TAT talks
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1/2019<br />
NUORI MESTARI-<br />
AMMATTILAINEN<br />
8<br />
VAALIT<br />
TULOSSA<br />
18<br />
”Yrittäjyydessä<br />
on itse vastuussa<br />
asioista.”<br />
Uudet<br />
TET-mallit<br />
22<br />
Taloustaidot<br />
kaikkien<br />
ulottuvilla<br />
29<br />
tat.fi
#PÄÄKIRJOITUS<br />
Olemme nyt<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
Rohkeiden ja osaavien nuorten Suomi. Siinä visiomme, jonka<br />
eteen teemme pyyteettömästi töitä. Meille tattilaisille nuorten<br />
asiat, erityisesti työelämään ja talousosaamiseen liittyvät seikat,<br />
ovat strategiamme arvokasta ydintä.<br />
Viime vuosien aikana olemme uudistaneet rohkeasti toimintaamme<br />
ja terävöittäneet ja selkeyttäneet strategiaamme. Toimenpiteemme ovat<br />
onnistuneet: tänään <strong>TAT</strong> on haluttu yhteistyökumppani moneen suuntaan<br />
juuri niissä asioissa, jotka ovat strategiamme keskiössä. Haluamme<br />
olla ja olemme mukana laajalla rintamalla mukana kehittämässä<br />
nuorten työelämä- ja taloustaitoja, yrittäjyyttä unohtamatta.<br />
Olemme erityisesti kentällä ja digitaalisissa ympäristöissä liikkuva,<br />
ketterä toimija, oli sitten kyseessä Yrityskylä, Bisneskurssimme tai<br />
Kun koulu loppuu -tuoteperheemme. Teemme mainittujen lisäksi paljon<br />
muutakin pääkohderyhmiemme eli opettajien, nuorten ja yritysten<br />
keskuudessa.<br />
Lukumme ovat vaikuttavia. Vuonna 2018 tapasimme eri kiertueilla<br />
kasvotusten 17 000 nuorta, Yrityskylä Alakouluun on jo tutustunut<br />
kaikkiaan 227 930 kuudesluokkalaista, Yläkoulun globaaliin malliin<br />
40 897 ysiluokkalaista. Viime vuonna tutkimuksiimme vastasi 12 000<br />
nuorta, kunkoululoppuu.fi-sivuja ladattiin 870 000 kertaa, podcasteja<br />
kuunneltiin 950 kertaa ja tapasimme eri tilaisuuksissa 6 300 opettajaa.<br />
Bisneskurssien opiskeluun nuoret käyttivät 133 000 tuntia.<br />
Meillä on arvokas, yli 70-vuotinen historia. Viime vuonna päätimme<br />
syvällisten keskusteluiden jälkeen sekä henkilöstön että hallituksen<br />
kanssa, että on aika muuttaa nimeämme. Taloudellinen tiedotustoimisto<br />
nimenä ei enää kuvannut riittävästi nykyistä toimintaamme.<br />
Nyt olemme virallisesti Talous ja Nuoret <strong>TAT</strong> ry. Uusi nimi kuvaa<br />
hyvin sitä, mitä me teemme. <strong>TAT</strong> on se kirjainyhdistelmä, josta meidät<br />
tunnetaan. Vuoden aikana vahvistamme brändiämme, selkeytämme<br />
palvelutarjontaamme ja olemme muutenkin entistä enemmän liikkeellä.<br />
Yhä useammin kuulet iloisen tervehdyksen: <strong>TAT</strong>ista terve, kuinka<br />
voin olla avuksi.<br />
Kari Väisänen<br />
Toimitusjohtaja<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
JULKAISIJA<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
Eteläranta 10, 00130 Helsinki<br />
Kuva: iStock<br />
TILAUKSET<br />
talousjanuoret@tat.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA Kari Väisänen<br />
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Viivi Ali-Löytty<br />
KANSIKUVA Markus Kuoppala<br />
ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari Jaakkola<br />
PAINO PunaMusta<br />
ISSN 2342-0006<br />
2
1/2019<br />
2/2017<br />
MILLENNIAALIT<br />
ASETTAVAT HENKILÖN<br />
PUOLUEEN EDELLE.<br />
S. 18<br />
2 Pääkirjoitus<br />
4 Lyhyet<br />
8 Reetta Härkönen kilpailee<br />
ammattitaidon MM-kisoissa<br />
12 Ammatillisessa koulutuksessa<br />
kuljetaan yksilöllistä polkua<br />
18 Eduskuntavaalit lähestyvät.<br />
Mitä ehdokkaiden tulisi tietää<br />
työelämästä?<br />
22 Tutustu TET-malleihin<br />
24 Tapasimme opetusneuvos<br />
Kristina Kaiharin<br />
29 Mari Kiviniemi: Kyse ei ole<br />
mystisistä taidoista<br />
30 Yläkoululaiset viihtyvät<br />
pelillisessä oppimisympäristössä<br />
34 Opettajien<br />
talousosaamisen tulokset<br />
35 Minä väitän: Nuoret ovat<br />
muutosjoustavampia<br />
24<br />
Talousosaaminen<br />
on tärkeimpiä<br />
kansalaistaitoja.<br />
17<br />
Yrityssuunnitelmat<br />
valmiina<br />
8Tavoitteena<br />
parhaat<br />
pinnat<br />
3
#LYHYESTI<br />
Syvempää<br />
kumppanuutta<br />
Takeoffissa<br />
NUORTEN into ja oppimisen halu toimivat<br />
jälleen kantavina voimina vuoden 2018<br />
Takeoffissa. Innokkuus ja kiinnostus<br />
saatiin aikaiseksi aidoilla, ajankohtaisilla ja<br />
mielenkiintoisilla työpajoilla.<br />
Yksi viidestä työpajan järjestäjästä oli jo<br />
neljättä vuotta tapahtuman tukijana toiminut<br />
Lidl, joka on mukana kumppanina myös<br />
<strong>TAT</strong>in Bisneskursseissa ja kaikissa alueellisissa<br />
kuudesluokkalaisten Yrityskylissä.<br />
Yrityskumppanuus Takeoffissa tarkoittaa<br />
paljon muutakin kuin logoa materiaaleissa.<br />
Lidl tarjosi työpajassaan aidon haasteen<br />
toisen asteen nuorille: miten kehittää Lidlin<br />
YouTube-kanavan sisältöjä kiinnostavampaan<br />
suuntaan? Kukapa muu osaisi vastata<br />
kysymykseen paremmin kuin oikea<br />
kohdeyleisö ja videosisältöjen suurin<br />
käyttäjäryhmä.<br />
Lidlin työpajaa vetäneet Laura Siltanen<br />
(Head of Marketing, Lidl Suomi) ja Christian<br />
Saukkola (Advertising Manager, Lidl Suomi)<br />
olivat vaikuttuneita erityisesti nuorten<br />
esiintymiskyvystä ja siitä, kuinka nopeasti ja<br />
hyvin tiimit oivalsivat tehtävänannon – vieläpä<br />
Lidlin brändin mukaisesti.<br />
Paras tiimi voitti Lidlin lahjakortit ja jokainen<br />
osallistuja sai tulevaisuuteen vietäväksi<br />
tarpeellisia työelämätaitoja. Nyt jäämme<br />
odottelemaan, mitkä nuorten ideoista<br />
näkevät päivänvalon Lidlin YouTubekanavalla.<br />
Kokeile,<br />
olisiko sinusta<br />
taloussankariksi:<br />
taloussankari.fi<br />
Pelaamalla<br />
taloussankariksi<br />
SUURIN osa nuorista on kiinnostunut rahasta ja taloudesta ja haluaa<br />
parantaa omaa talousosaamistaan, selvisi Nuorten talousosaaminen<br />
-tutkimuksesta (2018). <strong>TAT</strong> tarjoaa kouluille ja kodeille talousopetuksen<br />
tueksi Taloussankari-pelin, jossa talousaiheita käydään läpi nuorille<br />
mielekkäällä tavalla.<br />
Taloussankari-mobiilipeli opettaa nuorille arjen taloustaitoja. Pelaaja elää<br />
nuoren arkea ja tekee omaan talouteen liittyviä valintoja. Harkitut valinnat,<br />
säästöjen ja kuluttamisen sopusointu sekä arvopaperikauppa tulevat<br />
nuorelle tutuiksi. Parhaiten pelissä pärjää se, joka hallitsee kokonaisuuden<br />
talousasioissa ja kartuttaa rahasaldon lisäksi hyvinvointipisteitä.<br />
Taloussankari-pelin ovat toteuttaneet ja sen taloussisällön suunnitelleet<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong>, Nordea ja Pörssisäätiö. Teknisestä toteutuksesta on<br />
vastannut peliyhtiö 10Monkeys. Peli on suunnattu noin 13–17-vuotiaille ja se on<br />
maksutta kaikkien pelaajien käytössä. Peli lanseerattiin marraskuussa 2018.<br />
4
#LYHYESTI<br />
NÄIN AU<strong>TAT</strong><br />
NUORTA HAKEMAAN<br />
ENSIMMÄISTÄ<br />
KESÄTYÖ-<br />
PAIKKAANSA:<br />
Kuva: iStock<br />
Kerro,<br />
kannusta<br />
& ohjaa<br />
1. Kerro nuorelle, miten kesätöitä haetaan.<br />
Auta nuorta sanoittamalla hänen<br />
vahvuutensa työn hakemista varten.<br />
2. Kunkoululoppuu.fi-sivuston Kesätyö 2019<br />
-osioon on kerätty kaikki tarvittava.<br />
Tutustu työelämään ja tienaa -malli sopii<br />
ensimmäistä kertaa kesäharjoitteluun<br />
pyrkivälle. Harjoittelu- ja työpaikkoja löydät<br />
kesaduuni.org-sivustolta.<br />
3. Kun hakemus on lähetetty, kannusta nuorta<br />
soittamaan perään. Pidä huolta, että nuori<br />
solmii kesätyöstä kirjallisen sopimuksen ja<br />
saa työtodistuksen.<br />
Vinkit antoi kunkoululoppuu.fi-sivuston<br />
päätoimittaja Elisa Koivumaa.<br />
5
#LYHYESTI<br />
<strong>TAT</strong>ISSA TAPAHTUU<br />
HELMIKUU<br />
4.2. Critical Friends -koulutus<br />
rehtoreille ja yritysjohtajille alkaa<br />
13.2. Työelämä ja yrittäjyys -koulutus<br />
opo-opiskelijoille Jyväskylän<br />
yliopistossa<br />
14.2. Critical Friends -koulutus<br />
opoille ja henkilöstöjohtajille alkaa<br />
MAALISKUU<br />
13.3. Työelämä ja yrittäjyys -koulutus<br />
opo-opiskelijoille Joensuussa<br />
TOUKOKUU<br />
22.5. Kun koulu loppuu – Nuorten<br />
tulevaisuusraportin 2019 julkistus<br />
Taitaja-tapahtumassa Joensuussa<br />
HEINÄKUU<br />
