Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4 / <strong>2018</strong><br />
1
PÄÄKIRJOITUS<br />
Siinäpä se meni taas…tämä vuosi. Mitä sain aikaiseksi<br />
ja mitä jäi tekemättä? Näiden ajatusten kanssa<br />
jok`ikinen taapertaa kohti vuoden vaihdetta. Uuden<br />
vuoden lupauksiakin pohditaan viimeistään heti joulunpyhien<br />
jälkeen.<br />
Joku on joskus sanonut, että yrittäjän elämä ei ole ruusuilla<br />
tanssimista. Harvinaisen osuvasti sanottu. Haasteita ja askareita<br />
on meille jokaiselle tulevallekin vuodelle, ikään ja sukupuoleen<br />
katsomatta.<br />
Mutta, itse olen vahvasti sitä mieltä, että elämään pitää suhtautua<br />
kuten Veikko Huovinen kirjoittaa kirjassaan Havukkaahon<br />
ajattelija: ”Elämää pitää katsella vähän laajemmasta<br />
perspektiivistä”. Niin mennyttä vuotta, kuin tulevaakin!<br />
Talvisavut(kin) ovat omalla tutulla paikallaan sahayrittäjien<br />
ensi vuoden kalenterissa. Helmikuun puolessa välissä kokoonnutaan<br />
Holiday Club Saimaan upeaan miljööseen Lappeenrantaan<br />
(vaikka Imatran kupeessa ollaankin). Tarjolla on jälleen<br />
mukava viikonloppu kylpylähotellissa, vaikka koko perheen voimin.<br />
Perjantai-iltana 15.2.2019 klo.18.00 aloitetaan Lähipuu®tuotemerkin<br />
ympäristöselosteen (EPD) käsittelyllä. Yksinkertaisemmin<br />
kerrottuna aiheena on, kuinka käytän EPD:tä ja<br />
Lähipuu®-tuotemerkkiä omassa markkinoinnissani. Tässä samassa<br />
koulutustilaisuudessa saavat myös uudet Lähipuu-ryhmään<br />
liittyneet sertifikaatin käyttöönsä. Joten, kannattaa olla<br />
paikalla jo perjantaina.<br />
Perjantai-illan kruunaa klo 19.30 alkaen Pekka Krook, joka on<br />
yksi <strong>Suomen</strong> arvostetuimmista yritysvalmentajista ja -kouluttajista.<br />
Hän luennoi meille aiheesta: Elä ja yritä!<br />
Lauantaina ulkonäytösalueen sulkeuduttua siirrymme vuosikokoukseen<br />
ja ilta huipentuu tuttuun tapaan juhlagaalaan, jos-<br />
2<br />
sa palkitaan muun muassa Vuoden Sahayrittäjä. Illallisen jälkeen<br />
onkin hyvä tanssahdella ja virkistäytyä aina pikkutunneille<br />
saakka…<br />
Puumarkkinat ovat olleet, luvalla sanoen, melko vauhdikkaita<br />
kuluvana vuonna. Jatkuuko vauhti samana myös ensi vuonna,<br />
voi vain arvailla.<br />
Arvailun varaan ei kuitenkaan jää se tosiasia, että nykypäivän<br />
kuluttaja on erittäin kiinnostunut myös sahatuotteen alkuperästä<br />
ja sen hiilijalanjäljestä. Tähän saumaan meillä sahayrittäjillä<br />
on mahdollisuus iskeä. Lähipuu®-tuotemerkillä markkinoidut<br />
tuotteet kokonaisuudessaan ovat kuin taivaan lahja kuluttajille.<br />
Täysin kotimainen, pienellä hiilijalanjäljellä varustettu<br />
ja pientä yrittäjää työllistävä Lähipuu® on laatutakuu kuluttajalle<br />
ostopäätöstä tehtäessä.<br />
Uuden vuoden lupauksena näin julkisesti lupaan, että teen tulevana<br />
vuonna hartiavoimin työtä LÄHIPUU®-tuotemerkin tunnettuuden<br />
ja sahayrittäjyyden puolesta.<br />
Kaikille <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäsenille ja yhteistyötahoille toivotan<br />
Siunattua Joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.<br />
Timo Ripatti<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
040 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
4/<strong>2018</strong><br />
LÄHIPUU ®<br />
4 Puukerrostalo-rakentaminen Suomessa<br />
8 Puumarkkinat<br />
10 PuuSuomi-verkosto kokoaa puualan kehittäjät<br />
12 Huippulaatuisia ratkaisuja saunaan<br />
16 Yli 70 vuotta sirkkelinsoittoa<br />
19 Jäseninfo<br />
Tervetuloa mukaan:<br />
Talvisavut 15.-17.2.2019<br />
(kts. takasivu)<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden neljä<br />
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna 2019<br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com<br />
3
Tutkimus suomalaisten<br />
asuinpuukerrostalojen<br />
runkoratkaisuista ja asuntojen<br />
omistusmuodoista<br />
Puukerrostalorakentaminen<br />
Suomessa<br />
Suomeen on rakennettu lokakuuhun<br />
<strong>2018</strong> mennessä yhteensä<br />
65 yli 2-kerroksista<br />
asuinpuukerrostaloa, joissa<br />
on yhteensä 1 673 asuntoa. Tampereen<br />
teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtuurin<br />
laboratoriossa on tehty ”Puukerrostalojen<br />
kilpailukyky” -osatutkimus, jossa<br />
on selvitetty kaikkien Suomeen toteutettujen<br />
asuinpuukerrostalojen runkoratkaisu<br />
sekä kunkin puukerrostalokohteen<br />
asuntojen omistusmuoto.<br />
<strong>Suomen</strong> puukerrostalojen runkoratkaisuina<br />
on käytetty nk. platform-rankarunkoa<br />
(62%), CLT-tekniikkaan perustuvaa<br />
tilaelementtirunkoa (21%), viilupuuhun<br />
perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa<br />
(12%) ja CLT-tasoelementtirunkoa<br />
(5%). Tutkimuksen perusteella<br />
uusissa puukerrostaloissa CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut<br />
ovat eniten yleistymässä.<br />
4<br />
Välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet<br />
ovat äänenerityssyistä kaikkein yleisimpiä.<br />
Suomeen rakennetuissa puukerrostaloissa<br />
esiintyy sekä vuokra-asuntoja<br />
(43 %), omistusasuntoja (38 %), asumisoikeusasuntoja<br />
(17 %) sekä osaomistusasuntoja<br />
(2 %).<br />
Puurakentaminen osana<br />
metsäteollisuutta<br />
Metsäsektori on erittäin tärkeä <strong>Suomen</strong><br />
kansantaloudelle. <strong>Suomen</strong> metsät kasvavat<br />
vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta,<br />
josta viime vuosina on hyödynnetty<br />
noin 60–65 prosenttia. Puun kestävää<br />
käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä<br />
(noin 15–20 milj. m 3 /v.) muun muassa<br />
bioenergialähteenä, rakentamisessa,<br />
puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa<br />
biojalosteissa. <strong>Suomen</strong> sahatavaran kulutuksesta<br />
noin neljä viidesosaa käytetään<br />
rakentamiseen.<br />
Rakentamisessa asuntorakentaminen<br />
on keskeisessä roolissa: <strong>Suomen</strong> rakennuskannasta<br />
noin 65 prosenttia on<br />
asuinrakennuksia. Puurakentamisen<br />
suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa<br />
ovat kerrostalorakentamisessa,<br />
julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa<br />
rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa<br />
sekä lähiökerrostalojen<br />
julkisivujen energiakorjauksissa,<br />
lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.<br />
Puurakentaminen osana<br />
ilmastomuutoksen torjuntaa<br />
Puurakentaminen on ekologista. Kasvaessaan<br />
yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä<br />
tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla<br />
fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa<br />
happea ilmakehään. Puun kuivapainosta<br />
puolet on hiiltä. Metsät ovat<br />
kasvaessaan hiilinieluja ja puutuotteet
Vantaan Kivistön Asuntomessuille valmistui platform-rankarunkoinen puukerrostalo vuonna 2015.<br />
ovat hiilivarastoja. Puurakentamiselle<br />
avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia<br />
maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö-<br />
ja luonnonvarakysymysten merkitysten<br />
kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä<br />
enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä<br />
ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.<br />
Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta,<br />
ja yksi pääministeri Juha Sipilän<br />
hallituksen kärkihankkeista. <strong>Suomen</strong><br />
biotalouden arvosta yli puolet tulee<br />
metsäsektorilta. <strong>Suomen</strong> ympäristöministeriön<br />
tavoitteena on, että rakennusten<br />
hiilijalanjälki otetaan huomioon<br />
rakentamisen säädöksissä 2020-luvun<br />
puoliväliin mennessä. On nähtävissä,<br />
että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana<br />
ja ympäristöystävällisenä energialähteenä<br />
ja rakennusmateriaalina puu<br />
tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi<br />
raaka-aine.<br />
Puukerrostalojen kehityskaari ja<br />
markkinapotentiaali<br />
Suomessa puukerrostalorakentaminen<br />
alkoi lyhyellä koerakentamisvaiheella<br />
1990-luvun puolivälissä. Kolmen pilottipuukerrostalon<br />
(Ylöjärvi, Helsinki, Oulu)<br />
jälkeen maamme palomääräykset<br />
