinnolla.

Jury kiitteli säätiön tapaa tuoda museoiden

yleensä kulissien takana tapahtuvaa

työtä suurelle yleisölle näkyväksi. Muotoilun

AUKIO

RIKASTUT-

TAA YLEISÖN

KÄSITYSTÄ

MUSEOIDEN

ARJESTA.

ansioituneille ja ajankohtaisille toimijoille tai tapahtumille

myönnettävä erikoispalkinto jaettiin

tänä vuonna ensimmäisen kerran.

SUOMI100-HANKKEENA TOTEUTETTU Espoo

sisällissodassa -hanke sai tunnustusta nuorisotyöstään.

Suomen Museopedagoginen

yhdistys Pedaali palkitsi sen Vuoden museopedagogisena

tekona, joka on tuottanut tietoa

ja ymmärrystä historiasta elävällä tavalla.

Valintaperusteissa projektin katsottiin uudistaneen

museoiden yleisö- ja arkistotyön toimijuuksia

sekä ruokkineen omakohtaista, elämyksellistä

ja oivaltavaa suhdetta historiaan.

Vuonna 2016 käynnistyneen ja Suomi100-

vuoteen aktivoituneen hankkeen yhdeksi kohderyhmäksi

valittiin nuoret. Hankkeen nuorisoyhteistyön

ytimessä olivat arkistopedagogisia

toimintatapoja testanneet arkistopajat, joiden

tuloksena syntyi muun muassa Digital story telling

-metodilla tehtyjä digitarinoita. Pajatyöskentely

toi historian omakohtaisemmaksi nuorille

ja auttoi hahmottamaan lähdekritiikkiä ja sitä,

mistä historia muodostuu. Myös museon tekemä

työ avautui nuorille täysin uudella tavalla.

JO KEVÄÄLLÄ tunnustusta sai Kaikukortti-toimintamalli,

joka on ollut käytössä Espoossa ja

Kainuussa parin vuoden ajan. Kaikukortti palkittiin

Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Hyvä

käytäntö -palkinnolla.

Henkilökohtaisella Kaikukortilla vähävaraiset

voivat hankkia pääsylippuja kulttuuritapahtumiin.

Niitä jakavat etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimistot,

mielenterveyspalvelut ja päihdetyö.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö

Talentian, Innokylän, Keski-Suomen

sosiaalialan osaamiskeskuksen, Jyväskylän yliopiston

ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun

edustajista koostuva palkintoraati piti toimintamallia

hyvänä esimerkkinä sosiaali- ja kulttuurialan

toimijoiden yhteistyöstä. “Malli nostaa

hienosti esiin kulttuurin merkityksen hyvinvoinnille.

Toiminta tarttuu myös ajankohtaiseen aiheeseen

eli yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen”,

perusteluissa sanottiin.

6


Oikeita tahoja

yhdistämällä

syntyy uutta

elinvoimaa

Glenn Gassen tiimeineen

houkuttelee Espooseen uusia

yrityksiä ja investointeja.

Toisaalta he auttavat espoolaisia

toimijoita menestymään

maailman markkinoilla.

TEKSTI Tiina Parikka KUVA Timo Porthan

PALVELUKSESSA

14 683

YRITYSTÄ

15 424

TOIMIPAIKKAA

83 253

HENKILÖÄ TÖISSÄ

45 238

MILJOONAA EUROA

LIIKEVAIHTOA

Glenn Gassenin

arkea on yhdistää

oikeita toimijoita

keskenään. Hän korostaa

koko tiiminsä

vahvaa Espoon

elinkeinoelämän

tuntemusta.


Tiimilläni on kaksi perustehtävää. Toisaalta

markkinoimme Espoota kansainvälisille

yrityksille ja sijoittajille, ja

autamme heitä avaamaan tänne konttorinsa

tai luomaan yhteistyötä espoolaisten

yrittäjien kanssa.

Konttorinsa Suomeen ja Espooseen tuoville

yrityksille tarjoamme myös perinteisiä sijoittumispalveluja:

mistä löytyy oikea lakimies järjestelemään

asioita, mistä henkilöstöä.

Meillä on Espoossa paljon kiinnostavia startupeja,

jotka houkuttelevat myös isoja sijoittajia.

Toinen tehtävämme onkin tarjota kontakteja ja

kasvumahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.

Parhaimmillaan saammekin paikallisyrittäjille

uusia tilauksia ja sitä kautta kasvua ja samalla

uutta liiketoimintaa Espooseen.

Toimimme yhdessä paikallisten ja valtakunnallisten

toimijoiden kanssa. Emme kuitenkaan

järjestä varsinaisia kansainvälistymiskoulutuksia,

vaan luomme yhteyksiä ja kontaktoimme

sopivia tahoja. Vahvuutemme on siinä,

että tunnemme Espoon ekosysteemin hyvin ja

voimme yhdistää oikeita ihmisiä keskenään.

Aloitin työt Espoo Marketingin Innovation,

Growth & Invest Inin johtajana viime kesäkuussa.

Espoon kaupunki oli minulle työpaikkana ennestään

tuttu, sillä työskentelin täällä aiemmin kansainvälisten

asioiden päällikkönä. Kolme vuotta

tässä välissä kuluivat kuitenkin Saksalais-Suomalaisen

Kauppakamarin palveluksessa. Kävimmekin

muutama viikko sitten Saksassa parin espoolaisyrittäjän

kanssa luomassa uusia suhteita,

kun minulla oli sinne valmiita kontakteja.

4/2018 >> 7


TEEMA

HARALD

HERLINEN OPPIMIS-

KESKUS OTANIEMEN

KAMPUKSEN SYDÄMESSÄ

TARJOAA KIRJASTO-

PALVELUJA JA TILOJA

NIIN OPISKELIJOILLE

KUIN VIERAILIJOIL-

LEKIN.

ALVAR AALLON

SUUNNITTELEMAN

KANDIDAATTI-

KESKUKSEN VIUHKA-

MAINEN RAKENNE

MUODOSTAA ISOJEN

LUENTOSALIEN

KATON.

OTANIEMEN

HYVÄT KULKU-

YHTEYDET

TUKEVAT

PIENPANIMON

TOIMINTAA.

KAUPPA-

KORKEAKOULU

MUUTTAA

VÄREEN TILOIHIN

ALKU-

VUODESTA.

ALUEEN

SISÄISENÄ

KULKUMUOTONA

KAUPUNKI-

PYÖRÄT

YLEISTYVÄT.

8


KAMPUK-

SESTA

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan

taloksi rakennettu Dipoli on keskeinen osa

Otaniemen kampusta. Eteläisen sisäänkäynnin

edessä on Reijo Perkon työryhmän vuonna 1968

toteuttama akustis-kineettinen Käpy-veistos.

KAUPUN-

GINOSA

Teksti Juha Peltonen

Kuvitus Susanna Tuononen

Kuvat Timo Porthan

Aalto-yliopisto keskittää toimintansa

Otaniemeen. Metron ja pian Raide-Jokerin

myötä kampusalue avautuu kaupunginosaksi,

joka on elinvoiman moottori Espoon

lisäksi koko Suomelle. Muutos näkyy jo.

Henkilön, jonka edellisestä

Otaniemen käynnistä on

yli vuosi, huomio kiinnittyy

ensiksi keskustaan.

Nyt Otaniemellä on sellainen.

Se on tietenkin metroaseman

päällä ja ympärillä. Metrosta voi

nousta suoraan kauppakeskus A Blociin,

jossa on päivittäistavarakauppojen,

ravintoloiden, Alkon ja apteekin

lisäksi muutama erikoisliike.

Kauppakeskus on osa valtavaa

Väre-rakennusta, joten sieltä

on yhteys yliopiston tiloihin. Toisessa

kerroksessa A Blocin ja Väreen

välissä on opiskelijoiden ruokala.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun

eli Artsin kaikki laitokset

ovat toimineet Väreessä tästä syksystä

alkaen. Rakennuskompleksin

pohjoispäässä viimeistellään parhaillaan

sisätiloja kauppakorkeakoululle,

joka muuttaa uuteen

päämajaansa tammi-helmikuussa.

Aalto-yliopisto on kuuden

korkeakoulun kokonaisuutena

Suomen toiseksi

suurin yliopisto. Yli 20 000

henkilön kansainvälinen

tiedeyhteisö keskittää toimintansa

Otaniemeen.