15.–19.7. SuomiAreena, Pori.<br />
<strong>TAT</strong>in, Suomen Ekonomien, Nordnetin<br />
ja Suomen Kauppakorkeakoulut<br />
ABS ry:n yhteinen keskustelu nuorten<br />
talousosaamisesta maanantaina 15.7.<br />
ELOKUU<br />
27.–28.8. OK!Akatemia<br />
SYYSKUU<br />
5.9. Yrittäjän päivä<br />
Mun elämä -kiertueet<br />
kiertävät ympäri<br />
Suomea kevään ajan.<br />
Hyvinvointia<br />
rakentamassa -vaalikiertue<br />
eduskuntavaaliehdokkaille<br />
yhteistyössä Kauppakamarien<br />
kanssa<br />
kiertää kaikki vaalipiirit<br />
tammi–helmikuussa.<br />
ASIANTUNTIJAVERKOSTO.FI<br />
PALVELU ON<br />
SULJETTU<br />
Virtuaalisia asiantuntijavierailijoita<br />
kouluille välittävä Asiantuntijaverkosto.fipalvelumme<br />
lopetti toimintansa 1.1.2019<br />
alkaen vähäisen käyttöasteen vuoksi.<br />
<strong>TAT</strong> kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita<br />
kuluneista vuosista virtuaalivierailujen<br />
kehittämisen parissa. Toivomme, että<br />
etäyhteyksiä hyödynnetään jatkossakin<br />
koulu-yritysyhteistyössä madaltamaan<br />
kynnystä pitkien välimatkojen ja tiukkojen<br />
aikataulujen luomille esteille.<br />
Kuva: iStock<br />
Mun elämä -kiertueet tavoittavat<br />
yli 30 000 nuorta<br />
<strong>TAT</strong> kiertää tänä vuonna Suomea kolmen nuorille suunnatun kiertueen voimin.<br />
Talous- ja työelämätaitoihin sekä tulevaisuudensuunnitelmiin keskittyvissä<br />
tilaisuuksissa kohdataan vuoden aikana yhteensä yli 23 000 ammatillista<br />
opiskelijaa ja lukiolaista sekä yli 9 000 kahdeksasluokkalaista.<br />
Mun elämä, mun työ -kiertue saapuu ammatillisiin oppilaitoksiin ympäri<br />
Suomen. Kiertue painottaa koulutuksen ja tutkinnon merkitystä sekä sitä, että<br />
työ ei ole katoamassa, vaikka työelämä on suuressa murroksessa. Oma asenne,<br />
palvelualttius ja pelisilmä ovat tärkeitä työelämätaitoja sekä kiertueen vahvoja<br />
viestejä.<br />
Yläkoulujen 8.-luokkalaisille suunnattu Mun elämä, mun rahat -kiertue jatkuu jo<br />
toista vuotta. Se painottuu arjen taloustaitoihin.<br />
Lukiolaisia lähestytään Mun elämä, mun tulevaisuus -teemalla. Lukiolaisten<br />
kanssa keskustellaan tulevaisuuden työelämätaidoista, omista vahvuuksista sekä<br />
siitä, miten löytää oma paikkansa lukiovuosien jälkeen.<br />
6
#LYHYESTI<br />
Nuoret arvostavat taloustaitoja<br />
SELVÄ enemmistö suomalaisnuorista<br />
kaipaa parempia taloustaitoja. Kolme<br />
neljästä (76 %) nuoresta haluaisi parantaa<br />
omaa talousosaamistaan. Nuoret<br />
huolehtivat itse omasta taloudestaan yhä<br />
useammin, ja puolella heistä on omia<br />
säästöjä tai sijoituksia. Erityisesti pojat ja<br />
ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat<br />
itsenäisiä rahankäyttäjiä.<br />
Saavatko nuoret kuitenkaan tarpeeksi<br />
ohjausta raha-asioihin? Vain joka viides<br />
nuori kokee koulun antaneen riittävät<br />
talousosaamisen valmiudet koulun jälkeistä<br />
Talousosaamisen varmistaminen<br />
on koulun tehtävä<br />
NUORTEN heikko talousosaaminen<br />
huolestuttaa opettajia. 64 prosenttia<br />
opettajista kertoo olevansa huolissaan<br />
nuorten talousosaamisesta ja vain kahdeksan<br />
prosenttia ei ole huolissaan. Huolestuneimpia<br />
ovat ammatillisen oppilaitoksen opettajat.<br />
Opettajista 78 prosenttia on kuitenkin<br />
vakuuttuneita siitä, että opettaja pystyy<br />
vaikuttamaan oppilaan talousosaamiseen.<br />
Vahvimmin tähän uskovat 5–9 vuotta<br />
opetustyötä tehneet opettajat.<br />
Tiedot käyvät ilmi tammikuun lopussa<br />
julkistetusta Opettajien talousosaaminen 2019<br />
-tutkimuksesta, jonka T-media toteutti <strong>TAT</strong>in<br />
toimeksiannosta.<br />
Talousosaamisen varmistaminen on<br />
opettajista koulun tehtävä. Yhdeksän<br />
opettajaa kymmenestä pitää tärkeänä,<br />
että oppilaat innostuvat koulussa<br />
talousosaamisensa kehittämisestä.<br />
elämää varten. Samanaikaisesti merkittävä<br />
osa (89 %) nuorista nostaa taloustaitojen<br />
opettamisen tärkeäksi tehtäväksi<br />
koululaitokselle.<br />
Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimus<br />
avaa nuorten ajatuksia talousasioista.<br />
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää<br />
suomalaisnuorten tämänhetkistä<br />
talousosaamisen tasoa ja talouteen liittyviä<br />
asenteita. T-Media Oy toteutti tutkimuksen<br />
<strong>TAT</strong>in tilauksesta syksyllä 2018. Tutkimukseen<br />
vastasi yhteensä 648 nuorta yläkouluista,<br />
lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista.<br />
94 prosenttia opettajista pitää taloustaitojen<br />
opettamista tärkeänä.<br />
Tehtävää on, sillä nykykoulu ei<br />
tarjoa opettajien mielestä tarpeeksi<br />
talousosaamista. Vain alle kolmannes<br />
opettajista toteaa koulun tarjoavan<br />
nuorille riittävät talousosaamisen<br />
valmiudet.<br />
Taloustiedon opettamisen<br />
pakollisuus kaikilla opetusasteilla<br />
ja koulumuodoissa nähdään<br />
tärkeäksi. Kolme opettajaa neljästä<br />
on pakollisuudesta täysin tai<br />
melko samaa mieltä. Vahvimmin<br />
pakollisuutta kannattavat<br />
kotitalousopettajat ja oppilaitoksista<br />
ammatillisten oppilaitosten opettajat.<br />
Enemmistö opettajista toteaa<br />
taloustaitojen vaativan yhteistyötä<br />
oppiaineiden välillä.<br />
Teksti: Anna Työrinoja<br />
TALOUSNOBELISTI<br />
BENGT<br />
HOLMSTRÖMIN<br />
TALOUSVINKIT<br />
Nämä asiat jokaisen<br />
pitäisi ymmärtää henkilökohtaisesta<br />
taloudesta:<br />
Valtaosa markkinataloudesta<br />
tapahtuu yrityksissä ja perheiden<br />
sisällä. Kaikki meidän kanssakäymisemme<br />
on laajassa mielessä<br />
taloutta.<br />
Taloustiede ei ole helppo tiede.<br />
Esimerkiksi säästämistä pidetään<br />
yksilöllisenä hyveenä, mutta jos<br />
kaikki vain säästäisivät, talous<br />
romahtaisi.<br />
Omien tulojen ja menojen<br />
kirjanpito on asia, jolla voi oppia<br />
taloudesta paljon. Jos omaa taloutta<br />
seuraa, voi huomata yllättäviä asioita<br />
siitä, mihin rahat menevät. Pienistä<br />
puroista tulee nopeasti isoja.<br />
Se työ, jonka tekee nuorena<br />
säästämisessä, kartuttaa rahaa<br />
aivan toisella tavalla kuin<br />
vanhemmalla iällä. Korkoa korolle<br />
-ilmiö olisi tärkeä nuorten ja<br />
jokaisen meistä ymmärtää.<br />
Kuva: Lauri Rotko<br />
7
TEKSTI JA KUVAT MONA HORMIA<br />
Vankka<br />
ammattitaito<br />
antaa varmuutta<br />
Maalari Reetta Härkönen on nuoresta iästään huolimatta<br />
saavuttanut jo vahvan aseman työelämässä. Uran alkua on<br />
vauhdittanut menestyminen sekä valtakunnallisissa että<br />
kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa.<br />
Reetta Härkönen, 21, kuuluu niihin tekijäihmisiin,<br />
joille urapolku oli selkeä<br />
heti peruskoulun jälkeen. Ykkösvalintana<br />
hänellä oli hakeutuminen maalarin<br />
opintoihin Pohjois-Karjalan ammattiopistoon<br />
(nyk. Riveria), jonka pintakäsittelyalalta<br />
hän valmistui maalariksi vuonna 2016.<br />
– Pintakäsittelyala on niin minun juttuni, että<br />
se oli heti nappivalinta. Tykkään käsillä tekemisestä,<br />
mutta yhtään taiteellinen en ole. Tässä työssä<br />
on hyvä, että saa tehdä juuri tilauksen mukaan,<br />
Härkönen kertoo.<br />
Selvät sapluunat Härkösellä oli myös opinnoissaan,<br />
jotka hän suoritti kolmessa vuodessa.<br />
Pintakäsittelyalan perustutkinto kuuluu rakennusmaalauksen<br />
osaamisalaan ja pitää sisällään<br />
maalaamista, laatoitusta, tapetointia ja<br />
pinnoitusta uudisrakennuksissa ja remonttikohteissa.<br />
Taloustaidot tulevat kotoa<br />
Opintoihin voi liittää myös yrittäjyyspolkuopinnot,<br />
jotka myös Härkönen suoritti.<br />
Yrittäjyyspolkuopinnot ja perustutkintoon<br />
kuuluvat yleisaineet ovat Härkösen mukaan antaneet<br />
taloustaitoihinkin hyvät perusteet, mutta<br />
oman taloudenhallintansa pohjan hän näkee<br />
saaneensa kotoa.<br />
Kuva: Skills Finland / Nelli Paakkanen<br />
8
Vaateliaimman EuroSkillstyön,<br />
Unkarin vaakunan,<br />
maalaamiseen kului<br />
taitajaltakin aikaa yhden<br />
työpäivän verran.<br />
9
Härkösen ”työkalupakin”<br />
siirtely, kuten<br />
itse työkin, vaatii<br />
hyvää kuntoa.<br />
Huoneen<br />
pintaremontti on<br />
monivaiheinen<br />
prosessi. Härkönen<br />
on tullut kittaamaan ja<br />
hiomaan maalattavaa<br />