(RakMK E1) muutettiin 1.9.1997 enintään<br />
4-kerroksiset puurunkoiset ja -julkisivuiset<br />
asuin- ja työpaikkarakennukset<br />
(=puukerrostalot) salliviksi.<br />
<strong>Suomen</strong> palomääräyksiä muutettiin uudelleen<br />
15.4.2011, josta lähtien palomääräysten<br />
taulukkomitoituksella on<br />
ollut mahdollista rakentaa puukerrostaloja<br />
aina 8-kerrokseen saakka.<br />
Palomääräyksiä muutettiin jälleen<br />
1.1.<strong>2018</strong> (Ympäristöministeriön asetus<br />
848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta).<br />
Niiden perusteella on mahdollista<br />
suunnitella ja rakentaa puurunkoisia<br />
ja -julkisivuisia asuin- ja työpaikkarakennuksia<br />
sekä majoitus- ja hoitorakennuksia<br />
aina 8-kerrokseen saakka. Toiminnallisen<br />
palomitoitustarkastelun perusteella<br />
on mahdollista toteuttaa myös yli<br />
8-kerroksisia puukerrostaloja.[1]<br />
Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan<br />
kerrostalovaltaisin maa; noin 46 prosenttia<br />
<strong>Suomen</strong> kaikista asunnoista sijaitsee<br />
kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista<br />
(noin 30 000–40 000 asuntoa/vuosi)<br />
yli puolet rakennetaan edelleen<br />
kerrostaloihin.[2] Tähän mennessä<br />
yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja<br />
on rakennettu Suomeen 65 kpl, yhteensä<br />
1 673 asuntoa. Uusia varmoja<br />
puukerrostaloja on tulossa lähivuosina<br />
lisää noin 1 350 asunnon verran. Lisäksi<br />
uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä<br />
noin yhdeksän tuhannen asunnon<br />
verran eri puolille Suomea.<br />
5
Puukerrostalojen eri<br />
runkojärjestelmiä<br />
Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla<br />
useita eri runkojärjestelmiä, joihin<br />
on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia<br />
ja valmistuskapasiteettia Suomessa.<br />
Suurin osa <strong>Suomen</strong> ensimmäisistä<br />
asuinpuukerrostaloista rakennettiin<br />
amerikkalaisella nk. platform-frame<br />
-järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu<br />
kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen.<br />
Kyseisellä rakentamistavalla<br />
runko tehdään yleensä mitallistetusta<br />
puutavarasta joko paikan päällä<br />
kokoamalla yhden kerroksen runko kerrallaan<br />
tai eriasteisia valmiselementtejä<br />
(pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen.<br />
Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa<br />
on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona<br />
on käytetty myös liimapuuta.<br />
Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät<br />
ovat mahdollisia. Kaikille puukerrostalojärjestelmille<br />
on tyypillistä varsin lyhyet<br />
kantavien rakenteiden jännevälit (4,5–8<br />
metriä). Suomalaisissa puukerrostaloissa<br />
on yleisesti käytetty puujulkisivuja,<br />
mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat<br />
mahdollisia.<br />
Viime vuosina <strong>Suomen</strong> puukerrostalorakentamisessa<br />
on voimakkaasti yleistymässä<br />
erityisesti CLT (Cross Laminated<br />
Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen<br />
kantavina pysty- ja vaakaelementteinä<br />
Toivotamme<br />
Hyvää Joulua<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjille!<br />
toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut<br />
massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä<br />
on alkujaan vienyt Suomessa<br />
voimakkaasti eteenpäin StoraEnso,<br />
joka käynnisti vuonna 2016 Varkaudessa<br />
myös oman viiluista liimaamalla<br />
kootun LVL (Laminated Veneer Lumber)<br />
-massiivipuulevytuotannon, jota voidaan<br />
käyttää CLT-levyn tavoin rakennuksen<br />
runkorakentamisessa. Helpon liitostekniikan,<br />
ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen<br />
ja vähäisen painuman vuoksi<br />
CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä erityisesti<br />
korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä.<br />
Kuhmossa CrossLamin tehtaalla<br />
alkoi kotimainen CLT-tuotanto joulukuussa<br />
2014. CLT-tuotantoa on käynnissä<br />
myös Alajärvellä (CLT Finland Oy,<br />
Hoisko), ja lisäksi käynnistymässä Kauhajoella<br />
(CLT-Plant).<br />
<strong>Suomen</strong> puukerrostalorakentamisessa<br />
on erityisen voimakkaasti yleistynyt CLTja<br />
LVL-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka.<br />
Tilaelementtirakentamisen<br />
kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu<br />
ja nopea rakentamistapa lyhentää<br />
rakentamisaikaa työmaalla ja alentaa täten<br />
kokonaiskustannuksia. Tilaelementtien<br />
yleisimmät koot ovat maantiekuljetuksen<br />
rajoitusten vuoksi: 4 500 (leveys)<br />
x 3 000 (korkeus) x 13 500 (pituus).<br />
<strong>Suomen</strong> tilaelementtirakentamisen<br />
markkinaan on tulossa myös ruotsalainen<br />
Lindsbäck Bygg, jonka puukerrostalotuotanto<br />
perustuu<br />
rankarunkoisiin tilaelementteihin<br />
[3].<br />
Suomessa on tehty<br />
myös muutama<br />
puukerrostalokohde<br />
LVL:ään perustuvalla<br />
pilari-palkki-ripalaatta-systeemillä.<br />
Järjestelmä on pitkälle<br />
konseptoitu ja<br />
sen kilpailukykyisimpänä<br />
alueena nähdään<br />
3–4-kerroksiset<br />
puiset asuinkerrostalot<br />
ja toimistorakennukset.<br />
Pilaripalkkirunkoon<br />
soveltuu<br />
hyvin myös<br />
liimapuu.<br />
Puukerrostalojen kilpailukyky<br />
Tampereen teknillisen yliopiston (TTY)<br />
arkkitehtuurin laboratoriossa on tehty<br />
”Puukerrostalojen kilpailukyky” -osatutkimus,<br />
jossa on selvitetty Suomeen<br />
lokakuuhun <strong>2018</strong> mennessä rakennettujen<br />
puukerrostalojen kerroslukumäärä,<br />
laajuustiedot, runkoratkaisut ja<br />
asuntojen omistusmuodot. Nämä on<br />
koottu tilastolliseksi yhteenvedoksi ja<br />
vertailuksi liitteenä olevaan taulukkoon<br />
(Taulukko 1.)<br />
<strong>Suomen</strong> tähänastisissa puukerrostaloissa<br />
on keskimäärin 26 asuntoa (= 1673<br />
/ 65). Yleisin korkeus on 3–4 kerrosta<br />
(82 %). Runkoratkaisuina on käytetty nk.<br />
platform-rankarunkoa (62 %), CLT-tekniikkaan<br />
perustuvaa tilaelementtirunkoa<br />
(21 %), viilupuuhun perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa<br />
(12%) ja CLTtasoelementtirunkoa<br />
(5 %). Tutkimuksen<br />
perusteella uusissa puukerrostaloissa<br />
CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut ovat<br />
eniten yleistymässä.<br />
Vuoden <strong>2018</strong> alusta lähtien puun käyttö<br />
sisäpintojen näkyvänä verhousmateriaalina<br />
tuli <strong>Suomen</strong> palomääräyksissä<br />
jonkin verran aiempaa sallivammaksi.<br />
Tämä näyttää niin ikään suosivan<br />
CLT-ratkaisuja, joissa massiivipuupintoja<br />
voidaan jättää sisäpintoihin näkyviin.<br />
Puukerrostalojen välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet<br />
ovat äänenerityssyistä<br />
kaikkein yleisimpiä. Suomeen rakennetuissa<br />
puukerrostaloissa esiintyy vuokra-asuntoja<br />
(43 %), omistusasuntoja<br />
(38 %), asumisoikeusasuntoja (17 %) ja<br />
osaomistusasuntoja (2 %).<br />
Viitteet<br />
[1] Ympäristöministeriön asetus<br />
848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta.<br />
[2] Tilastokeskus.<br />
[3] <strong>Suomen</strong> Puukerrostalot Oy, toimitusjohtaja<br />
Teppo Laurila.<br />
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori<br />
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Arkkitehtuuri<br />
markku.karjalainen@tut.fi<br />
6
Taulukko 1. Suomeen lokakuuhun <strong>2018</strong> mennessä rakennettujen puukerrostalojen kerroslukumäärä, laajuustiedot, runkoratkaisut ja<br />
asuntojen omistusmuodot.<br />
Kohde (vuosi): Taloja /<br />
Krs:<br />
Asuntoja:<br />
Laajuus<br />
(k-m2):<br />
Runko:<br />
Omistusmuoto:<br />
1. Ylöjärvi (1996) 3 / 2–3 19 1 465 Pilari-palkki-runko Vuokra-asuntoja<br />
2. Helsinki, Viikinmansio (1997) 7 / 2–4 65 5 883 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja<br />
3. Oulu, Puukotka (1997) 3 / 3 33 2 190 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja<br />
4. Tuusula, Hyrylä (1997) 2 / 4 46 3 622 Platform- rankarunko Vuokra-asuntoja 23<br />
Asumisoikeusasuntoja 23<br />
5. Raisio (1997) 3 / 4 42 2 550 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 14<br />
