Suomen Sahayrittäjät 4/2018

viliharkonen

4 / 2018

1


PÄÄKIRJOITUS

Siinäpä se meni taas…tämä vuosi. Mitä sain aikaiseksi

ja mitä jäi tekemättä? Näiden ajatusten kanssa

jok`ikinen taapertaa kohti vuoden vaihdetta. Uuden

vuoden lupauksiakin pohditaan viimeistään heti joulunpyhien

jälkeen.

Joku on joskus sanonut, että yrittäjän elämä ei ole ruusuilla

tanssimista. Harvinaisen osuvasti sanottu. Haasteita ja askareita

on meille jokaiselle tulevallekin vuodelle, ikään ja sukupuoleen

katsomatta.

Mutta, itse olen vahvasti sitä mieltä, että elämään pitää suhtautua

kuten Veikko Huovinen kirjoittaa kirjassaan Havukkaahon

ajattelija: ”Elämää pitää katsella vähän laajemmasta

perspektiivistä”. Niin mennyttä vuotta, kuin tulevaakin!

Talvisavut(kin) ovat omalla tutulla paikallaan sahayrittäjien

ensi vuoden kalenterissa. Helmikuun puolessa välissä kokoonnutaan

Holiday Club Saimaan upeaan miljööseen Lappeenrantaan

(vaikka Imatran kupeessa ollaankin). Tarjolla on jälleen

mukava viikonloppu kylpylähotellissa, vaikka koko perheen voimin.

Perjantai-iltana 15.2.2019 klo.18.00 aloitetaan Lähipuu®tuotemerkin

ympäristöselosteen (EPD) käsittelyllä. Yksinkertaisemmin

kerrottuna aiheena on, kuinka käytän EPD:tä ja

Lähipuu®-tuotemerkkiä omassa markkinoinnissani. Tässä samassa

koulutustilaisuudessa saavat myös uudet Lähipuu-ryhmään

liittyneet sertifikaatin käyttöönsä. Joten, kannattaa olla

paikalla jo perjantaina.

Perjantai-illan kruunaa klo 19.30 alkaen Pekka Krook, joka on

yksi Suomen arvostetuimmista yritysvalmentajista ja -kouluttajista.

Hän luennoi meille aiheesta: Elä ja yritä!

Lauantaina ulkonäytösalueen sulkeuduttua siirrymme vuosikokoukseen

ja ilta huipentuu tuttuun tapaan juhlagaalaan, jos-

2

sa palkitaan muun muassa Vuoden Sahayrittäjä. Illallisen jälkeen

onkin hyvä tanssahdella ja virkistäytyä aina pikkutunneille

saakka…

Puumarkkinat ovat olleet, luvalla sanoen, melko vauhdikkaita

kuluvana vuonna. Jatkuuko vauhti samana myös ensi vuonna,

voi vain arvailla.

Arvailun varaan ei kuitenkaan jää se tosiasia, että nykypäivän

kuluttaja on erittäin kiinnostunut myös sahatuotteen alkuperästä

ja sen hiilijalanjäljestä. Tähän saumaan meillä sahayrittäjillä

on mahdollisuus iskeä. Lähipuu®-tuotemerkillä markkinoidut

tuotteet kokonaisuudessaan ovat kuin taivaan lahja kuluttajille.

Täysin kotimainen, pienellä hiilijalanjäljellä varustettu

ja pientä yrittäjää työllistävä Lähipuu® on laatutakuu kuluttajalle

ostopäätöstä tehtäessä.

Uuden vuoden lupauksena näin julkisesti lupaan, että teen tulevana

vuonna hartiavoimin työtä LÄHIPUU®-tuotemerkin tunnettuuden

ja sahayrittäjyyden puolesta.

Kaikille Suomen Sahayrittäjien jäsenille ja yhteistyötahoille toivotan

Siunattua Joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.

Timo Ripatti

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


4/2018

LÄHIPUU ®

4 Puukerrostalo-rakentaminen Suomessa

8 Puumarkkinat

10 PuuSuomi-verkosto kokoaa puualan kehittäjät

12 Huippulaatuisia ratkaisuja saunaan

16 Yli 70 vuotta sirkkelinsoittoa

19 Jäseninfo

Tervetuloa mukaan:

Talvisavut 15.-17.2.2019

(kts. takasivu)

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä

kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2019

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Tutkimus suomalaisten

asuinpuukerrostalojen

runkoratkaisuista ja asuntojen

omistusmuodoista

Puukerrostalorakentaminen

Suomessa

Suomeen on rakennettu lokakuuhun

2018 mennessä yhteensä

65 yli 2-kerroksista

asuinpuukerrostaloa, joissa

on yhteensä 1 673 asuntoa. Tampereen

teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtuurin

laboratoriossa on tehty ”Puukerrostalojen

kilpailukyky” -osatutkimus, jossa

on selvitetty kaikkien Suomeen toteutettujen

asuinpuukerrostalojen runkoratkaisu

sekä kunkin puukerrostalokohteen

asuntojen omistusmuoto.

Suomen puukerrostalojen runkoratkaisuina

on käytetty nk. platform-rankarunkoa

(62%), CLT-tekniikkaan perustuvaa

tilaelementtirunkoa (21%), viilupuuhun

perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa

(12%) ja CLT-tasoelementtirunkoa

(5%). Tutkimuksen perusteella

uusissa puukerrostaloissa CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut

ovat eniten yleistymässä.

4

Välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet

ovat äänenerityssyistä kaikkein yleisimpiä.

Suomeen rakennetuissa puukerrostaloissa

esiintyy sekä vuokra-asuntoja

(43 %), omistusasuntoja (38 %), asumisoikeusasuntoja

(17 %) sekä osaomistusasuntoja

(2 %).

Puurakentaminen osana

metsäteollisuutta

Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen

kansantaloudelle. Suomen metsät kasvavat

vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta,

josta viime vuosina on hyödynnetty

noin 60–65 prosenttia. Puun kestävää

käyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä

(noin 15–20 milj. m 3 /v.) muun muassa

bioenergialähteenä, rakentamisessa,

puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa

biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta

noin neljä viidesosaa käytetään

rakentamiseen.

Rakentamisessa asuntorakentaminen

on keskeisessä roolissa: Suomen rakennuskannasta

noin 65 prosenttia on

asuinrakennuksia. Puurakentamisen

suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa

ovat kerrostalorakentamisessa,

julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa

rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa

sekä lähiökerrostalojen

julkisivujen energiakorjauksissa,

lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Puurakentaminen osana

ilmastomuutoksen torjuntaa

Puurakentaminen on ekologista. Kasvaessaan

yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä

tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla

fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa

happea ilmakehään. Puun kuivapainosta

puolet on hiiltä. Metsät ovat

kasvaessaan hiilinieluja ja puutuotteet


Vantaan Kivistön Asuntomessuille valmistui platform-rankarunkoinen puukerrostalo vuonna 2015.

ovat hiilivarastoja. Puurakentamiselle

avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia

maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö-

ja luonnonvarakysymysten merkitysten

kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä

enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä

ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita.

Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta,

ja yksi pääministeri Juha Sipilän

hallituksen kärkihankkeista. Suomen

biotalouden arvosta yli puolet tulee

metsäsektorilta. Suomen ympäristöministeriön

tavoitteena on, että rakennusten

hiilijalanjälki otetaan huomioon

rakentamisen säädöksissä 2020-luvun

puoliväliin mennessä. On nähtävissä,

että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana

ja ympäristöystävällisenä energialähteenä

ja rakennusmateriaalina puu

tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi

raaka-aine.

Puukerrostalojen kehityskaari ja

markkinapotentiaali

Suomessa puukerrostalorakentaminen

alkoi lyhyellä koerakentamisvaiheella

1990-luvun puolivälissä. Kolmen pilottipuukerrostalon

(Ylöjärvi, Helsinki, Oulu)

jälkeen maamme palomääräykset

(RakMK E1) muutettiin 1.9.1997 enintään

4-kerroksiset puurunkoiset ja -julkisivuiset

asuin- ja työpaikkarakennukset

(=puukerrostalot) salliviksi.