makuuhuoneen<br />
seinää jo seitsemältä<br />
aamulla.<br />
Nyt jo jonkin aikaa omillaan asunut Härkönen<br />
ei pidä yrittäjyyttä tällä hetkellä ajankohtaisena<br />
itselleen. Tämä onkin ymmärrettävää,<br />
sillä Härkösen nappasi heti valmistumisen<br />
jälkeen töihin jo kesätöiden kautta tutuksi<br />
tullut, kodin remontteja tekevä joensuulainen<br />
rakennusliike Laatukarjala Oy.<br />
Kisamenestys lisää ammattiylpeyttä<br />
Härkösellä on ollut ammattilaiseksi kasvussa<br />
ympärillään hyvät tukijoukot. Alusta saakka<br />
hänen ammattitaitonsa kehittymistä on ohjannut<br />
maalarimestari, lehtori Jouko Ignatius.<br />
Ignatius huomasi näppärässä opiskelijassa<br />
taitaja-ainesta ja kysyi tätä opintojen<br />
loppuvaiheessa valmennettavakseen vuoden<br />
2016 ammattitaidon SM-kilpailuihin. Kilpailut<br />
ovat ammattikoulutuksessa oleville opiskelijoille<br />
suunnatut mittelöt, jotka tunnetaan<br />
myös Taitaja-kisoina.<br />
– Taitajissa kävin 2016 Seinäjoella, missä<br />
voitin. Sen jälkeen olivat Kööpenhaminassa<br />
Pohjoismaiden maalauskilpailut, joissa tulin<br />
toiseksi. Tänä vuonna (2018) on ollut Mini<br />
Skills- ja EuroSkills-kisat Budapestissa, luettelee<br />
Härkönen.<br />
Syksyllä Unkarissa pidetyissä EuroSkillskilpailuissa<br />
Härkönen sai diplomitunnustuksen<br />
maalaus- ja tapetointialalta sijoittuen viidestätoista<br />
kilpailijasta viidenneksi. Koko kilpailuihin<br />
osallistui yli 500 nuorta osaajaa 28<br />
Euroopan maasta.<br />
– Ensimmäisiin kisoihin, Taitajiin, lähdin<br />
aluksi Joukon houkuttelemana, mutta siitä<br />
lähti semmoinen oma palo, että<br />
halusin aina lähteä seuraaviinkin<br />
kisoihin ihan omasta<br />
tahdosta.<br />
Parhaillaan Härkönen<br />
valmentautuu ammattitaidon<br />
maailmanmestaruuseli<br />
WorldSkills 2019 -kilpailuihin,<br />
jotka pidetään ensi<br />
kesän lopussa Kazanissa,<br />
Venäjän Tatarstanissa. Takana<br />
on juuri maajoukkueleiri<br />
niihin liittyen.<br />
– Nyt on viimeinen mahdollisuus<br />
osallistua niihin, sillä<br />
täytän pian 22 vuotta, mikä on<br />
kansainvälisten kisojen ikäraja.<br />
Härkönen näkee kilpailemisen<br />
antaneen hänelle paljon. Hänen mukaansa<br />
Skills-kisojen ryhmissä puhutaan<br />
paljon ammattiylpeydestä, joka kisojen<br />
myötä kasvaa.<br />
– Kisaaminen on kasvattanut minua<br />
myös ihmisenä. On joutunut ottamaan<br />
itsestään vastuuta jo nuorena, kun kilpailemiseen<br />
on kuulunut ulkomaillekin<br />
yksinään lentämistä ja paljon itsenäistä<br />
harjoittelua.<br />
Reetta Härkönen on saanut<br />
uralleen hyvän startin Laatukarjala<br />
Oy:n toimitusjohtaja Eero Mutasen<br />
(vas.) ja pintakäsittelyn lehtori<br />
Jouko Ignatiuksen avulla.<br />
10
Reetta Härkönen palkittiin Suomen muun EuroSkillsammattitaitomaajoukkueen<br />
kanssa palkitsemistilaisuudessa<br />
Valtioneuvoston juhlahuoneistossa marraskuussa. Mukana oli<br />
myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.<br />
REETTA HÄRKÖNEN<br />
Ikä 21 vuotta<br />
Syntynyt Ilomantsissa, nykyään joensuulainen<br />
Maalarin perustutkinto Pohjois-Karjalan<br />
ammattiopistosta (nyk. Riveria) 2016<br />
Työskentelee remonttiliike Laatukarjala Oy:ssä<br />
Harrastaa lenkkeilyä<br />
Ammattitaitokilpailut,<br />
maalaus ja tapetointi -laji<br />
Taitaja2016 Seinäjoki: kultamitali<br />
Pohjoismaiden pintaurakoitsijoiden liittojen<br />
NMO-kilpailut 2016 Kööpenhamina,<br />
Tanska: toinen sija<br />
MiniSkills 2018 Budapest, Unkari: harjoittelukisat<br />
EuroSkills 2018 Budapest, Unkari: diplomi, viides sija<br />
WorldSkills 2019 Kazan, Tatarstan, Venäjä:<br />
valmentautumisvaihe<br />
Kuva: Skills Finland / Jarmo Linkosaari<br />
Työpaikalta täysi tuki<br />
Ammattitaidon SM-tason Taitaja-kisat sekä<br />
EM- ja MM-tason Skills-kisat muistuttavat kisabudjetteineen,<br />
sponsoreineen, valmennuksineen<br />
ja leireineen urheilukilpailuja. Suomalaisten<br />
nuorten ammattitaidon kisaorganisaatiota<br />
koordinoi Skills Finland ry.<br />
Härkösen työnantaja on hänen kannustamisessaan<br />
täysillä mukana.<br />
– Unkarissa oltiin mukana yllättymässä siitä,<br />
kuinka isosta tapahtumasta oli kysymys.<br />
Se oli todella näkemisen arvoinen juttu, ja ensi<br />
vuonnakin on tarkoitus lähteä katsomaan<br />
Reetan maailmanmestaruuskisat Kazaniin,<br />
kertoo Laatukarjala Oy:n toimitusjohtaja Eero<br />
Mutanen.<br />
Kisoihin harjoitteluun ja matkoihin kuluvasta<br />
ajasta ja rahasta huolimatta työntekijän<br />
kilpaileminen ammattitaitokilpailuissa katsotaan<br />
Laatukarjalalla enemmänkin plussana<br />
kuin uhrauksena.<br />
– On pystytty todella hienosti sopimaan oppilaitoksen<br />
kanssa esimerkiksi työajalla harjoittelemisesta.<br />
Kisoista poimitaan mukaan<br />
myös meidän kannaltamme relevantteja taitoja,<br />
ja onhan kisoissa menestynyt työntekijä<br />
aina arvokas firmalle. Nyt haluttaisiin tietysti<br />
myös löytää vähän haastavampia asiakastyökohteita,<br />
joissa Reetta pääsisi kykyjään enemmän<br />
hyödyntämään.<br />
Koulun ja työnantajan<br />
yhteistyö sujuvaa<br />
Härkösen työpäivät yksityiskotien pintaremonttien<br />
parissa alkavat normaalisti aamuseitsemältä.<br />
Töiden lomassa hänen lähisuunnitelmiinsa<br />
kuuluu paitsi WorldSkills-kisoihin<br />
valmistautuminen, myös maalarimestarin<br />
erikoisammattitutkintoon tähtäävien jatko-opintojen<br />
aloittaminen. Suoritusten kerryttäminen<br />
onnistuu nykyään pitkälti työnäytteillä.<br />
Härkönen arvelee voivansa hyödyntää<br />
myös WorldSkills-kisoja jatko-opinnoissaan.<br />
Kisakokemuksella ja -töillä voi kuitata<br />
jonkin näytön tai sen osan. Oppilaitoksen<br />
ja työpaikan yhteistyöhön hän on todella<br />
tyytyväinen.<br />
– Pystyn iltojen ja viikonloppujen lisäksi<br />
harjoittelemaan koululla myös työajalla, kun<br />
vain ilmoitan ajoissa. Kisapäivätkin ovat palkallisia.<br />
Koulutuksensa antamia ammatillisia eväitä<br />
Härkönen kehuu kaikkineen hyviksi. Hän<br />
on saanut toteuttaa omat opintonsa yksilöllisesti<br />
ja työelämäpainotteisesti. Ammatillisen<br />
tuen lisäksi myös perheen kannustus<br />
on tärkeää.<br />
– Vanhemmat ja poikakaveri lensivät Budapestiin<br />
minua katsomaan kisapäiviksi, kertoo<br />
Härkönen ja antaa ymmärtää, että hänen<br />
takanaan oleva seinä odottaisi jo seuraavaa<br />
työvaihetta.<br />
11
TEKSTI JA KUVAT MONA HORMIA<br />
MUUTOS<br />
ON<br />
UUSI<br />
MUSTA<br />
Yksilöllinen ohjaus vaatii opettajilta<br />
uusia taitoja. Myös erityistukea<br />
tarvitsevien opiskelijoiden määrä<br />
kasvaa koko ajan. Muutos on kuitenkin<br />
tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys.<br />
Kuten taannoinen peruskoulun<br />
opetussuunnitelmauudistus,<br />
myös vuoden<br />
2018 alusta käynnistetty<br />
ammatillisen koulutuksen<br />
reformi pyrkii vastaamaan<br />
yhteiskunnan muutoksiin. Reformia<br />
edeltäneet ammattikoulutukseen<br />
kohdistuneet leikkaukset ja uudistusten<br />
nopea tahti ovat aiheuttaneet sekä suunnittelijoille<br />
että opettajistolle päänvaivaa.<br />
Nyt Joensuussa sijaitsevassa Pohjois-<br />
Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattioppilaitos<br />
Riverian koulutusyksikössä<br />
uskalletaan jo hieman huokaista,<br />
sillä uudistukset on ensimmäisen vuoden<br />
aikana saatu hyvin käyntiin. Yksittäisille<br />
opiskelijoille muutokset eivät<br />
juuri tunnu. Osa käy opintonsa loppuun<br />
vanhojen suunnitelmien mukaan, ja vuoden<br />
2018 puolella tulleet uivat sisään uuteen<br />
systeemiin.<br />
Ammatillisen koulutuksen reformin<br />
tavoitteena on osaamisperusteisuuden<br />
ja opiskelijalähtöisyyden lisääminen<br />
muun muassa henkilökohtaistamalla<br />
opintosuunnitelmia. Lisäksi työpaikoilla<br />
tapahtuvan oppimisen rooli on kasvanut.<br />
Riverian autoalan koulutuspäällikkö<br />
Ari Pikkarainen näkee reformin<br />
tarpeen juurisyyt.<br />
– Koulutuksen joustavuus antaa mahdollisuuden<br />
vastata paremmin työelämän<br />
tarpeisiin. Ei meillä ole aikaa hu-<br />
12
Pintakäsittelyalan lehtori<br />
Jouko Ignatiuksen<br />
mielestä suorittamisen<br />
osaamisperusteisuuden<br />
lisääminen<br />
on reformin tuoman<br />
tutkintouudistuksen<br />