Asumisoikeusasuntoja 14<br />
Osaomistusasuntoja 14<br />
6. Porvoo, Fredrika (1998) 1 / 2–3 19 1 371 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
7. Porvoo, Aleksanterinkatu (1999) 1 / 4 24 2 498 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
8. Naantali (2000) 3 / 4 51 4 080 Platform-rankarunko Asumisoikeusasuntoja 17<br />
Osaomistusasuntoja 17<br />
Omistusasuntoja 17<br />
9. Oulu, Puu-Linnanmaa (2002) 1 / 3 14 994 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
10. Lahti, Puu-Paavola (1998 – 2003) 4 / 4 74 7 300 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
11. Helsinki, Omenamäki (2006) 3 / 3–4 131 12 165 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja<br />
12. Heinola, Puumera (2011) 1 / 5 27 1 915 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
13. Helsinki, Viikin Latokartano (2012) 5 / 3–4 104 6 300 Pilari-palkki-runko Omistusasuntoja<br />
14. Seinäjoki, Lintuviita (2013) 1 / 6 50 3 100 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja<br />
15. Turku, KOY Turun Palvelukoti (2014) 1 / 4 54 3 000 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja<br />
16. Jyväskylä, Puukuokka 1 (2014) 1 / 8 58 4 155 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja<br />
17. Saarijärvi, Omatoimi (2015) 1 / 4 24 1 905 CLT-tilaelementti Asumisoikeusasuntoja<br />
18. Helsinki, Pukinmäki (2015) 4 / 5–7 93 7 700 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja 51<br />
Asumisoikeusasuntoja 42<br />
19. Ii, Kirjala (2015) 1 / 4 15 1 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
20. Vantaa, Kivistö, Puumera (2015) 1 / 7 186 11 800 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 79<br />
Asumisoikeusasuntoja 107<br />
21. Seinäjoki, Mäihä (2016) 1 / 5 28 1 837 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja<br />
22. Imatra (2016) 1 / 3 13 963 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
23. Kajaani, Rajamiehentie (2016) 1 / 3–4 15 1 200 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja<br />
24. Helsinki, Honkasuo (2016 – 2017) 1 / 4 116 7 524 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 58<br />
Asumisoikeusasuntoja 58<br />
25. Tampere, Vuores, Koukkuranta<br />
(2017)<br />
2 / 4 53 3 200 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja<br />
26. Joensuu, Pihapetäjä (2017) 1 / 6 40 2 100 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja<br />
27. Helsinki, Honkasuo, Sikla (2017) 4 / 3 43 3 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
28. Jyväskylä, Puukuokka 2 (2017) 1 / 7 70 3 673 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja<br />
29. Helsinki, Kuninkaantammi (<strong>2018</strong>) 2 / 4 58 3 115 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja<br />
30. Jyväskylä, Puukuokka 3 (<strong>2018</strong>) 1 / 6 58 3 256 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja<br />
31. Pori, Tuomarinkulma (<strong>2018</strong>) 1 / 3 23 1 460 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja<br />
32. Järvenpää, Puusinfonia (<strong>2018</strong>) 1 / 3 27 1 158 Platform-rankarunko Omistusasuntoja<br />
Yhteensä: 65 1 673 117 879<br />
7
Puumarkkinat<br />
Sahatavaran markkinatilanne on<br />
heikentynyt – puun ostajien varastot<br />
ovat kasvaneet<br />
Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden<br />
kannattavuus ja puusta maksukyky on<br />
osavuositulosten perusteella erinomainen. Hyvän<br />
kannattavuuden taustalla on ennen kaikkea<br />
sellun hyvä markkinatilanne. Toteutettujen<br />
metsäteollisuusinvestointien takaisinmaksuaika on<br />
nykyisellä kannattavuudella erittäin lyhyt.<br />
Liiketulosta on kuluvana vuonna<br />
syntynyt arviolta yli 30 euroa<br />
jalostettua puuraaka-ainekuutiometriä<br />
kohden, mikä puukauppaa<br />
harkitsevien metsänomistajien<br />
kannattaa muistaa. Kuitupuun hintakehitys<br />
Suomessa on kuluvana vuonna ollut<br />
vaatimaton sekä naapurimaidemme<br />
että tuontipuun hintoihin verrattuna.<br />
Sellun, kartongin ja paperin markkinatilanne<br />
jatkuu ennusteiden perusteella<br />
suotuisana myös tulevaisuudessa.<br />
Sahatavarakaupassa lähiajan markkinanäkymä<br />
ja toimialan kannattavuustilanne<br />
sen sijaan on selvästi aikaisempaa<br />
heikompi. Myös Ruotsista on tullut viestejä<br />
sahatavaramarkkinatilanteen notkahtamisesta.<br />
Markkinoilla pärjääminen<br />
edellyttää, että kilpailukyky on kunnossa.<br />
Erot yhtiöiden nykyisessä kannattavuudessa<br />
ovat isot.<br />
Talvikuukausina sahatavaran kysyntä tosin<br />
laskee kausiluontoisestikin. EK:n tuoreessa<br />
suhdannebarometrissä puutuoteteollisuus<br />
arvioi lähiajan näkymänsä<br />
8<br />
poikkeuksellisen negatiivisiksi.<br />
Sahatavaran hinta on<br />
romahtanut USA:ssa ja hinta<br />
on kääntynyt laskuun myös<br />
Saksassa.<br />
<strong>Suomen</strong> vientitilastoissa markkinatilanteen<br />
huononeminen toistaiseksi<br />
näkyy erityisesti kuusisahatavaran<br />
vientimäärissä. Sahatavaran<br />
vienti tammi-syyskuussa supistui<br />
kuusi prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran<br />
markkinanäkymä on tällä<br />
hetkellä jonkin verran kuusta suotuisampi.<br />
Mäntysahatavaran keskimääräinen<br />
vientihinta oli tammi-syyskuussa<br />
15 prosenttia viime vuotta korkeampi,<br />
vientimäärä oli kasvanut prosentin. Vastaavana<br />
aikana kuusisahatavaran vientihinta<br />
nousi seitsemän prosenttia, mutta<br />
vientimäärä supistui 15 prosenttia.<br />
Kuusisahatavaran markkinanäkymää lähikuukausina<br />
lisäksi merkittävästi heikentää<br />
valtavat kirjanpainajatuhot Keski-Euroopassa<br />
ja Ruotsissa. Kuusitukin<br />
hinta on jo kääntynyt selvään laskuun<br />
Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä.<br />
Itämeren altaan alueella kuitupuun hinta<br />
on noussut erityisesti Baltiassa.<br />
Sahatavaramarkkinoiden notkahdus jäänee<br />
kuitenkin tilapäiseksi, sillä pidemmän<br />
aikavälin kysyntäarviot sahatava-
alle ennakoivat voimakasta<br />
kasvua. Pöyry Oyj on muun muassa arvioinut,<br />
että maailmanlaajuisesti sahatavaran<br />
kulutus seuraavan viiden aikana<br />
kasvaa noin 60 miljoonaa kuutiometriä,<br />
eli joka vuosi markkinoille pitäisi tulla<br />
<strong>Suomen</strong> nykyistä sahatavaran tuotantomäärää<br />
vastaava tarjonta. Lisäksi valmiin<br />
sahatavaran varastot ovat tällä hetkellä<br />
alhaiset. Sahatavaraa on kuluvana<br />
vuonna kokonaisuutena tuotettu suunnilleen<br />
viime vuoden tahtiin. Merkittävin<br />
sahatavaran tuotannon lisäys on tapahtunut<br />
Keitele Groupin Alajärven sahalla,<br />
mikä käynnistyi syyskuussa. Investoinnin<br />
myötä yhtiön sahatavaran tuotanto<br />
kasvaa noin 150 000 kuutiometriä<br />
vuodessa.<br />
Puukaupan onnistumiseen<br />
ei ole oikotietä:<br />
kilpailutus ja katkonnan<br />
valvonta<br />
Metsäteollisuuden tuotantolukujen,<br />
puukauppa- ja<br />
markkinahakkuumäärien<br />
sekä puun tuonnin perusteella<br />
puun ostajien varastot<br />
ovat selvästi kasvaneet<br />
viime vuodesta.<br />
Metsänhoitoyhdistysten<br />
arvion mukaan kaikille<br />
puutavaralajeille, sekä<br />
tukille että kuidulle, on<br />
kokonaisuudessaan edelleen<br />
melko hyvin kysyntää.<br />
Vilkkaimman kysynnän<br />
vaihe kuluvan vuoden<br />
puukaupassa näyttää<br />
kuitenkin olevan ohi. Puumarkkinatilanne<br />
tosin vaihtelee<br />
alueiden välillä paljon.<br />
Joulukuun alkuun mennessä<br />
yksityismetsistä oli myyty puuta<br />
19 prosenttia enemmän puuta<br />
kuin vuonna 2017 vastaavana<br />
ajankohtana. Yksityismetsien markkinahakkuita<br />
on tehty yli kymmenen<br />
prosenttia viime vuotta enemmän. Kuitupuun<br />
tuonti kasvoi tammi-syyskuussa<br />
yli kolmanneksen viime vuodesta. Kotimaan<br />
hakkuumahdollisuuksien ja erityisesti<br />
harvennustarpeiden näkökulmasta<br />
puun tuonnin kasvattamisen ainoa<br />
peruste on pitää kotimaisen kuitupuun<br />
hinta kurissa. Kotimaiselle puulle<br />
on, metsänhoitoyhdistysten aktiivisen<br />
toiminnan seurauksena, onneksi löytynyt<br />
lisäkäyttöä myös ulkomailla, ja puun<br />
vienti on kuluvana vuonna kasvanut yli<br />
kolmanneksen viime vuodesta. Edellisen<br />
kerran puuta on viety yhtä vilkkaasti<br />
1990-luvun lamavuosina.<br />
Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien<br />
kannattaa toimia vallitsevan puumarkkinatilanteen<br />
mukaisesti. Paikallinen<br />
puun kysyntä- ja hintatilanne vaihtelee<br />
tällä hetkellä runsaasti, ja metsänomistajien<br />
on järkevää tarkistaa puukauppatilanne<br />
oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.<br />
Sieltä löytyy kaikissa<br />
puumarkkinatilanteissa ajantasaisin,<br />
monipuolisin ja tarkin puukauppatieto.<br />
Lisäksi tilastoimattomat hinta- ja määrälisät<br />
sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt<br />
ovat hyvin yleisiä, mikä<br />
heikentää julkisten hintatilastojen<br />
hyödynnettävyyttä.<br />
Jokaisen puukaupan onnistumisessa<br />
kilpailutus ja katkonnan valvonta ovat<br />
avainasemassa. Nämä molemmat hoituvat<br />
luontevasti antamalla puukaupan<br />
teosta valtakirja metsänhoitoyhdistykselle.<br />
Erityisen tärkeää nykyisessä puumarkkina-<br />
ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa<br />
on, että kuitupuuleimikot<br />
kilpailutetaan huolellisesti. Keskimääräisessä<br />
leimikossa katkonnasta johtuvat<br />
erot eri ostajien välillä voivat olla<br />
tuhansia euroja. Epäselvissä katkontatapauksissa<br />
kannattaa pyytää virallisen<br />
mittaajan lausunto.<br />
Suhdanne-ennusteiden mukaan<br />
puumarkkinatilanne jatkuu<br />
myönteisenä 2019<br />
Viime vuosina toteutettujen investointien<br />
myötä kotimaisen puun käyttö on kehittynyt<br />
erittäin suotuisasti. Tämän vuoden<br />
kantorahatulot ovat yli kaksinkertaiset<br />
vuoteen 2009 verrattuna, ja samana<br />
aikana yksityismetsien markkinahakkuut<br />
ovat kasvaneet yli 60 prosenttia.<br />
Puun kysynnän aikaansaaminen, joko<br />
uusilla investoinneilla tai puun viennillä,<br />
on paras keino puolustaa metsänomistajien<br />
asemaa puumarkkinoilla. Pellervon<br />
taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus<br />
Luke ennustavat, että kotimaisen<br />
puun kysyntä säilyy tämän vuoden<br />
voimakkaan kasvun jälkeen vilkkaana<br />
myös ensi vuonna. Isoimmat epävarmuustekijät<br />
metsäalan markkinanäkymiin<br />
tulevat kansainvälisestä kauppapolitiikasta,<br />
ja kauppasodan uhan voimakkaasta<br />
lisääntymisestä.<br />
Erno Järvinen<br />
tutkimuspäällikkö, MTK ry<br />
9
PuuSuomi-verkosto<br />
kokoaa<br />
puualan<br />
kehittäjät<br />
PuuSuomi-verkoston juuret ulottuvat<br />
90-luvulle. Toiminnassa on ollut vuosien<br />
varrella taukojakin, mutta nyt verkostoa<br />
on aktivoitu uudelleen kuluvan vuoden<br />
keväästä lähtien. Verkosto koostuu<br />
puualan hanketoimijoista ja muista alan<br />
kehittämisessä mukana olevista tahoista.<br />
Verkostolaiset pääsivät tutustumaan <strong>Suomen</strong> korkeimpaan, 14-kerroksiseen,<br />
puurakenteiseen kerrostaloon Joensuu Light Houseen.<br />
PuuSuomi ei ole itsessään hanke,<br />
vaan toimii ikään kuin kehittämishankkeiden<br />
foorumina<br />
ja kokoajana. Verkoston<br />
tavoitteet ovat alan kehittäjien yhteen<br />
kokoaminen ja tiedon liikkuvuus valtakunnallisilta<br />
toimijoilta maakuntiin ja<br />
toisinpäin. Verkosto pyrkii yhteisesti kehittämään<br />
puutuotealaa ja puun käyttöä<br />
rakentamisessa − erityisesti yritysten kehittämistarpeita<br />
kuuntelemalla ja niihin<br />
aktiivisesti tarttumalla. Ympäristöministeriön<br />
puurakentamisen ohjelma on tiiviisti<br />
mukana verkoston toiminnassa.<br />
Kaikkien alan kehittämistoiminnassa<br />
mukana olevien tahojen yhteinen viesti<br />
on puun käytön lisääminen rakentamisessa<br />
ja sisustamisessa. Jos puhutaan<br />
vain puurakentamisesta, niin tällä raja-<br />
10<br />
taan paljon puutuotteiden käyttökohteita<br />
pois. Siksi viestin tulisikin olla yhtenevä<br />
koko valtakunnan tasolla.<br />
Kuluvana vuonna verkosto on kokoontunut<br />
kolme kertaa: Helsingissä, Kuhmossa<br />
ja Joensuussa. Tapaamiset ovat teemoitettuja<br />
ja viimeisimmän eli LUKE:n<br />
isännöimän Joensuun tapaamisen teemana<br />
oli puualan koulutusmahdollisuudet<br />
ja alan tutkimustoiminta. Verkostolaiset<br />
pääsivät tutustumaan <strong>Suomen</strong><br />
korkeimpaan, 14-kerroksiseen, puurakenteiseen<br />
kerrostaloon Joensuu Light<br />
Houseen. Vierailukohteena oli myös<br />
Puupalkinto-kilpailussa kärkisijoille yltänyt<br />
Mehtimäen pesäpallostadion. Stadion<br />
ei turhaan tarjoa hienoja puitteita<br />
Joensuun Mailan peleille – seura voitti<br />
mestaruuden <strong>2018</strong>!<br />
Lisäksi PuuSuomi-verkosto tutustui Joensuun<br />
vierailullaan innovatiiviseen<br />
Metla-taloon, jossa kuunneltiin puheenvuoroja<br />
eri aihealueilta puun terveys-<br />
ja hyvinvointivaikutuksista aina<br />
puurakenteisiin teleliikennemastoihin.<br />
Myöskin erilaiset liiketoimintamallien<br />
vaihtoehdot pienyrityksille olivat esillä.<br />
Ruotsin Skellefteåssa toimiva Snickericentralen<br />
toimii hyvänä esimerkkinä,<br />
josta Suomeenkin voitaisiin ammentaa<br />
uutta perinteisten liiketoimintamallien<br />
ohelle. Ideana on, että pienet yritykset<br />
ovat koonneet voimansa ja pystyvät täten<br />
osallistumaan isoihinkin projekteihin<br />
tarjoamalla kattavamman tuotevalikoiman.<br />
Puusta puhuttaessa tulee esille paljon<br />
arvoja, jotka tukevat puun käytön kas-
PuuSuomi-verkosto tutustui<br />
Joensuun vierailullaan innovatiiviseen<br />
Metla-taloon.<br />
vua niin Suomessa kuin myös globaalilla<br />
tasolla. Puussa yhdistyy ekologisuus,<br />
kestävyys, esteettisyys, terveysvaikutukset<br />
− vain muutamia mainitakseni. Suomessa<br />
puun käytölle eritoten rakentamisessa<br />
tuntuu olevan paljon asennekapeikkoja,<br />
joita alan toimijoiden tulisi yhteisesti<br />
pyrkiä laventamaan. Kehittämistoiminnan<br />
ei tulisi olla erillään yritysten<br />
toiminnasta, vaan sen tulisi vastata ensisijaisesti<br />
yritysten tarpeisiin. Vain yhteistyöllä<br />
saadaan alaa kehitettyä ja sitä<br />
kautta myös yritysten kilpailukyky paranee.<br />
Joensuun Mehtimäen<br />
puurakenteinen<br />
pesäpallostadion.<br />
Lisätietoja verkoston toiminnasta voi kysellä:<br />
Inkariina Sipiläinen, Puutuotealan valtakunnallinen toimialapäällikkö, Kainuun ELY-keskus<br />
inkariina.sipilainen@ely-keskus.fi, Twitter: InkariinaI<br />
11
Huippulaatuisia<br />
ratkaisuja saunaan<br />
Isältä pojille periytyneellä metsänhoidon kokemuksella ja puuntyöstön ammattitaidolla tehdään<br />
Liperin Leppälahdessa saunoja, joissa kelpaa saunoa ja jotka kestävät vaikka isältä pojalle.<br />
Veljekset Petri ja<br />
Aki jatkavat isänsä<br />
Kauko Parkkisen<br />
aloittamaa työtä<br />
puun jalostusarvon<br />
nostamiseksi.<br />
Liperiläinen Kauko Parkkinen<br />
alkoi muutama vuosikymmen<br />
sitten tehdä puusepäntöitä<br />
maatalouden ja metsänhoidon<br />
ohessa. Aluksi oli ajatuksena lähinnä<br />
oman kotitilan metsän puiden jalostaminen<br />
tuotteiksi, kotimaisten jalopuiden<br />
sahaaminen puuseppien käyttöön.<br />
Nyt Parkkinen on jo virallisesti eläkkeellä,<br />
mutta Erikoispuu Parkkinen Oy jatkaa<br />
samoilla tanterilla Leppälahdessa. Ruorissa<br />
ovat nyt pojat Aki ja Petri. Myös<br />
äiti Rauni työskentelee vielä yrityksessä,<br />
eikä isä Kaukokaan kauan malta ku-<br />
12<br />
vioista poissa olla. ”Ei tunnu joutenolo<br />
luonnistuvan”, valittelee pian 70 täyttävä<br />
isäntä.<br />
Työinto ja taito nähdä puut metsältä<br />
näyttävät periytyneen. Veljeksistä Petri<br />
on puuseppä ja keskittyy suunnitteluun<br />
ja markkinointiin, Aki puolestaan automaatioinsinööri<br />
ja vastaa tuotannosta,<br />
koneista ja niiden huollosta.<br />
”Ihan hyvä puuseppäkin hänestä on tässä<br />
sivussa tullut”, tunnustaa isoveli Petri<br />
hymyillen.<br />
Veljekset ovatkin kasvaneet yrityksen<br />
kanssa samaa tahtia, kun tiloja on laajennettu<br />
80-luvulta alkaen. Ensin konehalliin<br />
rakennettiin jatkoa kahteenkin<br />
kertaan, ja tehtiin lämpimäksi.<br />
Lopulta maatalouskoneet joutivat kokonaan<br />
pihalle. Latokuivurista tuli puutavarahalli.<br />
Lypsykarjasta Parkkiset luopuivat<br />
vuonna 2005. Navetassa toimii nykyään<br />
liimaamo, sekin on siis täydessä<br />
hyötykäytössä uudessakin toiminnassa.<br />
Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin<br />
vuonna 2010.