Suomen palomääräyksiä muutettiin uudelleen

15.4.2011, josta lähtien palomääräysten

taulukkomitoituksella on

ollut mahdollista rakentaa puukerrostaloja

aina 8-kerrokseen saakka.

Palomääräyksiä muutettiin jälleen

1.1.2018 (Ympäristöministeriön asetus

848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta).

Niiden perusteella on mahdollista

suunnitella ja rakentaa puurunkoisia

ja -julkisivuisia asuin- ja työpaikkarakennuksia

sekä majoitus- ja hoitorakennuksia

aina 8-kerrokseen saakka. Toiminnallisen

palomitoitustarkastelun perusteella

on mahdollista toteuttaa myös yli

8-kerroksisia puukerrostaloja.[1]

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan

kerrostalovaltaisin maa; noin 46 prosenttia

Suomen kaikista asunnoista sijaitsee

kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista

(noin 30 000–40 000 asuntoa/vuosi)

yli puolet rakennetaan edelleen

kerrostaloihin.[2] Tähän mennessä

yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja

on rakennettu Suomeen 65 kpl, yhteensä

1 673 asuntoa. Uusia varmoja

puukerrostaloja on tulossa lähivuosina

lisää noin 1 350 asunnon verran. Lisäksi

uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä

noin yhdeksän tuhannen asunnon

verran eri puolille Suomea.

5


Puukerrostalojen eri

runkojärjestelmiä

Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla

useita eri runkojärjestelmiä, joihin

on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia

ja valmistuskapasiteettia Suomessa.

Suurin osa Suomen ensimmäisistä

asuinpuukerrostaloista rakennettiin

amerikkalaisella nk. platform-frame

-järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu

kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen.

Kyseisellä rakentamistavalla

runko tehdään yleensä mitallistetusta

puutavarasta joko paikan päällä

kokoamalla yhden kerroksen runko kerrallaan

tai eriasteisia valmiselementtejä

(pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen.

Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa

on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona

on käytetty myös liimapuuta.

Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät

ovat mahdollisia. Kaikille puukerrostalojärjestelmille

on tyypillistä varsin lyhyet

kantavien rakenteiden jännevälit (4,5–8

metriä). Suomalaisissa puukerrostaloissa

on yleisesti käytetty puujulkisivuja,

mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat

mahdollisia.

Viime vuosina Suomen puukerrostalorakentamisessa

on voimakkaasti yleistymässä

erityisesti CLT (Cross Laminated

Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen

kantavina pysty- ja vaakaelementteinä

Toivotamme

Hyvää Joulua

Suomen Sahayrittäjille!

toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut

massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä

on alkujaan vienyt Suomessa

voimakkaasti eteenpäin StoraEnso,

joka käynnisti vuonna 2016 Varkaudessa

myös oman viiluista liimaamalla

kootun LVL (Laminated Veneer Lumber)

-massiivipuulevytuotannon, jota voidaan

käyttää CLT-levyn tavoin rakennuksen

runkorakentamisessa. Helpon liitostekniikan,

ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen

ja vähäisen painuman vuoksi

CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä erityisesti

korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä.

Kuhmossa CrossLamin tehtaalla

alkoi kotimainen CLT-tuotanto joulukuussa

2014. CLT-tuotantoa on käynnissä

myös Alajärvellä (CLT Finland Oy,

Hoisko), ja lisäksi käynnistymässä Kauhajoella

(CLT-Plant).

Suomen puukerrostalorakentamisessa

on erityisen voimakkaasti yleistynyt CLTja

LVL-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka.

Tilaelementtirakentamisen

kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu

ja nopea rakentamistapa lyhentää

rakentamisaikaa työmaalla ja alentaa täten

kokonaiskustannuksia. Tilaelementtien

yleisimmät koot ovat maantiekuljetuksen

rajoitusten vuoksi: 4 500 (leveys)

x 3 000 (korkeus) x 13 500 (pituus).

Suomen tilaelementtirakentamisen

markkinaan on tulossa myös ruotsalainen

Lindsbäck Bygg, jonka puukerrostalotuotanto

perustuu

rankarunkoisiin tilaelementteihin

[3].

Suomessa on tehty

myös muutama

puukerrostalokohde

LVL:ään perustuvalla

pilari-palkki-ripalaatta-systeemillä.

Järjestelmä on pitkälle

konseptoitu ja

sen kilpailukykyisimpänä

alueena nähdään

3–4-kerroksiset

puiset asuinkerrostalot

ja toimistorakennukset.

Pilaripalkkirunkoon

soveltuu

hyvin myös

liimapuu.

Puukerrostalojen kilpailukyky

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY)

arkkitehtuurin laboratoriossa on tehty

”Puukerrostalojen kilpailukyky” -osatutkimus,

jossa on selvitetty Suomeen

lokakuuhun 2018 mennessä rakennettujen

puukerrostalojen kerroslukumäärä,

laajuustiedot, runkoratkaisut ja

asuntojen omistusmuodot. Nämä on

koottu tilastolliseksi yhteenvedoksi ja

vertailuksi liitteenä olevaan taulukkoon

(Taulukko 1.)

Suomen tähänastisissa puukerrostaloissa

on keskimäärin 26 asuntoa (= 1673

/ 65). Yleisin korkeus on 3–4 kerrosta

(82 %). Runkoratkaisuina on käytetty nk.

platform-rankarunkoa (62 %), CLT-tekniikkaan

perustuvaa tilaelementtirunkoa

(21 %), viilupuuhun perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa

(12%) ja CLTtasoelementtirunkoa

(5 %). Tutkimuksen

perusteella uusissa puukerrostaloissa

CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut ovat

eniten yleistymässä.

Vuoden 2018 alusta lähtien puun käyttö

sisäpintojen näkyvänä verhousmateriaalina

tuli Suomen palomääräyksissä

jonkin verran aiempaa sallivammaksi.

Tämä näyttää niin ikään suosivan

CLT-ratkaisuja, joissa massiivipuupintoja

voidaan jättää sisäpintoihin näkyviin.

Puukerrostalojen välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet

ovat äänenerityssyistä

kaikkein yleisimpiä. Suomeen rakennetuissa

puukerrostaloissa esiintyy vuokra-asuntoja

(43 %), omistusasuntoja

(38 %), asumisoikeusasuntoja (17 %) ja

osaomistusasuntoja (2 %).

Viitteet

[1] Ympäristöministeriön asetus

848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta.

[2] Tilastokeskus.

[3] Suomen Puukerrostalot Oy, toimitusjohtaja

Teppo Laurila.

Markku Karjalainen, Rakennusopin professori

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Arkkitehtuuri

markku.karjalainen@tut.fi

6


Taulukko 1. Suomeen lokakuuhun 2018 mennessä rakennettujen puukerrostalojen kerroslukumäärä, laajuustiedot, runkoratkaisut ja

asuntojen omistusmuodot.