parhaita puolia.<br />
YKSILÖLLISEN OHJAUSTARPEEN<br />
KANNALTA OPISKELIJAJOUKOSTA<br />
EROTTUVAT ÄÄRIPÄÄT: ERITYISTÄ<br />
TUKEA TARVITSEVAT JA<br />
AMMATTITAITOKILPAILIJAT.<br />
Vastuullisuutta, työn<br />
laadun merkitystä<br />
ja asennekasvatusta<br />
pidetään yllä oikeita<br />
asiakastöitä teettämällä,<br />
kertoo autoalan<br />
koulutuspäällikkö<br />
Ari Pikkarainen.<br />
kattavaksi täällä ammatillisessa koulutuksessa,<br />
vaan väistämättä on oltava mukana<br />
työelämän kehityksessä ja Suomen<br />
kilpailukyvyn parantamisessa. Nopeampi<br />
reagointi on tämän päivän sana, toteaa<br />
Pikkarainen.<br />
Aikapaine ja samanaikaiset säästövaatimukset<br />
ovat laittaneet ammatilliset oppilaitokset<br />
tiukille. Organisaatiouudistuksen<br />
ohessa on jouduttu hakemaan<br />
säästöjä tila- ja henkilöstöresursseista,<br />
jotka ovat suurimmat menoerät. Pintakäsittelyalan<br />
lehtori Jouko Ignatius on<br />
tyytyväinen työnantajansa ja työyhteisönsä<br />
toimintaan muutosvyyhdissä.<br />
– Nostan kyllä hattua Riverialle, miten<br />
hienosti se sai kuitenkin uudenlaisen toiminnan<br />
aloitettua tällaisissa paineissa,<br />
vaikka tilatkin piti puolittaa, hän sanoo.<br />
Yksilöllinen ohjaus<br />
vaatii ammattitaitoa<br />
Yksilöllisen ohjaustarpeen kannalta<br />
opiskelijajoukosta erottuvat ääripäät:<br />
erityistä tukea tarvitsevat ja ammattitaitokilpailijat.<br />
– Meillä on määrätietoisia opiskelijoita,<br />
jotka tietävät tasan tarkkaan mitä haluavat.<br />
Heidät on helppo ohjata tähän uuteen<br />
järjestelmään, ja he sijoittuvat nopeasti<br />
työelämään esimerkiksi harjoittelujen<br />
kautta. Mutta sitten on kasvava joukko<br />
erilaisia oppijoita, joille yritetään erityisopettajien<br />
ja muiden tukitoimien avul-<br />
13
AMMATTIKOULUSTA PYRITÄÄN<br />
JATKO-OPINTOIHIN<br />
Mitä aiot lukion / ylioppilaskirjoitusten / valmistumisen jälkeisenä vuotena?<br />
Mikäli aiot suorittaa armeijan tai siviilipalveluksen, niin vastaa mitä aiot tehdä sen jälkeen.<br />
PYRIN<br />
OPISKELEMAAN<br />
YLIOPISTOON<br />
12 %<br />
HAKEUDUN<br />
OPPISOPIMUS-<br />
KOULUTUKSEEN<br />
11 %<br />
AION OPISKELLA<br />
KANSAN-<br />
OPISTOSSA<br />
3%<br />
PYRIN OPISKELEMAAN<br />
AMMATTIKORKEA-<br />
KOULUUN<br />
48 %<br />
PYRIN<br />
OPISKELEMAAN<br />
ULKOMAILLE<br />
13 %<br />
AION OPISKELLA<br />
AVOIMESSA<br />
YLIOPISTOSSA<br />
6%<br />
PERUSTAN<br />
YRITYKSEN<br />
14 %<br />
AMMATTI- TAI<br />
ERIKOISAMMATTI-<br />
TUTKINTOON<br />
27 %<br />
Ammattiin opiskelevat N = 3 105<br />
Nuorista 90 prosenttia aikoo hakea töitä ammattikoulusta valmistuttuaan.<br />
la järjestää heidän tavoitteitaan vastaavia<br />
oppimisympäristöjä, Pikkarainen toteaa.<br />
Erityistä tukea tarvitsevien määrän lisääntyminen<br />
on ristiriidassa reformin<br />
tavoitteen kanssa lisätä työelämässä oppimista.<br />
Työelämään oppimaan ei voida<br />
päästää opiskelijaa, jolla työelämän perusvalmiudet<br />
eivät ole kunnossa. Pikkarainen<br />
näkee nuorisotakuun osaltaan lisänneen<br />
ammattikoulutuksen erilaisten<br />
oppijoiden määrää.<br />
– Yhteiskunnallisesti kestämätöntähän<br />
olisi sekin, että he jäisivät tuonne<br />
pyörimään ilman mitään. Olemme joutuneet<br />
luomaan järjestelmää tukea tarvitseville,<br />
joille valmistuminen kolmessa<br />
vuodessa ei ole mitenkään mahdollista.<br />
Myös autoalan opettaja Henri Mutanen<br />
on huomannut erityisen tuen tarpeen<br />
lisääntyneen. Hän on parhaillaan<br />
ammatilliseksi erityisopettajaksi valmistavassa<br />
koulutuksessa.<br />
– Mutu-tuntumalla yli puolet opiskelijoistamme<br />
alkaa olla erityisen tuen tarvitsijoita,<br />
rohkenee Mutanen arvioida.<br />
Ammattiopettajien erityispedagogiikkaosaamisen<br />
vahvistaminen on yksi vastaus<br />
erityisen tuen tarpeisten opiskelijoiden<br />
määrän kasvuun. Mutanen ja Ignatius<br />
näkisivät uudessa tilanteessa hyvänä,<br />
jos jokaisella alalla olisi yksi pätevä<br />
ammatillinen erityisopettaja.<br />
Ammattiopinnoissaan erityisen hyvin<br />
eteneviä nuoria valmennetaan ammattitaidon<br />
kilpailuihin, jotka ovat ammatillisen<br />
koulutusasteen ”oma juttu”. Kansallisella<br />
tasolla niitä kutsutaan Taitaja-kilpailuiksi,<br />
kansainvälisellä tasolla Euro- ja<br />
MEILLÄ ON<br />
MÄÄRÄTIETOISIA<br />
OPISKELIJOITA,<br />
JOTKA TIETÄVÄT<br />
TASAN TARKKAAN<br />
MITÄ HALUAVAT.<br />
14
”LÄHTÖTASO-<br />
TESTIEN TULOSTEN<br />
KESKIARVOT<br />
OVAT LASKENEET<br />
SELKEÄSTI.<br />
VÄLIINPUTOAVA<br />
VIIDENNES<br />
Ammattikoululaisista %<br />
85<br />
15<br />
Opiskelijoille tuntuvin<br />
muutos on autoalan opettaja<br />
Henri Mutasen mukaan<br />
työelämässä oppimisen<br />
lisääntyminen.<br />
Uskon, että minulle löytyy<br />
oma paikka työelämässä<br />
81<br />
Odotan innolla työelämää<br />
64<br />
19<br />
36<br />
Uskon, että pääsen opiskelemaan<br />
juuri sinne minne haluan<br />
80<br />
20<br />
Ilman kunnon koulutusta<br />
on vaikea pärjätä<br />
Lähde: <strong>TAT</strong> & T-Media / Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2018<br />
15
KOULU OPETTAA HYVIN<br />
SEURAAVIA TAITOJA %<br />
Lähde: <strong>TAT</strong> & T-Media / Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2018<br />
WorldSkills-kilpailuiksi. Jouko Ignatius<br />
on ylpeä Riveriasta valmistuneista maalareista,<br />
joita on saanut kisoihin valmentaa.<br />
– Olemme parhaiten menestynyt koulu<br />
pintakäsittelyalalla ammattitaidon<br />
Taitaja-kilpailuissa ja menestyneet hyvin<br />
myös kansainvälisissä Skills-kisoissa.<br />
Ignatius, jolla on kokemusta niin erityisopettajan<br />
kuin taitajavalmentajankin<br />
rooleista, näkee erityistä tukea tarvitsevien<br />
oppijoiden ja huipputaitajien yksilöllisessä<br />
ohjaamisessa paljon samaa.<br />
– Molempien kanssa toimitaan opiskelijalähtöisesti<br />
oman opintopolun mukaisesti,<br />
jossa etsitään parhaat asiantuntijat<br />
polulla ohjaamaan.<br />
TALOUSTAIDOT<br />
61 57 41<br />
EPÄVARMUUDEN SIETÄMINEN<br />
48 56 45<br />
Yläkoululaiset<br />
RISKINOTTOKYKY<br />
46 53 33<br />
Ammattiin opiskelevat<br />
Lukiolaiset<br />
Huolena taloustyökalujen puute<br />
Ammattioppilaitoksissa lisääntyneet erityisen<br />
tuen tarvitsijat ovat usein opiskelijoita,<br />
joilla esimerkiksi äidinkielen ja matemaattisen<br />
ajattelun valmiudet todetaan<br />
lähtötasotesteissä heikoiksi. Koulutuspäällikkö<br />
Pikkarainen myöntää olevansa<br />
huolissaan näiden opiskelijoiden talousosaamisesta,<br />
jonka hän katsoo olevan suoraan<br />
kytköksissä matematiikan taitoihin.<br />
– Lähtötasotestien tulosten keskiarvot<br />
ovat laskeneet selkeästi. On opiskelijoita,<br />
jotka hallitsevat asiat hyvin,<br />
mutta se joukko on kasvanut, joka ei<br />
hallitse yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja<br />
eikä niihin liittyen prosenttilaskuja.<br />
Ei ole siis työkaluja, joilla hallita<br />
talouttakaan. Talousvaikeudet heijastuvat<br />
sitten koko elämään, Pikkarainen<br />
harmittelee.<br />
Riveriassa matemaattis-luonnontieteellisten<br />
aineiden sisällöt on integroitu kunkin<br />
alan ammatillisiin opintoihin. Yhteiskunta-<br />
ja työelämäosaamisen oppiaine, joka<br />
sisältää sekä henkilökohtaisen että työ-<br />
”YRITTÄJYYDESTÄ<br />
KIINNOSTUNEET<br />
VOIVAT RÄÄTÄLÖIDÄ<br />
OPINTOKOKONAI-<br />
SUUTEENSA YRITTÄJYYS-<br />
POLKUOPINNOT.”<br />
elämän talouden hallintaa, kuuluu puolestaan<br />
yleissivistäviin opintoihin.<br />
– On yhteiskunnallinen haaste saada<br />
matemaattiset valmiudet paremmalle tasolle<br />
ennen ammattiopintoja. Jos työkalut<br />
eivät ole hallinnassa, emme mekään<br />
pysty tekemään ihmeitä talouden hallinnan<br />
taidoille. Asenteisiin pystymme vaikuttamaan,<br />
mutta peruslaskutoimitukset<br />
tulisi jo jollain lailla hallita, kiteyttää Pikkarainen.<br />
Yrittäjyysajattelu kaikille tutuksi<br />
Kaikki Riverian perustutkinto-opiskelijat<br />
opiskelevat yrittäjyyttä vähintään yhden<br />
osaamispisteen verran.<br />
– Yrittäjyydestä enemmän kiinnostuneet<br />
opiskelijat voivat räätälöidä opintokokonaisuuteensa<br />
yrittäjyyspolkuopinnot.<br />
Niihin kuuluu myös Nuori yrittäjyys<br />
ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Siinä<br />