– Meillä on aika paljon

muuttoliikettä Otaniemeen

ympäri pääkaupunkiseutua. Kaikki

toiminnot keskitetään tänne vuoteen

2020 mennessä, Aalto-yliopistokiinteistöjen

toimitusjohtaja Antti

Tuomela sanoo.

Vajaan kymmenen kilometrin

päähän Töölöön jää kauppakorkean

nykyinen ja kohta entinen päärakennus,

johon Aalto Executive Education

siirtää toimintansa. Otaniemen

ulkopuolella Aallon omistukseen ei

jää muita tiloja.

Sen sijaan Otaniemessä Aalto on

merkittävä maanomistaja. Siksi alueen

kehitys tapahtuu pitkälti yliopiston

nuotittamana yhteistyössä

Espoon kaupungin kanssa. Helsingin

niemelle siirrettynä mittakaava olisi

Hakaniemestä Ruoholahteen, joten

Otaniemi on suuri alue. Aalto-yliopisto

omistaa siitä melkein puolet.

– Tavoitteena on sekoittaa eri toimintoja.

Meidän toiminnot keskittyvät

kampuksen ytimeen, mutta

kehitämme myös alueita kampuksen

laitamilla asuinalueiksi yhdessä

kaupungin kanssa. Meille tulee Otaniemeen

muitakin toimistovuokralaisia,

eli työnantajia ja muita yrityksiä,

Tuomela sanoo.

Otaniemessä on noin 3 500 asukasta,

mutta ensi vuosikymmenen

aikana asukasmäärä kolminkertaistuu.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 9


TEEMA

METROASEMAN ympäristö on Otaniemessä

myös liikenteen solmukohta.

Väreen kohdalta Otaniementie on

katkaistu, ja sen paikalla on nyt korkeakouluaukioksi

kutsuttu tila.

Aukion toisella puolella Otakaari

ykkösessä entinen yliopiston päärakennus

toimii Kandidaattikeskuksena,

jossa opiskelijat aloittavat akateemisen

polkunsa.

Väreen ja kandikeskuksen välissä

ei ole enää autoliikennettä. Todennäköisesti

vuonna 2024 aukiolla

pysähtyvät Keilaniemestä lähtevät

Raide-Jokerin raitiovaunut. Pikaraitiotien

rakentaminen alkaa ensi

vuonna. Sen valmistuttua Otaniemestä

pääsee ratikalla Itäkeskukseen

saakka.

Länsimetron ensimmäisen vaiheen

valmistuminen vähensi bussiliikennettä

Otaniemessä huomattavasti.

Alueen sisäisenä kulkumuotona

kaupunkipyörät yleistyvät

kävelyn ohella. Kaupunkipyöräverkoston

ulottumista Otaniemeen ei

voi olla huomaamatta katukuvassa.

– Ihmiset käyttävät sitä tosi aktiivisesti,

Espoon elinkeinopäällikkö

Harri Paananen iloitsee.

Hänen mielestään Otaniemessä

toteutunut kehitys ilmentää laajempaakin

muutosta, joka Espoossa on

tapahtumassa.

– Otaniemi on siinä ehkä jo etumatkalla.

Kun metroasemalta nousee

ylös, tuntee olevansa kaupunkikeskuksessa.

Ihmisiä on paljon, ja

he ovat muitakin kuin opiskelijoita,

Paananen kuvailee.

Katukuvassa liikkuu myös ajoneuvoja,

joissa istuvista ihmisistä

kenelläkään ei ole käsiä ohjauspyörällä.

Autonomisten eli ilman kuljettajaa

liikkuvien ajoneuvojen testaus

aiotaan laajentaa ensi keväänä autonomisiin

kaupunkibusseihin.

Keskusaukion etelälaidassa näkyy

myös Harald Herlin -oppimiskeskus,

entinen kirjasto, joka sai remontistaan

viime vuonna arkkitehtuurin

Finlandia-palkinnon. Niin ikään

remontoitu ja uudessa loistossaan

avattu Dipoli on nykyään Aalto-yliopiston

hallinnollinen päärakennus.

– Otaniemessä on entisöity

monta hienoa, Alvar Aallonkin

perinteeseen liittyvää kohdetta.

Lisäksi on hienoja uudisrakennuksia,

jotka kuitenkin noudattavat

visuaalista perinnettä, eli punatiiltä

näkyy yhä. Sen tunnistaa Otaniemeksi,

mutta se on uutta, Paananen

luonnehtii.

YLIOPISTON ja yrityselämän rajapinta

ei ole Otaniemessä niin jyrkkä kuin

aiemmin. Keskuskampusta ympäröi

ja sen kanssa lomittuu Innovation

’’

A BLOC -KAUPPA-

KESKUKSESTA

LÖYTYY RAVINTOLOIDEN

LISÄKSI ALKO, APTEEKKI

JA ERIKOISLIIKKEITÄ.

TAITEIDEN JA

SUUNNITTELUN

KORKEAKOULU ARTSIN

KAIKKI TOIMIMMOT

KESKITETTIIN

TÄNÄ SYKSYNÄ

VÄREESEEN.

Keilaniemeen tulee myös asuntoja

KEILANIEMEN PÄÄKONTTOREISTA

ohjataan puolta suomalaisten pörssiyhtiöiden

liikevaihdosta, vaikka koko

alue näyttää tällä hetkellä työmaalta.

Toissa vuonna alkanut Kehä

I:n tunnelointi Keilaniemen kohdalla

valmistuu ensi vuonna. Liikenne siirtyy

tunneliin näillä näkymin ensi huhtikuussa.

Siitä Keilaniemen jälleenrakennus

vasta alkaa.

– Keilaniemi on kertaalleen rakennettu,

mutta nyt tehdään selkeästi

vielä paljon lisää, Tapiolan, Otaniemen

ja Keilaniemen alueiden projektinjohtaja

Antti Mäkinen sanoo.

Keilaniemeen on suunnitteilla kymmenkunta

suurta toimistorakennusta,

joista ainakin kahteen on tulossa

myös hotelli. Korkeimpaan, 158-metriseen

torniin muuttaa hissiyhtiö Koneen

pääkonttori. Aluetta kehittävät

työeläkeyhtiöt ja muut kiinteistösijoittajat.

– Aika harva yritys omistaa toimitilojaan,

vaan ne ovat vuokralla, Mäkinen

toteaa.

Tunneliin siirtyvän Kehä I:n päälle

tulee puistoja ja niiden ääreen asuintaloja,

mikä on Keilaniemessä kokonaan

uutta. Oheisessa havainnekuvassa

näkyvistä neljästä pyöreästä

asuintornista eteläisimmän rakenta-

10


Hub -alue, joka vetää kumppaneita

yliopiston läheisyyteen.

Uusin esimerkki yhteistyöstä on

entisessä Sähkötekniikan korkeakoulun

peruskorjatussa rakennuksessa

toimiva kasvuyrityskeskus A

Grid. Se on Euroopan suurimpia

yhteisötiloja, jossa toimivista yrityksistä

useimmilla on yhteys yliopistoon

tai sen yhteydessä toimiviin

stratup-ohjelmiin.

VTT:n ja Aallon materiaalien biotalouden

osaamiskeskittymä Finn-

CERES sai hiljattain Suomen Akatemialta

9,5 miljoonan euron rahoituksen

lippulaivahankkeelle, joka

kehittää korkean lisäarvon tuotteita

metsäteollisuuden raaka-aineista.

Kasvipohjaista biomateriaalia pidetään

tulevaisuuden muovina pakkauksiin

ja tekstiileihin, mutta sillä

on futuristisiakin sovelluksia. Selluloosan

käyttöä tutkitaan opto- ja

nanoelektroniikassa sekä energian

varastointiin ja puolijohteisiin sopivana

materiaalina.

– Luomme Suomeen uuden mallin

operoida yliopiston, tutkimuslaitoksen

ja yritysten kesken. Se on

koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa

kiinnostava, osaamiskeskittymää

Aallon puolelta johtava professori

Orlando Rojas sanoo.

FinnCERES tavoittelee metsäteollisuuden

tuotannon arvon kaksinkertaistamista

vuoteen 2030 mennessä.

– Innovaatiotoiminnan keskittymänä

Otaniemi on ainutlaatuinen

Pohjoismaissakin. Se on ihan

omassa luokassaan siinä, paljonko

parin neliökilometrin alueella on

tutkijoita, opiskelijoita, keksijöitä ja

kasvuyrityksiä, elinkeinopäällikkö

Harri Paananen sanoo.

