4 / 2018
1
PÄÄKIRJOITUS
Siinäpä se meni taas…tämä vuosi. Mitä sain aikaiseksi
ja mitä jäi tekemättä? Näiden ajatusten kanssa
jok`ikinen taapertaa kohti vuoden vaihdetta. Uuden
vuoden lupauksiakin pohditaan viimeistään heti joulunpyhien
jälkeen.
Joku on joskus sanonut, että yrittäjän elämä ei ole ruusuilla
tanssimista. Harvinaisen osuvasti sanottu. Haasteita ja askareita
on meille jokaiselle tulevallekin vuodelle, ikään ja sukupuoleen
katsomatta.
Mutta, itse olen vahvasti sitä mieltä, että elämään pitää suhtautua
kuten Veikko Huovinen kirjoittaa kirjassaan Havukkaahon
ajattelija: ”Elämää pitää katsella vähän laajemmasta
perspektiivistä”. Niin mennyttä vuotta, kuin tulevaakin!
Talvisavut(kin) ovat omalla tutulla paikallaan sahayrittäjien
ensi vuoden kalenterissa. Helmikuun puolessa välissä kokoonnutaan
Holiday Club Saimaan upeaan miljööseen Lappeenrantaan
(vaikka Imatran kupeessa ollaankin). Tarjolla on jälleen
mukava viikonloppu kylpylähotellissa, vaikka koko perheen voimin.
Perjantai-iltana 15.2.2019 klo.18.00 aloitetaan Lähipuu®tuotemerkin
ympäristöselosteen (EPD) käsittelyllä. Yksinkertaisemmin
kerrottuna aiheena on, kuinka käytän EPD:tä ja
Lähipuu®-tuotemerkkiä omassa markkinoinnissani. Tässä samassa
koulutustilaisuudessa saavat myös uudet Lähipuu-ryhmään
liittyneet sertifikaatin käyttöönsä. Joten, kannattaa olla
paikalla jo perjantaina.
Perjantai-illan kruunaa klo 19.30 alkaen Pekka Krook, joka on
yksi Suomen arvostetuimmista yritysvalmentajista ja -kouluttajista.
Hän luennoi meille aiheesta: Elä ja yritä!
Lauantaina ulkonäytösalueen sulkeuduttua siirrymme vuosikokoukseen
ja ilta huipentuu tuttuun tapaan juhlagaalaan, jos-
2
sa palkitaan muun muassa Vuoden Sahayrittäjä. Illallisen jälkeen
onkin hyvä tanssahdella ja virkistäytyä aina pikkutunneille
saakka…
Puumarkkinat ovat olleet, luvalla sanoen, melko vauhdikkaita
kuluvana vuonna. Jatkuuko vauhti samana myös ensi vuonna,
voi vain arvailla.
Arvailun varaan ei kuitenkaan jää se tosiasia, että nykypäivän
kuluttaja on erittäin kiinnostunut myös sahatuotteen alkuperästä
ja sen hiilijalanjäljestä. Tähän saumaan meillä sahayrittäjillä
on mahdollisuus iskeä. Lähipuu®-tuotemerkillä markkinoidut
tuotteet kokonaisuudessaan ovat kuin taivaan lahja kuluttajille.
Täysin kotimainen, pienellä hiilijalanjäljellä varustettu
ja pientä yrittäjää työllistävä Lähipuu® on laatutakuu kuluttajalle
ostopäätöstä tehtäessä.
Uuden vuoden lupauksena näin julkisesti lupaan, että teen tulevana
vuonna hartiavoimin työtä LÄHIPUU®-tuotemerkin tunnettuuden
ja sahayrittäjyyden puolesta.
Kaikille Suomen Sahayrittäjien jäsenille ja yhteistyötahoille toivotan
Siunattua Joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.
Timo Ripatti
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA
4/2018
LÄHIPUU ®
4 Puukerrostalo-rakentaminen Suomessa
8 Puumarkkinat
10 PuuSuomi-verkosto kokoaa puualan kehittäjät
12 Huippulaatuisia ratkaisuja saunaan
16 Yli 70 vuotta sirkkelinsoittoa
19 Jäseninfo
Tervetuloa mukaan:
Talvisavut 15.-17.2.2019
(kts. takasivu)
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä
kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2019
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com
3
Tutkimus suomalaisten
asuinpuukerrostalojen
runkoratkaisuista ja asuntojen
omistusmuodoista
Puukerrostalorakentaminen
Suomessa
Suomeen on rakennettu lokakuuhun
2018 mennessä yhteensä
65 yli 2-kerroksista
asuinpuukerrostaloa, joissa
on yhteensä 1 673 asuntoa. Tampereen
teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtuurin
laboratoriossa on tehty ”Puukerrostalojen
kilpailukyky” -osatutkimus, jossa
on selvitetty kaikkien Suomeen toteutettujen
asuinpuukerrostalojen runkoratkaisu
sekä kunkin puukerrostalokohteen
asuntojen omistusmuoto.
Suomen puukerrostalojen runkoratkaisuina
on käytetty nk. platform-rankarunkoa
(62%), CLT-tekniikkaan perustuvaa
tilaelementtirunkoa (21%), viilupuuhun
perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa
(12%) ja CLT-tasoelementtirunkoa
(5%). Tutkimuksen perusteella
uusissa puukerrostaloissa CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut
ovat eniten yleistymässä.
4
Välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet
ovat äänenerityssyistä kaikkein yleisimpiä.
Suomeen rakennetuissa puukerrostaloissa
esiintyy sekä vuokra-asuntoja
(43 %), omistusasuntoja (38 %), asumisoikeusasuntoja
(17 %) sekä osaomistusasuntoja
(2 %).
Puurakentaminen osana
metsäteollisuutta
Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen
kansantaloudelle. Suomen metsät kasvavat
vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta,
josta viime vuosina on hyödynnetty
noin 60–65 prosenttia. Puun kestävää
käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä
(noin 15–20 milj. m 3 /v.) muun muassa
bioenergialähteenä, rakentamisessa,
puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa
biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta
noin neljä viidesosaa käytetään
rakentamiseen.
Rakentamisessa asuntorakentaminen
on keskeisessä roolissa: Suomen rakennuskannasta
noin 65 prosenttia on
asuinrakennuksia. Puurakentamisen
suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa
ovat kerrostalorakentamisessa,
julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa
rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa
sekä lähiökerrostalojen
julkisivujen energiakorjauksissa,
lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Puurakentaminen osana
ilmastomuutoksen torjuntaa
Puurakentaminen on ekologista. Kasvaessaan
yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä
tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla
fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa
happea ilmakehään. Puun kuivapainosta
puolet on hiiltä. Metsät ovat
kasvaessaan hiilinieluja ja puutuotteet
Vantaan Kivistön Asuntomessuille valmistui platform-rankarunkoinen puukerrostalo vuonna 2015.
ovat hiilivarastoja. Puurakentamiselle
avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia
maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö-
ja luonnonvarakysymysten merkitysten
kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä
enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä
ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.
Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta,
ja yksi pääministeri Juha Sipilän
hallituksen kärkihankkeista. Suomen
biotalouden arvosta yli puolet tulee
metsäsektorilta. Suomen ympäristöministeriön
tavoitteena on, että rakennusten
hiilijalanjälki otetaan huomioon
rakentamisen säädöksissä 2020-luvun
puoliväliin mennessä. On nähtävissä,
että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana
ja ympäristöystävällisenä energialähteenä
ja rakennusmateriaalina puu
tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi
raaka-aine.
Puukerrostalojen kehityskaari ja
markkinapotentiaali
Suomessa puukerrostalorakentaminen
alkoi lyhyellä koerakentamisvaiheella
1990-luvun puolivälissä. Kolmen pilottipuukerrostalon
(Ylöjärvi, Helsinki, Oulu)
jälkeen maamme palomääräykset
(RakMK E1) muutettiin 1.9.1997 enintään
4-kerroksiset puurunkoiset ja -julkisivuiset
asuin- ja työpaikkarakennukset
(=puukerrostalot) salliviksi.