Kohde (vuosi): Taloja /

Krs:

Asuntoja:

Laajuus

(k-m2):

Runko:

Omistusmuoto:

1. Ylöjärvi (1996) 3 / 2–3 19 1 465 Pilari-palkki-runko Vuokra-asuntoja

2. Helsinki, Viikinmansio (1997) 7 / 2–4 65 5 883 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja

3. Oulu, Puukotka (1997) 3 / 3 33 2 190 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja

4. Tuusula, Hyrylä (1997) 2 / 4 46 3 622 Platform- rankarunko Vuokra-asuntoja 23

Asumisoikeusasuntoja 23

5. Raisio (1997) 3 / 4 42 2 550 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 14

Asumisoikeusasuntoja 14

Osaomistusasuntoja 14

6. Porvoo, Fredrika (1998) 1 / 2–3 19 1 371 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

7. Porvoo, Aleksanterinkatu (1999) 1 / 4 24 2 498 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

8. Naantali (2000) 3 / 4 51 4 080 Platform-rankarunko Asumisoikeusasuntoja 17

Osaomistusasuntoja 17

Omistusasuntoja 17

9. Oulu, Puu-Linnanmaa (2002) 1 / 3 14 994 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

10. Lahti, Puu-Paavola (1998 – 2003) 4 / 4 74 7 300 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

11. Helsinki, Omenamäki (2006) 3 / 3–4 131 12 165 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja

12. Heinola, Puumera (2011) 1 / 5 27 1 915 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

13. Helsinki, Viikin Latokartano (2012) 5 / 3–4 104 6 300 Pilari-palkki-runko Omistusasuntoja

14. Seinäjoki, Lintuviita (2013) 1 / 6 50 3 100 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja

15. Turku, KOY Turun Palvelukoti (2014) 1 / 4 54 3 000 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja

16. Jyväskylä, Puukuokka 1 (2014) 1 / 8 58 4 155 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja

17. Saarijärvi, Omatoimi (2015) 1 / 4 24 1 905 CLT-tilaelementti Asumisoikeusasuntoja

18. Helsinki, Pukinmäki (2015) 4 / 5–7 93 7 700 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja 51

Asumisoikeusasuntoja 42

19. Ii, Kirjala (2015) 1 / 4 15 1 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

20. Vantaa, Kivistö, Puumera (2015) 1 / 7 186 11 800 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 79

Asumisoikeusasuntoja 107

21. Seinäjoki, Mäihä (2016) 1 / 5 28 1 837 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja

22. Imatra (2016) 1 / 3 13 963 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

23. Kajaani, Rajamiehentie (2016) 1 / 3–4 15 1 200 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja

24. Helsinki, Honkasuo (2016 – 2017) 1 / 4 116 7 524 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja 58

Asumisoikeusasuntoja 58

25. Tampere, Vuores, Koukkuranta

(2017)

2 / 4 53 3 200 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja

26. Joensuu, Pihapetäjä (2017) 1 / 6 40 2 100 CLT-tilaelementti Vuokra-asuntoja

27. Helsinki, Honkasuo, Sikla (2017) 4 / 3 43 3 200 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

28. Jyväskylä, Puukuokka 2 (2017) 1 / 7 70 3 673 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja

29. Helsinki, Kuninkaantammi (2018) 2 / 4 58 3 115 Platform-rankarunko Vuokra-asuntoja

30. Jyväskylä, Puukuokka 3 (2018) 1 / 6 58 3 256 CLT-tilaelementti Omistusasuntoja

31. Pori, Tuomarinkulma (2018) 1 / 3 23 1 460 CLT-tasoelementti Vuokra-asuntoja

32. Järvenpää, Puusinfonia (2018) 1 / 3 27 1 158 Platform-rankarunko Omistusasuntoja

Yhteensä: 65 1 673 117 879

7


Puumarkkinat

Sahatavaran markkinatilanne on

heikentynyt – puun ostajien varastot

ovat kasvaneet

Suomessa toimivan massa- ja paperiteollisuuden

kannattavuus ja puusta maksukyky on

osavuositulosten perusteella erinomainen. Hyvän

kannattavuuden taustalla on ennen kaikkea

sellun hyvä markkinatilanne. Toteutettujen

metsäteollisuusinvestointien takaisinmaksuaika on

nykyisellä kannattavuudella erittäin lyhyt.

Liiketulosta on kuluvana vuonna

syntynyt arviolta yli 30 euroa

jalostettua puuraaka-ainekuutiometriä

kohden, mikä puukauppaa

harkitsevien metsänomistajien

kannattaa muistaa. Kuitupuun hintakehitys

Suomessa on kuluvana vuonna ollut

vaatimaton sekä naapurimaidemme

että tuontipuun hintoihin verrattuna.

Sellun, kartongin ja paperin markkinatilanne

jatkuu ennusteiden perusteella

suotuisana myös tulevaisuudessa.

Sahatavarakaupassa lähiajan markkinanäkymä

ja toimialan kannattavuustilanne

sen sijaan on selvästi aikaisempaa

heikompi. Myös Ruotsista on tullut viestejä

sahatavaramarkkinatilanteen notkahtamisesta.

Markkinoilla pärjääminen

edellyttää, että kilpailukyky on kunnossa.

Erot yhtiöiden nykyisessä kannattavuudessa

ovat isot.

Talvikuukausina sahatavaran kysyntä tosin

laskee kausiluontoisestikin. EK:n tuoreessa

suhdannebarometrissä puutuoteteollisuus

arvioi lähiajan näkymänsä

8

poikkeuksellisen negatiivisiksi.

Sahatavaran hinta on

romahtanut USA:ssa ja hinta

on kääntynyt laskuun myös

Saksassa.

Suomen vientitilastoissa markkinatilanteen

huononeminen toistaiseksi

näkyy erityisesti kuusisahatavaran

vientimäärissä. Sahatavaran

vienti tammi-syyskuussa supistui

kuusi prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran

markkinanäkymä on tällä

hetkellä jonkin verran kuusta suotuisampi.

Mäntysahatavaran keskimääräinen

vientihinta oli tammi-syyskuussa

15 prosenttia viime vuotta korkeampi,

vientimäärä oli kasvanut prosentin. Vastaavana

aikana kuusisahatavaran vientihinta

nousi seitsemän prosenttia, mutta

vientimäärä supistui 15 prosenttia.

Kuusisahatavaran markkinanäkymää lähikuukausina

lisäksi merkittävästi heikentää

valtavat kirjanpainajatuhot Keski-Euroopassa

ja Ruotsissa. Kuusitukin

hinta on jo kääntynyt selvään laskuun

Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä.

Itämeren altaan alueella kuitupuun hinta

on noussut erityisesti Baltiassa.

Sahatavaramarkkinoiden notkahdus jäänee

kuitenkin tilapäiseksi, sillä pidemmän

aikavälin kysyntäarviot sahatava-


alle ennakoivat voimakasta

kasvua. Pöyry Oyj on muun muassa arvioinut,

että maailmanlaajuisesti sahatavaran

kulutus seuraavan viiden aikana

kasvaa noin 60 miljoonaa kuutiometriä,

eli joka vuosi markkinoille pitäisi tulla

Suomen nykyistä sahatavaran tuotantomäärää

vastaava tarjonta. Lisäksi valmiin

sahatavaran varastot ovat tällä hetkellä

alhaiset. Sahatavaraa on kuluvana

vuonna kokonaisuutena tuotettu suunnilleen

viime vuoden tahtiin. Merkittävin

sahatavaran tuotannon lisäys on tapahtunut

Keitele Groupin Alajärven sahalla,

mikä käynnistyi syyskuussa. Investoinnin

myötä yhtiön sahatavaran tuotanto

kasvaa noin 150 000 kuutiometriä

vuodessa.

Puukaupan onnistumiseen

ei ole oikotietä:

kilpailutus ja katkonnan

valvonta

Metsäteollisuuden tuotantolukujen,

puukauppa- ja

markkinahakkuumäärien

sekä puun tuonnin perusteella

puun ostajien varastot

ovat selvästi kasvaneet

viime vuodesta.

Metsänhoitoyhdistysten

arvion mukaan kaikille

puutavaralajeille, sekä

tukille että kuidulle, on

kokonaisuudessaan edelleen

melko hyvin kysyntää.

Vilkkaimman kysynnän

vaihe kuluvan vuoden

puukaupassa näyttää

kuitenkin olevan ohi. Puumarkkinatilanne

tosin vaihtelee

alueiden välillä paljon.

Joulukuun alkuun mennessä

yksityismetsistä oli myyty puuta

19 prosenttia enemmän puuta

kuin vuonna 2017 vastaavana

ajankohtana. Yksityismetsien markkinahakkuita

on tehty yli kymmenen

prosenttia viime vuotta enemmän. Kuitupuun

tuonti kasvoi tammi-syyskuussa

yli kolmanneksen viime vuodesta. Kotimaan

hakkuumahdollisuuksien ja erityisesti

harvennustarpeiden näkökulmasta

puun tuonnin kasvattamisen ainoa

peruste on pitää kotimaisen kuitupuun

hinta kurissa. Kotimaiselle puulle

on, metsänhoitoyhdistysten aktiivisen

toiminnan seurauksena, onneksi löytynyt

lisäkäyttöä myös ulkomailla, ja puun

vienti on kuluvana vuonna kasvanut yli

kolmanneksen viime vuodesta. Edellisen

kerran puuta on viety yhtä vilkkaasti

1990-luvun lamavuosina.