opiskelijat urakoivat asiakkaille ja hoitavat<br />
opettajan ohjaamana laskutuksen ja<br />
muun. Sittenhän meillä on myös yrittäjämäistä<br />
osuuskuntatoimintaa ja asiakastöitä,<br />
Ignatius kertoo.<br />
Autoalan opettaja Mutanen nostaa<br />
esille sisäisen yrittäjyyden. Se pitää sisällään<br />
työasenteen, joka vaikuttaa niin<br />
firman kuin omankin talouden menestymiseen.<br />
Hän motivoi opiskelijoitaan sisäiseen<br />
yrittäjyyteen esimerkiksi laskelmien<br />
tärkeyttä korostamalla.<br />
– Herätän miettimään, mitä työstä jää<br />
omistajalle ja mitä itselle. Esimerkiksi kun<br />
teet jonkun laskelman mukaan auton kolarikorjauksen,<br />
se on suoraan omasta takataskustasi<br />
pois, jos jätät laskuttamatta,<br />
merkkaamatta, tekemättä tai huomioimatta<br />
asioita, Mutanen havainnollistaa.<br />
16
Yritysoppeja<br />
käytännön projekteista<br />
LIIKETOIMINNAN toisen vuoden opiskelijat<br />
Jere Valkama, 17, ja Immo<br />
Törrönen, 17, kulkevat määrätietoisesti<br />
omaa yrittäjyyspolkuaan. Yhteinen<br />
liikeideakin on jo vireillä.<br />
– Luvattiin toisillemme, että jos voitamme<br />
liikeideallamme seuraavat Taitaja-kisat,<br />
niin perustamme sillä yrityksen.<br />
Kisoissa voi saada myös kontakteja,<br />
mikä on tosi tärkeää tällä alalla,<br />
Valkama kertoo pitäen toimialan kuitenkin<br />
toistaiseksi liikesalaisuutena.<br />
Taitaja-kisojen lisäksi motivaatiota<br />
yrittäjyysopintojensa suorittamiseen<br />
nuorukaisille antavat erinomaiset<br />
puitteet ProRiveriassa, joka keväällä<br />
2018 pystytettiin monialaiseksi<br />
yrittäjyyden oppimisympäristöksi.<br />
Yrittäjyyden lehtori, tiimivalmentaja<br />
Marjut Helvelahden mukaan Pro-<br />
Riveriassa opiskelija voi ensimmäisen<br />
opintovuotensa jälkeen viedä yrittäjyyspolkuopintonsa<br />
astetta syvemmälle.<br />
– Täällä suoritetaan yritystoiminnan<br />
suunnittelun ja yrityksessä<br />
toimimisen opintokokonaisuuksien<br />
lisäksi<br />
myös tapahtumatuotannon<br />
ja projektissa toimimisen<br />
osiot sekä omaan<br />
liikeideaan liittyviä ammatillisia<br />
opintoja. ProRiveriassa<br />
opiskelijat voivat<br />
myös perustaa Vuosi yrittäjänä<br />
-ohjelman mukaan toimivan<br />
NY-yrityksen opintoalaansa<br />
liittyen ja saada näin kokemuksen<br />
oman osaamisen tuotteistamisesta.<br />
– Liiketoiminnan perustutkinnossa<br />
pääsuuntautumisvaihtoehtomme olivat<br />
taloustuntemus tai asiakaspalvelu<br />
ja myynti. Molemmat valitsimme<br />
asiakaspalvelun ja myynnin, Valkama<br />
kertoo.<br />
Törrönenkin tunnistaa olevansa<br />
enemmän asiakaspalvelija kuin toimistossa<br />
istuja. Lisäksi nuorukaiset<br />
ovat saaneet TOP-jaksoistaan parhaat<br />
arvosanat, mikä on antanut lisävahvistusta<br />
tunteelle, että omalla alalla<br />
ollaan.<br />
– Tässä vaiheessa teemme opintoja<br />
projekteina, mikä on tavallaan sitä<br />
työelämässä oppimista, kertoo Törrönen.<br />
Keväällä 2018 Riveria voitti yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailun,<br />
jossa<br />
arviointikriteereinä olivat yrittäjyysopetuksen<br />
innostavuus, luovuus<br />
ja toiminnallisuus sekä yhdessä tekeminen.<br />
Helvelahti korostaakin ProRiverialla<br />
mentävän projekti eikä niinkään<br />
tutkinnon osa edellä.<br />
Liiketoiminnan opiskelijat Jere<br />
Valkama (vas.) ja Immo Törrönen<br />
uskovat, että kauppamiehille<br />
ja -naisille riittää töitä. Takana<br />
yrittäjyyden lehtori Marjut Helvelahti.<br />
Valkaman ja Törrösen oman talouden<br />
pyöritys vielä kotonaan asuvina<br />
on suhteellisen pienimuotoista, mutta<br />
pian hekin aloittavat ProRiverialla<br />
yritystoiminnan, jonka kautta voivat<br />
alkaa ansaita asiakkailta laskuttamallaan<br />
työllä.<br />
– Jos liikeideamme ei koulun jälkeen<br />
ala kannattaa, jatkan normaalikaavalla<br />
liiketalouden opintoihin ammattikorkeaan.<br />
Kiinnostaa myös ulkomaan<br />
bisnes ja kielimiehenä se International<br />
Business -linja, valottaa Valkama<br />
B-suunnitelmaansa.<br />
Myös Törrönen on jo miettinyt tulevaisuutensa<br />
vaihtoehdot.<br />
– Minä myös opiskelen lisää, jos ei<br />
saa töitä tai yritystä toimimaan.<br />
Työn arvo on nuorilla miehillä<br />
korkealla, mutta ennen kaikkea siinä<br />
viihtyminen. Kun laitetaan taloudellinen<br />
menestyminen ja itsensä toteuttaminen<br />
vaakakuppeihin, on<br />
heillä selkeä näkemys tärkeysjärjestyksestä.<br />
– Kun käy arjet töissä,<br />
vaikuttaahan se tosi paljon<br />
hyvinvointiin, onko<br />
siellä töissä mukavaa,<br />
Valkama arvelee.<br />
Merkonomeiksi valmistuvat<br />
Valkama ja<br />
Törrönen edustavat<br />
opiskelijoita, joiden talousosaamisesta<br />
ja motivaatiosta<br />
ei tarvinne olla<br />
huolissaan. Yleisesti ammattikoulun<br />
opiskelijoiden oman<br />
talouden hallinnan parantamiseen<br />
on Helvelahden mukaan selvästi<br />
kuitenkin tarvetta.<br />
– Tähän tarpeeseen ollaankin juuri<br />
starttaamassa yhteistyössä <strong>TAT</strong>in<br />
kanssa uutta kurssia, kertoo Helvelahti,<br />
jolla on vahvasti sormensa tässäkin<br />
pelissä.<br />
17
”EHDOKAS<br />
JYRÄÄ<br />
EHDOTTOMASTI<br />
PUOLUEEN YLI.”<br />
Kuva: iStock<br />
18
TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVAT SASKA SUVIKAS<br />
Politiikka muuttuu –<br />
NYT MÄÄRÄÄVÄT<br />
MILLENNIAALIT<br />
Y- ja Z-sukupolvien edustajat haluavat vaikuttaa asioihin suoraan<br />
omilla valinnoillaan. Vaaleissa ehdokas jyrää puolueen edelle.<br />
Vaikuttamistoimisto Blic on<br />
tehnyt analyysin politiikan<br />
muuttuvasta toimintaympäristöstä.<br />
Suurin muutos<br />
on millenniaalien saapuminen<br />
politiikan kentille, millenniaalit kun<br />
eroa vat monessa edellisistä sukupolvista.<br />
He ovat yksilöitä, joiden yksi harvoista<br />
yhteisistä sukupolvikokemuksista on<br />
globaali taantuma, joka on aiheuttanut<br />
epäluottamusta järjestelmään ja tulevaisuuteen.<br />
– Millenniaaleille eli Y- ja Z-sukupolvien<br />
edustajille ympäristöasiat ovat huomattavasti<br />
tärkeämpiä kuin X-sukupolven<br />
edustajille. Nuoret ovat kiinnostuneempia<br />
epäsuorasta vaikuttamisesta<br />
kuin perinteisestä politiikasta. Heille<br />
2000-luvun politiikkaa on se, että vaikutetaan<br />
esimerkiksi kulutusvalinnoilla,<br />
Blicin päällikkö Olli Hellgren kommentoi.<br />
Blicin päättäjäprofiileissa on kuusi<br />
arkkityyppiä, jotka kuvaavat millenniaalipäättäjien<br />
suhtautumista politiikan<br />
tekemiseen. Samoja arkkityyppejä voidaan<br />
myös sovittaa milleniaaliäänestäjiin.<br />
– Ehdokas jyrää ehdottomasti puolueen<br />
yli. Millenniaaliäänestäjälle on tärkeää<br />
löytää sellainen ehdokas, jonka arvot<br />
ja teemat puhuttelevat. Myös ehdokkaan<br />
brändi vaikuttaa äänestyspäätökseen,<br />
Hellgren arvioi.<br />
Hellgren suhtautuu tuleviin vaaleihin<br />
toiveikkaasti nuorten aiemmasta äänestysinnon<br />
puutteesta huolimatta.<br />
– Uskon, että nuoret haluavat käyttää<br />
ääntään näissä vaaleissa. Se olisi toivottavaa,<br />
sillä eduskuntaan tarvitaan nuorennusleikkaus,<br />
Hellgren jatkaa.<br />
Olli Hellgren.<br />
19
TYKKÄÄ<br />
HYVINVOINNISTA!<br />
YHTEISKUNNALLISTA ASIAA TALOUDESTA,<br />
YRITYKSISTÄ, NUORISTA JA KANSAN ARVOISTA<br />
LUE LISÄÄ<br />
KIERTUEESTA:<br />
<strong>TAT</strong>.FI/<br />
HYVINVOINTIA-<br />
RAKENTAMASSA<br />
Ehdokkaille<br />
tietoa<br />
taloudesta<br />
KAUPPAKAMAREIDEN ja <strong>TAT</strong>in yhteinen eduskuntavaalikiertue<br />
Hyvinvointia rakentamassa käynnistyi Turussa tammikuun puolessa<br />
välissä. Kaikissa vaalipiireissä kiertävien tilaisuuksien tarkoituksena<br />
on tarjota vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaille tietoa yritysten<br />
merkityksestä työn ja hyvinvoinnin rakentamisessa, kertoa<br />
kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeydestä sekä ennen kaikkea antaa<br />
ehdokkaille päätöksenteon pohjaksi tietoa taloudesta, unohtamatta<br />
nuorten merkitystä ja suomalaisten arvopohjaa.<br />
Kiertueen yhteydessä julkaistu Tykkää hyvinvoinnista! –<br />
yhteiskunnallista asiaa taloudesta, yrityksistä, nuorista ja kansan<br />
arvoista on Etlan, Keskuskauppakamarin, <strong>TAT</strong>in ja T-Median<br />