Aallon ja VTT:n ympäristössä

syntyy koko ajan uusia teknologioita,

ja niiden ympärille yritysryppäitä.

Tällä hetkellä nousevia aloja

ovat avaruusteknologia, kiertotalous

ja autonomiset ajoneuvot.

Otaniemen muutoksen myötä

alueella toimii muitakin kuin teknologiayrityksiä.

Metro toi palveluyritysten

tarvitsemat asiakasvirrat.

– Täällä on nykyään ihan laillisiakin

baareja, eikä pelkästään teekkareiden

salakapakoita. Niissä käydään

Tapiolasta ja muistakin lähikaupunginosista.

Toinen nouseva

ilmiö ovat luovat alat. Otaniemestä

on tulossa yhä enemmän luovan toiminnan

ja taiteen HUBi, mikä näkyy

jo katukuvassa. Sen tyyppistä yritystoimintaa

syntyy ja siirtyy Artsin

ympärille jatkossa yhä enemmän,

Paananen uskoo.

”SIJAINTI ON AIKA MAINIO”

FAT LIZARD Brewing muutti Kivenlahdesta Otaniemeen viime vuoden

kesällä. Samalla panimon tuotanto 20-kertaistui. Nyt lämpövoimatekniikan

opetukseen ja tutkimukseen käytetyssä kattilahallissa

pannaan vuositasolla puoli miljoonaa litraa olutta.

– Hoidamme itse jakelunkin, eli myymme pääkaupunkiseudulla K-

kauppoihin ja ravintoloihin suoraan. Siihen sijainti on aika mainio.

Helsingin keskustaan pujahtaa parissa minuutissa, panimoyhtiön hallituksen

puheenjohtaja ja perustajaosakas Tuomas Koskipää kehuu.

Toinen syy pienpanimon sijaintiin on yrittäjien mukavuudenhalu.

Ydinporukka asuu varttitunnin säteellä työpaikastaan.

– Emme halunneet pitkää työmatkaa.

Koskipään mukaan Otaniemestä on vuodessa kehittynyt kaupunginosa,

jossa kenenkään ei tarvitse tuntea oloaan vieraaksi.

– Ostoskeskus on syy tulla ja hengittää kampusilmaa ilman,

että kukaan ihmettelee.

’’

METRO TOI

PALVELU-

YRITYSTEN

TARVITSEMAT

ASIAKAS-

VIRRAT.

”PITKÄ PERINNE ERI

ALOJEN YHDISTÄMISESTÄ”

Funzin pääevankelista

Aape Pohjavirta

saarnaa kaikille

maailman

mobiililaitteiden

käyttäjille

pääsyä tietoon

ja oppimiseen.

TOISEN POLVEN otaniemeläisenä Funzilife-yhtiön perustajaosakas

Aape Pohjavirta ei vuonna 2014 keksinyt syitä,

miksi olisi perustanut yhtiön jonnekin muualle.

– Otaniemessä on pitkä perinne eri alojen osaamisten

luovasta yhdistämisestä. Täällä on totuttu rakentamaan

toimivia ratkaisuja välittämättä siitä, kuinka isoja niistä

tulee, hän sanoo.

Neljässä vuodessa Funzi on rakentanut mobiilioppimispalvelun,

jolla on YK:n organisaatioiden kanssa mahdollistettu

oppimisprojekteja Syyriassa, naisyrittäjien koulutusta

Afrikassa ja suuryritysten työvoimakoulutusta kehittyvillä

markkinoilla.

Yrityksen 13 työntekijälle ainoa fyysinen toimipiste on

Tekniikantiellä.

– Otaniemessä ei ole puhalletun ilmapallon tuntua, vaan

se on itse kasvava ekosysteemi.

minen alkaa reilun vuoden kuluttua.

Jokaisessa tornissa on lähes 80 000

kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa

koteja jopa kahdelle tuhannelle asukkaalle.

– Yhden tornin rakentaminen kestänee

yli kaksi vuotta. Niin ollen havainnekuva

näyttää, millainen Keilaniemi

voisi olla vuoden 2030 paikkeilla,

Mäkinen sanoo.

Keilaniemeen pääsee jo metrolla,

ja sinne tulee myös Raide-Jokerin

päätepysäkki.

– Ne yhdistävät Keilaniemen ja

Otaniemen ihan paikallisestikin,

siihen yhteyteen on satsattu erityisen

pontevasti.

Keilaniemen ja Otaniemen väliin

brändätään uutta asuinaluetta Senaatti-kiinteistöjen

ja Aalto-yliopistokiinteistöjen

omistamalle Kivimiehen

alueelle. Uniikille paikalle mahtuu Mäkisen

mukaan 3 000 asukasta.

– Tällaista asuinaluetta ei ole Suomessa

vielä tarjolla; huippuyliopiston

ja huippuyritysten välissä meren rannalla.

Siihen muuttavat ovat aallonharjalla.

Tuomas Koskipään

mukaan

käsityöläispanimon

myymälässä

tyypillinen

asiakas

on tyypillinen

espoolainen.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 11


MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU

ESPOO

PÄIVÄSTÄ

PÄIVÄÄN

Kauneimmat

joululaulut ovat

monelle se oikea

joulutunnelman

luoja.

› ITSENÄISYYS-

PÄIVÄN JUHLA-

KONSERTTI LIVE-

LÄHETYKSENÄ

PERINTEINEN ESPOON itsenäisyyspäivän

juhlakonsertti pidetään

Metro Areenalla torstaina

6.12. klo 14.30-16.

Juhlakonsertin orkesterina

soittaa tänä vuonna Helsingin poliisisoittokunta

johtajanaan Sami

Ruusuvuori. Solisteina esiintyvät

karismaattinen Angelika Klas,

tunnettu baritoni Jorma Hynninen

sekä suomalaisten tunteiden

tulkki Arttu Wiskari.

Areenalla esiintyvät myös

nuorten aikuisten kamarikuoro

Candomino johtajanaan Esko

Kallio sekä Olarin voimistelijat.

Konsertin juontaa Maria Sid.

Mikäli et ehtinyt saada lippuja

paikan päälle, juhlakonsertti lähetetään

suorana Espoon Metro

Areenalta osoitteessa espoo.fi/

livetapahtumat. Tallenne on

kuunneltavissa 4.1. saakka.

› VARMISTA

TONTTUJEN

SISÄÄNPÄÄSY

LASTEN KULTTUURIKESKUS

Aurorassa tehdään lauantaina

15.12. pieniä kurkistusovia tontuille.

Seinän viereen asetettava,

persoonalliseksi muokattu ovi

varmistaa, että tontut pääsevät

pujahtamaan myös teidän

kotiin vahtimaan kilttejä

lapsia ja aikuisiakin.

› Lauantaipajatus:

tonttuovi 15.12. klo

10-14. Vapaa pääsy.

LEHTIKUVA

Poimi tästä talvikauden

parhaat menovinkit ja

kiinnostavimmat

tapahtumat talteen.

LISÄÄ TAPAHTUMIA:

espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat

Susijengi kohtaa

vastustajansa

Metro Areenalla

SUOMEN KORIPALLOMAAJOUKKUEEN kotimaan pelit pelataan jatkossa

Metro Areenalla. Kolmivuotisen sopimuksen myötä luvassa

on paitsi jännittäviä pelejä, myös runsasta oheisohjelmaa pelitapahtumien

ympärillä.

› JOULUYÖ,

JUHLAYÖ

KAUNEIMMAT JOULULAULUT lauletaan

yhdessä Espoon kulttuurikeskuksessa

torstaina 20.12. EMO Ensemble -kuoron

johdolla ja Tapiola Sinfoniettan säestyksellä.

Laulattajana toimii kapellimestarikuoronjohtaja

Pasi Hyökki ja tilaisuuden

juontaa Anna-Liisa Tilus.

Konsertti on osa Kauneimmat Joululaulut

-kampanjaa. Konsertissa voit

tehdä vapaaehtoisen lahjoituksen

Suomen Lähetysseuran työhön kehitysmaiden

lasten hyväksi.

› Ilmaislippuja jaetaan Espoon kulttuurikeskuksen

aulassa konserttipäivänä,

torstaina 20.12. klo 16-18. Enintään 2

lippua / hlö.

› JOULULAHJA-

VALVOJAISET

TYÖVÄENOPISTO JÄRJESTÄÄ koko

perheen joululahjavalvojaiset torstaina

13.12. klo 16–22.