Suomen palomääräyksiä muutettiin uudelleen
15.4.2011, josta lähtien palomääräysten
taulukkomitoituksella on
ollut mahdollista rakentaa puukerrostaloja
aina 8-kerrokseen saakka.
Palomääräyksiä muutettiin jälleen
1.1.2018 (Ympäristöministeriön asetus
848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta).
Niiden perusteella on mahdollista
suunnitella ja rakentaa puurunkoisia
ja -julkisivuisia asuin- ja työpaikkarakennuksia
sekä majoitus- ja hoitorakennuksia
aina 8-kerrokseen saakka. Toiminnallisen
palomitoitustarkastelun perusteella
on mahdollista toteuttaa myös yli
8-kerroksisia puukerrostaloja.[1]
Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan
kerrostalovaltaisin maa; noin 46 prosenttia
Suomen kaikista asunnoista sijaitsee
kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista
(noin 30 000–40 000 asuntoa/vuosi)
yli puolet rakennetaan edelleen
kerrostaloihin.[2] Tähän mennessä
yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja
on rakennettu Suomeen 65 kpl, yhteensä
1 673 asuntoa. Uusia varmoja
puukerrostaloja on tulossa lähivuosina
lisää noin 1 350 asunnon verran. Lisäksi
uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä
noin yhdeksän tuhannen asunnon
verran eri puolille Suomea.
5
Puukerrostalojen eri
runkojärjestelmiä
Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla
useita eri runkojärjestelmiä, joihin
on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia
ja valmistuskapasiteettia Suomessa.
Suurin osa Suomen ensimmäisistä
asuinpuukerrostaloista rakennettiin
amerikkalaisella nk. platform-frame
-järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu
kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen.
Kyseisellä rakentamistavalla
runko tehdään yleensä mitallistetusta
puutavarasta joko paikan päällä
kokoamalla yhden kerroksen runko kerrallaan
tai eriasteisia valmiselementtejä
(pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen.
Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa
on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona
on käytetty myös liimapuuta.
Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät
ovat mahdollisia. Kaikille puukerrostalojärjestelmille
on tyypillistä varsin lyhyet
kantavien rakenteiden jännevälit (4,5–8
metriä). Suomalaisissa puukerrostaloissa
on yleisesti käytetty puujulkisivuja,
mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat
mahdollisia.
Viime vuosina Suomen puukerrostalorakentamisessa
on voimakkaasti yleistymässä
erityisesti CLT (Cross Laminated
Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen
kantavina pysty- ja vaakaelementteinä
Toivotamme
Hyvää Joulua
Suomen Sahayrittäjille!
toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut
massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä
on alkujaan vienyt Suomessa
voimakkaasti eteenpäin StoraEnso,
joka käynnisti vuonna 2016 Varkaudessa
myös oman viiluista liimaamalla
kootun LVL (Laminated Veneer Lumber)
-massiivipuulevytuotannon, jota voidaan
käyttää CLT-levyn tavoin rakennuksen
runkorakentamisessa. Helpon liitostekniikan,
ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen
ja vähäisen painuman vuoksi
CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä erityisesti
korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä.
Kuhmossa CrossLamin tehtaalla
alkoi kotimainen CLT-tuotanto joulukuussa
2014. CLT-tuotantoa on käynnissä
myös Alajärvellä (CLT Finland Oy,
Hoisko), ja lisäksi käynnistymässä Kauhajoella
(CLT-Plant).
Suomen puukerrostalorakentamisessa
on erityisen voimakkaasti yleistynyt CLTja
LVL-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka.
Tilaelementtirakentamisen
kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu
ja nopea rakentamistapa lyhentää
rakentamisaikaa työmaalla ja alentaa täten
kokonaiskustannuksia. Tilaelementtien
yleisimmät koot ovat maantiekuljetuksen
rajoitusten vuoksi: 4 500 (leveys)
x 3 000 (korkeus) x 13 500 (pituus).
Suomen tilaelementtirakentamisen
markkinaan on tulossa myös ruotsalainen
Lindsbäck Bygg, jonka puukerrostalotuotanto
perustuu
rankarunkoisiin tilaelementteihin
[3].
Suomessa on tehty
myös muutama
puukerrostalokohde
LVL:ään perustuvalla
pilari-palkki-ripalaatta-systeemillä.
Järjestelmä on pitkälle
konseptoitu ja
sen kilpailukykyisimpänä
alueena nähdään
3–4-kerroksiset
puiset asuinkerrostalot
ja toimistorakennukset.
Pilaripalkkirunkoon
soveltuu
hyvin myös
liimapuu.
Puukerrostalojen kilpailukyky
Tampereen teknillisen yliopiston (TTY)
arkkitehtuurin laboratoriossa on tehty
”Puukerrostalojen kilpailukyky” -osatutkimus,
jossa on selvitetty Suomeen
lokakuuhun 2018 mennessä rakennettujen
puukerrostalojen kerroslukumäärä,
laajuustiedot, runkoratkaisut ja
asuntojen omistusmuodot. Nämä on
koottu tilastolliseksi yhteenvedoksi ja
vertailuksi liitteenä olevaan taulukkoon
(Taulukko 1.)
Suomen tähänastisissa puukerrostaloissa
on keskimäärin 26 asuntoa (= 1673
/ 65). Yleisin korkeus on 3–4 kerrosta
(82 %). Runkoratkaisuina on käytetty nk.
platform-rankarunkoa (62 %), CLT-tekniikkaan
perustuvaa tilaelementtirunkoa
(21 %), viilupuuhun perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa
(12%) ja CLTtasoelementtirunkoa
(5 %). Tutkimuksen
perusteella uusissa puukerrostaloissa
CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut ovat
eniten yleistymässä.
Vuoden 2018 alusta lähtien puun käyttö
sisäpintojen näkyvänä verhousmateriaalina
tuli Suomen palomääräyksissä
jonkin verran aiempaa sallivammaksi.
Tämä näyttää niin ikään suosivan
CLT-ratkaisuja, joissa massiivipuupintoja
voidaan jättää sisäpintoihin näkyviin.
Puukerrostalojen välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet
ovat äänenerityssyistä
kaikkein yleisimpiä. Suomeen rakennetuissa
puukerrostaloissa esiintyy vuokra-asuntoja
(43 %), omistusasuntoja
(38 %), asumisoikeusasuntoja (17 %) ja
osaomistusasuntoja (2 %).
Viitteet
[1] Ympäristöministeriön asetus
848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta.
[2] Tilastokeskus.
[3] Suomen Puukerrostalot Oy, toimitusjohtaja
Teppo Laurila.
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Arkkitehtuuri
markku.karjalainen@tut.fi
6
Taulukko 1. Suomeen lokakuuhun 2018 mennessä rakennettujen puukerrostalojen kerroslukumäärä, laajuustiedot, runkoratkaisut ja
asuntojen omistusmuodot.