Puukauppaa harkitsevien metsänomistajien

kannattaa toimia vallitsevan puumarkkinatilanteen

mukaisesti. Paikallinen

puun kysyntä- ja hintatilanne vaihtelee

tällä hetkellä runsaasti, ja metsänomistajien

on järkevää tarkistaa puukauppatilanne

oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.

Sieltä löytyy kaikissa

puumarkkinatilanteissa ajantasaisin,

monipuolisin ja tarkin puukauppatieto.

Lisäksi tilastoimattomat hinta- ja määrälisät

sekä kirjavat puutavaralajien hinnoittelukäytännöt

ovat hyvin yleisiä, mikä

heikentää julkisten hintatilastojen

hyödynnettävyyttä.

Jokaisen puukaupan onnistumisessa

kilpailutus ja katkonnan valvonta ovat

avainasemassa. Nämä molemmat hoituvat

luontevasti antamalla puukaupan

teosta valtakirja metsänhoitoyhdistykselle.

Erityisen tärkeää nykyisessä puumarkkina-

ja metsäteollisuuden kannattavuustilanteessa

on, että kuitupuuleimikot

kilpailutetaan huolellisesti. Keskimääräisessä

leimikossa katkonnasta johtuvat

erot eri ostajien välillä voivat olla

tuhansia euroja. Epäselvissä katkontatapauksissa

kannattaa pyytää virallisen

mittaajan lausunto.

Suhdanne-ennusteiden mukaan

puumarkkinatilanne jatkuu

myönteisenä 2019

Viime vuosina toteutettujen investointien

myötä kotimaisen puun käyttö on kehittynyt

erittäin suotuisasti. Tämän vuoden

kantorahatulot ovat yli kaksinkertaiset

vuoteen 2009 verrattuna, ja samana

aikana yksityismetsien markkinahakkuut

ovat kasvaneet yli 60 prosenttia.

Puun kysynnän aikaansaaminen, joko

uusilla investoinneilla tai puun viennillä,

on paras keino puolustaa metsänomistajien

asemaa puumarkkinoilla. Pellervon

taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus

Luke ennustavat, että kotimaisen

puun kysyntä säilyy tämän vuoden

voimakkaan kasvun jälkeen vilkkaana

myös ensi vuonna. Isoimmat epävarmuustekijät

metsäalan markkinanäkymiin

tulevat kansainvälisestä kauppapolitiikasta,

ja kauppasodan uhan voimakkaasta

lisääntymisestä.

Erno Järvinen

tutkimuspäällikkö, MTK ry

9


PuuSuomi-verkosto

kokoaa

puualan

kehittäjät

PuuSuomi-verkoston juuret ulottuvat

90-luvulle. Toiminnassa on ollut vuosien

varrella taukojakin, mutta nyt verkostoa

on aktivoitu uudelleen kuluvan vuoden

keväästä lähtien. Verkosto koostuu

puualan hanketoimijoista ja muista alan

kehittämisessä mukana olevista tahoista.

Verkostolaiset pääsivät tutustumaan Suomen korkeimpaan, 14-kerroksiseen,

puurakenteiseen kerrostaloon Joensuu Light Houseen.

PuuSuomi ei ole itsessään hanke,

vaan toimii ikään kuin kehittämishankkeiden

foorumina

ja kokoajana. Verkoston

tavoitteet ovat alan kehittäjien yhteen

kokoaminen ja tiedon liikkuvuus valtakunnallisilta

toimijoilta maakuntiin ja

toisinpäin. Verkosto pyrkii yhteisesti kehittämään

puutuotealaa ja puun käyttöä

rakentamisessa − erityisesti yritysten kehittämistarpeita

kuuntelemalla ja niihin

aktiivisesti tarttumalla. Ympäristöministeriön

puurakentamisen ohjelma on tiiviisti

mukana verkoston toiminnassa.

Kaikkien alan kehittämistoiminnassa

mukana olevien tahojen yhteinen viesti

on puun käytön lisääminen rakentamisessa

ja sisustamisessa. Jos puhutaan

vain puurakentamisesta, niin tällä raja-

10

taan paljon puutuotteiden käyttökohteita

pois. Siksi viestin tulisikin olla yhtenevä

koko valtakunnan tasolla.

Kuluvana vuonna verkosto on kokoontunut

kolme kertaa: Helsingissä, Kuhmossa

ja Joensuussa. Tapaamiset ovat teemoitettuja

ja viimeisimmän eli LUKE:n

isännöimän Joensuun tapaamisen teemana

oli puualan koulutusmahdollisuudet

ja alan tutkimustoiminta. Verkostolaiset

pääsivät tutustumaan Suomen

korkeimpaan, 14-kerroksiseen, puurakenteiseen

kerrostaloon Joensuu Light

Houseen. Vierailukohteena oli myös

Puupalkinto-kilpailussa kärkisijoille yltänyt

Mehtimäen pesäpallostadion. Stadion

ei turhaan tarjoa hienoja puitteita

Joensuun Mailan peleille – seura voitti

mestaruuden 2018!

Lisäksi PuuSuomi-verkosto tutustui Joensuun

vierailullaan innovatiiviseen

Metla-taloon, jossa kuunneltiin puheenvuoroja

eri aihealueilta puun terveys-

ja hyvinvointivaikutuksista aina

puurakenteisiin teleliikennemastoihin.

Myöskin erilaiset liiketoimintamallien

vaihtoehdot pienyrityksille olivat esillä.

Ruotsin Skellefteåssa toimiva Snickericentralen

toimii hyvänä esimerkkinä,

josta Suomeenkin voitaisiin ammentaa

uutta perinteisten liiketoimintamallien

ohelle. Ideana on, että pienet yritykset

ovat koonneet voimansa ja pystyvät täten

osallistumaan isoihinkin projekteihin

tarjoamalla kattavamman tuotevalikoiman.

Puusta puhuttaessa tulee esille paljon

arvoja, jotka tukevat puun käytön kas-


PuuSuomi-verkosto tutustui

Joensuun vierailullaan innovatiiviseen

Metla-taloon.

vua niin Suomessa kuin myös globaalilla

tasolla. Puussa yhdistyy ekologisuus,

kestävyys, esteettisyys, terveysvaikutukset

− vain muutamia mainitakseni. Suomessa

puun käytölle eritoten rakentamisessa

tuntuu olevan paljon asennekapeikkoja,

joita alan toimijoiden tulisi yhteisesti

pyrkiä laventamaan. Kehittämistoiminnan

ei tulisi olla erillään yritysten

toiminnasta, vaan sen tulisi vastata ensisijaisesti

yritysten tarpeisiin. Vain yhteistyöllä

saadaan alaa kehitettyä ja sitä

kautta myös yritysten kilpailukyky paranee.

Joensuun Mehtimäen

puurakenteinen

pesäpallostadion.

Lisätietoja verkoston toiminnasta voi kysellä:

Inkariina Sipiläinen, Puutuotealan valtakunnallinen toimialapäällikkö, Kainuun ELY-keskus

inkariina.sipilainen@ely-keskus.fi, Twitter: InkariinaI

11


Huippulaatuisia

ratkaisuja saunaan

Isältä pojille periytyneellä metsänhoidon kokemuksella ja puuntyöstön ammattitaidolla tehdään

Liperin Leppälahdessa saunoja, joissa kelpaa saunoa ja jotka kestävät vaikka isältä pojalle.

Veljekset Petri ja

Aki jatkavat isänsä

Kauko Parkkisen

aloittamaa työtä

puun jalostusarvon

nostamiseksi.