Tervetuloa valmistamaan joululahjoja

ja virittäytymään joulutunnelmaan.

Paljon erilaista ohjelmaa ja tekemistä.

Vapaa pääsy.

› Itätuulentie 1, Tapiola

› Susijengin talven ottelut Metro Areenalla: 30.11. klo 19 vastustajana

Venäjä (loppuunmyyty) / 21.2.2019 vastustajana Ranska

Paketti voi olla

lahja jo itsessään.

Askarellaan

persoonalliset

paketit yhdessä.

12


› VALOA JA

ILOA VUODEN-

VAIHTEESEEN

UUSI VUOSI otetaan vastaan koko perheen

tapahtumassa Espoon keskuksessa.

Kirkkopuisto toimii näyttävän laservaloesityksen

näyttämönä. Tapahtumaa värittää

myös valosirkus. Luvassa on iloa,

valoelämyksiä, tanssia ja yhdessäoloa.

Parkkitila rajoitettu, suosittelemme saapumaan

jalkaisin tai julkisilla välineillä.

› Espoon uusi vuosi ma 31.12.

klo 18-19, Espoon keskus, Kirkkopuisto.

Vapaa pääsy.

› LAULUT

JOHDATTAVAT

JOULUUN

KESKIVIIKKONA 5.12. klo

18.30 Espoon työväenopiston

musiikin opetusryhmät ja

solistit johdattelevat rauhan

tunnelmiin. Yhteislaulua.

Suvelan kappeli. Vapaa

pääsy, ohjelma 2 e.

Kulttuuria

kotisohvalta

Dokumentit, elokuvat,

näyttelyt, podcastit, kiinnostavat

ihmiset ja työpajat

kulkevat nyt kännykässäsi.

Urban Espoo -sovellus on

ladattavissa AppStoressa

ja Google Playsta ja varmistaa,

ettet jää paitsi mistään

tapahtumasta vain siksi,

ettet pääse paikan päälle.

› LUCIA-

PÄIVÄ

GLIMSISSÄ

BEMBÖLEN LUKION Lucia-kulkue

esiintyy Glimsin talossa

torstaina 13.12. klo 10. Iltapäivällä

on luvassa talomuseon esittelykierros

ruotsiksi klo 13 ja

sen jälkeen kerrotaan Luciapäivän

historiasta klo 14 alkaen.

› LUETAAN

YHDESSÄ

LET´S READ together -verkosto kokoontumiset

jatkuvat keväällä Sellon kirjastossa

9.1. alkaen keskiviikkoisin kello 14-

16. Paikaksi vaihtuu Akseli-sali. Verkosto

on tarkoitettu espoolaisille, jotka haluavat

oppia suomen kieltä paremmin ja tutustua

uusiin ihmisiin.

Syksyn viimeinen tapaaminen järjestetään

12.12.

› TANSSIN JA

HUUMORIN KEINOIN

SUSANNA LEINONEN Companyn uusin

teos tutkii naisen vartaloa ja siihen kohdistuvaa

epäoikeudenmukaisuutta. Nasty

on polttavan pysäyttävä teos, jossa

yhdistyy ihmiskehon voima, kylmä maailma

ja Arvo Pärtin herkkä musiikki. Leinosen

nykytanssiteokset ovat tunnettuja

intensiivisyydestään ja korkeatasoisesta

fyysisestä ilmaisustaan.

Ennen Nastya nähdään sirkusryhmä

Race Horse Companyn tuorein teos Urbotek,

joka tarkastelee modernia urbaania

elämää huumorin kautta.

› Yhteisnäytökset Espoon kulttuurikeskuksen

Louhisalissa 10.-12.1.

Liput Lippupisteestä.

Nasty

kuvaa

naisen

vartaloa

sykähdyttävästi.

› MARTIKAINEN TUNNELMOI

LOUHISALISSA

JARKKO MARTIKAINEN luo esiintyessään käsinkosketeltavan

vahvan musiikkitunnelman, joka puhuttelee kaikenikäistä

yleisöä. Hän on monien kulttuurialojen mies,

jonka tärkeimpänä maalina on aina ollut laulunteon, levytysten

ja keikkailun kolmiyhteys. Syyskuussa julkaistulla

“Aina auki” albumilla lauluihin on tullut mukaan entistä

pohdiskelevampi sävy.

› Konsertti Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa la

19.1. klo 19. Liput Lippupisteestä.

› UUSI ALKU

JOULUN TUNNELMAAN voi palata vielä hetkeksi

Taidetalo Glimsissä vuoden vaihteen

jälkeen. Heti 2. tammikuuta pidetään Glimsin

tuvassa opastus vuoden vaihteeseen liittyvistä

tavoita ja taioista. Viikkoa myöhemmin

joululle sanotaan vielä hyvästit Nuuttipukin

johdolla. Nuuttipukkia katsomaan

ovat tervetulleita kaikki 5 vuotta täyttäneet.

› ke 2.1. Vanhan loppu, uuden alku

klo 14-14.30, taidetalo Glimsin tupa

› ke 9.1. Nuuttipukin vierailu klo 10.

Ennakkoilmoittautuminen ryhmille.

Nuuttipukki

vie

joulun

mennessään.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 13


MENOTÄRPIT MARRASKUU-TAMMIKUU

TIMO PORTHAN

Vesi antaa

vahvan, mutta

lempeän vastuksen.

Liikunnanohjaaja

Sanna

Roine pysyttelee

kuivalla maalla.

TULE VESI-

LIIKKUMAAN

KAUPUNGIN

UIMA-

HALLEIHIN!

VESI VETÄÄ

JUMPPAAMAAN

KEVÄTKAUDEN KURSSI-

ILMOITTAUTUMISET:

4.1.2019 alkaen klo 9

espoo.fi/ohjattuliikunta

tai puhelimitse

09-8166 0800

3.–4.1. klo 9–10.

VESIJUMPPARYHMÄT OVAT

vähintään 15 vuotta täyttäville

ja sitä vanhemmille. Uimahalleilla

uimahallin sisäänpääsymaksulla

ja kertamaksulla

(2,50 eur), +68-sporttirannekkeella

maksuton. Poletti

myydään uimahallin kassalla.

Vain yksi poletti/asiakas/

uimahallikäynti. Myynti alkaa

tuntia (1 h) ennen ryhmän alkua.

68+-sporttirannekkeella

poletin saa maksutta kassalta.

Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä.

Syyskausi

14.12. asti (ei 6.12.), kevätkausi

7.1. alkaen.

ESPOONLAHDEN UIMAHALLI

› Ma klo 10.15-10.45 ja 10.50-

11.20 kertamaksuvesijumppa

› Ti klo 14.15-14.45 kertamaksuvesijumppa

› Ke klo 8.55-9.25 kertamaksuvesijumppa

› To klo 20.05-20.35 kertamaksuvesijumppa

› Pe klo 14.15-14.45

kertamaksuvesijumppa

Espoossa on tällä hetkellä avoinna neljä uimahallia, joissa kaikissa on

tarjolla ohjattua vesiliikuntaa. Vesijumppa on tehokas ja turvallinen tapa

ylläpitää lihaskuntoa sekä mukava tapa viettää aikaa ystävien kanssa.

LEPPÄVAARAN UIMAHALLISSA allas

täyttyy hyvissä ajoin ennen vesijumpan

alkua. Ohjaaja säätää vielä

musiikkia kohdalleen ja puolituntinen

on valmis alkamaan. Vesijumpan

vetäjä, liikuntaneuvoja ja personal

trainer Sanna Roine kertoo, että

vesijumppaa voi harrastaa kaikissa

Espoon uimahalleissa. Tuntitarjontaa

löytyy päivittäin.

– Harmi, että Tapiolan uimahalli

on suljettu, jumppaan saapunut Arja

toteaa.

– Mutta onhan tämä Leppävaara

hieno paikka. Kesällä minulla on

eväät mukana, kun olen maauimalan

puolella. Vesijumpassa on kuitenkin

kiva käydä, kun tätä tehdään yhdessä,

Marjatta toteaa vierestä.

– MEILLÄ on avoimia ryhmiä, joihin

voi tulla kertamaksulla sekä kursseja,

joihin tulee kauden alussa ilmoittautua

etukäteen. +68-sporttirannekkeella

osallistuminen on maksutonta.

Lisäksi meillä on omia tunteja

erityisryhmille, Roine kertoo.

