13.12.2018 Views

Suomen Sahayrittäjät 4/2018

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Puukerrostalojen eri<br />

runkojärjestelmiä<br />

Puukerrostalorakentamiseen on tarjolla<br />

useita eri runkojärjestelmiä, joihin<br />

on riittävästi puuelementtien tuotantolaitoksia<br />

ja valmistuskapasiteettia Suomessa.<br />

Suurin osa <strong>Suomen</strong> ensimmäisistä<br />

asuinpuukerrostaloista rakennettiin<br />

amerikkalaisella nk. platform-frame<br />

-järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu<br />

kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen.<br />

Kyseisellä rakentamistavalla<br />

runko tehdään yleensä mitallistetusta<br />

puutavarasta joko paikan päällä<br />

kokoamalla yhden kerroksen runko kerrallaan<br />

tai eriasteisia valmiselementtejä<br />

(pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen.<br />

Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa<br />

on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona<br />

on käytetty myös liimapuuta.<br />

Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät<br />

ovat mahdollisia. Kaikille puukerrostalojärjestelmille<br />

on tyypillistä varsin lyhyet<br />

kantavien rakenteiden jännevälit (4,5–8<br />

metriä). Suomalaisissa puukerrostaloissa<br />

on yleisesti käytetty puujulkisivuja,<br />

mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat<br />

mahdollisia.<br />

Viime vuosina <strong>Suomen</strong> puukerrostalorakentamisessa<br />

on voimakkaasti yleistymässä<br />

erityisesti CLT (Cross Laminated<br />

Timber) -tekniikka, jossa rakennuksen<br />

kantavina pysty- ja vaakaelementteinä<br />

Toivotamme<br />

Hyvää Joulua<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjille!<br />

toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut<br />

massiiviset puulevyt. CLT-järjestelmäkehitystä<br />

on alkujaan vienyt Suomessa<br />

voimakkaasti eteenpäin StoraEnso,<br />

joka käynnisti vuonna 2016 Varkaudessa<br />

myös oman viiluista liimaamalla<br />

kootun LVL (Laminated Veneer Lumber)<br />

-massiivipuulevytuotannon, jota voidaan<br />

käyttää CLT-levyn tavoin rakennuksen<br />

runkorakentamisessa. Helpon liitostekniikan,<br />

ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen<br />

ja vähäisen painuman vuoksi<br />

CLT ja LVL ovat kilpailukykyisiä erityisesti<br />

korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä.<br />

Kuhmossa CrossLamin tehtaalla<br />

alkoi kotimainen CLT-tuotanto joulukuussa<br />

2014. CLT-tuotantoa on käynnissä<br />

myös Alajärvellä (CLT Finland Oy,<br />

Hoisko), ja lisäksi käynnistymässä Kauhajoella<br />

(CLT-Plant).<br />

<strong>Suomen</strong> puukerrostalorakentamisessa<br />

on erityisen voimakkaasti yleistynyt CLTja<br />

LVL-runkoon perustuva tilaelementtitekniikka.<br />

Tilaelementtirakentamisen<br />

kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu<br />

ja nopea rakentamistapa lyhentää<br />

rakentamisaikaa työmaalla ja alentaa täten<br />

kokonaiskustannuksia. Tilaelementtien<br />

yleisimmät koot ovat maantiekuljetuksen<br />

rajoitusten vuoksi: 4 500 (leveys)<br />

x 3 000 (korkeus) x 13 500 (pituus).<br />

<strong>Suomen</strong> tilaelementtirakentamisen<br />

markkinaan on tulossa myös ruotsalainen<br />

Lindsbäck Bygg, jonka puukerrostalotuotanto<br />

perustuu<br />

rankarunkoisiin tilaelementteihin<br />

[3].<br />

Suomessa on tehty<br />

myös muutama<br />

puukerrostalokohde<br />

LVL:ään perustuvalla<br />

pilari-palkki-ripalaatta-systeemillä.<br />

Järjestelmä on pitkälle<br />

konseptoitu ja<br />

sen kilpailukykyisimpänä<br />

alueena nähdään<br />

3–4-kerroksiset<br />

puiset asuinkerrostalot<br />

ja toimistorakennukset.<br />

Pilaripalkkirunkoon<br />

soveltuu<br />

hyvin myös<br />

liimapuu.<br />

Puukerrostalojen kilpailukyky<br />

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY)<br />

arkkitehtuurin laboratoriossa on tehty<br />

”Puukerrostalojen kilpailukyky” -osatutkimus,<br />

jossa on selvitetty Suomeen<br />

lokakuuhun <strong>2018</strong> mennessä rakennettujen<br />

puukerrostalojen kerroslukumäärä,<br />

laajuustiedot, runkoratkaisut ja<br />

asuntojen omistusmuodot. Nämä on<br />

koottu tilastolliseksi yhteenvedoksi ja<br />

vertailuksi liitteenä olevaan taulukkoon<br />

(Taulukko 1.)<br />

<strong>Suomen</strong> tähänastisissa puukerrostaloissa<br />

on keskimäärin 26 asuntoa (= 1673<br />

/ 65). Yleisin korkeus on 3–4 kerrosta<br />

(82 %). Runkoratkaisuina on käytetty nk.<br />

platform-rankarunkoa (62 %), CLT-tekniikkaan<br />

perustuvaa tilaelementtirunkoa<br />

(21 %), viilupuuhun perustuvaa pilari-palkki-ripalaattarunkoa<br />

(12%) ja CLTtasoelementtirunkoa<br />

(5 %). Tutkimuksen<br />

perusteella uusissa puukerrostaloissa<br />

CLT- ja LVL-tilaelementtiratkaisut ovat<br />

eniten yleistymässä.<br />

Vuoden <strong>2018</strong> alusta lähtien puun käyttö<br />

sisäpintojen näkyvänä verhousmateriaalina<br />

tuli <strong>Suomen</strong> palomääräyksissä<br />

jonkin verran aiempaa sallivammaksi.<br />

Tämä näyttää niin ikään suosivan<br />

CLT-ratkaisuja, joissa massiivipuupintoja<br />

voidaan jättää sisäpintoihin näkyviin.<br />

Puukerrostalojen välipohjissa puu-betoni-liittorakenteet<br />

ovat äänenerityssyistä<br />

kaikkein yleisimpiä. Suomeen rakennetuissa<br />

puukerrostaloissa esiintyy vuokra-asuntoja<br />

(43 %), omistusasuntoja<br />

(38 %), asumisoikeusasuntoja (17 %) ja<br />

osaomistusasuntoja (2 %).<br />

Viitteet<br />

[1] Ympäristöministeriön asetus<br />

848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta.<br />

[2] Tilastokeskus.<br />

[3] <strong>Suomen</strong> Puukerrostalot Oy, toimitusjohtaja<br />

Teppo Laurila.<br />

Markku Karjalainen, Rakennusopin professori<br />

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Arkkitehtuuri<br />

markku.karjalainen@tut.fi<br />

6

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!