Kohde (vuosi): Taloja /
Krs:
Asuntoja:
Laajuus
(k-m2):
Runko:
Omistusmuoto:
1. Ylöjärvi (1996) 3 / 2–3 19 1 465 Pilari-palkki-runko Vuokra-asuntoja
2. Helsinki, Viikinmansio (1997) 7 / 2–4 65 5 883 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja
3. Oulu, Puukotka (1997) 3 / 3 33 2 190 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja
4. Tuusula, Hyrylä (1997) 2 / 4 46 3 622 Platform- rankarunko Vuokra-asuntoja 23
Asumisoikeusasuntoja 23
5. Raisio (1997) 3 / 4 42 2 550 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 14
Asumisoikeusasuntoja 14
Osaomistusasuntoja 14
6. Porvoo, Fredrika (1998) 1 / 2–3 19 1 371 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
7. Porvoo, Aleksanterinkatu (1999) 1 / 4 24 2 498 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
8. Naantali (2000) 3 / 4 51 4 080 Platform-rankarunko Asumisoikeusasuntoja 17
Osaomistusasuntoja 17
Omistusasuntoja 17
9. Oulu, Puu-Linnanmaa (2002) 1 / 3 14 994 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
10. Lahti, Puu-Paavola (1998 – 2003) 4 / 4 74 7 300 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
11. Helsinki, Omenamäki (2006) 3 / 3–4 131 12 165 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja
12. Heinola, Puumera (2011) 1 / 5 27 1 915 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
13. Helsinki, Viikin Latokartano (2012) 5 / 3–4 104 6 300 Pilari-palkki-runko Omistusasuntoja
14. Seinäjoki, Lintuviita (2013) 1 / 6 50 3 100 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja
15. Turku, KOY Turun Palvelukoti (2014) 1 / 4 54 3 000 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja
16. Jyväskylä, Puukuokka 1 (2014) 1 / 8 58 4 155 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja
17. Saarijärvi, Omatoimi (2015) 1 / 4 24 1 905 CLT-tilaelementti Asumisoikeusasuntoja
18. Helsinki, Pukinmäki (2015) 4 / 5–7 93 7 700 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja 51
Asumisoikeusasuntoja 42
19. Ii, Kirjala (2015) 1 / 4 15 1 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
20. Vantaa, Kivistö, Puumera (2015) 1 / 7 186 11 800 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 79
Asumisoikeusasuntoja 107
21. Seinäjoki, Mäihä (2016) 1 / 5 28 1 837 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja
22. Imatra (2016) 1 / 3 13 963 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
23. Kajaani, Rajamiehentie (2016) 1 / 3–4 15 1 200 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja
24. Helsinki, Honkasuo (2016 – 2017) 1 / 4 116 7 524 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 58
Asumisoikeusasuntoja 58
25. Tampere, Vuores, Koukkuranta
(2017)
2 / 4 53 3 200 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja
26. Joensuu, Pihapetäjä (2017) 1 / 6 40 2 100 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja
27. Helsinki, Honkasuo, Sikla (2017) 4 / 3 43 3 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
28. Jyväskylä, Puukuokka 2 (2017) 1 / 7 70 3 673 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja
29. Helsinki, Kuninkaantammi (2018) 2 / 4 58 3 115 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja
30. Jyväskylä, Puukuokka 3 (2018) 1 / 6 58 3 256 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja
31. Pori, Tuomarinkulma (2018) 1 / 3 23 1 460 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja
32. Järvenpää, Puusinfonia (2018) 1 / 3 27 1 158 Platform-rankarunko Omistusasuntoja
Yhteensä: 65 1 673 117 879
7
Puumarkkinat
Sahatavaran markkinatilanne on
heikentynyt – puun ostajien varastot
ovat kasvaneet
Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden
kannattavuus ja puusta maksukyky on
osavuositulosten perusteella erinomainen. Hyvän
kannattavuuden taustalla on ennen kaikkea
sellun hyvä markkinatilanne. Toteutettujen
metsäteollisuusinvestointien takaisinmaksuaika on
nykyisellä kannattavuudella erittäin lyhyt.
Liiketulosta on kuluvana vuonna
syntynyt arviolta yli 30 euroa
jalostettua puuraaka-ainekuutiometriä
kohden, mikä puukauppaa
harkitsevien metsänomistajien
kannattaa muistaa. Kuitupuun hintakehitys
Suomessa on kuluvana vuonna ollut
vaatimaton sekä naapurimaidemme
että tuontipuun hintoihin verrattuna.
Sellun, kartongin ja paperin markkinatilanne
jatkuu ennusteiden perusteella
suotuisana myös tulevaisuudessa.
Sahatavarakaupassa lähiajan markkinanäkymä
ja toimialan kannattavuustilanne
sen sijaan on selvästi aikaisempaa
heikompi. Myös Ruotsista on tullut viestejä
sahatavaramarkkinatilanteen notkahtamisesta.
Markkinoilla pärjääminen
edellyttää, että kilpailukyky on kunnossa.
Erot yhtiöiden nykyisessä kannattavuudessa
ovat isot.
Talvikuukausina sahatavaran kysyntä tosin
laskee kausiluontoisestikin. EK:n tuoreessa
suhdannebarometrissä puutuoteteollisuus
arvioi lähiajan näkymänsä
8
poikkeuksellisen negatiivisiksi.
Sahatavaran hinta on
romahtanut USA:ssa ja hinta
on kääntynyt laskuun myös
Saksassa.
Suomen vientitilastoissa markkinatilanteen
huononeminen toistaiseksi
näkyy erityisesti kuusisahatavaran
vientimäärissä. Sahatavaran
vienti tammi-syyskuussa supistui
kuusi prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran
markkinanäkymä on tällä
hetkellä jonkin verran kuusta suotuisampi.
Mäntysahatavaran keskimääräinen
vientihinta oli tammi-syyskuussa
15 prosenttia viime vuotta korkeampi,
vientimäärä oli kasvanut prosentin. Vastaavana
aikana kuusisahatavaran vientihinta
nousi seitsemän prosenttia, mutta
vientimäärä supistui 15 prosenttia.
Kuusisahatavaran markkinanäkymää lähikuukausina
lisäksi merkittävästi heikentää
valtavat kirjanpainajatuhot Keski-Euroopassa
ja Ruotsissa. Kuusitukin
hinta on jo kääntynyt selvään laskuun
Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä.
Itämeren altaan alueella kuitupuun hinta
on noussut erityisesti Baltiassa.
Sahatavaramarkkinoiden notkahdus jäänee
kuitenkin tilapäiseksi, sillä pidemmän
aikavälin kysyntäarviot sahatava-
alle ennakoivat voimakasta
kasvua. Pöyry Oyj on muun muassa arvioinut,
että maailmanlaajuisesti sahatavaran
kulutus seuraavan viiden aikana
kasvaa noin 60 miljoonaa kuutiometriä,
eli joka vuosi markkinoille pitäisi tulla
Suomen nykyistä sahatavaran tuotantomäärää
vastaava tarjonta. Lisäksi valmiin
sahatavaran varastot ovat tällä hetkellä
alhaiset. Sahatavaraa on kuluvana
vuonna kokonaisuutena tuotettu suunnilleen
viime vuoden tahtiin. Merkittävin
sahatavaran tuotannon lisäys on tapahtunut
Keitele Groupin Alajärven sahalla,
mikä käynnistyi syyskuussa. Investoinnin
myötä yhtiön sahatavaran tuotanto
kasvaa noin 150 000 kuutiometriä
vuodessa.
Puukaupan onnistumiseen
ei ole oikotietä:
kilpailutus ja katkonnan
valvonta
Metsäteollisuuden tuotantolukujen,
puukauppa- ja
markkinahakkuumäärien
sekä puun tuonnin perusteella
puun ostajien varastot
ovat selvästi kasvaneet
viime vuodesta.
Metsänhoitoyhdistysten
arvion mukaan kaikille
puutavaralajeille, sekä
tukille että kuidulle, on
kokonaisuudessaan edelleen
melko hyvin kysyntää.
Vilkkaimman kysynnän
vaihe kuluvan vuoden
puukaupassa näyttää
kuitenkin olevan ohi. Puumarkkinatilanne
tosin vaihtelee
alueiden välillä paljon.