Eläkkeellä olevat ystävättäret

Marja-Liisa ja Irmeli ovat käyneet

vesijumpassa jo useiden vuosien ajan.

– Tämä on mukavaa

vastapainoa muulle liikunnalle.

Lihaskuntoharjoittelu

on tärkeää

ja tekee hyvää erityisesti

selälle, Marja-Liisa

kertoo.

– Saatan käydä vesijumpassa

parikin kertaa viikossa.

Asun tässä lähellä, joten yleensä

tulen juuri tänne Leppävaaraan,

Irmeli jatkaa.

VESI ON

MONIPUOLI-

NEN, MUTTA

ARMELIAS

ELEMENTTI.

VESIJUMPPA KESTÄÄ puoli tuntia.

Roineen mukaan se on riittävä aika,

sillä keho työskentelee veden vastuksesta

johtuen kolme kertaa enemmän

kuin maalla harjoitellessa.

– Vesijumppa on todella tehokas

koko kehon harjoite. Tärkeää on

myös muistaa, että vaikka tunti on

ohjattu, jokainen voi mennä oman

tuntemuksen mukaan.

Vesijumppa sopii kestävyyskunnon

ja lihasvoiman ylläpitoon ja

parantamiseen sekä vahvistamaan

koordinaatiota.

– Vesi on monipuolinen,

mutta kuitenkin

armelias elementti. Erityisesti

suosittelen sitä

niille, joilla on ongelmia

nivelten kanssa ja muu perusliikunta

ei tunnu hyvältä. Vesijumppa sopii

hyvin myös painonhallinnan avuksi.

Roine on ollut töissä myös yksityisellä

sektorilla. Erityisen vaikuttunut

hän on Espoon ajatuksesta, että liikunnan

harrastaminen pyritään

mahdollistamaan kaikille.

– Liikunta on iso osa ihmisen hyvinvointia

ja se on ymmärretty Espoossa

hienosti.

HANNA OJANPÄÄ

KESKI-ESPOON UIMAHALLI,

terapia-allas

› ma klo 12.00-12.30,

12.35-13.05 ja 20.00-20.30

kertamaksuvesijumppa

› Ke klo 12.40-13.10 ja 13.15-

13.45 kertamaksuvesijumppa

› Pe klo 12.00-12.30 ja 12.35-

13.05 kertamaksuvesijumppa

LEPPÄVAARAN UIMAHALLI,

terapia-allas

› Ma klo 12.00-12.30 ja 12.35-

13.05 kertamaksuvesijumppa

› Ti klo 19.00-19.30 kertamaksuvesijumppa

› Ke klo 11.25-11.55 ja 14.30-

15.00 kertamaksuvesijumppa

› To klo 7.00-7.30 ja 9.15-9.45

kertamaksuvesijumppa

› Pe klo 13.00-13.30 kertamaksuvesijumppa

OLARIN UIMAHALLI

(rannekkeella)

› Ti klo 12.00-12.30 kertamaksuvesijumppa

› Ke klo 12.00-12.30 kertamaksuvesijumppa

› To klo 12.00-12.30 kertamaksuvesijumppa

14


OIVALLUS

Haluan lisää

tietoa kyberrikollisuudesta

ja hakkeroinnista.

VEETI OJANPERÄ

POHJOIS-TAPIOLAN

LUKIO

Harkitsen

tulevaisuudessa

ammattia tietokoneiden

parista.

TATU MAUNU

HAUKILAHDEN

LUKIO

Pohjois-Tapiolan

lukion fysiikan ja

matematiikan opettaja

Matti Heikkinen

(oik.) ja Viestintäviraston

Antti Kurittu

muistuttavat,

että lukiolaisissa

on todellisia tietotekniikan

osaajia.

Haen kurssilta

valmiuksia

koodauksen

aloittamiseen.

ROBERT SÖDERMAN

KAITAAN LUKIO

OLLI HÄKÄMIES

Etsinnässä tietoturvan

heikot lenkit

Lokakuussa käynnistyi valtakunnallisesti

ainutlaatuinen kurssi, Hack with Espoo.

Espoon lukiolaiset ovat tänä syksynä

päässeet hakkeroitumaan kaupungin

tietojärjestelmiin oikein luvan kanssa.

SÖKANDE EFTER

INFORMATIONSSÄKERHETENS

SVAGA LÄNKAR

I oktober inleddes en på nationell

nivå unik kurs, Hack with Espoo.

Esbo gymnasieelever har i höst

kunnat hacka stadens informationssystem

med tillåtelse.

’’

JAG

ÖVERVÄGER

ETT YRKE

BLAND

DATORER I

FRAMTIDEN.

EETTISEN HAKKEROINNIN periaatteisiin perehdyttämällä

osoitetaan, mitä verkossa saa tehdä ja mitä

ei. Kurssilla nuoret tutustuvat erilaisiin tietokäytäntöihin.

Hakkerointihaasteessa he testaavat Espoon

kaupungin kehitysvaiheessa olevien tietoturvajärjestelmien

pitävyyttä ja etsivät niistä heikkouksia osaamistasonsa

mukaan. Samalla kaupunki pääsee testaamaan

järjestelmiensä luotettavuutta.

OTANIEMESSÄ JÄRJESTETTY kurssi tarjoaa lisätietoa

tietoturvan trendeistä ja haavoittuvuuksista

sekä hakkeroinnin etiikasta. Kurssi järjestetään

yhdessä tietoturvayritys Second Nature Security’n,

LähiTapiolan, Viestintäviraston ja poliisin kanssa.

Marraskuun lopussa päättyneelle kurssille osallistui

viitisentoista nuorta ja se vakinaistetaan, jos tulokset

ovat hyviä. MAARIT SEELING

GENOM INTRODUKTION till principerna för etisk hackning

får eleverna veta vad man får och inte får göra på

nätet.

På kursen bekantar de unga sig med olika datapraxis.

I hackningsutmaningen testar de hållbarheten på datasäkerhetssystemen

som är under utveckling i staden

och söker svagheter i dessa enligt sin kompetensnivå.

Samtidigt kan staden testa tillförlitligheten i sina system.

Kursen som anordnas i Otnäs ger mer information om

trender och sårbarheter i informationssäkerhet samt om

etik inom hackning. Kursen anordnas tillsammans med

informationssäkerhetsföretaget Second Nature Security,

LokalTapiola, Kommunikationsverket och polisen.

I kursen som avslutades i slutet av november deltog

ungefär femton ungdomar och om resultaten är bra

kommer den att bli återkommande.

MAARIT SEELING

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 15


HELMI

Joulun ajan

viikonloppuina

Poropuisto avataan

yleisölle, ja

paikalle saapuu

myös joulupukki.

Puiston

kesyjä poroja voi

syöttää kodan

metsäterassilta.

LUONNON LUMOA NUUKSIOSSA

JYRKÄNTEEN JUURELTA nousee

kuusikko. Hevonen ja ratsastaja kulkevat

entistä kärrypolkua. Metsäjoogi

seisoo käsillään, lapsiperhe etsii

geokätköä, lintubongari tarkentaa

kiikareitaan. Nuuksion kansallispuiston

luonnonrauha tarjoaa jokaiselle

jotakin: haluaisitko vaikkapa kalaan,

hiihtämään, retkiluistelemaan, telttailemaan

tai patikoimaan?

Nuuksion jyrkänteillä näköalapaikat

nousevat korkeimmillaan 110 metriin

merenpinnasta, ja kansallispuistosta

löytyy yli 80 järveä ja lampea. Karhunpesän

tontilla sijaitsee tilauksesta

avattava Nuuksion Poropuisto, jonka

viisi poroa muuttivat Nuuksioon Karigasniemeltä.

Poropuiston kotaravintolassa

lappilaistunnelmaa voi maistella

vaikkapa nokipannukahvin, loimutetun

lohen ja lakkahillolla päällystetyn

leipäjuuston äärellä.

Nuuksionpäähän kulkee bussi Espoon

keskuksesta, Leppävaarasta

bussilla pääsee Siikarantaan tai -niemeen.

Autolla saapuvien kannattaa

pysäköidä Kattilan, Högbackan tai

Siikaniemen pysäköintipaikoille, jotka

tosin suosituimpaan aikaan täyttyvät

helposti.