Liperiläinen Kauko Parkkinen

alkoi muutama vuosikymmen

sitten tehdä puusepäntöitä

maatalouden ja metsänhoidon

ohessa. Aluksi oli ajatuksena lähinnä

oman kotitilan metsän puiden jalostaminen

tuotteiksi, kotimaisten jalopuiden

sahaaminen puuseppien käyttöön.

Nyt Parkkinen on jo virallisesti eläkkeellä,

mutta Erikoispuu Parkkinen Oy jatkaa

samoilla tanterilla Leppälahdessa. Ruorissa

ovat nyt pojat Aki ja Petri. Myös

äiti Rauni työskentelee vielä yrityksessä,

eikä isä Kaukokaan kauan malta ku-

12

vioista poissa olla. ”Ei tunnu joutenolo

luonnistuvan”, valittelee pian 70 täyttävä

isäntä.

Työinto ja taito nähdä puut metsältä

näyttävät periytyneen. Veljeksistä Petri

on puuseppä ja keskittyy suunnitteluun

ja markkinointiin, Aki puolestaan automaatioinsinööri

ja vastaa tuotannosta,

koneista ja niiden huollosta.

”Ihan hyvä puuseppäkin hänestä on tässä

sivussa tullut”, tunnustaa isoveli Petri

hymyillen.

Veljekset ovatkin kasvaneet yrityksen

kanssa samaa tahtia, kun tiloja on laajennettu

80-luvulta alkaen. Ensin konehalliin

rakennettiin jatkoa kahteenkin

kertaan, ja tehtiin lämpimäksi.

Lopulta maatalouskoneet joutivat kokonaan

pihalle. Latokuivurista tuli puutavarahalli.

Lypsykarjasta Parkkiset luopuivat

vuonna 2005. Navetassa toimii nykyään

liimaamo, sekin on siis täydessä

hyötykäytössä uudessakin toiminnassa.

Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin

vuonna 2010.


Suomalainen panostaa saunaan

Erikoispuu Parkkisen nykyinen päätuote

on sauna. Asiakkaan toiveiden ja tarkkojen

mittojen mukaan kuhunkin tilaan

suunniteltu ja toteutettu. ”Ollaan

jo kymmenen vuotta kehitetty lauderakenteita”,

kuvailee Petri pitkäjänteistä

tuotekehitystä.

Lauteeseen ei tehdä turhia liitoksia, ja

tarvittavatkin ovat mahdollisimman piilossa.

Rakenne on suunniteltu niin, että

kosteus poistuu nopeasti. Kaarevalle

reunapuulle on Kauko Parkkisen aikanaan

hankkima mallisuoja. Lauteet voidaan

toteuttaa myös tuppeen sahatusta

puusta. Silloin sovitetaan jokainen mutka

kohdalleen siten, että raot jäävät sopiviksi

ja pinta on elävä.

Runko rakennetaan seinästä seinään,

tukijalkoja lauteiden alle ei tarvita. Se

helpottaa puhtaanapitoa.

Petri Parkkinen muistuttaakin, että saunan

huollettavuutta on ajateltava jo rakennusvaiheessa.

Helppohoitoisuus jatkaa

saunan ikää, ja hyvänkin saunan saa

pilattua muutamaan vuoteen, jollei se

kuivu kunnolla käyttökertojen välillä.

Piia Sormunen

ja Aki

Parkkinen

liimaamassa

jakkaraa.

Sauna on suomalaisille tärkeä ja rakas

paikka, johon voidaan panostaakin. Esimerkiksi

omakotitalon rakentamisvaiheessa

voi sauna jäädä viimeiseksi, mutta

se voi olla ensimmäinen uusimiskohde

heti kun talous antaa myöten.

Yleinen taloustilanne näkyy saunojen

kysynnässä, mutta huonoinakin aikoina

saunotaan, ja siihen halutaan laatua.

Sauna on tärkeä osa kiinteistön arvon

määritystä. Taloyhtiöissäkin on saunojen

merkitys uudelleen kasvanut.

Tarjousta hiotaan

”Jos jotain voisi toivoa, niin sitä että saunaa

alettaisiin suunnitella ajoissa”, toteaa

Petri Parkkinen.

Samalla kun yrityksessä on kehitetty

tuotetta ja tuotantoa, on myös panostettu

markkinointiin ja asiakkaan palvelemiseen

verkon välityksellä. Asiakas voi

jättää tarjouspyyntönsä suoraan nettisivuilla.

Kun asiakas toimittaa saunasta

pohjapiirroksen ja toiveensa, hän saa

vastaussähköpostissa 2D-suunnitelman,

tarvittaessa myös 3D:nä. Siitä pystyy virtuaalisesti

tarkastelemaan tulevaa saunaansa

ja esittämään siihen lisätoiveita.

Kaikesta voidaan sopia toisiaan näkemättä.

”Ensimmäinen tarjous harvoin on se lopullinen,

mutta siitä päästään tarkentamaan

toiveita ja etsimään parasta mahdollista

lopputulosta.”

Noin puolet asiakkaista tuleekin netin

välityksellä. Asennukseenkaan ei tarvita

ns. tehtaan edustajaa, vaan käytännössä

kuka tahansa osaa asentaa lauteet ja

muut löylyhuoneen elementit ohjeiden

mukaan.

Verkkokauppa on laajentanut yrityksen

toiminta-aluetta itäisestä Suomesta koko

maahan. Teknisesti ja käytännössä

on voitu osoittaa, että niinkin perinteistä

tuotantoa kuin puusepän mittatilaustöitä

voidaan toteuttaa ja toimittaa etätyönä.

Puu jalostuu, tulevaisuudessa

myös Lähipuu®

Omasta kotimetsästä löytyy edelleen

hyvää, pitkäjänteisesti kasvatettua kuusta

yrityksen tarpeisiin. Lähes oksatonta,

riittävän pitkälle karsiutunutta.

”Hyvälaatuista kuusta ei saa ostamalla”,

toteavat Parkkiset ykskantaan.

13


”Tämä on

eniten myyty

malli saunajakkaroista”,

toteaa Petri

Parkkinen

ryhdytä, jollei voida olla varmoja lopputuloksen

onnistumisesta.

Petri Parkkinen on tietoinen Suomen

Sahayrittäjien Lähipuu®-tuotemerkistä.

”Kotimaisen puun laatua ja sen käyttömahdollisuuksia

kannattaa tuoda esille.

Nykypäivänä kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita

puun alkuperästä ja sen hiilijalanjäljestä.”

Kotimaisen ja lähellä kasvaneen puun

markkinat ovat vahvassa kasvussa. Petri

Parkkinen on vilpittömän innostunut

mahdollisuudesta liittyä tulevaisuudessa

Suomen Sahayrittäjien kautta

Lähipuu®-tuotemerkin haltijaksi.

Eri puumateriaalit

antavat

kuluttajalle

mahdollisuuden

valita

mieleisensä

sävy.

”Joko ensi vuoden alusta?” kysyy toimittaja.

”Ei, kun nyt ja heti laitetaan jäsenhakemus

sisään. Lähipuu® on kiinnostava

tuotemerkki, jonka näen vahvana lisänä

yrityksemme markkinoinnissa”, toteaa

Petri Parkkinen.

Tervetuloa Suomen Sahayrittäjien jäseneksi

ja Lähipuu®-tuotemerkin käyttäjäksi

Erikoispuu Parkkinen!

Erikoispuu Parkkinen hankkii muunkin

puumateriaalin mahdollisimman läheltä,

ketju on omissa käsissä kaadosta kuivaamisen.

Haapaakin saadaan maakunnasta,

mutta tervaleppää ja erikoispuulajeja

joudutaan tuomaan Virosta.

”Myös harmaaleppä on hyvä, ihan suotta

aliarvostettu materiaali saunaan.”

Kotimaisesta pienestä lepästä ei paljon

saa sahattua oksatonta. Kapeanakin sitä

voidaan käyttää esimerkiksi kuusen kanssa

yhdessä, jolloin saadaan elävä pinta.