tietopaketti, joka avaa julkisen talouden perusteita, ja tulevaisuuden<br />
haasteita ja asettaa nuoret sekä kansan arvot keskiöön<br />
talouskeskustelussa. UPM on tukenut julkaisun toteuttamista.<br />
5<br />
KEINOA<br />
VAIKUTTAA<br />
MILLENNIAALEIHIN<br />
1.<br />
Kysykää nuorilta, mitä<br />
he haluavat teidän tekevän<br />
2.<br />
Toimikaa avoimesti ja<br />
olkaa valmiita vastaamaan<br />
kriittiseenkin<br />
palautteeseen nopeasti<br />
3.<br />
Räätälöikää viestinne nuorten<br />
narratiiviin sopivaksi<br />
4.<br />
Tarjotkaa tulevaisuuteen<br />
katsovia vaihtoehtoja<br />
5.<br />
Muistakaa, että<br />
yhteiskuntavastuu ei ole<br />
vapaaehtoista, vaan se on<br />
edellytys yhteistyölle<br />
Vinkit antoi Olli Hellgren<br />
vaikuttamistoimisto Blicistä.<br />
20
2.<br />
1.<br />
3.<br />
Oikeistovihreä<br />
kosmopoliitti<br />
rakentaa ajattelunsa<br />
innovaatiouskoon ja<br />
globaaliin kontekstiin<br />
Järjestelmäuskollinen<br />
uudistaja<br />
pohjaa ajattelumallinsa<br />
hallittuun uudistamiseen<br />
perinteitä kunnioittaen.<br />
Punavihreä sosialisti<br />
pohjaa ajattelunsa<br />
ideologiseen<br />
vasemmistolaisuuteen<br />
– arvot tulevat ennen<br />
kompromisseja<br />
6.<br />
ARKKITYYPIT<br />
6 ARKKITYYPPIÄ KUVAAVAT<br />
MILLENNIAALIPÄÄTTÄJIEN<br />
SUHTAUTUMISTA POLITIIKAN<br />
TEKEMISEEN.<br />
4.<br />
Konservatiivinen<br />
nationalisti<br />
rakentaa politiikkansa<br />
erityisesti<br />
maahanmuuton<br />
vastustamiseen ja<br />
EUkriittisyyteen<br />
5.<br />
Maakuntalainen politrukki<br />
haluaa turvallisen ja<br />
vakaan Suomen<br />
Vihreän<br />
kaupunkilaisen<br />
poliittinen ajattelu<br />
rakentuu tasaarvolle,<br />
koulutukselle ja<br />
ympäristölle<br />
Lähde: Vaikuttamistoimisto Blic<br />
Kuvat: iStock<br />
21
#HUONEENTAULU<br />
TEKSTI ANNA TYÖRINOJA / KUVAT ISTOCK<br />
Tutustu<br />
TET-malleihin<br />
TET-jakso eli työelämään tutustumisjakso on<br />
8.- ja 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille suunnattu<br />
viikon tai kahden työjakso oppilaan tai<br />
oppilasryhmän valitsemassa työpaikassa,<br />
jossa he tekevät nuorille sopivia<br />
töitä aikuisen ohjauksessa.<br />
TET on ollut osana<br />
peruskoulua<br />
jo yli 40 vuotta!<br />
Positiivinen CV<br />
laaja-alaisten taitojen<br />
ansioluettelo<br />
oman osaamisen ja<br />
vahvuuksien<br />
tunnistaminen<br />
eri ympäristöissä<br />
TET-jakson tukena<br />
tulevana vuonna<br />
myös digitaalisesti<br />
Tutustu <strong>TAT</strong>in TET-malleihin tarkemmin<br />
kunkoululoppuu.fi-sivustolla.<br />
Mallit täydentyvät vuoden 2019 aikana.<br />
Yksin TET-jaksolle<br />
MILLOIN: Unelmien työpaikka jo tiedossa,<br />
itsenäistyminen<br />
MITEN: Tutun aikuisen kautta, ottamalla itse yhteyttä<br />
puhelimitse, sähköpostitse tai paikan päällä, tai<br />
opinto-ohjaajan avustuksella. Tutustu myös<br />
vaihtoehtoihin: Nuorten Akatemian Sporttitetti sekä<br />
maahanmuuttajanuoria tukevat mallit.<br />
Tiiminä TET-jaksolle<br />
MILLOIN: Kaverista tukea, yhteistyökyvyn<br />
kehittäminen<br />
MITEN: Yhdessä luodaan uutta InnovaatioTET-mallin<br />
mukaisesti 2–4 hengen tiimissä.<br />
22
Nuori saa TETistä:<br />
YRITYKSET<br />
SAAVAT NUORTEN<br />
NÄKÖKULMAA<br />
OMAAN<br />
TOIMINTAANSA.<br />
Mahdollisuuden<br />
tutustua toimialaan<br />
varhaisella iällä ja<br />
positiivisia kokemuksia<br />
yrityksestä.<br />
Tietoa ja<br />
kokemusta eri<br />
ammateista ja<br />
työelämästä.<br />
Mahdollisen<br />
kesätyöpaikan,<br />
jolla laajentaa<br />
työkokemusta.<br />
Vahvistusta<br />
oman osaamisen<br />
kartoittamiseen<br />
ja haaveiluun.<br />
Ideoita ja<br />
innostusta<br />
tulevaisuuden<br />
suunnitelmien<br />
tekemiseen.<br />
23
#TAPASIMME<br />
” TALOUS-<br />
OSAAMINEN<br />
ON TÄRKEIMPIÄ<br />
KANSALAIS-<br />
TAITOJA.”<br />
24
TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN<br />
Talouden<br />
opetustaidot<br />
vaativat jatkuvaa<br />
päivittämistä<br />
Talousosaaminen on kasvattanut painoarvoaan peruskoulun ja lukion<br />
opetussuunnitelmissa. Opettajilla on jatkuva tarve päivittää opetustaitojaan.<br />
Opetusneuvos Kristina Kaiharin mukaan siinä auttaa verkostomainen yhteistyö.<br />
Kristina Kaihari vastaa Opetushallituksessa<br />
historian ja yhteiskuntaopin<br />
opetuksen kehittämisestä<br />
yleissivistävässä koulutuksessa<br />
eli perusopetuksessa ja lukiossa.<br />
Nykyisin noin puolet yhteiskuntaopin<br />
oppisisällöstä on taloutta ja yrittäjyyttä.<br />
– Talousosaaminen on tärkeimpiä kansalaistaitoja,<br />
opetusneuvos sanoo.<br />
Hän muistuttaa, että talousasioita opitaan<br />
suomalaisessa koulujärjestelmässä muuallakin<br />
kuin yhteiskuntaopin tunneilla.<br />
– Ymmärryksen muodostuminen alkaa varhaisessa<br />
vaiheessa. Jo eka- ja tokaluokkalaisilla<br />
voi olla käsitys sijoittamisesta. Varhaiskasvatuksessa<br />
talousasioihin tutustutaan<br />
pienille sopivassa muodossa. Kauppaleikkien<br />
kautta opitaan tehokkaasti taloustaitoja.<br />
Maantiedossa ja biologiassa perehdytään<br />
kestävään kulutukseen ja kotitaloudessa moniin<br />
arjen talouden asioihin. Matematiikan<br />
opettajat opettavat tilastojen lukutaitoa ja prosenttilaskua.<br />
Myös ympäristöopissa käsitellään<br />
paljon talouteen liittyvää.<br />
Kaiharin mielestä on kuitenkin luontevaa,<br />
että talousopetuksen ankkuriaine on yhteiskuntaoppi.<br />
– Pätevyys sen opettamiseen edellyttää talouden<br />
opintoja yliopistossa.<br />
Historian ja yhteiskuntaopin opettajiksi<br />
opiskelevilla on pääaineena yleensä historia.<br />
Sivuaineina voi olla esimerkiksi kansantaloutta,<br />
kansainvälistä politiikkaa, sosiologiaa,<br />
sosiaalipolitiikkaa ja tietenkin kasvatustiedettä.<br />
Sellainen oli filosofian maisterin tutkinnon<br />
suorittaneen ja opettajankoulutuksen<br />
käyneen Kaiharin omakin aineyhdistelmä.<br />
Opetussuunnitelman<br />
perusteet ohjaavat<br />
Opetusneuvoksella on opettajatausta. Kristina<br />
Kaihari on opettanut historiaa, yhteiskuntaoppia<br />
ja taloustietoa lukiolaisille ja peruskoululaisille<br />
15 vuotta. Yrittäjäperheen<br />
25
”OPETTAJILLA<br />
ON SOSIAALISEN<br />
MEDIAN<br />
FOORUMEITA,<br />
JOISSA JAETAAN<br />
IDEOITA.”<br />
lapsella oli vaihtoehtona ura perheyrityksessä,<br />
jonka toiminnassa hän oli mukana kesätyöntekijänä.<br />
Siksi hän harkitsi opiskelupaikaksi<br />
myös kauppakorkeakoulua. Yrittäjyyttä<br />
Kaihari on voinut edistää myös virkanaisena<br />
vetämällä koulujen ja yritysten<br />
yhteistyötä.<br />
– Olen kokenut sen hyödylliseksi ja opettajiakin<br />
innostavaksi.<br />
Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt tamperelaisen<br />
ysiluokan poikien innostus. Mopopojat,<br />
jotka yleensä eivät suhtautuneet koulutehtäviin<br />
kovin vakavasti, palasivat Tamrockin<br />
tutustumiskäynniltä luokkaan pitämään<br />
seikkaperäistä esitelmää kivimurskaimen<br />
toimintaperiaatteesta.<br />
Tampereella hän työskenteli myös opetussuunnitelmien<br />
parissa. Se antoi hyvän pohjan<br />
nykyiseen työhön, sillä Opetushallituksen<br />
vahvistamat opetussuunnitelman perusteet<br />
ovat opetuksen tärkein poliittinen ohjauskeino.<br />
Niiden perusteella laaditaan myös<br />
oppikirjat.<br />
Talouden roolia vahvistettiin sekä perusopetuksessa<br />
että lukiossa jo 2000-luvun<br />
alussa ja edelleen vuonna 2016, kun yhteiskuntaopin<br />
opetus aikaistettiin alkamaan jo<br />
neljännellä luokalla kahdella vuosiviikkotunnilla.<br />
Valtioneuvoston tuntijakoasetuksen<br />
mukaisesti myös lukion yhteiskuntaopin<br />
opetukseen tuli kaikille pakollinen lisäkurssi.<br />
Peruskoulun kolmella ylimmällä luokalla<br />
yhteiskuntaoppia on kolme vuosiviikkotuntia,<br />
jotka opiskellaan yleensä yhdeksännellä<br />
luokalla.<br />
– Aiemmin Suomessa opiskeltiin yhteiskuntaoppia<br />
vähemmän kuin vertailumaissa.<br />
Vasta nyt on tullut lisäresurssia. Silti tulokset<br />
kansainvälisissä tutkimuksissa ja kilpailuissa<br />
ovat koko ajan olleet hyvät, Kaihari toteaa.<br />
Seuraavan kerran vertailutietoa suomalaisten<br />
14- ja 15-vuotiaiden koululaisten taloustaidoista<br />
saadaan ensi joulukuussa, kun OECD<br />