Suomalainen panostaa saunaan<br />
Erikoispuu Parkkisen nykyinen päätuote<br />
on sauna. Asiakkaan toiveiden ja tarkkojen<br />
mittojen mukaan kuhunkin tilaan<br />
suunniteltu ja toteutettu. ”Ollaan<br />
jo kymmenen vuotta kehitetty lauderakenteita”,<br />
kuvailee Petri pitkäjänteistä<br />
tuotekehitystä.<br />
Lauteeseen ei tehdä turhia liitoksia, ja<br />
tarvittavatkin ovat mahdollisimman piilossa.<br />
Rakenne on suunniteltu niin, että<br />
kosteus poistuu nopeasti. Kaarevalle<br />
reunapuulle on Kauko Parkkisen aikanaan<br />
hankkima mallisuoja. Lauteet voidaan<br />
toteuttaa myös tuppeen sahatusta<br />
puusta. Silloin sovitetaan jokainen mutka<br />
kohdalleen siten, että raot jäävät sopiviksi<br />
ja pinta on elävä.<br />
Runko rakennetaan seinästä seinään,<br />
tukijalkoja lauteiden alle ei tarvita. Se<br />
helpottaa puhtaanapitoa.<br />
Petri Parkkinen muistuttaakin, että saunan<br />
huollettavuutta on ajateltava jo rakennusvaiheessa.<br />
Helppohoitoisuus jatkaa<br />
saunan ikää, ja hyvänkin saunan saa<br />
pilattua muutamaan vuoteen, jollei se<br />
kuivu kunnolla käyttökertojen välillä.<br />
Piia Sormunen<br />
ja Aki<br />
Parkkinen<br />
liimaamassa<br />
jakkaraa.<br />
Sauna on suomalaisille tärkeä ja rakas<br />
paikka, johon voidaan panostaakin. Esimerkiksi<br />
omakotitalon rakentamisvaiheessa<br />
voi sauna jäädä viimeiseksi, mutta<br />
se voi olla ensimmäinen uusimiskohde<br />
heti kun talous antaa myöten.<br />
Yleinen taloustilanne näkyy saunojen<br />
kysynnässä, mutta huonoinakin aikoina<br />
saunotaan, ja siihen halutaan laatua.<br />
Sauna on tärkeä osa kiinteistön arvon<br />
määritystä. Taloyhtiöissäkin on saunojen<br />
merkitys uudelleen kasvanut.<br />
Tarjousta hiotaan<br />
”Jos jotain voisi toivoa, niin sitä että saunaa<br />
alettaisiin suunnitella ajoissa”, toteaa<br />
Petri Parkkinen.<br />
Samalla kun yrityksessä on kehitetty<br />
tuotetta ja tuotantoa, on myös panostettu<br />
markkinointiin ja asiakkaan palvelemiseen<br />
verkon välityksellä. Asiakas voi<br />
jättää tarjouspyyntönsä suoraan nettisivuilla.<br />
Kun asiakas toimittaa saunasta<br />
pohjapiirroksen ja toiveensa, hän saa<br />
vastaussähköpostissa 2D-suunnitelman,<br />
tarvittaessa myös 3D:nä. Siitä pystyy virtuaalisesti<br />
tarkastelemaan tulevaa saunaansa<br />
ja esittämään siihen lisätoiveita.<br />
Kaikesta voidaan sopia toisiaan näkemättä.<br />
”Ensimmäinen tarjous harvoin on se lopullinen,<br />
mutta siitä päästään tarkentamaan<br />
toiveita ja etsimään parasta mahdollista<br />
lopputulosta.”<br />
Noin puolet asiakkaista tuleekin netin<br />
välityksellä. Asennukseenkaan ei tarvita<br />
ns. tehtaan edustajaa, vaan käytännössä<br />
kuka tahansa osaa asentaa lauteet ja<br />
muut löylyhuoneen elementit ohjeiden<br />
mukaan.<br />
Verkkokauppa on laajentanut yrityksen<br />
toiminta-aluetta itäisestä Suomesta koko<br />
maahan. Teknisesti ja käytännössä<br />
on voitu osoittaa, että niinkin perinteistä<br />
tuotantoa kuin puusepän mittatilaustöitä<br />
voidaan toteuttaa ja toimittaa etätyönä.<br />
Puu jalostuu, tulevaisuudessa<br />
myös Lähipuu®<br />
Omasta kotimetsästä löytyy edelleen<br />
hyvää, pitkäjänteisesti kasvatettua kuusta<br />
yrityksen tarpeisiin. Lähes oksatonta,<br />
riittävän pitkälle karsiutunutta.<br />
”Hyvälaatuista kuusta ei saa ostamalla”,<br />
toteavat Parkkiset ykskantaan.<br />
13
”Tämä on<br />
eniten myyty<br />
malli saunajakkaroista”,<br />
toteaa Petri<br />
Parkkinen<br />
ryhdytä, jollei voida olla varmoja lopputuloksen<br />
onnistumisesta.<br />
Petri Parkkinen on tietoinen <strong>Suomen</strong><br />
Sahayrittäjien Lähipuu®-tuotemerkistä.<br />
”Kotimaisen puun laatua ja sen käyttömahdollisuuksia<br />
kannattaa tuoda esille.<br />
Nykypäivänä kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita<br />
puun alkuperästä ja sen hiilijalanjäljestä.”<br />
Kotimaisen ja lähellä kasvaneen puun<br />
markkinat ovat vahvassa kasvussa. Petri<br />
Parkkinen on vilpittömän innostunut<br />
mahdollisuudesta liittyä tulevaisuudessa<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien kautta<br />
Lähipuu®-tuotemerkin haltijaksi.<br />
Eri puumateriaalit<br />
antavat<br />
kuluttajalle<br />
mahdollisuuden<br />
valita<br />
mieleisensä<br />
sävy.<br />
”Joko ensi vuoden alusta?” kysyy toimittaja.<br />
”Ei, kun nyt ja heti laitetaan jäsenhakemus<br />
sisään. Lähipuu® on kiinnostava<br />
tuotemerkki, jonka näen vahvana lisänä<br />
yrityksemme markkinoinnissa”, toteaa<br />
Petri Parkkinen.<br />
Tervetuloa <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäseneksi<br />
ja Lähipuu®-tuotemerkin käyttäjäksi<br />
Erikoispuu Parkkinen!<br />
Erikoispuu Parkkinen hankkii muunkin<br />
puumateriaalin mahdollisimman läheltä,<br />
ketju on omissa käsissä kaadosta kuivaamisen.<br />
Haapaakin saadaan maakunnasta,<br />
mutta tervaleppää ja erikoispuulajeja<br />
joudutaan tuomaan Virosta.<br />
”Myös harmaaleppä on hyvä, ihan suotta<br />
aliarvostettu materiaali saunaan.”<br />
Kotimaisesta pienestä lepästä ei paljon<br />
saa sahattua oksatonta. Kapeanakin sitä<br />
voidaan käyttää esimerkiksi kuusen kanssa<br />
yhdessä, jolloin saadaan elävä pinta.<br />
Parkkiset korostavat, että lämpökäsiteltävän<br />
puun on oltava erityisen hyvälaatuista.<br />
Kotimaisen männyn oksaisuus ja<br />
halkeamat korostuvat lämpökäsittelyssä,<br />
sitä Parkkisilla käytetään vain laati-<br />
14<br />
koihin ja vastaaviin. Sen sijaan radiatamäntyä<br />
käytetään myös lauteisiin.<br />
”Sekin on käsitelty Suomessa, avainlipun<br />
käytön ehdot täyttyvät kaikissa<br />
tuotteissa”, korostaa Petri.<br />
Jokaisessa puulajissa on puolensa. Asiakkaan<br />
tarpeet ja mieltymykset ratkaisevat,<br />
samoin kuin käsittelyissä. Toinen<br />
haluaa tummaa, toinen vaaleaa. Toinen<br />
savusaunan tunnelmaa ja toinen kesäyön<br />
valoisuutta.<br />
Asiakkaan omia puitakin voidaan materiaalina<br />
käyttää, jos vaikka oman pihapuun<br />
elämää haluaa jatkaa sisustuksessa,<br />
lauteena tai paneelina, pöytänä<br />