Parkkiset korostavat, että lämpökäsiteltävän

puun on oltava erityisen hyvälaatuista.

Kotimaisen männyn oksaisuus ja

halkeamat korostuvat lämpökäsittelyssä,

sitä Parkkisilla käytetään vain laati-

14

koihin ja vastaaviin. Sen sijaan radiatamäntyä

käytetään myös lauteisiin.

”Sekin on käsitelty Suomessa, avainlipun

käytön ehdot täyttyvät kaikissa

tuotteissa”, korostaa Petri.

Jokaisessa puulajissa on puolensa. Asiakkaan

tarpeet ja mieltymykset ratkaisevat,

samoin kuin käsittelyissä. Toinen

haluaa tummaa, toinen vaaleaa. Toinen

savusaunan tunnelmaa ja toinen kesäyön

valoisuutta.

Asiakkaan omia puitakin voidaan materiaalina

käyttää, jos vaikka oman pihapuun

elämää haluaa jatkaa sisustuksessa,

lauteena tai paneelina, pöytänä

tai penkkinä. Puuseppien tehtävä on toteuttaa

toiveet laadulla. Tehtävään ei

Senioreille tuotteita

Kokonaisten saunojen tai pelkkien lauteiden

lisäksi Erikoispuu Parkkinen toimittaa

löylyhuoneeseen sopivia sisustuspaneeleita

ja listoja eri puulajeista,

sekä myös esimerkiksi terasseille sopivia

puisia pientuotteita kuten jakkaroita

ja pyyhetikkaita, puulaatikoita.

”Kiukaan upotuskauluksia, kaiteita. Saunansa

tekemiseen voi tee-se-itse-rakentaja

osallistua sen verran kuin haluaa.”

Kauneuden ja laadun lisäksi joissain

tuotteissa on lisäominaisuuksia, joilla

voidaan lisätä kotona viihtymistä iän

karttuessa, kuten kaksiaskelmainen saunajakkara.

Kun lauteille nouseminen on

helpompaa, koti tuntuu edelleen kodilta.

Seniorijakkara puolestaan helpottaa

pukemista.

Erikoispuu Parkkinen on saanut hyvin

huomiota esimerkiksi Asuntomessujen

kautta. Yritys on tehnyt monta saunaa

eri yhteistyökumppaneiden taloihin eri

vuosina, varsinainen läpimurto lienee

ollut Hyvinkään messuilla nähty rock-


henkinen sauna, jossa lauteiden alla loimusivat

punaiset lieskat.

”Perinteistä käsityötäkin tehdään”, miehet

muistuttavat.

Yritys työllistää perheen lisäksi

kolme puuseppää,

Mika Jerkun sekä Piia Sormusen

ja Hanna Tuonosen.

Puusepät kehuvat työtään

luovaksi ja vaihtelevaksi,

päivätolkulla ei tarvitse

samanlaisia kappaleita

toisensa perään jyrsiä. Esimerkiksi

lauteiden rakenneratkaisuja

joutuu pohtimaan tuon

tuosta, tiloihin sopiviksi räätälöidessä.

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry valitsi Parkkisen

veljekset vuonna 2013 maakunnan

nuoriksi yrittäjiksi. Perusteluina

luottaminen perinteisiin, huolelliseen

puusepäntyöhön ja laatuun, sekä niiden

uudistaminen nykypäivään.

Yrityksetkin ovat tärkeä työllistäjä Parkkisille.

Edustustilojen saunaan halutaan

jotain marketvalikoimasta poikkeavaa.

Esimerkiksi keväällä Joensuun uudelle

Papinkankaan yritysalueelle ensimmäisenä

toimitilansa rakentanut Hannu Kone

Oy teetti saunan Parkkisilla.

Sitä päästään heti todistamaan, kun Mika

Jerkku kuorii tuppeen sahattua leppälautaa

lauteeseen sopivaksi. Eikä kuoren

poistaminen riitä, vaan laudat on

vielä aseteltava siten, että tuppeen sahatut

muodot täydentävät toisiaan.

Petri Parkkinen korostaa,

että niin palkinnot kuin kiitoksetkin

kuuluvat yhtälailla

työntekijöille. Hän sanoo

tuovansa aina asiakkailta

tulevat kiitokset verstaan

puolelle.

Ja kun tarkasti tehdään, niin ei siitä paljon

hukkapaloja jää. Niillä voidaan lämmittää

kotisaunaa, yrityksen tilat pysyvät

lämpiminä hakkeella. Sekin otetaan

tietysti omasta metsästä.

Teksti ja kuvat: Riitta Mikkonen ja

Timo Ripatti

Hyvää Joulua

Käsityön arvo

Lopputuloksen laadusta ei tingitä, sekin

on sitä puusepäntyön perinnettä. Koneita

ja apuvälineitä käytetään ja kehitetään

sitä mukaa kuin se työn kannalta

on järkevää. Tietotekniikka on apuna

suunnittelussa, ja myös kuviointien toteutuksessa.

WWW.AAA-SAHAKONE.FI

DIMEX.FI

Hyvää Joulua!

15


Erikoisempia tuotteita

valmistettaessa joutuu

paneutumaan huolellisesti

höylän teräasetteisiin,

näyttää Teuvo Hokkanen.

Yli 70 vuotta

sirkkelinsoittoa

Kangasniemen Vuojalahden kylällä on sirkkelin terä

halkaissut puuta jo yli 70 vuotta.

Yritteliäs ote työntekoon ja positiivinen mieli

suhtautumisessa elämään – siinä hyvät elämänohjeet

kenelle tahansa. Näitä arvoja on Teuvo Hokkanen, 54,

vaalinut koko elämänsä.

Omavalmisteinen saha loi

pohjan

Kädenpuristus on jämäkkä, mutta samalla

leppoisa, kun tilan isäntä tervehtii

tulijaa. ”Nyt ollaan paikassa, joka tunnetaan

Vilska-nimisenä, mutta tilan virallinen

nimi on Rantala”, kertoo nykyinen

isäntä Teuvo Hokkanen.

Sahaus ja höyläys ovat tulleet verenperintönä

Teuvolle. Koko sahaustyön aloitukseen

liittyy melko traaginen tarina.

16

Teuvon setä Onni Hokkanen joutui rintamalle

muiden ikäistensä kanssa. Sodan

ankaruus tuli hänelle karusti tutuksi,

kun hän haavoittui vaikeasti. Haavoittuminen

oli niin paha, että lääkintämiehet

nostivat jo hänet vainajia kyyditsevään

kuormaan. Kyydissä ollessaan Onnilla

alkoi jossain määrin tajunta palailla

ja käden tai jalan heiluminen oli paljastanut

kyydissä olleen ”vainajan” palailevan

takaisin elävien kirjoihin!

Taistelut rintamalla olivat kuitenkin hänen

osaltaan ohitse. Sairaalassa vietetyn

ajan jälkeen oli paluu takaisin kotiin

Kangasniemelle. Ahkerana työmiehenä

tiedetty Onni aavisti, että sodanjälkeinen

rakentaminen vaatii sahatavaraa ja

sahureita. Niinpä hän alkoi suunnittelemaan

ja rakentamaan omaa kenttäsirkkeliä.

Sirkkeli valmistui vuonna 1947,

jolloin terä pyörähti omassa sahassa ensimmäisen

kerran.

Työtä oli tarjolla

Sodanjälkeinen rakennustyö oli aktiivista.

Puu liikkui metsistä vilkkaasti sahoille

hevosten vetäminä ja sahanterät pyörivät

vinhasti. ”Siitä oman sahan valmistumisesta

lähtien on tällä tilalla purua lennätetty.

Pari ensimmäistä vuotta osoitti

sen, että työtä oli todennäköisesti tarjolla

pidempäänkin. Pian omavalmisteinen

saha saikin väistyä uuden tehdasvalmisteisen

sahan tieltä. Rautarunkoinen Kallion

Konepajan valmistama saha osoittautui

maineensa veroiseksi laitteeksi.