julkistaa taloustiedon Pisa-tutkimuksen tulokset.<br />
Lukiolaisille uusia mahdollisuuksia<br />
Opetussuunnitelman perusteet elävät ajassa,<br />
ja koulut päivittävät omia opetussuunnitelmiaan<br />
niiden mukaan. Lukioissa uudet opetussuunnitelman<br />
perusteet tulevat käyttöön<br />
elokuussa 2021. Talousopetuksen osalta tuntijako<br />
säilyy samana, mutta lukioiden yhteistyö<br />
korkeakoulujen kanssa avaa uusia mahdollisuuksia.<br />
– Lukiolaisille tulee mahdollisuus suorittaa<br />
myös talouden kursseja, jotka luetaan hyväksi<br />
korkeakouluopinnoissa.<br />
Lukiot valitsevat yhteistyökumppaninsa itse.<br />
Sitä varten opetusministeriö varaa yliopistoille<br />
lisäresursseja, sillä yhdellä yliopistolla<br />
voi yhtäkkiä olla sata kumppanuutta haluavaa<br />
lukiota. Yliopistojen ja lukioiden yhteis-<br />
26
”HAASTEENA<br />
ON LÖYTÄÄ<br />
JUURI TIETYLLE<br />
IKÄRYHMÄLLE<br />
SUUNNATTUA<br />
MATERIAALIA.”<br />
työ ei ole uusi asia, vaan sen laajeneminen<br />
kaikkiin lukioihin.<br />
– Meillä on jo yliopistokampuksilla toimivia<br />
lukioita, Kaihari muistuttaa.<br />
Monissa lukioissa on syventäviä yrittäjyyteen,<br />
sijoittamiseen ja talouteen liittyviä kursseja<br />
ja yhteistyöhankkeita yritysten kanssa.<br />
Talouteen painottuvia lukioita on esimerkiksi<br />
Ylöjärvellä, Espoossa ja Tampereella. Kunnan<br />
asukasmäärää enemmän lukioiden kurssitarjontaan<br />
vaikuttaa oppilasmäärä.<br />
– Mitä isompi lukio, sitä monipuolisempi<br />
on yleensä kurssitarjotin.<br />
Kaihari näkee yliopistoilla myös uudenlaista<br />
asennetta lukioita kohtaan.<br />
– Yliopistot alkavat kilpailla hyvistä opiskelijoista.<br />
Meiltä lähtee paljon opiskelijoita muihin<br />
maihin, hän sanoo.<br />
Menetelmiä pitää päivittää<br />
– Opetuksen pitää lähteä konkreettisista käytännön<br />
asioista, jotka ovat oppilaille kiinnostavia<br />
ja motivoivia, Kaihari toteaa.<br />
Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana<br />
on vahvistaa lasten ja nuorten oma-aloitteisuutta,<br />
oman talouden ja elämän hallinnan<br />
taitoja sekä kestävää kulutuskäyttäytymistä.<br />
– Tavoitteena on antaa nuorille valmiuksia<br />
työnteon kunnioittamiseen ja yrittäjyyden<br />
ymmärtämiseen yhteiskunnan hyvinvoinnin<br />
tekijänä sekä hankkia ja soveltaa yhteiskuntaa<br />
ja talouselämää koskevaa tietoa kriittisesti,<br />
myös eettiseltä kannalta, Kaihari listaa opetussuunitelman<br />
perusteita.<br />
Opettajille kohdennetuissa kyselyissä historian<br />
ja yhteiskuntaopin opettajat kokevat suurinta<br />
tarvetta talousopetuksen taitojensa päivittämiseen.<br />
Harva mainitsee taitojensa perustuvan<br />
omaan koulutukseen, varsinkin jos tutkinnon<br />
suorittamisesta on kulunut aikaa.<br />
– Maailma muuttuu, tulee esimerkiksi uusia<br />
maksamisen tapoja. Siksi osaamista pitää<br />
jatkuvasti päivittää.<br />
Taloustietoa on saatavilla paljon. Runsaudenpulassa<br />
opettajien haasteena on löytää<br />
juuri tietylle ikäryhmälle suunnattua materiaalia.<br />
Kaiharin mukaan perusongelma on<br />
sama kuin demokratiakasvatuksessa ja kestävän<br />
kehityksen opetuksessa: kuka kokoaa<br />
ja päivittää aineiston?<br />
– Opetushallituksella on opetuksen tueksi<br />
suunnattu edu.fi-sivusto, johon on koottu<br />
aineistoja ja hyviä käytänteitä. Yhteistyössä<br />
on voimaa. Opettajilla on sosiaalisen median<br />
foorumeita, joissa jaetaan ideoita.<br />
Opetusneuvos korostaa verkostomaisen<br />
yhteistyön tärkeyttä. Opetushallitus kanavoi<br />
opetus- ja kulttuuriministeriön budjettivaroja<br />
opettajien täydennyskoulutukseen ja myös<br />
järjestää sitä yhdessä kumppaneiden kanssa.<br />
Erityisen suosittuja ovat olleet vuotuiset Talous<br />
tutuksi -koulutukset, jotka ovat kunnille<br />
maksuttomia. Niissä ovat mukana myös Suomen<br />
Pankki, Pörssisäätiö, Finanssiala ja Talous<br />
ja nuoret <strong>TAT</strong>.<br />
– Erityinen tarve koulutuksille on luokanopettajilla,<br />
jotka vasta nyt ovat alkaneet opettaa<br />
talousasioita. Aiemmin heidän koulutukseensa<br />
ei sisältynyt taloutta.<br />
Monet talouselämän toimijat järjestävät<br />
koululaisille ja lukiolaisille myös talousaiheisia<br />
kilpailuja. Ne saattavat innostaa sellaisiakin<br />
oppilaita, jotka eivät muutoin kiinnittäisi<br />
huomiotaan talousaiheisiin. Myös opetuskäyttöön<br />
tarkoitettuja aineistoja on paljon.<br />
Niitä on listattu esimerkiksi <strong>TAT</strong>in Mun elämä,<br />
mun rahat -raporttiin.<br />
– <strong>TAT</strong> tuottaa aineistoja, jotka suoraan jalkauttavat<br />
opetussuunnitelmia, Kaihari kehuu.<br />
Suurin osa Suomen kuudesluokkalaisista<br />
käy Yrityskylässä, jonka konseptia on laajennettu<br />
myös 9.-luokkalaisille.<br />
– Niissä oppiminen tapahtuu elämyksellisesti<br />
ja kokemuksellisesti.<br />
27
työelämä<br />
opot<br />
osaaminen<br />
unelmat<br />
ammatti<br />
työnantajat<br />
rohkeus<br />
taidot<br />
uratarinat<br />
bisneskurssit<br />
koulutus<br />
opet<br />
Yrityskylä<br />
Kun koulu loppuu
#KASVOT<br />
TEKSTI TIINA PARIKKA / KUVA TIMO PORTHAN<br />
Talousosaaminen<br />
kuuluu<br />
perustaitoihin<br />
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi uskoo<br />
kovaan faktaan. – Mittaamalla taitoja saamme selville<br />
kehittämiskohteet. Kyse ei kuitenkaan ole mistään mystisistä<br />
taidoista, vaan taloustaidot voi oppia kuka tahansa.<br />
MARI KIVINIEMI muistuttaa, ettei nuorten talousosaaminen ole noussut esiin<br />
pelkästään Suomessa, vaan kyseessä on globaali keskustelunaihe.<br />
– Uudet ilmiöt kuten pikavipit ja niiden aiheuttama velkaantuminen ovat<br />
herättäneet yleisen kiinnostuksen, Kiviniemi sanoo.<br />
Koulujen roolia näiden taitojen varmistamisessa halutaan kasvattaa. Tavoite<br />
näkyy jo uusissa opetussuunnitelmien perusteissa, mutta opettajien<br />
omissa taloustaidoissa on havaittu puutteita.<br />
Kiviniemi muistuttaa, että koululla on aina ollut iso rooli tässäkin kasvatustyössä.<br />
– Opettajien osaaminen on edellytys nuorten osaamistason parantamisessa.<br />
Heidän tulee hallita myös uudet tavat käyttää rahaa voidakseen<br />
ohjata nuoria.<br />
Tällä hetkellä perusopetus ei vastaa tähän kysyntään riittävällä tavalla,<br />
koska etenkin ammatillisessa koulutuksessa on enenevässä määrin<br />
perustaitojen osalta erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Kiviniemi korostaakin<br />
varhaisen puuttumisen tärkeyttä.<br />
– Jo varhaiskasvatuksen piirissä tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen<br />
tuen tarpeeseen.<br />
OECD:SSÄ työskennellessään Mari Kiviniemi pääsi tutustumaan tuoreimpaan<br />
tutkimustietoon ja kansainvälisiin suosituksiin. Tämän kansainvälisen<br />
asiantuntemuksen hän on tuonut vuoden alusta lähtien <strong>TAT</strong>in käyttöön<br />
hallituksen jäsenenä.<br />
– Asioita pitää pystyä mittaamaan, jotta löydämme ne kohdat, joita on tarpeen<br />
kehittää. Opettajien koulutuksen ja sitä kautta talousopetuksen laadun<br />
parantamisen lisäksi tarvitsemme yleistä asennemuutosta. Talousosaamisen<br />
tärkeys tulee saada keskustelunaiheeksi ajankohtaisohjelmiin ja uutisiin, ja<br />
sitä kautta ihmisten arkeen. Näin myös kodin rooli nousee esiin.<br />
KAUPAN liittoa johtavan Kiviniemen viesti nuorille on selkeä: taloustaidot<br />
ovat perustaitoja, joita ilman elämässä ei pärjää.<br />
– Haluan kuitenkin vähän demystifioida asiaa. Kyse ei ole mistään korkeammasta<br />
matematiikasta vaan taidosta, jonka kuka tahansa voi oppia.<br />
Se on perustaito, jota tarvitaan elämässä siinä missä luku-, lasku- ja ongelmanratkaisutaitojakin.<br />
29
#KUVAREPPARI<br />
TEKSTI MERJA OJANSIVU / KUVAT MARKUS KUOPPALA<br />
PELIN<br />
HENKI<br />
vastaa todellista<br />
yritystoimintaa<br />
Yrityskylässä peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppivat<br />
yrittämisen aakkosia pelaamalla. Kuten oikeissakin<br />
yrityksissä pelissä on vauhtia ja jännitystä. Voittava tiimi<br />
on se, joka kerää neljän kvartaalin aikana eniten<br />
käyttökatetta ja mainepisteitä.<br />
30
Max Salminen, Tiia Rellman, Maria Järvinen ja Helmi Salonen<br />
pelin tiimellyksessä.<br />
Hanna Pääkkö<br />
on Yrityskylä<br />
Kaakkkois-Suomen<br />
aluekoordinaattori.<br />