Lue lisää: luontoon.fi/nuuksio

PIRITTA PORTHAN

16


FÖRTROLLANDE NATUR I NOUX

GRANSKOGEN BÖRJAR vid klippans

fot. Hästen och ryttaren följer en

gammal stig. En utövare av skogsyoga

står på händerna, en barnfamilj

letar efter geocacher, en fågelskådare

ställer in sina kikare. Naturens frid

i Noux nationalpark erbjuder något

för alla: skulle du kanske vilja fiska,

åka skidor eller långfärdsskridskor,

eller kanske tälta eller vandra?

Utsiktsplatserna på Noux klippor

finns så högt som 110 meter över

havet, och nationalparken har över

80 sjöar och tjärnar. På björnboets

tomt finns Noux renpark som är

öppen enligt överenskommelse och

vars fem renar flyttade till Noux från

Karigasniemi. I Renparkens restaurangkåta

kan du smaka på lappländsk

atmosfär med lägereldskaffe, flamstekt

lax och brödost med hjortronsylt.

Till Noux kommer man med buss

från Esbo centrum, och från Alberga

med buss till Siikaranta eller

Siknäs. För dem som kommer med

bil lönar det sig att parkera på parkeringsplatsen

i Kattila, Högbacka eller

Siknäs, vilka visserligen snabbt fylls

vid de populäraste tiderna.

Läs mer: luontoon.fi/nuuksio

PIRITTA PORTHAN

TIMO PORTHAN

Julkisilla

luontoon

Katso kulkuyhteydet

luontoon.fi/nuuksio/

kartatjakulkuyhteydet

4/2018 ESPOO-LEHTI >> 17


PALVELU

Kauklahden

historia ulottuu

keskiajalle ja

kylämäinen

miljöö on haluttu

säilyttää tähän

päivään.

Palolampi ympäröivine

ulkoilureitistöineen

on

yksi Kauklahden

helmistä.

Kauklahdessa

ELÄÄ AITO

KYLÄHENKI

KAUKLAHTI

SYNTYI KULKU-

REITTIEN

RISTEYKSEEN.

Vuoden kaupunginosaksi

valittu Kauklahti on vahvaa

kasvualuetta, mutta

kaavoituksessa ja kunnostustöissä

on kunnioitettu

vanhaa kylämiljöötä.

Kauklahti on Espoon vanhimpia

asuinalueita. Se

on syntynyt kulkuyhteyksien

solmukohtaan ja lähtenyt

kasvamaan 1903 valmistuneen

Helsinki-Turku rantaradan aseman

ympärille. Nyt aseman eteläpuolelle

vanhan teollisuusalueen katveeseen

on kaavoitettu asuinalue.

– Kauklahti on perinteisesti pientalovaltaista

aluetta. Siellä on paljon

historiallisia rakennuksia ja esimerkiksi

Kauppamäen kunnostustyöt

on tehty keskiaikaista kylämiljöötä

kunnioittaen, projektinjohtaja

Mikko Kivinen kertoo.

Espoonjoen jokilaaksoon kaavoitettu

asuinalue edustaa vähän totuttua

tiiviimpää kaavoitusta, mutta

sielläkin on haluttu vaalia vanhaa

ja esimerkiksi teollisuushallien uusiokäyttömahdollisuuksia

on kartoitettu.

EIKÄ SIINÄ KAIKKI. Kaavoitusratkaisujen

lisäksi kaupunki on vastannut

alueen kasvuun muun muassa

panostamalla liikenneyhteyksiin.

Kauklahdenväylällä on parannettu

etenkin kevyen liikenteen turvallisuutta

ja mahdollisuus kaupunkiradan

ulottamiseen Kauklahteen

asti on edelleen työpöydällä, Kivinen

antaa pari esimerkkiä.

Myös palveluihin on panostettu.

Asuntomessualueen yhteyteen

syntyi kauklahtelaisille oma kylätalo

Palttina, ensimmäinen Elä ja

asu -keskus avattiin Kauklahdessa ja

koulua kehitetään vastaamaan kasvaviin

ja muuttuviin tarpeisiin.

KYLÄLÄISET OVAT itsekin aktiivisia

kehittämän alueensa elävyyttä.

Joulukuun alusta käynnistyy taas

elävä joulukalenteri, joka tarjoaa

joka päivä jonkin pienen tapahtuman

tai uutta nähtävää Kauklahdessa.

Kylän yritysten ja kolmannen

sektorin yhteistyössä järjestämää

joulukalenteria koordinoi Kauklahti-seura.

Tieto kulkee Facebook-sivujemme

ja kotisivujen kautta. Kauklahti-seura

toimii kokoavana voimana,

joka yhdistää eri tahoja,

seuran puheenjohtaja Susanna

Rahkonen sanoo.

Kauklahti-seura järjestää myös

keskustelufoorumeja, joissa tunnetut

kauklahtelaiset käyvät puhumassa.

Myös asukkaiden viestiä

kaupungin suuntaan viedään eteenpäin

asukasfoorumien kautta.

Täällä on paljon paljasjalkaisia

kauklahtelaisia, mutta paljon myös

paluumuuttajia ja ihan uusia kyläläisiä.

Ihan niin kuin uusi ja vanha

ympäristömmekin, me ihmisetkin

sovimme hyvin samaan yhteisöön,

Rahkonen kiittelee kotikyläänsä.

TIINA PARIKKA

18


Kauklahti

numeroin

4000

ENNEN AJANLASKUN

ALKUA OLEVA

ARKEOLOGIEN LÖYTÖ

ON VANHIN MERKKI

ASUTUKSESTA

KAUKLAHDEN ALUEELLA.

1100

-LUVULLA VIIMEISTÄÄN

SYNTYI KAUKLAHDEN

KYLÄ KULKUYHTEYKSIEN

RISTEYKSEEN.

1556

PERUSTETUN

KUNINKAANKARTANON

PERUSTAMISEN

YHTEYDESSÄ

PUOLESTAAN SYNTYI

ESPOONKARTANO, KUN

KAHDEN KYLÄN, ESBOBYN

JA MANKBYN MAAT

YHDISTETTIIN.

2006

KAUKLAHDESSA

JÄRJESTETTIIN

ASUNTOMESSUT.

10 149

ASUKASTA ASUI

KAUKLAHDESSA VUODEN

2017 LOPUSSA.

9,4

PROSENTTIA

KAUKLAHTELAISISTA ON

RUOTSINKIELISIÄ.

15.9.

VIETETÄÄN VUOSITTAIN

KAUKLAHTI-PÄIVÄÄ.

VILKAS

KYLÄYHTEISÖ

OSALLISTUU

OMAN ALUEEN

KEHITTÄMI-

SEEN.

Kauklahden

kirkko syysauringon

kultaamana.

Kauklahden

kasvu sai vahvan

sysäyksen

asuntomessuista

vuonna 2006.

Kauppamäeltä

löytyy monia

kivijalkaliikkeitä

ja nyt myös

kyltti todisteena

Vuoden

kaupunginosa

-tunnustuksesta.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 19


VI I ESBO

DRYGT 100-ÅRIGA ESBO

IF SIKTAR MOT NYA MÅL

Aktiva funktionärer, en fungerande juniorverksamhet och samarbete med

andra idrottsföreningar ska leda Esbo Idrottsförening mot nya framgångar.

Esbo Idrottsförening är en

förening med långa anor.

Idag vill Esbo IF blicka

framåt för att utvecklas och

bli ännu bättre. Enligt Anders Wikholm,

ordförande för Esbo IF sedan

två år tillbaka, har föreningen under

det gångna seklet gått från byaförening

till stadsförening.

– Just nu är friidrotten den starkaste

sektionen men det är inte uteslutet

att vi försöker bredda verksamheten

och prova på nya grenar.

Utbudet av grenar har levt kraftigt

under åren, tidigare var till exempel

skidåkning och orientering starka.

Grenarna är beroende av de aktiva

ledarna och tränarna. De är eldsjälarna,

utan dem funkar verksamheten

inte, säger Wikholm.

Idag består Esbo Idrottsförenings

verksamhet av friidrott, gymnastik,

handboll, bowling, volleyboll

och motion. Vid sidan av friidrott är

gymnastiken populär just nu, båda

grenarna slussar in nya barn och

unga i verksamheten.

ESBO IF HAR ÖVER 2 000 MEDLEMMAR.

Av de aktiva medlemmarna är cirka

800 friidrottare, många av dem juniorer.

Konkurrensen om juniorerna

VI FÖRSÖKER

OCKSÅ BYGGA UPP

SAMARBETE

MED ANDRA

FÖRENINGAR.