Rautarunko oli siihen aikaan aika harvoissa

sahoissa. Saha oli ns. kiinteä malli

ja siirrettäväksi sen sai, kun vain jollain

konstilla se nostettiin peräkärryn lavalle”,

muistelee setänsä tarinoita Teuvo

Hokkanen.


Höylähallissa halkaisusahana on Karan

F 2000. ”Ohutta pyöröterää käytettäessä

sahausrako on varsin pieni”,

muistuttaa Teuvo.

Muutaman vuoden takainen

hankinta höyläkalustoon

on lunastanut

paikkansa. ”Hinta- ja

laatusuhde on kohdallaan”

totesi Teuvo Hokkanen.

”Isäni Lauri ja toinen setäni Timo olivat

’pojankoltiaisista’ saakka niin tilan maataloustöissä

kuin myöskin sahalla. Onnin

kiinnostus suuntautui pikkuhiljaa enemmän

maatalouspuolen töihin ja Lauri ja

Timo ottivat vastuun sahaustyöstä nuorten

miesten innolla.”

Asiakaslähtöistä yrittämistä

Asiakasta ja hänen toiveitaan pitää yrittäjän

kuunnella herkällä korvalla. Tämä

viisaus on tiedetty Vilskan tilalla vuosikymmenten

ajan. Sahaus ja pelkän raakalaudan

tuotanto ei tyydyttänyt 1960

luvun alussa Hokkasen veljeksiä.

”Piti hankkia höylä ja sellainen tuli pihaan

1962. Ei kuuleman mukaan mennyt

ihan kuin ’Strömsössä’ höyläyksen

aloittaminen… höylä oli sellainen, että

ei sillä kunnon tavaraa saanut millään.”

”Onneksi usko ei kuitenkaan loppunut

yritteliäiltä veljeksiltä. Uusi Peroniusmerkkinen

nelikutterinen höylä hankittiin

aika vikkelästi entisen tilalle. Höyläys

oli asiakkaiden toivomaa lisäpalvelua.

Kun keväällä sahatut laudat olivat keskikesällä

jo kuivia, niin sahuri pääsi jättämään

seuraavat rukkasen jäljet – nyt

höyläpintaisiin paneeleihin ja listoihin”,

kertoo Teuvo.

Sukupolvi vaihtuu

Teuvo Hokkanen otti vetovastuun yrittäjän

ominaisuudessa vuonna 1991.

”Silloin sahana meillä oli pyörien päällä

oleva Y-sarjalainen Kara. Sahaustyötä

oli paljon niin paikan päällä kuin myös

maakunnassa”, muistelee Teuvo. ”Panostin

myös höyläpuolen kalustoon. Asiakkailla

oli mahdollisuus käyttää laudat

höylättävinä täällä meillä tai toinen vaihtoehto

oli, että menin liikkuvalla höylällä

asiakkaan luokse. Liikkuva Jonseredin

höylä on muuten edelleenkin tuolla hallissa”,

tarinoi höyläri.

Sahaus- ja varsinkin höyläyskalustoa onkin

Vilskan sahalla ylläpidetty kiitettävästi.

Viimeisimpänä hankintana muutaman

vuoden takaa löytyy Leadermacmerkkinen,

5-kutterinen nykyaikainen

höylä. Sahauskalusto on viimeksi päivitetty

2008, jolloin tontille saapui Kara

Master.

Muuttuvat markkinatilanteet

Rahtisahauksen hiljeneminen toi haasteita

myös Teuvo Hokkasen liiketoimintaan.

Uutta kasvua yritykselle 2000-luvun

alussa toi erikoistuminen koivun sahaukseen

ja sen jatkojalostukseen. ”Teimme

siihen aikaan paljon koivusta porrasaskelmia

ja koivulattioita, mutta kuten

kaikki yrittäjät tietävät, mikään ei

ole ikuista. Liimalevyjen hinta romahti

vuoden 2010 tuntumassa ja valmistus

ei enää kannattanut samalla volyymilla.

Onneksi perushommaa eli rahtisahausta

ja pientä erikoistuotetta, kuten ovivalmistajille

meneviä kynnysrakenteita

sekä rakennus saha-ja höylätavaraa menee

kohtuullisesti. Tietysti pienenä saha-

ja höyläyrittäjänä pystyn toimittamaan

asiakkaalle sellaisia erikoistuotteita,

joita ei muualta saa. Kuluneena kesänä

toimitin muun muassa Mäntyharjun

kirkon saneeraustyömaalle ulkoverhouslaudat

1800 luvulta peräisin olevan

mallin mukaan.

”Rakennustyöt ovat tulleet vuosien saatossa,

vähän kuin vahingossa mukaan.

Joillakin asiakkailla ilmeni tarve saada

tavarat asennettuina ja siihen piti löytää

tekijä, joko omasta talosta tai muualta.

Siitä se kasvoi pikkuhiljaa niin, että

nykyään syksyisin tulee otettua aina

jonkinlainen rakennusprojekti vastuulle

useammallekin tekijälle. Tavallaan se

on sitä yrittäjän palveluketju-ajattelua”,

naurahtaa Teuvo.

17


Sahuri ja sahurin työkalut - Hokkanen on aina luottanut Kallion Konepajan tuotteisiin.

18

Lähipuuta markkinoille

Teuvo Hokkanen luki viime talvena

Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelin

Suomen Sahayrittäjien Lähipuu®tuotemerkistä.

Puhelin pirahti allekirjoittaneella

ja yhteistä säveltä tuntui

olevan.

Tahtotila lähteä kehittämään kotimaista,

laadukasta ja pienellä hiilijalanjäljellä varustettua

lähipuuta oli vahva.

”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että

markkinat ovat halukkaita ottamaan

vastaan meidän pienten sahayrittäjien

tuotteita. Lähipuu®-tuotemerkki ja kohta

käyttöömme tuleva ympäristöseloste

tulee olemaan vahva

signaali kuluttajalle

ekologisesta tuotteesta.

Pienten sahayrittäjien

kannattaa tuoda

omassa markkinoinnissaan

vahvasti esille ympäristöystävällisen

tuotteen

valmistustapa. Tuore

esimerkki on minulla

tältä syksyltä. Asiakas

tuli ostamaan mökkityömaalleen

höylätavaraa

ja kun kerroin, että raaka-aine

ja jatkojalostus

on tehty tässä muutaman

kilometrin säteellä

pienellä hiilijalanjäljellä

– hinnasta ei tarvinnut

tinkiä. Asiakas oli todella

tyytyväinen ja otettu

vastuullisesta toiminnasta.”

Sahan ohjauskepistä golfmailan

varteen

Vaikka kevät ja kesä ovat sahayrittäjälle

kiireistä sesonkiaikaa, on tärkeää muistaa

myös rentoutuminen. Teuvo Hokkaselle

parasta vastapainoa työlle on se,

kun hän pääsee muutaman kilometrin

päässä sijaitsevalle golf-kentälle.

”Jotenkin se vain vei mennessään, se

golf. Siinä mielessä se on haasteellinen

laji, että kun joskus tuntuu peli luonnistuvan

voi olla varma, että seuraavalla

kerralla sitä tunnetta ei tule”, nauraa sahuri

ja golfharrastaja Teuvo.

”Etelä-Savon yrittäjien kisoissa saavutuksena

on kaksi neljättä sijaa ja lähemmäs

lippua kisan voitto, mutta muuten

pelaan vain omaksi ilokseni silloin kun

kentälle ennätän. Entäs se tasoitus?

– Siinä on seuraava haaste saada sitä

alemmaksi. Nyt mennään 20,3 tasoituksella”,

toteaa Teuvo ja laittaa samalla

höyläkoneen käyntiin.

Pitäisikö kesällä järjestää Suomen Sahayrittäjien

golf- kisat…?