Sysmän yhdeksäsluokkalaiset<br />
Joonas Jokinen (vas), Jonna Kauko,<br />
Antti Lindroos, Hanna Nurminen ja<br />
Nico Hildén pelaavat Yrityskylää.<br />
Yrityskylä Yläkoulu Kaakkois-Suomen tilat sijaitsevat<br />
Isku Centerissä Lahden Mukkulassa.<br />
Yrityskylään on kokoontunut joukko Sysmän<br />
yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaisia. Pelaavat<br />
tiimit ovat ryhmittyneet peliareenan neuvottelunurkkauksiin<br />
ja peli on alkanut.<br />
Ilmeet ovat keskittyneitä, keskustelu käy sähköisenä ja<br />
tabletin ruutua seurataan intensiivisesti. Menossa on Yrityskylä-peli,<br />
jossa tiimien eli johtoryhmien tehtävänä on<br />
johtaa Iskua, eli valmistaa ja myydä Iskun Kivikko-istuimia<br />
Puolaan ja Hongkongiin.<br />
Tiimit seuraavat tabletilta yrityksen kirjanpidon tärkeimpiä<br />
tunnuslukuja ja tekevät päätöksiä neuvoteltuaan yhdessä<br />
strategiasta.<br />
Kivikkoinen alku<br />
Pelin ensimmäisen kvartaalin jälkeen on hengähdystauko<br />
ja tiiminsä yritysvastuujohtaja Anni ja toimitusjohtajana<br />
pelaava Max ehtivät kertoa kokemuksestaan.<br />
– Yrityksen alku on ollut todella haastava, kun otettiin<br />
iso laina pankista ja tuotettiin kahdeksan Kivikko-sarjaa<br />
varastoon. Tuotto on heikko, kun rahaa ei vain tule. Nyt<br />
odotetaan, että toisella kvartaalilla pärjäämme paremmin,<br />
Anni kertoo.<br />
Maxin mielestä peli on hyvin suunniteltu, mutta yrityksen<br />
alkuvaihe on kivikkoinen myös hänen tiimilleen.<br />
– Meidänkin on otettava takkiin alkuvaiheessa, kunnes<br />
onnistumme myymään oikeaan hintaan ja saamme asiakkaita.<br />
Sitten voimme tehdä voittoakin.<br />
31
”MEIDÄNKIN ON<br />
OTETTAVA TAKKIIN<br />
ALKUVAIHEESSA,<br />
KUNNES ONNISTUMME<br />
MYYMÄÄN OIKEAAN<br />
HINTAAN JA SAAMME<br />
ASIAKKAITA.”<br />
Toimitusjohtajana<br />
pelaava Max Salminen<br />
neuvottelee.<br />
Yritysvastuujohtaja<br />
Anni Sippola<br />
huolehtii<br />
yrityksen<br />
maineesta.<br />
Annin tulevaisuudensuunnitelmat ovat harvinaisen selvät.<br />
Hän aikoo opiskella sähköasentajaksi ja perustaa oman<br />
yrityksen.<br />
– Tykkään yrittäjyydestä. Siinä on itse vastuussa asioista<br />
ja voi valita työkaverinsa. Peli on kyllä osittain muuttanut<br />
käsityksiäni yrittäjyydestä.<br />
Maxia kiinnostaa lakiala, ja hänellekin on tullut mieleen,<br />
että voisiko ryhtyä yrittäjäksi, mutta vielä hän ei tiedä, miten<br />
yrittäminen lakialalla onnistuisi.<br />
Peli jatkuu toiselle kvartaalille ja tiimit ovat taas työn<br />
tuoksinassa. Anni pohtii maineenhallintaa, ja Max johtaa<br />
tiimiään niin, että kaikkien jäsenten viisaus auttaa yritystä<br />
menestymään.<br />
Pelillisyys motivoi oppimaan<br />
Yrityskylä on pelillinen oppimisympäristö, joka jäljittelee<br />
mahdollisimman paljon todellisuutta. Rahoitusneuvotteluja<br />
varten oppimisympäristössä on pankki, jossa on tällä kertaa<br />
paikalla vapaaehtoinen pankkitoimihenkilö Yrityskylän yhteistyökumppani<br />
Nordeasta. On myös Puolan ja Hongkongin<br />
jälleenmyyjien edustajat, joiden kanssa käydään kauppaneuvotteluja.<br />
Hongkongissa puhutaan vain englantia.<br />
32
Nico Hildén<br />
kuuntelee ohjeita.<br />
Pelaajatiimit keräävät katetta euroissa ja lisäksi mainepisteitä<br />
neljältä kvartaalilta. Molempien osa-alueiden<br />
pitää olla kunnossa, jotta kokonaistulos on hyvä.<br />
Taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta<br />
on tutkinut pelillistä oppimista ja myös Yrityskylän<br />
mallia. Hän toteaa, että tutkimuksen mukaan oppiminen<br />
oli parempaa niillä, jotka olivat mukana pelissä,<br />
kuin perinteistä opetusta saaneilla.<br />
– Pelillisyys edistää oppimista. Asia jää elävämmin<br />
mieleen, kun sen joutuu ottamaan huomioon omassa<br />
toiminnassaan.<br />
Kalmi korostaa, että pelillinen oppiminen on vain osa<br />
oppimiskokonaisuutta, joka opettajien on osattava suhteuttaa<br />
opetettavaan kokonaisuuteen.<br />
Yrityskylä Kaakkois-Suomen aluekoordinaattori Hanna<br />
Pääkkö kertoo, että Iskun lisäksi pelin case-yrityksiä<br />
Lahdessa ovat Peikko ja Metsä Group.<br />
– Oppilaat joutuvat miettimään yritystoimintaa monipuolisesti.<br />
Pelkkä taloudellinen tulos ei johda voittoon,<br />
vaan mainepisteitä voi hankkia panostamalla työhyvinvointiin,<br />
tuotteiden kierrätettävyyteen ja kestävyyteen.<br />
Yrityskylä osana<br />
opetussuunnitelmaa<br />
Yrityskylä Yläkoulu on opetussuunnitelmaan kuuluva oppimiskokonaisuus<br />
yhdeksäsluokkalaisille. Ennen Yrityskylään tuloa<br />
opettajat on koulutettu käyttämään peliä, ja oppilailla on neljä<br />
oppituntia talouden käsitteistä.<br />
Pelaavat tiimit eli johtoryhmät jaetaan kouluissa, ja jokaisella<br />
tiimin jäsenellä on oma rooli pelissä. Peli kestää kaksi ja puoli<br />
tuntia ja jakautuu neljään kvartaaliin. Pelin voittajatiimi on se,<br />
jolla on paras kate ja eniten mainepisteitä.<br />
Yrityskylä tavoittaa 40 % yhdeksäsluokkalaisista. Yrityskyliä<br />
toimii kahdeksalla alueella: Espoo, Helsinki-Vantaa,<br />
Itä-Suomi (Kuopio), Kaakkois-Suomi (Lappeenranta ja Lahti),<br />
Pirkanmaa (Tampere), Pohjanmaa (Vaasa ja Seinäjoki),<br />
Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) ja Varsinais-Suomi (Turku).<br />
Yrityskylä Alakoulu on oppimisympäristö, jossa oppilaat<br />
toimivat kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista<br />
yhteiskuntaa.<br />
33
#LUKU<br />
94 %<br />
opettajista pitää<br />
taloustaitojen<br />
opettamista tärkeänä.<br />
Talousosaamisen varmistaminen on opettajista<br />
koulun tehtävä. Opettajat nostavat taloustaitojen<br />
hallinnan ja taloustaitoihin innostamisen tärkeäksi<br />
tehtäväksi suomalaiselle koululle.<br />
Lähde: Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimus. N=749<br />
Kuva: iStock<br />
34
#MINÄVÄITÄN<br />
Muutoksessa<br />
mukana pysyminen<br />
vaatii joustavuutta<br />
Työelämä ja työolosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Syitä tähän ovat<br />
teknologian kehitys, globaalit trendit, ilmastonmuutos, poliittiset<br />
päätökset sekä työpaikkojen rakenteelliset tai strategiset muutokset.<br />
Monet asiat eivät ole ennalta arvattavissa. Työpaikkojen strategiat<br />
muuttuvat, sillä työorganisaatiot haluavat olla kilpailukykyisiä<br />
globaaleilla markkinoilla, mikä vaatii muuttumista trendien mukaan.<br />
Tänä päivänä ihmiset ovat tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista,<br />
mikä vaikuttaa siihen, että kuluttajat haluavat ottaa enemmän vastuuta<br />
valinnoistaan. Kuluttajat kiinnittävät enemmän huomiota tuotteen alkuperään,<br />
tuotantoprosessiin ja olosuhteisiin. Tämä saattaa vaatia muutosta palveluissa,<br />
tuotteissa ja työntekijöiden osaamisessa. Työntekijät voivat kokea tilanteen<br />
yllättävänä eivätkä välttämättä ole tyytyväisiä muutokseen tai koe pystyvänsä<br />
muuttumaan sen mukana. Tällaisissa tilanteissa vaaditaan joustavuutta<br />
muutokseen, valmiutta kehittää tietoja ja osaamista, sopeutumiskykyä uuteen<br />
tilanteeseen ja reilusti positiivista asennetta.<br />
Resilienssin eli muutosjoustavuuden pitäisi näkyä sekä yrityksissä että<br />
työntekijöissä. Jos henkilö ei osaa joustaa, se saattaa aiheuttaa turhaa stressiä,<br />
vaikeuttaa työntekoa sekä aiheuttaa harmia muille työntekijöille. Oppiminen<br />
on jatkuva prosessi, joka jatkuu myös työelämässä. Sen vuoksi on hyvä kehittää<br />
halu oppia uusia asioita ja omaa osaamistaan. Loppujen lopuksi työ opettaa<br />
tekijäänsä.<br />
Muutosjoustavuus on taito, joka saattaa löytyä useammin nuorelta<br />
työntekijältä. Vanhemmat työntekijät ovat kenties jo tottuneet tietynlaiseen<br />
työympäristöön ja työtapoihin, jolloin niiden muuttaminen saattaa aiheuttaa<br />
heille turhautuneisuutta ja tyytymättömyyttä. Mutta kaikesta pääsee yli, jos<br />
avaa itsensä uudelle – ja samalla oppii uusia asioita itsestään ja ympäristöstään.<br />
Kaikkeen ei tarvitse aina olla tyytyväinen, kunhan pystyy hyväksymään asian<br />
ja työskentelemään muuttuneen tilanteen kanssa.<br />
Ronja Kunwar<br />
lukiolainen / Vaasan lyseon lukio<br />
”ON HYVÄ<br />
KEHITTÄÄ HALU<br />
OPPIA UUSIA<br />
ASIOITA.”<br />
35
<strong>TAT</strong>in<br />
vuosi 2018<br />
tat.fi
Change language