tai penkkinä. Puuseppien tehtävä on toteuttaa<br />
toiveet laadulla. Tehtävään ei<br />
Senioreille tuotteita<br />
Kokonaisten saunojen tai pelkkien lauteiden<br />
lisäksi Erikoispuu Parkkinen toimittaa<br />
löylyhuoneeseen sopivia sisustuspaneeleita<br />
ja listoja eri puulajeista,<br />
sekä myös esimerkiksi terasseille sopivia<br />
puisia pientuotteita kuten jakkaroita<br />
ja pyyhetikkaita, puulaatikoita.<br />
”Kiukaan upotuskauluksia, kaiteita. Saunansa<br />
tekemiseen voi tee-se-itse-rakentaja<br />
osallistua sen verran kuin haluaa.”<br />
Kauneuden ja laadun lisäksi joissain<br />
tuotteissa on lisäominaisuuksia, joilla<br />
voidaan lisätä kotona viihtymistä iän<br />
karttuessa, kuten kaksiaskelmainen saunajakkara.<br />
Kun lauteille nouseminen on<br />
helpompaa, koti tuntuu edelleen kodilta.<br />
Seniorijakkara puolestaan helpottaa<br />
pukemista.<br />
Erikoispuu Parkkinen on saanut hyvin<br />
huomiota esimerkiksi Asuntomessujen<br />
kautta. Yritys on tehnyt monta saunaa<br />
eri yhteistyökumppaneiden taloihin eri<br />
vuosina, varsinainen läpimurto lienee<br />
ollut Hyvinkään messuilla nähty rock-
henkinen sauna, jossa lauteiden alla loimusivat<br />
punaiset lieskat.<br />
”Perinteistä käsityötäkin tehdään”, miehet<br />
muistuttavat.<br />
Yritys työllistää perheen lisäksi<br />
kolme puuseppää,<br />
Mika Jerkun sekä Piia Sormusen<br />
ja Hanna Tuonosen.<br />
Puusepät kehuvat työtään<br />
luovaksi ja vaihtelevaksi,<br />
päivätolkulla ei tarvitse<br />
samanlaisia kappaleita<br />
toisensa perään jyrsiä. Esimerkiksi<br />
lauteiden rakenneratkaisuja<br />
joutuu pohtimaan tuon<br />
tuosta, tiloihin sopiviksi räätälöidessä.<br />
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry valitsi Parkkisen<br />
veljekset vuonna 2013 maakunnan<br />
nuoriksi yrittäjiksi. Perusteluina<br />
luottaminen perinteisiin, huolelliseen<br />
puusepäntyöhön ja laatuun, sekä niiden<br />
uudistaminen nykypäivään.<br />
Yrityksetkin ovat tärkeä työllistäjä Parkkisille.<br />
Edustustilojen saunaan halutaan<br />
jotain marketvalikoimasta poikkeavaa.<br />
Esimerkiksi keväällä Joensuun uudelle<br />
Papinkankaan yritysalueelle ensimmäisenä<br />
toimitilansa rakentanut Hannu Kone<br />
Oy teetti saunan Parkkisilla.<br />
Sitä päästään heti todistamaan, kun Mika<br />
Jerkku kuorii tuppeen sahattua leppälautaa<br />
lauteeseen sopivaksi. Eikä kuoren<br />
poistaminen riitä, vaan laudat on<br />
vielä aseteltava siten, että tuppeen sahatut<br />
muodot täydentävät toisiaan.<br />
Petri Parkkinen korostaa,<br />
että niin palkinnot kuin kiitoksetkin<br />
kuuluvat yhtälailla<br />
työntekijöille. Hän sanoo<br />
tuovansa aina asiakkailta<br />
tulevat kiitokset verstaan<br />
puolelle.<br />
Ja kun tarkasti tehdään, niin ei siitä paljon<br />
hukkapaloja jää. Niillä voidaan lämmittää<br />
kotisaunaa, yrityksen tilat pysyvät<br />
lämpiminä hakkeella. Sekin otetaan<br />
tietysti omasta metsästä.<br />
Teksti ja kuvat: Riitta Mikkonen ja<br />
Timo Ripatti<br />
Hyvää Joulua<br />
Käsityön arvo<br />
Lopputuloksen laadusta ei tingitä, sekin<br />
on sitä puusepäntyön perinnettä. Koneita<br />
ja apuvälineitä käytetään ja kehitetään<br />
sitä mukaa kuin se työn kannalta<br />
on järkevää. Tietotekniikka on apuna<br />
suunnittelussa, ja myös kuviointien toteutuksessa.<br />
WWW.AAA-SAHAKONE.FI<br />
DIMEX.FI<br />
Hyvää Joulua!<br />
15
Erikoisempia tuotteita<br />
valmistettaessa joutuu<br />
paneutumaan huolellisesti<br />
höylän teräasetteisiin,<br />
näyttää Teuvo Hokkanen.<br />
Yli 70 vuotta<br />
sirkkelinsoittoa<br />
Kangasniemen Vuojalahden kylällä on sirkkelin terä<br />
halkaissut puuta jo yli 70 vuotta.<br />
Yritteliäs ote työntekoon ja positiivinen mieli<br />
suhtautumisessa elämään – siinä hyvät elämänohjeet<br />
kenelle tahansa. Näitä arvoja on Teuvo Hokkanen, 54,<br />
vaalinut koko elämänsä.<br />
Omavalmisteinen saha loi<br />
pohjan<br />
Kädenpuristus on jämäkkä, mutta samalla<br />
leppoisa, kun tilan isäntä tervehtii<br />
tulijaa. ”Nyt ollaan paikassa, joka tunnetaan<br />
Vilska-nimisenä, mutta tilan virallinen<br />
nimi on Rantala”, kertoo nykyinen<br />
isäntä Teuvo Hokkanen.<br />
Sahaus ja höyläys ovat tulleet verenperintönä<br />
Teuvolle. Koko sahaustyön aloitukseen<br />
liittyy melko traaginen tarina.<br />
16<br />
Teuvon setä Onni Hokkanen joutui rintamalle<br />
muiden ikäistensä kanssa. Sodan<br />
ankaruus tuli hänelle karusti tutuksi,<br />
kun hän haavoittui vaikeasti. Haavoittuminen<br />
oli niin paha, että lääkintämiehet<br />
nostivat jo hänet vainajia kyyditsevään<br />
kuormaan. Kyydissä ollessaan Onnilla<br />
alkoi jossain määrin tajunta palailla<br />
ja käden tai jalan heiluminen oli paljastanut<br />
kyydissä olleen ”vainajan” palailevan<br />
takaisin elävien kirjoihin!<br />
Taistelut rintamalla olivat kuitenkin hänen<br />
osaltaan ohitse. Sairaalassa vietetyn<br />
ajan jälkeen oli paluu takaisin kotiin<br />
Kangasniemelle. Ahkerana työmiehenä<br />
tiedetty Onni aavisti, että sodanjälkeinen<br />
rakentaminen vaatii sahatavaraa ja<br />
sahureita. Niinpä hän alkoi suunnittelemaan<br />
ja rakentamaan omaa kenttäsirkkeliä.<br />
Sirkkeli valmistui vuonna 1947,<br />
jolloin terä pyörähti omassa sahassa ensimmäisen<br />
kerran.<br />
Työtä oli tarjolla<br />
Sodanjälkeinen rakennustyö oli aktiivista.<br />
Puu liikkui metsistä vilkkaasti sahoille<br />
hevosten vetäminä ja sahanterät pyörivät<br />
vinhasti. ”Siitä oman sahan valmistumisesta<br />
lähtien on tällä tilalla purua lennätetty.<br />
Pari ensimmäistä vuotta osoitti<br />
sen, että työtä oli todennäköisesti tarjolla<br />
pidempäänkin. Pian omavalmisteinen<br />
saha saikin väistyä uuden tehdasvalmisteisen<br />
sahan tieltä. Rautarunkoinen Kallion<br />
Konepajan valmistama saha osoittautui<br />
maineensa veroiseksi laitteeksi.<br />
Rautarunko oli siihen aikaan aika harvoissa<br />
sahoissa. Saha oli ns. kiinteä malli<br />
ja siirrettäväksi sen sai, kun vain jollain<br />
konstilla se nostettiin peräkärryn lavalle”,<br />
muistelee setänsä tarinoita Teuvo<br />
Hokkanen.