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti


VK

14

15

16

17

18

29 30

VK

2

23

24

25

26

1 2

6

7

9

VK

2

23

24

25

26

1 2

VK

31

32

3

34

35

JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

Ari Pummila

Pummilantie 47 A

42700 Keuruu

- Rahtisahus ja koneurakointi

Erikoispuu Parkkinen Oy

Suurjoentie 30

83100 Liperi

- Puusepäntuotteet, saunatuotteet

Hanki lahjaksi

yhteistyökumppaneille tai sukulaisille

LÄHIPUU®-seinäkalenteri

www.sahayrittajat.fi | 040 821 8238 | info@sahayrittajat.fi

seinäkalenteri2019.in d 12 26. 1.2018 12.04.34

Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

18

HUHTIKUU KESÄKUU

MA TI KE TO PE LA SU

19

1 2 3 4 5 6 7

8 9 10 12 13 14

15 16 17 18 19 20 21

2 23 24 25 26 27 28

1 2 3 4 5

6 7 8 9 10 11 12

20

13 14 15 16 17 18 19

21

MA TI KE TO PE LA SU

20 21 22 23 24 25 26

22

Toukokuu 2019

3 4 5 6 7 8 9

10 12 13 14 15 16

17 18 19 20 21 23

24 25 26 27 28 29 30

Vappu V ivi, Vuo ko Outi Roosa, Rosa, Ruusu Melina, Meli sa

n& Vappu, 8

n Eurooppa-päivä n Äitienpäivä

suomal. työn päivä

Ylermi Helmi Heino Timo, Timi Aino, Aini, Aina Osmo Lo ta

Sne lmanin päivä,

suomalaisuuden p. 9

Ku ka, Floora Tuula Sonja, Sofia E si, Ester Maisa, Rebe ka Eero, Er ki, Eerika Emma, Emilia, Mi la

& Helatorstai

27 28 29 30 31

29

seinäkalenteri2019.in d 16 26. 1.2018 12.04.38

28

27

www.aaa-sahakone.fi | Antti S ilin 0400 814266 | antti.siilin@aaa-sahakone.fi

Vk Maanantai T istai Keskiv ikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

1 2 3 4 5 6 7

Heinäkuu 2019

8 9 10 11 12 13 14

15 16 17 18 19 20 21

22 23 24 25 26 27 28

29 30 31

30

Aaro, Aaron Mari, Maria, Marika Arvo U la, Ulpu Unto, Untamo Esa, Esaias Klaus, Launo

runon ja suven p.

Turo, Tur ka Jasmin, Jade, Nanna Saimi, Saima Noora, E li, Ne li Hermanni, Her ko Joel, Ilari, Lari Alisa, Al isa

8 n Eino Leinon päivä,

Rauni, Rauna Reino O si, O sian R i ka Sari, Sara, S ara M arit, R e ta, Hanna, Johanna,

L ena, Matl ena Olga, Oili T ina, Kirsi, Krista J a ko, Jimi Mar ta Heidi Atso

6 Marke ta Jenni

31 KESÄKUU

n K atun. muistop.

Karol ina, Lilja Konsta, Kosti Hemmo, Hemminki L ydia, L yli Tuu ka, Touko Urpo Minna, Vilma, M ina

Ritva Alma Oliver, Olivia, Oiva Pasi Helka, Helga

O li, Olavi Asta Helena, Elena

OKRA maatalousnäyttely 3.-6.7.2019

AstS+pkk19-CS4.in d 7 29.6.2017 14.16

7 Unikeonpäivä

seinäkalenteri2019.in d 17 26. 1.2018 12.04.39

Muista ilmoi tautua

Suomen Sahayri täjien

syksyn matka le!

AstS+p k19-CS4.in d 5 29.6.2017 14.16

2019

seinäkalenteri2019.in d 1 26. 1.2018 12.04.20

LÄHIPUU® ja Suomen Sahayrittäjät ry ovat toteuttaneet yhdessä

upean seinäkalenterin. Jäsenenä saat joulu-tammikuun

vaihteessa jäsenmaksukirjeen mukana yhden kalenterin

lahjaksi.

seinäkalenteri2019.indd 13 26.11.2018 12.04.34

LÄHIPUU®-seinäkalenteri on myös mainio liikelahja asiakkaalle.

Tilaa nopeasti – kalentereita on vain rajoitettu erä!

5,00 €/kpl (min. 5 kpl) + postikulut.

Hintoihin ei lisätä vähennettävää ALV:tä (yhdistystoiminta).

Tilaukset ja tiedustelut:

info@sahayrittajat.fi tai puhelimella 040 821 82 38

MA TI KE TO PE LA SU

3 4 5 6 7 8 9

10 12 13 14 15 16

17 18 19 20 21 23

24 25 26 27 28 29 30

ELOKUU

MA TI KE TO PE LA SU

1 2 3 4

5 6 7 8 9 10 1

12 13 14 15 16 17 18

19 20 21 23 24 25

26 27 28 29 30 31

Suomen Sahayrittäjät ry

VUOSIKOKOUS 2019

Aika: Lauantaina 16.2.2019 kello 15.00

Paikka: Holiday Club Saimaa (Rauhan kylpylä), Lappeenranta

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

b. Pöytäkirjan tarkastajien ja

c. Ääntenlaskijoiden valinta

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Työjärjestyksen hyväksyminen

5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden

2018 toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään

vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

a. Toimintakertomus vuodelta 2018

b. Tilit v. 2018 sekä toiminnantarkastajan lausunto

c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2019

a. Toimintasuunnitelmaksi

b. Tulo-ja menoarvioksi

c. Jäsenmaksun suuruudeksi

d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista

7. Hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2019

8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta

9. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan

valinta

10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien

valinta sekä päätetään palkkioista.

11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat

12. Kokouksen päättäminen

kalenteri2019-b.indd 1 7.12.2018 14.47.37

19


TALVISAVUT-2019

Lappeenranta Holiday Club Saimaa

Rauhanrinne 1, 55320 Rauha

Perjantai-ilta 15.2.2019

Koulutusilta

Klo 18.00 LÄHIPUU® ja EPD (Ympäristöseloste) -koulutus Lähipuu®

-merkin haltijoille ja uusille hakijoille (Kuinka hyödynnän

Lähipuu® -tuotemerkkiä ja EPD:tä markkinoinnissani)

Klo 19.30 ”Elä ja yritä täysillä” luento Pekka Krook, Sparraustehdas

(katso lisää www.sparraustehdas.fi)

Lauantai 16.2.2019

Klo 9.00–13.00 Ulkoalueella sahausnäytöksiä ja laite-esittelyjä sekä

mahdollisuus suorittaa INSTA 142 lujuuslajittelun uusintanäyttö

(vain 60,00 €)

Klo 15.00 Suomen Sahayrittäjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous

kokoustiloissa

Klo 18.30 Juhlaillallinen Aleksanterinsalissa

Vuoden Sahayrittäjä 2018 -palkinnon luovutus

Tervehdykset

Juhlapuhe

Viihtymistä ja tanssin pyörteitä aina iltamyöhään saakka

www.sahayrittajat.fi

www.facebook.com/sahayrittajat

Talvisavupaketin hinta sis. majoituksen, yllämainitun ohjelman,

juhlaillallisen, aamiaiset, sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön

Perjantai–sunnuntai

Kahden hengen huone 370 eur / 2 hlö, sis. Juhlaillallinen x 2

Yhden hengen huone 290 eur, sis. Juhlaillallinen x 1

Lauantai–sunnuntai

Kahden hengen huone 230 eur / 2hlö , sis. Juhlaillallinen x 2

Yhden hengen huone 170 eur, sis. Juhlaillallisen x 1

Perjantai–lauantai

Kahden hengen huone 140 eur / 2 hlö

Yhden hengen huone 125 eur

Ilmoittautumiset: 31.1.2019 mennessä info@sahayrittajat.fi

Ilmoittautuminen on sitova, kun maksu on maksettu

tilille FI88 4108 0010 3563 61

Jos tarvitset lisävuoteita ota yhteyttä puh. 040 821 82 38

TERVETULOA

virkistymään,

viihtymään ja

verkostoitumaan!

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha

ja -höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö. Se

on tehnyt työtä sahayrittäjyyden

puolesta vuodesta 1946 alkaen.

More magazines by this user
Similar magazines