Joulukuun alkuun mennessä
yksityismetsistä oli myyty puuta
19 prosenttia enemmän puuta
kuin vuonna 2017 vastaavana
ajankohtana. Yksityismetsien markkinahakkuita
on tehty yli kymmenen
prosenttia viime vuotta enemmän. Kuitupuun
tuonti kasvoi tammi-syyskuussa
yli kolmanneksen viime vuodesta. Kotimaan
hakkuumahdollisuuksien ja erityisesti
harvennustarpeiden näkökulmasta
puun tuonnin kasvattamisen ainoa
peruste on pitää kotimaisen kuitupuun
hinta kurissa. Kotimaiselle puulle
on, metsänhoitoyhdistysten aktiivisen
toiminnan seurauksena, onneksi löytynyt
lisäkäyttöä myös ulkomailla, ja puun
vienti on kuluvana vuonna kasvanut yli
kolmanneksen viime vuodesta. Edellisen
kerran puuta on viety yhtä vilkkaasti
1990-luvun lamavuosina.
Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien
kannattaa toimia vallitsevan puumarkkinatilanteen
mukaisesti. Paikallinen
puun kysyntä- ja hintatilanne vaihtelee
tällä hetkellä runsaasti, ja metsänomistajien
on järkevää tarkistaa puukauppatilanne
oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Sieltä löytyy kaikissa
puumarkkinatilanteissa ajantasaisin,
monipuolisin ja tarkin puukauppatieto.
Lisäksi tilastoimattomat hinta- ja määrälisät
sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt
ovat hyvin yleisiä, mikä
heikentää julkisten hintatilastojen
hyödynnettävyyttä.
Jokaisen puukaupan onnistumisessa
kilpailutus ja katkonnan valvonta ovat
avainasemassa. Nämä molemmat hoituvat
luontevasti antamalla puukaupan
teosta valtakirja metsänhoitoyhdistykselle.
Erityisen tärkeää nykyisessä puumarkkina-
ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa
on, että kuitupuuleimikot
kilpailutetaan huolellisesti. Keskimääräisessä
leimikossa katkonnasta johtuvat
erot eri ostajien välillä voivat olla
tuhansia euroja. Epäselvissä katkontatapauksissa
kannattaa pyytää virallisen
mittaajan lausunto.
Suhdanne-ennusteiden mukaan
puumarkkinatilanne jatkuu
myönteisenä 2019
Viime vuosina toteutettujen investointien
myötä kotimaisen puun käyttö on kehittynyt
erittäin suotuisasti. Tämän vuoden
kantorahatulot ovat yli kaksinkertaiset
vuoteen 2009 verrattuna, ja samana
aikana yksityismetsien markkinahakkuut
ovat kasvaneet yli 60 prosenttia.
Puun kysynnän aikaansaaminen, joko
uusilla investoinneilla tai puun viennillä,
on paras keino puolustaa metsänomistajien
asemaa puumarkkinoilla. Pellervon
taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus
Luke ennustavat, että kotimaisen
puun kysyntä säilyy tämän vuoden
voimakkaan kasvun jälkeen vilkkaana
myös ensi vuonna. Isoimmat epävarmuustekijät
metsäalan markkinanäkymiin
tulevat kansainvälisestä kauppapolitiikasta,
ja kauppasodan uhan voimakkaasta
lisääntymisestä.
Erno Järvinen
tutkimuspäällikkö, MTK ry
9
PuuSuomi-verkosto
kokoaa
puualan
kehittäjät
PuuSuomi-verkoston juuret ulottuvat
90-luvulle. Toiminnassa on ollut vuosien
varrella taukojakin, mutta nyt verkostoa
on aktivoitu uudelleen kuluvan vuoden
keväästä lähtien. Verkosto koostuu
puualan hanketoimijoista ja muista alan
kehittämisessä mukana olevista tahoista.
Verkostolaiset pääsivät tutustumaan Suomen korkeimpaan, 14-kerroksiseen,
puurakenteiseen kerrostaloon Joensuu Light Houseen.
PuuSuomi ei ole itsessään hanke,
vaan toimii ikään kuin kehittämishankkeiden
foorumina
ja kokoajana. Verkoston
tavoitteet ovat alan kehittäjien yhteen
kokoaminen ja tiedon liikkuvuus valtakunnallisilta
toimijoilta maakuntiin ja
toisinpäin. Verkosto pyrkii yhteisesti kehittämään
puutuotealaa ja puun käyttöä
rakentamisessa − erityisesti yritysten kehittämistarpeita
kuuntelemalla ja niihin
aktiivisesti tarttumalla. Ympäristöministeriön
puurakentamisen ohjelma on tiiviisti
mukana verkoston toiminnassa.
Kaikkien alan kehittämistoiminnassa
mukana olevien tahojen yhteinen viesti
on puun käytön lisääminen rakentamisessa
ja sisustamisessa. Jos puhutaan
vain puurakentamisesta, niin tällä raja-
10
taan paljon puutuotteiden käyttökohteita
pois. Siksi viestin tulisikin olla yhtenevä
koko valtakunnan tasolla.
Kuluvana vuonna verkosto on kokoontunut
kolme kertaa: Helsingissä, Kuhmossa
ja Joensuussa. Tapaamiset ovat teemoitettuja
ja viimeisimmän eli LUKE:n
isännöimän Joensuun tapaamisen teemana
oli puualan koulutusmahdollisuudet
ja alan tutkimustoiminta. Verkostolaiset
pääsivät tutustumaan Suomen
korkeimpaan, 14-kerroksiseen, puurakenteiseen
kerrostaloon Joensuu Light
Houseen. Vierailukohteena oli myös
Puupalkinto-kilpailussa kärkisijoille yltänyt
Mehtimäen pesäpallostadion. Stadion
ei turhaan tarjoa hienoja puitteita
Joensuun Mailan peleille – seura voitti
mestaruuden 2018!
Lisäksi PuuSuomi-verkosto tutustui Joensuun
vierailullaan innovatiiviseen
Metla-taloon, jossa kuunneltiin puheenvuoroja
eri aihealueilta puun terveys-
ja hyvinvointivaikutuksista aina
puurakenteisiin teleliikennemastoihin.
Myöskin erilaiset liiketoimintamallien
vaihtoehdot pienyrityksille olivat esillä.
Ruotsin Skellefteåssa toimiva Snickericentralen
toimii hyvänä esimerkkinä,
josta Suomeenkin voitaisiin ammentaa
uutta perinteisten liiketoimintamallien
ohelle. Ideana on, että pienet yritykset
ovat koonneet voimansa ja pystyvät täten
osallistumaan isoihinkin projekteihin
tarjoamalla kattavamman tuotevalikoiman.
Puusta puhuttaessa tulee esille paljon
arvoja, jotka tukevat puun käytön kas-
PuuSuomi-verkosto tutustui
Joensuun vierailullaan innovatiiviseen
Metla-taloon.
vua niin Suomessa kuin myös globaalilla
tasolla. Puussa yhdistyy ekologisuus,
kestävyys, esteettisyys, terveysvaikutukset
− vain muutamia mainitakseni. Suomessa
puun käytölle eritoten rakentamisessa
tuntuu olevan paljon asennekapeikkoja,
joita alan toimijoiden tulisi yhteisesti
pyrkiä laventamaan. Kehittämistoiminnan
ei tulisi olla erillään yritysten
toiminnasta, vaan sen tulisi vastata ensisijaisesti
yritysten tarpeisiin. Vain yhteistyöllä
saadaan alaa kehitettyä ja sitä
kautta myös yritysten kilpailukyky paranee.
Joensuun Mehtimäen
puurakenteinen
pesäpallostadion.
Lisätietoja verkoston toiminnasta voi kysellä:
Inkariina Sipiläinen, Puutuotealan valtakunnallinen toimialapäällikkö, Kainuun ELY-keskus
inkariina.sipilainen@ely-keskus.fi, Twitter: InkariinaI
11
Huippulaatuisia
ratkaisuja saunaan
Isältä pojille periytyneellä metsänhoidon kokemuksella ja puuntyöstön ammattitaidolla tehdään
Liperin Leppälahdessa saunoja, joissa kelpaa saunoa ja jotka kestävät vaikka isältä pojalle.
Veljekset Petri ja
Aki jatkavat isänsä
Kauko Parkkisen
aloittamaa työtä
puun jalostusarvon
nostamiseksi.