Höylähallissa halkaisusahana on Karan<br />
F 2000. ”Ohutta pyöröterää käytettäessä<br />
sahausrako on varsin pieni”,<br />
muistuttaa Teuvo.<br />
Muutaman vuoden takainen<br />
hankinta höyläkalustoon<br />
on lunastanut<br />
paikkansa. ”Hinta- ja<br />
laatusuhde on kohdallaan”<br />
totesi Teuvo Hokkanen.<br />
”Isäni Lauri ja toinen setäni Timo olivat<br />
’pojankoltiaisista’ saakka niin tilan maataloustöissä<br />
kuin myöskin sahalla. Onnin<br />
kiinnostus suuntautui pikkuhiljaa enemmän<br />
maatalouspuolen töihin ja Lauri ja<br />
Timo ottivat vastuun sahaustyöstä nuorten<br />
miesten innolla.”<br />
Asiakaslähtöistä yrittämistä<br />
Asiakasta ja hänen toiveitaan pitää yrittäjän<br />
kuunnella herkällä korvalla. Tämä<br />
viisaus on tiedetty Vilskan tilalla vuosikymmenten<br />
ajan. Sahaus ja pelkän raakalaudan<br />
tuotanto ei tyydyttänyt 1960<br />
luvun alussa Hokkasen veljeksiä.<br />
”Piti hankkia höylä ja sellainen tuli pihaan<br />
1962. Ei kuuleman mukaan mennyt<br />
ihan kuin ’Strömsössä’ höyläyksen<br />
aloittaminen… höylä oli sellainen, että<br />
ei sillä kunnon tavaraa saanut millään.”<br />
”Onneksi usko ei kuitenkaan loppunut<br />
yritteliäiltä veljeksiltä. Uusi Peroniusmerkkinen<br />
nelikutterinen höylä hankittiin<br />
aika vikkelästi entisen tilalle. Höyläys<br />
oli asiakkaiden toivomaa lisäpalvelua.<br />
Kun keväällä sahatut laudat olivat keskikesällä<br />
jo kuivia, niin sahuri pääsi jättämään<br />
seuraavat rukkasen jäljet – nyt<br />
höyläpintaisiin paneeleihin ja listoihin”,<br />
kertoo Teuvo.<br />
Sukupolvi vaihtuu<br />
Teuvo Hokkanen otti vetovastuun yrittäjän<br />
ominaisuudessa vuonna 1991.<br />
”Silloin sahana meillä oli pyörien päällä<br />
oleva Y-sarjalainen Kara. Sahaustyötä<br />
oli paljon niin paikan päällä kuin myös<br />
maakunnassa”, muistelee Teuvo. ”Panostin<br />
myös höyläpuolen kalustoon. Asiakkailla<br />
oli mahdollisuus käyttää laudat<br />
höylättävinä täällä meillä tai toinen vaihtoehto<br />
oli, että menin liikkuvalla höylällä<br />
asiakkaan luokse. Liikkuva Jonseredin<br />
höylä on muuten edelleenkin tuolla hallissa”,<br />
tarinoi höyläri.<br />
Sahaus- ja varsinkin höyläyskalustoa onkin<br />
Vilskan sahalla ylläpidetty kiitettävästi.<br />
Viimeisimpänä hankintana muutaman<br />
vuoden takaa löytyy Leadermacmerkkinen,<br />
5-kutterinen nykyaikainen<br />
höylä. Sahauskalusto on viimeksi päivitetty<br />
2008, jolloin tontille saapui Kara<br />
Master.<br />
Muuttuvat markkinatilanteet<br />
Rahtisahauksen hiljeneminen toi haasteita<br />
myös Teuvo Hokkasen liiketoimintaan.<br />
Uutta kasvua yritykselle 2000-luvun<br />
alussa toi erikoistuminen koivun sahaukseen<br />
ja sen jatkojalostukseen. ”Teimme<br />
siihen aikaan paljon koivusta porrasaskelmia<br />
ja koivulattioita, mutta kuten<br />
kaikki yrittäjät tietävät, mikään ei<br />
ole ikuista. Liimalevyjen hinta romahti<br />
vuoden 2010 tuntumassa ja valmistus<br />
ei enää kannattanut samalla volyymilla.<br />
Onneksi perushommaa eli rahtisahausta<br />
ja pientä erikoistuotetta, kuten ovivalmistajille<br />
meneviä kynnysrakenteita<br />
sekä rakennus saha-ja höylätavaraa menee<br />
kohtuullisesti. Tietysti pienenä saha-<br />
ja höyläyrittäjänä pystyn toimittamaan<br />
asiakkaalle sellaisia erikoistuotteita,<br />
joita ei muualta saa. Kuluneena kesänä<br />
toimitin muun muassa Mäntyharjun<br />
kirkon saneeraustyömaalle ulkoverhouslaudat<br />
1800 luvulta peräisin olevan<br />
mallin mukaan.<br />
”Rakennustyöt ovat tulleet vuosien saatossa,<br />
vähän kuin vahingossa mukaan.<br />
Joillakin asiakkailla ilmeni tarve saada<br />
tavarat asennettuina ja siihen piti löytää<br />
tekijä, joko omasta talosta tai muualta.<br />
Siitä se kasvoi pikkuhiljaa niin, että<br />
nykyään syksyisin tulee otettua aina<br />
jonkinlainen rakennusprojekti vastuulle<br />
useammallekin tekijälle. Tavallaan se<br />
on sitä yrittäjän palveluketju-ajattelua”,<br />
naurahtaa Teuvo.<br />
17
Sahuri ja sahurin työkalut - Hokkanen on aina luottanut Kallion Konepajan tuotteisiin.<br />
18<br />
Lähipuuta markkinoille<br />
Teuvo Hokkanen luki viime talvena<br />
Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelin<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien Lähipuu®tuotemerkistä.<br />
Puhelin pirahti allekirjoittaneella<br />
ja yhteistä säveltä tuntui<br />
olevan.<br />
Tahtotila lähteä kehittämään kotimaista,<br />
laadukasta ja pienellä hiilijalanjäljellä varustettua<br />
lähipuuta oli vahva.<br />
”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että<br />
markkinat ovat halukkaita ottamaan<br />
vastaan meidän pienten sahayrittäjien<br />
tuotteita. Lähipuu®-tuotemerkki ja kohta<br />
käyttöömme tuleva ympäristöseloste<br />
tulee olemaan vahva<br />
signaali kuluttajalle<br />
ekologisesta tuotteesta.<br />
Pienten sahayrittäjien<br />
kannattaa tuoda<br />
omassa markkinoinnissaan<br />
vahvasti esille ympäristöystävällisen<br />
tuotteen<br />
valmistustapa. Tuore<br />
esimerkki on minulla<br />
tältä syksyltä. Asiakas<br />
tuli ostamaan mökkityömaalleen<br />
höylätavaraa<br />
ja kun kerroin, että raaka-aine<br />
ja jatkojalostus<br />
on tehty tässä muutaman<br />
kilometrin säteellä<br />
pienellä hiilijalanjäljellä<br />
– hinnasta ei tarvinnut<br />
tinkiä. Asiakas oli todella<br />
tyytyväinen ja otettu<br />
vastuullisesta toiminnasta.”<br />
Sahan ohjauskepistä golfmailan<br />
varteen<br />
Vaikka kevät ja kesä ovat sahayrittäjälle<br />
kiireistä sesonkiaikaa, on tärkeää muistaa<br />
myös rentoutuminen. Teuvo Hokkaselle<br />
parasta vastapainoa työlle on se,<br />
kun hän pääsee muutaman kilometrin<br />
päässä sijaitsevalle golf-kentälle.<br />
”Jotenkin se vain vei mennessään, se<br />
golf. Siinä mielessä se on haasteellinen<br />
laji, että kun joskus tuntuu peli luonnistuvan<br />
voi olla varma, että seuraavalla<br />
kerralla sitä tunnetta ei tule”, nauraa sahuri<br />
ja golfharrastaja Teuvo.<br />
”Etelä-Savon yrittäjien kisoissa saavutuksena<br />
on kaksi neljättä sijaa ja lähemmäs<br />
lippua kisan voitto, mutta muuten<br />
pelaan vain omaksi ilokseni silloin kun<br />
kentälle ennätän. Entäs se tasoitus?<br />
– Siinä on seuraava haaste saada sitä<br />
alemmaksi. Nyt mennään 20,3 tasoituksella”,<br />
toteaa Teuvo ja laittaa samalla<br />
höyläkoneen käyntiin.<br />
Pitäisikö kesällä järjestää <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien<br />
golf- kisat…?<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
VK<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
18<br />
29 30<br />
VK<br />
2<br />
23<br />
24<br />
25<br />
26<br />
1 2<br />
6<br />
7<br />
9<br />
VK<br />
2<br />
23<br />
24<br />
25<br />
26<br />
1 2<br />
VK<br />
31<br />
32<br />
3<br />
34<br />
35<br />
JÄSENINFO<br />
Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet<br />
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.<br />
Ari Pummila<br />
Pummilantie 47 A<br />
42700 Keuruu<br />
- Rahtisahus ja koneurakointi<br />
Erikoispuu Parkkinen Oy<br />
Suurjoentie 30<br />
83100 Liperi<br />
- Puusepäntuotteet, saunatuotteet<br />
Hanki lahjaksi<br />