är hård men Esbo IF lyckas enligt

Wikholm rätt bra med att locka nya

barn och unga.

– Det finns väldigt mycket verksamhet

som tävlar om juniorerna

men vi har bra flyt i juniorverksamheten.

Vi försöker också bygga upp

samarbete med andra föreningar.

Esbo IF kan fungera som ett jättebra

komplement till andra grenar som

fotboll eller olika vintergrenar.

– Men visst tampas Esbo IF med

samma problem som många andra

föreningar. En av utmaningarna är

att engagera medlemmarna. Föreningen

har en lojal funktionärskår

20


Idag består Esbo

Idrottsförenings

verksamhet av

friidrott,

gymnastik,

handboll, bowling,

volleyboll

och motion.

ESBO IF

men nya frivilliga behövs, berättar

Wikholm.

– Det blir allt svårare att få med

folk. Vi måste försöka utveckla en

modell där medlemmarna kan delta

i form av punktinsatser och inte behöver

förbinda sig till att vara med i

precis allt.

Att locka fler aktiva medlemmar

och samtidigt hålla kvar de gamla är

viktigt även ur ekonomisk synvinkel.

En stor del av föreningens intäkter

kommer från träningsavgifterna.

Andra betydande inkomstkällor är

evenemang och understöd.

– Ekonomi är väl något som för-

eningar alltid kämpar med. Inte

finns det några extra pengar men

genom bra planering försöker vi

hålla ekonomin i balans, konstaterar

Wikholm.

ÅR 2019 kommer att bli ett händelserikt

år för föreningen. Ett av de stora

evenemangen är Stafettkarnevalen i

maj. Det blir tredje gången som Stafettkarnevalen

ordnas i Alberga.

– Esbo IF är med som ett slags

lokal moderförening för Stafettkarnevalen.

Vi bidrar med ett antal

funktionärer och ansvarar bland

annat för försäljningen i kioskerna,

beskriver Wikholm.

Andra stora evenemang nästa år

är Motonet GP i augusti som Esbo IF

ordnar tillsammans med Espoon Tapiot

samt Esbo Strandmaraton i september.

Föreningens eget mål är enligt

Wikholm redan klart.

– Som förening ska vi försöka förbättra

positionerna både bland juniorer

och lite äldre idrottare. Senast

placerade vi oss på en tolfte plats i

föreningsklassen. För 2019 är målet

att komma in bland de tio bästa föreningarna

igen.

IDROTTSFÖRENINGARNA i Esbo står

inför det praktiska problemet att

det börjar bli ont om plats och hallarna

är fullbokade. Lyckligtvis är

planeringen av idrottshallen Kameleonten,

en idrottshall för flera

grenar, i full gång. Den nya hallen ska

råda bot på utrymmesbristen.

– Det är bra driv inom friidrotten

just nu. Hallen kommer att göra det

möjligt för bland annat friidrottarna

att träna på samma ställe året om.

Verksamheten kan koncentreras till

ett ställe och Alberga kommer att bli

Esbos friidrottsmecka, säger Wikholm.

Målsättningen är att den nya

hallen ska stå klar hösten 2021. Esbo

IF planerar att tillsammans med

Esbo stad och Espoon Tapiot söka

Kalevaspelen 2022, samma år som

Esbo fyller 50 år.

JENNI VON FRENCKELL

ANDRA STORA

EVENEMANG

ÄR MOTONET GP

I AUGUSTI

SAMT ESBO

STRANDMARATON I

SEPTEMBER.

Stadsdel av

campusområde

RESUMÉ

EN PERSON som besökte Otnäs för över ett år sedan fäster

först uppmärksamheten vid centrum. Nu finns det ett sådant

i Otnäs.

Det ligger naturligtvis på och runt tunnelbanestationen. Från

tunnelbanan kan man komma direkt till köpcentret A Bloc som

är en del av den enorma Väre-byggnaden, och därifrån kommer

man även till universitetets lokaler. Som en helhet med sex högskolor

är Aalto-universitetet Finlands näst största universitet.

Ett internationellt forskarsamfund på över 20 000 personer

centraliserar sin verksamhet till Otnäs.

– Vi har en hel del migration till Otnäs från huvudstadsregionen.

All verksamhet samlas här före år 2020, säger Antti

Tuomela, VD för Aalto-universitetsfastigheter.

Aalto är också en betydande markägare i Otnäs. Det är anledningen

till att regionens utveckling till stor del görs av

Aalto-universitetet i samarbete med Esbo stad.

Gränssnittet mellan universitetet och företagslivet är inte

lika markant som tidigare i Otnäs. Det centrala campuset är

omgivet av och integrerat med området Innovation Hub, som

lockar samarbetsparter till universitetet.

Det senaste exemplet på samarbete är tillväxtföretagscentret

A Grid som verkar i det tidigare Högskolan för elektroniks

renoverade utrymmen. Det är ett av de största kollektiva utrymmena

i Europa där de flesta företagen har koppling till universitetet

eller till startup-program i anslutning till det.

VTT:s och Aaltos kompetenscentrum för bioekonomi Finn-

CERES beviljades nyligen av Finlands Akademi en finansiering

på 9,5 miljoner euro för att finansiera ett flaggskeppsprojekt

som av skogsindustrins råvaror utvecklar produkter med högt

förädlingsvärde.

– Vi skapar en ny verksamhetsmodell i Finland mellan universitet,

forskningsinstitut och företag. Det är intressant ur hela

den nordeuropeiska synvinkeln, säger professor Orlando Rojas

som leder kompetenscentret på Aaltos sida.

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 21


VAPAALLA

TESTAA TIETOSI | TUNNETKO ESPOON?

MARI KARJANOJA

ESPOON

KULTTUURIKESKUS

TALVIASUSSA.

1. Kuinka monta luistelukenttää

Espoossa on?

2. Mitkä ovat Espoon kaksi

laskettelukeskusta?

3. Espoon liikuntapalvelujen

hoidossa on 200 kilometriä

hiihtolatuja. Kuinka suuri osa

niistä on valaistuja?

4. Mistä löytyvät Espoon

kahdeksan talviuintipaikkaa?

5. Missä pelataan tänä talvena kaikille

kaupunkilaisille avointa pipolätkää?

6. Mihin aikaan Espoon katuvalot

syttyvät iltaisin?

7. Missä sijaitsee Espoon lumen

vastaanottopaikka?

1. Yli 90 sekä 6 tekojäätä. 2. Serena Ski ja Solvalla-Swinghill 3. 60 kilometriä 4. Espoonlahdesta,

Haukilahdesta, Kallvikista, Kivenlahdesta, Laajalahdesta, Matinkylästä, Oittaalta ja

Pitkäjärveltä. 5. MetroAreenalla perjantai-iltaisin, jos Areena on vapaa. 6. 20 minuuttia auringon

laskun jälkeen. Aamuisin ne sammuvat 10 minuuttia ennen auringon nousua. 7. Vanttilassa

osoitteessa Vanttilantie 9. Lumenvastaanottopiste on auki joka päivä klo 7–22.

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIRJA-

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 1.2.2019 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

22


ESPOOLAINEN

LISÄÄ TILAA TAITEELLE

Teatteri Hevosenkengän toiminta laajenee uusien lisätilojen myötä.

Samalla kulttuurikeskus sai Lasten kulttuurikeskuksen statuksen.

LOKAKUUSSA JUHLITTIIN Mankkaan

Juhannusmäen pihapiiriin nousseen

lisärakennus Tusculumin avajaisia.

Teatteri Hevosenkengän taideterapia-

ja työpajatoiminta keskitetään

vastedes sinne.

Punamullattua uudisrakennusta

tuskin erottaa 1800-luvun

pihapiirin muiden rakennusten

joukosta. Tarkempi katselu

kuitenkin paljastaa lukuisia, nykyaikaisia

yksityiskohtia: sisälle

siirtymistä helpottavat liuskat,

kynnyksettömät tilat, rakenteisiin

piilotetun tekniikan ja tilojen

muunneltavuuden. Antiikin

Roomassa Tusculum merkitsi

taiteelle ja hiljentymiselle omistettua

tilaa.

Teatteri Hevosenkengän johtaja

Kirsi Siren hyrisee tyytyväisyydestä.

Uudet tilat helpottavat

toiminnan laajentamista katsojien

mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

Samasta ajatuksesta käynnistyi

Sirenin sisarensa Saran kanssa

vuonna 1975 perustaman Teatteri

Hevosenkengän toiminta.