Liperiläinen Kauko Parkkinen
alkoi muutama vuosikymmen
sitten tehdä puusepäntöitä
maatalouden ja metsänhoidon
ohessa. Aluksi oli ajatuksena lähinnä
oman kotitilan metsän puiden jalostaminen
tuotteiksi, kotimaisten jalopuiden
sahaaminen puuseppien käyttöön.
Nyt Parkkinen on jo virallisesti eläkkeellä,
mutta Erikoispuu Parkkinen Oy jatkaa
samoilla tanterilla Leppälahdessa. Ruorissa
ovat nyt pojat Aki ja Petri. Myös
äiti Rauni työskentelee vielä yrityksessä,
eikä isä Kaukokaan kauan malta ku-
12
vioista poissa olla. ”Ei tunnu joutenolo
luonnistuvan”, valittelee pian 70 täyttävä
isäntä.
Työinto ja taito nähdä puut metsältä
näyttävät periytyneen. Veljeksistä Petri
on puuseppä ja keskittyy suunnitteluun
ja markkinointiin, Aki puolestaan automaatioinsinööri
ja vastaa tuotannosta,
koneista ja niiden huollosta.
”Ihan hyvä puuseppäkin hänestä on tässä
sivussa tullut”, tunnustaa isoveli Petri
hymyillen.
Veljekset ovatkin kasvaneet yrityksen
kanssa samaa tahtia, kun tiloja on laajennettu
80-luvulta alkaen. Ensin konehalliin
rakennettiin jatkoa kahteenkin
kertaan, ja tehtiin lämpimäksi.
Lopulta maatalouskoneet joutivat kokonaan
pihalle. Latokuivurista tuli puutavarahalli.
Lypsykarjasta Parkkiset luopuivat
vuonna 2005. Navetassa toimii nykyään
liimaamo, sekin on siis täydessä
hyötykäytössä uudessakin toiminnassa.
Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin
vuonna 2010.
Suomalainen panostaa saunaan
Erikoispuu Parkkisen nykyinen päätuote
on sauna. Asiakkaan toiveiden ja tarkkojen
mittojen mukaan kuhunkin tilaan
suunniteltu ja toteutettu. ”Ollaan
jo kymmenen vuotta kehitetty lauderakenteita”,
kuvailee Petri pitkäjänteistä
tuotekehitystä.
Lauteeseen ei tehdä turhia liitoksia, ja
tarvittavatkin ovat mahdollisimman piilossa.
Rakenne on suunniteltu niin, että
kosteus poistuu nopeasti. Kaarevalle
reunapuulle on Kauko Parkkisen aikanaan
hankkima mallisuoja. Lauteet voidaan
toteuttaa myös tuppeen sahatusta
puusta. Silloin sovitetaan jokainen mutka
kohdalleen siten, että raot jäävät sopiviksi
ja pinta on elävä.
Runko rakennetaan seinästä seinään,
tukijalkoja lauteiden alle ei tarvita. Se
helpottaa puhtaanapitoa.
Petri Parkkinen muistuttaakin, että saunan
huollettavuutta on ajateltava jo rakennusvaiheessa.
Helppohoitoisuus jatkaa
saunan ikää, ja hyvänkin saunan saa
pilattua muutamaan vuoteen, jollei se
kuivu kunnolla käyttökertojen välillä.
Piia Sormunen
ja Aki
Parkkinen
liimaamassa
jakkaraa.
Sauna on suomalaisille tärkeä ja rakas
paikka, johon voidaan panostaakin. Esimerkiksi
omakotitalon rakentamisvaiheessa
voi sauna jäädä viimeiseksi, mutta
se voi olla ensimmäinen uusimiskohde
heti kun talous antaa myöten.
Yleinen taloustilanne näkyy saunojen
kysynnässä, mutta huonoinakin aikoina
saunotaan, ja siihen halutaan laatua.
Sauna on tärkeä osa kiinteistön arvon
määritystä. Taloyhtiöissäkin on saunojen
merkitys uudelleen kasvanut.
Tarjousta hiotaan
”Jos jotain voisi toivoa, niin sitä että saunaa
alettaisiin suunnitella ajoissa”, toteaa
Petri Parkkinen.
Samalla kun yrityksessä on kehitetty
tuotetta ja tuotantoa, on myös panostettu
markkinointiin ja asiakkaan palvelemiseen
verkon välityksellä. Asiakas voi
jättää tarjouspyyntönsä suoraan nettisivuilla.
Kun asiakas toimittaa saunasta
pohjapiirroksen ja toiveensa, hän saa
vastaussähköpostissa 2D-suunnitelman,
tarvittaessa myös 3D:nä. Siitä pystyy virtuaalisesti
tarkastelemaan tulevaa saunaansa
ja esittämään siihen lisätoiveita.
Kaikesta voidaan sopia toisiaan näkemättä.
”Ensimmäinen tarjous harvoin on se lopullinen,
mutta siitä päästään tarkentamaan
toiveita ja etsimään parasta mahdollista
lopputulosta.”
Noin puolet asiakkaista tuleekin netin
välityksellä. Asennukseenkaan ei tarvita
ns. tehtaan edustajaa, vaan käytännössä
kuka tahansa osaa asentaa lauteet ja
muut löylyhuoneen elementit ohjeiden
mukaan.
Verkkokauppa on laajentanut yrityksen
toiminta-aluetta itäisestä Suomesta koko
maahan. Teknisesti ja käytännössä
on voitu osoittaa, että niinkin perinteistä
tuotantoa kuin puusepän mittatilaustöitä
voidaan toteuttaa ja toimittaa etätyönä.
Puu jalostuu, tulevaisuudessa
myös Lähipuu®
Omasta kotimetsästä löytyy edelleen
hyvää, pitkäjänteisesti kasvatettua kuusta
yrityksen tarpeisiin. Lähes oksatonta,
riittävän pitkälle karsiutunutta.
”Hyvälaatuista kuusta ei saa ostamalla”,
toteavat Parkkiset ykskantaan.
13
”Tämä on
eniten myyty
malli saunajakkaroista”,
toteaa Petri
Parkkinen
ryhdytä, jollei voida olla varmoja lopputuloksen
onnistumisesta.
Petri Parkkinen on tietoinen Suomen
Sahayrittäjien Lähipuu®-tuotemerkistä.
”Kotimaisen puun laatua ja sen käyttömahdollisuuksia
kannattaa tuoda esille.
Nykypäivänä kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita
puun alkuperästä ja sen hiilijalanjäljestä.”
Kotimaisen ja lähellä kasvaneen puun
markkinat ovat vahvassa kasvussa. Petri
Parkkinen on vilpittömän innostunut
mahdollisuudesta liittyä tulevaisuudessa
Suomen Sahayrittäjien kautta
Lähipuu®-tuotemerkin haltijaksi.
Eri puumateriaalit
antavat
kuluttajalle
mahdollisuuden
valita
mieleisensä
sävy.
”Joko ensi vuoden alusta?” kysyy toimittaja.
”Ei, kun nyt ja heti laitetaan jäsenhakemus
sisään. Lähipuu® on kiinnostava
tuotemerkki, jonka näen vahvana lisänä
yrityksemme markkinoinnissa”, toteaa
Petri Parkkinen.
Tervetuloa Suomen Sahayrittäjien jäseneksi
ja Lähipuu®-tuotemerkin käyttäjäksi
Erikoispuu Parkkinen!
Erikoispuu Parkkinen hankkii muunkin
puumateriaalin mahdollisimman läheltä,
ketju on omissa käsissä kaadosta kuivaamisen.
Haapaakin saadaan maakunnasta,
mutta tervaleppää ja erikoispuulajeja
joudutaan tuomaan Virosta.
”Myös harmaaleppä on hyvä, ihan suotta
aliarvostettu materiaali saunaan.”