yhteistyökumppaneille tai sukulaisille<br />
LÄHIPUU®-seinäkalenteri<br />
www.sahayrittajat.fi | 040 821 8238 | info@sahayrittajat.fi<br />
seinäkalenteri2019.in d 12 26. 1.<strong>2018</strong> 12.04.34<br />
Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai<br />
18<br />
HUHTIKUU KESÄKUU<br />
MA TI KE TO PE LA SU<br />
19<br />
1 2 3 4 5 6 7<br />
8 9 10 12 13 14<br />
15 16 17 18 19 20 21<br />
2 23 24 25 26 27 28<br />
1 2 3 4 5<br />
6 7 8 9 10 11 12<br />
20<br />
13 14 15 16 17 18 19<br />
21<br />
MA TI KE TO PE LA SU<br />
20 21 22 23 24 25 26<br />
22<br />
Toukokuu 2019<br />
3 4 5 6 7 8 9<br />
10 12 13 14 15 16<br />
17 18 19 20 21 23<br />
24 25 26 27 28 29 30<br />
Vappu V ivi, Vuo ko Outi Roosa, Rosa, Ruusu Melina, Meli sa<br />
n& Vappu, 8<br />
n Eurooppa-päivä n Äitienpäivä<br />
suomal. työn päivä<br />
Ylermi Helmi Heino Timo, Timi Aino, Aini, Aina Osmo Lo ta<br />
Sne lmanin päivä,<br />
suomalaisuuden p. 9<br />
Ku ka, Floora Tuula Sonja, Sofia E si, Ester Maisa, Rebe ka Eero, Er ki, Eerika Emma, Emilia, Mi la<br />
& Helatorstai<br />
27 28 29 30 31<br />
29<br />
seinäkalenteri2019.in d 16 26. 1.<strong>2018</strong> 12.04.38<br />
28<br />
27<br />
www.aaa-sahakone.fi | Antti S ilin 0400 814266 | antti.siilin@aaa-sahakone.fi<br />
Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai<br />
1 2 3 4 5 6 7<br />
Heinäkuu 2019<br />
8 9 10 11 12 13 14<br />
15 16 17 18 19 20 21<br />
22 23 24 25 26 27 28<br />
29 30 31<br />
30<br />
Aaro, Aaron Mari, Maria, Marika Arvo U la, Ulpu Unto, Untamo Esa, Esaias Klaus, Launo<br />
runon ja suven p.<br />
Turo, Tur ka Jasmin, Jade, Nanna Saimi, Saima Noora, E li, Ne li Hermanni, Her ko Joel, Ilari, Lari Alisa, Al isa<br />
8 n Eino Leinon päivä,<br />
Rauni, Rauna Reino O si, O sian R i ka Sari, Sara, S ara M arit, R e ta, Hanna, Johanna,<br />
L ena, Matl ena Olga, Oili T ina, Kirsi, Krista J a ko, Jimi Mar ta Heidi Atso<br />
6 Marke ta Jenni<br />
31 KESÄKUU<br />
n K atun. muistop.<br />
Karol ina, Lilja Konsta, Kosti Hemmo, Hemminki L ydia, L yli Tuu ka, Touko Urpo Minna, Vilma, M ina<br />
Ritva Alma Oliver, Olivia, Oiva Pasi Helka, Helga<br />
O li, Olavi Asta Helena, Elena<br />
OKRA maatalousnäyttely 3.-6.7.2019<br />
AstS+pkk19-CS4.in d 7 29.6.2017 14.16<br />
7 Unikeonpäivä<br />
seinäkalenteri2019.in d 17 26. 1.<strong>2018</strong> 12.04.39<br />
Muista ilmoi tautua<br />
<strong>Suomen</strong> Sahayri täjien<br />
syksyn matka le!<br />
AstS+p k19-CS4.in d 5 29.6.2017 14.16<br />
2019<br />
seinäkalenteri2019.in d 1 26. 1.<strong>2018</strong> 12.04.20<br />
LÄHIPUU® ja <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry ovat toteuttaneet yhdessä<br />
upean seinäkalenterin. Jäsenenä saat joulu-tammikuun<br />
vaihteessa jäsenmaksukirjeen mukana yhden kalenterin<br />
lahjaksi.<br />
seinäkalenteri2019.indd 13 26.11.<strong>2018</strong> 12.04.34<br />
LÄHIPUU®-seinäkalenteri on myös mainio liikelahja asiakkaalle.<br />
Tilaa nopeasti – kalentereita on vain rajoitettu erä!<br />
5,00 €/kpl (min. 5 kpl) + postikulut.<br />
Hintoihin ei lisätä vähennettävää ALV:tä (yhdistystoiminta).<br />
Tilaukset ja tiedustelut:<br />
info@sahayrittajat.fi tai puhelimella 040 821 82 38<br />
MA TI KE TO PE LA SU<br />
3 4 5 6 7 8 9<br />
10 12 13 14 15 16<br />
17 18 19 20 21 23<br />
24 25 26 27 28 29 30<br />
ELOKUU<br />
MA TI KE TO PE LA SU<br />
1 2 3 4<br />
5 6 7 8 9 10 1<br />
12 13 14 15 16 17 18<br />
19 20 21 23 24 25<br />
26 27 28 29 30 31<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
VUOSIKOKOUS 2019<br />
Aika: Lauantaina 16.2.2019 kello 15.00<br />
Paikka: Holiday Club Saimaa (Rauhan kylpylä), Lappeenranta<br />
1. Kokouksen avaus<br />
2. Kokouksen järjestäytyminen<br />
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta<br />
b. Pöytäkirjan tarkastajien ja<br />
c. Ääntenlaskijoiden valinta<br />
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />
4. Työjärjestyksen hyväksyminen<br />
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden<br />
<strong>2018</strong> toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään<br />
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille<br />
a. Toimintakertomus vuodelta <strong>2018</strong><br />
b. Tilit v. <strong>2018</strong> sekä toiminnantarkastajan lausunto<br />
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille<br />
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2019<br />
a. Toimintasuunnitelmaksi<br />
b. Tulo-ja menoarvioksi<br />
c. Jäsenmaksun suuruudeksi<br />
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista<br />
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2019<br />
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta<br />
9. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan<br />
valinta<br />
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien<br />
valinta sekä päätetään palkkioista.<br />
11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat<br />
12. Kokouksen päättäminen<br />
kalenteri2019-b.indd 1 7.12.<strong>2018</strong> 14.47.37<br />
19
TALVISAVUT-2019<br />
Lappeenranta Holiday Club Saimaa<br />
Rauhanrinne 1, 55320 Rauha<br />
Perjantai-ilta 15.2.2019<br />
Koulutusilta<br />
Klo 18.00 LÄHIPUU® ja EPD (Ympäristöseloste) -koulutus Lähipuu®<br />
-merkin haltijoille ja uusille hakijoille (Kuinka hyödynnän<br />
Lähipuu® -tuotemerkkiä ja EPD:tä markkinoinnissani)<br />
Klo 19.30 ”Elä ja yritä täysillä” luento Pekka Krook, Sparraustehdas<br />
(katso lisää www.sparraustehdas.fi)<br />
Lauantai 16.2.2019<br />
Klo 9.00–13.00 Ulkoalueella sahausnäytöksiä ja laite-esittelyjä sekä<br />
mahdollisuus suorittaa INSTA 142 lujuuslajittelun uusintanäyttö<br />
(vain 60,00 €)<br />
Klo 15.00 <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n sääntömääräinen vuosikokous<br />
kokoustiloissa<br />
Klo 18.30 Juhlaillallinen Aleksanterinsalissa<br />
Vuoden Sahayrittäjä <strong>2018</strong> -palkinnon luovutus<br />
Tervehdykset<br />
Juhlapuhe<br />
Viihtymistä ja tanssin pyörteitä aina iltamyöhään saakka<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
www.facebook.com/sahayrittajat<br />
Talvisavupaketin hinta sis. majoituksen, yllämainitun ohjelman,<br />
juhlaillallisen, aamiaiset, sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön<br />
Perjantai–sunnuntai<br />
Kahden hengen huone 370 eur / 2 hlö, sis. Juhlaillallinen x 2<br />
Yhden hengen huone 290 eur, sis. Juhlaillallinen x 1<br />
Lauantai–sunnuntai<br />
Kahden hengen huone 230 eur / 2hlö , sis. Juhlaillallinen x 2<br />
Yhden hengen huone 170 eur, sis. Juhlaillallisen x 1<br />
Perjantai–lauantai<br />
Kahden hengen huone 140 eur / 2 hlö<br />
Yhden hengen huone 125 eur<br />
Ilmoittautumiset: 31.1.2019 mennessä info@sahayrittajat.fi<br />
Ilmoittautuminen on sitova, kun maksu on maksettu<br />
tilille FI88 4108 0010 3563 61<br />
Jos tarvitset lisävuoteita ota yhteyttä puh. 040 821 82 38<br />
TERVETULOA<br />
virkistymään,<br />
viihtymään ja<br />
verkostoitumaan!<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha<br />
ja -höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö. Se<br />
on tehnyt työtä sahayrittäjyyden<br />
puolesta vuodesta 1946 alkaen.
Change language