– Tavoitteenamme oli alusta

asti auttaa taiteen keinoin katsojiamme

kasvamaan avarakatseisiksi,

huumorintajuisiksi ja optimistisiksi

ihmisiksi, Siren muistelee.

TARJONTA LAAJENEE. Esteettömät

esitykset, kuvailutulkkaukset, viitotut

esitykset sekä viimeisimpänä

hiljaiset esitykset erityisherkille

katsojille kuuluvat entuudestaan

Hevosenkengän ohjelmistoon.

– Tusculumissa autamme taideterapian

avulla lapsia kasvuongelmissa

ja aikuisia elämän käännekohdissa.

Luova prosessi hoitaa,

taideterapeutti Sanna Hallén

määrittää.

Esteettömäksi suunniteltuun

Tusculumiin keskitetään myös

teatterin muut uudet toimintamuodot,

kuten vauvateatteri, satupäivät

ja lausuntaillat. Espoon kaupunki

sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

rahoittivat Tusculumin rakentamisen.

TULOSSA KAKSI ensi-iltaa. Loppuvuodesta

Hevosenkenkä lähtee Japanin

kiertueelle teatterin oman,

jo sukupolvikokemukseksi kasvaneen

Kani Untuvakerän kanssa.

Uutena esityksenä ensi-iltansa

syyskuussa sai Katja Krohnin ohjaama,

4-vuotiaan Iiron yökyläilystä

ukkinsa luona kertova Sotta

Pyttynen. Helmikuussa ensi-illassa

nähdään Mauri Kunnaksen ikiihana

Herra Hakkarainen.

MAARIT SEELING

ESPOON TOINEN LASTEN KULTTUURIKESKUS

LAAJENTUMISEN YHTEYDESSÄ Hevosenkenkä

liittyi Suomen Lastenkulttuurikeskusten

liiton jäseneksi. Teatteri Hevosenkenkä,

Tusculum Hevosenkenkä ja Suomen Lelumuseo

Hevosenkenkä muodostavat yhdessä

Lastenkulttuurikeskus Hevosenkengän.

Myös Pikku-Aurorana tunnettu kulttuurikeskus

muuttui tänä vuonna Lasten kulttuurikeskus

Auroraksi. Näin ollen Espoossa

on kaksi Lasten kulttuurikeskusta, jotka tekevät

yhteistyötä valtakunnallisesti kierrättäen

näyttelyitä ja taidetyöpajoja, tekemällä

esitys- ja menetelmävaihtoa sekä tuottamalla

yhteishankkeita.

Keskukset toimivat alueillaan läheisessä yhteistyössä

kuntien eri hallinnonalojen, kuten

varhaiskasvatuksen, koulujen ja kolmannen

sektorin toimijoiden kanssa. Suomen lastenkulttuurikeskukset

tuovat saavutettavaa taidekasvatusta

mahdollisimman monen lapsen

ja nuoren arkeen sekä lisäävät lasten hyvinvointia

taiteen ja kulttuurin keinoin.

Uusissa tiloissa

Tusculumrakennuksessa

tarjotaan

entistä laajemmin

teatterin

ja itseilmaisun

esityksiä ja

opetusta.

TEATTERI HEVOSENKENKÄ

ESPOO-LEHTI 4/2018 >> 23


esbo.fi

INFLUENSSAROKOTUKSET

2018–2019

Rokotus on paras tapa suojautua

influenssalta ja sen jälkitaudeilta.

Varaa aika etukäteen, niin vältät jonot!

› Ajanvaraus verkossa: espoo.fi/e-terveysasema

› Puhelinajanvaraus Espoonlahden, Kalajärven, Kilon,

Kivenlahden, Leppävaaran, Matinkylän, Samarian,

Tapiolan ja Viherlaakson terveysasemien asiakkaille

arkisin klo 7–18, p. 09 816 34500

› Puhelinajanvaraus Oma Lääkärisi -terveysasemien

asiakkaille arkisin klo 8–16: Espoontori p. 09 855 4303,

Iso Omena p. 09 855 4100

› Rokotuksia saa myös äitiys- ja lastenneuvoloista, koulu- ja

opiskeluterveydenhoitajilta sekä vanhusten kotihoidosta.

› Rokotukset ilman ajanvarausta:

La 24.11. ja 1.12. klo 9–16 Espoonlahden, Leppävaaran,

Samarian ja Tapiolan terveysasemilla sekä Oma Lääkärisi

Isossa Omenassa (palvelutori)

Ti 27.11. klo 10–15 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa,

Säterinkatu 3

INFLUENSAVACCINERING

2018–2019

Vaccinering är det bästa sättet för dig

att skydda dig mot influensa och följdsjukdomar.

Boka tid så behöver du inte köa!

› Tidsbokning på webben: esbo.fi/e-halsostation

› Tidsbokning per telefon för klienter på Alberga, Esbovikens,

Gröndals, Hagalunds, Kalajärvi, Kilo, Mattby och Stensviks

hälsostation samt hälsostationen Samaria vardagar kl. 7–18,

tfn 09 816 34500

› Tidsbokning per telefon för klienter på Oma Lääkärisihälsostationer

vardagar kl. 8–16: Esbotorget tfn 09 855 4303,

Iso Omena tfn 09 855 4100

› Vaccinationer fås även på mödra- och barnrådgivningar, av

skol- och studenthälsovårdare samt inom hemvården för äldre.

› Vaccinering utan tidsbokning:

Lör 24.11 och 1.12 kl. 9–16 på Alberga, Esbovikens och

Hagalunds hälsostation, hälsostationen Samaria samt på

hälsostationen Oma Lääkärisi Iso Omena (servicetorget).

Tis 27.11 kl. 10–15 i leva och bo-seniorcentralen i Alberga,

Säterigatan 3

Lisätiedot: espoo.fi/influenssa

Mer information: esbo.fi/influensa

More information: espoo.fi/influenza

AT YOUR SERVICE

Terveyspalvelut

uudistuvat

Matinkylässä

INFLUENZA VACCINATIONS

2018–2019

Vaccination is the best protection against influenza

and the diseases it causes. Make an appointment

and avoid the queues!

› Make an appointment online: espoo.fi/e-healthcentre

› Make an appointment by telephone to your health centre

(Espoonlahdti, Kalajärvi, Kilo, Kivenlahti, Leppävaara,

Matinkylä, Samaria, Tapiola and Viherlaakso),

tel. 09 816 34500, weekdays 7 am–6 pm

› Appointments to Oma Lääkärisi health Centres, weekdays

8 am–4 pm: Espoontori tel. 09 855 4303, Iso Omena

tel. 09 855 4100

› Vaccinations can also be received at maternity and child

health centres, from school and student nurses, and from old

people’s home carers.

› Influenza vaccinations without appointment

Sat 24th November and 1st December 9am to 4pm at

Espoonlahti, Leppävaara, Samaria and Tapiola health centres

and at Oma Lääkärisi Iso Omena (service centre).

Tue 27th November 10am to 3pm at Leppävaara

senior centre, Säterinkatu 3

Matinkylän terveysasema muuttaa Ison

Omenan palvelutorille 2.–14.1.2019

› Uusi nimi: Ison Omenan terveysasema

› Avoinna arkisin klo 7-20

› Matinkylän ja Olarin asukkaille

Oma Lääkärisi Iso Omena muuttaa

Piispanporttiin 2.–14.1.2019

› Uusi nimi: Oma Lääkärisi Matinkylä

› Henttaan ja Suurpellon asukkaille

Näiden terveysasemien asiakkaille lähetetään

henkilökohtainen kirje ennen vuodenvaihdetta.

Matinkylän hammashoitola suljetaan vuodenvaihteessa.

Kaupungin kaikki hammashoitolat palvelevat kaikkia espoolaisia,

ja joihinkin hammashoitoloihin on tuossa ilta-aikoja vuoden 2019

alkupuolella. Matinkylään suunnitellaan yhteistyötä yksityisen

hammaslääkäriaseman kanssa, lisätietoja saadaan keväällä 2019.

Hammashoidon ajanvaraus palvelee kaikkia

jatkossakin numerossa 09 816 30300.

espoo.fi/hammashoito esbo.fi/tandvard espoo.fi/dentalcare

TIESITHÄN,

ETTÄ TERVEYS-

ASEMAA VOI

MYÖS VAIHTAA.

espoo.fi/terveysasemat

esbo.fi/halsostationer

espoo.fi/healthcentres

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!