Kotimaisesta pienestä lepästä ei paljon
saa sahattua oksatonta. Kapeanakin sitä
voidaan käyttää esimerkiksi kuusen kanssa
yhdessä, jolloin saadaan elävä pinta.
Parkkiset korostavat, että lämpökäsiteltävän
puun on oltava erityisen hyvälaatuista.
Kotimaisen männyn oksaisuus ja
halkeamat korostuvat lämpökäsittelyssä,
sitä Parkkisilla käytetään vain laati-
14
koihin ja vastaaviin. Sen sijaan radiatamäntyä
käytetään myös lauteisiin.
”Sekin on käsitelty Suomessa, avainlipun
käytön ehdot täyttyvät kaikissa
tuotteissa”, korostaa Petri.
Jokaisessa puulajissa on puolensa. Asiakkaan
tarpeet ja mieltymykset ratkaisevat,
samoin kuin käsittelyissä. Toinen
haluaa tummaa, toinen vaaleaa. Toinen
savusaunan tunnelmaa ja toinen kesäyön
valoisuutta.
Asiakkaan omia puitakin voidaan materiaalina
käyttää, jos vaikka oman pihapuun
elämää haluaa jatkaa sisustuksessa,
lauteena tai paneelina, pöytänä
tai penkkinä. Puuseppien tehtävä on toteuttaa
toiveet laadulla. Tehtävään ei
Senioreille tuotteita
Kokonaisten saunojen tai pelkkien lauteiden
lisäksi Erikoispuu Parkkinen toimittaa
löylyhuoneeseen sopivia sisustuspaneeleita
ja listoja eri puulajeista,
sekä myös esimerkiksi terasseille sopivia
puisia pientuotteita kuten jakkaroita
ja pyyhetikkaita, puulaatikoita.
”Kiukaan upotuskauluksia, kaiteita. Saunansa
tekemiseen voi tee-se-itse-rakentaja
osallistua sen verran kuin haluaa.”
Kauneuden ja laadun lisäksi joissain
tuotteissa on lisäominaisuuksia, joilla
voidaan lisätä kotona viihtymistä iän
karttuessa, kuten kaksiaskelmainen saunajakkara.
Kun lauteille nouseminen on
helpompaa, koti tuntuu edelleen kodilta.
Seniorijakkara puolestaan helpottaa
pukemista.
Erikoispuu Parkkinen on saanut hyvin
huomiota esimerkiksi Asuntomessujen
kautta. Yritys on tehnyt monta saunaa
eri yhteistyökumppaneiden taloihin eri
vuosina, varsinainen läpimurto lienee
ollut Hyvinkään messuilla nähty rock-
henkinen sauna, jossa lauteiden alla loimusivat
punaiset lieskat.
”Perinteistä käsityötäkin tehdään”, miehet
muistuttavat.
Yritys työllistää perheen lisäksi
kolme puuseppää,
Mika Jerkun sekä Piia Sormusen
ja Hanna Tuonosen.
Puusepät kehuvat työtään
luovaksi ja vaihtelevaksi,
päivätolkulla ei tarvitse
samanlaisia kappaleita
toisensa perään jyrsiä. Esimerkiksi
lauteiden rakenneratkaisuja
joutuu pohtimaan tuon
tuosta, tiloihin sopiviksi räätälöidessä.
Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry valitsi Parkkisen
veljekset vuonna 2013 maakunnan
nuoriksi yrittäjiksi. Perusteluina
luottaminen perinteisiin, huolelliseen
puusepäntyöhön ja laatuun, sekä niiden
uudistaminen nykypäivään.
Yrityksetkin ovat tärkeä työllistäjä Parkkisille.
Edustustilojen saunaan halutaan
jotain marketvalikoimasta poikkeavaa.
Esimerkiksi keväällä Joensuun uudelle
Papinkankaan yritysalueelle ensimmäisenä
toimitilansa rakentanut Hannu Kone
Oy teetti saunan Parkkisilla.
Sitä päästään heti todistamaan, kun Mika
Jerkku kuorii tuppeen sahattua leppälautaa
lauteeseen sopivaksi. Eikä kuoren
poistaminen riitä, vaan laudat on
vielä aseteltava siten, että tuppeen sahatut
muodot täydentävät toisiaan.
Petri Parkkinen korostaa,
että niin palkinnot kuin kiitoksetkin
kuuluvat yhtälailla
työntekijöille. Hän sanoo
tuovansa aina asiakkailta
tulevat kiitokset verstaan
puolelle.
Ja kun tarkasti tehdään, niin ei siitä paljon
hukkapaloja jää. Niillä voidaan lämmittää
kotisaunaa, yrityksen tilat pysyvät
lämpiminä hakkeella. Sekin otetaan
tietysti omasta metsästä.
Teksti ja kuvat: Riitta Mikkonen ja
Timo Ripatti
Hyvää Joulua
Käsityön arvo
Lopputuloksen laadusta ei tingitä, sekin
on sitä puusepäntyön perinnettä. Koneita
ja apuvälineitä käytetään ja kehitetään
sitä mukaa kuin se työn kannalta
on järkevää. Tietotekniikka on apuna
suunnittelussa, ja myös kuviointien toteutuksessa.
WWW.AAA-SAHAKONE.FI
DIMEX.FI
Hyvää Joulua!
15
Erikoisempia tuotteita
valmistettaessa joutuu
paneutumaan huolellisesti
höylän teräasetteisiin,
näyttää Teuvo Hokkanen.
Yli 70 vuotta
sirkkelinsoittoa
Kangasniemen Vuojalahden kylällä on sirkkelin terä
halkaissut puuta jo yli 70 vuotta.
Yritteliäs ote työntekoon ja positiivinen mieli
suhtautumisessa elämään – siinä hyvät elämänohjeet
kenelle tahansa. Näitä arvoja on Teuvo Hokkanen, 54,
vaalinut koko elämänsä.
Omavalmisteinen saha loi
pohjan
Kädenpuristus on jämäkkä, mutta samalla
leppoisa, kun tilan isäntä tervehtii
tulijaa. ”Nyt ollaan paikassa, joka tunnetaan
Vilska-nimisenä, mutta tilan virallinen
nimi on Rantala”, kertoo nykyinen
isäntä Teuvo Hokkanen.
Sahaus ja höyläys ovat tulleet verenperintönä
Teuvolle. Koko sahaustyön aloitukseen
liittyy melko traaginen tarina.
16
Teuvon setä Onni Hokkanen joutui rintamalle
muiden ikäistensä kanssa. Sodan
ankaruus tuli hänelle karusti tutuksi,
kun hän haavoittui vaikeasti. Haavoittuminen
oli niin paha, että lääkintämiehet
nostivat jo hänet vainajia kyyditsevään
kuormaan. Kyydissä ollessaan Onnilla
alkoi jossain määrin tajunta palailla
ja käden tai jalan heiluminen oli paljastanut
kyydissä olleen ”vainajan” palailevan
takaisin elävien kirjoihin!
Taistelut rintamalla olivat kuitenkin hänen
osaltaan ohitse. Sairaalassa vietetyn
ajan jälkeen oli paluu takaisin kotiin
Kangasniemelle. Ahkerana työmiehenä
tiedetty Onni aavisti, että sodanjälkeinen
rakentaminen vaatii sahatavaraa ja
sahureita. Niinpä hän alkoi suunnittelemaan
ja rakentamaan omaa kenttäsirkkeliä.
Sirkkeli valmistui vuonna 1947,
jolloin terä pyörähti omassa sahassa ensimmäisen
kerran.
Työtä oli tarjolla
Sodanjälkeinen rakennustyö oli aktiivista.
Puu liikkui metsistä vilkkaasti sahoille
hevosten vetäminä ja sahanterät pyörivät
vinhasti. ”Siitä oman sahan valmistumisesta
lähtien on tällä tilalla purua lennätetty.
Pari ensimmäistä vuotta osoitti
sen, että työtä oli todennäköisesti tarjolla
pidempäänkin. Pian omavalmisteinen
saha saikin väistyä uuden tehdasvalmisteisen
sahan tieltä. Rautarunkoinen Kallion
Konepajan valmistama saha osoittautui
maineensa veroiseksi laitteeksi.
Rautarunko oli siihen aikaan aika harvoissa
sahoissa. Saha oli ns. kiinteä malli
ja siirrettäväksi sen sai, kun vain jollain
konstilla se nostettiin peräkärryn lavalle”,
muistelee setänsä tarinoita Teuvo
Hokkanen.
Höylähallissa halkaisusahana on Karan
F 2000. ”Ohutta pyöröterää käytettäessä
sahausrako on varsin pieni”,
muistuttaa Teuvo.
Muutaman vuoden takainen
hankinta höyläkalustoon
on lunastanut
paikkansa. ”Hinta- ja
laatusuhde on kohdallaan”
totesi Teuvo Hokkanen.
”Isäni Lauri ja toinen setäni Timo olivat
’pojankoltiaisista’ saakka niin tilan maataloustöissä
kuin myöskin sahalla. Onnin
kiinnostus suuntautui pikkuhiljaa enemmän
maatalouspuolen töihin ja Lauri ja
Timo ottivat vastuun sahaustyöstä nuorten
miesten innolla.”
Asiakaslähtöistä yrittämistä
Asiakasta ja hänen toiveitaan pitää yrittäjän
kuunnella herkällä korvalla. Tämä
viisaus on tiedetty Vilskan tilalla vuosikymmenten
ajan. Sahaus ja pelkän raakalaudan
tuotanto ei tyydyttänyt 1960
luvun alussa Hokkasen veljeksiä.
”Piti hankkia höylä ja sellainen tuli pihaan
1962. Ei kuuleman mukaan mennyt
ihan kuin ’Strömsössä’ höyläyksen
aloittaminen… höylä oli sellainen, että
ei sillä kunnon tavaraa saanut millään.”
”Onneksi usko ei kuitenkaan loppunut
yritteliäiltä veljeksiltä. Uusi Peroniusmerkkinen
nelikutterinen höylä hankittiin
aika vikkelästi entisen tilalle. Höyläys
oli asiakkaiden toivomaa lisäpalvelua.
Kun keväällä sahatut laudat olivat keskikesällä
jo kuivia, niin sahuri pääsi jättämään
seuraavat rukkasen jäljet – nyt
höyläpintaisiin paneeleihin ja listoihin”,
kertoo Teuvo.
Sukupolvi vaihtuu
Teuvo Hokkanen otti vetovastuun yrittäjän
ominaisuudessa vuonna 1991.
”Silloin sahana meillä oli pyörien päällä
oleva Y-sarjalainen Kara. Sahaustyötä
oli paljon niin paikan päällä kuin myös
maakunnassa”, muistelee Teuvo. ”Panostin
myös höyläpuolen kalustoon. Asiakkailla
oli mahdollisuus käyttää laudat
höylättävinä täällä meillä tai toinen vaihtoehto
oli, että menin liikkuvalla höylällä
asiakkaan luokse. Liikkuva Jonseredin
höylä on muuten edelleenkin tuolla hallissa”,
tarinoi höyläri.
Sahaus- ja varsinkin höyläyskalustoa onkin
Vilskan sahalla ylläpidetty kiitettävästi.
Viimeisimpänä hankintana muutaman
vuoden takaa löytyy Leadermacmerkkinen,
5-kutterinen nykyaikainen
höylä. Sahauskalusto on viimeksi päivitetty
2008, jolloin tontille saapui Kara
Master.
Muuttuvat markkinatilanteet
Rahtisahauksen hiljeneminen toi haasteita
myös Teuvo Hokkasen liiketoimintaan.
Uutta kasvua yritykselle 2000-luvun
alussa toi erikoistuminen koivun sahaukseen
ja sen jatkojalostukseen. ”Teimme
siihen aikaan paljon koivusta porrasaskelmia
ja koivulattioita, mutta kuten
kaikki yrittäjät tietävät, mikään ei
ole ikuista. Liimalevyjen hinta romahti
vuoden 2010 tuntumassa ja valmistus
ei enää kannattanut samalla volyymilla.
Onneksi perushommaa eli rahtisahausta
ja pientä erikoistuotetta, kuten ovivalmistajille
meneviä kynnysrakenteita
sekä rakennus saha-ja höylätavaraa menee
kohtuullisesti. Tietysti pienenä saha-
ja höyläyrittäjänä pystyn toimittamaan
asiakkaalle sellaisia erikoistuotteita,
joita ei muualta saa. Kuluneena kesänä
toimitin muun muassa Mäntyharjun
kirkon saneeraustyömaalle ulkoverhouslaudat
1800 luvulta peräisin olevan
mallin mukaan.
”Rakennustyöt ovat tulleet vuosien saatossa,
vähän kuin vahingossa mukaan.
Joillakin asiakkailla ilmeni tarve saada
tavarat asennettuina ja siihen piti löytää
tekijä, joko omasta talosta tai muualta.
Siitä se kasvoi pikkuhiljaa niin, että
nykyään syksyisin tulee otettua aina
jonkinlainen rakennusprojekti vastuulle
useammallekin tekijälle. Tavallaan se
on sitä yrittäjän palveluketju-ajattelua”,
naurahtaa Teuvo.
17
Sahuri ja sahurin työkalut - Hokkanen on aina luottanut Kallion Konepajan tuotteisiin.
18
Lähipuuta markkinoille
Teuvo Hokkanen luki viime talvena
Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelin
Suomen Sahayrittäjien Lähipuu®tuotemerkistä.
Puhelin pirahti allekirjoittaneella
ja yhteistä säveltä tuntui
olevan.
Tahtotila lähteä kehittämään kotimaista,
laadukasta ja pienellä hiilijalanjäljellä varustettua
lähipuuta oli vahva.
”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että
markkinat ovat halukkaita ottamaan
vastaan meidän pienten sahayrittäjien
tuotteita. Lähipuu®-tuotemerkki ja kohta
käyttöömme tuleva ympäristöseloste
tulee olemaan vahva
signaali kuluttajalle
ekologisesta tuotteesta.
Pienten sahayrittäjien
kannattaa tuoda
omassa markkinoinnissaan
vahvasti esille ympäristöystävällisen
tuotteen
valmistustapa. Tuore
esimerkki on minulla
tältä syksyltä. Asiakas
tuli ostamaan mökkityömaalleen
höylätavaraa
ja kun kerroin, että raaka-aine
ja jatkojalostus
on tehty tässä muutaman
kilometrin säteellä
pienellä hiilijalanjäljellä
– hinnasta ei tarvinnut
tinkiä. Asiakas oli todella
tyytyväinen ja otettu
vastuullisesta toiminnasta.”
Sahan ohjauskepistä golfmailan
varteen
Vaikka kevät ja kesä ovat sahayrittäjälle
kiireistä sesonkiaikaa, on tärkeää muistaa
myös rentoutuminen. Teuvo Hokkaselle
parasta vastapainoa työlle on se,
kun hän pääsee muutaman kilometrin
päässä sijaitsevalle golf-kentälle.
”Jotenkin se vain vei mennessään, se
golf. Siinä mielessä se on haasteellinen
laji, että kun joskus tuntuu peli luonnistuvan
voi olla varma, että seuraavalla
kerralla sitä tunnetta ei tule”, nauraa sahuri
ja golfharrastaja Teuvo.
”Etelä-Savon yrittäjien kisoissa saavutuksena
on kaksi neljättä sijaa ja lähemmäs
lippua kisan voitto, mutta muuten
pelaan vain omaksi ilokseni silloin kun
kentälle ennätän. Entäs se tasoitus?
– Siinä on seuraava haaste saada sitä
alemmaksi. Nyt mennään 20,3 tasoituksella”,
toteaa Teuvo ja laittaa samalla
höyläkoneen käyntiin.
Pitäisikö kesällä järjestää Suomen Sahayrittäjien
golf- kisat…?
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
VK
14
15
16
17
18
29 30
VK
2
23
24
25
26
1 2
6
7
9
VK
2
23
24
25
26
1 2
VK
31
32
3
34
35
JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
Ari Pummila
Pummilantie 47 A
42700 Keuruu
- Rahtisahus ja koneurakointi
Erikoispuu Parkkinen Oy
Suurjoentie 30
83100 Liperi
- Puusepäntuotteet, saunatuotteet
Hanki lahjaksi
yhteistyökumppaneille tai sukulaisille
LÄHIPUU®-seinäkalenteri
www.sahayrittajat.fi | 040 821 8238 | info@sahayrittajat.fi
seinäkalenteri2019.in d 12 26. 1.2018 12.04.34
Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
18
HUHTIKUU KESÄKUU
MA TI KE TO PE LA SU
19
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
2 23 24 25 26 27 28
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
20
13 14 15 16 17 18 19
21
MA TI KE TO PE LA SU
20 21 22 23 24 25 26
22
Toukokuu 2019
3 4 5 6 7 8 9
10 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 23
24 25 26 27 28 29 30
Vappu V ivi, Vuo ko Outi Roosa, Rosa, Ruusu Melina, Meli sa
n& Vappu, 8
n Eurooppa-päivä n Äitienpäivä
suomal. työn päivä
Ylermi Helmi Heino Timo, Timi Aino, Aini, Aina Osmo Lo ta
Sne lmanin päivä,
suomalaisuuden p. 9
Ku ka, Floora Tuula Sonja, Sofia E si, Ester Maisa, Rebe ka Eero, Er ki, Eerika Emma, Emilia, Mi la
& Helatorstai
27 28 29 30 31
29
seinäkalenteri2019.in d 16 26. 1.2018 12.04.38
28
27
www.aaa-sahakone.fi | Antti S ilin 0400 814266 | antti.siilin@aaa-sahakone.fi
Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai
1 2 3 4 5 6 7
Heinäkuu 2019
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30 31
30
Aaro, Aaron Mari, Maria, Marika Arvo U la, Ulpu Unto, Untamo Esa, Esaias Klaus, Launo
runon ja suven p.
Turo, Tur ka Jasmin, Jade, Nanna Saimi, Saima Noora, E li, Ne li Hermanni, Her ko Joel, Ilari, Lari Alisa, Al isa
8 n Eino Leinon päivä,
Rauni, Rauna Reino O si, O sian R i ka Sari, Sara, S ara M arit, R e ta, Hanna, Johanna,
L ena, Matl ena Olga, Oili T ina, Kirsi, Krista J a ko, Jimi Mar ta Heidi Atso
6 Marke ta Jenni
31 KESÄKUU
n K atun. muistop.
Karol ina, Lilja Konsta, Kosti Hemmo, Hemminki L ydia, L yli Tuu ka, Touko Urpo Minna, Vilma, M ina
Ritva Alma Oliver, Olivia, Oiva Pasi Helka, Helga
O li, Olavi Asta Helena, Elena
OKRA maatalousnäyttely 3.-6.7.2019
AstS+pkk19-CS4.in d 7 29.6.2017 14.16
7 Unikeonpäivä
seinäkalenteri2019.in d 17 26. 1.2018 12.04.39
Muista ilmoi tautua
Suomen Sahayri täjien
syksyn matka le!
AstS+p k19-CS4.in d 5 29.6.2017 14.16
2019
seinäkalenteri2019.in d 1 26. 1.2018 12.04.20
LÄHIPUU® ja Suomen Sahayrittäjät ry ovat toteuttaneet yhdessä
upean seinäkalenterin. Jäsenenä saat joulu-tammikuun
vaihteessa jäsenmaksukirjeen mukana yhden kalenterin
lahjaksi.
seinäkalenteri2019.indd 13 26.11.2018 12.04.34
LÄHIPUU®-seinäkalenteri on myös mainio liikelahja asiakkaalle.
Tilaa nopeasti – kalentereita on vain rajoitettu erä!
5,00 €/kpl (min. 5 kpl) + postikulut.
Hintoihin ei lisätä vähennettävää ALV:tä (yhdistystoiminta).
Tilaukset ja tiedustelut:
info@sahayrittajat.fi tai puhelimella 040 821 82 38
MA TI KE TO PE LA SU
3 4 5 6 7 8 9
10 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 23
24 25 26 27 28 29 30
ELOKUU
MA TI KE TO PE LA SU
1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 1
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 23 24 25
26 27 28 29 30 31
Suomen Sahayrittäjät ry
VUOSIKOKOUS 2019
Aika: Lauantaina 16.2.2019 kello 15.00
Paikka: Holiday Club Saimaa (Rauhan kylpylä), Lappeenranta
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
b. Pöytäkirjan tarkastajien ja
c. Ääntenlaskijoiden valinta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden
2018 toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
a. Toimintakertomus vuodelta 2018
b. Tilit v. 2018 sekä toiminnantarkastajan lausunto
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2019
a. Toimintasuunnitelmaksi
b. Tulo-ja menoarvioksi
c. Jäsenmaksun suuruudeksi
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2019
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
9. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan
valinta
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien
valinta sekä päätetään palkkioista.
11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat
12. Kokouksen päättäminen
kalenteri2019-b.indd 1 7.12.2018 14.47.37
19
TALVISAVUT-2019
Lappeenranta Holiday Club Saimaa
Rauhanrinne 1, 55320 Rauha
Perjantai-ilta 15.2.2019
Koulutusilta
Klo 18.00 LÄHIPUU® ja EPD (Ympäristöseloste) -koulutus Lähipuu®
-merkin haltijoille ja uusille hakijoille (Kuinka hyödynnän
Lähipuu® -tuotemerkkiä ja EPD:tä markkinoinnissani)
Klo 19.30 ”Elä ja yritä täysillä” luento Pekka Krook, Sparraustehdas
(katso lisää www.sparraustehdas.fi)
Lauantai 16.2.2019
Klo 9.00–13.00 Ulkoalueella sahausnäytöksiä ja laite-esittelyjä sekä
mahdollisuus suorittaa INSTA 142 lujuuslajittelun uusintanäyttö
(vain 60,00 €)
Klo 15.00 Suomen Sahayrittäjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous
kokoustiloissa
Klo 18.30 Juhlaillallinen Aleksanterinsalissa
Vuoden Sahayrittäjä 2018 -palkinnon luovutus
Tervehdykset
Juhlapuhe
Viihtymistä ja tanssin pyörteitä aina iltamyöhään saakka
www.sahayrittajat.fi
www.facebook.com/sahayrittajat
Talvisavupaketin hinta sis. majoituksen, yllämainitun ohjelman,
juhlaillallisen, aamiaiset, sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön
Perjantai–sunnuntai
Kahden hengen huone 370 eur / 2 hlö, sis. Juhlaillallinen x 2
Yhden hengen huone 290 eur, sis. Juhlaillallinen x 1
Lauantai–sunnuntai
Kahden hengen huone 230 eur / 2hlö , sis. Juhlaillallinen x 2
Yhden hengen huone 170 eur, sis. Juhlaillallisen x 1
Perjantai–lauantai
Kahden hengen huone 140 eur / 2 hlö
Yhden hengen huone 125 eur
Ilmoittautumiset: 31.1.2019 mennessä info@sahayrittajat.fi
Ilmoittautuminen on sitova, kun maksu on maksettu
tilille FI88 4108 0010 3563 61
Jos tarvitset lisävuoteita ota yhteyttä puh. 040 821 82 38
TERVETULOA
virkistymään,
viihtymään ja
verkostoitumaan!
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha
ja -höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö. Se
on tehnyt työtä sahayrittäjyyden
puolesta vuodesta 1946 alkaen.
Change language